Toimintaa, vuoropuhelua, vertaistukea
Toimintaa, vuoropuhelua, vertaistukea Kodin ja koulun yhteistyön uudet muodot Opettajan opas Esipuhe Oppaaseen on koottu uudenlaisia kodin ja koulun yhteistyön muotoja. Ne ovat syntyneet Helsingin perusopetuksen Vanhemmuuden tuki -hankkeessa opetus- ja kulttuuri ministeriön rahoituksella. Hankkeessa mukana olleet koulut ovat kutsuneet huoltajia aktiivisesti mukaan kodin ja koulun yhteistyöhön sekä kehittäneet toimintamalleja, jotka ilahduttavat koko perhettä. Uusi opetussuunnitelma korostaa huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Hyvään kodin ja koulun yhteistyöhön kuuluvat toiminnallisuus, dialogi sekä huoltajien keskinäinen verkostoituminen ja vertaistuki. Tavoitteena on ollut luoda sellaisia kodin ja koulun yhteistyömuotoja, jotka huomioivat perheiden moninaisuuden, erilaiset tarpeet ja lähtökohdat. Koulun tehtävänä on kutsua huoltajia yhteistyöhön ja jatkuvasti kehittää omaa toimintaansa niin, että yhteistyö pysyy vireänä. Hyvän ja vireän yhteistyön tuloksia ovat hyvinvoiva koulu ja oppilas sekä hyvät opppimistulokset. Lasten ja nuorten maailmaan kuuluu uusia asioita, esimerkiksi digitaalinen pelaaminen ja sosiaalisen median käyttö, joiden kohtaamisessa koulu voi auttaa vanhempia. Se voi tarjota kasvatuskumppanuutta sekä mahdollisuutta pohtia ratkaisuja eri asioihin yhdessä. Opas sisältää paljon esimerkkejä, joita lukiessa voi miettiä, mikä sopisi juuri minulle ja meidän koulullemme. Ehkä se on teehetki oppitunnin yhteydessä, tyttöryhmä harrastusta kaipaaville tai toiminnallinen vanhempainilta pelaamisesta. Oppaassa on mukana valmiita malleja ja materiaaleja, joiden avulla voi lähteä järjestämään toimintaa. Mukana on myös koulun henkilökunnan, vanhempien ja lasten näkemyksiä. Hyvä kodin ja koulun yhteistyö on koululle arvokas voimavara. Sen kehittämiseen kannattaa laittaa aikaa ja vaivaa. Tavoitteina ovat hyvä kouluviihtyvyys ja oppimistulokset ja toisaalta perheiden tukeminen siinä, että heidän lapsensa oppivat ja kasvavat sekä kiinnittyvät suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan. Antoisia luku- ja toteuttamishetkiä! Kirsi Verkka opetuskonsultti perusopetuslinja, opetusvirasto Käytännöt ovat syntyneet Helsingin opetusviraston Vanhemmuuden tuki -hankkeessa vuosina 2013–2014. Hanke on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen myönnetyllä erityisavustuksella. 2 ”Tavoitteina ovat hyvä kouluviihtyvyys ja oppimis tulokset ja toisaalta perhei den tukeminen siinä, että heidän lapsensa oppivat ja kasvavat sekä kiinnittyvät suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan.” Sisällysluettelo 4 Vanhempien tapaamisten vuosikello 5 Ravintolapäivä 6 Kouluruokailta 7 Tee- ja kahvihetket 8 Liikunnalliset perheillat 9 Tyttöjen ryhmä 10 Läksy- ja kulttuuriryhmä 11 Harrastetoimintaa vanhemmille 12 Varttimalli 14 Keskustelevat vanhempainillat 16 Toiminnalliset vanhempainillat 17 Pelitaitoillat 19 Muistilista suunnittelun tueksi 3 Vanhempien tapaamisten vuosikello Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja yhdessä suunniteltu vanhempien tapaamisten vuosikello on tasavertainen kaikille. Myllypuron ylä asteen koulun työryhmä laati kodin ja koulun yhteistyön vuosikellon, johon on kirjattu kaikki lukuvuoden aikana tapahtuvat kodin ja koulun yhteistyön muodot. Näin syntyy hyvä kokonaiskuva siitä, millaista yhteistyötä kunkin vuosiluokan oppilaat saavat oppimisen ja hyvinvoinnin tueksi. Myllypuron kokemusten mukaan vuosikello on auttanut opettajia koulutyön jäsentämisessä ja jaksamisessa. Huoltajat ovat saaneet tarpeeksi ajoissa tiedon, mistä ja milloin heidän kanssaan ollaan yhteyksissä. Kodin ja koulun yhteistyö on siis saanut selkeät ja yhdessä sovitut raamit. Näin alkuun 1. Perustakaa porukka Myllypurossa ohjelman kokoavat oppilashuoltoryhmä ja johtoryhmä ja siitä päätetään yhdessä. 2. Suunnitelkaa vuosikello Ideoinnin pohjaksi esimerkki Myllypuron yläasteen koululta. Syyslukukausi Kevätlukukausi Elokuu Valmistava ryhmä: Alkutapaamiset alkavat 7. luokat: Vanhempainilta 10. luokat: Alkuhaastattelut, oppilas ja huoltaja Lukuvuositiedote kotiin Syyskuu 7. luokat: Vanhempainvartit alkavat Erityisluokat ja muut erityisen tuen oppilaat: HOJKS-tapaamiset alkavat Lokakuu 8. ja 9. luokat: Vanhempaintapaamiset alkavat väliarviointilomakkeen antamisen jälkeen Valmistavat luokat: Opinto-ohjelmatapaamiset alkavat 9. ja 10. luokkalaisten jatko-opintoilta Marraskuu 10. luokka: Vanhempainilta Kaikki luokat: Wilma-vanhempainilta ja Wilma-klinikat Joulukuu Joulujuhla, huoltajat tervetulleita Tammikuu Tulevien 7.-luokkalaisten huoltajien info 9.- ja 10.