Diabeetikon jalkahaavat

DIABEETIKON JALKAHAAVAT
Päivi Kivelä
haavahoitaja AMK/ sairaanhoitaja AMK
1.9.2015
TARKOITETAAN USEIMMITEN

nilkan, jalkaterän tai varpaiden haavaa

muu kudosvaurio
 jalan heikentynyt verenkierto
 infektio
 ääreishermoston sairaus = neuropatia

säärihaavoja
 jalan laskimoiden vajaatoiminta
 tukkeava valtimosairaus
 valtimotulehdus
 diabeteksen aiheuttama pienten valtimoiden vaurio

angiopatia
DIABEETIKON JALKAHAAVAN
EPIDEMIOLOGIA

vuosittain jalkahaavan saa 2-5 % diabeetikoista

koko elinaikanaan 15-25 % diabeetikoista

5-8 % johtaa nilkan yläpuoliseen amputaatioon vuoden
kuluttua haavan ilmaantumisesta

6-15 % jalkahaavan saaneista diabeetikoista kuolee vuoden
sisällä

jalkahaavan uusiutuminen erittäin todennäköistä
DIABEETIKON JALKAHAAVAN
PATOFYSIOLOGIA

jalkojen hyvinvointiin vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät

sisäiset tekijät
 diabeteksen hoitotasapaino
 oheissairaudet
 elinmuutokset
 korkea kolestroli
 kohonnut verenpaine
 tupakointi

diabeettinen neuropatia

ulkoiset tekijät
 jalkineet
 usein jalkahaavan välitön syy
 useimmiten kävelyn tai jalkineen aiheuttamasta
mekaanisesta ärsytyksestä jalan luisten ulkonemien
kohdalle

jalkojen omahoito
DIABEETIKON JALKOJEN RISKILUOKITUS
Riskiluokka
Haavaumariski
verrattuna
terveeseen
0
1
Kaksinkertainen
Kriteerit
Hoito ja tutkimukset
Suojaava tunto
tallella
Jalat
Suojaava tunto
puuttuu
Tarkistus
tutkitaan ja
riskiluokitus
tarkastetaan kerran
vuodessa
Jalkojenhoidon
ohjaus
vähintään
kerran vuodessa
Perusohjaus ja
jalkojen
omaseuranta
Jalkineohjaus
Riskiluokka
Haavaumariski verrattuna
terveeseen
Kriteerit
Hoito ja tutkimukset
2
Yli viisinkertainen

Suojaava tunto puuttuu
toiminnallisia/
rakenteellisia muutoksia/
verenkiertohäiriöitä
Säännölliset
Aikaisempi
jalkahaavauma tai tehty
amputaatio
Säännölliset
Jalkojen
3
Yli kymmenkertainen
käynnit
jalkaterapeutilla
Omahoidon tehostus
Tarkastus vastaanotolla
Verenkiertohäiriöiden
tutkiminen ja
hoitomahdollisuuksien
selvittäminen
Yksilöllisten
tukipohjallisten tai
erikoisjalkineiden tarpeen
arvio
käynnit
jalkaterapeutilla
Valmius ongelmien
hoitoon
Yksilöllisten
tukipohjallisten tai
erikoisjalkineiden tarpeen
arvio
JALKOJEN KUORMITUSALUEET
DIABEETTINEN NEUROPATIA

noin 23-42 % diabeetikoista esiintyy

hermosoluihin kertyy sokeria, joka muuttuu sorbitoliksi
 hermojen sisältämät valkuaiset sokeroituvat

hermoihin menevät pienet valtimot ahtautuvat

vähentää hikirauhasten toimintaa jaloissa
DIABEETTINEN NEUROPATIA
Neuropatian muoto
Seuraus
Tuntohermovaurio
Kosketus-
ja kiputunto heikkenevät
Hermosärkyä esiintyy
Jalan kuormittumista tai jalkineiden
vierasesineitä ei huomaa
Liikehermovaurio
Jalan
Tahdosta riippumattoman hermoston vaurio
Jalan
asento muuttuu
Syntyy virheasentoja ja kovettumia
hikoilu vähenee
Jalan iho kuivuu ja halkeilee
Jalkapöydän alueen oikovirtaus
valtimoista laskimoihin lisääntyy
DIABEETIKON NEUROOSTEOARTHROPATIA=
Charcot`n jalka




nivel- ja luusto sairaus, kehittyy hermosairauksen
seurauksena
melko harvinainen
taudin tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, monet tekijät
vaikuttavat
Charot`n jalka kuvattiin ensimmäisen kerran kupan
aiheuttamaan hermovaurioon liittyvänä

tulehduksellinen prosessi
 vilkastuttaa jalan verenkiertoa
 aktivoi luun hajoamista ja luiden pirstoutumista
 jalan normaali anatominen rakenne muuttuu,
virheasennot
 tavallisimmin jalkaterän keskiosassa
Charot`n JALAN TAUDINKUVAN KOLME
VAIHETTA

