Metsästystutkinto koulutus Osa 2

Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Pekka Kustulan asettaman riistakameran ottama kuva hirvestä nuolukivellä.
Riistakameran asettamiseen maastoon tarvitset maanomistajalta luvan (myös valtionmaille)
Metsästystutkinto koulutus
Osa 2
-
riistaekologia ja riistanhoito
metsästysmuodot
hyvät metsästäjätavat
haavoittuneen riistanhaku ja saaliinkäsittely
Päivitetty ajan tasalle 6.2.2015.
Palaute tästä koulutuspaketista sähköpostilla ka.karjalainen(ät)pp.inet.fi
1
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
RIISTAEKOLOGIA JA RIISTANHOITO
8.2.2015
Riistaekologia
Yleistä:
 käsittelee riistaeläinten ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita (ei sairauksia)
 riistaeläimiin kuuluu 26 lintulajia ja 34 nisäkäslajia
 riistaeläintä tulee metsästää kestävän käytön periaatteella
 metsästyksen tulee jäljitellä luontaisten kuolevuustekijöiden toimintaa luonnossa
 metsästys painotettava yksilöihin, joiden menestymismahdollisuudet ovat muita heikommat
Riistaeläinten sopeutuminen:
 sopeutuminen ympäristötekijöihin: lumi, pakkanen, vähäravinteinen talviravinto, talvivarastojen kerääminen, talviuni, lisääntymistapahtumien ajoittuminen
 sopeutuminen toisiin lajeihin: kasvit ja kasvisyöjät, peto – saalistussuhde, erikoistuminen saaliskohteisiin
 kilpailu ravintokohteista, pesä – ja suojapaikoista
 luonnonvalinta:
 poistaa heikoimmin menestyviä yksilöitä
Riistakantojen tiheys:
 syntyvyys > tulomuutto <> kuolevuus > lähtömuutto = oltava tasapainossa
 riistalaskennat
- käytetään apuna metsästystä suunniteltaessa (yksilömäärä, kannan rakenne, tiheys, sukupuolijakauma)
 riistakolmiolaskenta (talvi, kesä)
 lasketaan kesällä metsäkanalintuja ja talvella lisäksi muidenkin riistaeläimien lumijäljet
 hirvilaskennat: maa- ja lentolaskenta, sekä metsästäjien havaintokortit
 vesilintujen pistelaskenta
 suurpetoseuranta (suurpetoyhdyshenkilöverkosto)
Riistakantojen vaihtelut
 luonnon aiheuttama vaihtelu
 ihmisen aiheuttama vaihtelu
 Luonnonvaihtelu:
 pohjoisilla alueilla suuria jaksottaisia vaihteluja
 metsäkanalinnuilla vesilintuja selväpiirteisempi muutaman vuoden välein (6-7 v) toistuva jaksottainen
kannanvaihtelu
 metsäkanalintujen lisääntymisteho on parhaimmillaan kannanvaihtelun nousuvaiheen aikana
 lintujen ja nisäkkäiden sukupuolijakauma on syntymähetkellä muutaman prosentin verran koiras- /
urosvoittoinen
 esim. 1000 kuoriutuneesta metsonpojasta on seuraava keväänä jäljellä enää 150 yksilöä
 myyräkantojen huippu kolmen – neljän vuoden välein > monet pienpedot ja petolinnut osoittavat samaa jaksottaisuutta
 yleispätevää selitystä ei ole, mahdollisia syitä (ravinnon määrä, laatu, pedot, sairaudet)
 Populaatio tiheys ilmoittaa yksilöiden lukumäärän / pinta-alaa kohden
Metsäkanalintujen kannanvaihtelu
Metsäkanalinnuilla kannan vaihtelun väli 6-7 vuotta
Selvitä kannanvaihtelu diasta (dia ei tässä ole kuvana)
Hirvikannan vaihtelu
- ihminen säätelee hirvikantaa
- suurpedoilla on paikallista vaikutusta
Selvitä kannanvaihtelu diasta (dia ei tässä ole kuvana)
2
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
8.2.2015
Koonnut: Kauko Karjalainen
Riistakanta:
 saman lajin tietyllä alueella elävät yksilöt muodostavat populaation= kyseisen lajin paikallisen riistakannan
 populaatiotiheys = ilmoittaa yksilöiden lukumäärän pinta-alaa kohden
Riistanhoito (lisätään riistan tuottoa)
1. Pitkävaikutteiset toimenpiteet:
 elinympäristön säilyttäminen ja parantaminen
- vesilinnut, metsänriista ja peltoriista
- siirtoistutukset
2. Lyhytvaikutteiset toimenpiteet:
- riistapellot, riistan ruokinta, riistaistutukset, pesimälaitteet, tarhakasvatus/istutukset
- pienpetojen- ja varislintukantojen säätely, metsästysjärjestellyt
Vesilintujen elinympäristö ja hoito
 Elinympäristö
 avovesi, ravintokasvit (-eläimet), suoja
