1. No category

To 5.3.2015 klo 19 Sibeliustalo
SINFONIAKONSERTTI
Paljon onnea Sibeliustalo 15 vuotta!
Okko Kamu, kapellimestari
Tuomas Ylinen, sello
Jean Sibelius:
Dryadi op. 45 nro 1
Sergei Prokofjev: Sinfonia concertante e-molli op. 125 sellolle ja orkesterille
Andante
Allegro giusto
Andante con moto
– väliaika 20 min. –
Jean Sibelius:
Sinfonia nro 1 e-molli op. 39
Andante, ma non troppo – Allegro energico
Andante (ma non troppo lento)
Scherzo. Allegro
Finale (Quasi una Fantasia). Andante – Allegro molto
Konsertti päättyy n. klo 21.
Esitysmerkinnät:
Allegro = Nopeasti
Allegro giusto = Nopeasti, täsmällisesti
Andante = Kohtalaisesti
Andante (ma non troppo lento) = Kohtalaisesti
(mutta ei liian hitaasti)
Andante con moto = Käyden, liikkuvasti
Andante, ma non troppo – Allegro energico =
Kohtalaisesti, mutta ei liian – Nopeasti, energisesti
Finale (Quasi una Fantasia) . Andante – Allegro
molto = Finaali (niin kuin Fantasia). Kohtalaisesti
– Hyvin nopeasti
Scherzo. Allegro = Leikkisästi. Nopeasti
Konsertti nähtävillä ilmaiseksi internetissä osoitteessa
www.classiclive.com 11.3.2015 alkaen.
sinfonia lahti
Jean Sibelius: Dryadi
Dryadi on yksi Jean Sibeliuksen (1865–1957)
lyhyimmistä sinfonisista runoista. Se on kiehtova tutkielma orkesteriväreistä ja -tekstuureista, ja valmistui 5.2.1910, samanaikaisesti
kun Sibelius sävelsi neljättä sinfoniaansa, ja
kantaesitettiin Kristianiassa (Oslo) 8. lokakuuta
samana vuonna. Suuri osa sen temaattisesta
materiaalista on salaperäistä ja aforistista ja
kielii teoksen läheisyydestä neljänteen sinfoniaan. Päinvastoin kuin sinfonia se tosin käy
läpi jatkuvia tunnelman- ja sykkeenmuutoksia,
liikkuen äkillisesti hellien, tunnelmallisten kuiskausten ja villien, tanssillisten motiivien välillä.
Sibeliuksen elämäkertakirjoittaja Erik Tawaststjerna painotti Dryadin impressionistisia elementtejä ja vertasi sitä Debussyn musiikkiin,
erityisesti orkesteriteokseen Faunin iltapäivä.
Andrew Barnett
Sergei Prokofjev: Sinfonia concertante
Sergei Prokofjev (1891–1953) pääsi jo kolmentoista ikäisenä Pietarin maineikkaaseen
konservatorioon, jossa opiskeli lähinnä
piano- ja sävellysluokilla. Neljä vuotta myöhemmin Prokofjev soitti ensimmäisen kerran
julkisesti omia sävellyksiään, ja vuonna 1912
oli vuorossa ensimmäisen pianokonserton
kantaesitys. Konsertoista muodostui sittemmin tärkeä osa Prokofjevin sävellystuotantoa: viiden pianokonserton lisäksi valmistui
kaksi viulukonserttoa sekä sellokonsertto.
Vuonna 1918 Prokofjev siirtyi Pietarista Yhdysvaltoihin, ja työskenteli sittemmin toistakymmentä vuotta Pariisissa. Ennen paluutaan
takaisin Neuvostoliittoon hän oli jo ehtinyt
luonnostella sellokonserttoa. Työ konserton
parissa keskeytyi kuitenkin moneen otteeseen muiden kiireiden vuoksi, ja se valmistui
vasta vuonna 1938, oltuaan työn alla nelisen
vuotta. Konserton kantaesitys Neuvostoliittolaisen musiikin festivaaleilla Moskovassa
saman vuoden lopulla sai varsin viileän vastaanoton – sävellystä pidettiin epäonnistuneena ja pelkän rutiinin varassa syntyneenä.
