Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma
Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma 24.8.2015 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Tilaaja Sipoon kunta, Kehitys- ja kaavoituskeskus Tekijä Arkkitehtitoimisto Livady Oy Valmistunut 24.8.2015 Pohjakartat ja viistoilmakuvat Sipoon kunta, ellei toisin mainittu. Muu kuvamateriaali 2 Livady Oy, ellei toisin mainittu. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady, 2015 Tiivistelmä Nikkilän vanha sairaala-alue – nykyinen Itäinen Jokipuisto – on koko Nikkilän kehittämisen tärkeä voimavara. Konseptisuunnitelman ydin on se, että kehittäminen keskittyy alueen reunoille, keskiosan jäädessä näitä rauhallisemmaksi asuma-alueeksi. ”Vista” ja ”Keidas” ovat muuttuvan alueen kahdet kasvot. Vanha sairaala-alue tarjoaa hyvät lähtökohdat ”paikan tekemiselle” eli vähittäiselle, toimijalähtöiselle alueen toimintojen ja imagon kehittämiselle ja arvon nostamiselle. Paikan tekemisen kaksi päätekijää ovat houkutteleva miljöö ja vahva konsepti. Muutos kannattaa aloittaa toiminnasta, ei seinistä. Kehittämisen kärkinä ovat Vistassa Juhlatalo ja Konttiaukio, Keitaassa Artborg ja sen eteläpuolinen aukio. Näistä ytimistä uudet käytöt laajentuvat ja ottavat haltuun muita rakennuksia ja alueita. Vanhan miljöön historiallista lähtökohtaa kunnioittava kehittäminen, paikan tekeminen, antaa ainekset myös täydennysrakentamiselle sairaalan mäen etelä- ja itäpuolella. Sairaala-alue säteilee laatua ympäristöönsä. Itäinen Jokipuisto on hyvä koealue ympäristöstä ja ihmisistä huolta pitävälle tulevien vuosikymmenien kaupunkirakentamiselle. Hyvä julkisen tilan verkosto linkittää tulevaisuudessa sairaala-alueen Nikkilän muihin merkittäviin kohteisiin. Alueen kehittäjänä avainasemassa on Sipoon kunta. Kunnan omistama mutta itsenäisesti visiota ja sovittuja tavoitteita toteuttava kiinteistöyhtiö on yksi vahva organisaatiomalli. Maa on jo kunnan omistuksessa. Kiinteistöyhtiön perustaminen edellyttää sitä, että kunta hankkii myös rakennukset omistukseensa. Taloudellisesti sairaala-alueen paikkalähtöiseen kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet. Ympäristöön sopiva pientalovaltainen täydennysrakentaminen antaa tuottoja enemmän kuin mitä kuluu nyt vajaakäytössä olevien rakennusten perusteelliseen korjaamiseen sisältä. On huomattava, että Uusi hallintorakennus ei ollut mukana tässä tarkastelussa. Täydelliseen saneeraamiseen tuotot eivät riitä, eikä saneeraus olisi toivottavaakaan. Täydennysrakentamisen tuotoilla voidaan siis kattaa tärkeät korjaukset sekä katu- ja ympäristötyöt. Taloudellista marginaalia on sen verran, että yllätyksiin voidaan varautua. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 3 Sisällys 4 1 Esipuhe 5 2 Suunnitelman lähtökohtia 6 3 Sairaala-alueen historiasta ja rakentumisesta 9 4 ’Paikan tekeminen’ alueiden kehittämisen strategiana 15 5 Konseptisuunnitelma: Vista ja Keidas – vanhan sairaala-alueen kahdet kasvot 23 6 Toteutumisen kysymyksiä 41 7 Yhteenveto ja jatkotoimet: Uusi vetovoimainen paikka Uudellamaalla 46 8 Lähteet ja liitteet 50 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 1 Esipuhe Kaisa Yli-Jama Yleiskaavapäällikkö, Sipoon kunta Sipoon kunnan tavoitteena on kasvaa voimakkaasti ja ohjata kaupunkirakenteen kasvu tiiviisiin keskuksiin Nikkilään, Talmaan ja Söderkullaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tavoite on yksinkertainen, mutta keinot sen saavuttamiseksi eivät ole. Tarvitaan itseään voimistavia myönteisiä kehitysprosesseja, joiden tuloksena taajamakeskuksiin saadaan lisää asukkaita, hyviä palveluja, yrityksiä ja työpaikkoja, elävää kaupunkikulttuuria ja kaiken kaikkiaan laadukasta paikallista elämää. Nikkilän kehityskuvan laatimisen yhteydessä kysymme, miten toivottu kehitysprosessi käynnistetään. Nyt käsillä oleva Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma antaa tähän kysymykseen vastauksia. Nikkilän vanha sairaala-alue eli Itäinen Jokipuisto on ainutlaatuinen ja kiinnostava paikka. Kaunis rakennuskanta, aktiivinen asukasyhdistystoiminta, kiehtova historia ja arvokas puistomiljöö tekevät alueesta kutkuttavan näyttämön uusille tapahtumille ja toiminnoille jo nykyisen arvostetun asuinalueen lisäksi. Vastaavia mahdollisuuksia muille kaupungeille ovat tarjonneet esimerkiksi vanhat varuskunta- tai tehdasalueet, joilla rakennusten kunnostamisella uuteen käyttöön ja historian piirteiden säilyttämisellä on luotu keitaita monipuoliselle toiminnalle ja kaupunkikulttuurille. Nikkilä on muodostunut vanhan kirkonkylän ympärille ja historia on monin tavoin osana elinympäristöä, rakennuksissa ja viljelymaisemassa. Historian tulee jatkossakin säilyä näkyvänä osana elinympäristöä, jotta paikkaan voi tuntea juurtuvansa. Uusi rakentaminen täydentää vanhaa ja nostaa esille maiseman arvokkaita piirteitä. tulevaisuuden houkuttelevaa ja kiinnostavaa Nikkilää rakennetaan kulttuurisiin resursseihin tukeutuen. Laajaalainen yhteistyö kunnan eri toimialojen välillä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken on entistä tärkeämpää kun suunnitelmia ryhdytään toteuttamaan. Yhteistyössä toimiva sidosryhmien verkosto on välttämätön edellytys vision toteutumisessa, kuten työssä esitellyistä kansainvälisistä esimerkkikohteista voidaan päätellä. Kulttuuristen erityispiirteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat avaimia vanhan sairaala-alueen kehittämisessä ja Itäisen Jokipuiston sisältämät mahdollisuudet ovat merkittävät koko Nikkilän taajaman vetovoimaisuuden lisäämisessä. Nikkilän suunnittelussa suositaan vuorovaikutteisuutta lisääviä käytäntöjä ja kulttuuristen resurssien tuomista osaksi kaupunkikehitystä pidetään suunnittelutyön lähtökohtana. Samanaikaisesti ja vuoropuhelussa Nikkilän sairaala-alueen konseptisuunnitelman kanssa on laadittu Nikkilän Kulttuurikäytävä -hankkeeseen sisältyvä Nikkilän Taideohjelma. Molemmat työt sisältävät konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joilla Vaikka vanhan rakennuskannan ottaminen käyttöön vaatii erityisiä ja poikkeuksellisiakin ratkaisuja ja sisältää monia haasteita, myönteinen kehityskulku käynnistyy onneksi pienillä askeleilla ja on toteutettavissa vaiheittain. Juhlatalon kunnostaminen ja avaaminen kulttuuritapahtumien tilaksi on jo merkittävä etappi alueen kehityksessä. Väliaikaiskäyttö, tapahtumat ja kokeilut alueella lisäävät vähitellen Itäisen Jokipuiston kiinnostavuutta. Rakennusten kunnostaminen, uudet toimijat ja hienovarainen täydennysrakentaminen sitovat arvokkaan miljöön tiiviimmin osaksi Nikkilän keskustaa. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 5 2 Suunnitelman lähtökohtia Arkkitehtitoimisto Livady teki Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelman Sipoon kunnan tilauksesta keväällä 2015. Työ on osa laajempaa kehityskuvatyötä, joka tähtää Nikkilän taajaman merkittävään väkiluvun kasvuun ja henkilöjunaliikenteen avaamiseen. Sairaala-alue eli nykyinen Itäinen Jokipuisto on koko Nikkilän kehittämisen tärkeä voimavara. Tehtävänanto Sipoon kunnan lähettämän tarjouspyynnön ja työohjelman (23.1.2015) mukaan vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma keskittyy nyt tyhjillään olevien rakennusten käytön ideointiin, Itäisen Jokipuiston julkisen ulkotilan parantamiseen ja täydennysrakentamisen hahmotteluun. Kyseessä on ensisijaisesti ennakkoluuloton kokonaistarkastelu. 6 Työryhmä TkT, arkkitehti SAFA, professori Panu Lehtovuori Arkkitehti SAFA, TaM Mikko Mälkki Arkkitehti SAFA, puuseppä Lars-Erik Mattila VTT, tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Sairaala-alueen suunnitelma kytkeytyy koko Nikkilän käsittävään maankäytön kehityskuvaan. Kunnan tavoitteena on vahvistaa Nikkilän taajamakeskusta, tiivistää ja täydentää taajamarakennetta sekä houkutella lisää asukkaita ja yrittäjiä. Tähtäimessä on myös käynnistää uudelleen henkilöraideliikenne Nikkilä-Kerava radalla. Vanhan sairaala-alueen kehittämisellä tarkoitetaan rakennusten ottamista käyttöön, toiminnan suunnittelua, asuntojen määrän lisäämistä, lisärakentamista, toiminnan ja palvelujen monipuolistamista ja lisäämistä sekä alueen kytkemistä tiiviimmin muuhun taajamarakenteeseen. HT, yliopistonlehtori Markus Laine Työohjelman mukaan konseptisuunnitelma toimii pohjana alueelle kohdistuvien tavoitteiden yhteensovittamiselle ja erilaisille toimenpide-ehdotuksille. Työn pohjalta voidaan arvioida sairaalaympäristön kehittämismahdollisuuksia, mahdollisia uusia rakentamispaikkoja ja rakentamisen määrää Nikkilän muuttuvassa kokonaisuudessa ja kehityksen eri aikajänteillä noin vuoteen 2040 asti. Työn ohjaamiseen Sipoon kunnan toimesta ovat osallistuneet Kehitys- ja kaavoituskeskus sekä Kulttuuripalvelut. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma DI Antti Kurvinen ja DI Jaakko Vihola / Majatec Oy Yhteystiedot: Panu Lehtovuori, 050-525 0252, [email protected] Arkkitehtitoimisto Livady Oy, Hämeentie 4 C 11, 00530 Helsinki, puh. 09-3487 0501 Ohjausryhmään ja työprosessin aikaisiin työpajoihin osallistuneet henkilöt on mainittu liitteessä 4. Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Työohjelman mainitsemat suunnittelutehtävään kuuluvat rakennukset on korostettu kartassa punaisella, työn kuluessa tarkasteluun mukaan otetut rakennukset violetilla. Työprosessi Arkkitehtitoimisto Livady toteutti Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnittelun yhteistyössä Sipoon kunnan Kehitys- ja kaavoituskeskuksen, asukkaiden ja valikoitujen asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena oli vuorovaikutteinen ja eri tahojen ideoita yhteen kokoava työtapa. Samalla jo suunnitelman teko antoi mahdollisuuden tehdä Nikkilän vanhaa sairaalaaluetta tunnetuksi siitä mahdollisesti kiinnostuneiden toimijoiden keskuudessa. Konseptisuunnitelmaa kehitettiin vaiheittain helmikuusta kesäkuuhun 2015. Suunnitelmaan koottiin aineksia mm. perehtymällä alueeseen ja rakennuksiin, tutustumalla sairaalan historiaan ja edeltäviin uusiokäyttösuunnitelmiin sekä kartoittamalla nykyiset toiminnot ja toimijat. Työn kuluessa Livadyn työryhmä teki benchmarkingin eli vertailuanalyysin paikkalähtöisen kehittämisen koti- ja ulkomaisista esimerkeistä, hahmotteli entisen sairaala-alueen rakennusten ja ulkotilojen ohjelmointia sekä rakensi tulevaisuusskenaarioita vuosille 2020, 2030 ja 2040. Ideoita ja tarkentuvia suunnitelmia jalostettiin kahdessa työpajassa asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Työn sisällöstä keskusteltiin myös alueen maanomistajien ja Porvoon museon kanssa. Museo tuki ajatusta rakennusten vähittäisestä käyttöönotosta ja korosti RKY-alueen vaalimisen tärkeyttä. Yhtä aikaa konseptisuunnitelman kanssa viimeistelty Nikkilän Taideohjelma on antanut ideoita ja lähtökohtia. Konseptisuunnitelma jakaa Taideohjelman kanssa kiinnostuksen paikka- ja toimijalähtöiseen kehittämisajatteluun, kulttuurisuunnitteluun. Asiantuntijatyöpaja Juhlatalossa 5.5.2015. Kuvat: Eveliina Harsia. Työpajojen menetelmistä Työpajojen yhteisenä tavoitteena oli kehittää alueen kokonaisideaa. Ensimmäisiä suunnitteluajatuksia esiteltiin asukastyöpajassa (7.4.2015). Suunnitelmaa vietiin asukkaiden kanssa eteenpäin learning café -keskustelujen avulla. Asukastyöpajan erityisenä tavoitteena oli saada alueen asukkaiden tieto ja kokemus alueesta käyttöön. Livady jatkoi konseptisuunnitelman tekoa asukkailta saatujen ideoiden pohjalta. Suunnitelman seuraava vaihe esiteltiin valikoiduille asiantuntijoille toisessa työpajassa (5.5.2015). Työpajassa oli myös asukasedustus. Niin ikään learning caféna toteutetun asiantuntijatyöpajan erityisenä tavoitteena oli selkiyttää sitä, mitä toimintoja alueelle olisi perusteltua saada ja miten toiminnot voisivat toteutua. Maanomistajille esiteltiin melko pitkälle kehiteltyä suunnitelma- luonnosta toukokuun puolivälin jälkeen (19.5.2015). Tavoitteena oli vielä keskustella erilaisten aluetta koskevien ideoiden toteutusmahdollisuuksista maanomistajien näkökulmasta. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitteluun työpajoissa käytetty learning café -menetelmä tunnetaan suomeksi myös nimellä oppimiskahvila. Työpajoissa kerrottiin ensin konseptisuunnitelman lähtökohdista, toiseksi jakaannuttiin kolmeen pöytään, joissa kussakin oli kysymys tai kysymyksiä pohdittavaksi. Ideana oli, että kaikki ryhmät pohtivat työpajan eri vaiheissa kaikkia esillä olleita kysymyksiä ja pääsevät myös kommentoimaan kaikkien eri pöytien ajatuksia. Lopuksi pidettiin yhteenvetokeskustelu, jossa käytiin keskustelun tulokset läpi ja haettiin vielä täydentäviä näkökulmia. Työpajojen tuloksista kerrotaan tarkemmin luvun 5 kappaleessa Työpajojen antia. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 7 Kuva 8 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 3 Sairaala-alueen historiasta ja rakentumisesta Nikkilän sairaala perustettiin vuonna 1914 historiallisen kirkonkylän lähistölle, Porvoon–Keravan -radan vaikutuspiiriin. Toisen maailmansodan lopulta 1960-luvulle sairaalassa oli yli 1000 potilasta. Sairaalan toiminta loppui vuonna 1999, minkä jälkeen suurin osa potilasrakennuksista on muutettu asunnoiksi. Sairaalan mäki on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Nikkilän entinen sairaala-alue eli nykyinen Sipoon Itäinen Jokipuisto sijaitsee Nikkilän taajaman kaakkoisreunalla, Sipoonjoen jokilaakson maisemassa, joen itäpuolella. Sairaala toteutettiin 1910-luvulla metsäiselle kumpareelle, joka oli jo tuohon aikaan eri suunnilta viljelysmaiseman ympäröimä. Nikkilä keskiaikaisine kirkkoineen on ollut yksi historiallisen Turku–Viipuri-maantien kiinnekohdista; tie on tunnettu mm. nimillä Suuri Rantatie ja Kuninkaantie. Sairaala-aluetta pohjoissivulla rajaava nykyinen Uudensillantie noudattaa linjausta, jota tuo historiallinen maantie on seurannut viimeistään 1870-luvulta lähtien. (vrt. Senaatin kartasto.) Sairaalan mäki, joka kohoaa noin kolmenkymmenen metriin korkeuteen merenpinnasta, erottuu edelleen maisemassa omana kokonaisuutenaan, osittain topografian ja kasvillisuuden, osittain ympäristöstä poikkeavan rakennuskantansa vaikutuksesta. Mäki viettää lännessä loivasti kohti Sipoonjokilaaksoa, ja pohjoisessa ja etelässä se laskeutuu kohti avointa peltomaisemaa. Koillissuunnalla entinen sairaala-alue rajautuu vanhaan tilakeskukseen ja alueen itäreunalla on 1960-luvulla sairaalan henkilökunnan tarpeisiin toteutettuja kerrostaloja. Myös pohjois- ja eteläreunoille on rakentunut usean vuosikymmenen mittaan erilaista sairaala-aluetta palvelevaa rakennuskantaa. Sairaalan rakennettu alue on näin laajentunut alkuperäisestä 1910-luvun toteutuksesta; alueen reunavyöhykkeet ovat pohjoisessa, etelässä ja idässä saaneet nykyisen ilmeensä vähitellen. Lännessä entinen sairaala-alue liittyy kiinteästi Sipoonjokilaaksoon. Alueen läntisin rakennus, entinen ylilääkärin talo, on vuodelta 1914 ja se on vain muutaman kymmenen metrin päässä Sipoonjoesta, näkyvänä osana jokilaakson maisemaa. Nikkilän sairaalan aika 1910-luvulta 1990-luvulle Helsingin kaupungin mielisairaala toimi suunnittelualueella vuodesta 1914 lähtien aina vuoteen 1999. Sairaalan tarpeisiin rakennettiin eri vaiheissa yhteensä kuutisenkymmentä rakennusta. Niistä on jäljellä noin 30. Alueella on myös runsaasti sairaala-ajalta periytyvää kasvillisuutta ja tiestöä. Kaupungin mielisairaalan sijoittamiseen maaseudulle olivat aikanaan vaikuttamassa sairaanhoidolliset näkökohdat. 1900-luvun alun uudet ajatukset mielisairaiden hoidosta tukivat sitä, että jokaisella sairaalla olisi mahdollisimman suuri vapaus, josta voisi nauttia tuottamatta vaaraa itselleen tai muille. Potilaita varten voitiin kaupungin ulkopuolella järjestää enemmän tilaa. (www.rky.fi; Sipoon kunta 2003.) Nikkilä oli Helsingin uudelle mielisairaalalle sikäli sopiva sijainti, että se sijaitsi rautatieyhteyden päässä kaupungista, Porvoon-Keravan radan varressa. Helsingin kaupunki osti sairaalaa varten Nickbyn kartanolta noin 60 hehtaarin maa-alueen, joka sijaitsi vajaan kahden kilometrin päässä Nikkilän asemasta (Tuovinen 2009, 11). Sairaalan sijoittaminen Sipooseen oli siinäkin mielessä luontevaa, että Helsingin mielisairaaloiden potilaita oli jo tätä ennen ollut sijoitettuina Sipooseen perhehoitopotilaiksi (Tuovinen 2009, 212). Alkuperäiset piirustukset laati arkkitehti E.A. Kranck, joka työskenteli Nikkilän sairaalan suunnittelun parissa vuodesta 1909 alkaen. Alue suunniteltiin niin sanotuksi paviljonkisairaalaksi, jossa yksittäiset rakennukset on sijoitettu puistomaiseen ympäristöön suhteellisen väljästi. 1910-luvun aikana toteutettujen rakennusten sijoittelu perustui Kranckin vuonna 1912 tekemään asemapiirrokseen. Rakennusten perustamistyöt aloitettiin talvella 1912–1913, ja sairaalan ensimmäinen rakennusvaihe valmistui 1915. Koko alueelle edelleen leimaa-antavat, myöhäisjugendiksi luonnehditut rakennukset ovat peräisin tältä ajanjaksolta. (Tuovinen 2009, 15; rky.fi; Sipoon kunta 2003). Sairaala-alue on myöhempinä vuosikymmeninä täydentynyt ja muokkautunut useassa vaiheessa, mutta Kranckin laatima alueen alkuperäinen perusjäsennys on edelleen hyvin tunnistettavissa. 1920- ja 1930-lukujen ja niitä myöhempi rakentaminen ovat kuitenkin luoneet alueen rakennettuun ympäristöön uusia kerrostumia. 