Liite 8 NIKKILÄN SYDÄN HANKESUUNNITELMA LVIA-SELOSTUS GRANLUND OY Risto Nikkilä Työ nro 04293.048 1 01 YLEISTÄ G0 LVI-JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET 2 2 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT, LTO- JA JÄÄHDYTYSVESIJÄRJESTELMÄT G1.1 Lämmön ja jäähdytyksen tuotanto G1.2 Lämmön, LTO:n ja jäähdytysveden jakelu G1.3 Lämmönluovutus 2 2 3 4 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT G2.1 Vesijohdot G2.2 Jäte- ja sadevesiviemärit G2.3 Erottimet ja pumppaamot G2.4 Kalusteet 4 4 4 5 5 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT G3.1 Yleistä G3.2 Ilmastointikoneet G3.3 Ilmanvaihtokanavat varusteineen G3.4 Päätelaitteet G3.5 Ilmanvaihdon erillisjärjestelmät 5 5 6 7 7 8 G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT JA JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT 8 G5 PAINEILMAJÄRJESTELMÄT 8 G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT 9 G9 ERISTYKSET 9 J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT J07.10 Yleiskuvaus rakennusautomaatiojärjestelmästä 9 9 2 01 Yleistä Rakennuskohde käsittää seuraavat LVI-tekniset järjestelmät: - G0 Lämmitysjärjestelmät LTO-järjestelmät Jäähdytysvesijärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Kylmätekniset järjestelmät Palontorjuntajärjestelmä Eristykset Automaatiojärjestelmät Purunpoisto Paineilmajärjestelmä LVI-JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET Kohteen vaativuusluokka RakMK A2:n mukaan on AA. Sisäilmastoluokituksen mukainen sisäilmastoluokka on opetustilojen osalta S3 ja ne toteutetaan rakennustöiden puhtausluokkaa P1/P2 noudattaen. IV-kanavien, - kanavaosien ja – koneiden sisäpuolinen puhtausluokka on P1. G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT, LTO- JA JÄÄHDYTYSVESIJÄRJESTELMÄT G1.1 Lämmön ja jäähdytyksen tuotanto Rakennus liitetään Keravan Energian kaukolämpöverkkoon. Alustava liitoskohta sijaitsee rakennuksenpohjoispuolella. Lämpöenergia mitataan rakennuksen lämmönjakokeskuksessa. Lämpö siirretään lämmönsiirtimien välityksellä lämmitysverkostoihin. Kiinteistöön suunnitellaan seuraavat lämmitysverkostot: patteriverkosto (+50/30 °C) ilmanvaihdon lämmitysverkosto (+50/30 °C) tuulikaappien lämmitysverkosto (+50/35 °C) 3 Lämmönjakokeskus toimitetaan tehdasvalmisteisena täysin valmiiksi rakennettuna sisältäen kiertovesipumppujen ohjauskeskukset. Lämmönsiirtimet ovat juotettuja / hitsattuja (tiivisteettömiä) levylämmönsiirtimiä. Lämmönsiirtimen rakenneaineena käytetään haponkestävää terästä. Lämmitysverkostojen alustavat tehot ovat seuraavat: patteriverkosto 450 kW Ilmanvaihtoverkosto 650 kW tuulikaappien lämmitysverkosto 600 kW Lämpimän käyttöveden siirtimen alustava teho on noin 400 kW. Kiinteistöön suunnitellaan yksi jäähdytysvesijärjestelmä, joka palvelee ATKjärjestelmän palvelintilaa sekä mahdollisia ATK-luokkia. Järjestelmän arvioitu jäähdytysteho on noin 50 kW. G1.2 Lämmön, LTO:n ja jäähdytysveden jakelu Rakennukseen asennetaan vesikiertoiset lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät. Lämmitysverkostot jaetaan seuraaviin säätöryhmiin: Patteriverkosto ilmanvaihtoverkosto tuulikaappiverkosto Jäähdytysvesiverkosto on omana säätöryhmänään. Nestekiertoisia LTO-verkostoja käytetään järjestelmissä, joissa pyörivää lämmöntalteenottojärjestelmää ei voida käyttää. Kiertävä neste on 30% vesi-etyleeniglykoliliuos. Lämmitysverkostojen putkina käytetään teräsputkia. Rakenteissa olevat radiaattori- ja lattialämmitysputket ovat muovia (PEX). Jäähdytysvesiverkostojen materiaalina käytetään haponkestävää terästä, alle DN65 jäähdytyspalkkiverkostoissa kuparia. Verkostojen pumput ovat keskipakoispumppuja varustettuna integroidulla taajuudenmuuttajilla. 