Puolustusvoimat.fi Wcm 4d79ce804001826bb7fcf7815865e67e
PORILAINEN Lokakuu 3 www.puolustusvoimat.fi/porpr 1 2015 6 4063 00 00 6 4063 015104 00 6 4063 015111 2 009608 2015 PORILAINEN Toimitus 27801 SÄKYLÄ [email protected] JULKAISIJA Porin prikaati ja Porin prikaatin kilta ry. PORILAINEN Lokakuu 3 JOHTOKUNTA Puheenjohtaja eversti Arto-Pekka Nurminen Varapuheenjohtaja varatuomari Timo Mäki Jäsenet: everstiluutnantti Tommi Haapala pankinjohtaja Eino Järvinen PÄÄTOIMITTAJA everstiluutnantti Tommi Haapala puh. 0299800 (vaihde) TOIMITUSSIHTEERI FM Markus Malila puh. 0299 441 302 [email protected] Räjähdekeskus esittäytyy s 28 SISÄLTÖ Pääkirjoitus.................................................................................4 Kertausharjoituksessa vastuuta reserviläisille..................................6 Kasi-simulaatorijärjestelmä...........................................................9 Rynnäkkökiväärin virittäminen Kasi-järjestelmää varten................10 Lääkärikin pääsi metsään...........................................................10 Kolumni....................................................................................11 Pieni hetki lepoa........................................................................12 Kerran vielä pojat!......................................................................13 Ei mikään makkaranpaistoreissu.................................................14 Suojelun erikoisosasto valmiusjoukkokoulutukseen.......................15 Räjähdekoirien hajuaisti hengenpelastajana..................................16 Porin valapäivä onnistui yli odotusten..........................................19 Vanha Porilainen........................................................................20 Niinisalossa juteltiin sotilassäästä................................................23 Liikunnanohjausperinne jatkuu Niinisalossa..................................25 Prikaatien yhdistyminen toi rakentajat Niinisaloon........................26 Räjähdekeskus tuottaa ja testaa..................................................28 Kasarmien kunnostusprojekti käyntiin . .......................................32 Viherhiukkaset...........................................................................35 Killan sivut................................................................................38 Porin prikaatin historia julkaistaan helmikuussa...........................41 Kansi: Valmiusjoukon varusmiehet saivat kultaisen barettimerkkinsä lokakuussa Säkylässä. Kuva: Markus Malila. 3 TOIMITTAJAT Merja Hämäläinen puh. 0299 443 303 AVUSTAJAT Esa-Pekka Avela puh. 010 665 8337 Kari Nummila puh. 050 536 4820 Asko Tanhuanpää puh. 040 510 1518 Samuli Vahteristo puh. 050 561 1455 Seija Heiska puh. 0500 110 144 TAITTO Simo Nummi puh. 040 532 5815 simo.nummi@ mainosnummi.inet.fi OSOITTEENMUUTOKSET [email protected] puh. 0299 441 319 TALOUDENHOITAJA Eino Järvinen [email protected] puh. 040 765 0240 PANKKI FI04 4456 0010 0941 50 FI90 1131 3006 1029 52 KIRJAPAINO Eura Print Oy Arvoisat porilaislehden lukijat U udistuneen Porin prikaatin ensimmäinen toimintavuosi on hyvää vauhtia kääntymässä lopuilleen. Vuosi on ollut työntäyteinen kaikilla tasoilla. Itse organisaatioon ja tehtävien sisältöön liittyneiden muutosten lisäksi myös työn määrä on ollut huomattava. Olihan uudistuksen yhtenä tavoitteena toiminnan tason palauttaminen erityisesti varusmiesten maastovuorokausien osalta kuin myös reservin kertausharjoitusten lisääminen kuluvan vuosikymmenen alun tasolle. Ottaen huomioon prikaatimme kohdalle tulleet suuret muutokset, kenties suurimmat maavoimissa, on tyydytyksellä todettava, että muutoksen toteuttamisessa tehtävineen on onnistuttu hyvin. Tämän totesi myös maavoimien komentajan johdolla toteutettu Porin prikaatin toiminnan tarkastus lokakuussa. Omasta puolestani haluan nostaa esille erityisesti kaksi tapahtumaa menneeltä syksyltä; elo-syyskuun taitteessa toteutetun Jääkäripataljoonan kertausharjoituksen sekä syyskuussa pidetyn Tyyneharjoituksen. Kertausharjoituksen osalta keskeisimmät havainnot liittyvät reserviläisten toimintavalmiuteen sekä toisaalta Porin prikaatin henkilöstön kykyyn suoriutua suuren mittaluokan harjoituksesta. Reserviläisten osalta päällimmäiseksi tunteeksi jäi, että kertausharjoitusten määrän palauttamista on odotettu. Yleisilme harjoitusjoukoilla oli alusta loppuun innostunut. Samoin varusmiesaikana hankittu osaaminen kyettiin palauttamaan lyhyessä ajassa hyvälle tasolle. Tässä suhteessa harjoitus jälleen kerran todisti, että asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa ammattitaitoisia joukkoja. Toimivuus kuitenkin edellyttää sitä, että jatkossakin kertausharjoitusten määrän tulee säilyä riittävällä tasolla toimintavalmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Pelkkä laadukkaasti toteutettu varusmieskoulutus ei yksin riitä. Porin prikaatin henkilöstö suoriutui hienosti harjoituksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Ennen harjoitusta kuului joitakin huolestuneita äänenpainoja siitä, miten erityisesti nuoremman henkilöstön osaaminen riittää reserviläis- 4 ten kouluttajina. Reserviläisiltä kerätyn palautteen perusteella huoli oli täysin turha. Saadun palautteen mukaan niin kouluttajien ammattitaidon, asenteen kuin tehtävistä suoriutumisen katsottiin poikkeuksetta olevan korkealla tasolla. Erikseen on mainittava myös prikaatin huoltolaitosten erinomainen panos harjoituksen toteuttamisessa. Harjoitusjoukot kyettiin perustamaan ja varustamaan sekä harjoituksen päättyessä purkamaan erittäin lyhyessä ajassa. Hienoa työtä! Syyskuussa toteutettu Tyyne-harjoitus oli puolestaan todellinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen voimannäyttö. Harjoituksen suunnitteli, valmisteli ja toteutti Maanpuolustuskoulutus ry vapaaehtoisena harjoituksena. Koulutustapahtuman oli tilannut Porin prikaati kohdistettavaksi paikallispataljoonien tarvitsemaan koulutukseen. Harjoitukseen osallistui noin 2000 reserviläistä! Harjoituksen kaikki opetustapahtumat olivat reserviläisten johtamia. Kerätyn palautteen perusteella harjoituksen antiin oltiin tyytyväisiä ja erityisesti reserviläisten kouluttajataidot arvioitiin hyviksi. Itse näen tässä kaksi merkittävää johtopäätöstä. Ensimmäinen on se, että hyvin suunniteltuna vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kautta on saatavissa merkittävää valmiutta kehittävää osaamista, sekä laadullisesti että määrällisesti, sodan ajan tehtäviin sijoitetuille reserviläisille. Toinen johtopäätös koskee maanpuolustustahtoa Porin prikaatin vastuualueella. Maanpuolustus koetaan tärkeäksi ja sen eteen ollaan valmiita tekemään myös töitä, niin kertausharjoituksiin osallistumalla kuin vapaaehtoisen kouluttautumisenkin kautta. Hyvä niin. Toivotan lukijoille oikein hyvää loppusyksyä! Tommi Haapala Hyvinvointia osuustoiminnalla Energiaa joka talouteen Luotettavasti läheltä nti ynmyy lj Polttoö 8 6119 (02) 83 Sähkönmyynti (02) 838 6262 Hinnat löydät nettisivuiltamme www.kssoy.fi s-kanava.fi/satakunta facebook.com/SatakunnanOsuuskauppa twitter.com/SatakunnanOk Sinisellä siivellä Säkylässä luonto menee edelle. Koko yhteisö on esi merkiksi sitoutunut alueella viihtyvien harvinaisuuksien, ruususiipisirkan ja harju sinisiiven, suojelemiseen. Mikä on sinun syysi viihtyä? www.sakyla.fi 5 Maavoimien vuoden suurin kertausharjoitus Niinisalossa Vastuuta reserviläisille Teksti ja kuvat: Juho Kuorikoski, Tomi Auremaa M aavoimien taisteluosaston kertausharjoitus järjestettiin 25.8.–4.9.2015 Etelä- ja Länsi-Suomessa. Harjoitusjoukkoihin kuului Kaartin jääkärirykmentin perustama kaupunkijääkäripataljoona, Porin prikaatin perustama vahvennettu jääkäripataljoona, esikunta- ja viestipataljoona (-) sekä muutamia muita reserviläisyksiköitä. Kertausharjoituksen tavoitteena oli kehittää erityisesti Maavoimien operatiivisten joukkojen suorituskykyä. Osana Puolustusvoimien toiminnan tason palauttamista järjestetty harjoitus mahdollisti reserviläisten harjoittelemisen laajempina joukkokokonaisuuksina. Harjoitus oli kolmivaiheinen koostuen perustamis- ja koulutusvaiheesta, taisteluvaiheesta sekä purku- ja kotiuttamisvaiheesta. Taisteluvaihe Niinisalon 6 Pohjankankaalla kokosi kaksipuoleiseen simulaattoriavusteiseen kohtaamistaisteluun yhteensä noin 2300 reserviläistä. Kertausharjoitus toteutettiin pääkaupunkiseudulla, Hälvälässä, Säkylässä ja Niinisalossa. Harjoituksen johtajana toimi Kaartin jääkärirykmentin komentaja, prikaatikenraali Pekka Toveri. Perustamisosuuden jälkeen kertausharjoituksessa päästiin tositoimiin. Taistelutoimintaa Harjoituksen ensimmäisenä taistelupäivänä Porin prikaatin joukot puolustivat aktiivisesti tehden puolustus- ja hyökkäysliikkeitä komppaniakokoonpanoissa Kaartin jääkärirykmentin hyökkääviä osastoja vastaan. Kahden jääkärikomppanian ohella Porin prikaatin taisteluosastossa taisteli mm. panssarintorjuntaohjusjoukkue, kranaatinheitinkomppania, esikuntakomppania, viestikomppania, taistelupioneerikomppania, huoltokomppania ja tiedustelukomppania. Liikkeelle lähdettiin hieman ennen aamuseitsemää. Taisteluosastot matkasivat tavoitteeseensa kiertäen samalla reitin varrelle osuneen miinoitteen. Mavoimien taisteluosaston kertausharjoitus käynnistyi joukkojen perustamisella. RESERVILÄISET. Porin Prikaatin kertaajat valmistautuvat taisteluun. 