Ylijännitteet

BL20A0300
Suurjännitetekniikka
Ylijännitteet
Jarmo Partanen
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
1
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ylijännitelajit
1) Jyrkät ylijännitteet
– nousu- ja kestoajat mikrosekuntien suuruusluokkaa
– yleensä ukkosen aiheuttamia
– esiintymiseen ei juuri voida vaikuttaa
2) Loivat ylijännitteet:
– kesto millisekuntien luokkaa (< 50 Hz jakso)
– yleensä seuraus kytkentätoimenpiteestä tai viasta
– voidaan ehkäistä komponenttivalinnoilla tai lisäämällä sopivia
vaimennuskomponentteja
3) Pienitaajuiset ylijännitteet
– värähteleviä, pitkäkestoisia
– yleensä kytkentätoimenpiteen tai vian seurauksena
– voidaan ehkäistä sopivilla komponenttivalinnoilla ja
järjestelmäsuunnittelulla
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
2
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ylijännitelajit
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
3
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ukkospilvi
• Syntymisen edellytyksenä:
–
–
–
–
voimakkaat pystyvirtaukset
suuri ilmamassojen kosteus
ilmamassaukkonen, rintamaukkonen
sähkövaraukset erottuvat pystyvirtausten vaikutuksesta
• Sähkövaraukset:
– pilvessä jopa GV suuruusluokkaa olevia potentiaalieroja
– influsoivat maan pinnalle vastakkaismerkkisen varauksen
– maan pinnalla sähkökentänvoimakkuudet jopa useita kV/m
• Salama:
– useimmiten pilven negatiivisesta osasta maahan
– kanavapurkaus etenee 50 – 100 m jaksoissa maata kohti
– yksi tai useammat pääpurkaukset purkavat pilven varauksen
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
4
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ukkospilvi
Poikkileikkaus ukkospilvestä (cumulonimbus)
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
5
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Salamapurkaus
Salamapurkauksen eri vaiheet
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
6
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Salamapurkaus
Salamapurkauksen kehittyminen
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
7
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Salamapurkaus
Salamavirran nousuajan
jakautuma
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
Salamavirtojen
kumulatiivinen jakautuma
8
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Salamapurkaus
Alaspäin suuntautuvien negatiivisten salamapurkausten tilastollisia ominaisuuksia.
Parametri
Täsmennys
Todennäköisyys, jolla taulukkoarvo ylitetään
95 %
50 %
5%
Virran huippuarvo
I, kA
pääpurkaus
jälkipurkaus
14
5,2
31
12
69
29
Purkauksen varaus
Q, C
pääpurkaus
jälkipurkaus
koko purkaus
1,1
0,2
1,3
5,2
1,4
7,5
24
11
40
Rinnan maksimijyrkkyys
Smax , kA/ s
pääpurkaus
jälkipurkaus
11
7,2
27
40
49
120
Rinnan keskimääräinen
jyrkkyys
Sav , kA/ s
pääpurkaus
jälkipurkaus
1,7
3,3
5,0
15
14
72
Joule-integraali
i2dt , A2s
pääpurkaus
jälkipurkaus
6,0 · 103
5,5 · 102
5,5 · 104
6,0 · 103
5,5 · 105
5,2 · 104
Salaman energia on 10-50 kWh
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
9
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Vuosittaisten ukkospäivien
lukumäärä
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
10
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Suuntimisasemat
Salaman suuntimisasemat
(DF, musta) v. 1989 ja
salamanlaskijat v. 1988.
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
11
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Paikannetut salamat
Paikannetut salamat sataa neliökilometria kohti (oik.) ja vastaavat
ukkospäivät (ainakin 2 salamaa / vrk) (vas.) keskimäärin vuosina 1987-1989
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
12
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Paikannetut salamat
Paikannetut salamat kesällä 1989.
Negatiiviset salamat on merkitty
pisteellä, positiiviset +-merkillä.
Ilmatieteen laitoksen salamapaikannin.
Aika 890426 18:35-890925 09:15 GMT.
Leveysasteet 57.00-67.50, pituusasteet
16.00-31.50. Kartalla on 29814 salamaa.
