1. No category

1
KESU KYSELY 10.2.2014 – VASTAUS 12.3.2015 VARSINAIS-SUOMI
1. Alueen elinkeinorakenteen kehitysnäkymät ja niihin liittyvät osaamistarpeet (tutkintokoulutus ja sitä
täydentävä koulutus)
a) Miten arvioitte alueenne toimialojen ja/tai klusterien työllisyyden kehittyvän vuoteen 2030 mennessä1? Mitkä
ovat näiden keskeisimmät osaamisalat koulutusasteittain?
Nykytasolla säilyvät
toimialat/klusterit
Osaamisalat
Ammatillinen peruskoulutus
Ammattikorkeakoulutus
Yliopistokoulutus
1)Teknologia-alat
(ml. meri, -konepajateollisuus
sisältäen kulkuneuvojen
valmistuksen ja ICT-teollisuus)
sähkö- ja automaatioalat, tieto- ja
tietoliikennetekniset alat,
kemianteollisuuden alat,
metalliala
Insinöörikoulutus ja YAMKinsinöörikoulutus sekä insinööri
(erityisesti
laivanrakennussuunnittelu)
DI-taso sekä tohtorikoulutus
DI-tasoinen meriteollisuuden
täydennyskoulutus
2) Kaupan ala
(vähittäiskauppa,tukkukauppa,
erikoistunut kauppa, myynti ja
markkinointi, b2b,
hankintaosaaminen)
Liiketalouden, -myynnin ja
kaupan ammatti –ja
esimieskoulutukset
Yritysmyynti (b2b), insinöörien
myyntiosaaminen
Kauppatieteen maisteri (KTM)
(mm.markkinointi,
laskentatoimi, kansainvälinen
liiketoiminta)
3) Elintarvikeketju (Alkutuotanto
kokonaisuutena ml.
kotieläintalous, kasvinviljely sekä
elintarvikkeiden valmistus)
maatalous, hevostalous,
metsätalous, puutarhatalous,
kalatalous, luonto- ja
ympäristöala, elintarvikeala
Bio- ja elintarviketekniikka
Prosessi- ja materiaalitekniikka (ins.
AMK)
Kemiantekniikka ja bioteknologia
(ins. YAMK)
FM elintarvikekemia
DI elintarvikekehitys
4) Luovat alat (arkkitehtitoimiala,
käsityöala, muotoilu, esittävät
taiteet ja peliala) ja
kulttuuriyrittäjyys
Käsi- ja taideteollisuus,
audiovisuaalinen viestintä,
kuvallinen viestintä, tanssi,
musiikki yhdistyneenä muihin
aloihin
Kuljettajakoulutus, varastoala,
merenkulku
musiikki, tanssi ja teatteri ( AMK,
YAMK)
Yhdistyneenä muihin aloihin
Taiteiden tutkimus
Digitaalinen kulttuuri
Yhdistyneenä muihin aloihin
Merenkulkuala (merikapteenikoulutus)
Merenkulkualan,insinöörit,
Työnjohto/suunnittelu,
Liiketoiminnan,
logistiikka (tradenomi),
hankinnat, kuljetustensuunnittelu,
toimitusketjun hallinta, julkiset
hankinnat
Tutkimus (Turun
kauppakorkeakoulu/logistiikka
ja hankinnat,
TY/Merenkulkualan
tutkimuskeskus)
5) Logistiikka (meri- ja tieliikenne,
lentoasemapalvelut sekä
logistiikka)
Kaupan alalla tarvitaan myös
huomattava määrä myytävien
tuotteiden ja palveluiden
asiantuntijoita, joilla on kyseisen
subtanssialan koulutus
Perustelut klustereittain:
Alueella ei kaiken kaikkiaan ole tarvetta suuriin muutoksiin koulutusalojen ja määrien suhteen. Työvoiman tarve kasvaa alueella väestökehityksen,
eläköitymisen ja työllisyystilanteen parantumisen myötä. Alueella tehdään aktiivista ennakointityötä maakuntaliiton ja ELY:n sekä koulutuksen
järjestäjien, sidosryhmien ja työelämän edustajien kesken.
Teknologia-alat
Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Varsinais-Suomen elinkeinorakenteessa ja työllisyydessä. Keskeiset tunnusluvut ja kehitysarviot
osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa tekniikan ylemmän korkeakoulutason osaamista maakunnassa alueen kilpailu- ja uusiutumiskyvyn
varmistamiseksi. Esimerkiksi meriteollisuudessa on käynnissä merkittävä sukupolvenvaihdos (mm. insinööriosaajien eläköityminen) mutta myös
merkittäviä kasvunäkymiä alan globaalin luonteen vuoksi. Meriteollisuuteen panostaminen edellyttää asiantuntijoiden kouluttamista hyvinkin
erilaisiin klusteria ja sitä lähellä oleviin tehtäviin (ml. alihankintaketjun tarpeet) samalla, kun konepajateollisuuden kilpailukyvyn säilyminen
Pyydämme pohtimaan tässä kysymyksessä enintään viittä keskeisintä nykytasolla säilyvää, kasvavaa ja supistuvaa toimialaa ja/tai
klusteria.
1
2
varmistetaan. On huomattava, että meriteollisuudessa on kokonaisuutena kysymys hyvin globaalista klusterista, jossa merkittävä osa kasvua
tapahtuu kansainvälisessä suunnittelussa että alihankintatoiminnassa. Kilpailukyky perustuu vahvaan osaamiseen ja yhä enemmän T&K –
pohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin (meriteollisuusklusteri on kokonaisuutena nähtävä kasvualana).
Lyhyellä aikavälillä on tarpeen varmistaa insinöörikoulutuksen tarjonta ylimaakunnallisesti korkeakoulujen yhteistyöllä. Pidemmällä aikavälillä
tavoitteena on tekniikan alan DI-koulutus Turussa. Samalla myös muun kulkuneuvoteollisuuden tarpeet tulee huomioida (esim. autoteollisuus).
Myös uusi hybridi –ja sähköautoteknologia muuttaa alan osaamisvaatimuksia. Koko sektorilla on myös vahva yhteys logistiikkatoimintoihin.
Alueella tarvittaisiin lisää modernien tuotantotekniikoiden osaamista ja liiketalousosaamista palvelukonseptien kehittämiseksi ja perinteisen
teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Informaatio- ja viestintäpalveluiden osaajia tarvitaan alueella digitalisoinnin kehittämiseksi.
Työnjohtajien tarve erilaisiin työnjohdollisiin tehtäviin on hyvin suuri. Pohjakoulutuksena voi olla joko ammatillinen peruskoulutus tai
ammattikorkeakoulututkinto. Korkeatasoinen ja monipuolinen ammatillinen peruskoulutus on koko teknologiaklusterin perusta. Teknologia-aloilla
tapahtuu siis voimakas eläköitymisen kasvu, jonka johdosta korvaavan työvoiman tarve kasvaa merkittävästi. Vuotuinen eläköitymisten
korvausrekrytointitaso kasvaa Varsinais-Suomessa viime vuosien n. 500 henk./v. tasosta n. 800 henk./v. tasoon (60%). Lisätietoja:
http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/elinkeinopolitiikka_osaaminen_osaamistarpeet_henkilostoselvitys_2016.pdf
(erityisesti s. 9-10).
Voimakkaimmin eläköityminen näkyy kone- ja metallitekniikan ammatillisessa koulutuksessa, jossa vuosittainen rekrytointitarve tulee olemaan n.
300 henk./v., kun esim. syksyllä 2014 tällä sektorilla aloitti opiskelun kaikissa Varsinais-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa yhteensä n. 110
nuorta. Kone- ja metallitekniikan ammatillisessa koulutuksessa tämä edellyttää toimialan koulutuksen vetovoiman kasvattamista, koulutuksen
läpäisyasteen merkittävää parantamista sekä teknologiateollisuuden aloituspaikkojen säilyttämistä nykytasolla ja valmiutta tarvittaessa
aloituspaikkojen kasvattamiseen tarkastelujakson aikana.
