Tullikamarin uudet kuviot

02
Helmikuu 2015
Tullikamarin
uudet kuviot
Sakari taitaa
puutyöt
2
Pääkirjoitus 18.2.2015
Pieni valinta
suuri vaikutus
● Pirkanmaan ja koko maan talouden suhdanteet näyttävät heikentyneen edelleen viimeisimmän pk-barometrin mukaan. Toimintaympäristössämme on epävarmuustekijöitä,
joihin emme itse voi vaikuttaa. Meillä
on kuitenkin asioita, joita voimme
tehdä ja sitä kautta vaikuttaa taloutemme tervehtymiseen.
Näin vaalien alla kaikkialla on
noussut esille yrittäjyyden merkitys
työllistäjänä ja yhtenä ratkaisijana
tämän heikon suhdannetilanteen
korjaajana. Tämä varmasti pitääkin
paikkansa. Viimeisen kymmenen
vuoden aikana uusia työpaikkoja on
syntynyt pk-yrityksiin yli 100.000,
kun vastaava työpaikkojen määrä on
suurissa yrityksissä ollut yli 7.000.
Maamme uudet työpaikat syntyvät
pk-yrityksiin.
Lienee itsestään selvää, että pk-
tosta edes osa voitaisiin
jättää yritykseen verottamatta, se mahdollistaisi investoinnit ja yrityksen kehittämisen. Veroaste ei kannusta yrittäjyyteen.
yritysten toimintaedellytyksiä pitää
edelleen kehittää. Pk-yrittäjät näkivät viimeisimmän pk-barometrin
mukaan suurimmiksi työllistämisen
esteiksi palkan sivukuluja ja kysynnän riittämättömyyttä.
Monelle yritykselle työn sivukulut
ja niiden vaikutus yrityksen kilpailukykyyn on suuri, Suomessa maksetaan paljon tekemättömästä työstä
erilaisten lisien ja korvausten muodossa. Myös perhevapaiden merkitys pk-yritykselle on kohtuuton.
Usein ainoa tekijä, jolla yrittäjä voi
parantaa yrityksensä hintakilpailukykyä, on joustaa omasta toimeentulostaan ja sosiaaliturvastaan. Olisi
kohtuullista, että yrittäjäriskistä
myös voitaisiin kohtuullisesti palkita.
Tämä kannustaisi yrittäjyyteen.
Verotuksen kannustavuudesta on
myös keskusteltu. Jos yrityksen voi-
Palkan sivukulujen ja kannustavan verotuksen rinnalla
me kaikki voimme valinnoillamme vaikuttaa työllistämiseen.
Pirkanmaalaiset yrittäjät ovat
tarttuneet toimeen ja yhdessä
tuumin kannustavat meitä kaikkia käyttämään pirkanmaalaisia
tuotteita ja palveluita. Jos jokainen meistä ostaisi kuukaudessa
lisää 10 eurolla paikallisia tuotteita tai palveluita, saisimme Pirkanmaalle 1 000
uutta työpaikkaa vuodessa.
Tällaisella pienellä valinnalla
on suuri vaikutus.
Pasi Mäkinen
päätoimittaja
HELMIKUU 2015
SISÄLTÖ
Katse tulevaisuuteen
s. 4
Maksikirjemuutoksesta iso päänvaiva
s. 7
Työuralla mittaa jo 45 vuotta
s. 8–9
Ministeri Viitanen yrittäjien vieraana
s. 10
Lounasvieraana Heikki Paavilainen
s. 17
109: Muovityö Hiltusen sukupolvenvaihdoksesta 13 vuotta
s. 18–19
Vasken hautajaiset mietityttävät Etelä-Pirkanmaalla
s. 20-21
Sakari jatkaa työuraansa käsityöyrittäjänä
s. 8–9
s. 10
s. 17
s. 25–26
s. 22
Lahtisten perhe tuntee Aasian
s. 28–29
Lielahteen kaivataan liikenneympyröitä
s. 30–31
WWW.PY-LEHTI.FI
Kerran kuukaudessa
ilmestyvä talouselämän
ja yritteliäisyyden
erikoislehti
Jakelulevikki 150 000 kpl
Jakelu:
Tampereen Ykkösjakelut Oy
Suomen Posti Oyj
Toimitus
Vastaava päätoimittaja
Pasi Mäkinen
Toimitussihteeri
Ville Kulmala
040-535 9953
[email protected]
Markkinointi
Ilmoitusmyynti
Media-Linkki Oy
Seppo Salovaara
(03) 251 6507
0500-634 978
[email protected]
Yrityspalvelusivut
Alueteemat
Opasmedia Oy
Sumeliuksenkatu 18 B
Marjo Onnela
[email protected]
044-7949 907
Ulkoasu
Ilmoitukset
Ylö-Taitto Oy
Hannu Husu
050-348 2361
Sivutaitto
Resoluutiopiste Oy
Jarmo Mäkinen
Julkaisija
Pirkanmaan Yrittäjä Oy
Toimitusjohtaja
Pasi Mäkinen
Painopaikka
Alma Manu Oy,
Tampere 2015
Kiinaan menevä tuote, olipa kyseessä mikä tahansa, kannattaa paketoida luksusmielikuvaan ja hinnoitella reippaasti yläkanttiin. Se
on selvä, että suomalaisyritys ei voi
kilpailla hinnalla Kiinassa.
Pirkanmaan Yrittäjät ry:n
julkaisu
HELMIKUU
2015
Sonja Lahtinen
Avaintulos Oy
Kuluttajalla
on suuri
valta
Pieni valinta – suuri merkitys. Niin lukee Pirkanmaan Yrittäjien tarrassa, jotka postitettiin viikko sitten paikallisyhdistysten puheenjohtajille. Kampanjan ideologian oivasti kiteyttävä tarra on osa aluejärjestön tammikuussa käyntiin potkaisemaa Pidetään Pirkanmaa avoinna -kampanjonka ideana on saada k uluttajia suosimaan oman maakunnan
tuotteita ja palveluita. Sekä tarran että kampanjan idean toivotaan löytävän paikkansa
mahdollisimman monen yrittäjän liikkeeseen.
● Pirkanmaan Yrittäjät haluaa kampanjallaan tähdentää sitä, että joka
ikinen voi omalla ostokäyttäytymisellään vaikuttaa Pirkanmaan taloudelliseen kehitykseen. Se, että ostoeurot jäävät omaan maakuntaan,
tukee paikallisten yritysten kasvua
ja sitä kautta myös yritysten mahdollisuutta työllistää, mikä taas yli
300 000 työttömän Suomessa on
enemmän kuin tärkeä asia. Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi
Mäkisen mukaan Pidetään Pirkanmaa avoinna -kampanjan tavoitteena on positiivinen kasvun k ierre,
jossa yksittäisten ostopäätösten aiheuttamat purot muodostavat yhdessä jo aikamoisen virtauksen.
– Kuluttajan kymppi kuukaudessa lisää pirkanmaalaisiin tuotteisiin
luo vuodessa 1000 uutta työpaikkaa,
tiivistää toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.
Paikallisyhdistykset
avainasemassa
Vuodenvaihteessa aluejärjestön vetovastuun vastaanottanut Mäkinen
lanseerasi kampanjan virallisesti
käyntiin Valkeakoskella järjestetyssä
tilaisuudessa, jonne olivat kutsuttuna Pirkanmaan Yrittäjien kaikkien
44 paikallisyhdistyksen edustajat.
Kampanjan onnistumisen kannalta
juuri paikallisyhdistyksillä on keskeinen rooli idean jalkauttamisessa
alueensa yrityksiin. Se, että mukaan
saadaan mahdollisimman monta
yrittäjää, on taas kaiken A ja O, kun
viestiä lähdetään rummuttamaan
sen päällimmäiselle kohderyhmälle
eli lähes p uolelle miljoonalle pirkanmaalaiselle kuluttajalle.
Juhani pisti tuulemaan
Oriveden Yrittäjien puheenjohtaja
Juhani Viitaniemi ainakin aikoo
tehdä kaikkensa, jotta mahdollisimman moni orivesiläinen on ensi
kuussa tietoinen kampanjasta. Hän
itse pisti viestikapulaa eteenpäin jäsenistölle viime viikolla järjestetyssä
aamukahvitilaisuudessa, joka pidettiin yhdessä Juupajoen Yrittäjien
kanssa komeassa Kopsamon kylätalossa. Lisäksi Viitaniemi oli jo ennen
tätä vinkannut asiasta muutamalle
tutulle yrittäjälle sekä tietysti myös
Oriveden Yrittäjien hallituksen jäsenille.
– Se ainakin on hyvä merkki, että
ne yrittäjät ja ka uppiaat, joiden
kanssa olin jo asiasta aiemmin keskustellut, ovat olleet erittäin innostuneita. Lisäksi paikallislehti on luvannut kirjoittaa asiasta artikkelin,
Viitaniemi tuumaa.
Halvin ei ole aina huokein
Viitaniemi on koko kampanjan onnistumisen suhteen optimisti, koska
hän pitää sen perusideaa loistavana.
– Se, että paikallisten palveluiden
ja tuotteiden suosiminen kannattaa,
on yleisesti tunnustettu asia, mutta
näen tämän kampanjan hyvänä keinona muistuttaa siitä, että yksittäisellä ostopäätöksellä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hyvinvointivaltio kun toimii vain, jos
meillä on menestyvää yritystoimintaa ja työpaikkoja, hän kertoo. Myös
ajoitus on hänen mukaansa hyvä.
– Tässä ajassa, kun eurot ovat
muutenkin kireällä, tuijotetaan ymmärrettävästi hintaa, mutta koko totuuttahan se ei kerro. Kun kuluttaja
ostaa tuotteen kansainvälisestä
verkkokaupasta, siitä ei jää Pirkanmaalle tai Suomeen senttiäkään,Viitaniemi toteaa ja muistuttaa, että tämän hintaeron kuluttaja kyllä mak-
Oriveden Yrittäjien puheenjohtaja Juhani Viitaniemi on jo pistänyt tuulemaan Pirkanmaan Yrittäjien tuoreen kampanjan suhteen. Hänen tavoitteenaan on, että mahdollisimman moni orivesiläinen tuntee seuraavan kuukauden loppuun mennessä, mistä hommassa
on oikein kyse.
saa myöhemmin takaisin joko veronkorotuksina tai karsittuina palveluina.
Tästä kannattaa ottaa koppi
Puheenjohtaja toivoo, että tämä koko kampanja pistää asiakkaat todel-
la puntaroimaan omaa käytöstään.
– Monestihan se menee niin, että
asiakas käy kivijalkaliikkeessä sovittamassa esimerkiksi kenkiä tai vaatteita ja menee sitten tilaamaan samat
tuotteet verkkokaupasta, hän tuskailee. Hän toivoo, että myös muissa
Perinteisemmän printtinäkyvyyden lisäksi Pidetään Pirkanmaa
avoinna -kampanja on vahvasti
esillä myös digitaalisessa maailmassa. Kampanjalla löytyy jo nyt
oma Facebook-sivustonsa, minkä lisäksi sosiaalisen median kanavista aiotaan hyödyntää vahvasti myös Instagramia. Sen
kautta on tulossa muun muassa
kuluttajille suunnattuja kilpailuja.
Yrittäjät voivat jo nyt ilmoittautua
mukaan kampanjaan osoitteessa
www.pirkanmaaavoinna.fi
paikallisyhdistyksissä hyvästä kampanjaideasta otetaan nyt koppi.
– Mitä enemmän kampanja näkyy jäsenliikkeissämme, sitä enemmän se ruokkii sen onnistumista.
Tässä tarvitaan kaikkien meidän panoksemme, hän muistuttaa.
4
Kahden kerroksen väkeä
● Suomalainen teollisuus on
pääosin kahden kerroksen väkeä. Yhtäällä meillä on veturiyritysten taakse r yhmittyneet
alihankintayritykset ja toisaalla Salaiset menestyjät
-tyyppiset oman, korkean jalostusasteen tuotteen vientiyritykset ja sitten startup-yritykset. Karkealla tasolla voidaan todeta, että “ravintoketjusta” riippuvaiset alihankintayritykset ovat heikommin
kannattavia ja riskial ttiimpia
kuin vientiriippuvaiset veljensä. Suomen kansantalous on
täysin riippuvainen perusteollisuusyrityksistä, joita em.
ryhmät edustavat. Startupit
edustavat tulevaisuutta, mutta
lyhyellä aikavälillä niiden
merkitys on kansantaloudessa
marginaalinen.
Oikeilla toimilla vanhasta
perusteollisuudesta voidaan
jalostaa digitalisaation, automaation ja r obotiikan sekä
teknologiakehityksen avulla
yhtä hyvin kuin liiketoimintakonseptien ja ma rkkinoinnin
uudistamisella hyvinkin mielenkiintoisia ja e nnenkaikkea
kilpailukykyisiä
yrityksiä.
Keskittymällä
startupeihin
yritämme täyttää sorakuoppaa lusikalla.
Voimme nousta takaisin
menestyvien teollisuusmaiden joukkoon, mutta se edellyttää rajuja muutoksia. Poliittisten päättäjien ja vira nomaisten pitää herätä luomaan innostava ja kannustava
liiketoimintaympäristö, ayliikkeen pitää suostua jousta-
viin työmarkkinoihin, mutta
yhtä hyvin yritysten avainhenkilöiden pitää katsoa peiliin ja ottaa kohtalo omiin käsiin, käynnistää pakottavat
muutokset ja pistää yrityksen
kilpailupalikat järjestykseen.
Yritysten pitää opetella
menestymään markkinoilla,
jotka eivät kasva. On opittava
voittamaan kilpailijat, valtaamaan markkinaosuuksia ja/tai
sitten on operoitava niin kapeilla niche-markkinoilla, että
kilpailua on vain rajallisesti.
Markkinointi- ja myyntitaidot
ovat erittäin tärkeitä stabiileilla markkinoilla.
Avainsanoja pk-yrityksen
kehitystyössä ovat digitalisaatio, robotiikka ja a utomaatio.
Menetelmät ja toimialat, joita
pitää seurata, ovat uusi energiatuotanto,
bioteknologia,
geeniteknologia, nano- ja
muut materiaaliteknologiat,
terveysteknologia, cleantechmaailma, logistiikka. Hyvinvointi- ja elämys- sekä senioripalvelujen kysyntä kasvaa. Edellisten rinnalla p uhdas luonto ja matkailu, puhdas
vesi ja vesiteknologia, puhdas
ruoka, bio-energia ja m uu
puun uusiokäyttö, ekosysteemipalvelut ja koko pohjoinen
ulottuvuus valtavine mahdollisuuksineen tulevat mieleen.
Cleantechissa jättipotti
Cleantech pitää sisällään Työja Elinkeinoministeriön määrittelyn mukaan uusiutuvan
energian, energiatehokkuuden, materiaalitehokkuuden
KOLMIKANNASTA KANSANVALTAAN
Pk-yrittäjät mukaan päätöksentekoon
YRITYSVEROUUDISTUS VÄLTTÄMÄTÖN
mallia uudistukseen Virosta
Olli-Pekka Tuomi
pienyrittäjä, työnantaja,
valtuuston varap,
kansanedustajaehdokas
Ruovesi
ja kierrätyksen, älykkään
kaupungin, veden ja ka ivannaisteollisuuden tuotteita, palveluja ja prosesseja, joiden ansiosta ympäristö kuormittuu nykyistä
vähemmän.
Cleantech on megatrendi, josta löytyy hyvin
monelle suomalaiselle pkyritykselle leipää, kunhan
vain ideoi ja kehittää omaa
toimintaansa joko oman
tuotteen kehittämiseksi tai
ah-palvelujen tuottamiseksi alan isommille toimijoille.
Kun metsäteollisuus
kehittää biotalouteen perustuvaa liiketoimintaa,
on pk-yritysten oltava hereillä ja etsittävä yhdessä
päämiestensä kanssa uusia
tuotteita ja palveluja. Mahdollisuus on erittäin suuri,
mutta se edellyttää pk-yrityksissä nopeaa ja t ehokasta uudistumista isojen
toimijoiden mukana, liittymistä niiden digi-pohjaisiin liiketoimintakonsepteihin ja inno vaatioprosesseihin. Se on kova
haaste pk-yrityksille, mutta ei miss ään nimessä
mahdoton.
Pk-yrityksillä
on paljon
mahdollisuuksia
Teknologiateollisuutemme pk-yritysten tulevaisuus edellyttää onnistumista muutamassa asiassa:
1) Pk-yritysten on kyettävä kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita, jotka istuvat kotimaisten ja erityisesti globaalien asiakkaiden arvoketjuihin. 2) Pksektorin on kyettävä luomaan tehokkaita palvelukonsepteja, joiden ansiosta
parannamme kilpailukykyämme paikallisia halpatoimijoita vastaan. 3)
Tuotteiden jalostusastetta
on nostettava rajusti. 4)
Tuottavuus on nostettava
vientimarkkinoiden kilpailijoita paremmaksi. 5)
Vahvaa asiakaspinnan ymmärrystä ja markkinointitaitoja tarvitaan joka päivä
enemmän. Vain pk-yritys,
joka ymmärtää asiakkaansa ajattelua, ansaintalogiikkoja ja t oimintaprosesseja, pystyy kehittämään tuotteita ja palvelu-
ja, jotka ovat täsmäaseita asiakkaan arvoketjuihin. 6) Pk-yrityksen on opittava markkinoimaan ja myymään markkinoilla,
jotka eivät kasva. 7) Pk-yrityksen on kyettävä synnyttämään
järkevän kustannustason tuotantoja hyödyntämällä auto-
maatiota, robotiikkaa, digiteknologioita. 8) Uudenlaista johtajuutta tarvitaan, jotta kaikki
edellä kuvattu voi toteutua.
Heikki Lindevall
sarjayrittäjä, kehitysveturi
Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan selonteko 4/2013
(Risto Linturi, Osmo Kuusi ja Toni Ahlqvist) kuvaa suomalaisen teollisuuden painopisteitä lähitulevaisuudessa (VTT 2010):
• Kestävä energia: Ratkaisut ilmastomuutokseen;
energiatehokkuus; uusiutuvat energialähteet
• Hyvinvointia edistävät teknologiat:
Terveyttä edistävät elintarvikeratkaisut,
lääkekehitys ja diagnostiikka, terveyden ICT-ratkaisut
• Uudet materiaalit: Biomassapohjaiset tuotteet;
teolliset biomateriaalit; funktionaaliset materiaalit;
uudistuva paperi
• Elektroniikan erikoistuotteet: Suorituskykyiset
mikrosysteemit; painettu älykkyys; optiset instrumentit
• Ekotehokas rakennettu ympäristö: Ekotehokas liikenne ja
yhdyskuntarakenne; ICT:n hyödyntäminen
• Älykkäät tuotteet ja tuotanto: Digitaalinen tuote-prosessi;
globaali hajautettu tuotanto; älykkäät koneet ja materiaalit
• Älykäs ympäristö: Digitaaliset palvelut; verkotetut laitteet
ja ympäristöt; ihminen-teknologia vuorovaikutus
• ICT-teknologiat: Kognitiiviset viestintäjärjestelmät;
uuden sukupolven Internet; tietoturva
5
6
Pirkanmaalla on tällä
hetkellä noin 6000 20–29vuotiasta nuorta, joilta
puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Heitä
koetetaan saada mukaan
elokuvateatteri Plevnassa
järjestettävään elokuvailtaan. Tarkoitus on, että
katselun yhteydessä kannustetaan nuoria pohtimaan koulutusta ja sen
merkitystä sekä esitellään
lyhyesti mahdollisuuksia
ammatillisen tutkinnon
suorittamiseen näyttötutkinnon avulla.
Nämä koulutustalkoot
aloitetaan leffateatterissa
Pirkanmaalla on tällä hetkellä noin 6000 20–29-vuotiasta nuorta, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Heistä osa työskentelee osa- tai kokoaikaisesti pääasiassa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.Ainakin
toistaiseksi. Tulevaisuudessa pelkkä töiden ohella hankittu ammattitaito ei välttämättä enää riitä. Kilpailu
työmarkkinoilla kiristyy, ja tutkinto saattaa olla edellytys uuden työn löytymiselle.
Teksti: Pekka Äijälä ja Johanna Vuorenmaa
Kuva: Finnkino
● Monelta kohderyhmän nuorelta
löytyy jo tutkintoon vaadittava osaaminen. Se on hankittu esimerkiksi
juuri työpaikalla tai harrastusten
kautta. Varsinainen tutkinto on kuitenkin syystä tai toisesta jäänyt suorittamatta. Näyttötutkinnon avulla
kertynyt osaaminen on helppo
muuttaa tutkinnoksi, ja tarvittavat
opinnot räätälöidään jokaiselle nuorelle erikseen. Ja mikä p arasta, tutkinnon voi hankkia kätevästi työn
ohella.
Alkuun leffaillalla
Nao-Pirkanmaa (Nuorten aikuisten
osaamisohjelma) järjestää 5. maaliskuuta klo 18 elo kuvateatteri Plevnassa kohderyhmää edustaville
nuorille ilmaisen elokuvaillan. Kotimaisen Luokkakokous-elokuvauutuuden katselun yhteydessä kannustetaan nuoria pohtimaan koulutusta
ja sen merkitystä sekä esitellään ly-
hyesti mahdollisuuksia ammatillisen tutkinnon suorittamiseen näyttötutkinnon avulla.
–Kohderyhmän edustajia löytyy
Pirkanmaan alueelta melkoinen
määrä. Uskomme, että tuossa joukossa on monia nuoria, joilla on palo kehittyä ja hankkia alansa koulutus. Tapahtuma on siis loistava tilaisuus heille, markkinoivat NAO-elokuvailta projektia luotsaavat Johanna Vuodenmaa ja Pekka Äijälä.
Avunpyyntö yrittäjille
He myöntävät suoraan, että kohderyhmän tavoittaminen on todella
haastavaa.
– Toivommekin tähän apua erityisesti pirkanmaalaisilta yrittäjiltä
ja yrityksiltä. Jos yrityksessänne
työskentelee kohderyhmää edustava
aktiivinen ja k ehittymishaluinen
nuori, ilmianna hänet meille, niin
kutsumme hänet hen kilökohtaisesti
mukaan tapahtumaan. Osallistuminen ei sido n uorta mihinkään, vaan
pahimmassa tapauksessa hän nauttii
mukavan elokuvaillan ystävänsä
kanssa, kertoo Vuorenmaa.
