Heinäkuu 2 2015 - Kankaanpään Seudun Tykistökilta
PORILAINEN Heinäkuu 2 www.puolustusvoimat.fi/porpr 1 2015 6 4063 00 00 6 4063 015104 00 6 4063 015111 2 009608 2015 PORILAINEN Toimitus 27801 SÄKYLÄ [email protected] JULKAISIJA Porin prikaati ja Porin prikaatin kilta ry. PORILAINEN Heinäkuu 2 JOHTOKUNTA Puheenjohtaja eversti Arto-Pekka Nurminen Varapuheenjohtaja varatuomari Timo Mäki Jäsenet: everstiluutnantti Tommi Haapala pankinjohtaja Eino Järvinen PÄÄTOIMITTAJA everstiluutnantti Tommi Haapala puh. 0299800 (vaihde) Valmiusjoukon varusmiehet Latviassa........................................ ? SISÄLTÖ Pääkirjoitus......................................................................................... 4 Valmiusjoukon koulutus huipentuu kansainvälisessä harjoituksessa.......... 6 Puolustuskykymme paranee . ............................................................... 9 Porin prikaatin kranaatinheitinkomppania kansainvälisessä syynissä....... 10 Armeijan leivissä Rion olympialaisiin.................................................... 13 Ristomatti Hakolalle tunnustusta sotilashiihdosta.................................. 15 Vanha Porilainen................................................................................ 16 Suomi osallistuu Irakin koulutusoperaatioon......................................... 20 Rauhanturvaamisen suosio on pysynyt tasaisena.................................. 21 Seitsemän väärää uskomusta Puolustusvoimien Eläinklinikasta............. 22 Elokuussa valalle Poriin ..................................................................... 24 Porin prikaati Jukolan viestin tukena.................................................... 26 Suunnistus - jokaiselle taistelijalle tärkeä taito . ................................... 28 Varusmiestoimikunta – varusmiehen asialla......................................... 31 Lippujuhlapäivänä 4.6. ylennetyt ja kunniamerkein palkitut................. 34 Harjulintu-laavun kelot tuotiin Savukoskelta......................................... 36 Viherhiukkaset................................................................................... 37 Sotku liikkeellä.................................................................................. 38 Killan sivut........................................................................................ 40 Aliupseerikurssien kronikat . ............................................................... 45 Kansi: Moottoripyörätiedustelija lähdössä tehtävään Latvian Adazissa. Kuva: Samuli Haapala. 3 TOIMITUSSIHTEERI FM Markus Malila puh. 0299 441 302 [email protected] TOIMITTAJAT Merja Hämäläinen puh. 0299 443 303 Viestimies Aura Sainio AVUSTAJAT Esa-Pekka Avela puh. 010 665 8337 Kari Nummila puh. 050 536 4820 Asko Tanhuanpää puh. 040 510 1518 Samuli Vahteristo puh. 050 561 1455 Seija Heiska puh. 0500 110 144 TAITTO Simo Nummi puh. 040 532 5815 simo.nummi@ mainosnummi.inet.fi OSOITTEENMUUTOKSET [email protected] puh. 0299 441 319 TALOUDENHOITAJA Eino Järvinen [email protected] puh. 040 765 0240 PANKKI FI04 4456 0010 0941 50 FI90 1131 3006 1029 52 KIRJAPAINO Painorauma Oy Hyvät porilaislehden lukijat E uroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt etenkin Ukrainan kriisin seurauksena. Toimintaympäristössämme tapahtuneet muutokset edellyttävätkin yhteiskunnalta uudenlaista näkökulmaa varautumiseen ja valmiuteen. Haasteet eivät ole vain turvallisuuspoliittisella tasolla, vaan niitä riittää myös Puolustusvoimissa käytännön tasolle. Sota on taas Euroopassa. Hybridisodan käsite on noussut vahvasti julkisuuteen. Mietittäessä sodan ja taistelun kuvan muutosta on kuitenkin ehkä korostettava hybridisodankäynnin ja perinteisen voimankäytön yhteyttä. Meille luodaan kuvaa kasvottomasta ja tunnistamattomasta hyökkääjästä, joka toimii voimankäytön määritelmien ulkopuolella, rauhan ja sodan välisellä harmaalla alueella. Hybridisodankäynnin toimenpiteillä ei kuitenkaan välttämättä ole uskottavuutta ilman konventionaalisen sotilaallisen voiman uhkaa. Olemme myös nähneet, että ennakkovaroitusaikaa ei välttämättä ole kuukausista vuosiin. Joukkojen korkea toimintavalmius on saamassa uudenlaisen painoarvon. Valtioneuvoston tiedonannossa hal- litusohjelmasta todetaan, että Suomi vähentää osallistumistaan sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin, keskittyen Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin. Kun asiakirjaa lukee, on ehkä huomattava että kyseessä on nykyisten operaatioiden vahvistettujen kansallisten mandaattien suunnitelmien mukainen päättyminen. Joka tapauksessa näkyvissä oleva tilanne 90 hengen vahvuudesta on kovin erilainen tilanne verrattuna esimerkiksi vuosituhannen vaihteeseen, jolloin ulkona oli parhaimmillaan kolme pataljoonaa. Jos kehitys on edellä esitetyn kaltainen, sillä voi olla vaikutusta osaamiseen ja rekrytointiin, lähtien jo kansainvälisestä valmiusjoukosta. Operaatioiden rinnalla on kuitenkin huomattava tiivistyvä puolustusyhteistyö. On jo pitkään puhuttu ”Post-ISAF” -tilanteesta, jossa ytimenä on operaatiossa saavutetun yhteistoimintakyvyn ylläpito. Tämä tarkoittaa käytännössä harjoituksia. Ukrainan tapahtumat ovat antaneet tälle kehitykselle oman mausteensa, ja onkin todennäköistä että artikla 5 -harjoitukset lisääntyvät. Voimme valita meille soveltuvimmat harjoitukset, mutta 4 Eversti Janne Jaakkola (vas.) luovutti Porin prikaatin esikuntapäällikön tehtävät everstiluutnantti Tommi Haapalalle kesäkuun alussa. harjoitusten luonne tulee vaatimaan ulko- ja turvallisuuspoliittista pohdintaa harjoitusten tilannekehysten vaihtuessa kriisinhallinnasta kollektiiviseen puolustukseen. Oma lukunsa on luonnollisesti yhteistyö Ruotsin kanssa. Kaikki tämä kehitys tapahtuu kuitenkin haastavassa resurssinäkymässä. Porin prikaatille riittää töitä. Rakenteiden ja toimintatapojen uudistukset hallitsivat ajatuksia ja toimintaa vuoden vaihteen kahta puolin, mutta katseet on jo siirretty tulevaisuuteen. Porilaisille on tilausta myös jatkossa, mutta pelkkä koko ei riitä, myös laadun on säilyttävä korkeana. Luovutin esikuntapäällikön ja Porilaislehden päätoimittajan tehtävät 1.6. seuraajalleni, everstiluutnantti Tommi Haapalalle. Tommilla vanhana Porilaisena ja entisenä kriisinhallintajoukon komentajana on hyvä käsitys prikaatista. Toivotan Tommille ja prikaatille menestystä tulevissa haasteissa sekä lehden lukijoille oikein hyvää kesää! Eversti Janne Jaakkola Hyvinvointia osuustoiminnalla a yli kolmekymm rilaatu a entä t s e m vuo ö tta itti e K ! s-kanava.fi/satakunta www.kapteeninkastikkeet.fi facebook.com/SatakunnanOsuuskauppa twitter.com/SatakunnanOk Sinisellä siivellä Säkylässä luonto menee edelle. Koko yhteisö on esi merkiksi sitoutunut alueella viihtyvien harvinaisuuksien, ruususiipisirkan ja harju sinisiiven, suojelemiseen. Mikä on sinun syysi viihtyä? www.sakyla.fi 5 SABER STRIKE Lipunnäyttöä ja yhteistä kansainvälistä oppia Valmiusjoukon koulutus huipentuu kansainvälisessä harjoituksessa Teksti: Markus Malila Kuvat: Markus Malila ja Samuli Haapala P orin prikaatissa koulutettavat Suomen kansainvälisen valmiusjoukon varusmiehet osallistuivat kesäkuussa kansainväliseen Yhdysvaltojen johtamaan Saber Strike 15 -yhteistoimintaharjoitukseen Latviassa. Kesäkuiseen harjoitukseen osallistui aikavälillä 8.-19.6.2015 Suomesta yhteensä noin 100 henkilöä, joista 70 oli varusmiehiä. Saber Strike 15 -harjoitukseen osallistui yhteensä noin 6000 henkilöä 13 maasta. Harjoituksen päätavoitteena oli harjaannuttaa osallistuvia joukkoja toimimaan yhdessä monikansallisessa toimintaympäristössä. Suomalaisten osalta harjoituksen tavoitteena oli kehittää suomalaisten kykyä toimia vaativassa yhteistoimintaoperaatiossa sekä tuottaa valmiusjoukon varusmiehille heidän koulutusvaiheeseensa soveltuva kokemus kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Saber Strike 15 -harjoitukseen osallistuminen oli Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan vuosisuunnitelman mukaista maavoimien harjoitustoimintaa. Saber Strike -harjoitus edeltäjineen on Baltian maissa vuorovuosin järjestettävä harjoitus. Suomi on osallistu- 6 nut Saber Strike -harjoitukseen myös aiemmin vuosina 2013 ja 2014 sekä aiemmin vastaavanlaisiin harjoituksiin esimerkiksi Norjassa. Ukrainan kriisistä käynnistyneen kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen jännittymisen myötä mielenkiinto kansainvälisiä harjoituksia kohtaan on kasvanut. Saber Strike 15 -harjoituksessa vieraillut Maavoimien komentaja muistuttaa, että harjoittelulle on kuitenkin todettu tarve jo aiemmin: - Kansainvälinen kiinnostus Saber Strike –harjoitusta kohtaan on ollut mittavaa harjoituksen ajankohdan ja val- litsevan poliittisen tilanteen johdosta, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen sanoo. - Se ei kuitenkaan ole muuttanut Suomen harjoitustavoitteita tähän harjoitukseen liittyen, vaan osallistumme harjoitukseen edelleen puhtaasti koulutuksellisista syistä ja riippumatta esimerkiksi Ukrainan tilanteesta. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa Puolustusvoimien henkilökunnan, reserviläisten sekä varusmiesten harjaantumisen kriisinhallinnan tehtävissä Puolustusvoimien kolmannen päätehtävän mukaisesti KV -harjoitus jokaiselle valmiusjoukon saapumiserälle Suomen kansainvälisen valmiusjoukon saapumiserien koulutukseen pyritään jokaisessa saapumiserässä sisällyttämään yksi kansainvälinen harjoitus. Koulutuksen suunnittelussa ajatuksena on, että monikansallisissa operaatioissa tarvittavia taitoja harjoitellaan ensin kotimaassa, minkä jälkeen koulutusta testataan monikansallisessa harjoituksessa. Kaikki tämä valmistaa valmiusjoukon varusmiehistä yhtä lailla kotimaan puolustuksen terävää kärkeä, kuin myös kriisinhallintatehtävien vaatimukset osaavaa reserviä. Valmiusjoukon varusmiehistä suurin osa on varusmiespalveluksen jälkeen toiminut myös kriisinhallintatehtävissä eri operaatioissa. Saber Strike 15 -harjoituksessa ahkeroineet upseerikokelas Jesse Järvinen ja alikersantti Jere Mäkipaakka arvioivat, että vaadittava osaaminen on liki vuoden kestäneen koulutuksen aikana onnistuttu hankkimaan: - Olemme pystyneet näyttämään täällä, että olemme sillä tasolla, millä pitääkin, Järvinen uskoo. 