1. No category

HALSTARI
LOHJAN
ROTARYKLUBI
LOJO
ROTARYKLUBB
SELOSTE N:o 2
2014-2015
ISSN 0781-4151
Seloste 2014-2015
N:o 2 2014
Tammikuu 2015
Sisällys
Presidentin palsta ................................................................................................................. 3
Rippikoulu tänään lohjalla................................................................................................... 4
Naiset konfliktin jälkihoidossa ............................................................................................ 5
Piirikokous ........................................................................................................................... 6
Unen merkitys hyvinvoinnille ............................................................................................. 8
Ooppera lastensairaalan hyväksi ....................................................................................... 11
Vaalikokous ....................................................................................................................... 13
Rotarysäätiöstä .................................................................................................................. 14
Oolannin sota ..................................................................................................................... 17
Pronssiveistosten tekemisestä............................................................................................ 21
Itsenäisyyspäivä ................................................................................................................. 22
Vivamo .............................................................................................................................. 22
Kauneimmat joululaulut .................................................................................................... 22
Läsnäolot syksy 2014 ........................................................................................................ 23
Painopaikka:
Lohjan kopio
Halstarin toimituskunta:
Veikko Salminen, Irja Olkinuora
Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat)
2
PRESIDENTIN PALSTA
Rotaryratas on pyörähtänyt uudelle vuodelle ja
kevätkauden 2015 ohjelma on alkanut myös klubissamme. Ensimmäinen viikkokokouksemme
keskiviikkona 7.1. oli onnistunut aloitus. Saimme
kuulla kaupunginjohtaja Simo Juvan mielenkiintoisen esitelmän kuntarakenteesta. Paikalle oli tullut runsaasti jäsenistöä, ja keskustelu sekä kahvittelu jatkuivat vielä varsinaisen kokouksen jälkeenkin. Tällainen osallistumisinto toivottavasti
säilyy myös tuleviin kokouksiin.
Kevätkaudella on luvassa monia kiintoisia esitelmiä ja vierailuja. Esimerkiksi helmikuussa meillä
on mahdollisuus kuulla everstiluutnantti Juha Mäkelän luentoa kansainvälisistä kriiseistä. Aihe, joka on viime päivinä ollut ikävästi esillä mm. terroristien julmista väkivallanteoista Pariisissa ja Nigeriassa, unohtamatta Syyrian vuosia kestänyttä
murhenäytelmää. Rotareissakin varmasti pohditaan maailmanlaajuisesti, kuinka tällaisiin
asioihin voisi saada valoa pimeyteen. Kolmansien maiden lasten koulutus sekä syrjäytymisen ehkäisy länsimaissa - asioita, joita monet klubit tukevatkin - voisi olla yksi ratkaisuista estääksemme tietämättömien barbaarien hirmuteot.
Muutamia muisteluja vielä menneen syyskauden viikkokokouksista. Lokuussa Horst
Gripentrog tutustutti meidät esitelmällään nykyiseen rippikouluun. Nuorille on tarjolla
lukuisia vaihtoehtoja rippileirien ja perinteisen rippikoulun suorittamiseksi. Intercity kokouksessa Nummelassa saimme kuulla Markku Partisen hupputason luennon unien
merkityksestä hyvinvointiin. Piirimme varmasti tämän vuoden näkyvin ja suurin rotarytapahtuma oli ooppera Lastensairaalan hyväksi, jossa klubimme ja naapuriklubimme olivat myös mukavasti mukana. Kiitokset vielä osallistuneille sisarille, veljille ja aveceille.
Marraskuun mielenkiintoisen ja mukaansatempaavan esitelmän tarjosi Raoul Johansson
Kässän talolla kertoessaan Oolannin sodasta. Joulukuussa viikkokokouksia vietettiin perinteisissä tapahtumissa, kuten itsenäisyyspäivän Juhlajumalanpalveluksessa seppeleenlaskuineen sekä Vivamon joulujuhlassa, missä taitava laulaja tarjosi jouluun herkistävän
ja koskettavan tunnelman. Kauneimmat joululaulut päättivät syyskauden, ja loppulaulun
"Maa on niin kaunis" yhteislaulu jäi kantamaan joulun henkeä ja sanomaa.
Hyvää alkanutta vuotta toivottaen
Aki Hellgrén
3
RIPPIKOULU TÄNÄÄN LOHJALLA
Rippikoulutoiminnasta vastaava kappalainen, rovasti Horst Gripentrog valisti klubilaisiamme
15.10.2014 Lohjan seurakunnan rippikoulutoiminnasta. Hän totesi rippikoulun olevan kirkon
paras väline nuorison tavoittamiseksi. Lohjalla
rippikoulun käy edelleen yli 80 prosenttia ikäluokasta. Lähes kaikki rippikoululaiset haluavat nimenomaan leirille. Vuosittain alle kaksikymmentä
nuorta valitsee päivärippikoulun.
Leirielämä on todella kivaa, nuoret tykkäävät siitä.
Yksi olennainen osa leiriä on ruokailu: ”Aina vaan
syödään”. Monelle rippileiri on ensimmäinen kerta, kun he ovat poissa kotoa näin pitkän ajan. Leirit ovat suosittuja siksi, että niistä liikkuu ”propagandaa” suusta suuhun. Edellisvuoden rippikoululaiset ovat kokeneet rippileirin hyväksi ja suosittelevat tuleville, arvioi Horst Gripentrog. Ilman leirejä rippikoulun suosi olisi saattanut laskea huomattavasti. Esimerkiksi Ruotsissa rippikoulun
käyvien määrä on paljon pienempi ja Saksassa korkeintaan 30 prosenttia.
