Lisää tontteja tulossa s. 4–5
Yhteistyö on voimaa s. 14‒15 VA S K E N V U O S I J U L K A I S U 2 012 VASKE ‒ Pirkanmaan paras elinkeinoyhtiö Lisää tontteja tulossa s. 4–5 Etelä-Pirkanmaalla palvelut pelaavat, tilaa on tarjolla ja tekemisen meininkiä riittää. Yrittäjä, tervetuloa menestymään! V A S K O O L I Etelä-Pirkanmaa NYT 1 miltä Etelä-Pirkanmaan tulevaisuus näyttää? 2 mitkä ovat alueen vahvuudet ja millainen Rakkaalla seudulla on monta nimeä rooli niillä on tulevaisuuden rakentamisessa? Etelä-Pirkanmaa, Tampere eteläinen, Hämeenlinna pohjoinen, Pirkanmaan 1 Pirkanmaa on Suomen vetovoimaisimpia portti. Siinä yhteisiä nimittäjiä Akaalle, Urjalalle ja Valkeakoskelle. alueita, ja Tampereen keskusseudun kasvu vaikuttaa Rakkaalla seudulla on monta nimeä. myönteisesti myös Akaassa ja Valkeakoskella. Urjalan hannu maiJala, kunnanjohtaja, urjala tulevaisuus on hiukan haasteellisempi, mutta ei lain- Meillä VASKEssa on ilo palvella useilla nimillä tunnetun seutumme yrityksiä. Suurin osa henkilökunnastamme työskenteleekin nimenomaan kaan toivoton. Valoisin mielin siis kohti tulevaa. yrityspalveluissamme, jotka tarjoavat monipuolisesti apua rahoitus-, 2 Etelä-Pirkanmaan vahvuuksia ovat sijainti tontti- ja toimitila- sekä kehittämisasioissa. Yrittäjiksi aikovat puolestaan Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-moottoritien ja ysitien ja perustamisasiakirjat. Myös yrittäjiksi kasvavien eteen on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä yhdessä koulujen kanssa. Vuonna 2011 yrityspalveluitamme käytti noin 1 000 asiakasta! Seudun yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan myös useilla VASKEn hallinnoimilla ja kuntien ja EU:n rahoittamilla kehittämishankkeilla. vaikutusalueella, monipuolinen elin- Kuva: Minna Mäkelä, Urjalan Sanomat laativat avullamme ja kanssamme tarvittavat liiketoimintasuunnitelmat keinorakenne, vahva yrittäjähenki sekä kiinteä kuntayhteistyö. Nämä tekijät vaikuttavat keskeisesti alueen menestymiseen tulevaisuuden yhä kovenevassa kilpailussa. Olemme hyvästä syystä ylpeitä seutumme yrityksistä, sekä uusista että vanhoista. Toivotamme myös maRkku auvinEn, uudet yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi Etelä- kaupunginjohtaja, valkeakoski Pirkanmaan yritysten joukkoon ja autamme 1 Etelä-Pirkanmaalla tekemisen mei- sijoittumisessa kaikin tavoin. Jos on seudul- ninki on käsin kosketeltavaa. Mo- la nimiä, niin on kyllä tilaa ja mahdollisuuksia net tekijät viestivät, että alueen menestykseenkin – kaikenlaisille ja -kokoisille tulevaisuus näyttää lupaavalta. yrityksille! Esimerkiksi väestönkasvu on jatkuvaa ja alueen kiinnostavuus katriina huvi kasvussa. Alueen kunnat ovat teh- Toimitusjohtaja neet voimallisesti työtä yritysten toi- Valkeakosken Seudun Kehitys Oy mintaedellytysten parantamiseksi. Myös merkittäviä yrityskaavahankkeita on kaiken aikaa menossa. 2 Etelä-Pirkanmaan ehdoton vahvuus on sijainti. Olemme Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-”pääsuonen” varrella. Tämän kehityskäytävän uskotaan vahvistuvan entisestään tulevaisuudessa. Kuntien ja kaupunkien rooli on tarjota tasokasta asumista ja kehittyvää yritystoimintaa. aki viiTasaaRi, kaupunginjohtaja, akaa 1 Etelä-Pirkanmaan tulevaisuus näyttää valoisalta. 2 Alueemme vahvuuksia ovat muun muassa terve väestörakenne, toimivat kuntapalvelut ja hyvät liikenneyhteydet. Menestyvät yritykset ja aktiiviset ihmiset rakentavat tulevaisuuden. VASKEn henkilökuntaa kehittämispäivänä vaskE teetti keväällä 2012 Etelä-Pirkanmaan alueen ostovoimakartoituksen, jonka tavoitteena oli selvittää alueen asiakaspotentiaalia muun muassa erikoistavarakaupan tarjonnan kasvattamisen näkökulmasta. lisäksi kartoitettiin uusia erikoistavarakaupan yrityksiä, jotka voisivat sijoittua alueelle. Ostovoimakartoitus paljasti suuren mahdollisuuden erikoistavarakaupoille Ostovoimakartoituksen toteutti VASKEn toi- prosenttia erikoistavarakaupan ostovoi- västi. Alueesta halutaankin tehdä nyt entistä meksiannosta Ramboll Finland Oy kirjoitus- masta. Valkeakoskella tilanne on hieman houkuttelevampi kohde erikoistavarakaupoil- pöytätutkimuksena, eli käyttämällä hyväksi parempi, sillä ostovoimaa valuu muualle vain le ja erilaisten palveluiden tarjoajille. olemassa olevia aineistoja esimerkiksi Tilas- 44 prosentin verran – joka sekin tosin tar- tokeskuksesta. Urjalassa, Valkeakoskella ja koittaa euroissa 29 miljoonaa. – Aluetta kehitetään yhtäältä edistämällä erilaisia kauppakeskushankkeita, kuten Valkeakosken keskustaan syksyllä 2012 val- Akaassa käytiin lisäksi tutustumassa keskus- mistuva Torikeskus sekä Akaan Toijalan voimasta päätyy kunnan rajojen ulkopuolelle Kaupan palveluita EteläPirkanmaalle kehityshankkeilla ja määrätietoisella toiminnalla jopa 20 miljoonaa euroa, mikä on 36 pro- SISU (Sijoitu sujuvasti Etelä-Pirkanmaalle) via, valmiita toimitiloja on alettu markkinoida senttia erikoistavarakaupan ostovoimasta. -hankkeen projektipäällikkö Jaakko tehokkaammin suoraan potentiaalisille yri- Urjalassa luku on suhteessa vieläkin suu- lEinosEn mukaan ostovoima saadaan py- tyksille, jotta asiakkaille saataisiin parempia rempi, sillä 11 miljoonan euron ostovoiman symään Etelä-Pirkanmaalla vain, jos palvelui- palveluita ja vältyttäisiin tyhjäkäynniltä, ker- siirtymä vastaa lähes seitsemääkymmentä ta ja erikoistavarakauppaa on tarjolla riittä- too Leinonen. toihin ja liiketiloihin. Kartoituksessa selvisi, että Akaassa osto- rautatieaseman läheisyyteen kaavailtu kauppakeskus. Toisaalta alueen käytettävissä ole- Horsmalahti Oy 100 vuotta ‒ VASKE onnittelee! Levy- ja teräsrakenteita valmistava Horsmalahti Oy täytti tänä keväänä pyöreät 100 vuotta. Perheyritys perusti juhlansa kunniaksi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston kone- ja metallitekniikan osastolle Horsmalahti Oy -stipendirahaston. Toimitusjohtaja kaRi hoRsmalahTi luovutti 5.6.2012 VAAOn rehtori Raimo alaRovallE ja koulutuspäällikkö lEEvi lEhTosEllE rahastoa varten 10 000 euron alkupääoman. Horsmalahti Oy:n toiminta alkoi 100 vuotta sitten peltisepänliikkeestä. Liike sijaitsi Valkeakosken ytimessä, nykyisen kauppatorin tuntumassa. Kuvassa näkyy Läkki- vaski- ja peltisepänliikkeen piippu. 