Tullikamarin uudet kuviot
02 Helmikuu 2015 Tullikamarin uudet kuviot Sakari taitaa puutyöt 2 Pääkirjoitus 18.2.2015 Pieni valinta suuri vaikutus ● Pirkanmaan ja koko maan talouden suhdanteet näyttävät heikentyneen edelleen viimeisimmän pk-barometrin mukaan. Toimintaympäristössämme on epävarmuustekijöitä, joihin emme itse voi vaikuttaa. Meillä on kuitenkin asioita, joita voimme tehdä ja sitä kautta vaikuttaa taloutemme tervehtymiseen. Näin vaalien alla kaikkialla on noussut esille yrittäjyyden merkitys työllistäjänä ja yhtenä ratkaisijana tämän heikon suhdannetilanteen korjaajana. Tämä varmasti pitääkin paikkansa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia työpaikkoja on syntynyt pk-yrityksiin yli 100.000, kun vastaava työpaikkojen määrä on suurissa yrityksissä ollut yli 7.000. Maamme uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Lienee itsestään selvää, että pk- tosta edes osa voitaisiin jättää yritykseen verottamatta, se mahdollistaisi investoinnit ja yrityksen kehittämisen. Veroaste ei kannusta yrittäjyyteen. yritysten toimintaedellytyksiä pitää edelleen kehittää. Pk-yrittäjät näkivät viimeisimmän pk-barometrin mukaan suurimmiksi työllistämisen esteiksi palkan sivukuluja ja kysynnän riittämättömyyttä. Monelle yritykselle työn sivukulut ja niiden vaikutus yrityksen kilpailukykyyn on suuri, Suomessa maksetaan paljon tekemättömästä työstä erilaisten lisien ja korvausten muodossa. Myös perhevapaiden merkitys pk-yritykselle on kohtuuton. Usein ainoa tekijä, jolla yrittäjä voi parantaa yrityksensä hintakilpailukykyä, on joustaa omasta toimeentulostaan ja sosiaaliturvastaan. Olisi kohtuullista, että yrittäjäriskistä myös voitaisiin kohtuullisesti palkita. Tämä kannustaisi yrittäjyyteen. Verotuksen kannustavuudesta on myös keskusteltu. Jos yrityksen voi- Palkan sivukulujen ja kannustavan verotuksen rinnalla me kaikki voimme valinnoillamme vaikuttaa työllistämiseen. Pirkanmaalaiset yrittäjät ovat tarttuneet toimeen ja yhdessä tuumin kannustavat meitä kaikkia käyttämään pirkanmaalaisia tuotteita ja palveluita. Jos jokainen meistä ostaisi kuukaudessa lisää 10 eurolla paikallisia tuotteita tai palveluita, saisimme Pirkanmaalle 1 000 uutta työpaikkaa vuodessa. Tällaisella pienellä valinnalla on suuri vaikutus. Pasi Mäkinen päätoimittaja HELMIKUU 2015 SISÄLTÖ Katse tulevaisuuteen s. 4 Maksikirjemuutoksesta iso päänvaiva s. 7 Työuralla mittaa jo 45 vuotta s. 8–9 Ministeri Viitanen yrittäjien vieraana s. 10 Lounasvieraana Heikki Paavilainen s. 17 109: Muovityö Hiltusen sukupolvenvaihdoksesta 13 vuotta s. 18–19 Vasken hautajaiset mietityttävät Etelä-Pirkanmaalla s. 20-21 Sakari jatkaa työuraansa käsityöyrittäjänä s. 8–9 s. 10 s. 17 s. 25–26 s. 22 Lahtisten perhe tuntee Aasian s. 28–29 Lielahteen kaivataan liikenneympyröitä s. 30–31 WWW.PY-LEHTI.FI Kerran kuukaudessa ilmestyvä talouselämän ja yritteliäisyyden erikoislehti Jakelulevikki 150 000 kpl Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy Suomen Posti Oyj Toimitus Vastaava päätoimittaja Pasi Mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040-535 9953 [email protected] Markkinointi Ilmoitusmyynti Media-Linkki Oy Seppo Salovaara (03) 251 6507 0500-634 978 [email protected] Yrityspalvelusivut Alueteemat Opasmedia Oy Sumeliuksenkatu 18 B Marjo Onnela [email protected] 044-7949 907 Ulkoasu Ilmoitukset Ylö-Taitto Oy Hannu Husu 050-348 2361 Sivutaitto Resoluutiopiste Oy Jarmo Mäkinen Julkaisija Pirkanmaan Yrittäjä Oy Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere 2015 Kiinaan menevä tuote, olipa kyseessä mikä tahansa, kannattaa paketoida luksusmielikuvaan ja hinnoitella reippaasti yläkanttiin. Se on selvä, että suomalaisyritys ei voi kilpailla hinnalla Kiinassa. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisu HELMIKUU 2015 Sonja Lahtinen Avaintulos Oy Kuluttajalla on suuri valta Pieni valinta – suuri merkitys. Niin lukee Pirkanmaan Yrittäjien tarrassa, jotka postitettiin viikko sitten paikallisyhdistysten puheenjohtajille. Kampanjan ideologian oivasti kiteyttävä tarra on osa aluejärjestön tammikuussa käyntiin potkaisemaa Pidetään Pirkanmaa avoinna -kampanjonka ideana on saada k uluttajia suosimaan oman maakunnan tuotteita ja palveluita. Sekä tarran että kampanjan idean toivotaan löytävän paikkansa mahdollisimman monen yrittäjän liikkeeseen. ● Pirkanmaan Yrittäjät haluaa kampanjallaan tähdentää sitä, että joka ikinen voi omalla ostokäyttäytymisellään vaikuttaa Pirkanmaan taloudelliseen kehitykseen. Se, että ostoeurot jäävät omaan maakuntaan, tukee paikallisten yritysten kasvua ja sitä kautta myös yritysten mahdollisuutta työllistää, mikä taas yli 300 000 työttömän Suomessa on enemmän kuin tärkeä asia. Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkisen mukaan Pidetään Pirkanmaa avoinna -kampanjan tavoitteena on positiivinen kasvun k ierre, jossa yksittäisten ostopäätösten aiheuttamat purot muodostavat yhdessä jo aikamoisen virtauksen. – Kuluttajan kymppi kuukaudessa lisää pirkanmaalaisiin tuotteisiin luo vuodessa 1000 uutta työpaikkaa, tiivistää toimitusjohtaja Pasi Mäkinen. Paikallisyhdistykset avainasemassa Vuodenvaihteessa aluejärjestön vetovastuun vastaanottanut Mäkinen lanseerasi kampanjan virallisesti käyntiin Valkeakoskella järjestetyssä tilaisuudessa, jonne olivat kutsuttuna Pirkanmaan Yrittäjien kaikkien 44 paikallisyhdistyksen edustajat. Kampanjan onnistumisen kannalta juuri paikallisyhdistyksillä on keskeinen rooli idean jalkauttamisessa alueensa yrityksiin. Se, että mukaan saadaan mahdollisimman monta yrittäjää, on taas kaiken A ja O, kun viestiä lähdetään rummuttamaan sen päällimmäiselle kohderyhmälle eli lähes p uolelle miljoonalle pirkanmaalaiselle kuluttajalle. Juhani pisti tuulemaan Oriveden Yrittäjien puheenjohtaja Juhani Viitaniemi ainakin aikoo tehdä kaikkensa, jotta mahdollisimman moni orivesiläinen on ensi kuussa tietoinen kampanjasta. Hän itse pisti viestikapulaa eteenpäin jäsenistölle viime viikolla järjestetyssä aamukahvitilaisuudessa, joka pidettiin yhdessä Juupajoen Yrittäjien kanssa komeassa Kopsamon kylätalossa. Lisäksi Viitaniemi oli jo ennen tätä vinkannut asiasta muutamalle tutulle yrittäjälle sekä tietysti myös Oriveden Yrittäjien hallituksen jäsenille. – Se ainakin on hyvä merkki, että ne yrittäjät ja ka uppiaat, joiden kanssa olin jo asiasta aiemmin keskustellut, ovat olleet erittäin innostuneita. Lisäksi paikallislehti on luvannut kirjoittaa asiasta artikkelin, Viitaniemi tuumaa. Halvin ei ole aina huokein Viitaniemi on koko kampanjan onnistumisen suhteen optimisti, koska hän pitää sen perusideaa loistavana. – Se, että paikallisten palveluiden ja tuotteiden suosiminen kannattaa, on yleisesti tunnustettu asia, mutta näen tämän kampanjan hyvänä keinona muistuttaa siitä, että yksittäisellä ostopäätöksellä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hyvinvointivaltio kun toimii vain, jos meillä on menestyvää yritystoimintaa ja työpaikkoja, hän kertoo. Myös ajoitus on hänen mukaansa hyvä. – Tässä ajassa, kun eurot ovat muutenkin kireällä, tuijotetaan ymmärrettävästi hintaa, mutta koko totuuttahan se ei kerro. Kun kuluttaja ostaa tuotteen kansainvälisestä verkkokaupasta, siitä ei jää Pirkanmaalle tai Suomeen senttiäkään,Viitaniemi toteaa ja muistuttaa, että tämän hintaeron kuluttaja kyllä mak- Oriveden Yrittäjien puheenjohtaja Juhani Viitaniemi on jo pistänyt tuulemaan Pirkanmaan Yrittäjien tuoreen kampanjan suhteen. Hänen tavoitteenaan on, että mahdollisimman moni orivesiläinen tuntee seuraavan kuukauden loppuun mennessä, mistä hommassa on oikein kyse. saa myöhemmin takaisin joko veronkorotuksina tai karsittuina palveluina. Tästä kannattaa ottaa koppi Puheenjohtaja toivoo, että tämä koko kampanja pistää asiakkaat todel- la puntaroimaan omaa käytöstään. – Monestihan se menee niin, että asiakas käy kivijalkaliikkeessä sovittamassa esimerkiksi kenkiä tai vaatteita ja menee sitten tilaamaan samat tuotteet verkkokaupasta, hän tuskailee. Hän toivoo, että myös muissa Perinteisemmän printtinäkyvyyden lisäksi Pidetään Pirkanmaa avoinna -kampanja on vahvasti esillä myös digitaalisessa maailmassa. Kampanjalla löytyy jo nyt oma Facebook-sivustonsa, minkä lisäksi sosiaalisen median kanavista aiotaan hyödyntää vahvasti myös Instagramia. Sen kautta on tulossa muun muassa kuluttajille suunnattuja kilpailuja. Yrittäjät voivat jo nyt ilmoittautua mukaan kampanjaan osoitteessa www.pirkanmaaavoinna.fi paikallisyhdistyksissä hyvästä kampanjaideasta otetaan nyt koppi. – Mitä enemmän kampanja näkyy jäsenliikkeissämme, sitä enemmän se ruokkii sen onnistumista. Tässä tarvitaan kaikkien meidän panoksemme, hän muistuttaa. 4 Kahden kerroksen väkeä ● Suomalainen teollisuus on pääosin kahden kerroksen väkeä. Yhtäällä meillä on veturiyritysten taakse r yhmittyneet alihankintayritykset ja toisaalla Salaiset menestyjät -tyyppiset oman, korkean jalostusasteen tuotteen vientiyritykset ja sitten startup-yritykset. Karkealla tasolla voidaan todeta, että “ravintoketjusta” riippuvaiset alihankintayritykset ovat heikommin kannattavia ja riskial ttiimpia kuin vientiriippuvaiset veljensä. Suomen kansantalous on täysin riippuvainen perusteollisuusyrityksistä, joita em. ryhmät edustavat. Startupit edustavat tulevaisuutta, mutta lyhyellä aikavälillä niiden merkitys on kansantaloudessa marginaalinen. Oikeilla toimilla vanhasta perusteollisuudesta voidaan jalostaa digitalisaation, automaation ja r obotiikan sekä teknologiakehityksen avulla yhtä hyvin kuin liiketoimintakonseptien ja ma rkkinoinnin uudistamisella hyvinkin mielenkiintoisia ja e nnenkaikkea kilpailukykyisiä yrityksiä. Keskittymällä startupeihin yritämme täyttää sorakuoppaa lusikalla. Voimme nousta takaisin menestyvien teollisuusmaiden joukkoon, mutta se edellyttää rajuja muutoksia. Poliittisten päättäjien ja vira nomaisten pitää herätä luomaan innostava ja kannustava liiketoimintaympäristö, ayliikkeen pitää suostua jousta- viin työmarkkinoihin, mutta yhtä hyvin yritysten avainhenkilöiden pitää katsoa peiliin ja ottaa kohtalo omiin käsiin, käynnistää pakottavat muutokset ja pistää yrityksen kilpailupalikat järjestykseen. Yritysten pitää opetella menestymään markkinoilla, jotka eivät kasva. On opittava voittamaan kilpailijat, valtaamaan markkinaosuuksia ja/tai sitten on operoitava niin kapeilla niche-markkinoilla, että kilpailua on vain rajallisesti. Markkinointi- ja myyntitaidot ovat erittäin tärkeitä stabiileilla markkinoilla. Avainsanoja pk-yrityksen kehitystyössä ovat digitalisaatio, robotiikka ja a utomaatio. Menetelmät ja toimialat, joita pitää seurata, ovat uusi energiatuotanto, bioteknologia, geeniteknologia, nano- ja muut materiaaliteknologiat, terveysteknologia, cleantechmaailma, logistiikka. Hyvinvointi- ja elämys- sekä senioripalvelujen kysyntä kasvaa. Edellisten rinnalla p uhdas luonto ja matkailu, puhdas vesi ja vesiteknologia, puhdas ruoka, bio-energia ja m uu puun uusiokäyttö, ekosysteemipalvelut ja koko pohjoinen ulottuvuus valtavine mahdollisuuksineen tulevat mieleen. Cleantechissa jättipotti Cleantech pitää sisällään Työja Elinkeinoministeriön määrittelyn mukaan uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, materiaalitehokkuuden KOLMIKANNASTA KANSANVALTAAN Pk-yrittäjät mukaan päätöksentekoon YRITYSVEROUUDISTUS VÄLTTÄMÄTÖN mallia uudistukseen Virosta Olli-Pekka Tuomi pienyrittäjä, työnantaja, valtuuston varap, kansanedustajaehdokas Ruovesi ja kierrätyksen, älykkään kaupungin, veden ja ka ivannaisteollisuuden tuotteita, palveluja ja prosesseja, joiden ansiosta ympäristö kuormittuu nykyistä vähemmän. Cleantech on megatrendi, josta löytyy hyvin monelle suomalaiselle pkyritykselle leipää, kunhan vain ideoi ja kehittää omaa toimintaansa joko oman tuotteen kehittämiseksi tai ah-palvelujen tuottamiseksi alan isommille toimijoille. Kun metsäteollisuus kehittää biotalouteen perustuvaa liiketoimintaa, on pk-yritysten oltava hereillä ja etsittävä yhdessä päämiestensä kanssa uusia tuotteita ja palveluja. Mahdollisuus on erittäin suuri, mutta se edellyttää pk-yrityksissä nopeaa ja t ehokasta uudistumista isojen toimijoiden mukana, liittymistä niiden digi-pohjaisiin liiketoimintakonsepteihin ja inno vaatioprosesseihin. Se on kova haaste pk-yrityksille, mutta ei miss ään nimessä mahdoton. Pk-yrityksillä on paljon mahdollisuuksia Teknologiateollisuutemme pk-yritysten tulevaisuus edellyttää onnistumista muutamassa asiassa: 1) Pk-yritysten on kyettävä kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita, jotka istuvat kotimaisten ja erityisesti globaalien asiakkaiden arvoketjuihin. 2) Pksektorin on kyettävä luomaan tehokkaita palvelukonsepteja, joiden ansiosta parannamme kilpailukykyämme paikallisia halpatoimijoita vastaan. 3) Tuotteiden jalostusastetta on nostettava rajusti. 4) Tuottavuus on nostettava vientimarkkinoiden kilpailijoita paremmaksi. 5) Vahvaa asiakaspinnan ymmärrystä ja markkinointitaitoja tarvitaan joka päivä enemmän. Vain pk-yritys, joka ymmärtää asiakkaansa ajattelua, ansaintalogiikkoja ja t oimintaprosesseja, pystyy kehittämään tuotteita ja palvelu- ja, jotka ovat täsmäaseita asiakkaan arvoketjuihin. 6) Pk-yrityksen on opittava markkinoimaan ja myymään markkinoilla, jotka eivät kasva. 7) Pk-yrityksen on kyettävä synnyttämään järkevän kustannustason tuotantoja hyödyntämällä auto- maatiota, robotiikkaa, digiteknologioita. 8) Uudenlaista johtajuutta tarvitaan, jotta kaikki edellä kuvattu voi toteutua. Heikki Lindevall sarjayrittäjä, kehitysveturi Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan selonteko 4/2013 (Risto Linturi, Osmo Kuusi ja Toni Ahlqvist) kuvaa suomalaisen teollisuuden painopisteitä lähitulevaisuudessa (VTT 2010): • Kestävä energia: Ratkaisut ilmastomuutokseen; energiatehokkuus; uusiutuvat energialähteet • Hyvinvointia edistävät teknologiat: Terveyttä edistävät elintarvikeratkaisut, lääkekehitys ja diagnostiikka, terveyden ICT-ratkaisut • Uudet materiaalit: Biomassapohjaiset tuotteet; teolliset biomateriaalit; funktionaaliset materiaalit; uudistuva paperi • Elektroniikan erikoistuotteet: Suorituskykyiset mikrosysteemit; painettu älykkyys; optiset instrumentit • Ekotehokas rakennettu ympäristö: Ekotehokas liikenne ja yhdyskuntarakenne; ICT:n hyödyntäminen • Älykkäät tuotteet ja tuotanto: Digitaalinen tuote-prosessi; globaali hajautettu tuotanto; älykkäät koneet ja materiaalit • Älykäs ympäristö: Digitaaliset palvelut; verkotetut laitteet ja ympäristöt; ihminen-teknologia vuorovaikutus • ICT-teknologiat: Kognitiiviset viestintäjärjestelmät; uuden sukupolven Internet; tietoturva 5 6 Pirkanmaalla on tällä hetkellä noin 6000 20–29vuotiasta nuorta, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Heitä koetetaan saada mukaan elokuvateatteri Plevnassa järjestettävään elokuvailtaan. Tarkoitus on, että katselun yhteydessä kannustetaan nuoria pohtimaan koulutusta ja sen merkitystä sekä esitellään lyhyesti mahdollisuuksia ammatillisen tutkinnon suorittamiseen näyttötutkinnon avulla. Nämä koulutustalkoot aloitetaan leffateatterissa Pirkanmaalla on tällä hetkellä noin 6000 20–29-vuotiasta nuorta, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Heistä osa työskentelee osa- tai kokoaikaisesti pääasiassa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.Ainakin toistaiseksi. Tulevaisuudessa pelkkä töiden ohella hankittu ammattitaito ei välttämättä enää riitä. Kilpailu työmarkkinoilla kiristyy, ja tutkinto saattaa olla edellytys uuden työn löytymiselle. Teksti: Pekka Äijälä ja Johanna Vuorenmaa Kuva: Finnkino ● Monelta kohderyhmän nuorelta löytyy jo tutkintoon vaadittava osaaminen. Se on hankittu esimerkiksi juuri työpaikalla tai harrastusten kautta. Varsinainen tutkinto on kuitenkin syystä tai toisesta jäänyt suorittamatta. Näyttötutkinnon avulla kertynyt osaaminen on helppo muuttaa tutkinnoksi, ja tarvittavat opinnot räätälöidään jokaiselle nuorelle erikseen. Ja mikä p arasta, tutkinnon voi hankkia kätevästi työn ohella. Alkuun leffaillalla Nao-Pirkanmaa (Nuorten aikuisten osaamisohjelma) järjestää 5. maaliskuuta klo 18 elo kuvateatteri Plevnassa kohderyhmää edustaville nuorille ilmaisen elokuvaillan. Kotimaisen Luokkakokous-elokuvauutuuden katselun yhteydessä kannustetaan nuoria pohtimaan koulutusta ja sen merkitystä sekä esitellään ly- hyesti mahdollisuuksia ammatillisen tutkinnon suorittamiseen näyttötutkinnon avulla. –Kohderyhmän edustajia löytyy Pirkanmaan alueelta melkoinen määrä. Uskomme, että tuossa joukossa on monia nuoria, joilla on palo kehittyä ja hankkia alansa koulutus. Tapahtuma on siis loistava tilaisuus heille, markkinoivat NAO-elokuvailta projektia luotsaavat Johanna Vuodenmaa ja Pekka Äijälä. Avunpyyntö yrittäjille He myöntävät suoraan, että kohderyhmän tavoittaminen on todella haastavaa. – Toivommekin tähän apua erityisesti pirkanmaalaisilta yrittäjiltä ja yrityksiltä. Jos yrityksessänne työskentelee kohderyhmää edustava aktiivinen ja k ehittymishaluinen nuori, ilmianna hänet meille, niin kutsumme hänet hen kilökohtaisesti mukaan tapahtumaan. Osallistuminen ei sido n uorta mihinkään, vaan pahimmassa tapauksessa