Valvontasuunnitelma 2015

Raision
ympäristöterveydenhuollonvalvontayksikön
VALVONTASUUNNITELMA
VUOSILLE 2015 - 2019
SISÄLTÖ
1
JOHDANTO ............................................................................................................ 1
2
SÄÄDÖSPERUSTEET VALVONTAOHJELMALLE .......................................... 1
3
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOON KUULUVAT LAIT ........................... 1
4
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN TAVOITTEET ........... 2
5
VALVONTAVIRANOMAISET ............................................................................. 2
6 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN
VALVONTAOHJELMA ............................................................................................... 3
7 ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTAOHJELMA
(EHO) ............................................................................................................................. 3
8
SEUDULLINEN VALVONTAYKSIKKÖ............................................................. 4
8.1
8.2
8.3
8.4
8.5
9
Voimavarat ja henkilöstön pätevyys .............................................................. 4
Työajan jakaantuminen .................................................................................. 7
Voimavarojen riittävyys ................................................................................. 8
Delegoinnit ja hallinnolliset pakkokeinot ...................................................... 8
Henkilöstön koulutussuunnitelma .................................................................. 9
KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ ........................................ 9
9.1 Tarkastuksen sisältö ..................................................................................... 10
9.2 Tarkastuksiin käytettävä aika ....................................................................... 11
9.3 Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys ......................................................................................... 11
9.4 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen ......................................................... 12
10 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON OHJAUS- JA ARVIOINTIKÄYNTI . 13
11 YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN TAKSAT ............................................ 13
12 LAATUJÄRJESTELMÄ ...................................................................................... 14
13 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN ..................................................... 14
14 VIESTINTÄ .......................................................................................................... 15
15 TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN............ 16
15.1 KUTI/YHTI.................................................................................................. 16
15.2 Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä –
VYHA.................................................................................................................... 17
15.3 Ympäristöterveydenhuollon luvat ja ilmoitukset – YLLI ............................ 17
16 RAPORTOINTI..................................................................................................... 17
17 VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI................................................. 17
18 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA .................................................. 18
18.1 Säädösperusta ............................................................................................... 18
18.2 Yleistä .......................................................................................................... 19
18.3 Kohteet ......................................................................................................... 19
18.4 Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely ................................ 20
18.5 Tarkastus ...................................................................................................... 21
18.6 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet ................................ 23
18.7 Laitosvalvontasuunnitelma .......................................................................... 24
18.8 Ensisaapumisvalvonta .................................................................................. 25
18.9 Näytteenotto ja projektit ............................................................................... 26
18.10 Seurantaohjelmat .......................................................................................... 26
18.11 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot ......................................................... 27
18.12 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen ........................ 28
18.13 Elintarvikevalvonnan priorisointi ................................................................ 29
18.14 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset painopistealueet vuonna 2015 - 2019
29
18.15 Raision valvontayksikön elintarvikevalvonnan painopistealueet ja
suunnitellut tarkastukset vuonna 2015 .................................................................. 30
18.16 Raportointi ................................................................................................... 30
19 TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA ......................... 31
19.1 Säädösmuutokset.......................................................................................... 31
19.2 Ilmoitusten ja hakemusten käsittely ............................................................. 32
19.3 Säännöllinen ja suunnitelmallinen valvonta ................................................ 32
19.4 Muu valvontatyö .......................................................................................... 33
19.5 Tarkastuksen sisältö ..................................................................................... 33
19.6 Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys ............. 34
19.7 Talousvesi .................................................................................................... 35
19.8 Uimavesi ...................................................................................................... 37
19.9 Sisäilmatyöryhmä ......................................................................................... 39
19.10 Kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitodistukset ............. 40
19.11 Terveydensuojelun valtakunnalliset painopistealueet ohjelmakaudella 2015 2019 40
19.12 Raision valvontayksikön valvonnan painopistealueet vuonna 2015 ............ 41
19.13 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen ............. 42
19.14 Raportointi ................................................................................................... 43
20 TUPAKKALAIN JA NIKOTIINIVALMISTEIDEN
VALVONTASUUNNITELMA ................................................................................... 43
20.1 Tupakkalain mukaiset kunnan valvontatehtävät .......................................... 43
20.2 Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta .................................................... 44
20.3 Valvonta ....................................................................................................... 45
20.4 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö .................................................................. 45
20.5 Valvontakohteiden riskinarviointi, tarkastustiheys ja tarkastukseen
käytettävä aika ....................................................................................................... 46
20.6 Tupakkalain valtakunnalliset valvonnan painopisteet vuonna 2015 - 2019 47
20.7 Raision valvontayksikön valvonnan painopisteet vuonna 2015 - 2019 ....... 48
20.8 Raportointi ................................................................................................... 49
21 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN SUUNNITELMA ................... 49
21.1 Valvontaviranomaiset ja työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa .......... 49
21.2 Ilmoitusvelvollisuus ..................................................................................... 50
21.3 Turvallisuusasiakirja .................................................................................... 50
21.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueet ........................................ 51
21.5 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö .................................................................. 51
21.6 Tarkastuksen tekeminen kotirauhan piiriin kuuluvaan kohteeseen ............. 52
21.7 Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa................. 52
21.8 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ..................................................... 53
21.9 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet sekä tarkastusten
vaatima aika ........................................................................................................... 53
21.10 Erityistilanteet .............................................................................................. 54
21.11 Hallinnolliset pakkokeinot ........................................................................... 54
21.12 Vuosien 2015 - 2019 teema ja tavoitteet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 55
21.13 Valvonnan tarve Raision valvontayksikössä ................................................ 55
21.14 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen .......................... 56
21.15 Tukesin ja aluehallintoviraston projektit...................................................... 56
21.16 Valvontaan käytettävä työaika vuonna 2015................................................ 56
21.17 Raportointi ................................................................................................... 57
Liitteet eivät ole julkisia.
LIITE 1: Ensisaapumisvalvonnan tarkastuskohteet ja tarkastusten määrä
LIITE 2: Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma
LIITE 3: Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen tarkastussuunnitelma
LIITE 4: Terveydensuojelunlain mukaisten tarkastusten sisältö
LIITE 5: Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden tarkastussuunnitelma
LIITE 6: Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden viisivuotissuunnitelma
LIITE 7: Raision ja Naantalin vesilaitosten näytteenottosuunnitelma
LIITE 8: Talousvesien näytteenottosuunnitelma
LIITE 9: Raision uima-altaiden näytteenottosuunnitelma
LIITE 10: Uimarantavesien näytteenottosuunnitelma
LIITE 11: Tupakkavalvonnan tarkastuslomake
LIITE 12: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastusten sisältö kohderyhmittäin
LIITE 13: Muistilista toimenpiteistä kuluttajapalveluiden turvallisuuteen liittyvässä
erityistilanteessa
LIITE 14: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastussuunnitelma
LIITE 15: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan viisivuotissuunnitelma
1
1 JOHDANTO
Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan ympäristöterveydenhuollon
valvontasuunnitelma siten, että valvonta on vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja
suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelma tulisi perustua
valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin
vaatimuksiin. Ympäristöterveysvalvonnan on oltava suunnitelmallista, oikein kohdennettua,
tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Näiden
vaatimusten lisäksi valvonnan tulee olla hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista
(hallintolaki) ja sille tulee varata riittävät voimavarat.
Raision kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluvat Raisio, Naantali
ja Rusko. Asukkaita alueella on 49260 (lokakuu 2014). Valvontayksikkö on toiminut
elokuusta 2007 alkaen ja kuntien yhteinen terveysvalvontajaosto vuoden 2009 alusta alkaen.
Valvontayksikön koko on vuonna 2015 n. 11 henkilötyövuotta. Lounais-Suomen
aluehallintovirasto teki syksyllä 2014 arviointi- ja ohjauskäynnin Raision valvontayksikköön.
Käynnillä viranhaltijat saivat hyvää palautetta työstään. Viranhaltijoilla on myönteinen ote
työhön ja toiminnan kehittämiseen. Koska yksikön koko on pieni ja kaikki työskentelevät
samoissa toimitiloissa, on yhteistyö helppoa.
Eläinlääkintähuoltolaissa edellytetään, että kunta laatii suunnitelman valvontatehtävien
hoitamisesta ja järjestämistään eläinlääkäripalveluista. Suunnitelma tuli laatia ensimmäisen
kerran vuonna 2011. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma on laadittu erikseen omana
suunnitelmanaan.
2 SÄÄDÖSPERUSTEET VALVONTAOHJELMALLE
Elintarvikelaki, EL (23/2006) 47 §
Kuluttajaturvallisuuslaki, KuTuL (920/2011) 20 §
Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi, TupL (693/1976) 14 §
Terveydensuojelulaki, TsL (763/1994) 4a §
Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta(665/2006)
Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisesta valvontaohjelmasta
(664/2006)
3 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOON KUULUVAT LAIT
Terveydensuojelulaki (763/1994)
Elintarvikelaki (23/2006) ja sen muutos 352/2011
Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011)
Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976)
Lääkelaki (395/1987, muutos 22/2006)
Eläinlääkintähuoltolaki (685/1990)
Kansanterveyslaki (66/1972)
Kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy edellä mainittujen
ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi myös eläintautilakiin (55/1980), eläinsuojelulakiin
(247/1996) sekä Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annettuun
lakiin (1100/1994).
2
4 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN TAVOITTEET
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja
yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on
varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta
on suunnitelmallista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua,
tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa.
Valvonnalla
varmistetaan
ympäristöterveydenhuollon
lakien
noudattaminen
toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla, tekemällä
tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin.
Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa
valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi.