 vaatimukset erilaisia puoli- ja kokosukeltajilla ja hanhilla
 Pitkävaikutteiset toimenpiteet
 vedenpinnan nosto
 umpeenkasvaneiden vesialueiden aukotus (vesilintujen viihtyvyyden parantaminen, pesimäolosuhteinen parantaminen ja ravinnonsaannin helpottuminen)
 savenottokuoppien kunnostus
 turvetuotantoalueiden jälkikäyttö
 Lyhytvaikutteiset toimenpiteet
 pienpeto- ja varislintukantojen säätely
- minkkiloukut, varishäkit ja muut pyyntilaitteet
 pesimälaitteet esim. telkän pönttö
 tarhaus ja istutus
 ruokinta
- lepo- ja ruokintalautat
- rantariistapellot esim. sorsalle ohraa
 metsästysjärjestelyt
Metson elinympäristö ja hoito
 Metsolle tärkein puulaji on mänty (syö talvella männyn hakoja)
 Elinympäristö
 Havupuuvaltaiset varttuneet (vanhat) metsät ja suot. Soidinpaikka on yleensä keski-ikäisessä tai, sitä
vanhemmassa havupuu valtaisissa metsissä. Elinympäristö vaihtelee vuodenaikojen ja sukupuolen
mukaan
 uroslinnusta käytetään nimeä metso ja naaraslinnusta myös nimiä koppelo sekä naarasmetso
 Pitkävaikutteiset toimenpiteet
 soidinpaikkojen varovainen käsittely metsähakkuissa
 Hakomis mäntyjen ja haaparyhmien säilyttäminen
 Lyhytvaikutteiset toimenpiteet
 talviruokinta vilja ja sora (ruokintapaikka kerää myös petoja alueelle)
 pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt
Teeren elinympäristö ja hoito
 Teerelle tärkein puulaji on koivu (syö talvella koivun urpuja)
 Elinympäristö
 Reuna-alueet (vesistöt, hakkuuaukot, suot, pellot) nuoret ja keski-ikäiset mänty – koivusekametsät
(koivua vähintään 10–20 %) soidin paikat soilla, pelloilla tai järven jäällä
 Pitkävaikutteiset toimenpiteet
 koivuryhmiä elin-, soidin- ja ruokintapaikkojen reuna-alueille
 turvataan talviravinnon saanti (koivun urpujen ja silmujen saanti)
3
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
 katajien säästäminen
 Lyhytvaikutteiset toimenpiteet
 talviruokinta vilja ja sora (ruokintapaikka kerää myös petoja alueelle)
 pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt
8.2.2015
Pyyn elinympäristö ja hoito
Pyyn tärkeimmät puulajit ovat kuusi ja leppä
 Elinympäristö
 Leppää kasvavat kuusivaltaiset tai mänty – koivumetsät (myös pihlaja tärkeä), nuoret ja keski-ikäiset
metsät, sekä vesistöjen ja purojen läheisyys
 Pitkävaikutteiset toimenpiteet
 leppien ja pihlajien säästäminen metsien käsittelyssä
 rantojen ja puronvarsien leppien säästäminen ja pihlajaa mahdollisiin aukkopaikkoihin
 Lyhytvaikutteiset toimenpiteet
 talviruokinta vilja ja sora (ruokintapaikka kerää myös petoja alueelle)
 pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt
Riekon elinympäristö ja hoito
 Elinympäristö
 Pohjois-Suomessa tunturialueet ja suot, muualla myös havupuumetsät, hakkuualueet, nuoret taimikot ja soiden reuna-alueet
 Pitkävaikutteiset toimenpiteet
 kiiltolehtisten pajujen, hies-, raudus- ja vaivaiskoivujen suosiminen metsänhoidossa
 soidinpaikkojen turvaaminen ja rajoitettu ojitus
 Lyhytvaikutteiset toimenpiteet
 talviruokinta turvaaminen (pajukoiden vesominen, lehtipuiden kaato)
 pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt
Jäniksen elinympäristö ja hoito
 Elinympäristö
 Vesistöjen varret, pajukkoiset korvet, soiden ja peltojen reunat, vesakkoiset taimikot, nuoret metsät
sekä kesanto- ja pakettipellot
 Pitkävaikutteiset toimenpiteet
 raidan, haavan, pihlajan ja pajujen säilyttäminen sekä pajukoiden vesominen ja taimikoiden viivästelty perkaus
 Lyhytvaikutteiset toimenpiteet
 lisäravinnon tarjoaminen (riistapellot, heinäntarjonta, viljaruokinta, haapojen kaato, suola/nuolukivet
ja lehtikerput)
 haittaeläin kantojen säätely
 puiden kaatamiseen oltava maanomistajan lupa
 metsästysjärjestelyt
Hirven elinympäristö ja hoito
 Elinympäristö
 kesä- ja talvilaitumet
 kosteat korpimaat, taimikot, vesistöjen rannat, metsäautoteiden varret ja ojitusalueet
 halutuimmat ravintopuut: pihlaja, pajut, haapa, kataja, koivu ja mänty
