Avauspuhe, projektipäällikko Henna Myller

PALETTI- Palliatiivisen- ja saattohoidon
osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen
asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013–31.3.2015
Seminaarin avaus 10.2.2015
ammattikorkeakoulu
/
Henna
Myller,
lehtori,
Projektipäällikkö
Karelia-
”Hyvä palliatiivinen hoito – jokaisen ihmisen oikeus” on myös Paletti-hankkeen,
maakunnallisen ESR-rahoitteisen palliatiivisen hoidon kehittämishankkeen loppuseminaari
Pohjois-Karjalan maakunnassa on pitkät ja sinnikkäät perinteet kehittää palliatiivista
hoitoa. Tässä avauspuheenvuorossani valotan tätä kehittämishistoriaa, jossa itsekin olen
saanut olla mukana ja lopuksi johdattelen paletti-hankkeen kehittämistyöhön, hankkeen
tuloksista tulevat kertomaan hankkeessa toimineet asiantuntijat.
Maakunnassa aktiivinen saattohoidon kehittämistyö on alkanut jo 1990 luvun
loppupuolella, jolloin maakunnan terveysalan henkilöstöä teki tutustumismatkan Ruotsin
Motalassa
toimivaan
kotisairaalatoimintaan
ja
nimenomaan
kotisaattohoitoon.
Tutustumismatkan jälkeen ryhdyimme selvittelemään maakunnan toimijoiden kiinnostusta
kehittämistyöhön. Ensimmäisen rahoitus tuli Laadukkaan kotihoidon kehittämishankkeelle
vuosille 2002–2004. Siinä hankkeessa tehtiin tutuksi kotisairaalatoiminnan ideaa ja
aloitettiin määrätietoisesti kehittää kotisaattohoitotoimintaa mm. Joensuussa ja Liperissä.
Teidän, että täällä salissa on henkilöitä, jotka olivat mukana jo tuolloin ja ovat jatkaneet
kehittämistyötä sekä vahvistaneet osaamistaan saattohoidossa.
Palliatiivista hoitoa on kehitetty Pohjois-Karjalan maakunnassa vahvimmin kymmenen
vuoden ajan, vuodesta 2005 lähtien kolmen rakennerahastohankkeen myötävaikutuksella
(Palliatiivisen hoidon kehittämishanke 2005–2008 ja Kotihoito24 2008–2011, Paletti 2013–
2015 ). Kun ensimmäinen hanke vuonna 2005 käynnistyi, oli palliatiivisen hoidon käsite
vielä vieras jopa suomalaiselle hoitohenkilökunnalle, mutta ennen kaikkea suurelle
yleisölle se oli käsitteenä tuntematon. Samaan aikaan Suomessa käytiin keskustelua
löytyisikö palliatiivisen hoidon käsitteelle selkeää suomenkielistä vastinetta. Käsite
oirehoito ei kuitenkaan ollut riittävä kuvaamaan palliatiivisen hoidon laaja-alaista sisältöä:
Kärsimyksen ehkäiseminen ja lievittäminen sekä kivun ja muiden elämänlaatua
heikentävien fyysisten, psykososiaalisten ja eksistentiaalisten ongelmien varhainen
tunnistaminen, ehkäisy, lievitys ja hoito. Käsite palliatiivinen hoito on kansainvälisesti
Karelia-ammattikorkeakoulu
Paletti-hanke 2013–2015
gsm 050 – 438 7548
Tikkarinne 9, 80200 JOENSUU
PALETTI- Palliatiivisen- ja saattohoidon
osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen
asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013–31.3.2015
tunnettu ja käytetty ja myös Suomessa käsitteen käyttö on alkanut vakiintua, vaikkakin
saattohoito, kuolevan potilaan hoito, on edelleen tunnetuin palliatiivisen hoidon osa-alue.