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
13
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Salamapaikannuksen edut
• Ukkosrintamien liikkeiden seuranta:
– töiden keskeytys riskialttiilla johto-osuuksilla
– korjaushenkilökunta hälytysvalmiuteen
– varautuminen rinnakkaisten siirtoreittien käyttöönottoon
• Salamaniskujen paikannus:
vikapartio voidaan ohjata oikeaan paikkaan
luotettavampi vikatilastointi
pitkällä aikavälillä tietoa ukkosalttiista paikoista
salamavirran huippuarvojen ja kerrannaisuustietojen
hyväksikäyttö suojauslaskelmissa
– luotettavammat riskianalyysit
–
–
–
–
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
14
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Häiriö- ja salamatietojen
vertailu
LKW
400
Forssa
300
Naantali
200
Lieto
Salo
100
Parainen
0
Syy
110 kV johdolla Lieto – Forssa on ollut
johtohäiriö. Kuvassa on tulostettu
salamat häiriöaikana ± 1 min.
Johtohäiriö on ollut salaman aiheuttama.
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
80
81
82
83
84
henkilökunta
tuntematon
luonnonilmiöt
85
86
87
88
varusteet
ukkonen
muut
Häiriöitä aiheuttaneet 110 kV johtoviat syittäin
v. 1980-88.
15
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Salaman vaikutukset
1) Lämpövaikutukset
– suojajohdon lämpötilan nousu (Joule-integraali)
– metallin puhkomiskyky
– lämpöisku huonosti johtavassa tai eristävässä materiaalissa (kosteus
höyrystyminen
pirstoutuminen)
2) Mekaaniset vaikutukset
– johtimia yhteen painava voima
– mutkan tekevä johdin pyrkii suoristumaan
3) Sähköiset vaikutukset
– pelkkä ukkospilvien varaus voi aiheuttaa koronaa (Elmon tulet)
radiohäiriöt
– Ukkosylijännitteet (syöksyaallot), maasulku
– indusoituneet jännitteet
– influenssijännitteet
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
16
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Salamointi, ilmastolliset
ylijännitteet
• Merkittävä vikojen aiheuttaja siirto- ja jakeluverkossa
– sähköntoimituksen keskeytykset
– laitevauriot
• Häiriöiden ja vauriokustannusten minimoimiseksi
– osattava ennakoida
– osattava suojautua
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
17
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ilmastolliset ylijännitteet
• Syntyvien ylijännitteiden kannalta tärkeitä:
1)
2)
–
–
–
–
–
ukkospäivien lukumäärä (kerauninen taso)
salamoiden esiintymistiheys
salamavirran suuruus
salamavirran rinnan jyrkkyys
esipurkauksen viimeisen portaan etäisyys maasta
–
–
–
–
johdon aaltoimpedanssi
johdon eristystaso
suojalaitteet
maadoitukset
1
iZ 0
2
U
1) Voidaan ennakoida ja varautua mutta ei vaikuttaa!
2) Voidaan vaikuttaa!
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
18
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Suojautuminen ilmastollisilta
ylijännitteiltä
• Ukkosjohtimet
– tehokas maadoitus
– suojauskulma
• Suojakipinävälit
–
–
–
–
jakelumuuntajat (< 200 kVA)
jyrkkä katkaisu
maasulku
jyrkillä aalloilla ylilyöntijännite kasvaa
• Venttiilisuojat
– MO-suojia, käytössä myös vanhoja kipinävälisuojia
– pehmeä toiminta
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
19
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Suojautuminen ilmastollisilta
ylijännitteiltä
• Sähköasemalle saapuvien ylijänniteaaltojen jyrkkyyden ja lakiarvon
todennäköisyysjakaumiin vaikuttavat:
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
salamaniskutiheys
salamapurkausvirta
salamapurkausvirran jyrkkyys
käyttötaajuisen jännitteen hetkellisarvo
salamaniskukohdan etäisyys sähköasemasta
salamakanavan etäisyys johdosta
johdon aaltoimpedanssi
johdon vaimennusominaisuudet
pylväslaji ja pylvään korkeus
johdon läheinen maasto
johdon suojaus
pylväsmaadoitukset
johdon eristystaso
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
20
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ukkosylijännitteet
1) Suora salamanisku
– tyypillisesti muutamia MV
– voidaan ehkäistä ukkossuojauksella
2) Takaisku
– isku maadoitettuun osaan
– suuri maadoitusimpedanssi voi aiheuttaa niin suuren jännitteen, etä
eristys pettää ”nurinpäin”
– voidaan ehkäistä tehokkaalla maadoituksella (Suomen oloissa
hankalaa)
3) Välilliset ylijännitteet
– salamapurkauksen varausten vaikutuksesta
– sähkömagneettinen induktio salamavirran vaikutuksesta
– merkittävä vain < 24 kV jännitetasoilla
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
21
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Pylväsrakenteita
A) Suora isku
B) takaisku
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
22
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Takaiskujen suhteellinen osuus johtoon osuneiden salamaniskujen
määrästä pylvään maadoitusresistanssin funktiona ja vaihejohtimen
näennäisen eristystason Uwekv eri arvoilla.