Kaupan ala
Myyntiosaaminen on alueen elinkeinoelämän keskeisiä kehittämiskohteita. Kasvuyrityksillä korostuu tarve yleisesti vaativampaan kaupalliseen
osaamiseen (etenkin kansainvälistymis- ja myyntiosaamiseen liittyvät tarpeet). Moniosaajien tarve sekä toisaalta erikoisalojen osaajien tarve
korostuvat. Kaupan alan kehitys seuraa kuluttajien ostovoiman kehitystä, ja tämänhenkisen taantuman jälkeen on odotettavissa kasvua.
Päivittäistavarakauppa on myös lähitulevaisuudessa vahvasti myymäläpainotteista, eikä päivittäistavarakaupan siirtymistä merkittävissä määrin
verkkoon ole nähtävissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Kaupan alan ammatillisella peruskoulutuksella on kysyntää jatkossakin, joskin alan
kasvukehitystä voidaan pitää hyvinkin maltillisena. Merkittävämpi kasvupaine on kuitenkin yleisemmän myyntiosaamisella (b2b-myynti).
Valmistuvista liiketalouden tradenomeista vain pieni osa sijoittuu varsinaisesti vähittäiskaupan aloille, sillä suurin osa sijoittuu palvelualoille
toimistotehtäviin. Teknisen myynnin merkitys on suuri vientivetoisessa Varsinais-Suomessa, ja insinöörien osaamiseen pitäisi jatkossa kuulua
myös myyntiosaamista. Vähittäiskaupassa on osattava myyntiä, asiakaspalvelua ja kassapalvelua mutta myös kyettävä suoriutumaan osasta
varastotehtäviä ym. Monissa eri ammateissa on myös osattava myydä sekä ymmärrettävä taloutta ja bisnestä. Lisäksi tuotetietouden
kasvattaminen sekä sähköiset palvelut, digitalisaatio ja monikanavaisuus korostuvat kaupan alalla. Hankintaosaaminen korostuu yhä enemmän
läpileikkaavasti eri aloilla.
Elintarvikeketju
Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija (vaikutus sekä bruttokansantuotteeseen että työllisyyteen) Varsinais-Suomessa tällä hetkellä ja
ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa. Ruokaketju työllistää alkutuotannossa ja jalostuksessa yhteensä noin 8 500 henkilöä. Eri
ennusteiden mukaan ruokaketju on maltillisessa kasvussa vuoteen 2020 saakka (VATT ja Varrun aluetalousselvitys 2012 ”Varsinais-Suomen
ruoantuotannon aluetaloudelliset vaikutukset”). Elintarvikejalostajien kasvuennusteet lupaavat Varsinais-Suomeen vuoteen 2020 mennessä noin 3
000 uutta työpaikkaa ja 344 miljoonan euron lisäyksen bruttokansantuotteeseen. Perusmaataloustuotannon määrä sekä elintarvikkeiden valmistus
on Varsinais-Suomessa kasvussa. Maataloustuotannon kasvu johtuu tilakoon kasvamisesta sekä tuotannon tehostumisesta. Elintarvikkeiden
valmistuksessa kasvun vetureina toimivat lähinnä pk- ja mikroyritykset. Ruokaketju tarvitsee monipuolisia osaajia koulutuksen eri tasoilta ja aloilta.
Elintarvikkeiden valmistuksessa korostuu työn polarisoituminen eli tarvitaan sekä isomman teollisuuden automaatio- ja prosessiosaajia sekä
pienten yritysten käsityövaltaisten ammattiryhmien osaajia. Markettien paistopisteissä korostuvat leipomo- ja myyntiosaaminen sekä ravintola-alan
erikoisosaajat, joissa yhdistyy esim. konditoriaosaaminen. Suorittavan työn lisäksi tarvitaan osaajia tutkimukseen, kehittämiseen sekä hallinnon eri
aloille tukemaan ruokaketjun mahdollisuutta kehittymiseen. Työn automatisoinnin ja tuotannon tehostumisen johdosta ala nähdään kuitenkin
nykytasolla säilyvänä kuin suoraan kasvavana alana riippuen kansainvälisen taloustilanteen kehityksestä.
Luovat alat
Varsinais-Suomessa on tarve edistää kulttuurivientiin liittyvää liiketoiminta- ja yrittäjäosaamista sekä tuottaja- ja manageriosaamisen kehittämistä
sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on lisätä ja edistää kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista sekä vahvistaa
luovien alojen elinkeinotoiminnan ja viennin mahdollisuuksia. Lisäksi luovien alojen toimialarajat ylittävän kansainvälisen liiketoiminta- ja
suunnitteluosaamisen kehittäminen korostuu.
Luovien alojen keskeisenä erityispiirre on se, että ne kehittyvät ennen kaikkea linkittymällä muihin aloihin. Luovan talouden kasvupotentiaali on
nimenomaan juuri toimialat ylittävässä toiminnassa ja kulttuuriyrittäjyyden edistämisessä. Tämä korostaa tarvetta luovien alojen
opintokokonaisuuksien monipuolistamiselle. Kulttuuri- ja viihdeala ovat itsessään kasvavia aloja. Kulttuuri- ja viihdealan työpaikkamäärä on
kasvanut Tilastokeskuksen mukaan 20 % vuodesta 2007. EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 % Suomen työvoimasta
(toiseksi eniten EU:ssa) ja tuovat 4,8 % BKT:sta (EU:n kolmanneksi suurin). Kulttuurilla ja taiteella on myös vahva alueellinen vaikutus. Ne
3
syntyvät paikallisesti ja vahvistavat Suomen alueiden elinvoimaisuutta.
Alueella on merkittävää arkkitehtitoimialan toimintaa, mutta ei koulutusta. Alueella olisi tarve järjestää arkkitehtuuriin liittyviä tukikoulutuksia, kuten
arkkitehtuurikasvatukseen ja arkkitehtuuriin täydennyskoulutukseen liittyviä koulutuksia, ja ammattikorkeakoululla voisi olla tässä keskeinen rooli.
Käsityön, muotoilun ja esittävien taiteiden koulutuksen nykytaso on säilytettävä, jotta maakunnassa säilyy riittävä osaaminen. Tämä on tärkeää,
koska aikaisemmalla KESU -kierroksella koulutusta karsittiin merkittävästi, jolloin monialaisen luovien alojen osaamisen takaamiseksi
koulutustarjontaa ei saa enää vähentää.
Käsityöalan koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota mm. verkostoitumiseen, osaamisen tuotteistamiseen ja matkailuyhteyteen. Muotoilualan
yrityksissä alueella on kansainvälisiä toimijoita, jotka näkyvät vähän alueella. Muotoilualalla alueella ei kuitenkaan ole vahvaa koulutusta, vaikka
on vahvoja alan toimijoita. Käsityöalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot korvaavat tätä puutetta osittain.
Esittävien taiteiden (musiikki, tanssi, teatteri) ammattilaiset liikuttavat suurta joukkoa harrastajia. Lisäksi heillä on selkeä tehtävä taiteen ja
hyvinvoinnin kentällä. Esittävien taiteiden koulutusjatkumossa (taiteen perusopetus – ammatillinen koulutus – korkea-asteen koulutus)
koulutusjärjestelmän rakenteita on tarpeellista kehittää tukemaan alakohtaisia koulutusjatkumoita. Oppilaitosverkosto on tällä hetkellä melko
hajanainen.
Alueella oleva vahva visuaalisten alojen koulutuskeskittymä luo pohjaa viestintä ja media-alan kehitykselle. Koulutuskeskittymää on vahvistettava
edelleen mm. korkeakoulujen välisellä monialaisella yhteistyöllä. Animaatioala kehittyy voimakkaasti mm. sektorit ylittävien yhteistöiden toimesta.
