Innovaatioseteliraportti 18.5.2015

Vastaanottaja
Tredea
Asiakirjatyyppi
Raportti
Päivämäärä
18.5.2015
YHTEENVETORAPORTTI
INNOVAATIOSETELIT
YHTEENVETORAPORTTI
INNOVAATIOSETELIT
Ramboll
P.O. Box 25
Säterinkatu 6
FI-02601 ESPOO
Finland
T +358 20 755 611
F +358 20 755 6201
www.ramboll.com
Innovaatiosetelit
SISÄLTÖ
YHTEENVETO
1.
JOHDANT0
2.
ESISELVITYKSEN TOTEUTUS
3.
ESIMERKKEJÄ INNOVAATIOSETELIKOKEILUISTA
EUROOPASTA JA SUOMESTA
3.1
Alueellinen palvelusetelikokeilu
3.2
Innovaatioseteli – Englanti
3.3
Innovaatiosetelit - Espanja, Extremadura ja Murcia
3.4
Innovaatioseteli – Hollanti – kansallinen taso
3.5
Innovaatioseteli – Hollanti – Limburg
3.6
Innovaatioseteli – Irlanti
3.7
Innovaatiosetelikuvaus - Italia
3.8
Innovaatioseteli – Itävalta
3.9
Innovaatioseteli – Skotlanti
3.10
KIS-PIMS hankkeen innovaatioseteli
3.11
Pk-yritys portfolio
3.12
Seinäjoen alueen innovaatioseteli
3.13
Saras Sauter innovaatioseteli
3.14
VINNOVAn innovaatioseteli
4.
INNOVAATIOSETELIKOKEILUJEN VERTAILU
5.
SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET
5.1
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
5.2
Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen
hyödyntäminen
5.3
Tarve julkisen sektorin subventoimille tki-toimintaan
suunnatuille tuille ja palveluille
5.4
Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut
5.5
Tarve yksityisen sektorin palveluille
5.6
Innovaatiosetelin tuoma lisäarvo
6.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS
6.1
Yritysten kehittämiseen sekä innovaatiotoiminnan
tukemiseen tarjolla olevat julkisen sektorin palvelut
6.2
Tunnistetut puutteet ja kehittämistarpeet
7.
JOHTOPÄÄTÖKSET
LIITTEET
Liite 1
Kv. vertailussa kontaktoidut henkilöt
Liite 2
Sähköisen kyselyn runko
Liite 3
Suoritetut haastattelut
Liite 4
Haastattelujen runko
1
2
3
4
4
6
8
9
11
12
15
16
19
21
23
25
27
30
31
37
37
38
40
41
42
43
44
44
47
51
Innovaatiosetelit
1 of 66
YHTEENVETO
TAVOITTEET
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll
Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin
näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i – toimintojen
tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen
suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa ”Yrityspalvelu 2.0 –
esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa” nimistä
hanketta. Tämä esiselvitys kuvaa yrityspalvelukentän nykytilan sekä kokoaa yhteen
yrityssetelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia
tekijöitä.
TOTEUTUS
Esiselvitys pohjautuu pirkanmaalaisille yrityksille suunnattuun sähköiseen kyselyyn (n=50),
tarkennettuihin yrityshaastatteluihin (n=14) sekä sidosryhmähaastatteluihin (n=13), jotka
toteutettiin julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Lisäksi esiselvityksessä
tarkasteltiin olemassa olevaa julkisen sektorin tukitarjontaa sekä analysoitiin 14
yrityssetelijärjestelmää eri puolilla Eurooppaa (Belgia, Englanti, Espanja, EU [KIS-PIMS-hanke],
Hollanti [2], Irlanti, Italia, Itävalta, Ruotsi, Saksa, Skotlanti ja Suomi [2]).
HAVAINNOT
Innovaatiosetelijärjestelmiä koskevan vertailun mukaan kokemukset instrumentista ovat
positiivisia ja aikaansaadut tulokset puoltavat järjestelmien olemassa oloa. Setelien toimivuutta
innovaatiopolitiikan välineenä tukevat myös aiemmat eurooppalaiset selvitykset. Setelien
vahvuutena on erilaisten toimijoiden aktivointi ja verkottaminen, kyky kannustaa tki-toimintaan
muitakin kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevia yrityksiä ja kanavoida tukea hankkeisiin, joita ei
muuten olisi voitu toteuttaa. Järjestelmä kannustaa pk-yrityksiä jatkamaan kehittämistoimintaa
setelin hyödyntämisen jälkeenkin. Setelien etuina näyttäytyvät nopeus, käytön helppous ja
valinnanvapaus palvelun suhteen.
JOHTOPÄÄTÖKSET, SUOSITUKSET
Esiselvityksen mukaan julkisen sektorin tarjoaman tukikentän kehittämistarpeet liittyvät
seuraaviin seikkoihin:
 Tukien ja palvelujen vaikutukset ovat ristiriitaisia ja niiden kohdentaminen on vaikeaa.
Nykyinen tukijärjestelmä ei edistä yritysten ja t&k-toimijoiden yhteistyötä tai uusien
ajatusten nopeaa ja ketterää pilotointia.
 Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto ja ’innovaatiomarkkinoiden’ toimivuus on haasteellista.
Projektimuotoisen rahoituksen korostuessa yritysten ja muiden toimijoiden aito
verkottuminen ei näytä toteutuvan.
 Järjestelmä on sirpaleinen ja hallinnollisesti raskas. Julkisen sektorin tukea tarjoaa moni
toimija, mutta järjestelmien ja toimijoiden välinen yhteistyö on osittain puutteellista.

Yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen on kiinnitetty liian vähän huomiota. Suurin osa
tarjolla olevista palveluista ja tuista edellyttää, että yrityksellä on takanaan vähintään yksi
tilikausi. Haaste liittyy erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishaluisiin start up -yrityksiin.
Setelillä voidaan vastata kaikkiin edellä mainittuihin kehittämishaasteisiin. Niitä on hyödynnetty
eri puolilla Eurooppaa toimijoiden yhteen tuomiseen ja erilaisten osaamisten hyödyntämiseen
yrityksissä. Niillä on edistetty nopeita avauksia, markkinaa lähellä olevia kokeiluja sekä erilaisten
tutkimusten ja selvitysten tekemistä. Seteli mahdollistaa pk-yrityksille, mukaan lukien alkavat
Innovaatiosetelit
2 of 66
yritykset, mahdollisimman laajan palveluntarjoajien verkoston sekä parhaan mahdollisen
osaamisen hyödyntämisen. Lisäksi se on hallinnollisesti kevyt instrumentti, joka täydentää
nykyisessä tukipalvelukentässä olevia aukkoja, joita ovat muun muassa erilaisten toimijoiden
verkottaminen; neuvonta, sparraus ja mentorointi erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa;
yritysten kannustaminen ulkopuolisen osaamisen hyödyntämiseen; liikeideoiden testaaminen ja
kehittäminen; nopeiden, markkinoita lähellä olevien avausten toteuttaminen pilottien avulla sekä
osaamisen, tiedon ja teknologian siirto.
1.
JOHDANT0
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll
Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin
näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i – toimintojen
tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen
suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa ”Yrityspalvelu 2.0 –
esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa” nimistä
hanketta.
Esiselvityksessä yrityspalveluseteleistä on käytetty seuraavaa määritelmää: seteleillä
tarkoitetaan yritykselle myönnettyä taloudellista tukea hankkia tarvitsemansa asiakaspalvelu
markkinaehtoisesti haluamaltaan palvelujen tuottajalta, esimerkiksi toiselta yritykseltä,
korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta. Hankittava palvelu voi tukea mm. tuotteiden ja palvelujen
kaupallistamista, yrityksen strategian fokusointia sen t&k –toiminnan vahvistamista tai
kansainvälistymistä. Yrityspalvelusetelijärjestelmän tavoitteena on, että tarjottavan tuen avulla
yritykset voisivat jatkossa hankkia julkista yrityspalvelutarjontaa täydentäviä palveluita erityisesti
yksityiseltä sektorilta, ja tätä kautta saavutettaisiin selvää lisäarvoa alueen yritysten
liiketoiminnan kehittämiseen.
Toimeksiannon tavoitteeksi asetettiin tunnistaa katveita nykyisissä julkisissa yrityspalveluissa ja
hankkia tietoa siitä, miten yrityspalvelutarjontaa voitaisiin alueellisella tasolla parantaa. Lisäksi
pyrittiin tuottamaan tietoa yrityspalvelusetelin mahdollista pilotointia varten. Tavoitteiden
saavuttamiseksi Ramboll toteutti alueen yrityksille suunnatun sähköisen kyselyn, haastatteli
yritysedustajia sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajia sekä keräsi ja analysoi tietoa
aiemmista yrityssetelikokeiluista niin Suomessa kuin ulkomailla.
Esiselvityksen keskeiset tulokset on esitetty tämä raportissa, joka kokoaa yhteen yritysten
innovaatioiden ja teknologioiden käyttöä ja hyödyntämistä tukevan setelijärjestelmän taustoja,
tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia haasteita.
Innovaatiosetelit
2.
3 of 66
ESISELVITYKSEN TOTEUTUS
Esiselvitystyö
käynnistyi
eri
puolella
Eurooppaa
käynnissä
olevien
tai
olleiden
innovaatiosetelijärjestelmien vertailulla. Lista kontaktoiduista henkilöistä on liitteessä 1. Lisäksi
työ sisälsi innovaatiotoiminnan edistämiseen liittyvien yrityspalvelujen kartoittamista, missä
tavoitteena oli mahdollisten puutteiden ja epäkohtien tunnistaminen sekä työpöytätutkimuksena
että haastatteluin. Tarvittavan tiedon keräämiseksi toteutettiin pirkanmaalaisille yrityksille
suunnattu kysely, jossa kartoitettiin yksityisen sektorin toimijoiden aiempia kokemuksia
yrityspalvelujen hyödyntämisestä sekä täydentävien palvelujen mahdollisesta tarpeesta.
Sähköisen kyselyn runko on liitteessä kaksi. Kyselyyn vastasi 50 henkilöä noin kahdeksansadan
henkilön joukosta, joten vastausprosentti jäi alle kymmeneen prosenttiin.
Kyselyn yhteydessä vastaajille annettiin mahdollisuus jättää yhteystietonsa haastattelua varten.
Näistä vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista valikoitiin 15 henkilöä yksityiskohtaisempaan
haastatteluun huomioiden henkilöiden taustaorganisaatioiden koko, toimiala ja toiminnan
kansainvälisyys. Lista haastatelluista henkilöistä on liitteessä 3 ja haastattelujen runko liitteessä
4.
Yrityshaastattelujen lisäksi toteutettiin 13 sidosryhmähaastattelua lähinnä julkisen sektorin
toimijoiden
näkemyksien
kartoittamiseksi.
Pääpaino
keskusteluissa
oli
nykyisen
yrityspalvelukentän kattavuudessa, havaituissa puitteissa sekä yrityspalvelusetelijärjestelmän
potentiaalissa mahdollisten katvealueiden kattamiseen. Lista sidosryhmähaastatelluista on
liitteessä 3.
Työpöytätutkimuksen, kyselyn sekä haastattelujen tulokset analysoitiin ja alustavat havainnot
kirjattiin raportteihin. Alustavien tulosten validoimiseksi järjestettiin työpaja Rambollin
ruotsalaisten sekä saksalaisten innovaatiotoiminnan asiantuntijoiden kanssa. Tulosten
analyysissä on otettu huomioon myös muut aihepiiriä käsitelleet selvitykset. Keskustelujen
perusteella viimeisteltiin kaksi erillistä raporttia, joista tämä kyseinen raportti keskittyy
innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen. Samaan aikaan
valmistuneen toisen raportin fokus on yritysten kansainvälistymisessä.
Kahden esiselvitysraportin rakenne on samanlainen. Johdannon (luku 1) ja esiselvityksen
toteutuksen (luku 2) jälkeen kolmannessa luvussa esitellään esiselvityksessä kartoitetut
setelikokeilut niin Suomesta kuin muualta Euroopasta. Luku neljä sisältää yhteenvedon
kansainvälistymisseteleistä. Viidennessä luvussa käydään läpi toteutetun yrityskyselyn tulokset.
Yrityspalvelujärjestelmä on kuvattu kuudennessa luvussa, jossa otetaan myös kantaa palvelujen
kattavuuteen esiselvityksen tulosten perusteella. Raportti päättyy seitsemännen luvun
yhteenvetoon.
Esiselvityksen toteutuksesta vastasivat Henri Lahtinen, Kalle Lamminmäki, Hanna Koskela ja
Vesa Salminen Ramboll Management Consulting Oy:sta.
Innovaatiosetelit
3.
4 of 66
ESIMERKKEJÄ INNOVAATIOSETELIKOKEILUISTA
EUROOPASTA JA SUOMESTA
Tässä luvussa esitellään lukuisia innovaatiosetelikokeiluja eri puolilta Eurooppaa. Useimmat
setelijärjestelmistä ovat yhä käytössä. Päättyneistä useimmat ovat olleet projektiluontoisia eli
niitä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyviksi käytännöiksi yrityspalvelukentässä. Varsinainen
yhteenveto setelijärjestelmistä löytyy seuraavasta luvusta.
3.1
Alueellinen palvelusetelikokeilu
Kuvaus
Prosessi palveluseteliin liittyen aloitettiin alkuvuodesta 2008. Projekti liittyi
aiempaan EU-ohjelmakauteen ja hankeideaa työstettiin yhdessä Kauppa- ja teollisuusministeriön
kanssa. Ministeriö oli kuulolla koko hankkeen ajan sen etenemisestä. Valmistelussa hyödynnettiin
myös muutamia konsulttitahoja, jotka toteuttivat hankkeelle tukea projektihallinnon,
aikataulutuksen, pienimuotoisten selvitysten (yritykset) ja työpajafasilitoinnin kautta.
Kohderyhmä
Kokeilussa ei ollut selkeää kohderyhmärahoitusta, mutta yleisesti huomioitiin pk-yrityksiä ja
erityisesti mikroyrityksiä. Maantieteellisenä alueena Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala.
Käyttötarkoitus
Asiantuntijapalvelut yritysten toiminnan kehittämiseen
Minimi ja maksimi
Kokeilussa ei päädytty määrittämään tiettyä summaa setelille.
Tukiprosentit
Setelille kaavailtiin samantyyppistä tukitasoa kuin olemassa olevissa palveluissa; yritysten
omavastuuosuus noin 20-30 % eli tuen osuus yli 50 % hankinnan arvosta, minkä vuoksi
toiminnassa tuli ottaa huomioon julkinen hankintalaki.
Toimija
Paikallinen TE-keskus
Rahoittaja
ESR-rahoituksen kanavoiminen esim. projektityyppisesti, mikäli setelikokeilu olisi jatkunut.
Miksi päättynyt
Hankkeen alkuperäinen tavoite yksinkertaisesta toimintamallista ei toteutunut minkä lisäksi
lainsäädäntö
aiheutti
vaikeuksia
erityisesti
kilpailutusnäkökulmasta.
EU-/ESR-rahan
kanavoiminen tähän tarkoitukseen olisi tarkoittanut kansallista lainsäädäntöä huomattavasti
tiukempien säännösten huomioimista kilpailutuksen näkökulmasta. Haasteiden myötä kokeilu
päätettiin keskeyttää kesäkuussa 2009.
Innovaatiosetelit
5 of 66
Minkä tarpeen täyttää
Kokeilun taustalla oli paikallisen yrittäjäjärjestön esiin nostama tarve toimintamallille, jonka
avulla yritys voisi vapaammin valita minkä palveluntarjoajan kanssa se haluaa yhteistyötä tehdä/
keneltä tarvittavat asiantuntijapalvelut hankkii. Erillisiä teemoja/aihealueita ei selkeästi
tunnistettu niiltä osin, mitä palveluja erityisesti yritykset haluaisivat hankkia. Tuohon aikaan TEkeskuksessa palveluina olivat tuotteistetut asiantuntijapalvelut -kokonaisuus, joka oli suhteellisen
ennalta määrätty tai strukturoitu kokonaisuus, missä jouston ja räätälöinnin vara oli vähäinen.
Toki silloin olemassa olevan palvelutarjonnan osalta tunnistettiin joitakin katvealueita, kuten
kriisiytyvien yritysten auttaminen, juridiset palvelut sekä markkinointiseikat.
Setelikokeilun organisointi ja kilpailutus
Hanke eteni suhteellisen pitkälle. Todettiin, että organisoimisessa olisi kaksi vaihtoehtoa 1) yritys
itse ostaa palvelun ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ja TE-keskus antaa tähän hankintaan
palvelusetelin 2) TE-keskus ostaa palvelun asiakasyrityksen puolesta. Päädyttiin jälkimmäiseen
vaihtoehtoon, joka saattoi jälkikäteen arvioiden olla virhe. Valinnasta aiheutui paljon työtä.
Alkuvuodesta 2009 avattiin kilpailutus Itä-Suomen alueella asiantuntijayrityksille, jossa
kartoitettiin niiden kiinnostusta tarjota omia palvelujaan tällaisen järjestelyn kautta.
Tarjouspyyntöön saatiin yli 400 vastausta, jotka jakautuivat tarjouspyynnön 13 teeman (mm.
liiketoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen; rahoituksen suunnittelu; kansainvälistäminen +
vienti, sähköinen liiketoiminta; viestintä, markkinointi ja myynti; IPR –asiat, hankinta+
logistiikka; yrityskaupat ja yritysjärjestelyt, kriisiytyneen yrityksen tervehdyttäminen; alihankinta
ja verkostot; ympäristö-, turvallisuus ja laatuasiat) mukaisesti. Tavoitteena oli puitejärjestely per
aihealue.
Kilpailutus osoitti, että valintaprosessi on vaikea ja se pisti miettimään hankkeen järkevyyttä.
Tavoitteena oli kuitenkin ollut luoda uusi, helppo ja yksinkertainen toimintamalli alueen
yrityksille, mutta tällaiseksi toiminta ei näyttänyt muodostuvan.
Puitejärjestelyssä olisi pitänyt pisteyttää palveluntarjoajat. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut,
että eniten pisteitä saanut olisi ollut se toimia, jolta ko. palvelu olisi pitänyt hankkia. Vain jos
tämä toimija ei joistain syystä olisi voinut palvelua tarjota, olisi palvelun voinut hankkia ’toiseksi
parhaalta’. Vaihtoehtoisesti palvelun hankkivan yrityksen olisi pitänyt toteuttaa puitejärjestelyssä
mukana olleiden yritysten keskuudessa minikilpailutus, mikä olisi lisännyt työmäärää/vaivaa
entisestään.
Hakeminen
Olemassa olevat tietojärjestelmät olisivat tukeneet kokeilua tai ne oltaisiin voitu ’virittää’ tähän
tarkoitukseen sopivaksi. Tavoitteena oli, että hakeminen olisi tapahtunut sähköisesti, samoin kuin
muu ’setelihallinnointi’.
Muuta
Hanke osoitti, että kilpailutusosaaminen oli alueella heikkoa tai että koko prosessia ei mietitty
riittävästi siihen ryhdyttäessä. EU/ESR-rahan mukana olo toi tiukat säännöt kilpailutukselle, mitä
ei oltu huomioitu etukäteen. Joitakin valintoja tehtiin ehkä väärin, esim. ryhdyttiin viemään
toteutusta, jossa TE-keskus toimii hankkijana ja ostaa tietyt palvelut yrityksen puolesta.
Puhdas seteliajatus ei siis tässä mallissa toteutunut. Hankkeessa valmisteltiin myös eräänlaista
käsikirjaa, jossa esiteltiin eri toimijoiden roolit ja miten palvelua voitaisiin käyttää, mutta tämäkin
jäi kesken.
Innovaatiosetelit
6 of 66
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Jari Vitikainen, Pohjois-Savon ELY-keskus
3.2
Innovaatioseteli – Englanti1
Kuvaus
Vuodesta 2012 alkaen innovaatiosetelillä autetaan mikro, pieniä sekä keskisuuria
yrityksiä työskentelemään ensimmäistä kertaa ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Tavoitteena on
auttaa yritystä saamaan uutta osaamista ja tietoa ja sitä kautta innovoida, kehittää ja kasvattaa
liiketoimintaa. Asiantuntija-apua voi pyytää myös aineettoman pääoman hyödyntämiseen. Tukea
voi lisäksi käyttää erikoisvarusteiden tai tilojen hankintaan. Setelijärjestelmän perustaminen
linkittyy vuonna 2007 julkaistuun Lordi Sainsburyn raporttiin ’Race to the Top’, jossa ehdotettiin
lukuisia suosituksia, joiden avulla Englannin kilpailukykyä ja innovatiivisuutta voitaisiin parantaa.
Hollannissa tuolloin käytössä ollut setelijärjestelmä toimi esikuvana Englannin mallille.
Kohderyhmä
Seteli on tarkoitettu mikro ja Pk-yrityksille (vähintään 1, enintään 249 työntekijää) Englannissa.
Yrityksen tulee edustaa yhtä seuraavista priorisoiduista sektoreista: agrifood; rakennettu
ympäristö; energia, vesi ja jäte; avoin data ja keksijät; kyberturvallisuus sekä korkean
jalostusarvon valmistava teollisuus.
Käyttötarkoitus
Seteliä tulee käyttää yritystoimintaan liittyvän todellisen haasteen ratkaisemiseen. Esimerkiksi
pieni parannus tai muutos ei vielä oikeuta seteliin. Myöntämisen edellytyksenä on, että toimija ei
ole aiemmin hyödyntänyt vastaavaa tukea eikä työskennellyt apua tarjoavan organisaation
kanssa. Seteliä ei voi käyttää henkilökunnan koulutukseen, peruslaitteiden tai ohjelmistojen
hankintaan, markkinointiin tai brändäykseen eikä perinteiseen yritysneuvontaan.
Minimi ja maksimi
Setelin arvo on maksimissaan 5 000 puntaa.
Tukiprosentit
Setelin arvo katetaan täysin (100 %). Yrityksen maksettavaksi jää kuitenkin palvelun
hyödyntämisestä aiheutuva arvonlisävero.
Toimija
Innovate UK (aiemmin Technology Strategy Board)2
Rahoittaja
Englannin hallitus
Miksi päättynyt
1
https://vouchers.innovateuk.org/
2
Innovate UK, joka vastaa toiminnaltaan lähinnä Tekesiä Suomessa, on kehittynyt liike-elämän neuvonantajien neuvostosta (ennen
Technology Strategy Board, TSB) innovaatiovirastoksi 10 vuodessa; https://www.gov.uk/government/organisations/innovate-uk
Innovaatiosetelit
7 of 66
Yhä käynnissä.
Minkä tarpeen täyttää
Auttaa yrityksiä käynnistämään yhteistyö ensimmäistä kertaa ulkopuolisen tahon kanssa ja täten
kehittää ja kasvattaa yrityksen liiketoimintaa
Kilpailutus
Palveluntarjoaja voi olla joko yliopisto tai muu korkeakoulu, tutkimuslaitos, konsulttitoimisto,
Catapult -keskus (vastaa Suomen SHOK -toimijoita), suunnittelutoimisto tai IPR -oikeuksiin
erikoistunut toimija Englannissa.
Hakeminen
Setelin hakeminen tapahtuu jättämällä sähköinen hakemus. Hakemuksessa tulee kuvata
innovaatio, jolla pyritään ratkaisemaan yritystoimintaan liittyvä haaste, johon tarvitaan
ulkopuolisen asiantuntijan apua. Innovate UK myöntää seteleitä kolmen kuukauden välein
(tammikuussa, huhtikuussa, heinäkuussa ja lokakuussa).
Saapuneista hakemuksista tarkistetaan yrityskelpoisuus sekä hakemuksen sisältö (kyllä/ei).
Kriteerit täyttävistä hakemuksista valinta tehdään arpomalla. Tieto valinnasta toimitetaan
sähköisesti. Yrityksen on hyväksyttävä setelijärjestelmän ehdot 10 työpäivässä.
Tämän jälkeen yritys voi siirtyä valitsemaan haluamansa palveluntarjoajan, jonka täytyy olla
Englantiin rekisteröity yritys tai julkisen sektorin organisaatio.
Tehdystä työstä tulee toimittaa Innovate UK:lle palveluntarjoajan laatima raportti. Innovate UK:n
verkkosivuilla on ohjeet raportin laatimiseen. Lisäksi yrityksen tulee kuvata hankkimansa
ostopalvelu ja miten se hyödytti yritystoimintaa. Maksettuaan palvelusta tarjoajalle yritys voi
lunastaa setelin (maks. 5 000 puntaa) Innovate UK:lta. Myönnetty seteli on voimassa vain kuusi
kuukautta, joten yrityksen on syytä pitää tämä mielessä hankintaa suunnitellessaan.
Muuta
Setelijärjestelmän arviointi on parhaillaan käynnissä. Aiemmin Englannissa, West Midlandsin
alueella, on ollut käytössä setelijärjestelmä, jonka tavoitteena oli stimuloida innovaatiotoimintaa
lisäämällä pk-yritysten ja akateemisten organisaatioiden yhteistyötä sekä tiedon siirtoa. Aston
Business School suunnitteli ja hallinnoin setelijärjestelmän, joka jakoi 661 seteliä alueen pkyrityksille. Setelien arvo oli 3 000 puntaa ja sen saattoi käyttää palvelujen ja osaamisen
hankkimiseen korkeakouluilta. Kolmen erillisen arvioinnin (Ecotec, 2008; Ecorys, 2010; ERDF,
2010) mukaan setelien kysyntä ylitti tarjonnan kolminkertaisesti. Yrityksistä, joille seteli
myönnettiin, 46 % ei ollut aiemmin työskennellyt yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa ja 56 %
jatkui yhteistyötä myöhemminkin. Setelijärjestelmän myötä yritykset oppivat tunnistamaan
korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa olevan osaamisen ja hyödyntämään sitä. Loppuarvioinnin
mukaan 39 % yrityksistä ei olisi kyennyt kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita ja prosesseja
ilman setelillä hankittua tukea. Lisäksi 36 % yrityksistä vastasi, että akateemisen organisaation
apu nopeutti innovaatioiden käyttöönottoa keskimäärin puolella vuodella.
Kontaktoitujen henkilöiden mukaan muun muassa seuraavat asiat tulee pitää mielessä
setelijärjestelmän perustamista miettiessä. Setelien hakemisen tulisi olla mahdollisimman
helppoa ja yksinkertaista. Kyseessä on yleensä suhteellisen pieni rahasumma ja siksi byrokratian
taso tulisi pitää alhaalla. Muuten yritysten on vaikea nähdä setelijärjestelmän hyötyjä. Lisäksi
yritysten tulisi saada valita vapaasti mieleisensä yhteistyökumppani. Setelien käytölle on syytä
Innovaatiosetelit
8 of 66
asettaa määräaika ja samalla pitää hyväksyä, että kaikki yritykset eivät lopulta kuitenkaan
hyödynnä myönnettyä seteliä.
Selvityksessä kontaktoitut yhteyshenkilöt: Clive Hayter, David Golding, Innovate UK
3.3
Innovaatiosetelit - Espanja, Extremadura ja Murcia
Kuvaus
Espanjassa Extremadurassa ja Murciassa on käytössä ICT-innovaatioiden
tukemiseen tarkoitettu innovaatioseteli (”ICT Innovation Voucher”). Setelin
kohderyhmänä ovat erityisesti pk-yritykset. Seteli on suunnattu vanhuspalveluita tuottavien
yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Myös muut kuin espanjalaiset yritykset voivat hakea
tukea, sillä hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston kautta. Extramadura ja Murcia
ovat ICT-innovaatiosetelin pilottialueita. Innovaatiosetelikokeilu on osa Europe 2014 -2020
digitaalista agendaa.
Kohderyhmä
Innovaatiosetelin kohteena ovat pk-yritykset, jotka tuottavat seuraavia palveluita:
 Design ja prototyyppipalvelut, tuotteiden tai palvelujen markkinointipalvelut
 Vanhuksia avustavat palvelut ja teknologiat
Käyttötarkoitus
Setelin käytön on tarkoitus tukea mikro- ja pk-yritysten digitalisoitumista sekä digitaalisten
palvelujen käyttöönottoa. Setelin avulla yritykset voivat mm. hankkia itselleen nettisivut,
ohjelmistoja ja muuta toimintaa tukevia digitaalisia ratkaisuja, mikä edistää yritysten
digitalisoitumista.
Digitalisoitumisen
puolestaan
uskotaan
lisäävän
yritysten
liiketoimintamahdollisuuksia. Setelin avulla yritys voi ottaa käyttöön ja hankkia erilaisia ICTratkaisuja, jotka parantavat yritysten sisäisten prosessien toimivuutta kuten esimerkiksi
asiakkuudenhallintaa, suunnittelua ja alihankkijaverkoston hallintaa.
Minimi ja maksimi
Yrityksillä on käytössään 5 000 euroon asti rahoitusta digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa
varten3.
Tukiprosentit
Setelissä tuen osuus on 80 %.
Toimija
AVANTE, Extremadurassa toimiva julkinen aluekehitysyhtiö4
Rahoittaja
Innovaatiosetelikokeilua rahoittaa 80-prosenttisesti Euroopan komissio, tarkemmin Euroopan
aluekehitysrahasto (EAKR). Loput budjetista tulee alueelta.
3
http://europa.eu/rapid/press-release_IP-13-916_en.htm
4
http://www.extremaduraavante.es/index.php/extremadura-avante-menu-english
Innovaatiosetelit
9 of 66
Miksi päättynyt
Innovaatioseteliohjelma on vielä käynnissä.
Minkä tarpeen täyttää
Innovaatioseteli tukee pk-yritysten digitaalisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistä sekä
erityisesti ICT-pohjaisten liiketoimintamallien kehittämistä. Euroopan komissio uskoo pk-yritysten
palvelujen digitalisoinnin lisäävän yritysten liiketoimintaa ja kasvua.
Kilpailutus
33 palveluntarjoajaa on kilpailutettu rekisteriin. Näistä 29 on alueelta. Kilpailutuksen autettua
yrityksillä oli 15 päivää aikaa ilmoittautua rekisteriin. AVANTE vastasi palveluntarjoajien
akkreditoinnista maakunnan hallituksen puolesta. Yrityksiltä edellytettiin ICT palvelujen
tarjoamista vähintään kolmen vuoden ajalta, vähintään viittä aiempaa toimeksiantoa tai kahta
sertifikaattia onnistuneesta toimeksiannosta. Palvelua suorittavalla henkilöstöllä tuli olla
soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus. Alihankinta ei ollut
sallittua. Akreditointi saatettiin AVANTEn puolesta päätökseen 45 päivän sisällä ja se on voimassa
kaksi vuotta.
Hankinta
Hankinta tapahtuu sähköisesti jättämällä hakemus, jonka perusteella yhteys yrityksen ja
palveluntarjoajan välillä muodostetaan. Akreditoidut palveluntarjoajat mainostivat seteliä
sivuillaan, haku oli avoinna kuukauden. Myönnetty seteli on käytettävä neljän kuukauden sisällä.
Muuta
Vuoden 2014 haussa vastaanotettiin 772 hakemusta, joiden volyymi ylitti kolme miljoonaa euroa.
Seteleihin varattu budjetti oli 1,2 miljoonaa euroa. Ensimmäinen hakukierros on hyödyttänyt 309
alueella toimivaa yritystä.
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Cristina Gallardo Rey, Extremedura Avante
3.4
Innovaatioseteli – Hollanti – kansallinen taso
Kuvaus
Hollannissa on ollut useita eri innovaatioseteleitä alkaen vuodesta 1998.
Kansallisella tasolla ensimmäinen perustettiin vuonna 2004. Ajatuksena oli
seuraava: “Lead them to water and pay them to drink” (Angrist et al., 2006). Setelijärjestelmän
tarkoituksena oli vauhdittaa pk-yritysten ja julkisen sektorin tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä.
Tarjolla oli useita seteleitä eri tarkoituksiin.
Kohderyhmä
Pk-yritykset
Käyttötarkoitus
Pienen setelin saattoi käyttää kontaktien solmimiseen pk-yritysten ja tutkimuslaitosten välillä.
Esimerkkinä voidaan mainita sovellusorientoituneet tutkimuskyselyt, jotka toteutettiin yhdessä
määrätyn tutkimusryhmän kanssa tutkimuslaitoksessa. Seteli oli voimassa 6 kk eikä sille asetettu
Innovaatiosetelit
10 of 66
teknologia tai aiherajoitteita. Seteli myönnettiin samalla pk-yritykselle vain kerran. Suuremman
setelin saattoi käyttää laajemman kysymyksen tai haasteen ratkaisemiseen tutkimuslaitoksen
avulla ja se voitiin myöntää pk-yritykselle kerran vuodessa.
Minimi ja maksimi
Pienen setelin arvo oli 2 500 euroa. Suuremman setelin arvo oli enintään 7 500 euroa.
Tukiprosentit
Pieni seteli 100 % (omarahoitusta ei vaadittu). Isommassa setelissä prosenttiosuus vaihteli sen
mukaan, oliko palveluntarjoaja yliopisto tai julkisen sektorin tutkimuslaitos (2/3 kustannuksista,
jolloin yrityksen saama tuki oli enintään 5 000 euroa) tai yksityisen sektorin tutkimuslaitos (1/3
kustannuksista, jolloin yrityksen saama tuli oli enintään 3 750 euroa).5
Toimija
n/a
Rahoittaja
Euroopan komissio sekä elinkeinoministeriö
Miksi päättynyt
Kerättyjen tietojen mukaan setelijärjestelmän toteutusta ei mietitty loppuun saakka. Ajateltiin,
että seteli itsessään johtaa toivottuihin tuloksiin eli saisi pk-yritykset kehittämään uusia
innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska setelien käytön taustalla ei
ollut strategiaa, joka olisi ohjannut yritysten toimintaa. Täten ministeriö lakkautti seteliohjelman
tammikuussa 2011.
Minkä tarpeen täyttää
Setelijärjestelmän tarkoituksena oli täydentää havaittua yhteistyön puutetta yritysten sekä
tutkimuslaitosten välillä.
Kilpailutus
n/a
Hakeminen
Alkuun tarjolla oli 100 seteliä tarjolla. Setelien saajat arvottiin, mikäli hakijoita oli enemmän kuin
tarjolla olevia seteleitä. Koska kysyntä ylitti tarjonnan selkeästi, setelien määrää lisättiin.
Esimerkiksi maaliskuussa 2005 lähemmäs 400 seteliä myönnettiin pk-yrityksille. Kaikkiaan
vuosina 2004 -2006 jaettiin 1100 seteliä, joiden arvo oli 7 500€. Kaudella 2006 -2007 pkyritysten käyttöön myönnettiin 3000 pientä seteliä (2 500€) sekä 3000 isoa (7 500€).
Muita havaintoja
Seteli oli voimassa vain kuusi kuukautta. Setelien käytön on havaittu kannustavan pk-yrityksiä
käynnistämään uusia hankkeita julkisen sektorin tutkimuslaitosten kanssa. Kahdeksan
5
Arvonlisävero kuului aina pk-yrityksen maksamiin kuluihin
Innovaatiosetelit
11 of 66
kymmenestä setelistä käytettiin projektiin, jota ei olisi toteutettu ilman tuen myöntämistä. Yksi
kymmenestä kohdistui hankkeeseen, joka olisi käynnistetty myös ilman setelijärjestelmää.
Lisäksi yksi kymmenestä setelistä jäi käyttämättä kokonaan. Setelien lisäarvona on nähty myös
niiden myönteinen vaikutus uusien hankkeiden käynnistämiseen setelikokeilun jälkeen. 6
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Ger Schnackers, LIOF
3.5
Innovaatioseteli – Hollanti – Limburg
Kuvaus
Vaikka setelit hylättiin kansallisella tasolla, se ei estänyt Limburgin aluetta
ylläpitämästä omaa alueellista setelijärjestelmää, jossa sitä testattiin jo vuonna
1998. Limburgissa käytössä olevia seteleitä kuvaillaan seuraavasti: yksinkertainen, mutta vahva
ja tehokas työkalu teknologian, osaamisen ja tiedon siirtoon.
Kohderyhmä
Pk-yritykset
Käyttötarkoitus
Seteli on tarkoitettu tiedon, osaamisen ja teknologian siirtoon. Seteli ei voi käyttää myyntiin tai
markkinointiin liittyviin toimintoihin.
Minimi ja maksimi
Setelin arvo on enintään 10 000 euroa.
Tukiprosentit
Setelissä prosenttiosuus vaihtelee sen mukaan, onko palveluntarjoaja yliopisto tai julkisen
sektorin tutkimuslaitos kuten esimerkiksi TNO (100 %, jolloin yrityksen saama tuki oli enintään
10 000 euroa) tai yritys (70 %, jolloin yrityksen saama tuli on enintään 7 000 euroa).
Toimija
Limburg Development and Investment Agency - LIOF7 - vastaa niin seteleiden
vastaanottamisesta ja käsittelystä sekä niiden jakamisesta. LIOF auttaa myös yrityksiä
artikuloimaan ja tunnistamaan kehittämistarpeita ja toimii täten välittäjänä osaamisen
kysynnän ja tarjonnan välillä. Setelin käytön jälkeen LIOF myös seuraa yritysten etenemistä
mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin.
Rahoittaja
Rahoitus on peräisin Euroopan komissiolta (EARK) ja maakunnan hallinnolta. Toisinaan myös
LIOF rahoittaa seteleitä pienellä osuudella.
Miksi päättynyt
Setelijärjestelmä on yhä käynnissä.
6
http://www.cpb.nl/en/publication/do-innovation-vouchers-help-smes-cross-bridge-towards-science
7
http://www.liof.com/en/about-liof.aspx?mainidsel=281
Innovaatiosetelit
12 of 66
Minkä tarpeen täyttää
Limburgin alueella on ollut aikoinaan paljon kaivosteollisuutta. Kaivosten alasajon jälkeen alueen
sosio-ekonomista rakennetta piti vahvistaa, jolloin huomio siirtyi yhä enemmän kaupan ja
teollisuuden pk-yrityksiin. Siitä huolimatta, että Euroopassa ja Hollannissa on maailmanluokan
osaamista ja yliopistoja, niiden kaupallinen hyödyntäminen on ollut vaatimatonta. Lisäksi
kiristyvässä kilpailutilanteessa yritysten kyky innovoida on noussut kriittiseksi menestystekijäksi.
Usein tämä jää kuitenkin toteutumatta, koska pk-yrityksissä on seuraavia puutteita: ei t&k
strategiaa, rajattu määrä resursseja (ihmiset, aika, raha), rajattu määrä osaamista
kehittämiseen, sisäinen fokus (kaikki tehdään itse) sekä puutteelliset taidot yhteiskehittämiseen.
Seteli on nähty hyvänä työkaluna näiden puutteiden paikkaamiseen.
Kilpailutus
Palveluntarjoajia ei varsinaisesti kilpailuteta, mutta LIOF:n asiantuntijat auttavat yrityksiä
tunnistamaan sopivan kumppanin.
Hakeminen
Hakeminen tapahtuu jättämällä sähköinen hakemus. Usein tarpeita tunnistetaan myös
yrityskäynneillä, joita LIOF:n asiantuntijat tekevät. Yleistä on sekin, että yritysten edustajat
saavat tiedon setelistä verkosta tai uutiskirjeestä, ja tulevat kysymään lisätietoja LioF:n
henkilökunnalta.
Muita havaintoja
Seteli on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään tukemaan ja stimuloimaan pk-yritysten
innovatiivisuutta. Tässä kokonaisuudessa seteli edustaa ensimmäistä askelta, jonka avulla pkyrityksen käyttöön tuodaan ulkopuolista osaamista. Prosessi nopeuttaa esimerkiksi uuden idean
kehittämistä tuotteeksi tai palveluksi. Käytettyään setelin yritys voi jatkaa kehittämistoimintaa
toisen organisaation kanssa, jos kokee sen tarpeelliseksi. Usein käy niin, että yrityksessä on
oivallettu uusia asioita ja opittu, jolloin kehitystyötä voidaan jatkaa myös sisäisesti. Jos
ulkopuoliselle osaamiselle on kuitenkin tarvetta jatkossakin, tarjolla on muita tukia
hyödynnettäväksi.
LIOF:n kokemusten perusteella setelin etuja ovat nopeus, yksinkertaisuus, byrokratian vähäinen
määrä, kustannustehokkuus, ulkoisen asiantuntemuksen hankkimisen helppous sekä erityisesti
se, että setelin avulla yritykset auttavat toisia yrityksiä.
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Ger Schnackers, LIOF
3.6
Innovaatioseteli – Irlanti8
Kuvaus
Aloite järjestelmän luomiseen tuli pienyritysfoorumilta, joka suositteli sitä
raportissaan vuonna 2006. Tämän seurauksena setelijärjestelmäaloite kehitettiin vuonna 2007
rakentamaan parempia linkkejä ja yhteistyötä julkisen sektorin tiedon tuottajien (ts.
korkeakoulut, julkiset tutkimuslaitokset) sekä pienten yritysten välillä. Seteli mahdollistaa
yritykselle avun hankkimisen esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen tai
8
http://www.enterprise-ireland.com/en/Research-Innovation/Companies/Collaborate-with-companies-research-institutes/Innovation-
Voucher.shortcut.html
Innovaatiosetelit
13 of 66
tietyn ongelman ratkaisuun yhdessä rekisteröityneen tiedon tuottajan kanssa.
Kohderyhmä
Aiemmin järjestelmä oli suunnattu vain pienille yrityksille, mutta käynnissä oleva kuuden
kuukauden pilottivaihe (01/2015 -06/2015) kattaa myös keskisuuret yritykset, jotka ovat
yritysrekisterissä Irlannissa. Tämän jälkeen kuuden kuukauden jakso arvioidaan ja tulosten
perusteella päätetään myönnetäänkö seteleitä keskisuurille yrityksille jatkossakin.
Maataloussektorilla toimiville pk-yrityksille ei myönnetä tukea (State aid guidelines). Sama pätee
hyväntekeväisyysorganisaatioihin, valtionyhtiöihin sekä kolmannen sektorin organisaatioihin.
Käyttötarkoitus
Tarjolla on useampi eri seteli. Perusseteli on tarkoitettu ulkopuolisen palvelun hankkimiseen
tietoa tuottavalta organisaatiolta, jota ei tarvitse tunnistaa etukäteen. Seteli on voimassa 12
kuukautta myöntämisen jälkeen. Setelillä ei saa ostaa yksityisen sektorin palveluja.
Kaikkiaan seteleitä voi käyttää erilaisiin innovaatiotoiminnan aktiviteetteihin kuten uusien
tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen,
uusiin
palvelumalleihin
ja
asiakasliittymiin
sekä
räätälöityihin
innovaatiojohtamisen
valmennuksiin.
Setelit on myös vaihdettavissa tiedonsiirtohankkeiksi tiedon tuottajalta. Tällä tarkoitetaan
hankkeita, joissa siirretään sellaista tieteellistä, teknologista tai innovatiivista informaatiota, joka
on uutta sitä hyödyntävälle pienyritykselle. Pienyritys voi puolestaan hyödyntää tietoa uuden
luodakseen uuden tuotteen, prosessin tai palvelun.
Enterprise Irelandin sivuilla on lueteltu pitkä lista toiminnoista, joihin seteli ei sovellu. Näitä ovat
esimerkiksi yhdenmukaisuuden saavuttaminen lakien ja asetusten kanssa, perinteiset
koulutukset, ohjelmistojen ostaminen tai kehittäminen, viennin edistäminen, harjoittelut,
mainonta
ja
markkinointimateriaalin
suunnittelu
ja
valmistaminen,
myynti,
liiketoimintasuunnitelmat -ja strategiat, kustannuslaskelmat, verkkosivujen kehittäminen ja
optimointi sekä markkinatutkimukset ja selvitykset, joita on saatavilla yksityiseltä sektorilta.
Minimi ja maksimi
Perusseteli on arvoltaan 5 000 euroa. Fast track seteli on samanarvoinen, ja sen päälle yrityksen
on osallistuttava vastaavalla summalla, jolloin hankkeen arvo voi olla enintään 10 000 euroa.
Tukiprosentit
Perussetelissä 100 prosenttia, Fast trackissä 50 prosenttia.
Toimija
Enterprise Ireland, Irlannin valtion rahoittama kehittämisorganisaatio9
Rahoittaja
Irlannin hallitus
Miksi päättynyt
9
http://www.enterprise-ireland.com/en/
Innovaatiosetelit
14 of 66
Setelijärjestelmä on tällä hetkellä käytössä eikä sen lopettamisesta ole ollut toistaiseksi puhetta.
Minkä tarpeen täyttää
Setelin avulla on rakennettu linkkejä ja yhteistyötä pk-yritysten sekä tietoa tuottavien
organisaatioiden
välille.
Lisäksi
on
kannustettu
pk-yrityksiä
hyödyntämään
liiketoimintamahdollisuuksia ko. organisaatioiden avulla.
Kilpailutus
Yrityksille palveluita tarjoavat organisaatiot on tunnistettu etukäteen ja ne on listattu Enterprise
Irelandin sivuille. Jokaisella Irlannin kolmesta suuralueesta on noin kymmenkunta
palveluntarjoajaa, jotka ovat mukana setelijärjestelmässä. Lisäksi Invest Northern Ireland on
liittynyt mukaan, joten yritykset voivat valita kaikkiaan 38 tietoa ja osaamista tuottavan toimijan
väliltä.
Hakeminen
Hakeakseen seteliä yritysten täytyy rekisteröityä Enterprise Irelandin verkkosivuilla. Saman
järjestelmän kautta voi hakea sekä perus että Fast Track –seteleitä hakuaikojen sisällä, joita on
yleensä kolme kertaa vuodessa. Hakemuksia ei voi jättää milloin tahansa, mutta hakulomakkeen
voi ladata ja täyttää ennakkoon.
Pk-yritykset voivat hyödyntää maksimissaan kolme seteliä, joista yhden on oltava puoliksi
setelillä ja puoliksi yrityksen omalla rahalla katettava Fast Track seteli. Yritykset, joille on jo
myönnetty tukea yli 300 000 euroa (summaan sisältyy myös innovaatiokumppanuudet -ohjelman
rahoitus) viimeisten viiden vuoden aikana, eivät ole oikeutettuja perusseteleihin. Nämäkin
yritykset voivat hakea 50/50 Fast track seteliä edellyttäen, että ne täyttävät muut hakukriteerit.
Yritykselle voidaan kuitenkin myöntää vain yksi ‘aktiivinen’ seteli kerrallaan. Yrityksen vastuulla
on varmistaa, että palvelun tuottanut organisaatio on lunastanut setelin ennen kuin seuraavan
setelin hakemus jätetään. Yrityksen osalta seuraavan kierroksen hakukriteerit täyttyvät vasta,
kun kaikki edellisen setelin taloushallinnolliset asiat ovat kunnossa. Tällä viitataan erityisesti
arvonlisäveroon10.
Yritys ja tietoa tuottava organisaatio voivat sopia työsuunnitelmasta jo ennen hakemuksen
jättämistä tilanteessa, jossa yritys ei ole enää oikeutettu perusseteliin 11. Tällaisissa
poikkeustilanteissa hakemus voidaan jättää koska tahansa ja siihen pyritään vastaamaan
viimeistään kolmen viikon sisällä. Noin 80 prosenttia hakemuksista hyväksytään. Yleisimmät syyt
hylkäykseen ovat, että yritys ei täytä kriteerejä, hakemuksessa ei ole riittävästi tietoa,
rahoitettava aktiviteetti ei täytä kriteerejä tai että siihen sisältyvä toiminta ei linkity
innovaatiotoimintaan.
Muuta
Talouselämä lehden mukaan Irlannissa on pienellä rahallisella panostuksella saatu paljon aikaan.
Yritysten asiantuntijat, korkeakoulujen opettajat ja tutkijat on tuotu saman pöydän ääreen.
Lisäksi alkupanostukselle on yleensä syntynyt jatkoa yritysten omalla rahoituksella. 12 Samaan
tulokseen on tullut myös ulkopuolinen, vuonna 2012 toteutettu arviointi. Jokainen
10
Setelit eivät sisällä arvonlisäveroa. Yrityksen on maksettava palveluntarjoajan työstä arvonlisävero.
11
Yritys on esimerkiksi jo käyttänyt useamman setelin menneisyydessä tai tuotteen tai palvelun lanseeraamisella markkinoille on niin
kiire, ettei perussetelin myöntämisen aikataulu riitä (koska aikataulu perustuu erillisiin hakuihin).
12
http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/innovaatioseteleilla+vauhtia+tuotekehitykseen/a2231800
Innovaatiosetelit
15 of 66
setelijärjestelmän kautta sijoitettu euro lisäsi yrityksen liikevaihtoa seitsemällä eurolla.
Järjestelmä on kustannustehokas ratkaisu tunnistettuun haasteeseen (pk-yritysten vähäinen
yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa).
Lisäksi setelijärjestelmä on arvioinnin mukaan saanut aikaan seuraavia tuloksia:
 24 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on laajentanut tuotevalikoimaansa
 23 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on parantanut tuotteidensa laatua
 20 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on tuonut uusia tuotteita markkinoille
Lisäksi 94 % yrityksistä ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan setelijärjestelmän
mahdollistamiin hankkeisiin jatkossakin ja 93 % yrityksistä voisi suositella osallistumista muille
liiketoiminnanharjoittajille. Edelleen korkea lukema, 82 % yrityksistä, ilmoitti osallistumisen
lisänneen halukkuutta työskennellä korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa myös
tulevaisuudessa eli juuri sitä, mitä ohjelmalla on tavoiteltu.
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Michael Dolan, Enterprise Ireland
3.7
Innovaatiosetelikuvaus - Italia
Kuvaus
Italiassa on käytössä samankaltainen innovaatiosetelipilotointi kuin Espanjan
Extremadurassa ja Murciassa. Innovaatiosetelin tavoitteena on ICT-ratkaisujen ja innovaatioiden
tukeminen pk-yrityksissä. Innovaatioseteliä pilotoitiin kolmessa Italiaan sijoittuvassa EAKRhankkeessa (WIDER, INNOVAGE JA SEEINNOVA). Kaikkien hankkeiden kohderyhmänä olivat
yritykset, jotka tuottavat palveluita ikäihmisille eli rahoitettavat ratkaisut koskevat ikäihmisiä.
Tuettavat ratkaisut sijoittuvat erityisesti kotiautomaation ja terveys- ja hyvinvointiteknologioiden
alueelle. Innovaatiosetelipilotointi on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Interregohjelmasta. Laajempi innovaatiosetelikokeilun taustalla oleva tavoite on EU:n tavoite tukea pkyritysten digitalisoitumista. Ikäihmisten elämänlaatua parantavien teknologioiden nähdään olevan
potentiaalinen uuden liiketoiminnan alue ja EU on osoittanut tälle alueelle resursseja.
Kohderyhmä
Innovaatiosetelipilotin kohderyhmänä ovat pk-yritykset, jotka tuottavat palveluja ja ratkaisuja
ikäihmisille. Tuettavat yritykset tuottavat ratkaisuja mm. materiaalien, ICT:n ja elektroniikan,
mekaniikan ja energian sekä sosiaalisten palvelujen alueella. Tuettavat ratkaisut edustavat uusia
tapoja ratkaista ikääntymisen haasteita, ympäristöön liittyviä haasteita sekä vanhusväestön
hyvinvoinnin muita haasteita. Laajempana tavoitteena on pk-yritysten, tutkijoiden ja suurempien
yritysten yhteistyön lisääminen.
Käyttötarkoitus
Innovaatioseteliä käyttävät pk-yritykset voivat käyttää innovaatiosetelin liiketoimintansa sekä
palvelutuotantonsa digitalisoimiseen. Nämä yritykset tuottavat tietoja erityisesti kotiautomaation
sekä terveys- ja hyvinvointiteknologioiden aloilla. Laajempana taustalla olevana tavoitteena on
myös kannustaa yrityksiä kansainvälistymään. Setelin käytöllä tavoitellaan lisäksi uusia
kontakteja pk-yritysten ja suurempien yritysten välille. Setelin käytön toivotaan myös lisäävän
pk-yritysten tutkimusyhteistyötä ja -toimintaa.
Minimi ja maksimi
Innovaatioseteleitä jaettiin kolmen eri EAKR-hankkeen (WIDER, INNOVAGE JA SEEINNOVA)
osana. Myönnettyjen seteleiden arvo vaihteli 1500 eurosta (SEEINNOVA) 10 000 euroon
Innovaatiosetelit
16 of 66
(WIDER). INNOVAGE setelin arvo oli enintään 7 500 euroa. Yhteensä innovaatioseteleitä on
myönnetty 16 kappaletta, joiden arvo on yhteensä 114 500 euroa.
Toimija
Svim - Sviluppo Marche SpA, Marchen seudun aluekehitysyhtiö, joka edistää taloudellista
kehitystä tiiviissä yhteistyössä julkishallinnon kanssa13
Rahoittaja
Kokeilun rahoitti Euroopan unioni, tarkemmin Euroopan aluekehitysrahasto ja Interreg-ohjelma.
Miksi päättynyt
Innovaatioseteleiden hakuaika ajoittui maaliskuun 2014 alkuun (kesto 2 kk)14.
Minkä tarpeen täyttää
Kokeilun tarkoituksena on ”stimuloida” ICT-ratkaisujen tehokkaampaa hyödyntämistä ja edistää
uusien innovaatioiden syntymistä. Toinen kokeilun tavoitteista on lisätä yhteistyötä pk-yritysten,
suurempien yritysten sekä TKI-toimijoiden välillä. Digitalisoitumisen avulla voidaan myös
rahoittaa innovaatioita, joilla on suurempaa markkinapotentiaalia. Setelin kautta tavoitellaan
myös lisäpanostuksia T&K-toimintaan eli tuotteiden suunnitteluun, prototypointiin ja
markkinointiin.
Kilpailutus
Seteleiden avulla yritykset saattoivat ostaa palvelun myös ulkomaiselta IT-toimijalta. Jokaisen
hankkeen verkkosivuilla oli lista palveluntarjoajista. Hakemisen yhteydessä kannustettiin
hyödyntämään maan rajojen ulkopuolella toimivien yritysten palveluja myöntämällä
hakemukseen lisäpisteitä.
Selvityksessä kontaktoitu taho: Svim SpAn sihteeristö
3.8
Innovaatioseteli – Itävalta15
Kuvaus
Vuonna 2007 perustetun innovaatiosetelijärjestelmän tarkoituksena on edistää pkyritysten (alle 250 työntekijää) yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten
kanssa. Tärkeimpiä tavoitteita ovat tiedon siirron stimulointi pk-yritysten sekä tutkimuslaitosten
kesken; laskea pk-yritysten kynnystä käynnistää t&k-toimintaa; vähentää tiedon puutetta
(Itävallassa on todettu, että tutkimuslaitosten tuottamaa tietoa käytetään vähän pk-yrityksissä)
sekä laajentaa teollista t&k pohjaa lisäämällä pk-yritysten innovatiivisuutta. Järjestelmää
täydennettiin vuonna 2011 lanseeraamalla pienen setelin rinnalle myös suurempi.
Kohderyhmä
Innovaatioseteli on suunnattu pk-yrityksille kaikilla sektoreilla. Erityisesti tavoitellaan niitä
13
http://www.svimspa.it/
14
http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/ict-innovation-vouchers-action-1
15
http://erawatch.jrc.ec.europa.eu/erawatch/opencms/information/country_pages/at/supportmeasure/support_mig_0044;
https://www.ffg.at/en/innovation-voucher
Innovaatiosetelit
17 of 66
yrityksiä, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan aiempaa t&k –kokemusta. Tällöin tavoitteena on
käynnistää säännöllisempi tutkimus ja kehittämistoiminta kyseisissä yrityksissä. Setelin avulla
pyritään
stimuloimaan
pk-yritysten
aktiivista
yhteyttä
tutkimuslaitoksiin
(yliopistot,
ammattikorkeakoulut jne.). Samalla myös t&k instituutiot voivat solmia kontakteja uusien
asiakkaiden kanssa. Konsulttiyritysten, suurten yritysten laboratorioiden, kaupallisten t&k
yritysten käyttö tutkimus- ja kehitystyön kumppaneina ei ole kuitenkaan sallittua tämän
järjestelmän puitteissa.
Puhtaasti mittaamiseen ja testaamiseen soveltuvat toimeksiannot, jotka eivät sisällä ollenkaan
tutkimus-, kehitys- tai innovaatioelementtejä, eivät kuulu innovaatiosetelijärjestelmän tuen
piiriin. Sama pätee toimintoihin, joihin tutkimuslaitoksen tarjoama erikoisosaaminen ei ole
tarpeen, sijoitustoimintaan, markkinatutkimuksiin, markkinointiselvityksiin ja konseptointiin,
liiketoimintasuunnitelmien kehittämiseen, kirjallisuusselvityksiin ja patenttitutkimukseen,
peruspalveluihin sekä koulutukseen.
Käyttötarkoitus
Itävaltalaiset PK-yritykset voivat käyttää niille myönnetyn innovaatiosetelin hankintaan
tunnustetun t&k- organisaation (ei välttämättä pelkästään julkisen sektorin) tai yliopiston kanssa.
Yleensä hankinnat kohdistuvat tutkimuksiin, toteutettavuusselvityksiin, teknologian siirron
konsepteihin tai innovaatiohankkeisiin, jotka ko. organisaatiot toteuttavat PK-yrityksen puolesta.
Minimi ja maksimi
Setelin arvo on joko 5 000 tai 12 500 euroa ja niitä jaetaan vuosittain satoja kappaleita.
Pienemmän setelin kysyntä oli huipussaan vuonna 2009, jolloin niitä myönnettiin 1 424
kappaletta. Tämän jälkeen kysyntä on laskenut vuonna 2011 lanseeratun isomman setelin
seurauksena. Vastaavasti suuren setelin kysyntä on lisääntynyt, ja esimerkiksi vuonna 2014 niitä
jaettiin 316 kappaletta.
Tukiprosentit
Viiden tuhannen euron setelissä tukiprosentti on täydet 100. Suuremmassa 12 500 euron
setelissä kulut korvataan kymmeneen tuhanteen saakka, kattaen 80 % t&k -organisaation
kustannuksista.
Toimija
Setelijärjestelmän hallinnoinnista vastaa Austrian Research Promotion Agency (FFG), joka toimii
teollisen tutkimuksen ja kehityksen rahoittajana kansallisella tasolla Itävallassa16.
Rahoittaja
Järjestelmän
rahoitus
on
peräisin
kahdelta
ministeriöltä:
liikenne-,
viestintä
teknologiaministeriö (BMVIT) sekä elinkeino-, perhe ja nuorisoministeriö (BMWFJ).
Miksi päättynyt
Setelijärjestelmä on edelleen käytössä.
Minkä tarpeen täyttää
16
https://www.ffg.at/en/content/about-ffg
ja
Innovaatiosetelit
18 of 66
Erityisesti setelijärjestelmällä on houkuteltu sellaisia yrityksiä yhteistyöhön korkeakoulujen
kanssa, joilla ei ole taustalla aiempaa yhteistoimintaa. Samalla on haluttu kannustaa ko. yrityksiä
hyödyntämään yrityksen ulkopuolista osaamista t&k -toiminnassa.
Kilpailutus
Yritykset voivat valita haluamansa t&k –organisaation (yliopisto, ammattikorkeakoulu tai
yksityinen tutkimuslaitos), joka parhaiten vastaa ko. organisaation tarpeeseen. Yksityisten
tutkimuslaitosten tulee osoittaa, että niissä todella tehdään tutkimus- ja kehitystoimintaa
esimerkiksi julkaistujen artikkelien perusteella. Helpottaakseen palveluntarjoajien tunnistamista
FFG on perustanut sähköisen tietokannan mahdollisista t&k -organisaatioista. Useimmat
tietokannassa olevista organisaatioista on itävaltalaisia, mutta eivät kaikki.
Hakeminen
Alun perin yritysten piti jättää hakemusta postitse, mutta tämä käytäntö osoittautui viime
vuosina liian hitaaksi ja aikaa vieväksi. Nykyisin hakeminen tapahtuu jättämällä sähköinen
hakemus verkossa. Hakemuksessa yrityksen on esiteltävä suunnitelmansa, miksi se tarvitsee
ulkopuolista apua t&k -toimintaan, miten valittu t&k -organisaatio auttaa yritystä kehittämään
toimintaansa sekä mitä hankkeen jälkeen tapahtuu (tulosten hyödyntäminen ja toimeenpano).
Isomman
setelin
yhteydessä
on
lisäksi
toimitettava
vähintään
suuntaa-antava
toteutussuunnitelma.
Setelit myönnetään sitä mukaa, kun niitä haetaan kuitenkin siten, että yritys voi saada vain
yhden setelin vuodessa. Hakemiseen ei ole erillistä hakuaikaa. FFG mainitsee, että hakemukset
käsitellään nopeasti. Arviointi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Aluksi tarkistetaan, että
perusedellytykset ovat kunnossa. Mikäli nämä vaatimukset täyttyvät, innovaatiosetelit jaetaan
tiettyjen kriteerien mukaisesti, joita kyseiseen teemaan tai toimialaan erikoistunut tekninen
asiantuntija arvioi. Yritykselle myönnetään vihreä valo hankkeen käynnistämiseen, jos tekninen
asiantuntija hyväksyy hakemuksen. Tarvittaessa asiantuntija voi olla yritykseen yhteydessä ja
pyytää lisätietoja tai selvennyksiä. Luvan saaminen ei kuitenkaan edellytä vahvaa
ennakkoarviointia tehtävästä työstä. Varsinaisen rahoituksen (setelin) myöntämisestä FFG
päättää vasta tehtyyn työhön pohjautuvan jälkiarvioinnin perusteella, jota varten palvelun
tarjoavan t&k -organisaation on tuotettava raportti hankkeen päätyttyä.
Kuten edellä viitattiin, hakeminen edellyttää tiettyjen muodollisten kriteerien täyttämisen. Pkyrityksellä tulee olla y-tunnus, sen tulee olla joko mikro-, pieni- tai keskisuuri eikä sillä pitäisi olla
aiempaa yhteistyötä valitun t&k -organisaation kanssa viiden edeltävän vuoden ajalta. Tässä on
joskus esiintynyt väärinkäytöksiä. Lisäksi yritykset mielellään jatkaisivat yhteistyötä valitun t&k organisaation kanssa, mutta uutta seteliä ei myönnetä heti edellisen perään. Yritykselle
myönnetty julkisen sektorin tuki ei myöskään saa ylittää tiettyä rahamäärää (200 000 euroa de
minimis säännön mukaisesti).
Muuta
Alun perin setelin myönnettiin pelkästään jälkiarvioinnin perusteella. Toisinaan yritykset ja t&k –
organisaatiot jättivät hakemuksia, jotka eivät täyttäneet muodollisia kriteereitä eivätkä täten
olleet oikeutettuja rahoitukseen. Tällaisia olivat esimerkiksi puhtaat kirjallisuuskatsaukset, jotka
eivät lukeudu innovaatiosetelillä rahoitettavan toiminnan piiriin. Jotta näin ei tapahtuisi, otettiin
hakemusten käsittelyyn ennakkoarviointivaihe, jossa hakemisen perusedellytykset tarkistetaan.
FFG:n etuna on teknisten asiantuntijoiden vahva osaaminen, jonka perusteella he pystyvät
arvioimaan hankkeiden toteutettavuutta ja saavutettavia hyötyjä. Tämä edesauttaa, että
seteleitä myönnetään hankkeille, joilla on hyvät mahdollisuudet yltää hankkeille asetettuihin
Innovaatiosetelit
19 of 66
tavoitteisiin.
Setelijärjestelmän rahoituksesta vastaa ministeriö, joka tarkastelee sen tilannetta kahden vuoden
välein. Ei ole itsestään selvää, että setelijärjestelmää jatketaan vuodesta toiseen. FFG seuraa
yrityksiltä tulevaa palautetta ja miettii, onko järjestelmän uudistamiseen tarvetta. Järjestelmä on
ollut käytössä jo kahdeksan vuotta, joten vaikuttaisi, että siihen ollaan tyytyväisiä sekä
ministeriössä että yrityksissä.
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Matthias Weichhart, FFG
3.9
Innovaatioseteli – Skotlanti17
Kuvaus
Tukijärjestelmän
tarkoituksena
on
luoda
yhteyksiä
pk-yritysten
sekä
korkeakouluyksiköiden välille tukemalla yhteishankkeiden toteutusta. Erityisesti tavoitellaan
uusia yhteistyöhankkeita sellaisten tahojen kesken, jotka eivät ole aiemmin toimineet yhdessä tai
eivät ole saaneet julkisen sektorin tukea. Ajatuksena on, että setelien käytön myötä syntyy
pidempikestoisia kumppanuuksia eri toimijoiden kesken. Rahoitettujen hankkeiden odotetaan
johtavan uusiin tuotteisiin ja prosesseihin, joista hyötyvät niin kyseinen yritys kuin korkeakoulu
sekä Skotlannin talous laajemmin.
Kohderyhmä
Kaikki skotlantilaiset pk-yritykset, mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset, voivat hakeutua
korkeakoulun kumppaniksi ja hyödyntää innovaatiosetelijärjestelmää. Edellytyksenä on, että
yritys on rekisteröity, sillä on alle 250 työntekijää ja sen liikevaihto vuositasolla alittaa 35
miljoonaa puntaa. Myös kolmannen sektorin organisaatiot voivat hakeutua yhteistyöhön
korkeakoulujen kanssa, edellyttäen, että ne täyttävät pk-yrityksiä koskevat vaatimukset. Sen
sijaan yliopistoista syntyneille spin-off yrityksille tukea ei myönnetä, koska niille on yleensä
myönnetty aiemmin julkisen sektorin rahoitusta.
Korkeakoulujen puolelta järjestelmä kattaa kaikki tieteenalat tekniikasta ja teknologiasta
taiteisiin, luoviin aloihin, humanistisiin ja yhteiskunnallisiin tieteisiin. Vastaavasti myös yritykset
voivat olla miltä sektorilta tahansa kunhan ne täyttävät asetetut kriteerit, jotka on kuvattu yllä.
Käyttötarkoitus
Setelijärjestelmällä tuetaan pk-yritysten ja korkeakouluyksiköiden välillä toteutettavia
yhteishankkeita uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien tuottamiseksi. Seteli voidaan
hyödyntää
myös
testaamiseen
ja
mittauksiin.
Tukea
ei
myönnetä
perinteisiin
valmennuskursseihin,
ohjelmistojen
hankintaan,
harjoitteluun,
mainontamateriaalien
suunnitteluun ja tuottamiseen, myyntiin ja markkinointiin, liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen
tai vienninedistämiseen.
Minimi ja maksimi
1 000 – 5 000 puntaa
Tukiprosentit
Yksittäiselle hankkeelle myönnettävän setelin arvo voi olla tuhannesta viiteen tuhanteen puntaan.
17
http://business.scotland.gov.uk/view/funding/innovation-voucher-scheme-scotland
Innovaatiosetelit
20 of 66
Summa maksetaan suoraan korkeakoululle käynnistettävän yhteistyöhankkeen kustannusten
korvaamiseksi loppuraporttia vastaan. Yrityksen osuuden edellytetään vastaavan avustuksen
osuutta joko rahana tai muuta hyötynä (henkilöstön hankkeeseen käyttämä aika, materiaalit,
pääsy tiloihin). Projektin kuluista puolet (50 %) korvataan aina 5 000 puntaan asti.
Toimija
Interface, kolmannen
korkeakouluja18
sektorin
toimija,
jonka
tarkoituksena
on
linkittää
yrityksiä
ja
Rahoittaja
Vuosina 2014 ja 2015 setelijärjestelmää rahoitetaan useista eri lähteistä, joita ovat esimerkiksi
Scottish Funding Council (SFC), Euroopan Aluekehitysrahasto (EARK), ERDF, Highlands and
Islands Enterprise (HIE) sekä Scottish Enterprise (SE). Suurin osa tulee juuri Scottish Funding
Councililta ja siitä on muodostunut pysyvä osa vuosittaista budjetointia.
Miksi päättynyt
Järjestelmä on toistaiseksi voimassa.
Minkä tarpeen täyttää
Erityisesti setelijärjestelmällä pyritään alentamaan yritysten riskiä ideoiden saattamiseksi
kannustamalla yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Lisäksi yhteistyön toivotaan jatkuvan myös
yksittäisen hankkeen päätyttyä.
Kilpailutus
Yritykset voivat vapaasti valita minkä skotlantilaisen korkeakoulun kanssa tekevät yhteistyötä.
Hakeminen
Ennen
hakemuksen
jättämistä
korkeakoulun
ja
yrityksen
on
otettava
huomioon
luottamuksellisuus sekä IP asiat. Molempien osapuolten allekirjoittama sopimus sekä pkyrityksen kyky hyödyntää aineetonta pääomaa liiketoimintasektorillaan ovat setelin myöntämisen
edellytys. Yritys ja korkeakoulu jättävät hakemuksen yhdessä. Tämä on ollut hyvä käytäntö, joka
on johtanut siihen, että valtaosa (yli 90 %) hakemuksista on voitu hyväksyä.
Pk-yrityksen on myös informoitava korkeakoulukumppaniaan mikäli sille on myönnetty De
minimis -säännön piiriin lukeutuvaa tukea viimeisten kolmen vuoden aikana. Komission sääntöjen
mukaisesti yksittäisen organisaation saama tuki ei saa ylittää 200 000 euroa kolmen vuoden
sisällä.
Varsinainen hakemus jätetään sähköisesti. Yritys voi ladata hakemiseen tarvittavan dokumentin
Interfacen verkkosivuilta ja lähettää täytetyn hakemuksen Interfaceen sähköpostilla. Haku
tapahtuu erillisten hakuaikojen puitteissa. Esimerkiksi tämän vuoden haku on nyt käynnissä
heinäkuuhun saakka. Hakemukset neuvotaan jättämään aina kuun ensimmäiseen maanantaihin
mennessä.
Korkeakoulun ja yrityksen täytyy laatia hankkeesta yhteinen loppuraportti. Kopio raportista
toimitetaan hakemuksen liitteenä. Raportti tulee jättää viimeistään neljä viikkoa hankkeen
18
http://www.interface-online.org.uk/about-us
Innovaatiosetelit
21 of 66
päättymisen jälkeen ja sitä hyödynnetään osana setelijärjestelmän arviointia. Samoin mietitään
mahdollisia oppeja, joiden avulla järjestelmää voitaisiin kehittää jatkossa.
Kaikki hankkeesta aiheutuneet kustannukset täytyy eritellä loppuraportissa. Tuotetuista
palveluista täytyy maksaa arvonlisävero. Täten palvelun tuottavan korkeakoulun tulee sisällyttää
arvonlisävero osaksi tarjoomaansa tai varmistaa, että pk -yrityksen kattama osa sisältää
arvonlisäveroelementin.
Muuta
Setelijärjestelmä saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Se, että rahoitus menee
suoraan yliopistolle, on ollut myös yritysten mieleen, koska niille ei koidu siitä minkäänlaista
lisätyötä. Yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä toimii, ja johtaa haastateltavan mukaan usein
uusiin hankkeisiin myös setelillä rahoitetun projektin jälkeen.
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Dr Siobhan Jordan, Interface
3.10 KIS-PIMS hankkeen innovaatioseteli
Kuvaus
KIS-PIMS oli Europe INNOVA aloitteen alla vuosina 2008 -2011 rahoitettu
hanke. Lyhenne tulee sanoista Knowledge Intensive Services in the Planning,
Installation, Maintenance and Scrap services. Hankkeen tavoitteena oli edistää innovaatioita
uusiutuvan energian tuotantojärjestelmissä. Osana hanketta kehitettiin uusia tukimuotoja
innovatiivisille palveluyrityksille. Yksi tällainen oli innovaatioseteli, jolla pk-yritykset saattoivat
ostaa konsultointipalveluita, joiden avulla vahvistettiin yrityssuunnitelmia ja yritysten kykyä
innovoida. KIS-PIMS oli ensimmäinen hanke, joka toi ’vihreät’ palvelusetelit yritysten käyttöön.
Samoin huomion omaista oli, että KIS-PIMSin setelit keskittyivät ensimmäisten joukossa
palveluinnovaatioihin.
Kohderyhmä
Ympäristö- ja uusiutuvan alan pk-yritykset
Käyttötarkoitus
Setelillä yritykset saattoivat hankkia ulkopuolista osaamista esimerkiksi riskianalyyseihin
(palveluinnovaatiohankkeet), liiketoimintasuunnitelmien vahvistamiseen sekä yhteyksien
solmimiseen jatkorahoituksen ja kehittämiskumppanien hankkimiseksi.
Minimi ja maksimi
Tuen määrä vaihteli maakohtaisesti. Itävallassa oli mahdollista saada 5 000 euron arvoinen
seteli, johon saattoi vielä linkittää FFG:n myöntämän samanarvoisen kansallisen tason setelin.
Ranskassa OSEO jakoi uusiutuvan energian edistämiseen seteleitä, joiden maksiarvo oli 15 000
euroa. Tekesin tuki palveluinnovaatioiden kehittämiseen nousi jopa 50 000 euroon per seteli,
joka oli jälkikäteen tarkasteltuna liian suuri summa.
Tukiprosentit
Tieto ei saatavilla.
Toimija
Innovaatiosetelit
22 of 66
Kolme toimijaa Itävallassa, Ranskassa ja Suomessa. Suomessa Advansis Oy, Motiva Oy ja VTT,
joista ensin mainittu oli vetovastuussa.
Rahoittaja
Tekes, OSEO (tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoittaja, Ranska, tunnetaan nykyään nimellä
Bpifrance Financement19) ja alueellinen energia-yhtiö LEV20 (Itävalta)
Miksi päättynyt
Kyseessä oli projekti, jolla on ennalta määritelty alku ja loppu.
Minkä tarpeen täyttää
Taustalla oli havainto, että uusiutuvan energian sovellusten leviäminen ei ollut edennyt riittävän
nopeasti, sillä asiantuntijapalveluja ei osata tai osattu käyttää. Seteli oli suunnattu auttamaan
palvelujen nopeampaa käyttöönottoa ja siten sovellusten leviämistä.
Kilpailutus
KIS-PIMSistä
vastannut
konsortio
suunnitteli
ja
asetti
tietyt
vaatimukset
innovaatioasiantuntijoille. Tällä pyrittiin varmistamaan vähimmäisvaatimukset ylittävä yhteinen
tieto- ja osaamispohja kaikille innovaatioasiantuntijoille, jotka tarjosivat osaamista pk-yrityksille
setelijärjestelmän puitteissa. Vaatimusten täyttäminen edellytti osallistumista kahden päivän
koulutukseen, joka sisälsi tietoa uusiutuvan energian sektorista sekä KIS-PIMS hankkeen
työkalupakista.
Hakeminen
Projektimaissa toteutettiin mittava mainoskampanja, jolla houkuteltiin yrityksiä hakemaan
rahoitusta hankkeessa avatun haun kautta. Alun perin kiinnostuksensa ilmaisseista 233 pkyrityksestä 97 jätti varsinaisen hakemuksen. Seteli myönnettiin 52 toimijalle.
Muuta
Setelit instrumenttina sopivat hyvin innovaatiotoiminnan tukemiseen hyvin varhaisessa vaiheessa
tai sellaisten yritysten hyödynnettäväksi, joilla ei ole juuri aiempaa kokemusta
innovaatiotoiminnasta. KIS-PIMS hankkeen kokemusten perusteella setelit ovat helppokäyttöisiä,
jolloin niiden käyttäjiksi valikoituvat myös muut kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevat yritykset.
Hyvänä pidetään myös sitä, että setelien avulla kynnys solmia yhteistyösuhteita (esimerkiksi
yrityksen ulkopuolisten tiedon tuottajien) uusien kumppaneiden kanssa on alhainen. Setelit
soveltuvat parhaiten pienen mittakaavan ongelmien/haasteiden ratkaisuun tai erityisen tiedon
hankkimiseen eikä niinkään täysimittaiseen innovaatiotoiminnan tukeen, jolla pk-yritykset voivat
kehittää uusia tuotteita ja palveluja.
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Kimmo Halme, 4FRONT Oy
19
http://www.bpifrance.fr/Investors-Center
20
http://www.lev.at/
Innovaatiosetelit
23 of 66
3.11 Pk-yritys portfolio (aiemmin e-wallet)
Kuvaus
Belgiassa pitkään käytössä ollut portfolio on pk-yrityksille suunnattu sähköinen
yrityspalvelu, joka toimii palvelusetelin tavoin. Inspiraatiota järjestelmään
haettiin aikanaan Hollannista, jossa oli silloin yrityspalveluseteli käytössä. Vuosittain käytetään
noin 75 000 innovaatioseteliä, joita käyttää noin 30 000 yritystä. On arvioitu, että joka kolmas
yritys Flandersin alueella käyttää palvelua. Peräti 95 % seteleistä käytetään koulutuksiin.
Kohderyhmä
Järjestelmä kattaa kaikki pk-yritykset kaikilla sektoreilla, pois lukien maatalous sekä
aseteollisuus. Tuen myöntämisen edellytyksiä ovat, että saaja on pk-yritys, jonka päämaja on
Flandersin alueella ja että se täyttää De Minimis -säädökset21. Jälkimmäinen todennetaan siten,
että
yritys
”allekirjoittaa”
sähköiseen
järjestelmään
vakuutuksen
De
Minimis
tukikelpoisuudestaan. Voittoa tavoittelemattomat organisaatiot eivät ole oikeutettuja tukeen.
Minimi ja maksimi
Keskimääräinen tuki/yritys noin 2000 euroa vuodessa, vaikka maksimituen osuus/yritys on
40 000 euroa. Koulutukseen ja neuvontaan voi saada tukea 2 500€, teknologian hyödyntämiseen
10 000€ ja kansainvälistymisneuvontaan 5 000€. Tuen enimmäismäärä näiden palvelujen osalta
on yhteensä 15 000€. Lisäksi strategiseen neuvontaan voi saada 25 000€ ja valmennukseen
10 000€, kuitenkin yhteensä 25 000€ saman vuoden aikana.
Käyttötarkoitus ja tukiprosentit
Palvelusetelin käyttökohteet on jaettu kuuteen osa-alueeseen, jonka mukaan myös tukiprosentit
vaihtuvat:
1. Koulutus, tuki 50 % (niin työntekijä kuin työnantaja, tavoitteena parantaa yrityksen
nykyisiä tai tulevia toimintoja)
2. Neuvonta, tuki 50 % (kirjallisessa muodossa oleva ehdotus tai suositus, joka perustuu
analyysiin yrityskohtaisesta ongelmasta tai haasteesta)
3. Teknologian hyödyntäminen, innovaationeuvonta, tuki 75 % (erityiseen teknologiseen
kysymykseen vastaavat selvitykset liittyen tuotteisiin, palveluihin tai prosesseihin)
4. Kansainvälistymisneuvonta, tuki 50 % (kansainvälistymiseen liittyvät selvitykset,
suunnitelmat ja suositukset, haastateltavan mukaan käytetään harvoin)
5. Strateginen neuvonta yrityksen muutostilanteissa, tuki 50-7522 % (käänteentekevissä
tilanteissa, pitkäaikaiset ratkaisut, jotka vaikuttavat koko organisaatioon)
6. Valmennus, tuki 50-7523 % (yksittäisen henkilön tehokkuuden parantaminen
työtehtävissä, koskee etenkin kasvuyrityksiä)
Toimija
Enterprise Flanders tarjoaa tietoa rahoituksesta, tuista ja palveluista yrityksille. Se tukee myös
21
De minimis -asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana.
Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. Tuki
voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen kaikki eri lähteistä kolmen verovuoden
aikana saama de minimis -tuki ei ylitä 200 000 euron rajaa
22
Korkeampi prosenttiosuus koskee yrityksiä, jotka ovat vaarassa ajautua vaikeuksiin ja tarvitsevat suunnan muutoksen. Toinen
poikkeus ovat kasvuyritykset, joille voidaan myös myöntää tukea 75-prosenttisesti mahdollisuuksien analysointiin.
23
Korkeampi prosenttiosuus koskee energia-alan yrityksiä.
Innovaatiosetelit
24 of 66
liiketoiminnan käynnistämistä, kehittämistä ja kasvua24.
Järjestelmää pyörittää kahdeksan hengen tiimi, jonka työtehtävät koostuvat:

