Seloste N:o 2
HALSTARI LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 2 2014-2015 ISSN 0781-4151 Seloste 2014-2015 N:o 2 2014 Tammikuu 2015 Sisällys Presidentin palsta ................................................................................................................. 3 Rippikoulu tänään lohjalla................................................................................................... 4 Naiset konfliktin jälkihoidossa ............................................................................................ 5 Piirikokous ........................................................................................................................... 6 Unen merkitys hyvinvoinnille ............................................................................................. 8 Ooppera lastensairaalan hyväksi ....................................................................................... 11 Vaalikokous ....................................................................................................................... 13 Rotarysäätiöstä .................................................................................................................. 14 Oolannin sota ..................................................................................................................... 17 Pronssiveistosten tekemisestä............................................................................................ 21 Itsenäisyyspäivä ................................................................................................................. 22 Vivamo .............................................................................................................................. 22 Kauneimmat joululaulut .................................................................................................... 22 Läsnäolot syksy 2014 ........................................................................................................ 23 Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen, Irja Olkinuora Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat) 2 PRESIDENTIN PALSTA Rotaryratas on pyörähtänyt uudelle vuodelle ja kevätkauden 2015 ohjelma on alkanut myös klubissamme. Ensimmäinen viikkokokouksemme keskiviikkona 7.1. oli onnistunut aloitus. Saimme kuulla kaupunginjohtaja Simo Juvan mielenkiintoisen esitelmän kuntarakenteesta. Paikalle oli tullut runsaasti jäsenistöä, ja keskustelu sekä kahvittelu jatkuivat vielä varsinaisen kokouksen jälkeenkin. Tällainen osallistumisinto toivottavasti säilyy myös tuleviin kokouksiin. Kevätkaudella on luvassa monia kiintoisia esitelmiä ja vierailuja. Esimerkiksi helmikuussa meillä on mahdollisuus kuulla everstiluutnantti Juha Mäkelän luentoa kansainvälisistä kriiseistä. Aihe, joka on viime päivinä ollut ikävästi esillä mm. terroristien julmista väkivallanteoista Pariisissa ja Nigeriassa, unohtamatta Syyrian vuosia kestänyttä murhenäytelmää. Rotareissakin varmasti pohditaan maailmanlaajuisesti, kuinka tällaisiin asioihin voisi saada valoa pimeyteen. Kolmansien maiden lasten koulutus sekä syrjäytymisen ehkäisy länsimaissa - asioita, joita monet klubit tukevatkin - voisi olla yksi ratkaisuista estääksemme tietämättömien barbaarien hirmuteot. Muutamia muisteluja vielä menneen syyskauden viikkokokouksista. Lokuussa Horst Gripentrog tutustutti meidät esitelmällään nykyiseen rippikouluun. Nuorille on tarjolla lukuisia vaihtoehtoja rippileirien ja perinteisen rippikoulun suorittamiseksi. Intercity kokouksessa Nummelassa saimme kuulla Markku Partisen hupputason luennon unien merkityksestä hyvinvointiin. Piirimme varmasti tämän vuoden näkyvin ja suurin rotarytapahtuma oli ooppera Lastensairaalan hyväksi, jossa klubimme ja naapuriklubimme olivat myös mukavasti mukana. Kiitokset vielä osallistuneille sisarille, veljille ja aveceille. Marraskuun mielenkiintoisen ja mukaansatempaavan esitelmän tarjosi Raoul Johansson Kässän talolla kertoessaan Oolannin sodasta. Joulukuussa viikkokokouksia vietettiin perinteisissä tapahtumissa, kuten itsenäisyyspäivän Juhlajumalanpalveluksessa seppeleenlaskuineen sekä Vivamon joulujuhlassa, missä taitava laulaja tarjosi jouluun herkistävän ja koskettavan tunnelman. Kauneimmat joululaulut päättivät syyskauden, ja loppulaulun "Maa on niin kaunis" yhteislaulu jäi kantamaan joulun henkeä ja sanomaa. Hyvää alkanutta vuotta toivottaen Aki Hellgrén 3 RIPPIKOULU TÄNÄÄN