1. No category

UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN
TARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2015
Väliraportti nro 40-15-5636
Oheisena lähetetään Uudenkaupungin makeavesialtaasta 12.8.2015 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Kasviplanktonnäytteen (Ruotsinluoto, UMA 12) tulokset raportoidaan vuosiyhteenvedossa.
Elokuun puolivälissä altaan pintaveden (1 metri) lämpötila oli noin 20˗21 ºC, mikä
vastasi ajankohdan keskimääräistä. Ruotsinluodon (12) havaintopaikalla vesi oli
selvästi ja Majamaan (14) havaintopaikalla lievästi lämpötilakerrostunut. Ruotsinvedellä harppauskerros sijaitsi 10 ja 20 metrin välisessä vesisyvyydessä ja happitilanne oli huono useita metrejä pohjan yläpuolella. Myös Majamaalla happitilanne
oli hieman heikentynyt pohjan lähellä. Kaikilla havaintopaikoilla mutta varsinkin
Ruotsinvedellä pohjan läheinen ammoniumtypen pitoisuus oli selvästi kohonnut.
Ruotsinluodon syvänteessä myös pohjan läheinen mangaanipitoisuus oli kohonnut.
Makeavesialtaan pH-arvo vaihteli välillä 6,4–7,3; Ruotsinveden syvänteessä pohjan
läheisissä vesikerroksissa pH-arvo oli aiempaan tapaan alhaisin. Myös muilla havaintopaikoilla pH-arvo oli pohjan läheisissä vesikerroksissa selvästi ylempiä vesikerroksia alempi. Näkösyvyys oli pienin, kiintoainepitoisuudet, sameus, väriluku ja
CODMn-pitoisuudet olivat selvästi suurimmat altaan pohjoispäässä Leppäkarin alueella lähinnä Sirppujoen suuta. Muualla altaassa sameusarvot olivat melko pieniä.
Leppäkarin alueella veden sameus oli yli 30 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa
(2005˗2014) suurempi, Majamaan alueella sameus vastasi tavanomaista ja Ruotsinvedellä sameus oli hieman tavallista pienempi. Alkaliteettiarvojen perusteella veden
puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä koko altaassa mutta hieman ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa heikompi. Hygieeninen tila enterokokkien kaltaisten
bakteerien määrän perusteella oli altaan pohjoispäässä erinomainen, raakaveden
ottokohdassa hyvä ja muualla tyydyttävä. Ruotsinveden ja Majamaan osalta hygieeninen tila oli selvästi tavallista heikompi, sillä bakteerien määrät olivat ajankohdan
pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Kevät ja alkukesä olivat normaalia selvästi sateisempia, minkä vuoksi valumat vesistöihin olivat tavallista suurempia.
Altaan typpipitoisuudet vaihtelivat välillä 2 200–2 600 µg/l; eniten typpeä oli altaan
eteläpäässä Ruotsinluodon alueella. Pääosa typestä oli vedessä nitraatteina ja nitriitteinä. Ammoniumtyppipitoisuus oli selvästi kohonnut (130 µg/l) Ruotsinluodon
pohjan läheisessä vesikerroksessa. Tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli altaan
pohjoisosassa lievästi reheville järville ominainen mutta muualla altaassa karulla
tasolla. Tuotantokerroksen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan koko altaassa. Fosforipitoisuus oli selvästi kohonnut Ruotsinvedellä veden
pintakerroksessa (1 metri) sekä altaan pohjoispäässä pohjan tuntumassa. Levien
määrää kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet olivat 1,7–8,2 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli
altaan pohjoispäässä lievästi rehevällä tasolla ja muualla altaassa karulla tasolla.
Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101
Lounais-Suomen
vesi- ja ympäristötutkimus Oy
Osoite
Telekatu 16
20360 TURKU
Puh.
*(02) 274 0200
Telekopio/S-posti
(02) 238 1838
[email protected]
ALV rek.
Y 1564941-9
Krnro 774822
2
Valtioneuvoston päätöksen nro 366 (19.5.1994) mukaista luokitusta soveltaen makeavesialtaan eteläpään vesi sijoittui raakaveden ottokohdassa (RV) pH-arvon, kloridi-, rauta- ja sulfaattipitoisuuksien osalta laatuluokkaan A1(G). Väriluvun, mangaanipitoisuuden ja enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta laatuluokaksi tuli
A2(G), väriluku oli lähellä luokan alarajaa. Luokitus kuvaa raakaveden käsittelytarvetta, kun siitä valmistetaan talousvettä. Tällöin A1-luokkaan sijoittuvan veden käsittelytarve on luokituksen mukaan vähäisin.
