Kaavoittajan laatima vastine itäiselle osa-alueelle 26.1
Tilaaja Puhuri Oy / Pyhäjoen kunta Päiväys 26.1.2015 PYHÄJOEN KUNTA PARHALAHDEN TUULIPUISTON ITÄISEN OSA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kaavan laatijan vastineet 02.12.2014 – 02.01.2015 nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen 1 1 LAUSUNNOT 1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto, 7.1.2015 Museovirasto, 9.12.2014 Digita Oy, 31.12.2014 Pääesikunta, logistiikkaosasto, 31.12.2014 Fingrid 19.12.2014 Pohjois-Pohjanmaan museo 12.12.2014 Trafi, 29.12.2014 1 2 3 3 3 3 4 4 2 MUISTUTUKSET 4 2.1 2.2 2.3 Parhalahden kyläyhdistys ry Martti ja Jani Pihlajamaa Pro Hanhikivi 4 5 12 Liitteet: Liite 1. Parhalahden tuulipuistoalueen lähtötilanteen signaalimittaukset Liite 2. Vastine Vesa Viljasen laatimaan lausuntoon melun epävarmuustekijöiden huomioimisesta tuulivoimaloiden sijoittamisessa 1 1.1 LAUSUNNOT Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohdat: 1. Jatkosuunnittelussa on varmistauduttava siitä, että johtolinja osayleiskaava-alueelle osoitetusta muinaismuistokohteesta (SM-2). sijoittuu riittävän etäälle 2. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan maanomistajakohtainen sopiminen ei ole peruste ylittää melun ohjearvoja, vaan lupavaiheessa tulee noudattaa osayleiskaavan yleismääräystä: ”Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot”. 3. Osa itäiselle osa-alueelle sijoittuvista arvokkaista kallioalueista sijaitsee olemassa olevien perusparannettavien tielinjauksien sekä suunniteltujen maakaapeleiden välittömässä läheisyydessä. Jatkosuunnittelussa ja rakentamisvaiheessa tulee varmistaa, ettei kallioalueille eikä kaavaan merkityille Luo-kohteille koidu haittaa. 4. Kuten ELY-keskus totesi luonnosvaiheen lausunnossaan, voimajohtoreitin lopullisessa valinnassa ja pylväiden sijoittelussa tulee huomioida alueellisesti uhanalaisen kasvilajin (vaaleasaran) esiintymät, ojittamattomat suoalueet (Antinneva ja Selkärajanneva) sekä metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (Poikajoen ja Liminkajoen ympäristöt). Voimajohdon tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida myös metsäkanalintujen soidinpaikat ja minimoida niihin kohdistuvia vaikutuksia. 5. Linnustovaikutusten vähentämiseksi olisi hyvä ajoittaa rakentaminen pesimäajan ulkopuolelle. Myös muut mainitut haittojen lieventämiskeinot on syytä ottaa käyttöön tarpeen mukaan. 6. Kaavaselostuksessa mainitaan virheellisesti Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, jonka tehtäviä hoitaa nykyään Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto. Osallisiin voisi lisätä Digitan ja Liikenneviraston. 2 Kaavan laatijan vastine: 1. Lausunto merkitään tiedoksi. 1. Laaditun melumallinnuksen mukaan kahden itäisen osa-alueen eteläpuolelle sijaitsevan vapaaajan asunnon kohdalla suunnitteluohjearvon yömelutaso 35 dB ylittyy niukasti. Kaava-aineistoon sisältyvä mallinnus on laadittu voimalatyypillä, jonka lähtömelutaso on markkinoiden korkeimpia noudattaen vaikutusten tarkastelun varovaisuusperiaatetta. Pyhäjoella tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää aina ympäristöluvan, jonka lupamääräyksissä määritetään kuinka voimaloita voidaan käyttää siten, että melu tai välke ei aiheuta naapuruussuhdelain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupavaiheessa mallinnus toteutetaan ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti käyttämällä tarkempaa mallinnusmenetelmää (Nord 2000-melumallinnusmenetelmä) sekä käyttäen valittua luvitettavaa voimalaitostyyppiä. Ehdotusvaiheen jälkeen lähimmän voimalan etäisyyttä loma-asutuksesta on kasvatettu, jolloin meluvaikutukset ovat lieventyneet. 2. Lausunto merkitään tiedoksi. 3. Lausunto merkitään tiedoksi. 4. Lausunto merkitään tiedoksi. 5. Lausunto merkitään tiedoksi. 6. Kaavaselostusta täsmennetään esitetyllä tavalla ja osallislistaan lisätään Digita Liikennevirasto. Molemmille tahoille on toimitettu kaavaehdotuksen osalta lausuntopyynnöt. 1.2 ja Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto, 7.1.2015 Lausunnon pääkohdat: 1. Tuulivoimasta syntyvän melun ei tulisi ylittää määrättyjä raja-arvoja vakituisen tai lomaasutuksen kohdalla, ellei kyseisten kiinteistöjen käyttötarkoitusta muuteta. 2. Vastuualueen näkemyksen mukaan Pyhäjoen Parhalahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksessa on tunnistettu ja esitetty hankkeen merkittävimmät ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset riittävällä tavalla. Kaavan laatijan vastine: 1. Laaditun melumallinnuksen mukaan kahden itäisen osa-alueen eteläpuolelle sijaitsevan vapaaajan asunnon kohdalla suunnitteluohjearvon yömelutaso 35 dB ylittyy niukasti. Kaava-aineistoon sisältyvä mallinnus on laadittu voimalatyypillä, jonka lähtömelutaso on markkinoiden korkeimpia noudattaen vaikutusten tarkastelun varovaisuusperiaatetta. Pyhäjoella tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää aina ympäristöluvan, jonka lupamääräyksissä määritetään kuinka voimaloita voidaan käyttää siten, että melu tai välke ei aiheuta naapuruussuhdelain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupavaiheessa mallinnus toteutetaan ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti käyttämällä tarkempaa mallinnusmenetelmää (Nord 2000-melumallinnusmenetelmä) sekä käyttäen valittua luvitettavaa voimalaitostyyppiä. Ehdotusvaiheen jälkeen lähimmän voimalan etäisyyttä loma-asutuksesta on kasvatettu, jolloin meluvaikutukset ovat lieventyneet. 2. Lausunto merkitään tiedoksi. 3 1.3 Museovirasto, 9.12.2014 Lausunnon pääkohdat: 1. Museoviraston ja Pohjois-Pohjanmaan museon solmiman yhteistyösopimuksen vuoksi jatkossa Pohjois-Pohjanmaan museo toimii vastuullisena viranomaisena ja lausunnonantajana myös arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun suhteen Pyhäjoen Parhalahden tuulipuiston osayleiskaava-hankkeessa. Kaavan laatijan vastine: 1. Lausunto merkitään tiedoksi. 1.4 Digita Oy, 31.12.2014 Lausunnon pääkohdat: 1. Osayleiskaavaehdotuksessa velvoitetaan verkon ylläpitäjää Digitaa yhdessä tuulivoimapuiston hanketoimijan kanssa korvaamaan ja hoitamaan kuntoon tuulivoimapuiston vaikutuspiirissä oleville asukkaille mahdolliset televisiolähetyksiin kohdistuvat häiriöt. Eduskunnan viestintävaliokunta on mietinnöissään (LiVM 10/2014 vp – HE 221/2013 vp) todennut, että aiheuttamisperiaatteen mukaisesti tuulivoimahäiriössä häiriönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Eduskunnan mietinnön mukaisesti Digita katsoo, että tuulivoimapuiston hanketoimija on häiriön aiheuttajana velvollinen huolehtimaan häiriön korjaamisesta ja tästä aiheutuvista kustannuksista. Tämä lähtökohta tulisi huomioida myös osayleiskaavassa ja lupamääräyksissä. Kaavan laatijan vastine: 1. Puhuri Oy on mittauttanut 13.1.2015 alueen tv-signaalin laadun ja voimakkuuden sekä laatii mittaukset uudelleen tuulivoimaloiden pystyttämisen jälkeen. Toteutetun mittauksen tulokset eli ns. nykytilanne on kuvattu tämän vastineraportin liitteessä 1. Täten tuulipuiston rakentamisen vaikutus tv-signaaliin voidaan todentaa uusintamittausten perusteella. Kuten tarvittaessa muissakin tuulivoimakohteissa, signaalia vahvistamalla ja antennia parantamalla voidaan mahdolliset häiriöt korjata ja tv-kuvan laatu korjata. Mikäli tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä tv-näkyvyydessä, hanketoimija hoitaa signaalin kuntoon yhteistyössä Digitan kanssa. Tarvittaessa tv-asentaja mittaa ja asentaa tarvittavat laitteet hanketoimijan kustannuksella. 