7 AMOS-karanaatinheitinjärjestelmä sai Latviassa paljon huomiota osakseen. Varusmiehet esittelivät järjestelmää paikalliselle ja kansainväliselle medialle. SABER STRIKE Latvialainen kiväärikomppania toimintanäytöksessä Latviassa. Mäkipaakka ja Järvinen ovat Kranaatinheitinkomppanian komentojoukkueen tuliasemaryhmän taistelijoita, joiden tehtävänä on mm. komppanian tuliasemien tiedustelu sekä sen toiminnan suojaaminen ja puolustaminen. Valmiusjoukon varusmiehet on alusta asti opetettu toimimaan kansainvälisesti yhteensopivilla toimintatavoilla. Koulutukseen on kuulunut mm. englanninkielisen radioliikenteen opettelua, yhteistoimintaa helikoptereiden kanssa sekä lääkintäevakuointien toteutusta. Kansainväliset käytänteet näihin ovat tulleet koulutukseen palkatun henkilökunnan kansainvälisten operaatioiden kokemuksen myötä. Varusmiesten sopeutumista Saber Strike 15 -harjoitukseen auttoivat myös paikalliset maasto-olosuhteet. Harjoituksen taistelut käydään Latviassa Adazin harjoitusalueella, noin 25 kilometriä Riikasta etelään. Harjoitusalue on Niinisalosta ja Säkylästäkin tuttua kangasmetsää. - Maasto muistuttaa Suomea, Järvinen vahvistaa. Harjoituksessa varusmiehet ovat saaneet käytännönläheistä oppia monikansallisesta yhteistyöstä. Muun muassa kielimuurin voittaminen ja erilaisten kansallisten toimintatapojen yhteensovittaminen tuovat omat lisänsä yhteistyöhön. 8 Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen (oik.) ja Viron asevoimien komentaja kenraaliluutnantti Riho Terras vierailivat harjoituksessa. Puolustuskykymme paranee vaativissa harjoituksissa S uomesta kansainvälisiin harjoituksiin osallistuvien joukkojen, esikuntaosien ja muiden suorituskykyjen osaaminen on nostettu Nato-maiden asevoimien tasolle. Tämä, jos mikä lisää puolustuksemme uskottavuutta ja nostaa ennalta ehkäisevää kynnystä. Tässä parin vuosikymmenen mittaisessa urakassa olemme saaneet merkittävästi tukea Nato-maiden asevoimilta, Ruotsia unohtamatta. On ollut paljon nopeampaa ja helpompaa, mutta myös edullisempaa kopioida operaatioissa testatut ratkaisut soveltuvin osin kansalliseen puolustukseen kuin keksiä ja kehittää niitä yksin. Tehokasta, mutta myös edullista. Puolustuskykymme laadullinen parantaminen edellyttää jatkossakin vaativia harjoituksia. EU ei järjestä joukkojen harjoituksia, joten parhaan harjoitusympäristön tarjoavat Naton nopean toiminnan joukot (NRF). Kustannustehokkuus on silmiinpistävää, sillä vaativien harjoituksen suunnittelu- ja järjestämiskustannukset lankeavat Nato-maiden kontolle. Yhteispohjoismaisissa rajat ylittävissä harjoituksissa kustannukset jaetaan osallistuvien kesken (cross-/over-boarder) sen sijaan, että rakentaisimme harjoitukset yksin. Erityisen tuloksekas yhteistoimintamuoto ovat vuosittaiset suorituskyvyn arviointitapahtumat (OCC E&F). Esimerkiksi 2014 toteutettiin arvioinnit raivaajaosastolle, helikopteriosastolle ja jääkäripataljoonan esikunnalle, esikunta- ja viestikomppanialle, henkilö- tiedustelujoukkueelle ja tukikomppanialle sekä rannikkojääkärikomppanialle. Uusinta-arviointi tehtiin maavoimien suojeluosastolle. Porin prikaati on ollut etulinjassa tässä yhteistyössä alusta alkaen. Tulokset ovat nähtävissä päivittäisessä koulutuksessa Huovinrinteellä ja harjoituksissa. ISAF -operaation päätyttyä 2014 Nato tarvitsi aiempaa vahvemman harjoitusohjelman, jolla varmistetaan Afganistanissa saavutettu kyky laajoihin monikansallisiin operaatioihin. Syksyllä 2014 Nato ryhmitti kumppanimaat osallistumistason mukaan, jolloin viidelle kehittyneimmälle (kärjessä Suomi ja Ruotsi) tarjottiin ”lisäoikeuksia” ennestään meille tuttujen suunnittelu-, harjoitus- ja arviointityökalujen (PARP, MTEP, OCC jne) käyttöön. Uusiakin alueita on mahdollista kehittää ja testata, esimerkkeinä ulkomaisen avun vastaanotto- ja antokyky tai kyberyhteistyö sekä huoltovarmuus. Koska tämäkään yhteistyö ei ole täydellistä, johtamani työryhmä (20.5.15 alkaen PIAG, entinen CFI Task Force) tunnistaa nykyisten yhteistyömuotojen epäkohtia ja hakee niihin korjausvaihtoehtoja. Esimerkkinä käytäntöön jo siirtyneestä parannuksesta on kumppanimaan hyväksyminen Naton suurten harjoitusten suunnitteluun ja valmisteluun heti alusta lukien (eli 3 vuotta aiemmin entisen runsaan vuoden sijasta). Työn alla olevia parannuskohteita ovat mm. kumppanimaan joukon liittäminen Naton korkean valmiuden jouk- korakenteeseen (NRF täydennysosa), arviointikäytäntöjen joustavoittaminen ja PSE-upseereiden käytettävyyden parantaminen. Naton tarjoamat osallistumismahdollisuudet ovat määrällisesti riittäviä, mutta vaativiin harjoituksiin pääsyä olisi syytä syventää. Saavuttamamme korkea yhteensopivuuden taso Natomaiden joukkojen kanssa ei säily ilman yhteistä harjoittelua. Vaativissa harjoituksissa meille tarjotaan kustannustehokas kehittämisympäristö osaamisemme ja kansallisen puolustuksen suorituskykyjen kehittämiselle. Samalla säilytämme kriisinhallintaosaamisemme. Rahoituksen kiristyessä on keskityttävä oleelliseen, samaan suuntaan ajaa turvallisuusympäristön muutos. Taistelijoidemme onnistumiset ulkomaisen tarkkailun alla lisäävät Suomen kansallisen puolustuksen uskottavuutta välittömästi ja vaikuttavasti. NATON VUOSITARJOUS 2015 (Suomi mukana 2014) Harjoitukset yhteensä (MTEP) ..................................... 272 Nato-harjoituksia ......................................................95 ( - ) Nato-harjoituksia avoinna kumppaneille (OTP) ....52 (15) Nato-maiden harjoituksia . ...................................177 (65) Naton koulutustapahtumia avoinna kumppaneille yhteensä ......................................... yli 1300 Opetus- ja koulutustapahtumat (ETOC) avoinna kumppaneille............................600 (200) 9 - Kirjoittaja: prikaatikenraali, valt. lis. Juha Pyykönen Puheenjohtaja, Partner Interoperability Advocacy Group, PIAG (entinen NATO CFI Task Force) P orin prikaatissa Niinisalossa koulutettava Suomen kansainvälisen valmiusjoukon kranaatinheitinkomppania arvioitiin toukokuun puolivälissä. NATO:n NEL1 -yhteensopivuusarvioinnilla (Nato Evaluation 1). Arviointi järjestettiin valmiusjoukon varusmiesten koulutukseen kuuluvan viimeisen kriisinhallintaharjoituksen yhteydessä Säkylässä. Arviointiharjoituksen ajan komppania tukeutui Huovinrinteellä kriisinhallintatukikohta Camp Mauriin ja suoritti sieltä tehtäviä varuskunta-alueen lähimaastossa. Nyt arvioitu komppania oli ensimmäinen AMOS-kranaatinheitinjärjestelmälle koulutettu joukko Porin prikaatissa. Aiemmin AMOS-järjestelmän joukkoja on kouluttanut pääasiassa Karjalan prikaati. Kranaatinheitinkomppanian päällikkö, kapteeni Mikko Bäckström on ollut tyytyväinen valmiusjoukon varusmiehiin, heidän kouluttajiinsa ja kalustoonsa: - AMOS on järjestelmänä erinomainen ja toimiva. Voisi sanoa, että se on tuonut aselajimme tälle vuosituhannelle, Bäckström kehaisee. - Meillä on tähän tehtävään erittäin motivoitunut ja pätevä varusmiesjoukko, jolle olemme pystyneet antamaan uuden järjestelmän myötä haastavaa ja motivoivaa koulutusta. Varusmiehemme ovat kiitelleet koulutusta, jossa tulee koko ajan uutta opittavaa. Nykyisin kaikki Suomen kansainvälisten valmiusjoukkojen saapumiserien joukot arvioidaan koulutuksen loppuvaiheessa kansainvälisellä arvioinnilla. Arviointeja on tehty kaikille kansainvälisen valmiusjoukon saapumiserille vuodesta 2012 ja eri joukoille satunnaisemmin myös ennen sitä. Arviointiharjoituksen aikana mitattiin muun muassa komppanian osien lääkintä- ja evakuointitaitoja, yhteistoimintaa helikoptereiden kanssa sekä taistelutoimintaa erilaisissa ylläkkötilanteissa. Porin prikaatin kranaatinheitinkomppania kansainvälisessä syynissä Teksti: Markus Malila Kuva: Aura Sainio 10 ”Tekemisen taso on aina korkealla Suomessa” Kansainvälisten standardien mukaan tehty arviointi auttaa Porin prikaatia ja Puolustusvoimia joukkojen suorituskyvyn mittaamisessa sekä koulutuksen kehittämisessä. Kansainvälisiä arviointeja suorittavat tavallisesti koulutetut suomalaiset ja kansainväliset arvioitsijat. Tällä kertaa ulkomaalaiset arvioijat tulivat Ranskasta, Saksasta ja Iso-Britanniasta. - Arvioitsijoiden välitön arvio harjoituksen jälkeen oli, että saavutimme yhteensopivuuden, mutta tarkemman eritellyn palautteen saamme vasta parin kuukauden kuluttua. - Keskusteltuani erään arvioitsijan kanssa hän totesi, että Suomeen on aina mu- kava tulla, kun tekemisen taso on joka kerta korkealla, Bäckström kertaa. Kotimaan harjoitusten jälkeen Kranaatinheitinkomppanian koulutus huipentui kesäkuun alkupuolella Latviassa järjestettyyn kansainväliseen Saber Strike 15 -harjoitukseen. Suomen kansainvälinen valmiusjoukko Suomen kansainvälinen valmiusjoukko (SKVJ) on osa Porin prikaatin joukkotuotantoa ja joukko koulutetaan ensisijaisesti Suomen sotilaalliseen puolustamiseen. Lisäksi koulutettavat saavat erikoiskoulutuksen sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin 347 päivää kestävän varusmiespalveluksen loppupuoliskolla pidettävällä kansainvälisellä jaksolla. Kansainvälisiin valmiusjoukkoihin koulutetaan vapaaehtoisesti koulutukseen hakeneita miehiä ja naisia, jotka sitoutuvat koulutukseen ja joilla on halu toimia varusmiespalveluksen jälkeen kriisinhallintatehtävissä ulkomailla. 11 Kuulantyöntäjä Arttu Kangas liikunta-aliupseerin virassa Niinisalossa Kersantin siivekkeiden alla arvomerkkilaatassa oleva miekka erottaa Arttu Kankaan samanikäisistä varusmiehistä. 12 Armeijan leivissä Rion olympialaisiin Teksti ja kuvat: Asko Tanhuanpää S uomen tämän hetken ykköskuulantyöntäjä, keväällä himoitun 20 metrin rajan ensimmäisen kerran hallissa puhkaissut Arttu Kangas on ollut toukokuun alusta lähtien Puolustusvoimien palkkalistoilla. 21-vuotias mörssäri työskentelee Porin prikaatin liikunta-aliupseerina kolmen vuoden sopimuksella. - Valehtelisin jos väittäisin, etteikö tämä ole urheilijan unelmahomma. Minun ja samalla vakanssilla työskentelevän hiihtäjä Risto-Matti Hakolan päätehtävä on urheilu ja käytännössä seuraavat olympialaiset. Niitä ajatellen vuosittaisesta työajasta on varattu 160 päivää omalle urheilulle. Sen sisällä ovat niin kansainväliset leirit kuin isot kilpailutkin. - Liikunta-aliupseerit huolehtivat viisihenkisen tiimin osana siitä, että prikaatin liikuntapaikat ovat kunnossa ja jos joku varusmies innostuu, saa varmasti vinkkejä treenaamiseenkin, Kangas selvittää. Liikuntatiimin esimiehenä toimii Porin Prikaatin liikuntavastaava, kapteeni Jussi Alanko. Niinisalossa vastaavana on ylikersantti Henri Pulkkinen. Reservin vänrikki Arttu Kankaalle Niinisalon maisemat ovat tuttuja jo poikavuosilta, sillä hänen isänsä, majuri Jarmo Kangas on työskennellyt varuskunnassa pitkään. Isä-Kangas on toiminut muun muassa Tykistöprikaatin henkilöstöpäällikkönä. - Olen saanut myös mahdollisuuden harjoitella Niinisalon hyvässä kunnossa olevilla suorituspaikoilla ja punttisalilla. Minulla oli kulkulupa alueelle jo ennen kuin tulin tänne töihin, kertoo Kangas. Oman varusmiesaikansa Arttu Kangas vietti Urheilukoulussa Lahdessa, reservin sotilasarvoltaan nykyinen aliupseerikersantti on vänrikki. - Suosittelen urheilukoulua varauksetta kaikille niille nuorille urheilijoille, jotka empivät oman varusmiespalveluksensa kanssa. Missään ei ole sen parempaa mahdollisuutta keskittyä urheilemiseen. Yrjölän tallissa Nuorempana pesäpalloa ja jääkiekkoa pelanneesta Kankaasta koulutti kuulantyöntäjän oma pappa, äidin isä Teuvo Rintee. Vuodesta 2009 valmentajana on ollut lajin kotimainen legenda Matti Yrjölä. - Voin sanoa suoraan, että ilman Mattia en olisi tässä. Hänellä on todella laaja näkemys ja tietotaitoa varmasti enemmän kuin kenelläkään muulla suomalaisella. Sillä ei ole mitään merkitystä, että Matti pakitti ja minä pyörähdän. Arttu Kangas on asettanut kuluvan kesän tulostavoitteekseen 20.45, mikä on sattumoisin myös Pekingin MM-kisojen tulosraja. Kankaanpäässä asuvan kuulantyöntäjän ennätys on 20.09. 