Yrityspalvelusetelin käyttö, Henri Lahtinen, Ramboll Management

YRITYSPALVELUSETELI – UTOPIAA VAI
TULEVAISUUDEN YRITYSPALVELUITA
YRITYSPALVELUT 2.0. ESISELVITYS – INNOVAATIO JA
KANSAINVÄLISTYMISSETELIN MAHDOLLISUUDET
SISÄLTÖ
1. Toimeksiannon tausta ja tavoite
2. Toimeksiannon toteutus
3. Keskeiset havainnot - innovaatioseteliraportti
4. Johtopäätökset – innovaatioseteliraportti
5. Keskeiset havainnot – kv. seteliraportti
6. Johtopäätökset – kv. seteliraportti
2
1. TOIMEKSIANNON TAUSTA JA
TAVOITE
3
TOIMEKSIANTO
• Tausta ja tavoite:
• Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi
helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä
esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin
liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i –
toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti
katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen
yrityspalvelujärjestelmään.
• Esiselvitys ja siihen liittyvät raportit ovat osa ”Yrityspalvelu 2.0 –
esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista
yrityspalveluiden tuottamisessa” nimistä hanketta
4
2. TOIMEKSIANNON TOTEUTUS
5
TOTEUTUS
• Rinnakkain toteutettiin samat toimenpiteet kahden eri teeman alla:
• Innovaatiosetelit
• Kansainvälistymissetelit
• Työpöytätutkimus setelijärjestelmistä (n=17), seteleistä vastanneiden tahojen
kontaktointi ja lisätietojen hankkiminen
• Yrityksille suunnattu kysely (n=50), jossa selvitettiin tukien hyödyntämistä, kokemuksia
sekä syitä sille, miksi osa yrityksistä ei juuri käytä tukia/palveluja toiminnassaan
• Syventävät yrityshaastattelut (n=14)
• Yrityspalvelukentän kuvaukset sekä sidosryhmähaastattelut (esim. Tekes, TEM, ELYkeskus) (n=13)
• Analyysi ja raportointi (kaksi erillistä raporttia)
6
3. KESKEISET HAVAINNOT INNOVAATIOSETELIRAPORTTI
7
KIRJALLISUUDESTA
• CPB Netherlands Bureau for Economic Policy
Analysis (2006):
• ECOTEC’s Final Evaluation of the INDEX
Innovation Voucher Scheme Pilot (2009):
• 8/10 setelistä käytettiin hankkeisiin, joita ei olisi ilman
• Setelien kysyntä ylitti tarjonnan kolminkertaisesti;
seteliä toteutettu; 1/10 olisi tilattu joka tapauksessa,
46% pk-yrityksistä ei aiempaa kokemusta
ja 1/10 jäi käyttämättä; lisäksi setelit stimuloivat pk-
yhteistyöstä yliopiston kanssa; 56% jatkoivat
yrityksiä tilaamaan useita lisätoimeksiantoja
kehittämistä saman tai toisen yliopiston kanssa;
tutkimuslaitoksilta.
viidennellä kierroksella yhden punnan sijoitus sai
aikaan investointeja lähes 11.89 punnan edestä*
• OECD (2010)
• Innovaatiosetelijärjestelmien lanseeraamiseen on
monia syitä, joista suurin osa liittyy kohderyhmän
• Bach & Matt (2005)
• Setelit alentavat esteitä pk-yrityksien kyvykkyydelle
(mikro ja pk-yritykset) haasteisiin kiinnittyä julkisen
kehittää ja markkinoida uusia tuotteita, palveluja ja
sektorin (yliopistot, tutkimuslaitokset) tuottamaan
prosesseja parantamalla kysynnän ja tarjonnan
tietoon sekä muiden organisaatioiden
kohtaamista ja helpottamalla pääsyä ulkoisen tiedon
erityisosaamiseen
lähteille
*korkeampi kuin kansallisen tason tki-tuilla keskimäärin (8,3 puntaa)
8
INNOVAATIOSETELIT
• Alueellinen palvelusetelikokeilu (Kaakkois-S.)
