Tyypin 1 diabeetikon
ruokavaliohoito käytännössä
Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015
Arja Ojalammi Hyks
• Viimeisin suomalainen diabeetikon ravitsemussuositus on
vuodelta 2008, Diabetesliitto
• suositus pohjautuu eurooppalaiseen diabeetikon
ruokavaliosuositukseen
• Pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna
2013
• Suomalaiset ravitsemussuositukset vuonna 2014, VRN
– korostetaan kokonaisuutta
Ruokavaliosuosituksia muualta
• Yhdysvaltain diabetesliiton (American Diabetes Association) ADA:n
voimassaoleva ruokavaliosuositus julkaistiin Diabetes Care -lehden
liitteessä tammikuussa 2014.
• Ruotsalainen ruokasuositus Kost vid diabetes vuodelta 2011(Socialstyrelsen
2011)
• Brittiläinen NICE (National Institute of Health and Care Excellance) on
päivittänyt T1 diabeteksen hoitosuosituksen 8/2015
• Käytössä DAFNE (dose adjustment for normal eating) ohjelma, jossa diabeetikko saa ohjausta
aterian hh-määrien ja ateriainsuliinin arviontiin
• Opetus tapahtuu ryhmissä ja kestää 5 peräkkäistä päivää
• Ryhmiä vetää DAFNE-koulutuksen saanut diabeteshoitaja tai ravitsemusterapeutti
• Toimii yli 70 diabeteskeskuksessa
• DAFNE- ohjelmaan osallistumista tarjotaan 6-12 kk sairastumisesta
Diabeetikon ravitsemushoidon tavoitteet
• Ohjata diabeetikkoa tasapainoisiin ruokatottumuksiin ja nauttimaan
ruuasta
• Edistää diabeetikon joustavaa omahoitoa
• Hoitosuositusten mukaiset veren rasva-ja verenglukoosipitoisuudet
sekä verenpainearvot
• Sopivan painon saavuttaminen ja ylläpito
• Lisäsairauksien ja niiden etenemisen ehkäisy
• Hyvä elämänlaatu
Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008
Ruokavalio-ohjaus diabeetikon näkökulmasta
• tutkimus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2013
• tutkittiin, paljonko T1 diabeetikot ovat saaneet ravitsemusohjausta,
ovatko he mielestään hyötyneet siitä ja millaista ohjausta toivotaan
• tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla (yht. 353kpl, palautui 135kpl)
• ruokavalio-ohjaus koettiin erittäin tai melko tarpeelliseksi (84%)
• eniten hyödyttäneeksi koettiin hiilihydraattiarvioinnin opettaminen
• ohjausta olisi kaivattu liittyen painonnousuun, laihdutukseen ja
raskauteen
Diabetes ja lääkäri huhtikuu 2015
....jatkoa
• Kyselyyn vastanneiden mukaan ruokavalio-ohjauksen
peruselementit ovat:
•
•
•
•
toistuvuus
käytännönläheisyys
yksilöllisyys
tietojen päivitys
”Mielestäni pitäisi testata esimerkkilautasmallien
avulla, osaako diabeetikko todellisuudessa
laskea hiilihydraattimäärät. Diabeetikko helposti
vastaa kysyttäessä, ettei ruokavalion suhteen ole
ongelmia. Todellisuudessa hän ei vain ehkä tiedosta
niitä.
Ravitsemusterapeutin ohjausta pitäisi olla jo vuosia
diabetesta sairastaneille, sillä asiat unohtuvat ja
monella
hoito vaatisi lisähuomiota. Ymmärtävä, mutta
napakka
ote ohjaukseen. Virheet pitäisi kaivaa esiin.”
Diabetes ja lääkäri huhtikuu 2015
Tyypin 1diabeetikon ruokavalio
• Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin koko
väestölle
• Erityisiä diabetestuotteita ei tarvita
• Korostuu ruoan, liikunnan ja insuliinin yhteen sovittaminen
• Lähtökohtana diabeetikon ateria- ja päivärytmi
• Pääpaino hiilihydraattien arvioinnissa
Diabeteksen Käypä hoito suositus 2007
Suositeltavat ruokavaliomuutokset
energiatasapainon ja terveyden edistämiseksi
SUOMALAISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014
Diabeetikon ruokavaliosuositus vs.