-luokkalaisten lukioinfo 8.-10.-luokkalaiset sekä valmistavat: työnhakuilta Helmikuu Valmistavat: Vanhempainilta Kaikki luokat: alle 7 keskiarvon vanhempainilta Maaliskuu 8. luokat: Vanhempainilta Valmistavat: Loppupalaverit alkavat Huhtikuu Valmistavat: Palaverit jatkuvat Toukokuu Tulevien 7. erityisluokkalaisten vanhempainilta Valmistavat: Siirtopalaverit jatko-opintoihin Kevätjuhla, huoltajat tervetulleita Tutustukaa materiaaleihin Vuosikello_Myllypuron ya Vanhempaintapaamisten aiheet luokittain ja valmistava_Myllypuron ya Kysykää lisää Tiina Valtonen, oppilaanohjaaja, Myllypuron yläasteen koulu 4 Ravintolapäivä Vesalan yläasteen koulu on osallistunut yleiseen ravintolapäivään omalla tapahtumallaan. Perheet ovat olleet suuressa roolissa päivän järjestelyissä. Ravintolapäivä on auttanut rakentamaan luottamusta vanhempien ja koulun henkilökunnan välille, ja hauskan tapahtuman suunnittelussa ollaan oltu yhdenvertaisia toimijoita. Näin alkuun 1.Kutsukaa vanhemmat ideoimaan Kutsukaa vanhemmat suunnittele maan ravintolapäivän ruokia ja toteuttamista. Lähettäkää viestiä Wilman ja lasten kautta. Vesalassa asiasta ensimmäisenä innostuneet somaliäidit houkuttelivat muita äitejä mukaan. Ensimmäiseen kokoukseen osallistui kymmeniä vanhempia ja lapsia sekä opettajia mukaan lukien somalikielen opettaja. • Työnjako: - Ruuanlaittoryhmä: menu, raakaaineet ja ruuanlaitto - Vesalassa maukas ja edullinen somaliruoka; raaka-aineet kotitalousopettajan kautta - Tarjoiluryhmä: ruuan tarjoilu, take away -mahdollisuus, ravintolan sisustus - Markkinointiryhmä: Facebook, julisteet lähikauppoihin ja tien varteen - Työvuorot ravintolapäivänä klo 8–12 ja 12–16 2. Laatikaa suunnitelma Organisoitukaa ryhmiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat asioita. Vesalan somalihenkinen ruokalista • Täytettyjä kasvis- ja lihanyyttejä • Kanaa ja riisiä • Kaneli-kardemummavanukas ja tee Muistilista suunnittelun tueksi • Paikka ja ajankohta: Vesalassa kotitalousluokka ja ruokala; auki ravintolapäivänä klo 10–14 • Budjetti: Vesalassa 100 henkeä yht. 200 e Vinkit onnistumiseen • Kääntäkää roolit eli antakaa vanhempien johtaa suunnittelua ja toteutusta – siis toimia asiantuntijoina. • Vaihtakaa ruokakulttuuria tapahtumittain. • Käyttäkää saamanne tuotot seuraavan ravintolapäivän toteuttamiseen. Tutustukaa materiaaliin Ravintolapäivä (Prezi-esitys) Kysykää lisää Niina Halonen-Malliarakis, apulaisrehtori, Vesalan yläasteen koulu 5 ” Ravintolapäivä lähensi osallistujien välejä, sillä roolit vaihtuivat. Somali vanhemmat saivat johtaa, näyttää osaamistaan ja tutustuttaa kulttuuriin sa omilla ehdoillaan. He olivat todella ylpeitä tekemästään. Nykyisin suhteemme ovat vuoro vaikutuksellisemmat ja helpommat. Meitä koulun toimijoita kuunnellaan eri tavalla kuin ennen. ” Niina Halonen-Malliarakis, apulaisrehtori Kouluruokailta Puotilan ala-asteen koulu on järjestänyt kouluruokaillan vanhemmille. Koulu ruokailu kiinnostaa vanhempia ja herättää tunteita; jokainen muistaa omien kouluvuosiensa kouluruuat. Kouluruokaillassa koulu on voinut tarjota ajantasaista tietoa ja keskustelua kouluruuasta. Idean takaa löytyy Puotilan vanhempainyhdistys, joka on halunnut tutustuttaa vanhempia ja koulun henkilökuntaa toisiinsa. Näin alkuun 1. Kerätkää porukka Puotilassa illan organisoivat vanhempainyhdistys ja rehtori. He ottivat yhteyttä opetusviraston ruokapalvelupäällikköön, joka yhdessä palveluntuottajan ja koulun kanssa järjesti tapahtuman. 2. Laatikaa ohjelma Puotilan laatima noin tunnin mittainen ohjelma eteni näin • Rehtorin alustus • Keittiöhenkilökunta esittäytyi ja keskustelua vanhempien kysy mysten pohjalta • Ruokien maistaminen: makaroni laatikko, risotto, kasvisruoka • Keskustelu jatkui Vanhempien kysymyksiä • Millainen prosessi ruuanvalmistus on ja entä tarjoilu omassa koulussa? • Mikä on ravinnon merkitys oppi laalle (kylläisyys, oppiminen)? • Miten ruokalistat rakentuvat? • Mitkä ovat lasten suosikkiruokia? • Mitkä ruuat ovat poistuneet koulujen ruokalistoilta? • Millaisia salaatteja koulussa syödään? • Mitkä ovat eri ruokien, esim. kasvisruokien raaka-aineet ja ravintoarvot? • Saavatko oppilaat puhua ruokailun aikana? • Mikä on opettajien rooli ruokailun aikana? • Miten ruokatoiveita voi esittää? 