Toimintaa, vuoropuhelua, vertaistukea

Toimintaa,
vuoropuhelua,
vertaistukea
Kodin
ja koulun
yhteistyön
uudet
muodot
Opettajan
opas
Esipuhe
Oppaaseen on koottu uudenlaisia
kodin ja koulun yhteistyön muotoja.
Ne ovat syntyneet Helsingin perusopetuksen Vanhemmuuden tuki
-hankkeessa opetus- ja kulttuuri­
ministeriön rahoituksella.
Hankkeessa mukana olleet koulut
ovat kutsuneet huoltajia aktiivisesti
mukaan kodin ja koulun yhteistyöhön sekä kehittäneet toimintamalleja,
jotka ilahduttavat koko perhettä.
Uusi opetussuunnitelma korostaa
huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä
ja yhteisöllistä toimintakulttuuria.
Hyvään kodin ja koulun yhteistyöhön
kuuluvat toiminnallisuus, dialogi sekä
huoltajien keskinäinen verkostoituminen ja vertaistuki. Tavoitteena on
ollut luoda sellaisia kodin ja koulun
yhteistyömuotoja, jotka huomioivat
perheiden moninaisuuden, erilaiset
tarpeet ja lähtökohdat.
Koulun tehtävänä on kutsua
huoltajia yhteistyöhön ja jatkuvasti
kehittää omaa toimintaansa niin,
että yhteistyö pysyy vireänä. Hyvän
ja vireän yhteistyön tuloksia ovat hyvinvoiva koulu ja oppilas sekä hyvät
opppimistulokset.
Lasten ja nuorten maailmaan
kuuluu uusia asioita, esimerkiksi
digitaalinen pelaaminen ja sosiaalisen
median käyttö, joiden kohtaamisessa
koulu voi auttaa vanhempia. Se voi
tarjota kasvatuskumppanuutta sekä
mahdollisuutta pohtia ratkaisuja eri
asioihin yhdessä.
Opas sisältää paljon esimerkkejä,
joita lukiessa voi miettiä, mikä sopisi
juuri minulle ja meidän koulullemme. Ehkä se on teehetki oppitunnin
yhtey­dessä, tyttöryhmä harrastusta
kaipaaville tai toiminnallinen vanhempainilta pelaamisesta. Oppaassa
on mukana valmiita malleja ja
materiaaleja, joiden avulla voi lähteä
järjestämään toimintaa. Mukana on
myös koulun henkilökunnan, vanhempien ja lasten näkemyksiä.
Hyvä kodin ja koulun yhteistyö on koululle arvokas voimavara.
Sen kehittämiseen kannattaa laittaa
aikaa ja vaivaa. Tavoitteina ovat hyvä
kouluviihtyvyys ja oppimistulokset ja
toisaalta perheiden tukeminen siinä,
että heidän lapsensa oppivat ja kasvavat sekä kiinnittyvät suomalaiseen
kouluun ja yhteiskuntaan.
Antoisia luku- ja toteuttamishetkiä!
Kirsi Verkka
opetuskonsultti
perusopetuslinja, opetusvirasto
Käytännöt ovat syntyneet Helsingin opetusviraston Vanhemmuuden tuki -hankkeessa
vuosina 2013–2014. Hanke on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksellisen
tasa-arvon edistämiseen myönnetyllä erityisavustuksella.
2
”Tavoitteina ovat hyvä
koulu­viihtyvyys ja oppimis­
tulokset ja toisaalta perhei­
den tukeminen siinä, että
heidän lapsensa oppivat ja
kasvavat sekä kiinnittyvät
suomalaiseen kouluun ja
yhteiskuntaan.”
Sisällysluettelo
4 Vanhempien tapaamisten vuosikello
5 Ravintolapäivä
6 Kouluruokailta
7 Tee- ja kahvihetket
8 Liikunnalliset perheillat
9 Tyttöjen ryhmä
10 Läksy- ja kulttuuriryhmä
11 Harrastetoimintaa vanhemmille
12 Varttimalli
14 Keskustelevat vanhempainillat
16 Toiminnalliset vanhempainillat
17 Pelitaitoillat
19 Muistilista suunnittelun tueksi
3
Vanhempien tapaamisten vuosikello
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
ja yhdessä suunniteltu vanhempien
tapaamisten vuosikello on tasavertainen kaikille. Myllypuron ylä­
asteen koulun työryhmä laati kodin
ja koulun yhteistyön vuosikellon,
johon on kirjattu kaikki lukuvuoden
aikana tapahtuvat kodin ja koulun
yhteistyön muodot. Näin syntyy hyvä
kokonaiskuva siitä, millaista yhteistyötä kunkin vuosiluokan oppilaat
saavat oppimisen ja hyvinvoinnin
tueksi.
Myllypuron kokemusten mukaan
vuosi­kello on auttanut opettajia
koulu­työn jäsentämisessä ja jaksamisessa. Huoltajat ovat saaneet tarpeeksi
ajoissa tiedon, mistä ja milloin heidän
kanssaan ollaan yhteyksissä. Kodin ja
koulun yhteistyö on siis saanut selkeät
ja yhdessä sovitut raamit.
Näin alkuun
1. Perustakaa porukka
Myllypurossa ohjelman kokoavat oppilashuoltoryhmä ja johtoryhmä ja siitä päätetään yhdessä.
2. Suunnitelkaa vuosikello
Ideoinnin pohjaksi esimerkki Myllypuron yläasteen koululta.
