1. No category

Maaliskuu • 2/2015 • levikki 27 722
Yrittäjä
harrastaa
Asiakkaan hymy
on voitto
Suomen kriisi
kumpuaa kaukaa
Viikinkimiekkailu vei
mennessään. Kuka piilottelee
kilven alla ja käyttää nimeä
Kadlin Vilkkusilmä?
Keskustassa toimivien
lounaskahviloiden Lanternan
ja Il Mondo Cafeen yrittäjät
kertovat ajatuksiaan hyvästä
palvelusta.
Perheyritysten liiton Leena
Mörttinen ei syytä poliitikkoja
Suomen ahdingosta, mutta
odottaa poliittisilta päätöksiltä
sen ratkaisussa paljon.
Sivu 6
Sivu 4
Sivu 3
PAIKALLINEN PALVELUPISTE
Meiltä uudet
lähimaksupäätteet!
KASSA JA TOIMISTOHUOLTO KY
Kasarmikatu 15
13100 Hämeenlinna
[email protected]
03-6822 890
03-6756 206
-kassakoneet
Pidämme huolta
sisä- ja ulkotilojen
siisteydestä, asumisen
viihtyvyydestä ja
turvallisuudesta.
Avaamme
uuden
lounasravintolan
tule nauttimaan
Tasolounaan
lounaspöydästä
−Parolantie
104 (Aina
Groupin kiinteistö)
ja
Avaamme
uuden lounasravintolan
Herkullista
lounasta
kahdesta paikasta
Vanajantie
(Hämeen Sanomien
toimitalo),
Hämeenlinna
Tasolounaan
lounaspöydästä
− tule 7nauttimaan
Parolantie 104, 13100 Hämeenlinna (Aina Groupin kiinteistö)
Lounasruokaa
seisovasta pöydästä ja
Suuren kysynnän vuoksi olemme päättäneet avata uuden lounasravintolan.
kattava,
tuore
salaattipöytä
herkullista lounasruokaa seisovastapöydästä joka arkipäivä klo 11–14.
Parolantie
104,
13100
Hämeenlinna
(Aina
Groupin
kiinteistö)
Haluamme
tarjota
asiakkaillemme
cateringpalveluiden
lisäksi
myös tasokasta
ja
joka arkipäivä klo 11–14
Meiltä
löytyy
aina myös
kattava ja tuore
Suuren kysynnän
vuoksi
olemme
päättäneet
avatasalaattipöytä.
uuden lounasravintolan.
Haluamme tarjota asiakkaillemme cateringpalveluiden lisäksi myös tasokasta ja
Lounaslistan päivitämme tasolounaan Facebook-sivuille.
herkullista lounasruokaa seisovastapöydästä joka arkipäivä klo 11–14.
Päivitetyt ruokalistat Facebook-sivuillamme
Meiltä löytyy aina myös kattava ja tuore salaattipöytä.
tai kotisivuillamme
Lounaslistan päivitämme tasolounaan Facebook-sivuille.
PÄIVYSTYS
räätälöidään aina talosi tarpeita vastaavaksi.
Olemme toimineet Hämeenlinnan seudulla pitkään, vuodesta 1976. Paikallisena toimijana pystymme reagoimaan asiakkaan tarpeisiin nopeasti.
Tasolounas / Royal Catering
p. 040 564 5477 • fax 654 2300 • [email protected] • Vanajantie 7, 13110 HÄMEENLINNA
Tasokas lounas− parempi työpäivä
www.tasolounas.fi
Tasolounas / Royal Catering
p. 040 564 5477 • fax 654 2300 • [email protected] • Vanajantie 7, 13110 HÄMEENLINNA
Vähemmän byrokratiaa
ja enemmän
paikallista sopimista.
Sosiaaliturva kuuluu
myös yrittäjälle.
Timo Kaunisto
Oikea mies keskeltä
Tiedustelut ja tarjouspyynnöt
Kai Tervapuro 0400 711 089
Hattelmalantie 9
[email protected]
www.urakointikaise.fi
Tasokas lounas− parempi työpäivä
24 h
Huoltosopimus
Yrittämisellä
Suomi kuntoon!
KANTA-HÄMEEN
KIINTEISTÖALA
www.timokaunisto.fi
Tänään on mainio päivä laittaa toimeksi.
Suunnitteletko
yrityksen
perustamista?
www.tasolounas.fi
Tehdään henkilöstöstä
kannattava sijoitus yrityksellesi.
VMP on yksi Suomen johtavista henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistuneista
yrityksistä. Lue lisää osoitteessa vmp.fi .
VMP Group
HUOM! Uusi osoite:
Hämeenlinna, Raatihuoneenk. 13
050 917 8540
Forssa, Puistolinna, Hämeentie 2
(03) 4246 4100
Loimaa, Väinämöisenkatu 4
040 771 9090
Meiltä saat kattavat pankki- ja vakuutuspalvelut yrityksellesi, yrityksen starttipaketin. Paketti sisältää alkavan yrityksen
maksuliikkeen hoitoon sekä yritystoiminnan ja yrittäjän
itsensä vakuuttamiseen ja turvaamiseen liittyvät palvelut.
Kaiken tarvittavan tuen ja turvan yrityksesi starttiin saat
saman katon alta yhdellä kertaa. Ja lisäksi saat alkavana
yrittäjänä vuodeksi etuja, joiden avulla voit keskittyä
olennaiseen eli yrityksesi pyörittämiseen.
Varaa aika tapaamiseen p.010 254 9004.
www.op.fi/etela-hame
Seuraa meitä facebookissa.
Asiakkuuspäälliköt • Heikki Hätönen ja Raija Aarresuo
maksaja ehdokas itse
Kassakoneet ja maksupäätteet myy,
vuokraa ja huoltaa
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
2
Yrityksenne
tyyliin ja
tunnelmaan
Rohkeita
päättäjiä
puh 03 675 6667
Uudella eduskunnalla ja
hallituksella tulee olla yksi tavoite yli muiden: Suomen talous on saatava takaisin kasvun uralle.
Uudet päättäjät eivät tule
kilvoittelemaan siitä, kuka
yhteisestä jaettavasta omille
etupiireilleen kerää parhaan
potin. Tulevat päätökset koskevat enemmän saavutettujen etujen karsimista kuin
uusien tarjoamista. Vastuullisen päättäjän on tähänkin
pystyttävä.
Julkisen sektorin menojen
suhde
kansantuotteeseen
on karannut käsistä. Olemme kyseenalaisella kärkipaikalla huippukireän verotuksen maana. Tämäkään ei
riitä, vaan velkakello pyörii
huolestuttavalla vauhdilla.
Velkaa, joka käytännössä
on tulonsiirtoa tulevilta sukupolvilta. Ylisuuri julkinen
sektorimme on nykyisellään
jo uuden kasvun este.
Vaikka kasvu ei synny leikkauksista, on niiden tekeminen välttämätöntä. Samalla
on kuitenkin oltava kykyä
nähdä omilla poliittisilla
päätöksillä mahdollistettava
uusi kasvu.
Työn lisääminen on sekä
tarjonnan että kysynnän kysymys. Tarjonnan osalta on
jo tehty oikeansuuntaisia
päätöksiä. Kysynnän, työllistämisen kynnyksen laskemisen osalta päätökset odottavat. Enkä niitä työmarkkinapöydistä usko tulevankaan.
Uuden hallituksen on otettava johtajuus käsiinsä myös
työmarkkinakysymyksissä.
Työmarkkinoiden uudistus on
aloitettava. Sen tavoitteena
tulee olla suomalaisen työn
kilpailukyvyn palauttaminen
ja ylipäätään suomalaisen
työn lisääminen, vieläpä nopeasti. Keskeisin keino on
viedä työtä koskeva päätöksenteko entistä enemmän
sinne, missä se tehdäänkin
– työpaikoille. Olkoon tesjärjestelmä, mutta annetaan
työpaikoille laillinen mahdollisuus sopia asioista toisinkin.
Laaja yhteisymmärrys on
kannatettavaa, mutta poliittisten päättäjien vastuuta
maan kokonaisedusta se ei
poista. Kun konsensus ei riitä, poliitikkojen pitää päättää. Se on demokratiaa.
Uuden kasvun ydin on yksityisellä sektorilla tehtävässä suomalaisessa työs-
Jyrki Mäkynen
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät
Kirkkorinne 4 Hämeenlinna
sä. Tätä työtä tarvitaan
lisää.
Yrittäjäuutiset
ilmestyy seuraavan
kerran 14.4.
Kokouksia,
jotka sujuvat
Teräs- ja
metallituotteet
Tiloja,
jotka elävät
Temeko Oy
Kokouspaketit alk. 42 € + alv / osallistuja
Hintaan sisältyy kokoustila ja -tekniikka, lounas
sekä aamu- ja iltapäiväkahvit.
Kantolankatu 11, 13110 Hämeenlinna
Myyntipalvelu (03) 621 6614, www.verkatehdas.fi
puh. (03) 644 800
[email protected]
www.temeko.fi
Hanki
Bellapuodista
uniikit lahjat
Mukana yli 250 kauppiasta ja 25 000 tuotetta! Tule ostoksille!
Ollipekka Laine
Kellokeskus Laine Oy
Raatihuoneenkatu 10, 1300 HML
Ollipekka Laine
gsm 040 731 1863
Kellokeskus Laine Oy
ollipekka.laine(at)kellokeskuslaine.fi
Raatihuoneenkatu 10, 1300 HML
www.kellokeskuslaine.fi
gsm 040 731 1863
ollipekka.laine(at)kellokeskuslaine.fi
www.kellokeskuslaine.fi
Varpu Talvirinne
Tilitoimisto Varpu Talvirinne
Raatihuoneenkatu 2, 13100 HML
Varpu Talvirinne
gsm 050 301 1682
Tilitoimisto Varpu Talvirinne
varpu.talvirinne(at)tilitsto.inet.fi
Raatihuoneenkatu 2, 13100 HML
gsm 050 301 1682
varpu.talvirinne(at)tilitsto.inet.fi
Marjaana Jokinen
Hämeen Tukikoti Oy
Marssitie 40, 13500 HML
Marjaana Jokinen
gsm 050 494 6380
Hämeen Tukikoti Oy
marjaana.jokinen (at) hameentukikoti.com
Marssitie 40, 13500 HML
www.hameentukikoti.com
gsm 050 494 6380
marjaana.jokinen (at) hameentukikoti.com
www.hameentukikoti.com
14.4.25.8.
9.6.3.11.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
3
Mistä on Suomen kriisi tehty?
Suomen talouden yskimisen
syitä, seurauksia ja lääkkeitä
pohtii Perheyritysten liiton
uusi toimitusjohtaja Leena
Mörttinen.