3. Päättäkää ajankohta • Järjestäkää tilaisuus arkipäivänä alkuillasta, kun vanhempien työpäivä on päättynyt. Pyytäkää vanhempia ilmoittautumaan sitovasti ennakkoon. Näin keittäjä voi laskea ruuan menekin. Kysykää lisää Tuomo Tommola, rehtori, Puotilan ala-asteen koulu 6 ”Vanhemmat olivat tyy tyväisiä iltaan. He saivat paljon uutta tietoa koulu ruokailusta, esimerkiksi, että keittäjällä on jossakin määrin vapauksia valita, mitä ruokia hän kouluunsa tilaa. Kouluissa on myös aina välillä toiveruokapäi viä, jolloin tarjoillaan oman koulun oppilaiden toivomia ruokia.” Tytti Ankeriasniemi, vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Tee- ja kahvihetket Vesalan yläasteen ja Mellunmäen ala-asteen koulut ovat järjestäneet rentoja tee- ja kahvihetkiä, joissa on juotu teetä ja juteltu vapaamuotoisesti. Erityisesti maahanmuuttajataustaisille vanhemmille epämuodolliset tapaamiset ovat tarjonneet mukavan väylän tutustua kouluun ja toisiin vanhempiin. ”Ei tarvitse sitoutua mihinkään, vaan vain tulla paikalle. Tämä synnyttää kivan ilmapiirin.” Näin alkuun 1. Keskittykää teenjuontiin Vesalassa teemana on ollut “terve tuloa teelle ja juttelemaan koulun henkilökunnan kanssa”. Henkilökunta ei siis ole laatinut mitään ohjelmaa. Mellunmäessä vanhemmat on kutsuttu aamukahville, joka on pidetty aamun ensimmäisen oppitunnin yhteydessä. Kunkin luokan opettaja on vastannut tarjoilujen esille laittamisesta. Aluksi lapset ovat voineet esim. laulaa pienen laulun. Sen jälkeen vanhemmat ovat saaneet seurata lapsensa oppimista hänen pulpettinsa vieressä ja syödä aamupalaa. 2. Valitkaa ajankohta Esimerkiksi marraskuu ja maaliskuu voivat olla hyviä ajankohtia riippuen muista vanhempien tapaamisista. Niina Halonen-Malliarakis, apulaisrehtori Vuosikelloon voivat kuulua esim. syksyllä vanhempainilta ja vanhempainvartti ja keväällä tee- ja kahvihetki. Vinkit menestymiseen • Ette voi tiedottaa liikaa: Wilma, lasten vanhemmilleen tekemät kutsut ja henkilökohtaiset muistutusviestit päivää ennen käyttöön: “Äiti ja isä, tulkaa kanssani aamupalalle kouluun!” • Esimerkiksi leipää, leikkeleitä ja hilloa, kurkkua, kahvia, teetä ja sympatiaa – pieni syötävä takaa onnistuneen teehetken! • Muistakaa laittaa esim. juusto ja kalkkunaleikkele eri lautasille kulttuurisyistä. ”Olen valinnut matema tiikan oppitunniksi, koska olen voinut antaa ohjeet itsenäiseen työskentelyyn ja kierrellä sen jälkeen luokassa. Vanhemmat ovat saaneet seurata, kuinka heidän lapsensa ottaa esi merkiksi palikat avukseen ja alkaa tehdä tehtäviä. Moni vanhempi on kysynyt, mitä nuo ovat, ja keskuste lua on riittänyt.” Erja Ursin, luokanopettaja Kysykää lisää Erja Ursin, luokanopettaja, Mellunmäen ala-asteen koulu Niina Halonen-Malliarakis, apulaisrehtori, Vesalan yläasteen koulu 7 ”Olipa kiva tilaisuus! Järjestättekö tällaisen myös ensi vuonna?” Vanhempien palaute oppitunnin seuraamisesta Liikunnalliset perheillat Soinisen koulu on järjestänyt liikunnallisia perheiltoja. Liikkumisen ja hauskanpidon rinnalla vanhemmat ovat voineet jutella keskenään ja opettajien kanssa. Illat ovat houkutelleet kouluun vanhempia, jotka eivät tule perinteisiin vanhempainiltoihin ja avointen ovien päiviin. Soinisen vanhemmat ovat pitäneet iltojen perhekeskeisyydestä ja vapaamuotoisuudesta – vanhemmat ovat rohkaistuneet osallistumaan, vaikka suomen kieli ei sujuisikaan niin hyvin. ”Kerho on kiva. Pidämme juoksukisan matkalla kerhoon. Minä saavun ensimmäisenä, sitten sisarukset ja äiti.” Selina, oppilas Näin alkuun 1. Kerätkää porukka Soinisen koulun tiimiin kuului opettajia, ohjaajia, avustajia sekä vanhempainyhdistyksen jäseniä. Paikallinen urheiluseura toimi yhteistyökumppanina. 2. Valitkaa lajit Kokeilkaa erilaisia liikuntamuotoja. Voitte keksiä lajeja itse, esimerkiksi Soinisen tiimi ideoi tasoeroja karsivia lajeja, kuten ilmapallosulkapallon, muovipatukkasählyn, istumalento pallon ja jättipallon heittelyn. Muita lajeja ovat olleet erilaiset pallopelit ja viestit sekä pingisharjoitukset. Suomen Pöytätennisliiton edustajat vetivät yhdet harjoitukset, joihin kuului mm. pingispallon puhaltamista. 3. Muutakin kuin liikuntaa? Syödäänkö illan lopuksi iltapala vai pidetään kenties nyyttärit? 4. Päättäkää ajankohta ja paikka Ajankohdan pitää sopia perheiden arkiaikatauluun. Soinisen koulu järjesti lukukauden aikana viisi iltaa liikuntasalissa maanantaisin klo 17.30–19. Vinkit onnistumiseen • Hankkikaa kerhoon houkuttelevia liikunta- ja urheiluvälineitä, kuten jättipalloja. Kertokaa lapsille koulussa, että niitä käytetään liikuntailloissa. • Soinisen koulu on osallistunut Liikkuva koulu -ohjelmaan ja saanut välineitä sitä kautta. Kysykää lisää Sanna Kotkaslahti, luokanopettaja, Soinisen koulu 8 • Tehkää illan ohjelmasta joustava, että se ei mene sekaisin, jos osallistujia on vain kourallinen. Soinisen koulun osallistujamäärä on ollut yleensä n. 20. • Huomioikaa lasten ja vanhempien toiveet. Soinisessa haluttiin hippa leikkejä ja jalkapalloa. Lapset ja vanhemmat voivat pelata sekajoukkueissa tai toisiaan vastaan. Tyttöjen ryhmä Keinutien ala-asteen koulu on vetänyt tyttöryhmää. Keinutien koulussa huomattiin, että monilta maahanmuuttajataustaisilta tytöiltä puuttuu harrastus. Tyttöjen ryhmässä tytöt saavat harrastaa ja tutustua koulun toimijoihin sekä kotikaupunkiinsa. Myös vanhemmat ovat olleet tervetulleita tutustumaan kerhon toimintaan, ja jotkin kerhokerrat on pidetty yhdessä äitien kerhon kanssa. Näin alkuun 1. Perustakaa tiimi Varmistakaa, että teillä on kaksi vetäjää kunkin tyttöryhmän tapaamiseen – tyttöenergia on vahvaa. Keinutiellä ohjaajiin on kuulunut opettajia, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulunkäyntiavustaja. 