Taiteilijan kosketus Konstnärens beröring / 12 Leikisti, mutta tosissaan Lekfullt, men på allvar / 24 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI / TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM POP ART / 06 CAROL RAMA / 30 2015 2 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Sisältö / Innehåll 04Näkökulma / Synvinkel Nimiä ja ilmiöitä / Namn och fenomen 06Taiteella ja tuoleilla on tekijänsä / Konsten och stolarna har sina skapare 12Taiteilijan kosketus / Konstnärens beröring 22Teos työpaikallani / Konst på arbetsplatsen Taidetta hyvinvointiin / Konst för hälsan 24Leikisti, mutta tosissaan / Lekfullt, men på allvar 12 30Taiteilija nimeltä Carol Rama / En konstnär vid namn Carol Rama 36EMMA matkusti Barcelonaan / EMMA reste till Barcelona Auringon ja Carol Raman poltetta / Solens och Carol Ramas glöd 38Tilaisuutesi taiteen keskellä / Evenemang i konstnärlig inramning 40Vaikuttavaa yritysyhteistyötä / Föredömligt företagssamarbete 30 42Uutiset / Nyheter Kansikuva Omslagsbild Eero Aarnio. ARI KARTTUNEN Pauliina Turakka-Purhonen, Mörkö itse kolmantena Spöket själv tredje, yksityiskohta detalj, 2011. Carol Rama. PINO DELL’AQUILA Studio 65, ”Leonardo”, 1969. Vitra Design Museum 06 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM Julkaisija Utgivare EMMA - Espoon modernin taiteen museo EMMA - Esbo moderna konstmuseum / Päätoimittaja Chefredaktör Esa Takala / Toimitusneuvosto Redaktionsråd Pilvi Kalhama, Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa / Kuvatoimitus Bildredaktör Ari Karttunen / Ulkoasu ja taitto Design och layout Dog Design / Paino Tryck Lönnberg Painot Oy 3 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM Näyttelyt / Utställningar 1 Kosketus / Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely / 19.11.2014 alkaen Beröring / Saastamoinenstiftelsens samlingsutställning / fr.o.m. 19.11.2014 Kosketus-näyttelyn vaihe II avautuu 29.5.2015 ja vaihe III 18.11.2015. Fas II av utställningen öppnas 29.5.2015 och fas III 18.11.2015. Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa / 25.4.2013-22.3.2015 Händelser i naturen / 25.4.2013-22.3.2015 Nabb+Teeri / mesh/mɛʃ / 27.1.-15.3.2015 Pop Art Design / 18.2.-10.5.2015 2 Mia Hamari / Veistoksia / 27.3.-10.5.2015 Mia Hamari / Skulpturer / 27.3-10.5.2015 2 4 3 Nubben - Lars–Gunnar Nordström In Memoriam / 17.6.-13.9.2015 Carol Rama / Polte / 14.10.2015-10.1.2016 Carol Rama / Passion / 14.10.2015-10.1.2016 4 Alma Heikkilä / 14.10.-5.12.2015 Aurora Reinhard, Jackson Pollock on my Nails, 2008. Eero Aarnio, Pastilli, 1967. 1 Carol Rama, Nonna Carolina, 1936. Archivio Carol Rama Lars-Gunnar Nordström 3 PAINOSMÄÄRÄ 25 000 KPL / PAPERI GALERIE ART VOLUME 150 g/m 2, 115 g/m 2 / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY KEVÄÄLLÄ 2016 / OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE: [email protected] / MUSEON YHTEYSTIEDOT TAKAKANNESSA UPPLAGA 25 000 ST. / PAPPER GALERIE ART VOLUME 150 g/m 2, 115 g/m 2 / FÖLJANDE NUMMER UTKOMMER VÅREN 2016 / ADRESSÄNDRINGAR, PRE NUMERATIONER (TIDSKRIFTEN ÄR GRATIS) OCH FEEDBACK: [email protected] / MUSEETS KONTAKTINFORMATION FINNS PÅ TIDSKRIFTENS BAKSIDA 4 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Näkökulma Museonjohtaja Museidirektör / Pilvi Kalhama Kuva ja kuvitus Foto och illustration / Ari Karttunen NIMIÄ JA ILMIÖITÄ E MMA-lehdessä tutustumme kiinnostaviin persooniin, joiden työ näkyy vuoden aikana EMMAssa. Tapasimme suomalaisen popikonin, Eero Aarnion, jonka ihaillut 60-luvun luomukset – Pallo-tuoli, Pastilli ja Kupla-tuoli – jatkavat yhä kansainvälistä suosiotaan. Sivuilla 24–29 sukellamme toisenlaisen suurnimen, jazz-entusiasti LarsGunnar ”Nubben” Nordströmin maailmaan, joka sykkii urbaaneja, moderneja rytmejä. Lue, minkälainen oman tien kulkija on avantgarde-taiteilija nimeltä Carol Rama. Taiteilijan ensimmäisen laajan kiertueen rantautuessa EMMAan toteamme ehkä, kuten Picasso Ramalle 50-luvulla: ”Kunpa olisin tuntenut sinut aiemmin”. Sivujen 36–37 matkakertomus raottaa, kuinka kiertue starttasi. Saadakseen jalansijaa taide on aina edellyttänyt näkemyksellisiä taustavaikuttajia: Haastattelimme Espoon sosiaali- ja terveystoimen perusturvajohtaja Juha Metsoa hänen visioistaan Espoon uuden sairaalan mittavassa taidehankkeessa, jossa EMMAkin on mukana. Päivi Karttunen Saastamoisen säätiöstä pohtii, millainen on taiteilijan henkilökohtainen suhde teoksiinsa uudessa kokoelmanäyttelyssä. Vaikuttavien persoonien ja sisältöjen vuotta 2015! PILVI KALHAMA MUSEONJOHTAJA 5 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM Synvinkel NAMN OCH FENOMEN I tidskriften EMMA gör vi bekantskap med intressanta personligheter vars alster kommer att visas under året på EMMA. Vi hälsade på hos den finländske popikonen Eero Aarnio, vars fascinerande sextiotalsskapelser – stolarna Åskbollen, Pastill och Bubbla – fortsätter att göra internationell succé. På sidorna 24–29 gör vi en djupdykning i en annan legends sfär, nämligen jazzentusiasten Lars-Gunnar ”Nubben” Nordströms värld av urbana och moderna rytmer. Läs om avantgardisten Carol Rama och hennes okonventionella konst. När Ramas första omfattande turné nu kommer till EMMA får vi kanske anledning att säga det som Picasso sa till henne på 1950-talet: ”Jag önskar jag hade känt dig tidigare”. Reseberättelsen på sidorna 36–37 beskriver hur turnén startade. Konsten har alltid behövt visionära bakgrundskrafter för att få fotfäste: Vi intervjuade omsorgs direktör Juha Metso, som leder social- och hälsovårdssektorn i Esbo, om hans visioner kring det omfattande konstprojektet för Esbo nya sjukhus, där även EMMA är med. Päivi Karttunen från Saastamoinenstiftelsen funderar kring konstnärens personliga relation till sina konstverk i den nya samlingsutställningen. 2015 är ett år med stora personligheter och intryck! PILVI KALHAMA MUSEIDIREKTÖR 6 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Studio 65, ”Leonardo”, seating unit, prototype 1969. Vitra Design Museum TEKSTI TEXT / INKA LAINE TAITEELLA JA TUOLEILLA ON TEKIJÄNSÄ KONSTEN OCH STOLARNA HAR SINA SKAPARE 7 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM P opulaarikulttuuri näki päivänvalon Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen. Aikakautta leimasivat optimismi ja tulevaisuususko. Ihmisillä oli varaa kuluttaa ja teollisuus vastasi heidän tarpeisiinsa. Uudet menetelmät ja raaka-aineet – erityisesti muovi – mahdollistivat sarjatuotannon. Pop-taide ammensi mainoksista ja sarjakuvista, mutta myös kriittisiä äänenpanoja esiintyi. EMMAssa nähdään keväällä 2015 laaja pop-taiteesta ja designista kertova näyttely Pop Art Design. Sen on tuottanut Vitra Design Museum Weil am Rheinista, Saksasta. Suomalainen pop-taide ja sekä 1960- ja 70-lukujen muotoilu ovat esillä omana kokonaisuutenaan. Näyttelyn kymmenistä taiteilijoista ja muotoilijoista EMMAlehti esittelee kaksi. P opulärkulturen såg dagens ljus i Förenta staterna efter andra världskriget. Tids perioden präglades av optimism och framtidstro. Människorna hade råd att konsumera och industrin svarade på deras behov. Nya metoder och material – framför allt plasten – möjliggjorde serieproduktion. Popkonsten öste ur reklamer och serier, men det förekom också kritiska tonfall. Våren 2015 visas i EMMA en omfattande utställning, Pop Art Design, som presenterar popkonst och design. Den är producerad av Vitra Design Museum som är beläget i Weil am Rhein i Tyskland. Finländsk popkonst och formgivning från 1960- och 1970-talen ställs ut som en särskild helhet. Tidningen EMMA presenterar två av utställningens tio konstnärer och formgivare. TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 9 Andy Warhol ja amerikkalainen unelma Andy Warhol