hän nauttii mukavan elokuvaillan ystävänsä kanssa, kertoo Vuorenmaa. Kuka tahansa voi ilmiantaa kohderyhmään sopivan 20–29-vuotiaan nuoren tapahtumaan ja kä ynnistää positiivisen lumipalloefektin NaoPirkanmaan osoitteessa naopirkanmaa.wordpress.fi. Tapahtumaan mahtuu 108 nuorta, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Nao on nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka on tarkoitettu niille 20–29-vuotiaille nuorille, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto tai sen suorittaminen on jäänyt kesken. Tarkoitus on tukea ja kannustaa nuoria hankkimaan ammatillinen tai erityisammattitutkinto. Pirkanmaalla osaamisohjelmassa ovat mukana Ahlmanin ammattiopisto, SASKY (Sastamalan koulutuskuntayhtymä), TAKK (Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), TREDU aikuiskoulutus ja ty öelämäpalvelut ja TREDU:n oppisopimuskeskus sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, VAAO. Luvattomasta mainoksesta sakot ● Poliisi päätti joulun alla puhdistaa kaupungin luvattomista mainoksista. Tässä rytäkässä rapsahti monelle yrittäjälle liikkeen edessä seisovasta pahviplakaatista tai A-mainoksesta sakot. Poliisin mukaan sakkolinjalle oli pakko lähteä, koska ilmoitukset eivät hävinneet katukuvasta huomautuksista huolimatta. Yleiselle paikalle pystytettävään mainokseen ja ilmoitukseen vaaditaan kaupungin kiinteistöosastolta. Näin määrätään kaupungin järjestyssäännön kolmannen luvun kahdeksannessa pykälässä. Seuraava pykälä taas antaa poliisille valtuudet määrätä luvaton ilmoitus poistettavaksi. Luvanalaiseksi paikaksi katsotaan myös oma tontti, jos se on yleisessä käytössä. Lupa siis t arvitaan eikä si tä kaupungin apulaistonttipäällikkö Esko Nurmen mukaan myönnetä kuin erikoistapauksissa. Plakaatin pystyttämiseen saa luvan vain muutamaksi päiväksi esimerkiksi teemapäiviä tai liikkeen syntymäpäiviä vietettäessä. Nurmen sanojen mukaan sallitaan näiden erikoispäivien aikana sitten melkein mitä vaan. - Periaatteemme on täysin käytännön sanelema. Rajanveto on mahdotonta, joten kiellon on oltava ehdoton. Lupien myöntäminen kaikille johtaisi pian katujen täyttymiseen kaikennäköisistä plakaateista. Kaikki yrittäjät eivät ole kaupungin ja p oliisin periaatteisiin tyytyväisiä. - Olin t odella yllättynyt, kun kuulin, että poliisi on lähtenyt sakottamaan yrittäjiä. Mainosten pitäisi olla mielestäni sallittuja siellä, missä ne eivät häiritse yleistä elämänmenoa. Aktiivinen mainostaminenhan vain piristää katukuvaa, sanoo Tammerkosken Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Pekka Kainulainen. Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Vesa Violanen puolestaan kehottaa kaupunkia harkitsemaan tarkkaan, onko yhden, kahden päivän aikarajoitus mainoksen pitämiseen esim. teemapäivien aikana tarpeellinen. Suklaata ja muita karkkeja Eihän tämän nyt niin vaikeaa pitäisi olla. Samaa mieltä valtakunnan asioista kaikki puolueet. Paitsi tietysti Vasemmistoliitto (ennen: Suomen Kommunistinen Puole), jonka puheenjohtaja Arhinmäki hurrasi Kreikassa vaalit voittaneen Syriza-puolueen kannattajien joukossa, että velkoja ei kannata takaisin maksaa. Sinänsä Syrizan ja herra Arhinmäen ajatukset sopisivat hyvin omiinkin ajatuksiini, mutta pankinjohtajani tuntuu olevan asiasta eri mieltä. Alvariinsa niitä kuponkejaan lähettelee. Mutta vaalit alkavat olla lähellä, ja kisa näyttää käyvän jännittäväksi. Josko voittajina maaliin pääsevät ensimmäisinä maalaiset vai kaupunkilaiset. Tällä hetkellä kisaa näyttää johtavan maalaiset: Maalaisliitto, myöhemmin Kepu, ja Suomen Maaseudun Puolue, myöhemmin Persut. Agraariväestö lienee lisääntymään päin? Mutta on sitä taistoa muillakin rintamilla. ■■■ Aikaa on kulunut pari vaalikautta siitä, kun tv-mainoksessa yrittäjää esittävä Oiva Lohtander heitteli kanankoipia ja läskin siivuja pitkin seiniä herkkuja notkuvasta pöydästään. SAK:han se siinä halusi kertoa, että yrittäjällä sitä on varaa sikailla ja heitellä liikoja eväitään vaikka pitkin seiniä. Mutta sen verran oli kansalaisilla sentään älliä, ettei tainnut ihan mennä SAK:n aatteet putkeen. Niinpä piti kampanja pikaisesti poistaa näkyvistä. Nykyään on jo käyty sen verran kouluja, että tiedetään, että yritykseen sisään ostetun raaka-aineen ja ulos myydyn jalostetun tuotteen välinen hinnan erotus ei välttämättä olekaan se yrityksen voitto. On kuulemma siinä joitakin muitakin tekijöitä välimaastossa. ■■■ Mutta kaikki puolueet, ehkä sitä Arhinmäen poppoota lukuun ottamatta, ovat nyt sitä mieltä, että juuri sille yrityksen välimaastolle olisi jotakin tehtävä. Muuten ei homma pelitä, ei palkata uutta väkeä, ja vanhaakin on mahdotonta pidellä. Ainakaan nykyisillä pelisäännöillä.Yhtäkkiä yrittäjästä onkin tehty koko nykyisen surkean valtakunnan taloustilanteen ratkaisija. Eivätkä siinä lainkaan väärässä olekaan. Istuva hallitus on tilanteeseen havahtunut jo aikoja sitten, ja oppositio tietysti näin vaalien alla. Olisi siis kuvitellut, että oikeita ratkaisujakin olisi ollut helppo näin suuren yksimielisyyden vallitessa myös ratkaista. Ehkä sitä Arhinmäen poppoota siis lukuuottamatta. Mutta ei. ■■■ Yksimielisyyden vallitessa niin hallituspuolueissa kuin oppositiossakin vaaleihin mennään kunkin puolueen julistaessa yrittäjyyden tärkeyttä työllisyyden hoitamiseksi. Työpaikkoja kun syntyy vain, jos yritykset palkkaavat lisää väkeä. Kepu ilmoitti muutama päivä sitten vaalipuheissaan tavoitteekseen 200.000 u uden työntekijän työllistämisen kymmenen vuoden aikana. Samaan lukuun on päätynyt myös Vihreät. Hienoa kuulla. Kun molemmat lupaavat 200.000, niin sehän on jo kohta puoli miljoonaa. Mutta tällainen köyhä yrittäjä rohkenee kysellä, että herra Sipiläkö ne 200.000 oikein palkkaa, ja herra V. Niinistö samoin, vai miten? Kun mielestäni niitä työntekijöitä palkkaavat lähinnä yritykset eivätkä niinkään puolueiden puheenjohtajat. Se tiedetään, että valtion ja kuntien piikki alkaa olla siltä osin kasassa. Julkisen sektorin työllistämisen kun maksaa yrittäjä ja se tavallinen palkansaaja veroissaan. Ja eiköhän se rasite ala jo olla harjakorkeudessa. Demarit ja Kokkarit eivät sentään ole ihan tarkkoja lukuja uskaltaneet valehdella, ja Kristillisetkin ovat tyytyneet vain sanomaan, että yrittäjyydellä Suomi nousuun. Demareilla on asiasta viimeksi kokemustakin: edellisissä vaaleissa he lupasivat 100.000 uutta työpaikkaa, mutta lopputulos oli, että 76.000 väheni. Kokoomukselle on näköjään ollut tärkeintä, että hallitusta johtaa kokoomuslainen, ja onhan sieltä sitten löytynytkin vihreämpiä oksia puoleen pampuille. Soinilla tuntuu olevan vaikeuksia pitää persunsa edes jollakin tapaa kasassa, siinä määrin luovaa yrittämistä puolueensa väki edustaa. ■■■ Jotenkin sitä vaan on aistinut, että on helpompi puolustaa yrittäjyyttä periaatetasolla,kuin tehdä päätöksiä käytännössä.Mutta nyt tehdyistä vaalilupauksista ja tavoitteista voisi päätellä, että niin ei ole tällä kertaa enää vallien jälkeen. Eihän? … Eihän? Nyt siis tiedämme kaikki, että yrittäjyys ja sen edellytysten parantaminen on ainoa tapa nousta tästä suosta. Ja nyt sen ovat huomanneet siis myös kaikki puolueet. Sitä Arhinmäkeä ehkä lukuun ottamatta. Kun kaikki puolueet, sitä Arhinmäen poppoota lukuun ottamatta, ovat samaa mieltä, että yrittämisen edellytyksiä on parannettava, niin silloinhan on samantekevää mitä puoluetta äänestämme. Lopputulos on sama: yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan työllisyyden saamiseksi nousuun, laman kukistamiseksi ja v erotulojen kasvattamiseksi sitä kautta.Vai olisinkohan kuullut tuon viimeisen säkeen jo aikaisemminkin? ■■■ Pahaa pelkään, että taitaa se taas vaan jäädä siihen herkkupalojen jakamiseen ennen vaaleja. Demarit ne jakelivat suklaakonvehteja yrittäjille firmasta firmaan. Ja karkkeja tyrkitään kaikkien puolueiden vaalikopeilla. Jotenkin niin symbolista. Pitäkää te vaan ne o mat suunne makiana, ja työntäkää ne suk laakonvehtinne vaikka hanuriinne. Suklaalle on nyt pirun vähän käyttöä. Josko joku nyt lopulta tekisi asialle jotakin. Pirkanmaa saavutti puolen miljoonan asukkaan rajan vuonna 2013 ja kasvu jatkuu edelleen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan meitä pirkanmaalaisia on vuonna 2040 jo 576 000. Kehitysnäkymien kannalta tämä on erinomainen merkki. Kun työntekijän lapsi sairastuu, lapsen äiti tai isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta ilman, että hänen ansionsa tippuvat. Yrittäjäperheessä lapsen sairastuminen tarkoittaa automaattisesti myös rahanmenetyksiä. – Pahimmillaan yrittäjän on laitettava lappu luukulle lapsen sairauden ajaksi tai sitten lasta hoidetaan firman takahuoneessa, Suomen Yrittäjänaiset muistuttavat. 7 Yrittäjälehden lukijakilpailu Etsi Ykä Yrittäjä Voit voittaa Lapuan Kankureiden pellavaiset laudeliinat kahdelle. Tammikuun numeron Ykä-visassa mukana pidettävän Aktiivisuusmittarin voitti Pirkko Mikkola Kangasalta Tammikuun vastaukset olivat: s.18 Varalan Urheiluopisto, s. 18 Ai-Ai Fysikaalinen Hoitolaitos ja s. 36 Ollikainen Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä hahmoa. jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 9.3.2015 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa http://www.py-lehti.fi 1.Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki 2.Ykä löytyi sivu/ilmoitus 3.Ykä löytyi sivu/ilmoitus nimi: osoite: postino: puhelin: Pirkanmaan Yrittäjät ry PL 7 33201 Tampere 8 Tällaiseen työuraan ei moni Nekalassa toimivalla Muototerä Oy:llä jaettiin marraskuussa kaikkea muuta kuin tavanomainen kunniamerkki. Perheyrityksen tekninen johtaja Juha Salminen sai nimittäin kauppakamarin myöntämän tunnustuksen 45 vuoden yhtäjaksoisesta palveluksesta samalla työnantajalla. Teini-iässä taloon tulleella Juhalla on nyt ikää 64 vuotta, mutta eläkkeelle hänellä ei ole vieläkään kiire. ● Ihminen oli käynyt kuussa ensimmäisen kerran vain muutama kuukausi ennen kuin Juha Salminen aloitti työnsä Muototerä Oy:n palveluksessa. Mahdollisesta työpaikasta ammattikoulusta valmistunut mies oli kuullut kummitädin pojalta. – Sain työpaikan, vaikka alkuun minulle ei pystytty lupaamaan töitä kuin tulevaksi jouluksi saakka, Juha muistelee. Nyt liki päivälleen 45 vuotta myöhemmin voidaan todeta, että hommia riitti pikkuisen pidemmäksi aikaa kuin pariksi kuukaudeksi. Isoja muutoksia Vaikka työnantaja on pysynyt samana, on sekä miehen oma toimenkuva että yrityksen toiminta ehtinyt muuttaa muotoaan useampaankin otteeseen. – Kyllähän myös työympäristö on nykyään kokolailla erilainen kuin ennen. Kun tulin taloon, se oli enemmänkin sellainen sepän paja leijailevine savuinen ja nokisine seinineen. Meillä oli silloin vielä ihan perinteisiä takoseppiä takomassa, Juha muistelee. Hän ei tosin t ullut takomishommiin. Juha oli läpikäynyt viilaaja–koneistajan ammattikoulun, ja niinpä hänen toimenkuvansa löytyi alusta asti konepuolen työtehtävistä. Käytännössä Juha pääsi siirtymään konehommiin heti alkumetreiltä, sillä toimintansa kenkäteollisuuden leikkuuterien valmistuksella aloittanut Muototerä oli siirtynyt myös koneenrakennuk- seen vasta pari vuotta ennen k uin Juha tuli remmiin. – Minun ensimmäinen työmaani oli Kenkärastin tehtaalla Pispalan Rantatiellä. Muistan kun kannoimme sinne toiseen kerrokseen 600 kiloa meistikoneen osia, Juha kertoo. Nykypäivänä Juha asuu Tampereella, mutta ensimmäiset kolme vuotta hän ehti käydä töissä kotikunnastaan Pälkäneeltä. – Aamuviideltä oli herättävä ja iltakuudelta sitä oli sitten kotona. Hovipiirtäjä Sittemmin Juhan työnkuvaan on kuulunut tiiviisti myös koneiden suunnittelu. Juha oli silloisen toimitusjohtajan Sakari Patjaksen luottomies, kun suunnitelmia piti saada paperille. – Isällä oli hyvä mielikuvitus, mutta piirroksia hän ei osannut tehdä. Juha taas oli erinomainen pistämään paperille isän visiot, kertoo perheyritystä isänsä jälkeen jatkanut Pekka Patjas. Ei Juhakaan piirroshommiin ollut mitään virallisia kouluja käynyt. – Itse asiassa asuin noihin aikoihin yhden Tekun opiskelijan kanssa, joka kuitenkin viihtyi turhankin hyvin Tillikassa. Minä sain rahaa, kun tein hänen harjoitustöitään. Samalla opin kyllä teknisen piirtämisen ihan mukiinmenevästi, Juha kertoo. Esimieshommiin Juha ylennettiin 1979, kun hänet määrättiin työnjohtajaksi. Nykyistä teknisen johtajan titteliä Juha on kantanut 80-luvun lopulta. Myötä- ja vastamäessä Juha on elänyt yrityksen matkassa niin ylä- kuin alamäetkin. Erityisen kovaa meni 80-luvulla. Tilauksia tuli ovista ja ikkunoista. Vuonna 1978 Nekalaan muuttanutta tehdastakin ehdittiin laajentaa pariin otteeseen. Tosin 90-luvun lama olikin sitten kova kolaus. Yritystä kovasti 80-luvulla työllistänyt kenkäteollisuus oli ajautunut valtaviin ongelmiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Sekään ei auttanut asiaa, että tehdasta oli laajennettu 80-luvulla kolmeen otteeseen. Viimeisin investointi oli tyystin uusi lankasaha, joka oli ajan tapaan rahoitettu valuuttalainalla. – Se maksoi miljoona markkaa, mutta tuli sitten devalvaation myötä maksamaan huomattavasti enemmän, kertoo yrityksen hallituksen puheenjohtaja Pekka. Juha Salminen on ollut töissä Muototerä Oy:ssä jo 45 vuotta. Teini-ikäisenä alkanut ura jatkuu edelleen, eikä miehellä ole mikään kiire eläkkeelle. Omassa työssä parasta on ollut vapaus sekä se, että hän on selvästi kokenut voivansa vaikuttaa asioihin. Uuteen nousuun Muototerä ei edes synkimmässä lamassa irtisanonut ketään, mutta lomautuslappuja satoi koko porukalle. Myös Juhalle. Siitä mies antaa työnantajalleen hatunnoston, että leikkaukset koskettivat myös omistajia. – Se jäi mieleen, että tuolloin toimitusjohtajana toiminut Sakari Pat- Vapaus on tärkeää ● Juhalla on nyt mittarissa ikää 64 vuotta, mutta eläkkeelle hänellä ei ole mikään kiire. – Ei minun työmotivaationi aikanaan mihinkään kadonnut ole. Kyllä sitä löytyy edelleen, jos vain terveys säilyy tällaisena, eli jatkan mielelläni vielä työntekoa täällä. Juhan vastaus kysymykseen siitä, mikä omassa työssä on kaikista parasta, on sama, mikä on totuttu kuulemaan monen yrittäjän suusta. – Se on se vapaus. Täällä ei ole turhaan takerruttu pikkuasioihin, vaan päätöksiä on saanut tehdä varsin itsenäisesti ja ilman byrokratiaa. Lisäksi olen aina kokenut, että olen saanut olla mukana vaikuttamassa päätöksentekoon niin, että minun mielipiteilläni on ollut oikeasti painoarvoa. Hyvä yhdistelmä Juha ei ole ainoa Muototerässä pitkään viihtynyt työntekijä. Vasta viime vuo nna eläkkeelle jäi yrityksestä yksi yli 40 ja toinen reilut 30 vuotta talossa ollut työntekijä. Muutenkin luvut puhuvat puolestaan. – Muototerällä tänä päivänä työskentelevästä 26 työntekijästä seitsemän on ollut töissä yli 30 vuotta ja kuusi yli kymmenen vuotta, joskin meillä on kyllä vastapainoksi myös 90luvulla syntyneitä työntekijöitä, kertoo toimitusjohtajaksi kaksi vuotta sitten valittu Risto Kallio. Hän edustaa yrityksessä jo neljättä polvea, hän nimittäin kuuluu perheeseen avioliiton kautta. Nykyinen toimitusjohtaja korostaa nuoruuden ja kokemuksen yhdistelmän olevan yritykselle selvä vahvuustekijä. – Nuoruuden into ja uudet ideat sekä vankka käytännön kokemus ovat erinomainen yhdistelmä, joka auttaa meitä myös haastavimmissa taloustilanteissa. Täällä sen h uomaa arkipäiväisessä työssä. 9 yllä Juha Salminen aikana toimitusjohtajakin on ehtinyt vaihtua jo kolmesti. Kuvassa Juhan kanssa poseeraavat yrityksen entinen toimitusjohtaja, nykyinen hallituksen puheenjohtaja Pekka Patjas sekä kaksi vuotta sitten toimitusjohtajaksi nimitetty Risto Kallio. jas ilmoitti olevansa töissä ilman minkäänlaista korvausta, Juha kertoo. Pelastus oli, että Muototerä oli jo 80-luvun aikana laajentanut toimintaansa myös muille teollisuuden aloille. Jo 1988 yri tys esimerkiksi valmisti, ensimmäisenä suomalaisena, vesileikkauskoneen. Niiden valmistuksesta onkin sittem- min tullut yksi yrityksen vahvimmista tukijaloista. Tänä päivänä yritys onkin koko Euroopan merkittävimpiä vesileikkaussovellusten valmistajia. 