1. No category

34
Viestimies 4/2010
TEKSTI: PETRI LAATUNEN
KUVAT: KARJALAN PRIKAATI
Insinöörikapteeni Petri Laatunen palvelee
Karjalan Prikaatin Esikunnan Huolto-osastolla viesti- ja johtamisjärjestelmistä vastaavana järjestelmäinsinöörinä.
Elektroniikkamateriaalin
kunnossapidon haasteet
valmiusyhtymässä
- Arjen monitasoinen problematiikka Karjalan Prikaatissa
Teknisten järjestelmien monimutkaistuminen ja yhä
laajempi käyttö kaikissa
aselajeissa sekä viime vuosien suuret muutokset puolustusvoimien kunnossapidon
toimintamalleissa ovat muodostaneet haasteellisen toimintaympäristön. Suurimpina haasteina ovat järjestelmien kunnossapito sekä
huoltorykmenteistä ja strategisista kumppanuuksista
johtuneet merkittävät muutokset toimintaympäristössä. Erityisesti strategisen
kumppanuuden rakentaminen on vielä uutta. Varikkotasoinen kunnossapito on
jätetty kumppanille ja puolustusvoimissa keskitytään
tämän päivän trendin mukaisesti entistä toimivampaan
vikaantumista ennalta ehkäisevään kunnossapitoon.
Uusia organisaatioita ja
toimintamalleja
Vuoden 2009 alussa maavoimissa siirryttiin uuteen kaksitasoiseen kunnossapitojärjestelmään. Puolustusvoimat
tuottaa edelleenkin joukkojen materiaalin kunnossapidon suoran ja välittömän
Elektroniikkahuollon järjestelyt muodostavat monimutkaisen vyyhden, jossa valmiusyhtymien ratkaisumallit poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kuvassa on esitetty elektroniikkahuollon keskeisimmät toimijat Karjalan Prikaatissa.
tuen 1-tasolla. Vaativammassa 2-tason
kunnossapidossa siirryttiin varikkotasoiseen strategiseen kumppanuuteen ja
kumppaniksi valittiin Millog Oy. Valittu
toimintamalli tarkoitti puolustusvoimien
sisällä siirtymistä vikoja ehkäisevään
käyttäjäpainotteiseen kunnossapitoon,
jossa tärkeintä on estää vikaantuminen
mahdollisimman tehokkaasti. Puolustusvoimien varikoilta Tervolasta, Lievestuoreelta, Lylystä, Kalkusta, Hattulasta
ja Riihimäeltä ulkoistettiin varikkotasoinen kunnossapito Millogin sisälle. Patrian, Raskoneen, Oricopan ja Instan muodostama Millog Oy on yhteisyritys, jossa valtiolla on Patrian ja Raskoneen
omistusten kautta enemmistöpäätösvalta. Yhdessä puolustusvoimien entisten
laitosten, alihankkijoiden ja omistajayritystensä kanssa Millog muodostaa monimutkaisen ja laajan yhteistyöverkoston, jonka toimivuudella on vaikutusta
joukko-osastotasolle saakka.
Vain vuotta ennen strategiseen kumppanuuteen siirtymistä aloitti Maavoimien Esikunta toimintansa Mikkelissä ja
samalla Puolustusvoimien Materiaalilaitos eriytyi muun muassa Maavoimien
Materiaalilaitokseksi (MAAVMATL).
Samalla syntyivät myös Maavoimien
Materiaalilaitoksen ohjauksessa toimivat huoltorykmentit, jotka vastaavat
alueellisen tason kunnossapidon järjestelyjen johtamisesta maavoimissa. ItäSuomessa maavoimien huoltojärjestel-
Viestimies 4/2010
mää toteuttaa Itä-Suomen Huoltorykmentti (ISHR) toimien ”yhden luukun”
periaatteellaan puskurina, tiedon välittäjänä ja toimeksiantajana Karjalan Prikaatin sekä Millogin välisessä kanssakäymisessä. Valmiusyhtymän suuntaan Millogin yhteistyöverkosto näkyykin ainoastaan yhtenä ja yhtenäisenä huoltorykmentin luukun läpi kurkisteltuna yhteisyrityksenä – Millog Oy:nä.