suomalaiset ravitsemussuositukset
• Diabeetikolle suositellaan runsaampaa kuidun
saantia kuin terveelle väestölle
• 20 g/1000 kcal tai 40 g/vrk
• Diabeetikolle suositellaan kohtuullisesti
rasvaa sisältävää ruokavaliota (25-35 E%)
• VRNK 2014: rasvan osuus 25-40 E%
• Vähäsuolainen ruokavalio on suositeltava,
suolaa alle 6g/vrk
• VRNK 2014: suolaa alle 5 g/vrk
Päivän kuituannoksen voi koota syömällä esimerkiksi päivän
mittaan
nämä ruoat:
• 3-4 dl kaurahiutalepuuroa (4 gramma kuitua)
• kuusi palaa täysjyväruisleipää (18 gramma kuitua)
• 2-3 dl lämmintä juures-papulisäkettä pääaterialla (6 grammaa kuitua)
• kaksi desilitraa tuoretta kasvissalaattia, jossa kaksi tomaattia, kurkkua
ja salaattia (3 grammaa kuitua)
• kaksi omenaa, appelsiinia tai päärynää (6 gramma kuitua)
• 2-3 dl marjoja (3 grammaa kuitua)
Diabetesliitto
Säännöllinen ruokarytmi auttaa diabeetikkoa
• aterian jälkeisen verensokerin hallinnassa
• ruuan ja insuliinin yhteensovittamisessa
• ruokamäärän hallinnassa ja siten painonhallinnassa
Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008
Lautasmalli toimii edelleen
Syö hyvää.fi
Itämeren ruokakolmio
on yksi hyvä tapa
koostaa terveellinen
syöminen
Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008
Hiilihydraatit diabeetikon ruokavaliossa
• Hiilihydraattien osuus ruokavaliossa tulisi olla noin puolet
kokonaisenergian saannista, 45-60E%
• Suositaan runsaskuituisia hiilihydraatteja
• Minimimääränä aikuiselle pidetään 130g/vrk
• Jaetaan eri aterioille
• Hiilihydraattipitoisia ruokia ovat esim. viljatuotteet, peruna,
pasta, riisi, hedelmät, marjat ja nestemäiset maitotuotteet
Diabetes 2015, Duodecim, Käypä hoito -suositus
2013, Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008
Hiilihydraattien arviointi
• Tyypin 1 diabeetikon on aina arvioitava aterian
hiilihydraattimäärä
• Huomioidaan yksilöllinen syömisrytmi; runkona arkipäivän
syöminen
• Itselle tavallisimpien ruokien hh-määrät ensin hallintaan
• Ruokamääriä ja laatua voi kartoittaa pitämällä
ruokapäiväkirjaa muutaman päivän ajan
Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008, Diabetes,
Duodecim 2015
Hiilihydraattien arviointi ja pikainsuliinin
annostelu
• Pikainsuliini annostellaan aterian kokonaishiilihydraattimäärän
mukaan
• Tarve on yksilöllinen, yleensä 0,5-2 yksikköä/10ghh
• Aamulla ja aamupäivällä tarve on useimmilla suurempi kuin
iltapäivällä ja illalla
• Hiilihydraattien arviointi riittää noin 10 gramman tarkkuudella ja
niiden määrän voi pyöristää lähimpään kymmenlukuun
• Arvioinnin apuna voi alkuun käyttää esim. desilitran mittaa tai vaakaa
(1dl keitettyä riisiä/15ghh, puolet sämpylän painosta on hh)
• Pakkausmerkinnät
Pikainsuliiniannoksen säätäminen
• Vaatii verensokerin mittausta ennen ateriaa ja kaksi tuntia
sen jälkeen
• Tavoitteena on, ettei verensokeri nousisi yli 2-3mmol/l
ateriaa edeltävään mittaukseen nähden
• Pikainsuliiniannosta arvioitaessa otetaan huomioon myös
mahdollinen liikunta lähitunteina
• Pikainsuliini voidaan ottaa kahdessa osassa mikäli ruoka
sisältää sekä rasvaa että hiilihydraattia, esim. pitsa
(pumpussa jatkettu tai yhdistelmä bolus)
Fineli.fi
Kuva 3: Kalakeitto
10 g
20 g
Yhteensä 30g hh→3 yks ateriains.
Diabetesliitto
n.15ghh
n.40ghh
n.25ghh
n.60ghh
n. 40ghh
n.90ghh
n.30ghh
n.170ghh
n.160ghh
n.70ghh
Diabetesliitto
Tyypin 1 ruokavaliohoidon haasteita
• Runsas napostelu, ei selkeitä aterioita
• Ateriainsuliinia käytetään jäykästi; sama annos riippumatta aterian laadusta
tai määrästä
• Hiilihydraatteja ei arvioida
• Vähäinen verensokerin seuranta
• Suuria hiilihydraattimääriä aterialla ( yli 100ghh)
• Vältetään hiilihydraatteja
• Maahanmuuttajataustaiset diabeetikot
• erilainen ruokakulttuuri
• kieliongelmat
DIABETES JA
VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN RUOKAVAL IO
• Diabeetikko voi vähentää ruokavalionsa hiilihydraattimäärää, kunhan tekee sen viisaasti
• Ensin höttöhiilihydraattien karsiminen: sokeri, valkoinen vilja, herkut, pikaruoka, sokeripitoiset juomat
• Päivittäinen HH-määrä ei alle 130 g. Hiilihydraattilähteiksi täysjyväviljaa, hedelmiä,
marjoja, vähärasvaisia maitotuotteita, juureksia.
• Rasvan laatu kuntoon: pääsääntöisesti kasvi- ja kalarasvaa
• Proteiinilähteiksi pääasiassa kalaa, siipikarjan lihaa, maitotuotteita; punaisen lihan tai
kananmunan (keltuaisen) käyttöä ei tulisi lisätä.
• Verensokerin huolellinen omaseuranta
Ravisemusterapeutti Anne Pohju
Laurea AMK 2011, Kadir Asengil
Kiitos