10 Ministeri oli odotettu vieras ● Eevaliisa Pentin mukaan ministerin vierailua oli odoteltu talossa jo pidemmän aikaa. Ja kieltämättä ministeri-Audin kaartaessa pihaan tunnelma oli hieman s amankaltainen kuin joulupukkia odotettaessa. Viitasen sisääntulo sujui juhlavissa merkeissä, sillä hänen s aapuessaan seniorikodin asukkaat kajauttivat ilmoille maakuntalaulun. Vaikka talon 14 asukkaan keski-ikä onkin lähempänä 90 ikä vuotta, Kesäpäivä Kangasalla kuulosti komealta. Pirkanmaan Yrittäjät on pyrkinyt viime vuosina en tistä tiiviimpään yhteyteen maakunnan kansanedustajien kanssa, joista jokaiselle on nimetty nyt oma yhteistyöhenkilö aluejärjestön työvaliokunnasta. Ideana on ollut vaihtaa kuulumisia suuntaan ja toiseen muutaman kerran vuodessa. Piia Viitasen yhteyshenkilönä toimiva Eevaliisa Pentti kertoi, että Viitasen noustua ministeriksi yhteisen ajan löytäminen ei ole ollut kovin helppoa. – Nyt toteutuvaa tapaamista alettiin kaavailla ja s ovitella aikatauluunne jo syksyllä, mutta sitä hienompaa on, että teiltä löytyi kuin löytyikin nyt kalenterissanne tilaa tulla tänne, sanoi Viitasen tervetulleeksi toivottanut yrittäjä. Tehokasta ajankäyttöä Nyt löytynyt tunti käytettiinkin sitten tehokkaasti. Ensin puhuttiin tovi yrittäjyydestä, jonka jälkeen ministeri pääsi vaihtamaan kuulumisia talon asukkaiden kanssa. Pentti kävi ensi alkuun lyhyesti läpi yrittäjyyden merkitystä sekä Kangasalla että Suomessa. Esimerkiksi Kangasalla yritykset tuottivat viime vuonna valtion kirstuun 16 miljoonaa euroa ja kunnalle jopa 23 miljoonaa euroa, Pentti huomautti ja korosti myös työllistävää vaikutusta. – Meillä Kangasalla suurin työnantaja on kunta, mutta heti seuraavana tulevat Kangasalan Yrittäjät, sillä meidän jäsenyrityksissämme Kangasalan Yrittäjät saivat ministeritason vieraan tammi–helmikuun vaihteessa, kun kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen kävi tutustumassa Kangasalan Yrittäjien puheenjohtaja Eevaliisa Pentin pyörittämään seniorikoti Villa Steniin ja sen asukkaisiin. Lisäksi paikalla oli kymmenkunta paikallista yrittäjää. Villa Stenissä on yhteensä 15 asiakaspaikkaa. Ministeritapaamisessakin käytössä ollut olohuone on koko talon sydän, jonka kodinomaisuus on saanut nyt kehut myös ministeriltä. Ministeri pääsi kuulemaan myös senioritalon asukkaiden ajatuksia. Kuvassa hän vaihtaa kuulumisia Sanni Liimataisen kanssa. Heti ei uskoisi, että rouva on syntynyt samana vuonna kuin Suomi, sillä hän täytti tänä vuonna jo 98 vuotta. on täällä 1900 ty öpaikkaa, Pentti huomautti ja muistutti ministeriä, että niin K angasalla kuin koko maassakin uusista työpaikoista läpi koko 2000-luvun ovat vastanneet juuri pk-yritykset. Mahdollisuuksien Suomi Viime vuonna metallialan yrittäjästä seniorikodin pyörittäjäksi yhdessä aviomiehensä Matin kanssa ryhtyneen Eevaliisa Pentin ykkösviesti ministerille oli se, että Suomeen kaivataan nyt lisää toimeliaisuutta, ja sitä taas saadaan aikaan vain ja ainoastaan yhteistyöllä. – Niin kunta, valtio, yritykset kuin ammattiyhdistykset pitäisi saa- da tavoittelemaan yhdessä sitä, että meillä on toimeliaisuutta ja tekemistä tässä maassa, Pentti tiivisti. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili oli samoilla linjoilla. – Oma toiveeni sinne Arkadianmäen suuntaan on, että lainsäädännöstä tässä maassa tehtäisiin sellainen, että se ei p oissulje vaan mahdollistaa kehitystä. Silloin me saamme aikaan mahdollisuuksien Suomi, Kiili totesi. Hän otti kantaa myös siihen, että Suomessa on tuoreiden uutisten mukaan peräti 140 000 ihmistä, jotka eivät edes hae työpaikkaa. – Tämä on se yhteiskuntamme nurja puoli, josta minun mielestäni keskustellaan tällä hetkellä aivan lii- an vähän, Kiili kommentoi. Työtä tarvitaan Varsin vilkkaan, noin puolituntisen keskustelun aikana yrittäjiä ja ministeriä puhututtivat myös sote-, sekä kuntakokoasiat, sääntelyyn liittyvät asiat sekä tietysti Kangasala-talo, jota ministeri oli lähdössä vihkimään vielä samana iltana. Keskustelun päätteeksi ministeri Viitanen totesi pitäneensä aina tärkeänä kuunnella kussakin aiheessa niitä, jotka asian parhaiten tuntevat. – Ja tässä tapauksessa tarkoitan juuri teitä yrittäjiä, sillä kukaanhan ei tiedä, miten yrittäjyyttä voitaisiin saada paremmalle tolalle kuin yrittäjät. Arvostan kovasti, että sain kuulla teiltä, mihin meidän tässä ja toivottavasti tulevassakin hallituksessa pitäisi kiinnittää huomiota, ministeri tiivisti. – Suomi nousee ainoastaan työtä tekemällä, ja tässä yhtälössä yrittäjillä on iso rooli, hän summasi. Yrittäjien lisäksi myös senioritalon asukkaat pääsivät vaihtamaan kuulumisia ministerin kanssa. – Täällä asuvien seniorien vahva viesti oli, että tämä on hyvä ja kodikas paikka olla. Etenkin se, että täällä ei tarvitse olla yksin, tuntui olevan tärkeää, kommentoi ministeri Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle. Oli senioreilta tullut ministerille myös vinkkejä maan asioiden hoitamiseen. – Kovasti minulle toivoteltiin onnea työhön näinä vaikeina aikoina. Eduskunnan kyselytunnit kuulemma katsotaan täällä tarkkaan, ja sen kyllä huomasi. Erittäin hyvin he olivat asioista perillä, ministeri summasi. 11 LAKILAARI LAURA HAGMAN Talenom Konsultointipalvelut Oy Olen kuullut, että yhtiön edustuskulujen vähennyskelpoisuuteen on tullut muutos. Olen aika vasta aloittanut yrittäjänä ja haluaisin tietää, miten menee käytännössä rajanveto sen suhteen, milloin kyseessä on yrityksen edustusmeno? Voidaanko esimerkiksi yhtiön työntekijöille merkkipäivän johdosta annettavaa tavanomaista lahjaa pitää edustusmenona? Vuoden 2014 verotuksessa edustuskulut eivät olleet vähennyskelpoisia. Yritysten edustusmenojen 50 %:n vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa on palannut vuoden 2015 alusta lukien. Yrityksen edustusmenoista saa siis jatkossa jälleen vähentää tuloverotuksessa puolet. Arvonlisäverotuksessa edustusmenot kuitenkin säilyvät edelleen vähennyskelvottomina. Näin ollen verotus palautuu tältä osin samaan tilanteeseen, mitä se oli vuoden 2013 loppuun saakka. Verohallinnon antaman ohjeen ”Edustusmenot tuloverotuksessa” mukaan voidaan pääpiirteisesti todeta, että edustusmenoina pidetään yrityksen elinkeinotoimintaan liittyviä, yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, kuten asiakkaisiin tai liiketuttaviin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta tai huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja. Edustamisella pyritään liiketoiminnan edistämiseen ja esimerkiksi uusien liikesuhteiden ja asiakkuuksien luomiseen sekä entisten säilyttämiseen tai parantamiseen. Yksi edustusmenojen tunnusmerkeistä on se, että ne kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin tahoihin. Näin ollen yrityksen omaan henkilökuntaan kohdistuvia menoja ei pidetä edustusmenoina, eivätkä työntekijöille merkkipäivän johdosta annettavat lahjat siis ole luonteeltaan edustusmenoja. SEURAAVA PIRKANMAAN YRITTÄJÄ ILMESTYY 18.03.2015 Lisäksi yrittäjänä kannattaa huomioida, että jos yksittäiseen edustusmenoon sisältyy elinkeinotoimintaan kuulumatonta osuutta, ei se ole elinkeinotoiminnan tulosta vähennyskelpoinen, koska yksityismenot eivät ole liikkeen menoja. Riippuen yritysmuodosta, voi tällöin olla kyse vähennyskelvottomasta yksityismenosta tai peitellystä osingonjaosta. Varaa ilmoitustilasi (03) 251 6507 ASIANAJOTOIMISTOJA Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA puh. 010 548 6060 www.actas.fi Mika Allén*, Risto Tuori*, Toni Välimäki, Antti Malinen Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 TAMPERE Asianajotoimisto puh. 010 684 1500, fax 010 684 1501 Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C, 33200 TAMPERE www.jbeversheds.com Timo Jarmas*, Tiina Koivisto*, Jukka puh. (03) 260 2000, fax (03) 260 2050 Reilin*, Sinikka Turkki*, Vesa Turkki*, www.klingendahl.com Iikka Sainio*, Salla Pyymäki*, Terhi Holkeri* Keskustori 5 C, 33100 TAMPERE puh. (03) 260 1600, fax (03) 260 1650 www.merilampi.com [email protected] Lassi Kettula*, Heli Piksilä-Rantanen*, Jussi Lampinen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tommi Härmä, Meri-Tuuli Vuotari Asianajotoimisto Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE Dunder&Dunder Ky Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy Asianajotoimisto Tempo Oy Hämeenkatu 17 A, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 puh. (03) 3125 0000, fax (03) 3125 0050 www.alfalaw.com www.dunder.fi Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Tiina Koskinen-Tammi*, Peter Rasmussen*, Leena E-mail: [email protected] Laurila*, Elisa Ilmoniemi*, Marjaana Lehtonen Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder* Hämeenkatu 3 A 6, 33100 TAMPERE puh. (03) 230 3000, fax (03) 230 3030 E-mail: [email protected] Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*, Ilkka Syrjänen*, Jukka Salomaa*, Mika Miesmäki*, Jouko Juntunen*, Anna Lauri Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy Asianajotoimisto Jarmo Vuori Asianajotoimisto Alfa Oy * Asianajajat Asianajotoimisto Merilampi Oy Hatanpään valtatie 24, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110, fax. (03) 3421 192, www.nokialaw.fi Mika Ala-Uotila*, Ismo Sillanpää*, Hanna Suutari-Pitkänen Asianajotoimisto Isotalo Oy Aittalahdenkatu 6, 38200 SASTAMALA puh. (03) 511 4544, fax (03) 511 4566 [email protected] Jyrki Isotalo* Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE Mikkolantie 1–3, 33470 YLÖJÄRVI puh.(03) 2233 074, fax (03) 2133 070 www.lindblad.fi, [email protected] Markku Lindblad*, Minna Romu*, Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax (03) 3123 5121 www.tempolaw.fi [email protected] Jarkko Lehtokannas*, Pekka Paldanius*, Hanna Räihä- Mäntyharju*, Riitta Sommarberg*, Janne Vuorilahti*, Pekka Warjus*, Iiris Kukkonen Soppeentie 2, 33470 YLÖJÄRVI puh. 0400 130 730, fax (03) 364 1121 E-mail: [email protected] www.lakitsto.fi 12 Tullikamarin kiikarissa yritys Kerrotaan ensin otsikkoa säikähtäneille hyvä uutinen. Sekä artistien että yleisön arvostama Tullikamari on nimittäin jatkossakin vahvasti kulttuurin kehto, mitä se on toki ollutkin aina 80-luvun lopulta saakka. Erityisen hyvin Tullikamari tunnetaan konserttipaikkana, ja vuosien saatossa siellä on esiintynyt kotimaisten kärkibändien ohella myös kansainvälisiä orkestereita Black Sabbathia ja Ramonesia myöten. Nyt tilaa halutaan entistä aktiivisemmin myös yrityskäyttöön. ● Tampereen parhaan keikkapaikan maineessa olevassa Tampereen Tullikamarissa puhaltavat uudet tuulet. Taustalla on kaupungin viime kesänä tekemä päätös antaa myös Pakkahuoneen hallinta jo entuudestaan Tullikamarilla Klubia pyörittäneen Tampereen Kulttuurikamari Oy:n hoidettavaksi. Joustavuus on tärkeää Tampereen Kulttuurikamari Oy:n yrittäjä Tero Viikari oli luonnollisesti iloinen kaupungin päätöksestä. – Olen ty ytyväinen, että pystymme nyt hyödyntämään vaivattomasti koko talon potentiaalia. Sekä Klubilla että Pakkahuoneella on vahvuu- tensa, jotka saamme nyt parhaalla mahdollisella tavalla esiin yhdessä tai erikseen, Viikari kertoo. Talo on hänelle erittäin tuttu, sillä hän on vastannut Klubista ja sen ohjelmasta jo vuodesta 2001. Hänen mukaansa se, että myös Pakkahuoneen vuokraustoiminta pyörii nyt heidän kauttaan, yksinkertaistaa monia asioita. – Aikaisemmin meidän piti toiminnassa ottaa huomioon kunnallinen byrokratia ja esimerkiksi kunnallinen työaikalainsäädäntö, joka nyt ei välttämättä ole se paras yhdistelmä, kun pyöritetään toimintaa, jossa joustavuus on tärkeää, Viikari asettaa sanansa. Klubi on viihdyttänyt juhlakansaa jo liki 15 vuotta. – Pakkahuone on jo maankuulu konserttipaikka, mutta jatkossa myös yhä enemmän messujen, yritysjuhlien ja erilaisten näyttämöesitysten estradi, Aittoniemi visioi ja kertoo olevansa hyvin innostunut työstään. – Tämä oli sellainen tarjous, jota ei joutunut pitkään miettimään, hän pohjustaa. – Tullikamari on aina toiminut ja toimii yhä musiikin ytimessä, mutta nyt haluamme yhä vahvemmin tuoda esille rakennuksen monipuolisuutta, kertovat Pakkahuoneen myynti- ja markkinointipäällikkö Anu Aittoniemi sekä ohjelmapäällikkö Tero Viikari. Nyt saa metelöidä Toinen selkeä muutos on se, että markkinointiin aiotaan nyt panostaa aivan erilailla. Vanhat verkkosivut pistettiin uusiksi helmikuun alussa, ja muutenkin Tullikamari aikoo nyt pitää enemmän meteliä itsestään. Tästä vastaa organisaatioon viime kesän loppupuolella palkattu Anu Aittoniemi. Pesti sopi hänelle kuin nenä päähän, sillä Aittoniemi siirtyi tehtäväänsä Musiikki & Median organisaatiosta ja omaa työhistoriaa myös Tampereen Messuilta. Nykytyössä yhdistyvät mukavasti molemmissa saatu oppi. Kulttuuria ei unohdeta Sekä Aittoniemi että Viikari painottavat, että musiikkia ja muuta kulttuuritoimintaa ei missään nimessä olla unohtamassa. Se olisi i tse asiassa mahdotontakin, sillä tilan omistajan eli ka upungin kanssa tehdyssä sopimuksessa paikalle on asetettu tietty kulttuurituotantovelvoite, joka määrittelee, kuinka suuri osa tapahtumista pitää olla kulttuuria. – Enkä p uhu pelkästään musiikista vaan yhtälailla tähän kuuluu myös esimerkiksi tanssia, stand-upia ja muu- ta näyttämötaidetta hän täsmentää. Viikarin mukaan tavoitteena on kuitenkin laajentaa toimintaa uusille urille. – Tullikamarilla on vahva maine keikkapaikkana, mutta haluamme korostaa sen ominaisuuksia myös muunlaisena tapahtumatilana. Koko ja sijainti etuina Käyttöasteen nostamisessa eniten potentiaalia Tullikamarilla nähdään juuri yrityspuolella. Toki tilassa on järjestetty yritystapahtumia jo nytkin, mutta jatkossa niiden osuutta aiotaan selvästi kasvattaa. Tilat kun taipuvat moneen tarpeeseen. – Meillä voi olla täällä yhtälailla parinsadan hengen seminaari kuin yli tuhannen ihmisen yritysjuhla. Itse näen, että vaikkapa joku pörssiyhtiö voisi pitää täällä yhtiökokouksensa; kokous voidaan välittää ympäri maailmaa reaaliaikaisesti internetin kautta, Aittoniemi ehdottaa. Koon lisäksi hän näkee Musiikki vei punkkaridiplomi -insinöörin mukanaan ● Tampereen Tullikamarilla sijaitsevan Klubin pyörittäminen on ollut Tero Viikarin päätyö vuodesta 2001, mutta itse asiassa hän oli ensimmäistä kertaa töissä Tullikamarilla jo 1988. – Niihin aikoihin alle 20-vuo tilaalle taattiin työtä kolmen kuukauden sisällä ja minutkin ohjattiin tänne työvoimatoimistolta vahtimestari-valvojaksi kesällä 1988, hän taustoittaa. Silloinen pesti jäi muutamaan kuukauteen, koska mies pääsi opiskelemaan Tampereen teknilli- seen korkeakouluun. Musiikki kuitenkin säilyi harrastuksena, sillä Tero oli opiskelujensa ohella aktiivisesti mukana Tampereen elävän musiikin yhdistyksen toiminnassa. Teekkarivuosina hän päätyi myös tuomaan ulkomaisia artisteja Suomeen. – Itse pidin punkista ja totesin, että ei niitä artisteja tänne Suomeen saada jos ei niitä joku tuo, hän kertoo. Yhteensä noin parikymmentä bändiä tänne tuonut mies sai esimerkiksi 90-luvulla erittäin suositun Offspring-yhtyeen visiitille Suomeen 1994. Tero Viikari on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri, mutta alan hommia hän ole omien sanojensa mukaan tehnyt päivääkään. – Paperit sain ulos 1999, mutta heti seuraavana vuonna aloitin täällä, kun voitin yhdessä ravintoloitsija Perttu Mäkelän kanssa kaupungin tilasta järjestämän kilpailutuksen. – Kulttuuri vei siis v oiton, mies nauraa. 13 asiakkaat Tullikamarilla on ikää jo kunnioitettavat 114 vuotta. valttikorttina myös sijainnin aivan rautatieaseman kupeessa. – Meille on helppo tulla mistäpäin Suomea tahansa. Meillä käy jo nyt keikoilla varsin mukavasti väkeä myös Tampereen – ja Suomen – ulkopuolelta, Viikari kertoo ja lisää, että siitäkään ei ole varsinaista haittaa, että aivan vierestä löytyy nyt kaikkiaan kuusi hotellia. Asiakas saa halutessaan apua myös tilaisuuden suunnitteluun, sillä talosta löytyy runsaasti osaamista niin tapahtumajärjestämisestä kuin tekniikasta. – Me tarjoamme asiakkaillemme mahdollisimman helppokäyttöisen ja palvelevan kokonaisuuden, jonka myötä palvelemme sekä konsertti- asiakkaita että ulkopuolisia tapahtumajärjestäjiä tehokkaasti ja ammattitaitoisesti, Aittoniemi lupaa. Kovat kävijäluvut Itse asiassa se edellä mainittu käyttöaste on jo nyt varsin hyvä, sillä vuositasolla Tullikamarilla on ollut noin 200 000 kävijää, ja esimerkiksi tämän vuoden osalta kevät- ja syyskauden kaikki viikonloput on jo varattu. – Ja viikonloppujen osalta olemme m yyneet pitkälle jo myös ensi vuotta, markkinointipäällikkö toteaa. – Niin, ja nyt olemme siis vasta toden teolla aloittamassa markkinointiamme. Vielä en ole itse soittanut ainuttakaan myyntipuhelua, hän hymyilee. Manserockille merkityksellinen palaveri ● Tampereen Tullikamarin 114-vuotias kiinteistö on ollut kulttuurin tyyssija vuodesta 1987. Vanhassa tullin käytössä se kävi tarpeettomaksi, kun tulli muutti uusiin tiloihin Etelä-Tampereelle. Vuoden 1987–1988 t alvikaudella Tullikamari tuurasi remontissa ollutta Tampereen teatteria, jonka jälkeen se valjastettiin elävän musiikin käyt- töön. Koska kaupunginjohtajan kanssa tuolloin asiasta käytyyn aamupalaveriin osallistuivat muiden muassa Juice Leskinen, Pate Mustajärvi ja Epe Helenius, ei liene väärin otaksua, että ottamalla arvokiinteistö kulttuurikäyttöön, tuo yksittäinen aamupalaveri on ollut erinomaisen tärkeä virstapylväs myös Manserokin historiassa. 