LOHJALLA Rippikoulutoiminnasta vastaava kappalainen, rovasti Horst Gripentrog valisti klubilaisiamme 15.10.2014 Lohjan seurakunnan rippikoulutoiminnasta. Hän totesi rippikoulun olevan kirkon paras väline nuorison tavoittamiseksi. Lohjalla rippikoulun käy edelleen yli 80 prosenttia ikäluokasta. Lähes kaikki rippikoululaiset haluavat nimenomaan leirille. Vuosittain alle kaksikymmentä nuorta valitsee päivärippikoulun. Leirielämä on todella kivaa, nuoret tykkäävät siitä. Yksi olennainen osa leiriä on ruokailu: ”Aina vaan syödään”. Monelle rippileiri on ensimmäinen kerta, kun he ovat poissa kotoa näin pitkän ajan. Leirit ovat suosittuja siksi, että niistä liikkuu ”propagandaa” suusta suuhun. Edellisvuoden rippikoululaiset ovat kokeneet rippileirin hyväksi ja suosittelevat tuleville, arvioi Horst Gripentrog. Ilman leirejä rippikoulun suosi olisi saattanut laskea huomattavasti. Esimerkiksi Ruotsissa rippikoulun käyvien määrä on paljon pienempi ja Saksassa korkeintaan 30 prosenttia. Ilmeisesti rippikoululeirien suosiota lisää niiden monipuolisuus. Hiihtolomalla järjestetään leiri Loma-Vietosessa Rovaniemellä ja toinen Sotkamossa. Loput leirit järjestetäänkin sitten kesällä. Vuonna 2015 ohjelmassa on 16 leiriä, minkä lisäksi alueseurakunnissa pidetään niitä vielä neljä kappaletta. Tarjontaa täydentää päivä-, pienryhmä- ja aikuisrippikoulu. Läntinen Uusimaa järjestää yhteisen kehitysvammaisten rippikoululeirin kesällä. Seurakunnan henkilökunnalle rippikoulukesä on aikamoinen rutistus. Useimmilla papeilla ja kaikilla nuoriso-ohjaajilla on kullakin kaksi leiriä kalenterissaan. Puhuja kertoi menevänsä leirille aina mielelläni. Se aika on vain pois perheeltä, kun isä on viikon muualla. Lisäksi menee vielä päivä pari toipua leirin rasituksista. Rippikoulujen toteutuksessa on eroja, mutta lähtökohta on kaikilla sama. Rippikoulu perustuu lähetys- ja kastekäskyyn (Matt 28:18-20), jossa Jeesus sanoo: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, jossa rippikoulun käynyt saa yhtyä uskontunnustukseen. Sana konfirmaatio tulee latinasta, confirmare ja tarkoittaa "vahvistaa". Konfirmaatiossa kastettua seurakuntalaista vahvistetaan ja rohkaistaan tunnustamaan uskoaan esirukouksen ja siunauksen avulla. - pentti kuosmanen - 4 NAISET KONFLIKTIN JÄLKIHOIDOSSA VTM Sini Castrén ent. Cedercreutz kertoi 22.10.2014 Kässän talossa naisten osallistumisesta rauhan ja turvallisuuden ylläpitoon konfliktin jälkihoidossa esimerkkialueena Indonesian Aceh. Tilaisuuden järjestivät yhdessä Lohjan Rotaryklubi ry ja Virkkalan Kulttuurin Ystävät ry. Sini Castrén kertoi taustastaan esityksen aluksi. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa sosiologiaa ja London School of Economics and Political Sciencessa antropologiaa. Sini Castrén on työskennellyt lähinnä konfliktin- ja rauhantutkimuksen parissa. Hän on ollut kansainvälisissä tehtävissä Brysselissä, Strasbourgissa, Pariisissa ja Acehissa, Indonesiassa, missä hän toimi rauhantarkkailijana. Acehin tehtävän jälkeen hänellä on ollut oma henkilökohtainen avustusprojekti alueella. Konfliktien ratkaisussa neuvottelijat ovat useimmiten miehiä. Siitä on seurauksena, että käytännön elämään vaikuttavat monet asiat jäävät huomiotta. Acehissa miehet olivat viidakossa tai kuolleet ja naiset pyörittivät toimintaa alueella. Rauhanneuvotteluihin osallistui ”kapinallisten” puolelta myös naisia, mikä toi vahvasti mukaan käytännön tarpeet ja niiden ratkaisut. Acehin maakunta sijaitsee Sumatran saaren pohjoisosassa. 5 PIIRIKOKOUS Piirikokous pidettiin 25.10.2014 Lauttasaaren yhteiskoululla. Kokoukseen edellytettiin presidenttien ja sihteerien osallistumista. Klubimme kyseisillä henkilöillä oli este, joten allekirjoittanut lähetettiin paikalle. Ensimmäinen asia, jota kysyttiin, oli valtakirja. Sitä minulla ei ollut. Puhumalla asia kuitenkin järjestyi. Kahvit nautittuani siirryin tutkimaan näyttelyaluetta. Mielenkiintoisinta oli aulaan pystytettävänä ollut teltta. Selvisi, että sen on Shelterboxin sisältämä majoite. Teltta on kooltaan varsin iso ja sisältää myös sisäteltan. Kaksi uloskäyntiä lisää majoitteen käytettävyyttä. Kiinnitysnaruja näytti olevan riittävästi pitämään teltan paikallaan rajussakin tuu- lessa. Pakkaukseen kuuluu myös keitin ja kattilasarja sekä vedenpuhdistukseen sopiva suodatin. Lisää asiasta löytyy netin osoitteesta: http://www.shelterbox.org/index.php Rotarypiirin 1420 palkinnot ja tunnustukset rotaryvuodelta 2013-2014 