Viime vuosina palliatiivinen hoito on liitetty muidenkin potilaiden kuin syöpäpotilaiden
hoitoon. Niin kuin tiedämme, Palliatiivisista hoitoa tarvitsevia ovat mm. neurologiset
potilaat, dementoivaa sairautta sairastavat, keuhkoahtaumatautia sairastavat, kroonisista
ja pahenevaa sydän- ja verisuonisairauksia ja aivoverenkiertohäiriöitä sairastavat potilaat.
Maakunnan ensimmäisessä Palliatiivinen hoito – Elämänlaatua parantumattomasti sairaille
potilaille (2005–2008) rakennerahastohankkeessa (EAKR) olivat mukana hallinnoijan
Karelia-ammattikorkeakoulun lisäksi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen
kuntayhtymä (PKSSK), viisi kuntaa (Joensuu, Ilomantsi, Lieksa, Kitee ja Heinävesi), neljä
maakunnan hoitokotia (hoitokodit Piritta ja Tervokoti Joensuusta ja Kanervikkoala-koti ja
Eerika Kiteeltä) sekä Pohjois-Karjalan syöpäyhdistys (Hankesuunnitelma 2005).
Hankkeen aikana palliatiivista hoitotyötä tehtiin tunnetuksi työyksiköissä ja hoitotyön
asiantuntijuus
palliatiivisessa
hoidossa
alkoi
vahvistua.
Käsitteet
hoitotahto,
saattohoitopäätös, DNR -päätös ja hoidon linjaukset sekä saattohoidon oikeudellinen
perusta avattiin ja vastuukysymyksiä selkiytettiin, vahvistettiin hoitohenkilökunnan
saattohoidon osaamista verkostoyhteistyöllä sekä koulutuksen avulla. Hankkeen aikana
tehostettiin konsultointia hoitajalta - hoitajalle sekä lääkäriltä – lääkärille. Neuvottelut
hoitopaikasta potilaan, omaisen, lääkärin ja hoitajan kesken alkoivat lisääntyä ja jopa
saattohoitopäätöksiä alettiin jonkin verran kirjata. Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja liittyi
saattohoidossa olevan potilaan moniammatilliseen hoitotiimiin mukaan. Hankkeen aikana
tehtiin tutustumiskäyntejä ja työkiertoa, jotka lisäsivät ja vahvistivat toisen työn tuntemusta
sekä käsitystä perusterveydenhuollon mahdollisuuksista ja asiantuntijuudesta. Hankkeen
aikana erikoissairaanhoidossa yhden sairaanhoitajan toimenkuvaa muutettiin vastaamaan
erityisesti vaikeasti sairaan potilaan jatkohoitoon ja kotiuttamiseen liittyviin haasteisiin.
(Myller 2007)
Karelia-ammattikorkeakoulu
Paletti-hanke 2013–2015
gsm 050 – 438 7548
Tikkarinne 9, 80200 JOENSUU
PALETTI- Palliatiivisen- ja saattohoidon
osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen
asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013–31.3.2015
Palliatiivisessa hankkeessa (2005–2008) kehitettiin saattohoitokäytänteitä ja luotiin
potilaslähtöinen, omaisen tuen huomioonottava saattohoitomalli. Lisäksi tuotettiin lukuisia
työohjeita palliatiiviseen oireenmukaiseen hoitoon, testattiin ESAS – oirekyselyn käyttöä
yhdessä työyhteisöissä ja tuotettiin Lämpimin käsin DVD potilaan ja omaisen surutyön
tukemiseen. Alueellinen sairaanhoitajaverkosto palliatiiviseen hoitoon perustettiin ja luotiin
kiinteät työelämäyhteydet sekä valtakunnallisten verkostojen perusta. Hankkeen aikana
asiantuntijatukeaan antoivat mm. Tampereen, Helsingin ja Kuopion yliopistollisen
sairaalan ja Terhokodin palliatiivisen hoidon edustajat ja asiantuntijat valtakunnallisista
yhdistyksistä (Suomen Syöpäyhdistyksestä, Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistyksestä,
Suomen Syöpäsairaanhoitajien yhdistyksestä sekä Stakesista). Mm. ylilääkäri Tarja
Korhonen oli mukana jo silloin ja on täällä tänäänkin asiantuntijaluennoijana. Yhteistyö
tiivistyi myös palliatiivista hoitoa tukevien paikallisten järjestötoimijoiden ja yhteisöjen (mm
P-K:n Dementiayhdistys, Joensuun Parkinson yhdistys, Joensuun seudun Omaishoitaja ja
Läheiset ry, eri seurakunnat ja sairaalasielunhoito) kanssa. (Myller 2007)
Vuosina 2008- 2011 toteutui EAKR rahoittama hanke Ympärivuorokautisen kotihoidon
kehittäminen seudullisena verkostoyhteistyönä, Kotihoito24- hanke. Hankkeessa kehitettiin
ympärivuorokautista vaativaa sairaalatasoista kotihoitoa vaihtoehdoksi sairaalahoidolle.