3 V A S K O O L I Etelä-Pirkanmaalle syntyy Tampereen eteläinen logistinen vyöhyke Akaan Yritys-Konho, Valkeakosken Jutikkala sekä Urjalan Kolkka muo- Lisätietoja tonteista Akaa ja Urjala: Jaakko Leinonen p. 040 335 6098, jaakko.leinonen@akaa.fi Valkeakoski: Mikko Seppälä p. 040 335 6095, mikko.seppala@valkeakoski.fi Myös seudun yritysasiamiehet ovat palveluksessasi. dostavat logistisen yritysalueiden vyöhykkeen Suomen elinkeinoelämän kasvukolmiossa eli Helsingin, Turun ja Tampereen keskiössä. Vyöhyke sijaitsee Helsinki–Tampere-moottoritien, Turku–Tampere-valtatien sekä rautateiden solmukohdassa. Akaan ja Valkeakosken välillä on käytössä Tontti- ja toimitilapörssi www.vaske.fi Helsingin pääradalta erkaneva teollisuusraide. Lisäksi Akaan Toijalasta on rautatieyhteys muun muassa Helsingin ja Turun satamaan. Myös EteläSuomen lentokentät ovat alueen välittömässä läheisyydessä. Akaan ja Valkeakosken välillä on käytössä teollisuusraide, ja alueen läpi kulkevaan Suomen päärataan suunnitellaan kolmatta raidetta. Kangasala Tampere n. 30 min. Lempäälä 310 Tampere n. 30 min. 12 Mallasvesi 11 Lempäälä 13 3 9 304 307 Pälkäne Lahti n. 1 h 30 min. VALKEAKOSKI 14 E12 Metsäkansa Vesilahti 15 E63 Sääksmäki 5 Halkivaha Pynnänjärvi 9 E63 10 Toijala 2981 Sastamala 6 Viiala 8 9 Kikurinjärvi Jalanti Vanajavesi 7 AKAA Tarttila 130 3 E12 Kylmäkoski Tursa Huittinen 16 Kortejärvi URJALA 230 Urjalankylä Valajärvi 2 3 Rutajärvi Hämeenlinna n. 30 min. Helsinki n. 1 h 30 min. 1 4 Urjalan asema 2847 Nuutajärvi Nuutajärvi E63 9 Särkijärvi Kokonjärvi Forssa 4 Turku n. 1 h 20 min. uRJala akaa valkEakoski 1. Ruokola 5. Taipale 11. Pispantalli 2. Urjalantie 6. Koivisto 12. Vanhakylä 3. Savikontie 7. Akaanportti ja Satama 13. Mahlia 4. Kolkan alue 8. Tipuri 14. Holmi 9. Sipilän alue 15. Lumikorpi 10. Akaan Yritys-Konho 16. Jutikkala Maakuntakaava menestyksen mahdollistajana Pirkanmaan maakuntakaava 2040 etenee suunnitellusti. kaavassa linjataan maakunnan kasvuun ja menestykseen tähtäävät maankäytölliset toiminnot ja kansalliset runkoverkot. siinä huomioidaan myös kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne, palvelukeskusverkko ja liikennejärjestelmä. Maakuntakaavaan merkitään realistises- siä, joihin voidaan tukeutua, kun etsitään sina. Seudun menestys vahvistaa parhaiten ti toteutettavissa olevia asioita. Esimerkiksi parhaita paikkoja yhdyskuntien toiminnoille, yksittäisten kuntien mahdollisuuksia. Myös joukkoliikenteen lähijunat tarvitsevat lisää Majuri selventää. Rakennemalli ei ole suun- Hämeen kehittämissuunnitelmat on tärkeää raiteita. Kun radat ovat jo maakuntasuunni- nitelma, vaan periaatteellinen malli. Se tekee ottaa huomioon Pirkanmaan maakuntakaa- telmassa ja -kaavassa, voi toteuttamisrahakin näkyviksi ja analysoitaviksi seudun erityispiir- vassa. joskus hellitä, Akaan vs. kaavoituspäällikkö teet ja -tavoitteet, jotka tiedostamalla voi- lassE maJuRi toteaa. daan saada aikaan oikeasti käyttökelpoinen Pitkäjänteinen yhteistyö tärkeää maakuntakaava. Tarkastelussa huomioidaan – Akaalaisia maakuntakaavassa kiinnostavat kanmaan liiton seuraavan valtuustokauden muun muassa väestön ja työpaikkojen mää- erityisesti moottoritien varsien hyödyntämi- aikana eli neljässä vuodessa, mikä on vaativa rän kehitys, olemassa olevat maankäytön sen mahdollisuudet, kertoo Akaan yritysasia- tavoite. suunnitelmat, ympäröivä aluerakenne, vireillä mies RisTo RanTala. Kaava on tarkoitus saada valmiiksi Pir- – Kaavan valmistuminen on tärkeää, sillä nykyinen kaava ei enää ohjaa alueen kehitystä parhaalla tavalla. Uuden kaavan tarve olevat hankkeet ja yleiset yhteiskunnalliset trendit. Majurin mukaan avainsana on seudulli- Myös Valkeakoskella nähdään, että moottoritien hyödyntäminen on yhteinen asia, jossa naapurikuntien kannattaa jatkaa ja tunnetaan meillä akuuttina, kun kaikki taaja- suus. Kun suunnittelualue ei katkea kunta- marakenteen ja työpaikka-alueiden varannot rajoihin, on tarjolla enemmän vaihtoehtoja – Esimerkiksi Jutikkalaan suunniteltava ovat jo käytössä, Valkeakosken kaavoitus- esimerkiksi työpaikka-alueiden ja taajamien logistinen alue täydentäisi Akaan Yritys-Kon- päällikkö alF linDsTRÖm kertoo. laajennussuunnittelulle. hon palveluprofiilia ja lisäisi asiantuntijoiden – Alueiden profilointia on tarkasteltava syventää yhteistyötään. mukaan koko seudun elinkeinoelämän pai- Maankäytön rakennevaihtoehdot kuntarajojen yli, vahvistaa myös Alf Lind- noarvoa. Uudet työpaikat hyödyttäisivät koko Kaavatyön pohjaksi laaditaan parhaillaan ström. – Seudun kehittäminen ei onnistu, jos seutua, jopa maakuntarajan yli, toteaa Alf maankäytön rakennevaihtoehtoja, jotka nos- kaikille pyritään osoittamaan vähän kaikkea. Lindström. tavat esiin seudun erityispiirteet. On löydettävä ne paikat ja vyöhykkeet, joilla � Pirkanmaan liitto teettää ja tekee selvityk- tietyt toiminnot voivat kehittyä elinvoimai- Akaan Yritys-Konhon asemakaava valmistumassa Akaan kaupunginvaltuusto hyväksyi Yritys-Konhon asemakaavan 20.6.2012. Alueen kiistattomana vahvuutena ovat tuleva pistoraide ja alueen sijainti: Helsinki–Tamperemoottoritie, Tampere–Turku-valtatie ja Akaan Toijalan rautatieasema ovat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä alueesta. Teollisuusalueen kokonaisala on noin 180 hehtaaria ja rakennusoikeutta tulee olemaan yhteensä noin 440 000 kerrosneliömetriä. Tontit ovat räätälöitävissä tarpeen mukaan erikokoisiksi. Tavoitteena on, että alueen rakentaminen alkaa 2013. Yritysalueet täydentävät toisiaan Valmistumassa olevien Yritys-Konhon ja Jutikkalan lisäksi tarjolla on jo valmiita tonttivaihtoehtoja monenlaisiin yritystarpeisiin. Katso tarjonta esimerkiksi Akaassa Akaan portin, Valkeakosken Jutikkalan yleiskaava valmistumassa Valkeakosken Jutikkalan alueelle on tulossa yhteensä noin 500 hehtaarin työpaikkaalue, jolle voidaan sijoittaa tilaa vaativan teollisuuden, tukkukaupan ja logistiikan Junkkarin, Taipaleen ja Tipurin yritysalueilla, Urjalassa Kolkan ja Ruokolan yritysalueilla sekä Valkeakoskella Mahlianmaan, Holmin ja Pispantallin alueilla. toimintoja. Alue sijaitsee Pirkanmaan etelärajalla Helsinki–Tampere-moottoritien ja vanhan kolmostien risteyksessä ja sitä kutsutaan myös Pirkanmaan portiksi. Alueen yleiskaavoitus on meneillään, ja tavoitteena on sen valmistuminen vuoden 2012 aikana. Kaavoitus suunnitellaan siten, että tontit ovat kokonsa puolesta räätälöitävissä tarpeen mukaan. Jutikkalan vahvuustekijöitä ovat sen sijainti välittömästi moottoritien varressa sekä energialähteenä hyödynnettävä maakaasu. 