• Innovaatioseteli Englanti
• Innovaatioseteli Espanja
• Innovaatioseteli Hollanti (kansallinen taso)
• Innovaatioseteli Hollanti (Limburg)
• Innovaatioseteli Irlanti
• Innovaatioseteli Italia
• Innovaatioseteli Itävalta
• Innovaatioseteli Skotlanti
• KIS-PIMS seteli (Itävalta, Ranska, Suomi)
• Pk-yritys portfolio (Belgia)
• Seinäjoen seudun innovaatioseteli
• Sarah Sauter innovaatioseteli (Saksa)
• VINNOVAn innovaatioseteli (Ruotsi)
• Yleispiirteitä:
• Kohderyhmänä lähinnä pk-yritykset
• Setelin arvo 1 500 -25 000 €
• Tukiprosentit järjestelmästä riippuen 50 –
100 %
• Rahoitus joko komissiolta (EAKR) tai
valtiolta
• Toimijana alueellinen kehitysyhtiö tai
yritys, joka vastaa setelien käsittelystä
• Suurin osa järjestelmistä yhä käynnissä
• Päättyneet ovat olleet projektimuotoisia
• Palveluntarjoajien kilpailutuksen suhteen
käytännöt vaihtelevia
• Hakeminen sähköisesti
9
MIHIN INNOVAATIOSETELEITÄ KÄYTETTY?
• Seteleillä on hankittu yritysten käyttöön erilaisia palveluita laajalla skaalalla:
• Koulutus, neuvonta, teknologian hyödyntäminen, innovaationeuvonta, kansainvälistymisneuvonta, strateginen
neuvonta muutostilanteissa, valmennus; yritystoimintaan liittyvän todellisen haasteen ratkaiseminen;
vanhuspalveluita tuottavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen; yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen
esimerkiksi riskianalyyseihin, liiketoimintasuunnitelmien vahvistamiseen sekä yhteyksien solmimiseen
jatkorahoituksen ja kehittämiskumppanien hankkimiseksi; kontaktien solmiminen pk-yritysten ja
tutkimuslaitosten välillä; tiedon, osaamisen ja teknologian siirto; uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien ja
liiketoimintamallien kehittäminen, uusiin palvelumalleihin ja asiakasliittymiin sekä räätälöityihin
innovaatiojohtamisen valmennuksiin; liiketoiminnan ja palvelutuotannon digitalisointi; tutkimukset,
toteutettavuusselvitykset, teknologian siirron konseptit tai innovaatiohankkeet; uusien tuotteiden, palvelujen sekä
tuotantoprosessien suunnittelu, kehittäminen sekä toimeenpano tai olemassa olevien tuotteiden, palvelujen tai
tuotantoprosessien huomattava laadullinen parantaminen; yhteishankkeet pk-yritysten ja
korkeakouluyksiköiden välillä uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien tuottamiseksi; tuotekehitys,
tuotteistus, markkina-analyysit, liiketoimintamallien selvitykset, tuotteen suojaukset ja erilaisiin
teknologiaselvityksiin liittyvät palvelut; liikeidean testaaminen ja kehittäminen, esimerkiksi
palveluinnovaatioiden kehittäminen sekä tuotteiden, prosessien ja uuden teknologian muotoilu ja
liiketoimintamallien kehittäminen
10
MITÄ SETELEILLÄ ON SAATU AIKAAN?