4 G1.3 Lämmönluovutus Radiaattorit ja konvektorit ovat teräslevypattereita. Radiaattorit ja konvektorit varustetaan esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä. G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT G2.1 Vesijohdot Kiinteistö liitetään Sipoon kunnan vesijohtoverkostoon. Alustava liitoskohta sijaitsee rakennuksen länsi-puolella. Vesimittari asennetaan rakennuksen lämmönjakohuoneeseen. Lämmin käyttövesi valmistetaan kaukolämpöverkostoon liitetyllä lämmönsiirtimellä. Vesijohdot tehdään kupariputkista kapillaariliitoksin. Poikkeuksena rakenteeseen asennettavat johto-osuudet, jotka ovat muoviputkea asennettuna suojaputken sisään. Vuotoilmaisimia asennetaan tarvittaviin paikkoihin. Putkistovarusteiden, kuten venttiilien, putkiliittimien, pumppujen yms. materiaalina käytetään syöpymisen kestäviä materiaaleja. Messinkiosien vettä koskettavien osien on oltava sinkinkadon kestäviä. G2.2 Jäte- ja sadevesiviemärit Jäte- ja sadevesiviemärit voidaan liittää Sipoon kunnan viemäriverkostoihin useassa eri kohdassa. Ratkaisulla pyritään minimoimaan pitkät vaakavedot rakennuksen alapuolella. Jätevesiviemärin alustava liitoskohta sijaitsee rakennuksen pohjoispuolella. Sadevesiviemärin alustavat liitoskohdat sijaitsevat rakennuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella. Jäte-, sade- ja perusvesiviemärikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Kaikkien tarkastuskaivojen minimihalkaisija on 800 mm. Perusvesikaivojen minimihalkaisija 1000 mm, ja ne varustetaan pallopadotusventtiilillä. Rakennuksen ulkopuoliset sadevesien syöksyputket varustetaan rännikaivoilla. 5 Sisäpuoliset viemärit haaraviemäreineen tehdään ääntä vaimentavasta suuri tiheyksisestä muoviviemäristä (PEH) hitsatuin liitoksin. Paloalueen rajalla muoviviemäri suojataan palomansetilla tai paloeristämällä. Tarvittavin osin viemärit äänieristetään. Rakennuksen ulkopuolella viemärit tehdään muoviviemäriputkesta muhviliitoksin. Rasvaviemäri tehdään muhvillisesta haponkestävästä (HFe) putkesta keittiöstä rakennuksen ulkoseinälle saakka. G2.3 Erottimet ja pumppaamot Rakennuksen jakelukeittiön jätevedet johdetaan rasvanerotuskaivoon. Teknisen työn tilojen jätevedet johdetaan tarvittavilta osin öljyn- ja bensaerotuskaivoon. Erottimet ovat tehdasvalmisteisiä lujitemuovikaivoja varustettuna huoltokaivolla, tarvittavalla pinnan korkeudenhälytyksellä sekä tyhjennyksen imuboxilla. G2.4 Kalusteet Vesi- ja viemärikalusteet ovat yleisesti käytössä olevaa vakiolaatua. Mallit on hyväksytettävä arkkitehdillä. Vesikalusteiden valinnassa pyritään vettä säästäviin malleihin. Kaikissa tiloissa pyritään käyttämään kosketusvapaita vesikalusteita. Jatkosuunnittelussa vesi- ja viemärikalusteet tullaan määrittelemään arkkitehdin ja tilaajan laatimien huonekorttien perusteella. G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT G3.1 Yleistä Rakennus varustetaan koneellisilla tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmillä, joilla pyritään saavuttamaan sisäilmastoluokan S1-S3 luokat