Millogin verkostosuhteiden toimivuus näkyy valmiusyhtymässä muun
muassa kunnossapitoon ja varaosalogistiikkaan kuluvana aikana. Varaosalogistiikan toimitusketjujen hallinnassa
käytetään nykyaikaista, mutta paljon kritisoitua mySAP-toiminnanohjausjärjestelmää. Haasteelliseksi koetun järjestelmän käyttöä ohjaavat erilaiset prosessit.
Kitka verkoston toiminnassa ilmenee
koko prosessin kasvaneena läpimenoaikana. Monet varaosalogistiikan ongelmat johtunevatkin yksityisen puolen
tiukaksi vedetyistä ja rajallisista huoltoresursseista. Laitteiden moduulitason
korjauksissa puhutaan huonoimmillaan
jopa 1,5 vuoden mittaisista odotusajoista.
Toinen ja samalla yksi suurimmista
elektroniikkamateriaalin kunnossapidon
haasteista on kattavan 1- ja 2-tasojen
töiden määrittelyn puuttuminen. Määrittelyjen puuttumisen vuoksi joudutaan
kaksitasoisessa mallissa jatkuvasti miettimään puolustusvoimien ja kumppanin
tehtäväkenttien yksityiskohtaisia sisältöjä. Epäselvässä tilanteessa yksinkertaisetkin työt teetetään kumppanilla.
Esimerkiksi digitaalisten kenttäradioiden
muistiparistojen vaihtoja tehdään tällä
hetkellä ainoastaan 2-tasolla. Materiaalin edestakainen kuljettaminen ja työn
jonotus kumppanilla muuttavat tämän
kunnossapitosuoritteen keston helposti
viikkojen mittaiseksi. Ongelma on tiedostettu myös johtoesikunnissa ja 1sekä 2-tason vastuumäärittelyn loppuunsaattamista pidetäänkin tällä hetkellä erittäin tärkeänä asiana. Tuoreessa
yhteistoimintamallissa luottamusta rakennetaan ja toimintamalleja opetellaan
puolin ja toisin päivittäin, todellisen
strategisen suhteen syntyminen kestää
silti vuosia.
CV9030-rynnäkköpanssarivaunu on nykyaikainen ja samalla monimutkainen
järjestelmä. Sen kunnossapito edellyttää alustan ja johtamisjärjestelmän lisäksi
muun muassa asejärjestelmän oikea-aikaista kunnossapitoa.
Operatiivinen
johtaminen erillään
käytännön
toteutuksesta
Valmiusyhtymän elektroniikkahuollon
järjestelyt muodostavat monimutkaisen
vyyhden. Eikä asiaa yksinkertaista sekään, että kaikkien kolmen valmiusyhtymän huoltojoukot poikkeavat toisistaan
- kahta samanlaista toteutusta ei siis ole
olemassa. Karjalan Prikaatissa normaaliolojen huoltoa johtaa ja siitä vastaa prikaatin komentaja. Prikaatin huollon operatiivisessa johtamisessa komentaja
päättää tai hyväksyy huoltopäällikön
tekemät esitykset. Huoltopäälliköllä on
apunaan prikaatin esikunnan huoltoosasto, jonka osastopäällikkönä hän
myös toimii. Muita prikaatin esikuntaan
sijoitettuja toimijoita ovat muun muassa
tekninen päällikkö (TEKNPÄÄLL) ja viranomaistehtävää hoitava sähkönkäytönjohtaja (SKJ). Kaikki elektroniikkamateriaalin kunnossapitoon valmiusyhtymässä kytkeytyvät asiat sisältyvät oheisessa kuvassa esitetyn uloimman ja vihreäksi väritetyn Karjalan Prikaatin “sateenvarjon” alle.