palveluntarjoajien valinta ja akkreditointi kriteerit

palveluntarjoajien laadunvalvonta

viestintä

tuki sähköisen palvelun käyttöön (huom. lisäksi call –center)

satunnaiset pistotarkastukset palvelua tuottaneisiin yrityksiin

e-wallet järjestelmän ICT tuki ja kehittäminen

Yhteistyö rahoituslaitoksen kanssa (maksusiirrot)

poliittinen vaikuttaminen
Rahoittaja
Vuosibudjetti tuen osalta on noin 14 miljoonaa euroa, kokonaisbudjetti 2013 oli noin 35
miljoonaa euroa. Rahoitus tulee kokonaisuudessaan Flaamin hallinnolta eikä se sisällä EU-rahaa.
Miksi päättynyt
Tukijärjestelmä on yhä käytössä. Tukea tullaan muokkaamaan joko tämän vuoden aikana tai ensi
vuonna, mutta vielä ei tiedetä, miten se tulee muuttumaan.
Minkä tarpeen täyttää
Setelijärjestelmän uskotaan kehittävän markkinoita; haastateltavan mukaan markkinaehtoinen
lähestymistapa saa palvelujen tuottajat kehittämään omia palvelujaan ja tätä kautta lisää
palvelujen kysyntää. Käytännössä yritykset käyttävät palvelujen tuottajien muitakin palveluita
kuin tukikelpoisia palveluita.