1.5 Pääesikunta, logistiikkaosasto, 31.12.2014 Lausunnon pääkohdat: 1. Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa lausuttavana olevasta Parhalahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavan laatijan vastine: 1. Lausunto merkitään tiedoksi. 1.6 Fingrid 19.12.2014 Lausunnon pääkohdat: 1. Kaavaehdotuksessa esitetty tuulivoimahankkeen edellyttämä 110 kV voimajohtoreitti poikkeaa merkittävästi Fingridin alustavasti suunnittelemasta Fennovoiman voimajohtoreitistä. Tuulivoimahankkeen hankevastaavan kanssa käydyissä keskusteluissa tuulivoimapuiston liityntävoimajohto on sovittu MRL:n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti sijoitettavan samaan johtokäytävään Fennovoiman 110 kV liityntävoimajohdon kanssa. Fingridin näkemyksen mukaan Parhalahden tuulivoimapuiston liityntävoimajohto tulee merkitä alkuperäisen linjauksen mukaisesti maakuntakaavaan merkityn Fennovoiman 110 kV liityntävoimajohdon rinnalle. 2. 4 Kaavan laatijan vastine: 1. Ohjeellista voimajohtoreittiä on tarkennettu Fingridin lausunnon mukaisesti. 1.7 Pohjois-Pohjanmaan museo 12.12.2014 Lausunnon pääkohdat: 1. Kaavaselostukseen tulisi lisätä muinaisjäännösten taulukon kohtaan Kohde nimen jälkeen kohteen yksilöivä muinaisjäännösrekisterin kohdetunnus. Kohdassa Numerointi kaavakartalla on itäisen osa-alueen luettelossa kohteiden 4 Rajakangas ja 3 Yrttikallio selvennykset vaihtaneet paikkaa. Kaavan laatijan vastine: 1. Kaavaselostukseen lisätään lausunnossa esitetysti kohteen yksilöivä muinaisjäännösrekisterin kohdetunnus. Rajakankaan ja Yrttikallion numerointi korjataan kaavaselostukseen. 1.8 Trafi, 29.12.2014 Lausunnon pääkohdat: 1. Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Pyydämme kuitenkin huomioimaan Ilmailulain muutoksen. Uusi ilmailulaki on 864/2014 ja sen lentoesteitä koskeva pykälä on 158 §. Kaavan laatijan vastine: 2. Lausunto merkitään tiedoksi. Kaava-aineistoon päivitetään pykälä ajantasaiseksi. 2 2.1 MUISTUTUKSET Parhalahden kyläyhdistys ry Mielipiteen pääkohdat: 1. On tärkeää, että tuulimyllyjen sijoittelu ei aiheuta haittaa television näkyvyydelle. 2. Kaavoituksessa tulee ottaa lausunto myös Digitalta. 3. Kaavoituksessa ja myöhemmässä rakennus/käyttövaiheessa television näkyvyys hankealueen lähiympäristössä tulee selvittää. Hankkeen toteuttajan tulee varautua mahdollisen lisälähettimen rakentamiseen television näkyvyyden takaamiseksi. 4. Paras vaihtoehto toteuttaa kulku kaava-alueelle olisi oma liittymä suoraan 8-tieltä, ei Kommolantien kautta. Kaavan laatijan vastine: 1. Katso vastine kohta 1.4. 2. Kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunto Digitalta. Digitan lausunnon pääkohdat on esitetty tämän raportin kohdassa 1.4. 3. Katso vastine 2.1 kohta 1. 4. Luonnosvaiheessa saadussa palautteessa toivottiin kulkua kaava-alueelle Kommolantien kautta, johon kaavaehdotuksessa esitetty ratkaisu perustuu. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ei myönnä uusia liittymiä valtatie 8:lle. Hanhikivi 1 ydinvoimalaitos on kansallisena hankkeena poikkeus tästä pääsäännöstä. 5 2.2 Martti ja Jani Pihlajamaa Mielipiteen pääkohdat: 1. Osallisen näkemyksen mukaan laaditussa melumallinnuksessa on virheitä. Epäkohdat käyvät ilmi Vesa Viljasen tekemästä lausunnosta (muistutuksen liite). Räikein virhe mallinnuksessa on 3 dB pienemmän kokonaisäänitehotason käyttö kuin Ramboll Oy on ilmoittanut Gamesa G132 5 MW:n voimalalle. Toinen merkittävä virhe on jättää amlitudimodulaatio huomioimatta mallinnuksessa. Lisähuomiona osallinen mainitsee, että melumallinnuksessa ei ole huomioitu Pyhäjoen Oltavan tuulivoimahankkeen aiheuttamaa meluarvoa. 2. Suhtautuminen kaava-alueen eläimistöstä esittämäämme tietoihin on ollut mielestämme välinpitämätön niin yhteysviranomaisen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus), YVA-selostuksen laatijan (Pöyry Finland Oy) kuin tuulipuistohankkeesta vastaavan Puhuri Oy:nkin toimesta. Yhteysviranomainen on todennut lausunnossaan muista direktiivilajeista seuraavaa: ”Ottaen huomioon hankkeen sijoittuminen ja suunnitellut toimenpiteet, yhteysviranomainen ei katso lisäselvityksiä tarpeellisiksi.” Osallinen ihmettelee miten esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen ahman esiintyminen (jälkihavainnot) kaava-alueella voidaan sivuttaa eikä se vaadi lisäselvityksiä tai edes asian minkäänlaista kommentointia. Tuulipuiston itäisen osa-alueen kaavaehdotuksessa maaeläimistön käsittely on jätetty olemattomaksi. Alueella liikkuu rauhoitettuja ja vaarantuneeksi luokiteltuja eläimiä. Ehdotuksessa todetaan, että lisääntynyt ihmisvaikutus voi tilapäisesti karkottaa arimpia lajeja etäämmälle tuulipuistoalueesta, mutta osallisen näkemyksen mukaan vaikutus on pysyvä ja arimmat eläimet eivät palaa alueelle. Kaava-alueella liikkuu myös rauhoitettuja ja vaarantuneeksi luokiteltuja karhuja ja ilveksiä sekä erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja susia. 3. Mitkä ovat tarkat perustelut kaavaehdotuksen kappaleessa 5.14 esitetylle lauseelle lepakkohavainnoista? Jos on tehty virallinen lepakkoselvitys, sen käsittely tulee olla läpinäkyvää ja kartoituksen tarkat tiedot olla saatavilla. Selvitys on toteutettu YVA-selostuksen ja yhteysviranomaisen lausunnon perusteella kahtena yönä heinäkuun alkupuoliskolla, kun Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry suosittelee kartoituskäyntien vähimmäismääräksi kolmea kertaa tasaisesti maastokaudelle jaettuna. Onko Biologitoimisto Vihervaara Oy:n tekemä selvitys riittävä? YVA-selostuksen karttapiirroksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten välillä on selkeä ristiriita. Lepakkokartoituksen tulisi kattaa koko itäinen osa-alue. 4. Tuulivoimaloiden jäätymisen aiheuttamaa vaaraa alueella liikkuville vähätellään. Mielipidettämme asiasta ei ole huomioitu tai otettu vakavasti. Jos turvallisuudesta aletaan keskustella todennäköisyyslaskennan perusteella (kuten YVA-selostuksesta tekemämme mielipiteen vastineessa ja sekä nyt käsiteltävässä kaavaehdotuksessa on tehty), ei olla vakaalla pohjalla. Vaikka komponenttien irtoamisen todennäköisyyden väitetään olevan pieni, tätä tapahtuu maailmalla koko ajan vakavien seurauksin (liitteessä 2 todettu, että osien sinkoutuminen ympäristöön on tappanut Tanskassa 7, Englannissa 7 ja Saksassa 9 ihmistä). Myös tuulivoimalan automaattisen pysäytyksen toiminta voidaan kyseenalaistaa viime huhtikuussa Porin Reposaaressa tapahtuneen tuulivoimalan villiintymisen perusteella. Kaavaehdotuksessa on jätetty suojavyöhykkeeksi vähintään voimalan kokonaiskorkeus. Ympäristöministeriön ohjeessa tämän tyyppisten turvallisuusriskien kannalta riittäväksi suojaetäisyydeksi on katsottu 1,5 x tuulivoimalan kokonaiskorkeus, mikäli voimalan läheisyydessä liikkuu ihmisiä. Kaavanlaatija rikkoo ympäristöministeriön ohjetta monen voimalan sijoittelun kohdalla. Esimerkiksi voimalat 1 ja 2 sijoittuvat liian lähelle metsäautotietä. 