14 15 Restamaxin kevätkampanja laskee edustustilaisuuksien hintaa merkittävästi Suomen hallitus päätti palauttaa yritysten edustuskulujen 50 prosentin verovähennysoikeuden vuodenvaihteessa yhden vuoden tauon jälkeen. Tamperelainen ravintolayhtiö Restamax on päättänyt juhlistaa asiaa kampanjalla, jonka myötä se myöntää reilun alennuksen isompiin yritystilaisuuksiin kaikissa sen 95 ravintolassa. ● Vuoden 2014 alusta toteutettu yritysten edustuskulujen verovähennysten poisto lisäsi synkkiä pilviä ravintola-alalla entisestään, koska vaivoina olivat muutenkin jo valmiina huonohko taloudellinen tilanne, kuluttajien ostovoiman heikkeneminen ja kysynnän hiipuminen. Vuosi sitten oli erilaiset tunnelmat Viime vuonna pörssiin listautuneen Restamax Oyj:n toimitusjohtaja Markku Virtanen kertoo, että päätös edustuskulujen peruuttamisesta oli erittäin epätoivottu yllätys. – Itse istuin Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan hallituksessa viime vuonna, ja asia t uli silti minulle täysin puskasta. Sen tiedän, että ravintola-alalta ei kyllä kysytty minkäänlaista mielipidettä. Yhdessä nykyisen taloustilanteen kanssa tämä oli todella huono asia, Virtanen tuumaa. Nyt näyttää kuitenkin paremmalta, sillä vaikka taloustilanne ei olekaan vielä oleellisesti petraantunut, ainakin edustuskulujen vähentämisoikeus palautettiin vuoden tauon jälkeen entiselle tasolleen. Ravintola-alalla päätös on otettu vastaan hyvillä mielin, sillä sen perustellaan tukevan matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää ja lisäävän työllisyyttä. Selvää säätöä Tamperelaisyritys pisti hyvän päätöksen kunniaksi pystyyn kampanjan, jonka toivotaan lisäävän yritysasiakkaiden ravintolakäyttäytymistä. – Tammi–toukokuun 2015 aikana Ravintola.fi -ravintoloissa toteutettavien tai vahvistettujen yritystilaisuuksien ja -ruokailujen verovähennyskelvottomasta osuudesta ravintolayhtiö tarjoaa vielä mojovan 50 p rosentin alennuksen, Virtanen kertoo. Käytännössä kampanja koskee isompia yritystilaisuuksia, sillä alennus myönnetään vähintään 2000 euron laskuista. Toimitusjohtaja antaa esimerkin. – Jos yrityksen edustustilaisuuden hinta on 10 000 euroa plus arvonlisävero, me myönnämme tästä 25 p rosentin alennuksen. Silloin yrityksen maksettavaksi jää 7 500 euroa sekä arvonlisävero. Tästä 4 650 euroa eli 50 % arvonlisäverollisesta hinnasta on vähennyskelpoista yrityksen tuloverotuksessa, Virtanen ynnää. Kampanja-aika on helmikuusta toukokuun loppuun, ja se koskee kaikkia sinä aikana tehtyjä varauksia. – Eli tämä koskee yhtälailla myös toukokuun loppuun mennessä varattuja pikkujoulutilaisuuksia, joten tämä tarjoaa yrityksille jo a ikamoisen hinnanalennuksen, Virtanen vinkkaa. Meteliä haluttiin pitää Virtasen mukaan kampanjalla halutaan ensisijaisesti muistuttaa asiakkaita vuodenvaihteessa toteutuneesta muutoksesta. – Me haluamme alleviivata sitä, että yrityksissä viime vuoden poikkeustilanne ei missään nimessä jää päälle , Virtanen kertoo. Kampanjasta tehtiin päätös yrityksen johtoryhmässä alkuvuodesta. – Siellä päätettiin, että tehokkain keino pitää meteliä asiasta on se, että annamme vielä nyt palautetun vähennysoikeuden lisäksi ylimääräisen alennuksen, hän kertoo. Laaja valikoima tasoitti tilannetta Virtanen arvioi, että eniten verotemppuilusta ovat joutuneet kärsimään kalliimman hintatason ruokaravintolat. – Heille vaikutus on ollut dramaattinen. Kaikkia tär- Takana ensimmäinen pörssivuosi ● Restamax teki viime vuonna historiaa, sillä siitä tuli ensimmäinen Suomessa pörssiin listautunut ravintolayhtiö. Tällä hetkellä yritys on myös ainoa pohjoismainen pörssilistautunut ravintolayhtiö. Markku Virtasen mukaan pörssitielle lähdettiin, koska yrityksen kasvutavoitteiden kannalta se oli välttämätön päätös. Restamaxin ensimmäinen pörssivuosi sekä on että ei o le mennyt odotusten mukaisesti. – Jouduimme antamaan vuoden aikana kaksi t ulosvaroitusta, mutta ne johtuivat lähinnä siitä, että olimme asettaneet omat vuositavoitteemme liian tiukalle. Ennustaminen on sinänsä ollut ainoa asia, missä olemme ep äonnistuneet, sillä kannattavuutemme on säilynyt erittäin hyvin korkealla, Virtanen kertoo. Yritys on jo aiemmin kertonut tavoitteekseen sen, että tämän vuoden lopulla yrityksen liikevaihto olisi noussut sataan miljoonaan. Muuten vuosi jatkunee maltillisen kasvun merkeissä. – Tosiasia on, että yhtä isoja yrityskauppoja kuin viime vuosina olemme tehneet, ei välttämättä tulla näkemään. Sanoisin, että tänä vuonna keskitymme ostettujen ja olemassa olevien yhtiöiden laittamiseksi osaksi Restamaxia, mutta varmasti yrityskauppojakin tullaan tekemään. Itse asiassa olemmekin jo ostaneet tämän vuoden puolella kaksi yökerhoa Oulusta ja yhden Porista. Markku Virtasen oma työhuone löytyy viime vuoden loppupuolella Restamaxin pääkonttoriksi ostaman matkailutalon yläkerrasta. Virtasen oma huone on nyt entisessä verkatehtaan johtajan huoneessa. Siellä ikkunapintaa on paljon. – Syy siihen on, että Verkatehtaan johtaja sai siten katsoa kankaiden sävyt luonnonvalossa, Virtanen kertoo. keitä illallisia ei tietenkään ole jätetty väliin, mutta keskiostos on selvästi mennyt alaspäin, hän kertoo. Virtanen myöntää, että verovähennysten poisto on näkynyt myös heidän ravintoloissaan, joskin yrityksen laaja ravintolaskaala on lieventänyt sen merkitystä. – Se, että meillä hyvin monipuolinen portfolio, on tasannut vaikutusta, mutta esimerkiksi pikkujoulukaudella asia oli selvästi nähtävissä,Virtanen tuumaa. Maakunnallisesti suurin kärsijä on ollut Virtasen mukaan Lappi, jossa on hänen tietämyksensä mukaan nähty isojakin muutoksia huonompaan suuntaan.. – Fine Dining -ravintoloiden lisäksi myös elämyskohteet ovat olleet tämän takia hankaluuksissa, hän kertoo. 16 17 Kuvat : Esko Lounamaa Ravintoloitsija –chef Petri Kerkkänen –kuvailee ravintolaansa: Rusticheriassa emme hienostele turhia – vaan perustamme filosofiamme puhtaisiin makuihin. Rustiikisti, talonpoikaisPääruoka maisteltiin lampaan kareeta ja tyyliin. karitsanmakkaraa ja sinapinsiemenkastiketta Lounasvieras: Heikki Paavilainen, teatterijohtaja, ohjaaja, näytelmäkirjailija Asuu: Lempäälässä Perhe: vaimo ja kolme lasta, yksi lapsenlapsi Harrastukset: Mökkeily ja kirjoittaminen Ruokapaikka: Ravintola Stella, Valkeakoski ● Vieraamme valitsi listalta Rose paistettua lampaan kareeta ja ka ritsanmakkaraa, sinapinsiemenkastiketta. Jälkiruoaksi lämmin päärynätorttu ja valkosuklaajäätelöä sekä kuppi kahvia. Kotikokkaaja Paavilainen Heikki Paavilainen kertoo kokkaavansa kotonaan lähes päivittäin, vaikka vaimo Mervikin viihtyy hyvin keittiössä. Viimeaikoina Heikki on perehtynyt chilin syvimpään olemukseen ja muu perhe siinä sivussa. Kesäaikana kalastus kuuluu mökkeilevän perheen ohjelmaan, joten Mallasveden kuhat päätyvät usein myös ruokapöytään. Mieliruokana Heikillä on makkara. Oman teatterin synty Pitkän teatteri- ja elo kuvauran jälkeen vieraamme perusti Suomen Kesäteatteri Oy:n Valkeakoskelle kolme vuotta sitten. Sysäys asialle tuli siitä, että syntymäkaupunki tarjosi tällaisen mahdollisuuden, toteaa vieraamme. Kesäteatteri on vetänyt hyvin, ja tulevan kesän esityksen ”Pätkä pääroolissa” lipunmyynti on käynnistynyt ennätysvilkkaana. Vieraamme muistuttaa, että yrittäjäyhdistyksille on vielä hyvin tilaa varata liput oman jäsenistönsä teatterimatkaa varten. Kiirettä pitää Oman teatterin pyörittämisen lisäksi Heikki ohjaa Turun Kaupunginteatterissa elokuussa ensi-iltaan tulevaa Anna-Leena Härkösen ”Kaikki oikein”-teosta. Seuraavat ohjaustyöt odottavat Porin ja Vaasan kaupunginteattereissa. Lisäksi työn alla on käsikirjoituksia. Eli kiirettä pitää…. Nopeat Erittäin maistuvan ja onnistuneen ruoan jälkeen nautimme raikkaasta jälkiruoasta hyvän kahvin kera, ja samalla vieraamme sai vastata lyhyisiin nopeisiin kysymyksiin: Haka - nyrkkeily Kesän huippuhetki - kun täysi 850 hengen katsomo seisaaltaan osoittaa suosiotaan Tanssi - tango Nainen - vaimo Yrittäjyys - energiaa antavaa Jälkiruokana oli lämmin päärynätorttu ja valkosuklaajäätelöä. 18 Pojasta polvi parani Hiltusten perheessä riittää yritystä ja toisessa polvessa. Muovityö Hiltunen Oy:n jo 1969 perustanut Matti Hiltunen voi olla tyytyväinen siihen, että päätyi luovuttamaan elämäntyönsä poikansa Esan käsiin vuosituhannen vaihteen tienoilla. Nuorempi Hiltunen on nimittäin kasvattanut perheyritystä komeaa vauhtia, vaikka taloudellisesti ajat eivät olekaan viime vuosina olleet parhaat mahdolliset. ● Muovityö Hiltusen hallissa paiskitaan töitä täysillä. Isot, katossa olevat nosturit ovat ahkerassa käytössä, kun yrityksessä valmistettavia tuotteita, kuten kemikaalisäiliöitä ja prosessiputkistoja siirrellään työvaiheesta toiseen tai toimitettavaksi asiakkaille. Yhdessä nurkassa pyörii halkaisijaltaan varmasti parimetrinen muovilieriö, joka saa pyöriessään pintaansa uuden lujitemuovikerroksen. Työn alla o leva laimean rikkihapon säiliö ei kuitenkaan ole koottavista tuotteista edes isoimmasta päästä, sillä on tehtaalla kasattu halkaisijaltaan jopa seitsenmetrisiä muoviosia. Tässä hallissa valmistuvat osat päätyvät lähes sataprosenttisesti teollisuuskäyttöön. Oikea ajoitus Muovityö Hiltusella vuonna 2001 toteutettu sukupolvenvaihdos sujui kuin oppikirjassa. Ehkä juuri tästä syystä Matti Hiltunen onkin käynyt esittämässä yrityksen kapulanvaihtotarinan liki 30 yri ttäjätilaisuudessa ympäri Suomea. Matti Hiltusen mukaan sukupolvenvaihdoksen onnistumiseen vaikutti monta seikkaa, joista yksi tärkeimmistä on ajoitus. Hänellä itsellään olisi ollut 2000-luvulle tultaessa vielä monta työvuotta jäljellä, mutta hän ha lusi kuitenkin toteuttaa vaihdoksen hyvissä ajoin. – Siitä olen takuuvarma, että itse en olisi s aanut yritystä kasvatettua nykyistä tahtia, kun Esalla taas oli selvästi nuoruuden nälkää siihen, hän kommentoi. – Sen verran kova hän oli kyseenalaistamaan asioita, että olisi varmaan perustanut oman yrityksen, jos tilanteeseen ei olisi saatu selvyyttä, Matti jatkaa. Professori ja Viestinvaihto antoivat vauhtia Sukupolvenvaihdokseen oli Muovityöllä teetetty jo 90-l uvun loppupuolella yksi ulkopuolisen konsultin tekemä ehdotus. Siinä Matti olisi lahjoittanut yrityksen osuudet noin kymmenessä eri os assa pojilleen ja lapsenlapsilleen. – Se oli nokkela ehdotus, joka olisi kyllä vähentänyt maksamamme verot minimiin, mutta oli siinä ainakin se vika, että minulle ei t uossa ratkaisussa jäisi elämäntyöstäni yhtään rahaa, Matti hymyilee ja lis ää että yrityksen jakaminen niin p ieniksi siivuiksi olisi ollut hankala myös johtamisen kannalta. Samoihin aikoihin valkeakoskelainen yrittäjyysprofessori Matti Koiranen oli kirjoittanut sukupolvenvaihdoksia käsitelleen Juuret ja S iivet -kirjan, jonka hän toimitti myös kaimalleen. – Se avasi silmäni siitä, kuinka paljon erilaisia vaihtoehtoja sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen oikeastaan onkaan, hän taustoittaa. Vauhtia prosessiin antoi myös omistajanvaihdoksiin keskittynyt Viestinvaihto-hanke, joka on tarjonnut apua sukupolvenvaihdostilanteissa Pirkanmaalla jo 90-luvun lopusta alkaen. – Viestinvaihdolta saamaan palveluun olen todella tyytyväinen. He löysivät meille asiantuntijat, joita tuskin olisimme muuten raaskineet palkata, Matti Hiltunen kommentoi. Kaksi omistajaa Omistajanvaihdos toteutettiin lopulta normaalina liiketoimintakauppana. Se koski Muovityö Hiltunen Oy:n liiketoimintaa, mutta kiinteistöt jäivät edelleen Matin omistukseen. Esan lisäksi omistajanvaihdoksen yhteydessä osakkaaksi otet- Yrityksen perustaja Matti Hiltunen(kesk.) on seurannut tyytyväisenä häneltä yrityksen ostaneiden Esa Hiltusen(oik.) sekä osakkaaksi omistajanvaihdoksen yhteydessä nostetun Jari Vatkan touhuja. He ovat kasvattaneet yritystä hyvää vauhtia myös taantumassa. Parhaillaankin yrityksen nettisivuilla rekrytoidaan uusia muovialan osaajia tällä hetkellä 25 henkeä työllistävään yritykseen. Muovityö Hiltusen hallissa on tekemisen meininki. Jussi Latva-Kiskola kelaa kuvassa säiliön jäykisterenkaita. 19 Raimo Kolmosella ja Raino Lähteisellä on työn alla kuljetussäiliön päädyn korroosiokerroksen laminointi. tiin myös yrityksessä vuodesta 1996 työskennellyt Jari Vatka. – Siinä missä Esa tunsi tuotantopuolen, oli Jari ollut minun oikea käteni myyntipuolella. Se, että avainhenkilöt saatiin näin sitoutettua mukaan, oli mielestäni myös erittäin tärkeää, Matti taustoittaa. Parhaiten sukupolvenvaihdoksen onnistumisesta kertoo kuitenkin yrityksen nykytola. Viimeisen 14 vuoden aikana yritys on reilusti tuplannut liikevaihtonsa ja työntekijämäärä on kasvanut kymmenestä 25:een. Toimitilat uusiksi Muovityö Hiltunen on toiminut parin vuoden Lempäälään tehtyä syrjähyppyä lukuun ottamatta koko historiansa ajan Valkeakoskella. Nykyisin sen toimitilat löytyvät Holmin 2000-luvulla perustetulta teollisuusalueelta. Sinne yritys muutti 2003, vain pari vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. – Syy siihen oli, että vanhassa paikassa toiminta alkoi olla kuin shakkipeliä. Osia ja työmiehiä piti koko ajan olla siirtämässä paikasta toiseen, ja tämä alituinen järjestely esti tehokkaan työnteon, kertoo nykyinen yrittäjä Esa Hiltunen. Uusi halli keskellä lamaa Muutto laajensi käytössä olevaa tilaa merkittävästi, sillä vanhassa paikassa, Lumikorven teollisuusalueella käytössä ollut 1600 neliön tila laajeni kertaheitolla 2500 neliöön. Senkin jälkeen tosin on tarvinnut laajentaa vielä kerran. Neljä vuotta sitten – keskellä taantumaa – yritys otti ja nykäisi pystyyn toisen reilun tuhannen neliön toimitilan. – Syy tähän oli, että päätimme tuolloin panostaa entistä vahvemmin 2000-luvun alussa aloitettuun rekka-autojen kuljetussäiliöiden tuotantoon, Esa kertoo. – Aikaisemmin olimme tehne et kuljetussäiliöitä projektiluontoisesti, mutta sittemmin pistimme suunnittelun uusiksi ja teimme sii tä asiakkaalle selvän yksittäisen tuotteen, hän jatkaa. Tänä päivänä Muoviteollisuus Ry:n Vuoden Lujitemuovituote -palkinnon vuonna Nykyisen toimipisteensä Holmin teollisuusalueelle Muovityö Hiltunen rakennutti pian omistajanvaihdoksen jälkeen. Kuvan oikeassa reunassa näkyy myös vuonna 2010 rakennettu uusi halli. 2008 voittanutta tuotetta myydään sitä varten 2010 perustetun Admor Composites Oy:n toimesta. Siinä pääomistajina toimivien Vatkan ja Hiltusen lisäksi osakkaina ovat myös yrityksen työntekijät Antti Tapola ja Olli Timlin. Monipuolisuus auttaa Kuljetussäiliöihin satsaaminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, sillä perinteisen teollisuuden vähentäessä ainakin loivasti tilauksiaan, on kuljetussäiliöistä saatu tarvittua kasvua. Nykyään niiden osu us yritysten yhteenlasketun reilun kahden miljoonan euron liikevaihdosta on jo noin puolet. Yrittäjä katsoo tulevaisuuteen varsin luottavin silmin. – Se johtuu kyllä pitkälti siitä, että meillä on monipuolinen asiakaskunta. Jos joku asiakas karsi tilauksia, tilalle kyllä löytyi korvaavaa työtä, hän kertoo. Isänsä poika ● Sekä Matti että Esa Hiltusella on ollut kauppamiehen vikaa jo pienestä pitäen. Matti esimerkiksi perusti yrityksensä välittömästi armeijan jälkeen, kun hän kävi tiedustelemassa parista yrityksestä, olisiko heillä tarjota hänelle toimeksiantoja. Säästössä tuolloin olleet 2000 markkaa mies o li kerännyt kasaan tekemällä autokauppoja. – Niillä rahoilla ostin sitten lasikuitumattoja ja hartsia, jotta pääsin aloittamaan toiminnan kotitalomme kellarissa, hän taustoittaa. Kolme vuotta myöhemmin mies ra kennutti yhdessä toisen yrittäjän kanssa ensimmäisen tuotantohallinsa. Myös Esa osoitti liikemiestaipumuksia jo nuorena poikana. – Yläasteella toin Kiinasta ja Taiwanista esimerkiksi langattomia mikrofoneja, diskovaloja ja kelloja, joita myin sitten luokkakavereilleni, hän kertoo. Perheyrityksessä hän on työskennellyt koko ikänsä lukuun ottamatta muutamaa opiskeluajan kesätyötä. 20 RIP Vaske – Seudullisen elinkeinoyhtiön Valkeakosken, Akaan ja U rjalan seudullisena kehitysyhtiönä toimineen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n, tuttavallisemmin Vasken, toiminta päättyy heinäkuussa. Pääasiassa alueen kuntien omistaman kehitysyhtiön hallitus teki päätöksen kehitysyhtiön alasajosta tammikuun 14. päivänä. Paikalliset yrittäjät pelkäävät tämän heikentävän elinkeinopalveluiden asemaa Etelä-Pirkanmaalla. Marja Pönni, Valkeakosken Yrittäjät 1. – Etelä-Pirkanmaan kokonaisuuden ja yhteistyön kannalta pelkään sen olevan huono päätös. Taloudellisesti ajatellen ymmärrän sen, koska maailma ympärillä on muuttunut, mutta pelkään, että yrityskenttää koskeva yhteistyö kuntien kesken vähenee ja tiedon kulku huononee. Samoin voi aiheutua kilpailua, mikä ei t ietenkään aina ole huono asia. Toisaalta taas, periaatteessa muutos tuo aina uusia mahdollisuuksia – toivottavasti. 2. – Hyvät yhteiset toimintatavat saattavat katketa. Vaske on ollut kauan parhaiden joukossa verrattaessa kehitysyhtiöiden toimintaa ja yritysilmapiiriä yrittäjien arvioimana. Pelkään, että kaupunki ei ota tarpeeksi yrittäjiä mukaan kehittämään toimintoja, jolloin yrittäjät saattavat passivoitua eivätkä hyödynnä avautuvia mahdollisuuksia. Toisaalta jos yrittäjiä otetaan enemmän mukaan jo kaupungin erilaisten alueiden kehittämiseen, niin se avaa nykyisillekin yrityksille aivan uusia mahdollisuuksia, ja riskinottokyky kasvaa k orkeammaksi. Se taas kasvattaa nykyisten yritysten kokoa ja vahvuutta ja tuo veroeuroja paikkakunnalle. 3. – Uskon, että peruspalvelut uusille yrittäjille säilyvät edelleen – nä in kaupungin johto on meille luvannut. Samoin uskon, että yritysasiamiesten tarjoamat palvelut yrityksille säilyvät edelleen. 4. – Valkeakosken kaupunki on tässä asiassa ollut aktiivinen toimeenpanija. Monet asiat ovat juuri nyt olleet sopivassa vaiheessa tehdä muutoksia, minkä takia asian selvittely ja toimeenpano kannatti aloittaa nyt. Sirkka Koivuniemi, Toijalan Yrittäjät 1. – Me Toijalan Yrittäjissä olemme ymmällämme tästä päätöksestä. Vaske on tehnyt alueellamme tulosvastuullista ja h yvää työtä kaikilla mittareilla mitattuna. Toki erilaisten hankkeiden vähenemisen myötä työnkuva on muuttunut, mutta organisaatiota keventämällä ja yhtiön sisäisellä uudistetulla työnjaolla toiminta olisi voinut jatkua. 