Ilmeisesti rippikoululeirien suosiota lisää niiden monipuolisuus. Hiihtolomalla järjestetään leiri Loma-Vietosessa Rovaniemellä ja toinen Sotkamossa. Loput leirit järjestetäänkin sitten kesällä. Vuonna 2015 ohjelmassa on 16 leiriä, minkä lisäksi alueseurakunnissa
pidetään niitä vielä neljä kappaletta. Tarjontaa täydentää päivä-, pienryhmä- ja aikuisrippikoulu. Läntinen Uusimaa järjestää yhteisen kehitysvammaisten rippikoululeirin kesällä.
Seurakunnan henkilökunnalle rippikoulukesä on aikamoinen rutistus. Useimmilla papeilla ja kaikilla nuoriso-ohjaajilla on kullakin kaksi leiriä kalenterissaan. Puhuja kertoi menevänsä leirille aina mielelläni. Se aika on vain pois perheeltä, kun isä on viikon muualla.
Lisäksi menee vielä päivä pari toipua leirin rasituksista.
Rippikoulujen toteutuksessa on eroja, mutta lähtökohta on kaikilla sama. Rippikoulu perustuu lähetys- ja kastekäskyyn (Matt 28:18-20), jossa Jeesus sanoo: kastakaa heitä Isän
ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, jossa rippikoulun käynyt saa yhtyä uskontunnustukseen. Sana konfirmaatio tulee latinasta, confirmare ja tarkoittaa "vahvistaa". Konfirmaatiossa kastettua seurakuntalaista vahvistetaan ja rohkaistaan tunnustamaan uskoaan esirukouksen ja siunauksen avulla.
- pentti kuosmanen -
4
NAISET KONFLIKTIN JÄLKIHOIDOSSA
VTM Sini Castrén
ent. Cedercreutz kertoi
22.10.2014 Kässän talossa naisten osallistumisesta rauhan ja
turvallisuuden ylläpitoon konfliktin jälkihoidossa esimerkkialueena Indonesian Aceh.
Tilaisuuden järjestivät
yhdessä Lohjan Rotaryklubi ry ja Virkkalan
Kulttuurin Ystävät ry.
Sini Castrén kertoi
taustastaan esityksen
aluksi. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa sosiologiaa ja
London School of
Economics and Political Sciencessa antropologiaa. Sini Castrén on työskennellyt lähinnä konfliktin- ja rauhantutkimuksen parissa. Hän on ollut kansainvälisissä tehtävissä Brysselissä, Strasbourgissa,
Pariisissa ja Acehissa, Indonesiassa, missä hän toimi rauhantarkkailijana. Acehin tehtävän jälkeen hänellä on ollut oma henkilökohtainen avustusprojekti alueella.
Konfliktien ratkaisussa neuvottelijat ovat useimmiten miehiä. Siitä on seurauksena, että
käytännön elämään vaikuttavat monet asiat jäävät huomiotta. Acehissa miehet olivat viidakossa tai kuolleet ja naiset pyörittivät toimintaa alueella. Rauhanneuvotteluihin osallistui ”kapinallisten” puolelta myös naisia, mikä toi vahvasti mukaan käytännön tarpeet ja
niiden ratkaisut.
Acehin
maakunta
sijaitsee
Sumatran
saaren
pohjoisosassa.
5
PIIRIKOKOUS
Piirikokous pidettiin 25.10.2014 Lauttasaaren yhteiskoululla. Kokoukseen edellytettiin
presidenttien ja sihteerien osallistumista. Klubimme kyseisillä henkilöillä oli este, joten
allekirjoittanut lähetettiin paikalle. Ensimmäinen asia, jota kysyttiin, oli valtakirja. Sitä
minulla ei ollut. Puhumalla asia kuitenkin järjestyi.
Kahvit nautittuani siirryin tutkimaan näyttelyaluetta. Mielenkiintoisinta oli aulaan pystytettävänä ollut teltta. Selvisi, että sen on Shelterboxin sisältämä majoite. Teltta on kooltaan varsin iso ja sisältää myös sisäteltan. Kaksi uloskäyntiä lisää majoitteen käytettävyyttä. Kiinnitysnaruja näytti olevan riittävästi pitämään teltan paikallaan rajussakin tuu-
lessa. Pakkaukseen kuuluu myös keitin ja kattilasarja sekä vedenpuhdistukseen sopiva
suodatin. Lisää asiasta löytyy netin osoitteesta: http://www.shelterbox.org/index.php
Rotarypiirin 1420 palkinnot ja tunnustukset rotaryvuodelta 2013-2014 luovutettiin Piirikokouksessa 25.10.2014 Lauttasaaressa seuraaville klubeille ja henkilöille:
 Rotaryvuoden projekti: Viron Rotaryklubit/Tallin Vanalinn RK. "Joulumusiikkia
kolmessa kirkossa" Riian katastrofissa menehtyneiden muistoksi.
 Mielipiteiden areena: Rotary e-club of verkkorotary.fi
6
 PDG Lars Nysténin tuoppi: Irmeli Viherluoto-Lindström. Kauniainen-Grankulla
RK.
 Millenium kello: Helsinki City West RK
 Rotarysäätiön tukeminen. Per capita lahjoitukset: Hyvinkää Itäinen RK, ItäHelsinki RK, Järvenpää Kartano RK.
 RI Presidentin kunniamaininta: Vantaa Airport RK.
 Rotary Club Central Award: Hyvinkää RK ja Gamla Borgå-Wanha Porvoo RK.
 Polio Plus Award: Tartu RK, Tapiola RK.
Rotarypirin 1420 kokouksessa
käsiteltiin viime vuoden tilit ja
valittiin vuoden 2016-2017 kuvernööriksi Markku Stenvall
Espoo Meri -klubista. Seuraavan toimintavuoden kuvernööri
on entinen aluekuvernöörimme
Ritva Heinonen.
Tilinpäätös hyväksyttiin, samoin tulevan vuoden budjetti.