Valvontaviranomaisen toimien tulee olla hyvän hallinnon mukaisesti suhteessa epäkohtiin
eikä tuotteiden tai palveluiden tarjoamista tule rajoittaa enempää kuin on tarpeen. Toimijalle
tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi hallintolaissa esitetyllä tavalla.
Valvontakeinot ja valvonnan kohdentaminen valitaan siten, että valvonta on mahdollisimman
vaikuttavaa. Erityisesti suunnitelmallista valvontaa on kohdennettava riskiperusteisesti.
5 VALVONTAVIRANOMAISET
Elintarvikelainsäädännön
valvonnan
ylimmästä
johdosta
vastaavat
ministeriöt.
Eläinlääkintähuollosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Terveydensuojelu- ja
tupakkalaista vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja kuluttajaturvallisuuslainsäädännöstä
vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö.
Ministeriöiden alaiset keskushallinnon valvontaviranomaiset eli keskusviranomaiset
suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla
toimialueillaan seuraavasti:

Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira): elintarvikelaki, eläinlääkintähuoltolaki

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): terveydensuojelulaki,
tupakkalaki, elintarvikelaki (alkoholijuomat).
Aluehallintovirastot (AVIt) suunnittelevat ja ohjaavat alueellista terveysvalvontaa. Paikallinen
terveysvalvonta kuuluu kuntien tehtäviin. Raisiossa toimii kuntien yhteinen kuusijäseninen
terveysvalvontajaosto. Jaostoon Raisio valitsee kolme jäsentä, Naantali kaksi ja Rusko yhden
jäsenen sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajuus jaostossa on Raisiolla, 1.
varapuheenjohtajan nimeää Naantali ja 2. varapuheenjohtajan Rusko. Esittelijänä jaostossa
toimii terveysvalvonnan vastuuhenkilö.
3
6 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON
VALVONTAOHJELMA
YHTEINEN
VALTAKUNNALLINEN
Evira, Tukes ja Valvira ovat laatineet yhdessä ympäristöterveydenhuollon yhteisen
valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2015 - 2019. Yhteinen valvontaohjelma sisältää
valvonnan yhteiset periaatteet ja sen tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää keskusvirastojen
ohjausta kunnille ja muille valvontaviranomaisille sekä lisätä valvonnan vaikuttavuutta,
suunnitelmallisuutta ja laatua. Tämä tapahtuu ohjaamalla viranomaisia valvontasuunnitelman
laatimisessa, valvonnan järjestämisessä ja toteutuksessa. Tavoitteena on yhtenäistää
valvontakäytäntöjä koko maassa.
Yhteisen ohjelman avulla selkeytetään vastuita ja tehtäviä keskus-, alue- ja paikallistasolla
sekä eri toimialoilla toimivien valvontaviranomaisten kesken. Tällä tavoin edistetään eri
valvontaviranomaisten keskinäistä sekä valvontaviranomaisten ja toimijoiden välistä
yhteistyötä.
Yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritellään ympäristöterveydenhuollon
keskusviranomaisten yhteiset periaatteet valvonnalle. Toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa
annetaan tarkempia ohjeita muun muassa eri lakien perusteella tehtävien tarkastusten
sisällöstä ja tarkastukseen käytettävästä ajasta.
Aikaisemmin valvontaohjelmassa olleet elintarvikevalvontaohjelma ja eläinlääkintähuollon
ohjelma ovat nyt osa VASUa (Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen
valvontasuunnitelma). Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman on tarkoitus olla nelivuotinen ja seurata hallituskautta. Tähän tavoitteeseen
pääsemiseksi on vuosien 2015 - 2019 yhteinen valvontaohjelma laadittu poikkeuksellisesti
viisivuotiseksi. Yhteinen osa pysyy lähtökohtaisesti samanlaisena koko ohjelmakauden ajan.
Ohjelmakauden 2015 - 2019 teemana on valvonnan vaikuttavuus. Ympäristöterveydenhuollon
yhteiseen
valvontaohjelmaan
kirjatut
tavoitteet
on
huomioitava
koko
ympäristöterveydenhuollon
valvonnassa.
Valvontatoimien
vaikuttavuutta
voidaan
tarkastustoiminnan ohella lisätä tehostamalla muita valvontaa tukevia toimia, kuten
kouluttamista, tiedottamista sekä niitä toimia, jotka kannustavat toiminnanharjoittajia
huolehtimaan lainsäädännössä asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Valvontaa tukevien
muiden toimintamuotojen käyttämisessä on huomioitava toimialakohtaiset eroavaisuudet.
Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmassa valvonnan vaikuttavuutta edistetään tällä
ohjelmakaudella seuraavia tavoitteita toteuttamalla:
o valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen
o arviointi- ja ohjauskäyntien käyttöön ottaminen
o valvonnan maksullisuuden edistäminen
o tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen
o valvonnan näkyvyyden varmistaminen.
Keskusviranomaisilla voi olla toimialakohtaisia painopisteitä valvontaohjelmakauden eri
vuosille. Nämä kuvataan toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa.
7 ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTAOHJELMA (EHO)
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden
ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) vuosille
4
2015 - 2019. Sen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa Eviran ohjaamaa
valvontaviranomaisten toimintaa. Ohjelma sisältää lisäksi eläinlääkäripalveluiden saatavuutta
ja laatua koskevat yleiset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja
muut toimenpiteet. EHO on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista
valvontaohjelmaa ja (EY) N:o 882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun
monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU).
Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tuli voimaan 1.11.2009. Siinä edellytetään, että kunta
laatii suunnitelman valvontatehtävien hoitamisesta ja järjestämistään eläinlääkäripalveluista
viimeistään kahden vuoden sisällä lain voimaantulosta. Suunnitelman tulee sisältää tiedot
eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä
valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Kunnan on
suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain
vaatimusten mukaisesti. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten
eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa
on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava
ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto
ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista.
Raision valvontayksikössä eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma laaditaan erikseen
omana suunnitelmanaan. Suunnitelma päivitetään Eviran eläinlääkintähuollon valtakunnallista
suunnitelmaa noudattaen vuosille 2015 - 2019.
8 SEUDULLINEN VALVONTAYKSIKKÖ
Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009) tuli voimaan 15.6.2009.
Laissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2013. Lain
mukaan kunnalla tai yhteistoiminta-alueella tulee olla tehtävän järjestämiseksi käytettävissään
vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit.
1.1.2009 tapahtuneiden kuntaliitosten myötä Merimasku, Rymättylä ja Velkua yhdistyivät
Naantalin kaupunkiin ja Vahdon kunta yhdistyi Ruskon kanssa Ruskon kunnaksi. Maskun
kunnasta Livonsaari siirtyi Naantalin kaupungille 1.1.2011. Alueelta tuli Raision
valvontayksikköön muutamia valvontakohteita lisää. Tällä hetkellä Raision kaupungin
ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluvat kunnat ovat Raisio, Naantali ja
Rusko. Valvontayksikön alueella asuu noin 49260 asukasta (lokakuu 2014).
8.1
Voimavarat ja henkilöstön pätevyys
Valvontaviranomaisella on oltava palveluksessaan tai sopimuksen perusteella käytettävissään
tarpeellinen määrä pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilöstöä. Jos voimavarat
eivät vastaa valvonnan tarvetta, tulee valvontasuunnitelmassa olla selostus siitä, miten
valvontavelvoitteet aiotaan hoitaa. Tarvittaessa esitetään toimenpiteet lisähenkilöstön
hankkimiseksi.
Ympäristöterveysvalvonnassa työskentelee tällä hetkellä 5 terveystarkastajaa, 2 eläinlääkäriä,
pieneläinhoitaja, toimistosihteeri ja terveysvalvonnan johtaja. Lisäksi on palkattuna
pieneläinhoitajan oppisopimuskoulutustyöntekijä ajalle 3/2014 - 10/2015. Terveysvalvonnan
johtajana toimii ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluiden johtaja. Valvontayksikön
vastuuhenkilönä toimii yksi terveystarkastajista.
5
Raision valvontayksikössä työskentelee pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa
henkilökuntaa. Suuremmalla osalla henkilökuntaa on vähintään ammattikorkeakoulututkinto.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston syksyllä 2014 tekemän arviointi- ja ohjauskäynnillä
viranhaltijat saivat hyvää palautetta työstään. Viranhaltijoilla on myönteinen ote työhön ja
toiminnan kehittämiseen. Koska yksikön koko on pieni ja kaikki työskentelevät samoissa
toimitiloissa, on yhteistyö helppoa.
Pieneläinpäivystyksen hoitaa valvontayksikön alueella yksityinen yritys. Raision
yhteistoiminta-alue maksaa tästä palvelusta 10 % eli henkilötyövuosiin sen vaikutus on 0,1
htv.
Raision kaupunki on Turun kaupungin kanssa perustanut yhteisen valvontaeläinlääkärin viran.
Virka täytettiin 1.6.2012. Valvontaeläinlääkärin yhtenä tehtävänä on huolehtia
eläinsuojeluvalvonnasta. Valvontatehtävien siirto yhteiselle valvontaeläinlääkärille vapauttaa
Raision yhteistoiminta-alueen molempien eläinlääkäreiden työpanosta enemmän varsinaiseen
laitosvalvontaan sekä eläinlääkintähuoltoon. Raision osuus virasta on 30 % (0,30 htv).
Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa tehtiin sopimus hyötyeläinlääkäripäivystyksen ja sijaisuuksien järjestämisestä. Sopimus astui voimaan 31.5.2013. Sopimuksen
mukaan Uusikaupunki järjestää Raision kaupungineläinlääkärien sijaistuksen virka-aikana.