2. – Suurimpana riskinä näen Akaassa sen, että palveluita ei o le saatavissa tai ne eivät ole oikein kenenkään hallinnassa Vasken nopeutetun alasajon jälkeen. Uusi organisaatio ei synny hetkessä, ja mahdollisiin uusiin elinkeinovirkoihin tulevien perehtyminen esimerkiksi paikalliseen kysyntään ottaa sekin aikansa. Esimerkiksi yritysneuvonta ja kehittäminen, toimitila-asiat, yritystonttien rekisterit ja myynti sekä kehitysalueet ja alueen markkinointi ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta jäävät varmasti odottamaan tekijäänsä. 3. – Palveluiden saatavuus yrityksille olisi pitänyt turvata, ennen kuin Vasken ennenaikaisesta alasajosta tehtiin päätös. 4. – Vasken alasajo olisi voitu tehdä myös hallitusti käyttäen alkuperäinen sopimusaika loppuun ja rakentaa samalla uutta elinkeinopalvelua vanhan tilalle. Emme ole kyselyistä huolimatta saaneet infoa syistä nopeaan alasajoon, emmekä myöskään ole kuulleet suunnitelmia siitä, miten palvelut jatkossa tuotetaan. ● Pirkanmaan Yrittäjä -lehti selvitti, millä mielellä päätös Vasken alasajosta on otettu vastaan yrittäjien piirissä. Neljän kysymyksen patteristoon vastasivat sekä Toijalan, Viialan, Kylmäkosken, Urjalan että Valkeakosken paikallisyhdistysten puheenjohtajat. Kysymykset: 1. Oliko Vasken alasajo mielestäsi Etelä-Pirkanmaan kannalta hyvä vai huono päätös? 2. Mitä riskejä/mahdollisuuksia näet asiassa? 3. Miten uskot tämän vaikuttavan alueesi yrittäjiä tukeville palveluille? 4. Kehitysyhtiön toiminta loppuu jo heinäkuussa. Mitä mieltä olet aikataulusta? Kalle Formisto, Viialan Yrittäjät 1. – Olin m uutama vuosi si tten ajamassa Vaskesta eroamista, koska meillä oli silloin Akaassa yksi yritysasiamies eikä muuta henkilöstöä. Kaupunki oli kuitenkin valmis satsaamaan enemmän palveluihin, ja saimme tänne näyttävän konttorin, 1,4 yritysasiamiestä, uusyritystuen sekä muuta henkilöstöä. Kun edellistä sopimuskautta uusittiin, lupasin antaa työrauhan ja olla kritisoimatta, ja mielestäni Vaske on onnistunut toiminnassaan nyt erittäin hyvin. Se onko tämä hyvä vai huono päätös, en oikein osaa sanoa, mutta se on varma, että tämä on uuden alku. 2. – Näen riskinä sen, että Akaan kaupunki säästää itsensä hengiltä, eikä osaa panostaa elinkeinoelämän kehitykseen. Pahimmassa tapauksessa kaupunkiin palkataan yksi halvimmalla töihin tuleva yritysasiamies ja sijoitetaan hänetkin Kylmäkosken kunnantalolle, ettei ole silmissä. Mutta on tässä mahdollisuuksiakin, jos kaupunki on valmis satsaamaan. Toivon, että kaupunkiin saataisiin elinkeino/kehitysjohtaja, jonka alaisuudessa elinkeinotoimi olisi. Hänen vastuulleen voisi laittaa myös esimerkiksi matkailun ja yleisen alueen kehittämisen, jota myös Vaske on osittain tehnyt. 3. – Siihen on vaikea sanoa tässä vaiheessa mitään, kun ei ole mitään tietoa, miten palvelut jatkossa hoidetaan. 4. – Aikataulu on täysin järjetön. En käsitä miksei yhtiö voinut jatkaa vuoden loppuun, johon saakka oli voimassa olevat sopimuksetkin. On täysin järjetöntä aloittaa tällaisella aikataululla noin suuret muutokset, varsinkaan kun Akaalla ei ole edes vielä suunnitelmia julkistettu. Vesa Peltola, Kylmäkosken Yrittäjät 1. – Mielestäni tämä oli huono päätös. Vaatii kunnilta paljon, jotta saadaan lähes vastaava palvelutaso säilymään. 2. – Yrityksien yhteistyö yli kuntarajojen tulee heikkenemään, ja elinkeinopolitiikka keskittyy kunnan tarpeisiin. Mahdollisuutena on hyvillä henkilövalinnoilla saada vuoropuhelu kunnan ja yrittäjien välillä pa remmaksi. 3. – Uskon, että palvelut tulevat huononemaan. 4. – Kun jokin toiminta päätetään lopettaa, niin sen alasajoa ei ka nnata määräänsä enempää pitkittää. Raimo Turunen, Urjalan Yrittäjät 1. – Uskon ja t oivon, että tehty päätös oli hyvä. Urjalassa yrittäjät ovat jo pitkään toivoneet oman yritysasiamiehen palkkaamista. 2. – Yhteistyötä voi tehdä yli kuntarajojen myös jatkossakin ja mielellään useampaan suuntaan. Näen vain mahdollisuuksia, kun Urjalassa on oma yritysasiamies. 3. – Verkostoitumista ja yhteistyötä tehdään jatkossakin. 4. – Tähän varmaankin paremmin pystyvät vastaamaan ne, jotka asioista ovat päättäneet. 21 alasajo huolestuttaa paikallisia yrittäjiä Henkilökunta Kaupunginisät yllättyi toppuuttelevat ● Kehitysyhtiön alasajo yllätti ainakin Vasken yhdeksänhenkisen henkilöstön. Heille iskettiin kouraan irtisanomislaput tammikuun 23. päivänä. Henkilöstöä ihmetyttää etenkin se, miksi tutkitusti toimivaa palvelukonseptia aiotaan muuttaa tilanteessa, jossa Suomen talous on muutenkin vaikeuksissa. – Etenkin tämä nopeus yllätti meidät kaikki. Akaa oli ilmoittanut jo aiemmin syksyllä tämän olevan heille viimeinen vuosi, mutta nyt aikataulua vielä aikaistettiin, sillä sopimus olisi ollut voimassa vuoden loppuun saakka, toteaa Vaskessa 14 vuotta työskennellyt Akaan yritysasiamies Risto Rantala. trendejä. Miten käy Etelä-Pirkanmaan kehityksen suhteen, kisaamme kuitenkin Suomessa ja kansainvälisesti osaavasta työvoimasta ja yri tyksistä, hän kummeksuu. Rantala ihmettelee sitäkin, että siinä miss ä yleinen trendi on koko ajan suosinut kuntarajat ylittävää toimintaa ja suurempia kokoluokkia, ollaan Etelä-Pirkanmaalla kulkemassa nyt täysin päinvastaiseen suuntaan. Hänen pelkonsa on, että Vasken alasajon myötä EteläPirkanmaalla aloitetaan jopa elinkeinotoimien kilpavarustelu. – Mikä taas ei ole kenenkään etu. Tämä juna kulkee toiseen suuntaan Vasken virallisessa tiedotteessa yhtiön lopettamisen perusteena on mainittu Euroopan unionin uuden rakennekauden hankerahoituksen vähäisyys ja tästä johtuen yhtiön hallinnon suhteellisten hallintokulujen raskaus. Rantala myöntää, että EU-projektien määrä on kyllä vähentynyt selvästi, mutta huomauttaa, että jatkossa saattavat jäädä vähätkin EU-rahat hakematta. – Mielestäni on ihan aiheellista kysyä, kuka jatkossa nostaa täällä keskusteluun seudulliset hankkeet tai vie eteenpäin EUhankkeita. Vaske on kuitenkin ollut niiden suhteen hyvin aktiivinen taho seuraten ympäröivän yhteiskunnan kehitys- Toivon olevani väärässä Yritysasiamiehen mukaan Vasken alasajoa on perusteltu myös säästöillä. Se taas kuulostaa kokeneen yritysmiehen mielestä omituiselta. – Tietenkin on tärkeää, että rahan kanssa ollaan tarkkoja, mutta Vaskeen pistetty euro on tullut takaisin useammankertaisena, jos otetaan huomioon tänne luodut työpaikat ja verotulot, hän toteaa. Rantala pelkää, että säästäminen koituu etenkin paikallisten yritysten harmiksi. – En jaks a millään uskoa elinkeinopalvelujen paranemiseen, mutta toki tässä kunnilla on nyt näytön paikka. Tässä asiassa myöntäisin erittäin mielelläni olevani väärässä, Rantala tiivistää. ● Vaikka eteläpirkanmaalaiset yrittäjät ovat selvästi huolestuneita Vasken alasajon vaikutuksista, kunnanisät pitävät huolia turhina. Sekä Valkeakoskella, Akaassa että Urjalassa vakuutetaan, että elinkeinopalvelut toimivat jatkossakin. Valkeakosken kaupunginjohtaja Jukka Varonen aloittaa huomauttamalla, ettei Vasken alasajopäätös johdu siitä, että Valkeakoskella oltaisiin yhtiön palveluihin tyytymättömiä. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että nyt tehdyssä ratkaisussa on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Varosen mukaan elinkeinopolitiikka osana kaupungin elinvoiman kehittämistä on niin k eskeisellä sijalla, että sen tuominen kaupungin johtamisen ytimeen on perusteltua. Kaupunginjohtaja alleviivaa, että Valkeakoskella kaiken lähtökohdaksi on otettu se, ettei palvelutaso heikkene. – Tavoitteemme on päinvastoin vahvistaa elinkeinopalveluita ja käyttää resurssit nykyistä paremmin näiden palveluiden tuottamiseen, kaupunginjohtaja vakuuttaa. Hänen mukaansa hyvää uudessa toimintatavassa on, että yhteistyö matkailun, markkinoinnin ja kaupunkisuunnittelun kanssa tiivistyy oleellisesti. Neuvottelut jatkuvat Uudistuksen huonona puolena Varonen pitää sitä, että puhtaasti elinkeinopalveluihin liittyvä osaaminen hajaantuu yhdestä organisaatiosta kolmeen kuntaan. Kaikissa asioissa se ei ole optimaalinen ratkaisu. – Esimerkiksi Uusyritysneuvontaan ja hankevalmisteluun liittyvät palvelut olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti jatkossakin järkevää tuottaa seudullisesti yhteistyönä. Toivon, että tähän löydetään vielä toimiva ratkaisu. Keskustelemme tästä vielä yhdessä naapurikuntien kanssa, hän kertoo. Kaupunginjohtajan mukaan Vaske ajettiin alas ripeällä aikataululla, koska myös yhtiön toimitusjohtajan palvelusuhde päättyy heinäkuun lopussa. – Näemme, että yhtiöön ei ole tarkoituksenmukaista hakea lyhyeksi ajaksi väliaikaista toimitusjohtajaa ja jatkaa toimintaa ”puolivaloilla”. – Myös henkilöstön osalta epävarmuuden aika tulee olla mahdollisimman lyhyt, jotta muutos haittaisi mahdollisimman vähän varsinaista perustehtävää. ”Varsin monia syitä” Akaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaari pitää Vasken toiminnan alasajoa hyvänä päätöksenä. Syitä Vasken toiminnan päättymiseen hän ei lähde sen enemmän erittelemään vaan kuittaa vain ”syitä olevan varsin monia”. Hän kertoo näkevänsä asiassa pelkästään mahdollisuuksia ja toppuuttelee yrittäjien pelkoja palvelujen suhteen. – Akaan kaupunki lähtee siitä, että elinkeinopalveluita tehostetaan ja parannetaan. Suunnitelmat ovat olemassa, ja kaupunginhallitus käsittelee niitä viimeistään maaliskuun alkupuolella, hän kertoo. Viitasaari ihmettelee myös kritiikkiä siitä, että alasajopäätös olisi pistetty toimeen liian kiireellä aikataululla. – Aikaahan on runsaasti. Meillä Akaan kaupungilla on totuttu ripeään toimintaan. Meillä ei ja hkailla, hän lopettaa. Henkilökohtaisesti eri mieltä Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala kertoo, että olisi henkilökohtaisesti nähnyt Vasken toiminnan jatkumisen parempana vaihtoehtona Etelä-Pirkanmaan seutukunnan kannalta. – Vaske on vuosien mittaan saanut asiakkailtaan hyviä arvosanoja, kolmen omistajakunnan välinen kilpailu työpaikoista on ollut vähäistä, ja yhteistyö on hyödyttänyt kaikkia, hän tiivistää. Hän näkee, että suurin syy Vasken tarinan päättymiseen oli s e, että kaupungit halusivat elinkeinoasioiden hoidon omaan organisaatioonsa. – Akaa ja Valkeakoski palkkasivat molemmat suoraan kaupungin palvelukseen, erilliset henkilöt, joiden tehtävänä oli houkutella kaupunkiin uusia yrittäjiä. Tämä rinnakkainen toiminta alkoi syödä Vasken uskottavuutta alueella. Urjala saa oman yritysasiamiehen Maijala näkee uuden tilanteen suurimpina riskeinä kuntien välisen kilpailun kasvun u usista yrityksistä ja työpaikoista sekä kuntien välisen yhteistyön vähenemisen. Toisaalta hän näkee tilanteen mahdollisuutena resurssien uudelleen kohdistamiseen. – Urjalan kunta tulee palkkaamaan kokopäiväisen henkilön kunnan organisaatioon vastaamaan elinkeinopalveluista, Maijala lupaa ja tietää tämän olevan myös paikallisten yrittäjien tahto. – Urjalassa paikallisen yrittäjäyhdistyksen edustajat ovat jo pitkään toivoneet ratkaisua, jossa kunta palkkaa suoraan palvelukseensa oman elinkeinoasiamiehen, hän huomauttaa. 22 Kun 42 vuotta työelämää ei riitä Akaan Viialassa asustava Sakari Iloranta jäi eläkkeelle metsäjätti UPM:ltä kunnioitettavan pitkän, 42 vuoden, työputken jälkeen täyttäessään 63 vuotta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että mies olisi lopettanut työnteon, sillä mies perusti lähes ensitöikseen oman yrityksen. Se on antanut hänelle mahdollisuuden palata pienestä pitäen rakastamiensa puutöiden pariin. Varsinaisena erikoisuutena voidaan pitää hänen komeita puutaulujaan, joita mies tekee asiakkaan pyynnöstä niin mökkimaisemista, lemmikkieläimistä kuin ihmisistäkin. Sakari Iloranta heittäytyi käsityöyrittäjäksi jäätyään eläkkeelle UPM:ltä. Puutöitä hän on tykännyt tehdä pienestä pitäen. vyys. – Kai siinä oli vähän tätä vanhaa tarkastajan rooliakin. Ei minulle olisi tullut mieleenkään tehdä tätä muuten, vaan halusin touhuta alusta asti avoimin kortein ja hoitaa veroja tiliasiat kuten kuuluukin. ● Kun katsoo viialalaisen Sakari Ilorannan työhuonetta, ei jää epäselväksi, mikä on hänen materiaalinsa. Tietokonepöytää ja y htä arkistokaappia lukuun ottamatta huone kun on hyvin pitkälti sisustettu omin käsin t ehdyillä puuesineillä. Niistä majesteettisin on yli kahteen metriin yltävä, uskomattoman paljon yksityiskohtia sisältävä kaappikello, mutta myös esimerkiksi sohva sekä koko huoneen ympäri kiertävä hylly ovat syntyneet omakotitalon kylkeen rakennetussa puutyöverstaassa. – Siis rikospaikassa, hymyilee Sakari. Metalli, paperi, puu Nykyisiin puuhommiinsa mies o n kulkenut kirjaimellisesti metallin ja paperin kautta. Alkuperäiseltä koulutukseltaan Sakari on metallimies, ja elämäntyönsä hän on tehnytpaperiteollisuuden palveluksessa. – Valmistuttuani metallimieheksi Valkeakoskelta siirryin Lokomon konepajakouluun ja sitten jatkoin opiskelemalla koneenrakennuksen suunnittelua Tampereen teknisessä oppilaitoksessa, hän kertoo. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, kun viimeisenä opiskelukesänään mies pääsi työnjohtajan lomittajaksi Yhtyneille Paperitehtaille Valkeakoskelle. – Voi kyllä sanoa, että palkka vei paperiteollisuuteen, koska silloin saamani tuhannen markan kuukausipalkka oli aivan käsittämättömän iso raha opiskelijalle, hän myöntää. Myös työnantaja oli ilmeisen tyytyväinen nuoren esimiehen työpanokseen, sillä jouluna hänelle soitettiin tehtaalta jälleen tuuraamaan ja pian sen jälkeentarjottiin jo vakituista työtä. – Niinpä minä si tten jäin sille tielle, Maratonvuodet täyteen Se olikin sitten astetta pidempi polku, sillä Sakarin työura paperijätin parissa kesti 42 vuo tta. Työuraansa hän muistelee lämmöllä. – Sain tehdä hyvin monipuolisia hommia, koska toimenkuva tai tehtävät vaihtelivat noin viiden–seitsemän vuoden sykleissä, hän kertoo. Sakari ehti toimia esimerkiksi työnja tuotantosuunnittelijana, it-päällikkönä sekä sisäisenä tarkastajana. Se oli hänen toimenkuvansa viimeiset 17 vuotta. Ja vaikka työ maistui, ilmoitti Sakari jo hyvissä ajoin aikovansa jäädä eläkkeelle kun hän täyttäisi 63. – Ajattelin, että siinä vaiheessa oli tarpeeksi maileja mittarissa. Varsinkin sisäisenä tarkastajana minun tuli oltua reissussa ympäri mailmaa jopa 140 päivää vuodessa. Puukko tutuksi jo tenavana Puutyöt ovat kiinnostaneet Sakaria pienestä pitäen. – Minulla on ollut puukko niin pienestä asti, kun se on kädessä pysynyt, hän kertoo ja huomauttaa, että 50-luvun Suomessa ei ollut legoja tai lelukauppoja nykyiseen malliin, puhumattakaan rahasta. – Ei siinä auttanut kuin itse tehdä ne omat kaaripyssyt ja ritsat sekä pikkuhiljaa taitojen kehittyessä myös erinäiset käyttö- ja koriste-esineet, hän kertoo. Se auttoi käsityöyrityksen aloittamista, että työkaluvarasto oli jo lähtökohdiltaan varsin muhkea. Sitä kun oli kartutettu jo aikaisemmin, kun hän osti vanhempiensa entisen kotitalon ja t oteutti siellä täydellisen remontin, kuten nykyisessä asunnossaankin. – Minulla on aina ollut sellainen periaate, että jos jotain työkalua tarvitsen useammin kuin kerran, olen sen ennemmin ost anut kuin vuokrannut, hän kertoo. Nykypäivänä verstaan varastosta löytyykin kompakti, lattiasta kattoon asti varusteltu puutyöverstas. Entinen elämä auttoi Siitä Sakarin 60-luvulla hankkimasta koneenrakentajan koulutuksesta on muuten ollut apua, sillä esimerkiksi vannesaha ja puusorvi ovat Sakarin itse suunnittelemia. Hyötyä on ollut myös paperikonsernissa saadusta kokemuksesta. Koska hän sisäisenä tarkastajana toimiessaan oli mukana mm. yrityskaupoissa ja tarkasti jättikonsernin yksiköiden toimintoja ja kontrolleja, ei yhden hengen yrityksen kirjanpito ole ollut hänelle mikään ylitsepääsemätön este. Ja se, että Sakari lähti harjoittamaan toimintaansa juuri yrityksenä, oli tarkalle miehelle itsestäänsel- Työ vai harrastus? Kysymykseen siitä, onko hänen toiminnassaan enemmän kyse harrastuksesta vai työstä, mies joutuu puntaroimaan vastaustaan vähän aikaa. – Kyllä se taitaa on fifty–fifty. Pääsääntöinen motivaationi on ollut löytää itselleni mielekästä tekemistä. Siitä ei t ulisi kesää, jos vain nököttäisin jossakin kerrostalossa ilman mitään puuhaa käsilleni, hän aloittaa mutta myöntää, että alkuperäinen suunnitelma on matkan varrella ”lähtenyt hieman lapasesta”. – Ajattelin, että tämä on mukava noin puolipäivähomma, mutta on tässä etenkin viime aikoina tullut oltua aikalailla kahdeksaa tuntia tuolla verstaalla, Iloranta toteaa. Hän kertoo olevansa siinäkin mielessä erilainen yrittäjä, että oma elanto ei ole kiinni yrityksen menestymisestä, 42 vuoden aikana ansaittu eläke on se ykkösleipäpuu. – Tosin tietenkin tavoitteeni on, että toiminta itsessään kattaa siihen menevät kulut, mihin olen nyt päässytkin, hän kertoo. Tällä hetkellä tärkeintä on kuitenkin se, että hän tekee nyt sitä työtä, mistä pitää. – Olenkin sanonut aiemminkin, että teen tätä niin kauan kuin tämä on hauskaa. Valokuvasta puutaulu Sakarin tuotevalikoima on kattava, sillä se pitää sisällään niin k elloja, rasioita, hyllyjä, ikkunakoristeita, eläinfiguureja kuin palkintojakin. Iloranta