Lisäksi luettiin julkisesti tiedoksi Suomen Rotaryn ry:n tilinpäätöstiedot. Piirin keräämää
Polion rokottamiskampanjan Afganistanin operaatiosta jäi joitakin kymmeniä tuhansia
käyttämättä ohjelman keskeytyessä sotatoimien kiihtyessä. Ylijäämä päätettiin lahjoittaa
End Polio Now -rahastoon. Talousasioiden käsittelyn yhteydessä kävi ilmi, että Rotarypiiri 1420 on rekisteröitymässä nyt vasta yhdistysrekisteriin.
Muusta ohjelmasta mainittakoon, että Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki kävi puhumassa nykyajan arvoista. Rintamäki myöhästyi viisi minuuttia. Selitys oli mainio. Hän
oli tullut kirkollisvaalien mainostilaisuudesta. Ulkona oli kylmä. Hän meni kuumaan
suihkuun sulamaan. Suihkussa ollessaan vaimo tuli paikalle soiva kännykkä kourassa.
Rintamäki odotti puhelua arkkipiispalta ja pääministeriltä. Vastattava oli soittajasta riippumatta. Puhelussa meni sen verran aikaa, että hän myöhästyi esityksestään tuon 5 minuuttia.
Seurakuntaelämästä hän kertoi rippikoulun olevan kirkon menestysartikkeli. Heillä Lauttasaaressa oli edellisenä vuonna 103 prosenttia rippikouluikäisistä seurakuntalaisista käynyt rippikoulun. Selityksenä on se, että kirkkoon kuulumattomia nuoria haluaa mukaan
rippileireille. Rintamäki totesi, että Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo alkaa jo muistaa kuittailun 103 merkityksen, koska Kalliossa vastaava prosentti on 60 kieppeillä.
Esityksessään hän loi katsauksen Taloudellisen tutkimuskeskuksen vuonna 2014 tekemään tutkimukseen kansan arvoista. Lisää tietoa asiasta: http://www.t-media.fi/wpcontent/uploads/2014/12/Kansan_Arvot_P%C3%A4%C3%A4raportti_2014.pdf
7
UNEN MERKITYS HYVINVOINNILLE
Vihti Nummelan Rotaryklubi järjesti 30.10.2014 Nummelan Airhotellissa Intercitykokouksen. Tilaisuudessa professori, neurologi Markku Partinen luennoi aiheesta ”Unien
merkitys hyvinvoinnille”. Partinen on Suomen johtava unitutkija. Hän on nyt istuvan
unettomuuden hoidon Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja.
Sali täyttyi, kun Suomen johtava unitutkija, vihtiläissyntyinen Markku Partinen luennoi
unesta, hyvinvoinnista ja terveydestä. Hän korosti riittävän unen merkitystä. Normaalisti
ihmisen on hyvä nukkua noin 8 tuntia yössä. Lisäksi nukkumaan pitäisi mennä ajoissa,
mielellään jo ennen iltakymmentä. Uni on jaksottaista. Kuhunkin jaksoon sisältyy kevyt
uni, syvä uni ja REM-unta. Unen vaiheet toistuvat noin viisi kertaa yössä. Syvän unen
osuuden määrä on ratkaisevan tärkeä aivojen elpymisen kannalta. Siihen riittää kaksi tuntia syvänunen vaihetta.
Markku Partinen kertoi aikanaan varsin huolettomasti määränneensä unilääkkeitä potilailleen. Nykyään hän välttää viimeiseen asti niitä, koska ne poistavat kokonaan unesta
syvän unen osuuden. Unilääkkeiden haitat ovat Markku Partisen mukaan kaksi kertaa
yleisempiä kuin unilääkkeiden hyödyt. Asia on nyt vahvasti ”tapetilla”. Keväällä anne-
8
taan Suomen lääkärikunnalle uudet suositukset unilääkkeiden käytöstä unettomuuden
hoitoon, asiaa pohtivaa työryhmää johtava Partinen kertoi.
Markku Partisen puolitoistatuntinen luento oli rautaisannos terveystietoa - erityisesti
unen merkityksestä tai oikeammin huonon unen merkityksestä. Yhtämittainen 36 tunnin
valvominen vastaa puolentoista promillen humalaa. Heikosti nukutun viikon jälkeen viikonlopun pitkät unet eivät ehdi tilannetta korjata. Pidemmän univajeen seurauksista hän
nosti esiin muun muassa aikuisiän diabeteksen ja keskivartalolihavuuden, joka on puolestaan verisuonisairauksien riskitekijä.
Markku Partinen diagnosoi1970-luvun lopulla Suomen ensimmäiset uniapneapotilaat.
Vaiva pitää ehdottomasti hoitaa, sillä uniapneasta aiheutuva verenpaineen kohoaminen
rasittaa tavattomasti valtimoita. Hän kertoi esimerkin miehestä, joka kävi kolmasti sairaalan ensiavussa voimakkaan rintakivun vuoksi. Mitään vikaa ei löytynyt. Taidettiinpa
epäillä vikaa korvien välissä. Mies oli kuitenkin itsepäinen ja meni yksityisesti unitutkimukseen, jossa kuorsaukseen liittyvä verenpaineen raju kohoaminen havaittiin. Ilman
hoitoa olisi seurauksena saattanut olla sydäninfarkti tai aivohalvaus.
Tilapäinen unettomuus kuitenkin kuuluu normaaliin terveeseen elämään. Se tarkoittaa
käytännössä tervettä tunne-elämää. Ei siis kannata syödä lääkkeillä tunne-elämää pois.
Hän kysyi tässä vaiheessa lähinnä naisilta, miksei kannata naida miestä, jolla ei ole koskaan univaikeuksia. Vastaus oli: ”Koska kyseessä on psykopaatti”.
Unihuolto on Markku Partisen mielestä asia, johon todella kannalla panostaa. Unihuollossa on optimoitava makuuhuoneen äänet, lämpötila, sänky, tyyny, ravitsemus ja nukahtamisrituaalit. Sopiva makuuhuoneen lämpötila on 19-23astetta. Myöhäinenkin liikunta
parantaa unta. Heräämisaika kannattaa pitää vakiona viikonpäivästä riippumatta.