Prokofjev halusi unohtaa teoksen saman tien,
mutta vuosia myöhemmin asia koki yllättävän
käänteen: säveltäjä kuuli pian sotien jälkeen
konserton Mstislav Rostropovitšin esittämänä. Parikymppisen suvereenin virtuoosin
käsissä musiikki vaikutti kuin uudestisyntyneeltä, ja Prokofjev päätti päivittää konserton
vakionumeroksi Rostropovitšin käyttöön.
Horjuvasta terveydestä kärsinyt säveltäjä ryhtyi töihin vuonna 1950 yhteistyössä nuoren
muusikon kanssa. Kaksi vuotta myöhemmin
sai kantaesityksensä sävellys, joka jossain
määrin muistutti sellokonserttoa, mutta oli
silti aivan uusi teos. Temaattinen materiaali oli
selkiytynyt ja kokonaismuoto tiivistynyt. Prokofjev oli alun perin ajatellut nimittää uudistetun konserton toiseksi sellokonsertokseen,
mutta pian kuitenkin vakiintui käyttöön nimi
Sinfonia concertante, konsertoiva sinfonia.
Ensiesityksestään lähtien tämä suurta virtuositeettia vaativa teos kuului Rostropovitšin
kantaohjelmistoon vuosikymmenien ajan.
Sinfonia concertante jäi Prokofjevin viimeiseksi konsertoksi ja kuuluu ylipäätäänkin aivan hänen viimeisten sävellysten joukkoon.
Kolmiosainen teos poikkeaa kokonaisrakenteeltaan normaalista konserttomuodosta – jo
ensimmäinen osa on lyyrisempi ja epädramaattisempi kuin konserttomuodossa yleensä. Virtuoosisuus korostuu laajassa toisessa
osassa, ja finaalissa on käytetty muunnelmamuotoa. Jos teoksen muoto vaikuttaakin
paikoin vaikeasti hahmotettavalta, korvaa
sen musiikin vuolas melodisuus, luontainen
laulavuus, mielikuvitus ja huumori. Monet
yllättävät ja rohkeat käänteet ovat myös
Prokofjevin musiikin tavaramerkki.
sinfonia lahti
Hannu Kivilä
Jean Sibelius: Sinfonia nro 1
Alkuvuoteen 1899 mennessä Jean Sibelius
oli jo tunnettu. Nuoruusvuosiensa aikana
hän oli kirjoittanut suuren määrän kamarimusiikkia – joka parhaimmillaan on sekä
hienostunutta että riemukasta – ja vuonna
1892 hän oli murtanut suomalaisen orkesterimusiikin muotin Kullervolla, joka on valtava, viisiosainen teos perustuen kalevalaiseen
tarinaan. Tehtyään vaikuttavan läpimurtonsa
tällä teoksella, hän lujitti asemaansa 1890-luvulla säveltäen niin kulttuurisesti kuin poliittisestikin herkkään kohtaan osuvia teoksia
(Suomi oli tuohon aikaan Venäjän valtakunnan autonominen suurruhtinaskunta, mutta
enenevässä määrin vihainen venäläisten
yrityksistä rajoittaa sen itsemääräämisoikeutta). Ja muutaman kuukauden kuluttua
hän sävelsi yhden niistä teoksista, joka tekisi
hänen nimestään kaikkien tunteman ympäri
maailman: Finlandia. Sosiaalisissa ja älykköpiireissä hänestä oli tullut suosittu hahmo,
vaikkakin hänen ylellinen elämäntapansa
aiheutti kroonisen rahapulan. Hän oli jo kolmen tyttären isä tuloksena avioliitostaan Aino
Järnefeltin kanssa. Järnefeltin kuuluisa perhe oli tunnettu suopeudestaan suomalaisten
kansallisuusaatetta kohtaan.