Karjalan Prikaatin sisältä löytyy samaisessa kuvassa siniseksi väritetty
Karjalan Huoltopataljoona (KARHP) ja
sen toimintakenttä. Karjalan Huoltopataljoonan komentaja esikuntineen vastaa valmiusyhtymän huollon järjestelyiden johtamisesta ja käytännön toteutuk-
sesta. Elektroniikkamateriaalin kunnossapidon keskeisiä laitoksia ovat Kunnossapitokeskus (KUPI) ja Materiaalikeskus (MAKE). Kunnossapitokeskukseen kuuluu viisi osastoa, joista
elektroniikka- ja ilmatorjuntajärjestelmäosastot ovat keskeisimmät elektroniikkamateriaalin kunnossapidon
toimijoista. Lisäksi Materiaalikeskukseen kuuluu prikaatin elektroniikkamateriaalivarasto.
Elektroniikkaosasto (ELOS) tuottaa
kunnossapitopalveluja Karjalan Prikaatin lisäksi käskettyjen tukemistehtävien
mukaisesti myös muille kaikkia puolustushaaroja ja rajavartiolaitosta edustaville asiakkaille. Osaston varastolle
(KMO2) tulevat pääosin kaikki valmiusyhtymän elektroniikkahuollossa tarvittavat komponentti- ja moduulitason varaosat. Ilmatorjuntajärjestelmäosasto (ITJÄRJOS) huoltaa prikaatin ilmatorjuntajärjestelmät. Se on piirretty kuvassa Karjalan Huoltopataljoonan ”sateenvarjon”
lisäksi Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston sisälle. Vain yhteen materiaalialaan keskittynyt osasto on sijoitettu
prikaatin ilmatorjuntahallille, jossa se
toimii kiinteässä yhteistyössä Ilmatorjuntapatteriston kanssa. Materiaalikeskukseen kuuluva elektroniikkamateriaalivarasto vastaa prikaatin tulevan elektroniikkamateriaalin ja viestijärjestelmien
vastaanotosta, varastoinnista ja luovutuksesta käyttäjille. Se myös lähettää
materiaalin sekä ykkös- että kakkostasolle kunnossapidettäväksi.
35
36
Viestimies 4/2010
Vikaantumista
ehkäisevän
kunnossapidon tärkeys
Karjalan Huoltopataljoonan lisäksi
kaikki joukkoyksiköt suorittavat 1-tason
käyttöhuoltotasoista vikaantumista ehkäisevää kunnossapitoa käyttämälleen
materiaalille. Itä-Suomen Viestipataljoonan (ISVP) ja Karjalan Tykistörykmentin
(KARTR) esikuntiin kuuluu kunnossapidosta vastaavat organisaatiot, joilla on
vahva koulutuksellinen rooli. Muihin
joukkoyksiköihin ei kuulu elektroniikkahuoltoon erikoistunutta henkilöstöä,
vaan ne tukeutuvat Materiaali- ja Kunnossapitokeskusten palveluihin. Koska
Elektroniikkaosasto toteuttaa 1-tason
kunnossapidon yhteistoiminnassa kaikkien joukkoyksiköiden kanssa, nivoutuvat prikaatin joukkoyksiköt osaksi koko
valmiusyhtymän huoltojärjestelmää.
Valmiusyhtymän elektroniikkamateriaalin kunnossapito kaikkine siihen kuuluvine toimintoineen on siis merkittävä
Viestimiehelle rynnäkköpanssarivaunua tutumpi esimerkki järjestelmähuollon puolelta on pyöräalustainen esikuntapanssariajoneuvo (EPA), joka sisältää huomattavan
määrän viesti- ja johtamisjärjestelmä- sekä muutakin järjestelmäelektroniikkaa.
MAAILMAN
TURVALLISUUDEN
PUOLESTA
Cassidian toimittaa ja integroi TETRA-,
112-hätäkeskus-, raja- ja ilmavalvontasekä puolustusjärjestelmät.
Cassidian
Hiomotie 32
Helsinki
Cassidian
Mattilanniemi 6
Jyväskylä
www.cassidian.com
[email protected]
+358 10 40 8000
Viestimies 4/2010
jokapäiväinen haaste. Kokonaisuuden
hallintaan onkin ryhdytty vaikuttamaan
joukko-osaston sisäisellä hankeohjausmenettelyllä, jonka avulla pyritään koordinoimaan materiaalialakohtaisesti prikaatin yhteisiä tarpeita kunnossapidon,
varastoinnin ja kouluttamisen näkökulmat huomioonottaen. Vaikka ehkäisevässä kunnossapidossa käyttäjän rooli
ja vastuu korostuu, tarvitaan yhä monimutkaisempien laitteiden ja järjestelmien
kunnossapitoon 1-tasollakin riittävästi
teknisen siviilikoulutuksen saanutta ja
elektroniikkamateriaalin kunnossapidon
ammattipätevyydet omaavaa henkilöstöä. Materiaalia kouluttavan portaan
käyttäjätasoinen ehkäisevä kunnossapito rajoittuu pääosin materiaalin ulkoiseen puhdistamiseen ja kokonaisten
vaihtolaitteiden käyttöön.