5. Yhteysviranomainen katsoi lausunnossaan, että vaikutuksia asutukseen ja loma-asutukseen on vielä tarkennettava kaavoitusvaiheessa ja rakentamisen rajoituksia ja tonttivarauksia tulee käsitellä tarkemmin. Kaavaehdotuksessa ei mainita kiinteistöjen arvojen alenemista sanallakaan. Muistutuksessa viitataan kiinteistövälittäjän Mosse Lindholmin lausuntoon Näsenkartanon tuulivoimapuiston OYK-ehdotuksesta ja sen vaikutuksista kaava-aluetta ympäröivien kiinteistöjen arvoon. Hanke asettaa lähellä kiinteistöjä omistavat kuntalaiset eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin kunnan asukkaisiin, joille ei hankkeista aiheudu haittaa tai kiinteistöjen arvonlaskua. 6. Emme pidä tarjottua korvaussummaa kaava-alueelle sijoittuvasta metsäpalstastamme 3:74 hyväksyttävänä. Osittain itäisen osa-alueen kaava-alueelle sijoittuvista palstoistamme 2:45 ja 2:46 ei ole esitetty mitään korvausta tai tarjottu sopimuksia allekirjoitettavaksi. Metsäpalstan 52:4 omistaja ei myöskään hyväksy kaavaselostuksessa olevan 110 kV ilmajohdon rakentamista metsäpalstansa lävitse ja palsta sijaitsee osittain kaava-alueen sisäpuolella. Tuulivoimarakentaja on jättänyt kunnan asettamat alkuehdot hankkeen toteuttamiselle huomiotta. 6 Kaavaselostuksessa ei käsitellä riittävästi tuulipuiston käytöstä poistoa, voimaloiden käyttöikää ja voimaloiden purkua. Voimaloiden purkamiselle ei esitetä hinta-arviota eikä tietoa kuka sen maksaa. Rakentajalta tulee edellyttää sitoutumista purkutoimiin ja niistä syntyviin kustannuksiin täysimääräisenä. 7. Yhteysviranomainen on todennut, että lentoestevalojen maisemallisia vaikutuksia olisi pitänyt arvioida jo YVA-selostuksessa ja vaikutusarviointia tulee täydentää kaavoitusvaiheessa. Tästä huolimatta tuulivoimaloiden valaistusasiaa ei ole käsitelty. 8. Kaavan nähtävillä oloajaksi on asetettu 2.12.2014–2.1.2015 ja mahdollisten mielipiteiden jättämiseen on varattu vastaava aika, tulee kuntalaisille taata mahdollisuus tähän. On arveluttavaa pyytää kirjallisia mielipiteitä kunnantalon osoitteeseen ja sulkea kunnanvirasto 23.12.2014–2.1.2015 väliseksi ajaksi. Kaavan laatijan vastine: 1. Katso raportin liite 2. 2. Ahma on äärimmäisen uhanalainen laji, jonka kannan pienentymiseen ovat vaikuttaneet metsästys sekä metsäympäristöjen muutokset. Ahma on nykyään täysin rauhoitettu ja sen metsästys on täysin kielletty. Metsäympäristöjen muutoksista suurimpia uhkatekijöitä ovat tehometsätalouden aiheuttamat metsien ikärakenteen muutokset, lahopuiden väheneminen ja metsien hoito. Sopivien elintilojen pienennettyä ahmojen populaatiot ovat pirstoutuneet pieniksi ja geneettinen vaihtelu on vähäistä, mikä vaikuttaa ahman kannan elinvoimaisuuteen. Ahman kannat ovat kuitenkin olleet viime aikoina nousussa, johtuen mahdollisesti tehokkaammasta seurannasta ja systemaattisista jälkilaskennoista. Ahman tapaan hankkia itselleen ruokaa kuuluu valtava liikkuvuus ja se saattaa kulkea päivän aikana jopa 20-40 km, joten ohikulkevia ahmoja voi käytännössä nähdä satunnaisesti, laajoilla alueilla, kaukana sen varsinaisesta pesäpaikasta, mutta pysyvän kannan levinneisyys on rajoittunut pienelle alueelle. Ahmojen esiintyminen on itäpainotteista, mutta myös PohjoisPohjanmaalta sekä Keski-Suomesta löytyy pesiviä ahmoja. Erityisesti alueet, joilla esiintyy ilveksiä ja susia ovat potentiaalisia ahman elinympäristöjä, sillä metsäalueella pesivien naarasahmojen pääasiallinen ravintokohde on susien jättämät hirvenhaaskat. Suunnittelualue koostuu metsistä, soista ja pelloista. Alueen metsät ovat alueelle tyypillisesti metsätalouskäytössä, eri kehitysvaiheessa olevia talousmetsiä. Alueella esiintyy myös hakkuualueita. Tästä syystä Parhalahden tuulipuistoalueen ei katsota kuuluvan ahman vakituiseen elinympäristöön. Alueelle tehtiin hankkeen YVAn luontoselvityksen yhteydessä lumijälkilaskentoja 26. ja 28.3.2013, jolloin ei saatu havaintoja ahmasta (Pöyry Oy 2013). Suurimmat vaikutukset suupetoihin kohdistuvat rakentamisen aikana. Vaikutukset ovat väliaikaisia melusta ja lisääntyneestä ihmistoiminnasta johtuvia. Parhalahden tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan joitakin huoltoteitä, mutta suurin osa teistä osuu nykyisen olemassa olevan metsäautotien kohdalle. Suurpetojen, mukaan lukien ahman, reviirit ovat usein hyvinkin laajoja ja tuulivoimapuiston osuus siitä on varsin vähäinen. Eteenkin ahma, jolla ei ole poikasia, kiertelee reviiriään ollessaan liikkeessä lähes koko ajan. Olemassa olevan tiedon varassa voidaan päätellä, että mahdolliseen ahmaan kohdistuvat vaikutukset olisivat vähäisiä ja väliaikaisia. Lumilaskennoissa alueelta havaittiin yhdet tuoreet suden jäljet. Maaeläimistön vaikutuksissa YVA:ssa otettiin kantaa suurpedoista ainoastaan ilvekseen. Suurpedot välttelevät yleensä rakennettuja alueita ja ihmisasutusta sekä ihmisiä. Suurpedot ovat metsästyslain mukaan rauhoitettuja riistaeläimiä, joita voidaan metsästää rajoitetusti poikkeusluvalla. Suurpedoista ainoastaan ahman metsästämiseen ei ole myönnetty poikkeuslupia. Ilveksen reviiri vaihtelee kooltaan sadasta tuhanteen neliökilometriin. Uroksen reviiri on suurempi, ja sen elinalueella voi elää useampiakin naaraita. Vaikka ilves viihtyykin parhaiten syrjäisillä metsäalueilla, on se muuttuneissa oloissa sopeutunut elämään myös ihmisasutuksen lähettyvillä. Ilvekset asuttavat hyvin monentyyppisiä elinympäristöjä. Pääasiallisesti ravinnonsaanti ohjailee ilveksen esiintymistä. Karhukanta on suurimmillaan Itä-Suomessa. Länsi- ja Etelä-Suomessa karhukanta muodostuu ensisijaisesti nuorista uroksista. Tutkimuksen mukaan (Helldin & Álvares 2011) tuulivoimapuiston vaikutukset ovat lähinnä rakentamisen aikaisia. Karhu välttelee ihmistä, joten lisääntynyt ihmistoiminta aiheuttaa häiriötä. Alueelle rakennetaan kuitenkin uusia teitä vähäisissä määrin ja toiminnan aikana ihmistoiminta alueella on vähäistä. 7 Susi liikkuu mieluiten laumassa. Alueella liikkuu ilmeisesti lumijälkihavaintojen perusteella yksittäinen susi. Susilauman reviiri määräytyy ravinto- ja susitiheyden mukaan. Suomessa keskimääräinen vuotuinen reviirin koko on noin 700-900 km2. Susien on tutkittu käyttävän tuulivoimala-alueita ja niiden läheisiä alueita. Suteen kohdistuvat lähinnä rakentamisen aikaiset vaikutukset. Tuulivoimapuiston ollessa toiminnassa, susien on tutkittu palaavan alueelle (Helldin & Álvares 2011). Alueella liikkuu todennäköisesti yksittäisiä suurpetoja, joihin kohdistuu lähinnä rakentamisen aikaisia väliaikaisia vaikutuksia. Alue on jo nyt voimakkaassa metsätalouskäytössä. Lisääntynyt ihmisvaikutus voi vaikuttaa arimpien lajien liikkumiseen johtoreitin läheisyydessä ja tilapäisesti karkottaa etäämmälle tuulipuistoalueesta. Suurimmat vaikutukset syntyvät melusta ja uusien teiden rakentamisesta. Alueelle tullaan kuitenkin rakentamaan vain vähän uusia teitä, koska tuulivoimapuiston tieverkoston runko on jo olemassa. 3. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry on laatinut suosituksen lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. Lepakkokartoituksen laajuus voi vaihdella alueiden esiselvityksistä pienen kohteen tarkkaan tutkimiseen. Lepakoiden esiintymisen todennäköisyyden ja hankeen vaikutusten perusteella asiantuntija arvioi lepakkokartoituksen laajuuden. Tuulivoimalahankkeiden yhteydessä tehtävät lepakkoselvitykset edellyttävät, paitsi paikallisen lepakkofaunan, myös muuttavien lepakoiden huolellista selvittämistä. Asiantuntijan tehtävänä on arvioida, onko alueella merkitystä lepakoille. Huomiota on myös kiinnitettävä muun muassa siihen, onko alueella lepakoiden päiväpiilopaikoksi tai talvehtimispaikoiksi sopivia rakenteita, mahdollisia saalistusalueita tai muuttoreiteiksi soveltuvia maastonmuotoja. Tyypillisesti lepakoille mieluisia ovat pienipiirteiset maisemat, joissa on vanhoja rakennuksia ja kolopuita päiväpiiloiksi sekä reheviä saalistusalueita, kuten vesistöjen rantoja ja rantametsiä. Muuttoreitit on syytä huomioida eteenkin rannikkoseudun maankäytössä, varsinkin tuulivoimahankkeissa. Päätöksenteossa voidaan käyttää apuna oheista taulukkoa (taulukko 1) kartoituksen tarpeen ja tarkkuuden arviointiin. Taulukko 1. Suomen päätöksentekomatriisi. lepakkotieteellinen yhdistys ry:n laatiman suosituksen Kartoituskäyntien suositeltavaksi vähimmäismääräksi selvitysalueella on SLTY:n mukaan kolme tasaisesti maastokaudelle jaettua kertaa. Mahdollisilla muuntonaikaisilla kerääntymis- tai kauttakulkualueilla suositellaan yleensä vähintään neljää tai viittä käyntiä, jotka tulisi ulottaa toukokuulta (kevätmuutto) syyskuulle (syysmuutto). Tälläisissa paikoissa havainnointia tulee täydentää passiiviseurannalla, koska muuttavat lajit ovat harvalukuisia. Tuulivoimapuiston rakentaminen muuttaa lepakoiden elinympäristöä muihin maankäyttömuotoihin verrattuna vähäisesti. Tuulivoimapuisto säilyy pääosin puustoisena ja elinympäristö muuttuu vain huoltoteiden ja myllynpaikkojen osalta. Uusia teitä alueelle tulee vain vähän. 8 Lepakkokartoitukset voidaan toteuttaa aktiivikartoituksina tai passiivikartoituksina tai käyttää molempia tekniikoita. Näiden tekniikoiden avulla voidaan päätellä paljon alueen merkityksestä lepakoille. Aktiivikartoituksessa selvitysaluetta kierretään rauhallisesti kävellen, autolla tai pyörällä riippuen selvitysalueen koosta kuunnellen yliääni-ilmaisimen kanssa. Lepakoita pyritään myös näkemään, jolloin saadaan varmuutta lajista ja alueen laadusta lepakoille. Passiivikartoituksissa äänityksistä voidaan päätellä alueen laadusta lepakoille ja yksilömääristä. Alkuillasta ja aamusta tallentuvat aktiiviset ja runsaat äänitykset kertovat mahdollisen päiväpiilon sijainnista, läpiyön tai keskiyöllä aktiivinen toiminta saalistusalueesta ja yksittäinen havainto kulkureitistä. Useamman passiivikartoittimen avulla voidaan tehdä päätelmiä missä lepakot selvitysalueella liikkuvat, lisääntymisalueiden ja saalistusalueiden sijainnista sekä siirtymäreiteistä. Pyhäjoen Parhalahden tuulivoimapuistoalueille on tehty vuonna 2012 Biologitoimisto Vihervaaran toimesta alueiden lepakkopotentiaalin arvio, johon vuonna 2013 Biologitoimisto Vihervaaran alueelle tekemä lepakkokartoitus pohjaa. Alueen arvoa lepakoille määritettiin ilmakuva- ja karttatarkasteluiden perusteella lepakoille soveltuvien saalistus- ja lisääntymisalueiden kartoittamiseksi. Hankealueelta etsittiin erityisesti varttuneemman puustoa alueita, joiden arveltiin soveltuvan siippalajien ruokailualueiksi. Suuret aukeat alueet kuten pellot, hakkuualueet ja nuoret taimikot eivät ole lepakoille soveltuvia alueita, joten nämä jätettiin pois kartoitusalueista. Erityinen huomio kiinnitettiin rakennusten läheisyyteen, koska suuret yhdyskunnat sijaitsevat usein juuri rakennusten katto- ja seinärakenteissa. Luonnonkoloissa sijaitsevia yhdyskuntia havaitaan harvoin edes maastokartoituksen yhteydessä. Imetysvaiheessa lepakon on palattava yhdyskuntaan kesken yön ja siksi lähellä päiväpiilopaikkaa sijaitsevien ruokailualueiden merkitys korostuu. Hankealuetta pirstovat lukuisat pellot, avohakkuut ja taimikot. Pohjanlepakolle soveltuvia aukkopaikkoja, aukon reunoja ja metsäautoteitä on alueella runsaasti. Pohjanlepakoiden ruokailualueet ovat usein pienimuotoisia ja paikallisia yhden tai muutaman yksilön käyttämiä. Siksi pohjanlepakon tapauksessa ruokailualueiden paikallistamista kriittisempää on lisääntymispaikkojen ja siirtymisreittien säilyminen. Luonnonkoloista löytyvien lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen löytyminen on epätodennäköistä ja sattumanvaraista, joten vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä on keskitytty todennäköisten, helpommin havaittujen pohjanlepakoiden yhdyskuntien lähellä sijaitsevien ruokailupaikkojen löytämiseksi. Kartoitus kohdistettiin ajankohtaan, jolloin pohjanlepakot imettävät, jolloin lisääntymiskolonioiden ja merkittävien saalistusalueiden löytyminen on todennäköisempää. Alueella havaittiin aktiivikartoituksen yhteydessä pohjanlepakko neljässä paikassa. Selvä keskittymä havaittiin molempina öinä hankealueen luoteispuolella, missä tien yllä lensi alkuillasta samanaikaisesti viisi pohjanlepakkoyksilöä. Havaintojen perusteella lepakkoselvityksessä päädyttiin tulokseen, että läheisessä asuinrakennuksessa tai sen piharakennuksessa sijaitsee mahdollisesti lisääntymisyhdyskunta. Passiivikartoituksessa tallentimet asetettiin kuuden rakennuksen läheisyydessä ja kolmessa mahdollisessa ruokailupaikassa. Passiivikartoituksessa havaittiin pohjanlepakoita viiden rakennuksen lähistöllä, sekä yhdessä muussa tallennuspisteessä. Havaintojen katsottiin olevan yksittäisiä ohilentoja, eikä lisääntymisyhdyskuntaan tai selvään ruokailualueeseen viittaavaa aktiivisuutta havaittu. Kartoituksessa lisääntymisyhdyskunnan katsottiin sijoittuvan todennäköisesti Parhalahden kylän lähettyvillä, mutta tarkkaa sijaintia ei löydetty. Yhdyskunnan yksilöt saattavat käyttää alueen läntisiä osia ruokailuun. Yksittäiset havainnot selittyvät yksittäisten pohjanlepakoiden esiintymisenä ja ohilentoina eikä tällä alueella saatu havaintoja lisääntymisyhdyskunnista. Havaitut lepakot eivät välttämättä ole imettäviä naaraita, jotka suosivat lisääntymisalueiden läheisiä ruokailualueita. Tyhjät tallentimet itä- ja länsiosien havaintojen välissä viittaavat mahdollisesti myös siihen, että itäosan lepakkohavainnot eivät ole yksilöitä, jotka ovat peräisin länsiosassa sijaitsevasta mahdollisesta koloniasta (kuva 1). 9 Kuva 2. Vuoden 2013 lepakkokartoituksen havainnot (Pyhäjärven Parhalahden tuulipuiston lepakkoselvitys 2013, Biologitoimisto Vihervaara Oy.) Alueen elinympäristöjen ja maantieteellisen sijainnin perusteella voidaan lepakkokartoitusta pitää luotettavana. Lepakkokartoituksen laatija on tehnyt arvion lepakoiden esiintymisestä alueella ja arvioinut lepakkokartoituksen laajuuden tämän perusteella. Vaikka tuulivoimalahankkeissa suositellaankin tehtävän myös muutonaikaisia kartoituksia, alueen maantieteellisen sijainnin ja maastomuotojen perusteella alueella ei ole todennäköistä muuttoreittiä. Lepakkoselvitys olisi voitu toteuttaa myös Suomen Lepakkotieteellisen Yhdistyksen suositteleman tasaisemmin kesälle ajoitettujen kartoituskertojen perusteella. Lepakkokartoituksen toteuttanut Biologitoimisto Vihervaara kuitenkin perustelee selvityksen ajankohtaa sillä, että imettävät pohjanlepakot ovat tällöin lennossa, jolloin lisääntymiskolonioiden sijainnit on helpommin löydettävissä. Lähtötietojen ja kesän 2013 kartoituksen perusteella alueen lepakkotiheys on pieni, jolloin tehty lepakkoselvitys on todennäköisesti riittävä ja antaa todenmukaisen kuvan alueen lepakkojen esiintymisestä ja kaava-alueen merkityksestä lepakoille. Lepakkoselvityksen riittävyydestä antaa lausunnon paikallinen ELY-keskus. ELY-keskuksen kaavaluonnoksesta antaman lausunnon mukaan voimalapaikasta 11 luopumisen myötä vaikutukset mm. muuttolintuihin ja lepakoihin lieventyvät. Lepakkokartoitus tulee myös tehdä valituilta sähkönsiirtoreiteiltä, mikäli rakentaminen voi kohdistua lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. 