Kuka tahansa voi ilmiantaa kohderyhmään sopivan 20–29-vuotiaan
nuoren tapahtumaan ja kä ynnistää
positiivisen lumipalloefektin NaoPirkanmaan osoitteessa naopirkanmaa.wordpress.fi.
Tapahtumaan
mahtuu 108 nuorta, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Nao on nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka on tarkoitettu niille
20–29-vuotiaille nuorille, joilta
puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto tai sen suorittaminen on jäänyt
kesken. Tarkoitus on tukea ja kannustaa nuoria hankkimaan ammatillinen tai erityisammattitutkinto. Pirkanmaalla osaamisohjelmassa ovat
mukana Ahlmanin ammattiopisto,
SASKY (Sastamalan koulutuskuntayhtymä), TAKK (Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), TREDU aikuiskoulutus ja ty öelämäpalvelut ja TREDU:n oppisopimuskeskus sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto,
VAAO.
Luvattomasta mainoksesta sakot
● Poliisi päätti joulun alla puhdistaa kaupungin luvattomista
mainoksista. Tässä rytäkässä rapsahti monelle yrittäjälle liikkeen
edessä seisovasta pahviplakaatista
tai A-mainoksesta sakot. Poliisin
mukaan sakkolinjalle oli pakko
lähteä, koska ilmoitukset eivät hävinneet katukuvasta huomautuksista huolimatta.
Yleiselle paikalle pystytettävään mainokseen ja ilmoitukseen
vaaditaan kaupungin kiinteistöosastolta. Näin määrätään kaupungin järjestyssäännön kolmannen luvun kahdeksannessa pykälässä. Seuraava pykälä taas antaa
poliisille valtuudet määrätä luvaton ilmoitus poistettavaksi. Luvanalaiseksi paikaksi katsotaan
myös oma tontti, jos se on yleisessä käytössä.
Lupa siis t arvitaan eikä si tä
kaupungin apulaistonttipäällikkö
Esko Nurmen mukaan myönnetä
kuin erikoistapauksissa. Plakaatin
pystyttämiseen saa luvan vain
muutamaksi päiväksi esimerkiksi
teemapäiviä tai liikkeen syntymäpäiviä vietettäessä. Nurmen sanojen mukaan sallitaan näiden erikoispäivien aikana sitten melkein
mitä vaan.
- Periaatteemme on täysin
käytännön sanelema. Rajanveto
on mahdotonta, joten kiellon on
oltava ehdoton. Lupien myöntäminen kaikille johtaisi pian katujen täyttymiseen kaikennäköisistä plakaateista.
Kaikki yrittäjät eivät ole kaupungin ja p oliisin periaatteisiin
tyytyväisiä.
- Olin t odella yllättynyt, kun
kuulin, että poliisi on lähtenyt sakottamaan yrittäjiä. Mainosten
pitäisi olla mielestäni sallittuja
siellä, missä ne eivät häiritse yleistä elämänmenoa. Aktiivinen mainostaminenhan vain piristää katukuvaa, sanoo Tammerkosken
Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Pekka Kainulainen. Pispala-Pyynikin
Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Vesa
Violanen puolestaan kehottaa
kaupunkia harkitsemaan tarkkaan, onko yhden, kahden päivän
aikarajoitus mainoksen pitämiseen esim. teemapäivien aikana
tarpeellinen.
Suklaata ja muita karkkeja
Eihän tämän nyt niin vaikeaa pitäisi olla. Samaa mieltä valtakunnan asioista kaikki puolueet. Paitsi tietysti Vasemmistoliitto (ennen: Suomen Kommunistinen
Puole), jonka puheenjohtaja Arhinmäki hurrasi Kreikassa vaalit voittaneen Syriza-puolueen kannattajien joukossa, että velkoja ei kannata takaisin maksaa. Sinänsä Syrizan ja herra Arhinmäen ajatukset sopisivat hyvin omiinkin ajatuksiini,
mutta pankinjohtajani tuntuu olevan asiasta eri mieltä. Alvariinsa niitä kuponkejaan lähettelee. Mutta vaalit alkavat olla lähellä, ja kisa näyttää käyvän jännittäväksi. Josko voittajina maaliin pääsevät ensimmäisinä maalaiset vai kaupunkilaiset. Tällä hetkellä kisaa näyttää johtavan maalaiset: Maalaisliitto, myöhemmin Kepu, ja Suomen Maaseudun Puolue, myöhemmin Persut. Agraariväestö lienee lisääntymään päin? Mutta on sitä taistoa muillakin rintamilla.
■■■
Aikaa on kulunut pari vaalikautta siitä, kun tv-mainoksessa yrittäjää esittävä Oiva
Lohtander heitteli kanankoipia ja läskin siivuja pitkin seiniä herkkuja notkuvasta
pöydästään. SAK:han se siinä halusi kertoa, että yrittäjällä sitä on varaa sikailla ja
heitellä liikoja eväitään vaikka pitkin seiniä. Mutta sen verran oli kansalaisilla sentään älliä, ettei tainnut ihan mennä SAK:n aatteet putkeen. Niinpä piti kampanja
pikaisesti poistaa näkyvistä. Nykyään on jo käyty sen verran kouluja, että tiedetään, että yritykseen sisään ostetun raaka-aineen ja ulos myydyn jalostetun tuotteen välinen hinnan erotus ei välttämättä olekaan se yrityksen voitto. On kuulemma siinä joitakin muitakin tekijöitä välimaastossa.
■■■
Mutta kaikki puolueet, ehkä sitä Arhinmäen poppoota lukuun ottamatta, ovat nyt
sitä mieltä, että juuri sille yrityksen välimaastolle olisi jotakin tehtävä. Muuten ei
homma pelitä, ei palkata uutta väkeä, ja vanhaakin on mahdotonta pidellä. Ainakaan nykyisillä pelisäännöillä.Yhtäkkiä yrittäjästä onkin tehty koko nykyisen surkean valtakunnan taloustilanteen ratkaisija. Eivätkä siinä lainkaan väärässä olekaan. Istuva hallitus on tilanteeseen havahtunut jo aikoja sitten, ja oppositio tietysti näin vaalien alla. Olisi siis kuvitellut, että oikeita ratkaisujakin olisi ollut helppo näin suuren yksimielisyyden vallitessa myös ratkaista. Ehkä sitä Arhinmäen
poppoota siis lukuuottamatta. Mutta ei.
■■■
Yksimielisyyden vallitessa niin hallituspuolueissa kuin oppositiossakin vaaleihin
mennään kunkin puolueen julistaessa yrittäjyyden tärkeyttä työllisyyden hoitamiseksi. Työpaikkoja kun syntyy vain, jos yritykset palkkaavat lisää väkeä. Kepu
ilmoitti muutama päivä sitten vaalipuheissaan tavoitteekseen 200.000 u uden
työntekijän työllistämisen kymmenen vuoden aikana. Samaan lukuun on päätynyt myös Vihreät. Hienoa kuulla. Kun molemmat lupaavat 200.000, niin sehän on
jo kohta puoli miljoonaa. Mutta tällainen köyhä yrittäjä rohkenee kysellä, että herra Sipiläkö ne 200.000 oikein palkkaa, ja herra V. Niinistö samoin, vai miten? Kun
mielestäni niitä työntekijöitä palkkaavat lähinnä yritykset eivätkä niinkään puolueiden puheenjohtajat. Se tiedetään, että valtion ja kuntien piikki alkaa olla siltä
osin kasassa. Julkisen sektorin työllistämisen kun maksaa yrittäjä ja se tavallinen
palkansaaja veroissaan. Ja eiköhän se rasite ala jo olla harjakorkeudessa. Demarit
ja Kokkarit eivät sentään ole ihan tarkkoja lukuja uskaltaneet valehdella, ja Kristillisetkin ovat tyytyneet vain sanomaan, että yrittäjyydellä Suomi nousuun. Demareilla on asiasta viimeksi kokemustakin: edellisissä vaaleissa he lupasivat
100.000 uutta työpaikkaa, mutta lopputulos oli, että 76.000 väheni. Kokoomukselle on näköjään ollut tärkeintä, että hallitusta johtaa kokoomuslainen, ja onhan
sieltä sitten löytynytkin vihreämpiä oksia puoleen pampuille. Soinilla tuntuu olevan vaikeuksia pitää persunsa edes jollakin tapaa kasassa, siinä määrin luovaa
yrittämistä puolueensa väki edustaa.
■■■
Jotenkin sitä vaan on aistinut, että on helpompi puolustaa yrittäjyyttä periaatetasolla,kuin tehdä päätöksiä käytännössä.Mutta nyt tehdyistä vaalilupauksista ja tavoitteista voisi päätellä, että niin ei ole tällä kertaa enää vallien jälkeen. Eihän? …
Eihän? Nyt siis tiedämme kaikki, että yrittäjyys ja sen edellytysten parantaminen
on ainoa tapa nousta tästä suosta. Ja nyt sen ovat huomanneet siis myös kaikki
puolueet. Sitä Arhinmäkeä ehkä lukuun ottamatta. Kun kaikki puolueet, sitä Arhinmäen poppoota lukuun ottamatta, ovat samaa mieltä, että yrittämisen edellytyksiä on parannettava, niin silloinhan on samantekevää mitä puoluetta äänestämme. Lopputulos on sama: yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan työllisyyden
saamiseksi nousuun, laman kukistamiseksi ja v erotulojen kasvattamiseksi sitä
kautta.Vai olisinkohan kuullut tuon viimeisen säkeen jo aikaisemminkin?
■■■
Pahaa pelkään, että taitaa se taas vaan jäädä siihen herkkupalojen jakamiseen ennen vaaleja. Demarit ne jakelivat suklaakonvehteja yrittäjille firmasta firmaan. Ja
karkkeja tyrkitään kaikkien puolueiden vaalikopeilla. Jotenkin niin symbolista.
Pitäkää te vaan ne o mat suunne makiana, ja työntäkää ne suk laakonvehtinne
vaikka hanuriinne. Suklaalle on nyt pirun vähän käyttöä. Josko joku nyt lopulta
tekisi asialle jotakin.
Pirkanmaa saavutti puolen miljoonan asukkaan rajan vuonna
2013 ja kasvu jatkuu edelleen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan meitä pirkanmaalaisia on vuonna 2040 jo 576 000. Kehitysnäkymien kannalta tämä on erinomainen merkki.
Kun työntekijän lapsi sairastuu, lapsen äiti tai isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta ilman, että hänen ansionsa tippuvat. Yrittäjäperheessä lapsen sairastuminen tarkoittaa automaattisesti
myös rahanmenetyksiä.
– Pahimmillaan yrittäjän on laitettava lappu luukulle lapsen
sairauden ajaksi tai sitten lasta hoidetaan firman takahuoneessa, Suomen Yrittäjänaiset muistuttavat.
7
Yrittäjälehden
lukijakilpailu
Etsi Ykä Yrittäjä
Voit voittaa
Lapuan Kankureiden
pellavaiset laudeliinat
kahdelle.
Tammikuun numeron Ykä-visassa mukana
pidettävän Aktiivisuusmittarin voitti
Pirkko Mikkola Kangasalta
Tammikuun vastaukset olivat:
s.18 Varalan Urheiluopisto, s. 18 Ai-Ai Fysikaalinen
Hoitolaitos ja s. 36 Ollikainen
Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme
Ykä Yrittäjä hahmoa. jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen.
Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan
Yrittäjien toimistoon 9.3.2015 mennessä. Voit myös vastata internetissä
osoitteessa http://www.py-lehti.fi
1.Ykä löytyi sivu/ilmoitus
postimerkki
2.Ykä löytyi sivu/ilmoitus
3.Ykä löytyi sivu/ilmoitus
nimi:
osoite:
postino:
puhelin:
Pirkanmaan Yrittäjät ry
PL 7
33201 Tampere
8
Tällaiseen työuraan ei moni
Nekalassa toimivalla Muototerä Oy:llä jaettiin marraskuussa kaikkea
muuta kuin tavanomainen kunniamerkki. Perheyrityksen tekninen
johtaja Juha Salminen sai nimittäin kauppakamarin myöntämän tunnustuksen 45 vuoden yhtäjaksoisesta palveluksesta samalla työnantajalla. Teini-iässä taloon tulleella Juhalla on nyt ikää 64 vuotta, mutta
eläkkeelle hänellä ei ole vieläkään kiire.
● Ihminen oli käynyt kuussa ensimmäisen kerran vain muutama
kuukausi ennen kuin Juha Salminen
aloitti työnsä Muototerä Oy:n palveluksessa. Mahdollisesta työpaikasta ammattikoulusta valmistunut
mies oli kuullut kummitädin pojalta.
– Sain työpaikan, vaikka alkuun
minulle ei pystytty lupaamaan töitä
kuin tulevaksi jouluksi saakka, Juha
muistelee. Nyt liki päivälleen 45
vuotta myöhemmin voidaan todeta,
että hommia riitti pikkuisen pidemmäksi aikaa kuin pariksi kuukaudeksi.
Isoja muutoksia
Vaikka työnantaja on pysynyt samana, on sekä miehen oma toimenkuva että yrityksen toiminta ehtinyt
muuttaa muotoaan useampaankin
otteeseen.
– Kyllähän myös työympäristö
on nykyään kokolailla erilainen
kuin ennen. Kun tulin taloon, se oli
enemmänkin sellainen sepän paja
leijailevine savuinen ja nokisine seinineen. Meillä oli silloin vielä ihan
perinteisiä takoseppiä takomassa,
Juha muistelee. Hän ei tosin t ullut
takomishommiin. Juha oli läpikäynyt viilaaja–koneistajan ammattikoulun, ja niinpä hänen toimenkuvansa löytyi alusta asti konepuolen
työtehtävistä. Käytännössä Juha
pääsi siirtymään konehommiin heti
alkumetreiltä, sillä toimintansa kenkäteollisuuden leikkuuterien valmistuksella aloittanut Muototerä oli
siirtynyt myös koneenrakennuk-
seen vasta pari vuotta ennen k uin
Juha tuli remmiin.
– Minun ensimmäinen työmaani
oli Kenkärastin tehtaalla Pispalan
Rantatiellä. Muistan kun kannoimme sinne toiseen kerrokseen 600 kiloa meistikoneen osia, Juha kertoo.
Nykypäivänä Juha asuu Tampereella, mutta ensimmäiset kolme vuotta
hän ehti käydä töissä kotikunnastaan Pälkäneeltä.
– Aamuviideltä oli herättävä ja iltakuudelta sitä oli sitten kotona.
Hovipiirtäjä
Sittemmin Juhan työnkuvaan on
kuulunut tiiviisti myös koneiden
suunnittelu. Juha oli silloisen toimitusjohtajan Sakari Patjaksen luottomies, kun suunnitelmia piti saada
paperille.
– Isällä oli hyvä mielikuvitus,
mutta piirroksia hän ei osannut tehdä. Juha taas oli erinomainen pistämään paperille isän visiot, kertoo
perheyritystä isänsä jälkeen jatkanut Pekka Patjas. Ei Juhakaan piirroshommiin ollut mitään virallisia
kouluja käynyt.
– Itse asiassa asuin noihin aikoihin yhden Tekun opiskelijan kanssa,
joka kuitenkin viihtyi turhankin hyvin Tillikassa. Minä sain rahaa, kun
tein hänen harjoitustöitään. Samalla
opin kyllä teknisen piirtämisen ihan
mukiinmenevästi, Juha kertoo.
Esimieshommiin Juha ylennettiin 1979, kun hänet määrättiin
työnjohtajaksi. Nykyistä teknisen
johtajan titteliä Juha on kantanut
80-luvun lopulta.
Myötä- ja vastamäessä
Juha on elänyt yrityksen matkassa
niin ylä- kuin alamäetkin. Erityisen
kovaa meni 80-luvulla. Tilauksia tuli ovista ja ikkunoista. Vuonna 1978
Nekalaan muuttanutta tehdastakin
ehdittiin laajentaa pariin otteeseen.
Tosin 90-luvun lama olikin sitten
kova kolaus. Yritystä kovasti 80-luvulla työllistänyt kenkäteollisuus oli
ajautunut valtaviin ongelmiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Sekään ei auttanut asiaa, että tehdasta
oli laajennettu 80-luvulla kolmeen
otteeseen. Viimeisin investointi oli
tyystin uusi lankasaha, joka oli ajan
tapaan rahoitettu valuuttalainalla.
– Se maksoi miljoona markkaa,
mutta tuli sitten devalvaation myötä maksamaan huomattavasti
enemmän, kertoo yrityksen hallituksen puheenjohtaja Pekka.
Juha Salminen on ollut töissä Muototerä Oy:ssä jo 45 vuotta. Teini-ikäisenä alkanut ura jatkuu edelleen, eikä miehellä ole mikään kiire eläkkeelle.
Omassa työssä parasta on ollut vapaus sekä se, että hän on selvästi kokenut
voivansa vaikuttaa asioihin.
Uuteen nousuun
Muototerä ei edes synkimmässä lamassa irtisanonut ketään, mutta lomautuslappuja satoi koko porukalle. Myös Juhalle. Siitä mies antaa
työnantajalleen hatunnoston, että
leikkaukset koskettivat myös omistajia.
– Se jäi mieleen, että tuolloin toimitusjohtajana toiminut Sakari Pat-
Vapaus on tärkeää
● Juhalla on nyt mittarissa ikää
64 vuotta, mutta eläkkeelle hänellä ei ole mikään kiire.
– Ei minun työmotivaationi
aikanaan mihinkään kadonnut
ole. Kyllä sitä löytyy edelleen,
jos vain terveys säilyy tällaisena, eli jatkan mielelläni vielä
työntekoa täällä. Juhan vastaus
kysymykseen siitä, mikä omassa työssä on kaikista parasta,
on sama, mikä on totuttu kuulemaan monen yrittäjän suusta.
– Se on se vapaus. Täällä ei
ole turhaan takerruttu pikkuasioihin, vaan päätöksiä on
saanut tehdä varsin itsenäisesti
ja ilman byrokratiaa. Lisäksi
olen aina kokenut, että olen
saanut olla mukana vaikuttamassa päätöksentekoon niin,
että minun mielipiteilläni on
ollut oikeasti painoarvoa.
Hyvä yhdistelmä
Juha ei ole ainoa Muototerässä
pitkään viihtynyt työntekijä.
Vasta viime vuo nna eläkkeelle
jäi yrityksestä yksi yli 40 ja toinen reilut 30 vuotta talossa ollut työntekijä. Muutenkin luvut
puhuvat puolestaan.
– Muototerällä tänä päivänä
työskentelevästä 26 työntekijästä seitsemän on ollut töissä
yli 30 vuotta ja kuusi yli kymmenen vuotta, joskin meillä on
kyllä vastapainoksi myös 90luvulla syntyneitä työntekijöitä, kertoo toimitusjohtajaksi
kaksi vuotta sitten valittu Risto
Kallio. Hän edustaa yrityksessä
jo neljättä polvea, hän nimittäin kuuluu perheeseen avioliiton kautta. Nykyinen toimitusjohtaja korostaa nuoruuden ja
kokemuksen yhdistelmän olevan yritykselle selvä vahvuustekijä.
– Nuoruuden into ja uudet
ideat sekä vankka käytännön
kokemus ovat erinomainen yhdistelmä, joka auttaa meitä
myös haastavimmissa taloustilanteissa. Täällä sen h uomaa
arkipäiväisessä työssä.
9
yllä
Juha Salminen aikana toimitusjohtajakin on ehtinyt vaihtua jo kolmesti. Kuvassa
Juhan kanssa poseeraavat yrityksen entinen toimitusjohtaja, nykyinen hallituksen
puheenjohtaja Pekka Patjas sekä kaksi vuotta sitten toimitusjohtajaksi nimitetty Risto
Kallio.
jas ilmoitti olevansa töissä
ilman minkäänlaista korvausta, Juha kertoo. Pelastus oli, että Muototerä oli
jo 80-luvun aikana laajentanut toimintaansa myös
muille teollisuuden aloille.
Jo 1988 yri tys esimerkiksi
valmisti,
ensimmäisenä
suomalaisena,
vesileikkauskoneen. Niiden valmistuksesta onkin sittem-
min tullut yksi yrityksen
vahvimmista tukijaloista.
Tänä päivänä yritys onkin
koko Euroopan merkittävimpiä vesileikkaussovellusten valmistajia.
10
Ministeri oli odotettu vieras
● Eevaliisa Pentin mukaan ministerin vierailua oli odoteltu talossa jo
pidemmän aikaa. Ja kieltämättä ministeri-Audin kaartaessa pihaan
tunnelma oli hieman s amankaltainen kuin joulupukkia odotettaessa.
Viitasen sisääntulo sujui juhlavissa
merkeissä, sillä hänen s aapuessaan
seniorikodin asukkaat kajauttivat ilmoille maakuntalaulun. Vaikka talon 14 asukkaan keski-ikä onkin lähempänä 90 ikä vuotta, Kesäpäivä
Kangasalla kuulosti komealta.
Pirkanmaan Yrittäjät on pyrkinyt
viime vuosina en tistä tiiviimpään
yhteyteen maakunnan kansanedustajien kanssa, joista jokaiselle on nimetty nyt oma yhteistyöhenkilö
aluejärjestön
työvaliokunnasta.
Ideana on ollut vaihtaa kuulumisia
suuntaan ja toiseen muutaman kerran vuodessa. Piia Viitasen yhteyshenkilönä toimiva Eevaliisa Pentti
kertoi, että Viitasen noustua ministeriksi yhteisen ajan löytäminen ei
ole ollut kovin helppoa.
– Nyt toteutuvaa tapaamista alettiin kaavailla ja s ovitella aikatauluunne jo syksyllä, mutta sitä hienompaa on, että teiltä löytyi kuin
löytyikin nyt kalenterissanne tilaa
tulla tänne, sanoi Viitasen tervetulleeksi toivottanut yrittäjä.
Tehokasta ajankäyttöä
Nyt löytynyt tunti käytettiinkin sitten tehokkaasti. Ensin puhuttiin tovi
yrittäjyydestä, jonka jälkeen ministeri pääsi vaihtamaan kuulumisia
talon asukkaiden kanssa. Pentti kävi
ensi alkuun lyhyesti läpi yrittäjyyden merkitystä sekä Kangasalla että
Suomessa.