Syyslukukausi
Kevätlukukausi
Elokuu
Valmistava ryhmä: Alkutapaamiset alkavat
7. luokat: Vanhempainilta
10. luokat: Alkuhaastattelut, oppilas ja huoltaja
Lukuvuositiedote kotiin
Syyskuu
7. luokat: Vanhempainvartit alkavat
Erityisluokat ja muut erityisen tuen oppilaat: HOJKS-tapaamiset alkavat
Lokakuu
8. ja 9. luokat: Vanhempaintapaamiset alkavat väliarviointilomakkeen antamisen jälkeen
Valmistavat luokat: Opinto-ohjelmatapaamiset alkavat
9. ja 10. luokkalaisten jatko-opintoilta
Marraskuu
10. luokka: Vanhempainilta
Kaikki luokat: Wilma-vanhempainilta ja Wilma-klinikat
Joulukuu
Joulujuhla, huoltajat tervetulleita
Tammikuu
Tulevien 7.-luokkalaisten huoltajien info
9.- ja 10.-luokkalaisten lukioinfo
8.-10.-luokkalaiset sekä valmistavat: työnhakuilta
Helmikuu
Valmistavat: Vanhempainilta
Kaikki luokat: alle 7 keskiarvon vanhempainilta
Maaliskuu
8. luokat: Vanhempainilta
Valmistavat: Loppupalaverit alkavat
Huhtikuu
Valmistavat: Palaverit jatkuvat
Toukokuu
Tulevien 7. erityisluokkalaisten vanhempainilta
Valmistavat: Siirtopalaverit jatko-opintoihin
Kevätjuhla, huoltajat tervetulleita
Tutustukaa materiaaleihin
Vuosikello_Myllypuron ya
Vanhempaintapaamisten aiheet luokittain ja valmistava_Myllypuron ya
Kysykää lisää
Tiina Valtonen, oppilaanohjaaja, Myllypuron yläasteen koulu
4
Ravintolapäivä
Vesalan yläasteen koulu on
osallistunut yleiseen ravintolapäivään
omalla tapahtumallaan. Perheet
ovat olleet suuressa roolissa päivän
järjestelyissä. Ravintolapäivä
on auttanut rakentamaan
luottamusta vanhempien ja koulun
henkilökunnan välille, ja hauskan
tapahtuman suunnittelussa ollaan
oltu yhdenvertaisia toimijoita.
Näin alkuun
1.Kutsukaa vanhemmat
ideoimaan
Kutsukaa vanhemmat suunnittele­
maan ravintolapäivän ruokia ja
toteuttamista. Lähettäkää viestiä
Wilman ja lasten kautta. Vesalassa
asiasta ensimmäisenä innostuneet
somaliäidit houkuttelivat muita äitejä
mukaan. Ensimmäiseen kokoukseen
osallistui kymmeniä vanhempia ja
lapsia sekä opettajia mukaan lukien
somalikielen opettaja.
• Työnjako:
- Ruuanlaittoryhmä: menu, raakaaineet ja ruuanlaitto
- Vesalassa maukas ja edullinen
somaliruoka; raaka-aineet
kotitalousopettajan kautta
- Tarjoiluryhmä: ruuan tarjoilu, take
away -mahdollisuus, ravintolan sisustus
- Markkinointiryhmä: Facebook,
julisteet lähikauppoihin ja tien varteen
- Työvuorot ravintolapäivänä
klo 8–12 ja 12–16
2. Laatikaa suunnitelma
Organisoitukaa ryhmiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat asioita.
Vesalan somalihenkinen ruokalista
• Täytettyjä kasvis- ja lihanyyttejä
• Kanaa ja riisiä
• Kaneli-kardemummavanukas ja tee
Muistilista suunnittelun tueksi
• Paikka ja ajankohta: Vesalassa
kotitalousluokka ja ruokala; auki
ravintola­päivänä klo 10–14
• Budjetti: Vesalassa 100 henkeä
yht. 200 e
Vinkit onnistumiseen
• Kääntäkää roolit eli antakaa
vanhempien johtaa suunnittelua ja
toteutusta – siis toimia asiantuntijoina.
• Vaihtakaa ruokakulttuuria
tapahtumittain.
• Käyttäkää saamanne tuotot seuraavan ravintolapäivän toteuttamiseen.
Tutustukaa materiaaliin
Ravintolapäivä (Prezi-esitys)
Kysykää lisää
Niina Halonen-Malliarakis, apulaisrehtori, Vesalan yläasteen koulu
5
” Ravintolapäivä lähensi
osallistujien välejä, sillä
roolit vaihtuivat. Somali­
vanhemmat saivat johtaa,
näyttää osaamistaan ja
tutustuttaa kulttuuriin­
sa omilla ehdoillaan.
He olivat todella ylpeitä
tekemästään. Nykyisin
suhteemme ovat vuoro­
vaikutuksellisemmat ja
helpommat. Meitä koulun
toimijoita kuunnellaan eri
tavalla kuin ennen. ”
Niina Halonen-Malliarakis,
apulaisrehtori
Kouluruokailta
Puotilan ala-asteen koulu on järjestänyt
kouluruokaillan vanhemmille. Koulu­
ruokailu kiinnostaa vanhempia ja
herättää tunteita; jokainen muistaa
omien kouluvuosiensa kouluruuat.
Kouluruokaillassa koulu on voinut
tarjota ajantasaista tietoa ja keskustelua
kouluruuasta. Idean takaa löytyy Puotilan
vanhempainyhdistys, joka on halunnut
tutustuttaa vanhempia ja koulun henkilökuntaa toisiinsa.
Näin alkuun
1. Kerätkää porukka
Puotilassa illan organisoivat vanhempainyhdistys ja rehtori. He ottivat
yhteyttä opetusviraston ruokapalvelupäällikköön, joka yhdessä palveluntuottajan ja koulun kanssa järjesti
tapahtuman.
2. Laatikaa ohjelma
Puotilan laatima noin tunnin
mittainen ohjelma eteni näin
• Rehtorin alustus
• Keittiöhenkilökunta esittäytyi
ja keskustelua vanhempien kysy­
mysten pohjalta
• Ruokien maistaminen: makaroni­
laatikko, risotto, kasvisruoka
• Keskustelu jatkui
Vanhempien kysymyksiä
• Millainen prosessi ruuanvalmistus
on ja entä tarjoilu omassa koulussa?
• Mikä on ravinnon merkitys oppi­
laalle (kylläisyys, oppiminen)?
• Miten ruokalistat rakentuvat?
• Mitkä ovat lasten suosikkiruokia?
• Mitkä ruuat ovat poistuneet koulujen ruokalistoilta?
• Millaisia salaatteja koulussa syödään?
• Mitkä ovat eri ruokien, esim. kasvisruokien raaka-aineet ja ravintoarvot?
• Saavatko oppilaat puhua ruokailun
aikana?
• Mikä on opettajien rooli ruokailun
aikana?
• Miten ruokatoiveita voi esittää?
3. Päättäkää ajankohta
• Järjestäkää tilaisuus arkipäivänä
alkuillasta, kun vanhempien työpäivä
on päättynyt. Pyytäkää vanhempia
ilmoittautumaan sitovasti ennakkoon.
Näin keittäjä voi laskea ruuan
menekin.