luovutettiin Piirikokouksessa 25.10.2014 Lauttasaaressa seuraaville klubeille ja henkilöille: Rotaryvuoden projekti: Viron Rotaryklubit/Tallin Vanalinn RK. "Joulumusiikkia kolmessa kirkossa" Riian katastrofissa menehtyneiden muistoksi. Mielipiteiden areena: Rotary e-club of verkkorotary.fi 6 PDG Lars Nysténin tuoppi: Irmeli Viherluoto-Lindström. Kauniainen-Grankulla RK. Millenium kello: Helsinki City West RK Rotarysäätiön tukeminen. Per capita lahjoitukset: Hyvinkää Itäinen RK, ItäHelsinki RK, Järvenpää Kartano RK. RI Presidentin kunniamaininta: Vantaa Airport RK. Rotary Club Central Award: Hyvinkää RK ja Gamla Borgå-Wanha Porvoo RK. Polio Plus Award: Tartu RK, Tapiola RK. Rotarypirin 1420 kokouksessa käsiteltiin viime vuoden tilit ja valittiin vuoden 2016-2017 kuvernööriksi Markku Stenvall Espoo Meri -klubista. Seuraavan toimintavuoden kuvernööri on entinen aluekuvernöörimme Ritva Heinonen. Tilinpäätös hyväksyttiin, samoin tulevan vuoden budjetti. Lisäksi luettiin julkisesti tiedoksi Suomen Rotaryn ry:n tilinpäätöstiedot. Piirin keräämää Polion rokottamiskampanjan Afganistanin operaatiosta jäi joitakin kymmeniä tuhansia käyttämättä ohjelman keskeytyessä sotatoimien kiihtyessä. Ylijäämä päätettiin lahjoittaa End Polio Now -rahastoon. Talousasioiden käsittelyn yhteydessä kävi ilmi, että Rotarypiiri 1420 on rekisteröitymässä nyt vasta yhdistysrekisteriin. Muusta ohjelmasta mainittakoon, että Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki kävi puhumassa nykyajan arvoista. Rintamäki myöhästyi viisi minuuttia. Selitys oli mainio. Hän oli tullut kirkollisvaalien mainostilaisuudesta. Ulkona oli kylmä. Hän meni kuumaan suihkuun sulamaan. Suihkussa ollessaan vaimo tuli paikalle soiva kännykkä kourassa. Rintamäki odotti puhelua arkkipiispalta ja pääministeriltä. Vastattava oli soittajasta riippumatta. Puhelussa meni sen verran aikaa, että hän myöhästyi esityksestään tuon 5 minuuttia. Seurakuntaelämästä hän kertoi rippikoulun olevan kirkon menestysartikkeli. Heillä Lauttasaaressa oli edellisenä vuonna 103 prosenttia rippikouluikäisistä seurakuntalaisista käynyt rippikoulun. Selityksenä on se, että kirkkoon kuulumattomia nuoria haluaa mukaan rippileireille. Rintamäki totesi, että Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo alkaa jo muistaa kuittailun 103 merkityksen, koska Kalliossa vastaava prosentti on 60 kieppeillä. Esityksessään hän loi katsauksen Taloudellisen tutkimuskeskuksen vuonna 2014 tekemään tutkimukseen kansan arvoista. Lisää tietoa asiasta: http://www.t-media.fi/wpcontent/uploads/2014/12/Kansan_Arvot_P%C3%A4%C3%A4raportti_2014.pdf 7 UNEN MERKITYS HYVINVOINNILLE Vihti Nummelan Rotaryklubi järjesti 30.10.2014 Nummelan Airhotellissa Intercitykokouksen. Tilaisuudessa professori, neurologi Markku Partinen luennoi aiheesta ”Unien merkitys hyvinvoinnille”. Partinen on Suomen johtava unitutkija. Hän on nyt istuvan unettomuuden hoidon Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja. Sali täyttyi, kun Suomen johtava unitutkija, vihtiläissyntyinen Markku Partinen luennoi unesta, hyvinvoinnista ja terveydestä. Hän korosti riittävän unen merkitystä. Normaalisti ihmisen on hyvä nukkua noin 8 tuntia yössä. Lisäksi nukkumaan pitäisi mennä ajoissa, mielellään jo ennen iltakymmentä. Uni on jaksottaista. Kuhunkin jaksoon sisältyy kevyt uni, syvä uni ja REM-unta. Unen vaiheet toistuvat noin viisi kertaa yössä. Syvän unen osuuden määrä on ratkaisevan tärkeä aivojen elpymisen kannalta. Siihen riittää kaksi tuntia syvänunen vaihetta. Markku Partinen kertoi aikanaan varsin huolettomasti määränneensä unilääkkeitä potilailleen. Nykyään hän välttää viimeiseen asti niitä, koska ne poistavat kokonaan unesta syvän unen osuuden. Unilääkkeiden haitat ovat Markku Partisen mukaan kaksi kertaa yleisempiä kuin unilääkkeiden hyödyt. Asia on nyt vahvasti ”tapetilla”. Keväällä anne- 8 taan Suomen lääkärikunnalle uudet suositukset unilääkkeiden käytöstä unettomuuden hoitoon, asiaa pohtivaa työryhmää johtava Partinen kertoi. Markku Partisen puolitoistatuntinen luento oli rautaisannos terveystietoa - erityisesti unen merkityksestä tai oikeammin huonon unen merkityksestä. Yhtämittainen 36 tunnin valvominen vastaa puolentoista promillen humalaa. Heikosti nukutun viikon jälkeen viikonlopun pitkät unet eivät ehdi tilannetta korjata. Pidemmän univajeen seurauksista hän nosti esiin muun muassa aikuisiän diabeteksen ja keskivartalolihavuuden, joka on puolestaan