1. No category

UUDENMAAN TUKI-INFOT 2015
SUORAT EU:N KOKONAAN MAKSAMAT TUET 2015:
VANHA TILATUKI JAKAANTUU:
PERUSTUKI 49%,
VIHERRYTTÄMINEN 30%,
TUOTANTOON SIDOTUT TUET 20%,
NUORTEN VILJELIJÖIDEN TUKI 1%
MATERIAALI PERUSTUU TÄMÄN HETKISEEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAAN TIETOON JA
ASIAT VOIVAT MUUTTUA VIELÄ ENNEN KEVÄÄN 2015 TUKIHAKUA
.
25.3.2015
UUSI TUKIALUEJAKO
2
PERUSTUKI





Perustuenhaku tukihakemuksella 12.5 mennessä, vain
nimi muuttuu tilatuesta perustueksi.
MMM:n ja Mavin arvio perustuen tasaosan arvosta ABalueella n. 118€/ha ja C-alueella n. 102€/ha.
Perustuessa tukikelpoista alaa on kaikki maatalousmaa
(pelto, pysyvä nurmi/laidun sekä pysyvät kasvit).
Tilatukiominaisuus muuttuu perustukiominaisuudeksi A=
pelto, pysyvät kasvit ja pellolla sijaitseva pysyvä nurmi, B=
pysyvä laidun sekä C= muu käyttö.
Saadakseen perustuen on sitouduttava myös
viherryttämistuen toimenpiteisiin!
3
TUKIOIKEUKSIEN KÄYTTÖ








Enää ei seurata yksittäisten tukioikeuksien käyttöä, vaan seurataan
tukioikeusmäärän käyttöä.
Yksikköarvoltaan arvokkaimmat tukioikeudet käytetään aina
ensimmäisenä.
Ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen käyttämättömyystarkastelu
tehdään 2017, kun tarkastellaan tukioikeuksien käyttöä 2015 ja 2016.
2015 ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään, tarkastelu tehdään
viimeisen tukihakemuksen muutoksen jättöpäivän 15.6.2015 jälkeen.
Jos ylimääräisiä tukioikeuksia keväällä 2015, A) ne voi myydä pois,
jolloin omistuksensiirto B) vuokrata eteenpäin viljelijälle jolla liian vähän
oikeuksia suhteessa peltoalaan, tehdään hallinnonsiirto.
2015 voidaan tehdä tukioikeuksien hallinnansiirto ilman samalla
siirtyvää peltopinta-alaa.
Siirrot 2015 tehdään uusilla lomakkeilla helmikuusta alkaen
Tilapäisesti viljelemättömälle alalle ei edelleenkään makseta
perustukea
Tukioikeuksien käyttöön ja kasvikoodeihin liittyvät kansalliset yksityiskohdat
ovat vielä työn alla.
4





TUKIOIKEUKSIEN MITÄTÖINTI
Jos tukihakemusta ei jätä ja tukioikeuksia on hallinnassa
15.6.2015, kaikki tukioikeudet mitätöidään.
Kaikilta tukihakemuksen jättäneiltä verrataan tukikelpoisen
pinta-alan ja tukioikeuksien määrää 15.6.2015 tilanteen mukaan,
jos tukioikeuksien lukumäärä on isompi kuin tukikelpoisten
hehtaarien määrä, ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään.
Ylimääräiset kannattaa myydä(omistuksen siirto) tai vuokrata
ulos (hallinnan siirto toiselle viljelijälle).
Ylimääräiset tukioikeudet voi lahjoittaa kansalliseen varantoon.
103A lomake ja vapaamuotoinen ilmoitus ELY- keskukseen.
ELY- keskus tekee tukioikeuksien mitätöinnistä valituskelpoisen
päätöksen.
5
VIHERRYTTÄMISTUKI