Markku Partinen antoi parempia unia kaipaaville käytännön ohjeeksi erityisesti nopeasti
imeytyvien hiilihydraattien välttämisen. Perunan sijasta kannattaisi syödä juureksia. Ai-
9
votoimintaa parantavat esimerkiksi vihannekset, marjat, hedelmät ja kokoviljatuotteet.
Punaista lihaa ei hänen mielestään pitäisi syödä ollenkaan.
Partinen antoi vinkin: Öljyn lisääminen makaroniin muuttaa sen hitaasti imeytyväksi hiilihydraatiksi. Sama vaikutus on voin lisäämisellä perunamuusiin. Ei hän toki voin syöntiä
suositellut. Myös yösyönnistä Partisella oli selkeä näkemys. Lasillinen vettä on paras
vaihtoehto, jos yöllä jotain pitää nauttia.
Klubimme edustus oli hyvä. Toistakymmentä jäsentä oli paikalla, osalla puolisotkin.
- pentti kuosmanen -
ROTARYHUUMORIA
Olen äärimmäisen tyrmistynyt poikani käyttäytymisestä.Hän on pettänyt luottamukseni.
 Kuinka niin?
 Minä koulutin hänet suurella rahalla lääkäriksi, ja nyt hän on kieltänyt minulta alkoholin ja tupakan.
Kaksi outoa miestä kinasteli pubin takapöydässä. He korottivat koko ajan ääntään kiukusta tulipunaisina. Lopulta toinen karjaisi:
 Te olette umpihullu!
 Tuo on kyllä selvä kunnianloukkaus! Minä olen juristi ja haastan sinut oikeuteen!
 Minä taas olen mielisairaalan psykiatri. Ei se ollut kunnianloukkaus vaan diagnoosi.
Humalainen hoippui Kestikievarin ovesta ulos, avasi oven edessä odottaneen taksin takaoven, rojahti takapenkille ja sanoi:
 Keshtikievariin.
 Mutta mehän olemme jo siellä.
 Vai niin, tässä teille satalappunen, koshka se kävi niin nopeashti.
 Pastori, haluaisin kysyä. Olimme eilen poikaystäväni kanssa ulkona. Ja me joimme
aika paljon. Teinkö minä väärin?
 Yritä muistella.
Ville tuli koulusta ensimmäisenä koulupäivänään. Hän heitti reppunsa huoneeseensa ja
puuskahti isälleen:
 Huiputusta! Puupenkit ja muka ensimmäinen luokka.
10
OOPPERA LASTENSAIRAALAN HYVÄKSI
Ooppera Viitta ja Pajatso järjestettiin 12.11.2014 uuden lastensairaalan hyväksi. Aluksi
koko näytös oli varattu piirimme 1420 rotareille. Lippujen varaaminen vain oli vain turhan monimutkaista monelle omallekin jäsenelle netin kautta tehtynä. Jossain vaiheessa
tuli puhelinvaraus mahdolliseksi, mikä helpotti tilannetta huomattavasti. Siitä huolimatta
meitä osallistui vain 16 henkeä, vaikka naapuriklubikin oli mukana. On kiittäminen paikallista Säästöpankkia ja Osuuspankkia, jotka kustansivat linjaautokyydin.
Ennen esityksen alkua kuvernööri
sanoi muutaman sanan projektista. Esiin kutsuttiin säätiön puheenjohtaja Anne Berner. Hän
kiitteli rotareita oopperan tulojen
lahjoittamisesta säätiölle. Meille
esiteltiin lukiolainen Anna Rukko. Anna on 17-vuotias lukiolaistyttö. Hän aloitti noin vuosi sitten
kampanjan, jonka tavoite oli ensin kerätä uudelle lastensairaalalle
rahaa yhden neliömetrin, sitten
11
vuodepaikan (n. 12 000€) ja lopulta yhden huoneen rakentamiseksi, mihin tarvittava rahasumma on noin 50 000€:n. Molemmat naiset kukitettiin.
Edellisen sivun kuvassa ovat Anna Rukko, Anne Berner ja kuvernööri Birger Stjernberg
ennen oopperaesityksen alkua.
Ooppera mainostaa sivuillaan kyseisiä oopperoita seuraavin tekstein: ”Kaksi tarinaa vanhenevan miehen ja nuoren naisen suhteesta ja repivästä mustasukkaisuudesta. Puccinin
Viitta (Il tabarro) on todentuntuinen kuvaus tapahtumista jokilaivalla. Leoncavallon Pajatso vie teatterin maailmaan, jossa kaikki on mahdollista.
Oopperoita yhdistää aviomiehen epätoivoinen teko, johon hänet ajaa nuoren vaimon uusi
rakkaus. Kaksi suosittua klassikkoteosta tarjoaa samasta lähtökohdasta kaksi aivan erilaista tulkintaa. Viitta on oopperarealismia vahvimmillaan, Pajatson teatterimaailmassa
taas raja toden ja teatterin välillä katoaa.”
Esitys oli antoisa taide-elämys. Takaisin palatessamme jäin miettimään paljonko tapahtuman tuotto oikein oli. Sen saanemme tietää joskus tulevaisuudessa.
- pentti kuosmanen -
12
VAALIKOKOUS
Toimintavuoden 2015-2016 toimihenkilöt valittiin vaalikokouksessa 5.11.2014. Kokoukseen osallistui 13 jäsentä. Valintatoimikunta oli tehnyt ehdotuksen kokoukselle. Se hyväksyttiin yksimielisesti toimihenkilö kerrallaan. Valittujen lista näyttää seuraavalta:
presidentti
Roger Weintraubin
tuleva presidentti
Mikko Wynne-Ellis.
varapresidentti
Heikki Lindfors.