käy myymässä tuotteitaan erilaisissa markkinatapahtumissa, mutta iso osa asiakkaista on törmännyt niihin myös hänen verkkosivujensa kautta. Yrittäjän eksoottisin tuoteryhmä ovat asiakkaan valokuvista vanerille valmistetut näköistaulut. Niitä hän on tehnyt niin hen- kilöistä, lemmikeistä kuin maisemistakin. Niiden valmistamisesta Sakari innostui todenteolla jo ennen yrittäjäuransa alkua ostettuaan niiden valmistukseen tarvittavan kuviosahan. Nälkä kasvoi syödessä, ja nyt mieheltä löytyy todellinen huippusaha. – Tämän tilasin Yhdysvalloista, jossa kuviosahaamisella on pitkät perinteet, hän kertoo. Verstaalla Iloranta antaa demonstraation. Työn alla on tosin tällä kertaa taulun sijaan eläinfiguuri. Otteista näkee, että asialla ei olla ensimmäistä kertaa. Kappale pyörii Sakarin käsissä, ja sahan ohut terä leikkaa millintarkasti puun päälle piirrettyjä ääriviivoja. Aikalailla kaksi min uuttia myöhemmin puusta on irronnut selvä kissakuvio. Kuvankäsittelyohjelmalla alkuun Taulut eivät synny aivan samaa vauhtia, koska niissä leikattavaa ja yksityiskohtia on huomattavasti enemmän. Puuhun tarvittavien reikien määrä saattaa helposti olla useita satoja. Silloin sahan äärellä menee putkeen useampikin tunti. Käytännössä prosessi etenee niin, että yrittäjä vastaanottaa asiakkaalta valokuvan, jonka hän sitten muokkaa kuvankäsittelyohjelmalla työstettävään muotoon. Valokuvasta printattu kuva asetetaan vanerin päälle joko tarralla tai liimalla ja leikataan oikeaan muotoon yrittäjän verstaassa. – Tämän on vähän kuin käänteistä maalausta. Siinä missä maalari maalaa valkoiselle pohjalle mustalla, minä taas leikkaan pois ne ”maalattavat” palat, hän selkeyttää. Työn lopullinen hinta määräytyy koon ja sen vaatiman työn mukaan. Yrittäjä on tehnyt sekä A3- että A4-kokoisia tauluja. – Riippuen työn vaativuudesta sille tulee hintaa kehyksineen ja lasituksineen 80–150 euroa. Ilorannan luomuksiin voi tutustua tarkemmin miehen kotisivuilla osoitteessa www.puunlumoissa.fi. 23 24 Anu tuo draamaa varhaiskasvatukseen Kun Anu Sinko-Argillander saa aikanaan toteutettua unelmansa omasta päiväkodista, on selvää, että draamaa ja tanssia tullaan käyttämään siellä kasvatusmetodina keskivertoa enemmän. Vielä nyt päiväkodin perustaminen ei ole ajankohtaista, mutta yrittäjänä hän otti jo ensiaskeleensa viime keväänä. Silloin perustettu ja sympaattisesti nimetty Hauskaa Onnia on keskittynyt kouluttamaan erityisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisia. ● Anu on tuoreenpuoleinen toijalalainen, sillä hän muutti yhdessä aviomiehensä kanssa Pirkanmaalle neljä vuotta sitten. Asuinpaikan valintaa edesauttoi se, että Anun kaksi sisarta olivat muuttaneet Akaaseen jo aikaisemmin. Neljään vuoteen on mahtunut vielä yksi muuttoakin isompi elämänmuutos, sillä perhe sai kolme vuotta sitten uuden jäsenen – Jaden. Anu kertoo, että lapsen saaminen oli ole ellinen syy myös yrityksen perustamiseen. – Äitiysvapaalla minulla oli aikaa kehittää omaa yritysideaani, hän kertoo. Yrittäjyys ei ollut Anulle aivan vieras asia. Hän on itse yrittäjäperheen vesa, ja hänen miehensä on ohjelmointialan yrittäjä. – Ainakin tämän vuoksi minulla oli varsin realistinen kuva yrittäjäksi ryhtymisestä. Alalla jo yli puolet elämästä Anu on siinä mielessä kasvatusalan konkari, että hän toiminut lastenhoitajana 16-vuotiaasta saakka. Kun ikää on nyt 35 vuotta, tarkoittaa se, että hän on ollut alansa hommissa jo yli puolet elämästään. Viime vuonna alkaneessa liiketoiminnassaan hän on keskittynyt draaman ja t anssin tehostetusta hyödyntämisestä lastenkasvatuksen työvälineenä. Hänen mukaansa molemmat sopivat varhaiskasvatukseen useammastakin syystä. – Sekä tanssi että draama ruokkivat lasten luovuutta, vahvistavat itsetuntemusta ja lisäävät sosiaalisia taitoja ja o vat täten hyödyksi myös muussa oppimisessa ja yleensäkin elämässä, hän listaa. Tuoreehko yrittäjä kertoo itse saaneensa kipinän draama- ja t anssikasvatukseen oman innostuksensa kautta. Teatteria hän o n itse harrastanut aktiivisesti teini-iästä asti ja t anssia vielä tätäkin kauemmin. Iso kasa harjoituksia Käytännössä Anu on luonut pienten lasten ohjaajille, kuten päiväkotien ja 1–2-luokan opettajille, soveltuvat Tanssia Tenaville ja Draamaa Tenaville -koulutuspaketit. Ne ovat noin kolmen tunnin mittaisia koulutuksia, joiden aikana käydään läpi sekä teoriaa että käytäntöjä. Osallistujille jaetaan myös Anun kokoama oppimateriaalikirja. – Se pitää sisällään esimerkiksi puolensataa erillistä esimerkkiharjoitusta, jotka on jaoteltu erikseen muiden muassa rentoutumis-, tutustumis-, liike- ja k eskittymisharjoituksiin, Anu esittelee. Oppimateriaaliinsa hän on koonnut vuosien saatossa kerättyä omakohtaista kokemusta. Anu Sinko-Argillander perusti yrityksensä äitiyslomalla. Nimensä yritys sai Anun isän käyttämästä onnentoivotuksesta. Nainen on luonut kaksi varhaiskasvatukseen soveltuvaa koulutuspakettia, joista toisessa keskitytään draamaan ja toisessa tanssiin. Asiakkaat ovat löytyneet Etelä-Suomesta Yrityksensä Anu sai kaupparekisteriin viime vuo den keväällä, ja syksyllä hän pääsi aloittamaan varsinaisten koulutusten järjestämisen. Ottaen huomioon, että markkinointi rajoittui käytännössä kotisivujen lisäksi sähköpostiviestintään, hän pitää järjestämisensä koulutusten määrää varsin mukavana. Se tosin vähän ihmetyttää, että kaikki koulutukset tilattiin eteläsuomalaisiin kuntiin, kuten Vantaalle, Nurmijärvelle ja Tuusulaan. – Esimerkiksi Pirkanmaalla en ole järjestänyt yhtäkään koulutusta – vielä, hän vinkkaa. Itsevarmuutta omaan tekemiseen on antanut se, että kursseilta saatu palaute oli järjestäen hyvää. – Etenkin materiaali, joka siis jaetaan aina koulutuksiin osallistujille, sai erinomaisen vastaanoton. Erityisesti olen saanut palautetta siitä, että materiaalissa on konkreettisia ja täysin uusia leikkejä ja ha rjoitteita, jotka voi ottaa käyttöön välittömästi, Anu kertoo. Ei vain tenaville Anun ja hänen yrityksensä palvelutarjonta ei rajoitu pelkästään varhaiskasvatuksen puolelle, ja yrittäjä haluaakin erityisesti yrittäjien aviisissa korostaa, että draama sopii hyvin käytettäväksi myös esimerkiksi TyHy-toimintaan. Draamaharjoituksia voidaan käyttää aikuisille samoin kuin lapsillekin; itseensä ja toisiin tutustumiseen, hauskanpitoon ja yhteishengen vahvistamiseen. – Työyhteisö voi tilata draamailua joko 2–3 t unnin mittaisena tapahtumana tai pidettäväksi useamman kerran samalle ryhmälle, jolloin voidaan luoda myös pidemmän aikavälin tavoitteita, hän markkinoi. 25 26 27 Nina palautti isänsä yrityksen maailmankartalle Nina Koskinen (o.s. Alén) aloitti vuodenvaihteessa työt uusvanhalla nimellä, kun hän otti käyttöönsä isänsä Eero Alénin aikanaan perustaman Alen Consulting -rekrytointiyrityksen nimen. Ninalle henkilöstöala on tuttua puuhaa, sillä hän on tehnyt alan töitä vuodesta 1993. Työnsä hän aloitti samannimisessä firmassa, jonka omistajaksi hän nyt siirtyi. ● Alén Consulting Oy:n perustaja, Ninan isä, Eero Alén on siinä mielessä rekrytointialan grand old man, että hän oli mukana käynnistämässä MPS:n en simmäistä Helsingin ulkopuolista toimistoa vuonna 1980. Omaa nimeään kantavan toimistonsa hän pisti pystyyn 1993, ja vain vähän tämän jälkeen Nina aloitti työnsä perheyrityksessä. Suurin osa h änen työkokemuksistaan onkin kirjattu Alen Consultingin riveissä. – Muutamaa muuta työsuhdetta lukuun ottamatta olin täällä töissä aina siihen asti, kun isäni jäi eläkkeelle 2006 ja m yi oman liiketoimintansa eteenpäin, Nina taustoittaa. Kesäinen bongaus Ajatus yrityksen jatkamisesta kävi mielessä jo isän eläköitymisen kynnyksellä, mutta ajoitus ei osunut tuolloin kohdilleen. Samana vuonna Koskisten perheeseen kun syntyi perheen kuopus, eikä pienen lapsen äidillä ollut mahdollisuutta yrityksen jatkamiseen. Omia yrittäjäsiipiä Koskinen pääsi kuitenkin kokeilemaan jo ennen nykyhetkeä. Valtti Henkilöratkaisut -henkilöstöfirman yrittäjänä Nina aloitti yhdessä Laura Helasjoki-Ristimäen kanssa vuonna 2011. Viime kesänä Nina Koskinen sattui kuitenkin huomaamaan, että tuttu yritysnimi oli j älleen saatavilla. Koskisella kun oli aina välillä tapana katsoa, mitä hänelle tutulle yritykselle kuului. – Huomasin, että yrityksen aikanaan isältä ostanut yrittäjä oli myynyt liiketoiminnan eteenpäin, ja aikanaan käytössä ollut nimi o li jäänyt vapaaksi, Koskinen selkeyttää. – Vähän siinä t uli sellainen tunne, että tämä oli kuin merkki, että tartu nyt tähän, hän sanoo. Hommat etenivät varsin nopeasti, ja asiat aikaisemman yhtiökumppanin kanssa saatiin juteltua hyvässä sovussa. Perheyrityksen paluu Yrityksen perustamiseen tarvittavat paperihommat koina on ymmärrettävää, että siihen voi mennä myös kaksi sivullista, mutta se on kyllä maksimi, hän jatkaa. Nuoremman työnhakijan kannattaa listata mukaan kaikki mahdolliset kesätyöt aivan ensimmäisistä alkaen, mutta esimerkiksi 35-vuotiaan toimittajan ei kuulemma tarvitse enää ka ikkia teinivuosien hommia luetella. – Tärkeintä on kuitenkin aina miettiä hakemus sen mukaan, mitä tehtävää on hakemassa. Olen minä s aanut myös hakemuksia, joissa jo otsikossa on väärän firman nimi. saatiin kuntoon vielä ennen joulua, ja tämän vuoden ensimmäisenä päivänä Nina aloitti Alen Consulting Ky:n uuden ajanjakson. – Sen tässä taas totesi, että aika paljon byrokratiaa ja paperityötä tähän yrittämisen aloittamiseen aina vaaditaan, hän kommentoi. Töitä uusvanhalla yrityksellä on ollut mukavasti, ja yrittäjä myöntää, että tammikuu on ollut työntäyteistä aikaa. Se ainakin auttoi alkuun, että takana on jo noin 20 vuoden kokemus, jonka myötä tuttuja asiakkaita oli j o valmiina takataskussa. Yrityksen iskulausekin oli va lmiina jo aikaisemman Alen Consultingin ajoilta. Se kuuluu seuraavasti: Service isn´t everything, it´s the only thing. Etuna helppous Alen Consultingin kautta Nina jatkaa tutuilla laduilla, sillä toimenkuva itsessään pitää edelleen sisällään rekrytointeja, suorahakuja sekä henkilöstövuokrausta. Koskinen tarjoaa asiakkailleen rekrytointi- ja suoranhakupalvelut avaimet käteen periaatteella, eli hoitaa tarvittavat haut työpaikkailmoituksien laatimisesta aina hakijoiden karsimiseen sekä haastatteluun. – Rekrytointifirman ideanahan on paitsi valita haettavana olevaan tehtävään sopivin mahdollinen henkilö, tehdä itse hakuprosessi asiakkaalle mahdollisimman helpoksi niin, että toimeksiantajan ei t arvitse lähteä lukemaan esimerkiksi koko 300 hakijan työhakemuksia läpi, Koskinen sanoo. Yleensä asiakas astuu kuvaan vasta siinä vaiheessa, kun Nina on kahlannut läpi työhakemukset ja kä ynyt läpi alustavat Nina Koskinen( vas.) otti vuodenvaihteessa käyttöönsä isänsä Eero Alénin aikanaan perustaman Alen Consulting -rekrytointiyrityksen nimen. Ninan apuna työskentelee sihteeri Jertta Eerola. nen työnhakija on jo kokenut haastattelut. – Ehkä tyypillisimmin tar- melkoisen seulan, sillä joan asiakkaalle kahta tai kol- useimmassa tapauksessa mea kandidaattia finaalihaas- haastatteluun valitaan vain tatteluihin. muutama promille kaikista hakijoista. Minkälaista työMillainen on hyvä hakemusta alan ammattilaihakemus? nen sitten opastaa työnhakijoita rustaamaan. Jos työnhakija lisää hakemukseensa esimerkiksi Lin– Sanoisin, että hyvässä kedIn-profiilinsa osoitteen, hakemuksessa ei ole mitään sitä Nina käyttää, mutta esi- turhanpäiväistä, vaan vain se oleellinen. Niiden tärkeimmerkiksi Facebook-profiileja hän ei a la sen tarkemmin pien faktojen kertominen ei syynäämään. Perinteinen saa viedä viittä sivua, Nina opastaa. Ansioluettelo puohaastattelu on kuitenkin hänen mukaansa edelleen se lestaan on mielellään yksisipaikka, missä työnhakijasta vuinen. saa eniten irti. Tosin tätä en– Joskin näinä pätkätyöai- Haastatteluun kannattaa valmistautua Työhaastattelussa taas tärkeitä seikkoja on ensinnäkin se, että paikalla on ajoissa ja toki myös hyvät käytöstavat – t ai varsinkin niiden puute – kyllä jäävät mieleen. – Sanoisin, että työhaastatteluunkin kannattaa valmistautua eikä vain pölähtää paikalle. Se, että on esimerkiksi tutustunut hakemaansa työpaikkaan, kertoo kyllä motivaatiosta, Koskinen huomauttaa. Myös vastaus siihen haastatteluiden ikikysymykseen omista heikkouksista – tai Ninan tapaan kehittämisalueista – on kyllä hyvä miettiä vastaus etukäteen. – Aika moni vastaa siihen, ettei osaa sanoa mitään. Se ei ole hyvä vastaus, sillä kukaanhan meistä ei ole t äydellinen, Koskinen ohjeistaa. Toinen konsultti jo tämän vuoden puolella Omassa työssä mukavinta on Koskisen mukaan vaihtelevuus, sillä asiakkaita ja t oimeksiantoja yrityksellä on laidasta laitaan. Tälläkin hetkellä meneillään on esimerkiksi haastatteluvaiheessa oleva prosessi, jossa etsitään lakimiestä, kun taas toisaalta yrityksen nettisivuilla on hakusessa myös osa-aikaisia lumitöiden tekijöitä. Yrittäjällä on parhaillaan työn alla kymmenkunta projektia. – Se on sellainen määrä, joka on vielä yhden ihmisen käsiteltävissä, mutta kovin montaa tähän ei enää mahdu lisää, tai alkaa Koskisen likka olla kyllä tukalassa tilanteessa, hän kertoo. – Toisaalta minun tavoitteeni on jo tänä vuonna saada yritykseen palkattua toinen rekrytointikonsultti, Koskinen jatkaa. Tällä hetkellä Koskisella on apunaan sihteeri Jertta Eerola sekä pitkän linjan yrityskonsultti Harri Meller, joka tekee Alen Consultingille töitä osa-aikaisesti. Työhönsä tyytyväinen Ninan mukaan hänen isänsä on ollut hyvin tyytyväinen siihen, että perheyritys sai vielä jatkoa muutaman naftaliinivuoden jälkeen. Myös hän itse tuntee olevansa oikeassa paikassa yrittäjänä. – Voin rehellisesti sanoa, että viimeiset neljä vuotta, jotka olen to iminut yrittäjänä, ovat olleet niitä elämäni parhaita vuosia. Parasta tässä on kai se vapauden ja vastuun yhdistelmä. Koska olen a ina ollut varsin kova tekemään töitä, koen olevani nyt oikeassa hommassa, Nina pohtii. 28 Nyt koulutetaan Aasian Keväällä alkava Gateway to Asian Business -koulutus on jo 37. kerta, kun tamperelaisen Jukka Lahtisen yritys Avaintulos Oy järjestää yhdessä ELY-keskuksen ja TEtoimiston kanssa akateemisille työttömille tarkoitetun koulutusohjelman, jonka fokus on vahvasti Aasiassa. Seuraava, maaliskuun 24. päivänä käynnistyvä koulutus järjestetään Uudellamaalla, mutta se on avoin yrityksille ympäri Suomea. Mukaan mahtuu siis hyvin myös Aasian markkinoista kiinnostuneita pirkanmaalaisia yrityksiä. ● Jukka Lahtisella ja hä nen yrityksellään on pitkä kokemus Aasiasta. Hän on toiminut myös Tampereen yliopiston markkinoinnin lehtorina jo vuodesta 1986. Miehen vetämän englanninkielisen Asian Studies -opintokokonaisuuden on suorittanut jo 4060 opiskelijaa 72 eri maas ta. Nyt toteutuvan kaltaisia työvoimapoliittisia Aasia-ohjelmiakin on takana jo 36. Lisäksi Lahtinen on tehnyt vuodesta 1987 alkaen yhteensä jo huimat 65 liiketoiminta- tai opintomatkaa Tyynenmeren Aasian maihin vieden sinne 1600 eri alo jen suomalaista asiantuntijaa. Vahvasti perheyritys Mukana tänä vuonna jo 30 vuotta täyttävän Avaintuloksen toiminnassa ovat tänä päivänä myös Jukan vaimo Hely sekä pariskunnan tyttäret Susanna ja Sonja. Nyt alkavassa Gateway 7 -ohjelmassa nuoremmat Lahtiset vastaavat yritysyhteistyöstä ja ha llinnoinnista sekä osasta opetusta. Susannalle nyt käynnistyvä ohjelma on järjestyksessään jo kahdeksas ja Sonjallekin neljäs. tännönläheinen ohjelma, jossa keskitytään nimenomaan Aasian alueen bisneskäytäntöihin ja k ulttuuriin. Päällimmäinen tavoite on, että opintojaksot sekä projektiosuus yhdessä koulivat mukaan lähteneestä projektityöntekijästä ammattilaisen, joka on kurssin läpikäytyään valmis yrityksen Aasian operaation käynnistämiseen tai kehittämiseen, Susanna tiivistää. – Olemme molemma t kasvaneet pienestä pitäen k iinni tähän yritykseen. Itse oikein hätkähdin, kun joku LinkedInissä onnitteli minua 15. Avaintulos-vuoden täytyttyä viime syksynä, Susanna toteaa. Aasia on ollut vahvasti esillä myös perheen molempien lasten yliopisto-opinnoissa, sillä he molemmat ovat tehneet sekä kandidaatin- että pro gradu tutkielmansa Aasiaan liittyvistä aiheista. Filosofian maisteriksi valmistuneella Susannalla olivat kandidaatin tutkimuksen aiheena Kiinan energiakysymykset, erityisesti Kolmen Solan Padon vaikutukset ja maisterin tutkimuksen aiheena Malesian palmuöljyteollisuuden ympäristövaikutukset. Kauppatieteiden maisteriksi viime vuoden lopulla valmistunut Sonja taas sai vasta valmiiksi oman lopputyönsä aiheenaan kiinalaisten ja suomalaisten naisten luksusbrändeihin liittämät merkitykset. Kandityössään hän tutki Avaintuloksen työvoimapoliittisten Aasia-ohjelmien vaikutuksia yritysten rekrytointiriskien vähentäjänä. Käytännönläheinen ohjelma Gateway to Asian Business koulutukset toteutetaan tiiviissä yhteistyössä siihen osallistuvien yritysten kanssa. Koulutus alkaa maaliskuussa Aasian asioihin keskittyvällä 22 lähiopetuspäivän lähiopetusjaksolla, jonka jälkeen kurssilaiset siirtyvät projektiyritysten palvelukseen joko tutkimaan, avaamaan tai kehittämään yritysten kansainvälistymistä Aasiassa. Lisäksi ohjelmaan kuuluu myös yhdeksän päivän opiskelujakso Kiinassa ja Hongkongissa. Koska osallistujilla on jo takanaan