Mörttisen
lääkkeet
Suomen nousuun
Jotta ymmärrämme tämän päivän tilanteen syyt ja seuraukset, on syytä kurkata hieman
historiassa taaksepäin. Mörttinen aloittaa sotien jälkeisestä
ajasta, jolloin syntyi suuruuden
ekonomiaan perustuva yhteiskunta. Suomessa vaikuttivat
suuret metsäyhtiöt ja syntyi
kolmikantainen tulopolitiikka,
jossa osapuolina ovat työmarkkinoiden keskusjärjestöt, työnantajien ja -tekijöiden keskusjärjestöt sekä hallitus. Jälleenrakentaminen ja teollistaminen
antoivat Suomelle kasvusysäyksen, joka kantoi meitä pitkään,
Mörttinen sanoo.
– Yritykset halutaan edelleen
nähdä suurina, sillä suuruuden
ekonomia on helpompaa politiikan kannalta. Parin suuren yrityksen pitäminen tyytyväisenä
rajoitettujen pääomaliikkeiden
aikana oli kohtuullisen helppoa.
Velkarahaa saivat vain harvat ja
valitut. Inflaatio söi velan, korot oli säännellyt ja kun palkkainflaatio sitten lopulta vei
kilpailukyvyn, markka devalvoitiin.
1. Verotus keveämmäksi
pk-sektorin kannustamiseksi investointeihin
2. Sääntelyn taakka
pienemmäksi
3. Työnteko
houkuttelevaksi
4. Julkinen sektori
tehokkaammaksi
Info
Valtiotieteen tohtori Leena Mörttinen on toiminut
aiemmin Elinkeinoelämän
keskusliiton Kilpailukyky ja
kasvu -vastuualueen johtajana. Kokemusta löytyy
myös muun muassa Nordean pääekonomistina sekä
Suomen Pankissa ja Euroopan keskuspankissa. Hän
seuraa uudessa tehtävässään eduskuntavaaliehdokas Matti Vanhasta.
Rakenteet
tiukassa
Kun pääomamarkkinat avautuivat 1990-luvun alussa, Suomi
ei ollut tähän valmis. Samassa
sopassa Neuvostoliitto hajosi
ja Eurooppa oli kriisissä. Niinpä myös Suomi joutui pahaan
lamaan.
– Kuplatalous puhkesi. Vienti oli perustunut hyvin pitkälle
vaihdantaan Venäjän kanssa,
eikä suomalaisille tuotteille ollutkaan kysyntää Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Usko
siihen, ettei markkaa enää devalvoida, sai yritykset ottamaan
valuuttalainoja ja nämä lainat
veivät monta firmaa konkurssiin
kun devalvaatio oli lopulta kuitenkin vastoin lupauksia pakko
tehdä. Vaikka devalvaatio tappoi yrityksiä, se tuki kuitenkin
myös vientisektorin kilpailukykyä ja sitten tulikin pelastajaksi
Nokia. Taas oltiin yhden suuren
varassa. Vienti veti, suuruuden
ekonomia jylläsi ja päästiin
kuin koira veräjästä, Mörttinen
kertaa.
– Vaikeiden lamavuosien aikana säästettiin ja tehtiin muitakin vaikeita ratkaisuja, mutta
loppujen lopuksi Suomen rakenteen muuttuivat pääomamarkkinoita lukuun ottamatta varsin
vähän. Kriisin jälkeen Nokian
myötä valtion kassaan virtasi taas verorahaa, kolmikanta
porskutti ja poliitikot jakoivat
kansalle hyvää. Ja vaikka jo
tuolloin tiedettiin, että väestö
tulee vanhenemaan, ei siihenkään reagoitu.
En minä, jos
ei muutkaan
Kolmikanta-ajattelua ei muutettu, vaikka tässä vaiheessa
esimerkiksi Ruotsissa tehtiin jo
isoja, tulevaisuuteen vaikuttavia muutoksia.
Näihin aikoihin Mörttinen
oli itse opiskelija, eikä hänelle
tullut mieleenkään ryhtyä yrittäjäksi.
– Minusta tuli valtiotieteen
tohtori, sillä silloin Suomessa
merkkinä meille kaikille. Ketään
ei voi pakottaa olemaan iloinen
riskinottaja mutta siihen voi
oppia, Mörttinen pohtii.
Hyvä yritysympäristö
ratkaisee
Leena Mörttinen tarttui välittömästi mahdollisuuteen ryhtyä Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi vaikeinakin taloudellisina aikoina.
Liitto edistää juuri niitä asioita, joiden varaan Suomen tulevaisuus rakentuu. – Nyt pitää palauttaa usko tekemiseen ja onnistumiseen.
Uskon, että me voimme löytää tien ulos. Suomi voi pelastaa itsensä, Mörttinen sanoo.
opiskelijat ajattelivat niin – jatkettiin opiskelua ja työpaikkaa
ei löytynyt suuresta firmasta tai
valtiolta. Yrittäminen ei ollut
vaihtoehto kuin ani harvalle. Tilanne on nyt toinen. Suomeen
on kehittynyt maailman dynaamisimpiin kuuluva opiskelijayrittäjien kulttuuri. Kansainvälinen startup-sukupolvi on valmis laittamaan itsensä likoon.
Mutta siitä olen huolestunut,
miten meidän sukupolvemme
ja eläkkeellä olevat saadaan
muuttamaan asennetta, joka on
pielessä. On totuttu, että koko
ajan menee paremmin, ja joku
muu maksaa. Hyvin voi mennä
jatkossakin, mutta vain jos me
kaikki teemme enemmän yrit-
täjämäisesti työtä asian eteen,
hän sanoo.
Poliittinen osaaminen
ratkaisee
Kaiken jälkeen Mörttinen toteaa, että Suomi on loistava
maa. Euroopan pulassa olevista talouksista se on ykkönen.
Hän myös uskoo, että tästä selvitään. Ja jos Suomi ei selviä,
niin ei sitten kukaan.
– Olen ollut aina sitä mieltä,
että tilanne ei ole ollut poliitikkojen vika, mutta kriisin syttymisen jälkeen he ovat olleet
luvattoman kyvyttömiä päätöksiin. He eivät ole pahantekijöitä, tyhmiä tai huonoja. On-
gelma on se, että poliitikkojen
sukupolvi on tottunut jakamaan
hyvää runsaista verotuloista
kun suuret yritykset loivat työpaikkoja ja investoivat. Nyt ei
ole yhtään helppoa tehtävää
tarjolla. Meidän äänestäjien on
annettava valitsemillemme poliitikoille mandaatti tehdä myös
ikäviä päätöksiä. Tarvitsemme
poliitikkoja, jotka ovat valmiita
sietämään kipua; he eivät tule
olemaan rakastettuja. Tämä on
nyt julmaa, kun kaikki lävähti
päälle kerralla. Kaikki riippuu
nyt siitä, mihin poliitikot pystyvät ja onko heillä pokkaa tehdä
päätöksiä, joiden ansiosta Suomesta tulee aidosti pk-yritysystävällinen ja verotuksellisesti
kestävä maa, Mörttinen korostaa.
Suurin haaste on keskiluokan
tyytymättömyys, joka pelottaa
poliitikkoja. Poliittisilla ratkaisuilla voidaan kuitenkin luoda
sellainen yrittämiseen laajasti
kannustava ympäristö, joka ohjaa talouden nousuun, Mörttinen uskoo.
– Mistä löydämme sen kukoistuksen ajan, jolloin kuka
tahansa meistä pystyi menestymään ja ihmiset myös halusivat menestyä? Länsimainen
ongelma on varmasti osaltaan
yrittämisen ilon häviäminen.
Tarvitsemme visionäärisiä, kasvollisia omistajayrittäjiä, jotka
uskaltavat ottaa riskejä esi-
– Verotuksen kiristäminen ei
ole ratkaisu, se vain kutistaa
jo ennestään kutistuneita. Riskiä pystyvät ottamaan vain ne
yritykset, joilla on paljon omaa
pääomaa.
Velkarahoituksen
osuus on laskussa. Yrityksille
on annettava kannustimia, jotta he uskaltavat investoida ja
pysyvät Suomessa. On luotava
hyvä yritysympäristö ja kevennettävä verotusta ja sääntelyä.
Paras aihio uusille työpaikoille ovat pienet ja keskisuuret
perheyritykset, mutta vain jos
niille luodaan edellytykset, hän
sanoo.
– Julkisesta sektorista on
saatava tehokkaampi. Ei pidä
tuhota heikompien kansanosien palveluja, mutta ne voidaan
kehittää sellaisiksi, että ne kannustavat työntekoon. On väistämätön totuus, että julkista
sektoria on pienennettävä, hän
lisää.
Yksilötasolla jokainen voi
tehdä osansa. Ei katsella mitä
muut tekevät ja antavat, vaan
toimitaan itse.
– Oma talous on viritettävä
sille tasolle, mihin kukakin pystyy. Se on tuhoisaa, että jäädään odottamaan halpenevia
hintoja – ei pidä mennä poteroon, vaan hankitaan jos siihen on tarvetta. Odottamisesta
syntyy deflaatio ja se tappaa
työpaikat. Tällä hetkellä kotimaisen kysynnän heikkous on
suurin syy ahdinkoon, Mörttinen muistuttaa.
Teksti Jenni Manninen,
kuva Perheyritysten liitto Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
4
Lanternassa hyvä palvelu
alkaa kauhanvarresta
Igor Fornasarin kenttää on asiakaspalvelu, ja Sinikka Turpeinen
loihtii keittiössä aidot italialaiset ruuat. Lanternassa vohvelitkin
tehdään itse.
Hämeenlinnan
pääkirjaston
lounaskahvila Lanterna on kuuluisa asiakaspalvelustaan ja aidosta italialaisesta ruuastaan.
– Oliko ruoka hyvää, miten
menee, hei sulla on uusi kampaus, heittää Igor Fornasari
asiakkaille sujuvasti suomeksi, italialaisella korostuksella
höystettynä.
Toisinaan suomalaiset kysyvät
Igorilta matkavinkkejä tai utelevat päivän lounaan reseptejä.
Ruoka-asioissa apuun kutsutaan
keittiön hengetär Sinikka Turpeinen, joka taitaa italialaisen
kokkauksen salat. Hän on asunut Italiassa 24 vuotta, ja oppinut valmistamaan ruuan aidoin
italialaisin tavoin.
– Annan kyllä aina reseptin,
mutta määriä en pysty kertomaan, kun en ikinä mittaa mitään. Usein asiakas sanookin,
että ei siitä tullut samanlaista,
hän nauraa.
Pariskunnasta
molemmat
ovat yhtä puheliaita, syntype-
rästä riippumatta. Lanternassa saa käyttää ääntä, vaikka
kirjaston kupeessa ollaankin.
Vakioasiakkaat ovat tottuneet
lämpimän äänekkääseen vastaanottoon ja sydämellisiin
huudahduksiin. Lähtiessä kassalta huikataan aina kiitokset
ja ciaot.