 Pitkävaikutteiset toimenpiteet
 lehtipuuston säästäminen mahdollisuuksien mukaan
 Lyhytvaikutteiset toimenpiteet
 riistapellot, nuolukivet, pajukoiden vesominen
 metsästysjärjestelyt · valikoiva metsästys, vasoja, uroksia ja naaraita sopivassa suhteessa
Pienten hirvieläinten elinympäristö ja hoito
 Elinympäristö
 viljelysten lähialueet ja rehevät metsät
4
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
8.2.2015
Koonnut: Kauko Karjalainen
 Pitkävaikutteiset toimenpiteet
 siirtoistutukset (kantojen luonti), ravinto- ja suojakasvillisuuden säästäminen ja lisääminen
 Lyhytvaikutteiset toimenpiteet
 syys- ja kevätravinto riistapelloista (ruis, rehukaali, maa-artisokka, …)
 talviravinnon turvaaminen tukiruokinnalla (vilja, heinä, kerput, peruna, juurekset, vihannekset ja hedelmät) sekä suola- ja nuolukivet
 metsästysjärjestelyt · laskennat ja sopiva kaatomäärä valikoiva metsästys  tuottavat eläimet säästetään
Peltoriistan elinympäristö ja hoito
(rusakko, fasaani, peltopyy)
 Elinympäristö
 peltoalueet ja niiden reunat, joutomaa- alueet (ojanvarret, savenottokuopat, kumpareet, sähkölinjat),
Luonnonpellot kesantopellot sekä suojavyöhykkeet (rajoitettu lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden
käyttö)
 Pitkävaikutteiset toimenpiteet
 joutomaa- alueiden suoja- ja ravintokasvi-istutukset
 Lyhytvaikutteiset toimenpiteet
 riistapellot, talviruokinta, tarhakasvatus ja istutus
 haittaeläinkantojen kurissapito
 metsästysjärjestelyt
Riistaeläinten aiheuttamat vahingot (RVL) suurpetovahingot
• suurpedon aiheuttama henkilövahinko korvataan tämän lain mukaan
• suurpedon aiheuttamana:
1) viljelysvahinkona korvataan pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko
2) eläinvahinkona korvataan kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille aiheutunut vahinko
3) irtaimistovahinkona korvataan muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle elottomalle irtaimistolle aiheutunut vahinko
4) porovahinkona korvataan porolle poronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella aiheutunut vahinko
Riistaeläimen aiheuttamat vahingot (RVL) hirvieläinvahingot
• hirvieläimen (pois lukien metsäkauris) aiheuttamana:
1) viljelysvahinkona korvataan pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko
2) eläinvahinkona korvataan kotieläimille aiheutunut vahinko
3) metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko
METSÄSTYSMUODOT
Metsästys koiraa käyttäen
Metsästys haukkuvilla lintukoirilla
 metsäkanalintujen metsästystä (metso, koppelo, teeri,)
 käytetään pääasiassa pystykorvaisia lintukoiria (Suomen pystykorva, pohjanpystykorva, …)
 koira etsii riistan ja karkotettuaan sen puuhun alkaa haukkua sitä metsästäjä hiipii haukulle  saaliin etsiminen  tunnistaminen  riistalaukaus  ei tiheitten oksien läpi
 pystykorvilla voidaan metsästää myös oravaa, näätää, hirveä, fasaania, …
Metsästys ajavilla koirilla
 yleisimmät rodut: suomenajokoira, beagle, dreeveri, mäyräkoirat
 Suomenajokoira on eniten Suomessa käytetty ajavakoira
 koira etsii riistan jälkien perusteella, karkotettuaan ajaa sitä haukkuen  metsästäjä hakeutuu passipaikkaan  passipaikka valittava niin, että ampujalla on esteetön näköala tulevaan riistaan 
pensaan takana, kiven tms. päällä – jänis ja kettu eivät huomaa korkealla olevaa ampujaa  pasissa
on seisottava hiljaa, jopa joskus pitkäänkin
5
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
8.2.2015
Koonnut: Kauko Karjalainen
 Älä ammu luvatta vieraan koiran ajosta (koskee kaikkia metsästysmuotoja)
Metsästys luolakoirilla
 yleisimmät rodut: terrierit, mäyräkoirat,..
 rabiesrokotus joka vuosi, pahimmat raivotaudin levittäjät ovat kettu ja supikoira
 luolakoira tunkeutuu luolan sisälle, etsii riistan ja karkottaa sen metsästäjän ulottuville (kettu, supikoira, mäyrä, näätä,..)