Ala tarvitsee toimintaa tukevia palveluja esim. välittäjäporrasta, jolla on myyntiosaamista. Alan toimijat tarvitsevat lisäosaamista mm. peleistä,
mainonnasta, markkinoista, viestinnästä. Pelialan osaamisen käyttö laajenee mm. oppimispelien, markkinoinnin ja journalismin kautta. Lisäksi
lisätuloja tuovat pelien oheistuotteet ja -palvelut. Pelialan kehitys edellyttää poikkialaista yhteistyötä mm. visuaalisuuden, tarinallisuuden ja
äänimaailman osalta. Elokuva- ja tv-ala tarvitsee alueelle tuotantopalveluja. Tarpeiden ja olemassa olevien palvelujen ja osaamisen kohtaaminen
on heikkoa.
Kuvataide on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Turku on kohonnut varteen otettavaksi toimijaksi pääkaupunkiseudun rinnalle, ja alueelle on
muuttanut viime vuosina valmiita kuvataitelijoita. Kuvataiteen kentälle on tarve maisterikoulutukselle. YAMK koulutus käynnistyy Turun AMK:ssa.
Alueen taidealan välittäjäporras on heikko. Välittäjäportaan ja kuvataitelijan ansaintalogiikan kehittäminen ja täydennyskouluttaminen on tärkeää.
Mainonnan- ja markkinoinnin sekä viestinnän kenttiä haastavat viestinnän ja median kentällä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset mm.
digitaalisuus, tarinallistaminen, liikkuvan kuvan ja animaation lisääntyminen, yhteisöllisyys ja yleisön osallistaminen, yritysten strateginen viestintä
sekä palvelujen tuotteistaminen ja myynti. Ammattikentällä tarvitaan myös jatkuvasti sisällön tuottajien osaamisen kehittämistä vastaamaan
viestinnän ja median kehitystä. Luovien alojen koulutusohjelmien sisältöjä tulisi myös sisällyttää muiden alojen opintoihin.
Uutena nostona eri koulutusaloille poikkileikkaavasti voidaan mainita tarve saattaa digitaaliset palvelut ihmisten arjen tueksi (nostettu esille tässä
yhteydessä). Tällöin kohteena ovat innovatiiviset palveluyhdistelmät ja digitalisaation ihmiskeskeinen hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa.
Tavoitteena olisi mm. tunnistaa nuorten, työikäisten ja vanhusten jokapäiväiset tarpeet uusien palvelujen kehittämiseksi. Olennaista on eri
palveluntuottajien välisten kokeilujen innovointi ja oppiminen uuden arvon tuottamiseksi.
Logistiikka
Logistiikka-alan koulutustarpeita määriteltäessä tulee ensin nähdä maakunnan asema Itämeren ytimessä, osana pohjoista kasvuvyöhykettä.
Varsinais-Suomi kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen pääkaupunkiseudun, sisämaan ja rannikon suuntaisten pääyhteyskäytäviensä kautta teitse
ja rautateitse. Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun rooli korostuu erityisesti porttina Skandinaviaan sekä läntiseen Eurooppaan meri- ja
lentoliikenneyhteyksien yhdistämänä. Alueen tavoitteena on mahdollisimman runsas henkilöliikenteen tarjonta alueen elinkeinoelämälle ja myös
matkailulle. Volyymien kasvu ei välttämättä aiheuta merkittäviä paineita koulutusjärjestelmälle. Merenkulun ja satamatoimintojen osaajien sekä
henkilö- ja tavaraliikenteen kuljettajien ja varastoalan osaajien saatavuus on kuitenkin turvattava.
Meriliikenteen osalta tonnistoveron muutokset johtavat lyhyellä aikavälillä työllisten määrän kasvaa. Eläköityminen aiheuttaa lisäksi työvoiman
tarvetta. Kuljetusalan ammattipätevyys aiheuttaa tilapäisesti työvoiman poistumista työmarkkinoilta. Logistiikka-alalla työpaikat ja koulutustarve
reagoivat yleiseen talouselämän kasvuun nopeasti. Mahdolliset tekniikan tuomat muutokset saattavat vaikuttaa työvoiman tarpeeseen.
Ammatillisen peruskoulutuksen osalta logistiikan perustutkinto ja ammattitutkinto palvelevat logistiikan aluetta.
Ammattipätevyyskoulutuksen (meri-, tieliikenne) tarjonnan ja saatavuuden kansallinen soveltaminen yritysten tarpeiden mukaisesti tulisi varmistaa.
Pätevyyskirjojen vanheneminen (5 v.) lisää tarvetta täydennyskoulutukselle. Kaupan rakenteen muutokset vaikuttavat välittömästi myös
kuljetusalaan ja sen koulutuksen määrään ja laatuun. Turun telakan mahdolliset laivatilaukset vaikuttavat koko talousalueen toimintoihin kasvua
lisäävästi. Eri alojen kasvuyrityksillä on erityisesti globalisaation myötä tarvetta vaativampaan logistiikkaosaamiseen sekä huolinta- ja
ulkomaankaupan osaamiseen.
Turun ammattikorkeakoulussa saatava logistiikkaosaaminen palvelee lähes kaikkia alueen aloja, myös edellä mainittuja teknologia-aloja ja
elintarvikeketjuja. Turussa voi opiskella kuljetus- ja logistiikka-alaa sekä insinööri- että tradenomiopinnoissa. Insinööriopinnoissa tämä on
mahdollista etenkin ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä tuotantotalouden koulutuksessa. Tradenomiopinnoissa alan opiskelu mahdollistuu
puolestaan liiketoiminnan logistiikan koulutuksessa. Meriteollisuuden elpyminen lisää hankinta- ja alihankintaosaamisen tarvetta alueella.
Liiketoiminnan logistiikan koulutuksessa osaaminen keskittyy hankintoihin, kuljetuksiin, varastointiin, huolintaan, toimitusketjuihin ja
informaatiologistiikkaan. Globaalissa taloudessa toimitusketjut ovat entistä monimutkaisempia. Julkisten hankintojen osalta on osaamisvajeita
kunnissa, samoin kilpailuttamisessa.
4
Lähes kaikkia klustereita koskevana asiana voidaan todeta lisääntyvä tarve vahvistaa ja lisätä yrittäjyysopintoja niin II asteen ammatillisessa
koulutuksessa kuin korkeakoulujen opinto-ohjelmissakin.
Kasvavat
toimialat/klusterit
Osaamisalat
Ammatillinen peruskoulutus
1)Teknologia-alat (cleantech,
hyvinvointiteknologia, robotiikka,
hajautettu energiatuotanto)
Life Science ja biokemia
(kemianteollisuus,
prosessiteollisuus,
rakennusaineteollisuus,
elintarviketeollisuus,
lääketeollisuus ja diagnostiikka
sekä biotekniikka)
Biotalous
2) Elintarvikeketju ja biotalous
(metsätalouden uudet tuotteet,
uusiutuva energia, luomu,
suoramyynti, green care,
kalatalous. Tuotekehitys ja
innovaatio-osaaminen sekä
yrittäjyyspainotukset)
3) Sosiaali- ja terveysala
Opetus- ja kasvatusala
Sosiaali- ja terveysala, lapsi- ja
perhetyö, viittomakielinen ohjaus
Ammattikorkeakoulutus
Yliopistokoulutus
Prosessiteollisuuden alat,
laboratorioala sekä asentaja ja
huoltopuoli sekä mekatroniikka,
älyjärjestelmät ja robotiikka
Insinöörit/suunnittelijat (YAMK),
esimies-valmentaja
Materiaali ja prosessitekniikka
Ohjelmointiosaajat,
mekatroniikka, robotiikka,
älyjärjestelmät
Kemiantekniikka ja bioteknologia
(ins. YAMK)
DI-koulutus (erityisesti kemia –ja
biotekniikka
Teollisuustalous
Kemian, fysiikan ja biokemian
alan maisterit ja tohtorit
Luonto- ja ympäristöala,
elintarvikeala
Liiketalous,
Palveluiden tuottaminen ja
johtaminen,
Bio- ja elintarviketekniikka
Prosessi- ja materiaalitekniikka
(ins. AMK),
Kemiantekniikka ja bioteknologia
(ins. YAMK)
Sairaanhoitajat
Erikoissairaanhoito
Sosionomi
Sote-alan YAMK
FM elintarvikekemia, DI
elintarvikekehitys
4)Rakennus- ja kiinteistöala
Maanmittaus, maanrakennus,
asvalttiala, talonrakentaminen,
talotekniikka, kiinteistöpalvelut,
pintakäsittely. Painopiste uudis-,
korjaus- ja infrarakentamisessa
Nykyisten lisäksi LVI- ja
sähköinsinööri- sekä
rakennusarkkitehtikoulutus
Kiinteistönvälitys- ja isännöinti
5)Matkailuala
Matkailu-, hotelli-, ravintola- ja
cateringala
Matkailu- ja ravintola-alan
palveluiden tuottamisen,
kehittämisen ja johtamisen
osaaminen (restonomin tutkinto)
Maisteri- ja tohtoritutkinnot
(esim. lääke –ja terveystiede,
johtaminen, sosiaalityö,
psygologia jne.)