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
23
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
110 ... 400 kV johtojen ja
johto-osien syöksyaaltoominaisuuksia
johdin
aaltoimpedanssi
aallon nopeus
m/ s
salamanura
(100 ... 10 kA)
400 ... 800
150 ... 250
yksinkertainen
virtajohdin
430
250
parivirtajohdin
330
265
ukkosjohdin
470
240
2 ukkosjohdinta
280
240
pylväs
50 ... 250
290
suora johdinelektrodi
170
100
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
24
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Salamaiskun magneettinen
induktio ylijännitteen
aiheuttajana
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
25
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ukkospilven johtoon
synnyttämä varaus
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
26
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ukkossuojaus, ukkosköydet
Salamaniskut pyritään ohjaamaan maadoitettuihin
suojajohtimiin
– Suomessa kaikki 400 ja 220 kV johdot ja lähes kaikki 110 kV
johdot
– sähköasemat ja niille tulevat johdot
– takaiskujen vaara huonoissa maadoitusolosuhteissa
– suojauskulma riippuu johdon geometriasta
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
27
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ukkossuojaus
ukkosjohdin
rS
c
rS
salamapurkauskanava
vaihejohdin
suojauskulma
y
maa
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
28
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Suojauskulma
• Salamapurkauskanavan viimeisen portaan pituus määräytyy
purkausvirrasta
– pieni purkausvirta
lyhyt porras
– viimeisen portaan pituus rs
iCO
6
s
CO
r
2i
• Suojauskulma
30(1 e
)
(m)
(virta kA)
riippuu johdon geometriasta
• Mitä pienempi on salamapurkauksen virta sitä helpommin isku
ohittaa suojajohdot ja suuntautuu vaihejohtimeen!
iCO = 10 kA
rs = 44 m
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
29
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ukkosköyden sijoitus
1
Tavoitteena, että pilvestä
lähestyvälle suurivirtaisen
salaman purkauskanavalle
matka 2 olisi ’aina’
suurempi kuin 1 tai 3.
Tällöin salamaisku on osu
vaihejohtimeen.
2
3
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
30
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Kytkentäylijännitteet
Kytkentäylijännitteet (rinnan nousuaika muutama sata s) syntyvät
tasoitusilmiöiden seurauksena verkon äkillisissä tilan muutoksissa
Vikatilanteet:
• johtimen katkeaminen
• oikosulku
• epätahtitilanne
Kytkentätoimenpiteet:
• virtapiirin avaaminen
• virtapiirin sulkeminen
• Eivät pienene (suhteellisesti) käyttöjännitteen kasvaessa
• Eristysrakenteen jännitelujuuden minimi on kytkentäjännitteen
aika-alueella
kytkentäylijännitteet ovat merkittävä mitoitustekijä suurilla
(>300 kV) käyttöjännitteillä.
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
31
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Kytkentäylijännitteet
Eristysrakenteen jännitelujuus kV/cm ylijännitteen rinnan nousuajan
funktiona
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
32
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
IEC-standardien koejännitteiden
suhde nimellisjännitteisiin
Um = suurin sallittu käyttöjännite
Uw = kestojännite
LI = koejännite ilmastollisilla
ylijännitteillä
AC = koejännite vaihtojännitteillä
SI = koejännite kytkentäjännitteellä
Pisteet osoittavat valittavissa olevia
vaihtoehtoja.