Ohjelmallisuudestaan huolimatta Kullervo on
sinfoniset mitat ja pyrkimykset omaava teos,
mutta Sibelius karttoi kuitenkin kutsumasta
sitä sinfoniaksi. Hänen ensimmäinen numeroitu, vuonna 1898–99 sävelletty sinfoniansa
oli hänen ensimmäinen suuri orkesteriteoksensa ilman ohjelmallista otsikkoa, vaikka se
ainakin osittain sai alkunsa suunnitteilla olleesta ohjelmakappaleesta, jonka työnimenä
oli Musikalisk Dialog (Musikaalinen Dialogi).
On kuitenkin syytä painottaa, että lopputuote
– muiden sinfonioiden tavoin – ei ole ohjelmallinen, eikä sillä myöskään ole poliittisia
tarkoitusperiä. Teos on klassisen perinteen
mukaisesti neliosainen, ja se on soitinnettu
täydelle sinfoniaorkesterille sisältäen tuuban
ja harpun. Tiivistetyssä sonaattimuodossa
oleva ensimmäinen osa alkaa hitaalla klarinettijohdannolla, joka esittelee koko osan
keskeiset musiikilliset aiheet. Musiikki on
tulvillaan nuorta elinvoimaa yhdistettynä
vakuuttavuuteen ja tekniseen varmuuteen,
jotka Sibelius oli saavuttanut reilun kolmenkymmenen ikäänsä mennessä. Toinen osa
alkaa vaatimattomalla, laulullisella teemalla,
jossa on erityistä kauneutta. Osa on eräänlainen rondo, vaikka kuulijaan tekevätkin
enemmän vaikutuksen sen laaja tunnekirjo
ja tyylillinen koheesio kuin siinä käytössä
olleet muotorakenteet. Scherzon rytminen
pulssi tuo selvästi esiin Sibeliuksen rakkauden Bruckneriin, ja tähän Sibelius lisää eloisia
puupuhallin- ja jousilinjoja, jotka punoutuvat yhteen pyörremyrskyn nopeudella. Trio
on luonteeltaan pastoraali, ja osa päättyy
scherzo-jakson lyhennetyllä repriisillä. Finaalin alussa koko teoksen avannut klarinettiteema tulee uudelleen, nyt painokkaana jousilla.
Pääosa finaalista on kuitenkin armottoman
tarmokkaan, nopeasti liikkuvan ja täynnä
dramaattisia purkauksia olevan musiikin ja
vaatimattomien lähtökohtien cantabilesta suurelliseksi, intohimoiseksi melodiaksi
kasvavan musiikin vuorottelua. Ensimmäisen sinfonian sanotaan usein olevan Sibeliuksen sinfonioista tšaikovskimaisin, mikä
heijastelee epäilemättä tiheyttä, jolla venäläisiä teoksia esitettiin 1890-luvun Helsingissä. Toisin kuin Tšaikovski, Sibelius kuitenkin
vastustaa kiusauksen lopettaa sinfoniansa
voitonriemuun: se säilyy määrätietoisesti
mollissa ja häviää kahdella vaatimattomalla
pizzicato-soinnulla.
”Säveltäjä puhuu yleisinhimillistä ja kuitenkin
samalla omaa kieltään.” Näin kirjoitti arvostelija Richard Faltin helsinkiläisessä Nya Pressen -sanomalehdessä kuultuaan Sibeliuksen ensimmäisen sinfonian kantaesityksen
26.4.1899 säveltäjän itsensä johtamana.
Hänen tuolloin kuulemansa sinfonia erosi
kuitenkin monin tavoin nykyään esitetystä
versiosta. Toivoen esitystä Helsinkiin keväälle
1900, Sibelius korjasi sinfoniaansa tuon vuoden ensimmäisten kuukausien aikana (”En
ainakaan jätä se luotani ennenkuin olen siihen tyytyväinen”, kirjoitti hän Ainolle). Kun
Helsingin Filharmonisen Seuran orkesteri
sinfonia lahti
lähti suurelle Euroopan-kiertueelle, tuli Sibeliuksen ensimmäisen sinfonian korjatusta
versiosta siten ohjelmien keskeisin teos.