Esimerkiksi Kangasalla yritykset
tuottivat viime vuonna valtion kirstuun 16 miljoonaa euroa ja kunnalle
jopa 23 miljoonaa euroa, Pentti
huomautti ja korosti myös työllistävää vaikutusta.
– Meillä Kangasalla suurin työnantaja on kunta, mutta heti seuraavana tulevat Kangasalan Yrittäjät,
sillä meidän jäsenyrityksissämme
Kangasalan Yrittäjät saivat ministeritason vieraan tammi–helmikuun
vaihteessa, kun kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen kävi tutustumassa Kangasalan Yrittäjien puheenjohtaja Eevaliisa Pentin pyörittämään seniorikoti Villa Steniin ja sen asukkaisiin. Lisäksi paikalla oli
kymmenkunta paikallista yrittäjää.
Villa Stenissä on yhteensä 15 asiakaspaikkaa. Ministeritapaamisessakin
käytössä ollut olohuone on koko talon sydän, jonka kodinomaisuus on saanut nyt kehut myös ministeriltä.
Ministeri pääsi kuulemaan myös senioritalon asukkaiden ajatuksia.
Kuvassa hän vaihtaa kuulumisia Sanni Liimataisen kanssa. Heti ei uskoisi,
että rouva on syntynyt samana vuonna kuin Suomi, sillä hän täytti tänä
vuonna jo 98 vuotta.
on täällä 1900 ty öpaikkaa, Pentti
huomautti ja muistutti ministeriä,
että niin K angasalla kuin koko
maassakin uusista työpaikoista läpi
koko 2000-luvun ovat vastanneet
juuri pk-yritykset.
Mahdollisuuksien Suomi
Viime vuonna metallialan yrittäjästä seniorikodin pyörittäjäksi yhdessä aviomiehensä Matin kanssa ryhtyneen Eevaliisa Pentin ykkösviesti
ministerille oli se, että Suomeen kaivataan nyt lisää toimeliaisuutta, ja
sitä taas saadaan aikaan vain ja ainoastaan yhteistyöllä.
– Niin kunta, valtio, yritykset
kuin ammattiyhdistykset pitäisi saa-
da tavoittelemaan yhdessä sitä, että
meillä on toimeliaisuutta ja tekemistä tässä maassa, Pentti tiivisti.
Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili oli samoilla linjoilla.
– Oma toiveeni sinne Arkadianmäen suuntaan on, että lainsäädännöstä tässä maassa tehtäisiin sellainen, että se ei p oissulje vaan mahdollistaa kehitystä. Silloin me saamme aikaan mahdollisuuksien Suomi,
Kiili totesi. Hän otti kantaa myös siihen, että Suomessa on tuoreiden uutisten mukaan peräti 140 000 ihmistä, jotka eivät edes hae työpaikkaa.
– Tämä on se yhteiskuntamme
nurja puoli, josta minun mielestäni
keskustellaan tällä hetkellä aivan lii-
an vähän, Kiili kommentoi.
Työtä tarvitaan
Varsin vilkkaan, noin puolituntisen
keskustelun aikana yrittäjiä ja ministeriä puhututtivat myös sote-, sekä kuntakokoasiat, sääntelyyn liittyvät asiat sekä tietysti Kangasala-talo,
jota ministeri oli lähdössä vihkimään vielä samana iltana. Keskustelun päätteeksi ministeri Viitanen totesi pitäneensä aina tärkeänä kuunnella kussakin aiheessa niitä, jotka
asian parhaiten tuntevat.
– Ja tässä tapauksessa tarkoitan
juuri teitä yrittäjiä, sillä kukaanhan
ei tiedä, miten yrittäjyyttä voitaisiin
saada paremmalle tolalle kuin yrittäjät. Arvostan kovasti, että sain
kuulla teiltä, mihin meidän tässä ja
toivottavasti tulevassakin hallituksessa pitäisi kiinnittää huomiota,
ministeri tiivisti.
– Suomi nousee ainoastaan työtä
tekemällä, ja tässä yhtälössä yrittäjillä on iso rooli, hän summasi. Yrittäjien lisäksi myös senioritalon asukkaat pääsivät vaihtamaan kuulumisia ministerin kanssa.
– Täällä asuvien seniorien vahva
viesti oli, että tämä on hyvä ja kodikas paikka olla. Etenkin se, että täällä ei tarvitse olla yksin, tuntui olevan
tärkeää, kommentoi ministeri Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle. Oli senioreilta tullut ministerille myös
vinkkejä maan asioiden hoitamiseen.
– Kovasti minulle toivoteltiin onnea työhön näinä vaikeina aikoina.
Eduskunnan kyselytunnit kuulemma katsotaan täällä tarkkaan, ja sen
kyllä huomasi. Erittäin hyvin he olivat asioista perillä, ministeri summasi.
11
LAKILAARI
LAURA HAGMAN
Talenom Konsultointipalvelut Oy
Olen kuullut, että yhtiön
edustuskulujen vähennyskelpoisuuteen on tullut
muutos. Olen aika vasta
aloittanut yrittäjänä ja haluaisin tietää, miten menee
käytännössä rajanveto sen
suhteen, milloin kyseessä
on yrityksen edustusmeno? Voidaanko esimerkiksi yhtiön työntekijöille merkkipäivän johdosta annettavaa tavanomaista lahjaa pitää edustusmenona?
Vuoden 2014 verotuksessa edustuskulut eivät olleet vähennyskelpoisia. Yritysten edustusmenojen 50 %:n vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa on palannut vuoden
2015 alusta lukien. Yrityksen edustusmenoista saa siis
jatkossa jälleen vähentää tuloverotuksessa puolet. Arvonlisäverotuksessa edustusmenot kuitenkin säilyvät
edelleen vähennyskelvottomina. Näin ollen verotus palautuu tältä osin samaan tilanteeseen, mitä se oli vuoden
2013 loppuun saakka.
Verohallinnon antaman ohjeen ”Edustusmenot tuloverotuksessa” mukaan voidaan pääpiirteisesti todeta, että
edustusmenoina pidetään yrityksen elinkeinotoimintaan
liittyviä, yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, kuten asiakkaisiin tai liiketuttaviin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta
tai huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja. Edustamisella pyritään liiketoiminnan edistämiseen ja esimerkiksi
uusien liikesuhteiden ja asiakkuuksien luomiseen sekä entisten säilyttämiseen tai parantamiseen.
Yksi edustusmenojen tunnusmerkeistä on se, että ne
kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin tahoihin. Näin ollen yrityksen omaan henkilökuntaan kohdistuvia menoja ei pidetä edustusmenoina, eivätkä työntekijöille merkkipäivän
johdosta annettavat lahjat siis ole luonteeltaan edustusmenoja.
SEURAAVA PIRKANMAAN YRITTÄJÄ
ILMESTYY 18.03.2015
Lisäksi yrittäjänä kannattaa huomioida, että jos yksittäiseen edustusmenoon sisältyy elinkeinotoimintaan kuulumatonta osuutta, ei se ole elinkeinotoiminnan tulosta vähennyskelpoinen, koska yksityismenot eivät ole liikkeen
menoja. Riippuen yritysmuodosta, voi tällöin olla kyse vähennyskelvottomasta yksityismenosta tai peitellystä osingonjaosta.
Varaa ilmoitustilasi (03) 251 6507
ASIANAJOTOIMISTOJA
Asianajotoimisto ACTAS Oy
Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE
Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI
Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA
puh. 010 548 6060
www.actas.fi
Mika Allén*, Risto Tuori*,
Toni Välimäki, Antti Malinen
Asianajotoimisto
JB Eversheds Oy
Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 TAMPERE Asianajotoimisto
puh. 010 684 1500, fax 010 684 1501 Klingendahl Oy
Eteläpuisto 2 C, 33200 TAMPERE
www.jbeversheds.com
Timo Jarmas*, Tiina Koivisto*, Jukka puh. (03) 260 2000, fax (03) 260 2050
Reilin*, Sinikka Turkki*, Vesa Turkki*, www.klingendahl.com
Iikka Sainio*, Salla Pyymäki*,
Terhi Holkeri*
Keskustori 5 C, 33100 TAMPERE
puh. (03) 260 1600, fax (03) 260 1650
www.merilampi.com
[email protected]
Lassi Kettula*, Heli Piksilä-Rantanen*,
Jussi Lampinen*, Kirsi-Marja Salokangas*,
Tommi Härmä, Meri-Tuuli Vuotari
Asianajotoimisto
Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE Dunder&Dunder Ky
Asianajotoimisto Lehtinen,
Sinivaara & Syrjänen Oy
Asianajotoimisto Tempo Oy
Hämeenkatu 17 A, 33200 TAMPERE
puh. (03) 3142 9000
puh. (03) 3125 0000, fax (03) 3125 0050
www.alfalaw.com
www.dunder.fi
Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Tiina
Koskinen-Tammi*, Peter Rasmussen*, Leena E-mail: [email protected]
Laurila*, Elisa Ilmoniemi*, Marjaana Lehtonen Heikki Dunder*, Pertti Dunder*,
Jaakko Dunder*
Hämeenkatu 3 A 6, 33100 TAMPERE
puh. (03) 230 3000, fax (03) 230 3030
E-mail: [email protected]
Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*,
Ilkka Syrjänen*, Jukka Salomaa*,
Mika Miesmäki*, Jouko Juntunen*,
Anna Lauri
Asianajotoimisto
Mika Ala-Uotila Oy
Asianajotoimisto
Lindblad & Co Oy
Asianajotoimisto
Jarmo Vuori
Asianajotoimisto Alfa Oy
* Asianajajat
Asianajotoimisto
Merilampi Oy
Hatanpään valtatie 24, TAMPERE
Pirkkalaistori 4 A, NOKIA
puh. (03) 3421 110, fax. (03) 3421 192,
www.nokialaw.fi
Mika Ala-Uotila*, Ismo Sillanpää*,
Hanna Suutari-Pitkänen
Asianajotoimisto Isotalo Oy
Aittalahdenkatu 6, 38200 SASTAMALA
puh. (03) 511 4544, fax (03) 511 4566
[email protected]
Jyrki Isotalo*
Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE
Mikkolantie 1–3, 33470 YLÖJÄRVI
puh.(03) 2233 074, fax (03) 2133 070
www.lindblad.fi, [email protected]
Markku Lindblad*, Minna Romu*,
Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE
puh. (03) 3123 5100, fax (03) 3123 5121
www.tempolaw.fi
[email protected]
Jarkko Lehtokannas*, Pekka Paldanius*,
Hanna Räihä- Mäntyharju*,
Riitta Sommarberg*, Janne Vuorilahti*,
Pekka Warjus*, Iiris Kukkonen
Soppeentie 2, 33470 YLÖJÄRVI
puh. 0400 130 730, fax (03) 364 1121
E-mail: [email protected]
www.lakitsto.fi
12
Tullikamarin kiikarissa yritys
Kerrotaan ensin otsikkoa säikähtäneille hyvä uutinen. Sekä
artistien että yleisön arvostama Tullikamari on nimittäin jatkossakin vahvasti kulttuurin kehto, mitä se on toki ollutkin
aina 80-luvun lopulta saakka. Erityisen hyvin Tullikamari
tunnetaan konserttipaikkana, ja vuosien saatossa siellä on
esiintynyt kotimaisten kärkibändien ohella myös kansainvälisiä orkestereita Black Sabbathia ja Ramonesia myöten. Nyt
tilaa halutaan entistä aktiivisemmin myös yrityskäyttöön.
● Tampereen parhaan keikkapaikan maineessa olevassa
Tampereen
Tullikamarissa
puhaltavat uudet tuulet. Taustalla on kaupungin viime kesänä tekemä päätös antaa
myös Pakkahuoneen hallinta
jo entuudestaan Tullikamarilla Klubia pyörittäneen Tampereen Kulttuurikamari Oy:n
hoidettavaksi.
Joustavuus on tärkeää
Tampereen Kulttuurikamari
Oy:n yrittäjä Tero Viikari oli
luonnollisesti iloinen kaupungin päätöksestä.
– Olen ty ytyväinen, että
pystymme nyt hyödyntämään
vaivattomasti koko talon potentiaalia. Sekä Klubilla että
Pakkahuoneella on vahvuu-
tensa, jotka saamme nyt parhaalla mahdollisella tavalla
esiin yhdessä tai erikseen, Viikari kertoo. Talo on hänelle
erittäin tuttu, sillä hän on vastannut Klubista ja sen ohjelmasta jo vuodesta 2001.
Hänen mukaansa se, että
myös Pakkahuoneen vuokraustoiminta pyörii nyt heidän kauttaan, yksinkertaistaa
monia asioita.
– Aikaisemmin meidän piti toiminnassa ottaa huomioon kunnallinen byrokratia ja
esimerkiksi kunnallinen työaikalainsäädäntö, joka nyt ei
välttämättä ole se paras yhdistelmä, kun pyöritetään toimintaa, jossa joustavuus on
tärkeää, Viikari asettaa sanansa.
Klubi on viihdyttänyt juhlakansaa jo liki 15 vuotta.
– Pakkahuone on jo
maankuulu konserttipaikka,
mutta jatkossa myös yhä
enemmän messujen, yritysjuhlien ja erilaisten näyttämöesitysten estradi, Aittoniemi visioi ja kertoo olevansa hyvin innostunut työstään.
– Tämä oli sellainen tarjous, jota ei joutunut pitkään
miettimään, hän pohjustaa.
– Tullikamari on aina toiminut ja toimii yhä musiikin ytimessä, mutta nyt haluamme yhä vahvemmin tuoda esille
rakennuksen monipuolisuutta, kertovat Pakkahuoneen
myynti- ja markkinointipäällikkö Anu Aittoniemi sekä
ohjelmapäällikkö Tero Viikari.
Nyt saa metelöidä
Toinen selkeä muutos on
se, että markkinointiin aiotaan nyt panostaa aivan erilailla. Vanhat verkkosivut
pistettiin uusiksi helmikuun alussa, ja muutenkin
Tullikamari aikoo nyt pitää
enemmän meteliä itsestään.
Tästä vastaa organisaatioon
viime kesän loppupuolella
palkattu Anu Aittoniemi.
Pesti sopi hänelle kuin nenä
päähän, sillä Aittoniemi
siirtyi tehtäväänsä Musiikki
& Median organisaatiosta
ja omaa työhistoriaa myös
Tampereen Messuilta. Nykytyössä yhdistyvät mukavasti molemmissa saatu oppi.
Kulttuuria ei
unohdeta
Sekä Aittoniemi että Viikari
painottavat, että musiikkia ja
muuta kulttuuritoimintaa ei
missään nimessä olla unohtamassa. Se olisi i tse asiassa
mahdotontakin, sillä tilan
omistajan eli ka upungin
kanssa tehdyssä sopimuksessa paikalle on asetettu tietty
kulttuurituotantovelvoite, joka määrittelee, kuinka suuri
osa tapahtumista pitää olla
kulttuuria.
– Enkä p uhu pelkästään
musiikista vaan yhtälailla tähän kuuluu myös esimerkiksi tanssia, stand-upia ja muu-
ta näyttämötaidetta hän täsmentää. Viikarin mukaan tavoitteena on kuitenkin laajentaa toimintaa uusille urille.
– Tullikamarilla on vahva
maine keikkapaikkana, mutta haluamme korostaa sen
ominaisuuksia myös muunlaisena tapahtumatilana.
Koko ja sijainti etuina
Käyttöasteen nostamisessa
eniten potentiaalia Tullikamarilla nähdään juuri yrityspuolella. Toki tilassa on järjestetty yritystapahtumia jo
nytkin, mutta jatkossa niiden
osuutta aiotaan selvästi kasvattaa. Tilat kun taipuvat moneen tarpeeseen.
– Meillä voi olla täällä yhtälailla parinsadan hengen
seminaari kuin yli tuhannen
ihmisen yritysjuhla. Itse näen, että vaikkapa joku pörssiyhtiö voisi pitää täällä yhtiökokouksensa; kokous voidaan välittää ympäri maailmaa reaaliaikaisesti internetin kautta, Aittoniemi ehdottaa. Koon lisäksi hän näkee
Musiikki vei punkkaridiplomi
-insinöörin mukanaan
● Tampereen Tullikamarilla sijaitsevan Klubin pyörittäminen on ollut
Tero Viikarin päätyö vuodesta 2001,
mutta itse asiassa hän oli ensimmäistä kertaa töissä Tullikamarilla
jo 1988.
– Niihin aikoihin alle 20-vuo tilaalle taattiin työtä kolmen kuukauden sisällä ja minutkin ohjattiin tänne työvoimatoimistolta vahtimestari-valvojaksi kesällä 1988, hän taustoittaa. Silloinen pesti jäi muutamaan kuukauteen, koska mies pääsi
opiskelemaan Tampereen teknilli-
seen korkeakouluun. Musiikki kuitenkin säilyi harrastuksena, sillä Tero oli opiskelujensa ohella aktiivisesti mukana Tampereen elävän musiikin yhdistyksen toiminnassa.
Teekkarivuosina hän päätyi myös
tuomaan ulkomaisia artisteja Suomeen.
– Itse pidin punkista ja totesin,
että ei niitä artisteja tänne Suomeen
saada jos ei niitä joku tuo, hän kertoo. Yhteensä noin parikymmentä
bändiä tänne tuonut mies sai esimerkiksi
90-luvulla
erittäin
suositun Offspring-yhtyeen visiitille
Suomeen 1994.
Tero Viikari on koulutukseltaan
ympäristötekniikan diplomi-insinööri, mutta alan hommia hän ole
omien sanojensa mukaan tehnyt
päivääkään.
– Paperit sain ulos 1999, mutta
heti seuraavana vuonna aloitin täällä, kun voitin yhdessä ravintoloitsija
Perttu Mäkelän kanssa kaupungin
tilasta järjestämän kilpailutuksen.
– Kulttuuri vei siis v oiton, mies
nauraa.
13
asiakkaat
Tullikamarilla on ikää jo kunnioitettavat
114 vuotta.
valttikorttina myös sijainnin aivan rautatieaseman
kupeessa.
– Meille on helppo tulla
mistäpäin Suomea tahansa. Meillä käy jo nyt keikoilla varsin mukavasti väkeä myös Tampereen – ja
Suomen – ulkopuolelta,
Viikari kertoo ja lisää, että
siitäkään ei ole varsinaista
haittaa, että aivan vierestä
löytyy nyt kaikkiaan kuusi
hotellia. Asiakas saa halutessaan apua myös tilaisuuden suunnitteluun, sillä
talosta löytyy runsaasti
osaamista niin tapahtumajärjestämisestä kuin tekniikasta.
– Me tarjoamme asiakkaillemme mahdollisimman helppokäyttöisen ja
palvelevan kokonaisuuden, jonka myötä palvelemme sekä konsertti-
asiakkaita että ulkopuolisia tapahtumajärjestäjiä tehokkaasti ja ammattitaitoisesti, Aittoniemi lupaa.
Kovat kävijäluvut
Itse asiassa se edellä mainittu käyttöaste on jo nyt
varsin hyvä, sillä vuositasolla Tullikamarilla on ollut noin 200 000 kävijää, ja
esimerkiksi tämän vuoden
osalta kevät- ja syyskauden
kaikki viikonloput on jo
varattu.
– Ja viikonloppujen
osalta olemme m yyneet
pitkälle jo myös ensi vuotta, markkinointipäällikkö
toteaa.
– Niin, ja nyt olemme
siis vasta toden teolla aloittamassa markkinointiamme. Vielä en ole itse soittanut ainuttakaan myyntipuhelua, hän hymyilee.
Manserockille
merkityksellinen
palaveri
● Tampereen Tullikamarin 114-vuotias kiinteistö
on ollut kulttuurin tyyssija vuodesta 1987. Vanhassa tullin käytössä se kävi
tarpeettomaksi, kun tulli
muutti uusiin tiloihin
Etelä-Tampereelle. Vuoden 1987–1988 t alvikaudella Tullikamari tuurasi
remontissa ollutta Tampereen teatteria, jonka
jälkeen se valjastettiin
elävän musiikin käyt-
töön. Koska kaupunginjohtajan kanssa tuolloin
asiasta käytyyn aamupalaveriin osallistuivat muiden muassa Juice Leskinen, Pate Mustajärvi ja
Epe Helenius, ei liene
väärin otaksua, että ottamalla arvokiinteistö kulttuurikäyttöön, tuo yksittäinen aamupalaveri on
ollut erinomaisen tärkeä
virstapylväs myös Manserokin historiassa.
14
15
Restamaxin kevätkampanja laskee
edustustilaisuuksien hintaa merkittävästi
Suomen hallitus päätti palauttaa yritysten edustuskulujen 50 prosentin verovähennysoikeuden vuodenvaihteessa yhden vuoden tauon jälkeen. Tamperelainen ravintolayhtiö
Restamax on päättänyt juhlistaa asiaa kampanjalla, jonka myötä se myöntää reilun
alennuksen isompiin yritystilaisuuksiin kaikissa sen 95 ravintolassa.
● Vuoden 2014 alusta toteutettu yritysten edustuskulujen verovähennysten poisto
lisäsi synkkiä pilviä ravintola-alalla entisestään, koska
vaivoina olivat muutenkin jo
valmiina huonohko taloudellinen tilanne, kuluttajien
ostovoiman heikkeneminen
ja kysynnän hiipuminen.
Vuosi sitten oli
erilaiset tunnelmat
Viime vuonna pörssiin listautuneen Restamax Oyj:n
toimitusjohtaja Markku Virtanen kertoo, että päätös
edustuskulujen peruuttamisesta oli erittäin epätoivottu
yllätys.
– Itse istuin Matkailu- ja
ravintola-alan etujärjestön
MaRan hallituksessa viime
vuonna, ja asia t uli silti minulle täysin puskasta. Sen tiedän, että ravintola-alalta ei
kyllä kysytty minkäänlaista
mielipidettä. Yhdessä nykyisen taloustilanteen kanssa tämä oli todella huono asia,
Virtanen tuumaa.
Nyt näyttää kuitenkin paremmalta, sillä vaikka taloustilanne ei olekaan vielä oleellisesti petraantunut, ainakin
edustuskulujen vähentämisoikeus palautettiin vuoden
tauon jälkeen entiselle tasolleen. Ravintola-alalla päätös
on otettu vastaan hyvillä
mielin, sillä sen perustellaan
tukevan matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää ja lisäävän työllisyyttä.