vyyttä, vaikeuttaa materiaalinvalvontaa
ja lyhentää sille suunniteltua elinjaksoa.
Koulutuskäyttöä ja valmiutta varten ei
ole olemassa erillistä kalustoa, vaan
koulutuskäytössä vikaantunut kalusto
on pois materiaalisesta valmiudesta. Lisäksi haasteena on huomaamatta tapahtuva kaluston ajautuminen kunnossapitokierteeseen. Materiaalin jatkuvasta
paikaltaan irrottelusta, kuljettamisesta ja
paikalleen kiinnittämisestä aiheutuu lisääntyvää kunnossapitotarvetta. Tämä
puolestaan lisää vaihtolaitetarvetta ja
näin ”kannibalisoinnin” noidankehä onkin valmis. Laitteiden irrottaminen ja lainaaminen muusta kalustosta onkin lähtökohtaisesti kiellettyä.
Vaihtolaitteisiin nojaavassa kunnossapidossa piilee huomattavia riskejä.
Laitteiden irrottaminen ja lainaaminen
toisesta varastoituna olevasta kalustosta vääristää helposti kaluston käytettä-
Erilaisten järjestelmien kunnossapito
muodostaa suuren haasteen mekanisoidun, kaikki aselajit käsittävässä valmiusyhtymässä. Esimerkiksi Karjalan Prikaa-
Kunnossapidon viiveet
ratkaisevassa roolissa
Antenni-istukkaan liian tiukalle kiristetyn
sovitinyksikön irrottaminen katkaisee sovittimen sisältä antenniliitännän ja sovittimen elektroniikan yhdistävän pinnin. Sovitinyksikön sisäiset vauriokohdat on kuvassa esitetty punaisilla ympyröillä.
tissa pääosa CV-vaunujen kunnossapitotöistä tehdään prikaatin panssarihallilla sijaitsevassa Kunnossapitokeskuksen Panssariosastossa. Mutta esimerkiksi elektroniikkamateriaalialaan kuuluvan optroniikkahuollon osaaminen on
Kunnossapitokeskuksen Elektroniikkaosastolla, joka taas sijaitsee täysin eri
Tuemme maailman turvallisuuden puolustajia.
EADS Defence & Security on nyt
37
38
Viestimies 4/2010
rakennuksessa. Myös johtamisjärjestelmien kunnossapito tapahtuu siellä.
Kaikkien järjestelmän kunnossapitoon
osallistuvien yhteistyön sujuvuus näytteleekin onnistuneessa lopputuloksessa
suurta roolia.
Itä-Suomen Viestipataljoonan käyttämien esikuntapanssarivaunujen (EPA)
laitetiloihin sijoitettujen moniprotokollakeskusten vaurioituessa, ei toimivasta
alustasta ole paljon lohtua viesti- ja johtamisyhteyksien kärsiessä vikaantumisesta. Sama pätee toisinpäin - jos alustan voimansiirto on rikkoutunut, ei paikallaan pysyvä vaunu tuo voittoa sodassa, vaikka moniprotokollakeskus ja
muut toinen toistaan hienommat elektroniset laitteet edelleen toimisivatkin. Miten sitten korjata ja käsitellä vaikkapa
esikuntapanssariajoneuvoa järjestelmänä niin, että kunnossapidon viiveet jäävät mahdollisimman pieniksi?