5 V A S K O O L I Kinon Talo – elämyksiä Toijalan ytimessä Kinon Talon kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen toimintaa pyörittämään ja edelleen kehittämään haetaan parhaillaan aktiivista henkilöä, yhdistystä tai muuta tahoa. Akaan Toijalan ydinkeskustassa sijaitseva ar- lan asemanseudun uutta strategiaa. vokiinteistö, Kinon Talo, tarjoaa monipuolisia Olemme myös halunneet säilyttää mahdollisuuksia niin yrittäjille kuin yksityisil- hienon ja arvokkaan kiinteistön ja antaa sille Toijalan rautatieasemas- lekin. 1930-luvun alussa rakennettua Kinon sen ansaitseman arvon ja huomion, kuvaa ta sijaitseva Kinon Talo Taloa on nyt peruskorjattu ja siitä on muodos- Timo Tommila, toinen Kinon Talon kehit- tarjoaa elämysten lisäksi tumassa kulttuuri- ja tapahtumakeskus, jossa täjistä. erinomaisen paikan liiketoiminnan harjoittamisel- on erinomaiset puitteet esimerkiksi seminaa- Myös Kinon Talon alakerran – Kinon Kella- rien, kokousten ja juhlien järjestämiseen jopa rin – muutostyöt ovat suunnitteilla ja parhail- le. Tällä hetkellä kiinteistössä toimii 150 hengelle. Elokuvien lisäksi Kinon Talon laan lupakäsittelyssä. parturi-kampaamo, hammasteknik- valkokankaalta voisi seurata nyt vaikkapa jääkiekko-otteluita tai konsertteja suorana. Idea kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen – Kellariin olemme suunnitelleet lämpiötä sekä pieniä harraste- ja kokoustiloja, Tom- hoitola, tilitoimisto ja kahvila, mutta mila vinkkaa. vapaitakin toimisto- ja vastaanotto- rakentamisesta syntyi halusta herätellä koko Akaata yhteisölliseen toimintaan. – Näemme talon tärkeänä osana Toija- ko, fysioterapeutti, kauneus- ja jalka- tiloja on vielä. Kiinteistössä on myös Liiketiloja ja vuokra-asuntoja tyylikkäitä vuokra-asuntoja, joita val- Loistavalla paikalla vain sadan metrin päässä mistuu lähiaikoina lisää. Toimitilat täyteen liiketoimintaa Pirkanmaalle) projektipäällikkö Jaakko lEi- tiin myös Akaan, Urjalan ja Valkeakosken kat- vaske.fi) tilan tarjoaja voi maksutta ilmoittaa nonEn kertoo. – Mitä enemmän saamme tava erikoistavarakaupan ostovoimaselvitys. tonteista ja vapaista toimitiloista. Pörssistä tiloihin toimintaa, sitä paremmin alueella asiakas voi löytää kätevästi Etelä-Pirkanmaan voidaan palvella asiakkaita. VASKEn tontti- ja toimitilapörssissä (www. tarjonnan. Tavoite on saada tarjonta ja kysyn- Samanaikaisesti SISU-hankkeessa teetet- tasalle. Tämän jälkeen olemme markkinoineet tontteja ja tiloja potentiaalisille sijoittujille yhdessä yritysasiamiesten kanssa, SISUhankkeen (Sijoitu Sujuvasti Etelä- 6 Suomen. Kiinnostuneita on ollut mukavasti, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä. tä kohtaamaan. – Päivitimme pörssin tiedot ajan – Tämän perusteella olemme nyt kontaktoineet potentiaalisia yrityksiä ympäri Tontti- ja toimitilapörssi Katso vapaat tontit ja toimitilat www.vaske.fi Tavoitteemme on siis auttaa uusia toimijoita sijoittumaan, lisätä paikallista kauppaa ja palvelua ja saada yhä suurempi osa ostovoimasta jäämään seudulle, Leinonen summaa. Lasikylä houkuttelee tulevaisuudessakin Nuutajärvi tunnetaan kansainvälisestikin korkeatasoisen lasiosaamisen synnyinsijana, jossa käsityöperinteet elävät yhä vahvoina lukuisten mainetta niittäneiden lasitaiteilijoiden ja Iittalan lasitehtaan ansiosta. Pitkäjänteinen työ kylän kehittämiseksi saa pian uutta hehkua, kun Nuutajärvellä starttaa mittava kehityshanke. Syksyllä 2012 alkava Hehkuva Nuutajärven lasikylä -hanke tähtää kylän määrätietoiseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tavoitteena on esimerkiksi lisätä kylän tunnettuutta kansallisesti ja kansainvälisesti, houkutella paitsi matkailijoita, myös yrittäjiä sekä tiivistää yhteistyötä Urjalan kunnan, lasikylän kiinteistöt omistavan Fiskarsin ja kylän yrittäjien välillä. Hankkeen vetäjänä aloittaa syyskuun alussa maRi vaTanEn. – Nuutajärven yhteisö on varsin aktiivinen, mutta kun kaikilla toimijoilla on omat työnsä ja liiketoimintansa, on yhteistoiminnan koordinoiminen haasteellista. Siksi on ilahdutta- Iittalan lasitehtaassa valmistetaan edelleen käyttölasia ja esimerkiksi Oiva Toikan kuuluisia lasilintuja. Lasikylä on myös suomalaisen taidelasiosaamisen keskus. Kuvassa Markku Salon uutta tuotantoa. vaa saada joku hoitamaan hankkeen puitteissa erilaisia suurempia kokonaisuuksia, joihin kylän yrittäjät sitten voivat omalla panoksellaan osallistua, pohtii lasitaitei- yksin on mahdotonta yrittäjälle. Nuutajärvi on käsityöyrittäjälle luonteva paikka siksikin, että se on suurten kaupunkien läheisyydessä, tilaa on mukavammin kuin ahtaissa kaupunkitiloissa ja vuokrat ovat kohtuulliset. Ennakoitavuutta kiinteistöjen ylläpitoon Nuutajärven kiinteistöjä hallinnoiva Fiskars-yhtiö on Akaaseen kauppakeskus? EILLA Salon mukaan lasin tekemisessä yhteisöllisyys on elinehto, sillä esimerkiksi lasiuunien ylläpitäminen SU Nuutajärvellä. NNIT T U lija maRkku salo, joka paitsi työskentelee, myös asuu akaassa on ideoitu kauppakeskusta, joka tarjoaisi palveluita siellä, missä päivittäinen liikennevirta on suuri eli rautatieaseman läheisyydessä. vastikään