Ensimmäinen sinfonia osoittautui käänteentekeväksi teokseksi Sibeliuksen uralla. Hylkäämättä sinfonista runoa ohjelmallisemman
luonteen omaavan musiikin ilmaisukeinona,
hän otti tässä lopullisen askeleen pois häntä
1890-luvulla niin paljon hallinneesta wagneriaanisesta maailmasta ja antoi luottamusäänensä aina wieniläisklassismiin ulottuvan sinfonisen perinteen mukaiselle absoluuttiselle
musiikille.
sinfonia lahti
Andrew Barnett
Okko Kamu
Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana syksyllä
2011 aloittaneen Okko Kamun ammattiura
muusikkona lähti liikkeelle Suhonen-kvartetin
ensiviulistina ja viulistina Helsingin kaupunginorkesterissa. Työnsä kapellimestarina
Kamu aloitti Kansallisoopperassa, jossa hän
oli jo toiminut konserttimestarina. Vuonna
1969 Kamu aloitti vierailevana kapellimestarina Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, ja
samana vuonna hän voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Herbert von Karajan
-kapellimestarikilpailussa Berliinissä, mikä
toimi alkusysäyksenä hänen kansainväliselle uralleen.
Monipuolisena muusikkona tunnettu Kamu
on johtanut lähes kaikkia maailman merkittävimpiä orkestereita. Hän on toiminut Radion
sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen,
Suomen Kansallisoopperan, Stockholm Sinfoniettan, Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja
Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina sekä Birminghamin sinfoniaorkesterin,
Lausannen kamariorkesterin, Singaporen
sinfoniaorkesterin ja Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Oopperakapellimestarina Kamu on esiintynyt mm. Metropolitanissa New Yorkissa, Covent Gardenissa
Lontoossa ja Bolšoi-teatterissa Moskovassa. Vuodesta 2006 lähtien Kamu on toiminut
Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkifestivaalin
taiteellisena johtajana ja esiintynyt viulistina
eri kokoonpanoissa.
Okko Kamun kansainvälisen levytysuran
aloitti Sibeliuksen sinfonioiden kiitetty kokonaislevytys Deutsche Grammophon -le-
vymerkille yhdessä Herbert von Karajanin
kanssa. Tämän jälkeen hän on tehnyt yli 100
levytystä mm. Deutsche Grammophon-,
BIS-, Ondine- ja Naxos-levymerkeille. Yksi
hänen viimeisimmistä levytyksistään on
Sinfonia Lahden kanssa tehty Sibelius-levy
(BIS) sisältäen mm. Tapiolan, ja tämä levy
toi Kamulle hänen toisen Diapason d’Or de
l’Année -palkintonsa. Lähivuosina Kamu levyttää Sinfonia Lahden kanssa myös kaikki
Sibeliuksen sinfoniat BIS-levymerkille.
Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia valitsi Okko Kamun jäsenekseen vuonna 1994.
Vuonna 2010 Kamu vastaanotti Suomen
Kulttuurirahaston palkinnon, ja vuonna 2011
hänelle myönnettiin professorin arvonimi.
sinfonia lahti
Tuomas Ylinen
Tuomas Ylinen (s. 1982) aloitti sellonsoiton
opiskelun Csaba Szilvayn johdolla Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Vuosina 1995–2001
hän opiskeli Hannu Kiiskin johdolla SibeliusAkatemian nuorisokoulutuksessa ja jatkoi
solistisella osastolla Marko Ylösen luokalla. Keväästä 2004 hän on opiskellut prof.
Young-Chang Choon johdolla Folkwang
Hochschulessa Essenissä. Hän on osallistunut Truls Mörkin, Gary Hoffmanin, Steven
Isserlisin ja Frans Helmerssonin mestarikursseille. Ylinen valmistui musiikin maisteriksi
Sibelius-Akatemiasta vuonna 2011.