13 - Kesällä 2016 lähdetään sitten tavoittelemaan Matin ennätystä 20.74. Siitä pitää lähteä, että valmennettavan ennätys on sentään parempi kuin valmentajan, virnistää Kangas. Kesän kolme tavoitetta Viime kesänä ensimmäisissä aikuisten arvokisoissa työntäneen Kankaan ykköstähtäin on Rio de Janeiron olympialaisissa 2016, mutta sitä ennen ohjelmassa on vielä kosolti muitakin tavoitteita. Kuluvana kesänä mies aikoo osallistua peräti kolmeen huipputapahtumaan. - Tallinnassa järjestetään heinäkuussa alle 23-vuotiaiden EM-kisat, Pekingin MM-kisat ovat ohjelmassa elokuussa ja syyskuussa lähdetään vielä sotilaiden MM-kisoihin Etelä-Koreaan, Kangas luettelee. - Tallinnaan lähdetään ilman muuta kamppailemaan mitaleista. Siellä sulkeutuu tavallaan myös yksi ympyrä, sillä samassa paikassa järjestettiin 23-vuotiaiden EM-kisat myös vuonna 2011. Vuotta aikaisemmin olin tehnyt ensimmäisen ulkomaanreissuni nuorten olympialaisiin Singaporeen. Muutakin kuin kuulantyöntöä Ennen Rion olympialaisia Arttu Kangas sanoo panostavansa erityisesti voiman, nopeuden ja räjähtävyyden hankintaan. - Tekniikka, työntö ja suorittaminen alkavat olla jo sillä tasolla kuin pitääkin, Niinisalon urheilu- ja liikuntapaikat ovat huippukunnossa. Urheilukentällä on samanlainen mondo-pinnoite kuin Oslon Bisletillä, mutta heittopaikat sieltä ikävä kyllä puuttuvat. 20 metrin kerho Kerhon jäsenet ja ensimmäinen 20 metrin ylitys: mutta muita ominaisuuksia on vielä varaa parantaa. Mikään ei tule kuitenkaan hetkessä, vaan kärsivällisesti ja ajan kanssa. Aikaa tarvitaan myös massan kasvattamiseen, sillä rintamalla tavoitteena on 115 kiloa tiukkaa lihaa, 187-senttinen ja nyt 108-kiloinen Kangas ynnää. Kangas sanoo empimättä, että työpaikan saaminen kahden totaalisesti urheilulle annetun vuoden jälkeen on tervetullut asia. - Uskon, että nykyinen tilanne palvelee urheilua paljon paremmin. Nyt ajatukset ovat välillä muuallakin kuin pelkässä kuulantyönnössä. Urheilijallekin on tärkeää, että ympärillä on muitakin kuin vain urheilijoita, hän miettii. Urheilusta nuoren miehen ajatukset vie pois myös tyttöystävä, itse moukarinheittoa ja painonnostoa harrastava Taru Turkia. Arttu Kangas suostui antamaan valokuvaajan toivomuksesta työntönäytöksen työasussaan. 14 Seppo Simola ........ 20,15 (19.7.1972) Matti Yrjölä ............. 20,02 (2.8.1972) Bo Grahn ................. 20,09 (3.8.1972) Reijo Ståhlberg . .... 20,38 (26,7,1973) Markku Tuokko . .. 20,03 (18.8.1979) Aulis Akonniemi .. 20,12 (25.7.1982) Janne Ronkainen .. 20,02 (11.5.1986) Jari Kuoppa ........... 20,17 (12.6.1986) Kari Töyrylä ............ 20,05 (2.7.1986) Markus Koistinen . 20,31 (13.6.1993) Mika Halvari ........... 20,08 (4.8.1993) Arsi Harju ............... 20,16 (2.3.1997) Timo Aaltonen . .... 20,12 (20.6.1998) Jani Illikainen . ...... 20,43 (23.1.1999) Ville Tiisanoja ....... 20,06 (31.7.1999) Tepa Reinikainen... 20,01 (13.2.2000) Jarkko Haukijärvi . .. 20,20 (1.7.2000) Conny Karlsson .... 20,45 (31.5.2001) Robert Häggblom... 20,13 (20.5.2006) Mika Vasara ............ 20,04 (4.6.2006) Arttu Kangas ......... 20,09 (22.2.2015) Eversti Arto-Pekka Nurminen onnitteli Ristomatti Hakolaa saavutuksista Porilaisritin kera. Ristomatti Hakolalle tunnustusta sotilashiihdosta T orstaina 23.4.2015 Niinisalon sotilaskodissa järjestettiin Porin prikaatin kauden 2014-2015 hiihtovalmennettavien kahvitilaisuus. Tilaisuudessa palkittiin Sotilaiden hiihdon Suomen mestaruuskisoihin 2015 osallistuneita valmennettavia. Niinisalon liikuntakasvatusaliupseeri, kersantti Ristomatti Hakola palkittiin prikaatin komentajan toimesta Porilaisristillä. –Sitä mä oon ihmetelly aina, että kuka mut on hiihtään laittanut. Isä on joskus vieny ja sillä tiellä vielä ollaan. Mä oon vähä tämmönen kaikkiruokainen urheilija ja rakastan urheilua, erityisesti pallopelejä. Niitä tulee talvisin melko vähän vaan harrastettua, kun hiihto vie runsaasti aikaa, kertoo Hakola. Hakola onkin selvästi oikealla tiellä lajivalintojen suhteen, sillä hän on kunnostautunut hiihdossa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla erityisen hyvin. Hiihtäjä on muun muassa kaikkien aikojen nuorin 50 km miesten FIS-kisan voittaja maailmassa. Hakola kertoo, että hiihtoa tehdään nyt kuitenkin niin ammattimaisesti, ettei pallopeleilläkään viitsi niin sanotusti ”keulia” liikaa. Varusmiespalvelus urheilijana Hakola kertoo monien urheilijoiden olleen sitä mieltä, että varusmiespalvelusaika olisi huono vuosi kilpaurheilun kannalta. Hänelle se oli kuitenkin ensimmäinen todella hyvä vuosi. Hakola voitti kaksi nuorten suomenmestaruutta varusmiesvuotenaan ja kertoo kehityksen jatkuneen siitä ylöspäin askel askeleelta. Hän sanookin, että ”varusmiesajasta se lähti”. Hakolalle palvelusaika oli askel säännöllisempään elämään, kun herättiin ja syötiin säännöllisesti. –Varusmiespalveluksen rytmi on niin säännöllinen, että kyllä se monelle urheilijalle tekee ihan hyvää, Hakola toteaa. Kehityksen tahti on mars mars Hakola kertoo ettei sotilashiihto eroa juurikaan tavallisesta hiihdosta, hän valmistautuu kilpailuihin samalla lailla 15 ja aina haluaa voittaa. Hänelle on tullut viime aikoina kuitenkin melko vähän voittoja, sillä hän osallistuu nykyään niin kovatasoisiin kilpailuihin. Esimerkiksi maailmancup voitto ei Hakolan mielestä ole vielä ihan realistista, mutta jos kehitys jatkuu samana kuin tänä vuonna, voi hän vuoden kuluttua olla hyvinkin nopein hiihtäjä siellä. Hän kertoo kuitenkin olevansa tyytyväinen onnistumisiin. –27 sekkaa jäi maailmancupin voitosta tossa Lahdessa, että ku pikkusen kehittyy ja hyvä päivä niin se on mahdollista, Hakola toteaa. Sotilashiihdon suomenmestaruuskilpailuissa on Hakolan mukaan todella kovat vastukset. Siitä huolimatta hän toi kaksi kultamitalia kotiin tämän vuoden kilpailuista. Prikaatin komentaja henkilökohtaisesti kiitti Hakolaa menestyksestä porilaisten väreissä hiihtäen ja ojensi hänelle Porilaisristin. Hakola sanoi ristin pääsevän palkintokaapissa parhaalle paikalle mitalien kanssa. Kärsimätön nuorimies pärjäsi harmaissa hyvin Teksti: Asko Tanhuanpää Kuvat: Jyrki Haran kotialbumi Y leisradion pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jyrki Hara sanoo muistavansa armeija-aikansa kaikin puolin valoisana jaksona, mutta yksi tekijä Porin prikaatissa vietetystä vuodesta nousee silti ylitse muiden. Nimittäin hyvä henki, joka poikaporukassa vallitsi. - Minulle armeija-ajasta jäivät tosiaankin miellyttävimpinä muistoina mieleen ne nuoret pojat, joiden kanssa elämää yhdessä ihmeteltiin. Meillä oli oikeasti hyvä henki, mikä ei varmastikaan ole mikään itsestäänselvyys, Hara muistaa. - On tietyllä tapaa koskettavaakin ajatella nyt parikymmentä vuotta myöhemmin silloista 19-20-vuotiaiden po- rukkaa, joka yritti olla aikuisempi, mitä oikeasti olikaan, hän naurahtaa. Odottelu yhdistää armeijaa ja nykytyötä Jyrki Hara, 39, on lähtöjään Huittisten poikia ja 30 kilometrin päässä kotoa sijainnut varuskunta tuntui varusmiesajalle mitä luonnollisimmalta valinnalta. Hara kuitenkin paljastaa, että halusi kutsunnoissa kauemmaksi eli Niinisaloon asti. - Yksi hyvä ystäväni oli menossa tykistöön ja sinne minäkin olisin halunnut. Näin jälkeenpäin voin kuitenkin sanoa, että ei Säkylään joutuminen kovinkaan pitkään jaksanut harmituttaa. Sieltä 16 pääsi ainakin helpommin kotiin viikonloppulomille ja jopa iltavapaita viettämään. - Pärjäsinkin harmaissa suhteellisen hyvin, vaikka olinkin siihen aikaan aika kärsimätön nuorimies. Mieluummin olisin lähtenyt heti maailmalle kuin kuluttanut aikaani armeijassa. Varsinkin turha odottelu turhautti, mutta siihen on saanut tottua tässä toimittajan työssäkin. Jos tänä kesänä ehtisi munkkikahville Porin prikaatissa 11 kuukautta vuosina 1994-1995 viettänyt Jyrki Hara on sotilasarvoltaan reservin kersantti. Muis- tojen palatessa 20 vuoden taakse hän sanoo nauttineensa erityisesti aliupseerikouluajasta, missä tekeminen tuntui monella tapaa mielekkäämmältä kuin vielä alokkaana. - Sen aikaisista esimiehistä muistan erityisen hyvin AUK:n linjanjohtajana toimineen kapteeni Rami Saaren (nykyinen eversti, Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkö) ja kranaatinheitinkomppanian päälliköksi tulleen kapteeni Jouni Lipposen. Mieleen hienona persoonana jäi myös vääpelimme, sotilasmestari Markku Hakanperä. - Sääli sanoa, mutta en ole sen koommin edes käynyt prikaatin porttien sisäpuolella. Tänä kesänä senkin puutteen voisi viimein poistaa. Jos vaikka ajelisi ihan huvikseen munkkikahville vanhoja fiilistelemään, Hara heittää. Reserviläiskirjettä ei koskaan tullut Jyrki Hara sanoo empimättä edustavansa sitä osaa suomalaisista, joiden mielestä yleinen asevelvollisuus on Suomelle sopivin mahdollinen vaihtoehto. - Ymmärrän hyvin sen logiikan, että yleisestä asevelvollisuudesta halutaan pitää kiinni. Se on Suomen kaltaisen maan puolustukselle luonteva ja toimiva selkäranka. - Omaa paikkaani en reservissä ikävä kyllä tiedä, sillä en ole ollut ikinä kertaamassa, eikä reserviläiskirjekään saapunut jostain syystä koskaan lahden tälle puolelle. Pitänee ottaa selvää, mihin se on oikein hukkunut. Tukholma hyvä paikka toimittajalle Jyrki Haran kolmivuotinen kirjeenvaihtajan pesti päättyy tänä kesänä ja edessä on muutto perheen kanssa Tukholmasta Helsinkiin. Syksyllä alkavat taas tutut työt Ylen taloustoimittajana. - Toimittajan työn kannalta Tukholma on ollut hyvä paikka. Ruotsissa, kuten Jyrki Haran kolmen vuoden työkomennus Yleisradion pohjoismaiden kirjeenvaihtajana päättyy tähän kesään, minkä jälkeen Hara palaa taloustoimittajan tehtäviin. 