opettaja- ja lastentarhaopettajan
koulutus,erityisopetuksen tarpeet
ja täydennyskoulutus
Rakennusalan yliopistokoulutus
Matkailuliiketoiminnan
opintokokonaisuus
Kulttuuri- ja elämysmatkailu
Maantiede (matkailuopinnot)
Perustelut klustereittain:
Teknologia-alat sekä Life Science (erityisesti biokemia) sekä biotalous
Bio- ja kiertotalous, cleantech sekä ns. vihreä kasvu (green growth) ovat merkittävän kasvupotentiaalin aloja, jotka edellyttävät merkittäviä
panostuksia myös koulutukseen yritysten tarpeisiin vastaamiseksi. Varsinais-Suomessa on käynnistetty laaja yhteistyö vihreän talouden
edistämiseksi (mm. Turun AMK, maakuntaliitto, ELY ja yritykset) ja esimerkiksi älykkään sähköisen liikenteen kehittämiseksi. Hyvinvointiteknologia
on potentiaalinen kasvuala erilaisten henkilön hyvinvoinnin tarkkailuun liittyvien laitteiden kysynnän lisääntyessä tarjoten myös
vientimahdollisuuksia. Alan kehittyminen edellyttää ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja näiden tarpeiden välittämistä tuotekehitykseen. Tarvitaan
monialaista yhteistyötä ja osaamista. Robotiikkaan ja digitalisaatioon liittyvä osaaminen edellyttää lisäpanostuksia teknologiateollisuuden
kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Lisäksi tulee huomata 3-D teknologian kehittyminen millä on vaikutuksia useille toimialoille.
Kemian alan osaamista tarvitaan usealla toimialalla, ja se toimii kierto- ja biotalouden mahdollistajana. Tavoitteena on, että vahva tutkimus muuttuu
liiketoiminnaksi uudenlaisen prosessiteollisuuden muodossa perustuen kierto- ja biotaloudelle ja luoden uusia teollisia työpaikkoja.
Kemianteollisuuden kasvulla on myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille aloille, kuten kone- ja metalliteollisuuteen sekä suunnittelutoimintaan
(insinööritoimistot). Kasvavia aloja ovat myös voimalateollisuus, korkean lämpötilan kemian alat energiatekniikka sekä elintarviketeollisuus (osa
prosessiteollisuutta). Tutkimus tällä saralla mahdollistaa myös uudentyyppisten elintarvikkeiden synnyn ja sitä kautta elintarviketeollisuuden kasvun.
Lisäksi myös suorittavan tason osaamistarpeisiin tulee vastata varmistamalla mm. prosessi- ja laboratoriotekniikan perustutkinnon määrällinen ja
laadullinen kapasiteetti.
5
Elintarvikeketju
Kasvavia osa-alueita koko ruokaketjussa ovat luomutuotanto sekä laajemmin biotalous ja ympäristöosaaminen sekä ennen kaikkea näiden
tuotteistaminen. Kuluttajat arvostavat yhä enenevissä määrin ympäristöystävällisiä tuotteita ja toimintatapoja, joiden tuotteistamisessa on suuri
potentiaali koko ruokaketjun yrityksille. Suoramyynnin erilaiset toimintamallit kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Kuluttajat haluavat ostaa
elintarvikkeet suoraan maatalousyrittäjältä ja tämä luo yrittäjälle mahdollisuuksia parempaan kannattavuuteen. Yrittäjät tarvitsevat tähän myös
kokonaisvaltaista osaamisen lisäämistä (asiakastyö, liiketoiminta jne.). Varsinais-Suomen markkinat ovat isot ja asukkaiden maksupotentiaali on
hyvä, mikä luo hyvän pohjan elintarvikkeiden suoramyynnille.
Kotimaisten marjojen, kasvisten ja vihannesten sekä uusien viljelykasvien suosio on kasvussa erityisesti uusien ravitsemussuositusten myötä.
Näiden viljelyyn, tuotteistamiseen ja jatkojalostukseen tarvitaan koulutusrajat rikkovaa yhteistyötä. Lisäksi erityiset ”niche-tuotteet” ovat
kuluttamisen polarisoitumisen mahdollisuuksia. Maatalouden oheispalveluiden tuotteistaminen on todellinen lisäansion mahdollisuus tiloille.
Tällaisena toimii esimerkiksi Green Care -palveluiden tarjoaminen ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen. Koko ruokaketjun ymmärryksen
lisääminen, eli moniosaamisen lisääminen sekä koulutuksen rajapintojen rikkominen koko ruokaketjussa on koulutuksen kehittämisen keskiössä.
Työelämässä vahvuutena on koko ketjun ja prosessien tunnistaminen, esimerkiksi askel eteen- ja taaksepäin (maatila-jalostajakauppa/ammattikeittiö-kuluttaja). Lisäksi vieläkin vahvempi työelämälähtöisyys on koko ruokaketjun koulutuksen edellytys. Kalatalous on merkittävä
elinkeino, sillä neljännes Suomen meri- ja sisävesikalastajista toimii Varsinais-Suomen alueella. Kalatalouden elinkeinoelämän mukaan VarsinaisSuomessa tulee panostaa kala-alan osaamisen lisäämiseen, jotta elinkeinolla on ammattitaitoisia työntekijöitä myös jatkossa (mm. alan
erikoisammattitutkinnot).
Varsinais-Suomessa on yli 300 elintarvikkeita jalostavaa yritystä (Ruoka-Suomi 2014), joista 75 % työllistää alle 5 henkilöä. Lisäksi suuri osa
alkutuotannon yrityksiä ovat pieniä perheyrityksiä. Näille yrityksille on tyypillistä tuotteiden alhainen jalostusaste ja riittämättömät resurssit
jalostusasteen nostoon. Tuotekehitys osaaminen on tuotteiden jalostusasteen nostamisen keskiössä, johon tähdätään koulutuksenjärjestäjien
välisellä yhteistyöllä (ammattioppilaitokset, AMK, yliopisto). Kotimaan markkinat ovat melko stabiilissa tilanteessa ja todellista toimialan kasvua
olisikin haettava elintarvikkeiden ja siihen liittyvän osaamisen viennin kautta. Yritykset tarvitsevat kansainvälisyys ja vientiosaamista sekä
markkinoiden tunnistamista. Vihreän talouden kasvun myötä yrityksille tulee osaamisvajetta ympäristöasioiden hallitsemisessa, kehittämisessä
sekä tuotteistamisessa (biotalouden liiketoimintamahdollisuudet). Ruokaketjun asiakkaiden kulutustottumukset ovat jatkuvassa muutoksessa, jonka
vuoksi kulutustottumusten tunnistamiseen sekä asiakaslähtöisyyden ja ajanhermolla pysymiseen tarvitaan lisää osaamista. Kasvuhakuisten
yritysten menestymisen takeena on monialainen ja prosessit tunnistava henkilöstö, joka tuntee oman ammattinsa sidokset muuhun
toimintaympäristöön laajemminkin. Liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen (ml. sisäinen yrittäjyys) lisääminen on keskeistä työelämän jatkuvan
muutoksen vuoksi.