EPA:n käyttökatkoksen pituuden ratkaisee varaosan saatavuus - tai yleisimmin toimitusaika käyttäjälle. Näissä tilanteissa onkin alettu hyödyntämään
strategista kumppanuutta. Jos vikaantunutta järjestelmän osaa ei pystytä paikallisesti 1-tason toimenpitein korjaamaan, kutsutaan paikalle 2-tasoa edustava Millogin korjauspartio. Kumppanin
asentajat korjaavat vian päivän parin sisällä vikaantumisesta työn tilaajan luona. Jos tilalle on olemassa vastaava laite
tai moduuli, voidaan joukko-osastoon
tilata korjauspartion sijasta kiireellisenä
toimituksena pelkkä vaihtolaite. Menettely ei valitettavasti poista niitä varsin
haasteellisiksi muodostuvia tilanteita,
joissa korvaavaa osaa ei kerta kaikkiaan
löydy tai laiteella on voimassa oleva takuu, jolloin vian korjaaminen vaatii laiteen tai sen osan lähettämistä laitevalmistajalle korjattavaksi. Surkeimmillaan
esikuntapanssariajoneuvo seisoo käyttämättömänä jopa yli vuoden. Järjestelmien kunnossapidon tehostaminen onkin eräs keskeisimmistä tulevaisuuden
haasteista.
Olosuhdevaatimuksissa
suuria eroja
EPA:n MPS115-moniprotokollakeskuksen ohjelmapäivityksen ja alustan
hydrauliikkajärjestelmän huoltaminen
samanaikaisesti yhdessä paikassa ei
vielä nykyisin ole mahdollista. Toimintaympäristön olosuhdevaatimuksissa on
suuria eroja. Muun muassa kosteudelle
ja pölyn määrälle on omat vaatimuksensa. Rynnäkköpanssarivaunun vaihteiston ja moottorin muodostaman voimapaketin vaihto onnistuu kentällä, mutta
haasteellisinta toimenpiteessä on voimapaketin nostoon kenttäolosuhteissa
soveltuvan nostokaluston löytäminen.
Alustan kunnossapitotöiden olosuhdevaatimukset ovat yleisesti elektroniikkamateriaalin kunnossapidon olosuhdevaatimuksia lievempiä, vaikkakin elektroniikkamateriaalin kunnossapitoon löytyy muun muassa erilaisia korjaamoperäkärryjä ja varaosakontteja.
Elektroniikkamateriaalin kunnossapidossa on erityisesti huomioitava staattisen sähkön purkaus (ESD, Electrostatic
discharge). ESD-purkaukselle tai staattiselle sähkökentälle herkkinä osina voidaan pitää kaikkia koteloimattomia moduuleja ja yksiköitä. ESD:n merkityksen
ymmärtäminen on tärkeää, koska yleensä henkilö ei fyysisesti havaitse ESDtapahtumaa, eikä elektroniikan vikaantumista. Vikaantuminen ei välttämättä näy
heti. Pysyvästi vikaantuneen komponentin elinjakso kuitenkin lyhenee tai
sen suorituskyvyssä ilmenee ”outoja”
vaihteluja.
Kaluston konkreettinen toimintaympäristö ja ympäristöolosuhteet, joissa
järjestelmää käytetään ja kunnossapidetään ja joille se altistuu kuljetusten ja
varastoinnin aikana, tuovat omat haasteensa järjestelmien kunnossapitoon.
Esimerkiksi MPS115-moniprotokollakeskuksessa 155 Mbit/s yhteyksiä varten
olevaa ATM-liitäntämoduulia ei ole koteloitu, vaan piirilevylle juotetut komponentit ovat välittömästi nähtävissä ja
kosketeltavissa (kts. kansikuva). Ilman
ESD-suojausta jo pelkästään huoltomiehen käden vieminen 30 cm lähemmäksi
moduulia riittää aiheuttamaan ESD-vaurion. Toki ESD-vaurioilta suojautuminen
on mahdollista myös kenttäolosuhteissa, kunhan asia vain tiedostetaan ja ryhdytään vaadittaviin varotoimenpiteisiin.
Joidenkin töiden tekemistä saattavat rajoittaa myös viranomaisasioihin kuuluvat sähköturvallisuusasiat.