seuraavasti: ilmanlaatu S1, huonelämpötila S3 ja äänitaso S2. Puhtausluokituksen tavoitearvo on P1. Rakennukseen on tulossa rakennusosakohtaiset ilmanvaihtokonehuoneet. Ao. konehuoneeseen asennetaan ensisijaisesti opetustilojen ilmanvaihdon osajärjestelmällä. Koska opetustiloja ei varusteta tuloilman jäähdytyksellä, niin tuloilman sisään puhalluksen lämpötila on riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Tuloilma- ja poistoilma kanavoidaan julkisivukohtaisesti ja tuloilmakanavissa on IV-konehuoneessa jälkilämmityspatterit. 6 Rakennusosakohtaiseen IV-konehuoneeseen asennetaan myös ao. lohkon wc-tilojen ilmanvaihtojärjestelmä. Opetustilat varustetaan tilakohtaisella, tarpeenmukaisella ilmanvaihtojärjestelmällä, joita ohjataan läsnäolo-anturin, CO2-pitoisuuden sekä lämpötilan mukaan. Käytävä- ja wc-tilat toteutetaan vakioilmamääräjärjestelmällä. Teknisen työn tilat varustetaan tarpeenmukaisilla ilmanvaihtojärjestelmillä. Lämmönjakohuoneessa, muuntamossa ja teknillisissä tiloissa on ylilämmön poistoa varten lämpötilaohjatut poisto- ja tuloilmapuhaltimet. Rakennuksen tuuletettu alustatila varustetaan rakennusosakohtaisilla poistoilmapuhaltimilla. Tilakohtaiset ilmamäärät Tila/käyttötarkoitus ulkoilmavirta äänitaso ulkoilmavirta /hlö l/s dm3/s/m2 dB _________________________________________________________________ Opetustilat 4/5 (tehostus) 33/38 min. 8 Opettajien työhuone 3 33/38 Toimistohuone 2 33/38 Neuvotteluhuone 4 28/33 min. 8 Kahvio/taukotila 5 38/43 Aula, lämpiö 4/5 (tehostus) 38/43 Käytävät 4 38/43 Ryhmätyötila 4 33/38 Ruokala 5 33/38 min. 6 Lämpiö 5 38/43 Jakelu keittiö 10 38/43 Pukuhuone 5 38/43 Tila/käyttötarkoitus poistoilmavirta äänitaso dm3/s dB ________________________________________________________________ WC:t työpaikkatiloihin tai vastaaviin liittyvät 20/paikka 38/43 yleisön käyttämiin tiloihin liittyvät 30/paikka 38/43 G3.2 Ilmastointikoneet Tehdasvalmisteiset koteloidut koneet 7 Koteloidut koneet lämpöeristetään ja varustetaan lämmön talteenottolaittein. Esim. 1 Opetustilat, hallinto, aulatilat - sulkupellit - suodattimet EU7 tulo ja EU7 poisto - pyörivä lämmöntalteenottopatteri, 70% tuloilma / poistoilma - lämmityspatteri +45/30°C - tuloilmapuhallin, taajuusmuuttaja - poistoilmapuhallin, taajuusmuuttaja - äänenvaimentimet Esim. 2 teknisen työn tilat , jakelukeittiö, wc-tilat - sulkupellit - suodattimet EU7 tulo ja EU7 poisto - LTO patteri, neste, 50% tuloilma - lämmityspatteri +45/30°C - tuloilmapuhallin, taajuusmuuttaja - LTO patteri, neste, 50% poistoilma - poistoilmapuhallin, taajuusmuuttaja - äänenvaimentimet Muut poistopuhaltimet Muut poistoilmapuhaltimet ovat huippuimureita aksiaali-/ kanavapuhaltimia. Ryhmissä asennettavat poistopuhaltimet varustetaan yhtenäisellä neulapatteriulospuhalluskatoksella. G3.3 Ilmanvaihtokanavat varusteineen Ilmanvaihtokanavat ovat joko pyöreitä kuumasinkittyjä kierresaumakanavia. Tilan ahtauden takia voidaan käyttää myös kuumasinkittyjä suorakaidekanavia. Kanavat varustetaan tarpeellisin äänenvaimentimin, palo-, sulku- ja säätöpellein. Tiloissa, joissa ilmamäärät muuttuvat, ilmanvaihtokanavat varustetaan IMS-laittein. Jakelukeittiön poistokanavat tehdään 1,2 mm paksusta kuumasinkitystä pellistä. Raitisilmakanavat ja lämmittämättömissä tiloissa kulkevat kanavat lämpöeristetään. Tarvittavilta osin kanavat paloeristetään. G3.4 Päätelaitteet Raitisilmasäleiköt ovat tehdasvalmisteisia joiden materiaalina on alumiini. Säleiköillä tulee olla hyvä sateen ja lumen erottelukyky. Näkyviin jäävien säleiköiden malli ja väri on suunnitteluvaiheessa hyväksytettävä arkkitehdillä. 