1920- ja 1930-luvuilla rakennuksia alueelle suunnitteli Helsingin kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher. Hänen suunnitelmiinsa perustuen rakennettiin muun muassa kolme suurta potilasrakennusta, hoitajien asuinrakennus, alueen pohjoisreunassa sijaitseva monumentaalinen Juhlatalo sekä alueen eteläosan Pesularakennus, joka tunnetaan nykyään Artborgina. (rky.fi; Sipoon kunta 2003.) Sairaala suunniteltiin 1910-luvulla alun pitäen 300 potilaalle, mutta alusta alkaen varauduttiin siihen, että laitos laajenisi. Arvioitiin, että sairaala kasvaisi vähitellen 900-paikkaiseksi. Kranckin vuonna 1912 laatimassa asemapiirroksessa on varauduttu lukuisien, tuolloin toteuttamatta jääneiden rakennusten sijoittamiseen osaksi kokonaisuutta. Muutaman rakennuksen osalta on myöhempien vuosikymmenten täydentävä rakentaminen seurannut melko tarkasti alkuperäistä suunnitelmaa, mutta muilta osin alueen täydentyminen on tapahtunut uudempien suunnitteluideologioiden mukaisesti. Vuoteen 1945 mennessä sairaansijojen määrä oli noussut jo 1100:aan, ja luku pysyi suunnilleen samana aina 1960-luvun jälkipuoliskolle asti. 1960-luvun jälkeen sairaansijojen määrä alkoi vähitellen laskea. Potilaiden lisäksi alueella toimi päivittäin tietysti satoja työntekijöitä, joten kaiken kaikkiaan sairaala-alueesta muodostui sekä toimintojensa että rakennustensa osalta huomattavan mittava kokonaisuus, erityisesti suhteessa siihen, miten pieni Nikkilän kirkonkylä oli ollut 1900-luvun alkupuolella. Sairaalasta muodostui hyvin itsenäinen yksikkö, eräänlainen pikkukaupunki Sipoon keskelle. Toisaalta sillä on koko ajan ollut sidos Nikkilän kirkonkylään, ja kirkonkylän kehitys on ollut monella tavalla kytkeytynyt sairaalan vaiheisiin. (Tuovinen 2009, 13, 100-101, 111, 330-331.) Sairaalan alueeseen kuuluneet laajat maa-alueet mahdollistivat sairaalan oman maanviljelyn, karjatalouden ja sikalan ylläpidon, ja näitä toimintoja jatkettiin aina 1960-luvulle asti. Sairaala-alue oli siis tälläkin tavalla omavarainen suhteessa lähiympäristöönsä. Sairaalan puutarhat, joita varten rakennettiin kasvihuoneet jo 1920-luvulla, tuottivat vihanneksia ja kukkia sekä sairaalan omiin tarpeisiin että laajemmin mm. Helsingin kaupungin tarpeisiin. Sairaalalla oli myös oma vaatehuolto pesuloineen, korjausverstaat sekä jopa oma palokunta. Viljelyyn liittyvillä toiminnoilla oli merkitystä myös osana sairaalan työterapiaa. Puutarhan toiminta jatkui aina 1990-luvulle asti. (Enbom et al. 2005, 116; Tuovinen 2009, 111-120.) Nikkilän vanhaa sairaala-aluetta ja Sipoonjoen laaksomaisemaa 2000-luvulla. Taustalla Nikkillän taajamaa. Kuva: Sipoon kunta. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 9 1930-luku oli merkittävää aikaa Nikkilän sairaalan toiminnan laajentamisessa, ja sairaalan maa-alueita kasvatettiin edelleen ostamalla lisää maata. Laajimmillaan sairaala-alueeseen liittyvien viljely- ja metsämaiden ala oli noin 100 hehtaaria. (Tuovinen 2009, 111.) Toisen maailmansodan jälkeen alkoi uusi aikakausi mielisairaanhoidossa. Käyttöön tuli sekä uusia lääkkeitä että terapiamuotoja, ja voidaan puhua jopa hoitoideologian käännekohdasta. Vuosina 1948–1968 Nikkilän sairaalan alueella sijaitsi myös mielisairaanhoitajakoulu. (Tuovinen 2009, 71-81, 196.) Taiteen tekemisen hyödyntämisestä potilaiden kuntoutuksessa sairaalassa oli kiinnostuttu jo 1930-luvulla, ja ohjattu taideterapia käynnistyi vuonna 1959. Sairaalan potilastöitä on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä vuodesta 1948 alkaen. Järjestelmällinen musiikkiterapiatoiminta kehittyi ja vakiintui Nikkilässä 1960-luvun aikana. Avohoitotoiminta laajeni ja oli laajimmillaan 1960-luvun aikana. Varsinaisten sairaansijojen määrä pysyi Nikkilässä silti lähes koko 1960-luvun ajan yli tuhannessa, joten potilaiden kokonaismäärä (varsinaiset sairaansijat ja avohoito yhteensä) oli siis erityisesti tuolloin varsin suuri. (Tuovinen 2009, 188-192, 212-223, 311-312.) Toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta olevista rakennuksista ympäristön kannalta merkittävin ja hallitsevin rakennus lienee sisääntuloakselin varteen vuonna 1956 valmistunut viisikerroksinen uusi hallinto- ja asuntolarakennus, ns. Uusi hallintorakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Claus Tandefeld. Rakennukseen sijoitettiin myös luentosali sekä hoitotiloja. (Tuovinen 2009, 72.) 1960-luvulla rakennettiin lisää asuintaloja sairaala-alueen yhteyteen: alueen itäosaan toteutettiin asuinkerrostaloja (Asuinrakennukset A ja B, eli ”Kutuharju”) ja eteläosiin, peltojen toiselle puolelle perheellisten asuintaloja (alueet ”Kiina” ja Rux”). 1960-luvun aikana sairaalan henkilökunnan asuminen siirtyi kuitenkin yhä laajemmin koko Nikkilän kirkonkylän alueelle, pois itse sairaala-alueelta. Henkilökunnan asuntopula vaikeuttaessa edelleen työvoiman saantia 1970-luvulla jatkettiin työsuhdeasuntojen hankkimista eri puolilta Nikkilää. Alkujaan omaksi saarekkeekseen rakentunut sairaala-alue oli 1980-luvulle mennessä integroitunut muuhun taajamaan ainakin henkilökunnan asumisen osalta. (Tuovinen 2009, 281-283.) Integroitumista vahvisti luonnollisestikin potilaiden perhehoito, jonka juuret ulottuvat vuosisadan alkuun, ajalle ennen sairaalan perustamista. (Vrt. www.rky.fi.) 10 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma 1970-luvulla viranomaiset kiinnittivät huomioita Nikkilän sairaalan rakennusten huonoon kuntoon ja osastojen tilanahtauteen. 1980-luvun aikana sairaansijojen määrä Nikkilässä melkein puolittui. Suuntaus mielisairaanhoidossa oli yhä vahvemmin kohti käytäntöjä, joissa sairaalahoitoa korvaavia hoitomuotoja kytkettiin avohoitoon. (Tuovinen 2009, 311-318.) 1990-luvun alussa Helsingin kaupunki ja Sipoon kunta ja ryhtyivät yhteistyöhön sairaala-alueen uuden käytön pohdinnassa. Maan suurin mielisairaala ajettiin alas lopulta seitsemässä vuodessa. 1990-luvun aikana Nikkilän sairaalan toiminnot siirrettiin Helsingin kaupungin puolelle, osa Hesperian sairaalaan, osa Auroraan. Sairaalan toiminta Nikkilässä loppui vuonna 1999. (Tuovinen 2009, 311-318.) Nikkilän sairaalan historiaa tutkinut Sirkka Liisa Tuovinen on nähnyt Nikkilän sairaalan toiminnan lopettamiselle useampia syitä. Mielenterveyslaki uudistui ja aluepsykiatrinen toimintamalli muutti rakenteita ja asenteita. Toisaalta asiaan vaikutti se, että kaupungin sisäisessä laskutuksessa ryhdyttiin 1990-luvulla perimään vuokria virastoilta ja laitoksilta, minkä vuoksi käytössä olevien kiinteistöjen määrää ja volyymia haluttiin karsia. (Tuovinen 2009, 318.) Helsingin kaupungin tavoitteeksi muodostui 1990-luvun aikana, että kaupunki haluaa luopua koko alueesta rakennuksineen. Tämä haluttiin kuitenkin tehdä niin, että alueelle löydettäisiin sellainen uusi käyttö ja hallintomalli, jotka turvaisivat sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen. Alueen muutoksen suunnittelu 1990-luvun lopulta eteenpäin Vuonna 1997 sairaala-alueen rakennuksista oli tyhjillään jo kymmenkunta (Tuovinen 2009, 321). Helsingin kaupunki tutki mm. sairaalaalueen kehittämistä EU:n idänkaupan osaamiskeskukseksi (vrt. International Introcraft 1997). Nikkilän sairaalan uudelleenkäytöstä laadittiin myös yleisemmän tason selvitys ja toimenpideohjelma (Maakanta Oy & Profi Realpro Oy 1997), jossa esitettiin skenaarioita alueen kehittymisestä, pohdittiin hallinto-, omistus- ja rahoitusmalleja ja verrattiin kohdetta Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 ulkomaisiin esimerkkeihin. Selvityksessä pidettiin luontevimpana ja suositeltavimpana sitä, että alueelle etsittäisiin sekä suuria että pieniä toimijoita sen sijaan, että sille pyrittäisiin löytämään vain yksi suuri käyttäjätaho. Selvitys toi myös esiin alueen potentiaalia; sairaala-aluetta luonnehditaan raportissa jugendhenkiseksi puistokaupungiksi. Alueelle kaavailtiin yritys- ja harrastustoimintaa, majoitustiloja, ravintolatoimintaa sekä asuntoja ja ekumeenista hiljentymiskeskusta. (Maakanta Oy & Profi Realpro Oy 1997; Tuovinen 2009, 321.) Samoihin aikoihin esitettiin muissakin yhteyksissä ideoita alueelle sijoittettavista toiminnoista. Ideoita olivat mm. siviilipalvelun koulutuskeskus, siirtolapuutarha, kavioeläinpuisto, puutaidenäyttely, Nikkilän sairaalamuseo, pakolaiskeskus, uimahalli, jousiammuntarata, liikuntatilat, näyttelytilat, kesäteatteri, majatalo, teehuone, päiväkodit, leikkipuistot sekä kyläkauppa. (Tuovinen 2009, 321, 323.) Vuonna 1998 valmistunut selvitys ”Eastern Riverpark Sipoo / Östanåparken Sibbo / Itäinen Jokipuisto Sipoo, hallintomallin suunnittelu ja toteutuksen valmistelu” (Maakanta Oy, 23.11.1998) esitti idean hallintomallista, jossa alueen kehitystä edistämään perustetaan erillinen kehitysyhtiö, jonka omistajana olisi ainakin aluksi Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunginmuseo piti puolestaan erittäin tärkeänä, että sairaala-alueen yhtenäisyys säilytetään vaikka toiminnot ja käyttö muuttuisivat (Tuovinen 2009, 322). Muutaman vuoden pohdinnan myötä viranomaistahot päätyivät siihen, että aluetta kehitetään pääasiassa asuinalueena. Alueen kehittäjäksi lähti rakennusyhtiö NCC. (Korhonen 2004, 36–40.) Tehtäväkenttänä nähtiin paitsi uuden käytön tilallinen ja tekninen mahdollistaminen myös aluetta koskevien mielikuvien muuttaminen (Korhonen 2004, 36, 44). Syyskuussa 1998 alueen virallinen nimi muutettiin nykyiseen muotoon: Itäinen Jokipuisto – Östanåparken (Tuovinen 2009, 322). Vuoden 1999 aikana valmistui selvitys siitä, mikä voisi olla kussakin rakennuksessa asuntojen enimmäismäärä ja millaisia muita käyttömahdollisuuksia sairaala-alueen rakennuksilla olisi (Arkkitehtitoimisto Heikkilä & Kauppinen Oy, 15.12.1999). Vuosituhannen vaihteessa oli käynnissä sairaala-alueen rakennusten muutossuunnittelu. Sen rinnalla laadittiin sekä asemakaavaa Itäisen Jokipuiston alueelle että osayleiskaavaa koko Nikkilän alueelle. Osayleis- kaavatyöhön liittyen tehtiin mm. maankäytön kehityskuvaa, jossa pohdittiin useista näkökulmista millainen rooli sairaala-alueella voisi olla osana tulevaisuuden Nikkilää (Jaakko Pöyry Infra / Maa ja Vesi Oy 2000). Ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat asuintaloiksi kunnostettuihin rakennuksiin marraskuussa 2002 (Tuovinen 2009, 324). Asemakaava, jolla mahdollistettiin alueen useimpien rakennusten muuttaminen asuintaloiksi, tuli virallisesti voimaan 18.8.2005. Kaavassa esitettiin alueen rakennusten muuttamista myös liike- ja toimistotiloiksi. Näitä toimintoja ajateltiin erityisesti alueen keskellä sijaitsevalle hallinto- ja huoltorakennusten akselille. Jo vuonna 2006 ryhdyttiin kuitenkin valmistelemaan juuri voimaan tulleen asemakaavan muutosta. Perusteluina esitettiin yhtäältä se, että toimi-, liike- ja palvelutilojen kysyntä alueella on vähäistä, toisaalta se, että alueella toimineet siihen mennessä yritysten koettiin aiheuttaneen melu- ja liikennehäiriöitä asukkaille. Kaavamuutoksen tavoitteina oli lisätä asuintilojen osuutta alueella ja vähentää liikennettä alueen keskiosassa. (Sipoon kunta 2008a.) Muutetussa asemakaavassa mahdollistettiin merkinnöillä nyt myös se, että sairaalan rakennus nro 31 (Uusi hallintorakennus) voitaisiin muuttaa kunnan virastotaloksi. Tätä mahdollisuutta koskeva hankesuunnitelma valmistui huhtikuussa 2011. Suunnitelman yhteydessä tutkittiin myös sairaalan Juhlatalon (rakennus 29) kunnostamista kulttuuri- ja kokoontumiskäyttöön sekä kunnanvaltuuston istuntosalin sijoituspaikaksi. Suunnitelmassa todettiin lisäksi, että sairaalan Vedenpuhdistamo (rakennus 26) voisi täydentää kokonaisuutta toimimalla työtiloina ja kunnan keskusarkiston päätearkistona. (Arkkitehtitoimisto Heikkilä & Kauppinen Oy 2011.) Juhlatalon kunnostus on tätä raporttia kirjoitettaessa valmis, ja avajaiset pidetään 22.9.2015. Uusi hallintorakennus ja Vedenpuhdistamo odottavat alueen monien muiden rakennusten tavoin ratkaisuja, päätöksiä ja konkreettisia toimia. Nikkilän taajama kokonaisuutena on todennäköisesti laajan muutoksen kynnyksellä. Joulukuussa 2008 hyväksyttiin Sipoon valtuustossa Yleiskaava 2025, jossa kunta varautuu vuoteen 2025 mennessä jopa 40 000 uuteen asukkaaseen. Yleiskaava, joka sai lainvoiman tammikuussa 2012, on luonteeltaan strateginen, toisin sanoen sitä ei ole laadittu ns. aluevarauskaavaksi. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että kaavassa on varauduttu Nikkilän taajaman asukasluvun huomattavaan kasvuun. Jos kasvu toteutuu kaavan mukaan, taajama-asutus levittäytyy tulevaisuudessa myös pitkälle sairaala-alueen itä- ja kaakkoispuolelle sulkien sairaalan näin kiinteäksi osaksi taajamaa. Sipoonjokilaakson aluekokonaisuus nähdään yleiskaavassa yhdyskuntarakenteen ”kulttuurisena ja ympäristöllisenä selkärankana”, ja sairaala-alueen suhdetta Sipoonjokeen, kuten koko entistä sairaala-aluettakin itsessään, pidetään vaalittavana arvoina. (Sipoon kunta 2008b ja 2008c.) Sairaala-alueen asema erillisenä maaseutumaisen maiseman ympäröimänä saarekkeena näyttäisi kuitenkin olevan muuttumassa. Nikkilän sairaala-alueen piirteitä Sairaalan rakennukset sijoitettiin 1910-luvulla metsäiselle kumpareelle, joka oli tuolloin hieman Nikkilän kirkonkylän ulkopuolelle. Kuten edellä on todettu, sairaala haluttiin toteuttaa ns. paviljonkisairaalana, mikä tarkoitti erillisiä, suhteelliseen väljästi puistomaiseen ympäristöön sijoitettuja itsenäisiä rakennuksia. Toteutuksen pohjana on ollut E. A. Kranckin vuonna 1912 laatima asemapiirros (ks. kuva), josta hahmottuu rakennusten sijoitteluperiaate: rakennusten symmetrinen sijoittelu molemmin puolin suunnilleen pohjois-eteläsuuntaista keskusakselia siten, että muodostuu keskusakseliin nähden poikittainen, loivasti kaartuva rakennusrivistö. Sisääntulo sairaala-alueelle suunniteltiin tapahtuvaksi keskiakselin pohjoispäästä. Sinne sijoitettavan porttivahdin asunnon eteläpuolelta alkoi hallintorakennukselle johtava puistovyöhyke puukujanteineen. Hallintorakennuksen edustalle suunniteltiin aukio ja sen molemmin puolin paviljonkimaiset potilasrakennukset. Sommitelmassa keskeiseen asemaan nostetun hallintorakennuksen eteläpuolelle, osaksi keskiakselin vyöhykettä, sijoitettiin mittava keittiörakennus sekä pienempiä alueen huoltoon ja ylläpitoon liittyviä rakennuksia. Potilasrakennukset sijoitettiin loivasti kaartuvalle poikittaiselle vyöhykkeelle. Keskiakselin itäpuolelle sijoitettiin miesten ja länsipuolelle naisten hoitopaviljongit. Potilaat oli toisaalta luokiteltu myös hoidon ja valvonnan tarpeen mukaan erilaisiin kategorioihin, ja heidän sijoituksena rakennuksiin määräytyi luokituksen mukaan. Sairaala- alueen eteläosaan oli jo alunperin sijoitettu erikokoisia huolto- ja maatalousrakennuksia suurpiirteisesti keskiakselin varaan. Asemapiirroksen vasempaan alareunaan, lounaaseen, oli sijoitettu ylilääkärin asunto. Sairaala-alueen ydinosa ilmentää edelleen hyvin alkuperäistä vuoden 1912 asemakaavallista periaatetta (vrt. kuva: vuoden 1912 asemapiirroksen ja 2000-luvulla otetun ilmakuvan yhdistelmä). Ylilääkärin asunto toteutettiin tosin hieman pohjoisemmaksi kuin Kranckin asemapiirroksessa, mutta muilta osin vuoteen 1915 mennessä toteutettu rakennuskanta on sijoittelultaan ja massoiltaan varsin tarkasti suunnitelman mukainen. Alueen ytimen ympärille on myöhemmin, 1920-luvulta lähtien, toteutettu lisää rakennuksia, osittain alkuperäistä konseptia seuraillen mutta pääosin uusin periaattein. Kaartuvan vyöhykkeen molempiin päihin 1920–30-luvuilla toteutetut potilasrakennukset numero 9 ja 10 toivat alueen rakentamiseen uutta mittakaavaa ja myös pelkistetympää tyyliltään klassistista arkkitehtuuria. Rakennukset kuitenkin sijoitettiin maastoon vielä vuoden 1912 suunnitelmaan mukaisesti. Alueen pohjoisosa, johon Kranck oli vaalealla laveerauksella luonnostellut lisää hoitopaviljonkeja ja niiden välisiä säännöllisiä pihoja, alkoi sen sijaan rakentua uusin periaattein. Keskiakselin itäpuolelle toteutettu hoitajien asuintalo (rakennus no. 32, v. 1933–1934) kasvatti rakennusten mittakaavaa edelleen. Vaikka se sijoitettiin siten, että Kranckin ideoiden mukainen symmetrinen keskiakseli siihen liittyvine puistosommitelmineen olisi väljästi ottaen ollut edelleen toteuttavissa, se ei enää noudattanut alkuperäistä suunnitelmaa. Viimeistään Juhlatalon (”Juhla- ja voimistelusalirakennus”, rakennus 29, v. 1938–1940) ja Uuden hallintorakennuksen (rakennus 31, 1955) sijoittelussa luovuttiin E. A. Kranckin symmetrisen sommitelman logiikasta. Juhlatalon lounaispuolelle sijoitettujen Vesitornin (purettu) sekä Vedenpuhdistamon (rakennus 26, v. 1957) sijoitteluun lienevät puolestaan vaikuttaneet vahvasti mm. alueen topografia ja myös tekniset kysymykset (vrt. Tuovinen 2009, 49-56, 70.) Alueen pohjoisen ja luoteisen julkisivun Nikkilän taajaman suuntaan muodostavat tällä hetkellä yhtäältä eri vuosikymmenten rakentamista- Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 11 poja ja tarpeita kuvastava rakennuskanta, toisaalta metsäinen rinne ja sen edustalla oleva kasvillisuus. Maisemallisesti merkittävänä voi pitää esimerkiksi Uudensillantieltä Ylilääkärin talolle johtava puukujannetta. Sairaala-alueen pohjoisreunan rakennukset, Juhlataloa lukuun ottamatta, odottavat tällä hetkellä uusia käyttöjä ja niitä mahdollistavia toimenpiteitä sekä yleisiä kunnostustöitä. Sama tuntuu jossain määrin koskevan myös tämän pohjoisosan ulkotiloja. Uudet liikennejärjestelyt ovat muuttaneet rakennusten välisten tilojen luonnetta ja esimerkiksi Uuden hallintorakennuksen ja Juhlatalon välinen (ennen) puistomainen alue tenniskenttineen on muuttunut pysäköintikentiksi ja tavallaan tien lievealueiksi. Kauempaa tarkasteltuna rakennukset rajaavat aluetta toki edelleen komeasti. Ulkotilojen laatuunkin on toki panostettu monin paikoin; esimerkiksi vanhalle hallintorakennukselle johtavan puukujanteen uudistaminen on antaa hyvällä tavalla signaalin alueen kunnossapidosta. E. A. Kranckin laatima Nikkilän sairaalan aluesuunnitelma vuodelta 1912. Helsingin kaupungin rakennusviraston arkisto. Kuvan lähde: Sipoon kunta & MA-arkkitehdit 2003 / liite. Alueen ilmakuva vuodelta 2011. Ilmakuvan päälle on asemoitu punaisina E. A. Kranckin vuoden 1912 suunnitelman ensimmäisen vaiheen toteutetuksen suunnitellut rakennusmassat (vrt. asemapiirros ylempänä.) Lisäksi kuvassa on korostettu violetilla värillä ne 1930-luvulla toteutuneet rakennukset, jotka noudattavat Kranckin aluesuunnitelman logiikkaa melko tarkasti. Ilmakuvan lähde: maanmittauslaitos.fi, avoin data. (http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501) Sairaala-alueen vanha hallintorakennus. Kuva: Helsingin kaupungin rakennusviraston arkisto. 12 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Alueen keskiosissa, eli sen eheimmällä ydinalueella, on suurin osa rakennuksista jo muutettu asunnoiksi, ja rakennuskanta on tätä myötä yleisesti ottaen hyvässä kunnossa. Ulkoalueiden luonne on alueen historialle ominaisesti edelleen puistomainen, vaikka toiminnan vaihtuminen onkin tuottanut muutoksia pihajärjestelyihin. Suurilta liikennejärjestelyiltä on tällä osa-alueella vältytty, mikä on todennäköisesti ollut perusteltua, vaikkakin se on johtanut laajoihin pysäköintikenttiin toisaalla. Ydinalueella keskiakselille sijoittuville Vanhalle hallintorakennukselle ja Keittiörakennukselle ei ole kuitenkaan toistaiseksi onnistuttu löytämään uutta käyttöä, ja myös hallintorakennuksen luoteispuolella sijaitseva entinen potilasrakennus (numero 8) toimii väliaikaisessa käyttötarkoituksessa varastona. Käytön väliaikaisuus ei sinänsä ole ongelma, mutta rakennusten seisominen tyhjillään heikentää mm. sosiaalisen kontrollin tuntua alueella. Alueen eteläosassa, johon sijoitettiin alun perin sairaalan huoltoa ja ylläpitoa palvelevia rakennuksia ja jossa rakentamista on koko ajan leimannut mittakaavan vaihtelevuus, rakennuskanta on niinikään pääosin 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Vuonna 1937 toteutettu monumentaalinen pesularakennus on ollut jo usean vuoden ajan erilaisten kulttuuritoimintojen käytössä (kulttuurikeskus Artborg). Keskiakselin eteläpäähän sijoittuvat pienimittakaavaisemmat rakennukset levittäytyvät puolestaan osaksi peltomaisemaa. Sairaalaalueen eteläosan ja siihen rajautuvien peltojen välillä on alusta asti ollut myös toiminnallinen yhteys; sairaalan omavaraisuus ruokatuotannon suhteen oli parhaimmillaan suhteellisen korkea. Tämä maisemallinen yhteys on edelleen aistittavissa. Uusina elementteinä eteläosan miljöössä ovat kuitenkin nyt – kenties vielä vahvemmin kuin pohjoisessa – mittavat pysäköintikentät ja tiet. Toisaalta ne tietysti mahdollistavat alueelle sijoittuvaa toimintaa. Sairaala-alueen eteläpuolelle sijoittuu esimerkiksi ahkerasti käytetty ja hyvänä pidetty jalkapallokenttä, ja kauempana lounaassa, peltojen keskellä, on 1960-luvulla toteutettu sikalarakennus, jossa toimii tällä hetkellä muun muassa Sipoon kansalaisopisto. Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevassa listauksessa todetaan, että Nikkilän sairaala-alueesta, että ”[m]onesta rakennusvaiheesta ja tyylisuuntauksesta huolimatta alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.” (www.rky.fi.) Tähän ovat osaltaan varmasti vaikuttamassa muun muassa alkuperäisen toteutuksen jugend-arkkitehtuurin kohtuullisen suuri määrä ja hyvä säilyneisyys, koko alueen asemakaavallisen jäsennyksen selkeys, topografia ja sijoittuminen suurmaisemaan, myöhemmän rakentamisen materiaali- ja värivalinnat sekä alueen puistomainen yleisilme. Sairaala-alueen sisällä miljöötyypeissä on kuitenkin selkeitä eroja. Sairaala-alueen keskeinen alue eli ydinosa ilmentää havainnollisesti suhteellisen tiiviin ajanjakso aikana toteutetun paviljonkisairaalan miljööperiaatteita. Eteläosassa on puolestaan peltomaisemaan levittäytyvää, mittakaavaltaan vaihtelevaa ja monenlaisia toimintoja palvelevaa (historiallista) rakennuskantaa. Pohjoisosaa määrittä- Nikkilän sairaala-alue, Sipoonjoen laaksoa ja Nikkilän taajamaa vuoden 1952 peruskartassa. Kartan lähde: vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi (lisenssi: http://www.maanmittauslaitos. fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501) Vuoden 1952 peruskartta, jonka päälle on asemoitu kartan laatimisen jälkeen vuoteen 2014 mennessä toteutunutta uutta rakentamista sekä alueen nykyistä tiestöä. Vuosina 1938–1940 toteutettu Juhlatalo. Kuva: Helsingin kaupungin rakennusviraston arkisto. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 13 vät pitkälle maisemassa näkyvät, jopa monumentaaliset rakennusmassat sekä rinnemaasto. Täälläkin rakennuskanta on moninaista, ja toisaalta puistomaisuus on osittain joutunut väistymään liikennejärjestelyjen tieltä, varsinkin jos pohjoista osaa vertaa eheänä toteutuneeseen ja sellaisena pysyneeseen ydinosaan. Käynnissä olevaa suunnittelua Nikkilässä on käynnissä useita asemakaavahankkeita. Käynnissä on myös mm. Nikkilän kehityskuvan laatiminen. Nikkilän Taideohjelmaa on valmisteltu laajapohjaisesti. Käytössä on ollut kulttuurisuunnittelun menetelmä, joka kokoaa olevia toimijoita ja resursseja yhteen. Itäinen Jokipuisto, erityisesti Juhlatalo ja Artborg, tunnistetaan Taideohjelmassa merkittävinä kohteina. Ohjelma osoittaa hyvin, että Nikkilässä on jo nykyisin kulttuuritoimintaa. Tältä osin konseptisuunnitelma ei lähde tyhjästä liikkeelle. Ote ajankohtaisten asemakaavahankkeiden illustraatioiden yhdistelmästä. 14 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Artborgin toimintaa. Kuvat: Sipoon kunta / Kulttuuri. 4 ’Paikan tekeminen’ alueiden kehittämisen strategiana Vanha sairaala-alue tarjoaa hyvät lähtökohdat ”paikan tekemiselle” eli vähittäiselle, toimijalähtöiselle alueen toimintojen ja imagon kehittämiselle ja arvon nostamiselle. Paikan tekemisen kaksi päätekijää ovat houkutteleva miljöö ja vahva konsepti. Muutos kannattaa aloittaa toiminnasta, ei seinistä. Erityiset paikat uusiutuvien alueiden vetovoimatekijänä ”Paikan tekemisellä” tarkoitetaan prosessia, jolla uudistetaan käsitykset tietyn paikan luonteesta, siihen liittyvistä toiminnoista ja käytöistä sekä samalla paikan statuksesta. Paikan tekemisen seurauksena miljöö ”nähdään uusin silmin” ja sitä arvostetaan uudesta näkökulmasta. Paikan tekemisestä puhutaan esimerkiksi silloin, kuin aiemmin rajallisiin toimintoihin käytettyjä ja rajallisesti likipäästäviä tiloja avataan yleisölle erilaisten positiivista kuhinaa synnyttävien toimintojen ja palveluiden sekä uusien houkuttelevien julkisten tilojen avulla. Houkuttelevuuteen on tärkeää panostaa, koska erityiset paikat syntyvät vain sosiaalisesti, jaettujen kokemusten seurauksena. Paikkojen tekemisessä kyse on suotuisten elementtien luomisesta kohtaamisille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle, joka kuitenkin on viime kädessä spontaania ja pakottamatonta. Vetovoimaiset paikat ovat itseään huomattavasti laajempien alueiden keskeinen vetovoimatekijä. Ne ovat kohteita, joihin alueet ”paikallistuvat”, ja joihin niitä hakeudutaan kokemaan – ikään kuin ikonisia kuvia, joista kerätyt kokemukset leimaavat koke- musta laajemmasta alueesta. Paikan tekemisestä on tullut kaupunkitutkimuksen ja –suunnittelun piirissä suuren kiinnostuksen kohde, koska muun muassa tuotantorakenteen muutokset ovat vauhdittaneet erilaisten alueiden uusiokäyttöjä. Paikan tekemisen on katsottu kasvattavan suotuisalla tavalla uusien tai muutoksessa olevien alueiden tunnettuutta, kiinnostavuutta, kysyntää ja kiinteistöjen arvoa. Paikan tekemisen prosessin keskiössä on laajemman esteettisiä ja/tai toiminnallisia arvostuksia sisältävän kiinteistömassan tai maa-alueen siirtäminen uusiin käyttöihin uskottavan kokonaiskonseptin puitteissa. Prosessi vaatii yhtäältä selvän tulevaisuusvision ja sen mukaiset kiinteistön tai kiinteistöjen käytöille asetetut tavoitteet. Toisaalta se vaatii prosessin, jolla tilat luovutetaan (myymällä tai vuokraamalla) uuteen käyttöön sekä lisäksi resursseja, joita osoitetaan riittävästi julkisten tilojen ja muiden kokonaisuuden kannalta oleellisten tilojen tai toimintojen kehittämiseen. Alueen omistaja on tavallisesti avainasemassa prosessin käynnistämisessä. Omistaja antaa raamit ja huolehtii osaltaan kehittämisen toimintaedellytyksistä. Kiinteistöjen kehittämisprosessilla tulee olla vakituinen vetäjä, joka pystyy koordinoimaan kokonaisuutta asetettujen tavoitteiden raameissa. Tärkeässä roolissa ovat niin ikään yritykset, yhdistykset ja muut toimijat, joille tiloja vuokrataan, ja joiden tulisi luoda tai tuoda niihin uuden kokonaisuuden rakentumisen kannalta oleellista ja toinen toistaan tukevaa toimintaa. Kehittäjäkoordinaattorin reflektoiva näkemys kokonaisuudesta ja erilaisten toiminnallisten elementtien suhteesta on oleellinen sekä kokonaisuuden että sen osien toimivuuden kannalta. Visionääristä näkemyksellisyyttä tarvitaan. Miten luodaan vetovoimaisia paikkoja Paikan tekemisessä yhdistyvät usko tiettyjen paikkojen—usein esteettiseen, mutta toisinaan myös toiminnalliseen—laatuun, joka antaa niille tiettyä itseisarvoa, ja toisaalta ajatus tuon paikan kehittämisestä, koska sillä on positiivisia kerrannaisvaikutuksia liiketoiminnan tai muun toiminnan ja imagon kehittämiselle laajemmalla alueella. Kehittämisen ”ohjelmallisuus” ja siihen liittyvät investointipäätökset ja viestintä lisäävät uskottavuutta ja parantavat sen mukaisen uuden toiminnan ja toimijoiden pitkäjänteistä sitoutumista. Vetovoimaisten paikkojen luomiselle on kaksi yleistä ehtoa: 1) Ensinnäkin niiden miljöön on oltava tavalla tai toisella erityinen. Sen on sisällettävä elementtejä, jotka ovat esteettisesti tai toiminnallisesti arvostettavia uusien käyttöjen näkökulmasta. Toimijat ja toiminta luovat itse paikan tulkinnan uudelleen, mutta miljöötä tulee kunnioittaa. Ei olekaan suositeltavaa aloittaa saneerauksesta, vaan toiminnasta, joka hiljalleen muovaa tilaa. 2) Toiseksi tarvitaan kokonaiskonsepti, jonka puitteissa yhtäältä valitaan ne, joille tilaa luovutetaan (yleensä vuokrataan) sekä toisaalta huolehditaan yleisten alueiden kehittämisestä, esimerkiksi parantamalla alueen saavutettavuutta. Toimintojen tulee tukea toisiaan ja parantaa kokonaisuuden vetovoimaa. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 15 Referenssikohteita Toiminnan täsmällinen sisältö tulee kuitenkin jättää itse toimijoiden määriteltäväksi ja kehitettäväksi. Mikäli muutos tapahtuu toimintavetoisesti, eli uusien vuokralaisten myötävaikuttamana tilassa tai alueella, jossa ei ole valmista kysyntää, pioneeritilanteeseen uskaltautuvien toimijoiden näkökulmasta keskeisiä tekijöitä ovat poikkeuksellisen miljöön ja uskottavan kokonaiskonseptin lisäksi usein huokean ja muokattavissa olevan tilan saatavuus. Alueen tai kiinteistöjen omistajan kannattaa ottaa huomioon tämä, etenkin mikäli kysymys on paikan tekemisen alkuvaiheesta ja käytettävissä oleva resurssi on etupäässä itse kiinteistö tai alue. Keskeisin kysymys onkin silloin, miten saadaan sopivat toimijat kiinnostumaan alueesta. Monipuolinen ja vähintään osittain myös edullinen tilatarjonta on edellytys toiminnan monipuolisuudelle ja usein myös uudelle tekemisen meiningille. Onkin suositeltavaa aloittaa muutosprosessi toiminnasta, ei seinistä, kysynnän testaamiseksi ja luomiseksi. Ainakin paikan tekemisen alkuvaiheessa on suositeltavaa pitää rakennetun ympäristön ratkaisut mahdollisimman yksinkertaisina ja vuokrat matalina. Tilan tarjonnan monipuolisuudesta on suositeltavaa huolehtia myöhemminkin, jotta tarjonta ja potentiaalisten vuokralaisten kirjo voidaan pitää monipuolisina. Julkisten oleskelun tilojen kehittäminen on oleellista, mikäli kokonaisuuden mukaiset toiminnot ovat sellaisia, että ne hyötyvät laajempien ihmisvirtojen houkuttelusta. Houkutteleva miljöö Vahva konsepti Nikkilän lähtötilanne huomioiden alla on esitetty neljä paikan luomisen menestystarinaa tilanteessa, jossa omistajan keskeisin resurssi on ollut itse kiinteistö (tilat). Esimerkit perustuvat Sampo Ruoppilan johtamaan tutkimusprojektiin (2011-2013), jossa tutkittiin kulttuurituotannon keskuksia ympäri Eurooppaa. Jokaisessa neljästä esimerkistä operatiivinen toiminta on toteutettu ilman julkista tukea. Kaapelitehdas (Helsinki) toimijat kuratointi vuokralaiset kävijät Paikan tekeminen Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus, jonka tehtävänä on tarjota esitys- ja näyttämötiloja, näyttely- ja museotiloja, liikunta- ja koulutustiloja sekä työ- ja toimistotiloja lyhyt- sekä pitkäaikaisesti. Kiinteistö Oy Kaapelitalon tavoitteena on tyydyttää kulttuuritilojen tarvetta Helsingissä ja toteuttaa omistajan eli Helsingin kaupungin laajempaa strategiaa vetovoimaisesta innovaatiokaupungista. Tämä tapahtuu peruskorjaamalla ja vuokraamalla vanhoja teollisuusrakennuksia taiteen, kulttuurin, käsityön ja niitä tukevien liiketoimintojen tarpeisiin. Kaapelitehtaalla on vuokralaisina taiteilijoita, bändejä, kouluja, teattereita, yhdistyksiä, yrityksiä ja museoita. Yhteensä vuokrasopimuksia on noin 400, joista pitkäaikaisia vuokralaisia noin 250. Kaapelitehtaan pidempiaikaisesti vuokrattavat tilat, kuten toimisto-, musiikki- ja työtilat sekä varastot, ovat käytännössä jatkuvasti täynnä. Lyhytaikaisesti vuokrattavia tapahtuma- ja esitystiloja on viisi: Merikaapelihalli, Puristamo, Valssaamo, Pannuhalli ja Turbiinisali. Lyhytaikaisesti vuokrattavissa tiloissa voidaan järjestää esimerkiksi konsertteja, näyttelyitä, festivaaleja ja messuja. Lisäksi keskuksessa on kolme vuokrattavaa neuvottelu- ja seminaaritilaa. Paikan tekemisen elementit. Tilojen vuokraamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Kiinteistö Oy Kaapelitalon ja Helsingin kaupungin väliset maanvuokrasopimukset ovat voimassa 30 vuotta kerrallaan. Kaapelitehdas pysyy tiukasti ”omalla tontillaan”; keskuksella ei ole taiteellista johtajaa ja eikä se organisaationa tuota sisältöjä. Entinen 16 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 toimitusjohtaja Stuba Nikula on todennut, että Kaapelitehtaalla on sekä asiakkaita että asiakkaiden asiakkaita. Kiinteistöyhtiön asiakkaita ovat vuokralaiset ja vuokralaisten asiakkaat taas ovat yhtiön kävijöitä ja samalla myös sen asiakkaita. Kaapelitehdas ei halua olla ”koko kansan olohuone”, vaan se haluaa olla jotakin muuta, kuten vaihtoehtoisempaa, kokeilevampaa ja marginaalisempaa. Kaapelitehdas tavoittelee pitkäaikaisiksi vuokralaisiksi muiden vuokralaisten kanssa avoimeen yhteistyöhön kykeneviä toimijoita, joilla on jokin kansallinen tai kansainvälinen ulottuvuus. Tavoitteena on, että tiloihin valitaan vuokralaiset, jotka tukevat kokonaisuuden kehittymistä sekä toistensa toimintaa. Osalla toimijoista ja tapahtumista voi olla hyvinkin kapea yleisöpohja, toisilla se taas on laajempi. Pitkäaikaisten tilojen kysynnän ylittäessä selvästi tarjonnan on keskuksen mahdollista valita vuokralaisensa suuresta hakijajoukosta. Pitkäaikaisten vuokralaisten vaihtuvuus on melko vähäistä, vain noin 10 tällaista vuokralaista vaihtuu vuodessa. Talon sisällä eri toimijat sen sijaan muuttavat huomattavasti useammin ja yleensä jonkun muuttaessa ulos tapahtuu talon sisällä muuttoketjuja. Vasta näiden muuttojen jälkeen uusi ulkopuolinen vuokralainen muuttaa vapaaksi jääneeseen tilaan. Suurin osa Kaapelitehtaan tiloista vuokrataan hintaan, joka vastaa niiden todellisia ylläpitokustannuksia. Suurempien remontointitöiden kustannusten kattamiseksi osa tiloista on vuokrattu markkinahintaan luovien alojen yrityksille. Kaupallisten markkinahintaisten tilojen osuus on noin 10 prosenttia kaikista Kaapelitehtaan tiloista. Kiinteistö Oy Kaapelitalo ei saa kaupungilta tukea operatiiviseen toimintaan tai kiinteistön ylläpitoon. Kiinteistö Oy Kaapelitalo on hallinnoinut vuodesta 2008 lähtien Ruoholahdessa sijaitsevan Kaapelitehtaan lisäksi myös Sörnäisten Suvilahden vanhan energiantuotantoalueen rakennuksia. Sekä Kaapelitehtaan että Suvilahden etäisyys Helsingin ydinkeskustasta on noin 2 km. Helsingin kaupunki ei hyödyntänyt Kaapelitehdasta lainkaan Ruoholahden alueen kehittämisessä. Suvilahden kulttuuritapahtumat ovat sen sijaan tiiviisti kytkeytyneet pitkään suljettuina olleiden satama-alueiden esittelyyn kaupunkilaisille. Viereiselle Kalasataman alueelle rakennetaan 2030-luvun alkuun mennessä asunnot 20 000 helsinkiläiselle. Kuva: © Kaapelitehdas. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 17 Het Paleis (Groningen, Hollanti) Het Paleis on Groningenin Ebbingekwartier-kaupunginosassa, noin kilometrin etäisyydellä kaupungin keskusaukiosta, sijaitseva kulttuurisen toiminnan ja työn ”hautomo”, jossa taiteilijat, suunnittelijat, akateemiset ihmiset, yrittäjät ja kulttuurinharrastajat voivat tavata, inspiroitua ja työskennellä yhdessä. Kiinteistössä on asuntoja, taiteilijastudioita ja -residenssejä, työtiloja ja pieni hotelli. Keskus tarjoaa myös toimi- ja työtiloja nuorille ja nouseville taiteilijoille sekä innovatiivisille aloitteleville luovien alojen yrityksille. Vuokrat ovat erittäin edulliset, mutta tiloissa voi toimia enintään kaksi vuotta. Vuokralaiset valitaan tarkasti. Tavoitteena on kehittää aloittelevien taiteilijoiden ja luovien alojen yritysten toimintaedellytyksiä sekä Groningenin kaupungissa että valtakunnallisella tasolla. Keskus järjestää vuosittain kahdeksan ”Kulttuurisunnuntai”tapahtumaa sekä lukuisia muita juhlia ja festivaaleja. Rakennuksessa toimi aiemmin Groningenin yliopiston kemianlaboratorio. Rakennuskokonaisuuden vanhimmat osat on rakennettu 19101912. Rakennuskokonaisuus on luokiteltu kansalliseksi rakennusperintökohteeksi (rijksmonument). Rakennuksessa on viisi tilaa, joissa voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia kuten esimerkiksi konsertteja, näyttelyitä, seminaareja ja illallisia. Keskuksen sydän on entinen luentosali, Erlenmeyerzaal, johon mahtuu jopa 150 henkilöä (200 m2). Tämän lisäksi keskuksessa on neljä pienempää näyttely-, esitys- tai kokoushuonetta. Keskuksen yhteydessä toimivassa hotellissa on 10 huonetta. Kaikki huoneet ovat paikallisten suunnittelijoiden ja taiteilijoiden toteuttamia ja ne ovat saaneet vaikutteensa eri taidesuuntauksista. Rakennuskokonaisuuteen kuuluu lisäksi 30 taiteilijoiden itsensä omistamaa studiota, 24 työskentelytilaa aloitteleville tai vastavalmistuneille taiteilijoille ja suunnittelijoille, 8 alhaisen kustannustason tilaa luovien alojen yrityksille ja 28 asuinhuoneistoa. Lisäksi osana kokonaisuutta toimii ravintola. Groningenin yliopiston muuton jälkeen suunnitelmissa oli purkaa koko rakennus. Joukko taiteilijoita ja kulttuurialan yrittäjiä kehitti taiteilija Petra Koonstran johdolla kuitenkin idean historiallisen rakennuksen muuttamisesta kulttuurikeskukseksi, jossa olisi sekä asuin- että työtiloja. Hankkeen johtoajatuksena oli erilaisten toimintojen yhdistäminen ainutlaatuisen ja houkuttelevan elin- ja työympäristön luomiseksi niin 18 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma taiteilijoille, kulttuurialojen yrittäjille kuin kulttuurin harrastajille. Idea esiteltiin kaupunginvaltuustolle, joka teki yksimielisen päätöksen siitä, että rakennusta ei saanut purkaa ja se voitaisiin muuttaa kulttuurikeskukseksi. Het Paleis on yksi osa Ebbingekwartierin kehittämistä ”luovana kaupunginosana”. Keskuksen synnyttämisestä ja remontoinnista vastasivat yhdessä sen hallinnoimiseksi perustettu COB10 -säätiö, sosiaalisen asuntotuotannon yhtiö Woningscorporatie Nijestee ja KUUB Centrum Particuliere Bouw. Jälkimmäisin on riippumaton voittoa tavoittelematon yritys, jonka tavoitteena oli ohjata, yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa, kotien rakentamista sekä samalla varmistaa rakentamisen korkea laatu ja kohtuullinen hintataso. KUUB Centrum Particuliere Bouwin perustivat Vereniging van Eigenaren Oosterpoort (VHO), Groningenin kaupunki ja Nijestee. Woningscorporatie Nijestee on suuri toimija, joka omistaa noin 13 000 asuntoa eri puolilla Groningenia. Hanke käynnistyi marraskuussa 2003 kampanjalla ”Doe mee, koop een atelier” (Liity meihin, osta ateljee). Se suunnattiin taiteilijoille, jotka voisivat olla kiinnostuneita ostamaan työskentelytilan keskuksesta. Kun selvisi, että halukkaita oli riittävästi, perustettiin COB10 -säätiö. Keskus avattiin virallisesti syyskuussa 2009 koko rakennushankkeen valmistuttua. Hankkeen taloudellisen riskin kantoi Woningscorporatie