 metsästyspaikat: rakennuksen alustat, maaluolat, kallioluolat, louhikot, kivien alustat
 luolien kaivamiseen tai lattioiden purkamiseen on oltava omistajan lupa  jäljet korjataan
 passitus: suunnitelma etukäteen  hiljaa passissa  passitus niin ettei eläin näe ampujaa  huomioitava koiran ja ampujien turvallisuus
 menoreikä  koiramies tarkistaa muut reiät  tukitaan / jätetään auki
Metsästys seisovilla koirilla
 Eri kanakoirarodut (setterit, seisojat, ym.) Suomessa on eniten käytössä karkeakarvaisia ja lyhytkarvaisia saksanseisojia
 peltopyyn, fasaanin, metsäkanalintujen ja lehtokurpan metsästystä
 vaatii yhteistyötä koiran ja ohjaajan välillä. Koira hakee ohjattuna etumaastossa, kulkeminen vastatuuleen  saatuaan vainun koira lähestyy riistaa lähelle sen pakoetäisyyttä  koira ”naulaa” linnut
lymyämään = seisonta  käskystä koira ajaa linnut ylös ja jää paikalleen  riistalaukauksen jälkeen
koiralle noutolupa
 Älä ammu parveen, eikä emolintuja, ammu yksittäisiä lintuja
 kanakoiria käytetään myös noutajina
 kanakoirat voivat myös tiedottaa riistasta isännälleen ja viedä seisonnalle
Metsästys noutavilla koirilla
 Labradorinnoutajat ja kultaiset noutajat yleisempiä
 vesilintujen metsästyksessä, myös muun riistan etsimisessä esim. verijälkien ajaminen
 koira odottaa metsästäjän vieressä odottaen noutokäskyä
Metsästys liikkeelle ajavilla koirilla
 Spanielit ja noutajat yleisimpiä
 Koira risteilee haulikon kantaman etäisyydellä ja paikannettuaan riistan ajaa sen liikkeelle  riistalaukauksen jälkeen noutaa ammutun riistaeläimen käskystä
Metsästys ilman koiraa
Metsästys jäljittämällä on
 seurataan äänettömästi riistaeläimen jälkiä  talvikelillä onnistuu parhainten
 vaatii riistaeläinten elintapojen tuntemista
 metsäjäniksen, rusakon, ketun, supikoiran, näädän, minkin ja kärpän metsästystä
Metsästys hiipimällä on
 vaatii hyvää kuulo- ja näköhavainnointia  tiedettävä riistan olinpaikat  tunnettava riistan elintavat
 hiipimällä voidaan metsästää metsäkanalintuja, kyyhkyjä ja vesilintuja
Metsästys vahtimalla on
torneista tai lavoilta
 tunnettava riistan elintavat ja maasto (ruokailupaikat, lento- ja kulkureitit, lepo- ja oleskelupaikat)
 voidaan metsästää: kaikkia hirvieläimiä, villisikaa, kyyhkyjä, lehtokurppaa, vesilintuja, jänistä, kettua
ja supikoiraa minkkiä · vahtiminen tapahtuu lentoreiteiltä, ruokailupaikoilta yms. paikoilta
 metsästyslava: riistapellon, orasmaan tai muun ruokailupaikan tuntumaan 2-3 metrin korkeudelle 
katettu koju ampuma-aukolla, näkyvyys hyvä lisää turvallisuutta  mahdollistaa saliin valikoinnin
suunnitelman mukaan
 otollisin vahtimisaika iltapäivä ja iltahämärä  tähtäinkiikarin käyttö suositeltavaa
 Tornit ja lavat lisäävät turvallisuutta, koska niistä ammutaan alaspäin  luoti menee nopeasti
maahan
 Suurriista kiväärin luodin kantama useita kilometrejä, jopa 5 km
6
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
8.2.2015
Koonnut: Kauko Karjalainen
Haaskalta ampuminen on
 ketun, mäyrän ja supikoiran metsästykseen (kielletty karhun metsästyksessä)
 vahtipaikka: riihi, sauna tai lämmitettävä kettukorsu  ota huomioon lähinaapurit
 haaska: kala- tai teurasjätteistä haaskanpidosta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille  haaskana
käytettävä naudan ruho tai sen osa tulee olla tarkastettu  sopivalle etäisyydelle vahtipaikasta 
haaskan teko sulan maan aikana  kaivetaan maahan 0,5-1 m syvyyteen ja peitetään  peitteet
poistetaan pakkasten tultua
 metsästys: vahtiminen aloitetaan, kun todetaan eläinten alkaneen käydä haaskalla, lumi maassa 
vahtipaikkaan iltahämärissä  kuutamolla hyvä näkyvyys  alkutalvesta saattaa tulla alkuillasta
haulikko 3,5 – 4 mm haulit  kiikarikivääri
 Karhun pyynti haaskalta kielletty
 karhun ajaminen tai ampuminen pesältä kielletty (MA 13 §)
 karhun ampuminen haaskalta tai pellolta ja ravintohoukuttimen käyttö kielletty (MA 13 §)
Kuvilta ampuminen
 kyyhkyt: kuvista tehty parvi kyyhkyjen ruokailupellolle  jos sato ei korjattu, omastajan lupa 
kyyhkyt istuvat mielellään reunapuihin  metsästäjä piiloutuu puiden alle, ojaan tai kojuun  paras
lentoaika aamulla ja iltapäivällä  ei ammuta yksin lentäviä – voivat olla vielä pesiviä
 vesilinnut: kuvat ankkuroidaan veteen parvena paikoilleen  hanhenkuvat maalle oleskelu- ja
ruokailupaikoille  metsästäjä kätkeytyy  paras lentoaika varhain aamulla ja myöhään illalla 
paras tulos syysmuuton aikana  kuvat ampujasta 15-20 metrin päähän  mieti ampumamatkat
etukäteen  sopiva ampumamatka 20-30 metriä
 Myös metsäkanalintuja voidaan ampua kuvilta, sopii parhainten teerelle (säästä kuitenkin parhaat
teerikukot)
 Varislinnut
 houkuttimena huuhkajan tai kanahaukan kuva