8 Ulospuhallushajottajat ovat ylöspäin puhaltavia ja ne varustetaan laitetoimittajan palo- ja äänenvaimennetuilla läpivientikappaleilla. Tulo- ja poistoilman päätelaitteina käytetään yleisesti eri tiloille sopivia, tehdasvalmisteisia päätelaiteita. Mallit ja värit on suunnitteluvaiheessa hyväksytettävä arkkitehdillä. Keittiön kohdepoistossa käytetään valaisimilla ja rasvanerottimilla varustettuja tulo- ja poistoilmahuuvia varustettuna tehokkaalla rasvan puhdistusjärjestelmällä. Astianpesulinjaston kohdepoistossa käytetään kondessihuuvia. G3.5 Ilmanvaihdon erillisjärjestelmät Kohdepoistolaitteet: Eri työpisteissä käytettävät kohdepoistopuhaltimet pitää valita käytön ja poistettavien haitta-aineiden mukaan. Purunpoistolaitteet: Purunpoistolaitteeseen kuuluvat mm. tulo- ja poistoilmapuhaltimet, lämmöntalteenotto, erotin ja suodatinyksikkö. Laitetoimitukseen kuuluu myös purunpoistolaitteen ohjauskeskus varusteineen. Kanavistot tehdään kuljetuskanavista,materiaali ZnFe. Kanavan seinämävahvuus on 1,0 mm. Imukohdat varustetaan paineilmatoimisilla sulkupelleillä. G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT JA JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT ATK-tilojen ja ATK-luokkia varten kiinteistöön varustetaan jäähdytysjärjestelmällä. Järjestelmän arvioitu jäähdytysteho on noin 50 kW. Järjestelmä on ns. kylmävesiasema, joka toimitetaan täydellisesti varusteltuna, sisältäen käyttövalmiin ohjaus- ja hälytysautomatiikan. Järjestelmä varustetaan vapaajäähdytyksellä. Järjestelmän nestelauhdutin asennetaan ulos. Verkoston lämpötila on +10/15°C. G5 PAINEILMAJÄRJESTELMÄT 9 Teknisen työn tilat varustetaan öljyvapaalla paineilmakompressorijärjestelmällä Paineilmaverkosto rakennetaan teknisen työn tilojen työkalukäyttöä purunpoiston sulkupeltejä varten. Paineilmaverkosto tehdään paineilmakeskuksessa kupariputkista kapillaariliitoksin, muualla putkisto tehdään komposiitista (esim. Geberit Oy). G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT Kiinteistö varustetaan alkusammutuksen pikapalopostikaapeilla sekä erillisillä jauhesammuttimilla. G9 ERISTYKSET Eristykset tehdään Talotekniikka RYL 2002 kohdan G9 mukaisesti. Erityisesti yleisötilojen akustisiin eristyksiin on kiinnitettävä huomiota. J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT J07.10 Yleiskuvaus rakennusautomaatiojärjestelmästä Rakennuksen suunnitellaan kiinteistön tarpeisiin rakennusautomaatiojärjestelmä. Valvomolaitteet (PC, näyttöpääte, kirjoittimet ym.) sijoitetaan valvomon tilaan. Valvomolaitteet varustetaan modeemeilla ja GSM-tekstiviestiliitynnällä kiireellisten hälytyksien jatkokäsittelyä varten. Valvomo varustetaan myös laajakaistaliittymällä järjestelmän etäseurantaa varten. Järjestelmän tiedonsiirto toteutetaan avoimella kenttäväylällä (esim. BACnet ja/tai LonWorks). Valvomo ja valvonta-alakeskukset yhdistetään toisiinsa Ethernet-pohjaisella IPrunkoverkolla. Huone-/vyöhykesäätimet liitetään toisiinsa kerroskohtaisilla kenttäväylillä, jotka liitetään kerroskohtaisilla reitittimillä runkoverkkoon ja osaksi rakennusautomaatiojärjestelmää. Järjestelmään liitetään seuraavat laitteistot