Raisio ostaa Uudeltakaupungilta sijaistuksen, mukaan lukien hyötyeläinpäivystyksen
kuukausittaisten lepoaikojen aiheuttamat vapaat, yhteensä 80 päivää vuodessa.
Naantalin ja Raision kaupunkien talousveden viranomaisvalvonnan näytteet ottaa LounaisSuomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Terveydensuojelulain mukainen näytteenotto
(erityisesti talous-, uima- ja allasvesien osalta) voi olla järjestetty terveysvalvonnan
ulkopuolisen tahon toimesta ja voidaan laskea mukaan terveysvalvonnan resurssiin (Sosiaalija terveysministeriön ohje 15.12.2009; STM092:00/2007). Näytteenottoon kuluu aikaa
arviolta n. 15 htpv vuodessa.
Sijaisuusjärjestelyt voidaan hyväksyä yhteistoiminta-aluelain (410/2009) mukaisiin
henkilövoimavaroihin, koska ne ovat vakiintuneita ja niiden avulla varmistetaan
henkilöresurssien pysyminen samalla tasolla joka vuosi (Lounais-Suomen aluehallintoviraston
raportti LSAVI/2681/05.14.01/2014). Eläinlääkäreiden sijaisuusjärjestelyiden lisäksi
valvontayksikössä on ollut vakituisen henkilökunnan lisäksi kesäisin terveystarkastajien
sijainen/harjoittelija (0,36 htv).
Koko valvontayksikön henkilöresurssit Raision valvontayksikössä on yhteensä 2394
henkilötyöpäivää (htpv) = n. 11 henkilötyövuotta (htv). Tästä on valvontatyötä tekevien osuus
noin 5,5 henkilötyövuotta.
Erikoistuminen
Ympäristöterveydenhuollon
nykyistä
tehokkaampi
toimeenpano
edellyttää
ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden erikoistumista ympäristöterveydenhuollon eri
osa-alueisiin. Jotta erikoistuminen olisi tarkoituksenmukaista ja tehokasta, kunnalla tai
yhteistoiminta-alueella tulee olla riittävä määrä henkilöstöä ympäristöterveydenhuollon
tehtävissä.
Raision valvontayksikön viranhaltijat ovat jakaneet tehtäviään erikoistumalla tiettyihin
tehtäviin. Nykyinen tehtävänjako näkyy taulukosta 1. Tehtävänjakoa tarkistetaan tarpeen
mukaan.
6
TAULUKKO 1. Terveystarkastajien ja eläinlääkäreiden alustava vastuualuejako ja
terveysvalvonnan käytössä olevat henkilöresurssit
Virkanimike
Erityisosaaminen/vastuualue
htpv / (htv)
Ympäristön – ja
rakennusvalvontapalveluiden
johtaja, terveysvalvonnan johtaja
Hallinto
66 htpv (0,30 htv)
Eläinlääkäri (Raisio, Rusko)
Virkaeläinlääkärin tehtävät
(pieneläimet), alkutuotantopaikat,
ensisaapumisvalvonta, laitosten
valvonta
220 htpv (1 htv)
Virkaeläinlääkärin tehtävät
(tuotantoeläimet sekä pieneläimet),
alkutuotantopaikat,
ensisaapumisvalvonta, laitosten
valvonta, laivatarkastukset.
220 htpv (1 htv)
Terveystarkastaja
Terveydensuojelu (sisäilma-asiat,
asunnot, huoneistomelu). Naantalin ja
Ruskon koulut, päiväkodit,
vanhainkodit, palvelukodit,
(terv.suoj..). Nuorten tilat ja
majoitustilat.
220 htpv (1 htv)
Terveystarkastaja
Kauneushoitolat, uimahallit,
liikuntatilat. Elintarvikevalv. (koulut,
päiväkodit, vanhainkodit Nli, Rusko),
myymälät, myyntipaikat, grillit,
pikaruokapaikat. Kontaktimateriaalit.
Luontaistuotteet. Terveys- ja
ravitsemusväitteet. Pakkausmerkinnät
220 htpv (1 htv)
Terveystarkastaja
Raision ja Velkuan koulut, päiväkodit,
vanhankodit, palvelukodit, (terv.suoj.
+ elint.). Nuorten tilat ja majoitustilat.
Leipomot, pitopalvelut, ravintolat ja
tarjoilupaikat ( MM, Velkua, Raisio).
Tuhohyönteiset.
220 htpv (1 htv)
Terveystarkastaja
Kuluttajaturvallisuusvalvonta,
uimarannat, perhepuistot.
Työpaikkaruokalat, leirikeskukset,
saaristossa sijaitsevat kohteet,
ravintolat ja tarjoilupaikat (Raisio,
Rusko), kuljetusliikkeet, siirrettävät
elintarvikehuoneistot, yleisötilaisuudet.
220 htpv (1 htv)
Terveystarkastaja (vastuuhenkilö)
Vastuuhenkilön tehtävät. Talousvedet.
Tupakan ja nikotiinivalm. myyntiluvat.
122 htpv (0,554 htv)
Pieneläinhoitaja
Eläinlääkäreiden avustaja
220 htpv (1htv)
Pieneläinhoitajaharjoittelija
Eläinlääkäreiden avustaja
183 htpv (0,83 htv)
Valvontaeläinlääkäri
Eläinsuojelutehtävät
66 htpv (0,30 htv)
Pieneläinpäivystys
Suomen Pieneläinklinikat Oy
22 htpv (0,1 htv)
Eläinlääkärin sijaisuuksien
Uudenkaupungin
80 htpv (0,36 htv)
Eläinlääkäri (Naantali)
(hygieenikon tehtävien osuus
16 h/vko = 0,43 htv)
(hygieenikon tehtävien osuus
110 htpv = 0,5 htv)
7
järjestäminen
ympäristöterveydenhuolto
Toimistosihteeri
Toimistotehtävät, laskutus, tietojen
kirjaukset TerveKuulle, esityslistan
kokoaminen ym.
220 htpv (1 htv)
Määräaikaiset
Terveystarkastajien sijainen
80 htpv (0,36 htv)
Näytteenotto
Suunnitelman mukaiset
verkostovesinäytteet (Lsvsy)
15 htpv (0,07 htv)
2394 htpv (10,88htv) ≈ 11 htv
Yhteensä
Htpv = henkilötyöpäivä (=7,5 h)
Htv = henkilötyövuosi (=220 htpv)
Valvontayksikön vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu oman toimialan (terveystarkastaja)
tehtävien ja jaoston esittelijä- ja sihteeritehtävien lisäksi seuraavia tehtäviä:









8.2
toiminnan kehittäminen tarpeen mukaan esim.
o laatukäsikirjan päivitys
o erityistilanteiden oppaan laatiminen ja päivitys
o ohjeistus esim. omavalvontanäytteiden ottoon
o terveydensuojelujärjestyksen laatiminen ja päivitys tarvittaessa
toiminnan koordinointi
valvontasuunnitelmien laatiminen ja niiden raportointi aluehallintovirastolle
koulutustilaisuuksien järjestäminen yrittäjille tarvittaessa
riskinarviointiin liittyvät kannanotot
projektien suunnittelu
tiedotusvastuu ympäristöterveydenhuollon osalta
esim. Eviran ja aluehallintoviraston kyselyihin vastaaminen
tulojen ja menojen seuranta.
Työajan jakaantuminen
Jäljempänä ympäristöterveydenhuollon eri toimialojen valvontasuunnitelmissa on tarkemmin
esitetty suunnitelmalliseen valvontaan käytettävää työpanosta. Taulukossa 2 on esitetty
henkilöresurssit yksilöityinä ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueille.
TAULUKKO 2. Työajan jakaantuminen toimialoittain
henkilötyöpäiviä
(htpv)
Terveydensuojelun valvonta
- suunnitellut tarkastukset
- näytteenotto
- muu valvontatyö (mm. asunnontarkastukset,
uudet huoneistot / toim. vaihtuminen,
lausuntojen antaminen, saniteettitodistukset,
tarkastuksiin kuluva matka-aika, toimistotyöt)
henkilötyövuosia
(htv)
45
35
541
Yht.
621
Elintarvikevalvonta
- suunnitellut tarkastukset
- ensisaapumisvalvonta
- muu valvontatyö, matka-ajat, ilmoitusten
käsittely, toimistotyöt ym.
220
10
650
2,82
8
4,0
Yht.
880
Kuluttajaturvallisuus
- painopistealueet
- muut tarkastukset, hallinnollinen työ, matkaaika ym.
30
37
Yht.
67
Tupakkalain valvonta
- suunnitelmalliset tarkastukset
- muu valvontatyö
Nikotiinivalmisteiden myyntiluvat ja valvonta
10
6
4
Yht.
20
0,10
Eläinlääkäripalvelut ja kaupungin
eläinlääkärin tehtävät (ell, pieneläinhoitajat,
sijaisuudet)
718
3,26
Pieneläinpäivystys
22
0,10
Valvontaeläinlääkärin tehtävät
66
0,30
Yhteensä
2394
10,88
0,30
Valvontasuunnitelman laatimiseen on kulunut aikaa noin 15 ja raportointiin 10
henkilötyöpäivää. Vastuuhenkilönä toimivan terveystarkastajan työajasta kuluu
vastuuhenkilön tehtävien hoitamiseen arviolta noin 100 htpv. Koulutuksiin kuluu vuonna
2015 arviolta 35 htpv. Lisäksi ympäristöterveydenhuollossa on tehtäviä, joita ei voida
ennakoida esim. epidemiat ja muut yllättävät tilanteet sekä ohjaus ja neuvonta, jotka vievät
runsaasti työaikaa ja joiden tekemiseen on varattava aikaa.