Viherryttämistuki noin 74 €/ha AB-alueella
Tavoite: tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia
maatalouskäytäntöjä
Luomuviljelijä vapautuu viherryttämisvaatimuksista
automaattisesti ja tästä oikeudesta voi myös halutessaan
luopua tukihakemuksessaan. Kuuluttava myös
luomuvalvontajärjestelmään.
Suotuisat käytännöt eli viherryttämisvaatimukset:
A) VILJELYN MONIPUOLISTAMINEN
B) EKOLOGISEN ALAN VAATIMUKSET
C) PYSYVÄN LAITUMEN/NURMEN SÄILYTTÄMINEN
6
VILJELYN MONIPUOLISTAMINEN




Alle 10 hehtaarin tilat vapautuvat vaatimuksesta
Peltoala 10-30 ha, viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia ja
pääkasvin osuus saa olla enintään 75% peltoalasta
Peltoala yli 30 ha , viljeltävä vähintään kolmea eri kasvilajia,
pääkasvin osuus enintään 75% ja kahden tärkeimmän
viljelykasvin osuus saa olla enintään 95%.
Isot nurmitilat AB-alue (yli 120 ha): Jos yli 75% peltoalasta on
nurmea tai kesantoa ja jäljelle jäävä peltoala on yli 30 ha, jäljelle
jäävän alan pääkasvi saa olla enintään 75%, paitsi jos se on
nurmi tai kesanto.
7
MONIPUOLISTAMISEN POIKKEUKSET
Ei sovelleta tiloihin:
 Yli 75 % peltoalasta käytetään heinäkasvien tai muiden
nurmirehukasvien tuotantoon, on kesannolla tai näiden
käyttötapojen yhdistelmä, edellyttäen että näiden
käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on max 30ha.


Yli 75% tukikelpoista maatalousmaata on pysyvää
laidunta/nurmea, edellyttäen että näiden käyttötapojen
ulkopuolelle jäävä peltoala on max 30ha.
Yli 50% peltoalaksi ilmoitetusta alasta ei ollut viljelijän
ilmoittamana edellisen vuoden tukihakemuksella ja jonka
koko peltoalalla viljellään eri kasvia kuin ed. vuonna.
8





VILJELYKASVIEN OSUUDEN LASKEMINEN
Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6 – 31.8.
Tänä aikana viljelykasvit oltava tarkastettavissa.
Jos sato korjattu, kasvi voidaan todeta kasvijäänteistä, jos
kylvetty uusi kasvi, valvonnassa se lasketaan kasviksi.
Jos samalla kasvulohkolla useampia kasveja vuororiveissä,
kasvit lasketaan eri viljelykasveiksi jos ne kattavat vähintään
25% alasta.
Jos lohkolla pääkasvi ja aluskasvi, ala lasketaan pääkasvin
mukaan, esim. suojaviljana kaura ja sen alle nurmi, ala
lasketaan kauraksi.
Siemenseoskasvustot: öljykasvien ja viljan seokset,
valkuaiskasvien ja viljan seokset, öljy- ja valkuaiskasvien
seokset, viljojen seoskasvustot , valkuaiskasvien seokset ja
öljykasvien seokset lasketaan eri kasveiksi.
9
VILJELYKASVILLA TARKOITETAAN







Minkä tahansa viljakasvien nimistössä mainitun suvun
viljelyä.
Ristikukkaiskasvit, koisokasvit ja kurkkukasvit.
Kesantomaa yhtenä kasvina (viher-, sänki- ja
avokesanto).
Heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja, eri nurmilajit
muodostavat kuitenkin vain yhden kasvilajin.
Vihantaviljat muodostavat yhden kasvin.
Syys- ja kevätvilja sekä syys- ja kevätöljykasveja pidetään
eri viljelykasveina.
Viljelykasviluettelo löytyy hakuoppaasta (Liite B).
10