19-vuotias nuorimies, jolle ei vielä kasvanut kunnolla partakaan, tuskastui välillä varusmiesajan odotteluun, mutta pääsääntöisesti muistot armeijasta ovat kuitenkin erittäin valoisia. ylipäätään muissakin pohjoismaissa on avoin yhteiskunta ja niin poliitikkoja kuin virkamiehiäkin on helppo lähestyä. Jos täällä haluaa haastattelun pääministeriltä, niin se varmasti myös järjestyy. - Ruotsissa on myös hyvät vahvat tiedotusvälineet, joista on ollut hyötyä minulle itsellenikin. Eikä unohtaa sovi myöskään turvallisuusnäkökulmaa. Pohjoismaat ovat toimittajalle turvallinen ja vakaa paikka työskennellä, mitä ei ikävä kyllä monista muista maista voi sanoa, Yleisradion ulkomaantoimittajana paljon kiertämään joutunut Hara vertaa. kuitenkaan sanoa, että Ruotsissa tunnettaisiin erityistä Venäjän pelkoa, puhuisin mieluummin Venäjän entistä korostetummasta huomioonottamisesta. - Ruotsissa on viime aikoina puhuttu varsin paljon myös jo kertaalleen kuopatun asevelvollisuusjärjestelmän palauttamisesta ainakin jossain määrin Tanskan mallin mukaisesti. Täällä on ollut pakko myöntää, että uudentyyppisen järjestelmän luominen on ollut paitsi kalliimpaa, myös hitaampaa, mitä odotettiin. Ammattiarmeijaan ei ole saatu rekrytoitua väkeä likikään niin hyvin, mitä odotettiin, Hara selvittää. Eniten juttuja turvallisuusasioista Hauskempi tehtävä, mitä osasi odottaa Ruotsissa yksi kirjeenvaihtajan tärkeimmistä aihepiireistä on liittynyt turvallisuuspolitiikkaan. Jyrki Hara laskee tehneensä määrällisesti ehkä eniten juttuja juuri tältä alalta. - Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on ollut vakioaihe samoin kuin Itämeren alueen turvallisuusongelmat ja Venäjän tilanteen kehitys. Venäjä on noussut täällä keskustelunkin ykkösaiheeksi ja Ukrainan tilanne on vain kuumentanut tilannetta. En voi Tätä haastattelua tehtäessä Jyrki Hara on juuri päässyt siirtämään prinssi Carl Philipin ja Sofia Hellqvistin häät tehtyjen töiden lokeroon. Hara ei epäile sanoa, että tehtävä ei välttämättä kovinkaan kauheasti innostanut. - Olin koko päivän kuninkaanlinnan tuntumassa odottamassa. Loppujen lopuksi se oli sittenkin hauskempi tehtävä, mitä odotin. Kuvallisesti keikka oli lopulta hyvinkin kiinnostava, myöntää Hara. 17 Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. J o pa 5 % Bo nust a L äh iT apio l an v ak uut uk sist a. R e k ist e rö i bo nuk se si l ah it apio l a. fi / bo nus Tervetuloa kaupoille! Voit hoitaa rekisteröinnin myös puhelimitse numerossa 0800 123 222* tai lähimmässä LähiTapiolan toimistossa (kts. lähin toimistosi lahitapiola.fi). *ma-pe klo 8.00-18.00, puhelu on maksuton. RAUTIA - K-MAATALOUS SALO Meriniitynkatu 11, 24100 SALO p. 02-77751, +358505259961 www.rautia.fi • www.k-maatalous.fi Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Erityisosaamista sotilaslakiasioissa. Brahenkatu 9 A 9, 20100 Turku Puh. (02) 251 1004, fax (02) 251 4106 [email protected] HYVÄ ILMA - SISÄLLÄKIN WWW.VALLOX.COM 20141113_Porilainen_88x30mm.indd 1 18 11/13/2014 8:52:36 AM ” Oli hienoa saada tänään postista reserviläiskirje! Minusta tämä kirjeprojekti nostaa hyvin PV:n profiilia ja lisää meidän asevelvollisuusjärjestelmämme ja reserviläisiin perustuvan sodanajan joukkorakenteen tunnettavuutta.” Lounais-Suomen aluetoimistoon saapunut palaute Sähköpostit laulavat reservin yhteydenotoista Reserviläiskirjeellä positiivisia vaikutuksia valmiuden kehittämiseen T oukokuun aikana kaikille reserviläisille lähetetty Puolustusvoimien reserviläiskirje on aktivoinut reserviläisiä ottamaan yhteyttä omiin aluetoimistoihinsa ja päivittämään asevelvollisuusrekisterin tietojaan. Kirjeessä reserviläisille toimitettiin tieto omasta sodan ajan sijoituksesta ja sen myötä Puolustusvoimat toivoi päivittävänsä mm. reserviläisten ammatilliseen osaamiseen liittyviä tietoja. Porin prikaatin johtamat aluetoimistot Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla ovat olleet tiiviisti tekemisissä kirjeprojektin kanssa. Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö, komentaja Sami Iso-Lauri kertoo: - Keskimäärin kolmen sotilaan työpanos on ollut täyspäiväisesti reserviläiskirjeen asiakaspalvelussa kolmen viikon ajan. Lounais-Suomen aluetoimiston omaa asiakaspalveluhenkilöstöä vahvennettiin yhdellä prikaatin esikunnan sotilashenkilöllä sekä yhdellä määräaikaisella toimistosihteerillä. Vahvennukset ovat olleet perin tärkeitä aluetoimiston kiireisen arjen keskellä. Aluetoimistojen puhelimet ja sähköpos- tit ovat laulaneet tiuhaan reserviläisten päivittäessä tietojaan ja varmistellessaan mm. kirjeessä olevien lyhenteiden merkityksiä. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä kirjava joukko reaktioita kirjeeseen. - Yhteydenottoja, pääosassa sähköpostilla, on tullut lähes 1000 kolmen viikon aikana. Vaikuttaa siltä, että kirjeen sisältö on ollut selkeä, sillä ihmiset ovat osanneet toimia pääsääntöisesti ohjeiden mukaan. - Lähtökohtaisesti saatu palaute on ollut varsin hyvää. Aluetoimisto on saanut kiitosta selkeistä ja asiantuntevista sekä ennen kaikkea nopeista vastauksistaan. Kritiikkiä ei ole juuri tullut, mutta mainittakoon, että erityisesti varusmiespalveluksen aikaisten ylennysten merkitsemisessä järjestelmään on ollut puutteellisuuksia ja niistä on tullut palautetta. Palaute vain jäävuoren huippu Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö korostaa, että vaikka reserviläiskirje on aktivoinut palautekanavia, on 19 aluetoimiston pääasiallinen työ jossain muualla: - Yhteydenottoihin vastaaminen on ainoastaan ”jäävuoren huippu”. Varsinainen työ tehdään aluetoimiston järjestämissä tarkastuksissa, joissa tehdään palveluskelpoisuuden tarkistukset sekä tehtäessä tarvittavat sijoitusmuutokset sodan ajan joukkoihin, Iso-Lauri muistuttaa. Päivitettyjen tietojen mukanaan tuomat henkilösijoitusten muuttamiset jatkunevat Iso-Laurin mukaan pitkälle loppuvuoteen. Työmäärää ei ole kuitenkaan aluetoimistoa hätkäyttänyt: - Työn määrää merkittävämpää on, että saamme korjattua sodan ajan joukkojemme henkilösijoituksia ja viranomaisten sekä muiden tärkeysluokiteltujen yritysten henkilövarauksia (VAP) paremmin ajan tasalle. Kysymys on valmiuden näkökulmasta perustavaa laatua olevasta työstä. Teksti: Markus Malila Kuva: Puolustusvoimat.fi Suomi osallistuu Irakin koulutusoperaatioon Teksti: Markus Malila Kuva: Aura Sainio P orin prikaatissa on touko-kesäkuun aikana koulutettu henkilöstöä Irakin uuteen koulutusoperaatioon. Operation Inherent Resolve (OIR) -koulutusuoperaation tehtävänä on kouluttaa kurdien peshmerga-joukkoja taisteluun ääri-islamistista ISIL -järjestöä vastaan. Suomi osallistuu operaation koulutustoimintaan Pohjois-Irakissa Kurdistanin itsehallintoalueella, jossa toimintaa johtaa Saksa. Suomalaiset aloittavat toimintansa näillä näkymin heinä-elokuussa. OIR -operaatio käynnistettyyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman perusteella syksyllä 2014. Se on osa kansainvälistä yhteisyötä ääri-islamistisen ISIL:n vastaisen toiminnan koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. Tasavallan presidentti päätti 20.3.2015 20 Suomen osallistumisesta Irakin turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa enintään 50 sotilaan kouluttajaosastolla. Osasto asetetaan tehtävään enintään 12 kuukauden määräajaksi. Suojelupoliisin ja Puolustusvoimien operaatioon liittyviin uhka-arvioihin pohjautuen operaatiossa kiinnitetään erityistä huomioita henkilöturvallisuuden kysymyksiin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi operaation tiedotuslinja on aiempia operaatioita tiukempi eivätkä rauhanturvaajat esimerkiksi näytä kasvojaan tai nimiään julkisuudessa. Toimenpiteellä halutaan varmistaa, että rauhanturvaajat tai heidän omaisensa eivät joudu painostuksen tai uhkailun kohteiksi. Rauhanturvaamisen suosio on pysynyt tasaisena Teksti: Markus Malila Kuva: Olli Nurmi V uosittain kriisinhallintatehtäviin hakeutuneiden määrä on pysynyt viimeiset viisi vuotta melko tasaisena. Yleiset talous- tai työllisyystilanteen vaihtelut eivät juuri ole hakijamääriin vaikuttaneet, vaan hakijamäärä on pysytellyt 1500–2000 hakijan välisissä luvuissa. Tämän vuoden osalta ollaan samassa vauhdissa, kun hakemuksia kriisinhallinnan toimintavalmiuteen oli toukokuun loppuun mennessä saapunut Porin prikaatiin 659 kappaletta. Porin prikaatin rekrytointisektorin johtajan, luutnantti Pasi Kaunisharjun mukaan nykyisellä hakijamäärällä reserviläisten tehtävät operaatioissa pystytään täyttämään kohtuullisesti. UNIFIL -operaation suuren vahvuuden ansiosta tarvetta on juuri nyt Kaunisharjun mukaan erityisesti tietyissä operatiivisissa ja huollollisissa tehtävissä. - Tällä hetkellä operatiivisissa tehtävissä on tarvetta erityisesti mm. EOD2-pätevyyden omaaville tiedustelijoille sekä heitinmiehille ja taistelupelastajille. - Huollon puolen tehtävistä juuri nyt kaivattuja ammattilaisia ovat kokit, ajoneuvonosturinkuljettajat kuljettajat ja viestimiehet eli linkki- ja tietoliikenneosaajat, Kaunisharju luettelee. Myös naisten hakeutuminen tehtäviin on pysynyt ennallaan. Toukokuun lopussa naisia palveli operaatioissa 30, kun suomalaisten rauhanturvaajien yhteismäärä 11 eri operaatiossa on noin 470. Hallitusohjelman mukaan kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen on vähenemässä tällä hallituskaudella merkittävästi. Vaikka karsimisessa on kyseessä pitkälti olemassa olevien operaatioiden suunniteltu alasajo, voi asialla olla vaikutuksia rauhanturvaamisen suosioon ja sitä myötä hakijamääriin. Jos operaatioihin osallistuminen laskusuhdanteen jälkeen taas lisääntyy, on Puolustusvoimien haasteena saada hakijamäärät riittävälle tasolle osaamisen varmistamisen kannalta. Operaatioiden vähenemisen myötä myös reservissä oleva osaamispääoma vähenee vähitellen ja kokeneita kriisinhallintaveteraaneja voi olla entistä vaikeampi löytää mahdollisiin uusiin avautuviin tehtäviin. Valmiusjoukon rooli tärkeä Suomen kansainvälisessä valmiusjoukossa jo varusmiesaikana kriisinhallintakoulutusta saaneet nuoret ovat tärkeitä rauhanturvaajien rekrytoinnin onnistumiselle. Iso osa valmiusjoukkokoulutuksesta kotiutuvista nuorista al- 21 lekirjoittaa kriisinhallinnan toimintavalmiussitoumuksen joko välittömästi varusmiespalveluksen jälkeen tai lyhyen ajan sisällä siitä. Valmiusjoukkokoulutetuista yli 90 prosenttia on palvellut kriisinhallintatehtävissä palveluksensa jälkeen. - Tämä