• Kokemukset seteleistä ovat olleet positiivisia, voidaan jakaa karkeasti viiteen ryhmään:
• Toimijoiden verkottaminen
• 70 % tukea hyödyntäneistä ei aiempaa yhteistyötä t&k-organisaation kanssa (Saksa)
• 46 % yrityksistä, joille tukea myönnettiin, ei aiempaa kokemusta yliopistoyhteistyöstä (Englanti)
• Kynnys solmia yhteistyösuhteita alentui (KIS-PIMS hanke)
• Kehittämistoiminnan jatkuminen
• 94 % tukea hyödyntäneistä halukkaita osallistumaan jatkossakin (Irlanti)
• Kolmannes yrityksistä jatkanut yhteistyötä vuoden sisällä (Saksa)
Belgiassa
allokoidaan
vuosittain
noin 75 000
seteliä, joita
hyödyntää
lähes 30 000
yritystä
• Tuetut yritykset käyttävät myös muita yritysten (ei-tuettuja) palveluja (Belgia)
• Tuen merkitys aiemmin sitä hyödyntämättömille yrityksille
• Olennaista, että seteleiden käyttäjiksi on valikoitunut muitakin kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevia yrityksiä
• 39 % yrityksistä ei olisi kyennyt kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita ja prosesseja ilman tukea (Englanti)
• Hanketoiminnan nopeuttaminen
• Englanti, Hollanti, KIS-PIMS-hanke, Ruotsi ja Saksa
• Investointien lisääntyminen
• Panostukset ovat ylittäneet setelien arvon arviolta nelinkertaisesti (Ruotsi)
• Setelijärjestelmän kautta sijoitettu euro lisäsi yrityksen liikevaihtoa seitsemällä eurolla (Irlanti)
Hollannissa
kahdeksan
seteliä
kymmenestä
hankkeisiin,
joita ei olisi
toteutettu
ilman tukea
11
MUITA HAVAINTOJA
• Setelin etuina nopeus ja helppokäyttöisyys sekä erityisesti vapaus valita palveluntarjoaja
• julkisen sektorin roolin kehittäminen uudenlaisten pilottiluonteisten ja nopeiden kokeilujen avulla nähdään
ylipäätään hyvänä ja tärkeänä kehityssuuntana
• Tukien ja palvelujen vaikutukset ristiriitaisia ja kohdentaminen vaikeaa
• suorat tuet vain heikentävät kilpailua hidastamalla ’luovan tuhon mekanismia’
• Tuet ja palvelut edistävät TKI-toimintaa yrityksissä
• Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto ja markkinoiden toimivuus haasteellista
• Kehittäminen sidottu yksittäisiin projekteihin, joka ei edistä aitoa verkostoitumista
• Nykyisissä yritystukipalveluissa valinnanvapaus rajoitettua – vastaako tämä yritysten tarpeisiin?
• Järjestelmä vaikeasti lähestyttävä ja sirpaleinen
• Paljon eri toimijoita, ei ns. yhtä luukkua yrityksille
• Yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen kiinnitetty liian vähän huomiota
• Suurin osa tuista edellyttää, että yrityksellä vähintään yksi tilikausi (käytännössä 18 kuukautta) takana
• Usein tarvetta myös muulle kuin rahalliselle tuelle (mentorointi, sparraus)
12
4. JOHTOPÄÄTÖKSET INNOVAATIOSETELIRAPORTTI
13
JOHTOPÄÄTÖKSET 1/2
• Seteleillä selkeitä hyötyjä, jotka liittyvät
• a) itse instrumenttiin: nopeus, helppokäyttöisyys, valinnanvapaus
• b) setelin käytön tuomiin etuihin: toimijoiden verkottaminen, kehittämistoiminnan jatkuminen myös tuen
päättymisen jälkeen, uusien yritysten aktivoiminen, hanketoiminnan nopeuttaminen sekä investointien
lisääntyminen
• Seteleillä voidaan vastata hyvin kattavasti yritysten tarpeisiin
• Yritysten tuominen yhteen t&k-toimijoiden kanssa ja tätä kautta TKI-toiminnan aktivoiminen
• Yrityksiä auttaminen tunnistamaan ko. organisaatioissa olevaa osaamista
• Yritysten kehitystoiminnan nopeuttaminen mahdollistamalla lähellä markkinaa olevien tuotteiden ja palvelujen