7 Taistelupioneerikomppania oli valmistanut reitin varrelle myös ylityksen, joskin joen sijaan kalustosilta laskettiin tien päälle. Varsinainen taistelukosketus otettiin hieman yhdeksän jälkeen. Toinen jääkärikomppania kohtasi vihollisen hieman kello yhdeksän jälkeen, jota seurasi lyhyen tiedusteluosuuden jälkeen kiivas taisteluvaihe. Kaartin jääkärit saatiin painettua laakson pohjalle, josta jääkärijoukkueet nakuttelivat itsensä voittajiksi. Tulitaistelu päättyi puoli yhdentoista aikoihin aamupäivällä. Kuten eräs kouluttaja taistelun jälkeen totesi: ”Stadin jätkät jyrättiin täysin”. Taistelun jälkeisessä palautteessa reserviläisten toimintaa kehuttiin. Parannettavaa löytyi lähinnä reagointinopeudessa, sillä tietyt toimet, kuten esimerkiksi suoja-asemaan hakeutuminen, ottivat liikaa aikaa onnistuakseen. Lounastauon jälkeen osat vaihtuivat. Jääkärikomppaniat ryhmittyivät puolustukseen Kaartin virkaveljiä varten. Kaartin jääkärirykmentin taistelijat antoivat odottaa itseään puolentoista tunnin ajan. Tiedustelu havaitsi ensin liikettä, jota seurasi tulitaistelu. Yksi komppania jäi Kaartin jalkoihin, joten toinen siirtyi tukemaan. Lyhyen siirtymisen jälkeen joukkue otti taistelukosketuksen, mutta Kaarti vyöryi massana niskaan. Hyvästä yrityksestä huolimatta Kaarti veti pidemmän korren. Johdon palautetta Kaartin Jääkärirykmentin komentaja, prikaatinkenraali Pekka Toveri kävi antamassa keskiviikkoiltana palautetta Niinisalon kertausharjoitukseen osallistuneille reserviläisupseereille ja kantahenkilökunnalle taisteluiden tauottua. Toveri toimi harjoituksen johtajana. Hän kierteli koko päivän seuraamassa eri osastojen toimintaa ja piti heille yhteisen palautekeskustelun. - Pääosin meni hyvin, mutta virheitäkin tuli. Niistä teidän pitää oppia. Jos yhtään lohduttaa niin olen itse tehnyt nuo kaikki samat virheet vuosien saatossa, kenraali Toveri sanoi. Tilaisuuden jälkeen Toveri painotti haastattelussa, että suuri osa alkuviikolle asetetuista tavoitteista saavutettiin. - Yksiköiden perustaminen meni maa8 nantaina hyvin, samoin tiistain pitkä moottorimarssi. Myös tämän päivän taistelut sujuivat hienosti. Reserviläiset iskussa Suomalaisten maanpuolustustahdosta on puhuttu viimeisen vuoden aikana paljon. Niinisalon kertausharjoituksissa se näkyi positiivisella tavalla. Reserviläiset olivat motivoituneita ja suorittivat annetut tehtävät mukisematta. - Täällä reserviläiset huomaavat, ettei se varusmieskoulutus ollut turha, päinvastoin. Tuntuu siltä, että monet ovat saaneet täältä paljon positiivisia kokemuksia, Toveri toteaa. Saman on havainnut Porin prikaatissa työskentelevä kapteeni Antti Parviainen. Hän toimii harjoituksessa yhden jääkärikomppania pääkouluttajana. - Erittäin omatoimista ja tehokasta väkeä, Parviainen luonnehtii harjoituksessa mukana olevia. - Väki keskittyy oleellisiin asioihin. Ehkä se on sitä elämänkokemusta, jos vertaa varusmiespalvelukseen. Kaikkia asioita ei tietenkään heti muisteta, mutta äkkiä ne ovat mieleen palautuneet. Taistelijan simulaattorin toinen versio Kasi tekee sodankäynnistä niin aitoa kuin se turvallisesti on mahdollista. Kasi-simulaattorijärjestelmä todellista harjoitussotaa Teksti ja kuvat: Juho Kuorikoski T ietotekniikka näkyy myös Puolustusvoimien toiminnassa, sillä erilaisia vuorovaikutteisia tietokonejärjestelmiä käytetään entistä enemmän taistelutilanteiden simulointiin. 2000-luvun alussa esitelty Tasi (taistelijan simulaattori) korvattiin muutamia vuosia sitten edistyneemmällä Kasijärjestelmällä, joka mahdollistaa paitsi entistä tarkemman taistelutilanteiden simuloinnin, myös huomattavasti monipuolisemman tavan antaa palautetta. Tasi perustuu rynnäkkökivääriin liitetyn lähettimen ja taisteluvyön vastaanottimien yhteistyöhön. Kun paukkupatruunoilla ladatulla rynnäkkökiväärillä ammutaan, piippuun liitetty lähetin reagoi rekyyliin ja lähettää laser-säteen. Jos säde osuu vastapuolen taisteluliiveihin, tämä rekisteröityy osumana. Kohde joko haavoittuu tai kaatuu. Tasin avulla on mahdollista simuloida jalkaväkitaistelua, mutta esimerkiksi epäsuoran tulen mallintaminen vaatii tulenosoituspanosten käyttämistä. Kasi korjaa tämän puutteen. Jokaisesta taistelijasta on tiedossa GPS-koordinaatit, joiden perusteella voidaan simuloida myös tykistötulen tai miinojen vaikutusta. GPS-signaalin ansiosta jokaisen taistelijan liikehdintä taistelukentällä tiedetään ja järjestelmä tietää, seisooko taistelija vai onko tämä makuullaan. Tämä taas vaikuttaa suoraan epäsuoran tulen tehoon. On todennäköisempää säilyä hengissä, jos on makuullaan. Taistelutilanteiden simuloiminen on Kasin toinen puoli. Jos järjestelmä on käytössä esimerkiksi komppanian tai pataljoonan tasolla, käydyistä taisteluista voidaan antaa palautetta näyttämällä suoraan yksilötasolla, miten taistelu eteni. 9 Kasin peruskomponentti on yhä yksittäisen taistelijan varusteisiin kytketty vastaanotinliivi sekä rynnäkkökivääriin liitetty lähetin. Vastaavia järjestelmiä voi liittää myös kokonaisia ajoneuvoja ja simuloitu aseistus kattaa myös esimerkiksi kertasingot. Näin jalkaväkitaistelun rinnalla voidaan mallintaa myös ajoneuvoja miehistönkuljetusvaunuista panssarivaunuihin. Myös lääkintähenkilökunta hyötyy simuloinnista. Puolustusvoimilla on käytössään erillinen nukke, jonka avulla voidaan tuottaa keinotekoisesti eriasteisia vammoja. Diagnoosin tekeminen on kenttälääkärin vastuulla, kun simulaatiota pyörittävä henkilöstö muuttelee nuken arvoja, kuten esimerkiksi verenpainetta. Erilaisten simulaattoreiden käyttäminen mahdollistaa harjoittelun kriisitilanteissa turvallisesti. Nykyiset järjestelmät ovat niin lähellä tositilannetta kuin rauhan aikana se on mahdollista. Rynnäkkökiväärin virittäminen Kasi-järjestelmää varten R ynnäkkökivääreihin liitettävät lähettimet on kohdistettava samaan tapaan kuin normaali tähtäin. Lähettimeen liitetään paristoilla toimiva prisma, joka heijastaa etutähtäimen eteen kohdistuskuvion. Tämä kuvio ruuvataan keskelle tähtäintä, jonka seurauksena lähettimen heijastama laser-säde kohdistuu sinne, mihin rynnäkkökivääri osoittaa. Samanlainen toimenpide tehdään myös komppanian mukana kulkeville konekivääreille. Apilas ja kevyt kertasinko toimivat, kun akku liitetään paikalleen. Ajoneuvot varustetaan Kasin kanssa yhteensopiviksi kytkemällä niihin erilliset anturit, jotka toimivat samoin kuin jalkaväkitaistelijan vastaanotinliivi. Lääkärikin pääsi metsään Teksti ja kuva: Tomi Auremaa 41 -vuotias Samu Suominen seisoo häntä yli 15 vuotta nuorempien miesten edessä ja esittää heille kysymyksiä isälliseen ääneen. - Nyt kannattaa kuunnella, kun lääkäri puhuu, yksi lääkintäaliupseereista kehoittaa muita teltassa olevia. Jokainen kuuntelee. Suominen opastaa verenpaineen mittausta ja toimii samalla itse mallinukkena. Ollaan Niinisalossa, keskellä metsää. Viiden päivän kertausharjoitus on puolivälissä. Suomisen mukaan aika on mennyt mukavasti - tosin jotkut asiat vaativat totuttelua. - Omasta hygieniasta huolehtiminen on täällä vähän hankalaa. Mutta kaikkeen tällainen kaupunki-ihminenkin halutessaan sopeutuu, Suominen naurahtaa. Hän suoritti varusmiespalveluksensa 10 Säkylässä 28-vuotiaana, kun oli ensin lukenut itsensä lääkäriksi. LääkintäRUK jäi kuitenkin käymättä, vaikka sinne olisi ollut ovi auki. - Sain ensimmäisen lapseni heti silloin palveluksen alun aikaan kesällä ja suoritin lopulta yhdeksän kuukauden armeijan, Suominen muistelee. - Pitää myöntää, että valinta on välillä kaduttanut. Olisihan se voinut silloin käydä. Lopulta Suominen päätyi hoitamaan Porin Prikaatin varusmiehiä jo heti alokasaikana. Sama työ jatkui aina kotiuttamiseen saakka. - Aika erilainen palvelus se oli verrattuna moneen muuhun. Metsäkeikkoja ei ollut. Kertaamassakin reservin alikersantti on ehtinyt vuosien aikana käydä. - Reserviläisten palveluskuntoa olen tarkastanut ennen harjoituksia. Nyt ollaan sitten ihan kunnolla täällä metsässä. Ensimmäisen jääkärikomppanian lääkintäryhmä on ehtinyt muutamien päivien aikana harjoitella kaikenlaista. Harjoitusolosuhteet ovat kuitenkin aina harjoitusolosuhteet. - Sotatilanteessa ei pystytä kaikkia potilaita hoitamaan samalla kuin sairaalassa. Toivon mukaan näitä harjoiteltavia taitoja ei kuitenkaan koskaan tosikonfliktissa tarvita, Diacorin työterveyslääkärinä siviilissä työskentelevä Suominen toteaa. Tornin kaikuja menneisyydestä V iimeisimmästä kertausharjoitusreissustani ennen tätä komennusta on ehtinyt kulua kohta jo kymmenkunta vuotta. Jo tämän vuoksi oli äärimmäisen mielekästä päästä verestämään armeijamuistoja. Kokonaan oman mausteensa omalle harjoitukselleni toi uusi sodanajansijoitukseni, sillä roolini muuttui tulenjohtajasta tiedottajaksi. Koska työskentelen myös siviilissä toimittajana, tehtävänkuvan muuttuminen on varsin mieluisaa. Sisätyössä viihtyvällä konttorirotalle harvat reissut ulkoilmaan tekevät terää. Teltassa en ole yöpynyt sen jälkeen, kun kotiuduin armeijasta vuonna 2004. Se aikaisempi kertausharjoituskin hoidettiin mökkimajoituksella. Kun ensimmäistä kertaa pääsi ryömimään makuupussiin, sitä ei muistanutkaan, kuinka helposti uni tulee. Toki oma vaikutuksensa on myös raittiilla ulkoilmalla. Tietyt asiat sen sijaan ovat ja pysyvät. Armeijassa on jatkuva kiire odottamaan. Siirtymisten välillä ehtii mietiskellä monenlaisia asioita, kun mitään ei tapahdu. Tässä ei varsinaisesti ole mitään yllättävää, sillä tismalleen samanlaistahan tämä oli silloin 2000-luvun alussa, kun oman varusmiespalvelukseni suoritin. Moni asia on myös muuttunut. Taistelijat varustetaan entistä teknisimmin apuvälinein, kun Kasin kaltaiset järjestelmät muuttavat taisteluharjoitukset entistä lähemmäs tietokonepelejä. Kaltaiseni nörtti suorastaan hykertelee tällaisten uudistusten äärellä. Harmi vain, etten itse päässyt kokeilemaan simuloitua taistelua tositoimissa. Myös varusteet ovat nykyään aivan toista luokkaa kuin ennen. Jalassa on polvista vahvistetut maastohousut ja metsään mennään maiharit jalassa. Oma palveluspukimeni oli legendaarinen maastopuku M62, jonka housuissa oli taskujen kohdalla reiät. Maastossa möngittiin kumisaappaat jalassa ja se vanhan liiton taisteluvyökin oli melkoinen ergonomian irvikuva. Tällä harjoitusreissulla törmäsin myös hienoiseen ikäkriisiin. Muut harjoitukseen kutsutut reserviläiset ovat suorittaneet varusmiespalveluksensa 2010-luvulla. Kun vielä eräs kantahenkilökuntaan kuuluva upseeri totesi vitsailevaan sävyyn minun näyttävän vanhemmalta kuin muut, kai se on pakko hyväksyä, että kolmekymppisyys on ikävä tosiasia. Kenties tärkein yksittäinen armeijasta muistuttava tekijä on haju. En tarkoita ihmisruumiin tuottamia aromeja, vaan sellaisia tuoksuja, joita voi haistaa vain armeijassa. Aseöljy ja telttapohja ovat minulle sellaisia asioita, joiden hajun muistaa vaikka unissaan. Teksti: Res. vänrikki Juho Kuorikoski Kirjoittaja on toimittaja KOKEMÄEN KAUPUNKI www.kokemaki.fi 11 S otilaskotiauton edessä on valtava jono. Komppaniallinen taistelijoita odottaa tilausvuoroaan. Munkkeja, tupakkaa, kahvia, makkaraa - pitkän päivän jälkeen lähes jokainen tahtoo ladata energiavarastonsa täyteen. Kolmea miestä ei kuitenkaan jonossa näy. Liekö trio sitten tehnyt ostoksensa ensimmäisenä, mutta yhden teltan perältä kuuluu naurunräkätys. - Tämän harjoituksen ensimmäinen sellainen hetki, että pääsee rauhassa vetämään hetkeksi pötkölleen, joukkueenjohtaja, reservin vänrikki Akseli Hirvikoski tokaisee. Vieressä hihkuvat tulenjohtaja, vänrikki Erik Hyöty sekä kersantti Sami Partanen. Kolmikko tihrustaa kännykän ruudulta MTV:n uutislähetystä. Siellä näytetään inserttiä Suomen tämän vuoden suurimmista kertausharjoituksista, jotka järjestettiin elosyyskuun vaihteessa Niinisalossa. - Kato, siellä, Partanen huudahtaa. Tutut miehet vilahtavat ruudussa: Hirvikoski, Hyöty ja Partanen - kukin vuorollaan. Kuva on otettu taistelusta, jossa vihollista markkeerasivat Kaartin Jääkärirykmentin reserviläiset. Sitä ei sentään näytetä, kun Hirvikoski selosti selkeällä englannilla harjoitusta tarkkailleille portugalilaisupseereille tilannekuvausta. Kansainväliset vieraat pelmahtivat paikalle kauppatieteitä Tallinnassa. Ammattisotilaan ura kuitenkin houkuttelee. - Katsotaan keväällä. Saattaa olla, että haen kadettikouluun tai kenties poliisikouluun. Vänrikki Hyödyn insinöörikoulu alkaa olla loppusuoralla. Mies on jo töissä ja tuomaroi aktiivisesti jalkapalloa kansallisella huipputasolla. Harjoituksen jälkeisenä