och den amerikanska drömmen Andy Warhol (1928–1987) toteutti kohdallaan amerikkalaista unelmaa tulla rikkaaksi ja kuuluisaksi. Hän oli lähtöisin Pittsburghista työväenluokkaisesta siirtolaisperheestä ja päätyi New Yorkin jet set -piireihin. Menestys ei tullut ilmaiseksi; ystävät ovat kuvanneet Warholia työ narkomaaniksi. Hän eli kuuluisuuksien ympäröimänä ja kuvasi heitä filmeissään ja värikkäissä muotokuvissaan. Hänen näkemyksensä mm. Maosta, Marilynistä, Elisabeth Taylorista, Jacqueline Kennedystä, Michael Jacksonista ja Mick Jaggerista ovat muodostuneet ikonisiksi. Warhol aloitti uransa 1950-luvulla mainosgraafikkona ja näyteikkunoiden somistajana. Myöhemmin tunnetut tuotemerkit kuten Brillo, Campbell’s, Coca-Cola ja Heinz päätyivät hänen teoksiinsa. Vuonna 1962 Warhol perusti tehtaana (The Factory) tunnetun studionsa, joka suolsi hänen taidettaan markkinoille. Warholista Amerikka oli hieno maa, koska köyhät pystyivät ostamaan samoja merkkituotteita kuin rikkaat ja hän onkin verrannut tavarataloja taidemuseoihin. Hän on myös todennut bisneksen olevan parasta taidetta. ”Tulevaisuudessa jokainen tulee olemaan maailmankuulu viisitoista minuuttia.” Tämä Warholin siteeratuin lausahdus kuvaa hyvin aikaamme selfieineen, YouTube -videoineen ja muine internet-ilmiöineen. Warhol itse saavutti tavoitteensa. Hän pelastui täpärästi murha yrityksestä vuonna 1968 kuollakseen lopulta rutiinileikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Google-haku hänen nimellään tuottaa 25 000 000 osumaa. Se tekee hänestä yhden maailman tunnetuimmista ihmisistä. Andy Warhol (1928–1987) förverkligade för sin del den amerikanska drömmen om att bli rik och berömd. Han härstammade från en invandrarfamilj ur arbetarklassen och hamnade i New Yorks jet set-kretsar. Framgången var inte gratis; Warhols vänner har beskrivit honom som en arbetsnarkoman. Han levde omringad av berömd heter och avbildade dem i sina filmer och färgstarka porträtt. Hans visioner av bland annat Mao, Marilyn, Elisabeth Taylor, Jaqueline Kennedy, Michael Jackson och Mick Jagger har förvandlats till ikoner. Warhol inledde sin bana på 1950-talet som reklamgrafiker och dekoratör av skyltfönster. Senare upptog han kända varumärken såsom Brillo, Campbell’s, CocaCola och Heinz i sina verk. År 1962 grundade Warhol sin studio, känd som fabriken (The factory), som förde ut hans konst på marknaden. Enligt Warhol var Amerika ett fint land, eftersom de fattiga kunde köpa samma märkesprodukter som de rika, och han har också jämfört varuhus med konstmuseer. Han konstaterade också att business är den bästa konsten. ”I framtiden kommer var och en att vara världs berömd i femton minuter.” Detta Warhols mest berömda uttalande beskriver utmärkt vår tid med selfies, You Tube-videor och andra internetfenomen. Warhol själv nådde sitt mål. Han klarade sig med nödnäppe undan ett mordförsök år 1968 för att slutligen avlida i komplikationerna efter en rutinoperation. En Googlesökning på hans namn ger 25 000 000 träffar. Det gör honom till en av världens mest berömda människor. ”TULEVAISUUDESSA JOKAINEN TULEE OLEMAAN MAAILMANKUULU VIISITOISTA MINUUTTIA.” ”I FRAMTIDEN KOMMER VAR OCH EN ATT VARA VÄRLDSBERÖMD I FEMTON MINUTER.” Andy Warhol. DONALD GETSUG / GETTY IMAGES 10 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI ARI KARTTUNEN AARNION SUUNNITTELEMAT TUOTTEET KUVASTAVAT HYVIN POP-DESIGNIN HENKEÄ. PRODUKTERNA SOM AARNIO FORMGIVIT AVSPEGLAR MYCKET VÄL POPDESIGNENS ANDA. Eero Aarnio ja täydellinen muoto Eero Aarnio och den fullkomliga formen Eero Aarnion (s.1932) tavaramerkiksi on muodostunut Pallo-tuoli. Sen prototyyppi syntyi vuonna 1963, kun Aarnioiden uuteen tilavaan Arava-kotiin tarvittiin kookkaampi tuoli. Nykyinen koti Veikkolassa on järjestyksessä 27:s ja siellä kaikki huonekalut olohuoneen italialaista sohvaa lukuun ottamatta ovat isännän käsialaa. Lasikuituinen Pallo-tuoli esiteltiin huonekalumessuilla Kölnissä 1966 ja se myytiin saman tien yli 30 maahan. Sittemmin se on esiintynyt lukuisissa koti- ja ulkomaisissa lehtijutuissa ja kansikuvissa. Tuoli on merkittävä myös teknisenä innovaationa; pyöreä muodon ansiosta saavutetaan maksimaalinen vahvuus minimimäärällä materiaalia. Pallo-tuolin maailmanvalloitus katkesi öljykriisiin 1970-luvun alussa. Sitä, kuten muitakin Aarnion saman aikakauden tuoleja Kuplaa, Pastillia, Tomaattia, Ponia sekä Juttu-jakkaraa valmistetaan edelleen tilaustyönä. Aarnion suunnittelemat tuotteet kuvastavat hyvin pop-designin henkeä. Värit ovat kirkkaita, muodot leikkisiä ja mittakaavat yllättäviä. Helsingin Sanomat kertoi hiljattain Aarnion olevan yksi kopioiduimmista muotoilijoista. Hänen tuotteistaan liikkuu markkinoilla tuhansittain jäljitelmiä. Tätä voi pitää myös tunnustuksena, sillä vain parhaita kopioi daan. Aarnio ei aio uhrata energiaansa piraattien metsästämiseen, mieluummin hän luo uutta. Stolen Åskbollen har blivit ett varumärke för Eero Aarnio ( f. 1932). Prototypen för den uppstod 1963, när man behövde en större stol till familjen Aarnios nya rymliga Aravahem. Det nuvarande hemmet i Veikkola är det tjugosjunde i ordningen och där är alla möbler förutom den italienska soffan i vardagsrummet designade av husbonden. Stolen Åskbollen av glasfiber presenterades på möbelmässan i Köln 1966 och såldes direkt till över 30 länder. Sedermera har den figurerat i ett flertal inhemska och utländska tidningsartiklar och på pärmbilder. Stolen är betydelsefull också i egenskap av teknisk innovation; tack vare den runda formen uppnås en maximal hållbarhet med en minimimängd material. Åskbollens världserövring avbröts i och med oljekrisen i början av 1970-talet. Den tillverkas fortfarande på beställning i likhet med övriga stolar i Aarnios produktion från samma tid, Bubblan, Pastillen, Tomaten och Ponny samt pallen Juttu. Produkterna som Aarnio formgivit avspeglar mycket väl pop designens anda. Färgerna är klara, formerna lekfulla och dimensionerna överraskande. Helsingin Sanomat berättade nyligen att Aarnio är en av de mest kopierade formgivarna. På marknaden rör sig kopior av hans produkter i tusental. Detta kan också ses som ett erkännande, eftersom bara de bästa kopieras. Aarnio tänker inte offra energi på att jaga piraterna, hellre skapar han nytt. Eero Aarnio (s. 1932) Veikkolan kodissaan 2014. Eero Aarnio (f. 1932) i sitt hem i Veikkola 2014. TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 11 ARI KARTTUNEN 13 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM TAITEILIJAN KOSKETUS KONSTNÄRENS BERÖRING TEKSTI TEXT / PÄIVI KARTTUNEN KUVAT FOTON / ARI KARTTUNEN Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyn Kosketus toinen osa avautuu EMMAssa toukokuussa 2015. Se jatkaa ihmisyyden variaatioiden pohdintaa. EMMA-lehti kysyi Saastamoisen säätiön PÄIVI KARTTUSELTA, miten taiteilijapersoonat ilmenevät näyttelyn teoksissa. Päivi vastaa siihen tekstillä muutamasta taiteilijasta, joiden ajatuksia ja teoksia hän pohdiskelee tällä hetkellä. Ääneen pääsee myös kuvataiteilija Pauliina Turakka-Purhonen. vas. vänst. Pauliina Turakka-Purhonen, Mörkö itse kolmantena Spöket själv tredje, yksityiskohta detalj, 2011. Den andra delen av Saastamoinenstiftelsens samlings utställning Beröring öppnas i EMMA i maj 2015. Den fortsätter begrundandet av mänsklighetens olika variationer. Tidningen EMMA frågade PÄIVI KARTTUNEN från Saastamoinenstiftelsen på vilket sätt konstnärspersonlig heterna framträder i utställningens verk. Päivi svarar genom att skriva om några av konstnärerna, vars tankar och verk hon för närvarande funderar på. Bildkonstnär Pauliina Turakka-Purhonen kommer också till tals. 14 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Tacita Dean THE BOOK END OF TIME K