Hoiva-alalle toivotaan enemmän yrittäjyyttä YRITTÄJYYS

11
Keskiviikko 4.2.2015
YRITTÄJYYS: Kuopion seudulle on perustettu viime aikoina
erityisen innokkaasti personal trainer -yrityksiä
Hoiva-alalle toivotaan
enemmän yrittäjyyttä
MILLA KAHELIN
Kuopion seudulla perustettiin viime vuonna 197 uutta
yritystä, eivätkä tiukat taloudelliset ajat ole vaikuttaneet
yritysten perustamisintoon.
– Päinvastoin, sillä vuonna 2013 vuonna yrityksiä perustettiin hieman viime vuotta vähemmän. Kuopion seudulla ei ole havaittavissa luovuttamisen mentaliteettia.
Tämä on kehittyvä ja kasvava alue, jossa on uutta virtaa,
iloitsee Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Antti Ylönen.
Mediassa on puhuttu ”Kuopion ihmeestä”, kun
Pohjois-Savon työmarkkinoilla on löydetty tehokkaasti töitä työttömille. Samaa
hyvää nostetta on nähtävissä
myös Uusyrityskeskuksessa.
– Aika paljon on omistajanvaihdoskuvioita tai sitä,
että henkilökunta lähtee jatkamaan yritystoimintaa esi-
merkiksi lopettamisen jälkeen.
Pohjois-Savon alueella
tehdään vuosittain noin 300
starttirahapäätöstä. Jari Koskinen Pohjois-Savon TE-toimistosta kertoo, että tähän
asti raha on pyritty takaamaan aloittelevalle yritykselle
vuoden ajaksi. Nyt tilanne on
kuitenkin muuttunut ja starttirahan kesto lyhenee.
– Taustalla on tiukentunut
määrärahatilanne. Pystymme tukemaan hyviä aloittavia yrityksiä, mutta ehkä hieman aiempaa tiukemmalla
seulalla.
Hoiva-alalle
mahtuisi yrittäjiä
Yleisimmin yrityksiä perustetaan palvelualalle, kun taas
kaupan ala on tällä hetkellä hieman alamaissa. Ylönen
kertoo, että yksi viime aikojen ”hittikuvio” on ollut perustaa personal trainer -palveluja tarjoava yritys.
– Sille alalle ei juurikaan
mahdu enää uusia toimijoita.
Sen sijaan Ylönen toivoisi
näkevän enemmän yrittäjyyttä hoiva-alalla.
– Toivoisin, että PohjoisSavoon syntyisi useita lähihoitajia työllistävä yritys. Se
vaatisi pääomasijoittajan sekä
sopivan tyypin vetämään yritystä. Itseäni huolestuttaa se,
että ulkomaiset toimijat tulevat tänne ja painavat hintoja
alas keinotekoisesti. Samalla
palvelujen laatu voi heiketä.
Ylönen harmittelee sitä, että kilpailulainsäädäntö taistelee kotimaisia pieniä yrityksiä
vastaan.
– Pienemmillä yrityksillä
on vaikeaa pärjätä tarjouskilpailuissa, kun ei ole tarpeeksi
leveitä hartioita. Vaatisi päättäjiltäkin rohkeutta ostaa palveluja pienemmiltä toimijoilta, mutta nyt tunnutaan pelkäävän, etteivät nämä pysty
täyttämään lupauksia. Mutta
vaikka yritys olisi noteerattu
pörssissä, ei se tee siitä yhtään
parempaa.
Tukien varaan ei
haluta jäädä
Antti Ylönen arvioi, että Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen noin 500–600 vuosittaisesta uudesta asiakkaasta kymmenisen prosenttia on
ulkomaalaisia.
– Tänne on muuttanut sellaisia ihmisiä, jotka haluavat
elämässään eteenpäin. Elintasopakolaisia tänne ei juurikaan tule, vaan monet ovat
koulutettuja. He eivät silti
voi välttämättä tehdä omassa maassa saatua koulutusta
vastaavaa työtä, mutta he haluavat jotenkin työllistää itsensä.
Ylönen kertoo, että etenkin maahanmuuttajamiehille
on yleensä kunnia-asia elättää itse oma perhe.
– Tukien varaan ja yhteiskunnan elätettäväksi ei haluta. Minusta se on hieno viesti.
LYHYET
Adressi kevyen liikenteen
väylän puolesta
INKA MATILAINEN
Riistaveden kyläyhdistys ry luovutti maanantaina 2.2.
kuopiolaisille poliitikoille adressin turvallisen kevyen
liikenteen väylän rakentamisen puolesta Joensuuntielle
Vartialasta Riistavedelle. Adressia oli luovuttamassa parikymmentä kyläläistä ja vetoomuksen allekirjoitti määräaikaan mennessä lähes tuhat henkilöä.
Yhdistyksen puheenjohtaja Asko Tapaninen kertoo,
että vaarallisin paikka tieosuudella on kirkkosalmen kapealla kivisillalla. Hän harmittelee, että etenkään kesällä
vanhusten ja koululaisten ei ole turvallista kulkea sillan
yli pyörällä tai jalan vilkkaan liikenteen takia.