Kysykää lisää
Tuomo Tommola, rehtori, Puotilan ala-asteen koulu
6
”Vanhemmat olivat tyy­
tyväisiä iltaan. He saivat
paljon uutta tietoa koulu­
ruokailusta, esimerkiksi,
että keittäjällä on jossakin
määrin vapauksia valita,
mitä ruokia hän kouluunsa
tilaa. Kouluissa on myös
aina välillä toiveruokapäi­
viä, jolloin tarjoillaan oman
koulun oppilaiden toivomia
ruokia.”
Tytti Ankeriasniemi,
vanhempainyhdistyksen
puheenjohtaja
Tee- ja kahvihetket
Vesalan yläasteen ja Mellunmäen ala-asteen koulut ovat
järjestäneet rentoja tee- ja kahvihetkiä, joissa on juotu teetä
ja juteltu vapaamuotoisesti. Erityisesti maahanmuuttajataustaisille vanhemmille epämuodolliset tapaamiset ovat
tarjonneet mukavan väylän tutustua kouluun ja toisiin
vanhempiin.
”Ei tarvitse sitoutua
mihinkään, vaan vain tulla
paikalle. Tämä synnyttää
kivan ilmapiirin.”
Näin alkuun
1. Keskittykää teenjuontiin
Vesalassa teemana on ollut “terve­
tuloa teelle ja juttelemaan koulun
henkilökunnan kanssa”. Henkilökunta
ei siis ole laatinut mitään ohjelmaa.
Mellunmäessä vanhemmat on kutsuttu aamukahville, joka on pidetty
aamun ensimmäisen oppitunnin
yhtey­dessä. Kunkin luokan opettaja
on vastannut tarjoilujen esille laittamisesta. Aluksi lapset ovat voineet
esim. laulaa pienen laulun. Sen jälkeen vanhemmat ovat saaneet seurata
lapsensa oppimista hänen pulpettinsa
vieressä ja syödä aamupalaa.
2. Valitkaa ajankohta
Esimerkiksi marraskuu ja maaliskuu
voivat olla hyviä ajankohtia riippuen
muista vanhempien tapaamisista.
Niina Halonen-Malliarakis,
apulaisrehtori
Vuosikelloon voivat kuulua esim. syksyllä vanhempainilta ja vanhempainvartti ja keväällä tee- ja kahvihetki.
Vinkit menestymiseen
• Ette voi tiedottaa liikaa: Wilma, lasten vanhemmilleen tekemät kutsut ja
henkilökohtaiset muistutusviestit päivää ennen käyttöön: “Äiti ja isä, tulkaa
kanssani aamupalalle kouluun!”
• Esimerkiksi leipää, leikkeleitä ja
hilloa, kurkkua, kahvia, teetä ja
sympatiaa – pieni syötävä takaa
onnis­tuneen teehetken!
• Muistakaa laittaa esim. juusto
ja kalkkunaleikkele eri lautasille
kulttuuri­syistä.
”Olen valinnut matema­
tiikan oppitunniksi, koska
olen voinut antaa ohjeet
itsenäiseen työskentelyyn
ja kierrellä sen jälkeen
luokassa. Vanhemmat ovat
saaneet seurata, kuinka
heidän lapsensa ottaa esi­
merkiksi palikat avukseen
ja alkaa tehdä tehtäviä.
Moni vanhempi on kysynyt,
mitä nuo ovat, ja keskuste­
lua on riittänyt.”
Erja Ursin,
luokanopettaja
Kysykää lisää
Erja Ursin, luokanopettaja, Mellunmäen ala-asteen koulu
Niina Halonen-Malliarakis, apulaisrehtori, Vesalan yläasteen koulu
7
”Olipa kiva tilaisuus!
Järjestättekö tällaisen myös
ensi vuonna?”
Vanhempien palaute oppitunnin
seuraamisesta
Liikunnalliset perheillat
Soinisen koulu on järjestänyt liikunnallisia perheiltoja. Liikkumisen ja
hauskanpidon rinnalla vanhemmat
ovat voineet jutella keskenään ja
opettajien kanssa.
Illat ovat houkutelleet kouluun vanhempia, jotka eivät tule perinteisiin
vanhempainiltoihin ja avointen ovien
päiviin. Soinisen vanhemmat ovat pitäneet iltojen perhekeskeisyydestä ja
vapaamuotoisuudesta – vanhemmat
ovat rohkaistuneet osallistumaan,
vaikka suomen kieli ei sujuisikaan
niin hyvin.
”Kerho on kiva. Pidämme
juoksukisan matkalla kerhoon.
Minä saavun ensimmäisenä,
sitten sisarukset ja äiti.”
Selina, oppilas
Näin alkuun
1. Kerätkää porukka
Soinisen koulun tiimiin kuului opettajia, ohjaajia, avustajia sekä vanhempainyhdistyksen jäseniä. Paikallinen
urheiluseura toimi yhteistyökumppanina.
2. Valitkaa lajit
Kokeilkaa erilaisia liikuntamuotoja.
Voitte keksiä lajeja itse, esimerkiksi
Soinisen tiimi ideoi tasoeroja karsivia
lajeja, kuten ilmapallosulkapallon,
muovipatukkasählyn, istumalento­
pallon ja jättipallon heittelyn.
Muita lajeja ovat olleet erilaiset pallopelit ja viestit sekä pingisharjoitukset.
Suomen Pöytätennisliiton edustajat
vetivät yhdet harjoitukset, joihin kuului mm. pingispallon puhaltamista.
3. Muutakin kuin liikuntaa?
Syödäänkö illan lopuksi iltapala vai
pidetään kenties nyyttärit?
4. Päättäkää ajankohta ja paikka
Ajankohdan pitää sopia perheiden
arki­aikatauluun. Soinisen koulu
järjesti lukukauden aikana viisi
iltaa liikuntasalissa maanantaisin
klo 17.30–19.
Vinkit onnistumiseen
• Hankkikaa kerhoon houkuttelevia
liikunta- ja urheiluvälineitä, kuten
jättipalloja. Kertokaa lapsille koulussa,
että niitä käytetään liikuntailloissa.
• Soinisen koulu on osallistunut
Liikkuva koulu -ohjelmaan ja saanut
välineitä sitä kautta.
Kysykää lisää
Sanna Kotkaslahti, luokanopettaja, Soinisen koulu
8
• Tehkää illan ohjelmasta joustava,
että se ei mene sekaisin, jos osallistujia on vain kourallinen. Soinisen
koulun osallistujamäärä on ollut
yleensä n. 20.
• Huomioikaa lasten ja vanhempien
toiveet. Soinisessa haluttiin hippa­
leikkejä ja jalkapalloa. Lapset ja vanhemmat voivat pelata sekajoukkueissa
tai toisiaan vastaan.