korkeakoulutasoinen pohjakoulutus, varsinainen teoriaosuus jää varsin pieneen osaan. – Kyseessä on siis hyvin käy- Avaintulos on puhtaasti perheyritys. Jukka Lahtisen apuna ovat paitsi kuvassa hänen kanssaan olevat tyttäret Susanna ja Sonja myös perheen äiti, KTM Hely Lahtinen. Ottajan markkinat Ohjelmaan on vuosien s aatossa osallistunut paitsi vastavalmistuneita myös jo useamman vuoden työelämää nähneitä konkareita. – Koulutukseen osallistuneiden ikähaitari meillä on ollut 20–62 vuotta, Jukka tarkentaa ja lis ää, että tässä on yrityksille erinomainen mahdollisuus rekrytoida itselleen huippuluokan työntekijä. Helmikuussa päättyneeseen hakuaikaan mennessä ohjelmaan haki 188 akateemista työtöntä, joilla on pääasiassa kaupallinen tai tekninen tausta. Mukaan lähtevät yritykset pääsevät siis etsimään itselleen parhaiten soveltuvan työntekijän aikamoisesta joukosta. Tämän takia Aasiaan Lahtiset ovat kääntäneet omat katseensa itään jo aikapäiviä sitten ja suosittelevat sitä vahvasti myös muille.Yrittäjillä on heittää useampikin hyvä peruste siihen, miksi Aasian markkinoiden potentiaalin pitäisi kiinnostaa myös pirkanmaalaisia yrityksiä. ● – Tyynenmeren Aasian osuus maailmankaupasta ja m yös maailman teollisesta tuotannosta on tänä päivänä karvan verran alle 50 p rosenttia, kun se 1950-luvulla oli runsaat viisi prosenttia, Jukka Lahtinen aloittaa. Kovinta kasvu o n ollut sen jälkeen, kun Kiinan markkinat avautuivat maailmalle 80-luvun alussa. – Silloin maassa oli noin 600 ulkomaista yrityssopimusta, vuonna 1991 luku oli kasvanut jo 21 000 yritykseen, ja tänä päivänä luku on jo 680 000. Määrä on siis y li tuhatkertaistunut reilussa 30 vuo dessa, Jukka toteaa. Tyynenmeren Aasian osalta myös tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä maailmankauppaan verrattuna talous kasvaa 2,5-kertaista ja Eurooppaan verraten jopa nelinkertaista vauhtia. Markkinoiden mukana Avaintuloksen Gateway-koulutuksiin on osallistunut hyvin erilaisia tavoitteita Aasiasta halajavia yrityksiä. Mukana on ollut niin tuotteiden valmistuksesta Aasiassa kiinnostuneita yrityksiä kuin tuonti- tai vientiyrityksiä, viime vuosina m yös useita eri alojen oppilaitoksia. – Sanoisin, että viime vuosina erityisesti kuluttajatuotteiden vienti meiltä Kiinaan on kasvanut merkittävästi, Susanna toteaa. Suurin syy tähän on luonnollisesti ollut aasialaistalouksien ostovoiman voimakas kasvu. – Nykyään Aasian mennään pääasiassa siksi, että siellä ovat myös markkinat. Jos nyt miettii vaikkapa Hong Kongia, niin siitä parin tunnin säteellä asuu lähes kaksi mil jardia ihmistä, Jukka Lahtinen kertoo. Hänen mukaansa Kiina-ilmiön ensimmäinen aalto, jossa me nä imme lähinnä työpaikkojen siirtyvän kohti Aasiaa, on jo hiipumassa. Etenkin Kiinan osalta halvat työvoimakustannukset alkavat olla historiaa, koska palkkataso on noussut viime vuo det noin 10–15 prosentin vauhtia. Tämä on taas ohjannut etenkin bulkkiteollisuutta naapurimaihin, kuten Indonesiaan, Bangladestiin ja Vietnamiin. Venäjän tilanne lisää kiinnostusta Lahtinen on sataprosenttisen varma, että Suomesta löytyy vielä huomattava määrä yrityksiä, jotka ovat toistaiseksi syystä tai toisesta jättäneet sen varsinaisen lähtöaskeleen Aasian osalta vielä ottamatta. Hän uskoo Venäjän sekavan tilanteen vauhdittavan kiinnostusta Aasiaa kohtaan. Annettavaa on. – Pelkästään infrastruktuurin, hyvinvointipalvelujen ja c leantechin osalta Suomella on valtava määrä tietotaitoa annettavana, hän kertoo ja muistuttaa, että myöskään Aasian matkailupotentiaalia ei ka nnata unohtaa. – Kiina on jo mennyt Yhdysvaltojen ohi maailman suurimpana turistimaana yli sadalla miljoonalla vuosittaisella ulkomaanmatkalla, Jukka huomauttaa. Potentiaalia mies näk ee myös esimerkiksi koulutusmarkkinoilla, jossa Suomi omaa tunnetusti Pisa-menestyksineen hyvän maineen. Kiina ei ole koko Aasia Sitä Jukka Lahtinen painottaa useaan otteeseen, että Tyynenmeren Aasia ja sen neljän miljardin ihmisen populaatio ei suinkaan ole synonyymi Kiinalle. – Bisnestavat eri maissa ja jopa maan sisällä ovat hyvin erilaiset. Samalla konseptilla, millä mennään Kiinassa, ei pärjää Indonesiassa tai Thaimaassa ja p äinvastoin. Myös Gateway-ohjelmassa pyrimme antamaan osallistujille tietoa koko alueesta ja sen kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Apuna ovat myös ohjelmaan kuuluva tutorointiapu. Siinä projektityöntekijälle ja h änet työllistävälle yritykselle voidaan antaa myös esimerkiksi maakohtaista konsultaatiota ja auttaa yritystä kehittämään oman Aasiastrategiansa. 29 Brändi ratkaisee osaajia Lahtiset kertovat hakijoiden määrän olleen tänä vuonna tavallistakin korkeampi. – Se varmasti johtuu osin akateemisen työttömyyden kasvusta, Jukka tuumaa. Ohjelmaan otetaan mukaan 20 projektityöntekijää ja yritystä, joskin viime vuosina koulutuksiin on saatu vielä loppumetreillä mukaan 7–10 lisäpaikkaa kovan suosion vuoksi. Matala kynnys palkkaamiseen Sonja Lahtisen mukaan ohjelmaan osallistuminen on yrityksille matalan kynnyksen rekrytointikanava, sillä sen myötä yritys saa käyt- töönsä valittujen henkilöiden työpanoksen 5–6 k uukaudeksi. – Käytännössä tässä on siis kyse eräänlaisesta pidennetystä koeajasta, jonka aikana pystytään jo ajamaan henkilö sisään hyvin vaativiinkin projekteihin, Susanna Lahtinen toteaa. Yrityksille osallistumiskulut ovat varsin maltilliset, sillä ohjelma maksaa yrityksille kuukaudessa noin 900 euroa plus arvonlisäveron. Yritykset eivät maksa projektityöntekijöille palkkaa, vaan he saavat koulutuksen ajalta työttömyyskorvausta. 500 kortistopoistoa Koska kyseessä on rekry- toiva ohjelma, on tavoitteena, että ohjelman suoritettuaan osallistujat työllistyvät vakituisesti yrityksiin, joiden projektityöntekijöitä he ovat olleet. Tähänastinen onnistumisprosentti on ollut erinomainen, sillä kaikkiaan Avaintuloksen eri puolilla Suomea järjestetyissä koulutuksissa on ylletty yli 80 prosentin työllistymiseen ohjelman jälkeen. – En tykkää leuhkia, mutta yksi seikka, josta olen rehellisesti ylpeä, on se, että näiden ohjelmien avulla olemme saaneet vuosien saatossa luotua työpaikat noin 500 ty öttömälle korkeakoulutetulle, Lahtinen kertoo. Aasiassa meneillään olevaa ostovoiman kasvua kuvaa hyvin sekin, että yksistään Shanghaissa asuu tänä päivänä lähes k aksi kertaa Tampereen asukasluvun verran – eli 370 000 – dollarimiljonääriä. Nykyään kaikista maailman luksusbrändiostoista jo 47 prosenttia toteutuukin juuri Kiinassa. Erityisen hyvin tämän tietää Lahtisen perheen tuorein maisteri, KTM Sonja Lahtinen. Hän tutki joulukuussa 2015 valmistuneessa gradussaan suomalaisten ja kiinalaisten naisten luksusbrändeihin liittämiä brändimerkityksiä. ● Hän toteutti tutkimuksensa tekemällä kuluttajahaastatteluja sekä Suomessa että kahdessa isossa kiinalaiskaupungissa, Shanghaissa ja Guangzhoussa. Tutkimuksen myötä kävi selväksi ainakin se, että vaikka globaalissa maailmassa tuotteet ovat samoja, motiivit luksustuotteiden ostamiseen eroavat merkittävästi maiden välillä. – Kiinassa hinta on hyvin tärkeä asia, koska korkea hinta mielletään automaattisesti korkealaatuiseksi. Kiinassa luksustuotteita ostetaan tuomaan sosiaalista arvostusta, kun taas Suomessa syyt liittyvät enemmänkin oman itsensä toteuttamiseen sekä haluun erottua joukosta, hän tiivistää. Mitä tästä opimme? Kiinassa satsataan muutenkin paljon sii- hen, miltä asiat näyttävät ulospäin. – Tämän huomasi hyvin selvästi, kun haastattelin erästä kiinalaisnaista hänen kotonaan. Hän oli juuri ostanut 1000 euron hintaisen laukun mutta asunnossa oli niin ky lmä, että jouduin pitämään haastattelun ajan takkia päältä. – Kiina on muutenkin hyvin kollektivistinen kulttuuri, jossa kotona ei ole totuttu viettämään aikaa samaan tapaan kuin individualistisessa Suomessa. Summa summarum: suomalaiselle, Kiinaan vientiä aloittelevalle yritykselle Sonjalla on antaa ainakin yksi varma tipsi. – Kiinaan menevä tuote, olipa kyseessä mikä t ahansa, kannattaa paketoida luksusmielikuvaan ja hinnoitella reippaasti yläkanttiin. Se on selvä, että suomalaisyritys ei voi kilpailla hinnalla Kiinassa. Etusivulle asti Sonjan tekemä pro gradu -työ on herättänyt harvinaisen paljon kiinnostusta aina Aamulehden etusivua myöten, joka taas on harvinaista jopa väitöskirjoille. Pari viikkoa sitten Sonjan työ valittiin edustamaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulua Kuluttajatutkimusseuran gradu-kilpailussa, ja viime viikolla hänen työnsä voitti Suomen parhaan markkinointiviestinnän gradun palkinnon Viestintätoimisto Milttonin gradukilpailussa. Ei ole siis mikään jymyuutinen, että Sonja aloittaa keväällä tohtoritutkinnon opinnot. Myös niissä tarkoitus on tutkia globaalia kuluttajakäyttäytymistä. VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliitton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla: Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy* Scantilit Oy* Näsilinnankatu 28 E 6, * = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi Accotilit Ky* Hämeenkatu 5 A, 33100 TAMPERE puh. (03) 3125 1000, fax (03) 3125 1055 Arto Korpi KLT, HTM [email protected] www.accotilit.fi PL 89, 33201 TAMPERE puh. (03) 3141 7800, fax (03) 222 7782 Jorma Mäenpää 0400 778 840, [email protected] www.hatili.fi Kangasalan Tilitoimisto Oy* PL 39, Puusepäntie 31, 36201 KANGASALA puh. (03) 359 7600, fax (03) 377 2379 Jari Martikainen KLT, HTM www.kangasalantilitoimisto.fi Kymppikirjanpito Oy* Keskustie 29, 35300 ORIVESI puh. 040 829 8190, fax (03) 335 1533 Helena Karppelin KLT, HTM www.ektilit.fi Hatanpään valtatie 34 E, 33100 TAMPERE puh. (03) 3122 3100, fax (03) 3122 3150 Kalevi Lillia [email protected] Ylöjärven toimisto puh. (03) 3122 3187, fax (03) 3641 166 Anri Sainio Vammalan Tilitoimisto Oy* Pirkanmaan Finanssi Oy* EK-Tilit Oy* Puistokatu 14, 3. krs 38200 SASTAMALA puh. (03) 512 5510, fax (03) 512 5539 Erkki K. Mäkinen KLT, HTM www.vammalantilitoimisto.fi Gylling Accounting Oy* Hämeenkatu 26 A, 33200 TAMPERE puh. (03) 271 0700 Max Gylling KTM Niilo Järkäs, KTM, KHT, KLT [email protected] puh. 040 533 6198 www.gylling.fi Karhumäentie 1, 33950 PIRKKALA puh. (03) 359 1005, fax (03) 359 1008 Hannu Juhola KLT, Terhi Helenius [email protected] Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT [email protected] www.scantilit.fi Talenom Oy* Finlaysoninkuja 21, 33210 TAMPERE puh. 0207 525 550 www.talenom.fi Tammerkosken Tilipalvelu Oy* Sorinkatu 3 B 2 krs., 33100 TAMPERE puh. 0400-139 463, puh. 040-535 7687 fax (03) 2617 059 Tuija Lankinen KLT [email protected] www.tilipalvelu.com Tampereen Tili ja Konsultointi Oy* Tilimanager Oy* Käpytie 6 A, 33180 TAMPERE puh. 010 666 3340, fax (03) 253 1468 Tuire Sammalisto KLT www.tampereentilijakonsultointi.fi Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE puh. (03) 3141 4000 fax (03) 3141 4040 [email protected] www.tilimanager.fi Tiliasema IS Oy* Tili-Nokia Oy* Vainionkuja 3, 35300 ORIVESI puh. 050 5722 490 Iiris Saarinen KLT [email protected] www.tiliasemais.fi Tili-Hakala Ky* Erkkilänkatu 11 A, 33100 TAMPERE puh. (03) 223 9191 Risto Hakala KLT www.tili-hakala.fi Ky* Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy* Tilihonka Keskustie 32, 35300 ORIVESI Häkiläpolku 3 A, PL 552, 33101 TAMPERE puh. (03) 254 2200, fax (03) 254 2255 Heikki Punkka KLT, HTM, www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi puh. (03) 335 2442 Jaana Sirén KLT [email protected] www.tilihonka.fi Pirkanmaan Kirjanpitotoimisto Oy* Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy* Tilkon Oy* Suvantokatu 7-9, 2. kerros Kangasalan toimisto Satakunnankatu 14 A 8, 33100 TAMPERE Kuohunharjuntie 26 33100 Tampere puh. (03) 31 222 400, fax (03) 31 222 444 36200 KANGASALA Markku Ala-Mettälä KLT, HTM puh. (03) 377 4433, fax (03) 377 4466 markku.ala-mettala@pirkanmaankirjanpitotoimist www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi o.fi www.pirkanmaankirjanpitotoimisto.fi puh. 010 320 9020, fax (03) 213 7102 Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi Välimäenkatu 23, 37100 NOKIA puh. (03) 3122 6200, fax (03) 3122 6230 Merja Raudasoja KLT www.tilinokia.fi Tilitoimisto Matti Savo Ky* Satamakatu 9, 33200 TAMPERE puh. (03) 363 0200, fax (03) 363 0088 Matti Savo KLT www.tilitoimistosavo.fi Tilisatama* Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ puh. 3391 1700, fax (03) 3750 075 Matti Savo KLT www.tilitoimistosavo.fi Tilitoimisto Kirsti Alakahri Oy* Satamatie 37, 37800 AKAA puh. (03) 549 4400, fax (03) 549 4425 Kirsti Alakahri KLT www.tilitoimistoalakahri.com 30 On korkea aika liikenneympyröittää Lielahden Yrittäjien puheenjohtaja Markku Huhtasen mukaan Lielahti on loistava paikka yrittää, mutta valmis maailma ei ole sielläkään. Huhtasen mukaan alueen kaupallista potentiaalia voitaisiin kehittää muun muassa kehittämällä alueen liikenneratkaisuja. Paikallisyhdistys uskoo, että lisäämällä liikenneympyröitä lisätään liikenteen sujuvuutta ja sitä myötä myös alueen vetovoimaa entisestään. ● Lielahden Yrittäjien puheenjohtaja Markku Huhtanen hymyilee tyytyväisenä lukiessaan kaupunkilehti Tamperelaisen toteuttamaa tutkimusta kaupunkiseudun kaupan keskittymistä. Siinä lehden lukijaraatiin kuuluvilta tiedusteltiin näkemyksiä alueen merkittävimmistä kaupallisista keskittymistä. Yli 700 vastaajan joukko näki keskusta-alueen oletetusti kaupungin ykkösenä, mutta toiselle sijalle kapusi komeasti Lielahti, joka ajoi kirkkaasti ohi niin Ideaparkin, Partolan kuin Kalevankin tarjonnan. Lukijapaneelin vastauksissa Lielahtea kehuttiin erityisesti jatkuvasti kasvavasta liikevalikoimasta. Markku Huhtanen on valmis allekirjoittamaan teesin oikeaksi. Myös hän on sitä mieltä, että Lielahti on etenkin Tampereen länsipuolella asuville loistava kaupan keskittymä, koska se tarjoaa oikeastaan kaikki tarvittavat kaupalliset palvelut autokaupoista ja isoista jättimarketeista pienempiin erikoisliikkeisiin. – Jos jotain selvää puutetta täältä pitää miettiä, niin ehkä se löytyy sitten vaateliikkeiden puolelta, Huhtanen kommentoi. Tunnettu kauppapaikka Toinen iso plussa on se, että alue on ehtinyt jo vakiinnuttaa asemansa kauppapaikkana. Esimerkiksi paikallinen Citymarket nousi pystyyn jo 80-luvulla, jolloin automarketit olivat vasta alkaneet yleistyä. Lielahdella on siis ollut aikaa iskostaa asemansa ihmisten mieliin. – Tästä syystä Lielahdessa on totuttu asioimaan varsin laajalta säteeltä, kuten Nokialta ja Ylöjärveltä, Huhtanen toteaa. Hyvää on sekin, että Lielahden kasvuvauhti on jatkunut myös läpi viime vuosien t aloudellisesti haasteellisemman ajanjakson. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Prisma sekä sen kupeeseen viime vuonna noussut Lielahti-keskus. – Lisäksi täällä on tapahtunut myös yritysten paluumuuttoa. Esimerkiksi tuo Erätukku teki vasta äsken paluun muutaman vuoden jälkeen. hän viittoo kävellessämme pitkin Lielahden Possijärvenkatua. Liikenneverkko on tehty teollisuuden tarpeisiin Ja vaikka Lielahti onkin Huhtasen mukaan hyvä paikka yrittää, parannettavaakin löytyy. Sijainti ja alueen saavutettavuus ovat kyllä kohdillaan, mutta sisäisessä liikenneverkostossa on vielä tekemistä. Jo ennen Huhtasta Lielahden Yrittäjien puheenjohtajana toiminut Helena Nikkanen nosti pari vuotta sitten esiin, että alueen liikenneratkaisut ovat jääneet auttamattomasti jälkeen. – Koko Lielahden katuverkko ja liikenneratkaisut on tehty teollisuuskaupunginosan tarpeisiin, mutta sehän ei ole enää totuus. Lielahtihan on nykyään ennen kaikkea kaupan keskus, kertoo nykyisin Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajana toimiva Helena Nikkanen. Huhtanen on täsmälleen samaa mieltä. – Se on täysin totta, että asiakasmäärät ovat nyt liian suuret nykyisille liikennejärjestelyille. Sen huomaa jokainen täällä esimerkiksi perjantai-iltapäivisin asioiva, Huhtanen sanoo. Hän mainitsee erityisen pahaksi paikaksi HarLielahden Yrittäjien puheenjohtaja juntaustanMarkku Huhtasen mukaan esimerkiksi tien. nämä liikennevalot Harjuntaustan ja – Jokainen, Lielahdenkadun risteyksessä voitaisiin joka on tehnyt hyvin korvata liikenneympyrällä. esimerkiksi Hänen mukaansa se helpottaisi huoperjantai-iltamattavasti asiointia tutkitusti tykätyspäivästä lähsä liikekeskittymässä. töä Lidlin tai Löytö-tavaratalon pihasta tietää, että siinä on kyllä tekemistä, hän kertoo. 