uvataiteilija Tacita Deanin (1965) valokuvasta hahmotamme ensin ehkä jäätyneen kirjan tai kristallikirjan. Katoavuus, aineettomuus välittyy kuvan kohteesta, tuota et voi ottaa käteesi tai se hajoaa ja häviää taivaan tuuliin. Kun tiedät, että teos liittyy Deanin matkoihin Utahin suola-alueille ja hänen vuoden 2013 filmiinsä JG, pohdit sitä eri tavoin. Tiedät, että taiteilija on käynyt kirjeenvaihtoa brittiläisen tieteiskirjailija J.G. Ballardin (1930–2009) kanssa muun muassa yhteisestä kiinnostuksen kohteesta R obert Smithsonista (1938–1973) ja tämän vuonna 1970 Utahin Suurelle Suolajärvelle toteuttamasta teoksesta Spiral Jetty, joka on eräs maataiteen ikoneista. Tarina kertoo, että Dean vei Ballardin novellin Voices of Time (1960) Suolajärvelle ja antoi sen olla viikkoja suolaveden vaikutuspiirissä. Se kiteytyi niin, ettei sitä voinut enää siirtää, koska se olisi hajonnut. Dean otti kameran käyttöönsä ja pysäytti prosessin valokuvan hetkeen. Teokseen syntyy käsitteellinen ulottuvuus taiteilijoiden keskinäisistä eleistä ja sidoksesta tiettyyn paikkaan. Tarina kuvaa Tacita Deanin syvällistä ja moniulotteista taiteilijapersoonaa. Deanin teos kysyy osaltaan, onko ihmisen ja luonnon suhteessa meneillään peruuttamaton häiriötila. P å bildkonstnär Tacita Deans (1965) fotografi varseblir man först kanske en isbelupen bok eller en bok av kristall. Motivet avspeglar förgänglighet och immaterialitet; den där kan man inte gripa tag i utan att den går i kras och försvinner med vinden. När man känner till att verket ansluter sig till Deans resor till saltsjödistriktet i Utah och hennes film JG från år 2013, tänker man på ett annat sätt. Man vet att konstnären har korresponderat med den brittiska science fiction-författaren J.G. Ballard (1930–2009) bland annat om föremålet för deras gemensamma intresse Robert Smithson (1938–1973) och hans verk Spiral Jetty, en av ikonerna inom jordkonsten, som han skapade på Stora Saltsjön i Utah år 1970. Det berättas att Dean förde Ballards novell Voices of time (1960) till Saltsjön och lämnade den utsatt för saltvattnet i veckor. Den kristalliserades så att den inte längre gick att flytta på, eftersom den skulle ha smulats sönder. Dean tog till kameran och hejdade processen i fotografiet. Verket får en begreppslig dimension genom konstnärernas ömsesidiga åtgärder och anknytning till en viss plats. Berättelsen avspeglar Tacita Deans djupsinniga och mångfacetterade konstnärspersonlighet. Deans verk ställer för sin del frågan om det i förhållandet mellan människan och naturen uppstått ett oåterkalleligt störningstillstånd. TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM Tacita Dean, The Book End of Time, 2013. 15 16 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI 17 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM Pauliina Turakka-Purhonen MÖRKÖ ITSE KOLMANTENA SPÖKET SJÄLV TREDJE P auliina Turakka-Purhonen (1971) jättää jäljen persoonallisella ilmaisullaan: ”Mörkö on jonkinlainen toisinto aiheesta Anna itse kolmantena. Olen nähnyt keskiaikaisia versioita siitä kirkoissa Ahvenanmaalla. Mörkö oli tehdessä masennus: se kyllä näkee hyvin seitsemällä silmällään, mutta kun kädet, jalat ja suu puuttuu, vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Kyse oli kai periytyvästä masennuksesta, tai edellisten sukupolvien taakasta. Tehdessä se musta tuppisuu alkoi näyttää omakuvalta. Ei tuntunut mukavalta, ei. Sisältö tietysti liukuu kun elämäntilanteet vaihtuvat. Toivottavasti muillekin. Kävin jossain kohtaa piirtämässä kansallismuseolla ja huomasin, että aika monelta puupyhimykseltä siellä puuttuu kädet ja niinhän oli kirkoissakin. On tullut kädettömiä, jalkapuolia ja jalattomia ukkeleita katsottua kerran jos toisenkin. Puhekuplassa on Johanneksen evankeliumin alku: / I begynnelsen var ordet och ordet var hos… / Godjumalan karsin pois kun kyse taisi olla enemmän puhumisesta, sanoista tapana purkaa mörköjä. Valoina pimeässä. Niin siinä kävi sitten kuitenkin että lapsi kannattelee puhetta, vaikka tarkoitus oli päinvastainen: taakan purkaminen.” Pauliina Turakka-Purhonen, Mörkö itse kolmantena Spöket själv tredje, 2011. P auliina Turakka-Purhonen (1971) lämnar ett spår genom sitt personliga uttryckssätt: ”Spöket är en slags variant av motivet Anna själv tredje. Jag har sett medeltida versioner av det i åländska kyrkor. Under skapandet var Spöket en depression: den ser nog bra med sina sju ögon, men då händer, fötter och mun saknas är möjligheterna att påverka begränsade. Det var väl fråga om en ärftlig depression, eller en börda från tidigare generationer. Under skapandet började den svarta fåordiga likna ett självporträtt. Det kändes inte trevligt, nej. Innehållet flyter förstås när livssituationerna växlar. Hoppeligen också för andra. Ett tag gick jag för att teckna på nationalmuseet och märkte då att ganska många trähelgon där saknar händer, och likadant var det i kyrkorna. Man har sett både en och annan handlös, enbent och benlös gubbe. I pratbubblan står inledningen till Johannes evangelium: / I begynnelsen var ordet och ordet var hos… / Godguden gallrade jag bort då det var mera fråga om prat, om ord som medel att schasa bort spöken. Som ljus i mörkret. Så gick det ändå så att det är barnet som bär upp pratet, fast avsikten var den motsatta: att lossa på bördan.” 18 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Sarah Morris ABI (RIO) S arah Morris (1967) on nykytaiteilija, jolle maalauksen rakenne on tärkeä. Hän käyttää voimakkaita värejä ja kontrasteja, väripintojen ja rakenteellisten elementtien koon vaihteluita maalauksen sisällä. Morris saa yksinkertaisin keinoin maalauksiinsa voimakkaan tilavaikutelman. Vaikka Morris käsittelee Bye, Bye Brazil maalauksissa suhdettaan arkkitehtuuriin, ja ni meää ne jopa Rion rakennusten nimien pohjalta, Morrisin taiteessa on kyse ennen kaikkea hänen suhteestaan modernismiin. Morris maalaa suhteessa modernismiin ja modernismin historiaan. Hänen maalauksiaan voi katsoa ilman, että tietää mistä hän on alkuvirikkeensä saanut. Vuonna 2012 kuollut, brasilialaiselle rakennetulle ympäristölle leimansa antanut arkkitehti Oscar Niemeyer lienee yksi tärkeä visuaalinen keskustelukumppani. Sarah Morris, ABI (RIO), 2013. F ör nutidskonstnären Sarah Morris (1967) är målningens struktur viktig. Hon använder starka färger och kontraster och varierar storleken på färgytor och strukturella element i målningen. Med enkla medel bygger Morris upp ett effektfullt intryck av rymd i sina målningar. Även om Morris i målningarna Bye, Bye Brazil behandlar sitt förhållande till arkitekturen, och till och med namnger dem efter byggnader i Rio, behandlar Morris’ konst framför allt hennes förhållande till modernismen. Morris målar i förhållande till modernismen och modernismens historia. Man kan betrakta hennes målningar utan att känna till vad som ursprungligen inspirerat henne. Arkitekten Oscar Niemeyer, död år 2012, som satt sin prägel på den bebyggda omgivningen i Brasilien, torde ha varit en betydelsefull visuell samtalspartner. TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 19 irtiottoja arjesta tapiolassa! Klassisen musiiKin huiput Espoon ku lttuurikEskuksEssa l iput l ippupist e e stä. kaus ikor tit 10.4.2015 alkaen. w w w .tapiolas infonietta.fi Jäsenyys vain 25 € / v Osta EMM uosi. A myymälä SHOPin verkkoka stä tai up shop.emmasta: a museum . VUOSILIPPU EMMAAN. LIITY EMMA-KLUBIIN. far m. f i KoKo ohjelmisto myös mobiilissa: m.espoonKulttuuriKesKus.fi | www.espoo.fi/KulttuuriKesKus | KulttuuriauKio 2, tapiola LATAA EMMAN MOBIILIAPPLIKAATIO JA KOE TAITEEN VAIKUTUS MOBIILISTI / Tietoa näyttelyistä ja kokoelmista / Taidesuunnistus / Ajankohtaiset uutiset / Yllätysteoksia / Lue QR–koodeja EMMAssa / LADDA NED EMMAS MOBILAPP OCH LÅT KONSTEN NÅ DIG VIA MOBILEN / Information om utställningarna och samlingarna / Konstorientering / Aktuellt / Överraskningsverk / Läs av QR–koder på EMMA / 22 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI [ teos työpaikallani ] TAIDETTA HYVINVOINTIIN TEKSTI / HENNA PAUNU KUVA / ARI KARTTUNEN EMMAssa tehdään työtä julkisen taiteen parissa. Käynnissä on poikkeuksellisen suuri taidehanke osana Espoon sairaalan rakentamista. Haastattelimme Espoon sosiaali- ja terveys toimen perusturvajohtaja Juha Metsoa. Millaista sairaalaa nyt rakennetaan? Espoon sairaala tulee Jorvin yliopistollisen sairaalan ja sen hoitopalveluiden viereen. Siitä tulee viihtyisä ja hotellimainen kuntoutus- ja kotiutussairaala, jossa on 270 yksityishuonetta. Luomme uudenlaista ikäihmisten hoitomallia. Ahkeran treenin ja hikoilun jälkeen kuntoutuksesta palaudutaan mahdollisimman nopeasti kotioloihin. Mikä on taiteen rooli tässä sairaalassa? Taide on ollut suunnitelmissa mukana alusta lähtien. Tutkimusten mukaan kulttuuriharrastuksilla on merkitystä ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Sairaalassa taide on osa kokonais valtaista esteettistä suunnittelua vaikuttaen potilaiden lisäksi omaisiin ja työntekijöihin. Mikä on oma suhteesi kuvataiteeseen? Käyn näyttelyissä usein ystävien kanssa. Kokemukset kuvataiteen parissa ovat myös sosiaalisia tapahtumia. Teokset yllättävät, herättävät keskusteluja ja tunteita. Epämukavuusalueelle joutumistakaan ei pidä pelätä. Taiteen avulla voidaan käsitellä myös vaikeita asioita. Yksi esimerkki tästä on Picasson Guernican pommitusta kuvaava teos Reina Sofia -museossa Madridissa. Taidekokemukset ovat henkilökohtaisia, mutta jaettavissa ystävien ja läheisten kanssa. Juuri tällä on ratkaisevaa merkitystä terveydelle. Juha Metso on koulutukseltaan lääketieteen ja kirurgian tohtori ja toimii Espoon kaupungin perusturvajohtajana. Metso on mukana Espoon sairaalan 150 miljoonan euron rakennushankkeessa, joka valmistuu vuonna 2016. EMMA toimii hankkeessa kuvataidehankintojen asiantuntijana. TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM [ konst på arbetsplatsen ] KONST FÖR HÄLSAN TEXT / HENNA PAUNU FOTO / ARI KARTTUNEN På EMMA arbetar man med offentlig konst. Just nu pågår ett synnerligen stort konstprojekt i anknytning till byggandet av Esbo sjukhus. Vi intervjuade omsorgsdirektör Juha Metso, som leder social- och hälsovårdssektorn i Esbo. Hurdant blir det nya sjukhuset? Esbo sjukhus byggs bredvid HUCS Jorvs sjukhus och de omsorgstjänster som finns där. Det ska bli ett trivsamt och hotelliknande rehabiliterings- och hemflyttningssjukhus med 270 enkelrum. Vi skapar en ny modell för äldrevården: Rehabiliteringen går ut på intensiv träning och sedan får patienterna åka hem så fort som möjligt. Vilken roll ska konsten få i det nya sjukhuset? Konsten har funnits med i planerna från första början. Enligt forskningsrön är kulturaktiviteter viktiga för att människan ska känna sig frisk, kry och lycklig. På sjukhuset ingår konsten i den övergripande estetiska utformningen, som påverkar såväl patienterna och deras anhöriga som de som jobbar på sjukhuset. Vilken är din relation till bildkonst? Jag går ofta på utställningar med mina vänner. Konstupplevelser är nämligen också sociala händelser. Konstverk överraskar, skapar debatt och väcker känslor. Man ska inte vara rädd för att hamna utanför sin bekvämlighetszon. Genom konst kan man hantera även svåra frågor. Ta till exempel Picassos målning om bombningen av staden Guernica, som finns på Museo Reina Sofía i Madrid. Konstupplevelser är personliga men man kan dela dem med sina nära och kära. Det är just det som är så viktigt för hälsan. Juha Metso är medicine och kirurgie doktor och arbetar som omsorgsdirektör på Esbo stad. Han medverkar i byggandet av Esbo sjukhus, som ska stå färdigt 2016. Byggprojektets värde är 150 miljoner euro. EMMA bistår projektet med expertis för konstanskaffningarna. 23 24 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI LEIKISTI, MUTTA TOSISSAAN TEKSTI TEXT / OSCAR ORTIZ–NIEMINEN KUVAT FOTON / L-G NORDSTRÖMIN SÄÄTIÖ L-G NORDSTRÖMS STIFTELSE TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 25 LEKFULLT, MEN PÅ ALLVAR ”RAKENNAN TAITEEN MATEMAATTISESTI, KUTEN TAPAHTUU MUSIIKISSA, TEEN MUSIIKKIA SILMÄLLE, SIINÄ ON SOINTUA JA RYTMIÄ, JOTKA PERUSTUVAT VÄRIEN OMAAN MEKANIIKKAAN.” 27 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM L egendaarisen nahkatorvensa Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) otti esiin aina sopivassa ja hieman piristystä vaativassa tilanteessa. Sellainen sattui kohdalle hyvässä seurassa, vaikkapa näyttelynavajaisten tai taiteilijajuhlien spontaanina ohjelmanumerona. Taiteilijan soitin ei kuitenkaan ollut ihka oikea. Puhaltimensa Nordström muodosti ristimällä kädet suun eteen kaikukopaksi. Torvestaan taiteilija sai muodostettua kumean, mutta korkeahkon trumpetin sointua muistuttavan äänen. Kovana jazzfanaatikkona tunnettu Nubben tapaili nahkatorvellaan antaumuksellisesti tuntemiaan säveliä. Soittosessioita todistaneiden ystävien muistoihin hänen eläytymisensä musiikkiin on painautunut kokonaisvaltaisena. Lystikästä käsipuhallintaan Nordström saattoi intoutua pärisyttelemään minuuttikaupalla. S ”JAG BYGGER UPP KONSTEN MATEMATISKT, LIKSOM I MUSIKEN, JAG SKAPAR MUSIK FÖR ÖGAT, MED KLANG OCH RYTM SOM GRUNDAR SIG PÅ FÄRGERNAS EGEN MEKANIK.” in legendariska handtrumpet plockade Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) alltid fram vid lämpliga tillfällen som krävde litet uppiggning. Detta inträffade i gott sällskap, till exempel som en spontan programpunkt på utställningsvernissager eller konstnärsfester. Konstnärens instrument var dock inte helt äkta. Sitt blåsinstrument formade Nordström genom att korsa händerna framför munnen som en resonansbox, ur vilken han lyckades frambringa ett dovt, men ganska högt läte som påminde om trumpetens klang. Nordström var känd som en ivrig jazzfanatiker och tog entusiastiskt ut bekanta melodier på handtrumpeten. De vänner som bevittnade spelsessionerna minns att han levde sig in i musiken helt och fullt. Nordström kunde inspireras till att frusta i sitt lustiga instrument i flera minuter. 28 ”KUNPA IHMISET JONAIN PÄIVÄNÄ PYSTYISIVÄT NÄKEMÄÄN VÄREJÄ JA MUOTOJA TAITEESSA SAMALLA ITSESTÄÄN SELVÄLLÄ TAVALLA KUIN HE KUUNTELEVAT MUSIIKISSA SÄVELIÄ JA SOINTUJA.” Nubbenin taiteilijuudessa risteytyivät itsepintainen idealismi ja leikkimielinen improvisointi. 1950-luvun alussa hän kehitteli valmiiksi muodon, värin ja viivan vuoropuheluun perustuvan abstraktin kuvamelodian, jonka sävelasteikossa hän pysyi uskollisesti uransa loppuun asti. Taidekäsitykseensä Nordström suhtautui äärimmäisellä vakavuudella: ainoastaan sellainen taide, joka irrottautuu esittävyyden latistavista vaatimuksista, voi kestää ikuisesti. Silti kuvansa ja veistoksensa hän rakensi lapsenomaisella uteliaisuudella ja leikillisellä kokeilunhalulla. Ympäröivä maailma oli täynnä virikkeitä, jotka toimivat konkreettisina lähtökohtina Nubbenin ei-esittäville aiheille. Taitelijan syvällinen paneutumiskyky kuvataiteeseen ja musiikkiin herätti ulkopuolisissa helposti ihastusta. Hänet muistetaan poikkeuksetta välittömänä, hyväntuulisena ja huumorintajuisena hahmona – nordströmiläinen charmi puri niin Pariisissa kuin New Yorkissakin. Sammaleenvihreä oli väri, josta Lars-Gunnar Nordström piti sen kaikissa eri sävyissä. Mieltymyksensä heijastui suoraan niin Lallukan kodin sisustuksen detaljeihin kuin hänen omassa pukeutumisessaan. Taiteilijan olemuksen omaleimaisiin tunnuksiin kuului myös kaulaa myötäilevä parta. Se onnistui kohottamaan ihmisten arvostelevia silmäkulmia 1940-luvun loppupuolelta lähtien. Kasvojen karvoitus oli osa Nubbenin tietoisesti rakentamaa ja epäsovinnaisuuteen perustuvaa taiteilijaimagoa. Sillä hän pyrki erottautumaan aikakauden siloposkisesta ja esteettisesti salonkikelpoisesta valtavirrasta. Nordströmin identiteetti nojautui käsitykseen itsestään muista riippumattomana oman tien kulkijana. Kosmopoliittitaiteilija jaksoi muistuttaa jatkuvasti, kuinka hän oli kotimaassaan väärin ymmärretty ja epäsuo siossa, myös ilmeisen menestyksen aikoina. Erikoislaatuisuuttaan Nubben korosti aina leikisti, mutta kuitenkin tosissaan. ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI I Nordströms konstnärsskap blandades obeveklig idealism med lekfull improvisation. I början av 1950-talet utvecklade han den abstrakta bildmelodi som grundade sig på form, färg och linje, och vars tonskala han förblev trogen ända till slutet av sin konstnärsbana. Nordström stod med yttersta allvar fast vid sin konstuppfattning: endast sådan konst, som frigör sig från banaliserande krav på föreställande, kan vara för evigt. Ändå skapade han sina bilder och skulpturer med barnslig nyfikenhet och lekfull experimentlusta. Den omgivande världen var full av impulser, som fungerade som konkreta utgångspunkter för Nordströms ickeföreställande motiv. Konstnärens djupa inlevelseförmåga i bildkonsten och musiken väckte lätt förtjusning hos utomstående. Han ihågkoms allmänt som en omedelbar, gladlynt och humoristisk person – den nordströmska charmen bet såväl i Paris som i New York. Mossgrönt var den färg som Nordström föredrog i alla dess nyanser. Denna förkärlek avspeglade sig såväl i inredningsdetaljerna i hemmet i Lallukka som i hans egen klädsel. Det mest särpräglade kännetecknet för konstnärens habitus utgjorde skägget som täckte halsen. Det fick folk att lyfta på kritiska ögonbryn ända från och med slutet av 1940-talet. Det ludna ansiktet var en del av den okonventionella konstnärsimage som Nubben medvetet byggde upp. Med hjälp av det strävade han till att skilja ”OM MÄNNISKORNA EN DAG KUNDE SE FÄRGER OCH FORMER I KONSTEN PÅ SAMMA SJÄLVKLARA SÄTT SOM NÄR DE LYSSNAR TILL TONER OCH KLANGER I MUSIKEN.” sig från den tidens slätkindade och estetiskt salongsfäiga huvudströmningar. Nordströms identitet baserade sig på uppfattningen av sig själv som en som går sin egen väg, oberoende av andra. Kosmopolitkonstnären påminde ständigt om hur missuppfattad och impopulär han var i hemlandet, också under tider av obestridlig framgång. Nubben poängterade sin originalitet alltid lekfullt, men ändå på allvar. 29 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM ELLA TOMMILA Hulluna jazziin EMMAn Nubben-näyttely (17.6.13.9.2015) esittelee Lars-Gunnar Nordströmin elämäntyötä suomalaisen modernismin johtohahmona, mutta myös taiteilijan henkilökuvaa ja suhdetta jazziin. Lars-Gunnar Nordström eli Nubben oli intohimoinen jazzmusiikin harrastaja ja kiinnostus siihen alkoi jo teini-iässä. 1930-luvulla taiteilijan luonnos vihot ja muistikirjat täyttyivät orkesteriaiheisista kuvituksista. Taiteilijan omat instrumentit olivat piano, trumpetti ja ”nahkatorvi”. Hän suoritti 17-vuotiaana sodan aikana työpalvelusta uittotöissä. Mukana oli piirustuspaperin lisäksi trumpetti ja Count Basien levyjä, rintamalla musiikin takasi oma radio. Matkoilla Yhdysvalloissa ja Euroopassa taiteilija Nubben kolusi legendaarisia jazz-klubeja ja vietti aikaa muusikoiden parissa. Nubben suunnitteli levynkansia muun muassa Brita Koivuselle ja Laila Kinnuselle. Teosten nimistä löytyy viittauksia jazziin - Dimensions and Extensions -grafiikansarjat ovat 1980-luvulta. Nubben käytti usein myös teos nimeä Constellations, jota on käytetty paljon jazz-kappaleiden nimissä. Nubbenin legendaarinen levy kokoelma käsitti noin 11 000 levyä: savikiekkoja, vinyyli- sekä CDlevyjä. Keräily oli saanut alkunsa jo 1930-40-lukujen taitteessa. Galen i jazz Utställningen Nubben i EMMA (17.6-13.9.2015) presenterar LarsGunnar Nordströms livsverk som ledarfigur för den finländska modernismen, men belyser också konstnärens person och förhållande till jazzen. Lars-Gunnar Nordström eller Nubben var en hängiven utövare av jazzmusik, intresset vaknade redan i tonåren. Under 1930-talet fylldes konstnärens skissblock och anteckningsböcker av illustrationer med orkestermotiv. Konstnärens egna instrument var pianot, trumpeten och ”handtrumpeten”. Fullgjorde under kriget som 17-åring arbetstjänst som timmerflottare. Med sig hade han förutom tecknepapper en trumpet och skivor med Count Basies musik, vid fronten stod radion för musiken. Under sina resor i USA och Europa frekventerade konstnären legendariska jazzklubbar och umgicks med musiker. Nubben planerade skivomslag bland annat för Brita Koivunen och Laila Kinnunen. I konstverkens namn hittar man syftningar på jazzen - grafikserierna Dimensions and Extensions är från 1980-talet. Nubben använde också ofta namnet Constellations, ofta använt i titlar på jazzstycken. Nubbens legendariska skivsamling omfattade ca 11 000 skivor: stenkakor, vinyl- och CD-skivor. Samlandet tog sin början i decennieskiftet 1930-40. BEPI GHIOTTI FROM THE SERIES ”INSIDE CAROL RAMA” 30 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM TEKSTI TEXT / REETTA KALAJO Carol Rama, Appassionata, 1939, Private Collection. PINO DELL’AQUILA Carol Rama Taiteilija nimeltä En konstnär vid namn 31 32 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Carol Raman elämä vaikuttaa teatraaliselta elokuvalta, jonka huolellisin dramaturgi on Carol Rama itse. Hänet tavanneet kertovat älykkäästä ja herkästä naisesta, jonka tunteen palo on jotain erityistä. O lga Carolina Rama syntyi vuonna 1918 yritteliääseen torinolaisperheeseen. Hänen isänsä auton osia ja polkupyöriä valmistava tehdas menestyi ja perheen sosiaalinen asema vahvistui. Elämä oli oopperamusiikin värittämää, huoletonta ja vakavaraista. 1920-luvun lopulla isän yritys teki konkurssin ja perheen elämä muuttui. Rama kertoo, että hänen lapsuutensa oli onnellinen, kunnes 8-vuo tiaana hän ymmärsi, ettei elämä ollut Verdin kepeää oopperaa. Carolina ei viihtynyt koulussakaan, sillä hän koki ymmärtävänsä jo kaiken. Tytöstä tuli levoton ja epätoivoinen. Maailma pelotti. Ensimmäiset Carol Raman teokset ajoittuvat 1930-luvun puoliväliin. Hän maalasi vesiväreillä kierrätetylle paperille. Aiheet kumpusivat nuoren naisen peloista. Värimaailma on intensiivinen, mutta rauhallinen ja herkkä. Se tuntuu kulkevan eri polkua aiheen kanssa, joka on tunteita herättävä, provokatiivinen jopa pornografinen. Rama ei ole saanut muodollista taidekoulutusta. Omien sanojensa mukaan hän on sivistymätön ja villi eikä malttanut suorittaa mitään loppuun. Hänen henkilökohtainen arkistonsa kertoo kuitenkin toista tarinaa. Hän on seurannut tarkasti eurooppalaista taiteen kenttää, erityisesti modernismin nousua Ranskassa: Toulouse-Lautrecia, Modigliania, Matissea… Vuosikymmeniä kattavan arkiston taidelehdet ja kirjat kielivät laajasti taidemaailmaa tutkineesta ammattilaisesta. Taiteilijan maalaama omakuva sivistymättömästä naisesta kaatuu lopullisesti, kun tarkastelee Raman sosiaalista elämää: hän tunsi ja teki suuren vaikutuksen moniin eri aikakausien italialaisiin ja kansainvälisiin taiteilijoihin. Hänen lähimpiin ystäviinsä kuului 60 vuoden ajan italian kirjallisuuden uudistaja ja poliitikko Eduardo Sanguineti. Hän hurmasi surrealisti Man Rayn, tutustui Pablo Picassoon ja pop-taiteilija Andy Warholiin. Rama tuntuu vetäneen puoleensa älykkäitä ja rajoja rikkovia ihmisiä. Taiteilijaura lähti käyntiin intellektuellin taiteilijan Felice Casoratin avulla: Tämä järjesti Raman näyttelyn Torinossa 1947. Pari vuotta aikaisemmin debyyttinäyttely oli suljettu säädyttömänä jo ennen avajaisia. Silloin vielä fasistinen Italia ei ollut valmis Raman häpeilemättömyyteen. Myöhemmin urallaan Carol Rama kertoi tarinoita valitsemillaan materiaaleilla, jotka saavat teokset ulottumaan aina katsojan tuntoaistimukseen asti, analyyttisen ajattelun tuolle puolen. 