teettänyt alueen rakennuksista kuntokartoituksen, jonka tuloksia parhaillaan tulkitaan tarkempien Toijalan rautatieaseman kautta kulkee päivittäin yli 70 junavuoroa ja yli 600 toimenpidesuunnitelmien tekemiseksi. junamatkustajaa koko Etelä-Pirkanmaan alueelta. Osa päivittäisiin ostoksiin – Aiomme tehdä nyt pidemmän aikavälin suunnitelman Nuutajärven rakennusten ylläpitämiseksi ja kun- käytetystä rahasta kuitenkin virtaa matkalaisten mukana muihin kuntiin. – Liikenteen solmukohta olisi luonnollinen paikka saada palvelut sinne, nostamiseksi. Tavoitteena on tietysti pitää kylä mahdol- missä ihmiset päivittäin liikkuvat. Aina ei haluta lähteä erikseen ostoksille lisimman houkuttelevana yritystoimintaa ja matkailijoita Ideaparkiin tai Tiiriöön, vaan olisi mukava asioida lähellä Akaassa työmatkan silmällä pitäen, kertoo Fiskarsin kiinteistöpäällikkö kim varrella, kuvailee projektipäällikkö Jaakko lEinonEn VASKEsta. VASKE teetti keväällä 2012 Akaan matkakeskuskyselyn, jolla selvitettiin saWkins. Sawkins kertoo Fiskarsin tavoittelevan Nuutajärvelle kaupunkilaisten palveluja koskevia toiveita. Kahdestasadasta vastaajasta yli toimivaa yhdistelmää eri alojen käsityöosaajia. – Vaikka puolet toivoi aseman yhteyteen päivittäistavarakauppaa ja yli joka kolmas lasitaide ja lasialan osaaminen on Nuutajärven ehdoton ravintolapalveluita tai kahvilaa. Lisäksi toivottiin erilaisia päivittäisen asioin- valtti, tilaa ja kysyntää on myös muiden alojen osaa- nin palveluita apteekista kukkakauppaan ja pankkiautomaattiin. jille. Esimerkiksi sepät ovat saaneet hyvän vastaanoton – Tilausta kauppakeskukselle siis on. Parhaillaan käymme alustavia kes- täällä. Käymme kunnan ja esimerkiksi Nuutajärven Gal- kusteluja keskuksen konseptoinnista eli siitä, mitä yrityksiä keskukseen voisi leria Osuuskunnan (NuGO) kanssa vuoropuhelua siitä, tulla vuokralle ja mitkä parhaiten palvelisivat asukkaita. Sen jälkeen on mah- minkälainen yrityskimara olisi Nuutajärvellä ihanteelli- dollista tehdä aitoihin tarpeisiin perustuvat tarkemmat suunnitelmat, kertoo sin. Leinonen. www.nuutajarvi.fi 7 V A S K O O L I Tonttikauppa käy kuumana EteläPirkanmaalla Viihtyisää asumista ja aktiivista elämää Akaassa Akaan kaupunki haluaa lisätä viihtyisyyttään sekä asuinalueidensa tunnettuutta. Samalla kaupunki myös kartoittaa ulkoilu- ja virkistysreitit, niiden kehittämistarpeet Akaassa erityisesti Viialan tontit ovat käyneen kaupaksi sekä kevyenliikenteen toimivuuden ja turvallisuuden. Akaan kaupunki tarjoaa satoja omakotitontteja Uudenkylän, Hukarin ja Män- Myös Akaan brändäämistä suunnitellaan. nikön kaupunginosista lähivuosina. Uudessakylässä erityisesti lapsiperheitä Kaupungin tunnettuuden ja vetovoiman lisäämiseksi houkuttelee otollinen sijainti parin kilometrin etäisyydellä Toijalan keskustasta sekä asukasluvun kasvattamiseksi Akaassa selvitetään ja alakoulun läheisyys. Lähellä on myös Kuusikankaan ulkoalue ja alueen kes- myös kaupungin edellytyksiä omien asuntomessujen kelle jäävä lähivirkistysmetsä, jotka tarjoavat hienot mahdollisuudet liikkumi- järjestämiseen lähivuosina. Asuntomessukaupungit on seen. jo valittu vuoteen 2016 asti, joten Akaan vuoro tulisi Viialan taajamassa odotetaan kovasti Hukari II:n valmistumista. Männik- aikaisintaan vuonna 2017. Lopullisen päätöksen asun- köön valmistuu 25 tonttia aikaisintaan keväällä 2013. Eniten valinnanvaraa on tomessuhakemuksen jättämisestä tekee kaupunginval- Kylmäkosken taajamassa. Tontteja löytyy muun muassa Sotkialta ja Tipurista, tuusto. joista jälkimmäinen sijaitsee Jalantijärven hienoissa maisemissa. Kehittämiseen on haettu rahoitusta ELY-keskuksesta. Pirkan Helmi puolsi kehittämishankkeen ”AKAA – Akaan Akaassa Viialan tontit ovat olleet erityisen kysyttyjä. Uusia tontteja on luvassa Koiviston taakse Hukariin. Valkeakoski kovassa kasvussa Valkeakoski on todellinen Mansikkapaikka. Useat tutkimukset ovat vahvistaneet, että Valkeakosken palvelutarjonta on koko maan kärkitasoa. Ei siis ihme, että viime vuonna Valkeakoskelle muutti jo yli tuhat uutta asukasta. Kaupunki luovuttaa vuosittain noin 50 pientalotonttia eri puolilta kaupunkia. Suuret, kaupunki aktiivisena asuinpaikkana” rahoittamista. Lähitoimisto Campus Center ‒ uudenlainen työympäristö ‒ käytössäsi loppuvuonna 2012 edulliset ja lähellä palveluita sijaitsevat tontit ovat kiinnostaneet etenkin nuo- Innovatiiviset, valmiit työpisteet. Nopea ja turval- ria lapsiperheitä. Kaupungin ydinkeskustaan, aivan palveluiden ja veden ää- linen langaton verkko. Maksat vain käyttämästäsi relle, on tänä vuonna valmistumassa myös useita korkeatasoisia kerrostalo- ajasta. Ota kannettavasi kainaloon ja tervetuloa! kohteita, jotka ovat houkutelleet muuttajia kauempaakin. kysy lisÄÄ: Urjalassa väljää asumista vauvasta vaariin Janne Jokinen, projektipäällikkö Urjala on rauhallinen maaseutupitäjä, jonka kunnossa olevat peruspalvelut ja 040 534 9675 luonnonläheinen ympäristö luovat turvallisen kotipaikan kaiken ikäisille. Urja- janne.jokinen@hamk.fi lassa on tarjolla omistusasuntoja, vuokra-asuntoja sekä edullisia, väljän kokoisia omakotitontteja. Urjalan Huhtiin kaavoitetaan juuri uutta omakotialuetta Arja Rantamäki, yritysyhteydet ja Laukeelan Peltorinteen alueelle laajennetaan omakotialuetta. Molemmille 040 335 6087 alueille valmistuu reilunkokoisia tontteja hyville paikoille. Alueiden kunnallis- arja.rantamaki@vaske.fi tekniikka rakennetaan tänä vuonna valmiiksi. 8 Valkeakoski Campus, Tietotie 1, 37630 Valkeakoski Valkeakosken keskustan uusi aika Ostovoimaisia asukkaita löytyy, mutta kuka heitä palvelisi? Valkeakos- Nopeaa asiointia ja yrittäjäyhteistyötä ken uudessa kauppakeskuksessa yhdistyvät laajentuva palveluvali- Päivittäistavaran lisäksi keskukseen sijoittuu päivittäisen asioinnin koima sekä keskeinen sijainti kaupungin ytimessä. palveluita, kahvila- ja ravintolatoimijoita sekä erikoisliikkeitä, jotka Valkeakosken keskustaan rakenteilla oleva uusi Torikeskus valmis- muodostavat yhdessä viihtyisän kokonaisuuden. K-Citymarketin tuu lokakuussa 2012. Tilaa on varattu noin 6 000 m :n K-Citymarketille lisäksi tilansa kauppakeskuksesta ovat jo varanneet Itella, Life, Tiimari, sekä tukulle pienempiä liikkeitä ja palveluntarjoajia. Kauppakeskuk- Hesburger, CM-Hiustalo, Kotipizza, Subway ja Sisustajannurkka. 