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
33
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Kytkentäylijännitteiden aiheuttajia
1) Jännitteenanto
2) Virran katkaisu
– kapasitiivisen virran katkaisu
– pienen induktiivisen virran katkaisu
– oikosulkuvirran katkaisu
3) Vian syntyminen ja poistuminen
– maasulun syntyminen (valokaaren syttyminen ja
sammuminen)
– kuorman putoaminen
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
34
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Jännitteenanto
Merkittävin ylijännitteiden aiheuttaja yli 220 kV käyttöjännitteillä
Syntyvä ylijännite riippuu jäännösvarauksesta
– ei varausta –> 2 p.u.
– jäännösvaraus (esim. pikajälleenkytkentä)
3 p.u.
Syntyvät ylijännitteet voidaan rajoittaa puoleen sulkemisvastuksilla.
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
35
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Kytkentäylijännitteet
a
u
2u
b
c
u
-u
3u
d
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
36
a)
Jännitteet ennen
katkaisijan sulkeutumista,
johdolla ei
jäännösvarausta.
b)
Katkaisija sulkeutunut,
jännitteenjakauma
kytkentäaallon
heijastuttua johdon
lopusta.
c)
Katkaisija auki, johdolla
jäännösvaraus.
d)
Katkaisija sulkeutunut,
jännitteenjakautuma
kytkentäaallon
heijastuttua yhden kerran
johdon lopusta.
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Kytkentäylijännitteet
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
37
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Keinoja ylijännitteiden
rajoittamiseen jännitteenannossa
• Sulkemisvastukset
– monimutkainen rakenne
– ei Suomessa 400 kV verkossa
• Jäännösvarauksen pienentäminen
– avautumisvastukset
• Tahdistettu kytkentä
– kussakin vaiheessa sulkeminen, kun u=0
• Rinnakkaiskuristimien käyttö
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
38
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Virran katkaisu
Kapasitiivisen virran katkaisu
tyhjänä käyvän johdon erottaminen
kondensaattoripariston irrottaminen
Ongelma vain katkaisijan jälleensyttymisen yhteydessä; (Palaava jännite ylittää
katkaisijan avausvälin vasta palautumassa olevan jännitelujuuden)
Ylijännitteet voivat olla 1,6 – 2,6 (jopa 3) p.u., jos tapahtuu jälleensyttyminen
Kondensaattoripariston erottamiseen ei saa käyttää jälleensyttyvää
katkaisijaa! (Tyhjökatkaisijat joskus sopimattomia)
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
39
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Virran ja jännitteen käyttäytyminen
kapasitiivista virtaa katkaistaessa
LS
u (t )
~
2U sin t
i
K
CS
C
uS (t)
uC (t)
ub = us(t) – uc(t) = palaava jännite
= katkaisijan koskettimien yli
vaikuttava jännite
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
Virran ja jännitteen käyttäytyminen
kapasitiivista virtaa katkaistaessa.
40
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
”Pienen” induktiivisen virran katkaisu
cos < 0,5
virta on huomattavasti pienempi kuin katkaisijan katkaisukyky
Aiheuttaa suurimmat ylijännitteet!
muuntajan tyhjäkäyntivirran katkaisu
suurjännitemoottorin käynnistysvirran katkaisu
reaktorin erottaminen
Katkaisukyky >> katkaistava virta
virta leikkautuu jo ennen nollakohtaa
virran katkaisuhetkellä kuormitusinduktanssissa oleva energia jää
värähtelemään LC-piiriin
syntyvät ylijännitteet < 3 p.u., muuntajaa tai reaktoria irroitettaessa
suurjännitemoottorin tapauksessa jopa 7 p.u. (jännitteen jyrkkyys ongelma)
Katkaisijan jälleensyttyminen pienentää ylijännitteitä!