1960-luvulla hän käytti mm. ruiskuja, postisäkkejä, kynsilakkaa ja 1970-luvulla ennen kaikkea pyöränkumeja. Hylätyt materiaalit kertovat tarinaa hylätystä tytöstä, jonka ihannoitu isä kuoli 1942 oman käden kautta. Äiti TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 33 Carol Ramas liv liknar en teatralisk film, vars noggrannaste dramaturg är Carol Rama själv. Människor som träffat henne beskriver henne som en intelligent och sensibel kvinna, som har en alldeles speciell känsloglöd. O lga Carolina Rama föddes år 1918 i en företagsam familj i Torino. Hennes fars fabrik som tillverkade bildelar och cyklar var framgångsrik och familjens sociala status förstärktes. Livet var färgat av operamusik, bekymmerslöst och välbeställt. I slutet av 1920-talet gjorde faders företag konkurs och familjens liv förändrades. Rama berättar att hennes barndom var lycklig ända tills hon som 8-åring insåg att livet inte var en glättig opera av Verdi. Carolina trivdes inte heller i skolan, eftersom hon redan tyckte sig förstå allt. Flickan blev rastlös och förtvivlad. Världen kändes skrämmande. Carol Ramas första verk hänför sig till mitten av 1930-talet. Hon målade med vattenfärger på återanvänt papper. Motiven vällde fram ur en ung kvinnas rädslor. Färgskalan är intensiv, men lugn och känslig. Den förefaller gå en annan väg än motivet, som är känsloväckande, provokativt och till och med pornografiskt. Rama saknar en formell konstutbildning. Själv anser hon sig vara ociviliserad och vild, och saknade tålamod att avsluta något. Hennes personliga arkiv berättar likväl något annat. Hon har noggrannt följt med det europeiska konstfältet, isynnerhet modernismens uppgång i Frankrike: Toulouse-Lautrec, Modigliani, Matisse… Konsttidskrifterna och böckerna i arkivet som omspänner årtionden berättar om ett proffs som ingående har utforskat konstvärlden. Konstnärens självporträtt av en ociviliserad kvinna raseras slugiltigt, när man granskar Ramas sociala liv: hon kände och gjorde stort intryck på många italienska och internationella konstnärer från olika tidsperioder. En av hennes närmaste vänner var under 60 års tid Eduardo Sanguineti, en förnyare av italiensk litteratur och politiker. Hon charmade surrealisten Man Ray, blev bekant med Pablo Picasso och popkonstnären Andy Warhol. Rama tycktes dra till sig intelligenta och gränsöverskridande personer. Ramas konstnärsbana kom igång med hjälp av den intellektuella konstnären Felice Casorati: han arrangerade Ramas utställning i Torino 1947. Ett par år tidigare hade hennes debututställning stängts redan före vernissagen eftersom den ansågs oanständig. Det fascistiska Italien var inte ännu redo för Ramas skamlöshet. Längre fram under sin bana berättade Carol Rama historier genom de material hon valde, vilka får verken att nå längst in i betraktarens känselförnimmelser, bortom det analytiska tänkandet. Under 1960-talet använde hon bland annat sprutor, postsäckar och nagellack, och under 1970-talet framför allt cykelslangar. 34 kärsi mielenterveysongelmista ja vietti lyhyen ajanjakson sairaalaan suljettuna. Rama on kertonut tekevänsä taidetta parantaakseen itsensä ahdistuksesta. Hän kuitenkin kutsuu itseään estoitta hulluksi eikä ehkä haluakaan parantua. Hulluus tuntuu olevan Ramalle itseilmaisun väline, ikään kuin tavaramerkki. Monissa haastatteluissa hän muodostaa kuvaa estottomasta, provokatiivisesta ja räävittömästä naisesta, joka viittaa kintaalla sovinnaisuudelle ja normeille. EMMAn näyttelyssä syksyllä 2015 nähdään älykäs, ainutlaatuinen taiteilija, jonka kahdeksalle vuosikymmenelle ulottuva taiteellinen tuotanto on harvinainen vaihtelevuudessaan ja uskalluksessaan. Rama on osallistunut lukuisiin näyttelyihin, erityisesti 1980-luvulta lähtien poliittisena naistaiteilijana. Vasta 2000-luvulle tultaessa hän on saanut ansaitsemaansa huomiota. Vuonna 2003 Rama sai elämäntyöpalkinnon Venetsian Biennalessa. Nyt, kun taiteilija itse on haurastunut ja menettänyt kykynsä kommunikoida maailman kanssa, on maailma hänet lopulta huomannut. Det kasserade materialet berättar bland annat om den övergivna flicka, vars avgudade far dog för egen hand 1942. Modern led av mentala problem och var en kort tid instängd på sjukhus. Rama har sagt sig göra konst för att bota sin egen ångest. Utan hämningar kallar hon sig själv galen och vill kanske inte ens tillfriskna. Galenskapen verkar vara ett medel för Rama att uttrycka sig kreativt, liksom ett varumärke. Under många intervjuer förmedlar hon en bild av en hämningslös, provokativ och skamlös kvinna, som struntar i konventioner och normer. EMMAs utställning hösten 2015 visar en intelligent och unik konstnär vars konstnärliga produktion som omspänner åtta årtionden är sällsynt beträffande variation och djärvhet. Rama har deltagit i otaliga utställningar, framför allt från och med 1980-talet som politisk kvinnlig konstnär. Så sent som på 2000-talet har hon nått den uppmärksamhet hon förtjänar. År 2003 fick Rama pris för sitt livsverk vid Biennalen i Venedig. Nu, när konstnären själv har blivit skörare och förlorat sin förmåga att kommunicera med omvärlden, har omvärlden äntligen upptäckt henne. ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI 35 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM PINO DELL’AQUILA © ARCHIVIO CAROL RAMA, TORINO 1989 36 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI EMMA matkusti Barcelonaan B AURINGON JA CAROL RAMAN POLTETTA arcelonan oli yllättänyt lokakuun lopulla lämpöaalto. Carol Raman ensimmäistä laajaa yksityiskiertonäyttelyä MACBAan – Barcelonan modernin taiteen museoon viimeisteltiin helteisissä tunnelmissa. Avajaiset olivat parin päivän päästä. Ennen avajaisia edessä olivat kokoukset EMMAan syksyllä 2015 saapuvan kiertonäyttelyn järjestelyistä sekä lehdistötilaisuus. Päivää ennen avajaisia järjestetyssä lehdistötilaisuudessa saimme kosketuksen tähän vielä suurelle yleisölle tuntemattoman taiteilijan maailmaan. Katalonialaiset tv-kanavat ja toimittajat olivat löytäneet tilaisuuteen hyvin paikalle, minkä tuloksena museolle oli saapunut pino lehdistö osumia heti seuraavana päivänä. Tärkeintä vierailullamme oli näh dä Raman taide paikan päällä. Raman 80-vuotisen taiteilijauran ajalta valitut 200 teosta saivat meidät liikuttumaan. Teosten aihe- ja värimaailma, materiaalien rikkaus ja hauraus sekä Raman tekninen osaaminen tekivät vaikutuksen. Valitettavasti 96-vuotiasta taiteilijaa emme päässeet tapaamaan, sillä hän ei enää lähde torinolaisen kotinsa ulkopuolelle. Avajaispäivän aamu kului tutustuessa äänekkääseen espanjalaiskatalonialaiseen kokouskäytäntöön. Kokouksen jälkeen Katja, EMMAn museomestari, perehtyi Raman teosten teknisiin vaatimuksiin. Me allekirjoittaneet jatkoimme näyttelyn yksityiskohtien tutkimista ja kuvaamista. Tiiviin päivän jälkeen olomme oli helpottunut, kun kaiken kuullun ja nähdyn jälkeen oli aikaa hahmottaa näyttelyn vaikuttavuus kokonaisuudessaan. Avajaisissa oli lupa vain nauttia. Kaupungin sydämessä sijaitsevan MACBAn avara aula täyttyi värikkäästä vierasjoukosta taideopiskelijoineen ja skeittareineen. Äänimaiseman loi hillitty ambient. Poikkeuksellisen avantgarde-taiteilijan klassikoksi muodostuva näyttely oli avautunut upeissa puitteissa. PILVI KALHAMA MUSEONJOHTAJA TIINA PENTTILÄ AMANUENSSI NÄYTTELY ESILLÄ UTSTÄLLNINGEN VISAS I MACBA Museu d’Art Contemporani de Barcelona 31.10.2014-22.2.2015 MAMVP Musée d’Art moderne de la