2. Suunnitelkaa ohjelma, paikka ja ajankohta Suunnitelkaa ohjelmaa ja huomioikaa myös koulun ulkopuolisten toimijoiden tarjoama apu. Keinutien koulu sai apua tyttöjen kasvua tukevalta Helsingin Tyttöjen talolta. Tapaamiset kannattaa pitää heti koulun jälkeen, jolloin ne niveltyvät osaksi koulupäivää. Keinutiellä kokoonnuttiin keskiviikkoisin klo 14–15.30. Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa tytöt saivat kertoa odotuksistaan, jotka huomioitiin ohjelmassa. Mahdollisia tapaamisten aiheita • Kaverikoiratoiminta • Retket: Eläinmuseo, Fallkullan kotieläinpiha, Tyttöjen Talo, Helsingin keskusta, Hop Lop • Äitienpäiväkahvit – myös siskot mukaan • Askartelu ja käsityöt Vinkit onnistumiseen • Ottakaa tytöt mukaan ohjelman suunnitteluun. Toiveiden huomioiminen lisää motivaatiota osallistua tapaamisiin. • Pitäkää osallistumisen kynnys matalana: antakaa ihmisten tulla ja mennä mielensä mukaan. • Tiedottakaa tyttöryhmästä vanhemmille hyvissä ajoin ja kertokaa, että he ovat tervetulleita tutustumaan. Keinutien lasten vanhemmat ovat tehneet näin. Muistakaa myös pyytää retkiluvat. ”Toimintaan pitää suhtautua rennosti, sillä se on koulu työtä vapaampaa. Esimerkiksi meillä tytöt ovat hakeneet tilaa puhumalla hyvinkin kovaäänisesti ja alleviivaa malla itseään ja ryhmää.” Sari Penttinen, apulaisrehtori F: ”Tää on ihan kivaa me tehdään kaikkea, leivotaan ja sellaista.” M: ”Joskus on syöty niitä (leivonnaisia) ja joskus ei. Kotiinkin saa viedä, jos on tehty paljon.” F: ”Viimeksi tehtiin hanskoista pupuja ja sukista hirviöitä.” M: ”Annoin äidille sellaisen hirviön.” Farhiyo ja Matilda, oppilaat Kysykää lisää Sari Penttinen, apulaisrehtori, luokanopettaja, Keinutien ala-asteen koulu 9 Läksy- ja kulttuuriryhmä Maunulan ala-aste perusti läksy- ja kulttuuriryhmän 1.–2.-luokkalaisille englanninkielisen opetuksen oppilaille. Vanhemmat olivat jo useaan otteeseen toivoneet, että lapset saisivat tukea läksyjen tekoon – onhan englanti vain harvojen äidinkieli. Läksy- ja kulttuuriryhmä on edistänyt myös kulttuurien välistä ymmärrystä. Näin alkuun 1. Tehkää tilasta houkutteleva Maunulassa kerhoa vetänyt opettajakaksikko rakensi luokkaan beduiini teltan kankailla ja harjanvarsilla, jonka suojissa kerho on osittain toiminut. Ryhmä on vieraillut museoissa ja tehnyt oman museon. Kukin lapsi on askarrellut yhden tai useita museoesineitä ja keksinyt niiden alkuperään liittyvät tarinat. Lopuksi aikuiset on kutsuttu näyttelyyn. 2. Suunnitelkaa paljon ohjelmaa Varatkaa riittävästi aikaa tapaamiselle, jotta siihen mahtuu muutakin kuin läksyjen tekoa. Maunulassa maanantain kaksituntiseen on kuulunut aina: • oppilaiden tuoman välipalan syöminen • läksyjen tekeminen • kulttuureihin tutustuminen Vinkit onnistumiseen • Kertokaa, että vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan ryhmän tapaamisia. Se herättää luottamusta. • Mielikuvituksellinen oppimis ympäristö innostaa lapsia. • Skypellä saa maailman luokka huoneeseen – mitä muita tietoteknisiä sovelluksia voisi hyödyntää? • Osallistuminen on oppilaista kivaa, kun läksyt eivät ole kerhon ainoa sisältö. Maunulassa on muun muassa soitettu puheluita Malawin ja Japanin koulu laisille Skype-puhelimen avulla ja tehty museoprojekti. ”Lapset saavat itse valitse mistaan materiaaleista työstää omaa kulttuuritaus taansa vahvistavaa projektia. Koko toiminta pohjautuu vahvasti lapsilähtöisyyteen ja lapsen omaehtoisesti kek simään tarinaan. Tärkeintä on antaa tilaa lapsen ideoille ja mielikuvitukselle.” Kirsi Strohbehn, luokanopettaja Kysykää lisää Kirsi Strohbehn, luokanopettaja, Maunulan ala-aste 10 Harrastetoimintaa vanhemmille Keinutien ala-asteen koulu on järjestänyt toimintaa äitien ryhmälle, ja Puotilan ala-asteen koulussa on toimittu oppilas–huoltajaryhmässä. Äitien ryhmä on tarjonnut kotiäideille ja muillekin äideille matalan kynnyksen harrastetoimintaa. Vanhemmat ovat saaneet vertaistukea toisiltaan ja tutustuneet samalla koulun henkilökuntaan. Näin alkuun 1. Perustakaa tiimi Jos saatte aktivoitua useamman opettajan mukaan, vanhemmat pääsevät tapaamaan koulun henkilökuntaa monipuolisesti. Suunnittelutiimiin voi kuulua myös huoltaja. 