8.3
Voimavarojen riittävyys
Nykyisillä
henkilöstöresursseilla
pystytään
hoitamaan
valvontatehtävät
lähes
keskusviranomaisten edellyttämällä tavalla, mutta toiminnan kehittämiseen ei riitä resursseja.
Työtehtävien jaolla (erikoistumisella) työtehtävät hoituvat aiempaa tehokkaammin. Työssä
joutuu kuitenkin aina priorisoimaan tehtäviä esim. akuutit asiat, kuten epidemiat ja muut
yllättävät tilanteet, hoidetaan aina ensisijaisesti. Myös uusien huoneistojen ja toimijan
vaihtumiseen liittyvät tarkastukset ja päätökset/todistukset tehdään mahdollisimman nopeasti
niiden tultua vireille.
8.4
Delegoinnit ja hallinnolliset pakkokeinot
Raisiossa toimivaltaisen viranomaisen tehtäviä on siirretty viranhaltijoille. Viranhaltijoille
delegoidut tehtävät on tarkastettu kaupunginvaltuustossa 22.12.2008/183 §. Johtosääntö astui
voimaan 1.1.2009. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupien myöntäminen delegoitiin
viranhaltijoille toukokuussa 2009 (Ympäristölautakunta 20.5.2009/ 56 §). Elintarvikelain
muutoksen (352/2011) ja uuden kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) johdosta delegoinnit on
päivitetty näiden osalta ympäristölautakunnassa 13.12.2011 § 10.
Päivitetyssä
johtosäännössä
terveystarkastajille
on
delegoitu
elintarvikelain,
terveydensuojelulain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisten ilmoitusten käsittely sekä tupakkaja nikotiinilupien myöntäminen. Terveystarkastajilla on tarkastus-, näytteenotto- ja
tiedonsaantioikeus tupakka-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja elintarvikelain
9
mukaisesti. Lisäksi on delegoitu pakkokeinojen käyttöä kuten, määräysten ja kieltojen
antamista, elintarvikkeiden/kulutus-tavaroiden markkinoilta poistamista, haltuunottoa sekä
elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskevia päätöksiä.
Eläinlääkäreille on delegoitu eläimistä peräisin olevien elintarvikkeiden tuotantolaitosten
hyväksyminen. Lisäksi on delegoitu eläimistä peräisin olevien elintarvikkeita koskeva
tarkastus-, tiedonsaanti- ja näytteenotto-oikeus sekä lihantarkastukseen ja siihen liittyvä
valvonta. Myös pakkokeinojen käyttö elintarvikelain osalta on delegoitu.
Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään silloin, kun toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin
määräysten täyttämiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet toimijan velvoittamiseksi
noudattamaan määräyksiä ole riittäviä. Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot,
uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä esim. elintarvikehuoneiston
hyväksynnän peruuttaminen. Päätöksistä ja pakkokeinojen käytöstä menee tieto jaostolle.
8.5
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Jatkuva lainsäädännön muuttuminen asettaa lähtökohdan jatkuvalle kouluttautumiselle.
Raision valvontayksikössä on varattu rahaa henkilöstön koulutukseen. Valvontayksikössä on
käytäntönä, että joku työyhteisöstä käy koulutuksessa ja jakaa tietoa muille. Koulutuksissa
käydään säännöllisesti tarpeen, kiinnostuksen ja erikoistumisen mukaan. Käydyistä
koulutuksista pidetään kirjaa. Suunnitelmaa laadittaessa ei ollut vielä tietoa kaikista vuoden
2015 koulutuksista.
Evira järjestää koulutusta Oiva-järjestelmän muutoksista. Oiva-järjestelmään liittyvät
koulutukset ovat tärkeitä ja niihin osallistuvat kaikki elintarvikevalvontaa tekevät
viranhaltijat. Valvira kouluttaa tarvittaessa YHTI-järjestelmän muutoksista. Näihin
koulutuksiin osallistuvat kaikki viranhaltijat, joille kuuluu terveydensuojelu-,
kuluttajaturvallisuus- tai tupakkavalvonnan tehtäviä. Koulutussuunnitelma laaditaan ja se
tarkentuu sitä mukaa kun tietoon tulee lisää vuoden aikana järjestettäviä koulutuksia.
Koulutuksiin on arvioitu kuluvan noin 35 henkilötyöpäivää.
9 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ
Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) mukaan kunnan valvontasuunnitelman tulee
sisältää vähintään:
1)
2)
3)
4)
5)
tarkastuksen sisällön määrittelyn;
valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheyden;
tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan;
kunnan toimesta tapahtuvan näytteenoton ja näytteiden tutkimisen; sekä
valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin.
Toimialakohtaisten valvontaohjelmien vähimmäissisällöstä ja ohjelmien toteutumisen
arvioinnista säädetään toimialakohtaisissa säädöksissä (EL 47 §, KuTuL 20 §, TsL 4a § ja
TupL 14 §) ja valvontaohjelma-asetuksen 5 §:ssä.
Kunnan valvontasuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista sisällyttää myös eläinlääkintähuollon
tehtäväksi säädetty eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä valvonta, jota koskeva
10
eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan 1.11.2009. Lain mukaan eläinlääkintähuoltoa koskeva
alueellinen valvontasuunnitelma tuli laatia 1.11.2010 ja kunnan suunnitelma 1.11.2011
mennessä.
Tähän Raision ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön valvontasuunnitelmaan vuosille
2015 - 2019 on sisällytetty ympäristöterveydenhuollon toimialojen (elintarvike-,
terveydensuojelu-, tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan) valvontasuunnitelmat.
Valvontasuunnitelma on laadittu viisivuotiseksi kuten valtakunnallinen valvontaohjelmakin.
Valvontasuunnitelmaa päivitetään vuosittain tarvittavin osin, ainakin valvontayksikön
painopisteet ja suunnitelman mukaiset tarkastukset määritetään vuosittain tehtävällä
päivityksellä.
Aluehallintovirasto suoritti elintarvikevalvonnan sekä terveydensuojelu- ja tupakkavalvonnan
arviointi- ja ohjauskäynnin (ent. auditointi) Raision valvontayksikköön vuonna 2014.
Arviointi- ja ohjauskäynnillä esille tulleet asiat on otettu huomioon valvontasuunnitelmaa
laadittaessa.
Kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden
aluehallintovirastolle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä.
9.1
valvontasuunnitelma
Tarkastuksen sisältö
Valvontasuunnitelmaan kirjataan tarkastukset joko valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien mukaan. Valvontasuunnitelmaan kirjatut tarkastukset ovat valvontayksikön
säännöllistä tarkastustoimintaa. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, minkä lain
perusteella se tehdään. Joihinkin kohteisiin saattaa olla tarkoituksenmukaista tehdä tarkastus
samanaikaisesti useamman lain perusteella.
Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin.
Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen
tarkastuksen. Pelkkä näytteenottokäynti ei ole tarkastus. Tarkastusten yksityiskohtaiset sisällöt
on määritetty toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa ja/tai keskusvirastojen antamissa
ohjeissa tai käytetään valvontayksikön omia ohjeita. Oheisessa taulukossa on esitetty
tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla.
TAULUKKO 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla
Elintarvikevalvonta
Terveydensuojelun
valvonta
Kuluttajaturvallisuus
-valvonta
Tupakkalain valvonta
Tarkastuksen yleinen sisältö
Minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta
vaatimusten mukainen
Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta
Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn
osaan.
Selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen
(aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa)
Tarkastuksen tarkoitus selvittää, että tarjottu palvelu ei aiheuta vaaraa
Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon.
Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus.
11
Tarkastuskertomus
Tarkastuksista tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille.
Tarkastuskertomukseen kirjataan valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät, valvonnan
tulokset, mahdolliset toimijalta edellytettävät toimet ja määräajat sekä tarkastuksen
lakiperusteet. Tarkastuskäynnit ja - kertomukset kirjataan TerveKuu- valvontaohjelmaan.
Elintarvikevalvonnan osalta tarkastuskertomuksen yhteydessä laaditaan ns. Oiva-raportti, joka
julkaistaan kuluttajille myös internetissä.
Tarkastuksista ilmoittaminen
Hallintolain (434/2003) 39 §:n mukaan viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksesta
ennakkoon asianosaisille, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen
toteutumista. Asianomaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksissa. Asianosaisena voidaan
käsittää sekä toiminnanharjoittaja että tämän edustaja. Ympäristöterveydenhuollossa
tarkastuksia on syytä tehdä sekä ennalta ilmoittamatta että ilmoittamalla niistä etukäteen. EYvalvonta-asetuksen (882/2004) artiklan 3(2) mukaan elintarvikevalvonnan tarkastukset tulee
pääsääntöisesti tehdä ilman ennakkovaroitusta.
9.2
Tarkastuksiin käytettävä aika
Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä ja
tarkastusaikaa kirjattaessa tietojärjestelmiin tarkastukseen käytettyyn aikaan sisällytetään
tarkastukseen valmistautuminen (esim. perehtyminen asiakirjoihin), tarkastuksen
suorittaminen sekä tarkastuspöytäkirjan ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatiminen, mikä
sisältää myös tietojen tallentamisen käytettävään tietojärjestelmään.
Yhteen tarkastukseen olisi valvontasuunnitelmassa varattava aikaa vähintään 2 tuntia, mutta
vaativammat kohteet vaativat jopa yhden tai useamman henkilötyöpäivän. Tähän
vähimmäistarkastusaikaan ei sisälly matka-aika tarkastuskohteeseen ja takaisin. Matka-ajat
tulee kuitenkin ottaa huomioon resursseja laskettaessa.