Saattohoito oli yhtenä keskeisenä kehittämisalueena. Hankkeessa olivat mukana
kahdeksan Pohjois-Karjalan kuntaa, kymmenen maakunnan yksityistä hoitokoti-, ja
kotihoitoyritystä, kolme potilasjärjestöä, erikoissairaanhoito ja maakunnan pelastuslaitos
sekä Karelia-ammattikorkeakoulu. (Hankesuunnitelma 2008.)
Kotihoito24- hankkeessa jatkettiin edellisen palliatiivisen hankkeen hyvien käytänteiden
jalkauttamista arjen toiminnoiksi. Erityisenä kehittämishaasteena oli varmistaa turvallinen
ilta- ja yöhoito ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville potilaille, myös vaikeasti sairaille
potilaille
ja
saattohoitopotilaille
sekä
turvata
omaisten
tarvitsema
tuki
koteihin.
Kotisaattohoitojen kokonaisuuden organisointi oli keskeistä monissa hankkeeseen
osallistuvissa kunnissa. Hankkeen aikana luotiin yhteisiä käytänteitä kotisaattohoidossa
mukana olleiden hoitoverkostossa toimivien tahojen kanssa, hiottiin erikoissairaanhoidon
Karelia-ammattikorkeakoulu
Paletti-hanke 2013–2015
gsm 050 – 438 7548
Tikkarinne 9, 80200 JOENSUU
PALETTI- Palliatiivisen- ja saattohoidon
osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen
asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013–31.3.2015
konsultaatiokäytänteitä sekä saattohoidon tukiosastotoimintaa eri kunnissa. Hankkeen
alussa elokuussa 2008 käynnistyi Joensuun kaupungin tehostetun kotihoidon
toiminta, jossa yhtenä kehitettävänä alueena olivat kotisaattohoidot ja tukiosastotoiminta.
Kotisaattohoitojen
kehittämistyö
on
jatkunut
Joensuun
kantakaupungin
alueella
tavoitteellisesti. Tämän vuoden alusta toiminta on kotisairaalatoimintaa. Kotihoito24 hankkeen aikana luotiin myös Kotiutusprosessi kotisaattohoitoon -toimintamalli. Silloin
tavoitteena oli saada jokaiseen organisaatioon ja työyhteisöön nimettyä saattohoidosta
vastaava hoitaja. (Myller 2011, Riikonen & Kouvalainen, 2011, Lähteenmäki & Kinnunen
2011)
Pohjois-Karjalan maakunnan palliatiivisen hoidon kehittäminen on edennyt vuosien ajan
pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Näissä aiemmin tehdyissä hankkeissa on luotu vankkaa
perustaa nyt meneillään olevalle hankkeelle Paletti- Palliatiivisen- ja saattohoidon
osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä PohjoisKarjalan maakunnassa (ESR). Kehittämistyön lähtökohdat perustuvat maakunnan
palliatiivisen
tarpeeseen.
hoidon
kokonaistilanteeseen
Perustelut
hankkeen
ja
hoitotyön
tarpeelle
ovat
osaamisen
luettavissa
vahvistamisen
maakunnan
hyvinvointiohjelmasta, valtakunnallisista ja kansainvälisistä selvityksistä, suosituksista,
raporteista
sekä
aikaisemmista
hankkeista.