Tyttöjen ryhmä
Keinutien ala-asteen koulu on vetänyt tyttöryhmää. Keinutien koulussa
huomattiin, että monilta maahanmuuttajataustaisilta tytöiltä puuttuu
harrastus. Tyttöjen ryhmässä tytöt saavat harrastaa ja tutustua
koulun toimijoihin sekä kotikaupunkiinsa. Myös vanhemmat ovat
olleet tervetulleita tutustumaan kerhon toimintaan, ja jotkin
kerhokerrat on pidetty yhdessä äitien kerhon kanssa.
Näin alkuun
1. Perustakaa tiimi
Varmistakaa, että teillä on kaksi vetäjää kunkin tyttöryhmän tapaamiseen
– tyttöenergia on vahvaa. Keinutiellä ohjaajiin on kuulunut opettajia,
koulu­terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulunkäyntiavustaja.
2. Suunnitelkaa ohjelma,
paikka ja ajankohta
Suunnitelkaa ohjelmaa ja huomioikaa
myös koulun ulkopuolisten toimijoiden tarjoama apu. Keinutien koulu
sai apua tyttöjen kasvua tukevalta
Helsingin Tyttöjen talolta.
Tapaamiset kannattaa pitää heti koulun jälkeen, jolloin ne niveltyvät osaksi koulupäivää. Keinutiellä kokoonnuttiin keskiviikkoisin klo 14–15.30.
Ensimmäisessä ryhmätapaami­sessa
tytöt saivat kertoa odotuksistaan,
jotka huomioitiin ohjelmassa.
Mahdollisia tapaamisten aiheita
• Kaverikoiratoiminta
• Retket: Eläinmuseo, Fallkullan
koti­eläinpiha, Tyttöjen Talo,
Helsingin keskusta, Hop Lop
• Äitienpäiväkahvit – myös siskot
mukaan
• Askartelu ja käsityöt
Vinkit onnistumiseen
• Ottakaa tytöt mukaan ohjelman
suunnitteluun. Toiveiden huomioiminen lisää motivaatiota osallistua
tapaamisiin.
• Pitäkää osallistumisen kynnys matalana: antakaa ihmisten tulla ja mennä
mielensä mukaan.
• Tiedottakaa tyttöryhmästä vanhemmille hyvissä ajoin ja kertokaa, että
he ovat tervetulleita tutustumaan.
Keinutien lasten vanhemmat ovat
tehneet näin. Muistakaa myös pyytää
retkiluvat.
”Toimintaan pitää suhtautua
rennosti, sillä se on koulu­
työtä vapaampaa. Esimerkiksi
meillä tytöt ovat hakeneet
tilaa puhumalla hyvinkin
kova­äänisesti ja alleviivaa­
malla itseään ja ryhmää.”
Sari Penttinen,
apulaisrehtori
F: ”Tää on ihan kivaa me
tehdään kaikkea, leivotaan
ja sellaista.”
M: ”Joskus on syöty niitä
(leivonnaisia) ja joskus ei.
Kotiinkin saa viedä, jos on
tehty paljon.”
F: ”Viimeksi tehtiin hanskoista
pupuja ja sukista hirviöitä.”
M: ”Annoin äidille sellaisen
hirviön.”
Farhiyo ja Matilda,
oppilaat
Kysykää lisää
Sari Penttinen, apulaisrehtori, luokanopettaja, Keinutien ala-asteen koulu
9
Läksy- ja kulttuuriryhmä
Maunulan ala-aste perusti läksy- ja kulttuuriryhmän
1.–2.-luokkalaisille englanninkielisen opetuksen oppilaille.
Vanhemmat olivat jo useaan otteeseen toivoneet, että
lapset saisivat tukea läksyjen tekoon – onhan englanti vain
harvojen äidinkieli. Läksy- ja kulttuuriryhmä on edistänyt
myös kulttuurien välistä ymmärrystä.
Näin alkuun
1. Tehkää tilasta houkutteleva
Maunulassa kerhoa vetänyt opettajakaksikko rakensi luokkaan beduiini­
teltan kankailla ja harjanvarsilla,
jonka suojissa kerho on osittain
toiminut.
Ryhmä on vieraillut museoissa ja
tehnyt oman museon. Kukin lapsi on
askarrellut yhden tai useita museoesineitä ja keksinyt niiden alkuperään
liittyvät tarinat. Lopuksi aikuiset on
kutsuttu näyttelyyn.
2. Suunnitelkaa paljon ohjelmaa
Varatkaa riittävästi aikaa tapaamiselle,
jotta siihen mahtuu muutakin kuin
läksyjen tekoa. Maunulassa maanantain kaksituntiseen on kuulunut aina:
• oppilaiden tuoman välipalan
syöminen
• läksyjen tekeminen
• kulttuureihin tutustuminen
Vinkit onnistumiseen
• Kertokaa, että vanhemmat ovat
tervetulleita seuraamaan ryhmän
tapaamisia. Se herättää luottamusta.
• Mielikuvituksellinen oppimis­
ympäristö innostaa lapsia.
• Skypellä saa maailman luokka­
huoneeseen – mitä muita tietoteknisiä
sovelluksia voisi hyödyntää?
• Osallistuminen on oppilaista kivaa,
kun läksyt eivät ole kerhon ainoa
sisältö.
Maunulassa on muun muassa soitettu
puheluita Malawin ja Japanin koulu­
laisille Skype-puhelimen avulla ja
tehty museoprojekti.
”Lapset saavat itse valitse­
mistaan materiaaleista
työstää omaa kulttuuritaus­
taansa vahvistavaa projektia.
Koko toiminta pohjautuu
vahvasti lapsilähtöisyyteen
ja lapsen omaehtoisesti kek­
simään tarinaan. Tärkeintä
on antaa tilaa lapsen ideoille
ja mieli­kuvitukselle.”
Kirsi Strohbehn,
luokanopettaja
Kysykää lisää
Kirsi Strohbehn, luokanopettaja, Maunulan ala-aste
10
Harrastetoimintaa
vanhemmille
Keinutien ala-asteen koulu on järjestänyt toimintaa
äitien ryhmälle, ja Puotilan ala-asteen koulussa on
toimittu oppilas–huoltajaryhmässä. Äitien ryhmä on
tarjonnut kotiäideille ja muillekin äideille matalan
kynnyksen harrastetoimintaa. Vanhemmat ovat saaneet
vertaistukea toisiltaan ja tutustuneet samalla koulun
henkilökuntaan.