verisuonisairauksien riskitekijä. Markku Partinen diagnosoi1970-luvun lopulla Suomen ensimmäiset uniapneapotilaat. Vaiva pitää ehdottomasti hoitaa, sillä uniapneasta aiheutuva verenpaineen kohoaminen rasittaa tavattomasti valtimoita. Hän kertoi esimerkin miehestä, joka kävi kolmasti sairaalan ensiavussa voimakkaan rintakivun vuoksi. Mitään vikaa ei löytynyt. Taidettiinpa epäillä vikaa korvien välissä. Mies oli kuitenkin itsepäinen ja meni yksityisesti unitutkimukseen, jossa kuorsaukseen liittyvä verenpaineen raju kohoaminen havaittiin. Ilman hoitoa olisi seurauksena saattanut olla sydäninfarkti tai aivohalvaus. Tilapäinen unettomuus kuitenkin kuuluu normaaliin terveeseen elämään. Se tarkoittaa käytännössä tervettä tunne-elämää. Ei siis kannata syödä lääkkeillä tunne-elämää pois. Hän kysyi tässä vaiheessa lähinnä naisilta, miksei kannata naida miestä, jolla ei ole koskaan univaikeuksia. Vastaus oli: ”Koska kyseessä on psykopaatti”. Unihuolto on Markku Partisen mielestä asia, johon todella kannalla panostaa. Unihuollossa on optimoitava makuuhuoneen äänet, lämpötila, sänky, tyyny, ravitsemus ja nukahtamisrituaalit. Sopiva makuuhuoneen lämpötila on 19-23astetta. Myöhäinenkin liikunta parantaa unta. Heräämisaika kannattaa pitää vakiona viikonpäivästä riippumatta. Markku Partinen antoi parempia unia kaipaaville käytännön ohjeeksi erityisesti nopeasti imeytyvien hiilihydraattien välttämisen. Perunan sijasta kannattaisi syödä juureksia. Ai- 9 votoimintaa parantavat esimerkiksi vihannekset, marjat, hedelmät ja kokoviljatuotteet. Punaista lihaa ei hänen mielestään pitäisi syödä ollenkaan. Partinen antoi vinkin: Öljyn lisääminen makaroniin muuttaa sen hitaasti imeytyväksi hiilihydraatiksi. Sama vaikutus on voin lisäämisellä perunamuusiin. Ei hän toki voin syöntiä suositellut. Myös yösyönnistä Partisella oli selkeä näkemys. Lasillinen vettä on paras vaihtoehto, jos yöllä jotain pitää nauttia. Klubimme edustus oli hyvä. Toistakymmentä jäsentä oli paikalla, osalla puolisotkin. - pentti kuosmanen - ROTARYHUUMORIA Olen äärimmäisen tyrmistynyt poikani käyttäytymisestä.Hän on pettänyt luottamukseni. Kuinka niin? Minä koulutin hänet suurella rahalla lääkäriksi, ja nyt hän on kieltänyt minulta alkoholin ja tupakan. Kaksi outoa miestä kinasteli pubin takapöydässä. He korottivat koko ajan ääntään kiukusta tulipunaisina. Lopulta toinen karjaisi: Te olette umpihullu! Tuo on kyllä selvä kunnianloukkaus! Minä olen juristi ja haastan sinut oikeuteen! Minä taas olen mielisairaalan psykiatri. Ei se ollut kunnianloukkaus vaan diagnoosi. Humalainen hoippui Kestikievarin ovesta ulos, avasi oven edessä odottaneen taksin takaoven, rojahti takapenkille ja sanoi: Keshtikievariin. Mutta mehän olemme jo siellä. Vai niin, tässä teille satalappunen, koshka se kävi niin nopeashti. Pastori, haluaisin kysyä. Olimme eilen poikaystäväni kanssa ulkona. Ja me joimme aika paljon. Teinkö minä väärin? Yritä muistella. Ville tuli koulusta ensimmäisenä koulupäivänään. Hän heitti reppunsa huoneeseensa ja puuskahti isälleen: Huiputusta! Puupenkit ja muka ensimmäinen luokka. 10 OOPPERA LASTENSAIRAALAN HYVÄKSI Ooppera Viitta ja Pajatso järjestettiin 12.11.2014 uuden lastensairaalan hyväksi. Aluksi koko näytös oli varattu piirimme 1420 rotareille. Lippujen varaaminen vain oli vain turhan monimutkaista monelle omallekin jäsenelle netin kautta tehtynä. Jossain vaiheessa tuli puhelinvaraus mahdolliseksi, mikä helpotti tilannetta huomattavasti. Siitä huolimatta meitä osallistui vain 16 henkeä, vaikka naapuriklubikin oli mukana. On kiittäminen paikallista Säästöpankkia ja Osuuspankkia, jotka kustansivat linjaautokyydin. Ennen esityksen alkua kuvernööri sanoi muutaman sanan projektista. Esiin kutsuttiin säätiön puheenjohtaja Anne Berner. Hän kiitteli rotareita oopperan tulojen lahjoittamisesta säätiölle. Meille esiteltiin lukiolainen Anna Rukko. Anna on 17-vuotias lukiolaistyttö. Hän aloitti noin vuosi sitten kampanjan, jonka tavoite oli ensin kerätä uudelle lastensairaalalle rahaa yhden neliömetrin, sitten 11 vuodepaikan (n. 12 000€) ja lopulta yhden huoneen rakentamiseksi, mihin tarvittava rahasumma on noin 50 000€:n. Molemmat naiset kukitettiin. Edellisen sivun kuvassa ovat Anna Rukko, Anne Berner ja kuvernööri Birger Stjernberg ennen oopperaesityksen alkua. Ooppera mainostaa sivuillaan kyseisiä oopperoita seuraavin tekstein: ”Kaksi tarinaa vanhenevan miehen ja nuoren naisen suhteesta ja repivästä