(Käypähoitosuositus
2008,
P-K:n
maakuntaliitto 2009, STM 2009, 2010, 2012, WHO Definition of Palliative Care 2014)
Paletti-hankkeen lähtötilanteessa potilaan palliatiivinen ja saattohoitopolku maakunnan eri
alueilla
oli
rakentunut
epäyhtenäisesti
ja
epäoikeudenmukaisesti.
Alueellisista
saattohoidon järjestämistä ei ollut koordinoitu, maakunnasta puuttui selkeä palliatiivisen- ja
saattohoidon kokonaisrakenne sekä vastuulliset toimijat. Potilaan kokonaishoitoon
kaivattiin verkostomaista moniammatillista toimintaa maakunnan eri alueille, lääkäri-hoitaja
työpareja sekä mm. fysioterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden osallistumista aktiivisesti
potilaan hoitoon. Aiemmassa hankkeessa perustetulle sairaanhoitajaverkostolle toivottiin
selkeästi suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa. Yhtenä keskeisenä huolena oli potilaan
akuuttien ja vaikeasti hallittavien oireiden asiantuntija- ja konsultaatiokäytänteet ilta-, yö ja
Karelia-ammattikorkeakoulu
Paletti-hanke 2013–2015
gsm 050 – 438 7548
Tikkarinne 9, 80200 JOENSUU
PALETTI- Palliatiivisen- ja saattohoidon
osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen
asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013–31.3.2015
viikonloppuisin maakunnan eri alueilla. Kun saattohoitoon painottuneita osastoja tai
hoitoyksiköitä ei maakunnassa juurikaan ole, haluttiin hoidon osaamisen tasoon myös
parannusta. Maakunnassa on tunnetusti ikääntynyt väestörakenne ja eri sairausryhmien
yleistyminen ja kroonistuminen kasvattavat tulevaisuudessa palliatiivisen- ja saattohoidon
perus- ja erikoisosaamisen tarvetta kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa.
Paletti-hanke käynnistyi 1.4.2013 ja jatkuu toukokuun loppuun 2015. Hanke toteutuu
yhteistyössä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän, PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymän ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen
toteutusaika on osoittautunut erittäin hyväksi ajankohdaksi. Hankkeen alussa maakunnan
terveyskeskusten ja hoitokotien henkilöstölle osoitetun kyselyn tulokset kertovat osaltaan
kehittämistarpeen
tärkeydestä
ja
laajuudesta.
Valtakunnallinen
eutanasia/hyvä
palliatiivinen- ja saattohoito keskustelu sekä vuoden 2014 yhteisvastuukeräyksen kohde
saattohoito ovat lisänneet kehittämistyön ajankohtaisuutta ja merkittävyyttä. Myös kuntien
tämänhetkinen taloustilanne ja Sote-rakenneuudistus ovat edellyttäneet kehittämään
uusia, innovatiivisia (säästö)ratkaisuja sekä arvioimaan sosiaali- ja terveydenhuollon
rakenteita ja pohtimaan uusia toimintamalleja.
Kehittämistyön aikana on tutustuttu mm. Oulun, Tampereen ja Lappeenrannan seuduilla
kehitettyihin palliatiivisen- ja saattohoidon hyviin käytänteisiin sekä Lontoon eri Hospicekoteihin ja syöpäsairaalaan. Näiltä opintomatkoilta saadut kokemukset ja keskustelut ovat
vahvistaneet
kehittämistyön
oikeaa
suuntaa
ja
tarpeellisuutta
sekä
antaneet
kehittämistyöhön ja yhteistyöhön uudenlaisia ideoita ja oivalluksia. Myös valtakunnalliset ja
kansainväliset koulutukset ovat osaltaan antaneet virikkeitä ja hyviä käytänteitä
sovellettavaksi kehittämistyössä.