31 Lielahti Hyviä esimerkkejä löytyy Sekä Nikkanen että Huhtanen näkevät, että liikennettä voisi sujuvoittaa melko yksinkertaisella ratkaisulla – lisäämällä katuverkostoon liikenneympyröitä. Nykyinen liikennevaloihin nojaava ratkaisu kun ei tunnu kaikkina ajankohtina olevan se optimiratkaisu. – Tämä johtuu siitä, että hiljaisempina aikoina liikennevalot tukkivat liikennettä turhankin kanssa, Huhtanen kertoo. Hän huomauttaa, että hyviä esimerkkejä liikenneympyröistä kyllä löytyy. – Esimerkiksi Ylöjärven keskustassa liikenneympyrät toimivat todella hyvin, itse Vuorentaustassa asuva mies kertoo. Myöskään tiestön useammat kaistat eivät ole ongelma. – Kolmikulman alueella on käytössä kaksikaistaisia liikenneympyröitä, Huhtanen kertoo. Kasvu jatkuu Huhtasen mielestä asiassa on korkea aika toimia nyt, sillä Lielahden liikennejumit eivät ole ainakaan vähenemään päin. Hyvää vauhtia nousemassa oleva Niemen asuinalue kun tarkoittaa alueelle jopa liki 5000 uutta asukasta, joista kaiken järjen mukaan suuri osa tulee myös kaupallisen keskittymän asiakkaiksi. Huhtasen mukaan yrittäjäyhdistys aikoo olla asiasta yhteydessä kaupungin suuntaan. Hyvä signaali on ainakin se, että Harjuntaustan koulun kohdalle on jo tehty yksi liikenneympyrä. – Siitä kaupungille kuuluu kiitos. Sovitaan, että se on hyvä alku, Huhtanen naurahtaa. Pienistä liiketiloista pulaa Vaikka Lielahdessa asioidaankin pääsään- töisesti autolla, parantamisen varaa löytyy myös kevyen liikenteen väylistä. – Nythän kulku kaupasta toiseen toteutuu lähinnä a utoilla, vaikka matka olisi lyhytkin, hän kertoo. Liikenteen ohella Huhtanen on saanut jäsenistöltään palautetta myös siitä, että pk-yritysten tarpeisiin soveltuvia liiketiloja ei ole Lielahdessa nykypäivänä ainakaan liikaa. – Ja tarkoitan tällä alle 200 ne liön tiloja, joille tuntuisi olevan kysyntää, hän kertoo. Huhtasen komennossa viimeiset kaksi kautta olleeseen yrittäjien paikallisyhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 250 jäsenyritystä. – Se on aika tasan puolet koko alueen yrityskannasta. Eipä unohdeta ratikkaa Alueen liikennejärjestelyt saattavat mennä muutenkin isompaan remonttiin lähivuosina, sillä mahdollinen raitiovaunuyhteys on piirretty kulkemaan juuri läpi Lielahden kaupallisen keskittymän. – Tämä tietysti parantaisi tavoitettavuuttamme entisestään, joten siinä mieless ä ratikka on ehdottomasti Lielahden kannalta hieno uutinen, Huhtanen sanoo. Ratikkareitin varrelle kaavailtujen suunnitelmien valossa nyt rakenteilla olevan Niemen alueen noin 5000 as ukkaan lisäys olisi vain pientä näpertelyä. Kaupunkilehti Tamperelaisen haastatteleman Tampereen kaupungin suunnittelujohtaja Taru Hurmeen mukaan alueelle on nimittäin suunniteltu asuntoja nimittäin jopa 25 000 u uden tamperelaisen tarpeisiin. Aivan huomenna niiden pystytys ei tosin ala, sillä Hurmeen mukaan Lielahden uusien alueiden toteutuminen sijoittuisi vuosiin 2020–2030. Sitä ennen ehtii siis hyvin pistää pystyyn muutaman liikenneympyrän. NÄKÖISLEHTI NETISSÄ: WWW.PY-LEHTI.FI 32 Samassa yrityksessä sekä lämpöpumppuja että kynsien muotoilua Teksti ja kuva: Olavi Mäki Tampereen Lielahdessa on erityinen yritys, T&M Eloranta Oy, sillä se myy lämpöpumppuja ja muotoilee kynsiä. Yrittäjät, Tommi ja Moonika Eloranta, vakuuttavat, että yhteistyö sujuu, vaikka alat eroavat kuin yö ja päivä. ● – Ainakin aikataulullisesti kaikki on toistaiseksi onnistunut hyvin, neljän lapsen vanhemmat sanovat. Poikkeukselliseen järjestelyyn päädyttiin, koska kummallakin oli vankka ammattitaito alaltaan. – Kaikki mainos ynnä muut asiat kehitetään yhdessä ja yhdessä tehdään myös päätökset. On selvää, että kumpikin tekee sitä, minkä parhaiten osaa, mutta silti 100-prosenttisesti toisiaan tukien, he toteavat. Yrittäjyys on elämäntapa Tommi Eloranta kertoo, että yrittäjyys on aina vetänyt puoleensa ja on jotenkin elämäntapa. Myyntityö on veressä, ja jos ei ole päässyt kaupoille, on saamaton olo. – Työt ovat mielessä aamusta yömyöhään, mutta se kuuluu asiaan eikä tuo ongelmia. Lämpöpumput ovat alana kiinnostaneet aina 2000luvun alusta alkaen vaativasta ja haasteellisesta työnkuvasta johtuen. Tommi Eloranta on kouluttautunut ajoneuvomekaanikoksi ammattikoulussa ja myöhemmin lisäksi kylmäasentajaesimieheksi. Hän on matkan varrella myynyt taidetta, vuonna 2003 autotuning-varaosia ja Spies Hekker -automaaleja Satakunnan alueella ja ollut mukana vuonna 2004 maanrakennustöissä kuormaautolla. Lämpöpumppujen myynti alkoi 2006, ja seuraavana vuonna yritys sai niiden e dustuksen. Suomen Lämpötuote -markkinointinimi siirtyi T&M Eloranta Oy:lle vuonna 2012. Suomen Lämpötuotteen perusti vuonna 1987 Tommin vaari Eero, ja suvussa se on siitä lähtien ollut. – Koko ajan yritys on toiminut myyntialan yrityksenä ja on myynyt mm. taidetta ja antiikkia. Nimen halusin pitää, koska olen aina vaatinut Moonika ja Tommi Elorannan ajatukset käyvät kahden erilaisen yrityksen kehittämisessä yksiin. - Ainakin toistaiseksi ja aikataulullisesti kaikki on onnistunut. käyttötottumuksiltaan, ja siksi sama, naapurin seinästä löytyvä pumppu, ei todennäköisesti ole paras asiakkaallemme. – Joka tapauksessa tarjoamme parhaan ratkaisun. Siitä kertovat myös asiakastyytyväisyydestä tehdyt tutkimukset, joissa tyytyväisyys viimeisimmän mittauksen mukaan oli 98 prosenttia. laadukasta asiakaspalvelua ja samalla jakanut säästöä lämmityskuluihin mahdollisimman monelle Suomessa. Myyjiä ja myynnin tukijoita T&M Eloranta Oy liittyi Lielahden Yrittäjiin syksyllä 2014. Yrityksen palveluksessa on kaikkiaan 13 henkilöä, pääasiassa myynnin tukihenkilöitä ja myyjiä. Yritys markkinoi erittäin kilpailulla alalla tuotteita omakoti- ja rivitaloihin sekä mökkeihin, eli kohteisiin, joissa tarvitaan lämmitystä ja jäähdytystä. – On ammattitaitoa kertoa oikea ratkaisu, ja jos ei s opivaa löydy, on parasta jättää kauppa tekemättä, Tommi Eloranta toteaa. – Tällä hetkellä haemme henkilöitä varsinkin myynnin tueksi ja lämpöpumppumyyntiin. Etenemme viiden vuoden tavoitteella ja k eskitymme myynnin kasvattamiseen ja palveluiden parantamiseen ihmisläheisemmäksi. On varsin ihmeellistä, että myyjiämme verrataan kaupustelijoihin, eli ostajan ja myyjän välillä vallitsee luottamuspula. Tommi Eloranta korostaa jokaisen kohteen olevan omanlaisensa jo Ammattitaito hankittava kursseilta Suomen Kynsistudio Nailarts on ihan uusi toimija, sillä se on aloittanut joulukuussa 2014 Näsilinnankadulla. Moonika Eloranta on toistaiseksi ainut työntekijä, mutta toimintaa on tarkoitus laajentaa, kun löytyy osaavaa henkilökuntaa. Yrittäjän mukaan ammattikoulussa toteutettavaa ammatillista koulutusta ei kynsialalla ole. – Erilaisia kursseja on vaikka kuinka paljon, ja oman ammattitaidon parantamiseksi on vain löydettävä pätevät ja laadukkaat, työnsä osaavat kouluttajat. – Alalla on erittäin tärkeää ja jopa pakollista hygieenisyys, mikä käydään kunnollisissa koulutuksissa läpi. Riskit ovat olemassa erilaisille ongelmille, jos työ tehdään epähygieenisesti. Perusvaatimuksena on tehokas imuri, johon kannattaa sijoittaa kunnolla. Oma työmukavuus on tällöin huippuluokkaa, eikä tarvitse pelätä hengityselinsairauksia muutamaan vuoteen. – Ja mikä tärkeintä, asiakas saa parhaan palvelukokemuksen, kun olot ovat käyttökelpoiset. Suurempia ongelmia ei ole to istaiseksi ollut, joskin nimeä yritykselle ei tahtonut löytyä. – Vastaavanlaisia nimiä on pilvin pimein, eli vaihtoehdot olivat vähissä, toki myös siksi, että luomme kynsitaidetta, Moonika Eloranta kertoo. Tuulahduksia maailmalta Hän sanoo tarjoavansa alalle muodin viimeisimpiä tuulahduksia maailmalta. – Myös esimerkiksi asiakkaat, jotka pureskelevat kynsiään, saavat avun, ja erilaisten hoitojen avulla muun muassa liuskoittuneet kynsityypit saadaan kauniiksi ja kestäviksi. Kynsistudio Nailarts markkinoi tuotteitaan 18-vuotiaista alkaen ja asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä naisista. Pääkohderyhmänä ovat kuitenkin täysi-ikäiset naiset. – Vahvuutena on ammattitaito, joten työn laatu saa asiakkaan palaamaan yhä uudelleen. Kalenteri on täynnä, ja lisäkoulutusta haetaan määrätietoisesti. Esimerkiksi keväällä toteutetaan koulutus huippuosaajien parissa Riikassa Latviassa. Alalta kaikkiaan puuttuu ammatillinen koulutus, joka loisi tietyt standardit. Moonika Eloranta sanoo, ettei hänellä itsellään olisi ollut rohkeutta lähteä yrittäjäksi. – Mieheni k okemuksen ja a mmattitaidon rohkaisemana lähdin mukaan, koska halusin itse päättää asioista. Alalla saa luoda kauniita kynsiä ja tuoda naisellisuutta asiakkaille. – Alan kehitys on huima ja kehittymismahdollisuudet ovat se haaste, mikä vetää puoleensa, Moonika Eloranta tiivistää. 33 34 • Asiakastilaisuuksien tarjoilut • Tapahtumagrilli.fi Yritystilaisuuksien- ja yleisötapahtumien tarjoilut - Soppatykkipalvelut: Keitot ja puurot - Paellapannupalvelut, pyttärit, paellat... - Grillaukset, makkarat, siivet, gripsit, jne... - Letunpaistot - Kahvitukset (myös isommille määrille) [email protected] • 0400 837725 www.tapahtumagrilli.fi 35 Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Juupajoen Yrittäjät Katri Taipale Kangasalan Yrittäjät Fulmarus Oy Leonne Oy Kihniön Yrittäjät Lahdentausta Tiina & Mikko Light & Magic Ohjelmapalvelut Matias Mäkikoskela Kylmäkosken Yrittäjät Akaan Lukko Oy Lyytin kotiapu Tyynen kotiapu Lempäälän Yrittäjät Avoin Yhtiö AX-Team FitCompany Oy / EasyFit Koivistonkylä Nordic Baby Box Pj Monityö Oy Pohre Rakennus Oy Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Touchits Consulting Wisper oy Luopioisten Yrittäjät Rautajärven LVI Ari Nikkanen Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät AT-Machinery Oy Kivirauta Oy Tmi. Anne Puranen Nokian Yrittäjät Dino Invest Oy Golf Sky Oy Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Oriveden Yrittäjät Naaralainen Samuli Tapani Parkanon Yrittäjät JaHa Systems Rextradex Oy Pirkkalan Yrittäjät Airu Coaching Ekorami Oy Optins Oy Ansiomerkit Yrittäjäristin Timanttiristi 30 v Vaalikivi Kristiina, liikkeenharjoittaja, Tampereen Vaahtomuovi Oy, Tampere Yrittäjäristi, kultainen Helenius Sami, valokuvaaja, Studio Sami Helenius Oy, Tampere Ylinen Paula, jalkojenhoitaja, Jalkojen hoitopalvelu Paula Ylinen, Tampere Ansioristi, hopeinen Huhtanen Mika, projektipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Kosmala Sami, tuotepäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Leppälämpi Ari, vanhempi ohjelmistosuunnittelija, Oscar Software Oy, Tampere Marttila Jarmo, projektipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Mäki Pekka, tuotepäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Tapiola Mari, talouspäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Ansioristi, pronssinen Holm Lauri, tekninen asiantuntija, Oscar Software Oy, Tampere Joki Tomi, tuotepäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Lahtinen Jarno, myyntijohtaja, Oscar Software Oy, Tampere Luoma Johanna, ohjelmistosuunnittelija, Oscar Software Oy, Tampere Mustonen Juuso, myyntipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Mutkala Kati, projektipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Pennanen Tuomas, tekninen asiantuntija, Oscar Software Oy, Tampere Salminen Simo, toimitusjohtaja, Oscar Software Oy, Tampere Virkki Asta, projektipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Virtanen Markku, tuotehallintajohtaja, Oscar Software Oy, Tampere Oran Prässi & Hionta Oy Rengit Oy / Mainosrengit Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Universal Players of Finland Oy Ruoveden Yrittäjät Instru Ruovesi / Markun kello ja koru Toijalan Yrittäjät HS Vakuutusedustus Oy Kuljetus Harri Mattila Avoin yhtiö Urjalan Yrittäjät Mammona Talli Avoin Yhtiö Valkeakosken Yrittäjät 1274 Sinikka Koivuniemi Oy/ R-Kioski Valkeakoski e-buildings Finland Oy Iteraction Oy JOKPUU-Palvelut Oy Laatukumppani Oy Virtain Yrittäjät Simon Moniapu Ky Viitapalvelut Ylöjärven Yrittäjät Auto-Focus Oy LVI-asennus Jarno Mäkelä Nettis Oy Näsimentor Oy Rakennusoope Oy T:mi PT & Coaching Maiju Leppänen Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetri Tmi Heini Nykänen Äetsän Yrittäjät Sales Design Lielahden Yrittäjät Pienkaivuu Jonasson Remonttipalvelu Pentti Kujala Tampereen Takka Pispala-Pyynikin Yrittäjät IT-Maja Sammon Yrittäjät Pinna Tiimi Ay Provero Ky Smooth UX Tammelanpuiston Yrittäjät Wise IM Oy Tammerkosken Yrittäjät AaKoo Invest Oy Alen Consulting Ky Avenze Oy Elenia Oy Ina Finland Oy J.A. Links und Rechts Ag Oy Leivonniemi Oy Nivalis Solutions Oy Parrikaadi Productions Pella's Oy TAMPEREEN OHJAUSPALVELUT TOP10 TamRus Tuotanto-osuuskunta Katras Tussitaikurit Oy Wild Entertainment Oy Tesoman Seudun Yrittäjät AMV-Vaihto Oy HR-TEAM Kehoremppa Kotisiivous iloinen hymy Oy Pirkanmaan Nostinhuolto Pt&Coaching SuperHero Kaupunginosayhdistykset Hervannan Yrittäjät Eximap Oy Kaukajärven Yrittäjät NiworG Solutions Tapahtumakalenteri 18.2.2015 Yrittäjä(n)puolison Talousilta 1 klo 17.30-21, Frantsilan Hyvänolon keskus (Kyröspohjantie 320, 31900 Hämeenkyrö). Yrittäjä(n)puolison talousilta 1 keskittyy tulevan toiminnan suunnitteluun ja kokonaisuuden ymmärtämiseen ja hallintaan. Kouluttaja toimii Simo Setälä. 19.2.2015 Nokian Yrittäjien aamukahvit klo 8 alkaen, Digi40 vuotta taalipaino Sale-Set (Ilkantie 2). 21.2.2015 Mikro- Pulssi Oy, Tampere 25.2.2015 Yrittäjä(n)puolison Talousilta 2 klo 17.30-21, (juhlii henkilökunnan kesken) Frantsilan Hyvänolon keskus (Kyröspohjantie 320, 31900 Hämeenkyrö). Yrittäjä(n)puolison talousilta 30 vuotta 2 tarkastelee aikaansaatuja tuloksia ja tilannetta, 21.2.2015 Rakennusmaalaus H. Mustonen Ky, Hämeenkyrö miten ne vaikuttavat yrityksen luottokelpoisuu(ei juhli) teen. Millainen on yrityksen taloudellinen terveys1.3.2015 Kirjanpitotoimisto Karvinen, Joensuu (ei juhli) tila. Kouluttaja toimii Simo Setälä. 1.3.2015 Kuljetusliike Pertti Sillanpää Ky, Tampere 27.2.2015 Hämeenkyrön Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, Kun(juhlii lähipiirissä) tokeskus P&T (Härkikuja 1, Hämeenkyrö). Aamukahvien jälkeen tutustuminen kuntosaliin 25 vuotta mahdollista, liikuntavermeet mukaan! 7.2.2015 Rakennustoimisto Destina Oy, Tampere (ei juhli) 3.3.2015 Hämeenkyrön Yrittäjät ja Mediaperhe Oiva / Hä28.2.2015 Toimintaterapia Päivi Rantala, Ikaalinen meenkyrön Sanomat järjestää yhteistyössä kansan(viettää merkkipäivää työn merkeissä) edustajaehdokkaille vaalipaneelin klo 17 alkaen 21.3.2015 Maatalouskonehuolto Anssi Saarinen Ky, Vesilahti Hämeenkyrön Yhteiskoulun auditoriossa. 20 vuotta 4.3.2015 Toijalan Yrittäjien aamukahviherätys klo 7.30 alka27.1.2015 Valkeakosken Sähköasennus Ky, Valkeakoski en, Varmiolan kahvila. . Vieraana Akaan kaupun15.2.2015 Palkinpään Puutarha Piste, Akaa (juhlii kesällä) ginvaltuuston Vasemmistoryhmän puheenjohtaja 22.2.2015 Insinööritoimisto Jorma Jääskeläinen Oy, Tampere Mikko Virolainen. Tervetuloa myös Kylmäkosken ja Viialan yrittäjät aamukahville! 15 vuotta 4.3.2015 Pirkkalan Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, Pataravin1.3.2015 Rantaperkiön Autotalo Oy, Tampere (ei juhli) tola Mylly (Myllyhaantie 6, Pirkkala). Vieraana tek1.3.2015 LR Beauty, Mänttä- Vilppula ninen johtaja Jouni Korhonen, Pirkkalan kunnasta ja yritysesittelyssä Think Lean Oy, Vesa Kananen. 10 vuotta 5.3.2015 Hervannan Yrittäjien aamukahvit klo 8-10, Ravin1.2.2015 Paino- Arena Oy, Tampere (ei juhli) tola Amica Hervanta. 25.2.2015 SALKA Ky, Orivesi 5.3.2015 NYVin Huippuherätys: Palvelujohtaminen kilpai(viettää merkkipäivää työn merkeissä) lutekijänä klo 9-10, Wayne´s Coffee Koskipuisto. 1.3.2015 Tampereen PihaPojat Oy, Tampere 6.-8.3.2015 Punkalaitumen Yrittäjien seminaari Prahassa. (viettää merkkipäivää työn merkeissä) 9.3.2015 Open-klinikka aiheena myynti klo 9-11.30, H. Lil1.3.2015 Triuvare Oy, Tampere jeroos, Kehräsaari, Tampere. Kouluttajana Harri (viettää merkkipäivää työn merkeissä) Meller. 1.4.2015 Culinaria keittiöelämää, Tampere 9.3.2015 Valkeakosken Yrittäjien yksintyöskentelyn turval(viettää merkkipäivää työn merkeissä) lisuuskurssi klo 12-16, Valkeakoski-opiston luentosalissa, os. Kauppilankatu 2. Ennakoi ja satsaa työturvallisuuteesi: hoitajat, siistijät, huoltomiehet, asentajat, kotisairaanhoitajat, taksikuskit, lehdenjakajat ja lukuisa joukko muita yksintyöskenteleviä 60 vuotta ammattilaisia löytää tämän koulutuksen avulla sel5.3.2015 Ilkka Pirkkalaniemi, Nostotaito Oy, Lempäälä keitä toimintaohjeita oman työturvallisuutensa pa(juhlii Kuubassa, Varadero) rantamiseksi. 50 vuotta 10.3.2015 Vesilahden Yrittäjien aamukahvit klo 8 alkaen, 25.2.2015 Susanna Nikinmäki, Kurun Profitiimi Oy, Kuru Kurjentupa (Kesontie 2). (juhlii tilinpäätösten merkeissä) 11.3.2015 PK-Yrittäjän Hintailta klo klo 17.30-21, Frantsilan 27.2.2015 Anssi Saarinen, Maatalouskonehuolto Anssi Saarinen Hyvänolon keskus (Kyröspohjantie 320, 31900 HäKy, Vesilahti (matkoilla) meenkyrö). PK-yrittäjän hintailta kannustaa käyt20.3.2015 Arto Stenroth, Isännöintitoimisto Stenroth Oy, tämään hinnoittelua aktiivisena tulostekijänä, ja Tampere pyrkii varmistamaan, ettei omaa tuotetta ja omaa työtä myydä alihintaan. Kouluttajana toimii Simo Setälä. 11.3.2015 Mäntän ja Vilppulan Yrittäjien Yrittäjäilta klo 18 alkaen, kaupungin valtuustosali. Illan teemana mm. hankinta-asiat ja Pidetään Pirkanmaa avoinna kampanja. Vieraana mm. Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ja Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö. 11.3.2015 Vesilahden Yrittäjien elinkeinoseminaari klo 18 alkaen, yläasteen auditorio. 14.3.2015 Kuhmalahden Yrittäjien ja Vehkajärven nuoriseuran yhteinen Touhulan tulet -tapahtuma ja Touhulan kipinä -tanssit. 16.3.2015 Pirkanmaan Yrittäjien seniorijäsentoiminnan kehittämistilaisuus klo 14 alkaen, H. Liljeroosin kokoustilat Kehräsaari (A-rappu, 3. krs). Vammalan Yrittäjät Eurosuni Oy Yritykset juhlivat Yrittäjät juhlivat 36
© Copyright 2024