9.3
Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys
Valvontasuunnitelman laatiminen perustuu kunnan tekemään valvontakohteiden
kartoitukseen, riskinarviointiin sekä valvonnan varmistamiseen eri toimialoilla.
Elintarvikekohteille on tehty riskinarviointia kohdekohtaisesti vuodesta 2007 alkaen.
Riskinarviointia tehdään tai sitä päivitetään tarkastusten yhteydessä. Elintarvikevalvonnassa
valvontakohdetyypeittäin määritellään Eviran elintarvikevalvontasuunnitelman mukainen
tarkastustiheys ja käytettävä aika. Riskinarvioinnin mukaan kohdekohtaisesti määritellään
riskit, niiden laajuus ja todennäköisyys. Tarpeen tullen tarkastusmääriä lisätään tai
vähennetään, jos esim. omavalvonta on toimivaa ja riskit ovat kohteessa hallinnassa.
Riskinarvioinnin tarkoituksena on kohdentaa ympäristöterveydenhuollon voimavaroja oikeaan
paikkaan. Terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuslain ja tupakkalain mukaisten kohteiden
kohdekohtaista riskinarviointia on valvontayksikössä tehty osittain, etenkin terveydensuojelun
kohdalla. Ennen kuin ne saadaan kaikki tehtyä, kohteissa pyritään noudattamaan
keskusviranomaisten antamia tarkastustiheyksiä.
12
TAULUKKO
4.
tarkastustiheyksistä
Esimerkkejä
ympäristöterveydenhuollon
Tarkastustiheys
Kohdetyyppiesimerkkejä (lakiperuste)
Useammin kuin
kerran vuodessa
Elintarviketuotantolaitos (EL)
Ammattikeittiö, ravintola (EL)
Talousvettä toimittava laitos (TsL)
Huvipuisto (KuTuL)
Elintarvikemyymälä (EL)
Uimahalli, kylpylä, uimaranta (KuTuL, TsL)
Alkutuotantopaikka (EL)
Kuntosali (KuTuL, TsL)
Leikkikenttä (KuTuL)
Ohjelmapalveluyritys (KuTuL, TsL)
Päiväkoti, oppilaitos (TsL)
Kerran vuodessa
Harvemmin kuin
kerran vuodessa
– esimerkiksi joka
toinen vuosi, kerran
kolmessa tai viidessä
vuodessa
9.4
valvontakohteiden
Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen
Näytteenottosuunnitelma ja valvontaprojektit ovat osa kunnan valvontasuunnitelmaa.
Valvontaprojekteihin kuuluu tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Valtakunnalliset ja
alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa, millä
saadaan valvontaa koordinoitua ja tehostettua.
Toiminnanharjoittajat ovat velvollisia suorittamaan omavalvontaa omavalvontasuunnitelmien
mukaisesti. Omavalvontasuunnitelman mukaisen näytteenoton järjestämisen hoitaa
elintarvikealan toimija. Viranhaltijat ottavat näytteitä omavalvonnan toimivuuden
varmistamiseksi.
Tutkimusten tulokset otetaan huomioon kohteen riskinarvioinnissa ja siten ne vaikuttavat
tarkastustiheyteen.
Käytettävät laboratoriot
Raision valvontayksikkö käyttää lähiseudulla sijaitsevia laboratorioita näytteiden tutkimiseen.
Elintarvikenäytteiden tutkimisesta on pidetty tarjouskilpailu vuonna 2013. Tarjouskilpailun
perusteella elintarvikenäytteiden tutkimiseen käytetään Raisiossa sijaitsevaa Eurofins
Scientific Finland Oy:tä. Laboratoriolla on FINAS-akkreditointi ja se on Eviran hyväksymä.
Uima- ja talousvesinäytteet tutkitutetaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä.
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio
T101 pätevyysalueenaan vesien ja ympäristönäytteiden kemiallinen ja mikrobiologinen
testaus.
Sisäilman ongelmista aiheutuvat home- ja mikrobinäytteet viedään analysoitavaksi Turun
Yliopiston aerobiologianlaitokselle. Laboratoriolla on terveydensuojelulain 49 a §:n mukainen
Eviran hyväksyntä viranomaisille tarkoitettuja asumisterveystutkimuksia tekeväksi
laboratorioksi.
Tarpeen voi tulla tutkittavaksi myös muita näytteitä, niiden tutkiminen harkitaan
tapauskohtaisesti ja lähetetään tutkittavaksi niitä analysoiviin laboratorioihin.
13
10 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON OHJAUS- JA ARVIOINTIKÄYNTI
Aluehallintovirastot toteuttavat yhteistyössä Eviran ja Valviran kanssa ympäristöterveydenhuollon vaatimuksenmukaisuuden arviointia siten, että aluehallintovirastot tekevät
valvontayksiköihin ohjaus- ja arviointikäyntejä. Kuntien valvontaa arvioidaan tarkastelemalla
toimintaa suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin ja valtakunnallisissa valvontaohjelmissa
annettuihin ohjeisiin, jotka koskevat valvonnan järjestämistä, suunnittelua ja toteutusta.
Arviointiraporttiin kirjataan vahvuudet/hyvät käytännöt, kehitysehdotukset ja poikkeamat.
Poikkeamista lähetetään selvityspyyntö valvontayksikköön.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto teki Raision valvontayksikköön arviointi- ja
ohjauskäynnin syys - lokakuussa 2014. Arvioinnin kohteena olivat elintarvike-,
terveydensuojelu ja tupakkavalvonta. Edellinen arviointi- ja ohjauskäynti (ent. auditointi)
valvontayksikköön on tehty toukokuussa 2010. Tuolloin tarkastelun kohteena oli ainoastaan
elintarvikevalvonta.
Syksyn 2014 arviointi- ja ohjauskäynnin lopullinen raportti ei ollut suunnitelman
laadintahetkellä
vielä
valmistunut.
Raportin
luonnosversiossa
todetaan,
ympäristöterveydenhuollon lautakunnan jäsenet ovat arviointihavaintojen perusteella
sitoutuneet tehtäväänsä ja osallistuvat aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Valvontayksikössä
viranhaltijoilla on myönteinen ote työhön ja toiminnan kehittämiseen. Koska yksikön koko on
pieni ja kaikki työskentelevät samoissa toimitiloissa, on yhteistyö helppoa. Uutena
poikkeamana havaittiin, ettei laitosvalvontaa ole kaikkien kohteiden osalta toteutunut
riittävästi riskiperusteiseen suunnitelmaan verrattuna. Lisäksi raportissa oli muutamia
kehitysehdotuksia ja hyviä käytäntöjä. Lopullisen raportin saavuttua se käsitellään
terveysvalvontajaostossa. Raportin kehitysehdotukset ja poikkeamat otetaan jatkossa
huomioon valvontayksikön toimintaa suunniteltaessa.
11 YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN TAKSAT
Kunnan valvontaviranomaisen tulee periä kunnan hyväksymän taksan mukainen maksu
toimijalta. Maksun suuruus määräytyy toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten tai valvontaasetuksen (EY) 882/2004 artiklassa 27 säädetyn mukaisesti. Maksuja peritään:








Hyväksymishakemusten ja ilmoitusten käsittelystä.
Nikotiinivalmisteiden myyntiluvasta ja valvonnasta.
Tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvasta ja valvonnasta.
Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista ja tarvittavista jälkitarkastuksista
ensimmäisellä tarkastuksella ilmenneiden puutteiden korjaamisen varmistamiseksi.
Valvontasuunnitelman mukaisista näytteenotoista ja tutkimuksista. Projektien, joissa
näytteenotto kohdistetaan ilman riskinarviointia, tulee olla toimijoille maksuttomia.
Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden
valvonnasta.
Elintarvikkeiden viennin ja tuonnin valvonnasta (EU:n ulkopuolelta tulevat
elintarvikkeet).
Valvonta-asetuksen (EU) 882/2004 27 ja 28 artiklassa säädetyistä tarkastuksista ja
tutkimuksista. (Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista).
Kuluttajavalitusten perusteella tai ruokamyrkytysepäilyn selvittämiseksi tehtävät tutkimukset
ja muut valvontatoimet tehdään viranomaisen kustannuksella.
14
Raision ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on hyväksytty Raision kaupunginvaltuustossa
20.1.2014 § 9. Maksutaksasta pyydettiin sopimuksen mukaan lausunnot Naantalin kaupungilta
ja Ruskon kunnalta. Maksutaksa astui voimaan 21.1.2014. Maksutaksa on nähtävänä Raision
kaupungin internet-sivuilla sekä Raision kaupungintalon ympäristön- ja rakennusvalvonnan
palvelupisteessä.
12 LAATUJÄRJESTELMÄ
Elintarvikelain 41 §:ssä todetaan, että valvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva
laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Laissa ei ole vaatimusta laatujärjestelmän
muodosta tai sen sertifioinnista. Tarve laadukkaaseen työhön korostuu entisestään mm.
maksullisuuden laajentumisen myötä. Seudulliset yksiköt joutunevat myös osoittamaan
peruskunnille työnsä laadun. Muut ympäristöterveydenhuollon lait eivät edellytä
valvontaviranomaiselta laatujärjestelmää, mutta kaikessa valvonnassa ja viranomaistyössä
tulee kuitenkin pyrkiä laadukkuuteen ja tehokkuuteen kirjaamalla toimintatavat ja
työprosessit.
Raision valvontayksikölle on laadittu laatujärjestelmä opinnäytetyönä vuonna 2014.
Laatukäsikirja kattaa elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja
tupakan valvonnan osat. Laatukäsikirjaa päivitetään ja muokataan tarpeen mukaan.
Valvirassa on valmistunut syksyllä 2010 ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmämallin
(ns.