 kuva näkyvälle paikalle ennen auringonnousua, ampuja vahtikojussa –siirrettävä käyttökelpoinen
(koju telttakankaasta, suojaverkosta tms.)  varikset aktiivisia aamuvarhaisella
 saatu hyöty moninkertainen  varislintujen vähentäminen on riistanhoitoa  mahdollisuus käyttää
noutavaa koiraa
 Muista varislintujen pesintärauhoitus ja nyt ei enää saa käyttää ääntä synnyttävää koneellista laitetta
Äänihoukuttelu
 soveltuu parhaiten pyyn metsästykseen
 yksinäisen metsästäjän metsästysmuoto  jäljitellään pyypillillä pyyn vihellystä  pyy tulee
häätämään tunkeilijaa reviiriltään  metsästäjän osattava maastoutua, vahinkojen välttämiseksi
syytä käyttää värikästä päähinettä  paras pillitysaika aamuvarhainen ja ilta
 ketun houkuttelu
 metsäniityiltä ja pelloilta, joissa esiintyy hiiriä ja myyriä  hiiren vikinää muistuttavalla äänellä kettu
houkutellaan ampumaetäisyydelle  haulikkorihla käyttökelpoinen ase
 myös sorsia, teeriä ja variksia voidaan houkutella paikalle pillillä tai ääntä matkimalla
 ääntä synnyttävää koneellista laitetta ei saa käyttää apuna hirvieläinten, riistalintujen,
metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren
norpan, kirjohylkeen eikä hallin metsästyksessä. Eikä myöskään enää rauhoittamattomien lintujen ja
eläinten pyynnissä (muuttui 1.6.2013)
Ajoketjumetsästys
 Seuruemetsästystä  suunniteltava ennakkoon passipaikat ja ampumasektorit  passipaikat
arvotaan  ajoketju ajaa ääntä pitäen riistan passiketjussa odottavien metsästäjien lähettyville
 ajomiehillä oltava maastosta erottuva vaatetus
 ajon alkaminen, eteneminen ja loppuminen voidaan ilmoittaa metsästystorvella
 soveltuu metsäjäniksen, rusakon, fasaanin, ketun ja hirvieläinten metsästykseen
7
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
8.2.2015
Koonnut: Kauko Karjalainen
Metsästys lippusiimalla
 Ketun ja suden pyyntiin
 lippusiima: nailonsiimasta sitomalla n. 60 senttimetrin välein ohuita kangassuikaleita  liput
värikkäitä – erottuvat lumisesta maastossa  siiman pituus 2-3 km  tehon parantamiseksi voidaan
hajustaa  kelalle tai reppuun
 metsästys: kettu kierretään jälkien perusteella ensin laajaan kierrokseen (tiet, peltoaukeat, ladut) 
kierros pienennetään “katkomalla” ja kierretään siimalla  kaksi metsästäjää samasta pisteestä eri
suuntiin  siima kiinnitetään puihin, risuihin tms.
 passipaikat tuulen alta ja tulojäljiltä  jäjittäjä ajaa ketun ylös ampujien saataville
Elävä pyydystävät laitteet
 ilveksen, majavien, piisamin, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän,
mäyrän, saukon, itämeren norpan ja hallin sekä rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen
 loukun tai muun pyyntilaitteen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan
luonnollisessa asennossa ja rakenteeltaan sellainen, että eläin ei voi vahingoitaa siinä itseään
 Loukut: puiset (riuku, lauta), metalliset (tarhaverkko)
 Häkit: varishäkki (kana/ullakko- tai tarhaverkko) saa käyttää Riistakeskuksen luvalla
 koettava ainakin kerran vuorokaudessa
 loukussa oleva eläin lopetettava ampumalla aivoihin (niskalaukaus) ei savukaasulla tai
hukuttamalla
 lopettamiseen käy myös pistooli, vaikka sillä ei saa varsinaisesti metsästää
Jalkanarupyynti
 Ketun pyyntiin maaston ollessa lumipeitteinen
 jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauennena olla vähintään 30 mm
 asennetaan ketun jälkijonoon yksittäiseen jälkeen ja naamioidaan  hyviä pyyntipaikkoja kettujen
luontaiset kulkureitit, haaskat
 Koettava ainakin kerran vuorokaudessa
Rauta- ja ansapyynti
Vain rautojen, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman (hetitappavien)
rautojen käyttö on sallittu
• Maalla hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyyntiin,
läpimitta max. 20 cm
• Veden alla majavien, minkin ja piisamin sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyyntiin, läpimitta
max. 30 cm
Ketun ja Supikoiran pyynnissä kielletty (muuttui 1.6.2013 alkaen)
• eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisille, kotieläimille eivätkä rauhoitetuille eläimille (huom. suojaus)
• pienille petoeläimille raudat koteloidaan joko puusta, laudasta tai minkkiverkosta tehtyyn
suojukseen
Rautapyynti vaatii ammattitaitoa – hanki tieto ensin
• voidaan kokea metsästäjän harkinnan mukaan, koska tappavat turkiseläimen heti
 ansapyynti on sallittu vain riekon ja kiirunan pyyntiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa
Piisamin metsästys
 Pyyntivälineet: hetitappavat raudat, haulikko tai pienoiskivääri
 merta ja polkuraudat kiellettyjä
 hetitappavat raudat  asennetaan piisamin kulku käytäviin, peitetään päältäpäin  johdeaita puista,
risuista tms.