pilotointi ja testaaminen
• Osaamistason nostossa auttaminen mahdollistamalla tiedon, osaamisen ja teknologian siirto
• Suomessa ei tällä hetkellä instrumenttia, joka kykenisi samaan nopeasti ja kevyesti, eri toimijoita
verkottavasti (toimijoiden ja osaamisen ristiinpölytys)
14
JOHTOPÄÄTÖKSET 2/2
• Katveet:
• Olemassa olevat tuet ja palvelut kattavat markkinoilla olevan osaamisen vain rajallisesti (esim yo:t, amk:t ja
tutkimuslaitokset puuttuvat, samoin osa alueellisista toimijoista)
• Muita rajoituksia esim yrityksen ikä (ei yhtä tilikautta takana), varallisuus (omavastuuosuudet)
• Seteli ei kilpailisi nykyisten tukien ja palvelujen kanssa vaan toimisi linkkinä/kannustimena niihin > matala kynnys kokeilla -> yhteys olemassa olevaan palvelupolkuun (pitkän tähtäimen kehitys)
• Kynnyksen pitäminen matalalla ei salli liian tiukkojen kriteerien asettamista
• Edellyttää tietämystä tarjolla olevista kehittämispalveluista sekä kunkin yrityksen tarpeista setelin
myöntävän tahon puolelta -> tässä olennaista on, että yritystukipalveluissa toimivat asiantuntijat
osaisivat ohjata yrityksiä setelin pariin asiantuntijan omasta organisaatiosta riippumatta ->
sähköinen järjestelmä mahdollistaisi, että sama organisaatio voisi myös myöntää setelin yritykselle
• Pilotoiminen kannatettavaa
15
5. KESKEISET HAVAINNOT –
KANSAINVÄLISTYMISSETELIRAPORTTI
16
KANSAINVÄLISTYMISSETELIT
• Tarjolla selkeästi vähemmän esimerkkejä kuin
innovaatiopuolella:
• Ekoinnovaatiokumppanuudet (Portugali)
• Esimerkkiä haettu Suomesta: Finpron
vientikumppanuusmalli
• Innovaatio- ja kansainvälistymisseteli (Englanti)
• Lähinnä markkinatutkimusta, yritysten odotukset usein
ylioptimistisia
• Team Finland Explorer (Suomi)
• Selkeä vahvuus oli mahdollisuus hyödyntää parasta
mahdollista osaamista globaalissa mittakaavassa
• 1.2.2015 ELY-keskusten kehittämisavustusten alla,
kohdannut kritiikkiä (päätösten hitaus, yritykset eivät
• Yleispiirteitä:
• Kohderyhmänä pk-yritykset
• Setelin arvo 4 000 -12 500 €
• Tukiprosentit järjestelmästä riippuen 50 –
100 %
• Rahoitus joko komissiolta (EAKR) tai
valtiolta
• Toimijana alueellinen kehitysyhtiö tai
kansallinen innovaatiorahoittaja
• Kaikki päättyneet
• Portugalissa ja Suomessa
palvelutarjonnan suhteen valinnan vapaus
• Hakeminen sähköisesti
löydä/tunne instrumenttia)
17
KV. SETELIEN KÄYTTÖKOHTEET
• Seteleillä on vastattu seuraaviin tarpeisiin:
• Englanti: pk-yritysten ja alueella toimivien t&k-organisaatioiden yhteistyön vauhdittaminen,
markkinatutkimukset (asiakaskyselyt ja toteutettavuusselvitykset), prototyyppien kehittäminen ja
testaaminen, prosessien arviointi, ohjelmistojen kehittäminen, yliopistojen tutkimustilojen
hyödyntäminen, uusien liiketoimintamallien ja palvelujen kehittäminen, tehokkuuden sekä
taloudellisten vaikutusten arviointi
• Portugali: yritysryppäiden tukeminen, pk-yritysten kansainvälistyminen, uusien toimintojen
käynnistäminen, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvän osaamisen kehittäminen, yrityksen
ulkopuolisen osaamisen hankkiminen, ekoinnovaatioihin liittyvät tuotteet ja palvelut
• Suomi: yritysten asiakaskunnan laajentaminen, asiantuntijapalvelujen hankinta, tiedon
hankkiminen kohdemarkkinoista, toiminnan kansainvälistäminen, kansainvälistymissuunnitelman