2. Ideoikaa ohjelma Kuulostelkaa vanhemmilta, millainen toiminta kiinnostaa heitä. Puotilassa päädyttiin tekemään koruja kierrätysmateriaaleista, koska se ei vaadi tiloilta mitään erityistä. Keinutiellä on kokeiltu monipuolista ohjelmaa: • Askartelu ja käsityöt, esim. luku- ja nuppineulatyynyjen ompeleminen • Vuoden pakolaisnaisen tapaaminen • Hammashoitajan ja neuvola terveydenhoitajan tapaaminen • Naurujooga • Yhteinen ohjelma tyttöryhmän kanssa, esim. vierailu Tyttöjen Talolle, äitienpäiväkahvit 3. Miettikää paikka ja ajankohta Koulu on luonteva paikka tapaamisille. Varmistakaa, että ajankohta todella sopii vanhempien aikatauluun. Keinutien äitiryhmä tapasi keskiviikkoisin klo 14–15.30 eli samaan aikaan kuin tyttöryhmä. Puotilassa lasten ja huoltajien harrastusillat pidettiin työpäivän jälkeen. Vinkit onnistumiseen • Aloittakaa ryhmätoiminta maltil lisella määrällä tapaamiskertoja, esim. 3 voi olla riittävä. Oppikaa kokemuksista ja kysykää vanhempien toiveita tulevaisuuden toiminnalle. • Pohtikaa, onko ryhmänne toiminta tarkoitettu vain äideille vai saavatko myös lapset tulla mukaan? Vai olisiko lapsille hyvä järjestää lastenhoitoa? Kysykää lisää Sari Penttinen, apulaisrehtori, luokanopettaja, Keinutien ala-asteen koulu Tuomo Tommola, rehtori, Puotilan ala-asteen koulu 11 ”Äidit innostuivat ompele maan yhdessä tyttöjen kans sa, ja tyynyjä ekaluokka laisille syntyi valtava kasa.” Sari Penttinen, apulaisrehtori ”Meillä oli kimmokkeena saada äidit ompelemaan, mutta selvisi, että he eivät osaa. Yhteinen juttu löytyi kin koruhommasta.” Tuomo Tommola, rehtori Varttimalli Ylä-Malmin peruskoulun opettajat ovat kehittäneet yhteisesti käytettävät arviointikeskustelulomakkeet vanhempainvarttien rungoiksi. Lomake auttaa keskittymään tärkeisiin asioihin. Myllypuron yläasteen koulussa on myös mietitty etukäteen, mitä asioita kullakin luokalla tulee käydä läpi. Kerran vuodessa pidettävään keskusteluun osallistuvat vanhemmat, oppilas ja opettaja. Varttimalli auttaa opettajaa rakentamaan koulun ja kodin yhteistyötä. Opettajalla on tilaisuus keskustella vanhempien kanssa oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisesta. Varteissa on myös tärkeää kuunnella huoltajien ja oppilaan mielipiteitä sekä näkemyksiä. ”Kuunnelkaa huoltajien toiveita. Millaisen yhteistyön koulun kanssa he kokevat hyödylliseksi?” Tiina Valtonen, oppilaanohjaaja Näin alkuun Ylä-Malmin varttimalli 1. Tutustukaa lomakkeisiin Ylä-Malmin opettajat ovat tehneet kuusi lomaketta eri luokka-asteille: 1.–2.-luokat, 3.–4.-luokat, 5.–6.-luokat, 7. luokka, 8. luokka, 9. luokka. Esimerkiksi 1.–2.-luokkien lomakkeessa kysytään perusasioita, ja yläasteen lomakkeissa kannuste taan pohtimaan myös kullakin luokalla päättyviä aineita ja niiden tavoitearvosanoja päättöarviointiin sekä jatko-opintoja. 2. Antakaa arviointikeskustelulomake kotiin täytettäväksi Ideana on, että oppilas (yhdessä huoltajien kanssa) arvioi omaa koulunkäyntiään lomakkeen avulla jo ennen keskustelua. 3. Kirjatkaa sovitut asiat ylös Lomakkeen avulla opettaja, oppilas ja huoltajat voivat valikoida keskustelun aiheiksi lapsen kannalta tärkeimmät asiat. Kun keskustelu on käyty, voitte tehdä vapaaehtoisen sopimuksen. Siihen kirjataan oppilaan tavoitteet sekä koulun ja kodin tuki. Esimerkki Myllypuron vanhempain vartin 7. luokan ohjelmasta 1. Valmistautukaa tapaamisiin esim. seuraavan listan avulla: • Tarkistakaa Wilmasta oppilaan poissaolot • Kysykää tarvittaessa lisätietoa aineenopettajilta ja erityisopettajilta • Tarkistakaa, tarvitaanko tulkki • Miettikää, tarvitaanko mukaan joku muu koulun henkilökunnasta 2. Käsitelkää seuraavat asiat A. Keskinäinen tutustuminen • Vanhemman näkemys omasta lapsestaan oppijana • Oppilaan oma näkemys itsestään oppijana B. Koulun käytänteiden esittely Lukuvuositiedotteen tärkeyden korostaminen, jossa on kirjattuna mm. seuraavat asiat: • Poissaoloasiat • Arviointikäytänteet • Koulun säännöt • Jälki-istuntokäytänteet • Uudet asiat yläasteella, esim. uudet oppiaineet, lyhenteet, luokkatilat, liikkuminen • Loma-anomukset • Koululääkäritapaamiset eri luokka-asteilla 12 C. Ryhmänohjauksen tehtävä ja ryhmänohjaajan rooli oppilaan koulunkäynnissä D. Wilman käyttö E. Oman äidinkielen opiskelun tärkeys F. Yleiset asiat • Ruokailu koulussa ja kotona • Nukkuminen • Harrastukset • Läksyjen teko • Kokeet ja niihin valmistautuminen • Vahvuudet ja ongelmat ennen ja nyt • Harrastukset G. Kaveri- ja kiusaamisasiat • Onko oppilaalla