Näin alkuun
1. Perustakaa tiimi
Jos saatte aktivoitua useamman opettajan mukaan, vanhemmat pääsevät
tapaamaan koulun henkilökuntaa
monipuolisesti. Suunnittelutiimiin voi
kuulua myös huoltaja.
2. Ideoikaa ohjelma
Kuulostelkaa vanhemmilta, millainen
toiminta kiinnostaa heitä. Puotilassa
päädyttiin tekemään koruja kierrätysmateriaaleista, koska se ei vaadi
tiloilta mitään erityistä.
Keinutiellä on kokeiltu
monipuolista ohjelmaa:
• Askartelu ja käsityöt, esim. luku- ja
nuppineulatyynyjen ompeleminen
• Vuoden pakolaisnaisen tapaaminen
• Hammashoitajan ja neuvola­
terveyden­hoitajan tapaaminen
• Naurujooga
• Yhteinen ohjelma tyttöryhmän
kanssa, esim. vierailu Tyttöjen Talolle,
äitienpäiväkahvit
3. Miettikää paikka ja ajankohta
Koulu on luonteva paikka tapaamisille. Varmistakaa, että ajankohta
todella sopii vanhempien aikatauluun.
Keinutien äitiryhmä tapasi keskiviikkoisin klo 14–15.30 eli samaan aikaan
kuin tyttöryhmä. Puotilassa lasten
ja huoltajien harrastusillat pidettiin
työpäivän jälkeen.
Vinkit onnistumiseen
• Aloittakaa ryhmätoiminta maltil­
lisella määrällä tapaamiskertoja,
esim. 3 voi olla riittävä. Oppikaa
kokemuksista ja kysykää vanhempien
toiveita tulevaisuuden toiminnalle.
• Pohtikaa, onko ryhmänne toiminta
tarkoitettu vain äideille vai saavatko
myös lapset tulla mukaan? Vai olisiko
lapsille hyvä järjestää lastenhoitoa?
Kysykää lisää
Sari Penttinen, apulaisrehtori, luokanopettaja, Keinutien ala-asteen koulu
Tuomo Tommola, rehtori, Puotilan ala-asteen koulu
11
”Äidit innostuivat ompele­
maan yhdessä tyttöjen kans­
sa, ja tyynyjä ekaluokka­
laisille syntyi valtava kasa.”
Sari Penttinen,
apulaisrehtori
”Meillä oli kimmokkeena
saada äidit ompelemaan,
mutta selvisi, että he eivät
osaa. Yhteinen juttu löytyi­
kin koruhommasta.”
Tuomo Tommola,
rehtori
Varttimalli
Ylä-Malmin peruskoulun opettajat ovat kehittäneet yhteisesti käytettävät
arviointi­keskustelulomakkeet vanhempainvarttien rungoiksi. Lomake auttaa
keskittymään tärkeisiin asioihin. Myllypuron yläasteen koulussa on myös mietitty etukäteen, mitä asioita kullakin luokalla tulee käydä läpi. Kerran vuodessa
pidettävään keskusteluun osallistuvat vanhemmat, oppilas ja opettaja.
Varttimalli auttaa opettajaa rakentamaan koulun ja kodin yhteistyötä.
Opettajalla on tilaisuus keskustella vanhempien kanssa oppilaan hyvinvoinnista
ja oppi­misesta. Varteissa on myös tärkeää kuunnella huoltajien ja oppilaan
mielipiteitä sekä näkemyksiä.
”Kuunnelkaa huoltajien
toiveita. Millaisen yhteistyön
koulun kanssa he kokevat
hyödylliseksi?”
Tiina Valtonen, oppilaanohjaaja
Näin alkuun
Ylä-Malmin varttimalli
1. Tutustukaa lomakkeisiin
Ylä-Malmin opettajat ovat tehneet
kuusi lomaketta eri luokka-asteille:
1.–2.-luokat, 3.–4.-luokat,
5.–6.-luokat, 7. luokka, 8. luokka,
9. luokka.
Esimerkiksi 1.–2.-luokkien
lomakkeessa kysytään perusasioita,
ja yläasteen lomakkeissa kannuste­
taan pohtimaan myös kullakin
luokalla päättyviä aineita ja niiden
tavoite­arvosanoja päättöarviointiin
sekä jatko-opintoja.
2. Antakaa arviointikeskustelulomake kotiin täytettäväksi
Ideana on, että oppilas (yhdessä
huolta­jien kanssa) arvioi omaa
koulunkäyntiään lomakkeen avulla
jo ennen keskustelua.
3. Kirjatkaa sovitut asiat ylös
Lomakkeen avulla opettaja, oppilas
ja huoltajat voivat valikoida keskustelun aiheiksi lapsen kannalta tärkeimmät asiat.
Kun keskustelu on käyty, voitte tehdä
vapaaehtoisen sopimuksen. Siihen
kirjataan oppilaan tavoitteet sekä
koulun ja kodin tuki.
Esimerkki Myllypuron vanhempain­
vartin 7. luokan ohjelmasta
1. Valmistautukaa tapaamisiin
esim. seuraavan listan avulla:
• Tarkistakaa Wilmasta oppilaan
poissaolot
• Kysykää tarvittaessa lisätietoa
aineenopettajilta ja erityisopettajilta
• Tarkistakaa, tarvitaanko tulkki
• Miettikää, tarvitaanko mukaan joku
muu koulun henkilökunnasta
2. Käsitelkää seuraavat asiat
A. Keskinäinen tutustuminen
• Vanhemman näkemys omasta
lapsestaan oppijana
• Oppilaan oma näkemys itsestään
oppijana
B. Koulun käytänteiden esittely
Lukuvuositiedotteen tärkeyden
korostaminen, jossa on kirjattuna
mm. seuraavat asiat:
• Poissaoloasiat
• Arviointikäytänteet
• Koulun säännöt
• Jälki-istuntokäytänteet
• Uudet asiat yläasteella, esim.
uudet oppiaineet, lyhenteet,
luokkatilat, liikkuminen
• Loma-anomukset
• Koululääkäritapaamiset eri
luokka-asteilla
12
C. Ryhmänohjauksen tehtävä ja
ryhmänohjaajan rooli oppilaan
koulunkäynnissä
D. Wilman käyttö
E. Oman äidinkielen opiskelun
tärkeys
F. Yleiset asiat
• Ruokailu koulussa ja kotona
• Nukkuminen
• Harrastukset
• Läksyjen teko
• Kokeet ja niihin valmistautuminen
• Vahvuudet ja ongelmat ennen ja nyt
• Harrastukset
G. Kaveri- ja kiusaamisasiat
• Onko oppilaalla kavereita?