Pk-yritysten osaaminen ja kilpailukyky kasvaa
On kehittynyt järjestelmä, joka on helppo käyttää ja jossa on mahdollisimman vähän
byrokratiaa
Järjestelmään on mahdollista rakentaa laaja kirjo palveluita, joista voidaan räätälöidä
yrityksen tarpeeseen parhaiten soveltuva kokonaisuus
Järjestelmän kautta voidaan tukea myös erityisiä painopistealueita esimerkiksi
ympäristöasiat
tai
vaikka
strateginen
tuki
muutostilanteissa
tai
vaikka
innovaatiopalvelujen käytön tehostaminen. Tukiprosenttia voidaan muuttaa riippuen siitä
kuinka paljon mitäkin palvelua halutaan tukea ja miten tärkeänä mikäkin asia nähdään
yritysten kehittämisen kannalta.
Periaatteena avoimuus sekä palvelujen tuottajien että käyttäjien suhteen – kaikilla
mahdollisuudet tuottaa ja käyttää -> palvelun tuottajista menestyvät ne, jotka pystyvät
tarjoamaan parhaat palvelut yrityksen näkökulmasta
Kilpailutus
Jokaiseen palveluryhmään (edellä esitetyt osa-alueet) sisältyy erilaisia palvelujen tuottajia kuten
esimerkiksi neuvontaa antavia yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yksityisiä konsultteja. Tällä
hetkellä palvelun tuottajia on noin 3000. Kriteerit täyttävät toimijat ovat mukana järjestelmässä
viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen heidän on haettava pääsyä uudelleen.
Palvelun tuottajien odotetaan täyttävän laatustandardin kuten ISO 9001 laatujärjestelmä. Lisäksi
palvelun tuottajien on läpäistävä hyväksymisprosessi, joka koostuu seuraavista tekijöistä:
24
http://www.agentschapondernemen.be/content/over-ons
Innovaatiosetelit
25 of 66
1. Palvelun tuottajan pitää tuottaa setelijärjestelmään sopivaa palvelua
2. Palvelun tuottajalla on omattava riittävästi kokemusta
3. Asiakkaiden tyytyväisyys/asiakas-arviot (palvelujen tuottajien on itse seurattava
asiakastyytyväisyyttä)
4. Palvelun tuottajan tulee tuntea e-wallet järjestelmä ja sen säännöt ja sitoutua niitä
noudattamaan
5. Palvelujen tuottajan tulee olla luotettava, esim. yrityksen talousasiat tulee olla kunnossa
Hakeminen
1. Yrityksen
edustaja
kirjautuu
järjestelmään
omalla
sähköisellä
henkilökortillaan
(tunnistautuminen)
2. Tunnistautumisen jälkeen yrityksen edustaja voi rekisteröidä yrityksensä järjestelmään
(järjestelmä hakee VAT-numeron/Y-tunnuksen perusteella yrityksen perustiedot systeemiin)
3. Rekisteröityminen järjestelmään vahvistetaan kirjeellä yrityksen postiosoitteeseen
4. Yritykselle lähetetään sähköpostiviesti, jossa on suora linkki setelien hakemiseen
5. Yritys valitsee, mitä palvelua haluaa tilata ja valitsee listalta palvelun tuottajan (numeroitu)
6. Palvelujen tuottajat löytyvät kootusti nettisivuilta, jossa yritykset ovat voineet arvioida
saamansa palvelun (1-5) ja antaa myös vapaata palautetta. Nämä arviot näkyvät kaikille.
7. Ennen tilausta yritys ottaa suoraan yhteyttä palvelun tarjoajaan ja sopii palvelusta
8. Yritys tilaa palvelun ja hänen ”käyttötililleen” ilmestyy uusi projekti esim. tilattu koulutus.
Palvelu on tilattava 14 päivän kuluessa sen aloittamisesta.
9. Kun palvelun tuottaja hyväksyy tilauksen, muuttuu projektin status ”hyväksytyksi” ja yritys
saa sähköpostiinsa ohjeet maksaa omarahoitusosuuden. Osuus on maksettava 30 päivän
kuluessa tai systeemi poistaa hakemuksen automaattisesti.
10. Omarahoitusosuuden maksamisen jälkeen yrityksen e-wallettiin siirtyy julkisen tuen osuus
11. Palvelu suoritetaan
12. Palvelun päättymisen jälkeen (pääasiassa) yritys siirtää palvelujen tuottajalle maksun, joka
koostuu omarahoitusosuudesta että tuesta
13. Projektin status muuttuu ”lopetetuksi”, e-walletiin kertyy historia käytetyistä palveluista
Muuta
Yritykset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä järjestelmään, jonka avulla ne saavat alennettua
esimerkiksi koulutusten ja valmennusten kustannuksia.
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Dries Van Poucke, Enterprise Flanders
3.12 Seinäjoen alueen innovaatioseteli
Kuvaus
Seinäjoen seudun innovaatiosetelikokeilu oli osa laajempaa pilottiprosessia, johon
seuraavat alueet osallistuivat: Forssan seutu, Hämeenlinnan seutu, Itä-Uusimaa, Jämsän seutu,
Kokkolan seutukunta, Lahden alue, Mikkelin seutu, Oulun Eteläinen, Pietarsaaren seutu, Salon
seutu, Seinäjoen seutu, Vakka-Suomen seutukunta, Varkauden talousalue ja Ylä-Savon
talousalue.
Setelijärjestelmän
tavoitteisiin
lukeutuivat
pk-yritysten
kasvuun
ja
innovaatiopalvelujen käyttöön kannustaminen ja uuden liiketoiminnan syntymisen tukeminen
sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tietointensiivisten palveluyritysten
(KIBS) ja pk-yritysten välisen yhteistyön tiivistäminen. Lisäksi tavoitteena oli nostaa käytännön
Innovaatiosetelit
26 of 66
kokemusten kautta esiin setelille parhaiten soveltuvia käyttökohteita ja hahmottaa setelin
euromääräinen optimikoko. 25
Edellä mainitusta valtakunnallisesta pilotista saatujen positiivisten kokemusten myötä Seinäjoen
seudulla päätettiin jatkaa innovaatiosetelikokeilua. Setelin tavoitteena oli edistää Seinäjoen,
Nurmon ja Ylistaron alueen älykästä teknologiaa valmistavien ja hyödyntävien pk-yritysten
innovaatiotoimintaa ja uuden liiketoiminnan syntymistä. Innovaatioseteliä myönnettiin yrityksille
Seinäjoen seudulla vuosina 2007 ja 2008.
Kohderyhmä
Innovaatioseteli oli tarkoitettu pk-yrityksille innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen
hankintaan.
Käyttötarkoitus
Setelin uskottiin soveltuvan erityisen hyvin erilaiseen tuotekehitykseen, tuotteistukseen,
markkina-analyyseihin, liiketoimintamallien selvityksiin, tuotteen suojaukseen ja erilaisiin
teknologiaselvityksiin liittyviin palveluihin.
Minimi ja maksimi
Valtakunnallisessa pilottikokeilussa maksimi oli 4 000 euroa. Tukisetelin tarkkaa summaa ei
haluttu lyödä lukkoon kokeilun alussa, koska tavoitteena oli kokemuksen kautta löytää seteleille
pk-yritysten toiminnan kannalta järkevä koko. Pilottikokeilun alussa maksimituen määrä oli 2 000
euroa, mutta tuen maksimimäärä päätettiin nostaa saadun palautteen ja ensimmäisten
kokemusten perusteella 4000 euroon. Seinäjoen seudun jatkovaiheessa seteli oli arvoltaan 1 000
euroa ja se oli mahdollista saada yli 1 500 euron toteutuksiin.
Tukiprosentit
Valtakunnallisessa pilottikokeilussa pk-yritys saattoi saada maksimissaan 66 prosenttia
kustannuksista kuitattua, kuitenkin maksimissaan 4 000 euroa. Sama prosenttiosuus säilyi myös
Seinäjoen alueen setelissä.
Toimija
Seinäjoen Teknologiakeskus Oy
Rahoittaja
Kuntarahoitus, jonka rahoitti silloinen Seinäjoen seudun elinkeinokeskus (SEEK).
Miksi päättynyt
Jatkovaihekin oli kokeilu, jonka ei ollut tarkoituskaan muuttua pysyväksi käytännöksi, koska
rahoitusta ei voitu taata pitkäksi aikaa.
Minkä tarpeen täyttää
Setelijärjestelmällä pyrittiin alentamaan kynnystä ulkopuolisen asiantuntijapalvelun käyttöön pkyrityksissä.
25
http://www.mdi.fi/images/Uitto_Ranta_Piloteista_pysyviksi_toimintamalleiksi__raportti.pdf
Innovaatiosetelit
27 of 66
Kilpailutus
Palveluntarjoajia ei rajattu millään tavalla, vaan yritykset saattoivat hyödyntää vapailla
markkinoilla olevien toimijoiden tarjontaa.
Hakeminen
Yritysten piti täyttää yhden sivun a4-kokoinen lomake, jossa oli kuvaus palveluntarpeesta. Lisäksi
tarjoukset piti pyytää kolmelta palveluntarjoajalta. Yritys saattoi kuitenkin lähestyä suoraan
yksittäistä toimijaa, jos palveluntarve oli niin erityinen, ettei mahdollisia palveluntarjoajia ollut
useita.
Muuta
Yritykset ottivat setelin hyvin vastaan sekä valtakunnallisessa että Seinäjoen jatkokokeilussa.
Valtakunnallisella tasolla toteutetun kokeilun tulokset vaihtelivat suuresti alueesta toiseen.
Yhtenä vaikuttavana tekijänä oli kuka setelien jaosta vastasi. Oli alueita, joilla kaikki setelit
menivät nopeasti ja kysyntä ylitti tarjonnan selvästi, mutta myös seutuja, joilla menekkiä ei ollut
niin paljon. Selittävänä tekijänä oli haastateltavien mukaan yritysten toiminnan ja tarpeiden
tunteminen seko kokemus toimia yritysrajapinnassa.
Selvityksessä kontaktoidut yhteyshenkilöt: Marja Vainionpää ja Jouni Pekkala, Into Seinäjoki Oy,
Anssi Uitto, MDI Oy
3.13 Saras Sauter innovaatioseteli26
Kuvaus
Baden-Württembergin on sanottu olleen ensimmäinen osavaltio, joka on
myöntänyt innovaatioseteleitä pk-yrityksille Saksassa. Kyseessä oli vuosina 2008 -2012
toteutettu pilottiprojekti. Tämän jälkeen seteleitä on jaettu ohjelmaperusteisesti.
Kohderyhmä
Pilotissa setelit oli tarkoitettu nimenomaan mikro- ja pienyrityksille, joilla on pääkonttori BadenWürttembergissä, vähemmän kuin 50 työntekijää sekä alle 10 miljoonan euron liikevaihto.
Vuodesta 2009 eteenpäin setelijärjestelmään ovat olleet oikeutettuja myös alle 100 hengen
keskisuuret yritykset, joiden liikevaihto ei yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Koska ohjelman on
koettu olevan menestyksekäs Baden-Württembergin alueella, vuonna 2012 lanseerattiin uusi
setelijärjestelmä erityisesti korkeanteknologian yrityksille (seteli B high tech), joka on tarkoitettu
aloittaville ja alle kolme vuotta toiminnassa olleille pienyrityksille, joiden pääkonttori on BadenWürttembergissä. Tämän lisäksi vielä vuonna 2013 yritysten käyttöön tuotiin luovan alan
toimijoille suunnattu seteli. Kaikkiaan Baden-Württembergin alueella on täten tällä erää käytössä
neljä erilaista seteliä.
Käyttötarkoitus
Seteleitä myönnettiin ensisijaisesti uusien tuotteiden, palvelujen sekä tuotantoprosessien
suunnitteluun, kehittämiseen sekä toimeenpanoon tai olemassa olevien tuotteiden, palvelujen tai
tuotantoprosessien huomattavaan laadulliseen parantamiseen. Tarjolla on ollut kahdenlaisia
seteleitä (A ja B). Yritys voi saada vain yhden setelin per vuosi, mutta a ja b setelit on
26
https://mfw.baden-wuerttemberg.de/de/mensch-wirtschaft/mittelstand-und-handwerk/innovationsgutscheine/
Innovaatiosetelit
28 of 66
mahdollista yhdistää.
Minimi ja maksimi
Setelin A arvo on enintään 2 500 euroa ja sillä on voitu kattaa tieteellisiä palveluita, joiden
avulla voidaan valmistella innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai prosessien kehittämistä.
Esimerkkinä hyödynnettävästä palvelusta mainitaan teknologia ja markkinointitutkimus,
toteutettavuusselvitykset, materiaalien tutkimus sekä suunnitteluun ja tuotantoteknologiaan
liittyvät selvitykset.
A seteliä on käytetty muun muassa toteutettavuusselvityksiin (31%), markkinatutkimuksiin
(22%), teknologian tutkimukseen (20%), materiaalien tutkimukseen (15%), muotoiluselvityksiin
(7%) sekä patenttitutkimukseen (5%).
Seteli B on ollut arvokkaampi, enintään 5 000 euroa. Sitä on voinut hyödyntää toimenpanoon
suuntautuneisiin tutkimus- ja teknologiapalveluihin. Seteli B on tarkoitettu erityisesti
innovatiivisten tuotteiden sekä palvelujen tuomiseen markkinoille ja tuotantomenetelmien
viimeistelemiseen (saattamiseen valmiiksi markkinoille astumista varten). Esimerkkinä on
mainittu esimerkiksi muotoilun suunnittelu, palvelusuunnittelu, prototyyppien laatiminen,
tuotteiden testaaminen laadun sekä ympäristömääräysten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.
B seteliä on käytetty muun muassa rakennuspalveluihin (33%), prototyyppien laatimiseen
(31%), tuotetestaukseen (28%) sekä muotoiluun (8%).
Setelin B hightech version arvo on enintään 20 000 euroa ja sen voi hyödyntää toimenpanoon
suuntautuneisiin tutkimus- ja teknologiapalveluihin sekä materiaalikustannuksiin prototyyppien
rakentamisen osalta. Setelillä tuetaan erityisesti innovaatiohankkeita, jotka keskittyvät kestävään
liikkuvuuteen, ympäristöteknologiaan, biotieteisiin sekä tieto- ja viestintäteknologiaan.
A ja B setelit on mahdollista yhdistää, jolloin niiden arvo voi olla enintään 7 500 euroa. Myös A ja
B hightech seteli voidaan yhdistää.
Tukiprosentit
Setelin A kohdalla enintään 80 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Seteleiden B sekä B
hightech kohdalla on puolestaan korvattu enintään 50 prosenttia kustannuksista.
Toimija
Baden-Württembergin osavaltion valtionvarainministeriö27
Rahoittaja
Baden-Württembergin osavaltion valtionvarainministeriö
Miksi päättynyt
Pilottiprojekti päättyi, mutta koska tulokset olivat niin hyviä, niiden pohjalta setelikokeilu
muutettiin ohjelmaksi, joka jatkuu yhä.
Minkä tarpeen täyttää
27
http://mfw.baden-wuerttemberg.de/de/startseite/
Innovaatiosetelit
29 of 66
Pilottiprojektin tulokset olivat onnistuneita. Vuosina 2008 -2012 jätettiin 2 400 hakemusta, joista
1 800 hyväksyttiin, näin ollen läpimenoprosentti oli noin 85. Seitsemälläkymmenellä prosentilla
hakijoista ei ollut aiempaa kokemusta yhteistyöstä t&k-toimijan kanssa. Lisäksi vuonna 2012
myönnettiin 29 B hightech seteliä.
Innovaatiosetelillä rahoitetuista hankkeista 49 prosenttia koski tuotteiden monimuotoistamista,
31 prosenttia tuotteiden optimointia sekä kahdeksan prosenttia täysin uusia tuotteita. Lisäksi yli
puolet hankkeiden tuloksista tuotiin markkinoille alle vuoden kuluttua. Vajaa kolmannes
yrityksistä on jatkanut yhteistyötä t&k-toimijan kanssa vuoden sisällä.
Seteleiden hyödyntäjät ovat olleet pääsääntöisesti pieniä yrityksiä: vain 5 % yli 50 hengen
yrityksiä; 17 % 20-49 hengen yrityksiä; 17 % 10-20 hengen yrityksiä, 16 % 5-9 hengen
yrityksiä sekä lähes puolet (46 %) alle neljän hengen yrityksiä.
Palveluntarjoajista yli puolet (55 %) on ollut yksityisen sektorin yrityksiä sekä vajaa viidennes
(20 %) yliopistoja. Muita ovat olleet esimerkiksi Fraunhofer (tutkimuslaitos 6 %). Vaikka
palveluja on ollut mahdollista hankkia mistä tahansa, suurin osa (78 %) on peräisin BadenWürttembergin osavaltiossa toimivilta organisaatioilta, 19 prosenttia Saksan muilta osavaltioilta
ja vain kolme prosenttia ulkomailta.
Kilpailutus
Saksan malli on muista hieman erilainen siinä mielessä, että palveluntarjoajien ei tarvitse olla
samasta osavaltiosta eikä edes Saksasta. Sekä kansallisten että ulkomaisten
palveluntarjoajien hyödyntäminen on ollut yhtä lailla sallittua. Alueen yritysten kohdalla ei
kuitenkaan ole ollut suurta kiinnostusta hyödyntää ulkomailla olevia palveluntarjoajia, ja niiden
kysyntä on pysynyt tähän saakka varsin alhaisella tasolla.
Hakeminen
Seteleitä on voinut lunastaa julkisen tai yksityisen sektorin palvelun hyödyntämisestä syntyneitä
kustannuksia vastaan. Setelin hakeminen tapahtuu verkossa. Jätetyn hakemuksen käsittely on
kestänyt keskimäärin neljä viikkoa. Hakemusten käsittelystä vastaa innovaatiokomitea, joka
koostuu seitsemästä jäsenestä: kaksi tutkijaa, kaksi innovaatiokonsulttia, kaksi yrittäjää sekä
ministeriön edustaja.
Seteli on lunastettavissa hankkeen päätyttyä.
Muuta
Setelijärjestelmää on tutkittu ja sen hyötyjä arvioitu innovaatiotoiminnan tukemisen
näkökulmasta. Arvioinnin perusteella järjestelmä on onnistunut tavoittamaan kohderyhmänsä eli
se tukee mikro- ja pienyritysten uusien tuotteiden ja palvelujen suunnittelua ja kehittämistä tai
niiden laadun parantamista. Peräti 70 prosenttia tukea hakeneista yrityksistä ei ole ollut aiemmin
yhteistyötä ulkopuolisten t&k- organisaatioiden kanssa.
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Sarah Imsel, Martina Hertenberg
Innovaatiosetelit
30 of 66
3.14 VINNOVAn innovaatioseteli28
Kuvaus
Ruotsissa on tarjolla innovaatioseteleitä uusien tuotteiden tai palvelujen
potentiaalin testaamiseen. VINNOVAn motivaattorina toimivat aiemmat kokemukset kuten oma
ICT-puoleen keskittynyt setelikokeilu sekä esimerkit muualta Euroopasta. Palvelu hankitaan
tutkimuslaitokselta, yliopistolta tai yksityiseltä konsultilta. Toiminta alkoi pilottikokeiluna vuosina
2013 ja 2014 keskittyen tuolloin erityisesti IP-asioihin ja jatkuu edelleen laajemmin
innovaatioseteleiden käsitteen alla. Järjestelmää testattiin jo vuosina 2011 -2012, jolloin
työnjako ja vastuut VINNOVAn, neuvonantajaorganisaatioiden sekä yritysten välillä laadittiin.
Tavoitteena oli pitää byrokratian taso niin alhaalla kuin mahdollista. Tässä on myös onnistuttua ja
kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä setelien käsittelyyn ja myöntämiseen liittyvään prosessiin. Vielä
tätä aiemmin oli toteutettu ICT puoleen keskittynyt kokeilu, jonka tulokset olivat erittäin hyvät.
Kohderyhmä
Seteli on tarkoitettu erityisesti tarkoitettu yrityksille, joiden t&k-panostukset ovat alhaiset ja
jotka tarvitsevat uutta tietoa tai uusia teknologioita kehittääkseen innovatiivisia palveluja,
tuotteita tai prosesseja.
Käyttötarkoitus
Setelin avulla yritys voi hankkia ulkopuolista apua (ns. valmentajan) sellaisen liikeidean
testaamiseen ja kehittämiseen, jota yritys ei omin voimavaroin voi viedä eteenpäin. Seteliä
voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluinnovaatioiden kehittämiseen sekä tuotteiden, prosessien
ja uuden teknologian muotoiluun ja liiketoimintamalleihin.
Minimi ja maksimi
100 000 Ruotsin kruunua
Tukiprosentit
Erillistä tukiprosenttia ei ole. Kaikki kriteerit täyttävät kustannukset voidaan hyväksyä 100 000
kruunuun saakka.
Toimija
Setelijärjestelmän toimeenpanosta vastaavat seuraavat kolme yritystä, jotka toimivat samalla
yrityksiin nähden neuvonantajan roolissa:
•Almi Företagspartner AB
•IUC Sverige AB
•Coompanion Kooperativ Utveckling
Näillä yrityksillä on asiantuntijoita eri puolilla maata ja heidän osaamisensa kattaa kaikki sektorit.
Rahoittaja
VINNOVA, Tekesiä vastaava rahoittajaorganisaatio Ruotsissa29
28
http://www.vinnova.se/sv/For-Foretag/Nationell-finansiering/innovationscheckar/FAQ/
29
http://www.vinnova.se/en/About-VINNOVA/
Innovaatiosetelit
31 of 66
Miksi päättynyt
Yhä käynnissä. VINNOVA rahoittaa setelijärjestelmää ainakin vuosina 2015 -2017.
Minkä tarpeen täyttää
Setelijärjestelmän uskotaan parantavan Ruotsin innovaatioympäristöä. Järjestelmä on myös
linjassa kansallisen innovaatiostrategian kanssa, jossa viitataan ruotsalaisten yritysten
kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti.
Kilpailutus
Yritykset voivat vapaasti valita minkä tahansa palveluntarjoajan Ruotsista eli tarjoajia ei ole
rajattu rahoittajan toimesta.
Hakeminen
Setelistä kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä neuvonantajaorganisaatioihin (Almi, IDC
Sweden AB tai Coompanion – Kooperativ Utveckling Sverige), jotka vastaavat ehdotettujen
innovaatiohankkeiden arvioinnista. Hakemuksia käsitellään siinä järjestyksessä, kun niitä tulee.
Muuta
Setelien ansiosta yritysten kehityshankkeet käynnistyvät nopeammin ja useat niistä jatkuvat
myös setelin käytön jälkeen. Yritysten omat panostukset ovat ylittäneet setelien arvon arviolta
nelinkertaisesti. Yritys voi hyödyntää seteliä myös IP -strategian kehittämiseen, mikä on
haasteellisempaa kuin perinteisempi t&k –toiminta, koska immateriaalioikeudet ovat aiheena
vieraampi niin yrityksille kuin neuvonantajaorganisaatioiden edustajille.
Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Lena Nyberg, VINNOVA
4.
INNOVAATIOSETELIKOKEILUJEN VERTAILU
Esiselvityksessä on hankittu tietoa lukuisista innovaatiosetelijärjestelmistä, joita on ollut ja on
yhä käytössä eri puolilla Eurooppaa. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty näiden
järjestelmien keskeiset piirteet.
Taulukko 1. Setelijärjestelmien yleispiirteet
Kohderyhmä
Käyttötarkoitus
Minimi –maksimi
Pääsääntöisesti pk-yritykset
Neuvonta, koulutus, tuotekehitys, tiedon, teknologian ja osaamisen
siirto
Alarajaa ei yleensä ole, mutta maksimituen määrä vaihtelee
suuresti 1 500 eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin
Tukiprosentit
Toimija
Setelijärjestelmästä riippuen 50 -100 %
Setelijärjestelmästä riippuen esimerkiksi alueellinen kehitysyhtiö tai
yksityinen yritys, joka vastaa setelien myöntämisestä ja hallinnosta,
poikkeuksena Baden-Württemberg, jossa osavaltion ministeriö
allokoi setelit yrityksille
Rahoittaja
Miksi päättynyt?
Joko komissio (esim. rakennerahastot) tai valtio/alue
Jos kyseessä ei ole ollut hankemuotoinen toiminta, setelijärjestelmä
on useimmiten yhä käytössä, poikkeuksena kansallisella tasolla
Hollanti, jossa setelin ei koettu vastaavan sille asetettuihin
Innovaatiosetelit
32 of 66
tavoitteisiin
Mihin tarpeeseen
vastaa?
Vaihtelee maittain, tarpeina esimerkiksi kannustaa yrityksiä
yhteistyöhön tietoa tuottavien organisaatioiden kanssa, uusien
yhteyksien ja verkostojen synnyttäminen, alentaa kynnystä
asiantuntijapalvelujen ostoon, toimia lisäresurssina pk-yrityksille tai
lisätä markkinaehtoisuutta yrityspalveluissa, nopeuttaa tkitoimintaa, ratkaista yritystoimintaan liittyviä todellisia haasteita,
mahdollistaa nopeat pilotit ja kokeilut, mahdollistaa osaamisen,
tiedon ja teknologian siirto, yritystoiminnan sparraaminen sekä
erilaisten tutkimusten, selvitysten ja analyysien toteutus
Kilpailutus
Vaihtelee maittain, kuitenkin vain Englannissa ja Ruotsissa yritykset
voivat valita kehittämiskumppanikseen minkä tahansa maassa
toimivan palveluntuottajan, Italiassa ja Saksassa palveluntarjoaja
voi olla myös ulkomailta. Muissa malleissa tarjoajat esivalittu
rekisteriin.
Hakeminen
Kaikissa käynnissä olevissa setelijärjestelmissä hakeminen tapahtuu
nykyään sähköisesti. Itävallassa oli alun perin käytössä
paperiversio, mutta siitä on luovuttu vuosia sitten.
Hyödyt
Toimijoiden verkottaminen, aiemmin julkista tukea
hyödyntämättömien tahojen tavoittaminen, hanketoiminnan
nopeuttaminen, investointien lisääntyminen
Kohderyhmä
Järjestelmiä yhdistää, että useimmiten niiden kohderyhmänä ovat olleet pk-yritykset (Belgia,
Englanti, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Saksa ja Suomi). Vain Englannissa, Espanjassa sekä
Kaakkois-Suomen palvelusetelikokeilussa vuodelta 2008 mainitaan myös mikroyritykset.
Espanjassa kohderyhmän muodostavat erityisesti alle viiden hengen yritykset sekä
maaseutumaisilla alueilla, alle 10 000 tuhannen asukkaan kunnissa toimivat firmat. Toisaalta
yhdessäkään maassa kriteerit eivät eksplisiittisesti sulje yhden hengen yrityksiä tuen
ulkopuolelle. Irlannin järjestelmä oli aiemmin suunnattu vain pienille yrityksille, mutta tällä
hetkellä käynnissä on kokeilu, jossa myös keskisuuret yritykset täyttävät hakukriteerit.
VINNOVAn seteli on ainoa, jonka valintakriteereissä yrityksen koolla ei näyttäisi olevan
merkitystä.
Käyttötarkoitus
Setelin
käyttökohteena
useimmissa
setelijärjestelmissä
on
tutkimus-,
kehitysja
innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen hankinta kuten esimerkiksi tiedon hankkiminen
tuotekehitykseen, osaamisen ja teknologian siirto tai pilotointi, erilaiset koulutus- ja
neuvontapalvelut tai uusien ideoiden ja liiketoimintamallien kehittäminen. Komission State Aid
sääntöjen mukaisesti varsinaiset myynti- ja markkinointitoimet on rajattu tuen ulkopuolelle.
Tästä huolimatta Englannin setelin yhteydessä mainitaan myös markkinointi. Seinäjoen seudun
setelillä saattoi puolestaan hankkia markkina-analyysejä.
Suurin osa setelijärjestelmistä ei tee eroa sektorin tai toimialan suhteen. Useimmiten pääpaino
on horisontaalisissa teemoissa kuten innovaatiotoiminta tai digitaalisuus. Italian setelissä
varsinaisena kohderyhmänä olivat ikäihmisille palveluja ja ratkaisuja tuottavat pk-yritykset. KISPIMS hankkeessa puolestaan pyrittiin tukemaan erityisesti ympäristö- ja uusiutuvan alan pkyrityksiä. Belgian setelijärjestelmässä maatalous sekä aseteollisuus on suljettu tuen ulkopuolelle.
Kaikkiaan seteliä on käytetty eri Euroopan maissa seuraaviin tarkoituksiin:
 Belgia: Koulutus, neuvonta, teknologian hyödyntäminen, innovaationeuvonta,
kansainvälistymisneuvonta, strateginen neuvonta muutostilanteissa, valmennus;
Innovaatiosetelit