Sosiaali- ja terveysala
Eläkepoistumat tulevat kasvamaan Varsinais-Suomessa tulevina vuosina. Esimerkiksi hoitoalalla vuoteen 2025 mennessä ennakoidaan jäävän
eläkkeelle merkittävä määrä, jopa 40–50 % alan ammattilaisia. Sosiaali- ja terveysalan kasvuun vaikuttavat erityisesti väestön ikääntyminen,
odotettavissa olevan eliniän piteneminen ja yleinen elintason kasvu. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sosiaali- ja terveysalan ammateissa
avautuu Suomessa vuoteen 2025 mennessä 227 000 työpaikkaa poistuman ja työvoiman kysynnänkasvun vuoksi. Työvoimatarpeeseen vaikuttavat
myös uusien teknologioiden kehittyminen.
Tulevaisuudessa tarvitaan vahvaa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Siihen vastauksena ovat sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinnot sekä
tiedekorkeakoulujen maisteri- ja tohtoritutkinnot. Sosiaali- ja terveysalan osaamista tullaan tarvitsemaan kasvavassa määrin sote-yhteistyön sekä
potilaiden/asiakkaiden oman vastuun ja valinnanvapauden näkökulmista. Vanhustyö ja ikääntyneiden hoitotyö tulevat tarvitsemaan uusia
innovaatioita ja toimintatapojen uudistamista. Terveyden- ja sosiaalihuollon koulutuksissa tulee lisätä huomattavassa määrin hyvinvointi- ja
terveysteknologian osaamista, jota tullaan vaatimaan huomattavasti enemmän tulevaisuuden työssä. Osaamisen tulee olla enemmän kuin
käyttäjäosaamista – siis esim. suunnittelu-, kehittämis-, käyttöönotto- ja arviointiosaamista). Myös palvelu- ja yrittäjäosaamista tulisi lisätä. Sosiaalija terveysalalla ei ole näkyvissä supistamisen tarvetta. Henkilöstön tarve on kasvava ja alalle tarvitaan uusia erikoisaloja.
Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla korostuvat erikoissairaanhoidon osaamisen tarve (esim. lastensairaanhoitaja, jalkaterapeutti, tehohoito, työterveys,
kuvantamisen ja leikkaussalihoitaja), erilaisten terapeuttien tarve (esim. puhe-, fysio- ja toimintaterapeutti sekä ravitsemusterapeutti, jonka koulutus
puuttuu alueelta kokonaan) sekä lääkintävahtimestarin osaamisen tarve (erityisesti erikoissairaanhoidossa). Tulevaisuudessa sosiaali- ja
terveysalalla tarvitaan myös enemmän hyvinvointiteknologiaan liittyvää osaamista (etähoidot lisääntyvät), asiakaspalveluosaamista ja vanhustyön
erikoisosaamista. Hoitajien itsenäiset vastaanotot lisääntyvät, ja osaamisen tarve tällä alueella kasvaa. Hoitotyön johtamisen osaamisen tarve on
suuri tulevaisuudessa. Myös lääkäreistä, psykologien ja sosiaalityöntekijöistä on pulaa jo nyt ja tarve kasvaa edelleen jatkossa.
Opetus- ja kasvatusala
Opetus-, kasvatus- ja ohjausalan koulutus- ja työvoimatarve Varsinais-Suomessa tulee jatkumaan, ellei jopa kasvamaan. Maakunnan asukasluku
kasvaa tasaisesti erityisesti siirtolaisuuden seurauksena. Maahanmuuton vaikutukset näkyvätkin kuntien arjessa jo päivähoidon järjestämisestä
alkaen jatkuen opetustoimen riittävän ja osaavan työvoiman saamisen haasteina. Kyse on pitkälti yliopistotason koulutuksesta, minkä vuoksi on
tärkeää varmistaa yliopistojen, erityisesti Turun yliopiston opettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksien toimintaedellytykset. Näiden lisäksi on
tärkeää lisätä erityisopetuksen pätevyyden antavaa täydennyskoulutusta. Myös ohjaukseen liittyvä koulutustarve on tunnistettava: elinikäisen
ohjauksen periaatteita noudattamaan tarvitaan osaavia ohjaajia niin lapsityöhön, kouluihin ja kerhoihin, eri vammais- ja kieliryhmille, nuorisotoimeen
ja etsivään työhön kuin opinto-ohjaukseen perusasteella ja siitä eteenpäin.
Humanistinen ja kasvatusala kouluttaa ohjauksen ammattilaisia mm. päiväkoteihin lastenohjaajiksi, koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjaajiksi ja sekä viittomakielisen ohjauksen osaajia sosiaali- ja terveysalalle. Koulutetuille ohjaajille on jatkuva ja kasvava tarve.
6
Rakennus- ja kiinteistöala
Suomen kansallisvarallisuudesta yli 70 % on rakennetussa ympäristössä, ja sen ylläpito työllistää rakennus- ja kiinteistöalaa myös tulevaisuudessa.
Rakentamisen euromääräisestä volyymistä tällä hetkellä noin puolet on uudisrakentamista ja toinen puoli korjausrakentamista, ja
korjausrakentaminen on kasvanut jo pitkään noin 2 % vuodessa. Tämä tulee jatkumaan, esimerkiksi 1970- ja 1980-luvuilla rakennuttu erittäin suuri
asuntokanta on vasta tulossa putkiremonttivaiheeseen. Uudisrakentaminen puolestaan on tällä hetkellä niin alhaisella tasolla, ettei oikeastaan ole
enää muita suuntia kuin ylöspäin. Viime aikojen vähäinen uudisrakentamisen määrä on patouttanut paljon hankkeita, jotka jossain vaiheessa
purkautuvat liikkeelle. Myös kiinteistöjen ylläpidon merkitys kasvaa, ja erilaisia kiinteistöjen ylläpidossa toimivia toimijoita tulee lisää. Ihmisten
kulutustottumukset muuttuvat, kun kasvava vanha väestönosa ei enää jaksa ja nuorempi ei osaa, ehdi tai halua käyttää aikaansa kiinteistöjen
huoltoon ja ylläpitoon. Lisäksi sisustuksen arvostus on kasvanut, mikä lisää erilaisten rakennusalan tekijöiden tarvetta.
Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan tavallisen talonrakentamisen lisäksi rakennusalaan liittyviin tehtäviin (esim. rakennusmaalaukseen,
kiinteistönhoitoon ja sisustukseen) työvoiman tarpeen kattamiseksi. Automaatiosta ja koneellistumisesta huolimatta rakentaminen on edelleen hyvin
käsityövaltainen ja raskas toimiala. Tämä tarkoittaa sitä, että läheskään kaikki eivät jaksa 65 vuoden eläkeikään saakka, mikä edelleen kasvattaa
työvoiman tarvetta. Työntekijätehtävissä tarvetta on mahdollista tyydyttää ulkomaisella työvoimalla, mutta pohja tulee aina olemaan kotimaisessa
työvoimassa. Ulkomainen työvoima tasaa kapasiteettihuippuja ja kenties joitakin tiettyjä erityisosaamisalueita. Rakennusmestari ja insinöörikoulutuksen Turun AMK:ssa suorittaneet työllistyvät heti alueella jo nyt, mikä tarkoittaa, että toimialan elpyessä taantumasta tulee amk tutkinnon suorittaneista Varsinais-Suomessa heti pulaa. Toimihenkilötehtäviin osaavaa työvoimaa ei tulla myöskään saamaan ulkomailta tai
riittävästi muualta Suomesta. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulusta ei valmistu LVI-insinöörejä tai sähköinsinöörejä, ja myös
rakennusarkkitehtikoulutuksella sekä yliopistotasoisella rakennusalan koulutuksella olisi maakunnassa tarvetta.
Erityisiä tulevia osaamistarpeita on kiristyvien energiamääräysten johdosta talotekniikan (LVIS) alalla sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien
käyttämisessä. Myös rakentamisen laadun nostaminen tulee edellyttämään entistä tarkempaa asioiden kirjaamista ja dokumentointia, ja erilaiset
digitaaliset järjestelmät tuovat osaamistarvevaatimuksia, mitkä yhdessä lisäävät teknisten toimihenkilöiden tarvetta. Lisäksi uutena osaamisalana
nähdään älytalot ja niihin liittyvä teknologia, kehittäminen, asentaminen, korjaus ja ylläpito.