sunnuntaina hän jakaa oikeutta Suomen ja Tshekin alle 19-vuotiaiden kohtaamisessa. Myös ensimmäinen liigamatsi on merkitty kalenteriin. - Hyvä kun tulee lauantai lepopäiväksi väliin ennen maaottelua. En olisi ikinä kuvitellut, että täällä mennään näin lujaa, Hyöty sanoo. - Mielikuva ressuista oli sellainen, että ne vaan käyvät vähän ampumassa ja sitten naukkailevat iltapullosta. Ei ole meillä toteutunut, Lihatukku Partasen perheyrityksessä työskentelevä kersantti Sami Partanen hörähtää. Pieni hetki lepoa Teksti ja kuva: Tomi Auremaa suomalaiskollegoiden kanssa ja Porin mies otti tilanteen hienosti haltuun. - No se oli sellaista rallienglantia, Hirvikoski vähättelee itseään täysin turhaan. Nuorella miehellä on kokemusta kansainvälisistä sotilasympyröistä. Hän palveli kv-tehtävissä varusmiesajan jälkeen yhteensä vuoden. Lisäksi Hirvikoski on toiminut erityisopettajana ja lukenut vuoden Etualalla Akseli Hirvikoski 12 Kuva: Puolustusvoimat K ahdeksan väsynyttä miestä nuokkuu panssaroidun miehistönkuljetusvaunun takaosassa. Silmät ovat painuneet kiinni ja tähystysluukun vierestä kuuluu hentoinen kuorsaus. Ensimmäisen Jääkärikomppanian ykkösjoukkueen kolmosryhmän miehet ovat taistelleet Niinisalon pöheikössä kolmatta päivää. Välillä on hyökätty, välillä puolustettu - syöty on silloin kun ruokaa on paikalle saatu, ja univelkaa on kertynyt jokaiselle tuntikausia. Vielä on edessä kuitenkin yksi taistelu. Ryhmänjohtaja, alikersantti Johan Laine on saanut joukkueenjohtajalta tiedon, että kerran pitäisi vielä jaksaa venyä. Kestääkö taistelu sitten tunnin, kaksi tai kauemmin, sitä ei tiedä kukaan. Suomen tämän vuoden suurimpiin kertausharjoituksiin osallistui elo-syyskuun vaihteessa Niinisalossa yli 2 300 miestä. Pasissa nuokkuvien miesten varusmiesajasta on kulunut aikaa viitisen vuotta. Jokainen tuntee toisensa jo inttivuosilta, ryhmä on kasattu tutuista taistelijoista. Tuttujen jätkien näkeminen on ollut täällä ehdottoimasti parasta, sanoo jääkäri Juho Välimaa. Kertausharjoituksista liikkuu reserviläisten parissa kaikenlaisia legendoja. Ne eivät Välimaan mukaan Niinisalossa Vielä kerran, pojat! Teksti: Tomi Auremaa toteutuneet. Saman näkemyksen jakavat muutkin. Toiminta on ollut kaikkea muuta kuin leppoista lokoilua. Miehet ovat painelleet ristiin ja rastiin metsikköä aamusta iltaan. - Tämä on ihan niin kuin intissä, Välimaa naurahtaa. - Jos ihan rehellinen olen, niin kevyempää odotin, mutta näillä mennään. Ja kohta tosiaan taas mennään. Pasi kaartaa tien syrjään, pysähtyy ja miehet rynnivät ulos. Edessä on vihollisen sotilaita.Pian alikersantti Laineen miehet huomaavat, että ovat osuneet suoraan väijytykseen. Jokainen ryhmäläinen ”kuolee” epäsuoraan tuleen. Kaksisuuntaiset simulaatiolaitteet ilmoittavat, että kukin on pois pelistä. Miehet vetäytyvät metsän reunaan odottamaan toimintaohjeita ylempää. 13 - Odottaminen on puuduttavaa. Kyllä tässä vaiheessa harjoitusta alkaa jo näkyä, että yöunen vähyys koettelee voimia, Laine jutustelee. Apukouluttaja, luutnantti Henri Filatoff käy kuitenkin saamansa ohjeen mukaisesti lataamassa miehet taas toimintakuntoon. Viimeinen koitos, viimeinen isku - se pitäisi vielä jaksaa. Laine komentaa porukkansa avoriviin. Kohde on edessä, ei muuta kuin musta morsian laulamaan. Räkäpäät paukkuvat. Osumia otetaan ja annetaan. Hienosti miehet viimeisen leiviskänsä hoitelevat. Noin tunnin taistelun jälkeen heille ilmoitetaan helpottava tieto. Taistelut on taisteltu, seuraavaksi syömään ja siitä eteenpäin kohti kasarmia. Lyhyen tupakkatauon jälkeen iskujoukko ahtautuu taas pasikapseliin. - Se on pojat tänään tulossa avausjakso Martina & hengenpelastajat -sarjasta, joku huutaa. - Joo, ja Salkkaritkin alkoi maanantaina, jääkäri Välimaa komppaa. Alikersantti Laine vetää takaovet kiinni ja alkaa itse tähystää luukusta. Muut hiljenevät. Siirtymäreitti ei koskaan ole armeijassa niin lyhyt, etteikö sen aikana ehtisi taistelun jälkeen ottaa pieniä nokkaunia. ”Ei mikään makkaranpaistoreissu” Teksti ja kuvat: Juho Kuorikoski Korpraalit Tommi Laaksonen ja Ville Kinnunen huhkivat tiistaina iltapäivällä puolijoukkueteltan kimpussa. Pienten alkukankeuksien jälkeen teltta nousi pystyyn kuin vanhasta muistista. - Olemme kertaamassa nyt ensimmäistä kertaa. Pääsimme reserviin kesäkuussa vuonna 2012, Laaksonen toteaa. Kinnunen kehuu, että harjoituksessa on läsnä tekemisen meininki. - Ei tämä ole mikään makkaranpaistoreissu niin kuin joiltakin vanhemmilta reserviläisiltä olen kuullut. Täällä tehdään koko ajan ja se on hyvä. Laaksonen keksii vain vähän napisemista. - Mukava päästä ulos sillipurkista. Viiden tunnin mittainen ajoneuvomarssi vaunun kyydissä kävi enemmän rakon kuin hermojen päälle. Hän odottaa Kinnusen tavoin säpinää ja reilusti tekemistä. Kinnunen ei odota harjoitukselta mitään ihmeellistä. - Näitä hommia on mukava tehdä. Aika samanlaista tämä on kuin varusmiespalveluksessakin. Mikäs tässä, kun aurinko paistaa. Teltta saatiin pystyyn pienistä alkuhankaluuksista huolimatta. 14 Suojelun erikoisosaston taistelijat Porin prikaatissa järjestetyssä kansainvälisessä harjoituksessa v. 2014 Suojelun erikoisosasto ensimmäiseen valmiusjoukkokoulutukseensa Teksti: Juho Torpo Kuva: Markus Malila P orin prikaati järjestää valmiusjoukkokoulutusta myös vuonna 2016. Tammikuun saapumiserässä varusmiespalveluksensa aloittavista on etukäteishaulla valittu 55 vapaaehtoisen kokoinen joukko, joka saa suojelun erikoisosaston koulutuksen. SEO -lyhenteellä tunnettu koulutus kestää varusmiespalveluksen osalta 347 päivää, jonka jälkeen koulutuksen käyneen on mahdollista päästä mukaan kriisinhallintaoperaatioon rauhanturvaajana. Puolustusvoimien korkean valmiuden suojelutiedusteluyksikkö tunnetaan arkikielessä paremmin suojelun erikoisosastona, jota voidaan käyttää niin kotimaisessa maanpuolustuksessa, viranomaisten tukemisessa kuin kriisinhallintatehtävissäkin. Suojelun erikoisosastoon kuuluu olennaisena osana myös CBRN -laboratorio. SEO:n toiminnalle, kuten suojelumiesten toiminnalle yleensäkin, on tyypillistä suojelutiedustelu, puhdistustoiminta sekä palo- ja pelastustoiminta. Suojelun erikoisosasto työskentelee kemiallisten, biologisten ja radioaktiivisi- en aineiden parissa ottamalla näytteitä ja analysoimalla niitä kenttälaboratoriossa. Tehtävään valituilta varusmiehiltä vaaditaan sopivaa luonnontieteellisen, kuten biologian, fysiikan tai kemian alan, koulutusta ja osaamista. Hakijoiden tuli lisäksi täyttää yleiset kriisinhallintavaatimukset sekä Suomen kansainvälinen valmiusjoukko -kelpoisuus. 1/16 saapumiserästä koulutettavat suojelun erikoisosastomiehet valittiin 12. – 13. elokuuta järjestetyssä valintatilaisuudessa Säkylässä. - Joukko, joka sisältää 55 varusmiestä tullaan jakamaan kolmeen joukkueeseen. Joukkueet ovat suojelujoukkue, kenttälaboratoriojoukkue sekä komento- ja huoltojoukkue. Osaston perussuoritus kestää yhden vuorokauden, jonka aikana osasto ottaa tarvittavat näytteet ja analysoi ne. Toiminnan aikana kukin joukkue tekee omaa hommaansa standardimaisesti. Tarkkaan ohjeistettu näytteidenotto ja analysointi on vastuullista ja myös koulutuksen haastavinta osaa, kertoo kapteeni Juha Soutolahti. 15 Tammikuussa käynnistyvä koulutus on sellaisenaan ensimmäinen laatuaan, sillä aiemmin suojelun erikoisosastoa ei ole koulutettu osana valmiusjoukkokoulutusta. Uudesta ilmiöstä ei kuitenkaan SEO:n kohdalla voida puhua: - Suojelun erikoisosasto on ensimmäinen joukko, joka on läpäissyt NATO:n arviointikriteerit. Suojelun erikoisosaston juuret ovat kuitenkin pitkällä, sillä osaston suorituskyky on ollut jo vuosikymmenen Puolustusvoimien käytettävissä, Soutolahti jatkaa. Soutolahti kertoo olevansa yksi vastuuhenkilöistä, joiden tehtävänä on luoda suojelun erikoisosastolle suorituskyky, joka on valmis käyttöönotettavaksi vuonna 2017. Käytännössä tämä toteutuu miehistön kouluttamisella sekä kaluston varaamisella käyttövalmiuteen. Palveluksen loppupuolella toteutettavassa kyselyssä kultakin koulutukseen osallistujalta kysellään halukkuutta kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon. SKVJ -koulutuksen saaneista yli puolet aloittaa rauhanturvaajan töissä puolentoista vuoden sisällä palveluksen päättymisestä. Räjähdekoirien hajuaisti hengenpelastajana Teksti: Tomi Turunen Kuvat: Aapo Sipari 16 Puolustusvoimat sekä poliisi on hyödyntänyt koiria eri tarkoituksissa vuosikymmenten ajan. Koirien käyttötarkoitus on muuttunut teknologian kehityksen ja uudistusten myötä erikoistuneemmaksi ja syvällisemmäksi. Puolustusvoimien räjähdekoirien ohjaajia koulutetaan vain Porin prikaatin Niinisalon varuskunnassa. Sotilaspoliisi-koiranohjaaja vääpeli Heikki Tyrväinen ja hänen partioräjähdekoiransa Taisto ovat erikoistuneet räjähteiden etsintään, paikantamiseen ja osoittamiseen. R äjähdekoirien ohjaajia on koulutettu Niinisalossa 90-luvun lopulta saakka. Niiden käyttäminen eri tehtävissä on kasvanut voimakkaasti varsinkin 2000-luvulla, koska koiran hajuaisti on yhä ylivoimainen verrattuna teknisiin laitteisiin. Puolustusvoimien räjähdekoirien käyttö tähtää kotimaan puolustamiseen, ja viimeisimmät ulkomailla palvelleet räjähdekoirat kotiutuivat 2009. Tämän jälkeen niitä ei ole käytetty kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Ne osallistuvat kuitenkin yhdessä ohjaajiensa kanssa jokavuotisiin pohjoismaiden puolustusyhteistyön (Nordic Defence Cooperation, NORDEFCO) harjoituksiin, mikä on hyvä tapa kehittää toimintaa muun muassa verkostoitumisen myötä. Koulutuksessa keskitytään tiettyihin yksityiskohtiin, mutta pääpainona on koiran ykkösominaisuuden, hajuaistin, hyödyntäminen. Tyrväisen mukaan koiran rodulla ei ole väliä vaikka yleisesti sota- ja räjähdekoirina käytetään saksan- ja belgianpaimenkoiria sekä labradorinnoutajia. - Koira voidaan kouluttaa mitä tahansa varten, Tyrväinen toteaa ja jatkaa: koulutuksessa pyritään opettamaan eri hajuja ja niiden tunnistamista sekä sitä, että näitä huomaamalla ja tekemällä opetetun tempun, se saa palkkion. Hän myös mainitsee yhteistyön merkityksen puolustusvoimien ja viranomaisten kesken. Hyviksi havaittuja kehitys- ja koulutustapoja jaetaan molemmin puolin, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty. Räjähdekoira Taisto Sotakoiraosaston johtaja, luutnantti Petteri Halme kertoo puolustusvoimilla olevan noin 30 räjähdekoiraa. Ne ovat sijoitettuna kaikkiin puolustushaaroihin eri käyttäjille. Räjähdekoirille on olemassa tilaajaperiaate. - Kun jollakin joukolla on operatiivinen tarve tietylle määrälle räjähdekoiria, koira tilataan Niinisalon varuskunnan sotakoiraosastolta ja prosessi alkaa, sanoo Halme. Käytännössä tämä prosessi saa alkunsa, kun koiranpentu sijoitetaan ohjaajalleen. Koiran ollessa noin 1,5–2-vuotias, ohjaaja suorittaa koiransa kanssa Innostava leikki osana koulutusta Pääsääntöinen koirien koulutus tapahtuu ohjaajien toimesta, ja se perustuu ihmisen ja eläimen yhteistyöhön. Koulutusperiaatteet ovat samoja niin puolustusvoimilla kuin viranomaisilla, mutta vivahde- ja koirakohtaisia eroja löytyy. Tärkeimpänä periaatteena vääpeli Tyrväinen mainitsee leikin. - Opetuksen kannalta on tärkeää, että leikki on mielekästä ja innostavaa, sanoo Tyrväinen. Koulutustapoja ja –tekniikoita on yhtä monta kuin on koiria. Hän myös painottaa, että kaikki kouluttaminen on koirakohtaista vaikka periaatteet ovatkin samoja. 