Ylinen voitti Turun sellokilpailun 2002 ja sai
erikoispalkinnon parhaasta Magnus Lindbergin tilausteoksen esityksestä. Vuonna
2004 Ylinen voitti neljännen palkinnon Pablo
Casals-sellokilpailssa Kronbergissa. Ylinen
on konsertoinut sekä solistina, että kamarimuusikkona Suomen lisäksi mm. Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa,
Etelä-Koreassa ja Arabiemiraateissa. Hän on
esiintynyt mm. Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin, useiden suomalaisten kaupunginorkesterien ja RSO:n solistina kapellimestareinaan mm. Jorma Panula, Mikko Franck,
Okko Kamu, John Storgårds, Hannu Lintu,
Susanna Mälkki, Atso Almila, Esa Heikkilä ja
Jan Söderblom johdolla.
Kamarimuusikkona Ylinen on esiintynyt mm.
Kuhmon, Naantalin, Turun ja Oulun musiikkijuhlilla. Hän on myös Helsingin kaupunginorkesterin 1. soolosellisti. Ylinen toimii myös
tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja pi-
tää mestarikursseja. Hänet kutsuttiin Turun
sellokilpailujen tuomaristoon vuonna 2014.
Ylinen perusti vuonna 2004 trion yhdessä viulisti Pietari Inkisen ja pianisti Valeria Resjanin
kanssa. Trio on pitänyt runsaasti konsertteja ja esiintynyt monilla musiikkijuhlilla. Trion
Lontoon-debyytti St John’s Smith Square
-konserttisarjassa sai erinomaiset arvostelut
maineikkaassa Strad-lehdessä ja johti konserttikutsuun Wigmore Halliin syyskuussa 2007.
Trion ensilevy julkaistiin joulukuussa 2006.
Ylisen soitin on Suomen Kulttuurirahaston
omistama Testore-sello vuodelta 1718.
Sinfonia Lahti
Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri)
on kutsuttu ”pienen kaupungin ihmeeksi”.
Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan
suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut
suurimman osan villeimmistä utopioistaan
yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988–2008). Syyskauden 2008
alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen
neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka
Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja
Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana
aloitti syksyllä 2011 Okko Kamu.
Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun
alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja
ennakkoluulottomista projekteista muodosti
ajatuksen orkesterista ”erilaisena edelläkävijänä”. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin
koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen
myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993,
Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM
Classical Award 2006 ja Diapason d’Or de
l’Année 2011) ovat ovet auenneet myös
kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen
suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999,
ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New
Yorkissa.
Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat
uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003 ja 2006. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon
vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin
esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw’ssa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat
yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -fes-
tivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa
Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri
on konsertoinut mm. Kiinassa, Ranskassa,
Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden
esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä.
Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa
levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy
saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja
kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman
kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt.
Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut pitkä ja tuottoisa yhteistyö
kunniasäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho
on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa,
ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon
laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän
vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin
kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin
lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo yli 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin
BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan.
Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on
lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo
kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin
kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään!
-projektin merkeissä.
Sinfonia Lahden kotisivu:
www.sinfonialahti.fi
Sinfonia Lahden konsertteja nähtävissä
­internetissä:
www.classiclive.com
Sibelius150ISibeliustalo15 -juhlavuotta juhlitaan musiikilla
Sibeliustalossa vietetään tänä vuonna kaksin
verroin juhlavuotta, kun Suomen tunnetuimman kansallissäveltäjän Jean Sibeliuksen
syntymästä tulee kuluneeksi joulukuussa
150 vuotta. Maaliskuun 9. päivänä tulee
kuluneeksi myös tasan 15 vuotta siitä, kun
Lahden Satamaan noussut Sibeliustalo avasi
ovensa konserttivierailleen. Avajaiskonsertissa talon Pääsalissa esiintyi itseoikeutetusti
Sinfonia Lahti. Konsertti järjestettiin tarkalleen ottaen perjantaina 10.3.2000 klo 19:00
Osmo ja Kirsi Tiihosen johdolla.
Alun perinkin oli selvää, että Sibeliustalo haluttiin rakentaa koko kansan taloksi, Lahden
kaupungin lippulaivaksi. Sibeliustalo kasvoi
ennen kaikkea rohkeasta unelmasta, ihmisten määrätietoisesta työstä ja periksi antamattomasta mielestä. Rakennusprojekti sai
osakseen myös arvostelua. Projekti vietiin
kuitenkin läpi kunnianhimoisella aikataululla
ja tinkimättömällä taidolla. Vaikka nimestä
poiketen Sibeliuksella ei ollut Lahteen kummoisiakaan siteitä, kasvoi Sibeliustalosta
maailman maineeseen ponnistaneen Sinfonia Lahden arvostettu koti.