mustasukkaisuudesta. Puccinin Viitta (Il tabarro) on todentuntuinen kuvaus tapahtumista jokilaivalla. Leoncavallon Pajatso vie teatterin maailmaan, jossa kaikki on mahdollista. Oopperoita yhdistää aviomiehen epätoivoinen teko, johon hänet ajaa nuoren vaimon uusi rakkaus. Kaksi suosittua klassikkoteosta tarjoaa samasta lähtökohdasta kaksi aivan erilaista tulkintaa. Viitta on oopperarealismia vahvimmillaan, Pajatson teatterimaailmassa taas raja toden ja teatterin välillä katoaa.” Esitys oli antoisa taide-elämys. Takaisin palatessamme jäin miettimään paljonko tapahtuman tuotto oikein oli. Sen saanemme tietää joskus tulevaisuudessa. - pentti kuosmanen - 12 VAALIKOKOUS Toimintavuoden 2015-2016 toimihenkilöt valittiin vaalikokouksessa 5.11.2014. Kokoukseen osallistui 13 jäsentä. Valintatoimikunta oli tehnyt ehdotuksen kokoukselle. Se hyväksyttiin yksimielisesti toimihenkilö kerrallaan. Valittujen lista näyttää seuraavalta: presidentti Roger Weintraubin tuleva presidentti Mikko Wynne-Ellis. varapresidentti Heikki Lindfors. 1.sihteeri Seija Nyman 2. sihteeriksi Jarmo Kuningas 1.klubimestariksi Tarja Virtanen 2.klubimestariksi Matti Kupari rahastonhoitajaksi Markku Paasonen rotarysäätiöasiamies Pentti Kuosmanen it-vastaava Pentti Kuosmanen Ryla-vastaava Raimo Mäkelä nuorisoasiamies Heikki Lindfors Toiminnantarkastajiksi valittiin Irja Olkinuora ja Kalevi Laakso sekä varalle Tellervo Kangas. Päätettiin asettaa seuraavat komiteat: Klubipalvelu presidentti Rotarytietoustoimikunta hallituksella Luokite- ja jäsenyyskomitea hallituksella Arkistot ja viirit hallituksella 13 ROTARYSÄÄTIÖSTÄ Vaalikokouksen jälkeen valistin läsnäolijoita Rotarysäätiöstä lyhyellä esitelmällä. Rotarysäätiö englanniksi The Rotary Foundation of Rotary International (lyhenne TRF) on elin, jonka kautta pääosa järjestömme avustusrahoista kulkee. Klubien paikallisten projektien rahat eivät tietenkään näy säätiön luvuissa. Suurin Rotarysäätiön tukema projekti on ollut vuodesta 1985 Polio Plus, joka nyt kantaa nimeä End Polio Now. Kuvaavaa on, että toimintavuonna 2011-12 säätiö on saanut lahjoituksia 181,1 miljoonaa dollaria. Rahastoista on puolestaan myönnetty vastaavana aikana 204 miljoonaa taalaa. Pääosin varat kerätään rotarien keskuudesta. Viime vuosina on Bill ja Melinda Gatesin rahaston polion hävittämiseen tarkoitetut varat kierrätetty Rotarysäätiön kautta. Mitä rahastoja säätiöllä sitten on? Suurin kaikista on vuosirahasto, johon on rahaa lahjoitettu yli 2 miljardia USD vuoteen 2014 mennessä. Polio Plus-rahasto on projektin pitkän keston vuoksi nyt kerännyt yli miljardi taalaa. Pysyvä rahasto on saanut lahjoituksia huomattavasti vähemmän. Lisäksi on muita rahastoja, joiden merkitys tavallisen rotarin kannalta on merkityksetön. Rotarysäätiön rahastojen pääoma on jo yli 1 miljardia dollaria, vaikka rahaa virta koko ajan eri ohjelmiin ympä14 ri maailmaa. Polio Plus- ja pysyvään rahastoon lahjoitetut varat eivät palaa takaisin lähtömaahan. pysyvään rahastoon lahjoitetuilla varoilla ei voi lunastaa PHF -arvoa (Paul Harris Fellowship). Sen sijaan Polio Plus- ja vuotuisrahastoon lahjoitetulla kullakin 1000 dollarilla saa lahjoittaja yhden PHF:n. Vuotuisrahastosta palautuu varoja piirien ja klubien käyttöön SHARE -menetelmällä. Vuotuisrahastoon lahjoitetut varat palautetaan 3 vuoden päästä lahjoituksesta. puolet siirtyy Maailman rahastoon (World Fund eli WF) ja puolet Piirirahastoon (District Defined Fund eli DDF). Kolmen vuoden pääomalle saatu tuotto jää Rotarysäätiölle. Piirirahastoon (DDF) tulleista rahoista puolet jää Global Fundiin, jota voidaan käyttää isoihin kansainvälisiin projekteihin. Toinen puolikas, 25 % alkuperäisestä lahjoituksesta, voidaan käyttää hankkeisiin piirin alueella. Näitä varoja klubit voivat anoa Rotarypiiristä. Klubimme on tukenut saadulla avustuksella mm. Kartsa ry:n koulutustoimintaa. Global Fundin eli Maailmanrahaston rahaa voi piirin hyväksynnällä käyttää klubi tai klubit, jos Käyttötarkoituksen sovittava ainakin yhdelle kuudesta keskittämisalueesta Hankkeen on oltava kansainvälinen Vaikutusten oltava kestäviä (sustainable) Minimikoko 15 000 USD maailmanrahastosta Kun Rotarysäätiö kaksinkertaistaa summan, voidaan hankkeeseen käyttää kaikkiaan yli 30 000 USD. Rahan käyttöön haetaan hyväksyntä Rotarysäätiöltä sähköisellä järjestelmällä, jolloin käsittely nopeutuu. Ehtona mainittuja keskittämisalueita ovat vuodesta 2013 alkaen: Rauhantutkimus sekä konfliktien ehkäisy