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
41
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
”Pienen” induktiivisen virran katkaisu
Lk
u (t )
~
t
2U cos
W
1
C S u02
2
1
CS u L max
2
u L max
Ck
K
LS
CS
uL
1
LS i02
2
1
CS u02
2
i0
1
LS i02
2
1
LS i02
2
LS
CS
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
42
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
”Pienen” induktiivisen virran katkaisu
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
43
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Kytkentäylijännitteet
• Syntyvän ylijännitteen maksimiarvoon vaikuttavat:
– virran ja jännitteen hetkellisarvot kytkentähetkellä
– verkon vaimennusominaisuudet
– kytkinlaitteen ominaisuudet
• Tasoitusvärähtelyjen taajuuteen vaikuttavat:
– verkon induktanssit ja kapasitanssit kytkentäkohdan molemmilla
puolilla
• Ylijännitteiden suuruutta voidaan yleensä rajoittaa
sopivilla katkaisijavalinnoilla ja lisäämällä verkkoon
vaimennusta!
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
44
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Pienitaajuiset ylijännitteet
1) Maasulku
– yksivaiheinen maasulku yleisin käyttötaajuisen ylijännitteen aiheuttaja
– maasulkukerroin k = f(Z1, Z2, Z0, Rf)
k = 1,8 (12 – 123 kV verkoissa)
k = 1,7 (osittain maadoitettu 123 kV)
k = 1,4 (tehollisesti maadoitettu)
– maasulun aikaiset ylijännitteet otettava huomioon MO-suojia
valittaessa
2) Kuorman äkilliset muutokset
3) Ferranti-ilmiö
4) Resonanssijännitteet
– muuntajan vajaanapainen kytkentä
– jännitemuuntajan kippivärähtely
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
45
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Kuormituksen irtikytkeytyminen
• Johdon loppupäässä jännite nousee koska:
– jännitteenalennus katoaa
– alkupään syöttöjännite säilyy hetken (säätäjien hitaus)
– kapasitiivinen jännitteennousu
• Ferranti-ilmiö
– johdon kapasitiivinen varausvirta nostaa tyhjäkäyvän johdon
jännitettä johdon avointa päätä kohti.
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
46
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Resonanssitilat
• Syntyvät vian tai kytkentätapahtuman seurauksena
– jännitteen säröytyminen, jännitetason vaihtelut, eristeiden
lämpeneminen
• Voidaan ennakoida ja ehkäistä sopivilla
komponenttivalinnoilla
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
47
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ferroresonanssi
(kippivärähtely)
• Jänniteresonanssi epälineaarisessa L-C-piirissä.
L = L(I), L pienenee kun virta kasvaa
C
L
UC
I
Im
U
UL
(L = vakio)
~
UV
UL
j LI
UC
1
I
j C
UV
UC U L
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
I
j
1
I
C
Re
C = vakio
Kuristimen ominaiskäyrä
48
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ferroresonanssi
(kippivärähtely)
U
UC
UL+UC
UL
I
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
49
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ferroresonanssi
(kippivärähtely)
U
P2
P1
UV
I3
I1
I2
I
P3
•
•
•
•
P1 : virran tilapäisesti kasvaessa tarvitaan jännite, joka ylittää lähdejännitteen UV
palataan tilaan P1
P2 : virtalisä ei vaadi niin suurta lisäjännitettä kuin UV – UC tarjoaisi
virta kasvaa,
voidaan joutua tilaan P3
P3 : uusi toimintapiste, jossa U ja I erittäin suuret (on tapahtunut ”kippaus”)
Kippaus tapahtuu jokaisen virtajakson aikana!
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
50
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Ferroresonanssi
(kippivärähtely)
U0
C
L
U
C
C
+U0
UV
-U0
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
51
Jännitemuuntajan kippivärähtelyssä
esiintyvä (mahdollinen) vaiheen ja
maan välinen jännite U0. UV on
normaali vaihejännite.
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Kippivärähtely
• Alkaa äkillisesti kytkentätoimenpiteen seurauksena
• Lakkaa, kun mukaan kytketään lisää johtoja
• Jännitteet vaiheiden ja maan välillä vääristyneitä
(vaiheiden välillä normaalit)
• Jännitemuuntajissa ylikuumenemista
• Esiintyy sekä verkkotaajuudella että sen yli- ja
aliharmonisilla
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
52
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka
Kippivärähtelyn estäminen
• Vaimennuksen lisääminen
• 300
suuruusluokkaa oleva vastus
• Erikoistapauksia varten pienempiä vastuksia
• Energiatekniikka
• Sähkötekniikka
• Ympäristötekniikka
53
J.Partanen
www.lut.fi/lutenergia
Suurjännitetekniikka