kavereita? • Kiusataanko oppilasta? • Onko omalla luokalla kiusaamista? • Kiusaako oppilas itse muita? • KiVa Koulu -käytänteiden esittely H. Hoito- ja yhteistyötahot, joista koulun on hyvä tietää I. Kodin toiveet koululle 3. Kuitatkaa tapaaminen pidetyksi Myllypurossa vanhempaintapaamisista on lista erityisessä kansiossa, johon tulee jokaisen oppilaan kohdalle vanhempaintapaamisen ajankohta sekä opettajan, oppilaan ja oppilaan huoltajan kuittaus osallistumisesta. Vinkit onnistumiseen • Hyvän ajankohdan löytäminen voi olla haastavaa. Yleensä heti aamusta tai myöhemmin päivällä toimii parhaiten sekä opettajille että perheelle. • Voi olla, että yläasteella nuoret eivät enää halua keskustella joistakin asioista niin avoimesti kuin alaasteella. Pakottaa ei voi. • Arviointilomakkeen käytöstä on hyvä tehdä yhteinen sopimus opettajakunnan kanssa. • Jos luokalle tulee kesken luku vuoden uusi oppilas, järjestäkää vanhempaintapaaminen mahdollisimman pian. Tutustukaa materiaaleihin Arviointikeskustelulomakkeet ja sopimuslomake_Yla-Malmin pk Vanhempaintapaamisten aiheet luokittain ja valmistava_Myllypuron ya Kysykää lisää Jenni Kaksonen, luokanopettaja, Ylä-Malmin peruskoulu Tiina Valtonen, oppilaanohjaaja, Myllypuron yläasteen koulu 13 ”On tärkeää keskustella asioista lapsen läsnä ollessa niin, että myös hän pääsee kertomaan koulunkäyntiinsä liittyvistä asioista. Yhteinen keskustelu luo turvallisuu dentunnetta ja lapselle ymmärryksen siitä, että koti ja koulu yhdessä tukevat lapsen kasvua ja oppimista.” Jenni Kaksonen, luokanopettaja ”Esimerkiksi 7. luokan luokanohjaajalle kaikki oppilaisiin liittyvä on uutta, joten arviointilomake tulee tarpeeseen. Oppilaille on tärkeää, että heidän asioi hinsa paneudutaan. Se on tärkeää heillekin, joilla kaikki on jo hyvin.” Helena Laksela, luokanohjaaja Keskustelevat vanhempainillat Vuosaaren ala-asteen koulu ja Vesalan yläasteen koulu ovat järjestäneet toiminnallisia vanhempainiltoja. Tällainen ilta on rakentunut jonkin vanhempia kiinnostavan teeman ympärille. Se on houkutellut osallistujiksi sellaisiakin vanhempia, jotka eivät innostu perinteisistä vanhempainilloista. Oppilaatkin ovat monesti osallistuneet iltaan. Vanhempainillassa vanhemmat kuulevat toistensa ajatuksia ja tutustuvat toisiinsa sekä koulun henkilökuntaan. Parhaimmillaan syntyy keskinäistä ymmärrystä ja vertaistukea, jotka tukevat koko luokkayhteisön oppimista ja hyvinvointia. Näin alkuun 1. Omin avuin vai ulkopuolisen kanssa? Vetäkää toiminnalliset vanhempain illat kokonaan itse tai ottakaa mukaan kollega tai järjestön asiantuntija. Vuosaaren ala-aste tilasi Mannerheimin lastensuojeluliitolta kullekin 5. ja 6. luokalle oman iltakoulun aiheesta lapsi sosiaalisessa mediassa. Iltakouluun osallistuivat kaikki oppilaat huoltajineen. 3.– ja 4.–luokkien oppilaille pidettiin oma sosiaalisen median oppitunti ja huoltajille luok kien yhteinen vanhempainilta. EHYT ry:ltä puolestaan tilattiin 3.–luokkalaisille ja heidän huolta jilleen Pelitaito -tunnit ja vanhempainilta. Oppilaat olivat valmistaneet vanhempainiltaa varten pienen dokumentin omista pelaamiseen liittyvistä ajatuksistaan ja käsityksistään. Ryhmä opettajia valmisti keskusteleviin vanhempainiltoihin keskustelukortteja. Kortit käsittelevät eri aihepiirejä ja kukin opettaja valitsi iltaan niitä kysymyksiä, jotka olivat luokan tilanteen kannalta ajankohtaisia. 2. Laatikaa ohjelma Valitkaa vanhempia kiinnostava teema: • Nivelvaiheet, siirtyminen yläasteelle tai jatko-opintoihin • Koulutyö • Pelaaminen • Lapsi sosiaalisessa mediassa • Vanhemmuus ja säännöt kotona (esim. kotiintuloajat) 14 ”Eräs lisäkoukku on ollut oppilaiden luvalla tekemäni video. Sillä oppilaat ovat kertoneet, mitä he toivo vat vanhemmilta: kuunte lua, ideoiden ja ajatusten arvostamista ja lupausten pitämistä.” Niina Halonen-Malliarakis, vararehtori Vuosaaren kokeilema malli • Alustus aiheesta luokassa, ruokalassa tai muussa tilassa • Keskustelu pienryhmissä kysy mysten ja pienten tehtävien avulla • Loppukeskustelu, johtopäätökset ja asioista sopiminen yhdessä Vesalan kokeilema malli • Rehtorin tms. yleinen ilmoitusasia juhlasalissa • Siirtyminen luokkiin ja kepeä aloitus, esim. vanhemmat voivat kirjoittaa ylös jotakin myönteistä lapsestaan tai kertoa pienen tarinan itsestään arvokortin avulla ja/tai opettajan tekemä video, jolla lapset esiintyvät • Vapaamuotoinen keskustelu aiheesta vanhemmuus ja säännöt kotona • Johtopäätökset ja asioista sopiminen yhdessä Esimerkki: Vanhemmuus ja säännöt kotona -esityksen kysymyksiä • Mikä on tämän ikäiselle lapselle sopiva kotiintuloaika? • Millaisia sääntöjä olisi hyvä olla kännykän