Selvää säätöä
Tamperelaisyritys pisti hyvän
päätöksen kunniaksi pystyyn
kampanjan, jonka toivotaan
lisäävän yritysasiakkaiden
ravintolakäyttäytymistä.
–
Tammi–toukokuun
2015 aikana Ravintola.fi -ravintoloissa toteutettavien tai
vahvistettujen
yritystilaisuuksien ja -ruokailujen verovähennyskelvottomasta
osuudesta ravintolayhtiö tarjoaa vielä mojovan 50 p rosentin alennuksen, Virtanen
kertoo. Käytännössä kampanja koskee isompia yritystilaisuuksia, sillä alennus
myönnetään vähintään 2000
euron laskuista. Toimitusjohtaja antaa esimerkin.
– Jos yrityksen edustustilaisuuden hinta on 10 000
euroa plus arvonlisävero, me
myönnämme tästä 25 p rosentin alennuksen. Silloin
yrityksen maksettavaksi jää 7
500 euroa sekä arvonlisävero. Tästä 4 650 euroa eli 50 %
arvonlisäverollisesta hinnasta on vähennyskelpoista yrityksen tuloverotuksessa, Virtanen ynnää.
Kampanja-aika on helmikuusta toukokuun loppuun,
ja se koskee kaikkia sinä aikana tehtyjä varauksia.
– Eli tämä koskee yhtälailla myös toukokuun loppuun
mennessä varattuja pikkujoulutilaisuuksia, joten tämä
tarjoaa yrityksille jo a ikamoisen hinnanalennuksen,
Virtanen vinkkaa.
Meteliä haluttiin pitää
Virtasen mukaan kampanjalla halutaan ensisijaisesti
muistuttaa asiakkaita vuodenvaihteessa toteutuneesta
muutoksesta.
– Me haluamme alleviivata sitä, että yrityksissä viime
vuoden poikkeustilanne ei
missään nimessä jää päälle ,
Virtanen kertoo. Kampanjasta tehtiin päätös yrityksen
johtoryhmässä alkuvuodesta.
– Siellä päätettiin, että tehokkain keino pitää meteliä
asiasta on se, että annamme
vielä nyt palautetun vähennysoikeuden lisäksi ylimääräisen alennuksen, hän kertoo.
Laaja valikoima
tasoitti tilannetta
Virtanen arvioi, että eniten
verotemppuilusta ovat joutuneet kärsimään kalliimman
hintatason ruokaravintolat.
– Heille vaikutus on ollut
dramaattinen. Kaikkia tär-
Takana
ensimmäinen
pörssivuosi
● Restamax teki viime vuonna historiaa, sillä siitä tuli ensimmäinen
Suomessa pörssiin listautunut ravintolayhtiö. Tällä hetkellä yritys on
myös ainoa pohjoismainen pörssilistautunut ravintolayhtiö. Markku
Virtasen mukaan pörssitielle lähdettiin, koska yrityksen kasvutavoitteiden kannalta se oli välttämätön päätös.
Restamaxin ensimmäinen pörssivuosi sekä on että ei o le mennyt
odotusten mukaisesti.
– Jouduimme antamaan vuoden
aikana kaksi t ulosvaroitusta, mutta
ne johtuivat lähinnä siitä, että olimme asettaneet omat vuositavoitteemme liian tiukalle. Ennustaminen on sinänsä ollut ainoa asia, missä olemme ep äonnistuneet, sillä
kannattavuutemme on säilynyt erittäin hyvin korkealla, Virtanen kertoo.
Yritys on jo aiemmin kertonut tavoitteekseen sen, että tämän vuoden
lopulla yrityksen liikevaihto olisi
noussut sataan miljoonaan. Muuten
vuosi jatkunee maltillisen kasvun
merkeissä.
– Tosiasia on, että yhtä isoja yrityskauppoja kuin viime vuosina
olemme tehneet, ei välttämättä tulla
näkemään. Sanoisin, että tänä vuonna keskitymme ostettujen ja olemassa olevien yhtiöiden laittamiseksi
osaksi Restamaxia, mutta varmasti
yrityskauppojakin tullaan tekemään.
Itse asiassa olemmekin jo ostaneet
tämän vuoden puolella kaksi yökerhoa Oulusta ja yhden Porista.
Markku Virtasen oma työhuone löytyy viime vuoden loppupuolella Restamaxin pääkonttoriksi
ostaman matkailutalon yläkerrasta. Virtasen oma huone on nyt entisessä verkatehtaan johtajan
huoneessa. Siellä ikkunapintaa on paljon.
– Syy siihen on, että Verkatehtaan johtaja sai siten katsoa kankaiden sävyt luonnonvalossa, Virtanen kertoo.
keitä illallisia ei tietenkään ole
jätetty väliin, mutta keskiostos
on selvästi mennyt alaspäin,
hän kertoo. Virtanen myöntää,
että verovähennysten poisto
on näkynyt myös heidän ravintoloissaan, joskin yrityksen
laaja ravintolaskaala on lieventänyt sen merkitystä.
– Se, että meillä hyvin monipuolinen portfolio, on tasannut vaikutusta, mutta esimerkiksi pikkujoulukaudella
asia oli selvästi nähtävissä,Virtanen tuumaa.
Maakunnallisesti suurin
kärsijä on ollut Virtasen mukaan Lappi, jossa on hänen
tietämyksensä mukaan nähty
isojakin muutoksia huonompaan suuntaan..
– Fine Dining -ravintoloiden lisäksi myös elämyskohteet ovat olleet tämän takia
hankaluuksissa, hän kertoo.
16
17
Kuvat : Esko Lounamaa
Ravintoloitsija
–chef Petri
Kerkkänen
–kuvailee
ravintolaansa:
Rusticheriassa
emme hienostele turhia –
vaan perustamme filosofiamme puhtaisiin makuihin. Rustiikisti,
talonpoikaisPääruoka maisteltiin lampaan kareeta ja
tyyliin.
karitsanmakkaraa ja sinapinsiemenkastiketta
Lounasvieras: Heikki
Paavilainen, teatterijohtaja,
ohjaaja, näytelmäkirjailija
Asuu: Lempäälässä
Perhe: vaimo ja kolme lasta,
yksi lapsenlapsi
Harrastukset: Mökkeily ja
kirjoittaminen
Ruokapaikka: Ravintola
Stella, Valkeakoski
● Vieraamme valitsi listalta
Rose paistettua lampaan kareeta ja ka ritsanmakkaraa, sinapinsiemenkastiketta.
Jälkiruoaksi lämmin päärynätorttu ja valkosuklaajäätelöä
sekä kuppi kahvia.
Kotikokkaaja
Paavilainen
Heikki Paavilainen kertoo kokkaavansa kotonaan lähes päivittäin, vaikka vaimo Mervikin
viihtyy hyvin keittiössä. Viimeaikoina Heikki on perehtynyt
chilin syvimpään olemukseen
ja muu perhe siinä sivussa.
Kesäaikana kalastus kuuluu
mökkeilevän perheen ohjelmaan, joten Mallasveden kuhat
päätyvät usein myös ruokapöytään. Mieliruokana Heikillä on
makkara.
Oman teatterin synty
Pitkän teatteri- ja elo kuvauran
jälkeen vieraamme perusti Suomen Kesäteatteri Oy:n Valkeakoskelle kolme vuotta sitten. Sysäys asialle tuli siitä, että syntymäkaupunki tarjosi tällaisen
mahdollisuuden, toteaa vieraamme. Kesäteatteri on vetänyt
hyvin, ja tulevan kesän esityksen ”Pätkä pääroolissa” lipunmyynti on käynnistynyt ennätysvilkkaana. Vieraamme muistuttaa, että yrittäjäyhdistyksille
on vielä hyvin tilaa varata liput
oman jäsenistönsä teatterimatkaa varten.
Kiirettä pitää
Oman teatterin pyörittämisen
lisäksi Heikki ohjaa Turun Kaupunginteatterissa elokuussa ensi-iltaan tulevaa Anna-Leena
Härkösen ”Kaikki oikein”-teosta. Seuraavat ohjaustyöt odottavat Porin ja Vaasan kaupunginteattereissa. Lisäksi työn alla on
käsikirjoituksia. Eli kiirettä pitää….
Nopeat
Erittäin maistuvan ja onnistuneen ruoan jälkeen nautimme
raikkaasta jälkiruoasta hyvän
kahvin kera, ja samalla vieraamme sai vastata lyhyisiin nopeisiin kysymyksiin:
Haka - nyrkkeily
Kesän huippuhetki - kun täysi
850 hengen katsomo seisaaltaan osoittaa suosiotaan
Tanssi - tango
Nainen - vaimo
Yrittäjyys - energiaa antavaa
Jälkiruokana oli lämmin päärynätorttu ja valkosuklaajäätelöä.
18
Pojasta polvi parani
Hiltusten perheessä riittää yritystä ja toisessa polvessa. Muovityö Hiltunen Oy:n jo 1969 perustanut Matti Hiltunen voi olla tyytyväinen siihen, että päätyi luovuttamaan elämäntyönsä poikansa Esan käsiin vuosituhannen vaihteen tienoilla. Nuorempi Hiltunen on nimittäin kasvattanut perheyritystä komeaa vauhtia, vaikka taloudellisesti ajat eivät
olekaan viime vuosina olleet parhaat mahdolliset.
● Muovityö Hiltusen hallissa paiskitaan töitä täysillä. Isot, katossa olevat nosturit ovat ahkerassa käytössä,
kun yrityksessä valmistettavia tuotteita, kuten kemikaalisäiliöitä ja
prosessiputkistoja siirrellään työvaiheesta toiseen tai toimitettavaksi
asiakkaille. Yhdessä nurkassa pyörii
halkaisijaltaan varmasti parimetrinen muovilieriö, joka saa pyöriessään pintaansa uuden lujitemuovikerroksen. Työn alla o leva laimean
rikkihapon säiliö ei kuitenkaan ole
koottavista tuotteista edes isoimmasta päästä, sillä on tehtaalla kasattu halkaisijaltaan jopa seitsenmetrisiä muoviosia. Tässä hallissa
valmistuvat osat päätyvät lähes sataprosenttisesti teollisuuskäyttöön.
Oikea ajoitus
Muovityö Hiltusella vuonna 2001
toteutettu sukupolvenvaihdos sujui
kuin oppikirjassa. Ehkä juuri tästä
syystä Matti Hiltunen onkin käynyt
esittämässä yrityksen kapulanvaihtotarinan liki 30 yri ttäjätilaisuudessa ympäri Suomea. Matti Hiltusen
mukaan sukupolvenvaihdoksen onnistumiseen vaikutti monta seikkaa,
joista yksi tärkeimmistä on ajoitus.
Hänellä itsellään olisi ollut 2000-luvulle tultaessa vielä monta työvuotta
jäljellä, mutta hän ha lusi kuitenkin
toteuttaa vaihdoksen hyvissä ajoin.
– Siitä olen takuuvarma, että itse
en olisi s aanut yritystä kasvatettua
nykyistä tahtia, kun Esalla taas oli
selvästi nuoruuden nälkää siihen,
hän kommentoi.
– Sen verran kova hän oli kyseenalaistamaan asioita, että olisi
varmaan perustanut oman yrityksen, jos tilanteeseen ei olisi saatu selvyyttä, Matti jatkaa.
Professori ja Viestinvaihto
antoivat vauhtia
Sukupolvenvaihdokseen oli Muovityöllä teetetty jo 90-l uvun loppupuolella yksi ulkopuolisen konsultin
tekemä ehdotus. Siinä Matti olisi
lahjoittanut yrityksen osuudet noin
kymmenessä eri os assa pojilleen ja
lapsenlapsilleen.
– Se oli nokkela ehdotus, joka olisi kyllä vähentänyt maksamamme
verot minimiin, mutta oli siinä ainakin se vika, että minulle ei t uossa
ratkaisussa jäisi elämäntyöstäni yhtään rahaa, Matti hymyilee ja lis ää
että yrityksen jakaminen niin p ieniksi siivuiksi olisi ollut hankala
myös johtamisen kannalta. Samoihin aikoihin valkeakoskelainen yrittäjyysprofessori Matti Koiranen oli
kirjoittanut sukupolvenvaihdoksia
käsitelleen Juuret ja S iivet -kirjan,
jonka hän toimitti myös kaimalleen.
– Se avasi silmäni siitä, kuinka
paljon erilaisia vaihtoehtoja sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen
oikeastaan onkaan, hän taustoittaa.
Vauhtia prosessiin antoi myös omistajanvaihdoksiin keskittynyt Viestinvaihto-hanke, joka on tarjonnut
apua sukupolvenvaihdostilanteissa
Pirkanmaalla jo 90-luvun lopusta
alkaen.
– Viestinvaihdolta saamaan palveluun olen todella tyytyväinen. He
löysivät meille asiantuntijat, joita
tuskin olisimme muuten raaskineet
palkata, Matti Hiltunen kommentoi.
Kaksi omistajaa
Omistajanvaihdos toteutettiin lopulta normaalina liiketoimintakauppana. Se koski Muovityö Hiltunen Oy:n liiketoimintaa, mutta kiinteistöt jäivät edelleen Matin omistukseen. Esan lisäksi omistajanvaihdoksen yhteydessä osakkaaksi otet-
Yrityksen perustaja Matti Hiltunen(kesk.) on seurannut tyytyväisenä häneltä yrityksen ostaneiden
Esa Hiltusen(oik.) sekä osakkaaksi
omistajanvaihdoksen yhteydessä
nostetun Jari Vatkan touhuja. He
ovat kasvattaneet yritystä hyvää
vauhtia myös taantumassa. Parhaillaankin yrityksen nettisivuilla
rekrytoidaan uusia muovialan
osaajia tällä hetkellä 25 henkeä
työllistävään yritykseen.
Muovityö Hiltusen hallissa on tekemisen meininki. Jussi Latva-Kiskola kelaa kuvassa säiliön jäykisterenkaita.
19
Raimo Kolmosella ja
Raino Lähteisellä on
työn alla
kuljetussäiliön päädyn
korroosiokerroksen
laminointi.
tiin myös yrityksessä vuodesta 1996
työskennellyt Jari Vatka.
– Siinä missä Esa tunsi tuotantopuolen, oli Jari ollut minun oikea
käteni myyntipuolella. Se, että
avainhenkilöt saatiin näin sitoutettua mukaan, oli mielestäni myös
erittäin tärkeää, Matti taustoittaa.
Parhaiten sukupolvenvaihdoksen
onnistumisesta kertoo kuitenkin
yrityksen nykytola. Viimeisen 14
vuoden aikana yritys on reilusti tuplannut liikevaihtonsa ja työntekijämäärä on kasvanut kymmenestä
25:een.
Toimitilat uusiksi
Muovityö Hiltunen on toiminut parin vuoden Lempäälään tehtyä syrjähyppyä lukuun ottamatta koko
historiansa ajan Valkeakoskella. Nykyisin sen toimitilat löytyvät Holmin 2000-luvulla perustetulta teollisuusalueelta. Sinne yritys muutti
2003, vain pari vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen.
– Syy siihen oli, että vanhassa
paikassa toiminta alkoi olla kuin
shakkipeliä. Osia ja työmiehiä piti
koko ajan olla siirtämässä paikasta
toiseen, ja tämä alituinen järjestely
esti tehokkaan työnteon, kertoo nykyinen yrittäjä Esa Hiltunen.
Uusi halli keskellä lamaa
Muutto laajensi käytössä olevaa tilaa
merkittävästi, sillä vanhassa paikassa, Lumikorven teollisuusalueella
käytössä ollut 1600 neliön tila laajeni kertaheitolla 2500 neliöön. Senkin jälkeen tosin on tarvinnut laajentaa vielä kerran. Neljä vuotta sitten – keskellä taantumaa – yritys otti ja nykäisi pystyyn toisen reilun tuhannen neliön toimitilan.
– Syy tähän oli, että päätimme
tuolloin panostaa entistä vahvemmin 2000-luvun alussa aloitettuun
rekka-autojen
kuljetussäiliöiden
tuotantoon, Esa kertoo.
– Aikaisemmin olimme tehne et
kuljetussäiliöitä projektiluontoisesti, mutta sittemmin pistimme suunnittelun uusiksi ja teimme sii tä
asiakkaalle selvän yksittäisen tuotteen, hän jatkaa. Tänä päivänä Muoviteollisuus Ry:n Vuoden Lujitemuovituote -palkinnon vuonna
Nykyisen toimipisteensä Holmin teollisuusalueelle Muovityö Hiltunen rakennutti pian
omistajanvaihdoksen jälkeen. Kuvan oikeassa reunassa näkyy myös vuonna 2010
rakennettu uusi halli.
2008 voittanutta tuotetta myydään
sitä varten 2010 perustetun Admor
Composites Oy:n toimesta. Siinä
pääomistajina toimivien Vatkan ja
Hiltusen lisäksi osakkaina ovat
myös yrityksen työntekijät Antti
Tapola ja Olli Timlin.
Monipuolisuus auttaa
Kuljetussäiliöihin satsaaminen on
osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi,
sillä perinteisen teollisuuden vähentäessä ainakin loivasti tilauksiaan,
on kuljetussäiliöistä saatu tarvittua
kasvua. Nykyään niiden osu us yritysten yhteenlasketun reilun kahden
miljoonan euron liikevaihdosta on
jo noin puolet.
Yrittäjä katsoo tulevaisuuteen
varsin luottavin silmin.
– Se johtuu kyllä pitkälti siitä, että meillä on monipuolinen asiakaskunta. Jos joku asiakas karsi tilauksia, tilalle kyllä löytyi korvaavaa työtä, hän kertoo.
Isänsä poika
● Sekä Matti että Esa Hiltusella on ollut kauppamiehen vikaa
jo pienestä pitäen. Matti esimerkiksi perusti yrityksensä
välittömästi armeijan jälkeen,
kun hän kävi tiedustelemassa
parista yrityksestä, olisiko heillä tarjota hänelle toimeksiantoja. Säästössä tuolloin olleet
2000 markkaa mies o li kerännyt kasaan tekemällä autokauppoja.
– Niillä rahoilla ostin sitten
lasikuitumattoja ja hartsia, jotta pääsin aloittamaan toiminnan kotitalomme kellarissa,
hän taustoittaa. Kolme vuotta
myöhemmin mies ra kennutti
yhdessä toisen yrittäjän kanssa
ensimmäisen tuotantohallinsa.
Myös Esa osoitti liikemiestaipumuksia jo nuorena poikana.
– Yläasteella toin Kiinasta ja
Taiwanista esimerkiksi langattomia mikrofoneja, diskovaloja
ja kelloja, joita myin sitten
luokkakavereilleni, hän kertoo.
Perheyrityksessä hän on työskennellyt koko ikänsä lukuun
ottamatta muutamaa opiskeluajan kesätyötä.
20
RIP Vaske – Seudullisen elinkeinoyhtiön
Valkeakosken, Akaan ja U rjalan seudullisena kehitysyhtiönä toimineen Valkeakosken
Seudun Kehitys Oy:n, tuttavallisemmin Vasken, toiminta päättyy heinäkuussa. Pääasiassa
alueen kuntien omistaman kehitysyhtiön hallitus teki päätöksen kehitysyhtiön alasajosta
tammikuun 14. päivänä. Paikalliset yrittäjät pelkäävät tämän heikentävän elinkeinopalveluiden asemaa Etelä-Pirkanmaalla.
Marja Pönni,
Valkeakosken Yrittäjät
1. – Etelä-Pirkanmaan kokonaisuuden ja yhteistyön kannalta pelkään sen
olevan huono päätös. Taloudellisesti
ajatellen ymmärrän sen, koska maailma
ympärillä on muuttunut, mutta pelkään,
että yrityskenttää koskeva yhteistyö
kuntien kesken vähenee ja tiedon kulku
huononee. Samoin voi aiheutua kilpailua, mikä ei t ietenkään aina ole huono
asia. Toisaalta taas, periaatteessa muutos
tuo aina uusia mahdollisuuksia – toivottavasti.
2. – Hyvät yhteiset toimintatavat
saattavat katketa. Vaske on ollut kauan
parhaiden joukossa verrattaessa kehitysyhtiöiden toimintaa ja yritysilmapiiriä yrittäjien arvioimana. Pelkään, että
kaupunki ei ota tarpeeksi yrittäjiä mukaan kehittämään toimintoja, jolloin
yrittäjät saattavat passivoitua eivätkä
hyödynnä avautuvia mahdollisuuksia.
Toisaalta jos yrittäjiä otetaan enemmän
mukaan jo kaupungin erilaisten alueiden kehittämiseen, niin se avaa nykyisillekin yrityksille aivan uusia mahdollisuuksia, ja riskinottokyky kasvaa k orkeammaksi. Se taas kasvattaa nykyisten
yritysten kokoa ja vahvuutta ja tuo veroeuroja paikkakunnalle.
3. – Uskon, että peruspalvelut uusille
yrittäjille säilyvät edelleen – nä in kaupungin johto on meille luvannut. Samoin uskon, että yritysasiamiesten tarjoamat palvelut yrityksille säilyvät edelleen.
4. – Valkeakosken kaupunki on tässä
asiassa ollut aktiivinen toimeenpanija.
Monet asiat ovat juuri nyt olleet sopivassa vaiheessa tehdä muutoksia, minkä
takia asian selvittely ja toimeenpano
kannatti aloittaa nyt.
Sirkka Koivuniemi,
Toijalan Yrittäjät
1. – Me Toijalan Yrittäjissä olemme ymmällämme tästä päätöksestä.
Vaske on tehnyt alueellamme tulosvastuullista ja h yvää työtä kaikilla
mittareilla mitattuna. Toki erilaisten
hankkeiden vähenemisen myötä
työnkuva on muuttunut, mutta organisaatiota keventämällä ja yhtiön
sisäisellä uudistetulla työnjaolla toiminta olisi voinut jatkua.
2. – Suurimpana riskinä näen
Akaassa sen, että palveluita ei o le
saatavissa tai ne eivät ole oikein kenenkään hallinnassa Vasken nopeutetun alasajon jälkeen. Uusi organisaatio ei synny hetkessä, ja mahdollisiin uusiin elinkeinovirkoihin tulevien perehtyminen esimerkiksi paikalliseen kysyntään ottaa sekin aikansa. Esimerkiksi yritysneuvonta
ja kehittäminen, toimitila-asiat, yritystonttien rekisterit ja myynti sekä
kehitysalueet ja alueen markkinointi ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta
jäävät varmasti odottamaan tekijäänsä.