– Riistaveden kirkon ja hautausmaan välistä kulkevan,
Joensuun tien eli valtatie 9:n liikennekuormitus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Valtatie 9:n perusparannuksen yhteydessä tehtiin kevyen liikenteen väylä Vuorelasta Vartialaan saakka. Odotimme, että väylää jatkettaisiin loput
viitisen kilometriä myös Melalahteen saakka.
Lähes valmiiksi suunniteltu Vartiala–Riistavesi-ohitustie olisi kyläläisille ykkösjuttu, mutta jo kevyen liikenteen
väylä purkaisi motin. Tapaninen toivoo, että vaalityötään Kuopiossa tekevät poliitikot ottaisivat maalaiskylien asukkaiden turvallisen liikkumisen omaksi asiakseen.
Aija Pirinen
Milla Kahelin
Joukko Riistaveden asukkaita kävi luovuttamassa adressin kuopiolaisille poliitikoille maanantaina. Kuvassa etualalla Tapani Honkamaa, Asko Tapaninen, Juha Rautiainen
ja Eila Pitkänen.
Kuopion vanhemmat
järjestäytyivät
Tuulamaria Toivanen toteaa, että yrityksen perustaminen on teettänyt valtavan määrän töitä. ”Se ei kuitenkaan tunnu työltä, kun
tähän on niin hirveän kova palo”, hän toteaa.
”Mietin, onko tässä mitään järkeä”
MILLA KAHELIN
Tuulamaria Toivanen on yksi tänä vuonna yrityksen perustavista kuopiolaisista. Toivasen molemmat vanhemmat
ovat olleet pienyrittäjiä, mutta hänelle yrittäjyys ei ollut itsestäänselvyys.
– Olen peruskoulutukseltani lääkäri. Työssäni minulle jäi usein sellainen olo, että
ihmisillä olisi niin paljon asioita, joista he haluaisivat puhua. Tuntui, että vastaanotolla jäi aina jotakin kesken. Sii-
tä alkoi kiinnostus lähteä kehittämään enemmän henkistä puolta.
Tutustuminen eri
maailmaan
Toivanen ei kuitenkaan halunnut lähteä opiskelemaan
psykiatriksi, mutta hän halusi selvittää, mitä keskustelemalla ja ihmisen kanssa yhdessä työskentelemällä olisi
mahdollista saada aikaiseksi. Niinpä hän opiskeli kolme
vuotta ratkaisukeskeistä voimavarasuuntautunutta lyhyt-
terapiaa. Samalla kypsyi idea
omasta yrityksestä.
– Minulle tuli kauhea tiedon tarve ja toisaalta myös
riittämättömyyden tunne.
Silloin otin yhteyttä Uusyrityskeskukseen ja sain todella paljon apua. Pohdin kovasti, onko yrittämisessä tällaisena aikana mitään järkeä ja jopa äitini sanoi, että mieti vähän. Kaikki halukkaat eivät
kuitenkaan pääse terapiaan ja
psykoterapeuteista on hirvittävän iso pula.
Toivanen toteaa, että yri-
tyksen perustaminen ei ole
mikään helppo juttu ja sen
eteen pitää tehdä paljon töitä.
Nyt hän on siinä vaiheessa,
että Psykoterapiapalvelu Mielen asema aloittaa toimintansa maaliskuun alussa.
– Olen kuitenkin varma, että tämä on minun juttuni. Minulla on turvallinen olo lähteä eteenpäin ja alan tänään
tehdä starttirahahakemusta.
On mielenkiintoista tutustua
ihan erilaiseen maailmaan, eikä se tunnu pakolta, kun tämä
tulee omasta halusta.
Kuopiolaiset vanhempainyhdistykset ovat perustaneet
yhteisen alueyhdistyksen. Kuopion vanhempainyhdistysten alueyhdistys ry:n tarkoituksena on edistää lasten
ja nuorten parempaa kasvuympäristöä ja tuoda vanhempien mielipiteitä esiin koulutusta ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Vastaavia alueyhdistyksiä on Suomessa
parisenkymmentä. Alueyhdistykset toimivat tiiviissä yhteistyössä opetuksen järjestäjän, nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen kanssa.
Uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi on valittu Tiina
Viljakainen.
– Alueyhdistyksen perustamiskokoukseen osallistui
15 vanhempainyhdistystä. Seuraavaksi yritämme tavoittaa kaikki loputkin vanhempainyhdistykset ja kutsua heidät mukaan toimintaan. Hyväksymme myös henkilöjäsenet, eikä edes jäsenmaksua peritä, toteaa Viljakainen
yhdistykisen tiedotteessa.
Kuopion vanhempainyhdistysten alueyhdistyksen
seuraava tapaaminen pidetään Aurinkorinteen koululla
torstaina 12. helmikuuta kello 18.
Uudiskohteita esitellään
kaupungintalolla
Kuopion kaupungintalolla järjestetään ystävänpäivänä
14. helmikuuta kello 11–13 uudiskohdetapahtuma. Tilaisuudessa esitellään Kuopioon asuntotarjontaa. Rakennusyhtiöt esittelevät uusia kerrostalo- ja rivitalokoteja.
Tilaisuudessa on paikalla myös kaupungin edustajia
kertomassa omakotitonteista sekä tulevien vuosien rakentamisalueista. Tilaisuus on suunnattu kaikille asunnoista ja kaavoituksesta kiinnostuneille.