• Kiusataanko oppilasta?
• Onko omalla luokalla kiusaamista?
• Kiusaako oppilas itse muita?
• KiVa Koulu -käytänteiden esittely
H. Hoito- ja yhteistyötahot, joista
koulun on hyvä tietää
I. Kodin toiveet koululle
3. Kuitatkaa tapaaminen pidetyksi
Myllypurossa vanhempaintapaamisista on lista erityisessä kansiossa, johon
tulee jokaisen oppilaan kohdalle
vanhempaintapaamisen ajankohta
sekä opettajan, oppilaan ja oppilaan
huoltajan kuittaus osallistumisesta.
Vinkit onnistumiseen
• Hyvän ajankohdan löytäminen voi
olla haastavaa. Yleensä heti aamusta
tai myöhemmin päivällä toimii parhaiten sekä opettajille että perheelle.
• Voi olla, että yläasteella nuoret
eivät enää halua keskustella joistakin
asioista niin avoimesti kuin alaasteella. Pakottaa ei voi.
• Arviointilomakkeen käytöstä
on hyvä tehdä yhteinen sopimus
opettaja­kunnan kanssa.
• Jos luokalle tulee kesken luku­
vuoden uusi oppilas, järjestäkää
vanhempaintapaaminen mahdollisimman pian.
Tutustukaa materiaaleihin
Arviointikeskustelulomakkeet ja sopimuslomake_Yla-Malmin pk
Vanhempaintapaamisten aiheet luokittain ja valmistava_Myllypuron ya
Kysykää lisää
Jenni Kaksonen, luokanopettaja, Ylä-Malmin peruskoulu
Tiina Valtonen, oppilaanohjaaja, Myllypuron yläasteen koulu
13
”On tärkeää keskustella
asioista lapsen läsnä ollessa
niin, että myös hän pääsee
kertomaan koulunkäyntiinsä
liittyvistä asioista. Yhteinen
keskustelu luo turvallisuu­
dentunnetta ja lapselle
ymmärryksen siitä, että koti
ja koulu yhdessä tukevat
lapsen kasvua ja oppimista.”
Jenni Kaksonen, luokanopettaja
”Esimerkiksi 7. luokan
luokanohjaajalle kaikki
oppilaisiin liittyvä on uutta,
joten arviointilomake tulee
tarpeeseen. Oppilaille on
tärkeää, että heidän asioi­
hinsa paneudutaan. Se on
tärkeää heillekin, joilla kaikki
on jo hyvin.”
Helena Laksela, luokanohjaaja
Keskustelevat
vanhempainillat
Vuosaaren ala-asteen koulu ja Vesalan yläasteen koulu ovat järjestäneet
toiminnallisia vanhempainiltoja. Tällainen ilta on rakentunut jonkin
vanhempia kiinnostavan teeman ympärille. Se on houkutellut osallistujiksi
sellaisiakin vanhempia, jotka eivät innostu perinteisistä vanhempainilloista.
Oppilaatkin ovat monesti osallistuneet iltaan.
Vanhempainillassa vanhemmat kuulevat toistensa ajatuksia ja tutustuvat
toisiinsa sekä koulun henkilökuntaan. Parhaimmillaan syntyy keskinäistä
ymmärrystä ja vertaistukea, jotka tukevat koko luokka­yhteisön oppimista ja
hyvinvointia.
Näin alkuun
1. Omin avuin vai
ulkopuolisen kanssa?
Vetäkää toiminnalliset vanhempain­
illat kokonaan itse tai ottakaa mukaan
kollega tai järjestön asiantuntija.
Vuosaaren ala-aste tilasi Mannerheimin lastensuojeluliitolta kullekin
5. ja 6. luokalle oman iltakoulun
aiheesta lapsi sosiaalisessa mediassa.
Iltakouluun osallistuivat kaikki oppilaat huoltajineen. 3.– ja 4.–luokkien
oppilaille pidettiin oma sosiaalisen
median oppitunti ja huoltajille luok­
kien yhteinen vanhempainilta.
EHYT ry:ltä puolestaan tilattiin
3.–luokkalaisille ja heidän huolta­
jilleen Pelitaito -tunnit ja vanhempainilta. Oppilaat olivat valmistaneet
vanhempainiltaa varten pienen dokumentin omista pelaamiseen liittyvistä
ajatuksistaan ja käsityksistään.
Ryhmä opettajia valmisti keskusteleviin vanhempainiltoihin keskustelukortteja. Kortit käsittelevät eri aihepiirejä ja kukin opettaja valitsi iltaan
niitä kysymyksiä, jotka olivat luokan
tilanteen kannalta ajankohtaisia.
2. Laatikaa ohjelma
Valitkaa vanhempia kiinnostava teema:
• Nivelvaiheet, siirtyminen yläasteelle
tai jatko-opintoihin
• Koulutyö
• Pelaaminen
• Lapsi sosiaalisessa mediassa
• Vanhemmuus ja säännöt kotona
(esim. kotiintuloajat)
14
”Eräs lisäkoukku on ollut
oppilaiden luvalla tekemäni
video. Sillä oppilaat ovat
kertoneet, mitä he toivo­
vat vanhemmilta: kuunte­
lua, ideoiden ja ajatusten
arvostamista ja lupausten
pitämistä.”
Niina Halonen-Malliarakis,
vararehtori
Vuosaaren kokeilema malli
• Alustus aiheesta luokassa,
ruokalassa tai muussa tilassa
• Keskustelu pienryhmissä kysy­
mysten ja pienten tehtävien avulla
• Loppukeskustelu, johtopäätökset ja
asioista sopiminen yhdessä
Vesalan kokeilema malli
• Rehtorin tms. yleinen ilmoitusasia
juhlasalissa
• Siirtyminen luokkiin ja kepeä aloitus, esim. vanhemmat voivat kirjoittaa ylös jotakin myönteistä lapsestaan
tai kertoa pienen tarinan itsestään
arvokortin avulla ja/tai opettajan
tekemä video, jolla lapset esiintyvät
• Vapaamuotoinen keskustelu aiheesta vanhemmuus ja säännöt kotona
• Johtopäätökset ja asioista sopiminen
yhdessä
Esimerkki: Vanhemmuus ja säännöt kotona -esityksen kysymyksiä
• Mikä on tämän ikäiselle lapselle
sopiva kotiintuloaika?