Tänä vuonna Turun AMK aloitti ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa kiinteistönvälityksen opetuksen yhteistyössä Kiinteistönvälittäjien
Keskusliiton kanssa. Suunnitelmissa on myös isännöintialan koulutuksen aloittaminen. Tämän toteutuessa yhdessä rakennustekniikan ja myynnin
koulutuksen kanssa saataisiin alueelle varsin kattava rakennus- ja kiinteistöalan osaamisklusteri, josta kuitenkin jää siis silti puuttumaan
arkkitehtuuri- ja LVIS-koulutus.
Matkailu
Keskeisten matkailupalvelualojen perusosaamisen tarve pysyy vähintäänkin nykyisellään, ja Varsinais-Suomen kattavalle ammatillisten
perustutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tarjonnalle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Erittäin tärkeänä nähdään ylioppilaspohjainen
matkailun perustutkintokoulutus. Ammattikorkeakoulutuksen osalta matkailupalveluiden tuottamisen, kehittämisen ja johtamisen osaaminen pitää
sisällään matkailualan erityispiirteiden (esim. brändin johtaminen, elämyshakuisuus, kv-asiakkaiden erityistarpeet) ymmärtämisen yhdistettynä
liiketalousosaamiseen, jossa korostuvat kannattava liiketoiminta, vuorovaikutteinen markkinointi sekä henkilöstöjohtaminen. Esimiestyövoimaa
tarvitaan erityisesti hotelleihin, ravintoloihin, henkilöliikennepalveluihin, matkailupalveluiden myyntiin, markkinointiin ja tuotekehitykseen.
Suomenkielisen restonomikoulutuksen päättyminen aiheuttaa pulaa matkailu- ja ravintola-alan asiantuntijoista ja esimiehistä. Matkailuliiketoiminnan
suomenkielisen ammattikorkeakoulutuksen palauttamisen on tärkeää. Englanninkieliselle alan koulutukselle on myös kysyntää niin toisella asteella
kuin ammattikorkeakoulutasollakin.
Matkailukysynnässä on havaittavissa voimistuvia trendejä, jotka vaativat erikoistunutta osaamista, jota voitaisiin tuottaa lisäämällä esimerkiksi
valinnaisia osioita ammatillisen ja ammattikorkeakoulutason tutkintoihin. Kasvavaa kysyntää on seuraavanlaisille osaamisille:

Hyvinvointimatkailupalveluiden tuottaminen, markkinointi, myynti ja johtaminen (matkailupalveluiden ja hoito-/liikunta- yms. hyvinvointia
edistävien palveluiden moniosaamisen tarve)

Henkilöliikennepalveluiden tuottaminen, markkinointi ja myynti (erityisesti liikennepalveluihin sovellettu asiakaspalvelu- ja
myyntiosaaminen sekä kielitaito)

Kokonaiselämyksen tuottaminen matkailijalle vaatii verkosto-osaamista eli miten yhdessä yrittäjät/toimijat tuottavat matkailupalveluita ja
miten tällaista verkostoa johdetaan. Tähän osaamistarpeeseen liittyen kaivattiin esimerkiksi matkailupalveluiden tuottajakoulutusta
yrittäjyyspainotteisesti, mahdollisesti erikoisammattitutkintoa ja/tai erikoistumismoduulia ammattikorkeakoulutasolla.
Lisäksi koulutuksiin tarvitaan moniosaamista ja poikkialaisuutta, eli esimerkiksi kulttuuri-, tapahtuma- ja urheilumatkailuosaamisen mahdollistavia
joustavia koulutuspolkuja sekä matkailualakohtaista IT-osaamista (digitaalinen markkinointi, varaus- ja myyntijärjestelmät). Majoituspalveluiden
kirjon kasvu vaatii ainakin pidemmällä aikavälillä monipuolisempaa majoituspalveluiden koulutusta kuin nykyinen hotelli-, ravintola- ja cateringalan
perustutkinnon vastaanottovirkailijan koulutus.
Yliopistokoulutuksessa tulisi lisätä mm. matkailun yrittäjäosaamisen koulutusta ja eri matkailutoimintoihin liittyvää kansallista ja kansainvälistä
tutkimusta. Määrällisen tutkimuksen (esim. matkailun aluetaloudellinen vaikutus) lisäksi tarvitaan erityisesti laadullista tutkimusta esimerkiksi
asiakastarpeista, asiakaskokemuksista, palveluiden käytön esteistä jne. Myös seurantutkimukset ovat tarpeen – keskeistä on saada konkretisoitua
tutkimustuloksia alempien koulutustasojen sisältöihin sekä elinkeinon täydennyskoulutukseen.
7
Turvallisuusala
Yksittäisenä näkökulmana koulutustarpeiden osalta nousee esille turvallisuusala ja siihen liittyvä koulutus.
Lähes kaikkia klustereita koskevana asiana voidaan todeta lisääntyvä tarve vahvistaa ja lisätä yrittäjyysopintoja niin II asteen ammatillisessa
koulutuksessa kuin korkeakoulujen opinto-ohjelmissakin.
Supistuvat
toimialat/klusterit
Osaamisalat
Ammatillinen peruskoulutus
Ammattikorkeakoulutus
Yliopistokoulutus
Perustelut:
Myönteisen työllisyyskehityksen ja kiihtyvän eläkepoistuman aiheuttaman tulevan työvoimatarpeen kasvun vuoksi Varsinais-Suomessa ei ole
koulutustarjontaa, jonka tarve olisi merkittävästi vähenemässä. Koulutustarjonnan määrällisen vähenemisen sijaan tiettyjen alojen
osaamistarpeessa tapahtuu merkittäviäkin laadullisia muutoksia, jotka johtavat koulutustarjonnan sisällölliseen kehittämistarpeeseen (esimerkiksi
Naantalin jalostamon tuotannon muutosten vaikutus koulutustarpeeseen). Näitä osaamistarpeen muutoksia yksilöidään tarkemmin kyselyn muissa
vastauksissa.
b) Mitä osaamisen kehittämistarpeita on alueenne kasvuyrityksillä, joihin koulutuksen määrällisessä ja
laadullisessa suunnittelussa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota?
Alueen kasvuyritysten keskeisiin tarpeisiin on viitattu jo aiemmin kysymyksen 1a perusteluissa. Tarpeet liittyvät mm. markkinoinnin kehittämiseen,
myyntiosaamisen vahvistamiseen, kansainvälistymiseen, logististen ketjujen ja palvelumallien kehittämiseen, alakohtaisten sähköisten
järjestelmien osaamisen kehittämiseen, ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseen, digitalisaation haasteisiin vastaamiseen,
erilaisten prosessien hallinnan kehittämiseen sekä robotisaatioon. Lisäksi osaamisketjujen hallinta ja moniosaajuuden (uudet oppimisyhdistelmät)
tarpeet korostuvat alalla kuin alalla. Yrittäjyys- ja yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen ja osaamisen kehittäminen korostuu eri koulutustasoilla.
c) Mikä alueellanne järjestettävä koulutustarjonta vastaa keskeisimmin alueenne elinkeinorakenteen kilpailukyvyn
ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä erityisesti työvoimapoistuman korvaamiseen myös pitkällä aikavälillä?
Ammatillinen
peruskoulutus
Osaamisalat
Alojen määrälliset ja laadulliset kehittämistarpeet
Sähkö- ja automaatioalat,
tieto- ja
tietoliikennetekniset alat,
kemianteollisuuden alat,
metalliala
Alojen määrällisiä ja laadullisia kehittämistarpeita on käsitelty kysymyksen 1a
perusteluissa.
Prosessiteollisuuden alat
sekä laboratorioalat
Elintarvikealan (koko
ketju) ammatillinen
peruskoulutus
Rakennus- ja
kiinteistöalan (mm.
maamittaus,
rakentaminen,
talotekniikka)
Logistiikka-ala
(Kuljettajakoulutus,
varastoala, merenkulku)
8
Ammattikorkeakoulutus
Tekniikan (mm. materiaali,
- prosessi- ja
elintarviketekniikka)
insinöörikoulutus (ml.