1.sihteeri
Seija Nyman
2. sihteeriksi
Jarmo Kuningas
1.klubimestariksi
Tarja Virtanen
2.klubimestariksi
Matti Kupari
rahastonhoitajaksi
Markku Paasonen
rotarysäätiöasiamies
Pentti Kuosmanen
it-vastaava
Pentti Kuosmanen
Ryla-vastaava
Raimo Mäkelä
nuorisoasiamies
Heikki Lindfors
Toiminnantarkastajiksi valittiin Irja Olkinuora ja Kalevi Laakso sekä varalle Tellervo
Kangas.
Päätettiin asettaa seuraavat komiteat:
Klubipalvelu
presidentti
Rotarytietoustoimikunta
hallituksella
Luokite- ja jäsenyyskomitea
hallituksella
Arkistot ja viirit
hallituksella
13
ROTARYSÄÄTIÖSTÄ
Vaalikokouksen jälkeen valistin läsnäolijoita Rotarysäätiöstä lyhyellä esitelmällä. Rotarysäätiö englanniksi The
Rotary Foundation of Rotary International (lyhenne TRF) on elin, jonka
kautta pääosa järjestömme avustusrahoista kulkee. Klubien paikallisten
projektien rahat eivät tietenkään näy
säätiön luvuissa. Suurin Rotarysäätiön
tukema projekti on ollut vuodesta 1985
Polio Plus, joka nyt kantaa nimeä End
Polio Now. Kuvaavaa on, että toimintavuonna
2011-12
säätiö on saanut lahjoituksia 181,1 miljoonaa dollaria. Rahastoista on puolestaan myönnetty vastaavana aikana 204
miljoonaa
taalaa.
Pääosin varat kerätään rotarien keskuudesta. Viime vuosina
on Bill ja Melinda
Gatesin rahaston polion hävittämiseen
tarkoitetut varat kierrätetty Rotarysäätiön kautta.
Mitä rahastoja säätiöllä sitten on? Suurin kaikista on vuosirahasto, johon on rahaa lahjoitettu yli 2 miljardia USD vuoteen 2014 mennessä. Polio Plus-rahasto on projektin pitkän
keston vuoksi nyt kerännyt yli miljardi taalaa. Pysyvä rahasto on saanut lahjoituksia
huomattavasti vähemmän. Lisäksi on muita
rahastoja, joiden merkitys tavallisen rotarin
kannalta on merkityksetön. Rotarysäätiön rahastojen pääoma on jo
yli 1 miljardia dollaria,
vaikka rahaa virta koko
ajan eri ohjelmiin ympä14
ri maailmaa.
Polio Plus- ja pysyvään rahastoon lahjoitetut varat eivät palaa takaisin lähtömaahan. pysyvään rahastoon lahjoitetuilla varoilla ei voi
lunastaa PHF -arvoa (Paul Harris Fellowship). Sen sijaan Polio Plus- ja vuotuisrahastoon lahjoitetulla kullakin 1000 dollarilla
saa lahjoittaja yhden PHF:n. Vuotuisrahastosta palautuu varoja piirien ja klubien käyttöön SHARE -menetelmällä.
Vuotuisrahastoon lahjoitetut varat palautetaan 3 vuoden päästä lahjoituksesta. puolet
siirtyy Maailman rahastoon (World Fund eli
WF) ja puolet Piirirahastoon (District Defined Fund eli DDF). Kolmen vuoden pääomalle saatu tuotto jää Rotarysäätiölle. Piirirahastoon (DDF) tulleista rahoista puolet jää
Global Fundiin, jota voidaan käyttää isoihin
kansainvälisiin projekteihin. Toinen puolikas, 25 % alkuperäisestä lahjoituksesta, voidaan käyttää hankkeisiin piirin alueella. Näitä varoja klubit voivat anoa Rotarypiiristä.
Klubimme on tukenut saadulla avustuksella mm. Kartsa ry:n koulutustoimintaa.
Global Fundin eli Maailmanrahaston rahaa voi piirin hyväksynnällä käyttää klubi tai klubit, jos
 Käyttötarkoituksen sovittava ainakin yhdelle kuudesta keskittämisalueesta
 Hankkeen on oltava kansainvälinen
 Vaikutusten oltava kestäviä (sustainable)
 Minimikoko 15 000 USD maailmanrahastosta
Kun Rotarysäätiö kaksinkertaistaa summan, voidaan hankkeeseen käyttää kaikkiaan yli
30 000 USD. Rahan käyttöön haetaan hyväksyntä Rotarysäätiöltä sähköisellä järjestelmällä, jolloin käsittely nopeutuu.
Ehtona mainittuja keskittämisalueita ovat vuodesta 2013 alkaen:
 Rauhantutkimus sekä konfliktien ehkäisy ja sovittelu
 Sairauksien ehkäisy ja hoito
 Puhdas juomavesi ja viemäröinti sekä jätevesien puhdistaminen
 Äidin ja lapsen terveys
 Peruskoulutus sekä luku- ja kirjoitustaito
 Taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehittäminen
15
Esimerkkinä tästä rahoitusmuodosta on Pasilan Rotaryklubin Global Grant -projekti Namibiassa Martti Ahtisaari -koulun opettajien kouluttaminen suomalaisiin opetuskäytäntöihin tarkoituksena kehittää koulun opettajien ammattitaitoa ja työtapoja.
Lohjan Rotaryklubin avustukset Rotarysäätiölle
Vuosien saatossa klubimme
on lahjoittanut rahansa
poikkeuksetta Polio Plus rahastoon. Näillä on lunastettu PHF (Paul Harris Fellowship) -arvoja jäsenille
jaettavaksi. Yllä on taulukko
saajista. Poikkeuksena on
veli Eero Rantalaiho, joka
on lahjottanut itse 2000
USD Polio Plus -rahastoon.