käytölle? • Mitä asioita kuuluu hyvään vanhemmuuteen? • Miten omat koulumuistosi vaikuttavat kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön? Vinkit onnistumiseen • Viestikää illoista vanhemmille ajoissa, esim. pyytäkää lapsia kertomaan asiasta kotona ja käyttäkää lisäksi Wilmaa. • Ryhmäjaot kannattaa tehdä ennakkoon, niin perheenjäsenet eivät päädy samoihin pöytiin. Myös suunnistus voi toimia. • Olkaa myönteisiä ja rentoja, syyllis täminen ei vie asiaa eteenpäin. Fasilitoikaa keskustelua kysymyksin ja faktoin – vanhemmat saavat oivaltaa ja vetää johtopäätöksiä itse. • Keskittykää yhteen teemaan, jotta sitä tulee käsiteltyä kunnolla. Tutustukaa materiaaleihin Keskustelukortit_kodin ja koulun yhteistyö_Vuosaari Keskustelukortit_koulutyö_Vuosaari Keskustelukortit_pelitaito_Vuosaari Keskustelukortit_vanhemmuus ja säännöt kotona_Vuosaaren aa Vanhempainilta_Vesala ya Kysykää lisää Satu Arokari, apulaisrehtori, Vuosaaren ala-aste Niina Halonen-Malliarakis, apulaisrehtori, Vesalan yläasteen koulu 15 ”Vertaistuki on parasta vanhemmuuden tukea. Kun vanhempi kuulee, miten muissa perheissä toimitaan, hän voi sanoa, että eivät ne muutkaan saa olla noin myöhään ulkona. Kotiintulo ajoista ja yökyläilysäännöistä on riittänyt puhetta.” Satu Arokari, vararehtori Toiminnallinen vanhempainilta Ressun peruskoulu järjesti toiminnallisen vanhempainiltakokeilun. Siihen osallistui opettajia, vanhempia ja Aalto-yliopiston tutkijoita. Ideana oli aktivoida ja osallistaa erään luokan vanhemmat ajankohtaisen haasteen ratkaisemiseen: saada vanhemmat pohtimaan alakoulusta yläkouluun siirtymistä ja keksimään keinot tukea tulevia seitsemäsluokkalaisia. Toisena tavoitteena oli tukea vanhempien keskinäistä verkostoitumista, josta olisi hyötyä pitkässä juoksussa. Näin alkuun 1. Käyttäkää luokan ulko puolista kokemusasiantuntijaa Ressussa opettaja pyysi kahdeksasluokkalaisen oppilaan kertomaan omista yläkouluun siirtymisen kokemuksistaan. Todelliset kokemukset antavat hyvän pohjan keskustelulle. 2. Miettikää vanhempainillan perusrakenne Ressussa keskityttiin vanhempien innostamiseen, tutustumiseen ja pienen tekemisen suunnitteluun. Innostava aloitus on tärkeä. Ressussa lähdettiin liikkeelle näin: ”Kun kerran muutkin, niin mekin haluamme haastaa toimintatapojamme ja etsiä vanhempien kanssa uusia yhteistyön muotoja. Sitä haluamme kokeilla tänään”. Ressussa illan kulku eteni seuraavasti: • Tarjoilut • Esittäytymiset ja kommentti siihen, mitä kukin on aina halunnut muuttaa tai muuttanut omassa työssään tai elämässä • Kokemusasiantuntijan puheenvuoro • Ideointia ja kiinnostavimpien asioiden valinnat oman pienryhmän kesken • Valintojen esittelyt oman pien ryhmän kesken • Suosikki-ideoiden kirjaamiset ja esittelyt kaikkien ryhmien kesken • Työn jatkamisesta sopiminen: Ressussa vanhemmat perustivat WhatsApp-ryhmän keskinäistä yhteydenpitoaan varten. Vinkit onnistumiseen • Tilaisuuden vetäjän tulee pitää huolta omasta energiastaan tekemällä tilaisuudesta itselleen kiinnostava. • Älä huolestu, vaikka vain muutama vanhempi tulisi tilaisuuteen. Tärkeintä on lähteä pienesti liikkeelle kuin olla isosti paikallaan. • Yhteisö, joka kokeilee eniten, oppii eniten. Tutustukaa materiaaleihin Toiminnallisen vanhempainiltakokeilun kuvaus (pdf) Kysykää lisää Jussi Ekqvist, tutkija, puh. 0400 877 901, jussi.ekqvist(at)mindustry.fi 16 ”Koululuokka yhteisönä ja vanhemmat verkostona kohtaavat heille ainutker taisia unelmia, mahdolli suuksia ja haasteita, vaikka jollakin yksilötasolla tulisi toistoa. Asioihin kannat taakin tarttua innostavasti, energisoivasti ja kokeile vasti.” Jussi Ekqvist, tutkija Vanhempainilta digitaalisesta pelaamisesta Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n asiantuntijat ovat luoneet mallin sille, miten koulut voivat järjestää vanhempainiltoja digitaalisesta pelaamisesta. Järjestön asiantuntijat ovat osallistuneet moniin tällaisiin iltoihin. Vanhemmat eivät välttämättä tunne pelien maailmaa, vaikka lapset pelaisivat paljon. Vanhempainillassa vanhemmat ja koulun henkilökunta saavat tietoa ja ymmärrystä lasten tietokone-, konsoli- ja mobiilipelaamisesta sekä pelaamisen hyödyistä ja haitoista. Ilta myös kannustaa vanhempia ja lapsia puhumaan pelaamisesta. Vanhemmat voivat vaihtaa näkemyksiä kodin pelisäännöistä toisten vanhempien kanssa ja saavat arvokasta vertaistukea. Näin alkuun Peliteemainen vanhempainilta tai luento kannattaa järjestää osana muuta ohjelmaa, esimerkiksi lauantai koulupäivänä. Yhdistelkää ao. mallin osia tarpei denne mukaan. Voitte järjestää tilaisuuden pelkästään vanhemmille tai vanhemmille ja oppilaille. 