4. Kaavaselostuksen kohdassa 9.16 on käsitelty turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä tuulivoimaloihin liittyvät henkilövahingot ja onnettomuudet ovat poikkeuksetta tapahtuneet rakentamisvaiheessa, huoltojen aikana ja kuljetusten yhteydessä projekteissa työskennelleille henkilöille. Suomessa tilastoiduissa onnettomuuksissa ei ole aiheutunut onnettomuuksia sivullisille, joten turvallisuudesta keskusteltaessa on turvauduttava muistutuksessa kritisoituun todennäköisyyslaskentaan. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Tällä tarkoitetaan lähinnä turvallisuusriskiä ristiriitaisen maankäytön osalta toiminnoille, jossa liikkuu tai on paljon ihmisiä. Metsäistä aluetta, jossa kulkee ainoastaan metsäautotie, ei voine tällaiseksi alueeksi määritellä. Itäisellä kaava-alueella voimaloiden etäisyys kaava-alueen rajaan on vähintään 320 metriä (kaavan sallima voimaloiden maksimikorkeus 226 metriä), jolloin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukainen ohjeistus vähintään voimalan kokonaiskorkeus (ei ristiriitaista maankäyttöä) toteutuu. Läntisellä osa-alueella voimalan etäisyys kaava-alueen rajaan on vähintään voimalan kokonaiskorkeus * 1.5, koska alueen läheisyyteen sijoittuu kyläaluetta. Kaava-alueen rajauksessa on pyritty huomioimaan kiinteistörajat. Liikenneviraston Tuulivoimaohjeessa (Liikennevirasto ohjeita 8/2012) on määritetty etäisyysvaatimus ainoastaan maanteille. Ohjeen mukaan pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 10 metriä. Riskiarvion perusteella tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä voi olla vähemmän, kuitenkin vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus (torni+lapa) lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä. Osumisriski painottuu tuulen suuntajakauman mukaisesti, koska käynnin aikana irtoava jää lentää voimalan sivulle hieman takaviistoon. Hankealueella vallitsevin tuulensuunta on lounaasta, jolloin itäisen osa-alueen osalta esimerkiksi voimalan 2 osalta nimenomaan etäämmäksi metsäautotiestä. Parhalahden hankealueen käyttö talviaikana on melko vähäistä, joten jäiden irtoamisriskin vuoksi turvallisuusvaikutusten ei arvioida olevan kovin merkittäviä. VTT:n johtava tutkija Petteri Antikainen on todennut, että onnettomuudet ovat poikkeuksellisia tapahtumia. Maailmalla on tällä hetkellä noin 150 000 tuulivoimalaa ja tällaisia tapauksia raportoidaan hyvin harvoin. Onnettomuudet ovat lähinnä tapahtuneet voimaloille, joissa on käytetty vanhaa teknologiaa. Hankkeessa käytettävät tuulivoimalat tulevat olemaan tyyppisertifioituja. Tuulivoimalamallin tyyppisertifiointi tarkoittaa, että sille on myönnetty jokin kansainvälisistä tuulivoimalasertifikaateista, joita ovat mm. IEC 61400-22/IEC WT 01 ja GL-IV1/GL-IV-2. Voimalan sertifioinnin suorittaa ulkopuolinen taho, kuten DNV GL tai TÜV ja se vaatii tarkkaan määritellyn monivaiheisen prosessin. Tyyppisertifiointi varmistaa, että voimalan suunnittelu, valmistus, komponentit ja dokumentointi vastaavat standardissa määritettyä tasoa. Samalla voidaan vakuuttua, että turvallisuuteen liittyvät asiat on huomioitu kaikilla mainituilla osa-alueilla. Tuulivoimat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmällä, mikä mahdollistaa jään havaitsemisen. Tuulivoimalan omistaja vastaa turvallisuudesta, jolloin omistajan velvollisuutena on varoittaa tuulivoimalan riskeistä. Lumen ja jään putoamisvaarasta ilmoitetaan varoituskyltein. Tarvittaessa voidaan myös asettaa mahdollisia varoitusvaloja, jotka ilmaisevat vaarasta olosuhteiden ollessa mahdolliset jään kertymiselle. 5. Suomessa tuulivoimaloiden vaikutusten kiinteistön arvoon ei ole tutkittu. Muissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan vaikutusta kiinteistöjen arvoon ei voida yksiselitteisesti osoittaa tai vaikutus on ollut vähäinen. Tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen. Henningsson (2012) on tutkimuksessaan vertaillut viittä vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille sen, että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä, joissa olisi tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston rakentamista alueelle. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Näitä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. Saksassa Stuttgartin seudulla useissa kunnissa tehdyn selvityksen mukaan tuulivoimaloilla ei ole havaittu vaikutusta kiinteistöjen arvonalenemiseen, ja Pohjois-Saksassa vastaavanlaisessa selvityksessä kiinteistön arvojen alennus arvioitiin olevan ainoastaan 0,5 - 0,8 %. Saksassa tehtyjen selvitysten perusteella ei voida todeta suoraviivaisesti, että tuulivoimalahankkeen toteutuminen aiheuttaisi suoraan lähikiinteistöille arvonalennusta. Yhdysvalloissa laaditussa tutkimuksessa (Berkeley National Laboratory 2013) tarkasteltiin tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon yhteensä 50 000 kiinteistön osalta 67 eri tuulipuiston alueella. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollista merkittävyyttä tuulivoimaloiden vaikutuksista kiinteistöjen arvoon riippumatta siitä, olivatko tuulivoimalat suunnitteilla, rakenteilla tai jo rakennettu Muistutuksen liitteenä ollut Aktia Kiinteistövälitys Oy:n lausunto käsittelee Varsinais-Suomeen suunnitellun tuulivoimapuiston mahdollisia vaikutuksia lähiseudun kiinteistöjen arvon kehitykseen. Kyseistä tuulivoimapuistoa ei ole vielä rakennettu, joten oletus kiinteistöjen arvon laskusta ei perustu toteutuneeseen tilanteeseen. 11 Voidaan myös todeta, että hyväksytyn tuulivoimaosayleiskaava-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen mahdollista arvon alentumista ei ole korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä pidetty sellaisena tekijänä, jonka olisi katsottu johtavan yleiskaavan kohtuuttomuuteen. Korkein hallintooikeus on käyttänyt perustelua, jonka mukaan ainoastaan pelkästään siitä, että tuulivoimalat näkyisivät valittajan kiinteistölle tai sitä, että voimaloiden maisemavaikutukset yleisimminkin voisivat vaikuttaa tuulipuistojen arvoon tuulipuiston ulkopuolisella alueelle, ei ole pidettävä MRL 39 §:ssä tarkoitettuna kohtuuttomana haittana maanomistajalle. (KHO: 2013:184). Alue on osoitettu maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi ja Pyhäjoen kunta näin kaavahierarkian mukaisesti toteuttaa maakuntakaavaa. Pyhäjoen kunnan lähtökohtana on kaavoittaa tuulivoimatuotantoa ainoastaan maakuntakaavassa osoitetuille alueille, jotka on todettu jo maakuntakaavan selvityksissä tuulivoimatuotantoon soveltuviksi alueiksi. Kaavoitukseen liittyvän kohtuusarvioinnin lähtökohtana on MRL:n mukaan pidettävä sitä, että kaavoituslainsäädännön mukaisilla menettelyillä on mahdollista laillisesti muuttaa ja kehittää alueiden käyttötarkoituksia, eikä kenelläkään ole oikeudellisesti suojattua oikeutta vaatia ympäristönsä säilymistä täysin muuttumattomana. 6. Kaikille tuulipuiston vaikutusalueen maanomistajille on tarjottu samansisältöinen sopimus. Menettely on yhdenmukainen ja tasapuolinen kaikille maanomistajille. Lopullinen korvausalue tarkentuu kaavoituksen edetessä. Fennovoiman ja tuulipuistohankkeen liityntäjohdot ovat osoitettu kaavassa ohjeellisena ja niiden sijoittuminen tarkentuu toteutussuunnittelussa. Tällä kaavalla ei ratkaista johtolinjojen sijoittumista. Tarkoituksena on, että tuulivoimahankkeen liityntäjohto sijoittuu samaan johtokäytävään Fennovoiman 110 kV:n linjan kanssa, jolloin johtokäytävien määrä on alueella mahdollisimman vähäinen. 