Vaikka viimeinen rynnistys
rahojen keräämiseksi polion
häätämiseen on meneillään,
pitäisi kuitenkin harkita rahojen suuntaamista Vuotuisrahastoon, josta SHARE järjestelmän perusteella tulee puolet piirin käyttöön
kolmen vuoden kuluttua lahjoituksesta. Sillä tavoin voisimme anoa rotarypiiriltä
enemmän apurahoja paikallisiin projekteihin. Asia kaipaa avointa keskustelua klubissamme.
Aika
1976-01
1983-12
1987-08
1987-11
1988-01
1988-05
1988-05
1988-08
1995-01
1997-11
1998-06
2003-11
2004-05
2005-01
2007-06
2008-05
2009-03
2009-04
2009-04
2010-06
2010-12
20122013-
Sukunimi
Mälkiä
Lehtiö
Jokinen
Peltonen
Seppälä
Rajaniemi
Suikkari
Aitolehti
Sippola
Laakso
Tanner
Mäkelä
Mäkelä
Alhonen
Lehtinen
Kuosmanen
Rantalaiho
Laakso
Salminen
Mäenpää
Leppälä
Paasonen
Mäkelä
Etunimi
Aarne
Leo
Toivo
Toivo
Juhani
Ensio
Erkki
Edvin
Toivo
Helge
Olli
Jaakko
Raimo
Erkki
Matti
Pentti
Eero
Kalevi
Veikko
Jorma
Kimmo
Markku
Raimo
Arvo
PHF
PHF
PHF
PHF+1
PHF
PHF
PHF
PHF
PHF
PHF
PHF
PHF
PHF
PHF
PHF
PHF +1
PHF + 2
PHF
PHF
PHF
PHF
PHF
PHF
Yhteensä
Teksti perustuu esitelmääni klubimme vaalikokouksessa 5.11.2014.
- pentti kuosmanen -
16
Summa
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$2 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$2 000,00
$3 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$1 000,00
$27 000,00
OOLANNIN SOTA
Kässän talolla kuultiin pala historiaa
19.11.2014. Oolannin sodasta kirjan
kirjoittanut Raoul Johnsson (yhdessä Ilkka Malmbergin kanssa) oli
haastettu puhumaan kyseisestä aiheesta. Tilaisuus oli yhteinen Virkkalan kulttuurinystävät ry:n kanssa.
Krimin sota (1853-1856) sai alkusysäyksensä Venäjän ortodoksien
ja Osmanien valtakunnan kiistasta Venäjän vaadittua osmaneita hyväksymään Venäjän
keisarin osmanien valtakunnassa asuvien kristittyjen suojelijaksi. Kiista aiheutti väkivaltaista mellakointia alueella. Näiden tapahtumien varjolla osmanien painostamiseksi tsaari
Nikolai I miehitti Valakian ja Moldavian, puoli-itsenäiset osmanien vasallivaltiot nykyisen Romanian alueella.
Raoul Johnsson
Miehitys johti osmanien sodanjulistukseen Venäjälle loppuvuodesta 1853. Osmanit uskalsivat tehdä sen, koska he olivat varmoja Ison-Britannian ja Ranskan tuesta. Britit halusivat pitää Venäjän laivaston poissa Välimereltä estämällä Venäjää saamasta haltuunsa
Turkin kapeikkoja. Tarkoituksena oli rajoittaa Venäjän vallan kasvua. Napoleon III taas
oli kiinnostunut palauttamaan Ranskalle sen Napoleon Bonaparten tappion myötä menettämän arvovallan. Tässä tilanteessa Britannia tarjosi yhdessä valloitusintoisen Ranskan kanssa joukkojaan osmanien tueksi.
Krimillä sotaa käytiin miehiä säästämättä. Miehistötappiot olivat hurjat: Ranska 90 000,
Turkki 35 000, Englanti 17 500 ja Venäjä 265 000. Sodan tulos oli ratkaisematon. Tosin
sen seurauksena Venäjä joutui myymään Alaskan USA:lle.
17
Krimin sodasta tieto kulki nopeasti ympäri
maailmaa, koska optinen lennätin oli otettu
käyttöön. Myös valokuvia otettiin ensimmäistä kertaa taistelujoukoista. Tosin ei itse toimintakuvia saatu hitaan valotusajan vuoksi.
Sen sijaan maalarit hoitivat asian perinteiseen
tapaan. Valokuvaaminen vaati raskaan kaluston. Koska filmiä ei ollut keksitty, piti käytettävä lasilevy päällystää pimiössä valoherkällä
kolloidilla. Valotuksen jälkeen seurasi tietysti
kehittäminen ja kiinnittäminen. Käytännössä
tarvittiin vankkureilla liikkuva laboratorio koko toiminnan hoitamiseksi. Krimin sodan kuvaajana tunnetaan englantilainen Roger Fenton, joka kuuluu valokuvauksen uranuurtajiin.
Itämaiseen sotaan liittyy myös toinen hyvin
tunnettu nimi: Florence Nightingale. Hän tuli
tunnetuksi hoidettuaan lokakuusta 1854 lähtien Turkissa yhdessä 38 vapaaehtoisen naissairaanhoitajan kanssa englantilaisia Krimin sodan uhreja. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1860 Lontooseen
Nightingale Training School kouluttamaan sairaanhoitajia.
Oolannin sodan (1854–1855) tarkoituksena oli eristää Venäjän
huoltoreitit ja ulkomaankauppa ja
pakottaa se rauhaan sekä saada
Ruotsi mukaan Venäjän vastaiseen
sotaan. Näin luotiin toinen rintama
Venäjää vastaan ja estettiin sitä
lähettämästä apuvoimia Mustalle
merelle.