ja sovittelu Sairauksien ehkäisy ja hoito Puhdas juomavesi ja viemäröinti sekä jätevesien puhdistaminen Äidin ja lapsen terveys Peruskoulutus sekä luku- ja kirjoitustaito Taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehittäminen 15 Esimerkkinä tästä rahoitusmuodosta on Pasilan Rotaryklubin Global Grant -projekti Namibiassa Martti Ahtisaari -koulun opettajien kouluttaminen suomalaisiin opetuskäytäntöihin tarkoituksena kehittää koulun opettajien ammattitaitoa ja työtapoja. Lohjan Rotaryklubin avustukset Rotarysäätiölle Vuosien saatossa klubimme on lahjoittanut rahansa poikkeuksetta Polio Plus rahastoon. Näillä on lunastettu PHF (Paul Harris Fellowship) -arvoja jäsenille jaettavaksi. Yllä on taulukko saajista. Poikkeuksena on veli Eero Rantalaiho, joka on lahjottanut itse 2000 USD Polio Plus -rahastoon. Vaikka viimeinen rynnistys rahojen keräämiseksi polion häätämiseen on meneillään, pitäisi kuitenkin harkita rahojen suuntaamista Vuotuisrahastoon, josta SHARE järjestelmän perusteella tulee puolet piirin käyttöön kolmen vuoden kuluttua lahjoituksesta. Sillä tavoin voisimme anoa rotarypiiriltä enemmän apurahoja paikallisiin projekteihin. Asia kaipaa avointa keskustelua klubissamme. Aika 1976-01 1983-12 1987-08 1987-11 1988-01 1988-05 1988-05 1988-08 1995-01 1997-11 1998-06 2003-11 2004-05 2005-01 2007-06 2008-05 2009-03 2009-04 2009-04 2010-06 2010-12 20122013- Sukunimi Mälkiä Lehtiö Jokinen Peltonen Seppälä Rajaniemi Suikkari Aitolehti Sippola Laakso Tanner Mäkelä Mäkelä Alhonen Lehtinen Kuosmanen Rantalaiho Laakso Salminen Mäenpää Leppälä Paasonen Mäkelä Etunimi Aarne Leo Toivo Toivo Juhani Ensio Erkki Edvin Toivo Helge Olli Jaakko Raimo Erkki Matti Pentti Eero Kalevi Veikko Jorma Kimmo Markku Raimo Arvo PHF PHF PHF PHF+1 PHF PHF PHF PHF PHF PHF PHF PHF PHF PHF PHF PHF +1 PHF + 2 PHF PHF PHF PHF PHF PHF Yhteensä Teksti perustuu esitelmääni klubimme vaalikokouksessa 5.11.2014. - pentti kuosmanen - 16 Summa $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $2 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $2 000,00 $3 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $1 000,00 $27 000,00 OOLANNIN SOTA Kässän talolla kuultiin pala historiaa 19.11.2014. Oolannin sodasta kirjan kirjoittanut Raoul Johnsson (yhdessä Ilkka Malmbergin kanssa) oli haastettu puhumaan kyseisestä aiheesta. Tilaisuus oli yhteinen Virkkalan kulttuurinystävät ry:n kanssa. Krimin sota (1853-1856) sai alkusysäyksensä Venäjän ortodoksien ja Osmanien valtakunnan kiistasta Venäjän vaadittua osmaneita hyväksymään Venäjän keisarin osmanien valtakunnassa asuvien kristittyjen suojelijaksi. Kiista aiheutti väkivaltaista mellakointia alueella. Näiden tapahtumien varjolla osmanien painostamiseksi tsaari Nikolai I miehitti Valakian ja Moldavian, puoli-itsenäiset osmanien vasallivaltiot nykyisen Romanian alueella. Raoul Johnsson Miehitys johti osmanien sodanjulistukseen Venäjälle loppuvuodesta 1853. Osmanit uskalsivat tehdä sen, koska he olivat varmoja Ison-Britannian ja Ranskan tuesta. Britit halusivat pitää Venäjän laivaston poissa Välimereltä estämällä Venäjää saamasta haltuunsa Turkin kapeikkoja. Tarkoituksena oli rajoittaa Venäjän vallan kasvua. Napoleon III taas oli kiinnostunut palauttamaan Ranskalle sen Napoleon Bonaparten tappion myötä menettämän arvovallan. Tässä tilanteessa Britannia tarjosi yhdessä valloitusintoisen Ranskan kanssa joukkojaan osmanien tueksi. Krimillä sotaa käytiin miehiä säästämättä. Miehistötappiot olivat hurjat: Ranska 90 000, Turkki 35 000, Englanti 17 500 ja Venäjä 265 000. Sodan tulos oli ratkaisematon. Tosin sen seurauksena Venäjä joutui myymään Alaskan USA:lle. 17 Krimin sodasta tieto kulki nopeasti ympäri maailmaa, koska optinen lennätin oli otettu käyttöön. Myös valokuvia otettiin ensimmäistä kertaa taistelujoukoista. Tosin ei itse toimintakuvia saatu hitaan valotusajan vuoksi. Sen sijaan maalarit hoitivat asian perinteiseen tapaan. Valokuvaaminen vaati raskaan kaluston. Koska filmiä ei ollut keksitty, piti käytettävä lasilevy päällystää pimiössä valoherkällä kolloidilla. Valotuksen jälkeen seurasi tietysti kehittäminen ja kiinnittäminen. Käytännössä tarvittiin vankkureilla liikkuva laboratorio koko toiminnan hoitamiseksi. Krimin sodan kuvaajana tunnetaan englantilainen Roger Fenton, joka kuuluu valokuvauksen uranuurtajiin. Itämaiseen sotaan liittyy myös toinen hyvin tunnettu nimi: Florence Nightingale. Hän tuli tunnetuksi hoidettuaan lokakuusta 1854 lähtien Turkissa yhdessä 38 vapaaehtoisen naissairaanhoitajan kanssa englantilaisia Krimin sodan uhreja. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1860 Lontooseen Nightingale Training School kouluttamaan sairaanhoitajia. Oolannin sodan (1854–1855) tarkoituksena oli eristää Venäjän huoltoreitit ja ulkomaankauppa ja pakottaa se rauhaan sekä saada Ruotsi mukaan Venäjän vastaiseen sotaan. Näin luotiin toinen rintama Venäjää vastaan ja estettiin sitä lähettämästä apuvoimia Mustalle merelle. Venäjällä oli Suomessa hyvä linnoitusketju, joka oli kuitenkin jätetty oman onnensa nojaan. Esimerkiksi Viaporin (Suomenlinna) muurit olivat rapautuneet ja tykit ruosteessa. Englantilaiset lähettivät kaikkien aikojen tulivoimaisimman laivasto-osaston Itämerelle. Brittiläinen laivasto-osasto, Brittijoukkojen kenraaliluutnantti Sir George Brown esijohon kuului yhdeksän höyryko- kuntineen Krimillä 1855. Roger Fentonin valokuva. neilla varustettua alusta, neljä Lähde Wikipedia 18 vanhempaa myös höyrykoneilla varustettua toisen linjan alusta, neljä fregattia sekä useita pienempiä siipirataslaivoja, lähti 11. maaliskuuta 1854 Spitheadistä Itämerelle varaamiraali Sir Charles Napierin komentamana. Suuri osa aluksista oli liian suuria näihin olosuhteisiin ja siten hyödyttömiä. Operaatioihin käytettiin lähinnä pienempiä sluuppeja ja höyrykuunareita. Royal Navy ei tuntenut olosuhteita, mikä hidasti osaltaan toimintaa alueella. Lisäksi koulutus oli vaillinaista, koska miehistö pestattiin aina vain uutta tehtävää varten. Englantilainen laivasto ehti suomeen toukokuussa. Ranskalaiset saapuivat pari kuukautta myöhemmin, koska heillä oli pääosin purjein kulkevia sota-aluksia. Ranskan laivastoosasto koostui yhdeksästä purjelinjalaivasta. Potkurein tai siipirattain varustettuja fregatteja oli yhdeksän. Liittoutuneiden laivastoon kuului lisäksi apualuksia Bomarsundiin tuotavien 10 000 jalkaväkisotilaan kuljettamiseksi, polttoaineen ja muun huollon vaatimia erikoisaluksia, sairaalalaivoja sekä pienehköjä muita aluksia, joten liittoutuneiden kokonaisvahvuus Itämerellä kesällä 1854 oli lähes 80 alusta, 43 000 miestä ja 3 652 tykkiä. Laivastot yhdistyivät Barösundissa Inkoon edustalla. Brittiläis-ranskalainen laivastoosasto oli silloisten mittapuiden mukaan varsin nykyaikainen höyrykäyttöisine aluksineen, ja sen onnistui pakottaa Venäjän laivasto saartoon. Venäjän laivasto kävi puolustustaisteluja vain kiinteiden merilinnoitusten lähistöllä. Kaupunki kaupungilta vihollinen kävi tuhoamassa kahtena kesänä Suomen rannikon satamia ja niiden ulkomaankaupan varastoja sekä kaappasi tunnon tuskitta rosvon lailla suomalaisten kauppalaivoja tai hävitti niitä polttamalla. Pohjanlahdella britit hävittivät laivoja, makasiineja ja tervavarastoja muun muassa Kokkolassa, Oulussa ja Raahessa. Kokkolan Halkokarilla suomalaiset siviilit kykenivät torjumaan maihinnousun ja aiheuttamaan viholliselle tappioita. Yksi ensimmäisistä ryöstösaaliista oli täyteen lastattu kuunari Helga Tammisaaressa. Se myytiin lasteineen hyvän hintaan Lontoossa. Vastarinnan organisoi kauppaneuvos Anders Donner, Jörn Donnerin isoisän isä. Aleksanteri II palkitsi Donnerin kultaisella nuuskarasialla, minkä lisäksi hän sai muotokuvansa Helsingin keisarilliseen palatsiin eli nykyiseen presidentinlinnaan – kuten myös toinen kokkolalaissankari hylkeenpyytäjä Matts Kankkonen. Nykyisen Kotkan paikalla sijainnut Ruotsinsalmen linnoitus tuhottiin täydellisesti. Viaporiakin tulitettiin pari vuorokautta. Se sai osakseen 20 000 tykin laukausta sekä raketteja, jotka sytyttivät puiset rakennukset palamaan. Viapori kesti kuitenkin ja laivasto poistui sen edustalta. Venäjän laivaston päätukikohtaan Kronstadtiin ei liittoutuneiden laivasto uskaltanut käydä. Kahakoita käytiin kahtena kesänä aina Torniosta Viipuriin asti. Suurimmat taistelut käytiin Ahvenanmaalla. Englantilaiset ja ranskalaiset hyökkäsivät tulivoimaisella kalustolla. Lisäksi he laskivat maihin lähes 13000 sotilasta, joista pääosa oli ranskalaisia. Puolustuksessa oli 2200 venäläistä sotilasta, suomalaisia tarkka-ampujia sekä linnoituksen rakennusväkeä. Hyökkääjän tavoite oli Bomarsundin linnoituksen valloitus. Se onnistui neljän 19 päivän taistelujen jälkeen. Puolustajat antautuivat 16.8.1854. Hyökkääjät tuhosivat lin- Englantilaiset pommittavat Bomarsundia. Tekijä Cree, Edward Hodges Lähde Wikipedia nakkeen, koska sitä ei haluttu jättää venäläisille. Liittouma otti kaikkiaan 2235 vankia. Joidenkin upseerien perheenjäsenetkin lähtivät voittajien mukaan Lontooseen. Bomarsundin linnoitus räjäytettiin ja revittiin maan tasalle. Krimin sota päättyi Sevastopolin antauduttua syyskuussa 1855. Rauha tehtiin Pariisissa maaliskuussa 1856. Yksi sodan seurauksia oli optisen ”lennätinlinjan” rakentaminen Hangosta Kronstadtiin vuonna 1854. Seuraavana vuonna sitä jatkettiin lännessä Turkuun asti. Esitys oli mielenkiintoinen ja aikaansai runsaasti kysymyksiä. Raoul Johnssonilla oli komea pino kirjoja mukanaan, joita kuulijoiden oli mahdollisuus ostaa suoraan kirjailijalta. 