on meille tärkeää rekrytointipohjaa ja onneksi nuorilla on halua kansainvälisyyteen ja itsensä haastamiseen, Kaunisharju kiittelee. Kriisinhallintatehtäviin hakeutuneet reserviläiset vuosina 20102014 2010 2011 2012 2013 2014 1809 1702 1537 1578 1659 Seitsemän väärää uskomusta Puolustusvoimien Eläinklinikasta Teksti ja kuva: Merja Hämäläinen Väärä uskomus 1: Puolustusvoimien Eläinklinikalla hoidetaan ainoastaan Niinisaloon sijoitettuja koiria Fakta: Eläinklinikka on valtakunnallinen toimija ja siellä hoidetaan Puolustusvoimien kaikki koirat koko Suomen alueelta. Sotakoirat ovat sijoitettuina eri joukkoosastoihin, joissa ne toimivat voimankäytön ja erikoisetsintäkoiran tehtävissä sekä lisäksi Porin prikaatissa ja Kainuun prikaatissa koiranohjaajavarusmiesten koulutuksessa. Väärä uskomus 2: Eläinlääkäri vain rokottelee koiria Fakta: Puolustusvoimien Eläinklinikan tehtävänä on mm. Puolustusvoimien työkäyttöön soveltuvien koirien valinta (röntgenkuvaukset), sotakoirien työterveyshuolto, työkuntoisuuslausunnot ja potilaskortiston ylläpito. Valtakunnallinen määrärahojen hallinta, instrumentti- ja laitehuolto, lääketilaukset, varusmiesten ja kantahenkilökunnan eläinlääkinnällinen koulutus, tutkimus- ja kehittämistyö, ympäris22 tövalvonta, rakennusterveysasiat sekä koirien fysioterapia kuuluvat myös Eläinklinikalle. Väärä uskomus 3: Eläinlääkäri hoitaa vain varusmiesten koulutuksessa käytettäviä koiria Fakta: Varusmiesten lisäksi suurin osa koiranohjaajista on kantahenkilökuntaa, pääasiassa vartiopäälliköitä. Lisäksi tehdään myös siviili- ja viranomaisyhteistyötä, aina ulkomaita myöten: koirien tuonti- ja vientiasiat, virkakoirien käri. Satunnaisten työharjoittelijoiden lisäksi klinikalla ei ole muuta henkilökuntaa. Se on puolustusvoimien pienin itsenäinen yksikkö ja eläinlääkärin tavoittaa lähes aina puhelimella. Väärä uskomus 6: Eläinklinikka toimii osana Sotakoiraosastoa Fakta: Sotakoiraosasto kuuluu Pohjanmaan jääkäripataljoonan Tiedustelukomppanian alaisuuteen. Eläinklinikka taas kuuluu Varsinais-Suomen huoltopataljoonaan. Eläinklinikka toimii tällä hetkellä väistötiloissa vanhan eläinklinikan sisäilmaongelman vuoksi varuskunnan alueella koiratarhan vieressä. Väärä uskomus 7: Eläinklinikalla hoidetaan hommat kuten aina ennenkin Fakta: Puolustusvoimien Eläinklinikalla on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti toimintatapoja ja pyritään käytännön kannalta toimiviin ratkaisumalleihin esimerkiksi koirien kuntoutuksessa ja röntgenkuvauksessa sekä ympäristövalvonnassa. Eläinlääkäri Hanna Tenhu kilpailut, tutkimusyhteistyö ja rauhanturvaoperaatioihin lähtevien koirien hoito. Puolustusvoimat on viranomaisena ainoa taho, jolla on keskitetty eläinlääkintähuolto. Puolustusvoimien muut eläinlääkärit eivät hoida koiria, vaan lähinnä elintarvikehygieniaa. Väärä uskomus 4: Työtä tehdään vain Eläinklinikalta käsin Fakta: Eläinlääkäri tekee ympäristökoiran kanssa ympäristövalvontaa maastossa, erilaisia tarkastuksia eri joukko-osastoissa liittyen koirien ja koiratarhojen olosuhteisiin, rakennusterveyteen, osallistuu seminaareihin ja koulutuksiin, eli toimii muuallakin kuin Eläinklinikalla. Väärä uskomus 5: Eläinklinikka toimii kuten muutkin varuskunnan yksiköt Fakta: Puolustusvoimien Eläinklinikalla työskentelee vain yksi henkilö, eläinlää23 Puolustusvoimien Eläinklinikalla vuodesta 2002 Opinnot: - Eläinlääketieteen tohtori - Erikoiseläinlääkäri - Eläinfysioterapian opinnot - Rakennusterveysasiantuntija Tutkimus- ja julkaisutoiminta: - Eläinlääketiede - Ympäristövalvonta (ympäristökoira) - Rakennusterveys (homekoirat) - Eläinfysioterapia (vesijuoksumatto) Prikaati kokoontuu elokuussa valalle Poriin Teksti: Markus Malila Kuva: Google Maps P orin prikaatin heinäkuun 2015 saapumiserän varusmiehet vannovat sotilasvalansa Porin Kirjurinluodossa 21.8. Valan valmistelut on aloitettu yhdessä Porin kaupungin kanssa jo viime vuonna. - Tapahtumasta on tarkoitus rakentaa kiinnostava maanpuolustustapahtuma, joka houkuttelee toivottavasti runsaasti väkeä liikkeelle, kapteeni Timo Hiljanen kertoo. Viime vuosina prikaatin valatilaisuudet on järjestetty mm. kustannussyistä johtuen varuskunnissa. Elokuun vala on Niinisalon ja Säkylän toimipisteet yhdistävä ponnistus, jolla halutaan viestiä uudesta yhteisestä prikaatista. Vielä viime tammikuussa saapumiserät vannoivat omat valansa paikkakuntakohtaisesti varuskunta-alueilla. Varuskuntiin valatilaisuudet ovat tavallisesti houkutelleet 4000–5000 tapahtumavierasta. Porin valalla prikaati odottaa jopa 10 000–15 000 valavierasta. Porin Kirjurinluoto valikoitu valapaikaksi käytännön syistä ja Porin kaupungin positiivisen suhtautumisen myötä päätös toteutuksesta tehtiin vuoden 2014 syksyllä. - Kirjurinluodossa on upeat puitteet ja porilaisilla on rutiinia suurtenkin massatapahtumien järjestämiseen, kuten on huomattu mm. vuosittain Pori Jazzin yhteydestä, Hiljanen kuvailee. Varsinaisen valan lisäksi Kirjurinluodossa on esillä Porin prikaatin kalustoa ja myös muita alueen viranomaisia esittelemässä toimintaansa. Valan ohimarssi tullaan suorittamaan kaupungin keskustassa Valtakadulla ja se tulee olemaan henkilömäärältään jopa valtakunnallisia paraateja suurempi. Valan jälkeen varusmiehet pääsevät palvelusvapaalle suoraan Porista omaistensa kyydissä. Valan ohjelma klo 10.00 Sotilasvakuutus, Kirjurinluodon kesäteatteri klo 11.00 Valakatselmus ja kenttähartaus, Kirjurinluodon Areena klo 12.30 Valan ohimarssi, Valtakatu Valalounas tarjoillaan omaisille ja varusmiehille Kirjurinluodossa ohimarssin jälkeen. Kutsuvierasvastaanotto järjestetään ohimarssin jälkeen Porin kaupungintalolla. 24 Kestävää kehitystä elinjakson alusta loppuun. Millog Oy on kunnossapitoon sekä elinjakson hallintaja materiaalipalveluihin erikoistunut yritys. Puolustusvoimien strategisena kumppanina vastaamme maaja merivoimien materiaalin kunnossapidosta sekä erikseen sovituista ilmavoimien materiaaleista. Lisäksi tuotamme elinjakson hallinnan palveluita ja osallistumme asiantuntijana materiaalihankkeisiin. Toimintamme perustuu pitkäaikaisiin kumppanuussopimuksiin. Protolab specializes in special vehicles and vessels and high-level ballistic-and mineprotection systems. Protolab is able to support the whole development cycle of the vehicle from the initial design to the prototypes and production. Protolab Oy, Sinikalliontie 12, 02630 Espoo, Finland 25 www.protolab.fi Porin prikaati Jukolan viestin tukena Teksti ja kuvat: Aura Sainio P uolustusvoimien tuesta LounaJukola -viestille vastasi tänä vuonna Porin prikaati yhteistyössä Panssariprikaatin ja Maasotakoulun sekä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa. Onnistunut tapahtuma nojaa vahvasti myös Puolustusvoimien tukeen. Puolustusvoimien antama materiaalituki on tapahtumassa aina mittavaa. Porin prikaati toimitti pääosan lainattavista materiaaleista, kuten telttoja, keittimiä, lämpöastioita ja vesiastioita. Materiaalia kuljetettiin Paimioon Hämeenlinnasta, Säkylästä ja Niinisalosta. Paikalle tuodaan materiaaleja useita rekkakuormallisia sekä linja-autoittain henkilöitä. Panssariprikaatin osasto rakensi tapahtuman tietoliikenneyhteydet, ja Maastokoulu antoi asiantuntija-apua ja henkilöstöä tiedon käsittelyyn. Lisäksi Maasotakoulu rakensi kilpailukeskuksen alueelle sillan kadettikurssin koulutukseen liittyen. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus antoi tietoliikennetukea mahdollistaen kuvan tuottamisen maastosta ja reaaliaikaisen kilpailun seurannan ja sitä kautta televisioinnin ja lähetyksen verkossa koko kilpailun ajan. Puolustusvoimien henkilöstöä on lisäksi osallistunut suunnitteluun koko kevään ajan. Yhteyshenkilönä on toiminut yliluutnantti Vesa-Pekka Pesonen. - Tukitoimiin osallistuvasta henkilöstöstä on vain osa täällä tapahtumapaikalla, mittava osa työtunneista on tehty jo suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa kotivaruskunnissa ja täällä Paimiossa jo ennen tapahtumaa, yliluutnantti Pesonen kertoo. Osaavista varusmiehistä korvaamaton apu Varusmiehiä osallistui tukitoimiin viikon aikana päivästä riippuen 50-150 henkeä. Varusmiehet rakensivat tietoliikenneyhteyksiä, pystyttivät telttoja, toimivat koejuoksijoina tapahtuman ”kenraali-harjoituksessa” sekä esittelivät kalustoa Puolustusvoimien kalustoa tapahtuman aikana. Näkyvimpään rooliin pääsivät Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan varusmiehet kilpailun avajaisjuhlallisuuksissa. - Maailman suurin suunnistustapahtuma ja Puolustusvoimien slogan ”Suomen suurin kuntokoulu” sopivat hyvin yhteen. Me arvostamme taitoa liikkua 26 maastossa ja ihmisten halua pitää kunnostaan huolta. Motivoituneet ja ammattitaitoiset varusmiehet pääsevät täällä näyttämään osaamistaan erilaisissa tukitehtävissä. - Lisäksi tapahtuma antaa meille näkyvyyttä ja mahdollisuuden tehdä tutuksi toimintaamme liikunnan edistäjänä ja perinteiden arvostajana. Ja onhan suunnistus myös sotilaille hyvin tärkeä taito, Pesonen päättää. Porin prikaatin varusmiehet olivat tärkeässä roolissa Louna-Jukolan onnistumisessa. Varusmiehet mm. suorittivat suunnistusradan koejuoksun ennen varsinaista kilpailua. 27 Suunnistus - jokaiselle taistelijalle tärkeä taito Teksti ja kuva: Aura Sainio Palvelukseen astuvien varusmiesten suunnistustaito vaihtelee suuresti riippuen siitä, missä on peruskoulunsa käynyt ja mitä koululiikunta on pitänyt sisällään. Maalla asuvilla suunnistustaito on yleisesti ottaen parempi kuin kaupungissa asuvilla ja miehillä parempi kuin naisilla. Lähtötason arviointi on vaikeaa suurien yksilöerojen takia: toinen ääripää kilpailee aktiivisesti, kun taas toinen ei ole koskaan kompassia nähnytkään. Y ksilöiden kyvyssä havaita kaksiulotteinen kolmiulotteisena ja nähdä maasto piirrettynä versiona on suuria eroja, kertoo Porin prikaatin liikuntakasvatusupseerina toimiva yliluutnantti Topi Hellsten. Lähtökohdat suunnistuksen oppimiselle ovat kuitenkin varusmiespalveluksen aikana hyvät. Varusmiespalvelukseen tuleville nuorille pystytään perustelemaan helposti, miksi kartanluku ja suunnistustaito ovat niin tärkeitä. 