– Suomalaiset lämpenevät
pikkuhiljaa höpöttelylleni. Heillä on kova kiire maksaa ensin
ruokansa, mutta minä sanon:
ensin ruoka, syökää rauhassa ja
sitten maksu, Igor nauraa. – Suomessa on hyvä palvelu, mutta se on kylmää. Ei ole
sellaista tunnelmaa, eikä jutella
asiakkaiden kanssa, Igor pohtii
suomalaisen ja italialaisen palvelukulttuurin eroja.
Lapset ovat Lanternaan erityisen tervetulleita, ja heidät
huomioidaan kuin etelän maissa
ikään.
– Paras kiitos oli erään äidin
kertomus siitä, että lapsi ei ole
ikinä ennen syönyt niin hyvin
kuin meillä, Sinikka kertoo.
Lanternan aito italialainen jäätelö on Annan ja ”Don Patrikin” suosikki. Mamma Maria -jäätelö valmistetaan Lahdessa, mutta sen
kaikki raaka-aineet tulevat Italiasta. Perjantaisin jäätelöpallo kuuluu lounaan hintaan, kertoo Igor Fornasari.
Hän iloitsee muutenkin siitä,
että biojätettä ei Lanternassa
kerry. Lautaset syödään yleensä
putipuhtaaksi.
– Haluan aina tietää, onko
lautasille jätetty ruokaa, sillä se
kertoisi siitä, että jokin on ollut
vikana, Sinikka lisää.
Erikoisruokaa
on ilo tarjoilla
Lanternan kestosuosikki on ai-
to lasagne, jonka jauhelihakastiketta keitetään jo edellisenä
päivänä tuntitolkulla. Kanaruoka scaloppine on sekin suosittu. Sinikan tapa tehdä ruokaa
korostaa raaka-aineiden oikeita
makuja. Hän käyttää paljon yrttejä ja vähän mausteita. Ruoka
ei päädy asiakkaan eteen ikinä
ilman maistamista. – Olen nirso ruuan suhteen,
jos en itse pidä tekemästäni
ruuasta, en tarjoile sitä muille-
kaan, hän sanoo.
– Kasvisruokaa on aina valikoimassa. Samoin pyrin tekemänä gluteenitonta aina kun mahdollista – siitä tulee hyvä fiilis
kun voi tarjota lähes kaikkea
ruokaa myös keliaakikolle. Mutta pasta ei valitettavasti toimi
gluteenittomana, olen sitäkin
kokeillut, Sinikka kertoo.
Parhaat ruokakriitikot löytyvät omista lapsista, mutta
palautetta pyydetään myös va-
kioasiakkailta. Myös ruokatoiveita otetaan vastaan, ja niitä
toteutetaan mahdollisuuksien
mukaan.
– On hyvä, että asiakkaat
muistuttavat
suosikeistaan.
Teen ruokalistan ihan vaan fiiliksen mukaan ja joku ruoka
saattaa sitten vain unohtua, Sinikka sanoo.
Sivun tekstit ja kuvat
Jenni Manninen
”Asiakkaan hymy on voitto”
Tuoreuden
kyllä huomaa
Cafe Il Mondo palvelee asiakkaita sekä kävelykatu Reskalla
että Kauppakeskus Goodmanissa.
– Asiakkaaseen pitää keskittyä.
Lähdemme siitä, että asiakasta pitää palvella heti, yrittäjä
Mahmut Tekes sanoo.
Mahmut Tekes on huomannut, että asiakkaan päivän voi
pelastaa pienellä asialla.
– Kun vaikkapa väsynyt äiti pienen lapsen kanssa tuntee
olevansa meille tervetullut, voi
hänen päivänsä olla sillä pelastettu. Asiakkaan hymy on meille
voitto, Mahmut sanoo.
Mahmut on toiminut asiakaspalvelualalla 23 vuotta. Oppinsa
hän on saanut jo nuorena poikana isältään Turkissa. Teini-iässä
hän lähti turistikeskukseen töihin, ja siitä asti hän on tehnyt
työtä asiakaspalvelussa. Ennen
Cafe Il Mondoa ennen hänellä
oli ravintoloita Nummella, Hämeenlinnan keskustassa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Reskalla
kahvila on toiminut nyt viisi ja
puoli vuotta. Uusi syksyllä avattu Cafe Il Mondo löytyy Kauppakeskus Goodmanista.
Saanakaisa Koskisen palveltavana poikkesivat vakioasiakkaat
Sanna Erkkilä ja Tiia Tjukanov.
– Uskon, että menee vuosi tai
kaksi ja sitten tilanne tasoittuu
vanhassa keskustassa. Pitää olla
kärsivällinen ja ajatella positiivisesti. Miksi en kehittäisi omaa
kotikaupunkiani, se on tärkeää,
hän lisää kysyttäessä uskaliaasta ratkaisusta jäädä sekä Reskalle että perustaa Goodmaniin
kahvila-lounasravintola.
Toiminta on lähtenyt katteella hyvin liikkeelle, eikä sutina
ole ainakaan Cafe Il Mondossa
vähentynyt. Tekes haluaakin
kiittää sekä entisiä että uusia
asiakkaita.
Goodmanissa tuotevalikoima
on hieman laajempi kuin Reskalla. Keittiössä syntyvät niin
hampurilaisannokset kuin uuniperunatkin. Molemmista paikoista löytyvät salaattibuffet,
täytetyt leivät ja kahvileivonnaiset.
– Raaka-aineiden kierron nopeus on tärkeää. Salaattien ainesten pitää olla tuoretta ja uuniperunat valmistettu samana
päivänä. Asiakas kyllä huomaa
tuoreuden, Mahmut sanoo.
Kun Il Cafe Mondoon tulee
uusi työntekijä, hänet koulutetaan työhönsä hyvin. Hyvä asiakaspalvelu on avainasia laadukkaiden tuotteiden lisäksi.
– Aina oppimiseen menee hetki aikaa. Käymme läpi säännöt,
palvelun ja laatuasiat. Opetan
uutta työntekijää itse, kun olen
paikalla. Minulla on mahtava henkilökunta, joka myös osaa hoitaa
perehdyttämisen, hän kertoo.
Mahmut ideoi ja visioi vaimonsa ja toimitusjohtajana toimivan Eevi Tekesin kanssa koko
ajan uutta. Nytkin suunnitteilla
on jotain sellaista, jota hän ei
vielä toimittajalle suostu paljastamaan.
– Yrittäjän on oltava aktiivinen ja kehitettävä terveitä ideoita. Se on keino pysyä kilpailukykyisenä ja viedä yrittäjyyttä
maaliin saakka, Mahmut sanoo.
Cafe Il Mondo jatkaa rohkeasti tuplana. Reskan kahvilassa Mahmut Tekesin yksi luottotyöntekijöistä on Saanakaisa Koskinen, joka sai jo harjoitteluaikana lupauksen työpaikasta.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
5
Tutustu Suomen Yrittäjien kärkitavoitteisiin
– tavoiteohjelma 2015–2019
JULKISTA SEKTORIA
PIENENNETTÄVÄ
– turvataan kansalaisten hyvinvointi
On käännettävä talouspolitiikan
suunta ja ratkaistava julkisen
talouden
kestävyysongelma.
Julkisen sektorin menot suh-
VEROTUKSEN
KANNUSTAVUUTTA
LISÄTTÄVÄ – tuetaan
yritysten menestymistä
Veroastetta on alennettava.
Verotusta on kehitettävä tukemaan yritysten kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja
investointeja. On selvitettävä
mahdollisuus myöhentää yritykseen jäävän tulon verotusta.
Verotuksen on mahdollistettava
joustavat sukupolven- ja omistajanvaihdokset. Samalla on
huolehdittava yrityksen omistajien verotuksen kannustavuudesta. Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella
yrittäjävähennyksellä.
Suomen
kokonaisveroaste – verotulojen suhde bruttokansantuotteeseen – on 44,4
prosenttia eli OECD-maiden
korkeimpia. Työllistämisen vastuu on siirtynyt yhä vahvemmin
pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrittäjyyden eri muotojen
huomioiminen tasapuolisesti
verotusta kehitettäessä vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen
ja kasvuun.
YKSINYRITTÄJIEN
ASEMAA PARANNETTAVA – mahdollistetaan
yrittäjänä pärjääminen
Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Yrityslainsäädäntö on laadittava pienet ensinperiaatteen mukaisesti pienimmille yrityksille sopivaksi, jotta
sääntelykuorma on kohtuullinen
yritysten
valtaenemmistölle.
Erityisen tärkeää on huolehtia
verotuksen kannustavuudesta,
jatkaa yrittäjien sosiaaliturvan
puutteiden korjaamista ja madaltaa työntekijöiden palkkaamisen kynnystä.
Yksinyrittäjien merkitys koko
kansantaloudessa on kasvanut
voimakkaasti. Yksinyrittäjien
määrän lisääntyminen kymme-
Linnan Kehitys
auttaa kasvuun
Tiesitkö, että Linnan Kehitys järjestää vuosittain
useita yritystoiminnan kehittämiseen tähtääviä
tilaisuuksia? Seuraa verkkosivujamme ja ota
hyöty irti maksuttomista tapahtumista!
nillä tuhansilla on merkittävin
työmarkkinoittemme rakennemuutos. Heitä on jo 170 000
eli 65 prosenttia kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjien aseman parantaminen luo taloudellista toimeliaisuutta laajasti
koko ympäröivään yhteiskuntaan.
TURHASTA SÄÄNTELYSTÄ
LUOVUTTAVA – annetaan
tilaa yrittäjyydelle ja
luovuudelle
Yhteiskunta tarvitsee vähemmän ja parempaa sääntelyä.
Lainsäädännön
keskeiseksi tehtäväksi on määriteltävä
yrittäjyyden
vahvistaminen.
Tarvittaessa muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden on joustettava, sillä hyvinvointi syntyy
kannattavien yritysten menestyksestä. Kansallisen sääntelyn
parantamisen ohessa Suomen
on oltava fiksu EU-sääntelyn
toteuttaja. Käytettävissä oleva
liikkumavara pitää suunnata
kansallisen kilpailuedun tavoitteluun.
Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa
luovuudelle ja yrittäjyydelle,
työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Nyt sääntelymassa on käynyt pienille yrityksille ylivoimaiseksi. Järkevämpi
sääntely vahvistaa yrittäjyyden
yleisiä edellytyksiä ja kannustaa ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi.
Mitä tulee ensimmäiseksi mieleesi, kun ajattelet yrittäjää?
Onko se kiireinen henkilö, joka
joutuu huolehtimaan yrityksensä asioista 24/7, eikä ehdi
ikinä lomailemaan? Vai mahdollisesti se inspiroiva yrittäjä,
joka aina puhuu innostuneesti
omasta työstään? Tällaiset ulkoiset kuvaukset ovat melko
yleisiä: ajatellaan yrittäjyyttä
jonakin ominaisuutena tai toimintana. Kuitenkin menestyneen yrittäjän sisällä on palo
tekemäänsä työtä kohtaan, sisäinen yrittäjyys.