Sibeliustalon synnyttämä elämys kävijälle on
moninainen. Sibeliustalon suunnitelleet arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula ovat
kertoneet talon suunnittelun päällimmäisenä
innoittavana lähteenä olleen suomalainen
metsä. Toinen luonnollinen suunnittelun lähtökohta oli rakennuspaikan teollinen historia,
vanhojen tiilirakennusten mutkaton estetiikka
ja veden läheisyys. Sibeliustaloa on sanottukin
vastakohtaisuuksien taloksi, jonka oivaltava
arkkitehtuuri yhdistää moderniutta ja historiaa
tasavahvasti. Puu ja lasi yhdistyvät vanhaan
tehdastiileen kertoen alueen historiasta.
Neljätoista metriä korkean Metsähallin mykistävä tuhannen neliön avara tila sulautuu
lasiseinien välityksellä suoraan suomalaiseen
järvimaisemaan.
Pääsalin lämmin ja hienosti soiva akustiikka
on vailla vertaa; saliin mahtuu paljon ääntä
sekä käsittämätöntä hiljaisuutta. 52-äänikertaiset urut viimeistelivät Pääsalin keväällä
2007.
Konserttisalien kylkeen rakennettiin myös
matala, puinen kongressisiipi, joka koostuu
viidestä eri kokoisesta kokous- ja juhlatilasta.
Tilat muuntautuvat moneen eri käyttötarkoitukseen tarjoten upeat näköalat suoraan Vesijärvelle. Talossa vieraileekin vuosittain lähes
40 000 juhla- ja kokousasiakasta.
Myös rock-musiikille avattiin ovet, kun
Finlandia-klubi aloitti toimintansa vanhassa Puusepäntehtaassa vuonna 2003. Ikärajaton, alkuillalla ovensa avaava klubi on
edelleen virkistävä poikkeus suomalaisessa
klubimaailmassa.
Sibeliustalo tarjoaa erinomaiset puitteet
myös kuvataiteelle. Sibeliustalon nimikkotaiteilija Mauno Hartmanin taideteoksia on
sijoitettu Sibeliustaloon arvoisilleen paikoille.
”Luulen Sibeliustalolle käyvän samoin kuin
veistoksilleni. Se paranee ihmisten kosketuksista, saa syvyyttä ja uusia merkityksiä.
Ympäristöään ja, uskaltaisin sanoa, koko
kaupunkia rakennus on jo muuttanut.”
Mauno Hartman
Koko kansan talona Sibeliustalo haluaa tarjota kävijöille monipuolista ohjelmaa. Mitä sinä
haluaisit nähdä ja kokea Sibeliustalossa?
Sibeliustalo kasvaa ja kehittyy kävijöidensä
kosketuksesta tarjoten kokonaisvaltaisia
elämyksiä niin lahtelaisille kuin ulkopaikkakuntalaisille vierailijoilleen.
15 vuotta sitten Vesijärven maisemissa alkanut tarina jatkuu. Siitä suurin kiitos kuuluu
konsertti- ja kokousvieraillemme.
Lämpimästi tervetuloa juhlimaan kanssamme 15-vuotiasta Sibeliustaloa!
sinfonia lahti
Sibelius150 | Sibeliustalo15
JUHLAKONSERTIT
Su 8.3.2015 klo 15
Ma 9.3.2015 klo 19
Jorma Hynninen
& Ilkka Paananen
Laura Voutilainen,
Jarkko Ahola
& Ilmavoimien Big Band
Konsertissa kuullaan Jean Sibeliuksen
yksinlauluja pianosäestyksellä.
Järj. Lahden Sibeliustalo Oy. 30 €
Lauran omaa tuotantoa, euroviisu- ja elokuvamusiikkia sekä Jarkko Aholan Queen-tulkintoja.