17 10 viikon räjähdekoiranohjaajakurssin. Tämän jälkeen suoritekyky on käyttäjällä. Koska koiran jalostuminen suoritekykyynsä on pitkä prosessi, räjähdekoiran ohjaajakoulutusta ei tarjota varusmiehille tai ryhmänjohtajille vaan pelkästään henkilökunnalle. Kaikille ohjaajille koulutus on sama, mutta operatiivisen tarpeen mukaan ohjaaja vastaa mahdollisen täsmäkoulutuksen suorittamisesta. Vääpeli Tyrväisen räjähdekoira, Taisto, sijoitettiin hänelle vuonna 2013 ja nyt vuonna 2015 sen taistelukoulutus on valmis. Taisto on partioräjähdekoira eli se on erikoistunut niin partiokoiran kuin räjähdekoiran tehtäviin. Partiokoiran tehtäviin lukeutuvat muun muassa voimankäyttö ja etsintä. - Taisto on neljävuotias x-malinois Hollannista, joka on jalostettu käyttöominaisuuksien mukaan. Siitä piti alun perin tulla poliisikoira, mutta eri vaiheiden kautta se tuli minulle, kertoo Tyrväinen. Keskeinen tekijä koiran ja ohjaajan tehtävistä selviytymiseen on Tyrväisen mukaan koiran ja kouluttajan välinen suhde. - 13 vuoden koirankoulutusurani aikana en ole pystynyt suhtautumaan kylmästi kertaakaan. Ensinnäkin koirasta tulee lauman jäsen ja sitä kautta perheenjäsen. Kun suhde on kunnossa, sen huomaa, ja se vahvistuu joka tehtävän aikana, kun molemmat huomaavat keskinäisen luottamuksen. Porin valapäivä Ohimarssi suoritettiin tänä vuonna Valtakadulla. ”Minä lupaan ja vakuutan…” Sotilasvalan vannoi noin 2000 alokasta. 18 onnistui yli odotusten Teksti: Markus Malila Kuvat: Aura Sainio ja Ville Aro S ää suosi kun yli 15 000 maanpuolustushenkistä varusmiesten omaista todisti Porin prikaatin Säkylän ja Niinisalon alokkaiden sotilasvala- ja vakuutuspäivää Porin Kirjurinluodossa elokuun 21. päivä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun Niinisalossa ja Säkylässä palvelevat alokkaat vannoivat sotilasvalansa ja antoivat sotilasvakuutuksensa yhteisessä tapahtumassa. Ohimarssissa marssineet reilut parituhatta sotilasta muodostivat letkan, joka kiemurteli pitkin Porin katuja noin tunnin ajan. Vahvuudeltaan kyseessä oli jopa valtakunnallisia paraateja suurempi osasto. Omaiset ja porilaiset pitivät tapahtumaa onnistuneena. - Saimme paikan päällä spontaania ja positiivista palautetta ja sitä on tullut vielä tapahtuman jälkeenkin, kapteeni Timo Hiljanen kertoo. Sotilasvalan kaavan esilukijana toimi Porin kaupunginjohtaja, Aino-Maija Luukkonen. Porin prikaatin joukot kokoontuivat sotilasvalaan Porin Kirjurinluotoon. Aurinkoisessa kesäpäivässä esiteltiin myös raskaampaa kalustoa moottorimarssin muodossa. Maastokuvioisesta joukosta erottuvat perinnepuvut herättivät paljolti kiinnostusta. 19 Kenraali Ohra-ahon sotilasuralle startti Porin prikaatissa Alokas tiesi, mitä halusi Teksti: Asko Tanhuanpää Kuvat: Asko Tanhuanpää ja Harri Ohra-ahon arkisto 20 P uolustusvoimien tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Harri Ohra-aho, 56, on Porin prikaatin varusmiehiä, vuosikertaa 1978-79. Ohra-aho sanoo tienneensä jo kranaatinheitinkomppanian alokkaana, että hänen tulevaisuutensa on armeijan töissä. Harri Ohra-ahoa selvästikin huvittaa, kun hän muistaa yhden anekdootin varusmiesajaltaan. Elettiin vuotta 1978. Ähtäristä kotoisin oleva Ohra-aho oli krh-komppanian alikersanttien tentattava koulutusta koskien. - Sanoin olevani opiskelija. Seuraavaksi kysyttiin, mitä opiskelet ja minä vastasin siihen, että opiskelen upseeriksi. Harri Ohra-aho näyttää kartalta, missä päin maailmaa Suomenkin tiedustelun painopiste tällä hetkellä on. Lapsuus Ähtärin asevarikolla Palataan vielä ajassa 37 vuotta taaksepäin eli aikaan, jolloin Harri Ohra-aho astui varusmiespalvelukseen. Hän sanoo tienneensä hyvinkin tarkkaan, mitä on odotettavissa. - Olin viettänyt poikavuoteni Ähtärissä silloisella Asevarikko 7:llä, missä isäni toimi siviilityöntekijänä. Asuimme aitojen sisäpuolella, joten miljöö oli hyvin tiedossa. Totta kai lapsuudella oli merkitystä myös uravalinnalle, itse asiassa tutut palkatun henkilöstön puolelta myös kannustivat siihen. Varusmiesaikansa esimiehistä Porin Prikaatissa Ohra-aho sanoo muistavansa nimeltä krh-komppanian päällikön, kapteeni Jussi Nokkalan ja joukkueenjohtaja Harri Sahlsteinin, silloisen nuoren luutnantin. - Tupakavereihin ei ole juurikaan tullut yhteyksiä pideltyä. Koskelan Jouni on töissä Pirkanmaan liitossa ja Pohjalan Heikki meni töihin Maikkarille. Harri Ohra-aho nostaa armeijakokemuksistaan ylös RUK:n jälkeisen ajan, jolloin tuleva kenraali pääsi ensimmäisen kerran oikeasti johtamaan muita. - Sain toimia tuliportaan kranaatinheitinupseerina Lapissa, missä oltiin pitkä tovi, melkein koko heinä- ja elokuu eli aika ennen kotiutumista. Kokemus oli muistorikas, porukka hitsautui hyvin yhteen ja uravalinta edelleen vain vahvistui. Oli se kieltämättä aika kova statement alokkaalta. Siinä oli nimittäin vielä muutama porras välissäkin. - Niin siinä kuitenkin kävi, että upseeriksi päädyttiin. Kadettikoulu alkoi itse asiassa samana päivänä, kun minut ylennettiin vänrikiksi. Kadettikurssilta numero 66 nousi lopulta neljä miestä kenraalikuntaan. Harri Ohra-ahon ohella yhä aktiivipalveluksessa ovat puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen ja Logistiikkalaitoksen johtaja, kenraalimajuri Timo Rotonen. kaati näyttäytyy hänen nykyisessä tehtävässään aktiivisena toimijana. - Prikaati huolehtii kansainvälisestä koulutuksesta ja tiedustelupuolen tehtäviin kuuluu puolestaan kunkin kriisinhallintaoperaation uhkakuvien arviointi. Myös päätöksenteon tueksi annetaan tilannekuvaa ja siinäkin mielessä Porin prikaati on keskeisessä asemassa, sillä se on niin sanotusti etulinjassa. - Meillä on kriisinhallintaoperaatioissa myös niin sanottuja kansallisia tiedustelusoluja tai sitten kansallisia tiedusteluyhteysupseereita. Tätä kautta toimiala on jatkuvasti yhteydessä Porin prikaatin henkilöstöön. - Omalta osaltaan Porin prikaatissa annettu koulutus lisää Suomen puolustusvoimienkin uskottavuutta maailmalla. Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin tuo tietysti suuren vastuun, mutta samalla saamme myös mahdollisuuden näyttää, mitä suomalaiset osaavat. Se ei ole todellakaan mitään putkiosaamista. Meidän vahvuutemme on, että osaamme tehdä muutakin kuin painaa liipaisinta. Uusi lainsäädäntö valmisteilla Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta verkkotiedustelulainsäädäntöä, mikä on tuottanut työtä myös puolustusvoimissa. Harri Ohra-ahon mukaan asialla on pitkä historia, joka lähti liikkeelle Mikko Kososen johtaman työryhmän laatimasta kyberturvallisuusstrategiasta. Prikaati on aktiivinen toimija Porin prikaati on sittemmin sivunnut Ohra-ahon uraa oikeastaan vain erilaisten harjoitusten yhteydessä. Säkylässä pidettiin muun muassa Kadettikoulun leirejä. - Prikaatin komentajana toimineen Markku Nikkilän kanssa käytiin yhdessä Afganistanissa, kun olin töissä pääesikunnan operatiivisella osastolla. Nykyisistä läheisistä työkavereista Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen johtaja, eversti Sakari Vallinmaa oli puolestaan siellä esikuntapäällikkönä. Kenraali Ohra-ahon mukaan Porin pri21 Tuleva kenraali ottaa pilke silmäkulmassa vastaan tupakavereidensa ilmoituksen aliupseerikoulun aikana. - Laajapohjaiset työryhmät ovat päätyneet siihen, että Suomeen pitää luoda tiedustelua koskeva kokonaislainsäädäntö, joka kattaa niin Suojelupoliisin kuin Puolustusvoimatkin. Tärkeä suuntaviiva on se, että Puolustusvoimat luo kokonaisvaltaisen kyberpuolustuskyvyn aina tiedustelusta suojautumisen kautta vaikuttamiseen. - Lakiin pitää sisällyttää tietoverkkotiedustelun molemmat osat eli niin ulkomailla tapahtuva tietojärjestelmätiedustelu kuin tietoliikennetiedustelukin. Viimemainitussa mennään operaattorin verkkoon ja sieltä hankitaan rajat ylittävää tietoa. Tässä on ollut epäselvyyksiä siitä, ovatko Suomen kansalaiset jonkinlaisen massavalvonnan alla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tietoliikennetiedustelu on aina kohdennettua. - Meitä on kuunneltu valmistelun ajan erittäin hyvin, mikä on tärkeä asia. Lakihan säädetään nimenomaan meitä varten. Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, pitäisi asian lähteä eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2016 lopulla. Lainsäädännön pitäisi sitten olla valmis viimeistään 2017. Pohjatyö on tehty todella hyvin, siinä mielessä on hyvät edellytyksen eteenpäin menemiselle. Verkostoituminen tärkeää Kenraali Ohra-aho muistuttaa, että puolustusvoimien tiedustelupuolella on tehty jo 2000-luvun alusta lähtien arvioita siitä, miten kybertoimintaympäristö muuttuu. - Mukaan on otettu myös elinkeinoelämän edustus. Se on äärimmäisen järkevä veto, koska yksi toimija ei voi tällaista kokonaisuutta hallita. Kriittisestä infrastruktuurista peräti 80 prosenttia on yksityisessä omistuksessa. Se ei riitä, että pelkästään valtio huolehtisi tietystä osasta kyberturvallisuutta. - Puolustusvoimat hoitaa luonnollisesti omat verkkonsa. Valtakunnallisesti vastuussa verkkoihin liittyvästä toiminnasta ja myöskin suojautumisesta on johtamisjärjestelmäkeskus, joka tekee laajemmin yhteistoimintaa muiden viranomaisten ja myöskin muiden toimijoiden kanssa. - Nähdäkseni Suomessa luotu verkostoitunut rakenne on hyvä pohja viedä eteenpäin myös kyberturvallisuuden vahvistamiseen liittyviä asioita. Somen kanssa on oltava tarkka Ohra-ahon mukaan myös sosiaalisella medialla on vaikutuksensa nykypäivän tiedusteluun. - Me seuraamme luonnollisesti sosiaalista mediaa erityisesti tilannekuvan täydentäjänä. Tätä työtä tekevät myös varusmiehet, joita koulutetaan tälle toimialalle. Sosiaalisen median kanssa pitää kuitenkin olla erittäin tarkka ja tieto pitää aina tavalla tai toisella myös varmentaa. Muuten on erittäin suuri vaara, että elämme spekulatiivisessa maailmassa, joka on täynnä disinformaatiota. Eli tilannekuvan täydentäjänä kyllä mutta ei yksittäisenä tietona. - Puolustusvoimat on ottanut operaatioturvallisuuden vakavasti ja uskon, että varsinkin Porin prikaatissa sosiaalisen median seuranta on kansainvälisestä ulottuvuudesta johtuen huippuluokkaa. Somen käyttöä ei pyritä missään nimessä kieltämään, mutta sen kanssa on oltava aina tarkka. Tärkeintä on, että ei tuoda esille eksaktia paikkatietoa, eikä valokuvissa esiinny mitään operatiivista välineistöä. Tämä koskee yhtäläisesti varusmiehiä, kertausharjoituksissa olevia reserviläisiä kuin kansainvälisissä operaatioissa palveleviakin. Sotaharjoitus on päättynyt ja miehet takaisin kasarmilla. Harri Ohra-aho äärimmäisenä vasemmalla. Kranaatiheitinkomppanian alokasryhmä yhteispotretissa syksyllä 1978. Harri Ohra-aho alarivissä oikealla. 