YAMK)
Alojen määrällisiä ja laadullisia kehittämistarpeita on käsitelty kysymyksen 1a
perusteluissa.
LVI- ja
sähköinsinöörikoulutus
sekä
rakennusarkkitehtikoulutus
Yliopistokoulutus
Logistiikka-alat
(Merenkulkuala
(merikapteeni-koulutus)
Merenkulkualan insinöörit
Työnjohto/suunnittelu
Liiketoiminnan logistiikka
(tradenomi):
hankinnat,
kuljetustensuunnittelu,
toimitusketjun hallinta
julkiset hankinnat)
Tekniikan, kemian,
elintarvikekemian- ja
biotekniikan DI-koulutus
Alojen määrällisiä ja laadullisia kehittämistarpeita on käsitelty kysymyksen 1a
perusteluissa.
Logistiikka- ja hankintaalan koulutukset sekä
tutkimus
Liiketalouden ja
johtamisen
koulutusohjelmat
Muu koulutus
d) Järjestetäänkö alueellanne koulutustarjontaa, jonka tarve on vähentynyt ja jota voitaisiin tästä syystä supistaa
tai josta voitaisiin luopua kokonaan alueenne erikoistumisen tukemiseksi tai elinkeinorakenteen ylläpitämisen
sekä kehittämisen kannalta kriittisten osaamisalojen työvoimatarjonnan turvaamiseksi?
Koulutuksesta ei voida enää supistaa määrällisesti eikä laadullisesti esimerkiksi opetusta yksipuolistamalla. Alue kykenee
tunnistamaan lisääntyviä koulutustarpeita ja myös koulutuksen kysynnän muutoksia laskevaan suuntaan. Maakunnassa on lakkautettu
mm. II asteen ammatillisessa koulutuksessa koulutusohjelmia taloustilanteen muuttuessa ja osaajien kysynnän supistuessa
(esimerkkeinä elektroniikka-ala, muoviala, puuala, vaatetusala).
2) Lukiokoulutuksen määrällinen kehitys vuoteen 2020
a) Mikä on lukiokoulutuksen tavoitteellinen aloittajamäärä alueellanne vuonna 2020?
Aloittajamäärä vuonna 2020
Perustelut
Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen tarve säilyy nykyisellään. Vaikka 16vuotiaiden ikäluokan koko pienenee hieman 2010-luvun loppupuolella,
kompensoituu se lukion aloittaneiden ikäluokkaosuuden kasvulla.
Kaiken kaikkiaan odotettavat muutokset Varsinais-Suomen lukioiden
aloittajapaikkamäärissä ovat vähäisiä.
Aloittajamäärä: 2 650
b) Mikä on lukiokoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen aloittaneiden tavoitteellinen
jakautuminen alueellanne vuonna 2020 (%)?
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
peruskoulutus (%)
60 %
Lukiokoulutus (%)
Perustelut
40 %
Vuonna 2013 suhde oli 59/41 %. Suhdetta
muuttaa hieman ammatillisin koulutuksen
aloittajamäärien suuremmat kasvuodotukset
lukiokoulutukseen verrattuna.
9
c) Millaisia tarpeita koette toisen asteen koulutuksen kehittämiselle pitkällä aikavälillä?
Keskeiset kehittämistarpeet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa koskevat mm. opetuksen työelämälähtöisyyttä ja työssä oppimista,
ohjaustoimintaa, oppimispolkujen ja jatko-opintomahdollisuuksien kehittämistä sekä asiakaslähtöisyyden sisällyttämistä opintoihin
kattavasti/poikkileikkaavasti. Ohjauksellisuuden vaatimus on yhä merkittävämpi jatkossa.
Ohjauksellisuuden vaatimus on yhä merkittävämpi, ja on huomioitava, että koulutus- ja nuorisotakuun velvoitteet koskevat pääsääntöisesti
ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Lähitulevaisuuden tarpeita ovat myös ammattialoja leikkaavien opintojen kehittäminen sekä eri alojen yhteen
saattamista ja erikoistumista jo opintojen aikana lisäävät toimet (moniosaajuus). Opintojen joustavoittamista kaiken kaikkiaan tulee edelleen lisätä.
Erityinen tarve lähes alasta riippumatta on myynti- ja yrittäjyysosaamiselle sekä kansainvälistymisosaamiselle. Sosiaalisten taitojen ja
esiintymistaitojen kehittäminen korostuu yhä enemmän.
II asteen koulutuksen valtionrahoituksen muutokset ja järjestäjäverkkoihin liittyvät lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat koulutuksenjärjestäjien
toimintaan mutta vastauksenantohetkellä asia on täysin avoin lainsäädäntöprosessin pysähdyttyä eduskunnassa. Maakunnan II asteen
ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskinäinen yhteistyö ja koulutussuunnittelu sekä yhteistyö lukioiden kanssa tulee korostumaan yhä
enemmän jatkossa. Koulutuksen rakenteiden (ns. koulutusinfra) säilyttäminen on tärkeää, koska kaikkea opetusta ei voida siirtää esimerkiksi
verkkopohjaiseksi. Monilla aloilla kaksoistutkintojen merkitys kasvaa (esim. rakennus- ja hoiva-alat).
Lukiokoulutuksen osalta aloituspaikkojen määrä riippuu paljolti toisen asteen koulutuksen järjestämislupa- ja rahoituslakien mahdollisesta
jatkovalmistelusta (Vastauksen antohetkellä järjestämislupalaki-esitys on kaatunut eduskunnassa). Jos lait (tai vastaavat) tulevat voimaan jossain
vaiheessa, kuntien omat päätökset rahoituksen ohjaamisesta lukiokoulutukseen vaikuttavat koulutuksen tulevaan saatavuuteen maakunnassa.
Lukiokoulutuksen osalta ennuste aloituspaikkatarpeista tulee perustua ikäluokkien kokoon ja väestöennusteisiin sekä siihen, ollaanko tietoisesti
ohjaamassa nykyistä suurempi osa ikäluokista yleissivistävän toisen asteen koulutuksen sijasta ammatillisiin koulutuksiin.
3) Aikuisväestön osaamisen kehittämishaasteet
a) Mitä aikuisväestön osaamistason nostamiseen tähtäävää koulutusta alueellanne tarvitaan vuoteen 2020
mennessä?
Elinkeinoelämän jatkuva muutos ja osaamisten päivittämistarpeet heijastuvat vahvasti aikuiskoulutukseen. Tarjonnassa tulee huomioida sekä
ammatissa toimivien jatko- ja täydennyskoulutus että alaa vaihtavien ammatillinen perus-, lisä –ja täydennyskoulutus. Monilla aloilla erilaiset
erikoistumistarpeet lisäävät jatkuvasti lisäkoulutuksen tarvetta mm. teknisen kehityksen ja lainsäädäntöjen muutosten vuoksi. Asiakkuuksien ja
asiakaspalvelun vaatimukset kasvavat palvelualoilla ja esimerkiksi matkailussa. Myös yrittäjyysosaamisen vahvistaminen korostuu
aikuiskoulutuksessa mm. mikroyrittäjyyden lisääntymisen kautta. Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus on olennainen osa aikuiskoulutusta
koko maakunnassa mutta erityisesti Turun seudulla. Alasta riippumatta digitalisaation lisääntymisen kautta tulevat osaamistarpeet ja edelleen
myös perustietotekniikan hyödyntäminen sekä myyntiosaaminen, asiakaspalvelu korostuvat kunkin alan substanssiosaamisen lisäksi. Teknologiaalan täydennyskoulutustarpeet on syytä nostaa esille maakunnassa erityisesti. Korkeakoulujen osalta uutena asiana ja mahdollisuutena nousevat
esille erikoistumiskoulutukset.
b) Mitä pitkän aikavälin aikuisväestön osaamistasoon liittyviä haasteita on alueellanne?