28 28 Etenkin johtajille, aina ryhmänjohtajatasolta ylimpiin johtajiin asti, taidot ovat tärkeitä vastuun ja suunnittelun puolesta. Suunnistus- ja kartanlukutaito ovat kuitenkin olennainen osa jokaisen sotilaan toimintaa ja suorituskykyä. Vaikka johtajat suunnittelevat, toteuttaja saattaa olla yksittäinen taistelija tai taistelijapari. - Sodanaikana suunnistaminen on erittäin tärkeä taito. Mistään joukosta ei ole mitään hyötyä, jos se on väärässä paikassa, huomauttaa Porin prikaatin 2. j ääkärikomppanian komentojoukkueen kouluttajana ja prikaatin suunnistusvalmennusten vetäjänä toimiva luutnantti Antti Paasikoski. - Suunnistus- ja kartanlukutaito ovat niitä pyramidin alimpia portaita, jotka pitää olla kunnossa, että homma toimii, Hellsten lisää. Suunnistuksesta on käytännön hyötyä myös rauhan aikana. Vaikka laitteet täyttyvät navigaattoreista, niissäkin on edelleen kartta. Hellstenin mukaan navigaattorit eivät kuitenkaan ole ongelma vaan niitä voidaan käyttää hyödyksi muun muassa zoomaus- ja mittakaavan muuttomahdollisuuksien vuoksi. Ne ovat poistaneet pakkoa opetella lukemaan karttamerkkejä ja vapauttavat kartanlukua, mutta eivät poista kartanlukutaidon tarvetta kokonaan. - Melko vähän niitä kuitenkaan yritetään hyödyntää suunnistaessa, Paasikoski kertoo gps-laitteiden käytöstä varusmiespalveluksessa. Opetuksen suurimpana haasteena on ihmismassan suuruus, kun yhdessä perusyksikössä saattaa olla toistasataa miestä ja naista ja tasoerot ovat suuria. Jossain määrin myös talvi lumihankineen voi vaikeuttaa suunnistusta. Hellstenin mielestä perusasioiden opetukseen ja käytännön kartanlukuun tulisi panostaa, sillä pienellä työllä saa niiden saralla paljon hyvää aikaan. Suunnistuskoulutusta pitäisi olla jokaisella varusmiehellä vähintään 11 tuntia, mutta määrä on todellisuudessa paljon suurempi, sillä suunnistusta harjoitellaan myös muun muassa taistelukoulutuksen ohella. Sekä Hellstenin että Paasikosken mielestä varusmiespalveluksen aikana on hyvä mahdollisuus kehittyä suunnistajana, riippuen kuitenkin jonkin verran koulutuksen onnistumisesta. Johtajien suunnistustaito paranee väkisinkin, kun karttaa käytetään perustyökaluna. Lisäksi ainakin Porin prikaatissa Säkylässä on mahdollista suunnistaa myös vapaa-ajalla kiintorastiverkoston ansiosta. - Positiivisinta on kuitenkin se, että varusmiehien into ja myönteinen asenne suunnistusta kohtaan ei ole hävinnyt mihinkään ja he voisivat haluta suunnistaa enemmänkin. Suunnistus on monipuolinen laji ja hyvä tapa kehittää fysiikkaa suunnistustaitojen lisäksi, Hellsten toteaa. Porissa on paras a su a a j a l l e opisk OP-Pohjola syntyi reilut sata vuotta sitten asiakkaiden omistamaksi – ja sellaisena se myös säilyy. Asiakasomistajuus on nyt vähintäänkin yhtä merkityksellistä kuin silloin aikoinaan. Tänään lähes joka kolmas suomalainen on omistajamme. Yhdessä toimien edistämme suomalaisten taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Kaikki asiakasomistajan edut näet osoitteessa op.fi 14-15 Yhdessä hyvä tulee. Nordea Pankki Suomi Oyj Elinvoimaohjelma Meille voit soittaa koska tahansa. Porin prikaatin suunnistusvalmennusryhmä lähdössä ampumasuunnistusleirin harjoitukseen luutnantti Antti Paasikosken (oikealla) johdolla. Ajanvaraukset, korttiongelmat ja useat muut akuutit pankkiasiat voit hoitaa puhelimitse nyt mihin vuorokaudenaikaan tahansa, myös viikonloppuisin. Me teimme senkin mahdolliseksi – ensimmäisenä pankkina Suomessa. Asiakaspalvelumme henkilöasiakkaille suomeksi 0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk. Teemme sen mahdolliseksi 0200 3000 nordea.fi 29 Teksti ja kuva: Aura Sainio Varusmiestoimikunta V arusmiestoimikunta eli VMTK on varusmiehen asialla. Se kantaa huolta jokaisesta varusmiehestä ja valvoo varusmiesten palvelusolosuhteita. Lisäksi VMTK järjestää varusmiehille vapaa-ajan ohjelmaa kuten viihdeiltoja. Varusmiesten kannalta tärkeimpänä asiana pidetään usein VMTK:n järjestämiä lomakyytejä, joiden avulla varusmiehet pääsevät helposti viikonloppuvapaille. Esimerkiksi Säkylässä lähes 900 varusmiestä käytti lomakyytejä tammikuussa. Säkylässä VMTK on hankkinut autohallille starttiboosterin varusmiesten käyttöön ja mahdollistanut henkilöpakettiautokuljetuksen Säkylään ja Huittisiin niille, joiden lomakyydit eivät toteudu sekä ollut mukana hankkimassa varusmiehille uusia liikuntavälineitä ja järjestänyt laadukkaita viihdeiltoja yhteistyössä sotilaskodin kanssa. Lisäksi Säkylän Varusmiestoimikunnan johdolla luotiin kymmeniä aloitteita Parolan ja Niinisalon toimikuntien kanssa valtakunnallisille VMTK-päiville, esimerkiksi kotiuttamisrahan palauttamisen. Kaudella 2014-2015 Säkylän toimipisteen VMTK:n puheenjohtajana toimineen kersantti Mauri Poson mukaan VMTK:n toimintaa voisi olla vieläkin lähempänä varusmiehiä. Hänen mukaansa ideoita olisi hyvä saada enemmän varusmiehiltä, sillä varusmiestoimikunnalla on hyvät mahdollisuudet saada aloitteita läpi. Varusmiesten aktiivisuutta ei voi liikaa painottaa. Poso myös toivoo, että varusmiesbänditoiminta kehittyisi niin paljon, että viih30 deiltoihin olisi mahdollista saada aina varusmiesbändi esiintymään. Poso kannustaa myös eri joukko-osastojen yhteistyöhön. - Eri joukko-osastojen varusmiestoimikunnat voisivat pitää parempaa yhteyttä, saman ongelman kohdalla ei tarvitse keksiä pyörää enää uudestaan. Varusmiestoimikunta tekee merkittävää yhteistyötä eri tahojen kanssa, joista tärkeimpänä on sotilaskoti, joka tukee toimintaa rahoittamalla erilaisia hankintoja ja viihdeiltoja. Ilman sotilaskodin tukea VMTK:n toiminta olisi paljon vaikeampaa. VMTK:n ohjaajat ovat tiiviisti mukana auttamassa kiperissä kysymyksissä, tukemassa ja toimivat välikätenä toimikunnan ja prikaatin komentajan välillä. Muiden joukkoosastojen kanssa on toteutettu yhdessä – varusmiehen asialla esimerkiksi valtakunnallinen VMTKpäivä Parolassa. Yksittäisiä yhteistyötapauksia tehdään erinäisten yritysten kanssa: Poson kaudella esimerkiksi paintball-iltoja varusmiehille. VMTK pyörittää liikuntakerhoja, joissa käymällä varusmiesten on mahdollista ansaita kuntoisuuslomia. Liikuntakerhotkin lähtevät varusmiesten itsensä halusta: kerhonvetäjät ovat varusmiehiä ja kerhoja järjestetään sen mukaan, mitä eri lajeja varusmiehet haluavat harrastaa. Säkylässä kerhoja löytyy yleisimmistä lajeista kuten salibandysta ja koripallosta harvinaisempiinkin kuten krav magaan ja futsaliin. Suosituin kerho varusmiesten kesken on ehdottomasti punttikerho. Säkylän varusmiestoimikunnassa työskentelee puheenjohtaja, joka valvoo, delegoi ja edustaa VMTK:ta, sihteeri, joka pääasiassa huolehtii liikuntakerhoista, mutta toimii myös puheenjohtajan oikeana kätenä sekä työ-, opiskelu- ja sosiaaliasiamies eli TOS-asiamies, joka vastaa myös lomakyydeistä. VMTK:n alaisuudessa toimii myös kaksi some-agenttia, joiden merkittävin tehtävä on huolehtia alokkaiden Facebook-ryhmästä (PORPR 2/15 Säkylä) ja toimia heidän tukenaan. Uusi puheenjohtaja aloittaa tehtävänsä Jokaisesta saapumiserästä valitaan aliupseerikurssin lopuksi uusi puheenjohtaja. Saapumiserästä 1/2015 valituksi tuli 20-vuotias Joona Virtanen Kaarinasta. Virtanen kuvailee itseään ren31 noksi ja rauhalliseksi tyypiksi ja pitää näitä ominaisuuksia vahvuuksiaan toimiessaan VMTK:n puheenjohtajana. Virtanen on suorittanut koko palveluksensa huoltokomppaniassa. Aliupseerikurssille hän päätyi kouluttajien suosituksesta. Lääkintäpuoli oli Virtaselle nappivalinta, sillä hän on kiinnostunut lääkinnästä ja ihmisten auttamisesta. Lääkintäaliupseerikurssi on hyödyllinen myös tulevaisuuden siviilielämässä: kurssilla on mm. suoritettu ensiapukortti, harjoiteltu hektistäkin potilastoimintaa ja opittu ylipäätään tilannevalmiutta. Muina vahvuuksinaan Virtanen pitää itsevarmuutta sekä intohimoa ja ahkeruutta mielenkiintoisissa asioissa. Heikkoudekseen hän laskee aikaansaamattomuuden tylsissä tehtävissä. VMTK:n alaisuudessa toimii työ-, opiskelu- ja sosiaaliasiamies eli TOSasiamies, joka vastaa myös lomakyydeistä. - Puheenjohtajana on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Nää on enemmän mun hommia kuin esimerkiksi telamiinakoulutuksen pitäminen alokkaille. Virtanen ei juuri tiennyt puheenjohtajan toimesta mitään palveluksen alussa ja sai vinkin hakea virkaan vasta vähän ennen valintaa. Hän pääsi kuitenkin puhumaan tehtävistä edellisen puheenjohtajan kanssa. Nyt suunnitelmat tulevaisuudesta ovat selvät. Virtasen tavoitteena on kehittää VMTK:n toimintaa entisestään ja saada lomakuljetukset kulkemaan entistä jouhevammin. Lisäksi hän aikoo lisätä tietoisuutta VMTK:sta ja sen toiminnasta varusmiehille. Parasta VMTK:n toiminnassa on Virtasen mielestä liikuntakerhot, koska ne lisäävät aktiivisuutta ja parantavat varusmiesten kuntoa. Myös niihin hän aikoo panostaa tulevalla kaudella pyr- Joona Virtanen aloitti uutena varusmiestoimikunnan puheenjohtajana 32 kimällä aktivoimaan useampia varusmiehiä osallistumaan kerhoihin. Myös erilaiset tapahtumat, kuten jääkiekkomatka ovat Virtasen tehtävälistalla. - Haluan järjestää viihdyttäviä tapahtumia. Viihdeillassa olisi ihan huippua, jos esiintyjänä olisi Cheek, Virtanen nauraa. Virtasella ei ole erityisen suuria odotuksia tulevan pestin suhteen: sopivalla tavalla haastavaa, mutta palkitsevaa, opettavaa ja mielenkiintoista työtä. Tavoitteena on kuitenkin aina varusmiesten hyvinvoinnin parantaminen. Haastavana Virtanen pitää kaikkien asioiden muistamista, sillä puheenjohtajalla on vastuullinen työ. Edellisen puheenjohtajan tavoin Virtanenkin pitää tärkeänä ajankäytön suunnittelua. - Aion laatia aikataulun, jotta hommat jaksottuvat tasaisesti eikä tarvitse miettiä mitä tekee seuraavaksi. Parasta palvelua elämän eri vaiheisiin Asiakasomistajana omistat palan pankistasi! Katso lisää op.fi/lounaismaa Hämeentie 14, 31500 KOSKI TL / puh. (02) 484 330 Vilhonkatu 21 A, 24240 SALO / puh. (02) 727 8850 Kauppatie 15, 25260 VASKIO / puh. (02) 727 8800 [email protected] www.poppankki.fi/koski Turun Sanomat on perinteinen paperinen lukupaketti kotiin kannettuna. Ota verkossa osoitteeksi ts.fi ja näet päivän äivän kiinnos kiinnostavimmat staavi vimm mmat mat at uu uutiset uuti utiise set ja ja keskustelut. TS Digilehteä luet tietokoneella, neella, iPadilla, iPhonella tai androidlaitteella. TS mobiili täydentää aamun uutispakettia. ttia. ia Lue m.ts.fi pitkin päivää. tilaa.ts.fi tai soita (02) 269 3400 arkisin 8.15–16.30 33 Lippujuhlapäivänä 4.6. ylennetyt ja kunniamerkein palkitut Tasavallan presidentti on ylentänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 2015 Porin prikaatin henkilöstöstä seuraavat: yliluutnantiksi: luutnantti Lauri Antero Koskela luutnantti Sanna Mirjami Laamanen majuriksi kapteeni Timo Tuomas Haapamäki kapteeni Jukka Antero Nummenranta Porin prikaatin komentaja on ylentänyt 4.6.2015 lukien Porin prikaatissa aliupseerina palvelevat ja antanut heille palvelusarvot seuraavasti: insinöörimajuriksi insinöörikapteeni Jarmo Kalevi