3. – Palveluiden saatavuus yrityksille olisi pitänyt turvata, ennen kuin
Vasken ennenaikaisesta alasajosta
tehtiin päätös.
4. – Vasken alasajo olisi voitu
tehdä myös hallitusti käyttäen alkuperäinen sopimusaika loppuun ja
rakentaa samalla uutta elinkeinopalvelua vanhan tilalle. Emme ole
kyselyistä huolimatta saaneet infoa
syistä nopeaan alasajoon, emmekä
myöskään ole kuulleet suunnitelmia
siitä, miten palvelut jatkossa tuotetaan.
● Pirkanmaan Yrittäjä -lehti selvitti, millä mielellä päätös Vasken alasajosta on otettu vastaan
yrittäjien piirissä. Neljän kysymyksen patteristoon vastasivat sekä Toijalan, Viialan, Kylmäkosken, Urjalan että Valkeakosken paikallisyhdistysten puheenjohtajat.
Kysymykset:
1. Oliko Vasken alasajo mielestäsi Etelä-Pirkanmaan kannalta hyvä vai huono päätös?
2. Mitä riskejä/mahdollisuuksia näet asiassa?
3. Miten uskot tämän vaikuttavan alueesi yrittäjiä tukeville palveluille?
4. Kehitysyhtiön toiminta loppuu jo heinäkuussa. Mitä mieltä olet aikataulusta?
Kalle Formisto, Viialan Yrittäjät
1. – Olin m uutama vuosi si tten ajamassa Vaskesta eroamista, koska meillä
oli silloin Akaassa yksi yritysasiamies eikä muuta henkilöstöä. Kaupunki oli kuitenkin valmis satsaamaan enemmän palveluihin, ja saimme tänne näyttävän
konttorin, 1,4 yritysasiamiestä, uusyritystuen sekä muuta henkilöstöä. Kun edellistä sopimuskautta uusittiin, lupasin antaa työrauhan ja olla kritisoimatta, ja mielestäni Vaske on onnistunut toiminnassaan nyt erittäin hyvin. Se onko tämä hyvä vai huono päätös, en oikein osaa sanoa, mutta se on varma, että tämä on uuden alku.
2. – Näen riskinä sen, että Akaan kaupunki säästää itsensä hengiltä, eikä osaa
panostaa elinkeinoelämän kehitykseen.
Pahimmassa tapauksessa kaupunkiin
palkataan yksi halvimmalla töihin tuleva
yritysasiamies ja sijoitetaan hänetkin Kylmäkosken kunnantalolle, ettei ole silmissä. Mutta on tässä mahdollisuuksiakin,
jos kaupunki on valmis satsaamaan. Toivon, että kaupunkiin saataisiin elinkeino/kehitysjohtaja, jonka alaisuudessa elinkeinotoimi olisi. Hänen vastuulleen voisi
laittaa myös esimerkiksi matkailun ja
yleisen alueen kehittämisen, jota myös
Vaske on osittain tehnyt.
3. – Siihen on vaikea sanoa tässä vaiheessa mitään, kun ei ole mitään tietoa,
miten palvelut jatkossa hoidetaan.
4. – Aikataulu on täysin järjetön. En
käsitä miksei yhtiö voinut jatkaa vuoden
loppuun, johon saakka oli voimassa olevat sopimuksetkin. On täysin järjetöntä
aloittaa tällaisella aikataululla noin suuret
muutokset, varsinkaan kun Akaalla ei ole
edes vielä suunnitelmia julkistettu.
Vesa Peltola,
Kylmäkosken Yrittäjät
1. – Mielestäni tämä oli
huono päätös. Vaatii kunnilta paljon, jotta saadaan lähes
vastaava palvelutaso säilymään.
2. – Yrityksien yhteistyö
yli kuntarajojen tulee heikkenemään, ja elinkeinopolitiikka keskittyy kunnan tarpeisiin. Mahdollisuutena on
hyvillä henkilövalinnoilla
saada vuoropuhelu kunnan
ja yrittäjien välillä pa remmaksi.
3. – Uskon, että palvelut
tulevat huononemaan.
4. – Kun jokin toiminta
päätetään lopettaa, niin sen
alasajoa ei ka nnata määräänsä enempää pitkittää.
Raimo Turunen,
Urjalan Yrittäjät
1. – Uskon ja t oivon, että
tehty päätös oli hyvä. Urjalassa yrittäjät ovat jo pitkään toivoneet oman yritysasiamiehen palkkaamista.
2. – Yhteistyötä voi tehdä
yli kuntarajojen myös jatkossakin ja mielellään useampaan suuntaan. Näen vain
mahdollisuuksia, kun Urjalassa on oma yritysasiamies.
3. – Verkostoitumista ja
yhteistyötä tehdään jatkossakin.
4. – Tähän varmaankin paremmin pystyvät vastaamaan
ne, jotka asioista ovat päättäneet.
21
alasajo huolestuttaa paikallisia yrittäjiä
Henkilökunta Kaupunginisät
yllättyi
toppuuttelevat
● Kehitysyhtiön alasajo yllätti
ainakin Vasken yhdeksänhenkisen henkilöstön. Heille iskettiin kouraan irtisanomislaput
tammikuun 23. päivänä. Henkilöstöä ihmetyttää etenkin se,
miksi tutkitusti toimivaa palvelukonseptia aiotaan muuttaa tilanteessa, jossa Suomen talous
on muutenkin vaikeuksissa.
– Etenkin tämä nopeus yllätti meidät kaikki. Akaa oli ilmoittanut jo aiemmin syksyllä
tämän olevan heille viimeinen
vuosi, mutta nyt aikataulua vielä aikaistettiin, sillä sopimus
olisi ollut voimassa vuoden loppuun saakka, toteaa Vaskessa
14 vuotta työskennellyt Akaan
yritysasiamies Risto Rantala.
trendejä. Miten käy Etelä-Pirkanmaan kehityksen suhteen,
kisaamme kuitenkin Suomessa
ja kansainvälisesti osaavasta
työvoimasta ja yri tyksistä, hän
kummeksuu.
Rantala ihmettelee sitäkin,
että siinä miss ä yleinen trendi
on koko ajan suosinut kuntarajat ylittävää toimintaa ja suurempia kokoluokkia, ollaan
Etelä-Pirkanmaalla kulkemassa
nyt täysin päinvastaiseen suuntaan. Hänen pelkonsa on, että
Vasken alasajon myötä EteläPirkanmaalla aloitetaan jopa
elinkeinotoimien kilpavarustelu.
– Mikä taas ei ole kenenkään
etu.
Tämä juna kulkee toiseen suuntaan
Vasken virallisessa tiedotteessa
yhtiön lopettamisen perusteena on mainittu Euroopan unionin uuden rakennekauden hankerahoituksen vähäisyys ja tästä johtuen yhtiön hallinnon
suhteellisten hallintokulujen
raskaus. Rantala myöntää, että
EU-projektien määrä on kyllä
vähentynyt selvästi, mutta huomauttaa, että jatkossa saattavat
jäädä vähätkin EU-rahat hakematta.
– Mielestäni on ihan aiheellista kysyä, kuka jatkossa nostaa
täällä keskusteluun seudulliset
hankkeet tai vie eteenpäin EUhankkeita. Vaske on kuitenkin
ollut niiden suhteen hyvin aktiivinen taho seuraten ympäröivän yhteiskunnan kehitys-
Toivon olevani väärässä
Yritysasiamiehen mukaan Vasken alasajoa on perusteltu
myös säästöillä. Se taas kuulostaa kokeneen yritysmiehen
mielestä omituiselta.
– Tietenkin on tärkeää, että
rahan kanssa ollaan tarkkoja,
mutta Vaskeen pistetty euro on
tullut takaisin useammankertaisena, jos otetaan huomioon
tänne luodut työpaikat ja verotulot, hän toteaa. Rantala pelkää, että säästäminen koituu
etenkin paikallisten yritysten
harmiksi.
– En jaks a millään uskoa
elinkeinopalvelujen paranemiseen, mutta toki tässä kunnilla
on nyt näytön paikka. Tässä
asiassa myöntäisin erittäin mielelläni olevani väärässä, Rantala
tiivistää.
● Vaikka eteläpirkanmaalaiset yrittäjät ovat selvästi huolestuneita Vasken
alasajon vaikutuksista, kunnanisät pitävät huolia turhina. Sekä Valkeakoskella, Akaassa että Urjalassa vakuutetaan, että elinkeinopalvelut toimivat
jatkossakin.
Valkeakosken kaupunginjohtaja
Jukka Varonen aloittaa huomauttamalla, ettei Vasken alasajopäätös johdu siitä, että Valkeakoskella oltaisiin
yhtiön palveluihin tyytymättömiä.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että nyt
tehdyssä ratkaisussa on enemmän
hyviä kuin huonoja puolia. Varosen
mukaan elinkeinopolitiikka osana
kaupungin elinvoiman kehittämistä
on niin k eskeisellä sijalla, että sen
tuominen kaupungin johtamisen ytimeen on perusteltua. Kaupunginjohtaja alleviivaa, että Valkeakoskella
kaiken lähtökohdaksi on otettu se, ettei palvelutaso heikkene.
– Tavoitteemme on päinvastoin
vahvistaa elinkeinopalveluita ja käyttää resurssit nykyistä paremmin näiden palveluiden tuottamiseen, kaupunginjohtaja vakuuttaa. Hänen mukaansa hyvää uudessa toimintatavassa on, että yhteistyö matkailun, markkinoinnin ja kaupunkisuunnittelun
kanssa tiivistyy oleellisesti.
Neuvottelut jatkuvat
Uudistuksen huonona puolena Varonen pitää sitä, että puhtaasti elinkeinopalveluihin liittyvä osaaminen hajaantuu yhdestä organisaatiosta kolmeen kuntaan. Kaikissa asioissa se ei
ole optimaalinen ratkaisu.
– Esimerkiksi Uusyritysneuvontaan ja hankevalmisteluun liittyvät
palvelut olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti jatkossakin järkevää tuottaa
seudullisesti yhteistyönä. Toivon, että
tähän löydetään vielä toimiva ratkaisu. Keskustelemme tästä vielä yhdessä naapurikuntien kanssa, hän kertoo. Kaupunginjohtajan mukaan Vaske ajettiin alas ripeällä aikataululla,
koska myös yhtiön toimitusjohtajan
palvelusuhde päättyy heinäkuun lopussa.
– Näemme, että yhtiöön ei ole tarkoituksenmukaista hakea lyhyeksi
ajaksi väliaikaista toimitusjohtajaa ja
jatkaa toimintaa ”puolivaloilla”.
– Myös henkilöstön osalta epävarmuuden aika tulee olla mahdollisimman lyhyt, jotta muutos haittaisi
mahdollisimman vähän varsinaista
perustehtävää.
”Varsin monia syitä”
Akaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaari pitää Vasken toiminnan
alasajoa hyvänä päätöksenä. Syitä
Vasken toiminnan päättymiseen hän
ei lähde sen enemmän erittelemään
vaan kuittaa vain ”syitä olevan varsin
monia”. Hän kertoo näkevänsä asiassa
pelkästään mahdollisuuksia ja toppuuttelee yrittäjien pelkoja palvelujen
suhteen.
– Akaan kaupunki lähtee siitä, että
elinkeinopalveluita tehostetaan ja parannetaan. Suunnitelmat ovat olemassa, ja kaupunginhallitus käsittelee
niitä viimeistään maaliskuun alkupuolella, hän kertoo. Viitasaari ihmettelee myös kritiikkiä siitä, että
alasajopäätös olisi pistetty toimeen
liian kiireellä aikataululla.
– Aikaahan on runsaasti. Meillä
Akaan kaupungilla on totuttu ripeään
toimintaan. Meillä ei ja hkailla, hän
lopettaa.
Henkilökohtaisesti eri mieltä
Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala kertoo, että olisi henkilökohtaisesti nähnyt Vasken toiminnan jatkumisen parempana vaihtoehtona Etelä-Pirkanmaan seutukunnan kannalta.
– Vaske on vuosien mittaan saanut
asiakkailtaan hyviä arvosanoja, kolmen omistajakunnan välinen kilpailu
työpaikoista on ollut vähäistä, ja yhteistyö on hyödyttänyt kaikkia, hän
tiivistää. Hän näkee, että suurin syy
Vasken tarinan päättymiseen oli s e,
että kaupungit halusivat elinkeinoasioiden hoidon omaan organisaatioonsa.
– Akaa ja Valkeakoski palkkasivat
molemmat suoraan kaupungin palvelukseen, erilliset henkilöt, joiden tehtävänä oli houkutella kaupunkiin
uusia yrittäjiä. Tämä rinnakkainen
toiminta alkoi syödä Vasken uskottavuutta alueella.
Urjala saa oman
yritysasiamiehen
Maijala näkee uuden tilanteen suurimpina riskeinä kuntien välisen kilpailun kasvun u usista yrityksistä ja
työpaikoista sekä kuntien välisen yhteistyön vähenemisen. Toisaalta hän
näkee tilanteen mahdollisuutena resurssien uudelleen kohdistamiseen.
– Urjalan kunta tulee palkkaamaan kokopäiväisen henkilön kunnan organisaatioon vastaamaan elinkeinopalveluista, Maijala lupaa ja tietää tämän olevan myös paikallisten
yrittäjien tahto.
– Urjalassa paikallisen yrittäjäyhdistyksen edustajat ovat jo pitkään
toivoneet ratkaisua, jossa kunta palkkaa suoraan palvelukseensa oman
elinkeinoasiamiehen, hän huomauttaa.
22
Kun 42 vuotta
työelämää ei riitä
Akaan Viialassa asustava Sakari Iloranta jäi eläkkeelle metsäjätti
UPM:ltä kunnioitettavan pitkän, 42 vuoden, työputken jälkeen täyttäessään 63 vuotta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että mies olisi lopettanut
työnteon, sillä mies perusti lähes ensitöikseen oman yrityksen. Se on
antanut hänelle mahdollisuuden palata pienestä pitäen rakastamiensa
puutöiden pariin. Varsinaisena erikoisuutena voidaan pitää hänen komeita puutaulujaan, joita mies tekee asiakkaan pyynnöstä niin mökkimaisemista, lemmikkieläimistä kuin ihmisistäkin.
Sakari Iloranta heittäytyi käsityöyrittäjäksi
jäätyään eläkkeelle UPM:ltä. Puutöitä hän
on tykännyt tehdä pienestä pitäen.
vyys.
– Kai siinä oli vähän tätä vanhaa
tarkastajan rooliakin. Ei minulle
olisi tullut mieleenkään tehdä tätä
muuten, vaan halusin touhuta alusta
asti avoimin kortein ja hoitaa veroja tiliasiat kuten kuuluukin.
● Kun katsoo viialalaisen Sakari
Ilorannan työhuonetta, ei jää epäselväksi, mikä on hänen materiaalinsa.
Tietokonepöytää ja y htä arkistokaappia lukuun ottamatta huone
kun on hyvin pitkälti sisustettu
omin käsin t ehdyillä puuesineillä.
Niistä majesteettisin on yli kahteen
metriin yltävä, uskomattoman paljon yksityiskohtia sisältävä kaappikello, mutta myös esimerkiksi sohva
sekä koko huoneen ympäri kiertävä
hylly ovat syntyneet omakotitalon
kylkeen rakennetussa puutyöverstaassa.
– Siis rikospaikassa, hymyilee Sakari.
Metalli, paperi, puu
Nykyisiin puuhommiinsa mies o n
kulkenut kirjaimellisesti metallin ja
paperin kautta. Alkuperäiseltä koulutukseltaan Sakari on metallimies,
ja elämäntyönsä hän on tehnytpaperiteollisuuden palveluksessa.
– Valmistuttuani metallimieheksi
Valkeakoskelta siirryin Lokomon
konepajakouluun ja sitten jatkoin
opiskelemalla koneenrakennuksen
suunnittelua Tampereen teknisessä
oppilaitoksessa, hän kertoo. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, kun
viimeisenä opiskelukesänään mies
pääsi työnjohtajan lomittajaksi Yhtyneille Paperitehtaille Valkeakoskelle.
– Voi kyllä sanoa, että palkka vei
paperiteollisuuteen, koska silloin
saamani tuhannen markan kuukausipalkka oli aivan käsittämättömän
iso raha opiskelijalle, hän myöntää.
Myös työnantaja oli ilmeisen tyytyväinen nuoren esimiehen työpanokseen, sillä jouluna hänelle soitettiin
tehtaalta jälleen tuuraamaan ja pian
sen jälkeentarjottiin jo vakituista
työtä.
– Niinpä minä si tten jäin sille
tielle,
Maratonvuodet täyteen
Se olikin sitten astetta pidempi polku, sillä Sakarin työura paperijätin
parissa kesti 42 vuo tta. Työuraansa
hän muistelee lämmöllä.
– Sain tehdä hyvin monipuolisia
hommia, koska toimenkuva tai tehtävät vaihtelivat noin viiden–seitsemän vuoden sykleissä, hän kertoo.
Sakari ehti toimia esimerkiksi työnja tuotantosuunnittelijana, it-päällikkönä sekä sisäisenä tarkastajana.
Se oli hänen toimenkuvansa viimeiset 17 vuotta. Ja vaikka työ maistui,
ilmoitti Sakari jo hyvissä ajoin aikovansa jäädä eläkkeelle kun hän täyttäisi 63.
– Ajattelin, että siinä vaiheessa oli
tarpeeksi maileja mittarissa. Varsinkin sisäisenä tarkastajana minun tuli oltua reissussa ympäri mailmaa
jopa 140 päivää vuodessa.
Puukko tutuksi jo tenavana
Puutyöt ovat kiinnostaneet Sakaria
pienestä pitäen.
– Minulla on ollut puukko niin
pienestä asti, kun se on kädessä pysynyt, hän kertoo ja huomauttaa, että 50-luvun Suomessa ei ollut legoja
tai lelukauppoja nykyiseen malliin,
puhumattakaan rahasta.
– Ei siinä auttanut kuin itse tehdä ne omat kaaripyssyt ja ritsat sekä
pikkuhiljaa taitojen kehittyessä
myös erinäiset käyttö- ja koriste-esineet, hän kertoo. Se auttoi käsityöyrityksen aloittamista, että työkaluvarasto oli jo lähtökohdiltaan varsin
muhkea. Sitä kun oli kartutettu jo
aikaisemmin, kun hän osti vanhempiensa entisen kotitalon ja t oteutti
siellä täydellisen remontin, kuten
nykyisessä asunnossaankin.
– Minulla on aina ollut sellainen
periaate, että jos jotain työkalua tarvitsen useammin kuin kerran, olen
sen ennemmin ost anut kuin vuokrannut, hän kertoo. Nykypäivänä
verstaan varastosta löytyykin kompakti, lattiasta kattoon asti varusteltu puutyöverstas.
Entinen elämä auttoi
Siitä Sakarin 60-luvulla hankkimasta koneenrakentajan koulutuksesta
on muuten ollut apua, sillä esimerkiksi vannesaha ja puusorvi ovat Sakarin itse suunnittelemia. Hyötyä
on ollut myös paperikonsernissa
saadusta kokemuksesta. Koska hän
sisäisenä tarkastajana toimiessaan
oli mukana mm. yrityskaupoissa ja
tarkasti jättikonsernin yksiköiden
toimintoja ja kontrolleja, ei yhden
hengen yrityksen kirjanpito ole ollut
hänelle mikään ylitsepääsemätön
este. Ja se, että Sakari lähti harjoittamaan toimintaansa juuri yrityksenä,
oli tarkalle miehelle itsestäänsel-
Työ vai harrastus?
Kysymykseen siitä, onko hänen toiminnassaan enemmän kyse harrastuksesta vai työstä, mies joutuu puntaroimaan vastaustaan vähän aikaa.
– Kyllä se taitaa on fifty–fifty.
Pääsääntöinen motivaationi on ollut
löytää itselleni mielekästä tekemistä.
Siitä ei t ulisi kesää, jos vain nököttäisin jossakin kerrostalossa ilman
mitään puuhaa käsilleni, hän aloittaa mutta myöntää, että alkuperäinen suunnitelma on matkan varrella
”lähtenyt hieman lapasesta”.
– Ajattelin, että tämä on mukava
noin puolipäivähomma, mutta on
tässä etenkin viime aikoina tullut oltua aikalailla kahdeksaa tuntia tuolla verstaalla, Iloranta toteaa. Hän
kertoo olevansa siinäkin mielessä
erilainen yrittäjä, että oma elanto ei
ole kiinni yrityksen menestymisestä, 42 vuoden aikana ansaittu eläke
on se ykkösleipäpuu.
– Tosin tietenkin tavoitteeni on,
että toiminta itsessään kattaa siihen
menevät kulut, mihin olen nyt päässytkin, hän kertoo. Tällä hetkellä tärkeintä on kuitenkin se, että hän tekee nyt sitä työtä, mistä pitää.
– Olenkin sanonut aiemminkin,
että teen tätä niin kauan kuin tämä
on hauskaa.
Valokuvasta puutaulu
Sakarin tuotevalikoima on kattava,
sillä se pitää sisällään niin k elloja,
rasioita, hyllyjä, ikkunakoristeita,
eläinfiguureja kuin palkintojakin.
Iloranta käy myymässä tuotteitaan
erilaisissa markkinatapahtumissa,
mutta iso osa asiakkaista on törmännyt niihin myös hänen verkkosivujensa kautta. Yrittäjän eksoottisin tuoteryhmä ovat asiakkaan valokuvista vanerille valmistetut näköistaulut. Niitä hän on tehnyt niin hen-
kilöistä, lemmikeistä kuin maisemistakin. Niiden valmistamisesta
Sakari innostui todenteolla jo ennen
yrittäjäuransa alkua ostettuaan niiden valmistukseen tarvittavan kuviosahan. Nälkä kasvoi syödessä, ja
nyt mieheltä löytyy todellinen huippusaha.
– Tämän tilasin Yhdysvalloista,
jossa kuviosahaamisella on pitkät
perinteet, hän kertoo. Verstaalla Iloranta antaa demonstraation. Työn
alla on tosin tällä kertaa taulun sijaan eläinfiguuri. Otteista näkee, että asialla ei olla ensimmäistä kertaa.