22 Niinisalossa juteltiin sotilassäästä Teksti: Ilkka Perälä Kuvat: Miika Kasurinen V uosittaiset sotilassääpäivät järjestettiin varuskuntakerholla Niinisalossa 25.8. Päiville kokoontui Meteorologeja sekä alan sotilaita keskustelemaan säästä. Kapteeni Reijo Miettinen toimii Porin prikaatin Niinisalon toimipisteessä Satakunnan tykistörykmentin Raketinheitinpatterin sääosaston johtajana. Sääpäivät palvelevat Miettisen mukaan kaikkia alan tekijöitä. Päivillä vaihdetaan niin ideoita kun kuulumisia ja uusia kehitysehdotuksia voi syntyä. Puolustusvoimilla on näet palkkalistoilla vain yksi meteorologi, jonka vastuulla on niin Maa-, Meri- kuin Ilmavoimat, sekä kansainvälinen yhteistyö. Kaikki tämä olisi luonnollisesti kovallekin tekijälle aivan liikaa, niinpä Ilmatieteenlaitos tuottaa Puolustusvoimille sääpalvelun miltei kokonaan. Suurin osa sääpäivien osallistujista oli meteorologeja ilmatieteen laitokselta. Yleisradiolla työskentelevä meteorologi Toni Hellinen on reservin kersantti, ja kävi AUK 2. kurssin Niinisalossa. Moottorialiupseeri palveli AUK kakkosta lukuun ottamatta Keuruulla. – Silloin Niinisalossa jostain tupakansiosta luin, että siellä olis ollut sellainen säämieskoulutus. Mietin, että olispa ollut mielenkiintoinen, Hellinen sanoo. Vaikka Hellinen ei suorittanut varusmiesaikanaan säämieskoulutusta, on hänen sodan ajan tehtäväkseen määrätty meteorologin työt. Miettinen kertoo, että sääpäivien osallistujista suuri osa on sellaisia henkilöitä, jotka ovat vapautettuja sodan-ajan palveluksesta. Niin sanottuja VAP-henkilöitä tarvitaan kriisitilanteessa yhtälailla, sillä Ilmatieteenaitoksenkin tulee pysyä toiminnassa. Puolustusvoimat on Miettisen mukaan Ilmatieteenlaitokselle suuri ja 23 jossain määrin vaativakin asiakas. - Jos Toni vaikka tekisi lentosäätä, silloin kun säät ovat heikoimmillaan, joutuu hän ennustamaan esimerkiksi pilven alarajan kolmenkymmenen metrin tarkkuudella. Telkkarin säätietolähetyksessä hän ei tule koskaan ennustamaan mitään ilmiötä 30 metrin tarkkuudella, Miettinen toteaa. Sääalan varusmieskoulutus herättää kiinnostuksen Sääpuolen varusmieskoulutusta järjestetään tällä hetkellä ainoastaan Niinisalossa. Puolustusvoimauudistus vaikutti vuodenvaihteessa myös sääkoulutukseen, sillä Ilmavoimat ulkoistivat lentosääkoulutuksen Niinisaloon. Miettinen kuitenkin sanoo, että lentosääaliupseerikurssilaisille on henkilöstöresurssisyistä pidetty liian vähän kohdennettua koulutusta. Näköpiirissä kuitenkin on, että ilmavoimat ottaisi kouluttaakseen lentosääpuolen ensi vuonna takaisin. Miettinen kertoo, että ainakin kymmenkunta nykyistä meteorologia on palvellut hänen alaisenaan vuosien varrella. Sääalan varusmieskoulutus on näissä tapauksissa monella herättänyt innostuksen luonnontieteisiin ja meteorologiaan. Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. J o pa 5 % Bo nust a L äh iT apio l an v ak uut uk sist a. R e k ist e rö i bo nuk se si l ah it apio l a. fi / bo nus Tervetuloa kaupoille! Voit hoitaa rekisteröinnin myös puhelimitse numerossa 0800 123 222* tai lähimmässä LähiTapiolan toimistossa (kts. lähin toimistosi lahitapiola.fi). *ma-pe klo 8.00-18.00, puhelu on maksuton. RAUTIA - K-MAATALOUS SALO Meriniitynkatu 11, 24100 SALO p. 02-77751, +358505259961 www.rautia.fi • www.k-maatalous.fi Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Erityisosaamista sotilaslakiasioissa. Brahenkatu 9 A 9, 20100 Turku Puh. (02) 251 1004, fax (02) 251 4106 [email protected] HYVÄ ILMA - SISÄLLÄKIN WWW.VALLOX.COM 20141113_Porilainen_88x30mm.indd 1 24 11/13/2014 8:52:36 AM Liikunnanohjausperinne jatkuu Niinisalossa Teksti: Tomi Turunen Kuvat: Aapo Sipari. Varusmiehille tutut käskyt ”asento” ja ”lepo” saivat täydennystä käskyistä ”liikkuu” ja ”jaksaa”. Käskyjen takana ovat 19-vuotiaat liikunnanohjaajaopiskelijat Jenni Kalaoja ja Aino Tapaninaho, jotka suorittavat työharjoitteluaan Porin prikaatin Niinisalon toimipisteessä. S antasport Lapin urheiluopistossa opiskelevat tytöt ovat kolmen viikon ajan liikuttaneet niin henkilökuntaa kuin varusmiehiä eri harjoittelujen muodossa. Urheiluopiston ja Porin prikaatin Niinisalon toimipisteen 15-vuotista yhteistyöperinnettä vaalitaan yhä, kiitos liikuntakasvatusupseeri kapteeni Ilari Köykän. Kalaojan ja Tapaninahon toimenkuvaan kuului niin henkilökunnan taukoliikunnat kuin varusmiesten erilaiset kuntopiirit. Toimintaympäristönä varuskunta on ollut monipuolinen sekä ainutlaatuinen niin kokemuksen kuin itsensä kehittämisen kannalta. - Olemme oppineet muuan muassa suurien ryhmäkokojen hallintaa sekä opetusmetodien suhteuttamista niihin, kertovat Kalaoja ja Tapaninaho. Miesvoittoinen harjoittelupaikka ei tyttöjä ole haitannut vaan he ovat osanneet suhtauttaa oman toimintansa sen mukaiseksi. Kiva kun on poikia, toteavat tytöt yhteen ääneen. On joutunut käyttämään ääntä sekä toteuttamaan liikunnanohjausta jämäkämmin, mitä yleensä, tytöt jatkavat. Kalaojan ja Tapaninahon ohjaus on ollut alusta saakka sujuvaa, asiallista sekä opetuksellista. Vaikka treenit toisinaan ovatkin rankkoja, saa heidän ohjauksensa hymyn varusmiesten huulille. Ainutlaatuinen kokemus on saanut myös Kalaojan pohtimaan mahdollista varusmiespalveluksen suorittamista, mutta vielä on liian aikaista sanoa, mitä elämä valmistumisen jälkeen tuo. Kolmeviikkoisesta työharjoittelun päätteeksi tyttöjen tunnelmat ovat hyvät. - Kiitos kokemuksesta, huudahtavat tytöt ja jatkavat liikuntatuntiansa: käen vaihto! Tehhää kunnolla ne liikkeet! 25 Prikaatien yhdistyminen toi rakentajat Niinisaloon Teksti: Tomi Turunen Kuvat: Aapo Sipari P orin prikaatin Niinisalon varuskunnassa rakennetaan. Vanhaa puretaan uuden tieltä ja rakennukset valmistuvat hyvää vauhtia. Kuorma-autoja ja rekkoja kulkee päivittäin varuskunnan pohjoisportilta eteläportille. Suurempia rakennushankkeita on tällä hetkellä kolme, mutta uusia, jo tiedossa olevia hankkeita on ensi vuodelle lisää. Säkylän palveluyksikön kiinteistöpäällikkö Kari Jokisalon mukaan tilanne on hyvä. - Näkyy selvästi, että rakentaminen vilkastui, kun varuskunnat (Säkylä ja Niinisalo) yhdistyivät, toteaa Jokisalo. Entisen urheilukentän, joka sijaitsee Niinisalon varuskunnan eteläpäädyssä, tilalle on noussut MAPUJOPO (maanpuolustuksen johtoportaiden kehittämishanke)-halli. Kyseessä on noin tuhannen neliön halli, joka on viimeistelyä vaille valmiina. Tarkoituksena on, että halli valmistuu marraskuun aikana. Samalle alueelle, Varuskunnantien varteen on nousemassa neljä kevytrakenteista sääsuojaa eli niin kutsuttuja pressuhalleja. Hallien tieltä joudutaan karsimaan puustoa aina urheiluhallille saakka ja rakentamisen on suunniteltu alkavan kevään 2016 aikana. Ampumaratojen kunnostustyöt ovat alkaneet mallikkaasti. Kunnostustyöt pitävät sisällään haulikkoradan purkamisen sekä pienoiskivääri- ja pistooliratojen poistamisen. Tämän jälkeen varuskunnan alueella ei ole ampumaratoja. Kivääriampumaradalla puhdistetaan 300 metrin ja 150 metrin vallit sekä 300 metrin rata lyhennetään 150 metrin mittaiseksi. Lisäksi kyseisen 26 ampumaradan näyttösuojaa laajennetaan kymmenellä paikalla. Radan yhteyteen tulee pistoolirata, jonka rakentaminen on jo käynnissä. Raskaiden raketinheittimien hallia laajennetaan 1500 neliöllä itäsuuntaan ja kyseisen hallin eteläpuolelle rakennetaan uusi 3500 neliön halli. Tämän tieltä on jo purettu katosrakennus. Maanrakennusurakan on tarkoitus alkaa marraskuun alussa ja varsinaisten rakennustöiden maaliskuussa. Pankin vaihto mielessä? HUITTISTEN SÄÄSTÖPANKKI TOIVOTTAA TERVETULLEEKSI OMAAN LÄHIKONTTORIISI! Asiantuntevaa ja ystävällistä pankkipalvelua lähellä sinua? Mutkaton yhteydenpito pankkiin puhelimella, sähköpostilla tai henkilökohtaisella käynnillä? Erityisasiantuntijoiden tapaamiset omassa konttorissasi? Kyllä! Palvelemme Eurassa, Huittisissa, Kokemäellä, Porissa, Säkylässä, Ulvilassa, Vammalassa ja Äetsässä jokaisena arkipäivänä klo 10–16.30. Palvelussa emme säästele – tule ja totea itse! HOIDAMME KAIKKI PANKIN VAIHTOON LIITTYVÄT ASIAT PUOLESTASI. EURA puh. 010 8415 760 ı HUITTINEN puh. 010 8415 700 ı KOKEMÄKI puh. 010 8415 755 PORI, Kauppatori puh. 010 8415 740 ı SÄKYLÄ puh. 010 8415 770 ı ULVILA puh. 010 8415 730 VAMMALA puh. 010 8415 780 ı ÄETSÄ puh. 010 8415 795 www.saastopankki.fi/huittistensp Protolab specializes in special vehicles and vessels and high-level ballistic-and mineprotection systems. Protolab is able to support the whole development cycle of the vehicle from the initial design to the prototypes and production. Protolab Oy, Sinikalliontie 12, 02630 Espoo, Finland 27 www.protolab.fi Räjähdekeskus tuottaa ja testaa Teksti: Jarmo Uusitalo Kuvat: Puolustusvoimat Historiaa Räjähdekeskus on perustettu 1.1.2013 ELKAKOP- projektin myötä. Projektin lopputuloksena 1.1.2008 perustetun Räjähdelaitoksen materiaaliosat siirrettiin huoltorykmenttien alaisuuteen. Parkanon ja Keuruun materiaaliosat liitettiin Länsi-Suomen huoltorykmenttiin, Haapajärven materiaaliosat Pohjois-Suomen huoltorykmenttiin ja Ähtärin materiaaliosat Itä-Suomen huoltorykmenttiin. Parkanon varikon tuotantotoiminnat lakkautettiin ja muiden varikoiden tuotannolliset toiminnot jäivät perustettavaan Räjähdekeskukseen, johon liitettiin myös Koeampumalaitos. Haapajärven toimipisteen perinteet alkavat vuodelta 1918, jolloin perustettiin asevarikko Viipuriin. Tehtävä- kenttä muuttui kaikkea sotamateriaalia varastoivaksi varikoksi. Vuonna 1965 toiminta siirrettiin vaiheittain Haapajärvelle. Puolustusvoimien materiaalilaitoksen perustamisen myötä nimi muutettiin Haapajärven asevarikoksi. Ähtärin toimipisteen toiminta alkoi vuonna 1.2.1940, jolloin perustettiin Ähtärin Inhaan Ampumatarvikevarikko 8. Ähtärin asevarikko liitettiin Räjähdelaitokseen 1.1.2008 nimellä Ähtärin varikko. Keuruun toimipisteen juuret ovat vuodessa 1940, jolloin perustettiin Pioneerivarikko 2. Puolustusvoimien materiaalilaitoksen perustamisen myötä 1993 Parkanon varikko-osasto itsenäistyi ja syntyi kaksi pioneerivarikkoa, Keuruun pioneerivarikko ja Parkanon pionee- 28 rivarikko. Vuonna 2008 Keuruun pioneerivarikko liitettiin perustettavaan Räjähdelaitokseen Keuruun varikkona. Niinisalon toimipisteen historia alkaa vuodesta 1918. Lokakuun alussa 1939 tehtiin päätös Tykistön Koeampumakentän siirtämisestä Niinisaloon. Koeampumalaitos liitettiin Puolustusvoimien materiaalilaitokseen 1.1.1993 itsenäisenä laitoksena. Koeampumalaitoksen esikunta siirtyi Tampereelle ja koeasemien nimet muutettiin Niinisalon koeasemaksi ja Katajaluodon koeasemaksi. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen rakennemuutoksen (PvMatL 2005) myötä koeampumalaitos keskitettiin Niinisaloon ja ballistinen osaaminen siirrettiin Materiaalilaitoksen esikuntaan. Räjähdekeskuksen nykypäivää Vuosi 2012 oli Koeampumalaitoksella Niinisalossa työntäyteinen uutta organisaatiota perustettaessa ja vanhaa lopetettaessa. Henkilöstölle löydettiin kiitettävästi selviämispolkuja. Osa henkilöstöstä siirtyi muualle varsin aikaisessa vaiheessa ja loppuvuonna työt tehtiin vajaalla miehityksellä. Tuotantotoiminta saatiin kuitenkin pidettyä normaalilla tasolla. Suurimmat muutokset Niinisalossa vuoden 2013 alusta olivat hallintoosaston tehtävien siirtyminen Ähtäriin sekä materiaaliosaston tehtävien siirtyminen osin Niinisalon toimipisteen sektoreille ja osin Ähtäriin. Henkilöstö Niinisalossa väheni Koeampumalaitoksen 63:sta 44:ään ja Puolustusvoimauudistuksen myötä vielä kahdella henkilöllä, ollen tällä hetkellä 42. Räjähdekeskus toimii neljällä paikkakunnalla Räjähdekeskukseen (RÄJK) kuuluu johtaja (Evl Teemu Ruuskanen), hallintoosasto (HALLOS) Ähtärissä sekä tuotanto-osaston (TUOTOS) toimipisteet Ähtärissä, Keuruulla, Haapajärvellä ja Niinisalossa. Räjähdekeskuksen kokonaisvahvuus on 150 henkeä. Räjähdekeskuksen tehtävinä ovat räjähdetuotanto, räjähteiden kunnon valvonta ja käytöstä poisto sekä koetoiminta. Räjähdetuotantoa ja kunnonvalvontaa tehdään Haapajärven, Keuruun ja Ähtärin toimipisteissä. Käytöstä poistosta vastaa Ähtärin toimipiste ja koetoiminnasta Niinisalon toimipiste. vartiosto ja huolto tuottavat RÄJK:n Niinisalon toimipisteen tarvitsemat turvallisuus- ja huoltopalvelut yhteistoimintasopimuksen ja varuskuntakäskyn mukaisesti. Toimipisteen sektorit Koeampumalaitoksen entisessä hallintorakennuksessa työskentelee toimipisteen johtajana toimiva tuotantopäällikkö sekä tekninen sektori, jonka henkilöstönä on kolme upseeria sekä seitsemän siviiliä. Tekninen sektori vastaa sektorijohtajansa johdolla koko koetoiminnan suunnittelusta, kokeiden johtamisista, materiaalivarastoinnista sekä toimipisteen henkilöstö-, taloushallinnosta ja esikuntapalveluista. Asesektorin tehtäviin kuuluu koeammuntoihin liittyen aseiden ampumakuntoisuus-tarkastusten lisäksi erilaiset aseiden mittaukset ennen ja jälkeen ammunnan sekä aseiden huolto. Lisäksi sektorin tehtäviin kuuluu toimipisteen kuljetustehtävät, puisten ja metallisten maalilaitteiden valmistus. Räjähdesektorin tehtäviin kuuluu Räjähdekeskuksen toiminta Räjähteiden - Tuotantoa - Kunnossapitoa - Käytöstä poistoa Räjähteiden, aseiden ja asejärjestelmien - Koetoimintaa Niinisalon toimipiste Nykyinen joukkomme nimi on Räjähdekeskuksen tuotanto-osaston Niinisalon toimipiste. Lyhenteenä on sujuva RÄJK TUOTOS NIINISALO. Niinisalon toimipisteen tehtävänä on koetoiminnan keinoin tuottaa palvelusturvallisuutta puolustusvoimille testaamalla toiminnallisuutta, turvallisuutta, suoritus- ja vastanottovaatimusten toteutumista. Testaamalla varmistetaan tuotteen: räjähteen, aseen tai asejärjestelmän suoritusarvo- ja käyttöturvallisuusvaatimusten täyttyminen. Niinisalon toimipisteen nykyiseen organisaatioon kuuluu toimipisteen johtaja (Komkapt Jarmo Uusitalo) sekä neljä sektoria: tekninen, ase-, räjähde- ja mittaussektori. Porin prikaatin Ammunnan johto Niinisalossa 29 koeammuntojen, olosuhde- ja pioneerimateriaalitestauksen ampumatarvikkeiden tarkastukset, valmistelut ja mittaukset, termostointi ja kokeiden suoritus ammunnanjohtajan tai testinjohtajan johdolla. Räjähdesektorin henkilöstö tekee omaan toimintaan liittyen EOD - raivaukset ja osallistuvat tarvittaessa ulkopuolisiin EOD - raivauksiin. Räjähdesektori vastaa Niinisalon toimipisteen ampumatarvikkeiden varastoinnista. Mittaussektori on keskittynyt koetoiminnan erilaisiin sähköisiin mittauksiin kuten paine- ja lentoratamittaukset. Mittaussektori vastaa ammuntojen tähystystehtävistä käyttäen apunaan myös muiden sektorien henkilöstöä. Valo- ja video- ja pikavideokuvaukset kuuluvat mittaussektorin laajaan osaamisalueeseen. Niinisalo Pohjankankaan eteläpäässä oleva Niinisalon toimipisteen tuotantoalue ulottuu Pohjankankaalle 2,4 kilometrin tasalle asti. Tämä alue on ulkopuolisilta jatkuvasti suljettu alue ja mahdollistaa tuotantotoiminnan ammunnat ja testit myös silloin, kun Pohjankankaalla on harjoitus- tai ampuvia joukkoja. Niinisalon toimipisteen tuotantoalueella on kaksi ampumarataa, Laaka- ja Päärata. Laakaradalla ammutaan pääsääntöisesti pysäytysesteammuntoja. Pääradalla ammutaan pääsääntöisesti epäsuoria ammuntoja Pohjankankaalle aina 14 kilometriin asti. Katajaluoto Katajaluoto sijaitsee Suomenlahdella Helsingin eteläpuolella. Katajaluodolle, joka tunnetaan myös nimellä Merirata, on ominaista pitkä ampumaetäisyys ja ampuminen mereen. Normaalisti ampumaetäisyys Meriradalla on 40 - 45 kilometriä, mutta ampumaetäisyyttä voidaan jatkaa Porkkalanniemen suuntaan aina 60 kilometriin asti. Vuorisjärvi Vuorisjärven räjäytysalue Keuruulla on pieni räjäytystestauksiin tarkoitettu alue. Alueella on räjäytyspiha, kallioleikkaukseen louhitut räjäytystaskut, räjäytysbunkkeri henkilöstön suojatilana sekä varastorakennus. Testit ja tuotteet Ammunnat Niinisalon toimipisteellä palvelusturvallisuus puolustusvoimille tuotetaan tekemällä ammuntoja kiväärikaliiperisista aseista raskaisiin raketinheittimiin asti. Räjähteille tehtävät testit Räjähteille tehtävillä testeillä pyritään jäljittelemään niitä rasituksia, joita räjähteeseen kohdistuu elinkaarensa aikana. Tyypillisiä testejä ovat kuljetusturvallisuus-, vaarallisuusluokitus-, olosuhde- ja IM-testit. Lisäksi räjähteille voidaan tehdä räjäytyskokeita sekä muita toimintakokeita. Pääsääntöisesti testit tehdään Niinisalossa, mutta jonkin verran testejä tehdään myös Vuorisjärvellä sekä joitakin yksittäisiä testejä Katajaluodossa. Täristinlaitteisto 30 Katajaluoto eli Merirata Suomenlahdella Helsingin eteläpuolella 12 m pudotuslaite Kuljetusturvallisuustesteillä varmistutaan siitä, että räjähde on turvallista kuljettaa. Testeihin kuuluu pudotustesti (tuote pudotetaan 12 m korkeudelta teräslevylle eikä se saa syttyä eikä räjähtää) sekä lämpöstabiliteettitesti (tuote on 48 tuntia altistettuna 75 °C lämpötilalle, tuote ei saa syttyä, räjähtää eikä vaarallista ainetta saa tulla tuotteen ulkopuolelle). Vaarallisuusluokitustesteissä on tarkoitus selvittää, millaista vaaraa tuote aiheuttaa ympäristölleen. Testeissä selvitetään, välittyykö räjähdys tuotteesta tai kollista toiseen sekä millaisia heitteitä tuote aiheuttaa ympäristöön altistuessaan tulipalolle. Olosuhdetestit muodostuvat tuotteen elinjaksoprofiilin mukaisista tuotteelle tehtävistä perättäisistä testivaiheista joilla simuloidaan tuotteeseen kohdistuvia rasituksia. Yleisimmät testivaiheet tällaisissa testeissä ovat eri- laiset tärinätestit (kuvaavat tuotteen kuljetusta eri välineillä (kuorma-auto, tela-ajoneuvo, helikopteri, laiva yms.) ja alustoilla), sääsyklit sekä pudotustesti eri korkeuksilta. IM-testeissä (IM on lyhenne sanoista Insensitive Munitions, epäherkät räjähteet) selvitetään tuotteen sekä tuotteen rakenteen ja pakkauksen muodostaman kokonaisuuden räjähdyksen voimakkuutta. Testeissä tutkitaan tuotteen reaktioita silloin kun siihen kohdistetaan iskuvaikutusta (luoti, ontelopanos, vierekkäisen tuotteen räjähtäminen l. välittyminen), hidasta tai nopeaa lämmön nousua. Pioneerimateriaalitestaus tuli uutena testausalueena Niinisalon toimipisteelle vuoden 2013 alusta. Pioneerimateriaalitestaukseen kuuluu Keuruun toimipisteen tuotteiden laadunvalvonta ja varastoidun tuotteen kunnonvalvonta. Myös erilaisten pioneerituotteiden ja -välineiden testaus kuuluu pioneerimateriaalitestaukseen. Loose Cargo -laitteisto Terminointikaappi 31 Haapajärven räjähdetuotantoa Tuotteet Koetoimintaa johtaa Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen Järjestelmäkeskus ja toteutuksesta vastaa Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipiste Järjestelmäkeskuksen koeammuntamääräysten tai testauskäskyjen mukaisesti. Toimipisteen tärkein tuote on testauspöytäkirja. Tulevaisuutta Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipisteen johtaja (tuotantopäällikkö) vaihtuu vuoden 2016 vaihteessa nykyisen toimipisteen johtajan jäädessä eläkkeelle. Uutena johtajana 1.1.2016 aloittaa majuri Tommi Luomajärvi, joka on ammattilainen koetoiminnan saralla jo vuodesta 2002 lähtien. Kuusivuotinen kasarmien kunnostusprojekti käyntiin 1.pioneerikomppaniasta Teksti ja kuvat: Juho Torpo Porin prikaatin Säkylän toimipisteessä aloitettiin kesällä mittavat rakennusprojektit kasarmirakennusten korjausten muodossa. Kuusivuotisen korjausprojektin aikana on tarkoitus käydä kaikki kasarmit läpi siten, että jokaisella komppanialla olisi käytettävissään nykyaikaistetut tilat vuonna 2021. E nsimmäisenä perusyksikkönä kunnostusvuorossa on 1.pioneerikomppania, jonka kunnostaminen käynnistyi heinäkuun alussa. 1.pioneerikomppanian rakennustyömaalla työnjohtajana toimiva Olli Hallongrenin puheista paljastuu kasarmeissa toteuttavien korjaustoimien olevan varsin laajoja: - Korjaustoimenpiteisiin kuuluu muun muassa kasarmin eteläpuolisten ikkunoiden vaihto, julkisivulevytys ja vesikatteen uusiminen. Ilmastointikonehuone rakennetaan ullakolle ja lisäksi lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköjärjestelmät kunnostetaan. Myös kaikkien tupien seinät uusitaan, Hallongren toteaa. 32 Työnjohtajan mukaan 1.pioneerikomppanian (A-porras) korjausprojekti etenee aikataulussa. Kolme kuukautta sitten aloitetun A-osan kunnostus valmistuu jouluun mennessä, jonka jälkeen on vuorossa Tukikomppania (B-porras). Kuhunkin kolmeen osaan on suunniteltu puolen vuoden korjausaika. Ensimmäisen kasarmin pitäisi olla kunnostettu ensi vuoden jouluun mennessä. - Aina tällaisissa projekteissa tulee pieniä, yllättäviä takapakkeja, mutta toistaiseksi olemme välttyneet suuremmilta ongelmilta ja olemme päässet vastoinkäymisistä hyvin eteenpäin pysyen aikataulussa, Hallongren jatkaa. Yksittäisen varusmiehen arkea kunnostusprojektit eivät juuri häiritse. Nordea Pankki Suomi Oyj Meille voit soittaa koska tahansa. Ajanvaraukset, korttiongelmat ja useat muut akuutit pankkiasiat voit hoitaa puhelimitse nyt mihin vuorokaudenaikaan tahansa, myös viikonloppuisin. Me teimme senkin mahdolliseksi – ensimmäisenä pankkina Suomessa. Asiakaspalvelumme henkilöasiakkaille suomeksi 0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk. Teemme sen mahdolliseksi 0200 3000 nordea.fi - Muuttopuuhia suurempia haittoja varusmiehet eivät joudu kärsimään. Joulun jälkeen ensimmäisen kasarmin B-porras tullaan tyhjentämään. Uusien alokkaiden astuessa palvelukseensa 4. tammikuuta ovat kasarmin A- ja C-osat asuinkelpoisia, Hallongren kertoo. Kasarmin itäpäätyyn pystytetään myös kokonaan uutta rakennusta. Mikä onkaan tämä kasarmin viereen nouseva rakennus? - Kyseessä on uusi piharakennus, jonka alakertaan on suunniteltu polkupyörävarastoa. Lisäksi rakennukseen tulee komppanioiden yleistä varastotilaa sekä teltan kuivaamiselle varattua tilaa, Hallongren valottaa. Suurimpana syynä kasarmien korjausprojektiin