EKOLOGINEN ALA
Vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa joutuvat
noudattamaan, sillä muualla Suomessa metsämaan
suhde käytössä olevaan maatalousmaahan on yli 3
kertainen ja metsän osuus maa-alasta yli 50% (Uusimaa
2,9:1 ja 59%)
Ekologista alaa oltava 5% tilan koko peltoalasta jos tilan
peltopinta-ala on yli 15 ha.
Ekologinen ala voi olla samassa paikassa/lohkolla monta
vuotta
11
HYVÄKSYTTÄVÄT EKOLOGISET ALAT:
KESANTOALAT: AVO- , SÄNKI- JA VIHERKESANTO
 Säilytettävä ja hallinnassa 1.1-15.8 välisen ajan. Tänä aikana
ekologisella kesannolla ei saa olla maataloustuotantoa. 16.8 jälkeen
kesantoa mahdollista laiduntaa tai sato korjata. Kemiallinen
päättäminen aik. 15.7 jos kylvetään syyskasveja. Muokkaus ja kylvö
15.8 alkaen. Perustettava 30.6 mennessä. Kesannon painokerroin on
1.
TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN MUKAISET MAISEMAPIIRTEET:
 Näitä ovat suojeltuja puita, puuryhmiä, ja luonnonmuistomerkkejä joita
on vähän. Painokerroin näillä on 1.
LYHYTKIERTOISEN ENERGIAPUUN ALAT:
Maatalousmaalla olevat haapa ja paju. Painokerroin näillä on 0.3.
TYPPEÄ SITOVIEN KASVIEN ALAT:
Hyväksytään tilan peltoalalla olevat: herneet, pavut, lupiinit, virnat,
soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien keskinäiset
seokset. Perustettava 30.6 mennessä. Painokerroin 0,7.
12







TYPPEÄ SITOVAT KASVIT
Voi viljellä kaikilla tilan peltolohkoilla: herneet, pavut,
lupiinit (ei Alaskan- eikä komealupiini), virnat, soijapavut,
mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien keskinäiset
seokset.
Typpeä sitovaa kasvia on oltava peltolohkoilla 30.6-31.8
Jos sato korjataan ed. mainitulla jaksolla, lohkon voi
muokata vasta 1.9 alkaen.
Kasvuston tai sängen voi päättää kemiallisesti
aikaisintaan 1.9 alkaen.
Jos kylvetään syyskylvöisiä kasveja, kasvuston tai sen
sängen voi muokata tai päättää kemiallisesti 15.7 alkaen.
Typensitojakasvin ja viljan seos ei käy ekologiseen alaan.
Typpeä sitovien kasvien painokerroin on 0.7.
13
EKOLOGISEN ALAN 5% VAATIMUS EI KOSKE JOS:


Yli 75% peltoalasta on heinä tai nurmirehukasvien
tuotannossa, kesannolla, palkokasvien viljelyssä tai
näiden yhdistelmänä jos näiden ulkopuolelle jäävä
peltoala on enintään 30ha.
Yli 75% tukikelpoisesta maatalousmaasta on pysyvää
nurmea ja jos alan ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään
30 ha.
14





Pysyvän nurmen säilyttäminen
Pysyvä nurmi on maata, jota käytetään heinä- ja
nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla
tai viljelemällä, eikä se ole kuulunut tilan viljelykiertoon
vähintään viiteen vuoteen.
Pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan ei
saa vähentyä yli 5 %.
Maatalousmaa = tilan peltoala, pysyvien kasvien alan ja
pysyvän nurmen alan.
Pysyvän nurmen säilyttämistä seurataan kansallisella
tasolla.
Tarkastellaan 2015 kasvulohkokohtaisesti.
15
Pysyvän nurmen muodostuminen 2015





Peruslohkojen takautuvassa tarkastelussa vuosilta 2010-2014
laskettiin, kuinka monta vuotta peruslohkolla on ollut nurmea
Ilmoittamalla 5 vuotta nurmena olleen peruslohkon
kasvulohkolle nyt nurmilistan nurmikasveja, kasvulohko saa
pysyvän nurmen merkinnän kuudentena vuonna, eli 2015
Merkintä on vuosikohtainen, jos lohkon kylvää ensi vuonna 2016
esim. viljalle, merkintä poistuu.
Esim. jos 2017 jouduttaisiin Suomessa ennallistamaan pysyviä
nurmia, koskisi se tiloja joilla oli 2015 tai 2016 hallinnassaan
pysyvän nurmen merkinnällä olevia kasvulohkoja sekä on
kylvänyt tälle alalle muuta kuin heinä- ja nurmirehukasvia.
Viherryttämisestä vapautetulle luomutilalle ei synny pysyvää
nurmea!
16
LOHKOILLA 2010-2014 TAI ILMOITTAA 2015