Alkuvaiheen oireet:
 kuumotus, punoitus, turvotus
 pientä kipua
 röntgenkuvassa ei näy muutoksia
 magneettikuvassa voi näkyä jalan luiden turvotusta

Seuraavan vaiheen oireet:
 jalan luissa nähdään murtumia, pirstoutumisia ja
paikallaan siirtymisiä, jotka johtavat jalan pitkittäisholvin
laskeutumiseen

muutokset näkyvät tavallisessa jalan röntgenkuvassa

Kroonisessa vaiheessa:
 tulehdukselliset oireet väistyvät
 syntyneet murtumat alkavat luutua
 luuston mineraalitiheys lisääntyy
 syntyneet jalan virheasennot jäävät ja voivat aiheuttaa
jalkahaavan
Charot`n JALKA
JALKAHAAVAN DIAGNOSTIIKKA JA LUOKITTELU
NEUROPAATTINEN JALKAHAAVA







jalan kuormitusalueella
yleensä paikallinen ihon kovettuma ollut ensin
yleensä pyöreä tai soikea
pohjaltaan punainen, ympäröi 1-5 mm leveä, paksu,
kova , vaalea reunus
voi olla katteinen
jalan verenkierto normaali
täysin kivuton
NEUROPAATTINEN JALKAHAAVA
Haavaa ympäröivä kovettuma ja haavassa oleva
kate poistetaan mekaanisesti esimerkiksi veitsellä

tutkitaan jalan kosketustunto

monofilamenttikoe ( nailonlangalla 3-5 eri kohdasta,
varpaista, päkiöistä, kantapäästä )

värinätunnon tutkiminen ääniraudan avulla

potilaan kyky havaita lämpötilaeroja, kylmä/ kuuma
vesi
MONOFILAMENTTIKOE
Löydös
Tulkinta
Tutkittava kykenee tuntemaan
testattavalla alueella kaksi
kolmesta painalluksesta
Suojaava tunto tallella
Tutkittava ei kykene
tunnistamaan tutkittavilla
alueilla kahta kolmesta
Suojaava tunto puuttuu,
kyseessä on riskijalka
MONOFILAMENTTIKOE
ISKEEMINEN HAAVA

raajan kärkiosissa
 kantapää
 varpaat
 jalan ulkoreuna
 joskus säären alueella


usein kivulias
haavaa ympäröivä iho ohut

jalka viileä, väri muuttunut ( punakka tai kalpea)
ISKEEMINEN HAAVA

katkokävelyoire

yöllinen kipu joka helpottaa kun jalkoja roikottaa sängyn
reunalla istuen

Doppler- ultraäänitutkimus
 tutkitaan jalan verenkierto
 nilkan ja olkavarren verenpaineiden suhde
 heikentynyt verenkierto jos nilkka-olkavarsipaine
indeksi on alle 0.9
JALKAHAAVAN EHKÄISY

Potilasohjaus
 jalkojen omatoiminen hoito ja seuranta

Sopivan jalkineen valinta
 valinta käyttötarkoituksen mukaan
DIABEETIKON JALKOJEN OMAHOITO

jalkojen säännöllinen seuranta päivittäin
 hiertymät
 rakot
 haavan alut
 ihonsisäiset verenvuodot

kynnet sopivan mittaiset
 liian lyhyet kynnet altistavat kynsivallin tulehduksille

jalkahaavan laukaisevana tekijä on useimmiten ulkopuolinen
 sopimaton jalkine
 jalkineeseen jäänyt vierasesine
 omatoiminen liiallinen kovettumien ja känsien mekaaninen hoito

suojatunnon puute
 altistaa helposti kylmän ja kuuman aiheuttamille ihovaurioille
PÄIVITTÄISET JALKOJENHOITO-OHJEET
JALKOJEN RASVAUS