Oppia ikä kaikki
Koska käyttäjälähtöinen kunnossapito on pääosin ehkäisevää kunnossapitoa, pyritään huoltotoimet suorittamaan
jo ennen vian syntymistä ja mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäisemään
vian syntyminen kokonaan. Tiedottamalla havaituista ongelmista vähentää
kunnossapito-organisaatio kunnossapitotarvetta merkittävästi jo ennakolta.
Lähtökohtana pitää muistaa, että järjestelmät ja niiden osat on tarkoitettu vain
niille suunniteltuun käyttöön - kaikenlaiset käyttäjien omat muutokset ovat ehdottomasti kiellettyjä. Esimerkiksi erään
ilmatorjuntajärjestelmän sähkömagneettiselta pulssilta (EMP) suojatun suodattimen läpi oli käyttäjä vienyt joitakin
johtoja. Silmämääräisesti tarkasteltuna
johtojen läpivienti aiheutti ainoastaan
muutamien suodattimen kennojen ulkoisesti melko harmittomalta näyttävän
vaurioitumisen, silti koko EMP-suojaus
menetettiin. Käyttäjän ammattitaito ei
riittänyt arvioimaan toimenpiteestä aiheutuvia seurauksia, sillä uuden ehjän
kennon hinta oli useita tuhansia euroja.
Kunnossapito-organisaatio tiedotti havainnoistaan eteenpäin ja käyttäjät ymmärsivät menettelynsä seuraukset - toiminta loppui välittömästi.
Toinen esimerkki tästä aiheesta olkoon digitaalisen LV241-kenttäradion
antenniliitännän eli antenni-istukan ja
antennin väliin laitettavan antennin sovitusyksikön vaurioituminen. Antennisovittimen liian tiukka kiristäminen aiheuttaa tyypillisesti sekä radion antenniliittimen että antennisovittimen vaurioitumisen – jälleen käyttäjä ei vaurioitumista edes huomaa. Liian tiukalle kiinni
käännetyn sovittimen irrottaminen aiheuttaa sekä radion antenniliittimen vähittäisen löystymisen, että katkaisee sovittimen sisältä antenniliitännän ja sovittimen elektroniikan yhdistävän pinnin.
Vaurioituminen tapahtuu kun liian tiukalle kiinnitetty sovitinyksikkö alkaakin
radion antenniliittimestä irtoamisen sijaan avautua oman rakenteensa koteloivasta kierteistyksestä. Varastolle palautettavan materiaalin vaurioitumiseen
kiinnitti huomiota siellä työskentelevä
varastohenkilöstö. Vaurioiden määrä
saatiin joukko-osastossa laskemaan selvästi, kun vauriomekanismista kerrottiin
vuosittain Karjalan Prikaatissa järjestettävillä materiaalipäivillä.
Viestimies 4/2010
mään vuoteen 2012 tähtäävän suunnitelman mukaisesti. Muuttuneessa toimintaympäristössä kunnossapitoja varastohenkilöstö, sekä
luonnollisesti myös materiaalia kouluttava henkilöstö tarvitsee riittävää ja ajantasaista koulutusta kunnossapitotöistä ja vuositarkastuksista
selviytyäkseen. Tänä päivänä yhä yleisemmät kaluston
elinkaaren aikaiset modifikaatiot ja kenttäkokeet ovat kunnossapidon koulutukselle
suuri haaste, sillä vakioiduin
järjestelyin ei koulutuksen
järjestäminen riittävän nopeasti yleensä ole mahdollista.
©2010 Accenture. All rights reserved.
Toteutetut kunnossapidon
järjestelyt ovat siis siirtäneet
strategisessa kumppanuudessa puolustusvoimille jääneen kunnossapidon painopisteen käyttöhuoltoon.
Vaikka entinen B-tason kunnossapito onkin sijoittunut
nykyiselle 1-tasolle yhdessä
entisen A-tason kanssa, niin
ammattitaitoinen elektroniikkamateriaalin kunnossapito
vaatii silti edelleen korjaamotasoisia tiloja ja riittävää teknistä osaamista. Puolustusvoimiin jäänyttä korjaamohenkilöstöä on kumppanuuden aikakaudella vähennetty
ja tullaan edelleen vähentä-
Is your business
in shape to compete?
To see how our research and experience can help you
become a high-performance business, visit accenture.com
39