 ampuminen  kyttäämällä piisamien pesä- ja ruokailupaikkojen läheisyydessä
8
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
8.2.2015
Koonnut: Kauko Karjalainen
Hirvieläinten metsästys
• Jos hirvieläimestä 50 % on ihmisravinnoksi kelpaamatonta, myöntää Suomen riistakeskus uuden
pyyntiluvan
• Ennen hirvenmetsästyksen aloittamista tehdään ilmoitus johtajasta ja varajohtajasta rhy:lle
• Jos hirvieläin kaatuu toisen alueelle, ilmoitus metsästysoikeuden haltijalle
Hirvenmetsästys koiraa käyttäen
• sopivia ovat pystykorvarodut (Norjan harmaahirvikoira, jämtlannin pystykorva, karjalankarhukoira,
eri laikarodut, käy myös Suomen pystykorva, pohjanpystykorva ..)
• koira ja ohjaaja lähtevät vastatuuleen
• kytketty koira, pysäyttävä, ajava koira säkäkorkeudeltaan enintään 28 cm
• pysäyttävä koira haukkuu paikallaan olevaa tai kävelevää hirveä
• passitus alueen reunoille
Hirvieläinten ajometsästys
• sopii myös peuran ja pienriistan metsästysmuodoksi
• osa metsästäjistä muodostaa ajoketjun
• passitus alueen reunoille
• ampujien varottava ajomiehiä – ampumasektorit määrättävä (merkintä)
• ajon pituus ei leveyttä suurempi
• yhteydenpitoon radiopuhelimet tai metsästystorvet
Hirvieläinten metsästys ajavaa koiraa käyttäen
• säkäkorkeudeltaan enintään 28 cm
metsäkaurista saa metsästää syyskuun viimeisestä
lauantaista – tammikuun loppuun (ajavalla koiralla)
• sopii valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästykseen
• passitus eläinten käyttämille poluille ja muille kulkureiteille
• lyhyt ampumaetäisyys
• voidaan käyttää haulikon ns. täyteistä (ei hirvelle)
• metsäkauriilla myös haulipatruuna
Vahtiminen
• onnistuu parhainten ruokailupaikoilla (pellot ja niiden reunamat)
• ruokintapaikat
• metsästyslavat, tornit tai erikseen vahtimismetsästykseen tarkoitetut passikopit
• metsästyslava tai torni on hyvä passipaikka  lisää turvallisuutta luoti menee nopeasti maahan
• Äänihoukuttelua käytetään nykyisin myös hirvenpyynnissä esim. metsästäjä matkii naarashirven
ääntä
Hirvieläimen metsästyksessä käytettävät varusteet (MA 22 §)
• Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran
metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia
päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta.
• Oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen
näkyvästä pinta-alasta.
• Edellä 1 momentissa säädetty vaatimus ei kuitenkaan koske metsästäjää, joka metsästää
rakennelman suojasta (esim. valkohäntäpeuran metsästys vahtimalla tornista).
• Aikaisemmin käytössä ollutta punaista päähinettä ja vaatetta käyttää 31 päivään tammikuuta
2014 saakka.
HYVÄT METSÄSTÄJÄTAVAT, HAAVOITTUNEEN RIISTAN HAKU JA SAALIIN KÄSITTELY
Hyvät metsästystavat
Metsästäjä on harrastuksensa mainosmies  käyttäytyminen
 Metsästyksen perusasiat ja säännöt on tunnettava
• eettisiä ohjeita metsästäjille:
1. Edistä toiminnallasi metsästyksen arvostusta.
2. Huolehdi kestävän käytön periaatteen toteutumisesta.
3. Osoita kunnioitusta riistaeläimille.
9
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
4. Kehitä tietojasi ja taitojasi.
5. Pidä huolta turvallisuudesta.
6. Huolehdi suhteista maanomistajiin.
7. Ota huomioon asutus ja muut luonnossa liikkujat.
8. Kunnioita muita metsästäjiä.
8.2.2015
Haavoittunut riista
 Haavoittunut riistaeläin on pyrittävä löytämään aikaa ja vaivaa säästämättä  etsinnöissä on koira
korvaamaton apu  älä tietoisesti haavoita riistaa
 Älä ammu !