Jos olet ilmoittanut kasvulohkolla 2010-2014 jonakin
vuonna muuta kuin heinä- ja nurmirehukasvia, peruslohko
ei saa 2015 pysyvän nurmen merkintää!
Esim: viherlannoitusnurmi, lhp nurmi, 20v
erityistukisopimus pelto, ympäristösopimus nurmi,
suojavyöhykenurmi, monivuotiset ympäristönurmet,
suojakaista, lhp riista, tilapäisesti viljelemätön ala,
(suojavyöhykesitoumus alkaen 2015 > ei pysyvää
nurmea)
Taulukko heinä- ja nurmirehukasveista, jotka lasketaan
mukaan, kun tarkastellaan lohkon muuttumista pysyväksi
nurmeksi löytyy hakuoppaasta.
17
Esimerkki




Peruslohkon nurmivuodet on 5 (2010-2014)
Viljelijä jakaa 2015 lohkon kolmeksi kasvulohkoksi A, B, ja C,
joille hän ilmoittaa
– A: kauraa,
– B: suojavyöhykkeen ja
– C: viherkesannon ei ekologisena alana (ei efaa)
Pysyvän nurmen merkinnän saa kasvulohko C
Jos C: viherkesannon alan ilmoittaa ekologisena alana (EFA
ala) niin ei tule pysyvän nurmen merkintää kasvulohkolle
18
Ennallistamismenettely




Otettava käyttöön, jos pysyvien nurmien ala suhteessa
maatalousmaahan vähenee kansallisella tasolla yli 5 %
Tilat, joilla on ollut kahden edellisen vuoden aikana
hallinnassaan pysyvää nurmea/laidunta ja joka on otettu
muuhun käyttöön, saattavat joutua ennallistamaan tai
ilmoittamaan vastaavan muun alan pysyväksi nurmeksi
viideksi seuraavaksi vuodeksi
Lisäksi asetetaan sääntöjä, ettei pysyvää nurmea siirretä
enempää muuhun käyttöön
Pysyvät nurmet lasketaan vuosittain lokakuussa
19
Pysyvän nurmen ennallistaminen



Tuenhakijoille ilmoitetaan tilakohtainen pysyvän nurmen
palauttamisvelvoite ja säännöt viimeistään 31.12. sinä
vuonna, kun pysyvän nurmen osuus suhteessa
maatalousmaahan vähenee yli 5 %
Pysyvä nurmi on palautettava tai muuta alaa ilmoitettava
pysyväksi nurmeksi seuraavan vuoden 30. 6. mennessä
Jos alalla kasvoi jo ennestään nurmea, se on säilytettävä
vähintään niin monta vuotta, että viisi vuotta tulee täyteen
20
NUOREN VILJELIJÄN TUKI



1975 tai sen jälkeen syntynyt viljelijä on tukeen oikeutettu.
Ensimmäisen hakemuksen jättämisvuonna korkeintaan 40
vuotias, jolloin tukea maksetaan korkeintaan 5 vuotta.
Hakijan pitää olla hakuvuonna oikeutettu perustukeen.
21
NUOREN VILJELIJÄN TUKI


Tilanpito aloitetaan 2015 tai sen jälkeen, aloitusvuosi
lasketaan viiden vuoden tukikelpoiseen ajanjaksoon
(2015-2019).
Jos tilanpito aloitettu ennen vuotta 2015, aloitusvuotta ei
lasketa viiden vuoden tukikelpoiseen jaksoon.
Esim. tilanpito aloitettu 2013 ja hakija jättää
perustukihakemuksen korkeintaan 40-vuotiaana 2015, on
hän oikeutettu nuoren viljelijän tukeen neljänä vuonna
2015-2018
Tukea maksetaan korkeintaan 90 hehtaarille.

Tukitaso tulee olemaan noin 50 €/ha.