Hallongren arvioi olevan yleisen nykyaikaistamisen tarpeen. Paljon puhuttuihin ja huhuttuihin homeongelmiin Hallongren ei osaa tarkalleen vastata: - Tutkimuksia on tehty, mutta emme ole epäilyksistä huolimatta oikein kunnolla löytäneet hometta. Kellarikerroksen seiniä kuitenkin villoitettiin uudelleen home-epäilysten vuoksi. Mainos_Porilainen_1-4-2012.indd 1 30.1.2012 11:48:43 Suomen Kunniamerkkipalvelu KULTASEPPÄ PIRKKO MÄKI-REKOLA Kaikki kultasepäntyöt sekä kunniamerkkien ompelupalvelu Humalistonkatu 7a, 20100 TURKU PUH. 0400 476 871 33 Parasta palvelua elämän eri vaiheisiin Asiakasomistajana omistat palan pankistasi! Katso lisää op.fi/lounaismaa Hämeentie 14, 31500 KOSKI TL / puh. (02) 484 330 Vilhonkatu 21 A, 24240 SALO / puh. (02) 727 8850 Kauppatie 15, 25260 VASKIO / puh. (02) 727 8800 [email protected] www.poppankki.fi/koski Turun Sanomat on perinteinen paperinen lukupaketti kotiin kannettuna. Ota verkossa osoitteeksi ts.fi ja näet päivän äivän kiinnos kiinnostavimmat staavi vimm mmat mat at uu uutiset uuti utiise set ja ja keskustelut. TS Digilehteä luet tietokoneella, neella, iPadilla, iPhonella tai androidlaitteella. TS mobiili täydentää aamun uutispakettia. ttia. ia Lue m.ts.fi pitkin päivää. tilaa.ts.fi tai soita (02) 269 3400 arkisin 8.15–16.30 34 VIHERHIUKKASET 3/2015 www.sotku.fi Teksti ja kuva: Seija Heiska K esä tuli ja meni. Vai tuliko sitä sittenkään? Nyt on kuitenkin aika startata taas sotilaskotitoiminnassa syyskaudelle 2015. Kohti joulua mennään. Ja heti joulun jälkeen alkaa kevätkausi. Kesän monet yleisötapahtumat on nyt koettu. Ne alkoivat toukokuussa Pyhäjärvimessuilta ja huipentuivat koko Porin prikaatin valatilaisuuteen, joka pidettiin Porissa. Väliin mahtuivat vielä Louna-Jukola Paimiossa sekä Suomi Areena Porissa. Tänä kesänä ei levätty vaan paiskittiin hommia harrastuksen parissa! Nyt ollaan sitten viisaampia näidenkin tapahtumien sujumisen suhteen. Voisi sanoa, että menestys oli vaihteleva. Ainakin olimme paikalla näkymässä ja esittelemässä toimintaamme. Poikkeusolotoimintakin sai samalla harjoitusta, kun poistuimme omasta tutusta toimintaympäristöstä muualle. Oppia ja kokemusta on taas saatu ja kerätty muistiin. Ilman vapaaehtoisia sisaria nämäkin tilaisuudet olisivat jääneet meidän osalta toimimatta. Suuret kiitokset kaikille mukana ahertaneille! Syksyn satoa Syksyn satoa korjataan parhaillaan ihan kirjaimellisestikin. On aihetta vilkaista minkälaista satoa sotilaskotiyhdistyksellä on sisarille tarjolla poimittavaksi. Syyskausi aloitettiin perinteisellä kesäretkellä elokuun alkupuolella. Retkestä on oma kirjoituksensa tässä lehdessä. Tamminiemi ja Lumenen tehtaanmyymälä olivat kohteena ja retki oli osanottajamäärällisesti menestys: linja-auto oli täynnä. Elokuun lopulla kirjastosisaret retkeilivät Sastamalassa Pukstaavissa, suomalaisen kirjan museossa. Syyskuussa Kokonaisturvallisuusmessut Tampereella eivät olleet menestys ja se retki jäi tekemättä. Syyskuussa tarjolla oli toinenkin sisartapahtuma, Pöytyäläinen Wanhan Tawaran Kauppa Kolme Kolikkoa sai sisaret vierai- lulle. Toivottavasti emme tömisteleet kuin norsut posliinikaupassa… Lokakuussa tuunataan kaikenlaisia sisustuselementtejä vanhoista kirjoista. Niistä voi askarrella kaikenlaista pallosta penkkiin. Askartelutuokion ajankohta määrittyy myöhemmin. Marraskuussa on yhdistyksen syyskokouksen aika. Kokous pidetään 19.11.2015 klo 18.00 alkaen. Kaikki kynnelle kykenevät mukaan, johtokunnan on vaikea pitää keskenään syyskokousta! Jälleen kerran muistutan, ettei kokouksessa joudu heti kylmiltään puheenjohtajaksi tai muuhun hommaan. Henkilövalinnat ovat aina etukäteen tiedusteltuja. Tämä harrastus elää kunkin meneillään olevan elämäntilanteen mukaan. Joulukuussa, 10.12.2015 on puurojuhlan vuoro. Sen jälkeen on hyvä rauhoittua joulun viettoon. Iskuryhmä ja poikkeusoloajan kanttiinitoiminta Muistutukseksi kaikille kiinnostuneille: iskuryhmälle on tarkoitus järjestää koulutusta syksyn aikana. Iskuryhmä vastaa sotilaskodin toimintojen pyörittämisestä silloin, kun vakituinen henkilökunta on esim. koulutuksessa. Jos olet kiinnostunut toiminnasta, mutta et vielä ilmoittautunut mukaan, ota yhteyttä Merja Lankiseen. Poikkeusoloajan kanttiinitoiminta huolehtii sotilaskotitoiminnasta koko 35 valtakunnan alueella, mikäli poikkeusolot astuvat voimaan. Sinun on siis oltava valmis lähtemään sinne minne käsky käy. Tämä on varmasti mielenkiintoista ja erilaista sotilaskotitoimintaa. Mikäli kiinnostuit ota yhteyttä Merjaan tai Tuijaan ja ilmoittaudu mukaan. Tervetuloa mukaan! Uusille sotilaskotitoiminnasta kiinnostuneille järjestettiin keväällä infotilaisuus. Syksyn infotilaisuus oli syyskuun alkupuolella. Näissä infoissa saimme joukkoomme yhteensä yli 20 uutta sisarta, mikä on todella hienoa! Kummankin tilaisuuden jälkeen uudet sisaret otettiin heti päivystysvuorolistoille mukaan. Näin harrastus saa hyvän ja vauhdikkaan lähdön. Uusia sisaria on varmasti tullut näiden infotilaisuuksien välilläkin. Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki uudet sisaret! Olkaa aktiivisia, käykää päivystysvuorojen lisäksi myös sisartapahtumissa. Niissä saa aina kokea jotain uutta sekä tapaa myös muita sisaria. Tästä harrastuksesta saa irti juuri niin paljon kuin siitä haluaa satoa korjata! Muistutuksena vielä: yhdistyksen kotisivuilta www.sotku.fi löytyy sisarille hyödyllistä tietoa, esimerkiksi päivystysvuorolistat. Ryömän Tuijalta saa käyttäjätunnuksen ja salasanan, joilla pääse sisarten omille sivuille. Käykää myös Facebookissa yhdistyksen sivuilla! Tamminiemessä kylässä Teksti ja kuvat: Seija Heiska Elokuun toisena lauantaina, 8.8.2015 Porin prikaatin linjaauto suuntasi kohti Helsingin Meilahtea kyydissään 50 vihreää sisarta. Kesäretken kohteena oli Tamminiemi ja Urho Kekkosen museo. Ja kun oltiin kesäretkellä, oli sääkin varsin kesäinen. Tamminiemi Tamminiemi on valmistunut vuonna 1904. Amos Andersson lahjoitti sen valtiolle vuonna 1940 ystävänsä Kyösti Kallion ehdotuksesta. Kallio ei Tamminiemessä ehtinyt asua, mutta presidentit Ryti ja Mannerheim käyttivät sitä edustusasuntona ja neuvottelutiloina. Kekkonen viihtyi Tamminiemessä hyvin. Rauhallinen ympäristö ja lähiseudun ulkoilumahdollisuudet vaikuttivat varmasti asiaan. Tamminiemestä tuli Kekkosille koti ja edustustila. Kekkonen keskittikin presidentin virkatoimet Tamminiemeen lähes kokonaan. Alakerran edustustiloissa ja työhuoneessa vastaanotettiin vieraita, neuvoteltiin ja järjestettiin erilaisia tilaisuuksia. Yläkerrassa oli presidenttiparin koti, jota nyt esitellään autenttisessa 70-luvun asussa. Tamminiemi ja Kekkonen olivat aikoinaan lähes synonyymejä ja Kekkosen 25-vuotisen uran aikana Tamminiemestä muodostui käsite. Jos seinät osaisivat, ne kertoisivat monta mielenkiintoista tarinaa ja sattumusta. Tamminiemen saunakin sanoisi varmasti pari sanaa. Niin paljon poliittista historiaa ne ovat nähneet ja kuulleet. Kekkosen erottua tehtävästään 1982 hänelle myönnettiin oikeus jäädä asumaan Tamminiemeen ja se muutettiin hänen yksityiseksi hoitokodikseen. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin kotimuseona joulukuussa 1987. Tamminiemi on vaikuttava, kiinnostava ja ajatuksia herättävä paikka ”Kekkosen ajan lapselle” ja muillekin. Miss Universum 1975 40-vuotta sitten Anne Pohtamo kruunattiin Miss Universumiksi. Juhlavuoden kunniaksi hänen Miss Universumvuoden puvuistaan ja koruistaan on koottu Tamminiemeen näyttely joka on nähtävillä kuluvan vuoden loppuun saakka. Pukunäyttely on osa Kansallismuseon keväällä 2014 hankkimaa pukukokoelmaa, jonka Anne Pohtamo on kerännyt elämänsä varrelta. Tamminiemen näyttelyssä voi ihailla Miss Universum -finaalipukua, tiaraa, valtikkaa, nauhaa ja voittopokaalia. Lisäksi näyttelyssä on muutamia muita Pohtamon missivuonnaan käyttämiä pukuja sekä koruja. Lounaan kautta Lumenelle Pää pyörällä politiikan historiasta ja missikisojen kimalluksesta jätimme Tamminiemen ja siirryimme Hauki36 lahden Paviljongille lounaalle. Paitsi lounaasta, nautimme merellisistä maisemista ja purjeveneiden mastojen muodostamasta metsiköstä. Runsas mastotiheys johtui siitä, että Paviljonki on Espoon Merenkävijät ry:n omistuksessa ja sijaitsee pienvenesatamassa. Lounastauon jälkeen matka jatkui Lumenen tehtaanmyymälään. Ripeästi sisaret suorittivat rynnäkön myymälään ja tarjontaan tutustuminen alkoi. Vaikka naisten shoppailusta saatetaan puhua vaikka mitä, ovat vihreät sisaret tässäkin lajissa omaa luokkaansa. Mitään ei jäädä jahkaamaan pitkäksi aikaa vaan ostopäätökset tehdään nopeasti. Ketään ei tarvitse odotella. Kaikki ovat paikalla sovittuna aikana lähtöä varten, ellei jopa etuajassa. Kotimatkalla ei turhia taukoja pidetty. Matkan varrelta kyytiin nousseet jätettiin omille pysäkeilleen ja jatkettiin taas. Kotiin palattiin yhtä reissua rikkaampana, monta nähtyä ja koettua mielessä. Kiitokset matkaseurasta! YLPEÄ ASUKKAISTAAN Pöytyän kunta puh. (02) 481 000 tai [email protected] www.poytya.fi Lem-Kem Lehto Valoa ja Imari puhtautta Ilmari Lehto 0400-467 945 HUITTISTEN KAUPUNKI www.huittinen.fi Ravintola ANKKURIPAIKKA Hyvän ruuan ystäville Heimolinnankatu 18, Loimaa (02) 763 1841 37 100-vuotiaan Tarmo Ahdin viesti kaikille: ”Muistakaa, että olette PORILAISIA elämänne loppuun saakka!” Teksti: Kari Nummila T ällaisen viestin meille kaikille kiltalaisille ja Porilaisille tuo vuodelta 1938 TL:n Koskelta (Turun lääni) Varsinais-Suomesta kiltamme kunniajäsen ja vanhin jäsen, jo oman etunimensäkin mukaisesti tarmokas Tarmo Ahti. Tarmo täytti 100 vuotta 1. syyskuuta. Hän on kuulunut kiltaan lähes sen perustamisesta alkaen. Alun iskulauseen Tarmo kuuli ensimmäisen kerran, kun heillä oli vuonna 1938 aliupseerikurssin lopuksi Porin Rykmentin komentajan, eversti Väinö Polttilan puhuttelu. Pidetty komentajamme korosti, että laadulla ja koulutuksen tasolla pärjätään, jos joukossa vallitsee myös hyvä yhteishenki. Sitä meillä kyllä riitti. Kaikkihan isänmaata puolustivat sotien aikana niin taistelu- kuin kotirintamakin. Polttila haavoittui venäläisten luodista vakavasti, kun hän tutki pimeässä karttaa valon avulla. Hän menehtyi haavoihinsa. Tarmo palveli rakasta Isänmaataan peräti kahdeksana perättäisenä vuotena, kun hän aloitti asepalveluksena vuonna 1937 15 kuukautta kestäneellä ”vakinaisella väellä”. Sitten seurasivat Talvisota (JR14) ja Jatkosota (JR35) ja kotiutus syksyllä 1944. Tarmo muistelee, että reservialiupseerikoulu oli vaativa ja rankka kokemus. Sotien jälkeenkin hän otti riskin ja palveli maanpuolustustamme siviilissä eli asekätkennässä. Pelkona iti mielessä, että Neuvostoliitto hyökkää uudelleen ja vie Talvisodan tavoitteensa maaliin eli valtaa koko Suomen. Aseita hän vei Koskella mm. suolle erään pehkutehtaan varastoon. Tässä 38 hommassa oli vaarana Valpo, jonka miehistä hän tunsi yhden jo ennen sotia, kommunistien Kaino Haapasen, myöhemmän kansanedustajan. Jo ennen