Muistisairaus ja ajokyky - Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013 Markku Partinen Prof, neurologi, tutkimusjohtaja Liikennelääketieteen ja unilääketieteen erityispätevyys Tutkimuskeskus Vitalmed & Haartman Instituutti, HY Puheenjohtaja, Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ry [email protected] ü Muistihäiriöiden esiintyminen kasvaa iän myötä. Iäkkäiden ajokortinhaltijoiden lukumäärä lisääntyy koko ajan. ü 1990 ajokortti noin 69 000:lla yli 70-vuotiaalla ü 2004 määrä oli noussut 200 226:een ü 2011 ajokortteja oli 298 915 yli 70-vuotiaalla ü Vuonna 2011 yli 90-v autoilijoita oli 1 734. [email protected] Uusi direktiivi ja asetus tuli Suomessa voimaan 19/1/2013 ü Uuden direktiivin mukaan mopon, mottoripyörän ja henkilöauton ajokortti olisi voimassa 15 vuotta kerrallaan kunnes henkilö täyttää 70 vuotta. ü Sen jälkeen ajokortti on uusittava viiden vuoden välein, paitsi jo se tulee lääkärintarkastuksen perusteella rajoittaa lyhyemmäksi ajaksi. ü Raskaan ajoneuvon kuljettajan täytettyä 70 vuotta voidaan ajokortti uusia enintään kahdeksi vuodeksi. [email protected] Biologisia rytmejä suhteessa vireystasoon Lämpötila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18 21 24 3 6 9 12 Kellonaika [email protected] Sairaudet ja liikenne Sairausryhmä Neurologiset sairaudet ja -häiriöt Dementiat Deliriumtilat Parkinsonin tauti Aivoinfarktin jälkitilat Epilepsiakohtaukset Miten voi lisätä liikenneonnettomuusriskiä? Kognitiiviset häiriöt, tarkkaavuuden häiriöt, arviointivirheet, apraksiat, sekavuus, ym. Sekavuus ja siihen liittyvä poikkeava käyttäytyminen Motorinen hitaus, jäykkyys. Ei ehdi reagoida yllättävissä liikennetilanteissa. Pitkälle edenneissä muodoissa kognitiiviset häiriöt Kognitiiviset häiriöt, apraksiat, Näkökentän puutokset (hemianopsiat), vaikean spastisiteetin aiheuttama lihasjäykkyys Äkillinen tajunnan- tai kontrollin menetys Sairaudet ja liikenne Selkäydinvammojen jälkitilat Näköhäiriöt ja -sairaudet Diabetes Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 2 Liikuntarajoitus. Spastisiteetti. Jos korkeammat aivotoiminnot ovat normaaleja on riski usein vähäinen Alentunut näöntarkkuus, hämäränäkö huononee, matalien kontrastierojen havaitseminen vaikeutunut, häikäistyminen. Silmäsairaudet sekä näkökentän kaventuminen ja toispuoliset näkökentän puutokset Tajunnanhäiriökohtaukset. Diabeteksen komplikaationa retinamuutosten aiheuttamat näköhäiriöt ja polyneuropatioiden aiheuttama motorinen liikkumisvaikeus. Mikroangiopatia voi aiheuttaa aivoverenkiertohäiriötä ja sitä kautta keskushermoston toimintahäiriöitä. Merkitys yleensä varsin vähäinen. Liikuntarjoituksen aiheuttamat vaikeudet, jotka voidaan korjata asianmukaisin apuvälinein. Sairaudet ja liikenne Sydän- ja verisuonisairaudet Sydäninfarkti Sydämen rytmihäiriöt Sydämen vajaatoiminta Keuhkosairaudet 3 Tajunnanhäiriöt, kontrollinmenetys (kipukohtaus). Tajunnanhäiriöt (synkopet). Huono fyysinen kunto alentaa mm vireystasoa ja vaikuttaa toiminnan ohjaukseen Hengitysvajaus, vaikea krooninen keuhkosairaus, joka huonontaa aivojen toimintaa. Vireystason häiriöt Sairaudet ja liikenne 4 Psykiatriset sairaudet Depressio ja psykoottiset Alentunut vireystaso, häiriöt ja sairaudet sekavuus, itsetuhon riski. Lääkkeiden sivuvaikutukset Rattiin nukahtaminen. Toiminnan ohjauksen häiriöt ADHD Kontrollin puute, virheet, huolimattomuus, piittaamattomuus Unihäiriöt ja unen puute Krooninen unettomuus, Unen puutteen aiheuttamat toimintahäiriöt Poikkeava päiväväsymys hidastuneet reaktionopeudet, alentunut vireystaso, nukahtamisalttius esimerkiksi uniapneassa. Rattiin nukahtaminen. Unilääkkeiden sivuvaikutukset Sairaudet ja liikenneonnettomuudet ü