ja toiminnat: lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteet kylmälaitteet paloilmoituslaitteet, moottoritoimiset palopellit ja savunpoistojärjestelmä valaistusohjaukset muut sähkötekniset laitteet 10 LVI-säädöt ovet hissi energian- ja vedenkulutusmittaukset. Järjestelmään voidaan tapauskohtaisesti liittää myös muita toimintoja kuten: kulunvalvonta- tai rikosilmoituslaitteet, yllä oleva luettelo tarkistetaan ja päivitetään järjestelmään liitettävien toimintojen osalta. Arvio liitäntäpisteiden määrästä on 600 kpl. 1 (6) NIKKILÄN SYDÄN HANKESUUNNITELMA ENERGIATEHOKKUUS 1. Energiatavoitteet Rakennuksen energiatehokkuuden määräystenmukaisuus osoitetaan E-luvulla (kWh/m²/v), jonka tulee alittaa rakentamismääräysten D3/2012 mukainen rakennustyyppikohtainen enimmäisarvo. Opetusrakennuksille määräysten mukainen E-luvun enimmäisarvo on 170 kWh/netto-m2,a Yleissuunnitteluvaiheessa vertaillaan erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen vaikutuksia energiankulutukseen. Päätöksenteon tueksi laaditaan energiaa säästävistä ratkaisuista elinkaarikustannus- ja kokonaistaloudellisuusvertailut. 2. Energiahankinta Lähtökohtana on, että rakennus liittyy kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Aurinkolämmön ja aurinkosähkön toteuttamiseen myöhemmin varaudutaan tilavarauksin ja huomioimalla aurinkokeräimien vaikutus kattorakenteissa. 3. Energiaa käyttävät järjestelmät Tavoitteena on optimoida ostoenergian kulutus toteuttamalla energiaa käyttävät järjestelmät mahdollisimman energiatehokkaina ja kierrättämällä energiavirtoja rakennuksessa mahdollisuuksien mukaan – kuitenkin kustannus- ja kannattavuusnäkökohdat huomioiden. Rakennuksen hyvä energiatehokkuus ja suhteellisen alhainen E-luku perustuvat seuraaviin suunnitteluratkaisuihin: Ilmanvaihdon lämmön talteenotto on tehokas. Kaikki ilmanvaihto on liitetty tilojen käyttötarkoituksesta riippuen hyvällä hyötysuhteella toimivaan lämmöntalteenottoon. Ilmanvaihto toimii tarpeen mukaisesti siten, että ilmanvaihto ei ole täydellä teholla silloin, kun huoneissa on vain vähän tai ei ollenkaan ihmisiä. Valaistus on tarpeenmukainen jaksoittain käytössä olevissa tiloissa. Valaistusta ohjataan läsnäolon ja käytettävissä olevan luonnonvalon mukaan. Energian ja veden kulutuksen mittarointi mahdollistaa tavoitteellisen ja kattavan 2 (6) Erja Reinikainen kulutusseurannan. 4. Energialaskennan hyödyntäminen suunnittelussa Tavoitteena on vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi, jossa rakennuttaja ja suunnittelijat voivat hyödyntää energia- ja elinkaarilaskennan tuloksia päästäkseen hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Laskennalliset tarkastelut palvelevat päätöksentekoa ja suunnittelua kun tarkastellaan eri vaihtoehtoja energiankulutustavoitteen saavuttamiseksi. Energiasimulointien avulla hahmotetaan vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta kokonaisenergiankulutukseen ja E-lukuun. Yleissuunnitteluvaiheessa vertaillaan vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen vaikutuksia kohteen energiankulutukseen energiasimulointeja hyödyntäen. Tarkasteltavia seikkoja ovat esim. toimintojen sijoittelu, julkisivujen aukotus ja julkisivuratkaisut, rakenteiden ominaisuudet, talotekniset järjestelmät – mm. ilmanvaihdon palvelualueet ja lämmöntalteenottoratkaisut, energian kierrätysratkaisut, jne. Samalla