sotia Ahti osallistui maanpuolustuksemme kannalta niin ensiarvoisen tärkeän suojeluskunnan paikallistoimintaan. Harjoituksiin hän osallistui naapurinpojan Lennart Larkan kanssa. Muun ohella oltiin myös Kosken nuorisoseuran touhuissa ja osallistuttiin jo pienestä tietysti kotitilan töihin ja käytiin maatalouskerhossa oppimassa kasvimaan ja perehdyttiin kananhoitoon! Porin Rykmentistä hänen mieleensä ovat jääneet erityisesti Polttilan ohella loimaalainen jääkärieverstiluutnantti Yrjö Nahi sekä Kuirin jääkäriupseeriveljekset, joista Auno toimi sotien jälkeen Mellilässä pankinjohtajana. Hän joutui asekätkennän takia eroamaan Puolustusvoimista. Tarmo on sotainvalidi, sillä hän haavoittui kaksi kertaa mm. kranaatinsirpaleista, joista osa jäi pysyvästi hänen kroppaansa. Toisella kerralla, Jatkosodan etenemisvaiheessa, hän lähti takaisin rintamalle, vaikka haavat vielä vähän märkivätkin. Niistä seurasi omat ongelmansa. Tarmo viljeli maata ja omien sanojensa mukaan eli tavallista elämää, johon kuului kova työnteko. Suvussa ei ole muutoin havaittu pitkäikäisyyttä. Tarmo viittaa kintaalla kemikaalein terästetyille levitteille ja rasvoille eikä luovu voista eikä täysmaidosta. Kuluvan vuoden syyskuussa Tarmo osallistui kuulantyöntökilpailuun kotipaikkakunnallaan Koskella. Tuloksena oli 100-vuotiaiden sarjassa lajin uusi Suomen ennätys! Joku kertoi, että on tehty Helsingissä päätös siitä, että yli 100-vuotiaille sotainvalideille yhteiskunta kustantaa kerran päivässä ilmaisen lämpimän aterian. Ei siitä tiedetty Kosken kunnassa, mutta Tarmon tiedustelu tuotti tuloksen. Tarmo asuu omassa asunto-osakkeessaan yksin ja pärjäilee mukavasti, kun kodinhoitajatkin poikkeavat joskus. - Yleinen suhtautuminen meihin jäljellä oleviin sotaveteraaneihin on muuttunut kaiken aikaa myönteisemmäksi. Tulee vaan mieleen aikanaan pääministeri Rafael Paasion sanat ”mitäs menitte sinne”, kun häneltä kyseltiin 1960-luvulla veteraanien kuntoutuksesta. Tuntemattomalle hän voisi sanoa iäkseen vaikka 80 vuotta ja täydestä menisi. Miehen muisti pelaa loistavasti ja hyvällä lauluäänellä hän esittää pitkiäkin kappaleita takeltelematta. 100-vuotisjuhliin täyttyi Kosken seurakuntatalo niin, että eivät kaikki sisään mahtuneet. Yhden musiikkiesityksen aikana Ahti koppasi yllättäen nuoren naisen tanssikaverikseen! Tarmo korostaa ikuista aseveljeyttä ja porilaisuutta sekä yhteiskuntavastuuta. Hän on käynyt jo 15 vuotta kertomassa koululaisille sota-ajan kokemuksistaan ja entisajan maalaiselämästä. - Lapset kysyivät kerran esimeriksi, mitä eroa oli suomalaisilla ja venäläisillä sotilaille. Vastasin, että suomalaiset toivat kaatuneensa kotipaikan multiin mutta venäläiset eivät. Meillä oli siis tässäkin - jos vain suinkin onnistui - se periaate, että veljeä ei jätetä taistelukentälle, vaan haetaan pois jopa riskillä. - Suomen suuri velka huolettaa nyt ja maailma on muutenkin aika sekaisin. Toivon, että nuorisomme jaksaa silti uskoa tulevaisuuteen. Ovathan suomalaiset pärjänneet kovalla työnteolla ja yksimielisyydellä tätäkin aikaa pahempina päivinä, Ahti muistuttaa. Ruissalon muistometsään lisätaimia Teksti: Kari Nummila Porin Rykmentin kilta perusti 27. toukokuuta vuonna 1970 Turun Ruissaloon Porin rykmentin muistometsän, joka sijaitsee noin hehtaarin suuruisella alueella aivan Honkapirtin kupeessa. Alkurysäyksenä istutettiin peräti 300 tammentainta ja myös sama määrä koivuntaimia. Metsäalue”unohtui” vuosikymmeniksi, kunnes Porin prikaatin killan valtuuskunnan nykyinen puheenjohtaja Arto Arvonen sen sattumalta löysi uudelleen. Arvonen esitti muistometsän hoidettavaksi ottamista. Näin on tehtykin nyt jo kuuden perättäisen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että tammimetsikön puumäärää on lisätty syysistutuksissa vuosittain kuudella, noin 3 – 4 metriä pitkillä taimilla. Tammimetsä sijaitsee aivan kävelypolun vieressä eikä Ruissalon halkovalle maantiellekään ole pitkä matka. Nykyisellään muistometsän kilvet ovat niin tiheän puuston varjostamia, että kaupungin kanssa pitää neuvotella muun puuston poistamisesta joiltakin kohden. Näin killan perustaman muistometsän kyltit saadaan kunnolla näkyviin ja informoimaan Ruissalon upeassa luonnossa liikkuvia. 39 Messuilta kertyi jättipotti Killan jäsenmäärä uudelle sataluvulle P orin prikaatin kilta kipusi jäsenmäärältään suurimmaksi niistä killoista, jotka ovat jäsenenä Maanpuolustuskiltojen liitossa; uusi ennätysluku oli lokakuun alussa 1 350 henkeä, kun vastaava luku viime kesäkuussa 1283 henkeä. Nousulle on tietysti oma erityinen syynsä, seurauksensa ja selkeä selityksensä; se on elokuussa pidetyt Turun nelipäiväiset messut. Killalla oli siellä oma osastonsa ja jokaisena päivänä paikalla olivat jäsenrekrytoinnin huippuosaajat eli lajissaan lyömätön loimaalaiskaksikko Seppo Yli-Nissilä ja Markku Nummijoki. Heidän kontolleen voidaan laskea yksistään jo Turun messuilta liki 80 uutta jäsentä. Heidän joukkoonsa mahtuu mm. istuva sisäministeri Petteri Orpo. Messujen kokonaiskävijämäärässä laskettiin jonkin verran tappiota edellisiin Turun messujen iskuryhmä killan uuden teltan katveessa: Markku Nummijoki, Tuula Rahkonen, Seppo Yli-Nissilä ja Tauno Rohkimainen. Teksti ja kuva: Kari Nummila messuihin verrattuna. Tämä ei kuitenkaan Sepon ja Markun tahtia häirinnyt. Ensi vuonna on vuorossa Oripään Okra -messut, jossa jäsenhankinta tuottaa tuloksia. Nämä kiltaveljemme tekevät toki jäsenhankintaa tilaisuuden tullen aina, kun siihen mahdollisuuden saavat eli heidän kokonaishankintansa ylittää vuositasolla sadan uuden jäsenen rajan. - Jäsenhankinta ei ole mitään päällekäyvää markkinointia vaan molemminpuolista ajatustenvaihtoa, jossa me pyrimme selvittämään jäsenasiaa. Se jäsenyys on ikään rakennettu valmiiksi sen toisenkin osapuolen sisälle, josta se kaivetaan esiin asiallisella keskustelulla. Sotaveteraaneilla on luonnollisesti aseveljeys, joka ei milloinkaan katoa, mutta varusmiesajastakin jää aseveljeys, onpa asianomainen palvelut Porin prikaatissa tai jossakin muussa joukko40 osastossa, Yli-Nissilä kiteyttää. Ensi vuodenvaihteeseen mennessä uusia jäseniä kertyy lisää. Vuodenvaihde pudottaa edesmenneet, jäsenyydestä luopuvat ja ne, joiden jäsenmaksu on jäänyt rästiin jo kahdelta vuodelta. Viime vuodenvaihteessa jouduttiin erottamaan 19 jäsentä maksurästien takia. Rahastonhoitaja Eino Järvinen arvelee, että vuodenvaihteen jälkeenkin killan jäsenmäärä pysyy 1300 hengen yläpuolella. Killan jäsenmäärä on kehittynyt niin suotuisasti, että vuodesta 2010 saakka on voitu joka vuosi kirjata jäsenmäärän kasvua. Hän kertoo, että killassa on jäsenenä yhdeksän sotaveteraania, joista vanhin on siis 100-vuotias Tarmo Ahti. Vuonna 2018 on odotettavissa kaksi uutta satavuotiasta, Leena Lastunen Turusta ja Markus Aaltonen Eurasta. Porin prikaatin historia julkaistaan helmikuussa Teksti: Markus Malila Porin prikaatin uusi historiateos julkaistaan 16. helmikuuta 2016. Julkaisu tapahtuu Porin prikaatin vuosipäivänä ja osana joukkoosaston 390 -vuotisjuhlallisuuksia. Teoksen kirjoittaja, sotatieteiden tohtori, eversti evp. Markku Iskanius on kirjoittanut aiemmin mm. Kainuun prikaatin vuonna 2012 julkaistun historiateoksen. Kirjoitustyö on kirjan osalta valmis ja parhaillaan on käynnissä ulkoasun tekeminen. Kuvatoimittajana toimii Samuli Vahteristo ja kirjan taittaa Porilaislehdenkin taittajana toimiva Simo Nummi. - Tehtävä sai alkunsa syksyllä 2013, kun keskustelin asiasta silloisen Porin prikaatin komentajan, prikaatikenraali Juha Pyykösen kanssa. Minua kiinnosti Porin prikaati, koska se on tunnettu joukko-osasto ja koska sukuni osia eli äidin äiti on Satakunnasta kotoisin. Pääsin samalla hieman perehtymään oman sukuni vaiheisiin. - Työ aloitettiin syksyllä 2013 ensin aiempaan tutkimukseen perehtymisellä ja kartoituksella. Siihen meni pitkälti ensimmäinen vuosi. Taustaselvityksien osalta suurimmat haasteet oli löy- tää luotettavia tutkimuksia Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta, Iskanius kuvaa työtään. Lopulta selvisi, että esimerkiksi Turun yliopistossa on 1920-1930 luvuilta lähtien tehty työtä aiheeseen liittyen. Monivaiheinen taustatyö vei kirjoittajan myöhemmin myös Ruotsiin. - Turun Rykmentin vaiheet olivat haastavia selviteltäviä, mutta tähän sain sitten apua Ruotsin sota-arkistosta. Yli kolmesataa sivua arvoteoksen asiaa Porin prikaatista on aiemmin julkaistu historiateos, joka kattaa prikaatin vuodet 1626-1985. Alkukipinä uudelle teokselle lähti prikaatin viimeisimpien vuosien eli 1985-2015 välisestä historiallisesta dokumentoinnista. Sittemmin työn edetessä nähtiin tarpeelliseksi kattaa tekstissä myös joukko-osaston perinteiden alkupään vuosia. - Aluksi keskustelimme hieman suppeammasta teoksesta, mutta kun kirjaan löytyi aika paljon uutta ja Porin prikaatin historiaa täydentävää tietoa, asettui sivumäärä lopulta yli kolmensadan, Iskanius kertoo. 41 Juuri tämän täydentävän tiedon takia Iskanius suositteleekin kirjaa erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneille. - Esimerkiksi Pohjan sodan jälkeinen armeijan koulutuksen laiminlyönti aiheutti sen, että 1700-luvun sodat eivät sujuneet niin hyvin. Armeijan rahoitus laiminlyötiin, jolloin koulutus kärsi. Venäjän vallan aikaan koulutukseen kiinnitettiin enemmän huomiota, Iskanius valottaa kirjan sisältöä. Historian on sanottu toistavan itseään. Iskaniuksen mukaan koulutuksen korostaminen on asia, joka yhdistää niin 1600-luvun Porin rykmenttiä kuin myös Porin prikaatia tänä päivänä. Henkilöstön koulutuksen taso ja sen ylläpitäminen ovat osaa pitkää jatkumoa, jossa 1600-luvun perinteet näyttävät jatkuvan aina tähän päivään asti. - Kustaa II Adolf lähti armeijan koulutuksessa siitä, että upseereilla tulee olla kirjoitus- ja lukutaito. Sittemmin 1600 -luvulla sama vaatimus tuli myös aliupseereille. Kotiudu tupaan Turussa. TERVETULOAN PALVELEVAA PANKKIIN! Turussa odottavat kohtuuhintaiset asunnot, kauniit naiset, Aurajoen ravintolalaivat, Suomen parhaat festarit, huikeat opiskelumahdollisuudet ja monipuoliset työmarkkinat. Tervetuloa kotiin kun ohi on! Turku – Urbaani legenda jo vuodesta 1229. Auttaa aina. www.saastopankki.fi/someronsp Joensuuntie 27, 31400 Somero, p. 029 041 2310 IKKUNAT, OVET, KALUSTEET Lankanumerosta 8,21 snt/puh. + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 16,90 snt/min. Pelastusharjoitusalue on erinomainen pelastustoimen, DOMUS YHTIÖT OY turvallisuusalan jaPUUSEPÄNKATU kriisin1, LOIMAA hallinnan tarpeisiin Porin PUH 0207 100200 lentoaseman vieressä. KOTIMAISTA LAATUA DOMUS YHTIÖT OY PUUSEPÄNKATU 1 32200 LOIMAA P. 0207 100 200 WWW.DOMUS.FI w w w. p e l a s t u s h a r j o i t u s a l u e.fi 42 HUOMISEN MITTAINEN www.akr.fi R SATAKUNNAN LIIKENNE www.okperinta.fi KUKKA- JA PUUTARHAKAUPPA www.lillukka.com 43 t ä m te ti teidän, Lähm s ä tö e m tarjoam 800 asiakaspaikkaa. Tervetuloa Säkylän Sotilaskotiin!
© Copyright 2024