Ville de Paris 2.4.2014-12.7.2015 EMMA - Espoon modernin taiteen museo / EMMA - Esbo moderna konstmuseum 14.10.2015-10.1.2016 IMMA The Irish Museum of Modern Art, Dublin GAM Galleria Civica d’arte moderna e Contemporanea, Torino / Turin 37 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM EMMA reste till Barcelona SOLENS OCH CAROL RAMAS GLÖD I slutet av oktober hade Barcelona överraskats av en värmebölja. I MACBA – moderna konstmuseet i Barcelona färdigställdes den första omfattande privata vandrings utställningen med Carol Ramas konst i en stekhet atmosfär. Det återstod ett par dagar till vernissagen. Före vernissagen stod förhandlingar gällande arrangemangen för vandringsutställningen som anländer till EMMA hösten 2015 och en presskonferens på programmet. Under presskonferensen som arrangerades dagen innan vernissagen fick vi en beröring med denna för den stora allmänheten hittills okända konstnärens värld. De katalanska tv-kanalerna och journalisterna hade visat stort intresse för tillställningen, vilket resulterade i att museet genast följande dag fick ta emot en bunt med tidningar som uppmärksammat utställningen. Det viktigaste under vårt besök var att se Ramas konst på ort och ställe. De 200 verk som representerade Ramas 80-åriga konstnärsbana berörde oss. Verkens motivkrets och färgvärld, mångfalden och skör heten i materialet samt Ramas tek- niska kunnande gör ett stort intryck. Beklagligtvis hade vi inte möjlighet att träffa den 96-åriga konstnären, eftersom hon inte längre rör sig utanför hemmet i Turin. Vernissagedagens morgon ägnades åt bekantskap med den högljudda spansk-katalanska sammanträdeskutymen. Efter konferensen bekantade sig Katja, EMMAs museimästare, med de tekniska krav som Ramas verk ställer. Vi undertecknade fortsatte att undersöka utställningens detaljer och fotografera den. Efter en intensiv dag var det en lättnad när vi efter allt vi hört och sett fick tid att uppfatta utställningens slagkraft i sin helhet. Under vernissagen var det fritt fram att bara njuta. Den luftiga aulan i MACBA som ligger i hjärtat av staden fylldes av en färgstark skara gäster med bland annat konststuderande och skejtare. Ljudvärlden bestod av dämpad ambientmusik. Utställningen, som kommer att bli en klassiker av den exceptionella avantgarde-konstnären, hade öppnats under fina former. PILVI KALHAMA MUSEIDIREKTÖR TIINA PENTTILÄ AMANUENS ARI KARTTUNEN 38 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Tilaisuutesi taiteen keskellä Evenemang i konstnärlig inramning TEKSTI TEXT / PIA ILLIKAINEN KUVA FOTO / ELLA TOMMILA V iimeisen vuoden aikana EMMA on laajentanut yrityksille suunnattuja palveluitaan tarjoamalla tilojaan erilaisten tilaisuuksien viettopaikaksi. Yritysasiakkaamme ovat järjestäneet EMMAssa niin useamman sadan hengen asiakastilaisuuksia kuin myös pienemmän porukan kokouksia. Osana tilaisuuden ohjelmaa on usein ollut opastus tai taidepaja EMMAssa ja tilaisuudessa on nautittu SIS. Deli+Cafén tarjoiluista. Palautteissaan yritysasiakkaat ovat nostaneet esille tilojen ainutlaatuisen tunnelman sekä kehuneet järjestelyiden ammatti maisuutta ja sujuvuutta. EMMAn tilojen valttina onkin ehdottomasti taiteen läsnäolo ja rakennuksen arkkitehtuurin omalaatuisuus. EMMAssa järjestetyssä tilaisuudessa voi helposti unohtaa neukkarin ahtaat tilat ja nauttia taiteen värittämästä maisemasta ympärillään. ”Jatkossakin haluamme tarjota asiakkaillemme jotain uutta ja persoonallista, takuulla erottuvaa. Kuluva vuosi tuo mukanaan uusia yrityksille suunnattuja palveluja, joista ajankohtaisimman tiedon saa seuraamalla nettisivujamme”, kertoo asiakkuuskoordinaattori Pia Illikainen. Tilaisuutesi taiteen keskellä odottaa jo sinua! 39 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM D et senaste året har EMMA utökat sina tjänster till företag genom att erbjuda sina lokaler för olika evenemang. Företagskunder har använt EMMA som inramning för såväl kund evenemang för flera hundra personer som möten för mindre grupper. Ofta har programmet innehållit guidning eller arbete i EMMA:s konstverkstad och serveringen har ordnats av SIS. Deli + Café. I sin feedback har företagskunderna lyft fram EMMA:s unika atmosfär och berömt de proffsiga och smidiga arrangemangen. Lokalerna är ju enastående genom konstens närvaro i den arkitektoniskt säregna miljön. På evenemang som ordnas på EMMA slipper man trånga konferensrum och får njuta av den omgivande konsten. ”Även framöver vill vi erbjuda våra kunder någonting nytt och personligt som garanterat skiljer sig från allt annat. I år kommer vi att lansera nya företagstjänster: håll ett öga på vår webbplats för mer information”, berättar kundsamordnare Pia Illikainen. Ordna ett evenemang i konstnärlig inramning! www.emma.museum/ yritystilaisuudet Tiedustelut: asiakkuuskoordinaattori Pia Illikainen, p. 043 825 2973, [email protected] www.emma.museum/sv/ serviceprodukter Förfrågningar: kundsamordnare Pia Illikainen, tfn 043 825 2973, [email protected] 40 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 41 Vaikuttavaa yritysyhteistyötä Föredömligt företagssamarbete TEKSTI TEXT / ESA TAKALA KUVA FOTO / ARI KARTTUNEN EMMA on jo pitkään tarjonnut yrityksille yhteistyötä vaikuttavien taidesisältöjen parissa. Yritysten keskuudessa EMMA on koettu arvokkaaksi ja turvalliseksi ympäristöksi monille brändeille. Yksi EMMAn pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista on A-lehdet ja sen eri mediabrändit. Haastattelimme A-lehdiltä Eeva-lehden päätoimittaja Riitta Nykästä. EMMA har redan under en längre tid samarbetat med företag genom att skapa intrycksväckande konst upplevelser. I företagen har man sett EMMA som en värdig och trygg inramning för många varumärken. Ett av EMMA:s mest långvariga partnerföretag är tidskriftsförlaget A-lehdet och dess olika medievarumärken. Vi intervjuade Riitta Nykänen som är chefredaktör för tidskriften Eeva. Mitä sisällöllinen yhteistyö EMMAn kanssa on Eeva-lehden osalta tarkoittanut? Olemme tehneet EMMAn kanssa hyvää yhteistyötä jo vuodesta 2008. Vietämme EMMAssa lukijailtaa vähintään kerran vuodessa ja tilaisuudet ovat joka kerta olleet todella suosittuja. Onnistuneita ovat olleet myös EMMAssa pidetyt Vuoden Eeva -juhlat. Vilken betydelse har innehållssamarbetet med EMMA haft för Eeva? Vi har haft ett gott samarbete med EMMA sedan 2008. Minst en gång om året ordnar vi en läsarkväll på EMMA och evenemangen har varje gång varit mycket populära. Även Vuoden Eeva-festerna på EMMA har varit väldigt lyckade. Miten Eevan lukijaillat EMMAssa on otettu vastaan? Eevan lukijat ovat kokeneet yhteiset lukijaillat laa dukkaina ja mielenkiintoisina. Erityisesti taiteilija tapaamiset ovat olleet lukijoidemme mieleen. Kohtaamisissa on virinnyt kiinnostavia keskusteluja. Hyvää palautetta on tullut myös asiantuntevista oppaista. Hur har kvällarna för Eevas läsare på EMMA tagits emot? Eevas läsare har upplevt de gemensamma läsar kvällarna som utmärkta och intressanta evenemang. Speciellt konstnärsträffarna har varit populära bland läsarna och väckt intressanta diskussioner. Även de kunniga guiderna har fått beröm. Millainen on Eeva-lehden persoona? Eevan lukijoita yhdistää enemmän ajatusmaailma kuin ikä. He ovat aktiivisia, ajattelevia naisia, jotka ovat mieltyneet Eevan syvällisiin, koskettaviin ja laadukkaisiin haastatteluihin. He ovat tutkitusti kulttuurin suurkuluttajia. Heitä kiinnostaa yhtä lailla kuvataide, musiikki kuin kirjallisuuskin. Mitä EMMAn tulevista näyttelyistä odotat eniten ja mikä on ollut vaikuttavin taidekokemuksesi? Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely on varmasti mielenkiintoinen ja odotan innolla myös feministi Carol Raman näyttelyä ensi syksynä. Vaikuttavin taidekokemukseni on ehdottomasti Michelangelon freskot Sikstuksen kappelissa. Vad är karaktäristiskt för tidskriften Eeva? Den gemensamma nämnaren för Eevas läsare är snarare deras sätt att tänka, inte deras ålder. De är aktiva, tänkande kvinnor som gillar de djupgående, berörande och välskrivna intervjuerna i tidskriften. Enligt undersökningar är de storkonsumenter av kultur. De intresserar sig för såväl bildkonst och musik som litteratur. Vilken av EMMA:s kommande utställningar ser du mest fram emot och vilken konstupplevelse har gjort störst intryck på dig? Saastamoinenstiftelsens samlingsutställning kommer säkert att vara intressant och jag ser verkligen fram emot feministen Carol Ramas utställning på hösten. Min största konstupplevelse är utan tvivel freskerna av Michelangelo i Sixtinska kapellet. 42 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Uutiset / Nyheter EMMAn KULPS-opastuksilta eväitä taiteesta oppimiseen ELLA TOMMILA EMMA tarjoaa espoolaiskoulujen 1.-3. ja 7.-10. -luokille KULPSopastuksia Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyyn. Opastukset on suunniteltu opetussuunnitelman mukaisesti ja niillä käsitellään mm. kuinka taide liittyy yhteiskuntaan ja siinä vallitseviin arvoihin. Ihmisenä kasvua, median roolia sekä vastuuta ympäristöstämme. EMMAn tavoitteena on tehdä museokäynti luonnolliseksi osaksi oppilaiden ja opettajien arkea. Perusajatuksena on tuoda taide mahdollisimman lähelle koululaisten omaa kokemusta maailmasta. EMMAn Ilme-tila uudistuu EMMAn draama- ja ilmaisupainotteinen taidepajatila uudistuu vuoden 2015 aikana palvelemaan entistä paremmin erilaisia museon asiakastilaisuuksia ja seminaareja. Tilan uutta ilmettä on suunnitellut Pentagon Design. EMMA:s Ilme-rum förnyas EMMA:s verkstad för drama och scenkonst byggs om under 2015, så att den blir ännu mer ändamålsenlig för olika kundevenemang och seminarier på museet. Verkstadens nya inredning har planerats av Pentagon Design. Monitieteinen keskustelutilaisuus käsitteestä ”pohjoinen” Tvärvetenskaplig diskussion kring temat ”nordisk” Onko maantieteestä minuuden määrittelijäksi ja sisällön tuottajaksi? Keskustelutilaisuus laajentaa EMMAn Areenassa järjestettävien Mia Hamarin, Alma Heikkilän ja Jaakko Mattilan yksityisnäytte lyiden ja N = 000° -julkaisun käynnistämää keskustelua: ”Mitä on pohjoisuus taiteessa?” Keskustelutilaisuus rakentuu teeman ympärille kietoutuvista väittelyistä. Jokaisessa erässä on kaksi väittelijää ja erotuomari. Väittelijöinä Katja Kettu, MikkoPekka Heikkinen, Matti Nojonen, Arto Ojala, Rosa Liksom ja Kalle Lampela. Tuomareina Reetta Räty, Mauri Ylä-Kotola ja Jyrki Siukonen. EMMAssa 25.4.2015 klo 14. Kan identiteter definieras och innehåll produceras utifrån geografi? Tillställningen bygger vidare på diskussionen i EMMA:s Areena kring temat ”Vad innebär nordisk i konsten?”, som började med Mia Hamaris, Alma Heikkiläs och Jaakko Mattilas separatutställningar och publikationen N = 000°. Debatter kring temat utgör kärnan för diskussionsmötet. I varje rond deltar två debattörer och en debattledare. Debattörer är Katja Kettu, Mikko-Pekka Heikkinen, Matti Nojonen, Arto Ojala, Rosa Liksom och Kalle Lampela. Debattledare är Reetta Räty, Mauri Ylä-Kotola och Jyrki Siukonen. På EMMA den 25 april 2015 klockan 14. 43 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM EMMA:s Kulps!-guidningar visar vägen till konstinlärning EMMA ordnar Kulps!-guidningar till Saastamoinenstiftelsens samlingsutställning för årskurserna 1–3 och 7–10 i Esbo grundskolor. Guidningarna har lagts upp i enlighet med läroplanen och behandlar bland annat konstens relation till samhället och samhällets värderingar. De anknyter till teman som att växa som människa, mediernas roll samt miljöansvar. EMMA:s mål är att göra museibesök till en naturlig del av elevernas och lärarnas vardag. Idén är att ge konsten en plats så nära elevernas egen upplevelsesfär som möjligt. Suomen taideakatemian palkinto Palkinto myönnetään suomalaiselle kuvataiteilijalle, joka on parhaassa luomisvireessään, mutta ei ole vielä saanut suuria palkintoja. Ensimmäisen palkinnon sai kuva taiteilija Tuomas. A. Laitinen. Seuraava palkinto myönnetään keväällä 2015. Näyttely-yhteistyö EMMAn kanssa jatkuu vuoteen 2018. Finlands Konst– akademis pris E MMAn yleisöille on tarjolla laaja kattaus erilaista ohjelmaa ja tapahtumia, joiden avulla syventyä näyttelyihin tai tutustua museon kokoelmiin. Talvilomalla perheet kutsutaan suositulle Taidelomalle museoon. Kevätkauden avaa perinteinen lastentapahtuma WeeGeellä, jossa riemuitaan lasten omilla museofestareilla. Osana tapahtumaa EMMAssa nautitaan karkkitaiteesta ja muotojen maailmasta Pop Art Design -näyttelyn hengessä. Näiltä festareilta ei ääntä, iloa ja hassutuksia puutu. Koko tapahtumaohjelmaan voi tutustua osoitteessa weegee.fi/tapahtumat. EMMA-klubilaisille tarjotaan taideretkiä yhteistyössä Luontokeskus Haltian kanssa, ennakkoavajaisia sekä kesäistä taidefillarointia Espoossa. Syksyllä musiikki koskettaa EMMA soissa ja Saastamoisen säätiön uudessa kokoelmanäyttelyssä. Vuoden päättyessä ohjelmisto syvenee pohtimaan seksuaalisuutta, naisen kehoa ja sen esittämistapoja Carol Raman Polte-näyttelyssä. EMMAn ohjelma: www.emma.museum/tapahtumat I EMMA:s program för 2015 ingår också musik, pixelpop och wannabe-ballerinor! E MMA bjuder publiken på ett brett utbud av program och evenemang som ger en djupare inblick i utställningarna och samlingarna. Under vinterlovet ordnar museet sitt populära Konstlov för familjer. Vårsäsongen inleds med det traditionella barnevenemanget på WeeGee, där deltagarna får njuta av godiskonst och formernas värld som ingår i utställningen Pop Art Design. Medlemmarna i EMMA-klubben kan delta i konstexkursioner i samarbete med Naturcentrum Haltia, förhandsvernissage och cykelturer med konsttema i Esbo under sommaren. På hösten är det musiken som berör under evenemanget EMMA Soi och i Saastamoinenstiftelsens nya samlingsutställning. Mot slutet av året fördjupar vi oss i tankar kring sexualitet, kvinnokroppen och dess framställning i utställningen Carol Rama / Passion. EMMAs program: www.emma.museum/sv/tapahtumat ARI KARTTUNEN Priset tilldelas en finländsk bildkonstnär som är konstnärligt aktiv men som inte ännu har tilldelats några framstående pris. Det första priset gick till bildkonstnär Tuomas A. Laitinen. Följande pris delas ut våren 2015. Utställningssamarbetet med EMMA pågår till 2018. EMMAn 2015 oheisohjelmassa musiikkia, pikselipoppia ja wannabe-ballerinoja! ARI KARTTUNEN ESPOO Tapiola NÄIN PÄÄSEN EMMAAN HELSINKI Kamppi ARI KARTTUNEN 106, 110 / 15 min. Lauttasaari EMMA LIPUT / BILJETTER PL 6661, 02070 ESPOON KAUPUNKI WEEGEE, AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA (09) 8163 0493 WWW.EMMA.MUSEUM WEEGEE-LIPPU 12/10 € (KOKO TALO = 5 MUSEOTA) / WEEGEE-BILJETT 12/10 € (HELA HUSET = 5 MUSEER) ALLE 18 V. JA YLI 70 V. MAKSUTTA / UNDER 18 ÅR OCH ÖVER 70 ÅR GRATIS AVOINNA / ÖPPET BUSSIT / BUSSAR TI, TO, PE 11–18 / TI, TO, FRE 11–18 KE 11–20, ILMAISILTA 18–20 / ON 11–20, FRITT 18–20 LA, SU 11–17 / LÖ, SÖ 11–17 HELSINGIN KAMPISTA / FRÅN KAMPEN I HELSINGFORS: 106, 110 ESPOON SISÄISET BUSSIT / BUSSAR INOM ESBO 10, 15, 18, 18Z WWW.HSL.FI ASIAKASPALVELU / KUNDSERVICE MA-PE KLO 9-16 / MÅ-FRE KL. 9-16 (09) 8163 0493 EMMA.MUSEUM/ OPASTUSVARAUS EMMA.MUSEUM/SV/BOKAGUIDNING NÄYTTELYKESKUS WEEGEE / UTSTÄLLNINGSCENTRET WEEGEE VIISI MUSEOTA, MUSEOKAUPPA, SIS.DELI + CAFÉ, KOKOUSTILOJA / FEM MUSEER, MUSEIBUTIK, SIS.DELI + CAFÉ / (09) 8163 1818 MITÄ EMMASSA TAPAHTUU? / VAD HÄNDER PÅ EMMA? WWW.FACEBOOK.COM/ EMMAMUSEUM WWW.PINTEREST.COM/ EMMAMUSEUM WWW.INSTAGRAM.COM/ EMMAMUSEUM WWW.TWITTER.COM/ EMMAMUSEUM
© Copyright 2024