LUVY/121 5.8.2013 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry Paikkarintie 231 09220 Sammatti VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2013 tutkimukset ja vertailu kesiin 2010-2012 Sammatin Valkjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 25.7.2013 järven länsiosan 6 metriseltä syvänteeltä Valkjärven suojeluyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiantona. Näytteenotosta vastasi sertifioitu ympäristönäytteenottaja Arto Muttilainen (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja analyyseistä vastasi FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Valkjärven seurannassa käytettävä syvännehavaintopaikka on järven länsiosassa Koulunlahdessa. 2/4 Sää oli näytteenoton aikaan osittain pilvinen, ilman lämpötila oli 19 oC, tuuli kohtalaisesti pohjoisesta. Järven näkösyvyys oli 2,7 m. Veden lämpötila oli pinnassa 18,2 oC ja 5 metrin syvyydessä 17,9 oC. Tulokset, Happipitoisuus Happipitoisuus on todennäköisesti tärkein yksittäinen ympäristötekijä järven ekosysteemissä. Hapen puute hidastaa vesistön hyvinvoinnille tärkeitä hajotustoimintoja. Rehevissä vesissä tilanne on vakavin lämpötilakerrostuneisuuden aikana, jolloin alusvesi ei saa happitäydennystä ilmakehästä, mutta happea kuluu pohjalle joutuneen ja sinne päällysvedestä vajoavan orgaanisen materiaalin hajoamiseen. Hapen liukoisuus riippuu lämpötilasta siten, että kylmään veteen liukenee enemmän happea kuin lämpimään veteen. Myös sääolojen vaikutus, järven syvyyssuhteet, veden vaihtuvuus, rehevyystaso, happea kuluttava kuormitus ja kerrostuneisuusolot vaikuttavat happipitoisuuteen. Tilanne muuttuu järven kannalta vakavaksi, jos heikon happipitoisuuden alue ulottuu pohjalta väliveteen tai pintaveteen saakka. Happipitoisuus katsotaan heikentyneeksi, mikäli happea on alle 5 mg/l ja heikoksi, kun pitoisuus on alle 1 mg/l. Valkjärven happipitoisuus oli heinäkuussa 2013 kaikissa kolmessa mittaussyvyydessä hyvä johtuen todennäköisesti siitä, että veteen ei ollut muodostunut lämpötilakerrostuneisuutta. Jo muutaman asteen kerrostuneisuus lämpötilan suhteen saa aikaan hapen vähenemisen pohjan tuntumassa. Näin oli elokuussa 2010 ja heinäkuussa 2012. Lämpötilakerrostuneisuus syntyy järviin eri lämpöisten vesien tiheyserojen seurauksena. Kerrostuneisuuden muodostumiseen vaikuttavat sääolosuhteet, järven pinta-ala ja suojaisuus tuulilta. Happipitoisuus mg/l 10 9 8 7 6 1m 5 3m 4 5m 3 2 1 0 4.8.2010 25.8.2011 19.7.2012 25.7.2013 Valkjärven 6-metrisen havaintopaikan veden happipitoisuus 1 metrissä, 3 metrissä ja 5 metrissä kesien 2010-2013 mittauksissa. 3/4 Ravinnepitoisuudet ja rehevyys Järven rehevyyttä luokitellaan tavallisesti veden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Luokittelua voidaan täydentää typpi- ja klorofyllipitoisuuksilla. Kokonaisfosforipitoisuus kuvaa vedessä olevan fosforin määrää. Järvi luokitellaan vähäravinteiseksi vedeksi, jos sen kokonaisfosforipitoisuus on alle 15 µg/l, keskireheväksi, kun pitoisuus on 15 – 25 µg/l ja reheväksi, kun pitoisuus on yli 25 µg/l. Sisävesissä fosfori on yleensä levätuotantoa säätelevä minimiravinne – mitä enemmän