Sisäinen yrittäjyys kuulostaa
ehkä jopa hieman oudolta. Mitä se on? Sisäinen yrittäjyys
on sitä, että on valmis kehittämään omia kykyjään ja oppimaan uutta, toimii aktiivisesti ja omatoimisesti ja on sitoutunut tekemäänsä työhön.
Yrittäjälle se on tärkeää, jotta jaksaa jatkaa, vaikka aina
ei kaikki menekään niin kuin
suunnittelee. Sisäisen yrittäjyys ei kuitenkaan ole asia,
joka liittyisi vain yrittäjiin.
Sisäinen yrittäjyys on asenne,
josta on hyötyä missä tahansa
työssä. Sen omaksunut työntekijä tekee parhaansa missä
tahansa työssä ja on avoin
uusille asioille. Tällainen työntekijä on varmasti jokaiselle
työnantajalle arvokas, kuten
myös muulle työyhteisölleen.
Sisäisestä yrittäjyydestä puhutaan vähän, joillekin se
saattaa olla täysin vieras käsite. Meillä luovan yrittäjyyden linjalla sisäinen yrittäjyys
on ensimmäinen yrittäjyyden ulottuvuus, johon linjalla
aloittaessa törmää. Ylipäätään
sisäinen yrittäjyys on tärkeässä roolissa linjallamme, eikä
suotta: onhan siitä hyötyä
lähes missä vain. Jo nuorena
omaksutusta asenteesta on
hyötyä elämän monissa tilanteissa, oli kyse sitten opiskelusta tai arjen pyörittämisestä
ja tietenkin myös, jos aikoo
perustaa oman yrityksen.
Totta kai myös ulkoinen yrittäjyys on tärkeä osa yrittäjyyttä: siihen kuuluu kaikki
käytännön toiminta ja tiedon hankinta. Mutta kuinka
mielekkäältä yrittäjän elämä
mahtaisi tuntua, jos kaikki
olisi vain ulkoisen yrittäjyyden varassa? Uskoisin, että
monille yrittäjille juuri sisäinen yrittäjyys ja oma intohimo ovat niitä asioita, jotka
saavat jaksamaan. Siksi on
tärkeää tiedostaa sisäisenkin yrittäjyyden olemassaolo
ja mahdollisuuksien mukaan
pyrkiä kehittämään sitä.
Tarusisko Hirvenoja
Hämeenlinnan lyseon lukio
Luovan yrittäjyyden linja
Tapahtumakalenterista napattu
13.3.
Talousfoorumi – Katse Unkariin
Tilaisuudessa tutustutaan Unkariin ja sen tarjoamiin
liiketoimintamahdollisuuksiin.
16.3.
Virtaa kasvuun ja uudistumiseen
Valmennus sote- ja hyvinvointialan mikroyrityksille.
19.3.
Hämeen Tulevaisuustori
Tilaisuudessa tutustutaan Kanta-Hämeen kärkiasioihin ja Hämeen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaisiin.
24.3.
Kasva ja kansainvälisty
Tapahtuma kokoaa yhteen kansainvälistymisestä
kiinnostuneet yritykset sekä toimijat.
26.3.
Hämeenlinnan uuden brändin julkistus
Uusitun brändin ja yhteismarkkinointikonseptin julkaisutilaisuus.
4.-5.6.
TRADI
ONALE
ZI
06
202015
PE
EN
Suomalaisen työn kilpailukykyä
on parannettava uudistamalla työmarkkinoita rohkeasti.
Tulevan hallituksen on otettava itselleen vastuu työelämän
sääntöjen kehittämisestä. Hallituksen on käynnistettävä suomalaisen työmarkkinajärjestelmän uudistaminen. Keskeiseksi
tavoitteeksi on asetettava työpaikkatason sopimismahdollisuuksien lisääminen ja työllistämisen kynnysten madaltaminen
lainsäädännön muutoksilla.
Suomalaiset työmarkkinarakenteet ovat merkittävältä osaltaan poikkeuksellisen jäykät.
Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt vakavasti ja
vientimarkkinoita on menetetty.
Työmarkkinoiden uudistaminen
auttaisi parantamaan työoloja
ja työn tuottavuutta. Samalla
suomalaisen työn kilpailukyky
paranisi ja yrityksillä olisi matalampi kynnys työllistää.
teessa bruttokansantuotteeseen
on pienennettävä takaisin alle
50 prosenttiin. Julkinen talous
on saatava tasapainoon rakenteellisilla uudistuksilla. On lisättävä työn tuottavuutta ja
otettava yritykset laajemmin
mukaan palveluiden tuottamiseen. Kuntien ja valtion tehtäviä on karsittava ja organisoitava uudelleen.
Liian korkea julkisten menojen taso jarruttaa talouden kasvua ja heikentää kansalaisten
hyvinvoinnin perustaa. Julkiset
menot ovat paisuneet kymmenessä vuodessa kestämättömälle lähes 60 prosentin tasolle
suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen sektorin pienentäminen edistäisi markkinoiden toimintaa, antaisi tilaa
kokonaisveroasteen alentamiselle ja turvaisi mahdollisuuden
säilyttää hyvinvointivaltion perusta.
IN
TYÖMARKKINAT
UUDISTETTAVA
– luodaan uusia
työpaikkoja
Mitä jos meissä
kaikissa asuisi
yrittäjä?
RINT
E
Suku kokoontuu jälleen –varmista paikkasi
www.hameenmafia.net
Tykkää meistä ja saat
ajankohtaista tietoa!
www.facebook.com/linnankehitys
Kuka? Mitä? Häh? Linnan Kehityksen tehtävä on lisätä Hämeenlinnan
tunnettuutta ja taloudellista kasvua. Yhtiö kantaa aidosti vastuuta elinkeinotoiminnan kehittymisestä Hämeenlinnassa saaden aikaan näkyviä, mitattavissa olevia tuloksia. Taloudellista kasvua saadaan aikaan verotuloina sijoittuvien yritysten,
tapahtumien ja uusien asukkaiden kautta. Tavoitteena on, että Hämeenlinna on
kehittyvä, kasvava ja elinvoimainen kaupunki.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
6
YRITTÄJÄ HARRASTAA
Vilkkusilmä ampui Amorin nuolen
Viestintäyrittäjä,
bloggari Katleena Kortesuo hurahti
keskiaikaan 15 vuotta sitten.
Keskiaikaharrastuksen kautta
hän tutustui ilmajokelaiseen
viikinkimiekkailuun ja alkoi
punoa juonia lajin saamiseksi
Hämeenlinnaan.
Hämeenlinnassa on voinut harrastaa viikinkimiekkailua vasta
vuoden verran. Katleena Kortesuon onneksi ja ansiosta Amorin
nuoli osui kohteisiinsa, ja ilmajokelainen viikinkimiekkailuaktiivi Jaakko Kaleva muutti naisensa perässä Hämeenlinnaan.
– Tämä oli ihan suunniteltu
juttu, tutustutin heidät toisiinsa ihan vain sen takia, että pääsen harrastamaan viikinkimiekkailua, häissä kaasona toiminut
Katleena Kortesuo heittää ja
nauraa hersyvästi päälle.
Jaakko ohjaa viikinkimiekkailuryhmä Vanajan Susia, jossa
on noin kymmenen harrastajaa.
Yhdistysmuotoisena
toimiva
porukka kokoontuu Parolan vanhalle Villatehtaalle keskiviikkoisin parin tunnin treeneihin.
Näyttävän näköistä viikinkimiekkailua näkee keskiaikatapahtumien näytöksissä, joissa
miekkailijoilla on päällään asiaan kuuluvat vermeet ja varusteet. Komeiden miekkojen
lisäksi lajiin kuuluvat metallikypärät, rengaspaidat, nahkavyöt,
-hanskat ja -lapikkaat sekä villakankaiset tai pellavaiset paidat ja pussihousut.
Välttämättömät varusteet –
siis miekan, kilven ja kypärän
– saa noin 400 eurolla, mutta
jokainen voi hifistellä yksityiskohdilla niin paljon kuin kukkaro sietää. Aito sepän tekemä
viikinkimiekka maksaa maltaita,
mutta varusteita saa tilattua
edullisemmin netistä. Vaatteet
tehdään usein itse.
– Tykkään kontaktilajeista. Tämä on ihan älyttömän kivaa ja meillä on hyvä porukka. Kaikki kiinnostuneet otetaan avoimesti mukaan, Katleena sanoo.
Kintut
mustelmilla
Jokaisella harrastajalla on oma
viikinkinimensä, Katleena tunnetaan Kadlin Vilkkusilmänä ja
Jaakko on roolissaan Thore Julma.
– Shield wall! Julma karjaisee
ja porukka asettuu riviin kilpiensä taakse.
Treenit alkavat peruslyönneillä pareittain. Miekkojen kilinä
ja kolina kimpoilee kiviseinistä.
Kilpitreenissä toinen pareista
suojaa ja toinen takoo miekalla
kilpeen osumia – sivustaseuraajalle kelpaisivat varustukseksi
kuulosuojaimetkin.
Jaakko vakuuttaa, että harrastus ei ole vaarallinen – jos
tietää mitä tekee.
– Yhdeksän vuoden aikana
olen nähnyt yhden luunmurtuman, eikä sekään suoranaisesti liittynyt miekkailuun. Mutta
mustelmat kuuluvat asiaan,
tässä kuitenkin kopautellaan
kevyesti vastapuolta isoihin lihaksiin, mutta iskua pitää osata
loiventaa, Jaakko korostaa.
Hommassa tulee hiki muutamassa minuutissa. Etenkin käsilihakset ovat kovilla. Miekan ja
kilven lisäksi treeniä voi tehostaa metallisella rengaspaidalla,
joka Katleenan tapauksessa painaa kuusi kiloa.
– Esiintymisessä olen hyvä,
– Shield wall! Karjaisee Jaakko Kaleva (vas.) ja Saveli Miettinen, Katleena Kortesuo, Jari Järvinen,
Ari Laakso sekä Mika Ojanen tekevät työtä käskettyä.
nattaa seuraavaksi tehdä, hän
lisää.
Into historiaan
yhdistää
Viikinki Kadlin Vilkkusilmällä on kevyempi harjoitusmiekka Alfhulda ja tositoimiin tarkoitettu teräksinen Alfhilda.
mutta muutenhan olen ihan
paska tässä lajissa: motorisesti
kömpelö, lihasmuisti on huono,
on liian vähän voimaa, olen hidas ja lyhyt, Katleena luettelee
ja nauttii juuri siitä, että taidoissa on varaa kehittyä no-
peasti. Reflekseissä hän on jo
huomannut kehitystä vuoden
harjoittelun jälkeen. Tavoitteena on saada lisää voimaa ja nopeutta iskuihin.