22






SUORAT TUET: PELTOKASVIPALKKIO
141- tuen valkuais-, öljykasvi- sekä
tärkkelysperunapalkkio yhdistyvät EU:n kokonaan
maksamaksi peltokasvipalkkioksi, johon samalla tulee
mukaan uusia kasvilajiryhmiä.
Uusia kasvilajeja ovat ruis, sokerijuurikas ja
avomaanvihannekset.
Valkuaiskasvien seokset viljojen kanssa ei ole enää
tukikelpoisia.
Tuotantosidonnaisia tukia voidaan maksaa myös
tukioikeudettomille hehtaareille.
Tärkkelysperunasta vaaditaan viljelysopimus
Tärkkelysperunan siemenlisäysala ei käy
23
PELTOKASVIPALKKIO


Peltoherneelle sallitaan pieni määrä tukikasvia
(tukikasvillinen herne ei sitten kelpaa ekologisen alan
vaatimuksen täyttämiseen)
Pienin peltokasvipalkkioon oikeutettu kasvulohko on 5
aaria.
POISTUVAT EHDOT:
 Tärkkelysperunasta poistuu vaatimus koulutuspäivistä,
peltomaan laatutestistä ja lohkotietopankkiin liittymisestä.
 Valkuais- ja öljykasveilta ei vaadita enää 10%
viljelyalavaatimusta
24
PELTOKASVIPALKKION TUKITASOT AB-ALUE

Valkuaiskasvit sisältäen öljykasvit
90€/ha

Ruis
40€/ha

Sokerijuurikas
70€/ha

Tärkkelysperuna
600€/ha


Avomaanvihannekset
180€/ha
Jos palkkion määrä ylittyy tuelle varatun enimmäismäärän
palkkion määrää muutetaan suhteessa ylittymiseen
25
TUKIOIKEUSLOMAKE 103A



TUKIOIKEUSLOMAKETTA 103A EI POSTITETA
VILJELIJÖILLE TÄNÄ KEVÄÄNÄ.
VILJELIJÄ VOI KATSOA TUKIOIKEUKSIEN
AJANTASAISEN TILANTEEN VIPU-PALVELUSTA
KOHDASTA LOMAKKEET JA TULOSTEET
YTA-MYÖS ALUEEN TOIMIPAIKASTA 103A
LOMAKKEEN VOI MYÖS NOUTAA.
MATERIAALI PERUSTUU TÄMÄN HETKISEEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAAN
TIETOON JA ASIAT VOIVAT MUUTTUA VIELÄ ENNEN KEVÄÄN 2015
TUKIHAKUA
26

Aktiiviviljelijä
viljelijät, jotka ovat saaneet suoria tukia vuonna 2014 yhteensä
enintään 5 000 euroa, katsotaan aina aktiiviviljelijöiksi,
riippumatta siitä mitä heidän muu toimintansa on.
 Viljelijä palauttaa tukihakemuksen keväällä normaalisti niin
täyttää aktiiviviljelijän määritelmän.
EI AKTIIVIVILJELIJÄ JOS:
 Liiketoiminnan tarkoituksena ei ole lainkaan tai vain hyvin
vähäisessä määrin maataloustoiminnan harjoittaminen.
 Näitä ovat ne jotka hallinnoivat: lentoasemia, rautatieyhtiöitä,
vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaaajan alueita.
 Pysyviä urheilukenttiä on mm. golfkentät, kilpailuradat ja
jalkapallokentät, ratsastuskoulu jolla maneesi.
 Pääsee aktiiviviljelijäksi jos todistaa että maataloustulot ovat
vähintään 5% kokonaistuloista.
27
KIITOS MIELENKIINNOSTA
MATERIAALI JA LISÄÄ ERI TUKIMUODOISTA
UUDELLA OHJELMAKAUDELLA
MAASEUTUVIRASTON SIVUILLA KOHDASSA
TUET JA PALVELUT. HAKUOPAS 2015
LUETTAVISSA OPPAAT JA
LOMAKKEET/VILJELIJÄ KOHDASSA
[email protected]
p. 040
5239834
VESA KAASALAINEN
25.3.2015