• Millaisia sääntöjä olisi hyvä olla
kännykän käytölle?
• Mitä asioita kuuluu hyvään vanhemmuuteen?
• Miten omat koulumuistosi vaikuttavat kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön?
Vinkit onnistumiseen
• Viestikää illoista vanhemmille
ajoissa, esim. pyytäkää lapsia
kertomaan asiasta kotona ja käyttäkää
lisäksi Wilmaa.
• Ryhmäjaot kannattaa tehdä ennakkoon, niin perheenjäsenet eivät päädy
samoihin pöytiin. Myös suunnistus
voi toimia.
• Olkaa myönteisiä ja rentoja, syyllis­
täminen ei vie asiaa eteenpäin.
Fasilitoikaa keskustelua kysymyksin ja
faktoin – vanhemmat saavat oivaltaa
ja vetää johtopäätöksiä itse.
• Keskittykää yhteen teemaan, jotta
sitä tulee käsiteltyä kunnolla.
Tutustukaa materiaaleihin
Keskustelukortit_kodin ja koulun yhteistyö_Vuosaari
Keskustelukortit_koulutyö_Vuosaari
Keskustelukortit_pelitaito_Vuosaari
Keskustelukortit_vanhemmuus ja säännöt kotona_Vuosaaren aa
Vanhempainilta_Vesala ya
Kysykää lisää
Satu Arokari, apulaisrehtori, Vuosaaren ala-aste
Niina Halonen-Malliarakis, apulaisrehtori, Vesalan yläasteen koulu
15
”Vertaistuki on parasta
vanhemmuuden tukea. Kun
vanhempi kuulee, miten
muissa perheissä toimitaan,
hän voi sanoa, että eivät
ne muutkaan saa olla noin
myöhään ulkona. Kotiintulo­
ajoista ja yökyläilysäännöistä
on riittänyt puhetta.”
Satu Arokari,
vararehtori
Toiminnallinen vanhempainilta
Ressun peruskoulu järjesti toiminnallisen vanhempainiltakokeilun. Siihen osallistui opettajia,
vanhempia ja Aalto-yliopiston tutkijoita.
Ideana oli aktivoida ja osallistaa erään luokan vanhemmat ajankohtaisen haasteen ratkaisemiseen: saada vanhemmat pohtimaan alakoulusta yläkouluun siirtymistä ja keksimään keinot
tukea tulevia seitsemäsluokkalaisia. Toisena tavoitteena oli tukea vanhempien keskinäistä
verkostoitumista, josta olisi hyötyä pitkässä juoksussa.
Näin alkuun
1. Käyttäkää luokan ulko­
puolista kokemusasiantuntijaa
Ressussa opettaja pyysi kahdeksasluokkalaisen oppilaan kertomaan
omista yläkouluun siirtymisen kokemuksistaan. Todelliset kokemukset
antavat hyvän pohjan keskustelulle.
2. Miettikää vanhempainillan
perusrakenne
Ressussa keskityttiin vanhempien innostamiseen, tutustumiseen ja pienen
tekemisen suunnitteluun.
Innostava aloitus on tärkeä. Ressussa
lähdettiin liikkeelle näin: ”Kun kerran
muutkin, niin mekin haluamme
haastaa toimintatapojamme ja etsiä
vanhempien kanssa uusia yhteistyön
muotoja. Sitä haluamme kokeilla
tänään”.
Ressussa illan kulku eteni seuraavasti:
• Tarjoilut
• Esittäytymiset ja kommentti siihen,
mitä kukin on aina halunnut muuttaa
tai muuttanut omassa työssään tai
elämässä
• Kokemusasiantuntijan puheenvuoro
• Ideointia ja kiinnostavimpien
asioiden valinnat oman pienryhmän
kesken
• Valintojen esittelyt oman pien­
ryhmän kesken
• Suosikki-ideoiden kirjaamiset ja
esittelyt kaikkien ryhmien kesken
• Työn jatkamisesta sopiminen:
Ressussa vanhemmat perustivat
WhatsApp-ryhmän keskinäistä
yhteydenpitoaan varten.
Vinkit onnistumiseen
• Tilaisuuden vetäjän tulee pitää
huolta omasta energiastaan tekemällä
tilaisuudesta itselleen kiinnostava.
• Älä huolestu, vaikka vain muutama
vanhempi tulisi tilaisuuteen.
Tärkeintä on lähteä pienesti liikkeelle
kuin olla isosti paikallaan.
• Yhteisö, joka kokeilee eniten, oppii
eniten.
Tutustukaa materiaaleihin
Toiminnallisen vanhempainiltakokeilun kuvaus (pdf)
Kysykää lisää
Jussi Ekqvist, tutkija, puh. 0400 877 901, jussi.ekqvist(at)mindustry.fi
16
”Koululuokka yhteisönä ja
vanhemmat verkostona
kohtaavat heille ainutker­
taisia unelmia, mahdolli­
suuksia ja haasteita, vaikka
jollakin yksilötasolla tulisi
toistoa. Asioihin kannat­
taakin tarttua innostavasti,
energisoivasti ja kokeile­
vasti.”
Jussi Ekqvist,
tutkija
Vanhempainilta
digitaalisesta
pelaamisesta
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n asiantuntijat ovat
luoneet mallin sille, miten koulut voivat järjestää
vanhempainiltoja digitaalisesta pelaamisesta. Järjestön
asiantuntijat ovat osallistuneet moniin tällaisiin
iltoihin.
Vanhemmat eivät välttämättä tunne pelien maailmaa,
vaikka lapset pelaisivat paljon. Vanhempainillassa
vanhemmat ja koulun henkilökunta saavat tietoa
ja ymmärrystä lasten tietokone-, konsoli- ja
mobiilipelaamisesta sekä pelaamisen hyödyistä ja
haitoista. Ilta myös kannustaa vanhempia ja lapsia
puhumaan pelaamisesta. Vanhemmat voivat vaihtaa
näkemyksiä kodin pelisäännöistä toisten vanhempien
kanssa ja saavat arvokasta vertaistukea.
Näin alkuun
Peliteemainen vanhempainilta tai
luento kannattaa järjestää osana muuta ohjelmaa, esimerkiksi lauantai­
koulupäivänä.
Yhdistelkää ao. mallin osia tarpei­
denne mukaan. Voitte järjestää
tilaisuuden pelkästään vanhemmille
tai vanhemmille ja oppilaille.