– Haluan oppia oivaltamaan,
mitä missäkin tilanteessa kan-
Viikinkimiekkailussa käytetään
englanninkielisiä käskyjä, sillä
lajin toi Suomeen brittiläinen
David Holman. Ensimmäinen ryhmä, jossa Jaakkokin
oli mukana, perustettiin Holmanin johdolla Pohjanmaalle
vuonna 2006. Holman häipyi
takaisin kotimaahansa, mutta
laji jäi.
– Nykyisin Ilmajoella lajia
harrastetaan Ilmajoki-opiston
suojissa. Olisi hienoa, jos saisimme täälläkin viikinkimiekkailun Vanajaveden Opiston
ohjelmaan, Katleena ja Jaakko
haaveilevat.
Viikinkimiekkailun harrastajien ikähaarukka on laaja; ryhmään pääsee 16-vuotiaana ja
yläikäraja on vain omasta kunnosta kiinni. Jaakon 55-vuotias
pastori-isäkin on innokas viikinkimiekkailija. Miekkailusta
kiinnostuneita yhdistää usein
kiinnostus historiaan ja taistelulajeihin.
Kesäviikonloppuisin Vanajan
Sudet kiertää keskiaikatapahtumia ja elävöittää niitä esityksil-
lään, joissa on tarkka koreografia. Samalla kerätään varoja
toimintaan.
– Rahaa kertyy ensi kesänä
sen verran, että syksyllä pääsemme parempiin harjoitustiloihin, Katleena iloitsee.
Katleenan blogi löytyy osoitteesta eioototta.fi. Hänen ajatuksiaan voi lukea myös muun
muassa Suomen Yrittäjien sivuilta blogista “Yrittäjän ytimessä”.
Teksti ja kuvat
Jenni Manninen Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
7
Sibeliuksesta riittää jaettavaa
Sibelius-juhlavuoden yrittäjä- ja sidosryhmätapaaminen
oli keväisiä odotuksia silmullaan. Uusia tuotteitakin nähtiin taas tulleen markkinoille.
Sibelius-juhlavuoden ohjausryhmän puheenjohtaja Sari
Rautio piti käsissään upouutta
Sibelius-tuotetta ja toivoi lämmintä kesää. Paletti Oy:n mustantyylikkäällä viuhkalla kelpaisi löyhytellä kesän lukuisissa
teematapahtumissa.
Samalla
voi hörpätä kahvit Sibeliuskertakäyttömukista ja askarrella Janne sekä Aino paperinuket
toimintavalmiuteen. Hoodeille
vielä soittamaan Tuomas Nikkanen nuorena Sibeliuksena, niin
elämys on täydellinen.
Kokoontumiseen osallistuneiden esittelykierros kuvasi hyvin
sitä, mihin kaikkeen Sibelius
ikonina taipuu. Konserttien lisäksi vuoteen mahtuu teemaan
liittyviä taidenäyttelyitä, käsitöitä, tanssikisaa ja urheilupyrähdyksiä – vain mielikuvitus
ja oma into ovat tuotteiden ja
palvelujen rajana.
– Sibeliuksesta riittää innoittajaksi. Hän on tarpeeksi
suuri hahmo jaettavaksi. Luovuus on sitä, että ei voi määrittää etukäteen mitä syntyy,
Rautio totesi ja haaveili edelleen toritapahtumasta, jossa
ajellaan osallistujille Sibeliuskaljut.
Hän iloitsi kaupungin saamasta medianäkyvyydestä ja siitä, että Sibelius-konsertit ovat
jo nyt keränneet paikkakunnalle
mainetta ja väkeä.
– Kiertäessäni eri paikkakunnilla kysytään Sunny Car Centerin sijaan jo Sibeliuksesta, hän
lohkaisi.
Ilme kohottaa
tunnelmaa
Suunnittelija Markku Piri avasi
osallistujille juhlavuoden ilmettä.
– Peruslähtökohta on se, että on siistiä. Niin kaikki kaunis
Sibelius kiinnostaa ja innoittaa, sillä Wetterhoffille kokoontui maanantaina kymmeniä aktiivisia yrittäjiä ja toimijoita.
pääsee paremmin esille. Emme
varmaan halua esitellä vieraille
Sibeliuksen syntymäkodin ympäristöä, jossa on juomamukeja
ja hampurilaispapereita.
Syntymäkodin pihaa aiotaan
skarpata vielä entisestään jo
toteutuneen aitauksen lisäksi,
ja istutuksilla pihasta saadaan
Pirin mukaan jopa hieman puutarhamainen. Kaupunkiin loihditaan tavallista näyttävämmät
istutukset ja liput nousevat salkoihin 13.6. mennessä.
Liputusta Piri toivoisi näkevänsä myös yksityisten asukkaiden lipputangoissa, jotta
Sibelius-ilme saadaan näkyviin
mahdollisimman laajasti koko kaupunkiin. Sibelius-liput
ja viirit ovat huhtikuun aikana
tulossa myyntiin omakustannehintaan Sibelius Centeriin.
MEIDÄN
KESKEN
Markku Piri esitteli Sibelius-lippua, jonka kuka tahansa voi ostaa
ja virittää omaan pihaansa. Kaupungin kadut, sillat ja päätiet
saavat kesäksi komean liputuksen. Myös istutuksista on luvattu
tehdä tavallista näyttävämpiä.
Suuri päivä 13.6.
Torilla vietetään 13.6. isoa tapahtumaa alkaen kello 10. Mukana on Grillimaisteri-kiertue
ja muuta ohjelmaa, ja ideoita
voi vielä tarjota Kaupunkikeskustayhdistyksen Sari Hagemeierille.
Tawast Cycling Clubin järjestämä Tour De Sibelius -pyöräily
poljetaan Järvenpään Ainolasta
Hämeenlinnan torille, mukana
polkemassa on myös kaupungin päättäjiä. Varjopyöräilynä
poljetaan Pikku-Sibelius klo
12–15, joka on perheille tarkoitettu lenkki rantareitin ympäri.
Järjestäjänä on Linnan Pyöräverstas.
Päivän päättää Kantolan tupaantuliaiset (alkaen noin kello 15), jossa kaupunkilaisille
järjestetään ohjelmaa ja esitellään monenlaista toimintaa.
Tapahtumalavalla
paikalliset
bändit pääsevät korkkaamaan
Kantolan lavan ensimmäisinä.
Tapahtuman järjestelyistä vastaa Viihdemoguli Oy ja uusia
ohjelmaideoita otetaan vielä
vastaan.
Hyödynnä Sibelius-tapahtumat
yrityksen toiminnassa
Juhlavuoden ohjelmiston (löytyy sib.fi, hameenlinna.fi)
lisäksi tulossa esim.:
17.3. Tanssii kirjojen kanssa pääkirjastossa,
nuorena Sibeliuksena esiintyy Tuomas Nikkanen
26.3. Wetterhoff 130 vuotta, avoimet ovet ja ohjelmaa
Sibelius Centerissä
9.5. ja 23.5. Keskustassa opastetut kävelykierrokset
klo 13.30, lähtö kirkolta
23.–24.5. Sib Dance -tanssikilpailu tuo kaupunkiin
runsaasti tanssiväkeä
23.5. Museomarkkinat (Vankilamuseon, Historiallisen
museon ja Militarian alueella)
13.6. Sibelius Kesästartti torilla, Kantolan tuparit,
pyöräilytapahtuma
28.6. Linnan kesäpäivän puistopiknik Linnanpuistossa
Ilmoita kaikki tapahtumat osoitteeseen
[email protected], saat näkyvyyttä tapahtumallesi!
Teksti ja kuvat Jenni Manninen
Meidän kesken -palstalle kutsutaan kirjoittajia nimettöminä, jotta huomio kiinnittyy persoonan sijasta itse asiaan.
Mikä on Sibelius-pääkaupungin puhelinnumero?
Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuosi on täydessä vauhdissa. Tapahtumia lienee toista tuhatta ympäri
maailmaa. Niitä mahtuu paljon myös maailman Sibeliuspääkaupungiksi julistautuneeseen Hämeenlinnaan.
Tuote on kunnossa, mutta kuka sitä myy? Edes Suomeen, muusta maailmasta puhumattakaan. Kenen vastuulla on markkinoida juhlavuoden tapahtumia Hämeessä ja huolehtia vieraiden viihtymisestä? Onko
jossain peräti puhelinnumeroa tätä varten? Pianistien roolina ei voi olla bussikuljetusten tai
hotellien buukkaaminen.
Itse ongelma on laajempi. Hämeenlinnan seudullista markkinointia matkailijoille tai asukkaille ei käytännössä tee kunnolla kukaan. Näin
ulkoapäin katsoen kaupungin omakin imagonra-
kennus on amatöörimäistä verrattuna lähes mihin tahansa maakuntakeskukseen Suomessa. Jo naapuri Lahti
seutuineen on valovuoden edellä. Entistä erikoisempaa
tämä on, kun maamme vanhin sisämaakaupunki sattuu
kuitenkin sijaitsemaan keskellä Suomen vilkkainta kasvukäytävää.
Vähintä olisi, että Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala
löisivät nopeasti hynttyyt yhteen seutumarkkinoinnin
nostamiseksi kilpailukykyiselle tasolle. Matkailun osalta tähän saattaisi kannustaa vaikkapa se tosiasia, että
vuonna 2014 Kanta-Hämeen hotelleiden käyttöaste oli
maakunnittain vertailtuna alhaisin (40,2 %) ja Hämeenlinnan toiseksi alhaisin (38,2 %) maakuntakeskusten
sarjassa.
Hurraamista ei ole väestökehityksessäkään. Maan si-
säisessä muuttoliikkeessä Hämeenlinna oli viime vuonna
enää 31 asukasta – eli Vekan bussillisen verran – plussalla. Hattulasta ja Janakkalasta lähtijöitä oli enemmän
kuin tulijoita.
Maakunnallisesti kuulemma panostetaan vihdoinkin Venäjä-matkailuun. Ruskibusiness sekin. Toisaalta:
ruplan kurssista ja Ukrainan kriisistä huolimatta viime
vuonnakin noin 600 000 venäläistä saapui Suomeen,
mutta vain reilut pari tuhatta heistä löysi tiensä KantaHämeeseen.
Tähänkin auttaisi Hämeenlinnan seudun yhteinen matkailun ja markkinoinnin puhelinnumero, mieluiten jopa
y-tunnus. Ja jos Riihimäen seutu halutaan saman moottoritien, radan ja kasvukäytävän varrelta mukaan, aina
parempi. Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
8
Yhteistyössä
Hämeenlinnan Yrittäjät toimii 2015
Rami Marjamäki
Kutsu kevätkokoukseen
Hämeenlinnan Yrittäjät ry:n sääntö­
määräinen kevätkokous pidetään tiistaina
24.3.2015 klo 18 Handelsbankenin tiloissa,
osoite Kasarmikatu 3, Hämeenlinna.
Handelsbankenin uusi konttorinjohtaja
Jarkko Pöysti esittäytyy tervetulokahvien
kera ja kertoo pankin ajankohtaiset
kuulumiset.
Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen
10 § mukaiset asiat.
Kokoustarjoilun järjestämiseksi ilmoitathan
tulostasi sähköpostiin [email protected]
tai tekstiviestillä numeroon 050 303 9996.
Pätkä Mikko Töyssyn lisäksi Joni Leponiemi nähdään pääosissa musiikkinäytelmässä Valkeakoskella.
Yrittäjien tärkeitä
päivämääriä
E S K E L I S E LT Ä
Sääntömääräinen
kevätkokous
tiistaina
24.3.2015 klo 18 Handelsbankenissa. Kutsu löytyy samalta sivulta.
Uusien jäsenten aamukahvitilaisuus tiistaina 9.6.
klo 8.30–9.30 erikseen kutsutuille järjestetään
Fennian toimistolla, osoitteessa Sibeliuksenkatu 9.
Matka Valkeakosken Apianniemen kesäteatterin ensi-iltaan torstaina 11.6.2015 klo 19 yhdessä Oma Säästöpankin kanssa. Tällöin on Pätkänä
pääroolissa Mikko Töyssy. Pätkä Pääroolissa vie
katsojan 50-luvun Suomeen seuraamaan näyttelijä-koomikko Masa Niemen elämää. Lisätietoa
www.suomenkesateatteri.fi.
Jäitkö viimeksi matkasta? Merkkaa jo kalenteriin
syksyn kohokohta eli Yrittäjien eloristeily torstaina 20.8.2015 klo 18–22.
Noteerathan, että Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
ilmestyy tänäkin vuonna kuusi kertaa. Seuraavat
numerot ilmestyvät 14.4. ja 9.6. Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat. Lehdet on luettavissa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä
Hämeen Sanomien verkkosivuilla sekä ladattavissa ilmaisena sovelluksena puhelimeen tai tablettiin.
Hyvä jäsenemme. Huolehdithan, että sähköpostisoitteesi on käytettävissämme ja se on ajan tasalla. Lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös kotisivujamme www.yrittajat.
fi/hameenlinna. Oluen lyhyeksi jäänyt laimentamiskeskustelu oli
kaikessa yksinkertaisuudessaan tärkeä. Siinä oli
kysymys länsimaisista arvoista. Mikä on yksilön oikeus? Missä kohtaa yhteiskunta voi astua ihmisen
varpaille? Aina täällä löytyy koulukunta, joka tykkää
ylisääntelystä. Meillä on vanhasta perinteestä vielä
paljon sääntöjä, joista ei päästä irti. Kaupan alalla
niitä on riittävästi.
”Lehdon liikenne anoo kaupungilta lupaa aientaa
5 minuutilla bussilinjansa aikataulua”, luki Hämeen
Sanomien otsikossa. Aamukahvi meinasi mennä väärään kurkkuun. Eihän yrittäjä voi tietää, mikä yritykselle on parasta. Siitä pitää anoa lupaa. Poliitikot
luovat uutta byrokratiaa. Tekevät toista, kun puhuvat.
”Lapset ja nuoret eivät pääse kouluun tai opiskelupaikkoihin eivätkä vanhukset terveyskeskuksiin” kirjoittavat yleisönosastossa näin vaalien alla
keskustanaiset. ”Joukkoliikenteen palvelutarjonta Hämeenlinnassa on huono.” Poliitikot saavat
syyttää ihan itseään. Joukkoliikennelain valmisteluvaiheessa tälläkin palstalla useita kertoja kehotettiin valitsemaan viisaasti. Vaihtoehtoja oli.
Byrokraattisin vaihtoehto valittiin. Haluamalla haluttiin lopettaa itsekannattava liikenne. Nyt ollaan
ihmeissään, kun maaseudun linjat ovat loppuneet
tai loppumassa. Kaurialan yläasteen koulurakennus puretaan. Kort-
Tervetuloa!
Hallitus
Lukio-opettajien
työelämään tutustumispäivä
– ota ope päiväksi yritykseesi!
Lukion (Lyseo, Kauriala, Lammi, Parola) opettaja tutustuu
paikalliseen pk-yritykseen käytännön töitä tehden
15.4.2015. Päivän aikana opettaja tutustuu ja selvittää
työssä vaadittavia taitoja ja muita tekijöitä.
Jos haluat lukion open yritykseesi, ota yhteyttä:
o Hämeenlinnan Yrittäjät, Kalevi Lauronen,
puh. 044 733 2240
o Lammin Yrittäjät, Ilpo Keto, puh. 050 571 5640
o Tuuloksen Yrittäjät, Atte Rekola, puh. 0400 902 590
o Hattulan Yrittäjät, Meiju Honkavuori, puh. 0400 477 479
teli näyttää olevan tehottomasti rakennettu. Kannattaisiko kortteliin harkita asumista ja viihtymistä
painottavaa kaavaa? Kokonaistaloudellisesti halvemmaksi tulee, kun ostaa Hamkilta ymmärtääkseni
tyhjäksi jäävät opettajavalmistuslaitoksen tilat Rinnetieltä.
Maailmanmarkkinoilla öljyn barellihinta laski puoleen viime vuoden hintatasosta. Polttoaineen kuluttajahinta on laskenut vain ehkä 20 %. Kun maailmanmarkkinahinta jälleen Ukrainan tilanteen rauhoittumisen myötä nousee, bensan hinta asettuu
harmittavan korkealle tasolle.
Anneli Auerin syyte murhasta hylättiin. Kansan
silmissä hän on silti puukkoa heilutellut. Eräs henkilö soitti. ”Missä laissa on sanottu, että ihminen
on syytön, kunnes toisin todistetaan?” En löytänyt. Esitutkintalaistakin lausuma poistettiin viime
vuonna. Niinkin keskeinen periaate selväsanaisesti
puuttuu meidän perustuslaistamme. Onneksi syyttömyysolettama löytyy Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.
Osakekurssit ovat jo jonkin aikaa olleet nousussa.
Jotkut ekonomistitkin epäilevät kuplaa. Oman kokemukseni perusteella jossain on tietoa tulevasta kehityksestä ennen tilastoitua. Osakekurssit toimivat
myös toisin päin. Kun pyörät pyörivät, miksi kurssit
laskivat. Myöhemmin voitiin todeta, että kurssimuutos ennakoi hyvinkin tarkasti tulevaa.
UP-ravintoloitsija tuohtui saamastaan rajoituksesta pitää terassiaan auki mielestään liian vähän
aikaa. Yleensä yrittäjä hakee ympäristönsä kanssa
sovinnollista ratkaisua. Tunnen asian hyvin. Asukkaiden pyyntöön saada neuvotella haitan vähentämisestä ei ole haluttu reagoida. Yrittäjyyteen liittyy
vastuu.
Oho. Sibelius-juhlavuotta on eletty pian neljännes.
Vasta nyt järjestettiin keskustelutilaisuus juhlavuoden tarjonnasta. Ajankohta on hyvä, mutta vuosi liian myöhään. Niin hämäläistä.
Eläkkeelle siirryttyään ihminen tekee karmaisevan
havainnon. Verotus kovenee. Tulot pienenevät, mutta verot pysyvät samana. Perintöverotus on epätavallisen rankaiseva. Verokohtelu ohjaa pohtimaan
eläkepäivillä maasta lähtöä. Herrat Helsingin miettivät, kumpi on parempi? Pitääkö keppi vai porkkana
seniorikansalaisen Suomessa. Ovat päätyneet keppiin.
Kaloisen Vesa aikanaan silloisen Emilian alakerrassa lounaalla kertoi, että Tuuloksen kunta oli tehnyt
päätöksen kauppakeskuksen rakentamisesta. Ilkuin
päätöksen järjettömyyttä. ”Mistä löydätte asiakkaat?” Avoimesti nyt myönnän, että olin väärässä.
Väkeä riittää. Kyläyhteisön talkoohenki näkyy. Kauppakeskus Tuulosesta on näköjään tullut Hämeenlinnan keskustassa asuvienkin pistäytymispaikka. Lisäkehittämistä odotellessa. Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
9
Hämeen Tulevaisuustori
nostaa esiin kärkiasiat
Hämeen Tulevaisuustori järjestetään torstaina 19.3.2015, klo
16–18.30 HAMKin Visamäen
kampuksella ravintola Helmessä.
Tulevaisuustorilla
tutustutaan
Kanta- Hämeen kärkiasioihin ja
Hämeen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaisiin. Ohjelmassa on
tietoiskuja, kansanedustajaehdokkaiden haastatteluja, jotka
myös striimataan verkkoon. Yleisöllä on keskusteluun kommentointimahdollisuus. Paikalla on
myös asiantuntijapisteitä. Tilaisuuden moderaattorina toimii
Tiina Kokko Yle Hämeestä. Mikä tekee hyvän
yritysilmaston?
Hämeenlinna pärjäsi EK:n Kuntarankingissa hyvin ja sijoittui
arviossa toiseksi. Ranking sisältää vertailun 25 suomalaisesta seutukunnasta. Kärkipaikan
saavutti jo toistamiseen Seinäjoen seutukunta. Seuraaviksi
sijoittuivat kirijät Hämeenlinna
ja Vaasan seutukunnat.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa:
aluekohtaisia kuntatalous- ja
yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä.
Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 043 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.
Vastaajat edustavat suomalaisia
työnantajayrityksiä, joita maassamme on kaikkiaan hieman alle
90 000.
Hyvän yritysilmaston elementeiksi yritysjohtajat arvioivat
erityisesti seuraavat tekijät:
• Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.
• Yritysvaikutusarviointien
systemaattinen hyödyntäminen
osana kuntapäätöksentekoa
• Lupaprosessien nopeus ja
sujuvuus.
• Yritysten mahdollisuudet
osallistua julkiseen palvelutuotantoon.
Parhaimmillaan hyvä yritysilmasto aikaansaa kunnassa positiivisen kierteen, sanoo
Kuntaranking-tutkimuksesta
vastannut EK:n asiantuntija Jari Huovinen.
– Kun yritykset pitävät aluetta vetovoimaisena, myös yrittäjyysaktiivisuus tai yritystiheys kehittyy usein positiiviseen
suuntaan. Tämä puolestaan
näkyy tulevina vuosina veroeurojen myötä kuntataloudessa ja
kuntalaisten hyvinvoinnissa.
Raporttia lukiessa kannattaakin Huovisen mukaan kiinnittää
huomiota erityisesti yrityskyselyn
tuloksiin: yritysjohtajien antamat
risut tai ruusut indikoivat usein
pitkällä tähtäimellä samansuuntaista muutosta myös kuntatalouden tilastomuuttujissa.
Kasva ja kansainvälisty Verkatehtaalla
Kasva ja kansainvälisty! -tapahtuma kokoaa jälleen yhteen
kansainvälistymisestä ja kasvusta kiinnostuneet yritykset
sekä kansainvälistymispalveluja
tarjoavat toimijat Verkatehtaan
Kehräämöön. Tänä vuonna painopisteinä ovat Baltian maat.