2 sen rakennuttaa Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja urakoi Hartela Oy. Ruokaostoksilla käyvälle kauppakeskus merkitsee nykyaikaista Syyt kauppakeskuksen rakentamiselle juuri keskustaan ovat ostospaikkaa, parempaa tuotevalikoimaa ja täydempiä hyllyjä myös selvät: nyt kaupallista tarjontaa on ostovoimaan verrattuna vähänlaisesti ja kauppapaikat uhkaavat paeta keskustojen viikolla. – Keskustojen ulkopuolella kaupanteko painottuu viikonloppuihin, ulkopuolelle, isojen teiden varrelle. Torikeskuksella on myös keskustassa saamme pidettyä valikoiman tasaisemmin hyvänä, ker- potentiaalia houkutella asiakkaita laajemmaltakin alueelta. too ennen joulumarkkinoita avattavan K-Citymarketin tuleva kauppias ERkki kuivaJÄRvi. – Yhtenä keskustan kehit- Ruokakauppias odottaa tämisen tavoitteena on, että keskusta pysyisi elävänä myös innolla yhteistyötä kello viiden jälkeen. Rakenta- kauppakeskuksen ja malla keskustaan ja vakiintu- Valkeakosken keskustan neille kauppapaikoille voimme muiden yritysten kanssa. – Löydämme varmasti myös hyödyntää olemassa olevaa infrastuktuuria kuten yhteisiä teemoja, joilla houku- teitä ja sähkö- ja viemäriverk- tella asiakkaita keskustaan ja koa, kertoo Ilmarisen kiinteis- siten tehdä keskustasta elin- töjohtaja Tomi aimonEn. voimaisempi. Keskustan viihtyisyyden lisäämiseksi Valkeakosken Apianlahden – kunnosta ja fyysisistä ominaisuuksista riippumatta, Valkeakosken ympäristöön suunnitellaan hyvinvointipuistoa, joka toteutuessaan kaupungin rakennustarkastaja siRPa JokEla kertoo. niin paikallisille kuin ulkopaikkakunnilta tulevillekin. Apianlahden alueelta löytyy ennestään muun muassa jäähalli, tenniskenttiä, Kirjaslammen vanha uimala, rantahotelli Waltikka sekä Valkeakosken kaupunkisuunnittelu on ideoinut hanketta jo puolitoista vuotta, ja ideointia on käyty läpi muun muassa nuoriso- ja liikuntalautakunnan sekä paikallisten urheiluseurojen kanssa. A tarjoaisi monipuolisia virkistäytymisen ja liikunnan mahdollisuuksia Mahdollisia aktiviteetti-ideoita alueelle on tarjolla valtavasti mini- pururata. Hyvinvointipuistohankkeen tarkoituksena on monipuolis- golfista kiipeilyyn, kanoottivuokraukseen ja arboretumin perustami- taa ja parantaa liikuntapaikkoja sekä tarjota tiloja esimerkiksi van- seen. VASKE koordinoi hankkeen rahoitushakua ja maankäyttösuun- husten tuetulle palveluasumiselle sekä kuntoutus- ja työhyvinvointi- nitelma on jo esitelty kaupunginhallitukselle. palveluille. – Alueesta voisi tulla kaikenikäisten harrastus- ja viihtymispaikka TEILL S U T Hyvinvointipuistossa virkistyy jokainen UNNI – Seuraava vaihe on varmistaa hankkeen rahoitus ja löytää oikeat palveluntarjoajat, jotta kaava saataisiin elämään, kertoo Jokela. 9 V A S K O O L I Etelä-Pirkanmaalla yrittäminen kannattaa Mitkä ovat Etelä-Pirkanmaan menestystekijät? ‒ Alueen vaikuttajat vastaavat siRkka koivuniEmi, Toijalan yrittäjät 1. Etelä-Pirkanmaa on hyvä alue yritystoiminnalle niin tiiviin väestöpohjansa kuin toimivien tie- ja ratayhteyksiensä vuoksi. Pirkanmaa on muuttovoittoinen ja voimakkaasti kehittyvä alue. 2. Ennakoiva maapolitiikka, siis riittävä ja houkutteleva yritystonttitarjonta. Yritysten lisääminen, uusien työpaikkojen syntyminen. Kuntien elinkeinopoliittiset ohjelmat ja niiden järjestelmällinen ohjaus. 3. Pirkanmaan alueen näen vahvana, muuttuvana ja positiivisesti kehittyvänä maakuntana. 1 millainen paikka Etelä-Pirkanmaa on JaRi kosTiainEn, valkeakosken kauppakamariosaston puheenjohtaja yrittäjälle toimia? 1. Houkutteleva – kaavoitettuja tontteja sekä valmiita toimitiloja löytyy runsaasti. Kunnat ovat 2 mitkä ovat mielestäsi alueen elinkeinoelämän näkökulmasta merkittävimmät kehittämiskohteet? aktiivisia ja kiinnostuneita uusista yrityksistä. 2. Maantieliikenteen osalta määrärahat eivät riitä teiden ylläpitoon eivätkä ainakaan kehittämiseen. Moottoritiehanke Tampere–Turku siirtyy aina vain tuonnemmaksi, kun määrärahat ohjautuvat muualle. 3. Keskeinen sijainti sekä hyvä työvoiman saatavuus. Lisäksi työvoiman koulutus sekä yrittäjille suunnattu neuvontatoiminta ovat alueella hyvin hanskassa. 3 mitkä ovat alueen suurimmat vahvuudet suvi PÄÄkkÖnEn, urjalan yrittäjät yrittäjän ja yrittäjyyden 1. Urjalassa yrittäjiä on paljon ja he muodostavat hyvän ja laajan tukiverkoston toisilleen. näkökulmasta? Moninainen ja eri-ikäisistä urjalalaisista koostuva asiakaskunta asettaa monelle yrittäjälle haasteita, kun omaa palvelutarjontaa ei voi kohdistaa vain hyvin kapealle asiakassektorille. Tämä toisaalta on myös vahvuus, sillä yrittäjälle päivien erilaisuus tuo usein työhön mielekkyyttä. 2. Muuttotappion kääntäminen positiiviseksi muuttovirraksi on kunnassa suuri huoli ja vaatii ponnisteluja niin kunnalta kuin sen asukkailtakin. Myös väestön ikääntyminen ja sitä myötä eläköityminen asettaa yrityksille haasteita löytää koulutettua työvoimaa vapautuviin tehtäviin. 