Taustalauluyhtyeenä The Blackbirds.
Järj. Lahden Sibeliustalo Oy. 30 €
Liput Sibeliustalon lipunmyynnistä sekä Lippupisteeltä.
Uudistettu myymälä on
avattu Sibeliustalon
aulassa!
Tervetuloa tutustumaan!
sinfonia lahti
Avajaiskahvitarj
oilu
ma 9.3.
klo 14-1
6.
TULE KONSERTTIIN.
POIMINTOJA TULEVASTA OHJELMISTOSTA
To 12.3. klo 19 Sibeliustalo
NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI
Esa Heikkilä, kapellimestari
Johannes Hakulinen, viulu - Casper L­ idsle,
vibrafoni
- Salla Mattila, laulu
- Iida N­ iemi,
piano
- Jenna Ollikainen, viulu
- Iiris Piri,
­sello
- Veera Surkka, urut
- Liza Terentieva,
viulu
- Viola Uotila, sello
- Emma Vähätalo,
konserttikantele
- Ylva Öhman, piccolo
Weber - Kreisler - J. C. Bach - Vivaldi Bruch - Mozart - Kostiainen - Tšaikovski Rosauro - Herbert - Poulenc Nuorten solistien konsertti tuo Sibeliustalon
lavalle orkesterin solisteiksi lahtelaisia tai
lahtelaislähtöisiä nuoria muusikoita. Koesoiton perusteella runsaasta hakijajoukosta
valittujen nuorten tulkintoina kuullaan monipuolinen konserttiohjelma. Konsertin johtaa nuorten muusikkojen kanssa tekemästään työstä runsaasti tunnustusta saanut
kapellimestari Esa Heikkilä. Nyt kannattaa
tulla nauttimaan lahjakkaiden lahtelaisnuorten yhteistyöstä oman kaupungin ammattiorkesterin kanssa!
Liput: 29-22 € aik / 24-19 € eläk. / 8 € lapset, opiskelijat ja työttömät
(sis. Lippupalvelun toimituskulun)
To 19.3. klo 19 Sibeliustalo
SINFONIAKONSERTTI
Aulis Sallinen 80 vuotta
Okko Kamu, kapellimestari
Johannes Piirto, piano
Prokofjev: Pianokonsertto nro 2
Sallinen: Sinfonia nro 3
Maamme arvostetuimpiin kuuluva säveltäjä
Aulis Sallinen täyttää 80 vuotta huhtikuussa 2015. Sallisen musiikin kanssa paljon
työskennelleen Okko Kamun johdolla kuullaan säveltäjän kolmas sinfonia. Vuonna
1993 syntynyt Johannes Piirto on tunnettu
niin pianistina kuin säveltäjänäkin, ja nyt
Sinfonia Lahden kanssa ensi kerran esiintyvän Piirron tulkintana kuullaan Sergei
­Prokofjevin harvemmin ohjelmistossa esiintyvä toinen pianokonsertto.
Jälki-istunto / konsertin jälkeen
haastateltavana Johannes Piirto
- järjestäjänä Aplodit Orkesterille ry
LAHDEN KAUPUNGINORKESTERI
Liput: 29-13 € aik. / 24-13 € eläk. / 8 €
lapset, opiskelijat ja työttömät
(sis. Lippupalvelun toimituskulun)
Runsas ja riemukas Sibelius-vuosi Lahdessa
Lahti on yksi Sibeliuksen 150-juhlavuoden
keskeisistä paikoista. Jean Sibelius ei ollut
aina vanha ja vakava säveltäjänero vaan
myös nuori, iloinen ja leikkisä. Juhlintakaan
ei rajoitu Sinfonia Lahden Sibeliustalon konsertteihin, vaan kuuluu ja näkyy vahvasti
esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa.
Lahden kaupungin juhlavuosiavauksena
Sinfonia Lahti esittää kantaesityksenä mm.