Sairauksien merkitys liikenneonnettomuuden syynä kasvaa iän mukana. Iäkkäillä merkittävä syy ü Lääkärintarkastuksessa on huomioitava etenkin sellaiset sairaudet, jotka huonontavat näköä, alentavat vireystasoa, huonontavat ajokontrollia, tarkkaavuutta, päätösten tekemistä tai ajoneuvon laitteiden hallintaa • MUISTISAIRAUKSIEN MERKITYS Parkinsonpotilas ja autolla ajaminen ü Parkinson-potilaan, joka kykenee kävelemään ja suoriutumaan itsenäisesti motorisista jokapäiväisistä tehtävistä, ajotaito/ajokyky riippuvat ennen kaikkea: • kognitiivisesta suoriutumisesta o havainnointi, tarkkaavuus, reaktionopeudet • vireystason säilymisestä ajamisen aikana o väsymys, nukahtamisalttius ü Toisaalta potilas voi yliarvioida omat taitonsa ja kykynsä Neuropsykiatrisia ongelmia ü Dementia • CDR 0.5 – tarkemman arvioinnin perusteella o kontrollit • CDR 1 tai suurempi – ei ajolupaa ü Mielialahäiriöt, depressio • lääkitys, vireystaso, itsetuhoisuus • hoitamaton depressio on suurempi riski ! ü Psykoottisuus, harhaisuus • perussairauden aiheuttamat vs lääkkeiden haittavaikutuksena väsymys ü ADHD - impulsiivisuus – pinnan hallinta – ”temperamentti” persoonallisuushäiriöt • lääkkeet, huumeet, yhteishaitat ü Unettomuus • uneton ei ole yleensä väsynyt Väsyttäviä lääkkeitä ü Unilääkkeet ja myös ns. nukahtamislääkkeet • varoaika vähintään 7 tuntia o tsopikloni iäkkäillä yli 14 tuntia o klonatsepaami - ei saisi ajaa ü Sedatiiviset antipsykootit ja antihistamiinit ü Sedatiiviset antidepressantit ü Muut keskushermostoon vaikuttavat väsyttävät lääkkeet ü MUISTISAIRAUS + VÄSYTTÄVÄ LÄÄKE à TAPATURMARISKI MONINKERTAISTUU ü LAAJENNETTU TERVEYSTARKASTUS KAIKILLE YLI 70-VUOTIAILLE ü Kun epäillään ajokyvyn huononemista ajo-oikeuden ollessa voimassa, voidaan iäkästä kuljettajaa pyytää antamaan vapaaehtoisesti käytännön terveysperusteinen ajokoe liikenneopettajan kanssa, jotta hän itse saisi käsityksen ajotaidostaan. ü Epäselvissä tapauksissa (esimerkiksi lievä varhaisvaiheen dementia) kuljettaja tulee ohjata tarkempaan asiantuntijan arviointiin. ü Kuljettaja voi selvitä kunnialla lyhyestä käytännön ajokokeesta, mutta se ei takaa selviytymistä pitkillä matkoilla tai ruuhkaliikenteessä. [email protected] Mihin iäkkäillä tulee kiinnittää huomiota ü Sairaudet • • • • Sydänsairaudet Aivosairaudet Vireystason säilyminen Lääkkeet ü Muistihäiriöt • • • • Visuokonstruktiiviset toiminnot Päättely Tarkkaavuus MoCA [email protected] [email protected] Muistihäiriöpotilaan ajokelpoisuuden arvioinnin työkaluja ü ü ü ü ü ADL – käyttäytyminen ja toiminta vastaanotolla Liikennemerkkien tuntemus Kliiniset havainnot: puolioireet, agnosiat ym Näkö Neuropsykologiset tutkimukset • Trails A ja Trails B • Kellotaulu ja kuution piirtäminen • MoCA (MMSE) • CERAD; CDR ≤ 0.5 ü Terveysperusteinen ajokoe ü Lääkärinlausunto ajokyvystä (laajennetun terveystarkastuksen lomake voimaan 19/1/2013) ü Kirjallinen koe & virallinen ajokoe [email protected] Yhteenveto ü Ajokortti ei ole ”saavutettu etu” jonka pitäisi säilyä – vaikka se on etenkin joillekin miehille ”elämää tärkeämppi asia” ü Jokaisen autolla ajavan tulee olla ajokykyinen ü Muistisairaus ja muut iäkkään sairaudet ü Muistihoitajan rooli ! • ADL, liikennemerkkien tuntemus ja yksinkertaiset testit korreloivat parhaiten ajokykyyn • Laajennetun terveystarkastuksen lomakkeiden täyttäminen ja testit ! • Asian asiallinen selvittäminen o Liikkumisen mahdollistaminen vaikka ei ole ajokorttia ! ü Ajokorttilaki 386/2011 ü STM / Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveysministeriön ajoterveydestä antaman asetuksen muuttamiseksi; 19.01.2013 à 25a §. Ikääntyneiden henkilöiden laajennettu lääkärintarkastus [email protected]
© Copyright 2024