3. Urjala on monipuolisen yrittämisen kunta, jossa ei pelätä yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatus on merkittävässä roolissa tulevaisuutta ajatellen, ja jo nyt monet nuoret pitävät yrittäjyyttä yhtä hyvänä työuravaihtoehtona kuin tavallista palkkatyötä. Tämän suuntauksen säilyminen on tärkeää, koska yrittäyyden jatkuvuus voidaan taata varmimmin oman kunnan nuorten kautta. VASKEn ja Yritys-Suomen yhteistyö yrittäjien menestykseksi – VASKE ja Yritys-Suomi auttavat yrityksiä kasvamaan ja kehittymään. halutaan kehittää henkilöstön osaamista, apua löytyy TE-toimiston ja Tukea ja apua on tarjolla yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa, Ete- yrityksen yhteishankintakoulutuksista, jotka suunnitellaan ja räätälöi- lä-Pirkanmaan TE-toimiston yritysneuvoja hannElE niEminEn dään aina yrityksen omien tarpeiden mukaan. Koulutusten rahoituk- kiteyttää. – Apua saa aina, ohjaamme asiakkaamme varmasti oikean seen voi saada tukea. TE-toimisto ja VASKE järjestävät yhdessä myös useita avoimia tilai- kontaktin luokse ilman turhaa pompottelua. – Uuden firman perustamista suunnittelevan kannattaa kääntyä suuksia. Syksyn aikana on luvassa muun muassa infotilaisuuksia yri- VASKEn puoleen muun muassa yritysidean arviointiin, rahoituksen tystoiminnan aloittamisesta ja koulutusta yrityksen työsuhteisiin liitty- järjestämiseen, starttirahahakemuksen sekä vistä lakiasioista sekä viennin kehittämisestä. Näihin ja muihin VASKEn ja TE-toimiston tarjoamiin monipuolisiin liittyvissä kysymyksissä, Ensimetri-yritysneuvoja Jukka huilla muistuttaa. Starttirahan myöntämisestä vastaa puolestaan TE-toimisto, joka saa taustatietoa ja tukea päätökseensä myös VASKEn asiantuntijoilta. Kun yritykseen tarvitaan lisää henkilöstöä tai 10 olli Ristimäki / urjalan sanomat yrityksen perustamisasiakirjojen laatimiseen yrityspalveluihin voi tutustua helposti osoitteessa www.yrityssuomi.fi. Etelä-Pirkanmaan TE-toimiston yritysneuvoja Hannele Nieminen. VASKEn yrityspalvelut – yrityksen kaikkiin vaiheisiin Erikoisrakentamispalveluita aina pohjarakentamisesta kalliorakentamiseen tarjoava ITS-Vahvistus Oy tehostaa toimintaansa laajentamalla toimitilojaan sekä hankkimalla uusia tuotantolaitteita. ITS-Vahvistus Oy investoi uusiin toimitiloihin kasvanut koko lähes 20-vuotisen historiansa Tasaista kasvua myös tulevaisuudessa aikana tasaisesti, ja uusia koneita on han- Tällä hetkellä noin 25 henkilöä työllistävä kittu sitä mukaa, kun yrityksen liikevaihto ITS-Vahvistus pyrkii investointiensa kautta on kasvanut. Kolmen viime vuoden aikana pysymään tasaisella kasvu-uralla myös tule- liikevaihto on ollut suorastaan hurjassa kas- vaisuudessa. Akaan Toijalassa toimiva ITS-Vahvistus Oy on vussa, ja yritys on tullut siihen pisteeseen, – Odotamme ja uskomme, että toimin- että toiminnan kehittämiseksi on harpattava tamme jatkaa laajenemista ja kehittymistä hieman suurempi askel. kuten tähänkin asti. Myös henkilöstömme Tuotannon laajentaminen nykyisten toi- määrä todennäköisesti kasvaa liikevaih- mitilojen viereen tuntui ITS-Vahvistuksessa don kasvun myötä, Niemeläinen pohtii. luonnolliselta vaihtoehdolta, sillä Akaa on Arto Niemeläinen on mielissään VASKEsta sijainniltaan oivallinen paikka toimia. saamastaan avusta laajennuksien keskellä. – Koneemme ja laitteemme ovat melko Yritysasiamies RisTo RanTala on ollut suuria, joten Akaa on meille ihanteelli- neuvottelemassa tonttiasiaa Akaan suun- nen paikka hyvien logististen yhteyksiensä taan ja auttanut investointitukihakemusten vuoksi. Lisäksi Akaasta on löytynyt niin hyviä laatimisessa. yhteistyökumppaneita kuin osaavaa henki- – Osaava apu oli paperitöissä kyllä terve- löstöäkin, yrityksen toimitusjohtaja aRTo tullutta. Yrittäjänkään aika ei tahdo kaiken niEmElÄinEn summaa. opettelemiseen riittää, Niemeläinen hymyi- Muun muassa paalutuksia, tukiseiniä sekä maan ja kallion tiivistämistä ja vahvistamista tekevä ITS-Vahvistus Oy laajentaa tulevan vuoden aikana toimitilojaan Akaan Toijalassa. lee. Yritystukia Yrityspolku – yrityspalvelujen reittiopas investointeihin kehittämiseen työntekijän palkkaamiseen vaskE tarjoaa ensimmäisenä suomalaisena yrityspalvelutoimijana asiakkailleen yrityspolku.fityökalun. Palveluun pääsee www.vaske.fi etusivulla olevasta linkistä. kysy lisää! www.vaske.fi Yrityspolku soveltuu niin yrittäjäksi aikovalle, yritystoimintaansa kehittävälle kuin yritystoiminnasta luopumistakin harkitsevalle. Yrityspolun esittämiin kysymyksiin vastattuaan asiakas saa henkilökohtaisen suosituksen etenemisjärjestyksestä, hyödyllisistä tietolähteistä, tarvittavista lomakkeista, suositeltavista työkaluista ja yritysneuvojan yhteystiedoista. Yrityspolkupalvelu opastaa neuvonta-asiakkaat parhaimmin tilanteeseensa soveltuvalle VASKEn yritysneuvojalle järkevintä reittiä. 11 V A S K O O L I Urjalalainen perheyritys Paijan Tilateurastamo tuottaa laadukasta lähiruokaa tilan omaan myymälään sekä läheisiin kauppoihin, ravintoloihin ja jalostamoihin. Tilalla on parhaillaan käynnissä muun muassa teurastamon laajennusprojekti. Lisäksi Paijan oma kasvatussikala on hiljattain peruskorjattu ja tilalle on hankittu uusi kylmäauto. Paijan Tilateurastamo – lähiruokaa laadusta tinkimättä – Lähiruuan kysyntä kasvaa jatkuvasti. Lähilihan tuottaminen on ja tuotteidemme tuoreus, laatu ja luotettavuus. Emme halua mässäil- myös ekologisempaa ja eläimille helpompaa – ja tästä me haluamme lä määrällä vaan laadulla, Paijan Tilateurastamon isäntä Juha Paija pitää kiinni jatkossakin. Meille on tärkeintä porsaidemme hyvinvointi toteaa. – Toimintamme kehittyy jatkuvasti. Nyt pöydältä löytyvät muun muassa hahmotelmat uusista tuoteetiketeistä, Juha ja Henna Paija vinkkaavat. Kuvassa Juhan ja Hennan kanssa poseeraavat perheen pienokaiset Miina ja Fanni. Myös tilan perustaneet Juhan vanhemmat työskentelevät yhä tilalla. Investoinnit mahdollistavat monipuolisemman palvelun Vuonna 1995 perustetun Paijan Tilateurastamon viime vuonna peruskorjatussa kasvatussikalassa elelee keskimäärin 700 sikaa. Näistä kolmasosa on porsaita ja loput lihasikoja. Omia emakoita tilalla ei ole, vaan porsaat ostetaan tilalle vieroitusiän jälkeen läheisestä porsitussikalasta. Porsaiden suhteen omavaraisella tilalla teurastetaan viikoittain noin 40 possua sekä pari hevosta, nautaa ja lammasta. Laajennuksen jälkeen tilateurastamo pystyy tarjoamaan myös entistä enemmän muiden eläinten rahtiteurastusta sekä asiakkaiden toiveiden mukaisia leikkuu- ja pakkauspalveluita. Uusi kylmäauto puolestaan mahdollistaa myös kokonaisten ruhojen kuljettamisen muun muassa pienemmille jalostamoille. Sikalan peruskorjaukseen, teurastamon