20 PRONSSIVEISTOSTEN TEKEMISESTÄ Presidenttimme Aki Hellgrén oli manannut 26.11.2014 paikalle opettajakollegansa Markku Heinosen. Hän on opettajantoimensa lisäksi täysverinen taiteilija. Erikoisalanaan Heinonen pitää pienten pronssiin valettujen patsaiden tekoa. Markku Heinonen muotoilee veistoksensa suoraan punaisesta juustovahasta. Pronssiveistoksesta tulee tällöin umpimetallinen, eikä se voi olla kooltaan kovin suuri. Hän kertoi erilaisista nikseistä, jolla valumuotti saadaan täyttymään kunnolla sulalla metallilla. Hän kertoi mielenkiintoisia juttuja kontakteistaan eri puolilla maailmaa, mikä on puolestaan johtanut kutsunäyttelyihin hyvin arvokkaisiin gallerioihin. Mukanaan hänellä oli pronssiveistoksia, jotka kiersivät jäsentemme keskuudessa. Siten niihin sai oikein ”näppituntuman”. Esitys sai aikaan vilkkaan keskustelun. Paikalla oli 16 jäsentä ja 2 avecia. 21 ITSENÄISYYSPÄIVÄ Tuttuun tapaan klubimme lippu oli edustettuna järjestöjen lippulinnassa, joka suuntasi lauantaina 6.12.2014 jumalanpalveluksen jälkeen sankarihaudoille seppeleenlaskutilaisuuteen. Lippua kantoi presidenttimme Aki Hellgren ja airuina toimivat Tarja Virtanen sekä Raimo Mäkelä. Veli Kalevi Laakso nähtiin myös paikalla. Muuten klubilaisemme vaikuttivat pysyvän poissa omissa askareissaan. Itse olin opastehtävissä Kiilopäällä. VIVAMO Maanantaina 8.12.2015 järjestettiin perinteinen klubien yhteinen joulujuhla Vivamossa. Klubimme oli järjestelyvastuussa, mikä kirkon osalta oli delegoitu veli Heikki Lindforsille. Kirkossa puhui myös naapuriklubimme jäsen rovasti Hannu Nyman. Ruokailu aikana Eväskartanossa esiintyi koululainen Osku Heinonen laulaen perinteisiä joululauluja. Häntä säesti Rytmiomenan Riitta Piirainen. KAUNEIMMAT JOULULAULUT Kauneimpia joululauluja laulettiin 21.12.2014 kaksi kertaa. Molemmissa avusti Laurin laulajat. Itse olin mukana jälkimmäisessä eli klo 19 alkaneessa tilaisuudessa. Silloinkin kirkko oli viimeistä sijaa myöden täynnä. Kuorossa esiintyvien Markku Paasosen, Aki Hellgrénin ja Eero Rantalaihon lisäksi en muita klubilaisia kovan tungoksen vuoksi paikalla havainnut. Tilaisuus oli kuitenkin hyvin joulumieltä nostattava. Laulut olivat tuttuja ja yleisö lauloi vahvasti mukana. 22 NIMI Ahtela Hellgren Hynynen Kalliala Kanervisto Kangas Kolehmainen Kuningas Kuosmanen Kupari Laakkonen Laakso Latvala Lehtinen Lehtonen Leino Leppälä Lindeberg Lindfors Lintunen Luukkala Miettinen Mäenpää Mäkelä Mäntyniemi Nyman Nystén Olkinuora Paasonen Plaketti Rantalaiho Remander Saarenpää Salminen Salven Selin Suikkari Tuononen Turhanen Weintraub Willebrand Virtanen Wynne-Ellis Öberg lk Eero Aki Pekka Kari Jukka Tellervo Matti Jarmo Pentti Matti Janne Kalevi Keijo Matti Markku Taru Kimmo Tom Heikki Markku Timo Kimmo Jorma Raimo Esko Seija Tuire Irja Markku Hannu Eero Henry Juha Veikko Ilkka Chirstian Erkki Pertti Klaus Roger Felix Tarja Mikko Walter A A A A V V V A A A A V A V V A A V V A A A V A V A A A A V A V A V V A V V A A A A A A LÄSNÄOLOT SYKSY heinäkuu elokuu syyskuu 2014 0 2 0 0 0 0 0 0 1 2 0 1 1 1 0 2 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 1 2 0 2 0 0 1 1 0 0 0 1 1 0 1 0 0 1 5 0 1 0 1 1 1 5 3 1 0 0 2 0 4 1 0 0 0 0 0 3 0 0 1 3 2 5 0 5 0 0 3 3 0 0 3 0 2 1 1 2 0 Läsnäoloprosentti 0 4 1 1 0 3 0 1 1 3 0 3 0 1 0 2 0 0 3 0 0 0 1 1 0 2 0 2 3 0 2 0 1 3 1 0 0 1 2 0 0 0 1 0 26,2 23 osall. lokakuu marraskuu joulukuu % 0 4 1 0 0 3 0 0 4 1 0 2 0 1 0 4 0 0 2 0 0 0 1 3 0 1 3 2 3 0 1 0 0 1 1 0 0 1 1 3 0 1 0 0 0 5 2 0 0 2 0 0 5 4 0 2 0 1 0 3 0 0 1 0 0 0 0 2 0 2 1 3 5 0 3 0 0 2 2 0 0 2 3 1 1 1 2 0 0 3 0 0 0 1 0 0 1 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 0 0 2 0 2 0 0 1 0 0 0 1 0 1 0 1 1 0 5 110 19 10 0 48 5 10 81 62 5 48 5 29 0 71 5 0 29 0 0 0 29 38 0 33 33 48 95 0 71 0 5 52 38 0 0 38 33 38 10 24 29 0 Rotary näkyväksi Lys upp Rotary 24
© Copyright 2024