2. Oppilaiden oma osuus (5–15 min) On oppilaiden vuoro kertoa peliharrastuksestaan esim. omalla puheenvuorolla, haastatteluilla tai vaikkapa videolla. Opettaja voi valmistella asian ennakkoon, sillä nuoria voi olla vaikeaa houkutella osallistumaan tai saada keskustelemaan. 1. Johdatus peliaiheeseen (30–40 min) Illan vetäjä avaa tilaisuuden. Johda tuksen peli-ilmiöstä voi pitää kuka tahansa, joka on jonkin verran perehtynyt pelaamiseen. Lisätietoa saa muun muassa Pelikasvattajan käsikirjasta. Sisältöteemoja voivat olla esim. pelaamisen motiivit, hyödyt ja haitat, pelien ikärajat ja haitalliset sisällöt. 3. Pelivideot (5–10 min) Nekin vanhemmat, jotka eivät itse pelaa tai tunne pelejä, pääsevät niiden makuun nyt. Pelejä löytyy esim. YouTubesta, ja Mediataitokoulun Nettielämää-videoissa on hyviä vaihtoehtoja. Voi olla silmiä avaavaa näyttää pätkä jostakin K-18-videosta vanhemmille – tällöin oppilaat ovat muussa tilassa. 17 ”Oppilaiden osallistaminen vanhempainillan suunnitte luun ja toteutukseen esi merkiksi videoiden avulla tuo uudenlaisia näkökulmia peliteeman käsittelyyn ja kiinnostaa perinteisiä kalvosulkeisia enemmän. Kerro asiasta jo kutsuissa.” Teresa Tenkanen, projektiasiantuntija 4. Pienryhmäkeskustelut (15–30 min) Vanhemmat (ja oppilaat) saavat jakaa tuntojaan ja ajatuksiaan pienryhmissä. Heitä kannustetaan avoimeen keskusteluun, vertaistukeen ja yhteisten pelisääntöjen sopimiseen. Asioita voidaan kirjata ylös fläpeille loppukeskustelua varten. Kysymyksiä voivat olla esim. • Miten hyvin tunnet pelaamista ja pelejä? • Minkälaisia pelaamisen sääntöjä tai käytäntöjä teillä on? • Huolestuttaako jokin peleissä? 5. Loppukeskustelu ja yhteenveto (15–30 min) Tilaisuuden vetäjä vetää loppu keskustelun. Tärkeimpiä esiin nousseita asioita voidaan puida yhdessä ja kysyä näkemyksiä mahdolliselta peliasiantuntijalta. Vanhemmat (ja oppilaat) voivat myös sopia yhteisiä pelisääntöjä. Kotiin viemisinä on esitteitä. Vinkit onnistumiseen • Osallistakaa nuoret aidosti. Antakaa heidän kertoa kokemuksistaan ja näkemyksistään ja osallistua keskusteluun. • Antakaa vanhemmille tilaisuus eläytyä pelimaailmaan esim. katso malla pelivideoita ja oppilaiden videoita. Tutustukaa materiaaleihin Pelikasvattajan käsikirja: http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf Pelipäiväkirja: www.pelipaivakirja.fi Nettielämää videot: www.mediataitokoulu.fi/tehtavat Kysykää lisää Teresa Tenkanen, projektiasiantuntija, EHYT ry, puh. 050 509 8759, teresa.tenkanen(at)ehyt.fi 18 ”Olin aika ennakkoluuloinen, mutta yllätyin positiivisesti.” Pelitaitoiltaan osallistunut vanhempi Muistilista suunnittelun tueksi Järjestäjät • Muistakaa yhteistyö tilaisuuden järjestämisessä: rehtori, opettajat, koulun muu henkilökunta, oppilashuoltoryhmä, vanhempainyhdistys, vanhemmat, oppilaat, ulkopuolinen asiantuntija jne. Tilaisuuden suunnittelu • Kodin ja koulun yhteistyöstä kannattaa yhdessä rakentaa vuosikello, josta hahmottuu, millainen kokonaisuus yhteisistä, luokkakohtaisista ja oppilaskohtaisista huoltajien tapaamisista syntyy. Yhteistyö rakentuu vaiheittain: tunteminen johtaa luottamukseen ja luottamus toimintaan. • Mitä eri ryhmät toivovat tilaisuudelta? • Varatkaa riittävästi aikaa suunnitteluun ja miettikää varasuunnitelma, jos jokin menee mönkään itse tilaisuudessa. • Onko vaarana, että suunnittelette liikaa? Innostava, energisoiva ja kokeileva tapa voi toimia paremmin joissakin tilanteissa. • Muistakaa huomioida perheiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Ajankohta • Maanantait ja perjantait ovat yleensä huonoja ajankohtia tilaisuuksien pitämiselle. Tarjoilu • Kahvitarjoilu tai muu tarjoilu rentouttaa tunnelmaa. • Voisivatko oppilaat tai vanhemmat tuoda tarjottavaa? Lastenhoito • Olisiko viisasta järjestää lastenhoito koululle, jos vanhempia on muuten vaikeaa saada osallistumaan? Tiedotus ja markkinointi • Käyttäkää useampaa kuin yhtä keinoa: - Tiedote Wilmaan - Puhelinsoitto niille perheille, jotka eivät ole aktiivisia Wilman käyttäjiä - Paperinen, esim. oman lapsen tekemä, kutsu kotiin - Muistutustekstiviesti tai -sähköposti päivää ennen tilaisuutta • Tilaisuudesta voi tulla houkuttelevampi, jos kerrotte yksi tai kaksi yleistä ilmoitusasiaa samassa yhteydessä. • On hyvä olla joustavalla mielellä liikkeellä: matala kynnys tulla ja mennä voi houkutella. 19 Julkaisija Helsingin kaupungin opetusvirasto, ulkoasu D3, valokuvat Rhinoceros Oy, koulut ja Katja Alaja, julkaistu PDF-muotoisena verkossa 05/2015. Oppaan tiedot tarkistettu maaliskuussa 2015. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Ajantasaiset tiedot www.edu.hel.fi ja koulujen kotisivuilla.
© Copyright 2024