 summittaisesti parveen
 liian kauas (haulikolla max 35 m)
 liian hämärässä tai pimeässä
 esteiden (risut, heinät) läpi
 riistan haavoittamista välttääksesi pidä yllä ampumataitoasi
 kohdista aseet ennen metsästyksen aloittamista ja käy ampumalla kokeilemassa sopivat panokset
aseesi
Haavoittuneen vesilinnun osumamerkit
 lintu putoaa myttynä –> hyvä osuma
 lintu kieppuu ilmassa ennen putoamista –> siipiosuma, lintu voi sukeltaa tai piiloutua
 lintu menettää hitaasti korkeuttaan tai nostaa korkeuttaan juuri enen putoamista –> huono osuma
 Haavoittuneen vesilinnun etsiminen
 putoamispaikka paikallistettava ja merkittävä, putoamispaikan lähellä irtohöyheniä  haavoittunut
vesilintu pyrkii usein rantaan tai maalle  jos lintu elossa, ammutaaan viivyttelemättä uudelleen
turvallisuus huomioiden (muut metsästäjät ja koira)  koira paikalle tuulen alta -> koiralle
työskentelyrauha -> lintu voi olla kaukanakin putoamispaikasta  tehokas tapa etsiä haavoittunutta
on kulkea rantaa ketjussa koiraa apuna käyttäen
Haavoittuneen kanalinnun etsiminen
 osuma merkit kuten vesilinnut lentoon ammuttaessa, lisäksi jos ammut esim. kiväärillä puuhun
takaosuman (suolisto) saanut lintu lähtee nousemaan ylöspäin, ottaen korkeutta ja sitten tulee vinosti
alaspäin maahan -> lintu voi piiloutua etsi se aikaasi säästämättä
 huomioidaan lentosuunta ja arvioidaan putoamispaikka, huomioi mahdolliset höyhenet  merkitään
sekä ampumispaikka että oletettu putoamispaikka selvästi  maasto haravoidaan putoamissuunnan
molemmin puolin  kuulostellaan linnun mahdollista rapistelua ja liikkumista  kanalinnut myös
piiloutuvat haavoittuessa  koira jälleen arvokas apu
Haavoittunut hirvieläin
 Ampujan tehtävät: havainnoi osumamerkit, jos:
1. eläin nytkähtää (pienet hirvieläimet) ja lähtee mataloituvaan pakolaukkaan -> yleensä hyvä osuma
2. eläin köyristää selkäänsä -> suolisto-osuma
3. eläin kaatuu, mutta lähtee etenemään ontuen -> raajaosuma
4. eläin kaatuu paikalleen -> säkä- tai selkärankaosuma. Toimittava nopeasti, eläin voi karata
 lisäksi ampuja  toteaa eläimen pakosuunnan  merkitsee ampumapaikan ja eläimen paikan
ampumahetkellä  välttää ja estää muita sotkemasta verijälkiä  ilmoittaa tapahtuneesta
metsästyksen johtajalle
 haavoittuneen hirvieläinten etsimisessä koira hyvä apulainen (korvaamaton) pysäyttävä tai verijälkeä
ajava koira
Saaliin käsittely
Lähtökohta
 riistaeläin on otettava talteen
 saalista on käsiteltävä kunnioittain ja arvokkaasti ja niin että se säilyy siistinä ja käyttökelpoisena
 huolehdi, että jätät teurastuspaikan siistiksi -> huomioi muut luonnossakulkijat
10
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
8.2.2015
Koonnut: Kauko Karjalainen
Eläimen lopettaminen
 nopeasti ja kivuttomasti (EL 32 §)
 hukuttamalla tai tukehduttamalla lopettaminen kielletty
 pienriista lopetetaan ampumalla päähän tai niskaan kohdistetulla voimakkaalla iskulla
 ase ei ole lyöntiväline
 hirvieläimille ja muille suurikokoisille riistaeläimille ammutaan armonlaukaus niskaan
 ammu niin etteivät esim. sarvet rikkoonnu
 ota koirat kiinni ennen armolaukausta ja huolehdi ettei aseen ääni lyö koiraa suoraan korville
Hirvieläimen pistäminen
 hirvieläin pistetään heti kaadon jälkeen
= veri lasketaan pois lihaksista, jotta lihan laatu ei heikentyisi
 veri tulisi ottaa talteen
 hirvieläin pistetään kaulakuopan kohdalta, josta katkaistaan suuret kaulaverisuonet. Ruokatorven
puhkaisemista on vältettävä -> puukko upotetaan kaulakuoppaan kohti säkää ja puukkoa liikutellaan
poikkisuuntaisesti
 veri valuu paremmin pois, jos takapään saa ylemmäs
 verenlaskun jälkeen eläin suolistetaan, poistetaan rapamaha (älä puhkaise), sisäelimet ja keuhkot,
ota virtsarakko varovasti pois -> käännä sitten eläin “mahalleen” jäähtymään