Nijestee, joka osti kiinteistön Groningenin kaupungilta. Yhtiö vastasi myös kaikista rakennus- ja remontointitöistä. Hankkeen kokonaisinvestointi oli noin 14 miljoonaa euroa, josta noin puolet, eli 6–7 miljoonaa euroa, katettiin myymällä rakennuskokonaisuuteen kuuluvat 28 asuinhuoneistoa ja 30 taiteilijoiden työskentelytilaa, jotka myytiin taiteilijoille alennettuun hintaan. Tämä oli mahdollista, koska niistä saaduilla maksuilla katettiin osa rakennuskokonaisuuden kunnostustöiden kustannuksista. Vastaavasti työskentelytiloja koskee niin sanottu hankintatakuusopimus, joka tarkoittaa että kun työskentelytila myydään, huomattava osa (60–70 %) mahdollisesta myyntivoitosta sijoitetaan takaisin kiinteistöön. Tilan myyjä saa siis vain osan mahdollisesta myyntivoitosta itselleen. Tällä järjestelyllä on pois suljettu keinottelu ja varmistettu, että työskentelytilojen hintataso pysyy alkuperäisen kohderyhmän ulottu- Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Kuva: © Het Paleis. Hvide Kødby (Kööpenhamina, Tanska) villa. Loput Woningscorporatie Nijesteen investoinnista (7–8 miljoonaa euroa) saadaan näin takaisin noin viidenkymmenen vuoden aikana vuokrina ja kohteeseen ohjautuvina myyntivoittoina. Pidemmän ajan kuluttua Woningscorporatie Nijestee saa myös jonkin verran voittoa. Keskuksen toiminnasta vastaava COB10 -säätiö on tehnyt erityisen ketjutetun sopimuksen Nijesteen kanssa siten, että kulttuurikeskuksen toiminnan perustana oleva alkuperäinen ideologia voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Ketjutettu sopimus tarkoittaa, että nykyisen sopimuksen kaikki ehdot sitovat myös mahdollista uutta omistajaa, jos Nijestee tai myöhemmät omistajat haluavat myydä osansa rakennuskokonaisuudesta. Hvide Kødby on Kööpenhaminan kaupungin omistama entinen teurastamoalue, joka sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta, päärautatieaseman ”takana” Vesterbron kaupunginosan kyljessä. Teurastamon on annettu muuttua puoliksi luovan talouden alueeksi. Kööpenhaminan kaupunginvaltuusto teki vuonna 2006 päätöksen, jonka mukaan vapautuvia tiloja vuokrataan nimenomaan luovien alojen ja niille sidonnaisten alojen kuten esimerkiksi ravintoloiden käyttöön. Muissa tiloissa sijaitsee edelleen lihanjalostukseen ja suurtalouskeittiöihin ja niiden varusteisiin liittyviä toimintoja. Päätöksen mukaan luovat alat voivat kattaa puolet alueesta. Vuonna 2011 tuo kiintiö (”puolet”) oli tulossa täyteen, sen jälkeisistä päätöksistä ei Kiinteistön omistaa omistajien yhdistys (Vereniging voor Algemene) Bloemsingel 10, Cultuurlab, johon kuuluvat sosiaaliseen rakentamiseen erikoistunut yritys Woningscorporatie Nijestee sekä kaikki 30 taiteilijastudion omistajaa sekä 28 asuinhuoneiston omistajaa. Kiinteistön omistaa ja tiloja vuokraa Kööpenhaminan kaupunki (Københavns Ejendomme). Tanskan laki edellyttää, että kaupunki vuokraa tiloja markkinahintaan. Vuokrat ovat kuitenkin olleet maltilliset, koska monet tilat ovat olleet nykystandardin näkökulmasta huonossa kunnossa. Vuokralaiset ovat kunnostaneet tiloja itse, mikä on huomioitu vuokrissa. Toimistotilojen vuokra on samantasoinen kuin viereisessä Vesterbron kaupunginosassa. Het Paleis’en julkisemmista toiminnoista huolehtii COB10 -säätiö (Cultureel Ontwikkelen Bloemsingel 10), joka vastaa keskuksen kulttuurituotannoista ja -sisällöstä, taiteilijoiden ja yritysten valinnasta vuokrattaviin tiloihin, hotellin toiminnasta sekä erilaisten esitys-, kokous- ja projektitilojen vuokrauksesta. Lisäksi säätiö järjestää keskuksen tiloissa ohjelmaa monella eri kulttuurin osa-alueella sekä vastaa taiteilijaresidenssitoiminnasta. COB10 -säätiö rahoittaa toimintansa tilojen vuokratuotoin. Het Paleis ei saa julkista tukea. Riippumattomuus julkisesta tuesta on ollut tietoinen päätös keskuksen suunnittelun aloittamisesta lähtien. ole tässä yhteydessä ollut käytettävissä tietoa. Alueen tilojen vuokrausta hoitavat kaupungin kiinteistöyhtiössä tietyt virkamiehet, joilla on näppituntuma tilanteeseen ja jotka arvioivat vuokralaistarjokkaat. Tiloja vuokrattaessa ei ole ollut mielessä ennalta määriteltyä vuokralaisportfoliota. Nykyinen yhdistelmä on syntynyt niin, että potentiaaliset vuokralaiset ovat esittäneet käyttöjä ja niistä on osa valittu. Vuokralaisia valittaessa kiinnitetään runsaasti huomiota esitetyn toiminnan konseptiin ja yhteensopivuuteen jo olemassa olevan toiminnan kanssa. Lisäksi arvioidaan taloudellisia toimintaedellytyksiä. Käytännössä tasapainoillaan esimerkiksi niin, että kun alueelle Hvide Kødby. Kuva: © Sampo Ruoppila. tuli yhdessä vaiheessa paljon ravintoloita, baareja ja muuta yöelämää, pyrittiin uusia vuokralaisia valittaessa suosimaan päivällä tapahtuvaa toimintaa. Asiaa hoitavien virkamiesten arvio konseptin laadusta kuitenkin lopulta ratkaisee mikä vuokralainen valitaan. Hvide Kødbyn muutos on osaltaan vauhdittanut Vesterbron kaupunginosan keskiluokkaistumista. Kaupunginosan muutos on kuitenkin ollut jo käynnissä ennen Hvide Kødbyn muuntumista luovan talouden alueeksi. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 19 LX Factory (Lissabon, Portugali) LX Factory on Lissabonin muuttuvalla esikaupunkialueella Alcântarassa, noin neljän kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta, sijaitseva entinen tehdasalue, josta on kehittynyt vireä luovien alojen keskus. Kiinteistö oli teollisuuskäytössä, viimeiseksi kirjapainona, vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen siitä kehittyi muutamassa vuodessa luovien alojen keskus. Alueella toimii mm. toistakymmentä ravintolaa ja kahvilaa, erilaisia kauppoja ja putiikkeja, mainosja markkinointiviestintätoimistoja, arkkitehti- ja sisustussuunnittelutoimistoja, uusmediayrityksiä, graafisen suunnittelun toimistoja, designtoimistoja, taideateljeita, muotialan yrityksiä, roolituspalveluja tarjoavia yrityksiä, teatterikoulu, tanssistudio ja kirjakauppa. Kaikkiaan keskuksessa toimii noin 150¬–200 yritystä. LX Factory tunnetaan myös erilaisista festivaaleista ja kulttuuritoiminnasta sekä muotinäytöksistä, juhlista, näyttelyistä ja konserteista. Puolivuosittain järjestetään avointen ovien päivä, joka avaa keskuksen ovet suurelle yleisölle ja esittelee siellä toimivien taiteilijoiden ja yritysten töitä. Kiinteistö oli siirtynyt kiinteistösijoitusyhtiön omistukseen jo vuonna 2004. Alkuperäinen suunnitelma oli purkaa teollisuusrakennukset ja rakentaa niiden tilalle uusia asuin- ja liikerakennuksia sekä hotelli osana laajempaa alueen uudistamissuunnitelmaa. Lissabonin kaupunki luopui kuitenkin 2006 alueen kehittämissuunnitelmasta, minkä seurauksena yhtiön edustajat alkoivat pohtia omistamansa kiinteistön hyödyntämistä mahdollisimman pienillä investoinneilla. Omistajat päättivät säilyttää tehtaan vanhan ulkomuodon, mutta käyttäjille annettiin mahdollisuus tehdä vapaasti haluamiaan muutoksia vuokraamissaan tiloissa. Alueen päärakennus on vuonna 1849 valmistunut entinen tekstiilitehdas. Rakennuksia ei ole suojeltu. Ajatus luovien alojen alueesta esiteltiin yrityksille ja muille toimijoille vuonna 2007. Hanketta ei varsinaisesti markkinoitu mitenkään, vaan keskusteluja käytiin muutamien alan ihmisten kanssa, jotka vuorostaan kertoivat 20 ideasta eteenpäin muille luovilla aloilla toimiville. Jonkin ajan kuluttua useat yritykset ja muut toimijat ilmaisivat halukkuutensa muuttaa alueelle. Vuonna 2008 ensimmäisten vuokralaisten muuttaessa rakennukseen vanha teollisuuskiinteistö alkoi muuntua kulttuurikeskukseksi. Rakennus- ja kunnostustöiden alkaessa päärakennuksen kaikki neljä kerrosta olivat avointa tilaa. Kaikki tilat on suunniteltu ja rakennettu vuokralaisten tarpeisiin perustuen. Jos vuokralainen on esimerkiksi halunnut 50 neliömetrin tilan, niin rakennuksen omistaja on järjestänyt tarvittavan kokoisen ”raakatilan”. Vuokralainen itse on vastannut vuokraamansa tilan lopullisesta ulkoasusta ja sisustuksesta. Toimimalla näin erilaiset vuokralaiset ovat voineet luoda tiloja, jotka ovat juuri heille parhaat mahdolliset. Kaikki tilat on toteutettu kevytrakenteisilla väliseinillä siten, että ne voidaan tarpeen mukaan muuttaa helposti joko suuremmiksi tai pienemmiksi tiloiksi. Hanke on täysin yritysvetoinen ja julkinen sektori ei ole osallistunut siihen. Keskuksen omistaa ja tiloja vuokraa kiinteistöyhtiö. Vuokralaisvalinnoilla pyritään mahdollisimman monipuoliseen erilaisten luovien alojen yritysten, taiteilijoiden ja muiden toimijoiden kokonaisuuteen, joka kasvattaa edelleen keskuksen vetovoimaa. Vuokra määräytyy yleensä kiinteällä hinnoittelulla neliömetrien mukaan, mutta kokonaisuuden rikastamisen kannalta oleellisissa tapauksissa tietyn yrityksen tai taiteilijan maksama vuokra voi olla myös tavallista alempi. Yksi esimerkki on alueelle perustettu suuri kirjakauppa, jossa järjestetään myös erilaisia kulttuuritapahtumia, konsertteja, kirjailijavierailuja jne. Ylipäätään suuremmista tiloista saatetaan periä alhaisempia neliövuokria. Tällaiset päätökset tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Kuva: © LX Factory. Yhteenveto referensseistä Kaikissa neljässä esimerkkitapauksessa on hyödynnetty historiallista kiinteistöä ”paikan tekemiseen” muuntamalla se uuteen toimintaan toimijalähtöisesti. Omistava taho on vaihdellut: Kaapelitehtaalla ja Hvide Kødbyssa kaupunki, Het Paleisissa yleishyödyllisen rakentajan ja yksityisten omistajien muodostama koalitio sekä LX Factoryssa yksityinen kiinteistösijoitusyhtiö. Yhdessäkään operatiiviseen toimintaan ei kulu julkista tukea. Kaapelitehdasta pyörittää kaupungin omistama kiinteistöyhtiö. Järjestelyn osana kaupunki on ikään kuin luovuttanut kiinteistön yhtiön käyttöön, mutta se toimii näissä puitteissa tulorahoituksella. Toiminta ei tavoittele voittoa, vaan laajempia toiminnallisia hyötyjä. Hvide Kødbyssa vuokranantajana toimii suoraan kaupunki. Laki edellyttää vuokrausta markkinahintaan, mutta hinnat on pidetty kurissa vuokraamalla tiloja peruskuntoisina. Sama periaate on ollut käytössä yksityisomisteisessa LX Factoryssa. Vaatimattomat investoinnit mahdollistavat kuitenkin hyvän tuottoprosentin vaikka vuokrat olisivatkin yleiseen hintatasoon verrattuna matalia. Tämä yhdistelmä, siis edullinen tila, jonka voi tietyin reunaehdoin muokata juuri sellaiseksi kuin haluaa, on usein vaikea löydettäväksi markkinoilta muuten, joten se luo uutta kysyntää. Ei olekaan sattumaa, että kaikissa esimerkkikohteissa tyhjiä tiloja jonotetaan. Het Paleisin konseptin on mahdollistanut Hollannin yleishyödyllinen asuntotuotantomalli, mutta se on esimerkki kekseliäästä ja pitkälle tulevaisuuteen mietitystä ”ristiin subventoimisesta”, jossa kiinteistön tuotoilla kehitetään kiinteistön toimintaa. Kaikissa esimerkkikohteissa on vähintään lavea näkemys paikkoihin sopivasta toiminnasta sekä periaate, että valitaan vuokralaisia jotka rikastuttavat toiminnallista kokonaisuutta. Sitä pidetään, paikan tekemisen hengessä, pitkällä tähtäimellä arvokkaampana satsauksena kuin välitöntä neliömetrikohtaista voittoa. Nikkilän vanhan sairaala-alueen miljöön arvoja ja kehittämisen potentiaaleja ”paikan tekemisen” näkökulmasta – Alue on jo tunnettu ja sen historia on kiehtova. Sairaalahistoria voi toimia alueen tulevaisuusvision inspiraationa ja pohjana – Jugendarkkitehtuurin tuottamaa positiivista imagoa on jo hyödynnetty kehittäm-isessä – onnistuneesti. Miljöö on erityinen, ja on kaikki edellytykset jatkossakin hyötyä esimerkkitapauksissa esiin tuodusta ”miljöön kunnioittamisesta”. – On hyvä huomata, että nykyinen miljöö on monipuolinen: alueella ei ole vain jugend-kerrostaloja, vaan varsin monimuotoinen ja monipuolinen rakennuskanta. (Vrt. talli, keittiörakennus, uusi sikala, vedenpuhdistamo jne.) Voidaan siis tyydyttää hyvin erilaisia tilatarpeita, ja alueelta on mahdollista löytää myös huokeaa ja muokattavissa olevaa tilaa. – Paviljonkimaiset rakennukset sijaitsevat puistoympäristössä, ja sijainti suurmaisemassa joen varrella on myös hieno. Puistomainen miljöö mahdollistaa ulkotiloihin levittäytyvät toiminnot. Julkisten oleskelutilojen kehittäminen suurenmoisiksi on mahdollista. – Alueella on jo järjestetty tapahtumia ja juhlia, mm. monipuolista asukastoimintaa, näyttelyitä ja urheilutapahtumia. – Toisaalta aluetta leimaa houkutteleva rauhallisuus, jota kehittämisellä ei ole syytä hävittää – Ollaan suhteellisen lähellä metropolia, ja kasvavan kunnan pääkeskuksen kupeessa. Liikenneyhteydet ovat suhteellisen hyvät. – Esimerkkikohteiden tapaan alueesta on mahdollista luoda houkutteleva elin- ja työympäristö niin taiteilijoille, kulttuurialojen yrittäjille kuin kulttuurin harrastajille. – Mahdollisuuksia on myös muussa elinkeinotoiminnassa, joka voi osaltaan lisätä ja monipuolistaa Nikkilän tarjoamia palveluja, sekä vaihtoehtoisissa asumismuodoissa. Ryhmäremontointi tai ryhmärakentaminen sopivat alueelle. – Aluetta voi kehittää paloittain, osia voi myydäkin. – Tilat voivat olla houkuttavia myös hyvin vähäisin korjauksin, peruskuntoisina. – Nikkilällä kokonaisuudessaan on oma imagonsa kehittyvänä kuntakeskuksena – Itäinen Jokipuisto on Nikkilän parasta antia. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 21 22 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 5 Konseptisuunnitelma: Vista ja Keidas – vanhan sairaala-alueen kahdet kasvot Konsepti ja konseptisuunnitelma Suunnitelman ydin on se, että kehittäminen keskittyy alueen reunoille, keskiosan jäädessä näitä rauhallisemmaksi asuma-alueeksi. ”Vista” ja ”Keidas” ovat muuttuvan alueen kahdet kasvot. Vanhan miljöön historiallista lähtökohtaa kunnioittava kehittäminen – paikan tekeminen – antaa ainekset myös täydennysrakentamiselle sairaalan mäen etelä- ja itäpuolella: sairaala-alue säteilee laatua ympäristöönsä. yhdistää voimavaroja yllättävillä tavoilla. Konsepti käsitetään usein ideaksi, teemaksi tai luonnokseksi, mutta kaupunkikehittämisessä se on pikemminkin joukko valintoja ja painotuksia jotka yhdessä erottavat paikan (rakennuksen, palvelun) muista paikoista. Erityisyyden ja ainutlaatuisuuden kautta onnistunut konsepti luo arvoa; taloustieteessä puhutaan monopoliarvosta. Konsepti suuntaa kehittämistä ja löytää yleisöjä. Se avaa uusia näkymiä ja Nikkilän sairaalalla on kiinnostava historia, ja alueella on paljon paikan tekemiselle otollisia miljöön arvoja. Näistä muotoiltiin 2000-luvun alussa asuntomyynnin tarpeisiin konsepti jugendin leimaamasta puutarhakaupungista. Tämä konsepti toimi varsin hyvin, ja suuri osa potilasrakennuksista muutettiin haluttaviksi asunnoiksi. Kuten talousanalyysi (luku 6) osoittaa, sekä asuntojen arvot että niiden kehitystrendi ovat Itäisessä Jokipuistossa selvästi Sipoon keskiarvon yläpuolella. Alueelle syntyi aktiivinen asukasyhteisö ja sitä edustamaan Jokipuistoseura. Käsillä olevan konseptisuunnitelman taustalla on se, että ”puutarhakaupungin” keskusta jäi tyhjäksi. Yksi kehitysvaihe on käyty läpi: jotakin jäi kesken. Suunnitelma tarjoaa polun eteenpäin vuosiin 2020, 2030 ja 2040. Se osoittaa, miten Itäisessä jokipuistossa voi rauhallisen asumisen rinnalla olla aktiivista julkista tilaa ja miten tyhjät talot saadaan käyttöön. Kysymme, miten vanhaa sairaala-aluetta voisi ”ajatella uudelleen” voimakkaasti kasvavan Nikkilän rautatiekaupungin kontekstissa? Miten toisaalta varmistaa se, että väkiluvun kasvu ei olisi ainoa edellytys hyvän ympäristön synnylle? Miten sairaala-alue voisi erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa näkyä Helsingin seudulla ja Uudellamaalla merkittävänä paikkana ja toimia Nikkilän kehityksen yhtenä tärkeänä ajurina? Visio: sairaala-alue säteilee koko Nikkilään myönteisiä impulsseja Arkkitehti Aldo Rossi esitti 1960-luvulla klassisen idean siitä, että merkittävät urbaanit rakenteet ja niihin kiinnittyvät käytännöt toisaalta synnyttävät ja ylläpitävät kaupunkia sukupolvesta toiseen, mutta toisaalta ne voivat jäädä vaille käyttöä ja muuttua kehitystä hidastaviksi. Rossi käytti rakenteiden vaihtoehtoisista rooleista termejä ”generatiivinen” ja ”patologinen”. Tätä ajattelua voidaan soveltaa sekä vanhan sairaala-alueen muutoksen että laajemmin sairaala-alueen ja Nikkilän suhteen analysointiin. Aikoinaan sairaala oli ilmeinen Nikkilän kehityksen ajuri; se oli luova elementti. Sairaalan lopettaminen muutti tilanteen. Rakennukset jäivät, mutta sellaisia uusia käyttöjä / käytäntöjä jotka jatkaisivat alueen ja sen rakennusten koko Nikkilän kannalta olennaista roolia, ei ole vielä löytynyt. Tähänastinen kehitys on johtanut siihen, että sairaala-alueen keskiosa – arkkitehti E. A. Kranckin suunnitelman kaari – on asumisen leimaama ja luonteeltaan rauhallinen. Sairaala-alue on tulevaisuudessakin selvä ja omaleimainen morfologinen kokonaisuus, jota leimaavat historialliset arvot. Sen palauttaminen generatiiviseksi, uutta tilaa ja toimintaa luovaksi, vaatii alueen sisäisen logiikan hienovaraista muuttamista ja etenkin alueen reunojen uudelleenajattelua. Kiinnostavat uuden kehittämisen pisteet ovat sairaala-alueen reunoilla, etelässä ja pohjoisessa. Nimeämme nämä pisteet ja niistä kehkeytyvät toiminnalliset osa-alueet ja ”Vistaksi” ja ”Keitaaksi”. Vistassa Juhlatalo, Vedenpuhdistamo ja Uusi hallintorakennus niitä ympäröivine ulkotiloineen muodostavat Nikkilän keskustaan ja uuteen Jokilaaksoon linkittyvän kokonaisuuden. Keitaassa Artborg, sen eteläpuolinen toriaukio, aukiota reunustavat tallit, työtupa ja ansari sekä niihin liittyvät kentät ja viljelyalueet muodostavat monimuotoisen ja moniin käyttöihin taipuvan, dynaamisen miljöön. Vasemmalla: suunnitelman ydinalueet Vista ja Keidas sijoitettuina ilmakuvaan vuodelta 2011. Ilmakuvan lähde: maanmittauslaitos.fi, avoin data. (http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501) Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 23 Nämä paikan tekemisen prosesseja ja eri toimijoiden interventioita kantavat julkiset tilat alkavat antaa impulsseja toisaalta vanhan puistomiljöön ylläpitävään kunnostamiseen ja toisaalta sairaalanmäkeen rajautuvien täydennysrakentamisen alueiden kehitykseen. Paikan tekemisen prosessi muovaa uusia alueita ja säteilee vanhan sairaalaalueen laatuja syntyvään uuteen, nykyistä tiiviimpään ja urbaanimpaan taajamarakenteeseen. Tässä kehityksessä julkinen tila, Keitaan ja Vistan vanhasta miljööstä täydentämiseen ulottuva aktiivisuus ja toiminnallisuus, on avainasemassa. Nikkilän vanhan sairaala-alueen kehittämisen visio on se, että arvoalueen reunat tulevat uudella tavalla seudullisesti julkisiksi ja julkiseen käyttöön, ja tämä käyttö synnyttää koko Nikkilän rautatietaajaman tilallista ja toiminnallista logiikkaa suuntaavan kehityskulun. Tässä prosessissa Nikkilän muut resurssit, kuten vanha Kylänraitti, saadaan osaksi yhtenäistä julkisen tilan, kevyen liikenteen ja taloudellisen toimeliaisuuden systeemiä. Vanhan sairaala-alueen muutos on katalysaattori prosessissa, jossa Nikkilästä tulee omaleimainen ja aidosti houkutteleva uusmaalainen taajama. Parhaimmillaan Nikkilässä arvokkaita, sosiaalisesti toimivia ja taloudellisesti houkuttelevia paikkoja rakentuu laajemmin ja verkottuneemmin kuin muissa vastaavissa Helsingin seudun taajamissa. Työpajojen antia Kaikkien työpajojen yhteisenä tavoitteena oli hahmottaa alueen kokonaisideaa. Itäinen Jokipuisto on paikkana lupaava: asukkaiden ja asiantuntijoiden työpajojen yhteinen näkemys oli, että alueella on huikea potentiaali. Helsingin seudulla paikka on ainutlaatuinen. Yhteydet eri suuntiin ovat hyvät. Kumpikaan työpaja ei vastustanut Nikkilän asukasluvun kasvattamista, vaan osallistujat näkivät,, että lisää asukkaita merkitsee lisää palveluja. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että paikan potentiaali on vielä lunastamatta ja jotain pitäisi tehdä. Tulevaisuudessa junayhteys, jokirannan molemmin puolin kulkeva kevyen liikenteen Nikkilä–Söderkulla virkistysreitti, hyvät pyöräilyyhteydet Korsoon ja Keravalle sekä mahdollinen kävelyreitti Itäisen Jokipuiston alueen läpi lisäävät kaikki alueen saavutettavuutta. Alueen rauhallisuuden ja houkuttelevuuden takaamiseksi nähtiin tärkeänä, että Itäiseen Jokipuistoon ei tule autojen läpiajoliikennettä.Asukastyöpajassa 24 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma oli kolme teemaa: 1) toiminnot ja toimijat, 2) yhteydet ja julkinen tila, sekä 3) täydennysrakentaminen. Osallistujat jakautuivat ryhmiin, ja ryhmät kartoittivat ensin teeman nykytilaa, sitten visiota noin 20 vuoden päähän. Asiantuntijatyöpaja jakaantui puolestaan kolmeen ryhmään, joista kussakin pohdittiin eri näkökulmista kolmea kysymystä: 1) yleisiä havaintoja alueen mahdollisuuksista ja ongelmista, 2) mikä tekisi Nikkilästä koko Helsingin seudulla kiinnostavan, ja 3) minkälainen toimintojen (yritys/kulttuuri ym.) yhdistelmä alueella voisi tai pitäisi olla. Ideoita tuli paljon molemmissa työpajoissa paljon. Avainkysymykseksi kiteytyi se, millaiset toiminnot saisivat paikan kukoistamaan. Asukkaat huomauttivat, että alueella on ollut ja on toimintoja, jotka koetaan tärkeiksi. Artborg on aktiivisessa käytössä. Kunnan vuokralaisina toimii musiikkiopisto, Porvoon taidekoulu ja taiteilijoita. Vaikka asukkailla ei ole paljon siteitä Artborgin toimintaan, sitä pidettiin tärkeänä kohtaamispaikkana. Myös vaikeasti vammaisten hoivakoti toimii alueella. Alueella sijaitsee myös asukkaiden viljelypalstoja, ja asukkaiden näkemyksen mukaan niille olisi kysyntää enemmänkin. Myös tenniskentät voisi palauttaa käyttöön. Lisäksi isompia perheasuntoja toivottiin. Asukkaat ylläpitävät itse kirjastoa ja asukastilaa kokoontumista varten. Vanhassa hallintorakennuksessa eli kellotalossa on ollut jo kolme eri ravintolaa, mutta kaikki ovat joutuneet lopettamaan mm. liian vähäisen asiakaskunnan vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan avainkysymys on millaisia toimintoja ja tekijöitä paikkaan halutaan sekä millaisia sinne on saatavissa. Sen ohella keitä alueelle houkutellaan ja mitä paikassa tehdään, tärkeää on miten se tehdään. Paikan vahvuutena voisi olla pop up -henkisyys, olemassa olevia tilat voisivat toimia ns. matalan kynnyksen edullisina tiloina joita voitaisiin pienillä täsmäremonteilla muokata vuokralaisten tarpeisiin. Asiantuntijatyöpajan mukaan paikka tarvitsisi jonkin vetovoimatekijän/tekijöitä, joka houkuttelisi paikalle myös muuta toimintaa, asukkaita ja vierailijoita. Iso visio alueesta voisi rakentua kulttuurin, luovan hulluuden, käsityöläisyyden, ruuan ja juoman tai/sekä hiljaisuuden ja hyvinvoinnin varaan. Näitä yhdistelemällä voitaisiin luoda paikka, jossa käsillä tekeminen yhdistyy taideterapiaan, taiteen tekemiseen, käsityöläisyyteen, musiikin tekemiseen, hyvinvointipalveluihin, viljelyyn ja erilaisiin paikallisten tuotteiden, kuten Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Asukastyöpaja Nikkilässä 7.4.2015. Kuvat: Eveliina Harsia yrttivalmisteiden, marjatuotteiden, juuston, oluen ja viskin valmistamiseen. Alueella olevia tiloja voisi muokata kaikkeen tähän. Alueella voisi olla juustola, panimo-bryggeri, viskitislaamo, työhuoneita taiteilijoille ja käsityöläisille, kohtuuhintaisia pieniä työtiloja pienyrittäjille ja etätyöläisille. Tiloja voisi olla myös yksityisille hoivapalveluille, kuten wellnes-spa:lle, jooga-koululle, rauhoittumiselle tai retriitille, mutta myös kekseliäälle ravintolaidealle tai kahvilalle, elokuvastudiolle ja lapsiperheiden aktiviteeteille. Kun tulevan toiminnan sisällöt saavat hahmonsa, alue houkuttelee varmasti sopivia toimijoita, etenkin jos alueelle luodaan selkeä brändi, joka sopii alueen historiaan ja uusiin toimintoihin ja toimijoihin. Tärkeää olisi, että joku taho ottaisi vastuulleen alueen kokonaisvision toteuttamisen. Esimerkiksi Tallinnan Telliskivessä toiminnasta vastaa yritys (ks. alla), mutta Helsingin Teurastamolla toiminnasta vastaa Helsingin kaupunki, joka tosin ostaa alueen toimintaan ja tapahtumiin liittyviä palveluja niihin erikoistuneelta yrittäjältä. Asiantuntijat nostivat esimerkiksi kohteita, joista Itäinen Jokipuisto voisi ottaa soveltuvin osin mallia tulevassa muodonmuutoksessaan: • Tallinnassa sijaitseva Telliskivi. Telliskiven toiminnasta vastaa yritys (vrt. Teurastamo, Helsingin kaupunki vastaa toiminnasta), Telliskivi kuratoi tarkasti vuokralaisensa, analysoi vuokralaisten tarpeet, ja remontoi tilat vasta sen jälkeen. Telliskiven alueella on paljon pajoja, joista voi ostaa paikalla tehtyjä tuotteita • Kööpenhaminan Hvide Kødby: Pienten toimistohotellien kysyntä suurta. Ks. luku 4. • Villa Mandala Lohjalla menestyy wellness-idealla. • Fiskars: Fiskarsissa tärkeää on yhteisöllisyys. Sitä ovat synnyttämässä yhtäältä yhteiset tuotteiden ym. myyntijärjestelyt, toisaalta kohtuuhintainen asuminen taiteilijoille, käsityöläisille ym. ”Kun tavara on hyvää, sijainti voi olla vähän hankalampikin” • Salon Teijossa sijaitseva Mathildedal on uusimpia tulokkaita vanhojen ruukkikylien kehittämisessä. Mathildedal on hyvä esimerkki siksi, että se on melko kaukana kaupungeista selvästi maaseudulla. Oma olutmerkki näkyy hyvissä ruokakaupoissa. • Kangasalan Pikonlinna on lähtökohdiltaan paljon Nikkilää muistuttava suuri sairaala-alue, jota on viety eteenpäin selkeän kiinteistökehitysajattelun kautta, vanhaa ja uutta yhteen sovittaen. Työpajojen keskustelujen kautta hahmottuneita teemoja ja ohjelmia alueen toiminnalliselle kehittämiselle Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 25 Kehittämisen skenaarioita 2020–2030–2040 Livady jatkoi konseptisuunnittelua työpajojen jälkeen touko-kesäkuun aikana ja loi ideoista synteesin alueen tulevasta kehittämisestä käytävän keskustelun pohjaksi. Vanhan sairaalaalueen konseptisuunnitelman ydinkohdat voidaan kiteyttää seuraavasti: – Julkisten toimintojen kehittäminen keskittyy alueen reunoille kahdelle osa-alueelle, Vistaan ja Keitaaseen, keskiosan jäädessä näitä rauhallisemmaksi asuma-alueeksi. – Välineenä on vähittäinen paikan tekeminen (ks. luku 4): miljöö + konsepti; alueen tekeminen tunnetuksi käyttöjen kautta ja lisääntyvästä käytöstä muodostuva lisäarvo. – Vista ja Keidas ovat vanhan sairaalan kahdet kasvot: kahden paikan kautta voidaan miljööstä nostaa eri puolia, jopa vastakkaisia dimensioita, luoda vanhalle sairaala-alueelle monipuolinen identiteetti ja ohjata erilaisia – myös ennakoimattomia – toimintoja paikkojen luonnetta tukevalla tavalla. Vista ja Keidas – Kehittämisen alkupisteenä ovat aina yhdessä rakennus ja siihen liittyvä julkinen tila: Vistassa Juhlatalo ja taidepuisto ja Keitaassa Artborg ja sen eteläpuolinen aukio. – Vistan ja Keitaan ytimestä muutos etenee lähistön rakennuksiin (Tallit, Keittiö-Ruokala ympäristöineen / Vedenpuhdistamo ja Uusi hallintorakennus ympäristöineen), puistomiljöön kunnostavaan ylläpitoon sekä uniikkiin ja uutta luovaan täydennysrakentamiseen. – Eri rakennuksilla on paikan tekemisessä erilainen rooli. Kaikkea ei tarvitse ratkaista heti. Tärkeää on saada muutos alkuun ja pysyä herkkänä sen kuluessa avautuville uusille mahdollisuuksille. Juhlatalo – Kiinnostava ja integroitu julkinen tila ja hyvä kevyen liikenteen saavutettavuus linkittää Itäisen jokipuiston Sipoon jokivarren virkistysmaisemaan, Nikkilän keskustaan ja tulevalle asemalle. – Alueen saavutettavuutta on syytä parantaa. Tärkeä ajoyhteys Öljytielle rakentuu katumaisena Keitaan ja eteläpuolisen täydennysrakentamisalueen kautta. – Kehityspolut eli skenaariot helpottavat näiden tavoitteiden toteutumisen käsittelyä ja oleellisten päätettävien asioiden löytämistä. 26 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady Artborg 24.8.2015 Tulevaisuusskenaariota voidaan tehdä useilla eri tavoilla. Usein pyritään löytämään rajallinen määrä kriittisiä epävarmuuksia. Kriittisten muuttujien erilaiset vaihtoehdot tuottavat joukon tarinoita, jotka yhteinen pääkysymys ja tietopohja sitovat toisiinsa mielekkääksi erilaisten mahdollisten tulevaisuuksien hahmotukseksi. Muuttujat voidaan esittää myös matriisina. Tällainen avoin tulevaisuustyö ei ole vanhan sairaala-alueen konseptisuunnittelussa kovin perusteltua. Tärkeämpää on helpottaa kunnan ja muiden toimijoiden strategista päätöksentekoa ja luoda reaktiokykyä muuttuvissa tilanteissa. Tästä syystä esitämme yhden skenaarion, joka avaa vanhan sairaala-alueen nyt tyhjillään olevien rakennusten uuden käytön pelikentän. Skenaario pyrkii tunnistamaan ensimmäiset ja oleelliset siirrot, jotka saavat paikan tekemisen prosessin vauhtiin. Se hahmottaa toisaalta rakennukset ja paikat, jotka voivat kehityksen mittaan saada erilaisia tai vaihtoehtoisia käyttöjä, ja toisaalta käytön rytmit, jotka ulottuvat hetkellisistä tapahtumista tilapäisten ja siirtyvien käyttöjen kautta pysyviin käyttöihin. Kuten moneen kertaan on todettu, paikan tekeminen on toimijalähtöistä, ja sen kuluessa tarvitaan konseptiin pohjautuvaa ohjausta, kuratointia. Kuraattori ideoi ja raamittaa muutosta, mutta ei tee päätöksiä eri toimijoiden puolesta eikä varsinkaan niiden yli. Liitteessä esitetään eräs alueen rakennusten ja ulkotilojen skenaariomatriisi, joka voisi olla alueen kuraattorin työkalu ja väline vuokralaisten kanssa käytävissä keskusteluissa. Konseptisuunnitelman ydinajatuksia: HEL SIN R PO KI - VO O Täydennysrakentaminen JOKILAAKSO Vista Cool Pohjoinen Täysin uusiutuvat ja myrkyttömät materiaalit LOT PARITA Iätön puu- ja kivirakentaminen . MODUL OT RIVITAL NIKKILÄN KESKUSTA Ymmärrys historiasta TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VISTA Residenssit VANHAN MILJÖÖN KUNNOSTAVA YLLÄPITO KEIDAS Monikäyttöisyys Yhteisöllisyys Rauha ja hiljaisuus Minimalistinen luksus Äänitaide, musiikki SPA Sosiaalisesti avoin julkinen ulkotila JO Itäisen jokipuiston portti ja esittelytila M KI M JÖ AI IL Taideterapia Keidas Ö SA AV T TA V Etelä AT R M A IU 1 M SE Pyrkimys rakentamalla parantaa maisemaa ja ekosysteemejä M M A 2 ISSA Lämpö, kuumuus SE AI U TE Hoiva Rikkaat asumatypologiat VANHA SAIRAALA-ALUE Ammattimainen työ Ruoka ja nautinnot Vilkkaus, meno ja meininki Itse tekeminen, DIY, harrastukset Ekologiset rakennusmateriaalit Markkinat, tapahtumat Urheilu ja liikunta Spa Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 27 Työosuuskunta Liikkuvat hoivayrittäjät Lounaskahvila Info VISTA Konttiaukio Kesäklubi KEIDAS Artborgin aukio Lauantai-markkinat Liikunta Pienpanimo Viljelypalstoja lisätään Katsomo Viljelypalstojen kuivaamo ja kellari 2020 28 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Juhlatalon eteläpuolelle rakentuu taiteilijoiden ja käsityöläisten konttiaukio. Istutuksia parannetaan. Taideohjelma tuo alueelle ääniteoksia ja uniikkeja äänen ja hiljaisuuden paikkoja. Kesäresidenssi avautuu osana Taideohjelmaa. Vedenpuhdistamossa on kesäviikonloppuisin klubi. Sipoon valtuusto kokoontuu Juhlatalossa. Uuden hallintorakennuksen alkuperäinen tilajako, eli kaksi alinta kerrosta julkisemmassa käytössä ja kolme ylintä asuntoina, tehdään näkyväksi. Alakerroksissa toimii työosuuskunta, lounaskahvila, Nikkilän kehittämisen infopiste ja muita kunnan palveluja. Rakennusta reunustavat ulkotilat otetaan työosuuskunnan käyttöön rentoutumisen ja ideoiden vaihdon puistona. Yläkerroksien asuntoja myydään ja vuokrataan lofteiksi metritavarana jotka asukkaat itse kunnostavat. Länsisivun huoneita avataan isoiksi parvekkeiksi Keittiö-ruokalan päätilassa on markkinatapahtumien aikana tilapäinen katuruokahalli, vaihtuvien ravintoloitsijoiden pelikenttä. Pienyrittäjät, mm. juustola, pitävät maantasoa pysyvämmin käytössä ja torjuvat ilkivallan mahdollisuutta. 2020 Artborgin aukiolla järjestetään taiteeseen, ruokaan ja liikuntaan liittyviä tapahtumia. Jokipuiston Lauantaimarkkinat / Åparkens Lördagsmarknad on jo vakiintunut näkyvänä ja isoja yleisöjä keräävänä lähiruokatapahtumana. Kasvihuone on muuttunut kokeelliseksi puutarhaksi. Talleissa ja työttömien tuvassa aloittaa ekologisten rakennusmateriaalien ja menetelmien keskus. Vanhassa sikalassa toimii pienpanimo Åparkens Bryggeri Kellotalossa jatkaa asukastila ja pieni urheilutila. Omaehtoiset ”borgit” laajentuvat. Nikkilän Nikkilän vanhan vanhan sairaala-alueen sairaala-alueen konseptisuunnitelma konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Livady Livady 24.8.2015 24.8.2015 29 29 Jokilaakso rakentuu, Itäisen Jokipuiston sisääntuloaukio saa uusia käyttöjä VISTA Kauppa-ja yritysalueen ensimmäiset rakennukset Muotopuutarha Työn ja taiteen cool miljöö KEIDAS Modulaariset rivitalot, 7900 kem2 Palstaviljelmät Katettu tori Ekologisen rakentamisen keskus Uusi yhteys joen yli Maisemakorttelit #1, 3700 kem2 Idättämö-Gym 400 kem2 2030 30 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Juhlatalon käytöt lisääntyvät vähitellen, taiteilijaresidenssi muuttuu ympärivuotiseksi ja ottaa käyttöön muutamia Uuden hallintorakennuksen lofteja. Juhlatalon ja Uuden hallintorakennuksen väliin on tehty toteutumatonta E.A. Kranckin suunnitelmaa heijasteleva puutarha. Tenniskentät, ruohopintaiset keilauskentät ja muut puistoympäristöön sopivat tyylikkään meiningin liikuntapaikat on rakennettu ja toimivat osana coolia työn ja taiteen ympäristöä. Vedenpuhdistamo on taiteen ja musiikin käytössä lämpimät kuukaudet. Eteläsivulla pop up –ravintola ja terassi. Jokilaakso on suurelta osin rakentunut. Työosuuskunta suunnittelee Uuden hallintorakennuksen tien puoleista täydennysosaa ja Itäisen jokipuiston sisääntoloaukiojn uusia käyttöjä. Ensimmäiset täydennysrakentamisen kohteet käynnistyvät. 2 , kerrosluku 2 2–3, et = 0,22; kerrosalaa yhteensä 7900 m . Maisemakorttelit #1: tonttiala 9600 m2, et = 0,38; kerrosalaa yhteensä 3700 m2. · Modulaariset rivitalot: tonttiala 35000 m · Artborgin aukio kukoistaa. Panimo on siirtynyt Vanhasta Sikalasta suurempiin tiloihin KeittiöRuokalaan. Sikalassa ja sen lacaton-vassal -henkisessä täydennysosassa toimii Idättämö-Gym. Aukio katetaan tyylikkäällä puurakenteisella katoksella. Keittiö-ruokalalle on kaksi perusvaihtoehtoa: 1) ruokaan ja juomaan liittyvien käyttöjen kasvu ja vakiintuminen, ml. panimoravintola, ja Nikkilässä kohtaavia risteilyturisteja palveleva ravintolakokonaisuus; 2) mikäli Keitaan ruokatapahtumat eivät kasva odotetulla tavalla, rakennus voi tässä vaiheessa tulla asuntokäyttöön ryhmärakentamisen pilottikohteena. 2030 Kellotalon pohjakerroksen käyttö monipuolistuu Jokipuistoseuran toiminnan kehittyessä ja ”borgien” lisääntyessä. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma LivadyLivady 24.8.2015 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto 24.8.2015 31 VISTA Pohjoiset täydennyslamellit, 3700 kem2, Uudensillantie ja sisääntuloaukio Festivaalialue Kauppa-ja yritysalue, 4500 kem2 Raitin varrella puistokulttuuria Paritalot, 7400 kem2 KEIDAS Spa-hyvinvointikeskus, 3300 kem Sipoon kulttuurisauna Maisemakorttelit #2, 3100 kem2 2040 Atriumtalot, 2100 kem2 Katuyhteys Öljytielle 32 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Uuden hallintorakennuksen pohjoispuolen täydennysrakentaminen valmiina, tavoitteena parantaa rakennuksen käytettävyyttä ja suhdetta muuttuneeseen kaupunkiympäristöön. Vedenpuhdistamoon tulee elektronisen ja kokeellisen äänitaiteen keskus. Sen länsipuolinen alue festivaalikenttänä. Artborgin aukiolla myös tallit ja työtupa korjataan uusiin ruokatoiminnan ja liikunnan käyttöihin. Pientä lisärakentamista osana korjauksia. Idättämö-gymin viereen nousee suurehko spa-hyvinvointikeskus, jonka ravintola tukeutuu alueen lähiruokaan. Puistot ja tyylikkäästi maisemoidut palstaviljelyalueet sairaalanmäen ja täydennysrakentamisalueiden välissä valmistuvat. Keittiö-ruokala: Vaihtoehto 1: Keittiö-ruokalan ruoka- ja ravintolakokonaisuus käyttää talon kaikki tilat. Myös ulkotiloja on otettu käyttöön katoksina ja terasseina. Etelänpuoleinen aukio on muotoiltu uudelleen porrastuviksi oleilupinnoiksi. Vaihtoehto 2: Keittiö-ruokala asuintalona, jonka pohjakerroksessa on muutamia palveluita ja jakamistaloutta palvelevia vaihdon tiloja. Suuri tila asukkaiden sisäpuutarhana. Lähiympäristö puistomainen omena- ja kirsikkatarha. · · Kellotalo sivurakennuksineen korjataan asunnoiksi. Asukastila jatkaa ja pitää talon kulman kaikille avoimena. Täydennysrakentaminen jatkuu. Kauppa- ja yritysalue: tonttiala yhteensä 17600 m2, et = 0,25; kerrosalaa yhteensä 4500 m2. Paritalot: tonttiala yhteensä 25800 m2, et = 0,28; kerrosalaa yhteensä 7400 m2. Maisemakorttelit #2, tonttiala yhteensä 6200 m2, et = 0,5; kerrosalaa yhteensä 3100 m2. Atriumtalot, tonttialaa yhteensä 9100 m2, et = 0,23, kerrosalaa yhteensä 2100 m2. · · · · 2040 NikkilänNikkilän vanhan vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Livady Livady 24.8.2015 sairaala-alueen konseptisuunnitelmaArkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto 24.8.2015 33 Pohjoinen Vista Etelä Cool Keidas Residenssit Ruoka ja nautinnot Rauha ja hiljaisuus Vilkkaus, meno ja meininki Äänitaide, musiikki Itse tekeminen, DIY, harrastukset Ammattimainen työ Ekologiset rakennusmateriaalit Itäisen jokipuiston portti ja esittelytila Markkinat, tapahtumat Taideterapia Urheilu ja liikunta Hoiva Spa 2020 2020 Juhlatalossa järjstetään tapahtumia, ja Sipoon valtuusto kokoontuu siellä. Kokouspäivien jälkeen keskusteluja ajankohtaisista aiheista ja elokuvanäytöksiä. Juhlatalosta ja Konttiaukiosta tulee koko Nikkilän kannalta keskeinen paikka. Uusi hallintorakennus otetaan käyttöön vähitellen. Liikkuvien yrittäjien ja luovien alojen Työosuuskunta on aktiivinen uusi toimija. Rakennus ja sitä reunustavat ulkotilat toimivat rentoutumisen ja ideoiden vaihdon puistona, joka alkaa houkutella myös Nikkilän ulkopuolisia yrityksiä. Artborg ja sen aukio ovat uuden toiminnan sydän. Jokipuiston Lauantaimarkkinat / Åparkens Lördagsmarknad on jo vakiintunut, ja monet sisätilojen käytöt liittyvät tapahtumiin. Lauantaimarkkinoiden aikaan tilat ovat esimerkiksi väliaikaisina myyntipaikkoina ja katu aukion ja sikalan välissä suljetaan autoilta. Keittiö-ruokala on väliaikaiskäytöissä. Kellotalon omaehtoisten tapahtumien ja tilojen konseptointi ”borg”-nimellä voi laajeta eri puolilla aluetta: brittihenkinen tikkapubi Dartborg, nuorten animaatiostudio Bartborg, biopolttoainekisa Kartborg, uusyritysten Startborg, mobiilisovellusten Smartborg, jne. Urheilukentän itäreunalle tehdään matala katettu katsomo, jonka katos jatkuu kadun yli markkina-alueelle. Viljelypalstoja on lisätty. Katsomon eteläpäässä on palstaviljelijöiden varasto ja kuivaamo. 