Kappale pyörii Sakarin käsissä, ja
sahan ohut terä leikkaa millintarkasti puun päälle piirrettyjä ääriviivoja. Aikalailla kaksi min uuttia
myöhemmin puusta on irronnut
selvä kissakuvio.
Kuvankäsittelyohjelmalla
alkuun
Taulut eivät synny aivan samaa
vauhtia, koska niissä leikattavaa ja
yksityiskohtia on huomattavasti
enemmän. Puuhun tarvittavien reikien määrä saattaa helposti olla
useita satoja. Silloin sahan äärellä
menee putkeen useampikin tunti.
Käytännössä prosessi etenee niin,
että yrittäjä vastaanottaa asiakkaalta
valokuvan, jonka hän sitten muokkaa kuvankäsittelyohjelmalla työstettävään muotoon. Valokuvasta
printattu kuva asetetaan vanerin
päälle joko tarralla tai liimalla ja leikataan oikeaan muotoon yrittäjän
verstaassa.
– Tämän on vähän kuin käänteistä maalausta. Siinä missä maalari
maalaa valkoiselle pohjalle mustalla,
minä taas leikkaan pois ne ”maalattavat” palat, hän selkeyttää. Työn lopullinen hinta määräytyy koon ja
sen vaatiman työn mukaan. Yrittäjä
on tehnyt sekä A3- että A4-kokoisia
tauluja.
– Riippuen työn vaativuudesta
sille tulee hintaa kehyksineen ja lasituksineen 80–150 euroa.
Ilorannan luomuksiin voi tutustua tarkemmin miehen kotisivuilla
osoitteessa www.puunlumoissa.fi.
23
24
Anu tuo draamaa
varhaiskasvatukseen
Kun Anu Sinko-Argillander saa aikanaan toteutettua unelmansa omasta päiväkodista, on selvää,
että draamaa ja tanssia tullaan käyttämään siellä kasvatusmetodina keskivertoa enemmän. Vielä
nyt päiväkodin perustaminen ei ole ajankohtaista, mutta yrittäjänä hän otti jo ensiaskeleensa viime keväänä. Silloin perustettu ja sympaattisesti nimetty Hauskaa Onnia on keskittynyt kouluttamaan erityisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisia.
● Anu on tuoreenpuoleinen toijalalainen, sillä hän muutti yhdessä
aviomiehensä kanssa Pirkanmaalle
neljä vuotta sitten. Asuinpaikan valintaa edesauttoi se, että Anun kaksi
sisarta olivat muuttaneet Akaaseen
jo aikaisemmin. Neljään vuoteen on
mahtunut vielä yksi muuttoakin
isompi elämänmuutos, sillä perhe
sai kolme vuotta sitten uuden jäsenen – Jaden. Anu kertoo, että lapsen
saaminen oli ole ellinen syy myös
yrityksen perustamiseen.
– Äitiysvapaalla minulla oli aikaa
kehittää omaa yritysideaani, hän
kertoo. Yrittäjyys ei ollut Anulle aivan vieras asia. Hän on itse yrittäjäperheen vesa, ja hänen miehensä on
ohjelmointialan yrittäjä.
– Ainakin tämän vuoksi minulla
oli varsin realistinen kuva yrittäjäksi
ryhtymisestä.
Alalla jo yli puolet elämästä
Anu on siinä mielessä kasvatusalan
konkari, että hän toiminut lastenhoitajana 16-vuotiaasta saakka. Kun
ikää on nyt 35 vuotta, tarkoittaa se,
että hän on ollut alansa hommissa jo
yli puolet elämästään. Viime vuonna
alkaneessa liiketoiminnassaan hän
on keskittynyt draaman ja t anssin
tehostetusta hyödyntämisestä lastenkasvatuksen työvälineenä. Hänen mukaansa molemmat sopivat
varhaiskasvatukseen useammastakin syystä.
– Sekä tanssi että draama ruokkivat lasten luovuutta, vahvistavat itsetuntemusta ja lisäävät sosiaalisia
taitoja ja o vat täten hyödyksi myös
muussa oppimisessa ja yleensäkin
elämässä, hän listaa. Tuoreehko yrittäjä kertoo itse saaneensa kipinän
draama- ja t anssikasvatukseen
oman innostuksensa kautta. Teatteria hän o n itse harrastanut aktiivisesti teini-iästä asti ja t anssia vielä
tätäkin kauemmin.
Iso kasa harjoituksia
Käytännössä Anu on luonut pienten
lasten ohjaajille, kuten päiväkotien
ja 1–2-luokan opettajille, soveltuvat
Tanssia Tenaville ja Draamaa Tenaville -koulutuspaketit. Ne ovat noin
kolmen tunnin mittaisia koulutuksia, joiden aikana käydään läpi sekä
teoriaa että käytäntöjä. Osallistujille
jaetaan myös Anun kokoama oppimateriaalikirja.
– Se pitää sisällään esimerkiksi
puolensataa erillistä esimerkkiharjoitusta, jotka on jaoteltu erikseen
muiden muassa rentoutumis-, tutustumis-, liike- ja k eskittymisharjoituksiin, Anu esittelee. Oppimateriaaliinsa hän on koonnut vuosien
saatossa kerättyä omakohtaista kokemusta.
Anu Sinko-Argillander
perusti yrityksensä äitiyslomalla. Nimensä yritys sai Anun isän käyttämästä onnentoivotuksesta. Nainen on
luonut kaksi varhaiskasvatukseen soveltuvaa koulutuspakettia,
joista toisessa keskitytään draamaan ja toisessa tanssiin.
Asiakkaat ovat löytyneet
Etelä-Suomesta
Yrityksensä Anu sai kaupparekisteriin viime vuo den keväällä, ja syksyllä hän pääsi aloittamaan varsinaisten koulutusten järjestämisen.
Ottaen huomioon, että markkinointi rajoittui käytännössä kotisivujen
lisäksi sähköpostiviestintään, hän
pitää järjestämisensä koulutusten
määrää varsin mukavana. Se tosin
vähän ihmetyttää, että kaikki koulutukset tilattiin eteläsuomalaisiin
kuntiin, kuten Vantaalle, Nurmijärvelle ja Tuusulaan.
– Esimerkiksi Pirkanmaalla en
ole järjestänyt yhtäkään koulutusta
– vielä, hän vinkkaa. Itsevarmuutta
omaan tekemiseen on antanut se, että kursseilta saatu palaute oli järjestäen hyvää.
– Etenkin materiaali, joka siis jaetaan aina koulutuksiin osallistujille, sai erinomaisen vastaanoton. Erityisesti olen saanut palautetta siitä,
että materiaalissa on konkreettisia ja
täysin uusia leikkejä ja ha rjoitteita,
jotka voi ottaa käyttöön välittömästi, Anu kertoo.
Ei vain tenaville
Anun ja hänen yrityksensä palvelutarjonta ei rajoitu pelkästään varhaiskasvatuksen puolelle, ja yrittäjä
haluaakin erityisesti yrittäjien aviisissa korostaa, että draama sopii hyvin käytettäväksi myös esimerkiksi
TyHy-toimintaan. Draamaharjoituksia voidaan käyttää aikuisille samoin kuin lapsillekin; itseensä ja
toisiin tutustumiseen, hauskanpitoon ja yhteishengen vahvistamiseen.
– Työyhteisö voi tilata draamailua joko 2–3 t unnin mittaisena tapahtumana tai pidettäväksi useamman kerran samalle ryhmälle, jolloin voidaan luoda myös pidemmän
aikavälin tavoitteita, hän markkinoi.
25
26
27
Nina palautti isänsä yrityksen
maailmankartalle
Nina Koskinen (o.s. Alén) aloitti vuodenvaihteessa työt
uusvanhalla nimellä, kun hän otti käyttöönsä isänsä Eero
Alénin aikanaan perustaman Alen Consulting -rekrytointiyrityksen nimen. Ninalle henkilöstöala on tuttua puuhaa, sillä hän on tehnyt alan töitä vuodesta 1993. Työnsä
hän aloitti samannimisessä firmassa, jonka omistajaksi
hän nyt siirtyi.
● Alén Consulting Oy:n perustaja, Ninan isä, Eero Alén
on siinä mielessä rekrytointialan grand old man, että
hän oli mukana käynnistämässä MPS:n en simmäistä
Helsingin ulkopuolista toimistoa vuonna 1980. Omaa
nimeään kantavan toimistonsa hän pisti pystyyn 1993,
ja vain vähän tämän jälkeen
Nina aloitti työnsä perheyrityksessä. Suurin osa h änen
työkokemuksistaan onkin
kirjattu Alen Consultingin
riveissä.
– Muutamaa muuta työsuhdetta lukuun ottamatta
olin täällä töissä aina siihen
asti, kun isäni jäi eläkkeelle
2006 ja m yi oman liiketoimintansa eteenpäin, Nina
taustoittaa.
Kesäinen bongaus
Ajatus yrityksen jatkamisesta kävi mielessä jo isän eläköitymisen
kynnyksellä,
mutta ajoitus ei osunut tuolloin kohdilleen. Samana
vuonna Koskisten perheeseen kun syntyi perheen
kuopus, eikä pienen lapsen
äidillä ollut mahdollisuutta
yrityksen
jatkamiseen.
Omia yrittäjäsiipiä Koskinen
pääsi kuitenkin kokeilemaan
jo ennen nykyhetkeä. Valtti
Henkilöratkaisut -henkilöstöfirman yrittäjänä Nina
aloitti yhdessä Laura Helasjoki-Ristimäen
kanssa
vuonna 2011. Viime kesänä
Nina Koskinen sattui kuitenkin huomaamaan, että tuttu
yritysnimi oli j älleen saatavilla. Koskisella kun oli aina
välillä tapana katsoa, mitä
hänelle tutulle yritykselle
kuului.
– Huomasin, että yrityksen aikanaan isältä ostanut
yrittäjä oli myynyt liiketoiminnan eteenpäin, ja aikanaan käytössä ollut nimi o li
jäänyt vapaaksi, Koskinen
selkeyttää.
– Vähän siinä t uli sellainen tunne, että tämä oli kuin
merkki, että tartu nyt tähän,
hän sanoo. Hommat etenivät
varsin nopeasti, ja asiat aikaisemman yhtiökumppanin kanssa saatiin juteltua
hyvässä sovussa.
Perheyrityksen paluu
Yrityksen
perustamiseen
tarvittavat paperihommat
koina on ymmärrettävää, että
siihen voi mennä myös kaksi
sivullista, mutta se on kyllä
maksimi, hän jatkaa. Nuoremman työnhakijan kannattaa listata mukaan kaikki
mahdolliset kesätyöt aivan
ensimmäisistä alkaen, mutta
esimerkiksi 35-vuotiaan toimittajan ei kuulemma tarvitse enää ka ikkia teinivuosien
hommia luetella.
– Tärkeintä on kuitenkin
aina miettiä hakemus sen
mukaan, mitä tehtävää on hakemassa. Olen minä s aanut
myös hakemuksia, joissa jo
otsikossa on väärän firman
nimi.
saatiin kuntoon vielä ennen
joulua, ja tämän vuoden ensimmäisenä päivänä Nina
aloitti Alen Consulting Ky:n
uuden ajanjakson.
– Sen tässä taas totesi, että
aika paljon byrokratiaa ja
paperityötä tähän yrittämisen aloittamiseen aina vaaditaan, hän kommentoi. Töitä
uusvanhalla yrityksellä on
ollut mukavasti, ja yrittäjä
myöntää, että tammikuu on
ollut työntäyteistä aikaa. Se
ainakin auttoi alkuun, että
takana on jo noin 20 vuoden
kokemus, jonka myötä tuttuja asiakkaita oli j o valmiina
takataskussa. Yrityksen iskulausekin oli va lmiina jo aikaisemman Alen Consultingin ajoilta. Se kuuluu seuraavasti: Service isn´t everything, it´s the only thing.
Etuna helppous
Alen Consultingin kautta
Nina jatkaa tutuilla laduilla,
sillä toimenkuva itsessään
pitää edelleen sisällään rekrytointeja, suorahakuja sekä
henkilöstövuokrausta. Koskinen tarjoaa asiakkailleen
rekrytointi- ja suoranhakupalvelut avaimet käteen periaatteella, eli hoitaa tarvittavat haut työpaikkailmoituksien laatimisesta aina hakijoiden karsimiseen sekä
haastatteluun.
– Rekrytointifirman ideanahan on paitsi valita haettavana olevaan tehtävään sopivin mahdollinen henkilö,
tehdä itse hakuprosessi
asiakkaalle mahdollisimman
helpoksi niin, että toimeksiantajan ei t arvitse lähteä
lukemaan esimerkiksi koko
300 hakijan työhakemuksia
läpi, Koskinen sanoo. Yleensä asiakas astuu kuvaan vasta
siinä vaiheessa, kun Nina on
kahlannut läpi työhakemukset ja kä ynyt läpi alustavat
Nina Koskinen( vas.) otti vuodenvaihteessa käyttöönsä isänsä
Eero Alénin aikanaan perustaman Alen Consulting -rekrytointiyrityksen nimen. Ninan apuna työskentelee sihteeri Jertta Eerola.
nen työnhakija on jo kokenut
haastattelut.
– Ehkä tyypillisimmin tar- melkoisen
seulan,
sillä
joan asiakkaalle kahta tai kol- useimmassa
tapauksessa
mea kandidaattia finaalihaas- haastatteluun valitaan vain
tatteluihin.
muutama promille kaikista
hakijoista. Minkälaista työMillainen on hyvä
hakemusta alan ammattilaihakemus?
nen sitten opastaa työnhakijoita rustaamaan.
Jos työnhakija lisää hakemukseensa esimerkiksi Lin– Sanoisin, että hyvässä
kedIn-profiilinsa osoitteen, hakemuksessa ei ole mitään
sitä Nina käyttää, mutta esi- turhanpäiväistä, vaan vain se
oleellinen. Niiden tärkeimmerkiksi Facebook-profiileja
hän ei a la sen tarkemmin pien faktojen kertominen ei
syynäämään.
Perinteinen saa viedä viittä sivua, Nina
opastaa. Ansioluettelo puohaastattelu on kuitenkin hänen mukaansa edelleen se lestaan on mielellään yksisipaikka, missä työnhakijasta vuinen.
saa eniten irti. Tosin tätä en– Joskin näinä pätkätyöai-
Haastatteluun
kannattaa
valmistautua
Työhaastattelussa taas tärkeitä seikkoja on ensinnäkin se,
että paikalla on ajoissa ja toki
myös hyvät käytöstavat – t ai
varsinkin niiden puute – kyllä
jäävät mieleen.
– Sanoisin, että työhaastatteluunkin kannattaa valmistautua eikä vain pölähtää paikalle. Se, että on esimerkiksi
tutustunut hakemaansa työpaikkaan, kertoo kyllä motivaatiosta, Koskinen huomauttaa. Myös vastaus siihen
haastatteluiden ikikysymykseen omista heikkouksista –
tai Ninan tapaan kehittämisalueista – on kyllä hyvä miettiä vastaus etukäteen.
– Aika moni vastaa siihen,
ettei osaa sanoa mitään. Se ei
ole hyvä vastaus, sillä kukaanhan meistä ei ole t äydellinen,
Koskinen ohjeistaa.
Toinen konsultti jo
tämän vuoden
puolella
Omassa työssä mukavinta on
Koskisen mukaan vaihtelevuus, sillä asiakkaita ja t oimeksiantoja yrityksellä on
laidasta laitaan. Tälläkin hetkellä meneillään on esimerkiksi
haastatteluvaiheessa
oleva prosessi, jossa etsitään
lakimiestä, kun taas toisaalta
yrityksen nettisivuilla on hakusessa myös osa-aikaisia lumitöiden tekijöitä. Yrittäjällä
on parhaillaan työn alla kymmenkunta projektia.
– Se on sellainen määrä,
joka on vielä yhden ihmisen
käsiteltävissä, mutta kovin
montaa tähän ei enää mahdu
lisää, tai alkaa Koskisen likka
olla kyllä tukalassa tilanteessa, hän kertoo.
– Toisaalta minun tavoitteeni on jo tänä vuonna saada
yritykseen palkattua toinen
rekrytointikonsultti, Koskinen jatkaa. Tällä hetkellä Koskisella on apunaan sihteeri
Jertta Eerola sekä pitkän linjan yrityskonsultti Harri
Meller, joka tekee Alen Consultingille töitä osa-aikaisesti.
Työhönsä tyytyväinen
Ninan mukaan hänen isänsä
on ollut hyvin tyytyväinen
siihen, että perheyritys sai
vielä jatkoa muutaman naftaliinivuoden jälkeen. Myös
hän itse tuntee olevansa oikeassa paikassa yrittäjänä.
– Voin rehellisesti sanoa,
että viimeiset neljä vuotta,
jotka olen to iminut yrittäjänä, ovat olleet niitä elämäni
parhaita vuosia. Parasta tässä
on kai se vapauden ja vastuun
yhdistelmä. Koska olen a ina
ollut varsin kova tekemään
töitä, koen olevani nyt oikeassa hommassa, Nina pohtii.
28
Nyt koulutetaan Aasian
Keväällä alkava Gateway to
Asian Business -koulutus on
jo 37. kerta, kun tamperelaisen Jukka Lahtisen yritys
Avaintulos Oy järjestää yhdessä ELY-keskuksen ja TEtoimiston kanssa akateemisille työttömille tarkoitetun
koulutusohjelman, jonka fokus on vahvasti Aasiassa.
Seuraava, maaliskuun 24.
päivänä käynnistyvä koulutus järjestetään Uudellamaalla, mutta se on avoin
yrityksille ympäri Suomea.
Mukaan mahtuu siis hyvin
myös Aasian markkinoista
kiinnostuneita pirkanmaalaisia yrityksiä.
● Jukka Lahtisella ja hä nen
yrityksellään on pitkä kokemus
Aasiasta. Hän on toiminut
myös Tampereen yliopiston
markkinoinnin lehtorina jo
vuodesta 1986. Miehen vetämän englanninkielisen Asian
Studies -opintokokonaisuuden
on suorittanut jo 4060 opiskelijaa 72 eri maas ta. Nyt toteutuvan kaltaisia työvoimapoliittisia Aasia-ohjelmiakin on takana jo 36. Lisäksi Lahtinen on
tehnyt vuodesta 1987 alkaen
yhteensä jo huimat 65 liiketoiminta- tai opintomatkaa Tyynenmeren Aasian maihin vieden sinne 1600 eri alo jen suomalaista asiantuntijaa.
Vahvasti perheyritys
Mukana tänä vuonna jo 30
vuotta täyttävän Avaintuloksen
toiminnassa ovat tänä päivänä
myös Jukan vaimo Hely sekä
pariskunnan tyttäret Susanna
ja Sonja. Nyt alkavassa Gateway 7 -ohjelmassa nuoremmat
Lahtiset vastaavat yritysyhteistyöstä ja ha llinnoinnista sekä
osasta opetusta. Susannalle nyt
käynnistyvä ohjelma on järjestyksessään jo kahdeksas ja Sonjallekin neljäs.
tännönläheinen
ohjelma,
jossa keskitytään nimenomaan Aasian alueen bisneskäytäntöihin ja k ulttuuriin.
Päällimmäinen tavoite on,
että opintojaksot sekä projektiosuus yhdessä koulivat
mukaan lähteneestä projektityöntekijästä ammattilaisen, joka on kurssin läpikäytyään valmis yrityksen Aasian operaation käynnistämiseen tai kehittämiseen,
Susanna tiivistää.
– Olemme molemma t kasvaneet pienestä pitäen k iinni
tähän yritykseen. Itse oikein
hätkähdin, kun joku LinkedInissä onnitteli minua 15.
Avaintulos-vuoden täytyttyä
viime syksynä, Susanna toteaa.
Aasia on ollut vahvasti esillä
myös perheen molempien lasten yliopisto-opinnoissa, sillä
he molemmat ovat tehneet sekä
kandidaatin- että pro gradu tutkielmansa Aasiaan liittyvistä
aiheista. Filosofian maisteriksi
valmistuneella Susannalla olivat kandidaatin tutkimuksen
aiheena Kiinan energiakysymykset, erityisesti Kolmen Solan Padon vaikutukset ja maisterin tutkimuksen aiheena Malesian palmuöljyteollisuuden
ympäristövaikutukset. Kauppatieteiden maisteriksi viime
vuoden lopulla valmistunut
Sonja taas sai vasta valmiiksi
oman lopputyönsä aiheenaan
kiinalaisten ja suomalaisten
naisten luksusbrändeihin liittämät merkitykset. Kandityössään hän tutki Avaintuloksen
työvoimapoliittisten Aasia-ohjelmien vaikutuksia yritysten
rekrytointiriskien vähentäjänä.
Käytännönläheinen
ohjelma
Gateway to Asian Business koulutukset toteutetaan tiiviissä yhteistyössä siihen osallistuvien yritysten kanssa. Koulutus
alkaa maaliskuussa Aasian
asioihin keskittyvällä 22 lähiopetuspäivän lähiopetusjaksolla, jonka jälkeen kurssilaiset
siirtyvät projektiyritysten palvelukseen joko tutkimaan,
avaamaan tai kehittämään yritysten kansainvälistymistä Aasiassa. Lisäksi ohjelmaan kuuluu myös yhdeksän päivän
opiskelujakso Kiinassa ja
Hongkongissa. Koska osallistujilla on jo takanaan korkeakoulutasoinen pohjakoulutus, varsinainen teoriaosuus jää varsin
pieneen osaan.
– Kyseessä on siis hyvin käy-
Avaintulos on puhtaasti perheyritys. Jukka Lahtisen apuna ovat paitsi kuvassa hänen kanssaan olevat tyttäret Susanna ja Sonja myös perheen äiti, KTM Hely Lahtinen.
Ottajan markkinat
Ohjelmaan on vuosien s aatossa osallistunut paitsi vastavalmistuneita myös jo
useamman vuoden työelämää nähneitä konkareita.
– Koulutukseen osallistuneiden ikähaitari meillä on
ollut 20–62 vuotta, Jukka tarkentaa ja lis ää, että tässä on
yrityksille
erinomainen
mahdollisuus rekrytoida itselleen huippuluokan työntekijä. Helmikuussa päättyneeseen hakuaikaan mennessä ohjelmaan haki 188
akateemista työtöntä, joilla
on pääasiassa kaupallinen tai
tekninen tausta. Mukaan
lähtevät yritykset pääsevät
siis etsimään itselleen parhaiten soveltuvan työntekijän aikamoisesta joukosta.