varmistetaan suunnitelmien tavoitteenmukaisuus mm. olosuhteiden, kustannusten ja muiden tavoitteiden osalta. Päätöksenteon tueksi laaditaan kokonaistaloudellisuusvertailut. tarvittaessa elinkaarikustannus- ja Yleissuunnitteluvaiheessa valitaan toteutussuunnittelua varten parhaat perusratkaisut sekä laaditaan niihin perustuvat sisäolosuhde- ja energialaskelmat sekä rakennuksen energiaselvitys rakennuslupaa varten. Energiankulutustarkasteluissa otetaan huomioon peruskulutuksen lisäksi kohteessa sovittujen ja kirjattujen energiansäästöratkaisuiden vaikutukset niin, että niiden vaikutus on erikseen todettavissa ja kirjattavissa. Myös energian hinnan kehityksen vaikutusta vaihtoehtojen edullisuusjärjestykseen tulee tarkastella herkkyystarkasteluin. Tavoitteena energiaa säästäville lisäinvestoinneille on 10-15 vuoden takaisinmaksuaika. Tarvittaessa suoritetaan energiankulutuksen laskenta lisäksi urakoitsijoiden laitevalintojen jälkeen, vastaanottovaiheessa lopullisilla käyttöaikatauluilla ja säätöarvoilla ja vielä takuuajan päättyessä silloin käytössä olevilla käyttöaikatauluilla ja säätöparametreilla. Tällöin varmennetaan lopullinen tavoitekulutus sekä energiatodistus. 5. Energiatehokkaat suunnitteluratkaisut Rakennussuunnittelussa huomioitavia tekijöitä Rakennuksen muodolla, massoittelulla ja sijoittelulla rakennuspaikalle on merkitystä energiantarpeeseen sekä lämpöhäviöiden, ilmaisenergioiden hyödyntämisen että ylilämmön hallinnan kautta. Eri käyttöaikoina toimivien ja olosuhteiltaan erityisten tilojen ryhmittely selkeiksi kokonaisuuksiksi on energiankäyttöön vaikuttava tekijä. Vaihtoehtoja selvittämällä C:\Users\nmt63\Desktop\Nikkilä\Valmis\Liitteet\Nikkilän Sydän hankesuunn_energiateksti_20130919.docx 3 (6) Erja Reinikainen pyritään optimiratkaisuun. Mm. suuren lämpökuorman omaavien tilojen (keittiö, opetuskeittiö, atk-tilat, jne.) sijoittamista aurinkojulkisivuille pyritään välttämään. Julkisivuratkaisun ja –rakenteen tulee mahdollistaa hyvä ilmanpitävyys. Tuulikaappi- ja ovijärjestelyin estetään hallitsematon ilmanvaihto mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi hallitsematonta ilmanvaihtoa estetään ottamalla huomioon suunnittelussa tarkoituksenmukainen ”virtaussulkujen” sijoittelu ja mm. kuilujen ja porrashuoneiden tiiviys. Määräystasoa paremman ilmanpitävyyden toteutuminen osoitetaan rakennusvaiheessa mittauksin. Käyttämällä rakentamismääräysten mukaisia rakenteiden U-arvoja, hyvätasoisia ikkunoita ja määrittelemällä rakennuksen ilmanpitävyydelle rajat päästään varsin alhaiseen lämmitysenergian kulutukseen. Ulkopuolisilla auringonsuojauksilla ja hyvillä auringonsuojaominaisuuksilla varustetuilla ikkunoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa tilojen lämpötilatasoon ja jäähdytystarpeeseen. Arkkitehtuurilla, ikkunaratkaisuilla ja sisäpintojen värityksellä on keskeinen merkitys mm. luonnonvalon hyödyntämiseen tilojen valaistuksessa. Tavoitearvoja: ilmanvuotoluku n50 alle 1,0 1/h rakenteiden U-arvot rakentamismääräysten D3/2012 mukaiset MSE-ikkunoiden ja kiinteiden ikkunoiden U-arvo 0,8 W/m2,K, etelä- ja länsisivulla garvo alle 40% lasiseinien U-arvo lasiosalle 0,6 W/m2,K, etelä- ja länsisivulla g-arvo alle 40% erityisesti suurissa ikkunoissa tulisi U-arvon ja aurinkojulkisivuilla myös g-arvon olla mahdollisimman hyvä. Taloteknisessä suunnittelussa huomioitavia tekijöitä