33 of 66
Englanti: yritystoimintaan liittyvän todellisen haasteen ratkaiseminen;
Espanja: vanhuspalveluita tuottavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen;
EU (KIS-PIMS-hanke): Yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen esimerkiksi
riskianalyyseihin (palveluinnovaatiohankkeet), liiketoimintasuunnitelmien vahvistamiseen
sekä yhteyksien solmimiseen jatkorahoituksen ja kehittämiskumppanien hankkimiseksi;
Hollanti (kansallinen taso): Kontaktien solmiminen pk-yritysten ja tutkimuslaitosten
välillä, esimerkkinä käyttökohteesta sovellusorientoituneet tutkimuskyselyt;
Hollanti (Limburg): tiedon, osaamisen ja teknologian siirto;
Irlanti: uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien ja liiketoimintamallien kehittäminen,
uusiin palvelumalleihin ja asiakasliittymiin sekä räätälöityihin innovaatiojohtamisen
valmennuksiin;
Italia: Liiketoiminnan ja palvelutuotannon digitalisointi;
Itävalta: Tutkimukset, toteutettavuusselvitykset, teknologian siirron konseptit tai
innovaatiohankkeet;
Saksa: Uusien tuotteiden, palvelujen sekä tuotantoprosessien suunnittelu, kehittäminen
sekä toimeenpano tai olemassa olevien tuotteiden, palvelujen tai tuotantoprosessien
huomattava laadullinen parantaminen;
Skotlanti: Yhteishankkeet pk-yritysten ja korkeakouluyksiköiden uusien tuotteiden,
palvelujen ja prosessien tuottamiseksi;
Suomi (Seinäjoki): tuotekehitys, tuotteistus, markkina-analyysit, liiketoimintamallien
selvitykset, tuotteen suojaukset ja erilaisiin teknologiaselvityksiin liittyvät palvelut
Ruotsi: Liikeidean testaaminen ja kehittäminen, esimerkiksi palveluinnovaatioiden
kehittäminen sekä tuotteiden, prosessien ja uuden teknologian muotoilu ja
liiketoimintamallien kehittäminen
Minimi ja maksimi
Setelin alaraja on tässä esiselvityksessä kartoitetuissa setelijärjestelmissä harvoin määritelty.
Näin on menetelty vain Skotlannin (1 000 puntaa) setelissä. Ylärajan suhteen hajontaa esiintyi
enemmän. Useissa järjestelmissä tukea myönnetään enintään 10 000 euroa. Seinäjoen seudun
oma seteli oli varsin pieni, tuen osuus (66 %) yhdistettynä yrityksen omaan osuuteen (33 %)
kattoi maksimissaan 1 500 euroa. Irlannissa, Italiassa ja Saksassa on ollut tarjolla sekä
pienempiä että suurempia seteleitä. Italian neljästä eri setelistä pienin oli Seinäjoen tavoin
arvoltaan 1 500 euroa. Saksan Baden-Württembergissä korkean teknologian yritysten on
mahdollista saada käyttöönsä 20 000 euron arvoinen seteli. Belgiassa yhden yrityksen saama
tuki vuositasolla on saattanut nousta jopa 40 000 euroon, kun useamman eri setelin
yhdistelmänä.
Tämän
yli
nousi
vielä
KIS-PIMS
hankkeessa
Tekesin
myöntämä
palveluinnovaatioseteli, jonka arvo oli ylimmillään 50 000 euroa.
Tukiprosentit
Se, onko tuki yrityksille kokonaan ilmaista vai edellyttääkö tuen saaminen omavastuuosuutta,
jakaa setelijärjestelmät useampaan leiriin. Vain Englannissa ja Ruotsissa setelien tukiprosentti on
täydet 100. Irlannin ja Itävallan pienemmän setelin, joiden arvo on enintään 5 000 euroa, saa
ilman omavastuuosuutta. Irlannissa Fast track setelin arvo on ylimmillään 10 000 euroa, josta
tuki kattaa puolet. Itävallassa setelin arvo voi noista 12 500, josta tuen osuus on enintään 75 %
eli 10 000 euroa. Hollannissa tukiprosentti määräytyy sen mukaan, onko palveluntarjoaja
julkinen tai yksityinen tutkimuslaitos. Ensin mainitun yhteydessä tukiprosentti on 100,
jälkimmäisen kohdalla tuki kattaa 70 prosenttia kustannuksista. Saksassa on Suomen ja Italian
tavoin omavastuuosuus pienimmästä setelistä alkaen. A setelin arvo on enintään 2 500 euroa,
josta voidaan kattaa 80 %. Muissa (B seteli sekä B high tech) kustannuksista on korvattu puolet.
Toimija ja rahoittaja
Innovaatiosetelit
34 of 66
Setelitoiminnan hallinnoinnista on useimmiten vastannut eri organisaatio kuin toiminnan
rahoittanut taho. Saksa muodostaa poikkeuksen, Baden-Württembergissä yksi ja sama
organisaatio (ministeriö) myöntää rahoituksen ja käsittelee hakemukset. Saksassakaan setelien
myöntäminen ei ole yksin ministeriön vastuulla, vaan käsittelystä huolehtii seitsenhenkinen
innovaatiokomitea, jossa on kaksi tutkijaa, kaksi innovaatiokonsulttia, kaksi yrittäjää sekä
ministeriön edustaja. Huomattavasti yleisempää siis on, että rahoittaja toimii taustalla ja toinen
organisaatio vastaa setelijärjestelmän hallinnoinnista.
Miksi päättynyt?
Monet järjestelmistä ovat tälläkin hetkellä käytössä, muun muassa Belgiassa, Englannissa,
Espanjassa, Irlannissa, Saksassa, Skotlannissa ja Ruotsissa. Hollannin järjestelmä lakkautettiin
kansallisella tasolla, koska sen ei koettu palvelevan tarkoitustaan. Sen sijaan Limburgin alueella
seteleitä jaetaan yhä. Muut päättyneistä on toteutettu osana projektitoimintaa, joka on loppunut
hankkeen mukana.
Mihin tarpeeseen vastaa?
Eri maissa setelijärjestelmän on nähty täyttävän monia eri tarpeita. Esimerkiksi Belgiassa
kokemusten perusteella setelin ajatellaan kehittävän markkinoita. Haastateltavan mukaan
markkinaehtoinen lähestymistapa kannustaa palveluntuottajia kehittämään omia palveluitaan.
Kaakkois-Suomen kokeilussa seteleillä olisi haluttu tarjoa toimintamalli, jonka myötä yrityksillä
olisi ollut nykyistä suurempi vapaus palveluntarjoajan valintaan. Seteliä on myös käytetty
kannustamaan sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole aiemmin hyödyntäneet ulkopuolista osaamista,
yhteistyön aloittamiseen. Hollannissa setelillä on vastattu yrityksissä havaittuihin (aika, resurssit,
fokus, osaaminen) puutteisiin.
Kilpailutus
Palveluntarjoajien kilpailutuksessa havaittiin maa- tai järjestelmäkohtaisia eroja. Vähemmistössä
olivat maat, joissa yritys voi valita palveluntarjoajan täysin vapaasti joko kotimaisilta tai
maailmanmarkkinoilta. Saksan Baden-Württembergissä tarjontaa ei ole rajattu osavaltion
tai edes maan mukaan. Tästä huolimatta vain pieni osa (3 %) palveluntarjoajista on ollut
ulkomaisia. Luontevinta yrityksille lienee toimia samaa kieltä ja samalla alueella toimivien
organisaatioiden edustajien kanssa. Italian mallissa ulkomailla toimivien yritysten palvelujen
hyödyntämiseen on kannustettu myöntämällä tästä lisäpisteitä hakemuksiin. Englannissa ja
Ruotsissa yritykset voivat valita kehittämiskumppanikseen minkä tahansa maassa toimivan
palveluntuottajan.
Seinäjoen
mallissa
yritysten
piti
pyytää
tarjoukset
kolmelta
palveluntarjoajalta.
Muissa järjestelmissä palveluntarjoajien suhteen on toteutettu esivalinta hallinnoivan tahon
toimesta. Belgiassa rekisterissä on useampi tuhat palveluntarjoajaa, jotka kelpoisuus tarkistetaan
viiden vuoden välein. Irlannissa ja Skotlannissa hallinnoivan tahon verkkosivulla on
palveluntarjoajat sisältävä rekisteri. Skotlannissa valittava yhteistyötaho voi olla vain
skotlantilainen yliopisto tai korkeakoulu. Myös Itävallassa valinnan on kohdistuttava tietoa
tuottavaan organisaatioon. Sekä Skotlannissa että Itävallassa setelin tavoitteena on tuoda
yrityksiä yhteen alueen korkeakoulujen kanssa.
Hakeminen
Osassa pidempään käytössä olleista setelijärjestelmistä kuten Itävallassa sekä Saksan BadenWürttembergin osavaltiossa hakeminen tapahtui alun perin paperilla, mutta nykyään kaikissa
järjestelmissä on siirrytty sähköiseen hakemiseen. Tämä on nopeuttanut prosessia ja
lisännyt sen käyttäjäystävällisyyttä. Itse prosessissa on myös eroja eri maiden välillä.
Innovaatiosetelit
35 of 66
Useimmissa maissa seteleitä on mahdollista hakea milloin tahansa, mutta esimerkiksi
Englannissa, Irlannissa ja Skotlannissa hakemuksia otetaan vastaan vain erillisten hakujen
aikana.
Hakemisen yhteydessä on tärkeää, että sekä yritys että välittäjäorganisaatio ymmärtävät
todellisen tarpeen ja osaavat ohjata tuen hakijan sopivan palveluntarjoajan luokse. Esimerkiksi
Itävallassa FFG:n hakemuksia arvioiva asiantuntija voi olla vielä erikseen yhteydessä yritykseen,
jotta ymmärtää, mikä tuen tuoma lisäarvo yritykselle on. Hollannin mallissa setelijärjestelmää
hallinnoiva taho (LIOF) vierailee usein yrityksissä. Tämä auttaa yrityksiä artikuloimaan ja
tunnistamaan kehittämistarpeita ja puolestaan helpottaa LIOF:n roolia osaamisen kysynnän ja
tarjonnan välittäjänä.
Mitä seteleillä on saatu aikaiseksi
Pääsääntöisesti kokemukset yrityssetelijärjestelmistä eri puolilta Eurooppaa ovat myönteisiä ja
se, että suurin osa on usean vuoden toiminnan jälkeen yhä käytössä, kertoo niiden
toimivuudesta. Järjestelmiin olennaisesti liittyvä byrokratia on pitänyt kustannukset alhaisina,
esimerkiksi Belgiassa kahdeksan hengen tiimi pyörittää vuositasolla 75 000 hakemusta. Tukea
hyödyntää 30 000 yritystä, joka vastaa kolmannesta kaikista Flandersissa olevista yrityksistä.
Muut tulokset kuvataan alla erikseen.
Toimijoiden verkottaminen
Useissa eri maissa kohderyhmänä ovat etenkin sellaiset yritykset, joilla ei ole ennestään ollut
yhteistyötä yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa. Tällaisia järjestelmiä on esimerkiksi
Englannissa (ja Skotlannissa), Irlannissa, Itävallassa ja Ruotsissa. Ylipäänsä toimijoiden
tuominen yhteen on yksi seteleiden vahvuus. Saksassa jopa 70 prosenttia tukea
hakeneista yrityksistä ei ole ollut aiemmin yhteistyötä ulkopuolisten t&k- organisaatioiden
kanssa. Englannissa 46 % yrityksistä, joille seteli myönnettiin, ei ollut aiemmin työskennellyt
yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa. Myös Irlannissa setelien on todettu tuovan yritysten
asiantuntijat, korkeakoulujen opettajat ja tutkijat on tuotu saman pöydän ääreen. Kolmessa eri
maassa (Itävalta, Suomi, Ranska) toteutetun KIS-PIMS -hankkeen myötä havaittiin, että
setelit alensivat kynnystä solmia yhteistyösuhteita (esimerkiksi yrityksen ulkopuolisten tiedon
tuottajien) uusien kumppaneiden kanssa.
Kehittämistoiminnan jatkuminen
Seteleillä on selvästi lisäarvoa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sparraajana ja
aktivoijana. Irlannissa yritykset ovat jatkaneet panostuksia kehittämistoimintaan omin
investoinnein. Lisäksi lähes kaikki (94 %) seteliä hyödyntäneistä yrityksistä ilmoittivat olevansa
halukkaita osallistumaan setelijärjestelmän mahdollistamiin hankkeisiin jatkossakin. Saksassa
vajaa kolmannes yrityksistä on jatkanut yhteistyötä t&k-toimijan kanssa vuoden sisällä.
Samoin Skotlannissa ja Ruotsissa yhteistyön on todettu toimivan ja johtavan usein uusiin
hankkeisiin myös setelillä rahoitetun projektin jälkeen. Belgiassa on puolestaan havaittu, että
käytännössä yritykset käyttävät seteliä kokeiltuaan palvelujentuottajien muitakin kuin
tukikelpoisia palveluita oman toimintansa kehittämiseen.
Tuen merkitys uusien tuotteiden
hyödyntämättömille yrityksille
ja
palvelujen
kehittämiseen
aiemmin
erilaisia
tukia
Kuten aiemmin tässä luvussa on todettu, setelitukea on hyödynnetty moniin eri tarkoituksiin
maasta riippuen. Yhteistä on, että setelien on havaittu auttavan yrityksiä tki-toiminnassa hyvin
tuloksin. Esimerkiksi Irlannissa 24 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on laajentanut
tuotevalikoimaansa ja 23 % on parantanut olemassa olevien tuotteidensa laatua. Englannissa
peräti 39 % yrityksistä ei olisi kyennyt kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita ja prosesseja
Innovaatiosetelit
36 of 66
ilman setelillä hankittua tukea. Olennaista on, että seteleiden käyttäjiksi on valikoitunut
muitakin kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevia yrityksiä. Samalla on allokoitu tukea
toimintaan, joka muuten olisi jäänyt toteuttamatta. Hollannissa näin on ollut kahdeksan setelin
kohdalla kymmenestä.
Hanketoiminnan nopeuttaminen
Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen tukemisen lisäksi setelien etuna on niiden nopeus.
Setelit ovat auttaneet nopeuttamaan tuotekehitystä ja siten helpottaneet kehittämistä ja
uusien ratkaisujen tuomista markkinoille esimerkiksi Englannissa, Hollannissa, KIS-PIMS –
hankkeessa ja Ruotsissa. Saksassa yli puolet hankkeiden tuloksista tuotiin markkinoille alle
vuoden
kuluttua.
Rambollin
muutama
vuosi
sitten
Ruotsissa
toteuttamassa
innovaatioseteliarvioinnissa30 todettiin, että setelin rahallisen arvon vaikutus ei ole niin
suuri. Huomattavasti enemmän merkitystä on sillä, että yritykset tietävät, miten ne aikovat
käyttää myönnetyn tuen. Lisäksi setelin eduksi laskettiin kysyntälähtöisyys. Yritykset
saattoivat ostaa palvelun omien erityistarpeidensa mukaisesti, jolloin tuki oli suunnattu juuri
siihen kehitysvaiheeseen, jossa yritys oli.
Investointien lisääntyminen
Setelien etuna voidaan mainita myös lisääntyneet investoinnit tki-toimintaan, Ruotsissa yritysten
omat panostukset ovat ylittäneet setelien arvon arviolta nelinkertaisesti. Vaikutuksia on
ollut myös yritysten liikevaihtoon. Esimerkiksi Irlannissa setelijärjestelmän kautta sijoitettu
euro lisäsi yrityksen liikevaihtoa seitsemällä eurolla. Lisääntyneet panostukset linkittyvät
aiemmin mainittuun kehittämistoiminnan jatkumiseen joko omalla tai julkisen sektorin
rahoituksella.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi OECD on tunnistanut useita syitä innovaatiosetelijärjestelmien
käynnistämiseen. Nämä liittyvät etenkin pieniä ja pk-yrityksiä kohtaaviin haasteisiin kuten
julkisen sektorin tuottaman tiedon hyödyntämiseen sekä yritysten ulkopuolisen erityisosaamisen
hankkimiseen. OECD:n (2010) mukaan setelit ovat hyödyllinen työkalu sellaisten
toimijoiden välisten suhteiden rakentamiseen, jotka välittävät palveluja sekä osaamista
niitä hyödyntäville tahoille. Lisäksi setelit mahdollistavat innovaatiotoimintaan liittyviin tarpeisiin
vastaamisen. Instrumentin yksinkertaisuudesta johtuen se on mahdollista ottaa käyttöön eri
alueilla ympäri maailman. 31
Olennaista on, että seteli ei ole vain yksittäinen instrumentti, vaan osa laajempaa
kokonaisuutta, jolla pyritään tukemaan ja stimuloimaan pk-yritysten innovatiivisuutta. Tässä
kokonaisuudessa seteli edustaa ensimmäistä askelta, jonka avulla pk-yrityksen käyttöön tuodaan
ulkopuolista osaamista. Useissa maissa setelin myötä yritykset ovat hyödyntäneet jatkossa sekä
muita julkisen sektorin palveluja että yksityisen sektorin tarjontaa. Yhteenvetona todetaan, että
tuki-instrumenttina setelit sopivat innovaatiotoiminnan tukemiseen hyvin varhaisessa vaiheessa
tai sellaisten yritysten hyödynnettäväksi, joilla ei ole juuri aiempaa kokemusta
innovaatiotoiminnasta. Setelit edustavat kohdennettua, markkinaehtoista palvelua, jolla voidaan
vastata yritystoiminnassa esiintyviin haasteisiin.
30
Pilotprogrammet för utvecklingscheckar inom hälsa, vård och omsorg. Slututvärdering
31
OECD (2010) Innovation vouchers, Innovation Policy Handbook.
Innovaatiosetelit
5.
37 of 66
SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET
Osana esiselvitystä toteutettiin Pirkanmaalla toimiville yrityksille suunnattu kysely, jossa
kartoitettiin a) yritysten tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja
hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla, b) yritysten aiemmin hyödyntämiä julkisen
sektorin tarjoamia tukia sekä niihin liittyviä kokemuksia ja c) mahdollisia esteitä erilaisten
tukipalvelujen käytölle. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, kokevatko yritysten edustajat olemassa
olevassa julkisessa palvelutarjonnassa olevan sellaisia aukkoja tai puutteita, jotka hankaloittavat
yritysten liiketoiminnan kehittämistä.
Kyselyyn vastanneista henkilöistä yli puolet (53 %) edusti pieniä yrityksiä (6-50 työntekijää).
Huomattava osa vastauksista saatiin myös 1-5 henkeä työllistäviltä mikroyrityksiltä (29 %).
Keskisuurten yritysten (51-250 työntekijää) edustajia vastaajista 10 % ja loput vastaukset tulivat
suurista yrityksistä (yli 250 työntekijää). Vastanneiden edustamat yrityksen henkilöstömäärän
mukaan on esitetty kuviossa 1.
Mikroyritys (1-5 henkilöä)
28,6 %
Pieni yritys (6-50 henkilöä)
Keskisuuri (51-250 henkilöä)
Suuri yritys (yli 250 henkilöä)
53,1 %
10,2 %
8,2 %
0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %
Kuvio 1 Sähköiseen kyselyyn osallistuneiden yritysten koko (henkilöstömäärän mukaan)
Sähköiseen kyselyyn vastanneiden yritysten toimialakohtainen jako oli puolestaan seuraava:
 Teollisuus 46 %
 Liike-elämän palvelut 15 %
 Muut palvelut 15 %
 Rakentaminen 6 %
 Kauppa 2 %
 Muut 17 % (esimerkiksi ICT, terveys ja ympäristöteknologia, liikuntapalvelut)
Kyselyyn vastanneet edustivat yritysten iän osalta suhteellisen vakiintunutta yritystoimintaa.
Melkein kolme neljästä yrityksistä (74 %) oli perustettu jo yli 10 vuotta sitten. Viidesosalla oli
takana yritystoimintaa kolmesta viiteen vuotta. Hieman yli neljä prosenttia oli ollut toiminnassa
kuudesta yhdeksään vuotta ja kaksi prosenttia oli perustettu kahden viime vuoden sisällä.
Yritykset jakautuivat selvästi sen mukaan, onko niillä toimintaa ulkomailla (52 %) vai ei (48 %).
5.1
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
Enemmistö yrityksistä harjoittaa aktiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Vajaalla 40 prosentilla
vastanneista oli ollut viimeisten viiden vuoden aikana yli neljä t&k-hanketta ja yli 30 prosentilla
yhdestä kolmeen. Toisaalta lähes kolmannes (31 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ollut
toteuttanut yhtään t&k-hanketta viime vuosina siitä huolimatta, että jokaisessa yrityksessä oli
vähintään yksi
henkilö,
joka
työskentelee pääsääntöisesti tutkimus-,
kehitysja
innovaatiotoiminnan parissa.
Innovaatiosetelit
38 of 66
Seuraavassa esitetään selvityksen keskeisiä tuloksia yrityksen tki-palvelujen ja käytön osalta.
Osiossa käydään läpi, mitä yksityisen ja julkisen sektorin palveluita yritykset ovat hyödyntäneet
sekä esitetään yhteenveto yritysten keskeisimmistä tarpeista tki-palvelujen osalta. Tulokset on
selvyyden vuoksi jaoteltu a) yksityisen sektorin palveluihin ja b) julkisen sektorin palveluihin ja
tukiin.
5.2
Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen
Hieman yli puolet eli 56 % yrityksistä oli hyödyntänyt julkisia palveluja tai tukia innovaatioiden ja
teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Yleisimmin käytettyjä tukimuotoja ovat olleet
kyselyn vastausten perusteella Tekesin ja ELY-keskusten lainat ja avustukset. Muita
rahoituslähteitä ovat olleet muun muassa EU, Finnvera, SHOK-rahoitus sekä palveluntarjoajina
esimerkiksi VTT ja yliopistot.
100,0 %
80,0 %
60,0 %
56,0 %
44,0 %
40,0 %
20,0 %
0,0 %
Kyllä
Ei
Kaikki (KA:1.44, Hajonta:0.5) (Vastauksia:50)
Kuvio 2 Julkisten tukien tai palvelujen hyödyntäminen
[Kysymys 2]. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen innovaatioiden ja
teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus yritysten
kehittämisprojekteihin ja pilotointiin sekä ELY-keskusten tarjoama kehittämisavustus. (n=50)]
Alla olevassa kuviossa (Kuvio 3) on tarkasteltu julkisten tukien hyödyntämistä yritysten
kasvutavoitteiden perusteella. Tuloksien perusteella nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat
yritykset ovat tukien ja palvelujen suurkuluttajia, sillä yli 4/5 on hyödyntänyt tukia
innovaatiotoiminnassaan. Vastaavasti suurin osa yrityksistä, joilla ei ole kasvutavoitteita tai
joiden ensisijaisena tavoitteena on vakaan aseman ylläpitäminen, eivät ole hyödyntäneet tukia
yhtä suuressa määrin. Yrityksistä, joilla ei ole kasvutavoitteita, vain 33 % on hyödyntänyt tukia.
Vakaata asemaa tavoittelevista yrityksistä vain 24 % on hyödyntänyt julkisia tukia. Tulokset
osoittavat, että erityisesti nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset hyödyntävät
tukia.
100,0 %
80,0 %
60,0 %
40,0 %
84,2 %
66,7 %
56,0 %
33,3 %
76,5 %
44,0 %
23,5 %
15,8 %
20,0 %
0,0 %
Kyllä
Ei
Kaikki (KA:1.44, Hajonta:0.5) (Vastauksia:50)
Ei kasvutav. (KA:1.67, Hajonta:0.47) (Vastauksia:6)
Nopea kv. kasvu (KA:1.16, Hajonta:0.36) (Vastauksia:19)
Vakaa asema (KA:1.76, Hajonta:0.42) (Vastauksia:17)
Kuvio 3 Julkisten tukien tai palvelujen hyödyntäminen kasvuhakuisuuden perusteella
Innovaatiosetelit
39 of 66
[Kysymys 2]. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen innovaatioiden ja
teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus yritysten
kehittämisprojekteihin ja pilotointiin sekä ELY-keskusten tarjoama kehittämisavustus. (n=50)]
Yrityksiä pyydettiin antamaan kyselyssä palautetta käyttämistään julkisen sektorin palveluista.
Palaute oli enemmän positiivista kuin negatiivista, ja hajontaa oli molempien kategorioiden alla.
Osa vastaajista kritisoi tukien hyödyntämiseen liittyvää raportointia, mutta myönsivät, että
vaatimustaso on kohtuullinen. Tukien etuna mainittiin riskin alentaminen sekä alkuun
pääseminen ja se, että ne ovat vastanneet yrityksen tarpeisiin. Eräs vastaaja mainitsi tuen
olevan t&k-painotteisten alkavien yritysten elinehto.
Miksi yritys ei ole aiemmin hyödyntänyt tukia
Osa yrityksistä vastasi, ettei ole hyödyntänyt tukia aiemmin. Näiltä yrityksiltä kysyttiin, miksi ne
eivät ole hyödyntäneet julkisia palveluita tai tukia innovaatioiden ja teknologian kehittämiseen.
Kaikkien vastaajien osalta suurin syy tukien hakematta jättämiseen on ollut se, että tuen tai
palvelun hyödyntäminen ja tukijärjestelmä on koettu liian vaikeaksi. Toisena merkittävänä syynä
oli ajan ja resurssien puute. Kolmas selittävä tekijä oli, että yrityksillä ei ole ollut tarvetta tuelle
tai palvelulle.
Tietyssä määrin tukijärjestelmän raskaus estää osaa yrityksistä hakemasta tukia. Tuloksista
myös näkyy, että kaikki nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset kokevat
resurssien puutteen ja tukijärjestelmän monimutkaisuuden erityiseksi haasteeksi.
Osa vastaajista viittasi myös muihin syihin. Nämäkin vastaukset olivat pääsääntöisesti varsin
lähellä muita kyselyssä esitettyjä vaihtoehtoja kuten seuraavista esimerkeistä käy ilmi: ”olen
joskus kysellyt elinkeinoasiamieheltä, mutta tälle alueelle ei kuulemma ole mitään tukia
saatavilla”; ”tieto palveluista on epäselvää ja kysyttäessäkin asiat kommunikoidaan niin
vaikeasti, että pk-yrityksellä ei ole voimavaroja lähteä siihen prosessiin mukaan”. Näiden lisäksi
esteinä mainittiin tukien edellytykset kuten se, että tukien hyödyntäminen edellyttää palvelujen
ostamista yrityksen ulkopuolelta, joka nostaa kehityshankkeen kustannukset tukihyödyn
yläpuolelle tai se, että palveluntarjoaja on valittava tietyltä listalta.
28,6 %
Julkiselle tuelle tai palvelulle ei ole ollut tarvetta
Julkisista tuista tai palveluista ei ole ollut riittävästi
tietoa
0,0 %
0,0 %
14,3 %
15,4 %
33,3 %
42,9 %
33,3 %
Yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä
lisätietoa ja edistää ko. tukien tai palvelujen
hyödyntämistä
Julkista tukea tai palvelua on haettu, mutta sitä ei
ole myönnetty
66,7 %
30,8 %
100,0 %
30,8 %
14,3 %
0,0 %
33,3 %
15,4 %
Julkisen tuen tai palvelujen hyödyntäminen on
koettu liian vaikeaksi, esim. tukijärjestelmä
näyttäytyy liian monimutkaisena
57,1 %
33,3 %
100,0 %
46,2 %
23,8 %
33,3 %
Jokin muu, mikä
66,7 %
7,7 %
0,0 %
20,0 %
40,0 %
60,0 %
Kaikki (KA:3.71, Hajonta:1.65) (Vastauksia:21)
Ei kasvutav. (KA:3.33, Hajonta:1.89) (Vastauksia:3)
Nopea kv. kasvu (KA:4.22, Hajonta:1.4) (Vastauksia:3)
Vakaa asema (KA:3.37, Hajonta:1.63) (Vastauksia:13)
Kuvio 4 Syyt julkisen tuen käyttämättä jättämiselle
80,0 %
100,0 %
Innovaatiosetelit
40 of 66
[Kysymys 7]. Mikäli ette ole hyödyntäneet julkisia palveluita tai tukia innovaatioiden ja teknologioiden
kehittämisessä, mitkä tähän ovat olleet keskeiset esteet? Voitte valita yhden tai useamman seuraavista
vaihtoehdoista. (n=21)]
5.3
Tarve julkisen sektorin subventoimille tki-toimintaan suunnatuille tuille ja palveluille
Kyselyssä selvitettiin, minkälaisia tarpeita yrityksillä on innovaatioiden ja teknologioiden
kehittämiseen liittyen. Yrityksistä 75 % kertoi yrityksessä olevan tarvetta innovaatioiden ja
teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla.
100,0 %
80,0 %
75,0 %
60,0 %
40,0 %
25,0 %
20,0 %
0,0 %
Kyllä
Ei
Kuvio 5 Tarve julkisille tuille ja palveluille
[Kysymys 1]. 1. Onko yrityksessänne tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen
julkisten palvelujen tai tukien avulla? (Kyllä, Ei) (n=48)]
Seuraavassa kuviossa (Kuvio 6) on tarkasteltu tuen tarvetta yrityksen kasvuhakuisuuden
perusteella. Tietoa voi pitää mielenkiintoisena, sillä kasvuhakuisten yritysten on todettu
synnyttävän merkittävän osan uusista työpaikoista.
Kaikki nopeaa kansainvälistä kasvua
tavoittelevat yritykset kokevat yrityksessä olevan tarvetta julkisille, teknologioiden kehittämiseen
ja hyödyntämiseen tarkoitetuille tuille ja palveluille. Vastaavasti ne yritykset, joilla ei ole
kasvutavoitteita, kokevat tarpeen huomattavasti pienemmäksi (vain 33 % koki yrityksellä olevan
tarvetta julkisille tuille ja palveluille). Tuen tarve on siis suurinta nopeaa kansainvälistä kasvua
tavoittelevien yritysten joukossa.
100,0 %
100,0 %
80,0 %
75,0 %
58,8 %
60,0 %
40,0 %
33,3 %
66,7 %
41,2 %
25,0 %
20,0 %
0,0 %
0,0 %
Kyllä
Ei
Kaikki (KA:1.25, Hajonta:0.43) (Vastauksia:48)
Ei kasvutav. (KA:1.67, Hajonta:0.47) (Vastauksia:6)
Nopea kv. kasvu (KA:1.0, Hajonta:0.0) (Vastauksia:18)
Vakaa asema (KA:1.41, Hajonta:0.49) (Vastauksia:17)
Kuvio 6 Tarve julkisille tuille ja palveluille kasvuhakuisuuden perusteella
[Kysymys 1]. 1. Onko yrityksessänne tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen
julkisten palvelujen tai tukien avulla? (Kyllä, Ei) (n=48)]
Yrityksiltä kysyttiin, minkälaisia innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen liittyviä tarpeita
heillä on. Yritykset listasivat erilaisia tarpeita, kuten esimerkiksi kehitysideoiden kaupallistamisen
ja t&k-toiminnan. Osa yrityksistä myös totesi, ettei heillä ole merkittäviä t&k-toimintaan liittyviä
Innovaatiosetelit
41 of 66
tarpeita. Osan mielestä julkiset tuet olivat hankalia ja yrityksen kannalta epäreiluja32. Erityisesti
yrityksillä on tarvetta joustavalle tukimuodolle, jonka avulla yritys voisi ostaa palveluita vapailta
markkinoilta.
5.4
Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut
Kyselyssä tiedusteltiin, mihin yritykset ovat käyttäneet yksityiseltä sektorilta hankittuja tkipalveluita. Yritykset olivat käyttäneet yksityisiä palveluita
Erikoisosaamisen ostamiseen
Esiselvityksiin
Suunnittelupalveluihin
Tuotekehitykseen ja tutkimukseen
Koulutuksiin
Markkinakartoituksiin
Uusien tuotteiden muotoiluun ja suunnitteluun
Tuotannon kehittämiseen
Prosessien kehittämiseen
Henkilöstön osaamisen kehittämiseen
Asiakasjärjestelmien kehittämiseen
Strategiatyöhön
Liiketoimintasuunnitelmiin
Ohjelmistokehitykseen
Miksi yritykset valitsivat yksityisen sektorin palvelut?
Osa yrityksistä vastasi omakustanteisesti käyttäneensä yksityisen sektorin palveluita
innovaatiotoiminnan tukena. Näiltä yrityksiltä kysyttiin syitä yksityisen palveluntarjoajan
valintaan Vastaajista 63 % yksityisen palveluntarjoajan valinneista kertoi syyksi yksityisen
sektorin palvelun paremman laadun. Hieman yli puolet vastaajista (53 %) kertoi syyksi sen, että
julkinen sektori ei tarjoa vastaavaa palvelua.
Julkisen sektorin toimija ei
myöntänyt tarvetta
vastaavaa palvelua/tukea
10,0 %
Julkisen sektorin toimijoilla
ei ole tarjolla tarvetta
vastaavaa palvelua/tukea
53,3 %
Yksityisen sektorin tarjoama
palvelu oli vastaavaa julkista
palvelua asiantuntevampaa.
Jokin muu, mikä
63,3 %
33,3 %
0,0 %20,0 %40,0 %60,0 %80,0 %
100,0 %
Kaikki (KA:2.75, Hajonta:0.85) (Vastauksia:30)
Kuvio 7 Syyt yksityisen sektorin TKI-palvelujen käyttöön
[Kysymys 11]. Mitkä seuraavista vaihtoehdoista edistivät keskeisesti yksityisen palveluntarjoajan käyttöä? (n=30)]
32
Tässä viitattiin erityisesti tuen myöntöperusteisiin.
Innovaatiosetelit
5.5
42 of 66
Tarve yksityisen sektorin palveluille
Yksityisen sektorin palveluista yrityksillä on eniten tarvetta yrityksen markkinoinnin
vahvistamista tukeville palveluille sekä markkinakartoituspalveluille. Vähiten tarvetta yrityksillä
oli yrityksen johtamisen kehittämiseen, sisäisten prosessien kehittämiseen ja työhyvinvoinnin
edistämiseen tarkoitetuille palveluille.
T&K-hankkeen toteutuksen tuki
15,8 %
Uuden tuotteen/palvelun pilotoinnin tuki
21,1 %
Markkinakartoituksen toteuttaminen
(potentiaaliset asiakkaat, kilpailijat)
Yrityksen johtamisen kehittäminen
31,6 %
10,5 %
Sisäisten prosessien tehostaminen
15,8 %
Työhyvinvoinnin edistäminen
15,8 %
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
21,1 %
Yrityksen markkinoinnin vahvistaminen
42,1 %
Emme koe tällä hetkellä tarvetta julkisten
palvelujen hyödyntämiseen
Jokin muu, mikä
0,0 %
21,1 %
5,3 %
20,0 %
40,0 %
60,0 %
80,0 %
100,0 %
Kaikki (KA:5.47, Hajonta:2.72) (Vastauksia:19)
Kuvio 8 Tarve yksityisen sektorin tarjoamille palveluille
[Kysymys 14]. Mihin seuraavista asiakokonaisuuksista koette yrityksessänne olevan erityistä tarvetta yksityisen
sektorin tarjoamien palvelujen hyödyntämiseksi tulevaisuudessa? (Kyllä, Ei) (n=19)]
Seuraavassa on tarkasteltu yrityksien tarpeita yrityksen kasvutavoitteiden perusteella, eli
yritykset on jaettu vastaajaryhmiin yrityksen kasvutavoitteen perusteella. Tuloksien perusteella
nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset tarvitsevat muita yrityksiä enemmän T&Khankkeen toteutuksen tukea. Toisaalta nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset eivät
koe tarvetta yrityksen johtamisen kehittämiselle. Tulokset osoittavat, että vakaata asemaa
tavoittelevat yritykset ja ei kasvutavoitteita omaavat yritykset eivät ollenkaan koe tarvetta T&Khankkeen toteutuksen palveluille. Toisaalta vakaata asemaa tavoittelevat yritykset kokevat muita
enemmän tarvetta markkinoinnin sekä henkilöstön osaamisen palveluille. Ei kasvutavoitteita
omaavat yritykset kokevat suuremman tarpeen työhyvinvoinnin edistämisen palveluille.
Innovaatiosetelit
43 of 66
T&K-hankkeen toteutuksen tuki
15,8 %
0,0 %
50,0 %
0,0 %
21,1 %
Uuden tuotteen/palvelun pilotoinnin tuki
0,0 %
31,6 %
33,3 %
33,3 %
33,3 %
Markkinakartoituksen toteuttaminen (potentiaaliset
asiakkaat, kilpailijat)
Yrityksen johtamisen kehittäminen
0,0 %
10,5 %
16,7 %
16,7 %
15,8 %
16,7 %
16,7 %
16,7 %
Sisäisten prosessien tehostaminen
15,8 %
Työhyvinvoinnin edistäminen
33,3 %
16,7 %
0,0 %
21,1 %
16,7 %
16,7 %
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Jokin muu, mikä
33,3 %
42,1 %
33,3 %
33,3 %
Yrityksen markkinoinnin vahvistaminen
Emme koe tällä hetkellä tarvetta julkisten palvelujen
hyödyntämiseen
33,3 %
33,3 %
21,1 %
0,0 %
33,3 %
16,7 %
5,3 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
66,7 %
16,7 %
20,0 %
40,0 %
60,0 %
80,0 %
100,0 %
Kaikki (KA:5.47, Hajonta:2.72) (Vastauksia:19)
Ei kasvutav. (KA:5.54, Hajonta:2.47) (Vastauksia:6)
Nopea kv. kasvu (KA:3.92, Hajonta:2.63) (Vastauksia:6)
Vakaa asema (KA:6.67, Hajonta:2.25) (Vastauksia:6)
Kuvio 9 Tarve yksityisen sektorin tarjoamille palveluille kasvutavoitteen perusteella
[Kysymys 14]. Mihin seuraavista asiakokonaisuuksista koette yrityksessänne olevan erityistä tarvetta yksityisen
sektorin tarjoamien palvelujen hyödyntämiseksi tulevaisuudessa? (Kyllä, Ei) (n=19)]
5.6
Innovaatiosetelin tuoma lisäarvo
Yrityksiltä tiedusteltiin, miten innovaatioseteli täydentäisi olemassa olevia julkisia palveluja ja
tukia. Yritysten mukaan innovaatioseteli antaisi parhaassa tapauksessa yrityksille uusia keinoja
edistää innovaatioita sekä hyödyntää tätä tarkoitusta varten yrityksen ulkopuolisia palveluita.
Helppokäyttöisenä ja joustavana seteli olisi toimiva ratkaisu. Yritykset painottivat, että
käyttötarkoituksiltaan liian rajoitettuna seteli ei toimisi, eli vastaajien mukaan yrityksillä pitäisi
olla vapaus päättää, mihin seteliä käytetään. Vastaajien mukaan yritysten tulisi voida
käyttää seteliä myös oman tai uuden työntekijän kuluihin, mutta tässä tulevat verotukselliset
asiat vastaan. Eräs yritysedustaja koki, että seteli vain monimutkaistaisi tukikenttää entisestään.
Toinen vastaaja epäili, että sopivaa palveluntarjoajaa ei löytyisi, vaikka seteli olisi käytössä.
Useammat olivat kuitenkin sitä mieltä, että seteli antaisi yrityksille lisävapautta suunnata tukia
yrityksen kannalta olennaisiin kuluihin.
Innovaatiosetelit
44 of 66
6.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS
6.1
Yritysten kehittämiseen sekä innovaatiotoiminnan tukemiseen tarjolla olevat julkisen
sektorin palvelut
ELY-keskus
Yritysten kehittämispalvelut
Pk-yritykset voivat hakea rahoitusta yritystoimintansa kehittämiseen oman alueensa ELYkeskuksesta. Yrityksen kehittämisavustus on aina harkinnanvaraista avustusta, ja se myönnetään
kustakin hankkeesta erikseen tehtävän yritys- ja hankearvioinnin perusteella. Yrityksen
kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan
hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen käynnistämiseen,
laajentamiseen tai uudistamiseen; innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen; kasvuun
ja kansainvälistymiseen; tuottavuuteen tai energia- tai materiaalitehokkuuteen.
Kehittämisavustus33
Yrityksen kehittämisavustus kattaa toimeksiannon näkökulmasta sekä innovaatiotoiminnan
edistämisen että kansainvälistymiskehityksen tukemisen. Tuki on tarkoitettu hankkeisiin, joilla
parannetaan yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä. Avustusta voidaan myöntää
yritystoiminnan eri vaiheissa: yritystoiminnan aloittaminen, laajentaminen tai sen kehittäminen
merkittävästi.
Avustusta
myönnetään
harkinnanvaraisesti
hyvin
suunnitelluille,
kannattavuusedellytykset täyttäville hankkeille, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus
yrityksen:





käynnistämiseen, laajentamiseen tai uudistamiseen;
innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen;
kasvuun tai kansainvälistymiseen;
tuottavuuteen tai
energia- tai materiaalitehokkuuteen.
Kehittämisavustus investointeihin
Tukea on tarjolla niin aineellisiin kuin aineettomiinkin investointeihin. Ensin mainittuihin kuuluvat
maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden ja kaluston hankinta. Jälkimmäinen kattaa
tekniikan siirtoon liittyvien patenttioikeuksien, käyttölupien, taitotiedon ja patentoimattoman
teknisen tietämyksen hankinnan. Näiden lisäksi koneiden ja laitteiden pitkäaikaisesta
vuokraamisesta aiheutuvat menot voidaan hyväksyä avustuksen piiriin korkeintaan kolmen
vuoden ajalta.
Kehittämistoimenpiteiden kehittämisavustus
Investointituen lisäksi kehittämisavustusta voidaan myöntää kehittämistoimenpiteisiin, joihin
lukeutuvat yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen, tuotteiden, palvelujen ja
tuotantomenetelmien kehittäminen, hankkeiden valmistelu sekä muu niihin rinnastettava
yritystoiminnan merkittävä kehittäminen.
Tuoteväylä34
33
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/yrityksen-kehittamisavustus2#.VP_-9508K1u
34
http://tuotevayla.fi/fi/tuotev%C3%A4yl%C3%A4
Innovaatiosetelit
45 of 66
Tuoteväylä on ELY-keskusten tarjoama valtakunnallinen, maksuton ja luottamuksellinen
asiantuntijapalvelu,
johon
sisältyvien
työkalujen
(keksijän
muistilista,
keksinnön
kannattavuuslaskuri, IPR-testi) avulla on mahdollista arvioida ideaa tai keksintöä ja sen
liiketoimintapotentiaalia.
Palvelu
on
tarkoitettu
yksityishenkilöille
sekä
alkaville
ja
mikroyrityksille.
Keksintöä tai uutta ideaa on mahdollista viedä eteenpäin ELY-keskusten kehittämisavustuksella
Tuoteväylä-palvelun kautta. Mikroyrityksille35 myönnettävällä rahoituksella tuetaan innovatiivisten
ideoiden muuttamista liiketoiminnaksi. Kyseinen tuki on avustusta ja sitä on haettava ennen
keksinnön kehittämiseksi suunniteltujen toimenpiteiden aloittamista. Rahoituksen myöntämisen
edellytyksenä on, että keksintöön perustuvalla tuotteella tai palvelulla on nähtävissä riittävä
markkinapotentiaali ja sillä on tavoitteena kansainväliset markkinat. Kehittämiseen liittyvistä
hyväksyttävistä kustannuksista 50 % voidaan kattaa avustuksella, joka maksetaan vasta
jälkikäteen. Täten yrityksen on varmistettava, että sen omat resurssit riittävät kehittämisen
rahoittamiseen.
Team Finland
Let’s Grow rahoitus36
Let’s Grow –rahoitusohjelman avulla Finnvera, Tekes ja Finpron pyrkivät tunnistamaan
kasvuyrityksiä ja kannustamaan niitä kansainväliseen kasvuun. Tarjolla on avustusta
innovaatiotoimintaa
tukeviin
palveluihin,
jota
voi
hyödyntää
tarjoaman
tai
liiketoimintamallin kehittämiseen liittyvän tiedon hankkimiseen. Tekes voi myöntää enintään
200 000 euroa tukea yritykselle kolmen vuoden sisällä.
Tekes
Tekes tukee yritystoimintaa monella eri tavalla. Rahoitusta (lainaa) on tarjolla muun muassa
uusien tuotteiden tai palvelujen, tuotantomenetelmien ja liiketoimintamallien kehittämiseen tai
olemassa olevien uudistamiseen. Tukea voi saada projekteille, joissa tuotteen kaupallistaminen
on lähellä tai joissa sovelletaan olemassa olevaa osaamista uuden liiketoiminnan
synnyttämiseksi. Laina voidaan osittain muuttaa avustukseksi, jos projekti epäonnistuu tai sen
tuloksia ei voida hyödyntää liiketoiminnassa. Tällä tavalla Tekes jakaa projektiin liittyvän riskin
yrityksen kanssa.
Lisäksi Tekes voi avustaa yrityksiä eri ympäristöissä tapahtuvassa pilotoinnissa37. Tällä
tarkoitetaan esimerkiksi uuden tuotteen, tuotantotavan, prosessien tai teknologian testaamista
tuotantolaitoksessa; uuden toimintamallin tai järjestelmän kehittämistä ja testaamista
todellisessa toimintaympäristössä tai uuden palvelun kehittämistä ja toimivuuden varmistamista
asiakkaan toimintaympäristössä sekä prosesseissa. Ympäristöstä riippumatta uusien tuotteiden
tai menetelmien on oltava innovatiivisia. Pilotointi voidaan toteuttaa osana tutkimus- ja
kehitysprojektia tai oma erillinen projektinsa esimerkiksi ennen ratkaisun kaupallistamisvaihetta.
Tekes tarjoaa lainarahoitusta myös markkinalähtöisten pilottien toteutukseen, joiden avulla yritys
voi testata uuden innovatiivisen, kaupallistamisvaiheen kynnyksellä olevan ratkaisun toimintaa ja
arvioida hyötyjä yhdessä asiakkaiden kanssa.
35
alle 10 työntekijää, vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään kaksi miljoonaa euroa
36
http://letsgrow.fi/
37
Rahoituksessa on tärkeää, että pilotointi liittyy uuden, innovatiivisen ratkaisun toimivuuden todentamiseen. Uutuusarvoa arvioidaan
vertaamalla tavoiteltavaa tulosta jo markkinoilla oleviin tuotteisiin, palveluihin tai käytössä oleviin sovelluksiin tai ratkaisuihin
Innovaatiosetelit
46 of 66
Alle viisivuotiaille yrityksille38 voidaan myöntää nuoret innovatiiviset yritykset rahoitusta. Tuki
(avustus + laina) on suunnattu pienille (alle 50 työntekijää, vuosiliikevaihto enintään 10
miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 10 miljoonaa euroa), Suomeen rekisteröidyille
yrityksille liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi edellytetään, että tukea saava yritys panostaa
merkittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan (kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään 10
prosenttia on käytetty tutkimus- ja kehitystyöhön vähintään yhtenä kolmesta edeltävästä
vuodesta).
Tekesin tuki tutkimuspainotteisille projekteille39
Tuki keskittyy uuden tiedon ja osaamisen luomiseen tilanteissa, joissa uuden innovaation
saaminen markkinoille vaatii vielä jatkokehittämistä. Tukea myönnetään avustuksena jälkikäteen
yrityksen raportoimien toteutuneiden kustannusten perusteella. Avustuksen kautta pk-yritykset
voivat saada katettua 50 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Kansainvälisissä
yhteisprojekteissa osuus on korkeampi (65 %).
Teollisuussijoitus Oy
Suomen Teollisuussijoitus Oy auttaa kasvavia sekä kansainvälistyviä yrityksiä kasvattamaan
liiketoimintaa edistämällä yhdessä yksityisten kanssasijoittajiensa kanssa innovatiivisten
kasvuyritysten riskirahoitustarjontaa. Tarjolla on niin pääomaa, osaamista kuin verkostoja, joiden
avulla yritysten kasvua ja menestystä voidaan edistää.
Kasvuyritysten pääomatarve kohdistuu
markkinointiin ja kansainvälistymiseen.
usein
esimerkiksi
tuotteiden
jatkokehitykseen,
Teollisuussijoituksen tarjoama rahoitus voi olla
• suora osakesijoitus,
• pääomalaina tai
• näiden yhdistelmä.
Sijoitukset muodostavat osan kokonaisrahoituspakettia, joka toteutetaan yhteistyössä ja samoin
ehdoin yksityisten sijoittajien kanssa. Rahoituksen myöntämisen edellyttää tiettyjen kriteerien
täyttämistä,
joita
arvioidaan
suhteessa
yrityksen
liiketoimintasuunnitelmaan,
kasvumahdollisuuksiin, tuotteen tai palvelun innovatiivisuuteen, yrityksen johtoon sekä alan
markkinanäkymiin. Lisäksi arviossa kiinnitetään huomioita myös hankkeen merkittävyyteen
suomalaiselle teollisuudelle, teknologiselle osaamiselle ja työllisyydelle.
Vigo yrityskiihdyttämö40
Vigo-ohjelma tähtää ensisijaisesti sellaisten nuorten ja innovatiivisten yritysten tukemiseen, joilla
on sekä halua että potentiaalia kansainväliseen kasvuun. Vigon tavoitteena on kehittää
alkavista yrityksistä menestyviä kasvuyrityksiä osallistamalla yrityskehittäjät mukaan
toimintaan, varmistamalla rahoituksen saatavuus kohdeyrityksille ja lisäämällä niiden arvoa ja
houkuttelevuutta pääomasijoittajien silmissä. Tällöin yritysten on mahdollista saada tukea
pääomasijoittajilta kiihdyttämövaiheen jälkeiseen kasvuun ja kansainvälistymiseen. Vigon alla
toimii 11 kiihdyttämöä41, jotka ovat kokeneiden yrittäjyyden ammattilaisten johtamia itsenäisiä
yrityksiä, joiden tehtävänä on nopeuttaa valitsemiensa kohdeyritysten kasvua ja
38
1.1.2015 jälkeen rahoitus on myönnettävä ennen kuin yrityksen rekisteröinnistä on ehtinyt kulua viisi vuotta. Rahoitus päättyy
viimeistään yrityksen täyttäessä kahdeksan vuotta. Rahoitusta on haettava riittävän ajoissa ennen kuin yritys täyttää viisi vuotta.
39
http://www.tekes.fi/rahoitus/rahoitusta-yritysten-kehitysprojekteihin/tutkimusprojektit/
40
http://www.vigo.fi/etusivu
41
Cleantech Invest, East Wings, Frontier, Gorilla Ventures, Helsinki Ventures, KoppiCatch, Lifeline Ventures, Newentures, Royal
Majestics, Vendep, Veturi Venture Accelerator.
Innovaatiosetelit
47 of 66
kansainvälistymistä. Kiihdyttämöt sitoutuvat kohdeyrityksiin sijoittamalla niihin sekä henkistä
että aineellista pääomaa ja toimimalla niin strategisissa kuin operatiivisissa tehtävissä.
Maaseudun yritystuet42
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2014-2020) kautta myönnetään tukea
kaupunkien ulkopuolella sijaitseville yrityksille (myös muille kuin maataloutta harjoittavat).
Tavoitteena on vahvistaa maaseudun elivoimaa ja alueiden toimeentulomahdollisuuksia. Tukea
hallinnoi Maaseutuvirasto (MAVI), mutta sitä myönnetään ELY-keskusten että Leader-ryhmien
kautta.
Perustamistukea
(noin
5 000-35 000
euroa)
voidaan
myöntää
yritystoiminnan
käynnistämiseen, esimerkiksi neuvontapalvelujen ostamiseen, tuotekehitykseen, pilotointiin,
markkinointisuunnitelmien laatimiseen tai vientiselvitykseen. Investointitukea voi saada mm.
tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen ja koneiden hankintaan, jos niillä on olennaista
merkitystä yrityksen perustamisen, kasvun tai kehittymisen kannalta. Lisäksi yritykset voivat
hakea tukea investointien toteutettavuustutkimuksen laadintaan.
6.2
Tunnistetut puutteet ja kehittämistarpeet
Yritystuista ja muista julkisen sektorin yrityksille tarjoamista palveluista on tehty useita
selvityksiä ja tutkimuksia, joissa on tarkasteltu nykyisen järjestelmän puutteita ja
kehittämistarpeita.43 Näiden selvitysten sekä tämän toimeksiannon yhteydessä toteutetun
tiedonkeruun ja selvitystiimien omien aikaisempien kokemusten pohjalta kehittämistarpeet on
jäsennelty seuraaviin teemoihin:




Tukien ja palvelujen vaikutukset ristiriitaisia ja kohdentaminen vaikeaa
Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto ja markkinoiden toimivuus haasteellista
Järjestelmä sirpaleinen ja hallinnollisesti raskas
Yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen kiinnitetty liian vähän huomiota
Tukien ja palvelujen vaikutukset ristiriitaisia ja kohdentaminen vaikeaa
Järjestelmän toimivuuden kannalta perimmäinen kysymys liittyy ylipäätään julkisen sektorin
rooliin innovaatiotoiminnassa. Suomalaiselle järjestelmälle tyypillistä on, että panostukset
innovaatiotoimintaan kanavoidaan ns. suorien tukien ja palvelujen kautta (esim. avustukset,
lainat, neuvontapalvelut), kun taas monissa muissa maissa (esim. Hollannissa ja Tanskassa)
painotukset
ovat
epäsuoremmissa
”tuissa”
(esim.
julkiset
hankinnat,
investoinnit
infrastruktuuriin).
Näkemykset suorien tukien toimivuudesta jakautuvat. Joidenkin näkemysten mukaan suorat tuet
vain heikentävät kilpailukykyä ja tuottavuuskehitystä hidastamalla ”luovan tuhon” mekanismia.
Taustalla on ajatus, että tukien avulla ylläpidetään huonosti tuottavaa liiketoimintaa. Toisaalta on
nähty, että erilaisten tukien ja palvelujen avulla julkinen sektori voi edistää yritysten tkitoimintaa, mikä on tärkeää tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Julkisen sektorin roolia on
perusteltu myös markkinapuutteen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen sektorin on
42
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/yrittaja-kauppa-teollisuus/yritystuet/Sivut/yritystuet.aspx
43
Katso esim. Halme ym. 2015. Nuorten kasvavien yritysten merkitys, menestystekijät ja yritystukien rooli kasvun ajurina. Työ- ja
elinkeinoministeriön julkaisuja 10/2015; Kinnunen, J-P. 2015. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin. Selvitys
avustuksen toimivuudesta yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 24/2015;
Aaltonen, S. ym. 2013. Yrityslain vaikuttavuuden ja toimivuuden arviointi. Arvioinnin kohteena yrityksen kehittämisavustus ja
yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 23/2013; Laasonen, V. ym. 2012. Julkiset
yrityspalvelut alueilla. Selvitys innovaatio-, kansainvälistymis- ja alkavien yritysten palveluista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
45/2012; Pietarinen, M., 2012. Yritystukiselvitys. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki; Puttonen, V., 2010. Julkisen kasvurahoituksen
ja yritystukijärjestelmän kehittäminen Selvitysmiehen raportti,
Innovaatiosetelit
48 of 66
perusteltua tarjota yrityksille tukea ja palvelua silloin, jos yksityiset markkinat eivät pysty sitä
tarjoamaan. Markkinapuutteen osoittaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Tuoreimpien selvitysten
mukaan yksityistä rahoitusta on Suomessa saatavilla keskimäärin varsin hyvin.
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen julkisen sektorin roolista innovaatiotoiminnan tukemisessa
ei ole näköpiirissä. On kuitenkin selvää, että jos tukea ja palvelua myönnetään, kysymys tuen
kohdentumisesta on keskeisessä asemassa: Millaista tukea, missä vaiheessa ja millaisille
yrityksille? Tähän kysymykseen palataan tarkemmin seuraavassa luvussa, mutta tässä
yhteydessä voidaan todeta, että benchmark-vertailun tulosten perusteella yrityksiä verkottavalle
ja uusien ideoiden ja toimintamallien testaamiseen kannustavalle instrumentille on Suomessakin
tarvetta. Nykyinen tukijärjestelmä ei edistä yritysten ja t&k-toimijoiden yhteistyötä tai uusien
ajatusten nopeaa ja ketterää pilotointia.
Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto ja markkinoiden toimivuus haasteellista
Tukien tarkoituksenmukaiseen kohdentumiseen liittyy olennaisesti ”innovaatiomarkkinoiden”
toimivuus ja oikean palvelun/tuen ja tarpeen kohtaaminen.
Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että yritys saa ko. rahoituksen kehittämisprojektille. Joidenkin
näkemysten mukaan nykyinen järjestelmä onkin liian ”siilomainen” ja sidottu yksittäisiin (ja usein
irrallisiin) projekteihin, minkä ei katsota edistävän yritysten ja muiden toimijoiden aitoa
verkostoitumista. Setelijärjestelmä voisi osaltaan auttaa pääsemään irti tämän tyyppisesti
”projektiperusteisesta” mallista.
Projektimuotoisen rahoituksen lisäksi yrityksille on tarjolla ELY-keskusten kautta yritysten
kehittämispalveluita, joiden avulla yritykset voivat hankkia (subventoituja) palveluja etukäteen
kilpailutetuilta toimijoilta. Joidenkin näkemysten mukaan tämän tyyppinen järjestelmä rajoittaa
yritysten valinnan vapautta, mitä taas setelijärjestelmällä voitaisiin lisätä. Vain muutamassa
luvussa kolme esitellystä eurooppalaisista esimerkeistä hyödynnetään kilpailutettuja palveluita
koska sen sanottiin auttavan varmistamaan palvelujen laadun. Haastattelut julkisen sektorin
toimijat puolestaan korostivat, että ko. järjestely helpottaa yrityksiä tunnistamaan sopivimmat
palvelut oikeaan tarpeeseen. Toimivilla ja vapaasti kilpailuilla markkinoilla huonot palvelut
epäilemättä karsiutuisivat ajan mittaan pois. Se, että yritys maksaisi käyttämästään setelistä
osan, kannustaisi myös ostamaan osaamista parhaalta mahdolliselta palveluntarjoajalta.
Toisaalta kyselyssä sekä yritys- ja palveluntarjoajahaastatteluissa esitettiin epäilyksiä
markkinamekanismin toimivuudesta niissä tilanteissa, joissa palvelutarjoajia on rajatusti, etenkin
tietyllä alueella.
Järjestelmä vaikeasti lähestyttävä ja sirpaleinen
Kenties useimmin esiin noussut ja ilmeisin haaste nykyisessä järjestelmässä liittyy sen
sirpaleisuuteen ja ”byrokraattisuuteen”. Ongelmat juontavat juurensa siitä, että järjestelmässä
on mukana useita itsenäisiä eri toimijoita, jotka ovat ottaneet käyttöön erilaisia instrumentteja
ilman, että olemassa olevista instrumenteista olisi luovuttu. Samoin järjestelmien ja toimijoiden
välinen yhteistyö on ollut puutteellista.
Kehityksen seurauksena on muodostunut useita erilaisia (osin päällekkäisiäkin) tuki- ja
palvelumuotoja, joilla on erilaiset prosessit ja käytännöt. Varsinkin pienempien yritysten
suuntaan järjestelmä näyttäytyy näin ollen hyvin vaikeasti lähestyttävänä ja hallinnollisesti
raskaana. Tämä paitsi lisää yritysten ja viranomaisten työtä, myös vaikuttaa olennaisesti tukien
kohdentumiseen ja vaikuttavuuteen, kun tukia hakevat yritykset, joilla on riittävästi resursseja ja
jotka ovat tottuneet asioimaan järjestelmän kanssa. Usein peräänkuulutetaankin ”yhden luukun
periaatetta”. Edellä kuvatut haasteet on tiedostettu myös järjestelmän toimijoiden keskuudessa
ja viime aikoina järjestelmää on pyritti selkeyttämään ja virtaviivaistamaan tki-toiminnan osalta
Innovaatiosetelit
49 of 66
Yritys-Suomen ja kansainvälistymiseen liittyen Team Finland -konseptin puitteissa. Tämä ei
tarkoita, että Yritys-Suomi tai Team Finland toiminta vastaisi nykymuodossaan ’yhden luukun
periaatetta, koska niiden alla ovat tietyt44, mutta eivät kaikki toimijat.
Monelta osin kyse on viestinnällisistä haasteista eli siitä, millaisena järjestelmä kuvataan
yritysten suuntaan ja miten saadaan levitettyä tietoa juuri oikeille yrityksille. Oma haasteensa on
myös siinä, että useat yritykset kokevat tuet ja palvelut liian ”hitaina”. Moni yritys tarvitsisi
rahoitusta hyvinkin nopeasti, mutta hakemus- ja rahoitusprosessit voivat viedä usein useamman
kuukauden. Sillä, kuka tuen tai palvelun lopulta myöntää, ei ole yrityksen kannalta merkitystä.
Ideaalitilanteessa setelijärjestelmä voisi tehdä järjestelmästä helpommin lähestyttävän yritysten
kannalta. Vaarana kuitenkin on, että seteli olisi vain yksi uusi lisä, joka vain monimutkaistaisi
nykyistä järjestelmää entisestään. Eri Euroopan maissa käytössä olevien setelijärjestelmien
vertailu
indikoi,
että
toimiessaan
järjestelmä
mahdollistaa
yrityksille
suuremman
valinnanvapauden palveluissa (esimerkiksi Belgia, Englanti ja Saksa), nopeuttaa päätöksentekoa
(esimerkiksi Itävalta ja Ruotsi) ja vähentää byrokratiaa (esimerkiksi Hollanti ja Skotlanti).
Yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen kiinnitetty liian vähän huomiota
Ramboll Management Consultingin toteuttamassa keväällä 2015 julkaistussa selvityksessä 45 yksi
johtopäätös oli, että nykyinen järjestelmä tarjoaa varsin kattavasti erilaisia tukia ja palveluita
yritysten kehittämisvaiheeseen. Sen sijaan yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen (esim.
yrityksen perustamista harkitsevat yrittäjät ja ihan alkuvaiheessa olevat yritykset) on tarjolla
selvästi rajatummin tukea ja palvelua. Suurin osa tarjolla olevista palveluista ja tuista edellyttää,
että yrityksellä on jo vähintään yksi tilinpäätös olemassa. Tämän esiselvityksen myötä havaittiin
myös, että tarjolla ei sellaista tukea oppilaitosten ja yritysten liittymäpintaan, joka kannustaisi
yhteistyön rakentamiseen ja tietoa tuottavissa organisaatioissa olevan osaamisen kaupalliseen
hyödyntämiseen yrityksissä.
Tässä vaiheessa yrittäjille tai alkavilla yrityksillä ei juurikaan ole omaa rahaa (eikä näin ollen
mahdollisuutta hakea rahoitusta kehittämishankkeisiin, joissa vaaditaan myös yrityksen oma
panostus). Lisäksi tarpeet ovat muutoinkin erilaisia kuin kehittämisvaiheessa olevilla yrityksillä.
Tarpeet kohdistuvat erityisesti ulkopuolisen asiantuntemuksen ja mentoroinnin saamiseen ja
liiketoiminnan kehittämiseen ja sparraukseen. Sopiva (rahallinen tai ei-rahallinen) tuki yrityksille
tässä vaiheessa voisi parhaimmillaan tuoda merkittävää hyötyä yrityksen toiminnan ja osaamisen
kehittymiseen. Selvityksen perusteella setelit soveltuisivatkin parhaiten juuri tämän
kohderyhmän tarpeisiin.
Yhteenveto ja vastaavuus tarpeisiin
Setelikokeilu saa kannatusta ja setelien avulla olisi mahdollista parantaa nykyisen järjestelmän
valinnanvapautta ja dynamiikkaa. Lisäksi julkisen sektorin roolin kehittäminen uudenlaisten
pilottiluonteisten ja nopeiden kokeilujen avulla nähdään ylipäätään hyvänä ja tärkeänä
kehityssuuntana.
Toisaalta joihinkin esiselvityksessä esiin nousseisiin tarpeisiin on mahdollista saada tukea tai
palvelua
jo
olemassa
olevien
instrumenttien
kautta.
Esimerkiksi
ELY-keskusten
kehittämisavustusta tai Tekesin avustusta voi nykyisellään käyttää joustavasti erilaisten
palvelujen hankkimiseen. Näissä tapauksissa seteli toisi vain yhden ylimääräisen lisän jo
44
Team Finland toiminnassa mukana ovat Valtioneuvoston kanslia, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja
kulttuuriministeriö, Finpro, Export Finland, Invest in Finland, Visit Finland, Tekes, Finnvera, Finnfund, Finnpartnership,
teollisuussijoitus, suomalais-venäläinen kauppakamari, suomalais-ruotsalainen kauppakamari, ELY-keskukset sekä VTT. YritysSuomessa ei puolestaan ole mukana yliopistoja, muita korkeakouluja, tutkimuslaitoksia tai lukuisia alueellisia ja paikallisia toimijoita.
45
Halme (toim.) 2015.
Innovaatiosetelit
50 of 66
ennestään monimutkaiseen tukikokonaisuuteen lisäten yritysten mainitsemaa tukiin liittyvää
byrokratiaa. Tilanne olisi täysin erilainen, jos seteli voitaisiin lanseerata alueella tai maassa, jossa
yritystukijärjestelmän rakenne olisi Suomea yksinkertaisempi. Samalla on syytä muistaa, että
edellä mainittuja tukimuotoja on moitittu joustamattomuudesta ja byrokraattisuudesta. Lisäksi
on otettava huomioon, että rahalliselta arvoltaan pieni (muihin nykyisiin tukimuotoihin
verrattuna) seteli kohdistuisi toisenlaisiin tarpeisiin ja palvelisi myös niitä yrityksiä, jotka eivät
koe nykyisiä tukia ja palveluja omakseen.
Mielekkäin sovelluskohde seteleillä olisi erilaisten yksittäisten asiantuntijapalvelujen hankkiminen
niissä tapauksissa, joissa yrityksillä ei ole käynnissä olevaa (julkisesti rahoitettua)
kehittämishanketta. Tähän tarpeeseen on nykyisin tarjolla yritysten kehittämispalvelujen kautta
valmiiksi kilpailutettuja asiantuntijoita. Kehittämispalvelut ovat kuitenkin tarjolla vain sellaisille
yrityksille, joilla on vähintään yksi tilikausi takana. Lisäksi esimerkiksi Finpron kautta on
mahdollista saada kansainvälistymiseen liittyviä neuvontapalveluita. Nämä tuet ja palvelut
kohdistuvat kuitenkin jo olemassa oleville yrityksille. Yrityksen perustamista suunnitteleville tai
ihan alkuvaiheen yrityksille vastaavia palveluita ei juurikaan ole tarjolla.
Hallinnollisia tai lainsäädännöllisiä esteitä on selvitetty erillisessä toimeksiannossa. Niiden lisäksi
aiheeseen liittyy seuraavia avoimia kysymyksiä/haasteita:





Setelimalli näyttäytyy yritysten kannalta kevyenä ja ketteränä työkaluna, mutta tulee
varmistaa, että seteleillä ei tuoteta nykyiselle yrityspalvelujärjestelmälle päällekkäisiä
palveluja. Näin ollen setelikokeilu tulisi pystyä sovittamaan yhteen olemassa olevaan
järjestelmään.
Setelien avulla ei voisi rahoittaa yritysten omaa kehittämistyötä (esim. palkkakuluja), jolloin
järjestelmä kannustaisi ulkopuolisen osaamisen hankintaan yritysten oman sisäisen
kehittämisen sijaan. Toisaalta seteli voisi edistää ulkopuolisen osaamisen hyödyntämistä
yrityksissä.
Setelin käyttöönotto edellyttäisi panostuksia sen tunnettuuden rakentamiseen (viestintä,
brändi) niin yritysten kuin palveluntarjoajien keskuudessa46. Tämä on tärkeää kyselytulosten
valossa, jotka indikoivat yritysten mieltävän nykyiset tukipalvelut monimutkaisena. Tämä
etenkin siinä mielessä, jos setelillä pyrittäisiin kannustamaan sellaisia yrityksiä, jotka eivät
ole jo entuudestaan tottuneet hakemaan tukea julkiselta sektorilta eri kanavia pitkin.
Vähintään yhtä tärkeää olisi luoda joustava ja mahdollisimman vähän henkilötyöresursseja
kuluttava järjestelmä, joka kommunikoisi eri palveluntarjoajien kesken.
Yhtenä tekijänä nousee esiin kysymys seteliä hallinnoivasta tahosta. Setelin käsittelyyn
käytettävän sähköisen järjestelmän tulisi olla mahdollisimman vähän henkilöresursseja
kuluttava. Toisena huomioitavana seikkana on varmistettava, että mahdollisesti
perustettavan setelijärjestelmän kautta kertyvä tieto siirtyisi jouhevasti muiden
tukijärjestelmän
toimijoiden
(mm.
ELYt,
Tekes)
tietoon,
täten
parantaen
yritystukijärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena. Sähköisen järjestelmän etuna voidaan
pitää sitä, että sen kehittäminen on mahdollista pilotoinnista saatavien kokemusten
perusteella.
Toimiessaan markkinaehtoisesti seteli lisäisi yritysten valinnan mahdollisuuksia ja toisi siten
lisäarvoa nykytilanteeseen. Haasteena on mainittu riittävän laadukkaiden palvelujen
saatavuus valtakunnallisesti. Tämän haasteen ratkaiseminen on kuitenkin enemmän
markkinoiden kuin julkisen sektorin vastuulla. Yleisesti ottaen voidaan ajatella, että
markkinat havaitsevat puutteet suhteellisen nopeasti ja palvelutarjonta paranee ajan myötä.
Samaan tulokseen ovat tulleet Bach ja Matt (2005)47, joiden mukaan setelien kaltaiset
instrumentit eivät pelkästään vastaa markkinoiden puutteisiin, vaan myös oppimiseen sekä
systeemisiin puutteisiin.
46
Suositus nostettu esiin muun muassa Espanjan ja Englannin setelijärjestelmien vertailun yhteydessä
47
Bach L. and Matt M. (2005) From Economic Foundations to S&T Policy Tools: a Comparative Analysis of the Dominant Paradigms, in
Llerena P. and Matt M. (eds.) Innovation policy in a knowledge based economy : theory and practice, Springer, Berlin
Innovaatiosetelit

7.
51 of 66
Setelin lisäarvona voidaan nähdä sen toimiminen kannustimena. Kyselyyn vastanneista
yrityksistä 44 prosenttia ei ollut hyödyntänyt julkisen sektorin palveluja innovaatiotoiminnan
kehittämisessä ollenkaan. Syiksi tähän esitettiin muun muassa se, että tiedon saaminen
palveluista on vaikeaa tai sitä ei osata antaa, että Tekes tukea ei myönnetä yrityksen
sisäiseen kehittämistoimintaan (vaaditaan ostamista ulkopuoliselta yritykseltä) tai että
asetetaan tiettyjä ehtoja kuten tietyn konsultin valitseminen listalta.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Tässä esiselvityksessä on kartoitettu, onko Pirkanmaalla tarvetta yrityspalvelusetelille. Asiaa on
lähestytty toteuttamalla sähköinen kysely alueella toimivien yritysten keskuudessa ja
haastattelemalla sekä yritysten että julkisen sektorin toimijoita/palveluntarjoajia. Lisäksi
esiselvityksessä on huomioitu muut viimeaikaiset aihepiiriä koskevat tutkimukset ja selvitykset.
Aiempia innovaatiosetelijärjestelmiä koskevan vertailun mukaan kokemukset instrumentista ovat
positiivisia. Jokaisesta vertaillusta setelimallista on poimittavissa hyviä havaintoja ja kokemuksia.
Näitä on käyty tarkemmin läpi luvuissa kolme ja neljä, mutta pääsääntöisesti hyödyt liittyvät
toimijoiden verkottamiseen, uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen erityisesti sellaisissa
yrityksissä, jotka eivät ole aiemmin tukia hyödyntäneet, hanketoiminnan nopeuttamiseen sekä
investointien lisääntymiseen.
Esimerkiksi Englannin tavoiteltiin innovaatiotoiminnan stimulointia pk-yritysten ja akateemisten
organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä tiedon siirtoa lisäämällä. Yrityksistä, joille seteli
myönnettiin, 46 % ei ollut aiemmin työskennellyt yliopistojen tai korkeakoulujen
kanssa ja 56 % jatkui yhteistyötä myöhemminkin. Lähes sama prosenttiosuus yrityksistä ei
olisi kehittänyt uusia innovatiivisia tuotteita ja prosesseja ilman seteliä.
Hollannissakin setelien on havaittu kannustavan pk-yrityksiä käynnistämään uusia hankkeita
julkisen sektorin tutkimuslaitosten kanssa. Kahdeksan kymmenestä setelistä käytettiin
projektiin, jota ei olisi toteutettu ilman tuen myöntämistä. Setelin lisäarvoksi nähtiin
niiden kannustava vaikutus uusien hankkeiden käynnistämiseen. Setelijärjestelmä kuitenkin
lakkautettiin, koska siitä vastaava ministeriö ei kokenut tuen johtavan toivottuihin tuloksiin. Sen
sijaan alueellisella tasolla, Limburgissa, setelistä on tehty osa laajempaa kokonaisuutta, jolla
pyritään tukemaan ja stimuloimaan pk-yritysten innovatiivisuutta. Tärkeässä roolissa on seteliä
hallinnoiva taho, joka toimii linkkinä yritysten ja palveluntarjoajien välillä.
Irlannin osalta on esittää Englannin tavoin numeerista dataa tuloksista. Ulkoisen arvioinnin
mukaan jokainen setelijärjestelmän kautta sijoitettu euro lisäsi yrityksen liikevaihtoa
seitsemällä eurolla. Lisäksi osallistuneista yrityksistä 24 % laajensi tuotevalikoimaansa, 23 %
paransi tuotteiden laatua, 20 % lanseerasi uusia tuotteita markkinoille. Lähes kaikki mukana
olleet yritykset olisivat olleet valmiita jatkamaan seteleiden käyttöä jatkossakin ja olivat
halukkaita suosittelemaan seteliä muille.
Saksassa setelijärjestelmän onnistuneisuudesta kertoo, että kokeiluja alkanut setelijärjestelmä
muutettiin yhä toiminnassa olevaksi ohjelmaksi. Tuen saajista jopa 70 prosenttia ei ole
aiemmin tehnyt yhteistyötä ulkopuolisten t&k- organisaatioiden kanssa. Ruotsissa setelin
hyötynä on ollut kehityshankkeiden käynnistyminen nopeammin. Useiden muiden maiden tapaan
yritykset ovat usein jatkaneet kehityshankkeita myös setelien käytön jälkeen.
Erityisesti setelien etuna nähdään niiden kyky kannustaa tki-toimintaan muitakin kuin
erilaisia tukia aktiivisesti hakevia yrityksiä eli Suomen kontekstissa voidaan ajatella setelien
puhuttelevan sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole syystä tai toisesta hyödyntäneet julkisen sektorin
tukea aiemmin. Eri maissa jaettujen setelien arvo on vaihdellut, mutta varsinaisen rahallisen tuen
määrä ei ole merkittävin tekijä. Tärkeämpää on, mihin ja miten setelillä hankittavaa tukea on
Innovaatiosetelit
52 of 66
hyödynnetty sekä se, että yritys sitoutuu toiminnan kehittämiseen maksamalla osan
kustannuksista. Tässä yhteydessä olennaista on, että setelien tarjonnasta vastaava taho on kiinni
yritystoiminnan rajapinnassa ja kykenee saattamaan kysynnän ja tarjonnan yhteen.
Setelit eivät ole uusi ilmiö, ja niitä on hyödynnetty aiemmin myös Suomessa. Setelijärjestelmien
vertailu osoittaa, että useissa maissa ne ovat vastanneet yritysten tarpeisiin ja generoineet
vaikuttavia tuloksia. Haasteena on eri maiden ja markkinoiden vertailu. Se mikä toimii
esimerkiksi Hollannissa, ei automaattisesti toimi Suomessa. Hollannissa suositaan epäsuoria
’tukia’ kuten esimerkiksi verotusta, eikä siellä ole yritystoimintaa tukemassa Tekesin tai ELY:jen
kaltaisia toimijoita.
Toisaalta se, että erilaisia setelijärjestelmiä on yhä käynnissä eri puolilla Eurooppaa, puoltaa
niiden toimivuutta. Seteleistä kirjoitetut raportit, esimerkiksi neljännessä luvussa mainittu
OECD:n selvitys, on samoilla linjoilla. Tässä esiselvityksessä toteutettu vertailu osoittaa, että
seteleiden avulla voidaan vastata hyvin kattavasti yritysten tarpeisiin. Setelien avulla on
tuotu yritykset yhteen t&k-toimijoiden kanssa ja autettu yrityksiä tunnistamaan ko.
organisaatioissa olemaa osaamista, on nopeutettu yritysten kehitystoimintaa mahdollistamalla
lähellä markkinaa olevien tuotteiden ja palvelujen pilotointi ja testaaminen, autettu osaamistason
nostoa mahdollistamalla tiedon, osaamisen ja teknologian siirtoa, aktivoitu yrityksiä tkitoimintaan sekä helpotettu informaation hankkimista erilaisten selvitysten, tutkimusten ja
analyysien avulla. Suomessa ei tällä hetkellä ole instrumenttia, jonka avulla pk-yritys
pystyisi helposti ja nopeasti samaan. Erityisesti Suomesta puuttuu eri toimijoita
verkottava ja erilaisiin rajapintoihin kiinnittyvä tuki. Katso myös luvun lopussa oleva
taulukko, johon on koottu setelien käyttökohteet.
Peräti 44 % kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ollut hyödyntänyt julkisen sektorin tukea
ollenkaan. Näissä yrityksissä piilee paljon kasvupotentiaalia, jonka esiin saamiseksi tarvitaan
törmäyttäjää, joka tuo yritysten edustajat yhteen muiden toimijoiden kanssa. Esiselvityksessä
nopeus (hakuprosessi, päätöksenteko) ja käytön helppous (alhainen byrokratia) sekä
valinnanvapaus olivat seteleihin liitettyjä mielikuvia. Mahdollisiksi käyttökohteiksi ehdotettiin
esimerkiksi kaupallistamista, markkinoinnin vahvistamista kuten markkinakartoituksia, erilaista
koulutusta sekä tukea tki-toimintaan eli pääosin varsin perinteisiin tarpeisiin, joihin julkisen
sektorin palveluja on tälläkin hetkellä saatavilla.
Nykyisiin palveluihin liittyy kuitenkin se haaste, että niihin ei pääse riittävän helposti ja
nopeasti käsiksi. Ne eivät myöskään saa aikaan eri toimijoiden ristiinpölytystä ja ne
kattavat markkinoilla olevan osaamisen vain rajallisesti – todellista yhden luukun
periaatteen toimijaa ei ole. Lisäksi osa yrityksistä (alkavat yritykset, joilla ei vielä tilikautta
takana tai tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevat yritykset, joille omavastuun kattaminen on
haasteellista) kamppailevat kriteerien täyttämisen suhteen.
Seteli edustaa matalan kynnyksen instrumenttia, jolla yritys voidaan tutustuttaa myös muihin
julkisen sektorin tukiin ja palveluihin, joita se voi tarpeen mukaan myöhemmin hyödyntää.
Olennaista on, että seteli ei kilpailisi nykyisten palvelujen kanssa, vaan olisi täydentävä
tekijä, joka tarjoaisi matalan kynnyksen palvelun yrityksen ulkopuolisen osaamisen
hankkimiseen. Kysynnän ja tarjonnan paremman kohtaamisen kannalta setelin yhteyteen
kannattaisi tuoda jonkinlainen fasilitointi tai broker tuki. On selvää, ilman ’törmäyttäjää’ yritykset
eivät osaa hyödyntää setelin mahdollistamaa ulkopuolista osaamista.
Esiselvityksen tulosten perusteella ryhmä, jolle setelityyppinen palvelu soveltuisi parhaiten,
olisivat alkavat yritykset tai hyvin vähän tki-toimintaa harjoittavat pk-yritykset. Heille seteli voisi
toimia
kannustimena
tki-toiminnan
kehittämiseksi
ja
samalla
eräänlaisena
’sisäänheittopalveluna’, joka ohjaisi yritykset parhaiten soveltuvalle julkisen sektorin
mahdollistamalle palvelupolulle. Toisena kohderyhmänä voisivat olla myös nopeaa kasvua
Innovaatiosetelit
53 of 66
tavoittelevat yritykset. Tärkeää on, että pilotoitavalla palvelulla olisi läheinen yhteys jo
olemassa olevaan yritysten palvelupolkuun, jolloin se tukisi yritystoiminnan kehittämistä
pitkällä tähtäimellä ja samalla edistäisi ajatusta ’yhden luukun periaatteesta’. Kokeiluvaiheessa
seteli voisi olla tarjolla kaikille pk-yrityksille, ja saatujen kokemusten perusteella päätettäisiin,
tarvitseeko setelin tarjontaa rajata. Hollannin mallin tapaan seteli voisi edustaa ensimmäistä
askelta julkisen sektorin eri palvelujen pariin – se toimisi linkkinä kysynnän ja tarjonnan välillä.
Tämä edellyttää, että setelejä myöntävällä taholla olisi vahva tietämys ja ymmärrys tarjolla
olevista kehittämispalveluista sekä kunkin yrityksen tarpeista (vrt. esim. Keski-Suomessa
kehitetty ”broker-malli”48).
Tällaisen, olemassa olevaa järjestelmää täydentävän ja tukevan palvelun pilotoiminen
Pirkanmaalla on suotavaa. Mikäli siihen päädytään, on kuitenkin mietittävä, millä nimellä
palvelua tarjotaan. Seteli nimike ohjaa ajattelun automaattisesti rahalliseen tukeen, vaikka sillä
hankittaisiin yrityksen ulkopuolista osaamista. Valittava nimi linkittyy uuden tuotteen tai palvelun
brändäykseen – siihen, miten asiaa markkinoidaan ja miten siitä tiedotetaan mahdollisille
hyödyntäjille. Täten on huomioitava, että minkä tahansa uuden palvelun, mukaan lukien
innovaatiosetelit, käyttöönottoon olisi suotavaa panostaa sen tunnettuuden rakentamiseksi
niin yritysten kuin palveluntarjoajien keskuudessa, jotta se tavoittaa oikean kohderyhmänsä.
Käytettävästä
instrumentista
viestiminen
ja
oikeanlainen
kommunikaatio
mainittiin
benchmarkkauksessa yhtenä tekijänä, joka on syytä huomioida, setelijärjestelmän
lanseeraamisen yhteydessä.
Aiemmin tässä raportissa on viitattu siihen, että julkisen sektorin tuki kanavoituu usein samoille
yrityksille tai että järjestelmä suosii yrityksiä, jotka ovat oppineet sitä hyödyntämään. Uuden
palvelun saamisen edellytyksenä tulisi olla, ettei yrityksen tarpeisiin ole olemassa muuta
julkisen sektorin tukea. Näin se ei kilpailisi muiden tukien ja palvelujen kanssa, vaan
täydentäisi jo olemassa olevaa yritystukipalvelujen tarjontaa. Tässä tapauksessa yritykselle
voitaisiin myöntää tukea yrityksen ulkopuolisen osaamisen hyödyntämiseen liiketoiminnan
kehittämiseksi. Tärkeää on, että uusi palvelu perustuisi vuoropuheluun yritysten ja julkisen
sektorin toimijoiden välillä riippumatta siitä, minkä organisaation edustajan kanssa yritykset ovat
tekemisissä.
Tuen saamiseen ei tulisi asettaa liian tiukkoja kriteerejä, jotta kynnys instrumentin
hyödyntämiseen säilyy matalana. Yrityksen tai alkavan yrittäjän tulisi kuitenkin kyetä
perustelemaan tarve ja se, millä tavalla hankittava palvelu auttaisi yritystoiminnan
kehittämisessä tai innovaatiotoiminnan edistämisessä. Edelleen merkittävä kysymys on
palveluntarjoajien valinta. Setelien vertailussa markkinaehtoisuuteen perustuva, vapaan valinnan
mahdollisuus vaikuttaa toimivan paremmin. Väittämää tukee edellisen luvun lopussa mainittu
Bachin ja Mattin artikkeli.
Valinnan vapaus sai myös kyselyssä paljon kannatusta – kommenteissa viitattiin siihen, että
yrityksissä tiedetään, mitä tarpeita on. Julkisen sektorin vastuulla on varmistaa, että niihin
voidaan puuttua ajoissa. On realismia väittää, että palveluntarjonnan taso vaihtelee, ja siitä
huolimatta tietty peruslaatu on kyettävä varmistamaan. Koska kyse olisi julkisen sektorin
myöntämästä yritystuesta, sitä koskevat samat säädökset kuin muitakin yritystukia. Käytännössä
tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että tuen myöntäjän tulisi pystyä varmistumaan tuen saajan
hakukelpoisuudesta.
Mikäli pilotointi päätetään toteuttaa, on mietittävä paras tapa järjestelmän toteutukseen.
Järjestelmän olisi oltava sähköinen ja ideaalitilanteessa siihen syötetyt tiedot välittyisivät muiden
tukea myöntävien toimijoiden kuten Tekesin ja ELY-keskusten järjestelmiin siinä tapauksessa,
että yritys siirtyisi niiden palvelujen piiriin. Tämä tukisi yrityspalvelupolku-, ’yhden luukun’ sekä
48
www.yritystentaitava.fi
Innovaatiosetelit
54 of 66
innovaatiopalvelujen ekosysteemiajattelua. Tuki ei automaattisesti tarkoittaisi rahaa, vaan se
voisi olla myös neuvontaa tai sparrausta. Päätös rahallisesta tuesta olisi aina tapauskohtainen, ja
perustuisi yrityksen kehitysasteeseen (yritysidea, start-up, jo toiminnassa oleva pk-yritys) sekä
taloudelliseen tilanteeseen. Pääsääntöisesti yritysten tulisi kattaa osa kuluista itse, jotta
sitoutuminen säilyy ja tuen hyöty mietitään mahdollisimman tarkkaan. Niiden yritysten kohdalla,
joilla ei vielä ole yhtä tilikautta takanaan, poikkeuksen voisi sallia.
Yllä esitetyt asiat on tiivistetty taulukossa 2. Kyseessä on suuntaa-antava kuvaus
setelijärjestelmän piirteistä, jossa on otettu huomioon sekä benchmarkkausvertailun tulokset että
suomalaisen yritystukijärjestelmän nykyinen rakenne.
Taulukko 2. Yhteenveto mahdollisesti pilotoitavan setelijärjestelmän suositeltavista piirteistä
Kohderyhmä
Käyttötarkoitus
Minimi –maksimi
Tukiprosentit
Toimija
Rahoittaja
Mihin tarpeeseen
vastaa?
Kilpailutus
Hakeminen
Erityisesti alkavat yritykset sekä vain vähän tai ei ollenkaan tkitoimintaa harjoittavat pk-yritykset; mahdollisesti myös nopeaa
kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset
Neuvonta, sparraus, koulutus, tuki kansainvälistymiseen, tiedon ja
osaamisen siirto
1000 – 10 000 €
Yrityksestä riippuen, alkavat yritykset, joilla ei ole vielä yhtään
tilikautta takana 100 %, pk-yritykset 80 %
Yritysten tarpeet riittävän hyvin tunteva taho, jolla on kyky saattaa
kysyntä ja tarjonta yhteen
Alueellisesti kuntavastin raha tai vaihtoehtoisesti ELY:n tuki,
valtakunnallisesti kannattaisi harkita EU-rahan kanavoimista
setelien kautta kuten esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa on toimittu
Toimisi sparraajana tai kannustimena, verkottajana, törmäyttäjänä
ja yhteyksien rakentajana, helpottaisi yritysten pääsyä firman
ulkopuolisen osaamisen hyödyntämiseen, esimerkiksi yliopistoissa ja
tutkimuslaitoksissa oleva tieto ja osaaminen, mahdollistaisi erilaiset
nopeasta, lähellä markkinoita olevat kokeilut ja pilotoinnit, auttaisi
yrityksiä tunnistamaan omia tarpeitaan ja muualla olevaa osaamista
niiden ratkaisemiseksi, kannustaisi uusien tuotteiden, palvelujen ja
prosessien kehittämiseen sekä erilaisten tutkimusten, selvitysten ja
analyysien hyödyntämiseen osana liiketoiminnan kehittämistä
Kilpailutuksen suhteen esiselvityksen tulokset ovat kaksijakoiset –
toisaalta vapaan kilpailun uskotaan lisäävän yritysten
valinnanvapautta ja tuovan siten lisäarvoa nykytilanteeseen,
toisaalta ollaan huolissaan palvelutarjonnan kattavuudesta,
saatavuudesta ja laadusta. Yksi vaihtoehto on hyödyntää olemassa
olevia rekistereitä tai rakentaa oma pooli uusin kriteerein. Pitkällä
tähtäimellä paras vaihtoehto olisi kuitenkin antaa yritysten valita
vapaasti palveluntarjoaja markkinoilta.
Hakemisen tulisi onnistua verkossa. Ideaalitilanteessa tieto liikkuisi
eri toimijoiden välillä, jolloin kertaalleen järjestelmään syötetty tieto
siirtyisi seuraavalle taholle ilman, että yrittäjän tarvitsisi antaa
samoja tietoja uudelleen. Erillisten hakuaikojen järjestäminen ei
olisi suotavaa. Yritysten olisi voitava hakea tukea silloin, kun sille on
akuutti tarve. Koska kyseessä olisi todennäköisesti valtion
myöntämä yritystuki, tuen hallinnoijan pitäisi pystyä varmistamaan
yrityksen hakukelpoisuus ja myönnetyn tuen vaikuttavuus, joka
puolestaan edellyttäisi vähintään jonkinlaista jälkiraportointia.
Taulukko 3 Setelien käyttökohteet
Innovaatiosetelit
55 of 66
Seteleillä eri puolella Eurooppaa hankitut palvelut
Asiantuntijapalvelujen hankkiminen
Yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen ensimmäistä kertaa
Uuden tiedon ja osaamisen hankkiminen
Innovointi, kehittäminen ja liiketoiminnan kasvattaminen
Erikoisvarusteiden ja tilojen hankinta
Yritystoimintaan liittyvän todellisen haasteen ratkaiseminen
Vanhuspalveluja tuottavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen (palvelut ja teknologiat)
Design ja prototyyppipalvelut
Tuotteiden ja palvelujen markkinointipalvelut
Digitaalisten ratkaisujen hankkiminen (nettisivujen perustaminen, ohjelmistot)
ICT-ratkaisujen käyttöönotto (asiakkuuksien hallinta, suunnittelu, alihankkijaverkoston hallinta)
Pk-yritysten ja julkisen sektorin tutkimuslaitosten välisen yhteistyön vauhdittaminen
Kontaktien solmiminen pk-yritysten ja tutkimuslaitosten välillä
Sovellusorientoituneet tutkimuskyselyt
Osaamisen, tiedon ja teknologian siirto
Pk-yritysten innovatiivisuuden stimulointi
Uuden idean kehittämisen nopeuttaminen tuotteeksi tai palveluksi
Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen
Ongelmanratkaisu
Uusien liiketoiminta- ja palvelumallien kehittäminen
Räätälöidyt innovaatiojohtamisen valmennukset
Liiketoiminnan ja palvelutuotannon digitalisointi
Kontaktien solmiminen pk-yritysten ja suurten yritysten välillä
Teollisen t&k -pohjan laajentaminen
Uudet asiakkuudet t&k organisaatioille
Tutkimukset ja toteutettavuusselvitykset
Innovaatiohankkeet
Pitkäkestoisten kumppanuuksien stimulointi ja tukeminen
Testaaminen ja mittaukset
Konsultti/konsultointipalvelujen hankinta
Riskianalyysit
Liiketoimintasuunnitelmien vahvistaminen
Jatkokehityshankkeiden tukeminen
Koulutus, valmennus ja neuvonta, strateginen neuvonta (yrityksen muutostilanteissa)
Teknologian hyödyntäminen
Kansainvälistymisneuvonta
Uuden liiketoiminnan synnyttäminen
Tuotekehitys ja tuotteiden suojaaminen (IPR), patenttitutkimukset
Markkina-analyysit ja teknologiaselvitykset
Materiaalien tutkimus ja suunnittelu
Muotoiluselvitykset
Prototyyppien laatiminen ja niihin liittyvien materiaalikustannusten kattaminen
Tuotteiden testaaminen laadun sekä ympäristömääräysten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi
Uusien tuotteiden tai palvelujen potentiaalin testaaminen
Ulkopuolisen avun hankkiminen liikeidean testaamiseen ja kehittämiseen
Innovaatiosetelit
1-1
LIITE 1
KV. VERTAILUSSA KONTAKTOIDUT HENKILÖT
Henkilö
Mark Beresford
Yritys
Kinetic Cubed Ltd
Päivämäärä
10.4.2015
Michael Dolan
Luís Ferreira
Enterprise Ireland
Agência Nacional de Inovação
2.4.2015
10.4.2015
Cristina Gallardo Rey
David Golding
Extremedura Avante
Innovate UK
14.4.2015
23.3.2015
Kimmo Halme
Clive Hayter
4FRONT Oy
Innovate UK
20.4.2015
24.3.2015
Sarah Imsel
Ministry of Finance and Economics,
Baden-Württemberg
24.3.2015
Siobhan Jordan
Lena Nyberg
Interface
VINNOVA
25.3.2015
27.3.2015
Jouni Pekkala
Ger Schnackers
Into Seinäjoki Oy
LIOF
25.3.2015
14.4.2015
Svim SpAn sihteeristö
Anssi Uitto
Svin SpA
MDI Oy
24.4.2015
10.4.2015
Marja Vainionpää
Dries Van Poucke
Into Seinäjoki Oy
Enterprise Flanders
31.3.2015
14.4.2015
Matthias Weichhart
Jari Vitikainen
FFG
Pohjois-Savon ELY-keskus
25.3.2015
7.4.2015
Innovaatiosetelit
2-2
LIITE 2
SÄHKÖISEN KYSELYN RUNKO
OSA 1 Julkisten palvelujen ja tukien tuntemus sekä käyttö liittyen
innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen
1. Onko yrityksessänne tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja
hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla?
Kyllä
Ei
2. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen innovaatioiden
ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin
rahoitus yritysten kehittämisprojekteihin ja pilotointiin sekä ELY-keskusten tarjoamat
yritysten kehittämispalvelut kuten valmistelurahoitus ja innovaatioasiantuntijapalvelut.
Kyllä
Ei
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 2 ’EI’, hänet ohjataan suoraan kysymykseen 7.
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 2 ’KYLLÄ’, hänet ohjataan seuraaviin kysymyksiin:
3. Nimetkää kolme tärkeintä julkista palvelua, joita olette käyttäneet yrityksenne
kehittämistyössä liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä
hyödyntämiseen
4. Miten käytetty palvelu tai tuki /käytetyt palvelut tai tuet vastasi/vastasivat tarvettanne
(ruusut ja risut)?
5. Mikäli teillä on vähemmän onnistuneita kokemuksia julkisten palvelujen hyödyntämisestä
liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen, kuvailkaa
lyhyesti kokemuksianne ja perustelkaa, miksi ko. kokemukset olivat huonoja.
6. Miten innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen tähtäävä
yrityspalveluseteli* mielestänne täydentäisi olemassa olevia julkisia palveluja ja tukia?
*Yrityspalvelusetelillä tarkoitetaan yritykselle myönnettyä taloudellista tukea hankkia
tarvitsemansa asiakaspalvelu markkinaehtoisesti haluamaltaan palvelujen tuottajalta, esimerkiksi
toiselta yritykseltä, korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta.
Hankittava palvelu voi tukea mm. tuotteiden ja palvelujen kaupallistamista, yrityksen strategian
fokusointia tai sen t&k –toiminnan vahvistamista.
Osassa yrityspalvelusetelikäytännöissä kustannukset jakautuvat yrityksen ja julkisen vastinrahan
kesken ts. osan yrityksen ulkopuolelta hankittavasta palvelusta yritys maksaa itse. Olemassa
olevien yrityspalvelusetelien arvo vaihtelee muutamasta tuhannesta eurosta kymmeneen
tuhanteen euroon.
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 2 ’EI’, hänet ohjataan seuraaviin kysymyksiin:
7. Mikäli ette ole hyödyntäneet julkisia palveluita tai tukia innovaatioiden ja teknologioiden
kehittämisessä, mitkä tähän ovat olleet keskeiset esteet? Voitte valita yhden tai
useamman seuraavista vaihtoehdoista.