Jalat rasvataan rasvaisilla perusvoiteilla kerran tai kahdesti
päivässä

Rasva levitetään puhtaisiin jalkoihin

Kovettuma-alueille rasva hierotaan kaksin käsin
KYNSIEN HOITO

Kynnet leikataan parin viikon välein, ei liian lyhyeksi

Kynnen tulee tuntua varpaanpäätä painettaessa

Kynnen leikkauksessa noudatetaan varpaan pään muotoa
kulmia kadottamatta
JALKAVOIMISTELU

Jalkavoimistelulla vahvistetaan jalan pieniä lihaksia ja
estetään nivelten jäykistymistä



nilkkoja ojennetaan ja koukistetaan
varpaita haritetaan
varpailla poimitaan lattialta pieniä esineitä esim.
avaimet
JALKAHAAVAN KONSERVATIIVINEN HOITO
KEVENNYSHOITO

välittömät jalkahaavan kevennystoimet
 lepo
 askelien välttäminen
 kyynärsauvojen käyttö
HOITOKENKÄ JA
KEVENNYSPOHJALLISET


valitaan käyttötarkoituksen mukaan
haava jalan etuosassa, päkiässä tai varpaissa
 käytetään jalan etuosaa keventävää hoitokenkää

haava kantapäässä
 käytetään kantapäätä keventävää hoitokenkää

käytä oikein
kyynärsauvojen käyttö
nopeuttaa päkiän alueen neuropaattisen haavan
parantumista
käytettävä jokaisella askeleella



KEVENNYSKIPSI JA ILMATÄYTETYT LASTAT

jos hoitokengän ja kevennyspohjallisen käyttö ei johda
haavan paranemiseen muutamassa kuukaudessa

umpinainen tai avattava
VARAUSKIELTO




Charcot`n jalan tärkein hoito
vältetään virheasentojen synty
kevennyshoito 2-6 kk
luun hajoamista estävät lääkkeet
ERILAISIA KEVENNYSHOITOJA
TÄMÄ EI OLE KEVENNYSHOITOA !
JALKAHAAVAN PAIKALLISHOITO

haavaa puhdistava hoito
 neuropaattista haavaa ympäröivä kovettuma ja kuollut kudos
poistetaan mekaanisesti veitsellä
 entsymaattinen paikallishoitoaine ( käyttö vain rajallisen ajan )
 toukkahoito
 hautovia haavanhoitotuotteita vältettävä
 iskeeminen haava pidetään kuivana verisuonikirurgista
toimenpidettä

haavan verhoutumista edistävä hoito
 kasvutekijävalmisteet
 tekoiho

alipaineimuhoito

Haavanhoitotuotteet
 ei saa vahingoittaa haavapintaa
 haavaan tarttumattomia
 kohtuuhintaisia
JALKAHAAVAN KIRURGINEN HOITO

poistetaan leikkaamalla kaikki kuollut ja huonokuntoinen
infektoitunut kudos, tehdään leikkaussalissa

yksikertainen haavarevisio voidaan tehdä ilman puudutusta
tai anestesiaa
DIABEETIKON JALKAHAAVAN
PAIKALLISHOITO

haava infektoituu usein
 erityisesti syvät ja luuhun saakka ulottuvat haavat
 tukkiva valtimotauti
 laaja-alainen infektio, yleisinfektio
 suonensisäinen antibioottihoito
 sairaalahoito

viikon antibioottikuurit usein liian lyhyitä
 klindamysiini, amoksisilliini

osteomyeliitti, osteiitti
 vähintään 3 kk kestävä antibioottihoito
 tarvittaessa luun kirurginen poistaminen
DIABEETIKON KULTAISET SÄÄNNÖT

älä kulje avojaloin ulkona eikä sisällä jos suojatunto on
heikentynyt

käytä puhtaita ja sopivan kokoisia sukkia

käytä sopivia jalkineita

ennen jalkineen laittamista, tunnustele aina käsin ettei
jalkineissa ole mitään ylimääräistä

älä seiso auringossa kuuman metallin päällä, äläkä nosta
saunassa jalkoja lauteiden yläpuolelle

käytä pakkasella riittävän tilavia kenkiä
 sisään mahtuu lämpimät sukat
 varpailla tilaa liikkua

älä lähde uusilla kengillä heti pitkälle kävelylenkille

älä hoida itse känsiä tai kovettumia, annan asiantuntijan
tehdä

näytä jaloissa havaitsemasi poikkeavat löydökset
asiantuntijalle
 esim. kynsivallin punoitus ja eritys