Tämän takia Aasiaan
Lahtiset ovat kääntäneet omat katseensa itään jo aikapäiviä sitten ja
suosittelevat sitä vahvasti myös
muille.Yrittäjillä on heittää useampikin hyvä peruste siihen, miksi
Aasian markkinoiden potentiaalin
pitäisi kiinnostaa myös pirkanmaalaisia yrityksiä.
● – Tyynenmeren Aasian osuus maailmankaupasta ja m yös maailman
teollisesta tuotannosta on tänä päivänä karvan verran alle 50 p rosenttia,
kun se 1950-luvulla oli runsaat viisi
prosenttia, Jukka Lahtinen aloittaa.
Kovinta kasvu o n ollut sen jälkeen,
kun Kiinan markkinat avautuivat
maailmalle 80-luvun alussa.
– Silloin maassa oli noin 600 ulkomaista yrityssopimusta, vuonna 1991
luku oli kasvanut jo 21 000 yritykseen,
ja tänä päivänä luku on jo 680 000.
Määrä on siis y li tuhatkertaistunut
reilussa 30 vuo dessa, Jukka toteaa.
Tyynenmeren Aasian osalta myös tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä maailmankauppaan verrattuna talous kasvaa 2,5-kertaista ja Eurooppaan verraten jopa nelinkertaista vauhtia.
Markkinoiden mukana
Avaintuloksen Gateway-koulutuksiin
on osallistunut hyvin erilaisia tavoitteita Aasiasta halajavia yrityksiä. Mukana on ollut niin tuotteiden valmistuksesta Aasiassa kiinnostuneita yrityksiä kuin tuonti- tai vientiyrityksiä,
viime vuosina m yös useita eri alojen
oppilaitoksia.
– Sanoisin, että viime vuosina erityisesti kuluttajatuotteiden vienti
meiltä Kiinaan on kasvanut merkittävästi, Susanna toteaa. Suurin syy tähän on luonnollisesti ollut aasialaistalouksien ostovoiman voimakas kasvu.
– Nykyään Aasian mennään pääasiassa siksi, että siellä ovat myös
markkinat. Jos nyt miettii vaikkapa
Hong Kongia, niin siitä parin tunnin
säteellä asuu lähes kaksi mil jardia ihmistä, Jukka Lahtinen kertoo. Hänen
mukaansa Kiina-ilmiön ensimmäinen aalto, jossa me nä imme lähinnä
työpaikkojen siirtyvän kohti Aasiaa,
on jo hiipumassa. Etenkin Kiinan
osalta halvat työvoimakustannukset
alkavat olla historiaa, koska palkkataso on noussut viime vuo det noin
10–15 prosentin vauhtia. Tämä on
taas ohjannut etenkin bulkkiteollisuutta naapurimaihin, kuten Indonesiaan, Bangladestiin ja Vietnamiin.
Venäjän tilanne lisää kiinnostusta
Lahtinen on sataprosenttisen varma,
että Suomesta löytyy vielä huomattava
määrä yrityksiä, jotka ovat toistaiseksi
syystä tai toisesta jättäneet sen varsinaisen lähtöaskeleen Aasian osalta
vielä ottamatta. Hän uskoo Venäjän
sekavan tilanteen vauhdittavan kiinnostusta Aasiaa kohtaan. Annettavaa
on.
– Pelkästään infrastruktuurin, hyvinvointipalvelujen ja c leantechin
osalta Suomella on valtava määrä tietotaitoa annettavana, hän kertoo ja
muistuttaa, että myöskään Aasian
matkailupotentiaalia ei ka nnata
unohtaa.
– Kiina on jo mennyt Yhdysvaltojen ohi maailman suurimpana turistimaana yli sadalla miljoonalla vuosittaisella ulkomaanmatkalla, Jukka
huomauttaa. Potentiaalia mies näk ee
myös esimerkiksi koulutusmarkkinoilla, jossa Suomi omaa tunnetusti
Pisa-menestyksineen hyvän maineen.
Kiina ei ole koko Aasia
Sitä Jukka Lahtinen painottaa useaan
otteeseen, että Tyynenmeren Aasia ja
sen neljän miljardin ihmisen populaatio ei suinkaan ole synonyymi Kiinalle.
– Bisnestavat eri maissa ja jopa
maan sisällä ovat hyvin erilaiset. Samalla konseptilla, millä mennään Kiinassa, ei pärjää Indonesiassa tai Thaimaassa ja p äinvastoin. Myös Gateway-ohjelmassa pyrimme antamaan
osallistujille tietoa koko alueesta ja
sen kulttuurisesta monimuotoisuudesta.
Apuna ovat myös ohjelmaan kuuluva tutorointiapu. Siinä projektityöntekijälle ja h änet työllistävälle yritykselle voidaan antaa myös esimerkiksi
maakohtaista konsultaatiota ja auttaa
yritystä kehittämään oman Aasiastrategiansa.
29
Brändi ratkaisee
osaajia
Lahtiset kertovat hakijoiden määrän olleen tänä
vuonna tavallistakin korkeampi.
– Se varmasti johtuu osin
akateemisen työttömyyden
kasvusta, Jukka tuumaa. Ohjelmaan otetaan mukaan 20
projektityöntekijää ja yritystä, joskin viime vuosina koulutuksiin on saatu vielä loppumetreillä mukaan 7–10 lisäpaikkaa kovan suosion
vuoksi.
Matala kynnys
palkkaamiseen
Sonja Lahtisen mukaan ohjelmaan osallistuminen on
yrityksille matalan kynnyksen rekrytointikanava, sillä
sen myötä yritys saa käyt-
töönsä valittujen henkilöiden työpanoksen 5–6 k uukaudeksi.
– Käytännössä tässä on
siis kyse eräänlaisesta pidennetystä koeajasta, jonka aikana pystytään jo ajamaan
henkilö sisään hyvin vaativiinkin projekteihin, Susanna Lahtinen toteaa.
Yrityksille osallistumiskulut ovat varsin maltilliset,
sillä ohjelma maksaa yrityksille kuukaudessa noin 900
euroa plus arvonlisäveron.
Yritykset eivät maksa projektityöntekijöille palkkaa,
vaan he saavat koulutuksen
ajalta työttömyyskorvausta.
500 kortistopoistoa
Koska kyseessä on rekry-
toiva ohjelma, on tavoitteena, että ohjelman suoritettuaan osallistujat työllistyvät
vakituisesti yrityksiin, joiden projektityöntekijöitä he
ovat olleet. Tähänastinen
onnistumisprosentti on ollut
erinomainen, sillä kaikkiaan
Avaintuloksen eri puolilla
Suomea järjestetyissä koulutuksissa on ylletty yli 80 prosentin työllistymiseen ohjelman jälkeen.
– En tykkää leuhkia, mutta yksi seikka, josta olen rehellisesti ylpeä, on se, että
näiden ohjelmien avulla
olemme saaneet vuosien
saatossa luotua työpaikat
noin 500 ty öttömälle korkeakoulutetulle, Lahtinen
kertoo.
Aasiassa meneillään olevaa ostovoiman kasvua kuvaa hyvin sekin, että
yksistään Shanghaissa asuu tänä päivänä lähes k aksi kertaa Tampereen
asukasluvun verran – eli 370 000 –
dollarimiljonääriä. Nykyään kaikista
maailman luksusbrändiostoista jo 47
prosenttia toteutuukin juuri Kiinassa.
Erityisen hyvin tämän tietää Lahtisen
perheen tuorein maisteri, KTM Sonja
Lahtinen. Hän tutki joulukuussa 2015
valmistuneessa gradussaan suomalaisten ja kiinalaisten naisten luksusbrändeihin liittämiä brändimerkityksiä.
● Hän toteutti tutkimuksensa tekemällä
kuluttajahaastatteluja sekä Suomessa että
kahdessa isossa kiinalaiskaupungissa,
Shanghaissa ja Guangzhoussa. Tutkimuksen myötä kävi selväksi ainakin se,
että vaikka globaalissa maailmassa tuotteet ovat samoja, motiivit luksustuotteiden ostamiseen eroavat merkittävästi
maiden välillä.
– Kiinassa hinta on hyvin tärkeä asia,
koska korkea hinta mielletään automaattisesti korkealaatuiseksi. Kiinassa luksustuotteita ostetaan tuomaan sosiaalista arvostusta, kun taas Suomessa syyt liittyvät
enemmänkin oman itsensä toteuttamiseen sekä haluun erottua joukosta, hän
tiivistää.
Mitä tästä opimme?
Kiinassa satsataan muutenkin paljon sii-
hen, miltä asiat näyttävät ulospäin.
– Tämän huomasi hyvin selvästi, kun
haastattelin erästä kiinalaisnaista hänen
kotonaan. Hän oli juuri ostanut 1000 euron hintaisen laukun mutta asunnossa
oli niin ky lmä, että jouduin pitämään
haastattelun ajan takkia päältä.
– Kiina on muutenkin hyvin kollektivistinen kulttuuri, jossa kotona ei ole totuttu viettämään aikaa samaan tapaan
kuin individualistisessa Suomessa. Summa summarum: suomalaiselle, Kiinaan
vientiä aloittelevalle yritykselle Sonjalla
on antaa ainakin yksi varma tipsi.
– Kiinaan menevä tuote, olipa kyseessä mikä t ahansa, kannattaa paketoida
luksusmielikuvaan ja hinnoitella reippaasti yläkanttiin. Se on selvä, että suomalaisyritys ei voi kilpailla hinnalla Kiinassa.
Etusivulle asti
Sonjan tekemä pro gradu -työ on herättänyt harvinaisen paljon kiinnostusta aina Aamulehden etusivua myöten, joka
taas on harvinaista jopa väitöskirjoille.
Pari viikkoa sitten Sonjan työ valittiin
edustamaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulua Kuluttajatutkimusseuran gradu-kilpailussa, ja viime viikolla hänen työnsä voitti Suomen parhaan
markkinointiviestinnän gradun palkinnon Viestintätoimisto Milttonin gradukilpailussa. Ei ole siis mikään jymyuutinen, että Sonja aloittaa keväällä tohtoritutkinnon opinnot. Myös niissä tarkoitus
on tutkia globaalia kuluttajakäyttäytymistä.
VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO!
Taloushallintoliitton
hyväksymiä ja valvomia
tilitoimistoja Pirkanmaalla:
Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy* Scantilit Oy*
Näsilinnankatu 28 E 6,
* = auktorisoitu
www.tilitoimistot.fi
Accotilit Ky*
Hämeenkatu 5 A, 33100 TAMPERE
puh. (03) 3125 1000, fax (03) 3125 1055
Arto Korpi KLT, HTM
[email protected]
www.accotilit.fi
PL 89, 33201 TAMPERE
puh. (03) 3141 7800, fax (03) 222 7782
Jorma Mäenpää 0400 778 840,
[email protected]
www.hatili.fi
Kangasalan Tilitoimisto Oy*
PL 39, Puusepäntie 31,
36201 KANGASALA
puh. (03) 359 7600, fax (03) 377 2379
Jari Martikainen KLT, HTM
www.kangasalantilitoimisto.fi
Kymppikirjanpito Oy*
Keskustie 29, 35300 ORIVESI
puh. 040 829 8190, fax (03) 335 1533
Helena Karppelin KLT, HTM
www.ektilit.fi
Hatanpään valtatie 34 E, 33100 TAMPERE
puh. (03) 3122 3100, fax (03) 3122 3150
Kalevi Lillia
[email protected]
Ylöjärven toimisto
puh. (03) 3122 3187, fax (03) 3641 166
Anri Sainio
Vammalan Tilitoimisto Oy*
Pirkanmaan Finanssi Oy*
EK-Tilit Oy*
Puistokatu 14, 3. krs
38200 SASTAMALA
puh. (03) 512 5510, fax (03) 512 5539
Erkki K. Mäkinen KLT, HTM
www.vammalantilitoimisto.fi
Gylling Accounting Oy*
Hämeenkatu 26 A, 33200 TAMPERE
puh. (03) 271 0700
Max Gylling KTM
Niilo Järkäs, KTM, KHT, KLT
[email protected]
puh. 040 533 6198
www.gylling.fi
Karhumäentie 1, 33950 PIRKKALA
puh. (03) 359 1005, fax (03) 359 1008
Hannu Juhola KLT, Terhi Helenius
[email protected]
Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE
puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282
Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT
[email protected]
www.scantilit.fi
Talenom Oy*
Finlaysoninkuja 21,
33210 TAMPERE
puh. 0207 525 550
www.talenom.fi
Tammerkosken Tilipalvelu Oy*
Sorinkatu 3 B 2 krs., 33100 TAMPERE
puh. 0400-139 463, puh. 040-535 7687
fax (03) 2617 059
Tuija Lankinen KLT
[email protected]
www.tilipalvelu.com
Tampereen Tili ja
Konsultointi Oy*
Tilimanager Oy*
Käpytie 6 A, 33180 TAMPERE
puh. 010 666 3340, fax (03) 253 1468
Tuire Sammalisto KLT
www.tampereentilijakonsultointi.fi
Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE
puh. (03) 3141 4000
fax (03) 3141 4040
[email protected]
www.tilimanager.fi
Tiliasema IS Oy*
Tili-Nokia Oy*
Vainionkuja 3, 35300 ORIVESI
puh. 050 5722 490
Iiris Saarinen KLT
[email protected]
www.tiliasemais.fi
Tili-Hakala Ky*
Erkkilänkatu 11 A, 33100 TAMPERE
puh. (03) 223 9191
Risto Hakala KLT
www.tili-hakala.fi
Ky*
Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy* Tilihonka
Keskustie 32, 35300 ORIVESI
Häkiläpolku 3 A, PL 552, 33101 TAMPERE
puh. (03) 254 2200, fax (03) 254 2255
Heikki Punkka KLT, HTM,
www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi
puh. (03) 335 2442
Jaana Sirén KLT
[email protected]
www.tilihonka.fi
Pirkanmaan
Kirjanpitotoimisto Oy*
Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy* Tilkon Oy*
Suvantokatu 7-9, 2. kerros
Kangasalan toimisto
Satakunnankatu 14 A 8, 33100 TAMPERE Kuohunharjuntie 26
33100 Tampere
puh. (03) 31 222 400, fax (03) 31 222 444 36200 KANGASALA
Markku Ala-Mettälä KLT, HTM
puh. (03) 377 4433, fax (03) 377 4466
markku.ala-mettala@pirkanmaankirjanpitotoimist www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi
o.fi www.pirkanmaankirjanpitotoimisto.fi
puh. 010 320 9020, fax (03) 213 7102
Ilse Alander KLT, KHT
www.tilkon.fi
Välimäenkatu 23, 37100 NOKIA
puh. (03) 3122 6200, fax (03) 3122
6230
Merja Raudasoja KLT
www.tilinokia.fi
Tilitoimisto Matti Savo Ky*
Satamakatu 9, 33200 TAMPERE
puh. (03) 363 0200,
fax (03) 363 0088
Matti Savo KLT
www.tilitoimistosavo.fi
Tilisatama*
Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ
puh. 3391 1700, fax (03) 3750 075
Matti Savo KLT
www.tilitoimistosavo.fi
Tilitoimisto
Kirsti Alakahri Oy*
Satamatie 37, 37800 AKAA
puh. (03) 549 4400, fax (03) 549 4425
Kirsti Alakahri KLT
www.tilitoimistoalakahri.com
30
On korkea aika liikenneympyröittää
Lielahden Yrittäjien puheenjohtaja Markku Huhtasen mukaan
Lielahti on loistava paikka yrittää, mutta valmis maailma ei ole
sielläkään. Huhtasen mukaan
alueen kaupallista potentiaalia
voitaisiin kehittää muun muassa
kehittämällä alueen liikenneratkaisuja. Paikallisyhdistys uskoo,
että lisäämällä liikenneympyröitä lisätään liikenteen sujuvuutta
ja sitä myötä myös alueen vetovoimaa entisestään.
● Lielahden Yrittäjien puheenjohtaja Markku Huhtanen hymyilee tyytyväisenä lukiessaan kaupunkilehti
Tamperelaisen toteuttamaa tutkimusta kaupunkiseudun kaupan keskittymistä. Siinä lehden lukijaraatiin
kuuluvilta tiedusteltiin näkemyksiä
alueen merkittävimmistä kaupallisista keskittymistä. Yli 700 vastaajan
joukko näki keskusta-alueen oletetusti kaupungin ykkösenä, mutta
toiselle sijalle kapusi komeasti Lielahti, joka ajoi kirkkaasti ohi niin
Ideaparkin, Partolan kuin Kalevankin tarjonnan. Lukijapaneelin vastauksissa Lielahtea kehuttiin erityisesti jatkuvasti kasvavasta liikevalikoimasta. Markku Huhtanen on valmis allekirjoittamaan teesin oikeaksi. Myös hän on sitä mieltä, että Lielahti on etenkin Tampereen länsipuolella asuville loistava kaupan
keskittymä, koska se tarjoaa oikeastaan kaikki tarvittavat kaupalliset
palvelut autokaupoista ja isoista jättimarketeista pienempiin erikoisliikkeisiin.
– Jos jotain selvää puutetta täältä
pitää miettiä, niin ehkä se löytyy sitten vaateliikkeiden puolelta, Huhtanen kommentoi.
Tunnettu kauppapaikka
Toinen iso plussa on se, että alue on
ehtinyt jo vakiinnuttaa asemansa
kauppapaikkana. Esimerkiksi paikallinen Citymarket nousi pystyyn
jo 80-luvulla, jolloin automarketit
olivat vasta alkaneet yleistyä. Lielahdella on siis ollut aikaa iskostaa asemansa ihmisten mieliin.
– Tästä syystä Lielahdessa on totuttu asioimaan varsin laajalta säteeltä, kuten Nokialta ja Ylöjärveltä,
Huhtanen toteaa. Hyvää on sekin,
että Lielahden kasvuvauhti on jatkunut myös läpi viime vuosien t aloudellisesti haasteellisemman ajanjakson. Tästä hyvänä esimerkkinä
toimii Prisma sekä sen kupeeseen
viime vuonna noussut Lielahti-keskus.
– Lisäksi täällä on tapahtunut
myös yritysten paluumuuttoa. Esimerkiksi tuo Erätukku teki vasta äsken paluun muutaman vuoden jälkeen. hän viittoo kävellessämme pitkin Lielahden Possijärvenkatua.
Liikenneverkko on tehty
teollisuuden tarpeisiin
Ja vaikka Lielahti onkin Huhtasen
mukaan hyvä paikka yrittää, parannettavaakin löytyy. Sijainti ja alueen
saavutettavuus ovat kyllä kohdillaan, mutta sisäisessä liikenneverkostossa on vielä tekemistä. Jo ennen Huhtasta Lielahden Yrittäjien
puheenjohtajana toiminut Helena
Nikkanen nosti pari vuotta sitten
esiin, että alueen liikenneratkaisut
ovat jääneet auttamattomasti jälkeen.
– Koko Lielahden katuverkko ja
liikenneratkaisut on tehty teollisuuskaupunginosan
tarpeisiin,
mutta sehän ei ole enää totuus. Lielahtihan on nykyään ennen kaikkea
kaupan keskus, kertoo nykyisin Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajana toimiva Helena Nikkanen.
Huhtanen on täsmälleen samaa
mieltä.
– Se on täysin totta, että asiakasmäärät ovat nyt liian suuret nykyisille liikennejärjestelyille. Sen
huomaa jokainen täällä esimerkiksi
perjantai-iltapäivisin asioiva, Huhtanen sanoo. Hän mainitsee erityisen pahaksi
paikaksi HarLielahden Yrittäjien puheenjohtaja
juntaustanMarkku Huhtasen mukaan esimerkiksi
tien.
nämä liikennevalot Harjuntaustan ja
– Jokainen,
Lielahdenkadun risteyksessä voitaisiin
joka on tehnyt
hyvin korvata liikenneympyrällä.
esimerkiksi
Hänen mukaansa se helpottaisi huoperjantai-iltamattavasti asiointia tutkitusti tykätyspäivästä lähsä liikekeskittymässä.
töä Lidlin tai
Löytö-tavaratalon pihasta tietää, että siinä on
kyllä tekemistä, hän kertoo.
31
Lielahti
Hyviä esimerkkejä
löytyy
Sekä Nikkanen että Huhtanen näkevät, että
liikennettä voisi sujuvoittaa melko yksinkertaisella ratkaisulla – lisäämällä katuverkostoon liikenneympyröitä. Nykyinen liikennevaloihin nojaava ratkaisu kun ei tunnu kaikkina ajankohtina olevan se optimiratkaisu.
– Tämä johtuu siitä, että hiljaisempina aikoina liikennevalot tukkivat liikennettä turhankin kanssa, Huhtanen kertoo. Hän huomauttaa, että hyviä esimerkkejä liikenneympyröistä kyllä löytyy.
– Esimerkiksi Ylöjärven keskustassa liikenneympyrät toimivat todella hyvin, itse
Vuorentaustassa asuva mies kertoo. Myöskään tiestön useammat kaistat eivät ole ongelma.
– Kolmikulman alueella on käytössä kaksikaistaisia liikenneympyröitä, Huhtanen
kertoo.
Kasvu jatkuu
Huhtasen mielestä asiassa on korkea aika
toimia nyt, sillä Lielahden liikennejumit eivät ole ainakaan vähenemään päin. Hyvää
vauhtia nousemassa oleva Niemen asuinalue kun tarkoittaa alueelle jopa liki 5000
uutta asukasta, joista kaiken järjen mukaan
suuri osa tulee myös kaupallisen keskittymän asiakkaiksi. Huhtasen mukaan yrittäjäyhdistys aikoo olla asiasta yhteydessä kaupungin suuntaan. Hyvä signaali on ainakin
se, että Harjuntaustan koulun kohdalle on jo
tehty yksi liikenneympyrä.
– Siitä kaupungille kuuluu kiitos. Sovitaan, että se on hyvä alku, Huhtanen naurahtaa.
Pienistä liiketiloista pulaa
Vaikka Lielahdessa asioidaankin pääsään-
töisesti autolla, parantamisen varaa löytyy
myös kevyen liikenteen väylistä.