Aikuisväestön osaamistason kehittämiseen liittyy pitkällä aikavälillä entistä voimakkaammin maahanmuuttajaväestön koulutustarpeiden huomiointi.
Väestönkasvu tulee alueelle pitkälti juuri maahanmuuttajien kautta. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ammattitaito pitäisi pystyä
hyödyntämään nykyistä paremmin. Varsinais-Suomessa aikuisväestön alhainen koulutustaso tulee ottaa huomioon koulutuksen mitoituksissa ja
sisällöissä. Jatkossa erilaisten osaamisyhdistelmien hallinta ja muuntokoulutuksen tarve korostuvat yhä enemmän. Koulutuksen työelämäyhteistyö
ja yhdessä elinkeinoelämän kanssa toteutettavien koulutusten määrä tulee kasvamaan. Myynti- ja kansainvälistymiskoulutuksien tarve pysyy
suurena myös pitkälle tulevaisuuteen. Myös alueellisen ennakoinnin tulisi kyetä vastaamaan aikuisväestön osaamistasoon liittyviin haasteisiin.
c) Mitkä ovat alueenne nykyisen aikuisväestön keskeisimmät osaamisvajaukset tavoitteellisen elinkeino- ja
palvelurakenteen kehittämiselle pitkällä aikavälillä? Miten nämä osaamisvajaukset kohdistuvat eri väestö- ja
ikäryhmiin?
Osaamisvajeet liittyvät yleisesti tietotekniikkaosaamiseen, yrittäjyysosaamiseen, muutoksen hallintaan sekä eri alojen erikoisosaamisten tarpeisiin.
Teknisen kehityksen nopeus ja rakennemuutos aiheuttavat kasvavia haasteita aikuisväestön osaamiselle, ja alan vaihtamisesta on tullut
arkipäivää irtisanomisten myötä. Vanhemmissa ikäluokissa työn kuormittavuuden huomioiminen tulee korostumaan. Karkeasti yleistäen erilaiset
teknologiseen osaamiseen liittyvät haasteet korostuvat yli 40-vuotiaiden ryhmässä. Tätä nuoremmilla voidaan jälleen yleistäen nostaa esille
esimerkiksi sisäiseen yrittäjyyteen ja vastuunkantoon liittyviä teemoja. Maahanmuuttajien koulutustarpeisiin on viitattu jo aiemmin, ja
maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen on todennäköisesti merkittävin yksittäinen myönteinen haaste tulevaisuudessa.
10
4) Mitkä ovat alueenne ruotsinkielisen koulutustarjonnan merkittävimmät muutostarpeet vuoteen 2020
mennessä koulutusasteittain?
Arbetslivet är inte indelat enligt språk och behoven av ny arbetskraft inom branscherna är ungefär desamma i de svensk- och tvåspråkiga
regionerna som i de finskspråkiga regionerna och i landskapet överlag.
Inom den svenskspråkiga yrkesutbildningen på andra stadiet i regionen är för närvarande inga behov av förändringar i utbildningsutbudet aktuella.
På uppdrag av UKM har minister en utredning gjorts (Ole Norrback) om den svenskspråkiga yrkesutbildningen i landet och där diskuteras
eventuella sammanslagningar av utbildningsanordnare. I rapporten föreslås att ansvaret för utbildningen Handel och Data i Åbo yrkesinstitut
överförs till en svenskspråkig utbildningsanordnare där bl.a. nuvarande Axxell ingår och att utbildningen blir kvar i Åbo. Om denna omstrukturering
sker påverkar detta således inte utbildningsutbudet i regionen.
I Egentliga Finland ordnar Yrkeshögskolan Novia svenskspråkig yrkeshögskoleutbildning. YH Novia har ett nationellt ansvar för utbildningarna till
Samhällspedagog, Restonom, Sjökapten samt Ingenjör inom sjöfartsbranschen, eftersom dessa utbildningar ordnas på svenska endast i Åbo.
Detta betyder att man inte enbart kan utgå ifrån Egentliga Finlands behov av arbetskraft inom dessa branscher utan måste ta hela landets behov i
beaktande. En väldigt stor andel av de graduerade blir inte kvar i EF. Det här bör tas i hänsyn med tanke på den allmänna
studieplatsdimensioneringen i Egentliga Finland. Vidare är det med tanke på den svenskspråkiga servicen viktigt att det finns ett tillräckligt utbud
av utbildningsplatser inom social- och hälsovårdsbranschen (socionom, sjukskötare, hälsovårdare) samt inom det humanistiska området
(samhällspedagog). Inom Västra Nyland, som har en betydande andel svenskspråkiga, anordnas ingen svenskspråkig yrkeshögskoleutbildning
inom dessa branscher, vilket betyder att utbildningsansvaret också till denna del är hos Novias utbildningsenhet i Åbo.
Åbo Akademi är landets enda svenskspråkiga universitet och har därmed ett nationellt utbildningsansvar. Behovet av utbildningsplatser bör i detta
fall ses ur ett nationellt perspektiv.
5) Mitä muita näkemyksiä alueellanne on koulutuksen ja osaamisen kehittämistarpeista pitkällä aikavälillä?
Pitkällä aikavälillä on syytä korostaa että talouden syklit ja ennakoimattomat toimialakohtaiset muutokset tulevat edellyttämään a) lisääntyvää
joustavuutta aloituspaikkojen muutoksiin toimialojen välillä myös tarkasteluajanjaksojen aikana ja b) nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen yhteistyön
oleellista lisäämistä. Monialaisuuden tarpeet koulutuksissa sekä loogisten koulutusketjujen säilyminen ovat ensiarvoisen tärkeitä maakunnan
elinkeinojen kehittymiselle. Myös opettajien ammattitaidon kehittämiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja lisätä ammattikunnan
työelämäkiertoa. Yleisesti yliopistokoulutuksen monialaisuuden ja laajan oppiainetarjonnan säilyttäminen on tärkeää korkeatasoisen ja
monipuolisen osaamisen varmistamiseksi maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Lisäksi yrittäjyysosaamisen kehittäminen ja
lisääminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tärkeä painopiste nyt ja tulevaisuudessa.
Varsinais-Suomen maakuntastrategia 2035+ määrittelee useita koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä painopisteitä kuten läpileikkaavan
työelämäyhteistyötavoitteen, ennakoinnin kehittämisen, elinikäisen oppimisen, erilaiset työharjoittelumallit sekä mm ammatillisen koulutuksen ja
erilaisten oppimisympäristöjen kehittämisen. Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ määrittelee ennakoinnin yhdeksi keskeiseksi strategiseksi
tavoitteeksi maakunnassa tarjottavan koulutuksen ajantasaisuuden varmistamisen ja tulevaisuuden tarpeiden määrittelemisen. Alueellinen
tavoitteellinen ennakointi edellyttää, että ennakointitiedon tuottajilla ja käyttäjillä on verkostomainen toimintatapa, ennakointitietoa tuotetaan
systemaattisesti ja käytössä on tarkoituksenmukaiset tiedonvaihtoalustat. Perustoimintamuotona ovat klusteriperusteiset työryhmät ja niiden
puitteissa tehtävä ennakointityö. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän kiinteän yhteistyön kehittäminen on yksi keskeisimmistä
ennakointitoiminnan tavoitteista. Lisäksi elinikäisen ohjauksen merkityksen jatkuvasti kasvaessa painotetaan myös tätä puolta maakunnassa yhä
enemmän. Asian organisointia ja toimintaa on pyritty tehostamaan hiljattain sekä linjaamaan alueellisia konkreettisia tavoitteita. Koulutusviennin
kehittäminen tulee säilymään yhtenä keskeisenä yhteistyön osa-alueena niin maakunnallisesti kuin ylimaakunnallisestikin ja nostettu mm.
maakuntastrategiassa vahvasti esille. Maakunnassa on yhteenliittymä (Finnwaylearning) painottuen ammatilliseen koulutusvientiin sekä
yliopistojen muodostama koulutusvientiyhtiö yhdessä Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen kanssa.
http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/maakuntastrategia
http://www.koulutustajayhteistyota.com/