2030 Juhlatalon ja Uuden hallintorakennuksen käytöt lisääntyvät vähitellen. E.A. Kranckin suunnitelmaa heijasteleva muotopuutarha ja tyylikkään meiningin liikuntapaikat, cool työn ja taiteen ympäristö, on jo laajemmin tunnettu. Jokilaakson ja Itäisen Jokipuiston välillä oleva Uudensillankatu muutetaan kävely- ja pyöräilypainotteiseksi. Joivarren pumppaamon tontti otetaan käyttöön ja parempi yhteys keskustaan avataan. Vedenpuhdistamon toiminta levittäytyy, myös Sipoon jokilaaksossa on tapahtumia. Uusi kevyen liikenteen reitti ja silta valmiina. 2030 Artborgin aukio saa pysyviä rakenteita, esim. puurakenteisen katoksen joka pidentää markkina- ja tapahtumaaikaa useilla kuukausilla. Vanhan sikalan kylkeen tehsään tyylikäs täydennys, Idättämö-Gym. Pienpanimo ja tislaamo siirtyvät Keittiö-ruokalaan. Uusi katuyhteys Öljytielle avataan ja täydennysrakentaminen alkaa Maisemakortteleista ja Modulaarisia rivitaloista. Tapahtumissa tilapäisesti suljettua katujaksoa voidaan pidentää. Myös urheilukentän katsomo katoksineen ja siihen integroidut viljelijöiden tilat laajentavat tapahtumissa aktiivista aluetta. Ylilääkärin asunto on jälleen asuinkäytössä. 2040 2040 Koko Itäisen Jokipuiston pohjoisreuna on aktiivista julkista tilaa. Äänitaiteen keskuksen länsipuolinen alue festivaalikenttänä, jokivarressa monenlaista virkistystä. Sisääntuloaukion varrella on näyttelytilaa, lounaspaikka ja alueen info-piste. Uuden hallintorakennuksen täydennysrakentaminen parantaa sen suhdetta muuttuneeseen kaupunkiympäristöön. Tilallisesti vanha sairaala-alue on 2040 uudessa roolissa yhtenä tiivistyvän Nikkilän kaupunginosana. Tästä syystä rajojen artikulointi myös täydentämällä on RKY-alueen sisälläkin kokonaisuuden kannalta perusteltua ja arvokkaan alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeätä. 34 Lämpö, kuumuus Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady Artborgin aukion tallit ja työtupa korjataan ja niitä laajennetaan ympäristöön sopivalla tavalla. Idättämö-gymin viereen nousee lähiruokaan ja hoitavaan ympäristöön tukeutuva suurehko spa-hyvinvointikeskus, joka viimeistään tekee Nikkilän jokipuistosta koko Uudellamaalla tunnetun käyntikohteen. Lisää rakennuksia otetaan käyttöön, ja täydennysrakentaminen puistoineen ja viljelyalueineen saa lopullisen muotonsa. Kävely- ja pyöräilyreitteja verkotetaan paremmin, alue rakentuu kävelypainotteisena. Uuden sikalan osa jatkaa asukas- ja harrastustilana täydennysrakentamisen keskellä. 24.8.2015 RAK. NRO 8 17 Konseptisuunnitteluprosessin kuluessa esiin nousseita käyttöideoita rakennuksittain. Hetkelliset ja lyhytaiktaiset käytöt vaativat vain pieniä korjauksia ja investointeja. Vasta pitkäaikaisen käytön löytyessä tehdään perusteellisia korjauksia, käyttäjän ja käytön ehdoilla ja vanhaa miljöötä ja rakennustapaa kunnioittaen. NIMI RAKENNUS‐ VUOSI KERROS‐ ALA HETKELLINEN KÄYTTÖ LYHYTAIKAINEN KÄYTTÖ PITKÄAIKAINEN KÄYTTÖ Potilasrakennus Kasvihuone 1914 1937 620 140 Talli 1914 185 ‐ kokeellinen puutarha pienpanimo, kesäkahvila asuminen talvipuutarha 18 ‐ lähiruokatorin sisämyyntipaikka lähiruokatorin sisämyyntipaikka 19 Vanha sikala 1914 220 20 Varasto 1914 120 lähiruokatorin sisämyyntipaikka lähiruokatorin sisämyyntipaikka, urheilutapahtumien aputila 24 26 Ylilääkärin asunto 1914 Vedenpuhdistamo 1957 470 285 ‐ festivaaliklubi 29 Juhlatalo 1939 1270 31 Uusi hallintorakennus 1955 4740 vuokrattava juhlapaikka ‐ 33 Kellotalo 1915 1280 taidehappeningtila 34 Keittiö‐ruokala 1914 2050 pop‐up‐ katuruokahalli 35 Artborg 1938 1220 51 Sikala 1960 770 konserttisali, taidehappeningtila, lähiruokatorin sisämyyntipaikka sadonkorjuujuhlien aputila pienpanimo, kesäkahvila ekologisten materiaalien ja rakennustapojen verstas, jakamistalous‐ varasto ‐ treenikämppä‐ kampa, pop‐up‐ ravintola valtuustosali, elokuvateatteri työosuuskunnan toimitila, Nikkilän kehittämisen infopiste asukastila, urheilutila, ”borgit” juustola, katuruokahalli, jakamistalouden toimitiloja ‐ Artborgin aukio 2020 ‐ Juhlatalon aukio 2020 ‐ Urheilukenttä + katsomo 2020 ‐ Muotopuutarha 2040 lähiruokatori, hyvinvointi‐ ja ekorakentamis‐ tapahtumat äänitaidepuisto, musiikkifestivaali‐ alue urheilu‐ ja hyvinvointi‐ tapahtumat taideopetus, juustola, pienpanimo julkinen oleskelu käsityöläisten ja taiteilijoiden konttiaukio liikunta perinne‐ ja työosuuskunnan ja kulttuurikasvien residenssin kukintajuhlallisuudet tapahtumat, messut ekologisten materiaalien ja rakennustapojen keskus, liikunta‐ ja hyvinvointipalvelujen tila idättämö‐gym ekologisten materiaalien ja rakennustapojen keskus asuminen kokeellisen äänitaiteen keskus, yökerho, studiotila taiteilijaresidenssi, elokuvateatteri työosuuskunnan toimitila, loft‐ asumista, hoiva ja terapia, lounaskahvila asuminen, asukastila ravintolakokonaisuus, ryhmärakentamisen pilottikohde, sisäpuutarha kuvataiteen ja esittävän taiteen keskus ekologisten materiaalien ja rakennustapojen keskus julkinen oleskelu liikunta, katsomoon integroitu lähiviljelijöiden juureskellari ja kuivaamo tyylitietoisen perinneurheilun pelikenttäalue, puistokulttuuri, rauhoittuminen Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 35 36 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 37 Täydennysrakentamisesta sairaala-alueen ympäristössä 2020 Vanhan miljöön arvot säteilevät uuteen: sekä vanhojen sairaalarakennusten uusia käyttöjä että täydennysrakentamista luonnehtivat tulevaisuudessa – ymmärrys historiasta, sopeutuva uudiskäyttö, iätön puu- ja kivirakentaminen, täysin uusiutuvat ja myrkyttömät materiaalit; – hybridiset toiminnot, monikäyttöisyys, rikkaat asumatypologiat, minimalistinen luksus, resurssitehokkuus ja yhteisöllisyys sekä; – sosiaalisesti avoin julkinen ulkotila ja pyrkimys rakentamalla parantaa maisemaa ja ekosysteemejä. Itäinen Jokipuisto olisi erinomainen koealue ympäristöstä ja ihmisistä huolta pitävälle – välittävälle ja regeneratiiviselle – urbanismille. Näemme täydennysrakentamisen sosiaalisten, tilallisten ja teknisten innovaatioiden laboratoriona, jossa on mahdollista tehdä nykynormeista poikkeavia ratkaisuja, ei vähimmin RKY-statuksen ansiosta. Esimerkiksi vanhojen, terveiden rakennusmenetelmien hyvinkin laaja käyttäminen myös uudisrakentamisessa voisi sairaala-alueen vaikutuspiirissä olla neuvoteltavissa. Paikallinen ja seudullinen osallistuminen on kiinteä osa Itäisen Jokipuiston suunnittelua. Teknisissä kysymyksissä vaaditaan rajua asennemuutosta. Vuonna 2015 vallitsevat rakennustavat eivät enää tulevaisuudessa täytä kestävän rakentamisen kriteerejä. Ympäristötietoisuuden ja -vastuun kasvaessa nykyisin vielä yleisesti hyväksytyt 50 vuoden elinkaaret, haitalliset aineet ja hetkellisesti energiatehokkaat, mutta korjauskelvottomat kertakäyttörakenteet jäävät historiaan. Tulevaisuudessa ylläpidettävyys, sustainability, nousee kriteereistä tärkeimmäksi. 38 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Uuden Nikkilän rakennuskannan tulee jakaa arvot kaikkein vanhimman, elinkaariajattelua edeltäneen rakennuskannan kanssa: sen tulee olla jälleen teknisesti yksinkertaista, määräämättömästi ylläpidettävää sekä luonnonmukaisia ja loppumattoman runsaita materiaalivirtoja hyödyntävää. Nikkilän vanhin ja arvokkain rakennuskanta on elävänä osoituksena noiden arvojen toimintavarmuudesta. Tulevaisuuden kestävän rakentamisen reseptiin kuuluu: Tässä vaiheessa mainittavaa täydennysrakentamista ei vielä ole toteutunut, mutta ensimmäisten alueiden suunnittelu ja markkinointi voi olla käynnissä. Ekologisten materiaalien ja työtapojen keskus on perustettu Artborgin aukion kylmiin rakennuksiin. Työkokeiluja ja koerakennuksia aukion piirissä. Juhlatalon edustalla kontteja ja tilapäistä paviljonkirakentamista. – hyvä arkkitehtuuri – täysin myrkytön materiaalipaletti – riippumattomuus fossiilisista ainevarastoista – ennalta määrittelemättömän pitkä elinkaari – edullinen ylläpito – helppo korjattavuus – yksinkertaiset ja vikasietoiset massiivirakenteet (kennotiili ja liimaton massiivipuu) 2030 Ensimmäiset täydennysrakentamisen kohteet ovat käynnissä. Useimmat rakennustypologiat mahdollistavat työ- ja palvelutilat katutasossa, ja niiden kautta alueen omaehtoisen ”mikrotalouden” ja sosiaalisen verkon muodostumista. – suodattamaton painovoimainen ilmanvaihto – runsas luontoyhteys Modulaariset rivitalot, et 0,22, kerrosalaa yhteensä 7800 m2. – oma lähiviljelyala Arkkitehtuurissa oleellista on esteettinen moniarvoisuus ja etenkin typologinen rikkaus. Asumisen monimuotoisuus on myös tilallinen kysymys. Keskenään erilaiset mutta kooltaan järkevät asunnot antavat mahdollisuudet erilaisille asukkaille ja perheille, ml. uusperheet, monisukupolvinen asuminen, yhteisöt ja asumiseen liittyvä työ. Muunneltavuus ja monikäyttöisyys ovat sekä materiaalipaletin että arkkitehtuurin ominaisuuksia. Asunnot avautuvat julkiseen vaihtelevilla tavoilla, mutta kauttaaltaan nykyistä rakentamistapaa aktiivisemmin ja urbaanimmin. Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Avoimeen 1950-luvun ympäristötyyppiin sovitettuja muunneltavia rivitaloasuntoja, kerrosluku 2–3. Melko laajat puoliyksityiset pihat lounaaseen. Mahdollisuus työ- tai palvelutilaan katutasossa. Maisemakorttelit #1, et 0,38, kerrosalaa yhteensä 3700 m2. Avoimen jokilaakson maisemaa kehystäviä suurehkoja, muunneltavia ja moneen käyttöön taipuvia kaupunkirivitaloja. Kerrosluku 1–2. Mahdollisuus työ- tai palvelutilaan katutasossa. 2040 Täydennysrakentaminen jatkuu ja monimuotoistuu. Puistot ja asumiseen liittyvät lähipalvelut asuntojen työtiloissa saavat uusia muotoja – syntyy uudenlaista toimijalähtöistä ja rentoa urbaanisuutta. Maisemakorttelit #2, et 0,50, kerrosalaa yhteensä 3100 m2. Tiiviimpi versio maisemaa rajaavista kaupunkitaloista. Mahdollisuus työ- tai palvelutilaan. Atriumtalot, et 0,23, kerrosalaa yhteensä 2100 m2. Kokoojakadun varteen sijoittuu oman pihan ympärille kiertyviä atriumtaloja, joiden suljettujen sivujen ansiosta avoin puisto- ja peltomaisema limittyy asumiseen. Kerrosluku 1. Paritalot, et 0,28, kerrosalaa yhteensä 7400 m2. Åkernäsin hyvään ilmansuuntaan avautuva rinne rakentuu omatonttisina pareiksi kytkettyinä kaupunkipientaloina. Katuvarressa voi olla pieni kylmä apurakennus. Kauppa- ja yritysalue, et 0,25, kerrosalaa yhteensä 4400 m2. Järkevän kokoisia yritystiloja pääkadun varressa. Sport & spa –keskus, et 0,5, kerrosalaa 3700 m2. Keitaan uudistumisprosessin loppuhuipentuma, laajahko uusi liikuntaan ja ruokakulttuuriin liittyvä kokonaisuus etelään avautuvassa peltomaisemassa. Mahdollisuus erilliseen saunaan puron rannassa. Uuden hallintorakennuksen ja Uudensillantien täydennys, 3700 m2. Kaksikerroksiset rakennukset muodostavat selkeän rajan. Ne muuttavat Jokilaakson uudisalueen ja Itäisen jokipuiston välissä kulkevan Uudensillantien katumaiseksi, ja sitä kautta tukevat Jokilaakson suunnittelutavoitteita. Uuden hallintorakennuksen laajennus toimii taloudellisena porkkanana rakennuksen korjaamiselle ja uudelleenkäytölle paikan tekemisen pioneerivaiheen jälkeen. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 39 40 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 6 Toteutumisen kysymyksiä Sipoon kunta on avainasemassa vanhan sairaala-alueen kehittäjänä. Kunnan omistama mutta itsenäisesti visiota ja sovittuja tavoitteita toteuttava kiinteistöyhtiö on yksi vahva organisaatiomalli. Täydennysrakentamisen tuotoilla voidaan kattaa välttämättömät korjaukset ja ympäristötyöt. Vanhojen rakennusten täydelliseen saneeraamiseen tuotot eivät riitä, eikä saneeraus olisi toivottavaakaan. Paikan tekemisen prosessi ja toimijat Kuten luvussa 4 todettiin ja esimerkein osoitettiin, paikan tekeminen vaatii yhtäältä selvän tulevaisuuden vision ja toisaalta menettelyn, jolla tilat luovutetaan konsepteihin perustuen valikoiden uutta kokonaisuutta rakentavaan ja tukevaan uuteen käyttöön (etupäässä vuokralle). Lisäksi tulee huolehtia, että alueen tuotoista tai muista varoista osoitetaan riittävästi resursseja toimintaa tukevaan julkisten tilojen tai yleisten toimintojen kehittämiseen. Alueen merkittävin omistaja, Sipoon kunta, on avainasemassa prosessin käynnistämisessä ja pitkäjänteisistä toimintaedellytyksistä huolehtimisessa. Kunnalla on mahdollisuudet ottaa aloite käsiinsä, toimia konseptin muokkaajana, vahvistajana, vakauttajana ja sitä kautta toiminnan taustatukena. Kunnan roolin keskeisyys vahvistui kevään 2015 maanomistajatapaamisessa, jossa kävi ilmi että sekä Keittiö-ruokalan omistava Helsingin kaupunki että Uudesta hallintorakennuksesta kiinnostunut YIT antavat kunnalle vapaat kädet kehittää näitä rakennuksia koskevia ideoita ja myös ottaa niitä käyttöön, kunhan turvallisuuden minimiehdot täyttyvät. NCC on edelleen sitoutunut Kellotalon ja Potilasrakennus 8:n kehittämiseen, mutta on nyt odottavalla kannalla ja pitää tilapäiskäyttöjä järkevinä. Vaikuttaa siis siltä, että kaikki toimijat ovat valmiita uuteen alkuun ja asumiskäyttöä laveampaan mahdollisuuksien kartoittamiseen. Helsingin kaupungin päätavoite on saada omistuksensa myytyä, eikä se tee alueelle investointeja. On suositeltavaa, että Sipoon kunta sitoutuu Itäisen Jokipuiston kehittämiseen pitkäjänteisesti ja hankkii keskeiset rakennukset omistukseensa aina mahdollisuuden avautuessa. Olisi virhe kunnalta pyrkiä nopeasti realisoimaan kiinteistöomistus, jolloin edellytykset vaikuttaa kehitykseen heikkenisivät. Tämä on myös käytännössä osoittautunut vaikeaksi. Suositeltavaa on pysyä omistajana ja ajatella hyöty pikemminkin välillisesti, esimerkiksi laajempana kiinteistöjen arvojen nousuna tai uusina palveluina alueella. Kiinteistöjen yleisestä arvon noususta kunta voi hyötyä esimerkiksi myydessään maata uudisrakentamiseen lähettyviltä. Uudet palvelut luovat työpaikkoja, tuovat verotuloja ja parantavat kaiken kaikkiaan alueen vetovoimaa. Onnistuessaan vanhan sairaala-alueen kehittäminen vaikuttaa laajemmin Nikkilän ja jopa koko Sipoon brändiin ja vetovoimaan. Kun visio Itäisen Jokipuiston tulevaisuudesta on riittävän kirkas, on syytä selkeyttää prosessi, jolla tiloja aletaan markkinoida ja vuokrata. Itäisessä Jokipuistossa aloitetaan paikan tekeminen melko alusta, jolloin tärkeintä on löytää oikeat toimijat, jotka uskaltavat olla mukana tekemässä uutta paikkaa muodostetun vision puitteissa. He ottavat riskin yhtä lailla kuin kunta. Kuten esimerkit osoittavat, yksi voimakas houkutin, johon alueen kiinteistöt antavat hienon mahdollisuuden, on tilojen vuokraaminen lähtökohtaisesti raakatiloina niin, että toimijat muokkaavat ne itselleen sopiviksi, toki miljöötä kunnioittaen. Näin voidaan pitää myös vuokrat edullisempina, millä mahdollistetaan uudenlaiset toiminnot ja uusi tekemisen meininki, ja vähennetään uuteen sijaintiin liittyvää riskiä. Tarvitaan myös kehittäjäkoordinaattori, jolla on reflektoiva näkemys kokonaisuudesta ja hiljalleen kehkeytyvästä toiminnallisten elementtien suhteesta. Itse toiminnan kehittäjinä avainasemassa ovat yritykset ja yhdistykset. Niiden toimia ei tule mikromanageroida, vaan luottaa visionääriseen näkemykseen alueen tulevaisuuden rakentumisesta. Toisaalta vuokramarkkinoinnin ja toisaalta palveluiden ja tapahtumien kohderyhminä on syytä nähdä ainakin: – Oman mäen asukkaat – Nikkiläläiset – Lähitienoon asukkaat, esim. Talman ja Keravan suunta – Uusmaalaiset – Turistit Paikan tekemisen esimerkeissä kävi ilmi se, että kuraattorin täytyy olla valmis tasapainottamaan vuokralaiskirjoa, mikäli se yksipuolistuu liikaa. Juuri nyt, kun kysyntää on niukasti, tämä vaikuttaa turhalta huolelta, mutta voisi esimerkiksi olla mahdollista, että Helsingin seudun kysyntään ja turismiin perustuva ravintola- ja tapahtumakäyttö alkaisi syrjäyttää lähiasukkaille ja nikkiläläisille tärkeitä asioita, kuten asukastoimintaa ja liikuntaa. Tietty balanssi on tarpeen, samoin taloudelliset vivut sen ylläpitämiseen. Groningenin Het Palais tarjoaa tähän esimerkin. Rakennusten ja ulkotilojen käytön hallintaa helpottaa käyttöjen ajallinen jako kolmeen – Hetkelliset tapahtumat – Lyhytaikaiset käytöt (muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen) – Pitkäaikaiset ja pysyvät käytöt Käytön aikajänne vaikuttaa suoraan mahdollisiin ja tarvittaviin investointeihin: vain pitkäaikaisiin tehdään merkittäviä korjaus- ja uudisinvestointeja. Usein eri rytmiset käytöt voivat elää hyvin rinnakkain. Melko usein hetkelliset ja lyhytaikaiset käytöt voivat myös siirtyä paikasta toiseen. Jos ja kun jokin lyhytaikainen käyttö alkaa vakiintua, kuraattorilla täytyy olla keinoja auttaa tilojen perusteellisemman kunnostamisen vaatimien lupien saamisessa. Joskus myös investointien tukeminen esim. kunnan takauksin saattaa tulla kyseeseen. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 41 Organisoinnin vaihtoehdot Taloudellinen tarkastelu Mikä sitten olisi paras Itäisen Jokipuiston kehittämisen organisaatiomalli? Konseptisuunnitelman teon kuluessa olemme vakuuttuneet siitä, että ajatus kiinteistöjen myynnistä eniten tarjoavalle ei toimi nyt eikä tulevaisuudessa. Vaihtoehdot lienevät: Konseptisuunnitelman taloudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia tarkasteli Majatec Oy / Antti Kurvinen ja Jaakko Vihola. Tarkastelun pohjana oli suunnitelman luonnosvaihe maanomistajille tehdyn esittelyn (19.5.) jälkeen hieman kehitettynä. Tarkastelussa on hahmotettu: 1 Muodostetaan kunnan omistama kiinteistöyhtiö, joka huolehtii kehittämisestä keskitetysti, poliittisen visiopäätöksen ja asetettujen sisällöllisten ja taloudellisten tavoitteiden raameissa. Paikan tekemisen kannalta hyvin tärkeässä roolissa ovat ne yritykset, yhdistykset ja muut toimijat, joille tiloja vuokrataan (tai myydään), ja joiden tulisi luoda tiloihin uuden kokonaisuuden kannalta oleellista toimintaa. Kiinteistöyhtiön täytyy pystyä neuvottelemaan näiden toimijoiden kanssa joustavasti ja fasilitoimaan eri tyyppisiä kehityskulkuja. Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallinto- ja toimintapa on kansainvälisestikin parhaita esimerkkejä kunnan omistamasta mutta itsenäisesti toimivasta paikan tekijästä. 42 2 Otetaan suuri osan tiloista kunnan omaan käyttöön. Tätä vaihtoehtoa on aiemmin tutkittu mm. kunnanviraston ja kunnanvaltuuston osalta. Jos suuri osa nyt tyhjistä tiloista olisi kunnan käytössä, vuokraamisen / myymisen ongelma tietenkin pienenisi, mutta myös omaleimaisen paikan tekemisen edellytykset supistuisivat. Puhtaasti taloudellisesti laskien vaihtoehto ei liene halpa, sillä korjauskulut tulisivat suoraan kunnan kannettaviksi. Monet tilat eivät myöskään sovi virastokäyttöön tai eivät ole tilankäytöltään tehokkaita. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma 3 Ulkopuolinen vahva toimija vuokraa (tai omistaa) alueen. Teoriassa mahdollinen vaihtoehto, mutta käytännössä halukasta mesenaattia on hyvin vaikeata löytää. Jos tällainen toimija löytyisi, prosessin muut osat olisivat suunnilleen vastaavat kuin vaihtoehdossa 1. Kulttuuristen ja suojelutavoitteiden pitävä kirjaaminen olisi varmasti vaikeampaa kuin kunnan omistaman yhtiön mallissa. Toisaalta riskit olisivat uuden toimijan ongelma, eivät enää kunnan. Management Events -yhtiön rooli Billnäsissä on esimerkki tämän vaihtoehdon mukaisesta menettelystä. Billnäs-hankkeen ongelmien syitä voisi olla jatkossa hyvä analysoida. Arkkitehtitoimisto Livady 4 Jatketaan suunnilleen nykyisellään. ”Nollavaihtoehdon” edut ja haitat on tarpeen kirjata päätöksentekoa varten, vaikka nykyisen kaltainen ajelehtiminen tuskin on jatkossa toivottavaa. Ilmankin uusia yhtiömalleja tai taloudellisia päätöksiä kunta voi käyttää neuvottelu- ja informaatiovoimaa ja aloittaa prosesseja (esim. Taideohjelma), jotka tuovat alueelle uutta toimintaa. Visio ja sen jalkauttamiseen sitoutunut kuraattori jäävät puuttumaan. – Itäisen jokipuiston kehittämisen taustaa taloudellisesta näkökulmasta – Suunnitellun täydennysrakentamisen tuottoja toisaalta tontit myymällä ja toisaalta vuokraamalla – Nyt vajaakäytössä olevien rakennusten korjauskuluja kolmella erilaisella korjaustasolla – Lisäksi tehtiin teoreettinen tarkastelu tallin, varaston ja vedenpuhdistamon korvaamisesta uusilla vastaavan kokoisilla rakennuksilla Itäisen Jokipuiston alueelliset ominaisuudet ja markkinahinnat Itäisen Jokipuiston sijainti on paikallisesti edullinen Nikkilän keskustan reunavyöhykkeellä. Urban Zone hankkeessa (SYKE) laaditun vyöhykejaon mukaan tällaisen alueen ominaispiirteitä ovat mm. lyhyt pyöräily- tai kävelymatka keskustaan, usein monipuolinen joukkoliikenteen tarjonta sekä monipuolinen kaupunkirakenne. Vaikka Nikkilä on hieman syrjässä koko Helsingin seutua ajatellen, paikallisesti edullinen sijainti luo Itäisessä Jokipuistossa pohjan asuntojen ja tonttien suotuisalle hintakehitykselle. Alueelta on toimivat (joskaan ei tiheät) joukkoliikenneyhteydet muualle Helsingin seudulle, mikä tekee siitä mahdollisen asuinpaikan myös muualla työskenteleville. Lisäksi Nikkilän linja-autoasema on kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Tulevaisuudessa uusi asemakeskus on myös kohtuullisen matkan päässä. 24.8.2015 Jokipuiston alueen hintapyynnöt ja Sipoon postinumeoralueen 04130 asuntokauppojen keskihinnat. Tietojen lähde: oikotie.fi. K-market on lyhyen kävelymatkan päässä. Vähittäiskaupan läheisyys vaikuttaa lukuisten tutkimusten mukaan myönteisesti asuntojen arvoon (esim. Kurvinen & Wiley 2015). Myös hyvä koulutuspalvelujen saavutettavuus (päiväkoti ja alakoulu alueella, lukioon 1 km matka) puoltaa suotuisaa asuntojen hintakehitystä ja on vetovoimatekijä lapsiperheille. Suhteellisen hyvä sijainti näkyy myös tilastoissa. Tällä hetkellä Sipoon postinumeroalueen 04130 asuntojen keskihinta on Oikotien tilastojen mukaan 2198 €/m2. Myynti-ilmoitusten hintapyyntöihin perustuen Jokipuiston hintataso on selvästi postinumeroalueen keskiarvoa korkeampi: poikkeuksellisia kohteita hienossa miljöössä. Myös hintojen nousutrendi näyttäisi olevan Jokipuistossa hieman nopeampaa kuin Sipoossa keskimäärin. Korkeampi hintataso ja arvonnousupotentiaali mahdollistavat kunnan näkökulmasta myös rakennuskustannuksiin nähden korkeamman vuokratuoton. Pyyntihinnat ja toteutuneet kauppahinnat eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia, mutta erojen ollessa selkeitä voidaan tehdä suuntaa antavia päätelmiä. Yleisiä laskentaoletuksia – Vuosittaisena vuokrausperusteena käytettiin 6 % tonttimaan hinnasta (Sipoon kunta 2015) Seuraavat oletukset pätevät sekä olemassa olevien kiinteistöjen että uudistuotannon tarkasteluihin: – Oletettiin, että tonttivuokrat on sidottu Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksiin. Hinnan kehitystä kuvattiin viimeisen 10 vuoden kehityksen keskiarvolla, joka on +1,9 %/vuosi (Tilastokeskus 2015) – Kaikki laskelmissa esitetyt kustannukset ovat arvonlisäverottomia. – Toteuttamisen aikajänne: · Olemassa olevat rakennukset korjataan vuo- – Kassavirtojen diskonttaamisessa on käytetty 2 % laskentakorkoa. Korko on matala, koska kyseessä ovat pääosin kunnalliset investoinnit joiden laskentajaksot ovat melko pitkiä. den 2016 aikana tai vaihtoehtoisesti tasaisesti 10 vuoden aikana · Uudistuotanto rakennetaan aikavälillä 2020– – Kaavoitetun tonttimaan hinta alueella: · Kerros- ja rivitalotontit (indeksikorjattu) 230 €/kem 2030 2 (Peltola & Väänänen 2007) · Pientalotontit 260 €/kem (Sipoon kunta 2015) · Liiketilatontit 140 €/kem (Sipoon kunta 2015) 2 2 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 43 Täydennysrakentaminen: Kunnan tonttien myynnistä saamien kumulatiivisten tuottojen nykyarvo Täydennysrakentaminen: Kunnan tonttien vuokraamisesta saamien kumulatiivisten tuottojen nykyarvo Täydennysrakentamisen tuotot myynnistä saatavat tuotot vuoden 2041 kohdalla (21 vuotta vuokraustoiminnan aloittamisesta). Vuokraamisesta saatavat tuotot siis realisoituvat hitaammin, mutta pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna taloudellinen kannattavuus voi olla parempi. Laskelmassa on oletettu: – Kunta omistaa tällä hetkellä tontit, joille täydennysrakentamista on suunniteltu. Suunnitelman mukaisen kadunrakennuksen ja kunnallistekniikan kustannukset ovat noin 1,1 miljoonaa euroa. Voittoa kunnalle jää noin 7,8 miljoonaa euroa – vuokrausvaihtoehdossa pitkällä tähtäimellä selvästi enemmänkin. – Puolet toteutettavasta tuotannosta on pientaloja (rakennusoikeuden arvo 260 €/kem2) ja puolet rivitaloja (rakennusoikeuden arvo 230 €/kem2). – Uudistuotannon kokonaismäärä on 36 300 kem2. – Uusia katuja tarvitaan 2300 metriä (kokooja 800 m, tonttikadut 1500 m). Laskelmassa ovat mukana tonteille pääsyn mahdollistavat uudet kadut (ei kokoojakadun jatkoa etelään Öljytielle eikä maisemointi- ja puistotöitä). Kadunrakennuksen yksikköhintana on käytetty 480 euroa/m (katu, viemäri, valaistus). Vanhojen rakennusten korjauskulut Tarkastelussa on käsitelty seuraavien toimeksiannossa mainittujen rakennusten korjauskustannuksia: – Potilasrakennus 650 kem2 Laskelmassa on tarkasteltu sekä vaihtoehto, jossa kunta myy tontit ja niille kaavoitetun rakennusoikeuden, että vaihtoehto, jossa kunta vuokraa tontit. – Talli 185 kem 2 – Varasto 185 kem2 Tonttien tasainen myyminen asuinrakennuskäyttöön 10 vuoden (20202030) aikana johtaa noin 8,9 miljoonan euron tuottoihin. Jos tontit vuokrataan samaa tahtia ensimmäisen laskentatapauksen kanssa, ohittavat vuokratuotot Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma – Vanha hallintorakennus 1290 kem2 – Keittiörakennus 2050 kem2 – Artborg 1220 kem2 – Asuinrakennus (kiina) 210 kem2 – Asuinrakennus (kiina) 420 kem2 – Sikala 770 kem2 – Toteutus tasaisesti vuosien 2020 ja 2030 välillä (3 300 kem2/vuosi). 44 – Juhlatalo 1270 kem2 – Ylilääkärin asunto 470 kem2 – Vedenpuhdistamo 285 kem2 Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Rakennusten yhteen laskettu kerrosala on noin 9000 kem2 ~ 7500 htm2. (HUOM.: alaltaan laaja Uusi hallintorakennus puuttuu tästä alkuperäisen toimeksiannon mukaisesta laskelmasta.) Laskelmissa tarkasteltiin kolmea korjausrakentamisen tasoa: – Kevyet korjaukset (esim. kylpyhuone- ja keittiöremontti ja rakennusten sisäpintojen kevyt kunnostaminen): 500 €/htm2 – Perusteellinen kaikkien sisätilojen kunnostus sekä kevyet ulkopintojen käsittelyt: 1200 €/htm2 – Kunnostaminen sisältä ja ulkoa uudisrakentamista vastaavalle tasolle: 2000 €/htm2 Juhlatalo valaistuna; ”Juuret Sipoossa” -valoteos (Anne Leivo ja Nina Sivén) 17.10.–20.10.2013. Kuva: Sipoon kunta/ Kulttuuri. Laskelmat tehtiin olettaen, että korjaukset toteutetaan joko heti tai tasaisesti (750 htm2/vuosi) seuraavan 10 vuoden kuluessa. Kassavirtojen diskonttaamisessa käytettiin reaalisena laskentakorkokantana 2%. – Kevyen korjaamisen laskentaskenaario (500 €/htm2) johtaa 10 vuoden aikana tasaisella toteuttamisvolyymilla nykyarvoltaan noin 3,4 miljoonan euron suuruisiin kustannuksiin. Jos korjaukset toteutetaan välittömästi, ovat kustannukset noin 3,8 miljoonaa euroa. – Perusteellisen korjaamisen (1200 €/htm2) kustannusten nykyarvo toteutettaessa korjaaminen tasaisesti seuraavan 10 vuoden aikana on noin 8,2 miljoonaa euroa. Jos kaikkiin kiinteistöihin tehdään perusteellinen korjaus välittömästi, ovat kustannukset noin 9,0 miljoonaa euroa. – Jos tarkastellut kiinteistöt korjataan sekä sisältä että ulkoa uudistuotantoa vastaavalle tasolle (2000 €/ htm2), on kustannusten nykyarvo seuraavan 10 vuoden ajalta noin 13,7 miljoonaa euroa. Jos vastaavat korjaustoimenpiteet toteutetaan heti, ovat kustannukset noin 15 miljoonaa euroa. Jo korjatut Artborg ja Juhlatalo (yht 2490 kem2) poislukien rakennuskannan 10 vuoden aikana toteutettavan korjaamisen hinta-arviot eri korjaustasoilla ovat: – Kevyt 2,7 miljoonaa euroa – Perusteellinen sisä 6,5 miljoonaa euroa – Täyssaneeraus 10 miljoonaa euroa Korjauskulujen tarkastelussa ei arvioitu Sipoon kunnalle kiinteistöjen (lähinnä Keittiö-ruokala) hankinnasta aiheutuvia investointikustannuksia. Toisaalta laskelmasta puuttuvat mahdolliset vuokratuotot ja luovutusvoitot. Kyseessä on siis suuntaa antava yleisarvio. vajaakäytössä olevien rakennusten perusteelliseen korjaamiseen sisältä (Artborg ja Juhlatalo poislukien noin 6,5 miljoonaa euroa). Konseptisuunnitelman lähtökohta on se, että ylikorjaamista on syytä välttää ja korjaaminen kannattaa vaiheistaa paikan tarpeiden mukaan 10 vuoden jaksolle ja joissakin tapauksissa pitemmällekin. Paikan kehittämisessä on sekä ympäristön laatujen että taloudellisen järkevyyden näkökulmasta hyvä edetä hitaasti, uusia vuokralaisia täsmäratkaisuin palvellen ja avautuvia mahdollisuuksia tunnustellen. Täydellinen saneeraus sisältä ja ulkoa ei ole miltään kannalta mielekäs laskentaperuste. Kevyen korjaamisen strategiasta pitää kunnassa löytää yksimielisyys, jotta esim. rakennusvalvonta ei hankkeissa edellytä liian järeitä korjaustoimia. Laskelman selvä tulos on se, että Nikkilän sairaala-alueen paikkalähtöiseen kehittämiseen nyt esitetyt maankäytölliset ja tilalliset ratkaisut antavat hyvät mahdollisuudet. Järkevästi toimien ja kehitystä kunnan johdolla kuratoiden taloudellista marginaalia on sen verran, että yllätyksiinkin voidaan varautua eikä kehittäminen merkittävästi rasita kunnan kassaa. Täydennysrakentamisen toteuttaminen tontteja vuokraamalla on pitkällä tähtäimellä selvästi edullisempi vaihtoehto kuin tonttien myyminen. Jonkinlainen sekaratkaisu, joka varmistaa täydentämiselle hyvän alun, saattaisi sopia tilanteeseen parhaiten. Konseptisuunnitelmassa esitetty ympäristöön sopiva, pääosin matala ja pientalovaltainen täydennysrakentaminen antaa tuottoja enemmän (kadunrakennuksen kulut vähentäen 7,8 miljoonaa euroa) kuin mitä kuluu nyt Pienten rakennusten, kuten tallin ja vedenpuhdistamon, korvaaminen vastaavankokoisilla uusilla rakennuksilla ei ole kokonaisuuden kannalta järkevää. Yhteenveto taloudesta Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 45 7 Yhteenveto ja jatkotoimet: Uusi vetovoimainen paikka Uudellamaalla Suunnitelmamme keskiössä on paikan tekeminen kokonaiskonseptia kehittäen, monipuolistamalla alueen käyttöjä olemassa olevan kiinteistökannan varassa, miljöötä säilyttäen ja pitämällä se pääosin yleisessä käytössä. Tavoitteena on se, että Itäisestä jokipuistosta muodostuu uusi tunnettu paikka ja vierailukohde Uudellamaalla, Sipoon ja Nikkilän imagoa kohentava kruununjalokivi. Kehittämisellä on kaksi ydintä – Vista ja Keidas – jotka nostavat vanhan sairaala-alueen alueen miljööstä ja mahdollisuuksista esiin eri puolia. Jos ja kun kehittäminen onnistuu, uusi Itäinen jokipuisto muokkaa laajempaa aluetta koskevia mielikuvia ja voi vaikuttaa merkittävästi Nikkilän ja pohjoisen Sipoon aluekehityksen dynamiikkaan, kuten esimerkiksi asuntojen ja toimitilojen kysyntään. Konseptisuunnitelma on ensimmäinen askel selkeän tulevaisuuden vision muodostamiselle, jonka puitteissa kehitystyön eli paikan tekemisen voi aloittaa. Suosittelemme aloittamista toiminnoista, tiloja käyttäjälähtöisesti muokaten, pikemminkin kuin Suomessa tavanomaisesti laajamittaisesta saneerauksesta, jonka seurauksena tiloista tulee helposti kalliita ja vaikeasti vuokrattavia ennen kuin paikkaa on tehty. Itäisessä jokipuistossa kehitys ei toki ala nollasta, aiempi muutos asuinkäyttöön huomioiden, mutta julkisena ja tunnettuna viihtymisen paikkana tai muotoutuvana palveluiden paikkana alue on vielä tuntematon. Itäinen Jokipuisto tarvitsee kokonaan uuden skaalan ajattelua siitä, mikä on sen merkitys paikkana Uudellamaalla. Itäinen Jokipuisto osanan Nikkilän julkisen tilan järjestelmää 2040 46 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 JOKILAAKSO LOT PARITA NIKKILÄN KESKUSTA L. MODU OT RIVITAL TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VANHAN MILJÖÖN KUNNOSTAVA YLLÄPITO JO KEIDAS KIMI LJÖ Ö VISTA SA A VU TET SPA AV T ISSA Diagrammi konseptista M AI SE AT R M IU A M 1 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 47 Jatkotoimet Strategiset valinnat Kunnan täytyy päättää Itäisen jokipuiston kehittämisen visiosta ja organisaatiomallista. Haluaako Sipoo luoda Uudenmaan laajuisesti näkyvän paikan? Mallin ollessa selvä, täytyy varmistaa toiminnan taloudellinen kestävyys ja poliittinen hyväksyttävyys – käytännössä uuden organisaation toimintasääntö. Esimerkkikysymyksiä: – Miten paljon tiloja ja (raaka)maata annetaan kiinteistöyhtiön hallintaan? – Annetaanko kiinteistöpääoma apporttina vai myydäänkö se uudelle yhtiölle, jolloin yhtiö on heti velkainen? – Miten yhtiön hallinnossa varmistetaan kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden tasapaino? – Miten varmistetaan tilojen kohtuuhintaisuus? (*) Tällä hetkellä kunnan organisaatiossa Itäisen Jokipuiston kehittäminen ei ole kenenkään vastuulla. Hyvän vetäjän löytäminen on välttämätöntä organisaatiomallista riippumatta. Brändi ja markkinointi Tässä konseptisuunnitelmassa esitetään vision ja kehittämisen lähtökohtia. Uuden Itäisen Jokipuiston brändi ja markkinointi ovat oma kysymyksensä, johon on syytä suunnata resursseja jo ennen hankkeen julkistamista. Nimi Itäinen Jokipuisto ei ole naseva. Esimerkiksi ”Nikkilän Jokipuisto” olisi jo parempi ja kattaisi laajemmin miljöön kiinnostavia lähtökohtia. Maankäytön suunnittelu Suuren osan ensi vaiheen toimista 2020 voi tehdä nykyisen asemakaavan puitteissa. Myöhemmin täydennysrakentaminen, puistot ja vapaa-alueet, liikennejärjestelyt ja mahdollisesti joidenkin rakennusten käyttötarkoituksen muutokset vaativat kaavamuutoksia ja keskusteluja museoviranomaisten kanssa. Liikenneverkko on merkittävä aihe. Konseptisuunnitelma ehdottaa, että uusi yhteys Öljytielle menisi Itäisen Jokipuiston uuden rakenteen läpi ja olisi luonteeltaan urbaanin katumainen, ei läpiajoväylä. Kauttaaltaan tuettaisiin kävelyä ja pyöräilyä, mm. muutettaisiin Vanha kylänraitti ja Uudensillantie kävely- ja pyöräilypainotteisiksi (shared space) ja avattaisiin Sipoon jokilaakso paikallisena ja seudullisena virkistysreittinä. Uusi asemakeskus olisi luontevasti myös bussiliikenteen solmukohta Nikkilässä, mutta reittien tulisi kattaa myös Itäinen Jokipuisto. Nykyinen Uudensillantien pysäkki on varsin hyvä, mutta tulevaisuudessa myös Artborgin aukio olisi luonteva joukkoliikenteen etappi. Sosiaalitoimi ja Kulttuuritoimi yhdistää voimavarojaan Itäisen jokipuiston kehittämisessä ja luoda uusia, joustavia ja hybridisiä toimitiloja ja toimintamuotoja? Liikenne ja pysäköintipolitiikan kirkastaminen. Itäisen jokipuiston rooli elinkeinopolitiikassa. Taideohjelman toteutus. (Tässä esimerkinomaisesti muutamia ajatuksia.) Julkisten ulkotilojen tärkeimmät hankkeet Itäisessä Jokipuistossa ovat Juhlatalon konttiaukio ja siihen liittyvä E.A. Kranckin toteutumattomaan suunnitelmaan viittaava muotopuutarha, Artborgin aukion vähittäinen kehittäminen, Urheilukentän katsomo ja parantaminen sekä myöhemmin Sisääntuloaukio ja täydennysrakentamiseen liittyvä maisemasuunnittelu. Sipoossa on hieno vuorovaikutuksen ja osallistumisen perinne, jota tämänkin työn kuluessa on pyritty jatkamaan. Konseptisuunnitelman esittely valtuustolle ja kuntalaisille ovat ilmeisiä tehtäviä. Laajempi prosessi, jossa eri toimijoiden intressejä kootaan yhteen ja tehdään uutta Itäistä jokipuistoa tunnetuksi kuuluu uuden kehittämisorganisaation toimenkuvaan. Vanhojen rakennusten kunnostaminen ja korjaaminen Jos prosessi lähtee tässä työssä ehdotetulla tavalla Juhlatalosta, Artborgista ja näihin välittömästi liittyvistä ulkotiloista, suuria kunnostus- ja korjauspäätöksiä ei tarvitse tehdä heti. Paikan tekemisen alku toteutuu sellaisten tapahtumien ja väliaikaisten käyttöjen kautta, jotka tukeutuvat oleviin rakenteisiin ja toimijoihin. Muut rakennukset tulevat harkintaan vähitellen, ja erilaiset kokeilut antavat suuntaa ja ideoita niiden kehittämiselle. Kooltaan suurista Keittiö-ruokalasta ja Uudesta hallintorakennuksesta on yllä esitetty melko tarkkoja ajatuksia ja kehittämisen vaihtoehtoja, jotka luonnollisesti vaativat tarkentamista prosessin edetessä. Joka tilanteessa on syytä muistaa sisätilojen ja julkisen ulkotilan toisiaan tukeva vuorovaikutus. Keskeistä on se, että kaikki vanhat rakennukset ovat joillekin käytöille mahdollisia, eikä totaalista saneerausta ole syytä aloittaa. Korjaaminen etenee paloittain ja eri rakennuksissa käyttäjien tarpeen mukaisesti eri tavoin, hieman Helsingin Suvilahden tapaan. Hahmoteltu ekologisten materiaalien ja menettelyjen keskus voi auttaa tätä työtä. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma – Vision ja tarkempien kulttuuristen, sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden määrittely. – Organisaatiomalli ja yllä lyhyesti hahmotellut toimintasäännön reunaehdot. – Julkisten tilojen ja reittien järjestelmä. – Rakennuskohtainen tarkentava suunnittelu niistä kiinnostuneiden käyttäjien kanssa. Menestyksen avaimia – Visionäärinen johtaminen ja itsenäinen organisaatio – Käyttäjälähtöinen, tekemistä tukeva ilmapiiri – Aloitus toiminnasta, ei saneeraamisesta Kunnan omien tilantarpeiden päivittäminen ja eri vaiheissa mahdollisesti tarvittavien väistötilojen kartoitus. Eri sektoreiden tilantarpeet: voisivatko esim. Nuorisotoimi, Arkkitehtitoimisto Livady Jatkotutkimukset ja -suunnittelu – Houkutteleva miljöö ja atmosfääri Kunnan muut toimet (*) Groningenin Het Paleisissa on toteutettu hankintatakuusopimus (ks. luku 4), joka varmistaa tilojen kohtuulliset hinnat ja mahdollisen myyntivoiton valtaosan kanavoitumisen takaisin alueen kehittämiseen. Tällainen käytäntö olisi Nikkilään hyvin sopiva ja harkinnan arvoinen. 48 Vuorovaikutus, yhteistyö 24.8.2015 – Vuokrataso, joka mahdollistaa uuden tekemisen ja kokeilut – Omistajan pitkäjänteinen taustatuki Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 49 8 Lähteet ja liitteet Kirjalliset lähteet: Nikkilän taideohjelma 2015. Marjukka Korhonen, Sipoon kunta ja Ympäristötaiteen säätiö, 30.6.2015. Arkkitehtitoimisto Heikkilä & Kauppinen Oy (2011). Sipoon kuntakeskus, hankesuunnitelma 8.4.2011. Sipoon Jokilaakson suunnittelukilpailu; arvostelupöytäkirja (2011). http://www.sipoo.fi/easydata/customers/sipoo/files/2011_keke/sipoonjokilaakso/kilpailu/sipoon_jokilaakson_arvosteluptk_fi_web.pdf Arkkitehtitoimisto Kari Hyvärinen – Jaakko Suihkonen Oy (1996). Nikkilän sairaala. [Perustietoja sairaala-alueen rakennuskannasta.] Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto. Sipoon kunta (2003). Itäisen Jokipuiston asemakaava I. Selostus 10.2.2003 (tarkistettu 8.4.2003). [Kaavan laatijana mainittu Jaakko Pöyry Infra / Maa ja Vesi Oy, Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri] - Enbom, Sten & Lindroos, Birgit & Sjöholm, Odin (2005). Entisajoista nykypäivään. Sipoon historian vaiheita. Sibbo hembygdsforskningsförening r.f.:n julkaisuja XVI. Sipoon kunta & MA-arkkitehdit (2003). Itäinen Jokipuisto I, ympäristösuunnitelma 1.4.2003. Helsingin kaupunki (1998). Kuntokartoitus, Nikkilän kiinteistöt, Rakennus 34, Nikkilä. Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, 15.2.1998. Sipoon kunta (2008a). Itäinen Jokipuisto I, asemakaavan muutos. Ehdotuksen selostus 31.3.2008. Helsingin kaupunki (1998). Kuntokartoitus, Nikkilän kiinteistöt, Rakennus 51, Nikkilä. Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, 15.2.1998. Sipoon kunta (2008b). Sipoon yleiskaava 2025. [Kaavakartta sekä yleiskaavamerkinnät ja määräykset] http://www.sipoo.fi/easydata/customers/sipoo/files/2011_keke/yleiskaavat/syk2025/syk2025_lainvoimainenkho.pdf International Introcraft (1997). Nikkilän sairaala-alueen kehittämissuunnitelma EU:n idänkaupan osaamiskeskukseksi. Väliraportti 14.1.1997. 50 Sipoon kunta (2008c). Sipoon yleiskaava 2025. Yleiskaavaselostus 15.12.2008. [Selostuksen laatijoina mainittu myös VTT ja Pöyry] Jaakko Pöyry Infra / Maa ja Vesi Oy (2000). Sipoon Nikkilän osayleiskaava, kehityskuva. Luonnos 27.1.2000. Sipoon kunta (2014). Kaavoitusohjelma 2015-2018. Jaakko Pöyry Infra / Maa ja Vesi Oy (2001). Sipoon sairaala-alueen luontoselvitys, 1.12.2001. Sipoon kaavoituskatsaus 2015. Kehitys- ja kaavoituskeskus, Sipoon kunta. http://www.virtualmagnet. eu/magnet/asiakkaat/sipoo/kaavoituskatsaus_2015.html Korhonen, Tiina (2004). Mielisairaalamiljööstä keskiluokan asuma-alueeksi. Tutkimus Nikkilän sairaalan käyttötarkoituksen muutoksesta. Sosiaalipolitiikan Pro Gradu -työ Helsingin yliopiston Valtiotieteelliseen tiedekuntaan 20.9.2004. Tuovinen, Sirkka-Liisa (2009). Inhimillinen Nikkilä. Helsingin suuri mielisairaala Sipoossa 19141999. Helsingin kaupungin terveyskeskus, Helsinki. Maakanta Oy & Profi Realpro Oy (1997). Nikkilän sairaalan uudelleenkäytön selvitys ja toimenpideohjelma, 20.3.1997. Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto. www.rky.fi . Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Nikkilän sairaala-alue: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1542 Maakanta Oy (1998). Eastern Riverpark Sipoo, Östanåparken Sibbo, Itäinen Jokipuisto Sipoo. Hallintomallin suunnittelu ja toteutuksen valmistelu. Raportti 23.11.1998. Helsingin kaupunki. www.sipoonjokilaakso.fi Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 Kuva- ja karttalähteet: Liitteet: Helsingin kaupungin rakennusviraston arkisto: – Sairaala-alueen asemapiirros 1912 Liite 1: Perustietoja olevista rakennuksista – Historialliset rakennuspiirustukset Maanmittauslaitos: Liite 2: Uusien toimintojen ideamatriisi – Peruskartta 1952: Maanmittauslaitos.fi, avoin data, Vanhat painetut kartat. – Ilmakuva 2011: Maanmittauslaitos.fi, avoin data. Liite 3: Täydennysrakentamisen kerrosalalaskelma lisenssi: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501 Sipoon kunta: Liite 4: Ohjausryhmä ja työpajojen osallistujat – viistoilmakuvat – pohjakartat – valokuvia alueen tapahtumista Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 51 Liite 1: Perustietoja olevista rakennuksista 8 19 20 POTILASRAKENNUS TALLI VANHA SIKALA VARASTO 24 26 29 31 YLILÄÄKÄRIN ASUNTO 33 KELLOTALO 52 18 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma VEDENPUHDISTAMO JUHLATALO 34 35 KEITTIÖ-RUOKALA Arkkitehtitoimisto Livady ARTBORG 24.8.2015 UUSI HALLINTORAKENNUS 51 SIKALA RAK.NRO 8 18 19 20 24 26 NIMI POTILAS‐ RAKENNUS TALLI VANHA SIKALA VARASTO RAKENNUSVUOSI ₁ 1914 1914 1914 1914 1914 KERROSALA m² ₁ 620 185 220 185 TILAVUUS m³ ₁ 2830 740 750 KERROKSET ₁ RAKENNUSAINE ₁ 2 1 1 tiili, rapattu, peltikatto puu, tiili, rapattu, peltikatto ‐ ‐ PERUSKORJATTU ₁ ALKUPERÄINEN KÄYTTÖ ₂ KÄYTTÖ VUONNA 1996 ₁ 1988 (kevyt) hoito terapia‐ ja varasto, toimistokäyttö ajoneuvosuoja asuminen, EHDOTETTU MUU palvelutila KÄYTTÖ‐ MAHDOLLISUUS ₁ A, osin LY EHDOTETTU KÄYTTÖ‐ MAHDOLLISUUS ₃ asuminen (max. 7 ‐ taukotupa ja työmaavarasto AK/s MITÄ asuinkerrostalojen ASEMAKAAVASSA SANOTAAN ₅ korttelialue, jolla ympäristö säilytetään OMISTAJA NCC YLILÄÄKÄRIN VEDENPUHDISTAMO ASUNTO 31 33 34 35 51 JUHLATALO UUSI HALLINTO‐ RAKENNUS KELLOTALO KEITTIÖ‐RUOKALA ARTBORG SIKALA 1957 1939 1955 1915 1914 1938 1960 470 285 1270 4740 1280 2050 1220 770 830 1600 2750 ₆ 7480 15630 6670 8450 6750 750 1 2 2 ₂ 2 5 3 3 2 2 tiili, rapattu, puu, peltikatto puu, peltikatto tiili, rapattu, peltikatto tiili, rapattu, peltikatto peltikatto tiili, rapattu, peltikatto tiili, rapattu, peltikatto tiili, rapattu, peltikatto tiili, rapattu, peltikatto tiili, puu, betonitiilikatto ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ asunto ‐ vedenpuhdistamo ‐ juhlasali ‐ hallintorakennus 1993 (1.krs) hallintorakennus 1982 ravintokeskus 1982 pesula 1973 sikala ajoneuvosuoja kylmä varasto päiväkoti tyhjillään kokoontumistila hallintorakennus 1. krs kanttiini ja potilaspäiväosasto, 2. krs kirjasto, 3. krs museo ravintokeskus verstas, toimintaterapia, autotalli, kylmä varasto ‐ ‐ asunto kuntoilu‐ ja vapaa‐ ajantilat, uima‐allas ‐ toimisto toimisto, hallintorakennus pienteollisuus keskusvarasto, henkilökunnan pesula, puusepänverstas, sos.tilat pienteollisuus TY teollisuus YS tai asuminen (max. 3 asuntoa) ‐ Y KTY (A) pohjakerros LY/A 1. kerros julkisia palveluille, tai kaupallisia siipirakennus palveluita, asuminen päiväkodille, max. (max. 7 asuntoa) 32 asuntoa TY TY TY tyhjillään musiikkiopisto ja kuvataidekoulu KTY toimitila‐ rakennusten korttelialue kansalaisopiston käytössä ‐ Sipoon kunta Sipoon kunta TY teollisuus TY (tai A, max. 2 asuntoa) asuntoa) + julkisia tai kaupallisia palveluita NYKYINEN KÄYTTÖ 29 tyhjillään ajoneuvosuoja tyhjillään KTY toimitila‐ rakennusten korttelialue KTY toimitila‐ rakennusten korttelialue Sipoon kunta Sipoon kunta? tyhjillään tyhjillään tyhjillään tyhjillään KTY toimitila‐ rakennusten korttelialue Y/s yleisten KY‐2/s liike‐ toimisto ja KY‐2/s liike‐ toimisto ja rakennusten yleisten rakennusten yleisten rakennusten korttelialue (saa korttelialue ₄ korttelialue (saa sijoittaa liike‐ toimisto‐ sijoittaa liike‐ toimisto‐ , julkisten , julkisten lähipalveluiden ‐ lähipalveluiden ‐ hallinnon ja virastojen hallinnon ja virastojen toimia + opetus, toimia + opetus, terveydenhoito terveydenhoito sosiaalitoimi sosiaalitoimi kulttuuritoimintaa) ₄ kulttuuritoimintaa) ₄ Y yleisten rakennusten korttelialue Sipoon kunta Sipoon kunta Sipoon kunta Sipoon kunta tyhjillään AK/s AK/s asuinkerrostalojen asuinkerrostalojen korttelialue, jolla korttelialue, jolla ympäristö säilytetään ympäristö säilytetään YIT? Yhtiön ja kunnan esisopimus ilmeisesti rauennut NCC Helsingin kaupunki tuotanto, pienteollisuus ₁ ARKKITEHTITOIMISTO KARI HYVÄRINEN ‐ JAAKKO SUIHKONEN OY 1996 ₂ HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTO 1997 ₃ ARKKITEHTITOIMISTO HEIKKILÄ & KAUPPINEN 1999 ₄ ASEMAKAAVA 2003 ₅ ASEMAKAAVA 2008 ₆ SIPOON KUNNALTA SELVITYKSEN YHTEYDESSÄ SAATU PÄIVÄÄMÄTÖN KOPIO SAIRAALA‐AIKAISESTA ASIAKIRJASTA, JOSSA RAKENNUSTEN TIETOJA Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 53 Liite 2: Uusien toimintojen ideamatriisi KATEGORIA TOTEUTUMISEN JA KEHITYKSEN MEKANISMI TOIMINTO MAHDOLLINEN YHTEYSHLÖ/-TAHO TILA KATEGORIA uudenlainen asuminen hybridit Ryhmärakentamisen yhteistoiminta: autot, remontit, ruoka. lapset Asukkaiden kerhotila Varastot Asukkaiden tarpeista lähtevä vanhus- tai palveluasuminen Ylisuuret asunnot (yli 300m2) asumiseen liittyvät työtilat Vaihtuva / tilapäinen työ, mainosala, suunnittelu, erikoisterapiat, koulutus jne. Jakamistalous Aikapankki incubator – fusion chamber – ”borgit” ”esim. museoautot, tavarat ulkomaille muuton vuoksi” Palvelusetelit, ryhmärakentaminen, osuuskunta… Hyvin suuri mutta kohtuuhintainen asuin /työ/ koulutustila – uudenlainen toimijuus ja elämäntapa Osittainen etätyö harrastuksesta työksi liikkuva työ Yhteiskäyttö, useiden toimijoiden tuleminen yhteen Monikäyttöisyys Vuokrattavat juhlatilat kauppa ruoka, ruokakulttuuri, viljely Jokipuistoseura Alan säätiöt, esim. Sipoon palvelutalosäätiö Yksityiset ”Luovien alojen ihmiset jo nyt uusia asukkaita Nikkilässä” Muutosarkkitehdit Taiteilijaseura Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari Tapahtumajärjestäjät Nikkarointi Harrastuksesta työksi Asunto-oy:t Farmers Market Kaupallinen tai harrastus Kaupallinen Jokipuistoseura, Hyötykasvityhdistys Kierrätettyjen rakennus-materiaalien kauppa Vanha hallintorak., myöhemmin muuallakin tämä voisi täyttää hankalimmat tilat – vaatii ehkä hissin Vanha hallintorak. Uudisrakennus ravintolat energia, innovaatiot kulttuuri Juhlatalo, mutta pienempiäkin tarvitaan Artborgin aukio Talli, varasto, työtupa Kuivaamo ja kellari Ruokaosuuskunta Hyötykasviyhdistys Yhteisesti omistettu Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady Viljelypalstat olemassa joidenkin talojen asukkaille kysyntää olisi enemmän Urheilukentän katsom 24.8.2015 MAHDOLLINEN YHTEYSHLÖ/-TAHO Pienpanimo vrt. Maku Brewing Tislaamo Juustola vrt. Kyrö Distillery TILA Sikala Keittiö-ruokala Keittiö-ruokala Keittiö-ruokala Ravintola – lounaspaikka, turismiin ja majoitukseen liittyvä Ravintola + näyttely + designshop Perussyy tulla paikalle Kaupallinen vrt. Bistro Sinne, Porvoo Lähiruokatoimijat Teurastamo (Helsinki) Keittiö-ruokala uudisrakennus Kaupallinen Gumbostrand Konst & Form Keittiö-ruokala uudisrakennus Hoivakeskus: shiatsu, hammashoito Liikkuva työ – useille yrittäjille jaetut toimitilat Asukkaat, muut toimijat, Work Hub Taideterapiat Julkisesti tuettu yksityinen palvelu Sosped säätiön Nuorten kulttuuripaja Day Spa Sipoon Kulttuurisauna Kaupallinen Kaupallinen Helsingin saunanpitäjät Artborg, Keittiöruokala, Uusi hallintorak. myöhemmin uudisrakennus Artborg, myös Juhlatalo, Uusi hallintorak. Uudisrakennus Uudisrakennus Voimala biopohjaiseksi Kaupallinen (biotalous) Keravan Energia Harrastuksena: musiikki, taide, kirjallisuus, teatteri, tanssi... Vrt. Uuno Kailas ja L. Onerva alueen entisinä asukkaina Harrastaja)esitykset yleisölle Varainhankinta, hyväntekeväisyys Musiikkiopisto (Artborg) Porvoon kuvataidekoulu, Kansalaisopisto erilaiset piirit Lilla Villanin pyörittäjät ja tilaisuuksien järjestäjät? hoiva, hyvinvointi Ylilääkärin asunto Uusi hallintorak, Uudisrakennus Vuokrattavat työtilat eri kohteissa, erityisesti Uusi hallinrakennus TOTEUTUMISEN JA KEHITYKSEN MEKANISMI Elokuvaesitykset Hyötyviljely ja (muu) puutarhakulttuuri 54 Vanha hallintorak. Keittiö-ruokala Uudisrakennus TOIMINTO DIY-kirjasto Ammattimainen kulttuuri: taidenäyttelyt, ympäristötaide Jakamistalous Kunta ja yhdistykset yhteistyössä? Alue kansainvälisessä fokuksessa, vrt. Fiskars, Salmela Luovien alojen ihmiset (asukkaat) cf. Magdeburg Open Air Library, Tallinnan Uus Maailm Marjukka Korhonen Bänditilat, ateljeet, taidekoulut Uusi Hallintorak., Artborg, Juhlatalo Piennäyttämö, Alueella useampia mahdollisia tiloja; Juhlatalo, Artborg valmiina tähän Juhlatalo Asukkaiden kerhotila myöhemmin erillinen projekti KATEGORIA TOIMINTO Tapahtumat TILA Julkinen rahoitus PPP Sipoon kulttuuritoimi Juhlatalo Kaupallinen DJ.t Puhdistamo Taiteilijaresidenssit ”Kansainvälistä ja kansallista kysyntää on, residenssitilat tarjotaan (lähes) veloituksetta käyttöön.” Taiteilijoiden kannalta mahdollinen vuokrataso noin 8-9 €/m2. Ateljeesäätiö Juhlatalo Vanha hallintorak. Ylilääkärin asunto Majoitus ja matkailu korjattava / puurakentaminen, materiaalit, kiertotalous MAHDOLLINEN YHTEYSHLÖ/-TAHO Kunnan kulttuuritilojen voimakkaampi sijoittaminen alueelle? Klubi Ateljeet Liikunta TOTEUTUMISEN JA KEHITYKSEN MEKANISMI Konferenssi/kokouskeskus Kaupallinen B&B Hotelli / hostel, jolla jokin uniikki vahvuus Kaupallinen Kaupallinen Futis-harjoituskenttä Yhdistys Kanoottivuokraus Jokiluistelu Yömelonta Aito brittiläinen keilaus (nurmella) ”voiko tenniskentät palauttaa?” Pienet työtilat Käsin tekeminen: rakennus-kulttuuri, erilaiset käsityötaidot Luonnon-materiaalien testaus ja kehittäminen, esim. olki eristeenä, savi, puu Farmers Market Lauantaimarkkinat Ruokatapahtumat ”Lanttuleirit” Ateljeesäätiö Vrt. Mathildedal http://www.mathildeda l.fi/ Uusi hallintorak. Uusi hallintorak. Uudisrakennus Vanha hallintorak. Uudisrakennus Keski-Uudenmaan urheiluseurat Nykyinen kenttä kehitettynä KATEGORIA TOIMINTO TOTEUTUMISEN JA KEHITYKSEN MEKANISMI Liikkuvan kuvan festivaali Fudiksen Sipoo Cup nuorille (usein maahanmuuttajille) Vammaisurheilun kansallisia tapahtumia Majaleiri M2Hz – Mcult Espoo Cine Urheiluseurat Arkeologinen näyttely Arboretum TILA Juhlatalo Konttiaukio Linkki hoivaan Arkkitehtuurikoulu Arkki sairaalan historia – puistokulttuuri Sairaalan potilastaiteen pysyvä näyttely Sairaalamuseo MAHDOLLINEN YHTEYSHLÖ/-TAHO ”potilastaide takaisin” Jokipuistoseura Juhlatalo Vanha hallintorak. Puiston hoito terapiana tai yhteisöllisenä juttuna Nikkilän/Sipoon paikallishistoriaan kytkeytyvä (harrastus)toiminta Muotopuutarha Ent. sairaala on Sipoon jugend-keskittymä brändi Kaupallinen Soveltava tutkimus Work Hub Sipoo Sikala ym. Artborgin aukio Aalto-yliopisto, TTY Sikala uudisrakennus Eri yhteyksissä esitettyjen ja Livadyn ideoimien toimintojen ryhmittelyä Artborgin aukio DIY Osittain kaupallinen Harrastus vrt. Helsinki Coffee Festival Katuruokatoimijat Luonnosvaiheen dokumentti / toukokuu 2015 Artborgin aukio Keittiö-ruokala Palstat Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 55 Liite 3: Täydennysrakentamisen kerrosalalaskelma ALUE ARTBORGIN AUKIO JUHLATALO SPORT & SPA MAISEMAKORTTELIT 1 (isot) MAISEMAKORTTELIT 2 (pienet) ATRIUMTALOT MODULAARISET RIVITALOT PARITALOT POHJOISET TÄYDENNYSLAMELLIT KAUPPA‐ JA YRITYSALUE YHTEENSÄ 56 TONTTIALA m² 7 400 9 600 6 200 9 200 35 000 25 800 17 600 110 800 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma KERROSLUKU e (t) 1‐2 1‐2 1‐2 1 2‐3 1‐2 2‐3 1 0,52 0,38 0,5 0,23 0,22 0,28 0,26 Arkkitehtitoimisto Livady UUSI KERROSALA m² vähäistä puistoon liittyvää paviljonkirakentamista vähäistä paviljonkirakentamista 3 900 3 700 3 100 2 100 7 900 7 400 3 700 4 500 36 300 (josta asuminen 27 900, muu 8 400) 24.8.2015 Liite 4: Ohjausryhmä ja työpajojen osallistujat Suunnittelun aloituskokous, ohjausryhmä Asukastyöpaja Asiantuntijatyöpaja 27.2.2015, Nikkilän kirjasto 7.4.2015, Artborg 5.5.2015, Juhlatalo Läsnä: Läsnä: Läsnä: Panu Lehtovuori, Livady Oy Tuula Kalima Juhani Aalto Mikko Mälkki, Livady Oy Jarmo Kettunen Maaretta Caselius Markus Laine, Livady Oy Eveliina Harsia Matti Kanerva Kaisa Yli-Jama, yleiskaavapäällikkö, Sipoon kunta Markus Laine Marjukka Korhonen Pekka Seurila, kehitysjohtaja, Sipoon kunta Anne Laitinen Markus Laine Anne Laitinen, kulttuurijohtaja, Sipoon kunta Panu Lehtovuori Anne Laitinen Katja Sågblom, kulttuurituottaja, Sipoon kunta Eva Lodenius Panu Lehtovuori Lari Sirén, hallintosihteeri, Sipoon kunta Mikko Mälkki Eva Lodenius Rainer Långsjö, rakennusinsinööri, Sipoon kunta Pilvi Nummi Heli Maristo Eveliina Harsia, yleiskaava-arkkitehti, Sipoon kunta Lauri Paloposki Lars Mattila Eva Lodenius, liikennesuunnittelija, Sipoon kunta Juhani Rantala Mikko Mälkki Virva Korkeamäki, vuorovaikutussuunnittelija, Sipoon kunta Vaula Siiskonen Petri Pöyhönen Vaula Siiskonen, Itäisen Jokipuiston asukasyhdistys Kaisa Yli-Jama Markus Raivio Tuula Kalima, Itäisen Jokipuiston asukasyhdistys Juhani Rantala Lauri Paloposki, Itäisen Jokipuiston asukasyhdistys Sampo Ruoppila Jarmo Kettunen, Itäisen Jokipuiston asukasyhdistys Nina Ruotsalainen Katja Sågbom Pekka Söyrilä Aarre Tarkki Mia Vainikainen Kaisa Yli-Jama Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015 57 58 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady 24.8.2015
© Copyright 2024