Ahde vääpeliksi ylikersantti Sami Olli Petteri Laine kapteeniksi yliluutnantti Tuomas Juha Ensio Burke yliluutnantti Tomas Kristian Holmlund yliluutnantti Sami Mikael Koivisto yliluutnantti Juha Markus Mäkinen yliluutnantti Ville Henrik Olavi Nikkinen yliluutnantti Heidi Johanna Nuorala yliluutnantti Sampo Eemeli Vainio yliluutnantti Mika Touko Armas Lehtimäki yliluutnantti Jussi Antero Tunkkari ylikersantiksi kersantti Risto Matias Ryhtä Porin prikaatin komentaja on ylentänyt Porin prikaatissa aliupseerina palvelevat henkilöt 4.6.2015 lukien reservissä seuraavasti: ylikersantiksi ylikersantti (reservin kersantti) Lassi Tapani Koota ylikersantti (reservin kersantti) Jarno Mikael Saranpää ylikersantti (reservin kersantti) Juha Jaakko Uusitalo insinöörikapteeniksi insinööriyliluutnantti Joni Juhani Leinonen insinööriyliluutnantti Anttijussi Mäkelä Porin prikaatin komentaja on antanut Porin prikaatissa aliupseerina palvelevalle palvelusarvon 4.6.2015 lukien seuraavasti: yliluutnantiksi luutnantti Antti Antero Kohtanen vääpeliksi ylikersantti Mikko Juhani Kulmala insinööriyliluutnantiksi insinööriluutnantti Mattipekka Juhani Vierula 34 Kunniamerkit, sotilasansiomitali ja valtion virka-ansiomerkit (30-v) Suomen leijonan komentajamerkki Eversti Kosonen Petri Mathias Eversti Nurminen Arto-Pekka Suomen leijonan 1. luokan ritarimerkki Majuri Niemi Markku Tapio Majuri Niinikoski Juha Tapani Majuri Toivonen Kari Johannes Suomen valkoisen ruusun ritarimerkki Majuri Kuusrainen Jyrki Juhani Majuri Votshenko Veikko Nikolai Suomen leijonan ritarimerkki Kapteeni Kallio Mikko Jalmari Kapteeni Koskinen Jari Jukka Kapteeni Kulovesi Kari Olavi Kapteeni Marjamäki Kari Antero Kapteeni Niemi Heikki Johannes Oskari Kapteeni Lehtinen Jukka Rainer Suomen valkoisen ruusun ansioristi Yliluutnantti Heino Kimmo Olavi Yliluutnantti Heino Marko Antero Yliluutnantti Koivisto Mika Juhan Yliluutnantti Koivula Vesa Petteri Yliluutnantti Koskinen Esa Petteri Yliluutnantti Muhonen Antti Juha Ilmari Yliluutnantti Mäkinen Jussi Johannes Yliluutnantti Rinta-Keturi Juha Pekka Mikael Yliluutnantti Sinisalo Heikki Jouko Juhani Yliluutnantti Strander Kimmo Mikael Yliluutnantti Vuorinen Pasi Olli Antero Suomen valkoisen ruusun 1. luokan mitali Vääpel Lehti Petri Ilmari Palkkasihteeri Lindroos Mirja Anneli Sihteeri Lähteenmäki Anne Virpi Kaarina Henkilöstösuunnittelija Pakula Auli Johanna Toimistosihteeri Pitkänen Laila Helena Ylivääpeli Pohjolainen Esa Tapio Ylivääpeli Siitari Jarkko Tauno Tapio VääpeliViljanen Jouni Tapani Sotilasansiomitali Yliluutnantti HellstenTopi Kristian Valtion virka-ansiomerkki Eversti Nurminen Arto-Pekka Kapteeni Heinonen Teijo Kalevi Palkkasihteeri Kantola Mirja Helena Kapteeni (evp) Kuusela Timo Tapani Kapteeni (evp) Salomäki Jukka Tapani (TYKPR) Kapteeni (evp) Heikkilä Reijo (TYKPR) Sihteeri Tikka Kirsti Kaarina Luutnantti (evp) Vainio Hannu Matti Mainos_Porilainen_1-4-2012.indd 1 30.1.2012 11:48:43 Suomen Kunniamerkkipalvelu KULTASEPPÄ PIRKKO MÄKI-REKOLA Kaikki kultasepäntyöt sekä kunniamerkkien ompelupalvelu Humalistonkatu 7a, 20100 TURKU PUH. 0400 476 871 35 Harjulintu -laavun kelot tuotiin Savukoskelta 20 vuotta sitten Teksti ja kuvat: Markus Malila S äkylänharjulla retkeilijöitä edelleen ilahduttava Harjulintu -laavu vietti kesäkuun alussa 20-vuotispäiväänsä. Laavu rakennettiin 5.6.1995 ja siinä käytetyt kelopuut tuotiin Säkylään aina pohjoisesta Savukoskelta asti. 20 vuotta sitten laavun rakennusprojektissa oli alusta asti mukana myös kapteeni Kari Ojanen. - Olin Rovajärvellä panssarintorjuntaohjusleirillä taloushuoltoupseerina, kun sain prikaatista soiton, jossa käskettiin lähteä Savukoskelle keräämään laavua varten kelopuita. Oppaaksi ja maastosta puita valitsemaan tuli laavun tekijänä myöhemmin toiminut kemijärveläinen metsuri Pertti Kallio. - Lähdimme sitten ajelemaan vanhalla Renaultin kuormaautolla Rovajärveltä kohti Savukoskea ja mukaan tuli myös muutama leirillä apunani ollut varusmies. Tapasimme tämän rakentajan jonkun kaupan pihalla Savukoskella ja hän lähti näyttämään tietä sekä valikoimaan laavuun sopivia kelopuita. Leirin päätteeksi kuorma-autolavallinen puita tuotiin Säkylään ja samainen metsuri tuli myöhemmin rakentamaan laavun Säkylänharjulle. Metsurin vastaanotti prikaatin esikunnassa sattumoisin samanniminen toimistoupseeri. Harjulinnun laavu on edelleen retkeilijöiden aktiivisessa käytössä ja se on tavannut toimia myös Huovinretken taukopaikkana. Laavulta on hulppeat näkymät kangasmaaston ylitse Pyhäjärvelle ja prikaatilta laavulle matkaa kertyy pururatoja pitkin noin viisi kilometriä. Osuustoiminta = yhteistä etua Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta meillä on mahdollisuus laittaa hyvä kiertämään. S-ryhmän osuuskauppojen tulos käytetään oman toimialueen hyväksi asiakasomistajien etuihin ja palvelujen kehittämiseen. Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluu myös vastuu yhteisistä asioista. Osuuskaupat ovat vahvoja oman alueensa tuntijoita ja kehittäjiä. Ne investoivat, työllistävät ja ovat mukana vahvistamassa kotiseutunsa hyvinvointia. Helmikuussa aukeaa uusi Kello ja Koruliike Raumalle Prismaan. Tervetuloa! Aukioloajat arkisin 10-19, lauantaisin 10-16. 36 VIHERHIUKKASET 2/2015 www.sotku.fi Teksti ja kuva: Seija Heiska K yllä kevät ja alkukesä ovat mahtavaa aikaa! On hienoa seurata, miten luonto herää ja päivä päivältä ulkona näyttää vihreämmältä ja vihreämmältä. Kohta kukkivat omenapuut ja kesä on aivan nurkan takana. Mahtavaa! Kevätkauden sisartapahtumia kohtaan on ollut ilahduttavaa kiinnostusta. Yhdistyksen kevätkokoukseen osallistui maaliskuussa 18 sisarta. Huhtikuun koulutusristeily keräsi laivaan 38 sisarta. Naiset vihreissä herättivät muun risteilyväen huomion positiivisessa mielessä. Moni tuli juttusille, kiittelemään arvokkaasta työstä ja kertomaan muistoja sotilaskodista. Huomion kiinnittäminen ei kuitenkaan ollut risteilyn pääasia. Menomatka kului tiiviisti kokoustiloissa. Anja Rehula, 2. sotilaskotipiirin poikkeusolopäällikkö Lahdesta, esitelmöi poikkeusolotoiminnasta. Tämän lisäksi oman yhdistyksen jaostojen vetäjät kertasivat lyhyesti jaostojen toimintaa ja tämän hetken kuulumisia. Osallistujilta pyydettiin risteilystä palautetta. Sisaret olivat tyytyväisiä sekä koulutuksen sisältöön, että risteilyyn. Tyytyväinen oli kouluttaja Rehulakin, joka ihaili porukan lämmintä ja sisarellista tunnelmaa. Kiitokset mukana olleille! Teitte matkasta kaikille muistorikkaan. Huhtikuussa pidettiin sotilaskodin kerhohuoneella uusien sisarien info-ilta. Varapuheenjohtaja oli nähnyt edellisenä yönä unta, että munkitkin loppuivat kesken, kun osallistujia oli niin runsaasti. Enneuni toteutuikin osittain. Osallistujia oli 19, mutta munkkeja riitti kaikille. Toukokuiselle retkelle Camp Mauriin ja Harjulintu-laavulle lähti mukaan lähes 50 sisarta. Tämä retki täytyy retkeillä joskus uudelleen! Kesän yleisötapahtumia Kesälle on tiedossa isoja yleisötapahtumia, joissa Säkylän Sotilaskotiyhdistys on mukana. Tänä kesänä ei siis levätä, vaan edustetaan ja tehdään töitä! Eurassa järjestetyt Pyhäjärvimessut on jo henkilökunta on poissa, esimerkiksi koulutuksessa. Jos toiminta kiinnostaa, ota yhteyttä Merja Lankiseen. Syksyllä järjestetään iskuryhmälle koulutusta. Poikkeusolojen kanttiinitoiminta hoitaa sotilaskotipalveluita poikkeusoloissa koko valtakunnan alueella. Jos olet kiinnostunut avartamaan harrastuspiiriä laajemmaksi ja sinulla on valmius lähteä tarvittaessa kauemmaksikin, ota yhteyttä sotilaskotiin. Kesäretki messuiltu. Prikaatin osastolla oli sotkuauto ja sen liepeillä esittelijöinä pari sisarta kerrallaan kertomassa toiminnasta. 12.–14.6.2015 Paimiossa suunnistetaan Louna-Jukola. Siellä yhdistyksellä on myyntipiste Porin prikaatin kalustonäyttelyn yhteydessä. Mukana ja apuna ovat Turun- ja Rannikon sotilaskodit. Heinäkuussa Porissa järjestetään Suomi Areena. Torilla on kansalaistori 15.– 17.7.2015 ja sotkuauto löytyy sieltä Porin prikaatin osastolta. Säkylän sisaret päivystävät paikalla perjantaina 17.7. Aiemmista päivistä huolehtivat Niinisalon ja Porin sisaret. Porin prikaatin vala on 21.8.2015 Kirjurinluodolla. Sen järjestely sotilaskodin osalta tehdään yhteistyössä Porin ja Niinisalon yhdistysten kanssa. Tapahtuma tulee olemaan iso ja yhteistyön avulla saadaan paikalle riittävästi ja kattavasti myyntipisteitä. Iskuryhmä ja poikkeusoloajan kanttiinitoiminta Sotilaskodin iskuryhmä hoitaa sotilaskodin toimintoja silloin, kun vakituinen 37 Tämän kesän retki tehdään lauantaina 8.8.2015. Bussin nokka käännetään kohti Helsinkiä ja Tamminiemeä. Tutustumme Urho Kekkosen museoon, jossa meille on varattu opastettu kierros. Tamminiemessä on lisäksi Miss Universum 1975-näyttely, johon on koottu Anne Pohtamon missivuoden valtikka, kruunu, pokaali ja iltapukuja. Tamminiemestä siirrymme Espooseen, Lumenen tehtaanmyymälään. Sopiviin väleihin tulee tietenkin kahvi- ja ruokatauot. Sitovat ilmoittautumiset Tuijalle 6.7.2015 mennessä. Kurkkaa kotisivut ja naamakirja! Joko kävit kurkkaamassa uusia kotisivuja? Entä oletko jo pyytänyt Tuijalta salasanan sisarten omille sivuille? Ellet ole, tee molemmat jutut. Sisarten omilta sivuilta löytyy monta tärkeää tietoa ja se on helpoin ja nopein tapa tiedottaa asioista. Säkylän sotilaskoti löytyy nyt Facebookista. Käy tykkäämässä meistä! Kesä vaikuttaa toiminnan täyteiseltä, kiireiseltä ja mielenkiintoiselta. Kaikkiin kesän tapahtumiin, joihin sotilaskotiyhdistys osallistuu voit osallistua turistinakin. Suunnistuskisoihin osallistuminen yleisönä, vaikka ei suunnistusta harrastaisikaan, on mielenkiintoinen kokemus. Suosittelen. Vietetään hauska kesä ja jatketaan taas syksyllä harrastustoiminnan ja sisartapahtumien parissa. Mansikkakesää kaikille! Sotku liikkeellä Teksti ja kuvat: Henna Ryömä Liikkuva sotilaskoti eli LSK on yksi sotilaskotitoiminnan jaostoista. Liikkuva sotilaskoti toimii siellä, missä pojatkin ja tuo sotilaskotipalvelut esimerkiksi leireille, harjoituksiin ja yleisötapahtumiin. Säkylän sotilaskotiyhdistyksen liikkuvissa toimii vähän yli 40 sisarta ja myyntitapahtumia tehdään tilausten perusteella ympäri vuoden. Vuonna 2014 jaostossa tehtiin yhteensä 805 tuntia ja myyntitapahtumia oli yhteensä 130 kappaletta. L iikkuvan sotilaskotityön perustoiminta on leireille ja harjoituksiin osallistumista, mutta myös vuosittaisten toistuvien tapahtumien kuten valat ja alokasviikonloppujen kahvituksen tukemista. Liikkuvat pisteet voidaan perustaa niin metsään kilometrien päähän