Tapahtuma
käynnistetään
kolmella työpajalla, joissa pää-
set vaikuttamaan ja kontaktoimaan mahdollisia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita.
Ratkaisutorillla tapaat kansainvälistymispalveluja
tarjoavia
toimijoita. Torilla on tarjolla
tietoa mm. kansainvälistymisen
ensi askeleista rahoitusmahdollisuuksiin ja viranomaispalveluihin, ja lisäksi löydät vinkkejä
uusiin verkostoihin.
Päivän aikana ohjelmassa on
myös asiantuntijapuheenvuoroja. Mistä eväät Suomen parempaan kilpailukykyyn? kysyy Esko
Aho, joka toimii nykyisin East Officen hallituksen puheenjohtaja.
Tilaisuudessa luovutetaan myös
maakunnallinen vientipalkinto.
Tapahtuman järjestävät yh-
teistyössä Hämeen kauppakamari, Hämeen Yrittäjät, Hämeen
ELY-keskus, Hämeen liitto, Linnan Kehitys Oy, Forssan seudun
kehittämiskeskus Oy, Hämeen
ammattikorkeakoulu ja Suomen
Yrittäjäopisto. Ilmoittaudu heti
www.lyyti.in/kasvajakansainvalisty. Ilmoittautuminen 10.3.
mennessä!
Hämeenlinnan Yrittäjien
uudet jäsenet 1.11.2014–28.2.2015
Aidosti ja avoimesti Oy,
Sari Rautio
ALEX FED TMI,
Aleksei Fedotov
Angelma & Mäkelä Oy
Hämeenlinna,
Minna Täppinen
Ateljé Mariko Tmi,
Mari Konola
Avainmusiikki Tmi,
Anne Takamäki
AW-Apuna,
Arja Weeraratne
Danpii Oy,
Taina Mauno
Eona oy,
Ilona Haataja
FINN-Tarkastus Oy,
Jyrki Aaltonen
Hammaslaboratorio
Wanajan Hammas Oy,
Jaakko Vähäjylkkä
Harri Vainio
Hevoshieroja Anneli Kekki,
Anneli Kekki
Lintukanta,
Venla Saari
Hius- ja kauneushuone
Kristalli Oy,
Arja Salmenoja
Mehiläinen Oy, Lääkärikeskus
Mehiläinen Hämeenlinna,
Päivi Jurvanen
Inka Q Tmi,
Inka Kusnierz
Northern Activities,
Antti Siltala
Kauneushuone DULCINEA,
Tuula Äikäs
NoVen Oy,
Noora Vennamo
Kotipalvelu Sirpa Eerola,
Sirpa Eerola
Parturi-kampaamo HiusKikka,
Kirsi Tamminen
K-Supermarket Aulangontie/
Tmi Mervi Kivistö,
Mervi Kivistö
PP Kehitys,
Petri Puronaho
Lammin Tili- ja
Toimistopalvelut Oy,
Anna-Maria Inkeröinen
Lankapuoti Neppari,
Nea Riikonen
Linnan Puoti Oy,
ProcessCon Oy,
Tuomas Mäkinen
Rakennustoimisto Mustonen Oy,
Juha Mustonen
Raumacon Oy/
K-Rauta Hämeenlinna,
Tommi Rauma
Keskiviikkona 1.4.2015
Ravintola OM Tmi,
Naresh Gaonkar
Soda Shop Design Oy,
Marjut Numminen
Strong House Business
Solutions Oy,
Tero Reponen
T&M Moniapu Oy,
Tuija Kaunonen
Talotawastia Oy,
Maarit Hynönen
Target Navigator,
Jussi Hietala
Tilipalvelu Ylikärppä Ky,
Teija Ylikärppä
Ulcona Oy,
Kai Hapuli
Vanajan Rakentajat Oy,
Kalevi Virtanen
Ylhäisen Puutyö Tmi,
Ylhäinen Joonas
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
10
Nuoret kädentaitajat
valloittavat Goodmanin
Nuorten kädentaitajien tulevaisuustyöpajan osallistujat
päästävät luovuuden valloilleen Kauppakeskus Goodmanissa Luovuutta ilmassa -tapahtumassa 21. maaliskuuta.
Luvassa on poppia, tuotemyyntiä, taidenäyttelyä ja
muotia eri muodoissa. Osallistavassa osuudessa kävijät
pääsevät kirjaimellisesti iskemään kätensä saveen.
Työpajalaiset ovat saaneet tapahtuman järjestämisestä tärkeää kokemusta projektityöskentelystä. Opiskelijat vastaavat yhdessä tapahtuman suunnittelusta ja toteuttamisesta. Nuoret haluavat osallistamalla tutustuttaa kävijät eri materiaaleihin.
– Kävijät voivat jättää kädenjälkensä yhteiseen taideteokseen, joka jää Goodmaniin.
Kaikenikäiset ja taitoiset voivat
osallistua tekemiseen, rohkaisee Hamkin lasi- ja keramiikkaalan opiskelija Tiia Tala.
Tapahtumassa on mahdollisuus ostaa nuorten kädentaitajien uniikkeja tuotteita: koruja,
lasiesineitä, keramiikkaa ja vaatteita. Mukaan kannattaa varata
käteistä rahaa. Yleisö pääsee äänestämään mieluisimman tuotteen ja osallistumaan arvontaan.
– Kaikkea kivaa tapahtuu!
Luvassa on esimerkiksi erilainen versio muotinäytöksestä,
paljastaa
vaatesuunnittelua
Hamkissa opiskeleva Miisa Asikainen, joka soittaa kauppakeskuksen lavalla esiintyvässä folkpop-triossa nimeltä Fiola.
Selvyyttä
tulevaisuuteen
Nuoret kädentaitajat ovat saaneet työpajassa sparrausta omien liikeideoidensa toteuttamiseen ja osaamisen tuotteistamiseen. Työpajaan on kuulunut
Nuoret kädentaitajat Noora Rosenberg, Tiia Tala, Heli Sorvari, Elina Ajo, Miisa Asikainen, Maija Salenius ja juontajanakin tapahtumassa toimiva Jenni Valtee (istumassa)
ovat suunnitelleet Goodmaniin luovan päivän. yritysvierailuja, ja kädentaitajat
ovat käyneet esimerkiksi Forssassa työtila Rykkerissä, Wetterhoffilla ja mainostoimisto
Preciksessä. Myös sosiaalisen
median mahdollisuuksiin on pureuduttu yritysnäkökulmasta.
Moni osallistuneista kertoo
tulleensa hakemaan suuntaa
yrittäjäksi ryhtymiseen.
– Tulin hakemaan tietoa ja
osaamista yrittäjyydestä. Kokonaisuus ja käytännön jutut ovat
olleet hyödyllisiä, vaikka en
yrittäjäksi ryhtyisikään, kertoo
Hamkissa lasi- ja keramiikkamuotoilua opiskeleva Elina Ajo.
– Tietotaitoa työntekijänä ja
itsensä kehittämistä, työpajasta
oli saanut saman alan opiskelija Noora Rosenberg, joka ei aio
ainakaan näillä näkymin ryhtyä
yrittäjäksi.
– Ihan heti en tällä perusteella alkaisi yrittäjäksi, mutta
uskoa itseeni olen saanut, kertoo Hamkin jalkinemuotoilun
opiskelija Jenni Valtee.
Opiskelija Heli Sorvari puolestaan miettii, voisiko yrittäjyys olla vaihtoehto ohjaustoiminnan osaajalle.
Toukokuun loppuun asti kestävä työpaja on toteutettu Suomen Yrittäjäopiston ja Hämeen
ammattikorkeakoulun yhteis-
työnä, ESR-hankkeena.
Hankkeen nettisivu: www.syo.
fi/hankkeet/nuoretkadentaitajat
Hankkeen blogi: www.nuoretkadentaitajat.blogspot.fi
Luovuutta ilmassa -tapahtuma on Facebookissa.
Teksti ja kuva Jenni Manninen
KUMMISEDÄLTÄ
Vaalipuheilla ei ole kuluttajansuojaa
Puolueet tekevät nyt kilvan pesäeroa toisiinsa. Halutaan
erottautua ja näyttää ideologisia eroja.
Poliittinen teatteri pyörii ja toivon mukaan se virittää
kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan vaaliuurnilla.
Sitä on kuitenkin turha luulla, että vaalipuheilla olisi
kuluttajansuojaa. Yhä enemmän lupaukset ja puheet ovat
ristiriidassa sen kanssa, mitä pitää vaalien jälkeen Suomessa tehdä. Korkeintaan puhutaan tavoitteista, mutta
ei keinoista niiden saavuttamiseksi.
Jos luvataan kääntää julkisen velan suhde bruttokansantuotteesta laskuun, pitäisi kertoa, mitä se käytännössä merkitsee. Kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben
Zyskowicz ansaitsee hatunnoston, sillä hän puhui etuuksien jäädyttämisestä koko vaalikauden ajaksi ja on valmis
lisäämään julkisen sektorin työaikaa.
Benin listalla säästöä tulisi hänen omien laskelmiensa
mukaan 2,6 miljardia.
Hyvä Ben!
Tuo summa on noin puolet tarpeesta eli sopeutustarve
vaalikaudella on yli viisi miljardia euroa, kun kuntapuoli
ja valtio lasketaan mukaan.
On mielenkiintoista seurata, kuka uskaltaa nyt seurata
Ben-rohkeaa. Kokoomuskin sanoutui Zyskowiczin listasta irti.
Keskustan hulppeaan suosioon nostanut puheenjohtaja
Juha Sipilä laskeskelee niin, että talouskasvu pitää saada
kahden prosentin pintaan, jolloin sopeutustarve on parisen miljardia. Mistä leikataan, sitä hän ei sano.
Samalla Sipilä väläyttää, miten työelämää uudistamalla ja tuota parin prosentin kasvua ylläpitämällä voimme
luoda maahan parisataatuhatta uutta työpaikkaa.
Miten tuo talouskasvu saadaan aikaan? Miten työelämää uudistetaan kilpailukykyä parantavasti niin, että nuo
työpaikat syntyvät? Siitä olisi nyt mukava kuulla.
Työelämän pelisääntöjen uudistamisesta ollaan hiljaa,
koska suuri osa äänestäjistä käy palkkatöissä.
Kaikkein arimmilla alueella liikkuu SDP, kun se joutuu
ottamaan kantaa työelämän pelisääntöjen uudistamiseen. Monet tuottavuutta parantavat uudistukset ovat
juuri sellaisia, joita demarien riveissä ja etenkin puolueen ay-siivessä vastustetaan.
Bumerangina tuli jo takaisin ehdotus koeaikojen pidentämisestä. Näin siitä huolimatta, että SDP:n työministeri
Lauri Ihalainen oli jopa itse ehdottamassa koeaikojen pidentämistä ainakin pitkäaikaistyöttömien kohdalla.