Kulunut kevät ja alkukesä olivat selvästi tavallista sateisempia, mikä näkyi Sirppujoen virtaamissa. Toukokuusta kesäkuun alkupuolelle Sirppujoen virtaama oli hieman pitkäaikaiskeskiarvon yläpuolella mutta kesäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle virtaama oli selvästi tavallista suurempi. Keskimäärin kesä-heinäkuussa oli
tavallista koleampaa ja tuulisuus lisäsi koleuden tuntua. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat altaan keskiarvona 23 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa
(2005˗2014) suurempia. Fosforipitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla altaan pohjoisosaa lukuun ottamatta, jossa pitoisuus oli yli 20 % tavallista suurempi. Klorofyllipitoisuudet erosivat selvästi toisistaan altaan eri osissa. Ruotsinveden klorofyllipitoisuus oli pieni ja yli 30 % ajankohdan tavallista pienempi. Majamaalla klorofyllipitoisuus oli tavanomaisella tasolla mutta altaan pohjoispäässä pitoisuus oli lähes
kaksinkertainen pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna.
Turussa 21. elokuuta 2015
Hanna Turkki
biologi
Jakelu:
Uudenkaupungin kaupunki/Uudenkaupungin veden johtokunta
Uudenkaupungin kaupunki/Uudenkaupungin Vesi
Uudenkaupungin kaupunki/Ympäristö- ja lupalautakunta
Laitilan kaupunki/Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pyhärannan kunta/Rakennuslautakunta
Velhonveden-Ruotsinveden kalastusalue/[email protected]
Uudenkaupungin kaupunki/[email protected]
Uudenkaupungin kaupunki/[email protected]
Uudenkaupungin Vesi/Vakka-Suomen Vesi/[email protected]
Varsinais-Suomen ELY-keskus/[email protected]
Vesinäytteiden tutkimustuloksia
Uudenkaupungin makeavesiallas (UMA)
Pvm.
12.8.2015
Hav.paikka
Näytepaikka
Ka GF/C
Sähk.joht
mg/l
mS/m
pH
Väri CODMn
mgPt/l mg/l O2
Kok.N NO23-N NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
Kok.P PO4-P
µg/l
µg/l
Enterokok.
pmy/100 ml
Klorof.
µg/l
Cl
mg/l
Fe
µg/l
Mn
µg/l
Al Alkal.
µg/l mmol/l
200
290
8,2
0,19
0,20
0,19
2,9
0,15
0,16
0,17
0,20
0,16
Koli 36°C Pes.luk.3d
pmy/100 ml
pmy/ml
SO4
mg/l
Levä kvanE
21,1
20,2
9,2
7,8
103
86
3,3
5,2
3,4
3,4
27
27
7,3
6,8
7,3
40
41
12
12
2300
2300
2300
1600
1600
1600
9
31
9
17
20
16
2400
1900
<3
10
2200
2300
1600
1800
45
8
9
11
10
6,2
2600
2100
12
23
5,9
2600
2100
21
4
5,8
2500
2600
2000
2200
130
11
8
7
0
3
20,0
19,4
17,9
17,6
9,2
8,9
7,3
6,2
101
96
77
65
1,1
1,4
1,4
1,6
<1
1,1
1,4
28
28
28
28
7,3
7,2
6,9
6,8
7,2
17
19
20
20
7,7
7,7
7,8
72
<2
UMA / 12 Ruotsinluoto 12 T 249 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 4,0 m;
Klo 11:00; Näytt.ottaja HT; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;
1
5
10
20
23
0-8
12.8.2015
Happi Happik. Sameus
mg/l Kyll %
FNU
UMA / 14 Majamaa 14 T 246 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,6 m;
Klo 10:20; Näytt.ottaja HT; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;
1
5
10
12
0-6
12.8.2015
°C
UMA / 22 Leppäkari 22 T 248 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,4 m;
Klo 09:40; Näytt.ottaja HT; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S;
1
4
0-4
12.8.2015
Lämpöt
20,2
19,7
18,1
14,2
13,6
9,0
8,9
8,5
3,1
2,2
99
98
90
30
21
0,6
0,7
0,7
0,6
0,6
<1
<1
<1
29
29
29
30
31
7,2
7,1
7,0
6,4
6,5
7,1
10
11
10
11
11
55
99
0,12
0,13
0,12
0,17
0,20
0,12
110
630
<2
1,7
P
UMA / RV Ukin raakaveden ottokohta Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 4,0 m;
Klo 11:40; Näytt.ottaja HT; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;
3
19,9
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy
0,8
<1
7,2
10
6,1
36
21
18
95
28
0,12
59
140
84
LIITE 2, sivu 1/1