Sotilaskodista kuin Sotilaskotirakennuksen pihaan ja kasarmialueelle. Tänä vuonna edessä on useita isoja tapahtumia, joiden kahvituksesta Säkylän sotilaskotiyhdistys yksin ja yhdessä muiden sotilaskotiyhdistysten kanssa vastaa. Toukokuussa järjestetyillä Pyhäjärvimessuilla Säkylän sotilaskotiyhdistyksen liikkuva jaosto toimi yksin Porin prikaatin osaston yhteydessä. Paikalla oli sotilaskotiauto ja infopiste, jossa esiteltiin sotilaskotitoimintaa ja järjestettiin arvontaa. Messuviikonloppu oli tuulinen, mutta sateeton. Kylmästä ilmasta huolimatta iloista asiakaspalvelua oli tarjolla seitsemän sisaren voimin molempina messupäivinä. Muita vuoden suuria tapahtumia on kesäkuun puolessa välissä järjestettävä Louna-Jukolan suunnistustapahtuma, jossa säkyläläiset toimivat yhdessä Turun sotilaskotiyhdistyksen ja Rannikkosotilaskotiyhdistyksen Turun paikallisosaston kanssa. Kolmas suuri tapahtuma on Suomi-Areena, jossa olemme mukana Porin prikaatin osaston yhteydessä. Suomi-Areena on kolmipäiväinen tapahtuma ja päivät on jaettu Niinisalon sotilaskotiyhdistyksen ja Porin sotilaskotiyhdistyksen kesken. Neljäs kesäkauden tapahtuma on Porin prikaatin yhteinen vala Porin Kirjurinluodossa elokuussa. Se järjestetään myös yhteistyössä Niinisalon ja Porin sotilaskotiyhdistysten kanssa. Isoja haasteita ja mahdollisuuksia sotilaskotityössä ja sen kehittymisessä ovat jatkossa lisääntyvä yhteistyö muiden sotilaskotiyhdistysten kanssa ja liikkuvan sotilaskodin toiminta yhteisissä tapahtumissa ja harjoituksissa. Iloinen asiakaspalvelu ja yhdessä tekeminen ovat kaikkien sisarten tavoitteena yhdistyksestä huolimatta ja uskon, että yhteistyön lisääntyminen tuo paljon positiivista oppimista. Yhteistyön lisääntyminen näkyy jatkossa esimerkiksi siinä, että harjoituksien sotilaskotitoiminnan vastuu voi olla yhdellä sotilaskodilla, mutta sisaria voi tulla töihin vaikka toiselta puolelta Suomea. Poikkeusoloprosessia poikkeusoloissa Yhteistyö lisääntyy myös Sotilaskotijärjestön valmiussuunnittelun kautta. Säkylän Sotilaskotiyhdistys järjesti keväällä risteilyn, jossa aiheena oli Sotilaskodin toiminta poikkeusoloissa ja siihen liittyvän kanttiinitoiminnan järjestäminen. Luennoitsijana koulutusristeilyllä on Anja Rehula Lahdesta. Poikkeusolojen sotilaskotitoiminta tarkoittaa kodissa ja sen lähiympäristössä tapahtuvaa toimintaa. Tämän lisäksi aktivoidaan kanttiinitoiminta, jonka tarkoituksena on tarjota sotilaskotipalveluja kaikissa olosuhteissa valtakunnallisesti. Poikkeusolojen aikaisia sotilaskotipalveluja pääsee harjoittelemaan muun muassa elokuussa Rovajärvellä järjestettävässä sotilaskotisisarten ja maanpuolustusnaisten SoMa -harjoituksessa. Kanttiinitoimintaan pääsee mukaan ilmoittamalla halukkuutensa sotilaskotiyhdistykselle. Säkylän sisarista kymmenen on ilmoittautunut mukaan ja rekrytointia jatketaan. Seija Pietilä (vas.) ja Marjatta Salin myynnin touhussa. siitä, että päästään turvallisesti perille ja takaisin. Iloista mieltä siis ja mukaan toimintaan. Tulevat suuret tapahtumat tarvitsevat lisävoimia muistakin jaostoista ja usein saammekin lisäkäsiä tarjoilu- ja kirjastosisarilta. Pyhäjärvimessujen lisäksi kesän tapahtumat tulevat lisäkäsiä kaipaamaan, joten kaikki ilmoittautumaan sotilaskodinjohtaja Merja Lankiselle. Lähdetään porukalla liikkeelle. Liikkeelle? Liikkuvaksi sisareksi pääsee mukaan ilmoittamalla siitä Säkylän Sotilaskotiyhdistyksen toimistonhoitajalle. Vuoroja tulee sen mukaan, mitä tilauksia autolle on, joten vuorolistaa LSK:ssa ei ole. Toisinaan autokeikkojen välillä voi olla pitkiäkin aikoja ja toisaalta joskus voi tulla se puhelu, että ”Pääsetkö tänään?” Tapahtumiin ja autokeikoille voi osallistua yksin tai toisen sisaren kanssa ja uudet LSK-sisaret perehdytetään autoon ja kodin liikkuvan sotilaskodin tiloihin. Kuljettaja on matkassa mukana ja vastaa auton toiminnasta ja www.sotku.fi KUKKA- JA PUUTARHAKAUPPA www.lillukka.com 39 ”Prikaatin laajennus toi killalle uusia haasteita” Tekstit ja kuvat: Kari Nummila P uheenjohtaja Arto Arvonen iloitsi Porin prikaatin valtuuskunnan kokouksessa siitä, että killan 56. toimintavuosi oli taas kehityksen aikaa uusien haasteiden kanssa; prikaatin toimialueen laajennuksen takia on panostettava yhteistyöhön useiden tahojen kanssa. - Esimerkiksi Pohjanmaalla ei päästä eteenpäin uusia alueosastoja perustamalla. Yhteistyö Tykistökillan kanssa on erittäin tärkeätä. Ajatuksena ja toteutuksena voisi olla hyvinkin käyttökelpoinen tie sellainen, jossa killat perustaisivat itsenäisiä jäsenyhdistyksiä. Niiden kautta luotaisiin juridinen yhteys pääkiltaan. - Porin prikaatin komentaja Arto-Pekka Nurminen korosti porilaishengen vahvistamista todeten tämän työn vaativan paljon panostusta ja sen olevan jatkuva ja vaativa prosessi, jossa on vaikea päästä aivan sataprosenttiseen lopputulokseen. Tähän on tartuttava ja sitä on jatkettava sitkeästi. Nurminen kertoi Porin prikaatin olevan nyt lajissaan Suomen suurin. Se kouluttaa vuodessa vajaat 5 000 varusmiestä. Henkilökunnan kokonaismäärä on 699 ja vuosibudjetti noin 70 miljoonaa euroa. - Kiitämme prikaatia hyvästä yhteistyöstä. Tästä on yksi hyvä esimerkki mm. se, että prikaati antaa killan hallitukselle sihteerin, Auli Pakulan, joka on mielestämme parhaista parhain! Meillä on onnea, kun olemme saaneet rahastonhoitajaksemme Eino Järvisen, joka osallistuu poikkeuksellisen aktiivisesti ja monipuolisesti työhönsä - sanoisinko suorastaan puolipäivätoimisesti, killan puheenjohtaja Timo Mäki selvitti. - Viime vuoden toiminnasta todettakoon isona projektina Oripään Okra –näyttely, jossa kiltamme oli aktiivisesti mukana. Jäsenhankintamme onnistui siellä oikein hyvin. Tästäkin syystä jäsenmäärämme on yhä hienoisessa nousussa. Tarkka luku vuodenvaihteessa oli 1267 jäsentä. Mäki harmitteli sitä, että Puolustusvoimat päätti valtakunnan tasolla, että varusmiesinfot lopetetaan, vaikka ne vetivät hyvin tulevien varusmiesten vanhempia mukaan. Arvonen ja Mäki jatkavat puheenjohtajina. Arto-Pekka Nurminen valittiin valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi. Uutena valtuuskuntaan valittiin Matti Soini ja Juha Pyykönen. Killan hallituksen uudet jäsenet ovat Tuula Rahkonen, Petri Kosonen ja Kari Niinistö. Killan jäsenmaksu on 20 euroa. 40 ”Suorituskykyä kyllä on, mutta määrät eivät riitä” P uolustusvoimiemme sodan ajan materiaalisen suorituskyvyn osalta tilanne on tänään kohtuullisen hyvä ja laatu paranee yhä, mutta lukumäärät eivät vastaa tarvetta; rahoituksemme on riittämätön, killan vuosijuhlassa puhunut porilainen, kenraaliluutnantti ja Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty summasi. Rädyn mukaan sodan ajan joukkojen varustukseen on vuosien varrella jäänyt merkittäviä puutteita. Onkin nähtävissä, että riskitaso nousee edelleen. Näiden puutteiden ratkaiseminen 2020-luvulla on puolustuskyvyn kannalta välttämätöntä. Räty arvioi, että Maavoimien sodan ajan joukkojen määrän supistamisesta huolimatta suunnitteluperustaksi annettu materiaali-investointikehitys ei mahdollista 2020-luvulle tultaessa suorituskyvyn ylläpitoa ja vanhenevan kaluston korvaamista edes minimitasolla. Räty näki vaaransa myös siinä, että kertausharjoitusten vähäisyys vuosina 2012 - 2014 on heikentänyt taistelukyvyn ylläpitämistä suurella osalla sodan ajan joukkoja. Juhlassa esiintyi Turun Metsänkävijöiden soittokunta. Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Vala –lauluun. Juhlassa luovutettiin killan ansiolippu Arto Rädylle, Jarmo Niinistölle Taisto Tieliselle. Killan standardin saivat Janne Jaakkola ja Kari Toivonen. Kiltaristejä saivat Tauno Peltomäki, Reino Toivonen, Seppo Kompuinen, Matti Kulmanen, Tapani Mikola, Pekka Mustonen, Tuomo Peltola, Raimo Saikkonen, Kari Savola, Keijo Suomi, Samuli Vahteristo, Antti Yli-Paunu, Mauri Poso ja Leena Rantanen. Tuomaanpuistossa puhallinmusiikkia P orin prikaatin kilta/Turun alueosasto järjesti taas nautinnollisen musiikki- ja nostalgiaillan Porin prikaatin entisellä tyyssijalla eli Turun kasarmialueen Tuomaanpuistossa, jossa on tietysti tallella prikaatin mahtava maamerkki eli se suuri Porilaispatsas. Onneksi sää suosi tilaisuutta eli musiikista, tuttujen tapaamisesta ja muistoista sekä tietysti sotkuauton antimista nautittiin nyt ennätysyleisön myötä, reilun 200 hengen voimin. Tämä tilaisuus on erityisen tärkeä varsinkin meille vanhemman polven miehille, jotka olemme palvelleet Turun kasarmilla. Tilaisuus toteuttaa todella hienosti myös killan perustarkoituksia, joita ovat mm. maanpuolustustahdon kasvattaminen ja lähentää toisiinsa prikaatia ja sen Turun alueen väestöä. Tuleehan maamme läntisen alueen ainoan prikaatiin, Porin prikaatin varusmiehistä yhä edelleen ylivoimainen enemmistö Varsinais-Suomesta. Illan mahtavasta repertuaarista vastasi Turun Metsänkävijöiden soittokunta, jonka kanssa kilta on saanut luotua hyvän yhteistyön. Tilaisuus aloitettiin yhteisesti veisatulla Suvivirrellä, minkä jälkeen kuultiin Sibeliuksen juhlavuonna erityisen tärkeä ja uljas Jääkärimarssi. Sitä seurasivat mm. Karjalan jääkärien marssi, Muistoja Pohjolasta, Tähdet meren yllä, Oi kallis Suomenmaa ja Uudenmaan pataljoonan kunniamarssi, joka on Porin prikaatin kunniamarssi (oik. uudenmaan Tarkk’ampujapatalaajonan kunniamarssi). Tilaisuuden avasi killan puheenjohtaja Timo Mäki. Puheenvuoron käytti myös arkkipiispa Kari Mäkinen. 41 YLPEÄ ASUKKAISTAAN Pöytyän kunta puh. (02) 481 000 tai [email protected] www.poytya.fi HUITTISTEN KAUPUNKI www.huittinen.fi M100, Y65 C76, Y91 42 www.akr.fi R SATAKUNNAN LIIKENNE www.okperinta.fi www.keskusautohalli.fi 43 Kotiudu tupaan Turussa. Turussa odottavat kohtuuhintaiset asunnot, kauniit naiset, Aurajoen ravintolalaivat, Suomen parhaat festarit, huikeat opiskelumahdollisuudet ja monipuoliset työmarkkinat. Tervetuloa kotiin kun ohi on! Turku – Urbaani legenda jo vuodesta 1229. TERVETULOAN PALVELEVAA PANKKIIN! Auttaa aina. www.saastopankki.fi/someronsp Joensuuntie 27, 31400 Somero, p. 029 041 2310 Portti avoinna hyvään palveluun! Kiinteistönhoito Lasituspalvelu Maalauspalvelu Siivouspalvelu Puh. 044 7442 300 Päivystysnumero 044 7442 310 Turuntie 61, 32200 LOIMAA • www.pihaportti.fi TÄMÄNKIN LEHDEN PAINAA HYVÄ JA NOPEA PAINO. KOKEMÄEN KAUPUNKI www.kokemaki.fi IV-Pelti Luuri Oy RAKENNUSPELTI- JA ILMASTOINTITYÖT Puh: 02-763 6860, www.iv-peltiluuri.fi Painorauma Oy Hitsaajantie 2, 26820 Rauma p. 02 838 3200 | www.painorauma.fi 44 t ä m te ti teidän, Lähm s ä tö e m tarjoam 800 asiakaspaikkaa. Tervetuloa Säkylän Sotilaskotiin!
© Copyright 2024