7. Purkamisen jälkeen valtaosa tuulivoimalan rakenteista voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen, joten hanketoimijalla on selkeä intressi purkaa voimala käytön päätyttyä. Vastuu rakennuksen kuten tuulivoimalan purkamisesta ja siihen liittyvistä kustannuksista kuuluu rakennuksen omistajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain rakennuksen kunnossapitoa koskevat säännökset koskevat myös tuulivoimaloita. MRL 166 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää mm. turvallisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristö haittaa tai rumenna ympäristöä. Parhalahden kaavassa on vielä erikseen kaavamääräyksellä velvoitettu tuulivoimalan purkamisesta käytön päätyttyä. Purkamisessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 154 §:ssä ja jätelainsäädännössä esitetyt vaatimukset. Purkamiseen ryhtyvän tulee jätelain 8 §:n ja jäteasetuksen 15 § ja 16 § mukaan huolehtia purkamisessa syntyvän jätteen asianmukaisesta käsittelystä ja hyödyntämisestä. 8. Näkemäalueanalyysin ja havainnekuvien perusteella voidaan arvioida jossain määrin myös lentoestevalojen näkymäaluetta, lentoestevalon sijoittuessa konehuoneen päälle. Näkemäalueanalyysin tuloksissa tulee tosin huomioida, että analyysi on toteutettu voimaloiden kokonaiskorkeudella, jolloin näkymäalue lentoestevalojen osalta on esitettyä suppeampi. Tarkastelemalla Parhalahden tuulipuistosta toteutettua (toteutettu ehdotuksessa esitettyä voimalamäärää suuremmalla voimalamäärällä) näkemäalueanalyysia havaitaan, että Parhalahden itäisen osa-alueen ympäristössä valtaosalla alueesta yksikään voimala ei näy. Kaava-aineistoon täydennetään arvio lentoestevalojen maisemallisista vaikutuksista. 9. Pyhäjoen kunnassa on käytössä 24/7 sähköinen ilmoitustaulu, josta kaavaehdotusaineisto on ollut tutustuttavissa kokonaisuudessaan koko nähtävillä oloajan. Kaavaehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin hyvissä ajoin (9.12.2014) ennen nähtävillä olon päättymistä, jotta osallisilla oli mahdollisuus reagoida suunnitelmiin. Kaavan laatija on ollut tavoitettavissa viraston ollessa suljettuna, jolloin tarvittaessa myös kaava-aineistoa koskeviin kysymyksiin on ollut mahdollista saada vastaus viraston ollessa suljettuna. Muistutuksen on voinut jättää postiin myös kunnantalon ollessa suljettuna. 12 2.3 Pro Hanhikivi Mielipiteen pääkohdat: 1. Haluamme huomauttaa, että kaavaehdotuksen nähtävilläolo päättyy sellaisen aikana, jolloin aineistoon ei kuulutuksen mukaisesti voi tutustua viraston ollessa suljettuna. Voidaanko menettelyä pitää hyväksyttävänä ja hyvän hallintotavan mukaisena? Lisäksi voidaan pitää mahdottomana, että lausunnot ja mielipiteet on palautettava kirjallisesti virastoon aikana, jolloin virasto ei ole auki. Kyseinen menettely, että kaavaehdotus tai muu lausuntoja ja mielipiteitä edellyttävä asiakirja asetetaan virallisesti nähtäville viraston ollessa suljettuna, on toistunut Pyhäjoen kunnan osalta jo useamman kerran. 2. Ensisijaisen tieyhteyden osoittaminen Kommolantien kautta on hyvä ratkaisu. 3. Koska on todettu, että tuulivoimaloiden pimeänajan punainen kiinteä lentoestevalo lieventää häiritseviä vaikutuksia merkittävästi, on varmistuttava, että alueen voimaloissa sallitaan kyseinen ratkaisu ja se otetaan käyttöön. Kaavan laatijan vastine: 1. Katso vastine 2.2 kohta 9. 2. Kaavassa tieyhteys on Kommolantien kautta. osoitettu luonnosvaiheen osallispalautteessa toivotun mukaisesti 3. Tuulivoimapuiston pystyttäjä tekee suunnitelman valojen ryhmittelystä sekä rakennusaikana että valmiin puiston osalta ja toimittaa suunnitelman lentoestelupahakemuksen yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Tuulivoimalat tulee merkitä päiväajalla, hämärässä ja yöaikaan TraFin ohjeen 12.11.2013 mukaisesti. Nykyinen ohjeistus mahdollistaa valinnan esim. yöajan valaistuksessa kiinteän punaisen valon ja vilkkuvan valkoisen valon välillä. Lopullisesti lentoestevalaistuksen toteutustapa ratkeaa, kun lentoestelupahakemusta käsitellään Liikenteen turvallisuusvirasto TraFissa. LIITE 1 LIITE 2 Page 1 of 9 Vastine_Parhalahden_mielipit eeseen_150112-1_rev3 Etha Wind Ab Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Parhalahti Vastine Jani ja Martti Pihlajamaan mielipiteeseen koskien Parhalahden tuulipuiston itäisen ja läntisen osa-alueen kaavaehdotusta Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev3 15.1.2015 CGr YKo JRd TBo Vastine Phone +358 44 3809 237 – Fax +358 50 7800 0744 – http://www.etha.fi – VAT REG FI 17900187 Page 2 of 9 Vastine_Parhalahden_mielipiteeseen_1501121_rev3 Sisällys 1 Tausta ..............................................................................................................................................................3 2 Mielipide Parhalahden tuulipuiston läntisen osa-alueen kaavaehdotuksesta................................................4 3 Asiantuntijalausunto melun epävarmuustekijöiden huomioiminen tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Kohde: Parhalahden tuulipuisto, Pyhäjoki...........................................................................................................................4 4 Mielipide Parhalahden tuulipuiston itäisen osa-alueen kaavaehdotuksesta..................................................9 5 Viitteet .............................................................................................................................................................9 Etha Wind Oy - Frilundintie 2 - 65100 Vaasa – Finland – VAT REG FI 17900187 Page 3 of 9 Vastine_Parhalahden_mielipiteeseen_1501121_rev3 1 Tausta Etha Wind Oy on tehnyt meluselvityksen (17.10.2014, CG140911-Rev3.1 Parhalahti-Meluselvitys) joka on Parhalahden tuulipuiston itäisen ja läntisen osan kaavaehdotusten liitteenä. Selvitys on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) WindPRO Ver2.9.285 ohjelmiston melulaskentatyökalulla. Etha Wind Oy on parhaan kykynsä mukaan tarkistanut tietojen ja laskennan oikeellisuuden. Parhalahden tuulivoimapuistossa vaaditaan ympäristölupa kaikille rakennettaville voimaloille, joten ympäristölupavaiheessa vaadittu tarkempi melumallinnus Nord2000-menetelmällä raportoidaan ympäristölupavaiheessa. Parhalahden tuulivoimahankkeen voimalahankinta on meneillään eikä lopullista voimalaa ole vielä päätetty. On mahdollista, että Parhalahdelle hankitaan voimalat, jotka ovat hiljaisempia kuin meluselvityksessä käytetty voimala. Etha Wind Oy - Frilundintie 2 - 65100 Vaasa – Finland – VAT REG FI 17900187 Page 4 of 9 Vastine_Parhalahden_mielipiteeseen_1501121_rev3 2 Mielipide Parhalahden tuulipuiston läntisen osa-alueen kaavaehdotuksesta Jani Pihlajamaan ja Martti Pihlajamaan antaman 30.12.2014 päivätyn mielipiteen keskeisiin kohtiin annamme seuraavat vastineet. # 1 2 3 Mielipide Yksi kaavanlaatijan kompastuskivistä on melumallinnus, joka on toteutettu ala-arvoisesti. Räikein virhe mallinnuksessa on 3dB pienemmän kokonaisäänitehon käyttö kuin Ramboll Oy on ilmoittanut Gamesa G132 5MW voimalalle. Vastine Melumallinnus on toteutettu yksityiskohtaisesti ympäristöministeriön ohjeistusta (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014) seuraten. Raportti ei perustu Rambollin ilmoituksiin vaan turbiinitoimittajan, eli Gamesan, takuuarvoihin. Gamesa on valittu esimerkkiturbiiniksi, koska se oli kaavaa laadittaessa yksi markkinoiden äänekkäimmistä voimaloista, joka kiinnosti Projektiomistajaa. Toinen merkittävä virhe on jättää Amplitudimodulaatio on paikallisista olosuhteista ja voiamplitudimodulaatio huomioimatta malatyypistä riippuva ilmiö. Ilmiötä ei pysty mallintamaan melumallinnuksessa. etukäteen, vaan se pystytään varmistamaan ainoastaan käytönaikaisilla melumittauksilla. Ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melumallinnusohjeen mukaan ”melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Aiheesta on tehty kansainvälisiä tutkimuksia (esim. Bertagnolio, 2014), joiden mukaan havaittu amplitudimodulaatio on mahdollista hallita teknisesti. 3 Asiantuntijalausunto melun epävarmuustekijöiden huomioiminen tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Kohde: Parhalahden tuulipuisto, Pyhäjoki Edellä mainitun mielipiteen liitteenä olleessa Vesa Viljasen laatimassa asiantuntijalausunnossa esitettyihin väitteisiin annamme seuraavan vastineen. # 4 Mielipide Käytännössä on tullut esille, että laaditut melumallinnuslaskelmat ja käytönajan melukokemukset sekä melumittaustulokset eivät läheskään vastaa toisiaan, kuten esimerkiksi Porin Vastine Ympäristöministeriö on laatinut ohjeistuksen melumallinnusten tekemiseen keväällä 2014, jonka perusteella on todennetusti saatu todellisuutta edustavia mallinnustuloksia (Fredriksson, 2014). Etha Wind Oy - Frilundintie 2 - 65100 Vaasa – Finland – VAT REG FI 17900187 Page 5 of 9 Vastine_Parhalahden_mielipiteeseen_1501121_rev3 5 6 7 8 9 10 Peittoon, Raahen Kopsan, Salon Märynummen, Luhangan Latamäen ja Haminan Petkeleen tuulivoima-alueilla on tullut esille. Etha Wind Oy käyttää mallinnuksessaan äänitehona (Lwa) = 107,3 dB. Samalle Gamesa G132 voimalalle (5 MW) Ramboll Oy ilmoittaa äänitehoksi (Lwa) 110,3 dB (Ramboll Oy:n raportti Louhu-Möksy, 15.9.2014). Etha Wind Oy:n mallinnuksissa ei ole tuotu esille 1/3-oktaavikaistoja alle 200 Hz:n taajuuksilla. Referenssivoimalasta ei ole esitetty turbiinille ”taattua” amplitudimodulaatiota eikä myöskään melun kapeakaistaisia ominaisuuksia, joten näitä oleellisesti melun häiritsevyyttä lisääviä tekijöitä ei huomioida Etha Wind Oy:n melumallinnuksissakaan. Tosin mainiten, että niitä ei tarvitse huomioida. Käytetyt arvot ovat Gamesan marraskuussa 2014 Etha Wind Oy:lle antamat projektikohtaiset takuuarvot. Voimalatoimittajat kehittävät jatkuvasti voimalamalleistaan hiljaisempia meluvaikutusten minimoimiseksi. Raportissa sivulla 16 on tuotu esille 1/3-oktaavikaistat alle 200 Hz:n taajuuksilla. Referenssivoimalassa ei esiinny kapeakaistaisia ominaisuuksia (IEC 61400-11, 8.5). Amplitudimodulaatio on paikallisista olosuhteista ja voimalatyypistä riippuva ilmiö. Ilmiötä ei pysty mallintamaan etukäteen, vaan se pystytään varmistamaan ainoastaan käytönaikaisilla melumittauksilla. Ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melumallinnusohjeen mukaan ”melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Aiheesta on tehty kansainvälisiä tutkimuksia (esim. Bertagnolio, 2014), joiden mukaan havaittu amplitudimodulaatio on mahdollista hallita teknisesti. Amplitudimodulaatio tulee tarkistaa aina projektikohtaisesti. Ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melumallinnusohjeen mukaan ”melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Mainitusta projekteista tunnemme ainoastaan Raahen Kopsan. Kun voimalakohtaiset tekniset viat Kopsassa korjattiin, voitiin todeta, että melumallinnukset vastaavat hyvin todellisuutta. Kopsan Siemensin 3 MW:n tuulivoimaloiden on osoitettu (Työterveyslaitos 2014) tuottavan amplitudimoduloitua ääntä. Johdonmukaisena seurauksena olisi, että Parhalahden tuulivoimaloiden mallintamistuloksiin tulisi lisätä 5 dB ennen mittaustulosten esittämistä. Huomioitavaa on, että tuulivoimaloiden käytönajan melutasot on todettu selkeästi olevan suuremmat (vrt Porin Peittoo, Raahen Kopsa, Salon Märynummi, Luhangan Latamäki) kuin mallinnuksissa on esitetty. Parhalahden melumallinnukset eivät Alan parhaat asiantuntijat ovat osallistuneet Parhalahden todennäköisesti tule vastaamaan meluselvityksessä käytetyn ympäristöministeriön melumallinnusohjeistuksen laadintaan. Etha Wind Oy - Frilundintie 2 - 65100 Vaasa – Finland – VAT REG FI 17900187 Page 6 of 9 Vastine_Parhalahden_mielipiteeseen_1501121_rev3 11 12A 12B 13A 13B 14A suunniteltujen (Gamesa G132) tuulivoimaloiden käytönajan melualtistumisia lähimmillä asuinalueilla. Etha Wind Oy:n melumallinnuksissa ei ole huomioitu useita epävarmuustekijöitä, jotka ohjaisivat melumallinnusta todellisiin käytönajan meluarvoihin. Etha Wind Oy:n laatima melumallinnus ei ota huomioon eri sääolosuhteissa tapahtuvia äänitasojen muutoksia. Meluselvityksessä on käytetty ympäristöministeriön melumallinnusohjeistusta, joka ottaa huomioon mallinnuksen epävarmuustekijät. Etha Wind Oy on tehnyt Parhalahden melumallinnukset myös Nord2000-menetelmällä ja tulokset ovat linjassa ISO 9613-2 –menetelmän tulosten kanssa. Nord2000-laskenta on tehty ainoastaan laadunvarmennustoimenpiteenä eikä sitä ole raportoitu julkisesti. Nord2000 laskennassa otetaan huomioon sääolosuhteet. Amplitudimodulaatio on paikallisista olosuhteista ja voimalatyypistä riippuva ilmiö. Ilmiötä ei pysty mallintamaan etukäteen, vaan se pystytään varmistamaan ainoastaan käytönaikaisilla melumittauksilla. Ilta- ja yöaikana esiintyy myös eniten amplitudimodulaatiota (merkityksellinen sykintä). Näistä seikoista johtuen tuulivoimaloiden melumallintamisten tulisi sisältää myös yöaikaiset meluarviot amplitudimodulaation Ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melumallinnusohkannalta. jeen mukaan ”melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Aiheesta on tehty kansainvälisiä tutkimuksia (esim. Bertagnolio, 2014), joiden mukaan havaittu amplitudimodulaatio on mahdollista hallita teknisesti. Esimerkiksi Parhalahden mallinnuk- Mallinnuksissa on seurattu tarkasti IEC 61400 standardia. sessa ei ole ollut käytössä 1/3-oktaa- Raportissa sivulla 16 on tuotu esille 1/3-oktaavikaistat alle vitietoja, vaikka IEC-standardi 61400- 200 Hz:n taajuuksilla. 11- ed 3 2012 edellyttävät näiden terssikaistojen (1/3-oktaavikaista) ilmoittamisen ja soveltamisen tuulivoimatyyppikohtaisesti. Esimerkiksi Etha Wind Oy:n melumal- Käytetyt arvot ovat Gamesan marraskuussa 2014 Etha linnus käyttää Gamesa G132 (5 MW) Wind Oy:lle antamat projektikohtaiset takuuarvot. melupäästön (LWA) arvona 107,3 dB vaikka ilmeisen oikea arvo on 110,3 dB. Etha Wind Oy:n mallintamisessa käy- WindPRO edustaa alan viimeisintä käytäntöä. Mallinnustetyn melulaskentaohjelmiston tulokset on varmennettu Nord2000-menetelmällä. OhjelWindPRO Ver2.9.285 luotettavuutta mistoa suositellaan ympäristöministeriön melumallinnusmallintamisen etäisyydestä riippu- ohjeistuksessa käytettäväksi kaavahankkeissa. vana ei ole esitetty. Etha Wind Oy - Frilundintie 2 - 65100 Vaasa – Finland – VAT REG FI 17900187 Page 7 of 9 Vastine_Parhalahden_mielipiteeseen_1501121_rev3 14B 15A 16A 17A 18A Äskettäin julkaistun väitöskirjan (3.1.2014, Panu Maijala, VTT) tulos on, että esim Nord2000 –mallinnuksen tarkkuus pätee vain 200 metriin asti äänilähteestä. Uusimmassa versiossaan Nord2000-ohjelman valmistaja esittää mallinnusohjelman pätevän 400 metriin asti. Nord2000- mallinnusohjelmaa pidetään tarkimpana käytössä olevista ohjelmista. Etha Wind Oy:n melumallinnuksessa amplitudimodulaatio (merkityksellinen sykintä) on jätetty huomioimatta maininnalla, että ei tarvitse huomioida. Amplitdimodulaatio on tuulivoimamelussa yleinen ja on keskeinen tuulivoimamelun häiritsevyyteen liittyvä tekijä. Kaikilla laskentamalleilla epävarmuus kasvaa etäisyyden kasvaessa ja todellisiin tuloksiin päästään ainoastaan tekemällä käytönajan melumittauksia. Amplitudimodulaatio on paikallisista olosuhteista ja voimalatyypistä riippuva ilmiö. Ilmiötä ei pysty mallintamaan etukäteen, vaan se pystytään varmistamaan ainoastaan käytönaikaisilla melumittauksilla. Ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melumallinnusohjeen mukaan ”melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Aiheesta on tehty kansainvälisiä tutkimuksia (esim. Bertagnolio, 2014), joiden mukaan havaittu amplitudimodulaatio on mahdollista hallita teknisesti. Joissakin tuulivoimalatyypeissä esiin- Voimalatoimittaja takaa, että häiritsevää kapeakaistaityy kapeakaistaista melua. Tällaista suutta ei esiinny (IEC 61400-11). kapeakaistaista melua on esiintynyt mm. Vaasa Öjen, Haminan Petkeleen sekä Mäkelänkankaan voimaloissa. Ympäristöministeriön säännösten mukaan mallinnustuloksiin tulee lisätä + 5 dB käpeakaistaisuudesta ennen niiden vertaamista ohjearvoihin melun kapeakaistaisuuden takia. Etha Wind Oy tuo esille, että heidän Melumallinnuksessa on käytetty ympäristöministeriön ohmelumallinnuksessaan huomioidaan jeistusta. Sallitut standardit ja menetelmät määritellään yhteisvaikutus Sarvankankaan tuuli- ohjeistuksessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoima-alueen kanssa. Mallinnuksessa voimaloiden melun mallintaminen). ei ole kuitenkaan tuotu esille Parhalahden ja Sarvankankaan tuulivoimaloiden summavaikutusta. Melumallinnuksen tarkoituksena on Osana laatutyötä Etha Wind Oy on varmistanut ISO 9613vastata mahdollisimman hyvin tuuli- 2 ja Nord2000 menetelmien toimintaperiaatteet vertailevoimaloiden käytönajan äänitasoja malla niitä keskenään ja oikeisiin mittaustuloksiin. Raporsekä asuinympäristössä että asunto- toidut tulokset ovat paras näkemyksemme todellisuujen sisätiloissa. Yllä esitettyjen epä- desta. Etha Wind Oy - Frilundintie 2 - 65100 Vaasa – Finland – VAT REG FI 17900187 Page 8 of 9 Vastine_Parhalahden_mielipiteeseen_1501121_rev3 19A 20A 20B 20C 21A varmuustekijöiden huomiotta jättäminen Parhalahden melumallintamisessa johtaa liian pieniin melutasoihin altistuvissa kohteissa. Isot voimalat ovat melulähteinä poikkeuksellisia ja vähän tunnettuja. Tekemiemme kenttämittausten, kuulohavaintojemme ja asukaspalautteen perusteella tuulivoimaloiden melumallinnustulokset eivät vastaa todellisuutta. Myöskään esille tulleet asiakaskokemukset meluhaitoista osoittivat, että melumallinnukset alimitoittavat todellisia käytönajan melualtistuksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Etha Wind Oy:n laatimalla melumallinnuksella ei saada luotettavaa tietoa Parhalahden tuulivoima-alueen käytönaikaisista melualtistumisista. Esimerkiksi melumallinnuksen ja toteutuneen käytönajan tuulivoimamelun merkittävä ristiriita on tullut esille Porin Peittoon, Raahen Kopsan, Haminan Petkeleen, Salon Märynummen ja Luhangan Latamäen tuulivoima-alueella. Tuulivoimamelun käytönajan tilanteen hallitsemiseksi on välttämätöntä, että laskentatuloksiin lisätään edellä esitetyistä epävarmuustekijöistä johtuen vähintään 5 dB ennen melutasojen esittämistä mallinnustuloksissa ja – kartoissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tuonut esille, että isojen tuulivoimaloiden kahden (2) kilometrin etäisyyttä asunnoista tulisi noudattaa melumallinnuksen lähtökohtana. Yhteenvetona tämän tarkastelun perusteella voidaan todeta, että Etha Wind Oy:n melumallintaminen ei ole käyttökelpoinen Parhalahden/Sarvankankaan tuulivoima-alueille käytönajan tuulivoimamelun todentamiseen. Mallintaja on käyttänyt Gamesa G132 (5 MW) voimalan äänitehona Melumallinnukset ovat vaihdelleet merkittävästi ennen kuin ympäristöministeriö laati ohjeistuksen mallinnusten tekemiseen. Tuulivoimaloiden tekniset viat ovat myös aiheuttaneet poikkeamia mallinnustuloksista. Melumallinnukset ovat vaihdelleet merkittävästi ennen kuin ympäristöministeriö laati ohjeistusta mallinnusten tekemiseen. Tuulivoimaloiden tekniset viat ovat myös aiheuttaneet poikkeamia mallinnustuloksista. Ympäristöministeriön mallinnusohjeistusta noudattamalla ja teknisesti suunnitellulla tavalla toimivia voimaloita käyttämällä melumallinnukset ja todellisuus vastaavat käsityksemme mukaan hyvin toisiaan. Sanktion käyttö varmuuden vuoksi voi antaa harhaanjohtavia tuloksia melutasoista, erityisesti verrattaessa tuulivoimaprojekteja toisiinsa. 5 dB:n sanktion lisäys on ohjeellinen esimerkki sanktiosta, ei velvoittava toimenpide. Ympäristöministeriö kehittää tuulivoimahankkeiden melurajoituksia, eikä ole asettanut etäisyyden vähimmäisrajoitusta voimaloiden ja asuntojen välille. Käytetyt arvot ovat Gamesan marraskuussa 2014 Etha Wind Oy:lle antamat projektikohtaiset takuuarvot. Sivulla 16 on tuotu esille 1/3-oktaavikaistat koko kuuluvuusalueella. Etha Wind Oy - Frilundintie 2 - 65100 Vaasa – Finland – VAT REG FI 17900187 Page 9 of 9 Vastine_Parhalahden_mielipiteeseen_1501121_rev3 21B 21D (LWA) 107,3 dB vaikka todellinen ääniteho on muissa mallinnuksissa ollut Gamesa G132 tyypille (LWA) 110,3 dB. Lisäksi mallintamisesta puuttuu 1/3-oktaavien äänitehotiedot. Mallintamisen ja käytönajan esimerkkeinä ovat Porin Peittoon, Raahen Kopsan, Salon Märynummen, Luhangan Latamäen ja Haminan Petkeleen tuulivoima-alueilla tehdyt tuulivoimaloiden melumallinnusten ja käytönajan melualtistumisten merkittävä ristiriita. Lisäksi Etha Wind Oy tuo raportissaan (sivu4) esille, että vastuu meluselvityksestä rajoittuu konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE-1995) mukaisesti tähän heidän meluselvitykseensä. Näin ollen vastuu melumallinnuksista ja tuulivoimaloiden käytönajan asukkaiden melualtistuksesta siirtyy Pyhäjooen poliittisille päätöksentekijöille. Emme tunne kaikkia mainittuja esimerkkejä, mutta niissä joihin olemme tutustuneet, meluongelmat ovat johtuneet teknisistä ongelmista. Vaatimalla voimaloille ympäristölupaa vastuu voimaloitten aiheuttamasta äänihaitasta on selvästi määritelty. Projektiomistaja vastaa ympäristöluvan poikkeamista. 4 Mielipide Parhalahden tuulipuiston itäisen osa-alueen kaavaehdotuksesta # 22 Mielipide Lisähuomiona mainittakoon vielä Pyhäjoen Oltavan tuulivoimahanke, joka toteutuessaan aiheuttaa meluarvoihin oman lisänsä. Tätä ei ole melumallinnuksissa huomioitu mitenkään. Vastine Yhteisvaikutusten osalta selvitysvelvollisuus on myöhemmin käynnistyneellä Oltavan hankkeella. 5 Viitteet 1/ Fredriksson, J. Almgren, M. (2014). Puhuri Oy Wind Farm Kopsa Uleåborg, Finland Sound immission measurement. Saatavilla http://www.puhuri.fi/raahe__kopsa.html. 2/ Bertagnolio, F. et.al. (2014). Cyclic pitch for the control of wind turbine noise amplitude modulation. Viitattu 14.1.2014. Saatavilla http://www.acoustics.asn.au/conference_proceedings/INTERNOISE2014/papers/p551.pdf. 3/ Ympäristöministeriö. (2014). Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Saatavilla https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42937. Etha Wind Oy - Frilundintie 2 - 65100 Vaasa – Finland – VAT REG FI 17900187
© Copyright 2024