laajentamiseen sekä uuden kylmäauton hankintaan Paija haki ELY-keskukselta investointitukea. Noin 20 prosenttia hyväksyttävistä menoista korvaava investointituki oli merkittävä apu yksityiselle tilateurastamolle. Tukien hakeminen sujui Juha Paijan mukaan mukavasti ja joustavasti. Kiitokset hän osoittaa VASKEn osaavalle henkilöstölle, joka tuntee tukimenettelyt ja osaa huomioida kaikki hakuprosessissa tarvittavat seikat. Urjala Works on positiivinen poikkeus Aikana, jolloin yhä useammat yritysuutiset kertovat saneerauksista ja irtisanomisista, metallialan yritys Urjala Works Oy investoi ja palkkaa lisätyövoimaa. Urjala Works Oy valmistaa hitsattuja ja koneistettuja teräsrakenteita. Urjalalaisyrityksen asiakkaita ovat koti- ja ulkomaiset konepajat, jotka valmistavat esimerkiksi nostureita ja meriteollisuuden tuotteita vientiin. Kauppa käy, ja yritys onkin investoinut ja kehittänyt toimintaansa voimakkaasti parin viime vuoden sisällä. Investointeihin lukeutuvat muun muassa Alikon entisten toimitilojen osto sekä läheisen maalaamoyrityksen tilojen hankinta vuonna 2011. Reilun 80 hengen hen- 12 Maa-, viher- ja vesistörakentamiseen erikoistunut valkeakoskelainen Kuokka & Kosla Paasikivi Oy on hiljattain investoinut omaan kuljetusalukseen. Uuden kuljetusaluksen ansiosta tarvittava kalusto kulkeutuu paikasta toiseen helposti ja turvallisesti, joten muun muassa rakennusten pohjatyöt, salaojitukset sekä vesi- ja jätevesijärjestelmät onnistuvat nyt niin maissa kuin saaristossakin. Kuokka & Kosla Paasikiven uusi kuljetusalus vie kaivinkoneen saariin – Saaristojen maarakentaminen on aiemmin täytynyt hoitaa talvisin, – Olemme osallistuneet muun muassa Valkeakosken markkinoille jolloin saariin on päässyt jäitä pitkin. Kaluston kuljettaminen jäällä sekä mainostaneet uusia palveluitamme paikallismedioissa. Myös vii- on kuitenkin vaarallista, joten päätimme investoida alukseen, jonka dakkorumpu käy kuumana, Rauman-Paasikivi kertoo. avulla pääsemme kulkemaan saariin myös kesäisin, Kuokka & Kosla Paasikiven yleismieheksi itseään tituleeraava Tiina Rauman- Suuri investointi pienelle yritykselle Paasikivi kertoo. Kuljetusalus oli pienelle yritykselle tuntuva investointi. Kuokka & Koska vanhat 50–60-luvuilla valmistetut alukset osoittautuivat kal- Kosla Paasikivi sai ELY-keskuksen investointitukea, joka oli mukava liiksi, päätti yrittäjä Pasi Paa- apu suurissa kustannuksissa. sikivi rakentaa koneen itse Tuen hakemiseen yritys sai neu- – olihan hänellä entuudestaan voa ja opastusta VASKElta. kokemusta kaikenlaisten vem- – VASKEn tarjoama apu oli painten rakentamisesta. meille erittäin tärkeä. Jos oli- Rakennusprojektiin kului sin joutunut painimaan hake- Paasikiveltä aikaa töiden ohessa muksen kanssa yksin, olisi koko pari vuotta, ja 4 x 12 -metrinen hakemus saattanut jäädä teke- alus valmistui vuoden 2011 mättä, Rauman-Paasikivi toteaa. alkupuoliskolla. Ensimmäiset kuljetukset tehtiin heti samana kesänä, mutta varsinainen Itse rakennettu kuljetusalus on ollut iso investointi, mutta sen ansiosta saaristojen maarakentamista voidaan tehdä ympäri vuoden. kuljetusaluksen markkinointi käynnistyi vauhdilla vuoden 2012 alussa. kilöstö on kasvanut vuoden sisällä kolmellatoista. Missä on kasvun salaisuus? investoimalla pysyy mukana aallon harjalla. – Jos haluaa pysyä pelissä mukana, toimintaa täytyy kehittää koko – Olemme pitäneet lähes kaiken tuotannon itsellämme alkaen ajan. Esimerkiksi koneinvestoinnit ovat hitaita prosesseja, ja nyt poh- levyn esikäsittelystä eli poltto- ja plasmaleikkauksesta tuotteen pinta- dittua hankintaa voi päästä käyttämään vasta vuoden parin kuluttua. maalaukseen saakka, ja olemme halunneet kehittää siihen ympärille Pitää siis olla koko ajan hereillä. lisää tilauksia. Emme siis ole keksineet mitään uutta ja mullistavaa, VASKE toimii Etelä-Pirkanmaan yritysten keskustelukumppanina ja vaan vahvistaneet olemassa olevaa osaamistamme ja tekemis- avustaa muun muassa rahoituskuvioissa. Myös Urjala Worksissa VAS- tämme, valottaa toimitusjohtaja Jyrki Salo. KEn toiminta on koettu hyödylliseksi. Investoinnit pitävät aallonharjalla täneet yhdessä rahoitushakemuksia. Se on säästänyt omaa aikaa, Kasvua ja tehostamista tarvitaan, sillä vallalla on ulkoistaminen ja kun ei ole tarvinnut opetella kaikkia asioita itse vaan on saanut apua toimintojen valuminen halvemman työvoiman maihin. Tasaiseen su- ihmisiltä, jotka tekevät niitä työkseen. Olemme myös mukana VAS- vantovaiheen menoon ei kannata tuudittautua, vaan Salon mukaan KEn yhteisosastolla Alihankintamessuilla, kertoo Salo. – Yhteistyö on sujunut mielestäni hyvin. Olemme esimerkiksi täyt- 13 V A S K O O L I Työt tehdyksi yhteistyöllä Etelä-Pirkanmaan muovi- ja kemianalalta kantautuu positiivisia uutisia vähän väliä. Leikkausten ja vähennysten sijaan useat yritykset satsaavat niin tuotantoon kuin ihmisiinkin. Onnistumisten tiellä auttaa, kun on avoin yhteistyölle ja suhteet ovat kunnossa. Yritykset ovat huomanneet, että toimimalla yhdessä pystytään palvelemaan paremmin ja useampia asiakkaita. Kotilaakso kasvaa ja kehittyy Vuonna 1947 perustettu Kotilaakso Oy on vuosikymmenten saatossa pääsääntöisesti muutamaan tuoteryhmään ja parannamme toimin- voimakkaasti uudistunut perheyritys. Viime aikoina etenkin yrityksen taamme ja tarjontaamme niiltä osin. Jatkossa aiomme panostaa vielä tuotevalikoima on kokenut suuria muutoksia vanhojen tuotteiden jää- aiempaa enemmän Aino-, Valley- ja Tupsu-tuotesarjoihin sekä omaan dessä pois markkinoilta ja uusien tullessa tilalle. valmistukseemme, Kotilaakson toimitusjohtaja JannE kouvo ker- – Olemme kehittäneet toimintaamme siten, että nyt keskitymme too. Kotilaakson liikevaihdosta suurin osa koostuu kotimaan markkinoista, mutta myös viennin määrä kasvaa. Yrityksen toimitilat sijaitsevat Pirkanmaalla: myynti ja hallinto Tampereella, varastot ja valmistus Akaassa. Kouvo kehuu Akaata loistavien logististen yhteyksien kaupungiksi, jossa yhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuu kitkattomasti. – Akaassa vallitsee hyvä henki ja täällä puhalletaan yhteen hiileen, Kouvo toteaa. – Avoin mieli onkin tulevaisuuden voittajan asenne. Yhteistyössä ja verkostoissa on voimaa, Kouvo vinkkaa. Kodinhoito- ja siivoustuotteita valmistava, maahantuova ja jälleenmyyvä Kotilaakso tunnetaan muun muassa kodin siivouksen ja järjestyksen Aino-tuoteperheestä, johon kuuluvat muun muassa tyhjiösäilytyspussit, astia- ja lakaisuharjat, levymopit sekä laudepesin. – Iloista puhtautta Aino-tuotteilla, Kotilaakson toimitusjohtaja Janne Kouvo kiteyttää. Muovityö Hiltunen tähtää maailmalle Muovityö Hiltunen Oy valmistaa muovista ja lujitemuovista kemikaalinkestäviä tuotteita teollisuudelle. Tuotevalikoimaan kuuluvat niin säiliöt, putkistot, altaat kuin piiputkin. Uusimpana innovaationa tuotevalikoimaan ovat tulleet lujamuovista valmistetut kuljetussäiliöt. – Metallisten kuljetussäiliöiden kanssa on tullut vastaan ongelmia etenkin metallia syövyttäviä aineita kuljetettaessa, sillä kumivuoraukset ja pinnoitteet eivät aina toimi odotetulla tavalla. Me tarjoamme ongelmaan nyt aivan uudenlaisen ratkaisun, toimitusjohtaja Esa hilTunEn kertoo. Kuljetussäiliöille on ollut jo runsaasti kysyntää Suomessa, 14 Piiplast Oy suuntaa katseensa tulevaan Paikallinen yhteistyö on Leomuoville voimavara Kestomuovituotteita ruiskuvalutekniikalla valmistava Piiplast Oy sai alkunsa jo vuonna 1970, kun Piippo Oy perusti muoviosaston ja hankki ensimmäisen ruiskuvalukoneen. Nyt, 42 vuotta myöhemmin, itsenäinen yritys on kasvanut ja kehittynyt merkittävästi sekä Muovituotteita suunnitteluprosessista kokoonpanoon asti valmistava vakiinnuttanut asemansa muovituotevalmistajana. Leomuovi Oy on viime vuosina investoinut voimakkaasti uusiin tiloihin Myös tulevaisuus näyttää lupaavalta. ja laitteisiin. Kesällä 2011 yritys osti naapurihallit ja lisäsi toimitilojaan yli tuhannella neliöllä. Leomuovin valmistamat osa- – 2008–2009-vuosien lama kosketti paljon konepajayrityksiä ja näkyi merkittävästi myös meidän liikevaihdossamme. Olemme saaneet kuitenkin korjattua tilanteen komponentit päätyvät rakennus- parin viime vuoden aikana ja tilanne näyttää nyt hyvältä. ja sähkötarvikkeisiin, esimerkiksi Suuntaamme katseemme eteenpäin ja aiomme kehittyä betonivalutarvikkeisiin, ilmastoin- edelleen monipuolisena muovituotevalmistajana. Lisäksi tilaitteisiin ja ikkunateollisuuteen. aiomme satsata myös konekantaamme entisestään, Piiplast Yritys on kasvattanut liikevaihto- Oy:n toimitusjohtaja Juha-PEkka PiiPPo kiteyttää. aan tasaisesti. Suurin pyrähdys kaupassa, joka on nyt yksi Leo- Laaja konekapasiteetti myös muiden käytössä muovin kasvun avaimista. Piiplastin asiakaskunta koostuu merkittävistä kotimaisista on tänä vuonna tullut Venäjän – Olemme pistäneet lisään- ja monikansallisista teollisuusyrityksistä. Yrityksen liikevaih- tyneet paukut toimintamme dosta 90 prosenttia tulee alihankinnasta, viisi prosenttia tehostamiseen ja automatisoin- omien tuotteiden valmistuksesta ja loput viisi prosenttia tiin – mutta samalla onnistuneet välitystuotteista. välttämään tehostamista valitet- – Teemme tiivistä yhteistyötä alihankintaverkostomme tavan usein seuraavat irtisanomi- kanssa tarjoamalla asiakkaillemme muun muassa verkos- set, kehuu toimitusjohtaja RisTo tomme osaavien tekijöiden muotteja, Piippo kertoo. kalliainEn. Kun tärkeimmät muovialan kilpailijat tulevat ulkomailta, on paikallinen Laajaa konekantaansa Piiplast on tarjonnut asiakkaiden lisäksi myös alueen muille muovituotevalmistajille. alan yhteistyö selkeä voimavara. Yksi Leomuovin yhteistyökumppaneista – Kiinteistössämme sijaitseva muotinvalmistaja on myös kil- on toijalalainen Piiplast Oy. – Kun kumppaniyritykseltä on mahdollista pailijoiden ahkerassa käytössä.�Yhteistyö pelaa puolin ja toi- ostaa raaka-aineita ja työtä, jota itsellä ei tehdä, pystytään palvelemaan sin. Verisen kilpailun sijaan tuemme ja autamme toisiamme sellaisiakin asiakkaita, joille muuten joutuisi myymään eioota. esimerkiksi välittämällä muovimateriaaleja, Piippo hymyilee. Messustandiltä Esa Hiltunen sekä Tommy Anero ja Jari Vatka (Admor Composites). Ruotsissa ja Venäjällä. Hiltunen uskoo, että markkinoita löytyy jatkossa myös muualta Euroopasta. Monipuolisen palvelun takaamiseksi Muovityö Hiltunen toimii tiiviissä yhteistyössä naapurissaan sijaitsevan IPP Muovitekniikka Oy:n kanssa. Toiminnan kasvaessa ja kehittyessä Muovityö Hiltunen rekrytoi myös lisää omaa henkilöstöä. Osaavien ja aktiivisten ammattilaisten löytäminen on kuitenkin tällä hetkellä hankalaa. Hiltunen vinkkaakin, että alalle haluavien kannattaa hankkia koulutus jo ennakkoon, sillä pienellä yrityksellä rekrytointitarpeet syntyvät Piiplastin suurin ruiskuvalukone pystyy valmistamaan jopa 4 kg:n muovituotteen. usein akuutisti. 15 V A S K O O L I VASKE palvelee koko yrityksen elinkaaren ajan yritysneuvoja, akaa, urjala, valkeakoski Piritta Forstén 040 335 6081 Toimitusjohtaja (1.3.2012 - 23.2.2013) Katriina Huvi 040 335 6083 yritysasiamies, akaa Risto Rantala 040 335 6086 yritysasiamies, valkeakoski Vesa Varho 040 335 6090 Toimitusjohtaja (vuorotteluvapaalla 1.3.2012 - 23.2.2013) Raimo Koskela 040 335 6084 hankekoordinaattori Tiina Paukkonen 040 335 6091 Ensimetriyritysneuvoja, akaa, urjala, valkeakoski Jukka Huilla 040 335 6082 Campus Center, yritysyhteydet Arja Rantamäki 040 335 6087 sisu-hanke Projektijohtaja Mikko Seppälä 040 335 6095 sisu-hanke Projektipäällikkö Jaakko Leinonen 040 335 6098 Toimistonhoitaja Aira Ylinen 040 335 6080 Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Tietotie 1, 37630 Valkeakoski puh. 040 335 6080 etunimi.sukunimi@vaske.fi www.vaske.fi FINLAND VALKEAKOSKI Tampere Turku Helsinki AKAA URJALA Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Tulus Oy Painatus: PunaMusta Tampere 2012 yritysasiamies, urjala ja akaa Vesa Leppänen 040 335 6096
© Copyright 2024