LVI-teknisissä ratkaisuissa optimoidaan järjestelmäratkaisut, laite- ja verkostomitoitukset, jne. sekä kiinnitetään erityistä huomiota ilmanvaihtojärjestelmien tarpeenmukaiseen käyttöön ja sähköenergian kulutukseen. Lämmöntalteenottojen kattavuus ja tehokkuus sekä puhaltimien hyötysuhteisiin ja moottorivalintoihin vaikuttaminen on tärkeää. Ilmanvaihtokoneiden palvelualueet määritellään tilojen toiminnan, käyttöaikojen ja olosuhteiden mukaan siten, että vältetään pitkiä kanavointeja. Luokissa ja auloissa toteutetaan tarpeenmukainen tilakohtainen ilmanvaihto, joka pienentää rakennukseen otettavaa ulkoilmamäärää kun huoneissa on vain vähän tai ei lainkaan ihmisiä. C:\Users\nmt63\Desktop\Nikkilä\Valmis\Liitteet\Nikkilän Sydän hankesuunn_energiateksti_20130919.docx 4 (6) Erja Reinikainen Laitevalinnoissa ja kanavistomitoituksissa huomioidaan energiatehokkuuden optimointi, erityisesti kiinnitetään huomiota sähköenergian kulutuksen vähentämiseen. Lämmöntalteenotto toteutetaan kattavasti ja hyvällä hyötysuhteella. Suunnittelussa huomioidaan pyrkimys esimerkiksi vettä säästävin kalustein. veden säästöön mahdollisuuksien mukaan Tavoitearvoja: pumput energialuokkaa A ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho normaalissa käyttötilanteessa (sfp-luvun) on alle 1,8 kW/m3,s sähkömoottorit IE2-luokan moottoreita tai PM-moottoreita. Pienissä puhaltimissa suositaan EC-moottoreita. Sähköjärjestelmien suunnittelussa ja mitoituksessa ovat keskeisiä tavoitteita hyvät hyötysuhteet ja vähäiset häviöt (muuntajat, UPS-laitteet, taajuusmuuttajat, moottorikäytöt jne.). Erityisesti kiinnitetään huomiota laitteiden ja moottoreiden osatehojen hyötysuhteisiin, koska esim. ilmanvaihtojärjestelmät toimivat harvoin mitoitustehollaan. Laitevalinnoissa suositaan energiatehokkaita moottoreita. Valaistussuunnittelu on oleellinen tekijä sisäympäristön terveellisyyden, viihtyvyyden ja tuottavuuden sekä rakennuksen energiatehokkuuden kannalta. Suunnittelun alkuvaiheessa selvitetään yhteistyössä käyttäjän kanssa toiminnan vaatimat valaistusvaatimukset eri tiloissa ja mitoitetaan valaistustasot todellisen tarpeen mukaiseksi. Valaistus toteutetaan tarpeenmukaisena ohjaukseltaan että ryhmittelyltään ja luonnonvaloa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Valaistusta ohjataan läsnäolon mukaan automaattisesti, jolloin valot ovat käytössä vain tarvittaessa. Valolähteinä käytetään rakentamisajan energiatehokkaimpia ratkaisuja. LED-valaisimia käytetään soveltuvin osin. Teknisten järjestelmien suunnittelu kokonaisuutena sekä tarvittaessa yksittäisten laitekokonaisuuksien kuten iv-kojeiden, pumppujen, valaisimien, jne. hankinta tehdään elinkaaritaloudellisin periaattein. Kaikkien energiaa käyttävien laitteiden, järjestelmien ja tuotteiden määrittelyssä tulee asettaa vaatimukseksi energiatehokkuuden lisäksi laadukkuus ja pitkäikäisyys. Säätö- ja ohjaustoiminnot toteutetaan väyläpohjaisella rakennusautomaatiojärjestelmällä, jonka avulla järjestelmien toiminnan taloudellisuutta voidaan seurata, perusasetuksia voidaan tehdä keskitetysti ja huoltotarpeista saadaan tieto huolto-organisaation käyttöön. Energian käytön seurannan ja ohjauksen kannalta rakennusautomaatiojärjestelmä on keskeinen työkalu käyttöhenkilökunnalle. Järjestelmällä voidaan helposti vaikuttaa kohteen energiankäyttöön. Valvomosta ja etäkäyttöyhteydellä tulee