Näin vaalien alla ei kuitenkaan haluta ottaa mitään riskiä. Puheenjohtaja Antti Rinne on saanut puolueen kannatuksen pienoiseen nousuun, eikä tuota nousua haluta
tärvellä millään muotoa.
linja juuri muutu. Nyt on julkisella velalla tultu niin kuntien kuin valtionkin velkaantumisessa viimeiselle rannalle.
Rankkoja päätöksiä ei voi lykätä. Eikä niitä enää lykätä. Valtioneuvoston virkamiehet lyövät ennen ensi juhannusta sellaiset rätingit pöytään, etteivät herrat ministerit
voi kuin taipua tai lähteä.
Vaikka kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb
olisi valmis heivaamaan konsensushenkisen kolmikantaisen sopimisen takavasemmalle, se ei nyt paljon paina.
Palkat jäihin, työaikaa lisää, joustoja ja paikallista sopimista aikaisempaa enemmän sekä laittomat mielenilmaisulakot kuriin. Ratkaisut saadaan vain, kun sopimiset
voidellaan veroporkkanoilla. Ilman kolmikantaa ja konsensusta tällaiset uudistukset eivät toteudu.
Jos ay-liike ajetaan nurkkaan ja sille sanellaan yksipuolisesti ikävät päätökset ilman, että sen edustajat istuvat päättävissä pöydissä, voimme olla varmoja, että
rähinöitä tulee.
Perussuomalaisten puheenjohtajasta Timo Soinista hallituskiima näkyy läpi jo kilometrien päähän. Timolle sopii
lähes kaikki. Kreikan lainaohjelmien jatkamistakin hän
arvostelee kuin muodon vuoksi ja maahanmuutosta mies
vaikenee tyystin.
Sen tehtävän hän antaa Jussi Halla-aholle, jotta maahanmuuttokriittiset voimat eivät jäisi vaali-iltana kotiin
ja baarien nurkkapöytiin kiroilemaan, kuinka virolaiset
kirvesmiehet ja puolalaiset putkiasentajat vievät suomalaisilta työt ja etelämpää tulleet naiset.
Kootaan valtioneuvoston ovien taakse sitten punamulta, sinipuna tai perusmulta maan asioita junailemaan, ei
Sopimisjärjestelmät ovat Suomessa kankeita ja armottoman hitaita. Mutta parempi pelata niillä kuin ottaa hirveitä riskejä Suomen talouden kustannuksella.
Sopimista pitää kehittää joustavammaksi ja nopeammaksi, mutta Suomen kaltaisessa huippukorkean järjestäytymisasteen maassa uudistukset pitää tehdä yhdessä
sopien.
Sanelu on Suomessa sodanjulistus, jota emme varsinkaan nyt kaipaa. Kaipaamme tosiasioiden tunnustamista
ja sen pohjalta tehdään laajaa yhteistyötä, jossa katsotaan Oy Suomi AB:n kokonaisetua. Kaikki muu on talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle alisteista.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
11
Väki vahvistui,
konttori uudistui
Tradenomi ja kauppatieteiden
maisteri Mignonetta eli Netta Fagerlund on OP Etelä-Hämeen yrityspalveluiden joukkueen uusin osaajavahvistus.
Netalla on pitkä kokemus pankkialalta, sillä hän on kiertänyt
seitsemän vuotta Osuuspankin
konttoreita erilaisissa tehtävissä. Hän saattaa olla ainakin
hattulalaisille tai riihimäkeläisille tuttu kasvo. Tammikuun
alussa Netta siirtyi Reskan varrella palvelevaan OP Etelä-Hämeen yrityspalvelut- yksikköön
yrityspalveluneuvojaksi.
– Hoidan monenlaisia tehtäviä, kuten maksuliikepuolen
ja alkavien yrittäjien asioita.
Neuvon ja autan yrittäjiä paljon
myös puhelimitse, hän kertoo.
OP Etelä-Häme on kevään kuluessa uudistanut Reskan konttorinsa ilmeen. Myös yritysasiakkaita palvellaan uudistuneelta
palvelutiskiltä nyt koko pankin
aukioloajan. Viihtyisässä konttorissa asiakasta odottavat valoisat tilat ja modernit kalusteet.
Talletusautomaatit täydentävät konttoripalveluja ja löytyvät
nyt sekä kauppakeskus Optellista että Goodmanista. Automaatteihin voivat tilittää kolikkonsa niin yrittäjäasiakkaat
kuin yksityishenkilötkin.
Varaa aika yrityspalveluihin joko
verkon kautta op.fi tai soita numeroon 010 254 9001.
Pivo on kauppiaalle
maksuton tarjouskanava
Nykyajan asiakas odottaa löytävänsä tarjoukset myös mobiilisti. Pivo on yrittäjälle ja asiakkaalle maksuton mobiilipalvelu,
joka tavoittaa kohteensa vauhdissakin. OPn asiakas voi lisäksi seurata Pivon kautta tilinsä
tilannetta ja tehdä oman taloutensa suunnittelua sekä jopa
ryhtyä maksamaan ostoksiaan
puhelimella kevään aikana toteutettavan lähilukuominaisuuden kautta.
Pivo tarjoaa parhaimmillaan
kuluttajille
täsmätarjouksia,
jolloin palvelu paikantaa asiakkaan sijainnin kännykästä ja
tarjoaa sopivia tarjouksia sen
mukaan. Pivon tarjoukset ovat
kaikkien asiakkaiden saatavilla,
ja sovelluksen voi ladata yleisimmistä sovelluskaupoista suoraan kännykkään. Pivon mukana
saa muun muassa Cityshopparikortin tarjoamat edut maksutta.
Pivo kulkee kännykässä mukana, eikä lippusia ja lappusia tarvita. OPn asiakas saa Pivosta irti
vielä enemmän kuin muut, sillä
siihen on liitetty oman talouden
seurantapalvelu.
Yrittäjä löytää kauppiasportaalista Pivon käyttöönottoohjeet kätevästi videomuodossa. Portaalin avulla yrittäjä
hallinnoi näkyvyyttä, ja voi
muun muassa tarjota etukuponkitarjouksia asiakkaille. Yritys esiintyy palvelussa omalla
logollaan.
– Tämä on erittäin simppeli
sovellus, logo ladataan palveluun helposti koneelta. Palvelun
kautta voi toteuttaa vaikkapa
asiakastyytyväisyyskyselyn erittäin helposti, rohkaisee myyntijohtaja Minnaliisa Vehkala.
Palvelun on ladannut itselleen yli 500 000 älypuhelimen
käyttäjää ja 33 prosenttia näistä
käyttäjistä avaa sen päivittäin.
Katso lisätietoja:
www.pivolompakko.fi
Mignonetta Fagerlund ja Minnaliisa Vehkala iloitsevat Reskan konttorin uudesta ilmeestä. – Meiltä
löytyvät kaikki perinteiset pankkipalvelut, joita on täydennetty monipuolisilla verkko- ja mobiilipalveluilla. Uutena juttuna pystymme tarjoamaan yrittäjälle myös verkkokauppapalvelut maksuratkaisuineen, he kertovat.
Elomessut uudistuvat -Varaa myyntipaikkasi nyt!
Elomessut järjestetään ensi kesänä uudessa paikassa, Hämeenlinnan Verkatehtaan alueella.
Messut ovat keränneet vuosittain noin 50 000 messuvierasta ollen näin yksi suurimmista tapahtumista Kanta-Hämeen alueella.
Ilmoittaudu:
• nettisivuilla www.elomessut.fi ➟ Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi
• sähköpostilla [email protected]
• puh. 075 755 2578 tai 040 450 1921
Messutelttoja näytteilleasettajille vuokraavat yhteistyökumppanimme:
• Tuuloksen Kauppahuone Oy
• MarRent Oy
• Kuljetus L. Mälkki Ky
Vesa Kaloinen,
Joni Karjalainen,
Lasse Mälkki,
puh. 0400 499 811
[email protected]
puh. 040 548 3005
[email protected]
puh. 0400 485 580 tai 0400 216 979
Ilmettä messuille: teltat, suurkuvat, esitteet, käyntikortit:
• Grano Oy
Miika Piikkilä
puh. 045 7730 5735
[email protected]
Pääyhteistyökumppaninamme:
Tervetuloa Elomessuille!
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset
12
Vauvatalossa alkoi
ÄTäSläItuIoVtteOet US
KEV
i myym
Kaikk
noin!
alennetuin hin
s:
akettitarjou
P
Happy
YHDISTELMÄT
Smile VAUNUKOPALLA
- Sis. jalkapeitteen ja sadesuojan
- Kevyt yhdistelmäratas
kääntyvillä ilmakumirenkailla
- kovalla
kantokoppa
- isot ilmapyörät
Primo TURVAKAUKALO
ja isofix jalusta
ER Ä!
- Vastasyntyneestä 13 kg asti
- Brio Primo on liitettävissä
helposti suoraan
Smilen
runkoon
549,(765,-)
ER Ä!
z
Erä Baby BAan
JA
E
S
AURINKOL
- vauvasta kouluikään
- 9-36 kg
- myös vyökiinnitys
ER Ä!
15,- 399,(448,-)
LASTENTARVIKELIIKE
Vauvatalo
Johanna
vauvatalojohanna.fi
KaikkiGYT
N
PINNAVSAÄATTEET
ja PETI
HÄMEENLINNA
Viipurintie 5
Puh. (03) 612 0050
Av.: ark. 10-17,
ti suljettu • la 10-14
Ikkunateippaukset
Ajoneuvoteipaukset
Julisteet
Näyttely- ja
messutelineet
Triofix Recline
- 3-12 v. - 15-36 kg
(129,-)
749,(907,-)
Caro
TURVAISTUIN
69,-
ER Ä YHTEAIS
HINT AN
-20%
oista
Ovh. hinn
Löydät meidät myös Facebookista
Digin ja printin toteuttaja. grano.fi
Anne-Maria Inkala
050 4114 350
Miika Piikkilä
045 7730 5735
Laita neliösi
tehokäyttöön
Inspiring Office® by Martela on nykyaikainen monitilakonsepti, jonka avulla teet pelikentästäsi strategisen
menestystekijän. Tutustu viiteen keskeiseen etuun, jotka
se yrityksellesi tarjoaa osoitteessa martela.fi/shakkimatti
Yli hehtaarin varastot
Ovia, Ikkunoita, keittiöitä,
Lvi tavaraa, listoja, heloja ym. ym.
rakennustavaraa. Valtavasti hävityshintaisia yksittäiskappaleita ja
poistoeriä!
Tervetuloa ostoksille!
www.ylijaama.fi
Keksikatu 4, Hämeenlinna
Puh. 010 820 8800
(Hinnat kiinteän verk
snt/puh + 17,17 snt/min. Sis. alv:n 24%.)
Martela keskus Häme 10 Oy | Vankanlähde 7 | 13100 Hämeenlinna
puh. 010 345 7930 | www.martela.fi