Venäjällä oli Suomessa hyvä linnoitusketju, joka oli kuitenkin jätetty oman onnensa nojaan. Esimerkiksi Viaporin (Suomenlinna)
muurit olivat rapautuneet ja tykit
ruosteessa. Englantilaiset lähettivät kaikkien aikojen tulivoimaisimman laivasto-osaston Itämerelle. Brittiläinen laivasto-osasto, Brittijoukkojen kenraaliluutnantti Sir George Brown esijohon kuului yhdeksän höyryko- kuntineen Krimillä 1855. Roger Fentonin valokuva.
neilla varustettua alusta, neljä Lähde Wikipedia
18
vanhempaa myös höyrykoneilla varustettua toisen linjan alusta, neljä fregattia sekä useita
pienempiä siipirataslaivoja, lähti 11. maaliskuuta 1854 Spitheadistä Itämerelle varaamiraali Sir Charles Napierin komentamana. Suuri osa aluksista oli liian suuria näihin
olosuhteisiin ja siten hyödyttömiä. Operaatioihin käytettiin lähinnä pienempiä sluuppeja
ja höyrykuunareita. Royal Navy ei tuntenut olosuhteita, mikä hidasti osaltaan toimintaa
alueella. Lisäksi koulutus oli vaillinaista, koska miehistö pestattiin aina vain uutta tehtävää varten.
Englantilainen laivasto ehti suomeen toukokuussa. Ranskalaiset saapuivat pari kuukautta
myöhemmin, koska heillä oli pääosin purjein kulkevia sota-aluksia. Ranskan laivastoosasto koostui yhdeksästä purjelinjalaivasta. Potkurein tai siipirattain varustettuja fregatteja oli yhdeksän. Liittoutuneiden laivastoon kuului lisäksi apualuksia Bomarsundiin tuotavien 10 000 jalkaväkisotilaan kuljettamiseksi, polttoaineen ja muun huollon vaatimia
erikoisaluksia, sairaalalaivoja sekä pienehköjä muita aluksia, joten liittoutuneiden kokonaisvahvuus Itämerellä kesällä 1854 oli lähes 80 alusta, 43 000 miestä ja 3 652 tykkiä.
Laivastot yhdistyivät Barösundissa Inkoon edustalla. Brittiläis-ranskalainen laivastoosasto oli silloisten mittapuiden mukaan varsin nykyaikainen höyrykäyttöisine aluksineen, ja sen onnistui pakottaa Venäjän laivasto saartoon. Venäjän laivasto kävi puolustustaisteluja vain kiinteiden merilinnoitusten lähistöllä.
Kaupunki kaupungilta vihollinen kävi tuhoamassa kahtena kesänä Suomen rannikon satamia ja niiden ulkomaankaupan varastoja sekä kaappasi tunnon tuskitta rosvon lailla
suomalaisten kauppalaivoja tai hävitti niitä polttamalla.
Pohjanlahdella britit hävittivät laivoja, makasiineja ja tervavarastoja muun muassa Kokkolassa, Oulussa ja Raahessa. Kokkolan Halkokarilla suomalaiset siviilit kykenivät torjumaan maihinnousun ja aiheuttamaan viholliselle tappioita. Yksi ensimmäisistä ryöstösaaliista oli täyteen lastattu kuunari Helga Tammisaaressa. Se myytiin lasteineen hyvän
hintaan Lontoossa.
Vastarinnan organisoi kauppaneuvos Anders Donner, Jörn Donnerin isoisän isä. Aleksanteri II palkitsi Donnerin kultaisella nuuskarasialla, minkä lisäksi hän sai muotokuvansa Helsingin keisarilliseen palatsiin eli nykyiseen presidentinlinnaan – kuten myös
toinen kokkolalaissankari hylkeenpyytäjä Matts Kankkonen.
Nykyisen Kotkan paikalla sijainnut Ruotsinsalmen linnoitus tuhottiin täydellisesti. Viaporiakin tulitettiin pari vuorokautta. Se sai osakseen 20 000 tykin laukausta sekä raketteja, jotka sytyttivät puiset rakennukset palamaan. Viapori kesti kuitenkin ja laivasto poistui sen edustalta. Venäjän laivaston päätukikohtaan Kronstadtiin ei liittoutuneiden laivasto uskaltanut käydä.
Kahakoita käytiin kahtena kesänä aina Torniosta Viipuriin asti. Suurimmat taistelut käytiin Ahvenanmaalla. Englantilaiset ja ranskalaiset hyökkäsivät tulivoimaisella kalustolla.
Lisäksi he laskivat maihin lähes 13000 sotilasta, joista pääosa oli ranskalaisia. Puolustuksessa oli 2200 venäläistä sotilasta, suomalaisia tarkka-ampujia sekä linnoituksen rakennusväkeä. Hyökkääjän tavoite oli Bomarsundin linnoituksen valloitus. Se onnistui neljän
19
päivän taistelujen jälkeen. Puolustajat antautuivat 16.8.1854. Hyökkääjät tuhosivat lin-
Englantilaiset pommittavat Bomarsundia. Tekijä Cree, Edward Hodges Lähde Wikipedia
nakkeen, koska sitä ei haluttu jättää venäläisille. Liittouma otti kaikkiaan 2235 vankia.
Joidenkin upseerien perheenjäsenetkin lähtivät voittajien mukaan Lontooseen. Bomarsundin linnoitus räjäytettiin ja revittiin maan tasalle.
Krimin sota päättyi Sevastopolin antauduttua syyskuussa 1855. Rauha tehtiin Pariisissa
maaliskuussa 1856. Yksi sodan seurauksia oli optisen ”lennätinlinjan” rakentaminen
Hangosta Kronstadtiin vuonna 1854. Seuraavana vuonna sitä jatkettiin lännessä Turkuun
asti.
Esitys oli mielenkiintoinen ja aikaansai runsaasti kysymyksiä. Raoul Johnssonilla
oli komea pino kirjoja mukanaan, joita kuulijoiden oli mahdollisuus ostaa suoraan kirjailijalta.
20
PRONSSIVEISTOSTEN TEKEMISESTÄ
Presidenttimme Aki Hellgrén oli manannut
26.11.2014 paikalle opettajakollegansa Markku
Heinosen. Hän on opettajantoimensa lisäksi täysverinen taiteilija. Erikoisalanaan Heinonen pitää
pienten pronssiin valettujen patsaiden tekoa.