laatiminen, potentiaalisten paikallisten yhteistyökumppaneiden tunnistaminen,
tunnettuuden ja näkyvyyden lisääminen
18
MUITA HAVAINTOJA
• Kysely ja yrityshaastattelut:
• Yritysten ei ole aina helppoa hahmottaa mitä ja
millaisia palveluja kansainvälistymisen tueksi on
saatavilla
• Monet yritykset eivät lähtökohtaisesti edes hyödynnä
tukijärjestelmää kasvunsa tukemiseksi
• Syynä esimerkiksi tukijärjestelmän monimutkaisuus sekä
ajan ja resurssien puute
• Nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset
ovat aktiivisimpia tukien ja palvelujen hyödyntäjiä
• Haastavinta kansainvälistymisessä on myynti ja
markkinointi, rahoituksen saaminen sekä
kulttuurierot, asiakasrajapinta, juridiikkaa ja IPR-asiat
• Havaittiin tarve sillanrakentajalle tai yhteyksien
solmijalle, joka auttaisi yrityksiä ottamaan
ensimmäisen askeleen
• Palvelutarjonta
• Tarjolla monenlaista tukea ja palvelua,
mutta,
• Päätökset kestävät liian kauan,
kustannuksien kattaminen joustamatonta
• Tuet yleensä seteliä huomattavasti
suurempiin hankkeisiin
• Yritykset, joilla ei tilikautta, eivät
oikeutettuja tukiin
• NIY-tuessa ja vientirenkaissa omat
haasteena
• Ei verkottajaa, törmäyttäjää tai brokeria
19
6. JOHTOPÄÄTÖKSET –
KANSAINVÄLISTYMISSETELIRAPORTTI
20
JOHTOPÄÄTÖKSET
•
Siitä huolimatta, että tarjolla on suhteellisen paljon
•
erilaisia tukia ja palveluita, yrityksissä on tarvetta
parhaalla mahdollisella tavalla, palveluntarjoajia ei
julkisen sektorin kansainvälistymispalveluille ja -tuille.
•
pitäisi rajoittaa
Muissakin Euroopan maissa tehty sama havainto, johon
setelillä on pyritty vastaamaan
•
•
Tietty kontrolli tulee kuitenkin säilyttää väärinkäytösten
mahdollisuuksien vähentämiseksi
Setelin etuna nopeus, helppokäyttöisyys sekä
valinnanvapaus – näitä ei usein yhdistetä nykyisiin
•
tukiin ja palveluihin
•
Jotta yritysten kansainvälistymistä voitaisiin tukea
Tärkeää on, että seteliä välittäjänä toimiva taho
ymmärtää niin yritysten kansainvälistymistä koskevat
Setelille olisi useita eri käyttökohteita ja sen vahvuus
tarpeet kuin palveluntarjonnan -> kyky hahmottaa
olisi vipuvartena toimiminen -> huomioitava myös, ettei
aukkopaikat, joihin setelillä voisi vaikuttaa
seteli kilpailisi nykyisten tukien ja palvelujen kanssa
•
Setelin pilotoiminen suositeltavaa
21
HAASTEET VS. MAHDOLLISUUDET
Haaste
Setelin mahdollisuus
Tukijärjestelmän monimutkaisuus - etenkin
nopeaa kv. kasvua hakevat yritykset
Seteli nopea ja ketterä instrumentti, jolla
erilaiset kokeilut mahdollisia
Tarve ‘yhden luukun’ periaatteelle
Seteli linkittäisi palvelut toisiinsa ja kannustaisi
muidenkin palvelujen käyttöön
Useat yritykset eivät hyödynnä tukia ollenkaan
Seteli madaltaisi kynnystä kokeilla ostopalveluja
Myynti ja markkinointi haasteellista
Kevyet markkina- ja tarvekartoitukset, joita voisi
ostaa globaaleilta markkinoilta
Kv. asiakasrajapintaan kiinnittyminen vaikeaa
Nopeasti käynnistettävät pilotit ja kokeilut
Kulttuurieroja, juridiikkaa ja IPR:ää ei aina
ymmärretä tai osata ottaa huomioon yrityksissä
Seteli mahdollistaisi aiheisiin liittyvät palvelut
laajemmalle yritysjoukolle
Yksityisen sektorin palvelut laadukkaampia ja
kattavampia
Setelin myötä yritys voisi hankkia parhaaksi
katsomansa palvelut mistä tahansa
22
KIITOS!
Yhteystiedot
Henri Lahtinen
[email protected]
040 7796 975
23