Stratovariuksesta tutun muusikon, Sibeliuksen tyttärentyttärenpoika Lauri Porran
Entropia-sähköbassokonserton säveltäjän
itsensä toimiessa solistina. Saman viikon
aikana myös kaksi tuhatta maakunnan kuudesluokkalaista kuulee Porran uutuusteoksen omissa konserteissaan Sibeliustalossa
osana kaupungin kulttuurikasvatusohjelmaa.
Hei, me sävelletään!, Tartu taiteeseen, Soitan koulussa, Talvikarnevaalit, Tuubakimalainen… Hauskat yhteistyöprojektien nimet
pitävät sisällään monta jo vakiintunutta työmuotoa, jolla musiikkia viedään Lahdessa
lähelle lapsia. Tarjontaa täydentävät koulujen
kerhot ja mm. Aino ja Jean -musiikkinäytelmä, jonka alkuvuodesta näkivät myös kaikki
naapurikuntien ensiluokkalaiset.
Kaupunginorkesterin syyskausi alkaa elokuun lopussa koko kansallisen ja kansainvälisen juhlavuoden huipentavalla Sibeliusfestivaalilla. Festivaalin taiteellisen johtajan
Okko Kamun lisäksi orkesterien edessä näh-
dään kaikki merkittävät suomalaiset Sibeliuskapellimestarit Osmo Vänskä, Jukka-Pekka
Saraste, Sakari Oramo ja Leif Segerstam.
Lahtelaisten lisäksi Sibeliuksen musiikkia tulkitsevat BBC:n sinfoniaorkesteri ja joukko
muita merkittäviä vierailijoita. Tapahtumaan
odotetaan paljon kansainvälistä yleisöä ja
tiedotusvälineitä, ja myös Kamun ja Sinfonia
Lahden kokonaislevytys Sibeliuksen sinfonioista julkaistaan.
Sinfonia Lahti on juhlavuonna kutsuttu ennätyksellisen monelle orkesterivierailulle ylikapellimestari Okko Kamun johdolla. Pitkä Kiinan kiertue on toukokuussa, jolloin orkesteri
soittaa mm. Shanghaissa ja Pekingissä. Kiinaan orkesteri ottaa mukaan Sibeliuksesta,
Suomesta ja Lahdesta kertovan näyttelyn,
joka nähdään kaikilla konserttipaikkakunnilla.
Keväällä orkesteri vierailee myös Pietarissa.
Syksyllä ovat vuorossa kiertueet Keski-Euroopassa ja Japanissa. Orkesteri on saanut
ulkomaan vierailuihin merkittävät apurahat
mm. opetusministeriöstä sekä Kordelinin ja
Wihurin säätiöiltä.
Kun Jean Sibeliuksen syntymäpäivä koittaa
virallisesti 8.12.2015, Lahdessa on jo koettu
runsas ja innostava musiikkivuosi. Vielä syntymäpäiväviikolla Sibeliustalossa järjestään
monenlaista juhlaohjelmaa.
Ina Ruokolainen
Sinfonisesti yhdessä:
Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen
Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat
lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna
sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi.
Arki on elämän vaativin projekti. Stala tarjoaa siihen
parhaat mahdolliset työkalut. Ratkaisuja arkeen: pesupöydät ja -altaat, jätevaunut, postilaatikot. Stalatube Oy
on luotettava ja asiakasorientoitunut ruostumattomien
rakenneputkien ja komponenttien valmistaja, joka tuottaa globaaleille yhteistyökumppaneilleen jatkuvaa lisäarvoa ja kokonaistaloudellisia etuja.
Strateginen näkemys.
Luova dramatisointi.
Kokonaisvaltainen toteutus.
Digistä printtiin.
Messuista tapahtumiin.
Suosittelumedia.
Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon
kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja
mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus.
Hämeenmaa – yli 140 000 asiakkaansa omistama yritys. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja PäijätHämeessä 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on alueensa
suurin yritys, joka tarjoaa asiakasomistajilleen edullisia
ja luotettavia kauppapalveluja sekä antaa ostojen keskittämisestä Bonusta. Hämeenmaa käyttää tuloksensa
verkostonsa kehittämiseen ja asiakasomistajapalvelujen parantamiseen.
Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.
sinfonia lahti