Markku Heinonen muotoilee veistoksensa suoraan
punaisesta juustovahasta. Pronssiveistoksesta tulee tällöin umpimetallinen, eikä se voi olla kooltaan kovin suuri. Hän kertoi erilaisista nikseistä,
jolla valumuotti saadaan täyttymään kunnolla sulalla metallilla.
Hän kertoi mielenkiintoisia juttuja kontakteistaan
eri puolilla maailmaa, mikä on puolestaan johtanut kutsunäyttelyihin hyvin arvokkaisiin gallerioihin.
Mukanaan hänellä oli pronssiveistoksia, jotka
kiersivät jäsentemme keskuudessa. Siten niihin sai
oikein ”näppituntuman”.
Esitys sai aikaan vilkkaan keskustelun. Paikalla oli 16 jäsentä ja 2 avecia.
21
ITSENÄISYYSPÄIVÄ
Tuttuun tapaan klubimme lippu oli edustettuna järjestöjen lippulinnassa, joka suuntasi
lauantaina 6.12.2014 jumalanpalveluksen jälkeen sankarihaudoille seppeleenlaskutilaisuuteen. Lippua kantoi presidenttimme Aki Hellgren ja airuina toimivat Tarja Virtanen
sekä Raimo Mäkelä. Veli Kalevi Laakso nähtiin myös paikalla. Muuten klubilaisemme
vaikuttivat pysyvän poissa omissa askareissaan. Itse olin opastehtävissä Kiilopäällä.
VIVAMO
Maanantaina 8.12.2015 järjestettiin perinteinen klubien yhteinen joulujuhla Vivamossa.
Klubimme oli järjestelyvastuussa, mikä kirkon osalta oli delegoitu veli Heikki Lindforsille. Kirkossa puhui myös naapuriklubimme jäsen rovasti Hannu Nyman.
Ruokailu aikana Eväskartanossa esiintyi koululainen Osku Heinonen laulaen perinteisiä
joululauluja. Häntä säesti Rytmiomenan Riitta Piirainen.
KAUNEIMMAT JOULULAULUT
Kauneimpia joululauluja laulettiin 21.12.2014 kaksi kertaa. Molemmissa avusti Laurin
laulajat. Itse olin mukana jälkimmäisessä eli klo 19 alkaneessa tilaisuudessa. Silloinkin
kirkko oli viimeistä sijaa myöden täynnä. Kuorossa esiintyvien Markku Paasosen, Aki
Hellgrénin ja Eero Rantalaihon lisäksi en muita klubilaisia kovan tungoksen vuoksi paikalla havainnut. Tilaisuus oli kuitenkin hyvin joulumieltä nostattava. Laulut olivat tuttuja
ja yleisö lauloi vahvasti mukana.
22
NIMI
Ahtela
Hellgren
Hynynen
Kalliala
Kanervisto
Kangas
Kolehmainen
Kuningas
Kuosmanen
Kupari
Laakkonen
Laakso
Latvala
Lehtinen
Lehtonen
Leino
Leppälä
Lindeberg
Lindfors
Lintunen
Luukkala
Miettinen
Mäenpää
Mäkelä
Mäntyniemi
Nyman
Nystén
Olkinuora
Paasonen
Plaketti
Rantalaiho
Remander
Saarenpää
Salminen
Salven
Selin
Suikkari
Tuononen
Turhanen
Weintraub
Willebrand
Virtanen
Wynne-Ellis
Öberg
lk
Eero
Aki
Pekka
Kari
Jukka
Tellervo
Matti
Jarmo
Pentti
Matti
Janne
Kalevi
Keijo
Matti
Markku
Taru
Kimmo
Tom
Heikki
Markku
Timo
Kimmo
Jorma
Raimo
Esko
Seija
Tuire
Irja
Markku
Hannu
Eero
Henry
Juha
Veikko
Ilkka
Chirstian
Erkki
Pertti
Klaus
Roger
Felix
Tarja
Mikko
Walter
A
A
A
A
V
V
V
A
A
A
A
V
A
V
V
A
A
V
V
A
A
A
V
A
V
A
A
A
A
V
A
V
A
V
V
A
V
V
A
A
A
A
A
A
LÄSNÄOLOT
SYKSY
heinäkuu
elokuu
syyskuu
2014
0
2
0
0
0
0
0
0
1
2
0
1
1
1
0
2
0
0
0
0
0
0
1
1
0
0
0
1
2
0
2
0
0
1
1
0
0
0
1
1
0
1
0
0
1
5
0
1
0
1
1
1
5
3
1
0
0
2
0
4
1
0
0
0
0
0
3
0
0
1
3
2
5
0
5
0
0
3
3
0
0
3
0
2
1
1
2
0
Läsnäoloprosentti
0
4
1
1
0
3
0
1
1
3
0
3
0
1
0
2
0
0
3
0
0
0
1
1
0
2
0
2
3
0
2
0
1
3
1
0
0
1
2
0
0
0
1
0
26,2
23
osall.
lokakuu marraskuu joulukuu %
0
4
1
0
0
3
0
0
4
1
0
2
0
1
0
4
0
0
2
0
0
0
1
3
0
1
3
2
3
0
1
0
0
1
1
0
0
1
1
3
0
1
0
0
0
5
2
0
0
2
0
0
5
4
0
2
0
1
0
3
0
0
1
0
0
0
0
2
0
2
1
3
5
0
3
0
0
2
2
0
0
2
3
1
1
1
2
0
0
3
0
0
0
1
0
0
1
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
1
0
0
2
0
2
0
0
1
0
0
0
1
0
1
0
1
1
0
5
110
19
10
0
48
5
10
81
62
5
48
5
29
0
71
5
0
29
0
0
0
29
38
0
33
33
48
95
0
71
0
5
52
38
0
0
38
33
38
10
24
29
0
Rotary näkyväksi
Lys upp Rotary
24