fosforia, sitä enemmän tuotantoa järvessä. Klorofyllipitoisuudella vastaavat rajat ovat karulle järvelle alle 4 µg/l, keskirehevälle 4 – 10 µg/l ja rehevälle 10 – 100 µg/l. Erittäin rehevästä vesistöstä voidaan puhua klorofyllipitoisuuden ollessa yli 100 µg/l. Kokonaistypellä rajat ovat fosforia enemmän riippuvaisia valuma-alueen maaperän ominaisuuksista: luonnontilaisten kirkkaiden vesien typpipitoisuus on 200-500 µg/l, humusvesien 400-800 µg/l ja hyvin ruskeiden tai kuormitettujen vesien pitoisuudet ovat > 1000 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuus µg/l Kokonaistyppipitoisuus µg/l 50 1000 900 40 800 700 30 600 500 20 400 300 10 200 100 0 0 4.8.2010 25.8.2011 19.7.2012 25.7.2013 4.8.2010 25.8.2011 A-klorofyllipitoisuus µg/l 19.7.2012 25.7.2013 pH 15 10 9 10 8 7 5 6 5 0 4 4.8.2010 25.8.2011 19.7.2012 25.7.2013 4.8.2010 25.8.2011 19.7.2012 25.7.2013 Valkjärven veden kokonaisravinnepitoisuudet, a-klorofyllipitoisuus ja pH 1 metrin syvyydessä kesien 2010-2013 mittauksissa. Valkjärven kokonaisravinnepitoisuudet ja a-klorofyllipitoisuus ilmensivät heinäkuun mittauskerralla keskinkertaista rehevyyttä. Tilanne on pysynyt vakaana vuodesta 2010. 4/4 Muu veden laatu Muiden mitattujen vedenlaatuominaisuuksien perusteella Valkjärven vesi oli heinäkuun 2013 mittauskerralla hajutonta, kirkasta ja väritöntä. Järvi oli pH-arvoltaan edelliskesän tapaan voimakkaan emäksinen johtuen kesän tuotantoajan vilkkaasta planktontuotannosta. Silmin havaittavaa leväkukintaa ei näytteenoton aikaan havaittu. Johtopäätöksiä Valkjärven veden laatu vaikuttaa viimeisten tutkimuskertojen perusteella varsin tyydyttävältä. Alusveden happipitoisuuden heikkeneminen järvien syvännealueilla loppukesällä riippuu siitä, kuinka voimakkaasti syvänteen vesi kesän aikana kerrostuu lämpötilan suhteen. Tätä säätelevät mm. lämpö- ja tuuliolosuhteet. Kesän 2013 kaltaisissa olosuhteissa tilanne on Valkjärvellä moitteeton. Eeva Ranta Vesistötutkija [email protected] p. 019 323 866 Tiedoksi (s-postina): Uudenmaan ELY-keskus, Hertta-tietokanta Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin vesistöjen vedenlaatuseuranta (SAMMATTI) Pvm. 4.8.2010 Hav.paikka Näytepaikka *pH *Kok.N *KOK.P a-klorofyl µg/l µg/l µg/l 22,8 22,7 18,0 CB CB CB CB H H H H 7,5 7,9 8,0 0,7 440 25 7,9 440 20 6,4 23 8,8 92 93 7 20,2 20,0 19,5 CB CB CB CB H H H H 8,0 9,0 8,9 6,8 99 98 74 SAMMATTI / VALKJÄRV Valkjärven syvänne Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-2.0 1.0 3.0 5.0 25.7.2013 O2 Happi% mg/l Kyll % SAMMATTI / VALKJÄRV Valkjärven syvänne Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja Jasi; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0-2.0 1.0 3.0 5.0 19.7.2012 Haju oC SAMMATTI / VALKJÄRV Valkjärven syvänne Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-2.0 1.0 3.0 5.0 25.8.2011 Lämpötila Ulkonäkö 20,6 19,3 16,8 CB CB CB CB H H H H 7,7 8,5 8,4 2,2 440 95 91 22 SAMMATTI / VALKJÄRV Valkjärven syvänne Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-2.0 1.0 3.0 5.0 *Akkreditoitu menetelmä CB= Väritön kirkas, H= Hajuton 8,4 18,2 18,2 17,9 CB CB CB H H H 8,2 8,3 7,9 87 88 83 7,3 450 21