helposti nähdä muutamilla keskeisillä näkymillä kaikki energiankäyttöön keskeisesti vaikuttavat toiminta-arvot ja asetukset. C:\Users\nmt63\Desktop\Nikkilä\Valmis\Liitteet\Nikkilän Sydän hankesuunn_energiateksti_20130919.docx 5 (6) Erja Reinikainen 6. Käyttäjien energiaa kuluttavat laitteet Käyttäjän laitteiden ja -laitteistojen sähköenergiankulutukseen vaikutetaan kiinnittämällä laitehankintojen (toimistolaitteet, atk-laitteet, jne.) yhteydessä huomiota energiatehokkuuteen esim. nostamalla energiatehokkuus yhdeksi valintakriteeriksi hankintojen kilpailuttamisessa. Myös laitteiden käyttötottumuksilla, ohjeilla ja perusasetuksilla (esim. näytönsammutuksen aktivoinnilla) voidaan vaikuttaa sähköenergian kulutukseen. Laitteiden energiatehokkaan käytön opastukseen tulee kiinnittää huomiota. Käyttäjien laitteiden hankinnassa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan TEM:n laatimat ohjeet julkisten hankintojen energiatehokkuudesta sekä Valtioneuvoston periaatepäätös (13.6.2013) kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. 7. Energiankulutuksen seuranta Rakennuksen osat ja energiaa kuluttavat järjestelmät tulee mittaroida siten, että yksityiskohtainen ja havainnollinen kulutuksen seuranta on mahdollista. Mittaroinnin taso ja toteutustapa (rakennusautomaatioon liitettynä vai erillisenä) sovitaan suunnittelun käynnistyessä. Tavoitteena on mitata erikseen kiinteistön järjestelmien (esim. ilmanvaihto ja jäähdytys) sekä merkittävien toimintojen kulutus (mm. keittö, kotitalous, tekninen työ, jne.). Energiamittausjärjestelmä raportoi energian ja veden kulutus- ja tuottoryhmittäin hetkellisen, kuukausittaisen ja vuosittaisen kulutuksen. Tunnittaisten kulutusprofiilien avulla voidaan helposti seurata rakennuksen vuorokautista käyttäytymistä sekä yöaikaista ns. pohjakulutusta. Kulutuksen havainnollisella esittämisellä pyritään vaikuttamaan henkilökunnan ja oppilaiden käyttäytymiseen ja ohjaamaan energiatehokkaaseen laitteiden ja järjestelmien käyttöön. Rakennukselle määritetään energian ja veden tavoitekulutus, joihin toteutuvaa kulutusta verrataan vähintään kuukausitasolla. Tavoitekulutus jaetaan osa-alueiksi toteutettavan energia- ja vesimittaroinnin mukaisesti. 8. Käyttäjien opastus energiatehokkaaseen toimintaan Tavoitellun energiatehokkuuden toteutumisen edellytyksenä on, että vastaanotto- ja käyttöönottovaiheessa varmistetaan, että rakennuksen tekniset järjestelmät toimivat suunnitellulla tavalla. Kohteen käyttö- ja huoltohenkilökunnan opastus ja koulutus on erityisen tärkeää, kun rakennusautomaatiojärjestelmän mahdollisuuksia taloteknisten järjestelmien seurannassa ja energiankäytössä halutaan hyödyntää tehokkaasti. Koulutuksessa ja opastuksessa tulee korostaa säännöllisesti toistuvia, huoltohenkilökunnalta edellytettyjä toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa, että kohteen talotekniikka toimii oikein ja energiataloudellisesti. C:\Users\nmt63\Desktop\Nikkilä\Valmis\Liitteet\Nikkilän Sydän hankesuunn_energiateksti_20130919.docx 6 (6) Erja Reinikainen Rakennuksen käyttäjille (opettajat ja oppilaat) suunnatuilla havainnollisilla ja helposti ymmärrettävillä energiataloudellisen käytön ohjeilla on keskeinen merkitys toteutuvalle energiankulutukselle. GRANLUND OY Erja Reinikainen C:\Users\nmt63\Desktop\Nikkilä\Valmis\Liitteet\Nikkilän Sydän hankesuunn_energiateksti_20130919.docx