Hankkeen aikana hanketyö ja koulutusorganisaatioiden opetuksen integrointi on
tunnistettu luontevaksi osaksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden asiantuntijuuteen
kehittymistä ja ammatillisen kasvun laaja-alaista tukemista. Hankkeisiin tehdyt harjoittelut,
erilaiset selvitykset, opinnäytteet ja kehittämistyöt ovat omalta osaltaan edistäneet
Karelia-ammattikorkeakoulu
Paletti-hanke 2013–2015
gsm 050 – 438 7548
Tikkarinne 9, 80200 JOENSUU
PALETTI- Palliatiivisen- ja saattohoidon
osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen
asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013–31.3.2015
kehittämistyötä ja tulosten jalkautumista. Opinnäytetöidentuloksia on esillä hankkeen
ständilla tuossa oven ulkopuolella.
Iltapäivän aikana kuulemme hankkeen kehittämistyöstä ja tavoitteiden mukaisista
hankkeen tuloksista, mutta myös merkittäviä asiantuntijaluentoja Palliatiivisesta hoidosta
Toivotan Teille oikein hyvää seminaaripäivää ja päätän esitykseni seuraavaan ajatukseen!
”Palliatiivisessa hoidossa ei ole kyse vain tehokkaasta teknisten menetelmien hallinnasta,
vaan hyvästä tahdosta, asenteista ja kyvystä eläytyä kärsivän ihmisen maailmaan”.
KIITOS!
Karelia-ammattikorkeakoulu
Paletti-hanke 2013–2015
gsm 050 – 438 7548
Tikkarinne 9, 80200 JOENSUU
PALETTI- Palliatiivisen- ja saattohoidon
osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen
asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013–31.3.2015
LÄHTEET
Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Helsinki: Sosiaali- ja
terveysministeriö.
Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Sosiaali – ja
terveysministeriön julkaisuja 2012:7. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Käypähoitosuositus 2008. Kuolevan potilaan oireiden hoito. Helsinki: Duodecim ja
Palliatiivisen hoidon yhdistys.
Lähteenmäki, K & Kinnunen, M. 2011. Tehostetun kotihoidon tiimin käynnistäminen
Joensuussa. Kotihoito24h. Osaamisen vahvistumista ja toimintamallien
uudistumista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja C: 43.
Tampere: Juvenes Print.
Maakunnan hyvinvointiohjelma 2015. Strategiaosa. Julkaisu 121:2009. Joensuu: PohjoisKarjalan maakuntaliitto.
Myller, H. 2011. Kotihoito24h. Osaamisen vahvistumista ja toimintamallien uudistumista.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja C: 43. Tampere: Juvenes
Print.
Myller, H. 2007. Palliatiivinen hoito. Elämälaatua parantumattomasti sairaille potilaille.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita, 25. Joensuu:
Yliopistopaino
Paletti – Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden
kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kareliaammattikorkeakoulu. Hankesuunnitelma 22.2.2013.
Palliatiivisen hoidon kehittämishanke 2005–2007. Elämänlaatua parantumattomasti
sairaille potilaille. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hankesuunnitelma
25.4.2005.
Potilaan hoitopolku sujuvammaksi saattohoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote
75/2009. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Riikonen, E. & Kouvalainen, T. 2011. Saattohoito kotiin. Teoksessa Myller, H (toim.)
Kotihoito24h. Osaamisen vahvistumista ja toimintamallien uudistumista.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja C: 43. Tampere: Juvenes
Print.
Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010–2020. Työryhmän raportti. Sosiaali – ja
terveysministeriön selvityksiä 2010:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
WHO Definition of Palliative Care 2014. http://www.who.int/cancer/palliative/definition/en/.
28.8.2014
Ympärivuorikautisen kotihoidon kehittäminen seudullisena verkostoyhteistyönä 2008–
2010. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakou
Karelia-ammattikorkeakoulu
Paletti-hanke 2013–2015
gsm 050 – 438 7548
Tikkarinne 9, 80200 JOENSUU