– Nythän kulku kaupasta toiseen toteutuu lähinnä a utoilla, vaikka matka olisi lyhytkin, hän kertoo. Liikenteen ohella Huhtanen on saanut jäsenistöltään palautetta
myös siitä, että pk-yritysten tarpeisiin soveltuvia liiketiloja ei ole Lielahdessa nykypäivänä ainakaan liikaa.
– Ja tarkoitan tällä alle 200 ne liön tiloja,
joille tuntuisi olevan kysyntää, hän kertoo.
Huhtasen komennossa viimeiset kaksi kautta olleeseen yrittäjien paikallisyhdistykseen
kuuluu tällä hetkellä noin 250 jäsenyritystä.
– Se on aika tasan puolet koko alueen
yrityskannasta.
Eipä unohdeta
ratikkaa
Alueen liikennejärjestelyt saattavat mennä
muutenkin isompaan remonttiin lähivuosina, sillä mahdollinen raitiovaunuyhteys on
piirretty kulkemaan juuri läpi Lielahden
kaupallisen keskittymän.
– Tämä tietysti parantaisi tavoitettavuuttamme entisestään, joten siinä mieless ä ratikka on ehdottomasti Lielahden kannalta
hieno uutinen, Huhtanen sanoo. Ratikkareitin varrelle kaavailtujen suunnitelmien
valossa nyt rakenteilla olevan Niemen alueen noin 5000 as ukkaan lisäys olisi vain
pientä näpertelyä. Kaupunkilehti Tamperelaisen haastatteleman Tampereen kaupungin suunnittelujohtaja Taru Hurmeen mukaan alueelle on nimittäin suunniteltu asuntoja nimittäin jopa 25 000 u uden tamperelaisen tarpeisiin. Aivan huomenna niiden
pystytys ei tosin ala, sillä Hurmeen mukaan
Lielahden uusien alueiden toteutuminen sijoittuisi vuosiin 2020–2030. Sitä ennen ehtii
siis hyvin pistää pystyyn muutaman liikenneympyrän.
NÄKÖISLEHTI NETISSÄ:
WWW.PY-LEHTI.FI
32
Samassa yrityksessä sekä
lämpöpumppuja että kynsien muotoilua
Teksti ja kuva: Olavi Mäki
Tampereen Lielahdessa on erityinen yritys, T&M Eloranta Oy, sillä se myy lämpöpumppuja ja muotoilee
kynsiä. Yrittäjät, Tommi ja Moonika Eloranta, vakuuttavat, että yhteistyö sujuu, vaikka alat eroavat kuin yö
ja päivä.
● – Ainakin aikataulullisesti kaikki
on toistaiseksi onnistunut hyvin,
neljän lapsen vanhemmat sanovat.
Poikkeukselliseen järjestelyyn
päädyttiin, koska kummallakin oli
vankka ammattitaito alaltaan.
– Kaikki mainos ynnä muut asiat
kehitetään yhdessä ja yhdessä tehdään myös päätökset. On selvää, että
kumpikin tekee sitä, minkä parhaiten osaa, mutta silti 100-prosenttisesti toisiaan tukien, he toteavat.
Yrittäjyys on elämäntapa
Tommi Eloranta kertoo, että yrittäjyys on aina vetänyt puoleensa ja on
jotenkin elämäntapa. Myyntityö on
veressä, ja jos ei ole päässyt kaupoille, on saamaton olo.
– Työt ovat mielessä aamusta yömyöhään, mutta se kuuluu asiaan eikä tuo ongelmia. Lämpöpumput
ovat alana kiinnostaneet aina 2000luvun alusta alkaen vaativasta ja
haasteellisesta työnkuvasta johtuen.
Tommi Eloranta on kouluttautunut ajoneuvomekaanikoksi ammattikoulussa ja myöhemmin lisäksi
kylmäasentajaesimieheksi. Hän on
matkan varrella myynyt taidetta,
vuonna 2003 autotuning-varaosia ja
Spies Hekker -automaaleja Satakunnan alueella ja ollut mukana vuonna
2004 maanrakennustöissä kuormaautolla.
Lämpöpumppujen myynti alkoi
2006, ja seuraavana vuonna yritys
sai niiden e dustuksen. Suomen
Lämpötuote
-markkinointinimi
siirtyi T&M Eloranta Oy:lle vuonna
2012.
Suomen Lämpötuotteen perusti
vuonna 1987 Tommin vaari Eero, ja
suvussa se on siitä lähtien ollut.
– Koko ajan yritys on toiminut
myyntialan yrityksenä ja on myynyt
mm. taidetta ja antiikkia. Nimen halusin pitää, koska olen aina vaatinut
Moonika ja Tommi Elorannan ajatukset käyvät
kahden erilaisen yrityksen kehittämisessä
yksiin. - Ainakin toistaiseksi ja aikataulullisesti
kaikki on onnistunut.
käyttötottumuksiltaan, ja siksi sama,
naapurin seinästä löytyvä pumppu,
ei todennäköisesti ole paras asiakkaallemme.
– Joka tapauksessa tarjoamme
parhaan ratkaisun. Siitä kertovat
myös asiakastyytyväisyydestä tehdyt tutkimukset, joissa tyytyväisyys
viimeisimmän mittauksen mukaan
oli 98 prosenttia.
laadukasta asiakaspalvelua ja samalla jakanut säästöä lämmityskuluihin
mahdollisimman monelle Suomessa.
Myyjiä ja myynnin tukijoita
T&M Eloranta Oy liittyi Lielahden
Yrittäjiin syksyllä 2014. Yrityksen
palveluksessa on kaikkiaan 13 henkilöä, pääasiassa myynnin tukihenkilöitä ja myyjiä.
Yritys markkinoi erittäin kilpailulla alalla tuotteita omakoti- ja rivitaloihin sekä mökkeihin, eli kohteisiin, joissa tarvitaan lämmitystä ja
jäähdytystä.
– On ammattitaitoa kertoa oikea
ratkaisu, ja jos ei s opivaa löydy, on
parasta jättää kauppa tekemättä,
Tommi Eloranta toteaa.
– Tällä hetkellä haemme henkilöitä varsinkin myynnin tueksi ja
lämpöpumppumyyntiin. Etenemme
viiden vuoden tavoitteella ja k eskitymme myynnin kasvattamiseen ja
palveluiden parantamiseen ihmisläheisemmäksi. On varsin ihmeellistä,
että myyjiämme verrataan kaupustelijoihin, eli ostajan ja myyjän välillä vallitsee luottamuspula.
Tommi Eloranta korostaa jokaisen kohteen olevan omanlaisensa jo
Ammattitaito hankittava
kursseilta
Suomen Kynsistudio Nailarts on
ihan uusi toimija, sillä se on aloittanut joulukuussa 2014 Näsilinnankadulla. Moonika Eloranta on toistaiseksi ainut työntekijä, mutta toimintaa on tarkoitus laajentaa, kun löytyy osaavaa henkilökuntaa.
Yrittäjän mukaan ammattikoulussa toteutettavaa ammatillista
koulutusta ei kynsialalla ole.
– Erilaisia kursseja on vaikka
kuinka paljon, ja oman ammattitaidon parantamiseksi on vain löydettävä pätevät ja laadukkaat, työnsä
osaavat kouluttajat.
– Alalla on erittäin tärkeää ja jopa pakollista hygieenisyys, mikä
käydään kunnollisissa koulutuksissa
läpi. Riskit ovat olemassa erilaisille
ongelmille, jos työ tehdään epähygieenisesti. Perusvaatimuksena on tehokas imuri, johon kannattaa sijoittaa kunnolla. Oma työmukavuus on
tällöin huippuluokkaa, eikä tarvitse
pelätä hengityselinsairauksia muutamaan vuoteen.
– Ja mikä tärkeintä, asiakas saa
parhaan palvelukokemuksen, kun
olot ovat käyttökelpoiset.
Suurempia ongelmia ei ole to istaiseksi ollut, joskin nimeä yritykselle ei tahtonut löytyä.
– Vastaavanlaisia nimiä on pilvin
pimein, eli vaihtoehdot olivat vähissä, toki myös siksi, että luomme
kynsitaidetta, Moonika Eloranta
kertoo.
Tuulahduksia maailmalta
Hän sanoo tarjoavansa alalle muodin viimeisimpiä tuulahduksia maailmalta.
– Myös esimerkiksi asiakkaat,
jotka pureskelevat kynsiään, saavat
avun, ja erilaisten hoitojen avulla
muun muassa liuskoittuneet kynsityypit saadaan kauniiksi ja kestäviksi.
Kynsistudio Nailarts markkinoi
tuotteitaan 18-vuotiaista alkaen ja
asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä naisista. Pääkohderyhmänä ovat
kuitenkin täysi-ikäiset naiset.
– Vahvuutena on ammattitaito,
joten työn laatu saa asiakkaan palaamaan yhä uudelleen. Kalenteri on
täynnä, ja lisäkoulutusta haetaan
määrätietoisesti.
Esimerkiksi keväällä toteutetaan
koulutus huippuosaajien parissa
Riikassa Latviassa. Alalta kaikkiaan
puuttuu ammatillinen koulutus, joka loisi tietyt standardit.
Moonika Eloranta sanoo, ettei
hänellä itsellään olisi ollut rohkeutta
lähteä yrittäjäksi.
– Mieheni k okemuksen ja a mmattitaidon rohkaisemana lähdin
mukaan, koska halusin itse päättää
asioista. Alalla saa luoda kauniita
kynsiä ja tuoda naisellisuutta asiakkaille.
– Alan kehitys on huima ja kehittymismahdollisuudet ovat se
haaste, mikä vetää puoleensa, Moonika Eloranta tiivistää.
33
34
• Asiakastilaisuuksien tarjoilut •
Tapahtumagrilli.fi
Yritystilaisuuksien- ja yleisötapahtumien tarjoilut
- Soppatykkipalvelut: Keitot ja puurot
- Paellapannupalvelut, pyttärit, paellat...
- Grillaukset, makkarat, siivet, gripsit, jne...
- Letunpaistot
- Kahvitukset (myös isommille määrille)
[email protected] • 0400 837725
www.tapahtumagrilli.fi
35
Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset
Juupajoen Yrittäjät
Katri Taipale
Kangasalan Yrittäjät
Fulmarus Oy
Leonne Oy
Kihniön Yrittäjät
Lahdentausta Tiina & Mikko
Light & Magic
Ohjelmapalvelut
Matias Mäkikoskela
Kylmäkosken Yrittäjät
Akaan Lukko Oy
Lyytin kotiapu
Tyynen kotiapu
Lempäälän Yrittäjät
Avoin Yhtiö AX-Team
FitCompany Oy / EasyFit
Koivistonkylä
Nordic Baby Box
Pj Monityö Oy
Pohre Rakennus Oy
Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry
Touchits Consulting
Wisper oy
Luopioisten Yrittäjät
Rautajärven LVI
Ari Nikkanen
Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät
AT-Machinery Oy
Kivirauta Oy
Tmi. Anne Puranen
Nokian Yrittäjät
Dino Invest Oy
Golf Sky Oy
Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry
Oriveden Yrittäjät
Naaralainen Samuli Tapani
Parkanon Yrittäjät
JaHa Systems
Rextradex Oy
Pirkkalan Yrittäjät
Airu Coaching
Ekorami Oy
Optins Oy
Ansiomerkit
Yrittäjäristin Timanttiristi 30 v
Vaalikivi Kristiina, liikkeenharjoittaja, Tampereen Vaahtomuovi Oy,
Tampere
Yrittäjäristi, kultainen
Helenius Sami, valokuvaaja, Studio Sami Helenius Oy, Tampere
Ylinen Paula, jalkojenhoitaja, Jalkojen hoitopalvelu Paula Ylinen,
Tampere
Ansioristi, hopeinen
Huhtanen Mika, projektipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere
Kosmala Sami, tuotepäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere
Leppälämpi Ari, vanhempi ohjelmistosuunnittelija, Oscar Software
Oy, Tampere
Marttila Jarmo, projektipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere
Mäki Pekka, tuotepäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere
Tapiola Mari, talouspäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere
Ansioristi, pronssinen
Holm Lauri, tekninen asiantuntija, Oscar Software Oy, Tampere
Joki Tomi, tuotepäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere
Lahtinen Jarno, myyntijohtaja, Oscar Software Oy, Tampere
Luoma Johanna, ohjelmistosuunnittelija, Oscar Software Oy,
Tampere
Mustonen Juuso, myyntipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere
Mutkala Kati, projektipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere
Pennanen Tuomas, tekninen asiantuntija, Oscar Software Oy,
Tampere
Salminen Simo, toimitusjohtaja, Oscar Software Oy, Tampere
Virkki Asta, projektipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere
Virtanen Markku, tuotehallintajohtaja, Oscar Software Oy, Tampere
Oran Prässi & Hionta Oy
Rengit Oy / Mainosrengit
Tampereen Seudun
Uusyrityskeskus ry
Universal Players of
Finland Oy
Ruoveden Yrittäjät
Instru Ruovesi /
Markun kello ja koru
Toijalan Yrittäjät
HS Vakuutusedustus Oy
Kuljetus Harri Mattila
Avoin yhtiö
Urjalan Yrittäjät
Mammona Talli Avoin Yhtiö
Valkeakosken Yrittäjät
1274 Sinikka Koivuniemi Oy/
R-Kioski Valkeakoski
e-buildings Finland Oy
Iteraction Oy
JOKPUU-Palvelut Oy
Laatukumppani Oy
Virtain Yrittäjät
Simon Moniapu Ky
Viitapalvelut
Ylöjärven Yrittäjät
Auto-Focus Oy
LVI-asennus Jarno Mäkelä
Nettis Oy
Näsimentor Oy
Rakennusoope Oy
T:mi PT & Coaching
Maiju Leppänen
Tampereen Seudun
Uusyrityskeskus Ensimetri
Tmi Heini Nykänen
Äetsän Yrittäjät
Sales Design
Lielahden Yrittäjät
Pienkaivuu Jonasson
Remonttipalvelu
Pentti Kujala
Tampereen Takka
Pispala-Pyynikin Yrittäjät
IT-Maja
Sammon Yrittäjät
Pinna Tiimi Ay
Provero Ky
Smooth UX
Tammelanpuiston Yrittäjät
Wise IM Oy
Tammerkosken Yrittäjät
AaKoo Invest Oy
Alen Consulting Ky
Avenze Oy
Elenia Oy
Ina Finland Oy
J.A. Links und Rechts Ag Oy
Leivonniemi Oy
Nivalis Solutions Oy
Parrikaadi Productions
Pella's Oy
TAMPEREEN
OHJAUSPALVELUT TOP10
TamRus
Tuotanto-osuuskunta Katras
Tussitaikurit Oy
Wild Entertainment Oy
Tesoman Seudun Yrittäjät
AMV-Vaihto Oy
HR-TEAM
Kehoremppa
Kotisiivous iloinen hymy Oy
Pirkanmaan Nostinhuolto
Pt&Coaching SuperHero
Kaupunginosayhdistykset
Hervannan Yrittäjät
Eximap Oy
Kaukajärven Yrittäjät
NiworG Solutions
Tapahtumakalenteri
18.2.2015
Yrittäjä(n)puolison Talousilta 1 klo 17.30-21,
Frantsilan Hyvänolon keskus (Kyröspohjantie
320, 31900 Hämeenkyrö). Yrittäjä(n)puolison talousilta 1 keskittyy tulevan toiminnan
suunnitteluun ja kokonaisuuden ymmärtämiseen
ja hallintaan. Kouluttaja toimii Simo Setälä.
19.2.2015
Nokian Yrittäjien aamukahvit klo 8 alkaen, Digi40 vuotta
taalipaino Sale-Set (Ilkantie 2).
21.2.2015 Mikro- Pulssi Oy, Tampere
25.2.2015
Yrittäjä(n)puolison Talousilta 2 klo 17.30-21,
(juhlii henkilökunnan kesken)
Frantsilan Hyvänolon keskus (Kyröspohjantie 320,
31900 Hämeenkyrö). Yrittäjä(n)puolison talousilta
30 vuotta
2 tarkastelee aikaansaatuja tuloksia ja tilannetta,
21.2.2015 Rakennusmaalaus H. Mustonen Ky, Hämeenkyrö
miten ne vaikuttavat yrityksen luottokelpoisuu(ei juhli)
teen. Millainen on yrityksen taloudellinen terveys1.3.2015 Kirjanpitotoimisto Karvinen, Joensuu (ei juhli)
tila. Kouluttaja toimii Simo Setälä.
1.3.2015 Kuljetusliike Pertti Sillanpää Ky, Tampere
27.2.2015 Hämeenkyrön Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, Kun(juhlii lähipiirissä)
tokeskus P&T (Härkikuja 1, Hämeenkyrö).
Aamukahvien jälkeen tutustuminen kuntosaliin
25 vuotta
mahdollista, liikuntavermeet mukaan!
7.2.2015 Rakennustoimisto Destina Oy, Tampere (ei juhli)
3.3.2015
Hämeenkyrön Yrittäjät ja Mediaperhe Oiva / Hä28.2.2015 Toimintaterapia Päivi Rantala, Ikaalinen
meenkyrön Sanomat järjestää yhteistyössä kansan(viettää merkkipäivää työn merkeissä)
edustajaehdokkaille vaalipaneelin klo 17 alkaen
21.3.2015 Maatalouskonehuolto Anssi Saarinen Ky, Vesilahti
Hämeenkyrön Yhteiskoulun auditoriossa.
20 vuotta
4.3.2015
Toijalan Yrittäjien aamukahviherätys klo 7.30 alka27.1.2015 Valkeakosken Sähköasennus Ky, Valkeakoski
en, Varmiolan kahvila. . Vieraana Akaan kaupun15.2.2015 Palkinpään Puutarha Piste, Akaa (juhlii kesällä)
ginvaltuuston Vasemmistoryhmän puheenjohtaja
22.2.2015 Insinööritoimisto Jorma Jääskeläinen Oy, Tampere
Mikko Virolainen. Tervetuloa myös Kylmäkosken
ja Viialan yrittäjät aamukahville!
15 vuotta
4.3.2015
Pirkkalan Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, Pataravin1.3.2015 Rantaperkiön Autotalo Oy, Tampere (ei juhli)
tola Mylly (Myllyhaantie 6, Pirkkala). Vieraana tek1.3.2015 LR Beauty, Mänttä- Vilppula
ninen johtaja Jouni Korhonen, Pirkkalan kunnasta
ja yritysesittelyssä Think Lean Oy, Vesa Kananen.
10 vuotta
5.3.2015
Hervannan Yrittäjien aamukahvit klo 8-10, Ravin1.2.2015 Paino- Arena Oy, Tampere (ei juhli)
tola Amica Hervanta.
25.2.2015 SALKA Ky, Orivesi
5.3.2015
NYVin Huippuherätys: Palvelujohtaminen kilpai(viettää merkkipäivää työn merkeissä)
lutekijänä klo 9-10, Wayne´s Coffee Koskipuisto.
1.3.2015 Tampereen PihaPojat Oy, Tampere
6.-8.3.2015
Punkalaitumen Yrittäjien seminaari Prahassa.
(viettää merkkipäivää työn merkeissä)
9.3.2015
Open-klinikka aiheena myynti klo 9-11.30, H. Lil1.3.2015 Triuvare Oy, Tampere
jeroos, Kehräsaari, Tampere. Kouluttajana Harri
(viettää merkkipäivää työn merkeissä)
Meller.
1.4.2015 Culinaria keittiöelämää, Tampere
9.3.2015
Valkeakosken Yrittäjien yksintyöskentelyn turval(viettää merkkipäivää työn merkeissä)
lisuuskurssi klo 12-16, Valkeakoski-opiston luentosalissa, os. Kauppilankatu 2. Ennakoi ja satsaa
työturvallisuuteesi: hoitajat, siistijät, huoltomiehet,
asentajat, kotisairaanhoitajat, taksikuskit, lehdenjakajat ja lukuisa joukko muita yksintyöskenteleviä
60 vuotta
ammattilaisia löytää tämän koulutuksen avulla sel5.3.2015 Ilkka Pirkkalaniemi, Nostotaito Oy, Lempäälä
keitä toimintaohjeita oman työturvallisuutensa pa(juhlii Kuubassa, Varadero)
rantamiseksi.
50 vuotta
10.3.2015 Vesilahden Yrittäjien aamukahvit klo 8 alkaen,
25.2.2015 Susanna Nikinmäki, Kurun Profitiimi Oy, Kuru
Kurjentupa (Kesontie 2).
(juhlii tilinpäätösten merkeissä)
11.3.2015 PK-Yrittäjän Hintailta klo klo 17.30-21, Frantsilan
27.2.2015 Anssi Saarinen, Maatalouskonehuolto Anssi Saarinen
Hyvänolon keskus (Kyröspohjantie 320, 31900 HäKy, Vesilahti (matkoilla)
meenkyrö). PK-yrittäjän hintailta kannustaa käyt20.3.2015 Arto Stenroth, Isännöintitoimisto Stenroth Oy,
tämään hinnoittelua aktiivisena tulostekijänä, ja
Tampere
pyrkii varmistamaan, ettei omaa tuotetta ja omaa
työtä myydä alihintaan. Kouluttajana toimii Simo
Setälä.
11.3.2015 Mäntän ja Vilppulan Yrittäjien Yrittäjäilta klo 18 alkaen, kaupungin valtuustosali. Illan teemana mm.
hankinta-asiat ja Pidetään Pirkanmaa avoinna kampanja. Vieraana mm. Pirkanmaan Yrittäjien
toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ja Mänttä-Vilppulan
kaupunginjohtaja Esa Sirviö.
11.3.2015 Vesilahden Yrittäjien elinkeinoseminaari klo 18 alkaen, yläasteen auditorio.
14.3.2015 Kuhmalahden Yrittäjien ja Vehkajärven nuoriseuran yhteinen Touhulan tulet -tapahtuma ja Touhulan kipinä -tanssit.
16.3.2015 Pirkanmaan Yrittäjien seniorijäsentoiminnan kehittämistilaisuus klo 14 alkaen, H. Liljeroosin kokoustilat Kehräsaari (A-rappu, 3. krs).
Vammalan Yrittäjät
Eurosuni Oy
Yritykset juhlivat
Yrittäjät juhlivat
36