Julkiselle tuelle tai palvelulle ei ole ollut tarvetta
Julkisista tuista tai palveluista ei ole ollut riittävästi tietoa
Innovaatiosetelit




2-3
Yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa ja edistää ko. tukien tai
palvelujen hyödyntämistä
Julkista tukea tai palvelua on haettu, mutta sitä ei ole myönnetty
Julkisen tuen tai palvelujen hyödyntäminen on koettu liian vaikeaksi, esim.
tukijärjestelmä näyttäytyy liian monimutkaisena
Joku muu syy, mikä?
8. Miten innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen tähtäävä
yrityspalveluseteli mielestänne täydentäisi olemassa olevia julkisia palveluja ja tukia?
OSA 2 Yksityisen sektorin tarjoamien asiantuntijapalvelujen käyttö liittyen
innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen
9. Oletteko käyttäneet yksityisen sektorin palveluita innovaatiotoiminnan tukena niin, että
niiden hyödyntämisessä ei ole käytetty julkista tukea ts. yritys on vastannut täysin
palveluista aiheutuvista kustannuksista? Esimerkkinä yksityisen sektorin palveluista
voidaan mainita erilaiset konsulttipalvelut.
Kyllä
Ei
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 9 ’EI’, hänet ohjataan suoraan kysymykseen 13
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 9 ’KYLLÄ’, seuraavat kysymykset esitetään:
10. Mihin tarpeeseen yrityksenne on hyödyntänyt yksityisen sektorin tarjoamia palveluja
innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen (huomaattehan, että
kysymys koskee palveluhankintoja, joihin ei ole hyödynnetty julkista tukea ts. hankinta on
ollut omakustanteinen)?
11. Mitkä seuraavista vaihtoehdoista edistivät keskeisesti yksityisen palveluntarjoajan
käyttöä?



Julkisen sektorin toimija ei myöntänyt tarvetta vastaavaa palvelua/tukea
Julkisen sektorin toimijoilla ei ole tarjolla tarvetta vastaavaa palvelua/tukea
Yksityisen sektorin tarjoama palvelu oli vastaavaa julkista palvelua
asiantuntevampaa.Muu syy, mikä?
12. Kuvailkaa, onko yksityisellä puolella sellaista osaamista, jota julkinen sektori ei tällä
hetkellä tarjoa ja joka voisi auttaa yrityksenne innovaatioiden ja teknologioiden
kehittämisessä ja hyödyntämisessä.
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 9 ’EI’, seuraavat kysymykset esitetään:
13. Miksi yrityksenne ei ole käyttänyt yksityisen sektorin tarjoamia palveluita koskien
innovaatioiden ja teknologioiden kehittämistä sekä hyödyntämistä?
14. Mihin seuraavista asiakokonaisuuksista koette yrityksessänne olevan erityistä tarvetta
yksityisen sektorin tarjoamien palvelujen hyödyntämiseksi tulevaisuudessa?







T&K-hankkeen toteutuksen tuki
Uuden tuotteen/palvelun pilotoinnin tuki
Markkinakartoituksen toteuttaminen (potentiaaliset asiakkaat, kilpailijat)
Yrityksen johtamisen kehittäminen
Sisäisten prosessien tehostaminen
Työhyvinvoinnin edistäminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Innovaatiosetelit
2-4



Yrityksen markkinoinnin vahvistaminen
Muu, mikä?
Emme koe tällä hetkellä tarvetta julkisten palvelujen hyödyntämiseen
OSA 3 Julkisten palvelujen ja tukien tuntemus ja käyttö liittyen yrityksen
kansainvälistymiseen
15. Onko yrityksessänne tarvetta kansainvälistymisen edistämiseen tai sen vahvistamiseen
julkisten palvelujen/tukien avulla?
Kyllä
Ei
16. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen
kansainvälistymisen edistämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus
kansainvälisen kasvun suunnitteluun, ELY-keskusten tarjoamat Kasvuväylä-palvelut ja
kansainvälistymispalvelut sekä Finpron kansainvälistymispalvelut.
Kyllä
Ei
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 16 ’EI’, hänet ohjataan suoraan kysymykseen 21.
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 16 ’KYLLÄ’, hänet ohjataan seuraaviin kysymyksiin
17. Nimetkää yhdestä kolmeen tärkeintä julkista palvelua, joita olette käyttäneet yrityksenne
kansainvälistymisessä?
18. Miten käytetty palvelu/käytetyt palvelut vastasi/vastasivat yrityksenne tarvetta (ruusut ja
risut)?
19. Mikäli teillä on vähemmän onnistuneita kokemuksia julkisten palvelujen hyödyntämisestä
yrityksen kansainvälistymiseen liittyen, kuvailkaa lyhyesti kokemuksianne ja perustelkaa,
miksi ko. kokemukset olivat huonoja.
20. Miten kansainvälistymisen tukemiseen tähtäävä yrityspalveluseteli* mielestänne
täydentäisi olemassa olevia julkisia palveluja ja tukia?
*Yrityspalvelusetelillä tarkoitetaan yritykselle myönnettyä taloudellista tukea hankkia
tarvitsemansa asiakaspalvelu markkinaehtoisesti haluamaltaan palvelujen tuottajalta, esimerkiksi
toiselta yritykseltä, korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta.
Kansainvälistymistä tukeva yrityspalveluseteli tukee nimensä mukaisesti yrityksen kansainvälistä
kasvua esim. markkinakartoituksen, kansainvälistymisstrategian laatimisen ja kohdemarkkinoille
jalkauttamisen kautta.
Osassa yrityspalvelusetelikäytännöissä kustannukset jakautuvat yrityksen ja julkisen vastinrahan
kesken ts. osan yrityksen ulkopuolelta hankittavasta palvelusta yritys maksaa itse. Olemassa
olevien yrityspalvelusetelien arvo vaihtelee muutamasta tuhannesta eurosta kymmeneen
tuhanteen euroon.
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 16 ’EI’, hänet ohjataan seuraaviin kysymyksiin
21. Mikäli ette ole hyödyntäneet julkisia palveluita kansainvälistymisenne tukemiseen, mitkä
tähän ovat olleet keskeiset esteet? Voitte valita yhden tai useamman seuraavista
vaihtoehdoista.


Julkiselle palvelulle ei ole ollut tarvetta
Julkisista palveluista ei ole ollut riittävästi tietoa
Innovaatiosetelit




2-5
Yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa ja edistää ko. palvelujen
hyödyntämistä
Julkista rahoituksellista tukea on haettu, mutta sitä ei ole myönnetty
Julkisen palvelujen hyödyntäminen on koettu liian vaikeaksi, esim. tukijärjestelmä
näyttäytyy liian monimutkaisena
Joku muu syy, mikä?
22. Miten kansainvälistymisen tukemiseen tähtäävä yrityspalveluseteli mielestänne täydentäisi
olemassa olevia julkisia palveluja ja tukia?
OSA 4 Yksityisen sektorin tarjoamien asiantuntijapalvelujen tuntemus ja
käyttö liittyen yrityksen kansainvälistymiseen
23. Oletteko käyttäneet yksityisen sektorin palveluita kansainvälistymisen tukena niin, että
niiden hyödyntämisessä ei ole käytetty julkista tukea ts. yritys on vastannut täysin
palveluista aiheutuvista kustannuksista? Esimerkkinä yksityisen sektorin palveluista
voidaan mainita erilaiset konsulttipalvelut.
Kyllä
Ei
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 23 ’EI’, hänet ohjataan suoraan kysymykseen 27.
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 23 ’KYLLÄ’, seuraavat kysymykset esitetään:
24. Mihin tarpeeseen yrityksenne on hyödyntänyt yksityisen sektorin tarjoamia
kansainvälistymis palveluja (kysymys koskee palveluhankintoja, joihin ei ole hyödynnetty
julkista tukea ts. hankintakuluista yritys on vastannut itse)?
25. Mitkä seuraavista vaihtoehdoista edistivät keskeisesti yksityisen palveluntarjoajan
käyttöä?




Julkisen sektorin toimija ei myöntänyt tarvetta vastaavaa palvelua/tukea
Julkisen sektorin toimijoilla ei ole tarjolla tarvetta vastaavaa palvelua/tukea
Yksityisen sektorin tarjoama palvelu oli vastaavaa julkista palvelua
asiantuntevampaa.
Muu syy, mikä?
26. Kuvailkaa, onko yksityisellä puolella sellaista osaamista, jota julkinen sektori ei tällä
hetkellä tarjoa ja joka voisi auttaa yrityksenne kansainvälistymisen tukemisessa.
Jos vastaaja vastaa kysymykseen 21 ’EI’, seuraavat kysymykset esitetään:
27. Miksi yrityksenne ei ole käyttänyt yksityisen sektorin tarjoamia
kansainvälistymispalveluita?
28. Mihin seuraavista asiakokonaisuuksista koette yrityksessänne olevan erityistä tarvetta
yksityisen sektorin palvelujen hyödyntämiseksi kansainvälistymiseen liittyen?







Kansainvälistymisselvitys, markkinakartoituksen laatiminen
Kansainvälistymisstrategian luominen
Kansainväliset myynti- ja markkinointitoimet (messut yms.)
Kansainvälisen myyntiverkoston luominen
Yrityksen tarjonnan sparraaminen kansainvälisille markkinoille
Kansainvälisten asiakkaiden palveleminen kotimaasta käsin
Muu, mikä?
Innovaatiosetelit
2-6

Emme koe tällä hetkellä tarvetta julkisten palvelujen hyödyntämiseen
kansainvälistymiseen liittyen
OSA 5 Yrityksen taustatiedot
29. Edustamanne yrityksen koko on:

Mikroyritys (1-5 henkilöä)

Pieni yritys (6-50 henkilöä)

Keskisuuri (51-250 henkilöä)

Suuri yritys (yli 250 henkilöä)
30. Edustamanne yrityksen toimiala on:

Teollisuus

Kauppa

Rakentaminen

Liikenne- ja logistiikka

Liike-elämän palvelut

Muut palvelut

Muu, mikä?
31. Edustamanne yrityksen ikä on:

0-2 vuotta

3-5 vuotta

6-9 vuotta

10 vuotta tai enemmän
32. Onko yrityksellänne tällä hetkellä liiketoimintaa ulkomailla
Kyllä
Ei
33. Mikä seuraavista vaihtoehdoista vastaa yrityksenne kasvutavoitteita? Valitkaa yksi
seuraavista vaihtoehdoista.

Nopea kansainvälinen kasvu

Nopea kansallinen kasvu

Vakaan kansainvälisen markkina-aseman ylläpito

Vakaan kansallisen markkina-aseman ylläpito

Ei erillisiä kasvutavoitteita
34. Mitkä seuraavista osa-alueista koette kriittisiksi tai ongelmallisiksi yrityksenne
kansainvälistymiseen liittyen (mitä seuraavista osa-alueista ovat osoittautuneet
ongelmalliseksi yrityksenne kansainvälistymisessä TAI jotka koette lähtökohtaisesti
haastavimmiksi)? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme (3) osa-aluetta.












Henkilöstöhallinto
Rekrytointi
Myynti ja markkinointi
Jakelu/toimitus
Asiakasrajapinta/Kulttuurierot
Taloushallinto
Rahoitus
Juridiikka, IPR-asiat
Tietoturva
T&K-toiminta
Johtaminen
Muu, mikä?
Innovaatiosetelit
2-7
35. Kuinka monta henkilöä yrityksessänne työskentelee pääsääntöisesti kansainvälistymisen
tai kansainvälisten asioiden parissa?




Ei yhtään
1-5 henkilöä
6-9 henkilöä
Yli 10 henkilö
36. Kuinka monta kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävää hanketta yrityksessä on
toteutettu viimeisten viiden vuoden sisällä?



Ei yhtään
1-3 hanketta
Vähintään 4 hanketta
37. Kuinka monta tutkimus- ja kehityshanketta yrityksessä on toteutettu viimeisten viiden
vuoden aikana?

Ei yhtään

1-3 hanketta

Vähintään 4 hanketta
38. Kuinka monta henkilöä yrityksessänne työskentelee pääsääntöisesti tutkimus-, kehitys- ja
innovaatiotoiminnan parissa?

Ei yhtään

1-5 henkilöä

6-9 henkilöä

Yli 10 henkilöä
39. Kuinka suuri osuus yrityksenne liikevaihdosta kanavoituu vuodessa tutkimus-, kehitys- ja
innovaatiotoimintaan?





Alle 2% liikevaihdosta
2-5 % liikevaihdosta
6-15 %liikevaihdosta
Yli 15% liikevaihdosta
En osaa sanoa
40. Millainen julkisen tuen tai palvelun tarve yrityksessänne tällä hetkellä on innovaatioiden ja
teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyen?
41. Millainen julkisen tuen tai palvelun tarve yrityksessänne tällä hetkellä kansainvälistymisen
tukemiseen liittyen?
OSA 6 Yhteystiedot
Yrityspalveluseteliselvitykseen liittyen sähköisen kyselyn lisäksi yritysten tarpeita ja toiveita
kartoitetaan lyhyin puhelinhaastatteluin (kesto maksimissaan noin 30 min.).
Lisääthän alla oleviin kenttiin yhteystietosi mahdollista haastattelua varten, kiitos.
Jätettyjä yhteystietoja ei yhdistetä kyselyn vastauksiin.
Puhelinhaastattelut toteutetaan huhtikuun puoliväliin mennessä.
Innovaatiosetelit
Nimi
Organisaatio
Puhelinnumero
Kiitos kyselyyn vastaamisesta!
Painathan vielä alla olevaa ”Lähetä”-nappia, jotta vastauksesi kirjautuvat järjestelmään.
2-8
Innovaatiosetelit
3-9
LIITE 3
SUORITETUT HAASTATTELUT
Yrityshaastattelut
Henkilö
Elina Harju
Yritys
Opinpaja Oy
Päivämäärä
8.4.2015
Teppo Hemiä
Kari Jantunen
Wirepas
NPE Kulplan Oy
8.4.2015
7.4.2015
Harri Jokinen
Juha Keski-Nisula
Nomet Oy
XMLdation Oy
8.4.2015
8.4.2015
Kaj Koskinen
Raimo Kuitunen
ConMed
Safeplast Oy
8.4.2015
7.4.2015
Juha Kuusama
Pasi Mäkelä
Kuusama Audio Oy
Doranova Oy
8.4.2015
9.4.2015
Heikki Nokelainen
Ismo Paananen
Nokian NPT Oy
Agendium Oy
15.4.2015
13.4.2015
Timo Salli
Liisa Tyllilä
Katsa Oy
Hiking Travel, Hit Ky
22.4.2015
8.4.2015
Antti Peltola
Creanex Oy
13.4.2015
Henkilö
Yritys
Päivämäärä
Antti Eskola
Peer Haataja
Työ- ja elinkeinoministeriö
Tampereen kauppakamari
8.4.2015
17.4.2015
Seppo Kaikkonen
Risto Kaski
Finpro
Finpro
17.4.2015
17.4.2015
Kari Komulainen
Jukka Matikainen
Työ- ja elinkeinoministeriö
Uusi Tehdas
16.4.2015
16.4.2015
Sampsa Nissinen
Jukka Ojala
Tekes
Pirkanmaan ELY-keskus
9.4.2015
27.4.2015
Jaana Rantanen
Petri Räsänen
Uudenmaan ELY-keskus
Pirkanmaan liitto
14.4.2015
14.4.2015
Taina Susiluoto
Jari Vitikainen
Työ- ja elinkeinoministeriö
Pohjois-Savon ELY-keskus
28.4.2015
7.4.2015
Pertti Woitsch
Geowise Oy
10.4.2015
Muut sidosryhmähaastattelut
Innovaatiosetelit
4-10
LIITE 4
HAASTATTELUJEN RUNKO
T&K&I toiminta

Millaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyviä hankkeita teillä on käynnissä tai
on ollut viimeisen viiden vuoden aikana? Onko t&k&i -toiminta ollut täysin yrityksen sisäistä
vai onko siinä hyödynnetty ulkopuolista apua (tukia/palveluja)?

Jos kyllä, millaista (julkinen sektori/yksityinen) ja mihin tarpeeseen?

Jos kyllä, miten hyvin tämä tuki/palvelu vastasi yrityksen tarpeisiin?

Jos ei, mistä syystä?

Onko ulkopuolisen tuen/palvelun hyödyntämisessä ollut haasteita?

Koetteko, että yrityksessänne on tarvetta ulkopuolisille tutkimus-, kehitys- ja
innovaatiotoimintaa tukeville palveluille tulevaisuudessa, esim. seuraavan kahden vuoden
sisällä?

Jos kyllä, millaisille palveluille (teema, tarve, mistä etsitään ja miten)?

Jos ei, miksi ei?
Innovaatioiden/teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä edistävät yrityssetelit

Onko sinulla aiempaa kokemusta yrityspalvelusetelistä?

Jos Pirkanmaalla olisi käytössä julkista kehittämistukea kanavoiva innovaatio-seteli, millaiseen
tarpeeseen sen tulisi mielestäsi vastata?

Millaista hyötyä yrityssetelijärjestelmästä olisi omalle yrityksellesi?

Mitä mahdollisia haittoja siitä voisi olla?

Jotta setelin hyödyntäminen yrityksessänne osalta kiinnostaisi, kuinka suuren osan
hankintakustannuksista setelin tulisi kattaa (%-osuus)?

Millainen mielestäsi tulisi olla innovaatiosetelin tarjoama taloudellinen tuki, jotta se palvelisi
yrityksenne tarpeita (€-määrä tai ’hintahaarukka’)
Kansainvälistyminen

Kuvaile lyhyesti yrityksenne kansainvälistymisastetta: Toimiiko yrityksenne tällä hetkellä
ulkomailla tai onko sen tavoitteena hakeutua kansainvälisille markkinoille? Mitä näiden
toimien taustalla on ts. mitkä ovat syyt valittuun kansalliseen/kansainväliseen strategiaan?

Jos Pirkanmaalla olisi käytössä julkista kehittämistukea kanavoiva kansainvälistymisseteli,
millaiseen tarpeeseen sen tulisi mielestäsi vastata (tuki-teemat)?

Millaista hyötyä kv-setelijärjestelmästä olisi omalle yrityksellesi?

Mitä mahdollisia haittoja siitä voisi olla?

Jotta setelin hyödyntäminen yrityksessänne osalta kiinnostaisi, kuinka suuren osan
hankintakustannuksista setelin tulisi kattaa (%-osuus)? Millainen mielestäsi tulisi olla kvsetelin tarjoama taloudellinen tuki, jotta se palvelisi yrityksenne tarpeita (€-määrä tai
’hintahaarukka’)?

Onko kansainvälistymiseen liittyen hyödynnetty julkisen tai yksityisen sektorin palveluita?

Jos kyllä, millaista (julkinen sektori/yksityinen) ja mihin tarpeeseen?
Innovaatiosetelit

4-11

Jos kyllä, miten hyvin tämä tuki/palvelu vastaus yrityksenne tarpeisiin

Jos ei, mistä syystä?
Onko ulkopuolisen tuen/palvelun hyödyntämisessä esiintynyt haasteita ja jos, niitä mitä?
Esim. onko palvelutarjonnassa esiintynyt puutteita/aukkoja?

Koetko, että yrityksessänne on tarvetta ulkopuolisille kansainvälistymistä tukeville palveluille
tulevaisuudessa, esim. seuraavan kahden vuoden sisällä?

Jos kyllä, millaisille palveluille (teema, tarve, mistä etsitään ja miten)?

Jos ei, miksi ei?
Invest-in näkökulma

Invest in Tampere näkökulmasta – voisiko setelijärjestelmä houkutella yritystoimintaa
Pirkanmaalle? TAI toisinpäin, jos vastaavanlainen setelijärjestelmä olisi käytössä jollain muulla
suomalaiselle paikkakunnalla johon yritys olisi laajentamassa toimintaansa, olisiko tällä
seikalla merkitystä sijoittumispäätöksellenne (erityisesti mahdolliset tukevat/neutraalit
seikat)?

Silloin tällöin kuulee myös väitettävän, että yrityksessä ei välttämättä tiedetä, miten sen tulisi
liiketoimintaansa kehittää ja mitä tarpeita sillä näiltä osin esiintyy. Mitä ajatuksia tämä
väittämä herättää? Esiintyykö mielestäsi tällaista ulkoiselle asiantuntijalle kohdistuvaa tarvetta
vai tiedostetaanko tarpeet yrityksessä itsenäisesti?

Muita kommentteja liittyen yrityssetelijärjestelmään?