Pienriistan käsittely
Linnut
 sisäelimet poistetaan, maksa, sydän ja kivipiira puhdistettuna talteen tai koiralle
 linnun annetaan jäähtyä ja saalis kääritään ennen reppuun panemista esim sanomalehteen
(ei muovipussiin) Saalis voidaan myös kantaa vyöllä lintulenkissä
 lintua riiputetaan lihan mureuttamiseksi (säästä riippuen 1 vrk:sta – 2 viikkoon)
 kärpästen pääsy saaliiseen estetään verkkopussilla (ei muovi)
 lintu voidaan joko nylkeä tai kyniä. Kynitystä linnusta saa maukkaamman paistin
 raajat katkaistaan nivelistä, jolla vältetään teräviä luunsiruja ruoassa
 vesilinnuista kokosukeltajia ei yleensä riiputeta eikä kynitä
 Älä anna koiralle teräviä linnunluita
Jänikset
 tyhjennetään virtsarakko
 avataan lantio, poistetaan suolet ja muut sisäelimet vatsaan tehdyn pitkittäisviillon kautta
 veri valutetaan rintaontelosta pois ja sinne työnnetään kuusen tai katajan oksia
 jänistä riiputetaan säistä riippuen jopa kolmeen viikkoon saakka (suojattava kärpäsiltä)
 jänis nyljetään tuppeen. Nahka irroitetaan takajaloista ja vedetään pään yli
 jänis paloitellaan ennen ruoaksi laittamista
Turkisriista
 Muinaissuomalaisten tärkein turkiseläin oli orava
 Taana turkiseläimen kuivatukseen puusta valmistettu kuivauslauta (taana), joka on eri kokoinen eri
turkiseläimille  taana estää nahan kutistumisen kuivauksen aikana
- Yleensä vain talvinen turkis on käyttökelpoinen
 Nahkan käsittely ja nylkeminen
1. Loukussa oleva eläin lopetetaan ampumalla (saa käyttää myös pistoolia)
2. Verinen ja likainen eläin pestään ja kuivataan
3. Eläin ripustetaan toisesta takajalasta roikkumaan nylkemistä varten  opettele nylkeminen
metsästäjän kanssa joka sen hallitsee
4. Rasva kaavitaan nahasta kaapimistukin ja kaapimen avulla
5. Nahka rummutetaan lehtipuupurujen seassa, jolloin loputkin rasvasta imeytyy puruihin
6. Nahka vedetään ns. taanan päälle ja annetaan kuivaa 15 – 18 C asteen lämmössä 2 – 3 vrk
7. Kotioloissa kuivatus, siten että ensimmäinen vuorokausi karvapuoli taanalla sisälläpäin (on valmiina,
koska eläin nyljetään tuppeen) ja sitten käännetään karvapuoli ulospäin
- Nahka voidaan säilyttää 10 asteen lämmössä ja kuivassa tilassa pitkäänkin
11
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
8.2.2015
Koonnut: Kauko Karjalainen
Riistasaaliin hyödyntäminen
(periaate, ettei mitään laiteta hukkaan)Nahkat talteen esim saa hyviä vaatteita (myös hirvien nahkat
maastosta pois –muista nahkan suolaus)
1. Teurasjätteet saa hyviä haaskoja ketun, supikoiran ja mäyrän haaskapyyntiin
2. Sarvista yms. saa metsästysmuistoja
3. Lintujen höyheniä voidaan käyttää perhojen valmistukseen, myös turkiseläimen karvoja. Muista
kuitenkin eläimet joiden kauppa on kielletty
4. Lihat otetaan talteen ja valmistetaan ruoaksi
5. Osa sisäelimistä käy myös parhaalle metsästyskaverillesi, elikkä koiralle (ei hirven keuhkot)
6. Turkiseläimen turkiksesta saa mainioita lakkeja, liivejä, käsineitä yms.
Hautaa ruho syvälle tai polta se, niin estät trikiinin leviämisen haaskan. Haaskan käyttö voi levittää
trikiiniä.
Elävän riistan ohjeellisia arvoja
(MMM asetus elävän riistaeläimen ohjeellisista arvoista 241/2010)
Elävän riistan ohjeellinen arvo €
Jänikset
Vesilinnut
Metsäkanalinnut
Hirvieläimet
Turkiseläimet
Peltolinnut
Suurpedot
Hylkeet
100 – 200
100 – 900
100 – 700
300 – 3 900
100 – 1 200
100 – 600
1 100 – 16 500
1 200 – 5 100
Metsäkauriin saalilsilmoitus
Metsästysasetuksen (666/1993) 44 §:n mukaan metsästäjän on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle
metsäkauriin metsästyksen tuloksesta.
Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun metsäkauris on tullut metsästetyksi. Ilmoituksen voi tehdä lomakkeella tai osoitteessa http://oma.riista.fi
UUDET METSÄSTÄJÄT TERVETULOA HYVÄN HARRASTUKSEN PARIIN !!!
12