2. Oppilaiden oma osuus
(5–15 min)
On oppilaiden vuoro kertoa peliharrastuksestaan esim. omalla puheenvuorolla, haastatteluilla tai vaikkapa
videolla. Opettaja voi valmistella
asian ennakkoon, sillä nuoria voi olla
vaikeaa houkutella osallistumaan tai
saada keskustelemaan.
1. Johdatus peliaiheeseen
(30–40 min)
Illan vetäjä avaa tilaisuuden. Johda­
tuksen peli-ilmiöstä voi pitää kuka
tahansa, joka on jonkin verran
perehtynyt pelaamiseen. Lisätietoa
saa muun muassa Pelikasvattajan
käsi­kirjasta. Sisältöteemoja voivat olla
esim. pelaamisen motiivit, hyödyt
ja haitat, pelien ikärajat ja haitalliset
sisällöt.
3. Pelivideot
(5–10 min)
Nekin vanhemmat, jotka eivät itse
pelaa tai tunne pelejä, pääsevät
niiden makuun nyt. Pelejä löytyy
esim. YouTubesta, ja Mediataitokoulun Nettielämää-videoissa on hyviä
vaihtoehtoja. Voi olla silmiä avaavaa
näyttää pätkä jostakin K-18-videosta
vanhemmille – tällöin oppilaat ovat
muussa tilassa.
17
”Oppilaiden osallistaminen
vanhempainillan suunnitte­
luun ja toteutukseen esi­
merkiksi videoiden avulla
tuo uudenlaisia näkökulmia
peliteeman käsittelyyn
ja kiinnostaa perinteisiä
kalvosulkeisia enemmän.
Kerro asiasta jo kutsuissa.”
Teresa Tenkanen,
projektiasiantuntija
4. Pienryhmäkeskustelut
(15–30 min)
Vanhemmat (ja oppilaat) saavat jakaa
tuntojaan ja ajatuksiaan pienryhmissä. Heitä kannustetaan avoimeen
keskusteluun, vertaistukeen ja yhteisten pelisääntöjen sopimiseen. Asioita
voidaan kirjata ylös fläpeille loppukeskustelua varten.
Kysymyksiä voivat olla esim.
• Miten hyvin tunnet pelaamista
ja pelejä?
• Minkälaisia pelaamisen sääntöjä
tai käytäntöjä teillä on?
• Huolestuttaako jokin peleissä?
5. Loppukeskustelu ja
yhteenveto (15–30 min)
Tilaisuuden vetäjä vetää loppu­
keskustelun. Tärkeimpiä esiin nousseita asioita voidaan puida yhdessä
ja kysyä näkemyksiä mahdolliselta
peliasiantuntijalta. Vanhemmat (ja
oppilaat) voivat myös sopia yhteisiä
pelisääntöjä. Kotiin viemisinä on
esitteitä.
Vinkit onnistumiseen
• Osallistakaa nuoret aidosti. Antakaa heidän kertoa kokemuksistaan ja
näkemyksistään ja osallistua keskusteluun.
• Antakaa vanhemmille tilaisuus
eläytyä pelimaailmaan esim. katso­
malla pelivideoita ja oppilaiden
videoita.
Tutustukaa materiaaleihin
Pelikasvattajan käsikirja: http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf
Pelipäiväkirja: www.pelipaivakirja.fi
Nettielämää videot: www.mediataitokoulu.fi/tehtavat
Kysykää lisää
Teresa Tenkanen, projektiasiantuntija, EHYT ry, puh. 050 509 8759,
teresa.tenkanen(at)ehyt.fi
18
”Olin aika
ennakkoluuloinen, mutta
yllätyin positiivisesti.”
Pelitaitoiltaan osallistunut
vanhempi
Muistilista
suunnittelun tueksi
Järjestäjät
• Muistakaa yhteistyö tilaisuuden järjestämisessä: rehtori, opettajat, koulun muu
henkilökunta, oppilashuoltoryhmä, vanhempainyhdistys, vanhemmat, oppilaat,
ulkopuolinen asiantuntija jne.
Tilaisuuden suunnittelu
• Kodin ja koulun yhteistyöstä kannattaa yhdessä rakentaa vuosikello, josta hahmottuu,
millainen kokonaisuus yhteisistä, luokkakohtaisista ja oppilaskohtaisista huoltajien
tapaamisista syntyy. Yhteistyö rakentuu vaiheittain: tunteminen johtaa luottamukseen
ja luottamus toimintaan.
• Mitä eri ryhmät toivovat tilaisuudelta?
• Varatkaa riittävästi aikaa suunnitteluun ja miettikää varasuunnitelma, jos jokin menee
mönkään itse tilaisuudessa.
• Onko vaarana, että suunnittelette liikaa? Innostava, energisoiva ja kokeileva tapa voi
toimia paremmin joissakin tilanteissa.
• Muistakaa huomioida perheiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet.
Ajankohta
• Maanantait ja perjantait ovat yleensä huonoja ajankohtia tilaisuuksien pitämiselle.
Tarjoilu
• Kahvitarjoilu tai muu tarjoilu rentouttaa tunnelmaa.
• Voisivatko oppilaat tai vanhemmat tuoda tarjottavaa?
Lastenhoito
• Olisiko viisasta järjestää lastenhoito koululle, jos vanhempia on muuten vaikeaa saada
osallistumaan?
Tiedotus ja markkinointi
• Käyttäkää useampaa kuin yhtä keinoa:
- Tiedote Wilmaan
- Puhelinsoitto niille perheille, jotka eivät ole aktiivisia Wilman käyttäjiä
- Paperinen, esim. oman lapsen tekemä, kutsu kotiin
- Muistutustekstiviesti tai -sähköposti päivää ennen tilaisuutta
• Tilaisuudesta voi tulla houkuttelevampi, jos kerrotte yksi tai kaksi yleistä ilmoitusasiaa
samassa yhteydessä.
• On hyvä olla joustavalla mielellä liikkeellä: matala kynnys tulla ja mennä voi houkutella.
19
Julkaisija Helsingin kaupungin opetusvirasto, ulkoasu D3, valokuvat Rhinoceros Oy, koulut ja Katja Alaja, julkaistu PDF-muotoisena verkossa 05/2015.
Oppaan tiedot tarkistettu maaliskuussa 2015. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Ajantasaiset tiedot www.edu.hel.fi ja koulujen kotisivuilla.