Yterva-kansion)
päivitystyö
terveydensuojelun
osalta.
Terveydensuojelun
valvontaohjeisto käsittää terveydensuojelulain mukaisen valvonnan. Ohjeisto koostuu eri
osioista, joita voidaan käyttää pohjana luotaessa kunnan omaa terveydensuojelun
laatujärjestelmää. Ohjeisto ei ole laatujärjestelmänä täysin kattava. Keskeiset osiot
laatujärjestelmään kuitenkin löytyvät ohjeistosta. Valvontaohjeistoa päivitetään vuosittain ja
siihen lisätään osia tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa. Osat tullaan julkaisemaan
Valviran nettisivuilla. Näitä valvontaohjeita käytetään apuna Raision valvontayksikön
valvontatyössä ja ne ovat pohjana, kun tullaan laatimaan omaa laatujärjestelmää.
Raision Ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluille on määritetty laatukriteerit, jotka
määritellään kolmella laatutasolla: erinomainen, hyvä tai tyydyttävä. Nämä kolme tasoa on
määritetty valvonnan toteutumiselle, hyväksymislupakäsittelyjen kestolle, oikaisuvaatimuksille ja annetuille korjauskehotuksille. Laatukriteerit ovat osa Raision mallia. Raision
mallin kolme muuta kulmakiveä on jatkuva reagointi kysyntään, tilaajan ja tuottajan roolien
erottaminen ja prosessien virtaviivaistaminen. (Raision kaupunki.)
13 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN
Terveydensuojelulaki 8 § ja elintarvikelaki 46 § velvoittavat kuntia laatimaan suunnitelman,
jossa
varaudutaan
erityistilanteisiin.
Kunnallisen
kuluttajaturvallisuusvalvonnan
vähimmäisresurssitarpeen määrittelevässä valvontakriteeristössä kehotetaan ottamaan
huomioon myös erityistilanteiden vaatima työaika. Kunnan valvontasuunnitelmaan voidaan
sisällyttää varautumissuunnitelma tai se voidaan laatia erikseen, jolloin siihen viitataan
kunnan valvontasuunnitelmassa.
Raision kaupungilla on koko kaupungin kattavaa poikkeusolojen varautumissuunnitelma.
Lisäksi ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluilla on oma erityistilanteiden suunnitelma.
15
Suunnitelma päivitetään vuonna 2015. Ympäristöpäällikkö on osallistunut aktiivisesti kunnan
omiin valmiusharjoituksiin, joissa on käsitelty myös ympäristöterveydenhuollon asioita.
Valvontayksikössä on laadittu joitakin ympäristöterveydenhuollon osa-alueita koskevaa
ohjeistusta erityistilanteiden varalta, esim. ohjeistus elintarvike- ja vesivälitteisten
epidemioiden
selvittämiseen.
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan
osalta
toimenpiteet
erityistilanteissa on ohjeistettu ja ne löytyvät Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmasta.
Lisäksi Valvira on laatinut ohjeen ”Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa”, jota
on käytetty apuna, kun Raision valvontayksikön alueella sijaitseville vesilaitoksille on laadittu
erityistilannesuunnitelmat.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi lokakuussa 2010 ympäristöterveydenhuollon
viranomaisille ja heidän yhteistyötahoilleen käytännön oppaan ”Ympäristöterveyden
erityistilanteet”. Tämä opas on suurena tukena kunnassa erityistilanteisiin, joista saattaa
aiheutua terveyshaittoja.
Alla on listattuna keskusvirastojen ja ministeriöiden laatimia ympäristöterveydenhuollon
erityistilanteisiin varautumiseen liittyviä ohjeita ja suunnitelmia, joita hyödynnetään
valvontayksikön varautumisessa erityistilanteisiin.
TAULUKKO 5. Ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin varautumiseen liittyviä ohjeita
ja suunnitelmia
Erityistilanteisiin liittyviä toimintaohjeita
Toiminta elintarvikkeisiin liittyvissä terveysvaaratilanteissa
– ohje elintarvikevalvontaviranomaisille. 2012
Eviran valmiussuunnitelmat helposti leviävien eläintautien varalta
Erityistilanteet kunnan tuoteturvallisuusvalvonnassa.
Tukes
Kuluttajaviraston julkaisusarja 1/2006
Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa -opas
Valvira
Ympäristöterveyden erityistilanteet.
STM
Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille,
2010
Sisäasiainministeriö Säteilyvaaratilanteet – toimijoiden vastuut ja tehtävät, 2012
Evira
Aluehallintovirastojen strategisissa tulossopimuksissa vuosille 2012 - 2015 on
aluehallintovirastojen tehtäväksi annettu varmistaa, että ympäristöterveydenhuollon
yhteistoiminta-alueilla on ympäristöterveyden erityistilanteiden varautumissuunnitelmat ja että
ne on koordinoitu muiden hallintokuntien kanssa. Tähän tehtävään liittyen Lounais-Suomen
aluehallintovirasto tulee vuoden 2015 alussa pyytämään valvontayksiköiltä niiden
ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmat (Aluehallintoviraston kirje 24.9.2014).
14 VIESTINTÄ
Viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Teknisen
keskuksen asiakaspalvelupisteessä palvelusihteerit neuvovat ja antavat opastusta mm. oikean
viranomaisen löytämiseksi. Muuten viranhaltijat antavat ohjausta ja neuvontaa puhelimitse,
internetin, sähköpostin
tai tarkastuskäyntien yhteydessä. Elintarvikkeita ym.
ympäristöterveyttä koskevaa materiaalia saa mm. neuvoloista ja kaupunkien tai kuntien
16
neuvontapisteistä. Lisäksi Raisio tiedottaa – lehdessä julkaistaan tietoisku-tyyppisiä
artikkeleita ja mm. talousveden laadusta tiedotetaan kaupunkien/kuntien internet-sivuilla.
Muutostilanteista (esim. maksutaksan uusiminen) tiedotetaan paikallisissa tiedotuslehdissä
sekä tarvittaessa laajemmin.
Viestinnän tukena on Raision kaupungin viestintäohje (kaupunginhallituksen 9.12.2002
hyväksymä). Viestintäohje päivitetään vuonna 2015. Päivityksestä vastaa kaupungin koulutusja tiedotuspäällikkö.
Yksikkö on kooltaan pieni ja viranhaltijoilla on yhteiset toimitilat, joten sisäinen viestintä
toimii hyvin. Lisäksi henkilökunta kokoontuu säännöllisesti yhteisiin palavereihin.
Kriisitilanteissa Raision kaupungin viestintäsuunnitelma on käytössä soveltuvin osin.
Epidemiatyöryhmän uusitussa ohjeistuksessa on liitteenä mallitiedotteita erityistilanteiden
varalle. Tiedottamisesta vastaa epidemiatyöryhmän vastuuhenkilö. Erityistilanteissa
viranomaisen tulee tiedottaa tilanteesta tarpeen mukaan ja oma-aloitteisesti. Viranomaisen
tulee olla puolueeton ja pitäytyä tosiasioissa ilman spekulointia. Pääsääntöisesti
tiedottamisesta vastaa terveysvalvonnan johtaja. Jos esim. poliisi tutkii asiaa, on tarpeen sopia
poliisin tutkinnanjohtajan kanssa siitä, miten tiedotus järjestetään ja mistä asioista
terveysvalvonta antaa tietoa.
15 TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN
Ympäristöterveydenhuollon keskitetyt tietojärjestelmät KUTI/YHTI ja VYHA korvaavat
aiemmin käytössä olleet keskusvirastojen tietojenkeruulomakkeet. Kuntien on varauduttava
siihen,
että
tietojärjestelmätyö
vaikuttaa
valvontayksiköiden
toimintaan
valvontaohjelmakauden aikana. Valtakunnallisesti ja alueellisesti kattavaa tietoa
ympäristöterveydenhuollon valvonnan resursseista, henkilöstön kouluttautumisesta,
valvonnasta ja valvontatarpeesta, kuten muun muassa valvontakohteista, niiden lukumäärästä,
tehdyistä tarkastuksista ja niiden määrästä sekä tarkastuksilla havaituista ongelmista tarvitaan,
jotta keskusvirastoissa voidaan arvioida valvonnan vaikuttavuutta sekä valvonnan
ohjaamiseen liittyviä menettelyjä ja tarpeita. Saatuja tietoja käytetään keskusvirastojen
ohjaustoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjaavat ministeriöt voivat hyödyntää koostettuja
tietoja kehittäessään ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä ja valvonnan organisointia.
Keskusvirastot tekevät yhteistyötä keskitettyjen tietojärjestelmien kehittämiseksi.
15.1 KUTI/YHTI
Keskusvirastot ovat antaneet määräykset, joiden mukaan kunnan on ilmoitettava kohde- ja
valvontatiedot sähköisesti käyttäen KUTI/YHTI -järjestelmää. Tiedot syötetään järjestelmiin
KUTI- ja YHTI-luokitusten mukaisesti. Keskusviranomaiset ovat tiedottaneet ja kouluttaneet
kuntia kohde- ja valvontatietojen keräämisen muutoksista. Valvontayksikön tietojärjestelmän
on täytettävä järjestelmän (kulloinkin voimassa olevat) tekniset vaatimukset, jotka on esitetty
tietojärjestelmän teknisissä asiakirjoissa.
Raision tietojärjestelmät täyttävät voimassa olevat tekniset vaatimukset ja valvontayksikön
kohde- ja valvontatiedot on ilmoitettu KUTI- ja YHTI-järjestelmää käyttäen.
17
15.2 Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä – VYHA
VYHAn
avulla
hallinnoidaan
ympäristöterveydenhuollon
valvontayksikkötietoja.
Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden arvioimiseen käytettyä järjestelmää
kehitetään siten, että järjestelmää voidaan käyttää KUTI/YHTI-järjestelmästä puuttuvien,
valvontaa ja valvontayksikköä koskevien tietojen keräämiseen. Näitä ovat mm.
henkilöresurssit, valvontasuunnitelma ja sen toteuman sanallinen arviointi. Kuntien on
pidettävä tiedot ajan tasalla ja huolehdittava siitä, että velvoitteissa pysytään. Kuntien on
osaltaan edistettävä omista tarpeistaan raportointia, jotta kunnissa voidaan paremmin osoittaa
oman toiminnan vaikuttavuutta, riskiperusteisuutta ja tuloksellisuutta.
15.3 Ympäristöterveydenhuollon luvat ja ilmoitukset – YLLI
Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä yritystoimintaan liittyvä julkisten tieto- ja
asiointipalveluiden sähköistämistä edistävä hankekokonaisuus. Tavoitteena on koota
yrityksille suunnatut sähköistetyt asiointipalvelut helposti saataville ns. ”yhden luukun” periaatteen mukaisesti Yritys-Suomi -verkkopalveluun. Tällä hankkeella toteutetaan osaltaan
hallituksen esityksen (99/2010vp) tavoitetta ilmoitustoiminnan sähköistämisestä.
Ympäristöterveydenhuollon lupa- ja ilmoitusasioiden sähköistämistä varten on perustettu ns.
YLLI-hanke,
jonka
tavoitteena
on
toteuttaa
sähköistetyt
asiointipalvelut
ympäristöterveydenhuollon osalta.
16 RAPORTOINTI
Ympäristöterveydenhuollon suorittamista tarkastuksista, käytetystä työajasta sekä muista
suoritteista raportoidaan KUTI-, YHTI- ja VYHA -järjestelmien avulla Eviralle
(elintarvikevalvonta), Tukesille (kuluttajaturvallisuusvalvonta) ja Valviralle (terveydensuojelu- ja tupakkavalvonta) ja niistä laaditaan arviointiraportti toimialakohtaisissa
valvontaohjelmissa annettujen ohjeiden mukaisesti.
Kaupungin sisäisesti raportoidaan vähintään neljännesvuosittain terveysvalvontajaostolle
valvontasuunnitelman toteutumista sekä kaupunginhallitukselle suoritteet: tehdyt päätökset,
suoritetut tarkastukset, annetut lausunnot, näytteiden määrä ja projektit.
17 VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI
Kunnan tulee seurata laatimansa valvontasuunnitelman toteutumista. Seurantaa tulee toteuttaa
valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) mukaan ainakin seuraavien tekijöiden osalta:




tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin
tarkastusten kattavuus
näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin
valvonnasta saatavien tulojen kohdentaminen
Valvontasuunnitelman toteutumista tulee käsitellä vuosittain lautakunnissa ja sen tulee
sisältää ainakin seuraava asiat:
18
1) Miten valvontakohteiden tuntemus on kehittynyt.
2) Onko suoritettu valvonta kohdistunut riskinarvioinnin perusteella keskeisille alueille ja
noudattaako valvonta valvonnan työnjakoa.
3) Miten vuoden aikana suoritettu valvonta on vastannut laskennallista työajan tarvetta ja
työajan käyttösuunnitelmaa.
4) Onko valvonta määrältään ja laadultaan vähimmäistason mukaista.
5) Miten valvontaa suorittavien viranhaltijoiden ammattitaitoa on kehitetty.
Raision valvontayksikössä valvontasuunnitelman toteutumista seurataan vähintään
neljännesvuosittain
terveysvalvontajaostossa.
Vuosittain
laaditaan
suunnitelman
toteutumisesta laajempi arviointiraportti, joka myös käsitellään jaostossa. Seurantaa
hyödynnetään paikallisen valvonnan kehittämisessä, valvonnan jatkuvuuden varmistamisessa
ja uusien suunnitelmien laadinnassa.
Terveysvalvontajaoston hyväksymä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset
koko vuodelta toimitetaan aluehallintovirastolle VYHA-järjestelmän kautta vuosittain
maaliskuun loppuun mennessä. Aluehallintovirasto arvioi kuntien valvontasuunnitelmia sekä
niiden toteutumista. Valvontasuunnitelmien ja niiden toteuman arviointia voidaan tehdä
valvontayksikön arviointi- ja ohjauskäyntien yhteydessä.
18 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA
18.1 Säädösperusta
Elintarvikevalvontaohjelman laatimista koskeva lainsäädäntö:
 Valvonta-asetus (EY) 882/2004
 Elintarvikelaki (23/2006)
 Valvontaohjelma-asetus (78/2011)
Muut elintarvikevalvontaan liittyvä lainsäädäntö:
 Alkutuotantoasetus (1368/2011)
 MMM:n asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta
(1367/2011)
 Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (420/2011)
 Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä
toiminnoista (1258/2011)
 Yleinen elintarvikehygienia-asetus (EY) 852/2004
 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) 853/2004
 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) 854/2004
 Ensisaapumisasetus (118/2006)
 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden
selvittämisestä (1365/2011)
 Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006)
 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia
tekevistä laboratorioista (1174/2006)
 MMM:n asetus laitosten elintarvikehygieniasta (1369/2011)
 MMM:n asetus lihantarkastuksesta (1470/2011)
 Yleinen elintarvikeasetus (EY) 178/2002
19
18.2 Yleistä
Euroopan Yhteisöjen asetuksella (EY) N:o 882/20041 (valvonta-asetus) on annettu yleiset
säännökset yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa rehu- ja
elintarvikelainsäädännön, eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön sekä
kasvinterveyslainsäädännön virallista valvontaa varten. Asetuksen mukaan kunkin
jäsenvaltion on laadittava kokonaisvaltainen monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma,
jolla varmistetaan valvonta-asetuksen ja EY:n yleisen elintarvikeasetuksen tehokas
täytäntöönpano. Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma
(VASU) on laadittu vuosille 2012 - 2016.
Kunnan valvontasuunnitelmaan sisällytetään hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen ja
ilmoitusta edellyttävän toiminnan säännöllinen valvonta. Tilapäinen elintarvikkeiden myynti
ei kuulu säännöllisen valvonnan piiriin.
Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus
sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukaisuus, varmistaa
että elintarvikkeista annettavat tiedot ovat totuudenmukaisia ja riittäviä eivätkä ne johda
harhaan, suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta
terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta, varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys, turvata
korkealaatuinen elintarvikevalvonta sekä osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden
toimintaedellytyksiä. Viranomaisen velvollisuus on tukea toimijoita antamalla lainsäädännön
noudattamiseen liittyviä neuvoja.
Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen
turvallisuudesta ja laadusta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija
varmistaa, ettei elintarvikkeiden turvallisuus vaarannu valmistuksen tai tarjoilun aikana.
Viranomaisvalvonnan tehtävä on varmistua siitä, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja
elintarvikkeiden turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa
vaiheissa.
18.3 Kohteet
Kaikki valvontakohteet ml. alkutuotannon kohteet ovat sähköisessä tietojärjestelmässä
(TerveKuu), joka on kaikkien valvojien yhteiskäytössä. Valvontayksikössä on
elintarvikevalvontakohteita
yhteensä
noin
450.
Lisäksi
valvonta-alueella
on
alkutuotantopaikkoja noin 200 kpl. Valvontayksikössä ravintoloita ja suurtalouden
laitoskeittiöitä on 50 % kaikista elintarvikevalvontakohteista. Naantali on kesäkaupunki,
jonka ravintoloista osa on auki vain muutaman kuukauden vuodessa. Näissä kohteissa
tarkastuskäyntien määrää voidaan suhteuttaa aukiolokuukausiin.
TAULUKKO 6. Raision valvontayksikön valvottavat elintarvikekohteet
ELINTARVIKEVALVONNAN
TARKASTUSKOHTEET
Naantali
Raisio
Rusko
Yhteensä
202
198
46
446
20
18.4 Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely
Valvontakohteiden hyväksyminen
Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen
vähittäismyyntiä,
on
haettava
elintarvikehuoneiston
hyväksymistä
laitokseksi
valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista.
Valvontaviranomaisen on ratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei
asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää
käsittelyä. Laitoksen vaatimustenmukaisuuden selvittäminen edellyttää tarkastuskäyntiä
(yleinen elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004, artikla 6.3). Laitoksen hyväksymisestä
tai ehdollisesta hyväksymisestä tehdään päätös. (elintarvikelaki 13 ja 15 §). Toiminnan
laitoksessa saa aloittaa, jos laitos täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset
(elintarvikelain muutos 352/2011 13.5 §), ja laitos on hyväksytty.
Itujen tuotanto, joka on Suomessa tähän asti luokiteltu elintarvikehuoneistotoiminnaksi,
katsotaan 1.7.2013 lähtien elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksynnän edellyttämäksi
alkutuotannoksi ((EY) N:o 210/2013).
Valvontakohteesta ilmoittaminen
Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta 14 §:ssä
säädetylle valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai
olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos
elintarvikehuoneisto täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset. Vaatimusten
mukaisuuden varmistaminen on toimijan vastuulla ja tehtävänä. Ilmoitusvelvollisuus koskee
myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten,
mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Tällaisia voivat
olla esimerkiksi maahantuontiyritykset tai ensisaapumistoimijat. Ilmoituksen käsittelystä
annetaan toimijalle todistus. Toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai
toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle.
Kontaktimateriaalialan toimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta
toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle (elintarvikelain
muutos 643/2010 21a §).
Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä
ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojen
oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan
lopettamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava
alkutuotannon toimijalle ottaneensa vastaan ilmoituksen tai saaneensa tiedon toiselta
viranomaiselta.
Ilmoitukset ravintolisistä, täydennetyistä elintarvikkeista, erityisruokavaliovalmisteista ja
äidinmaidonkorvikkeista
Elintarvikelainsäädännössä on säädetty ilmoitusjärjestelmistä (ravintolisät, täydennetyt
elintarvikkeet, erityisruokavaliovalmisteet sekä äidinmaidonkorvikkeet), joiden tarkoituksena
on saattaa valvontaviranomaisten tietoon sellaisen elintarvikkeen markkinoille tulo, jonka
21
valvontaan liittyy erityisiä valvonnallisia tarpeita, kuten esimerkiksi tuotteeseen lisättyjen
ravintoaineiden pitoisuuksien valvonta elintarviketurvallisuuden kannalta, kun elintarvike on
tarkoitettu herkille ja/tai haavoittuville kuluttajaryhmille (lapsille) tai kun
koostumuspoikkeama voi aiheuttaa vakavan terveyshaitan tai -vaaran.
Evira välittää vastaanottamansa ilmoitukset paikallisille elintarvikevalvontaviranomaisille
tiedoksi ja valvontaa varten. Tiedot välitetään kootusti myös aluehallintoviranomaisille,
Tullilaitokselle ja Fimealle tiedoksi ja/tai valvontaa varten.
Omavalvonta
Kaikilla elintarvikehuoneistoilla on oltava omavalvontasuunnitelma ja alkutuotantopaikoilla
omavalvonnan kuvaus. Laissa elintarvikelain muuttamisesta (352/2011) on poistettu
vaatimukset omavalvontasuunnitelman hyväksymisestä sekä valvontaviranomaisen
velvollisuudesta määrätä omavalvontaan kuuluvista tutkimuksista. Hyväksyttävien
elintarvikehuoneistojen hyväksymishakemukseen tulee liittää omavalvontasuunnitelma
(elintarvikevalvonta-asetus 4.3 §). Elintarvikehuoneistoa koskevasta ilmoituksesta tulee käydä
ilmi tieto omavalvontasuunnitelmasta (elintarvikevalvonta-asetus 3.1 §). Valvontaviranomaisen on tarvittaessa annettava elintarvikealan
toimijalle tarpeellisia
omavalvontasuunnitelman täydentämistä, korjaamista tai muuttamista sekä siihen kuuluvia
laboratoriotutkimuksia koskevia ohjeita ja kehotuksia (elintarvikelain muutos 352/2011 53 §).
Omavalvontasuunnitelmien ajantasaisuus tarkastetaan valvontakäyntien yhteydessä.
Valvontakohteissa, joihin tehdään tällä hetkellä Oiva-tarkastuksia (elintarvikkeiden myynti- ja
tarjoilupaikat), omavalvontasuunnitelma tarkastetaan Oiva-ohjeiden mukaisesti joka kolmas
vuosi. Poikkeuksena tästä ovat uudet elintarvikehuoneistot, joiden omavalvontasuunnitelma
tarkastetaan alkutarkastuksen yhteydessä.
18.5 Tarkastus
Hyväksyttävien elintarvikehuoneistojen tarkastus ennen toiminnan aloittamista
Elintarvikehuoneistot, joissa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen
vähittäismyyntiä, on hyväksyttävä ennen toiminnan aloittamista. Hyväksyttävät
elintarvikehuoneistot tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista. Elintarvikehuoneistot, joiden
toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus, tarkastetaan pääsääntöisesti vasta toiminnan jo
alettua.
Ilmoitetun elintarvikehuoneiston ensimmäinen tarkastus
Ilmoitetun elintarvikehuoneiston toiminnan aloittamisen yhteydessä tehtävä ensimmäinen
tarkastus tehdään yleensä 1, 3 tai 6 kuukauden kuluessa ilmoitetun toiminnan aloittamisesta,
ottaen huomioon elintarvikehuoneistossa harjoitettavan toiminnan luonne ja laajuus.
Tarkastus voidaan tehdä myös ennen toiminnan aloittamista, jos ilmoituksen perusteella on
syytä epäillä, että elintarviketurvallisuus tai kuluttajansuoja saattaa vaarantua, ellei riskien
hallintakeinoista varmistusta ennen toiminnan alkamista. Tarkastuksen pääasiallinen tarkoitus
on selvittää elintarvikehuoneiston toimintaedellytykset.
Toimija esittää omavalvontasuunnitelman viimeistään ensimmäisen tarkastuskäynnin
yhteydessä. Omavalvonnan avulla toimija hallitsee toimintansa riskit ja varmistaa näin
elintarvikkeiden turvallisuuden ja muun säädöstenmukaisuuden.
22
TAULUKKO 7. Ilmoitetun elintarvikehuoneiston ensimmäisen tarkastuksen ajankohta
Elintarvikehuoneistotyyppi
Tarkastuksen ajankohta
Elintarvikehuoneistossa valmistetaan, myydään, tarjoillaan,
säilytetään, kuljetetaan tai muuten käsitellään
pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai
huoneistossa valmistetaan elintarvikkeita, jotka on
tarkoitettu erityisryhmille (esim. gluteenittomat
elintarvikkeet).
kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta
Elintarvikehuoneistossa valmistetaan, myydään, tarjoillaan,
säilytetään, kuljetetaan tai muuten käsitellään
pakkaamattomia ei-helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai
säilytetään, kuljetetaan ja myydään pakattuja helposti
pilaantuvia elintarvikkeita.
kolmen kuukauden kuluttua toiminnan
aloittamisesta
Elintarvikehuoneistossa myydään, säilytetään tai muuten
käsitellään ainoastaan pakattuja elintarvikkeita, jotka eivät
säilyäkseen vaadi kylmä- tai kuumasäilytystä.
kuuden kuukauden kuluttua toiminnan
aloittamisesta
Toiminnassa olevien elintarvikehuoneistojen tarkastukset
Elintarvikevalvonta tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastuksen voidaan
katsoa olevan ennakkoon ilmoittamaton silloin, kun toimija ei ehdi korjata tarkastettavaa asiaa
ilmoittamisen ja tarkastuksen välisenä aikana. Aika, joka voi olla ilmoituksen ja tarkastuksen
välillä, jotta tarkastus katsotaan ennakkoon ilmoittamattomaksi, riippuu näin ollen
tarkastuksen luonteesta. Tarkastukset tulee pyrkiä tekemään silloin, kun valvontakohteessa on
toimintaa, mutta joissakin tapauksissa tarkastus voidaan toteuttaa myös muulloin, esimerkiksi
aamulla ennen toiminnan alkamista. Yleensä tarkastus tehdään valvontakohteessa, mutta
valvontaviranomainen voi joissakin tapauksissa tarkastaa esimerkiksi asiakirjoja myös
virkapaikallaan. Jos elintarvikehuoneisto on perustettu toimijan kotiin, elintarvikevalvontaa
tehdään asiakirjatarkastuksina, koska elintarvikehuoneistoa ei voida tarkastaa rikkomatta
kotirauhaa. Jos kyseessä on terveysvaaraepäily, voidaan myös kotiin perustettuun
elintarvikehuoneistoon tehdä tarkastus.
Valvontatarkastus (valvontasuunnitelman mukainen tarkastus)
Elintarvikekohteissa tehdään valvontatarkastuksia riskinarvioinnin perusteella. Toiminnassa
olevan elintarvikehuoneiston valvonnassa tarkastus ei voi aina kattaa koko yrityksen
toimintaa, vaan se voi kohdistua esimerkiksi omavalvonnan toimivuuteen,
elintarvikehuoneiston tiloihin, laitteisiin ja välineisiin, sivutuotteiden käsittelemiseen, TSEtoiminnan vaatimustenmukaisuuteen, henkilöstön ammattitaidon selvittämiseen, työohjeisiin,
työskentelytapoihin, omavalvontanäytteiden tuloksiin, jäljitettävyyteen, elintarvikkeiden
koostumukseen, pakkausmerkintöihin ja -materiaaleihin tai mittalaitteiden rekisteröimien
arvojen lukemiseen.
Tarkastuksen yhteydessä päivitetään valvontakohteen riskitekijöiden arviointi.
Oiva-tarkastukset
Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Oiva-järjestelmä otettiin käyttöön valtakunnallisena
vaiheittain 1.5.2013 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa ovat mukana elintarvikemyymälät ja
tarjoilupaikat. Tämän jälkeen mukaan tulevat Eviran valvomat teurastamot ja niiden
yhteydessä olevat laitokset 1.9.2014, muut elintarvikehuoneistot 1.1.2015 ja muut laitokset
1.5.2015.
23
Elintarvikemyymälöissä ja tarjoilupaikoissa tehdään tarkastuksia Eviran Oiva-ohjeiden
mukaisesti. Jokaisella tarkastuskerralla tarkastetaan Oiva-ohjeista korkeamman
elintarviketurvallisuusriskin kohdat. Muut kohdat tarkastetaan joka kolmas vuosi. Oivaraportit julkaistaan osoitteessa www.oivahymy.fi.
Oiva-tarkastukset korvaavat jatkossa valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset.
Seuranta-/jälkitarkastus
Seurantatarkastus on tarpeen, jos valvontatarkastuksella on annettu esim. kehotuksia tai
määräyksiä. Uusintatarkastuksella tarkastetaan, onko vaaditut toimenpiteet suoritettu.
Seurantatarkastus kohdistuu joko tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai
tuotteisiin. Seurantatarkastukseen voi kuulua myös näytteenottoa ja mittauksia. Pelkkä
näytteenottokäynti ei ole kuitenkaan tarkastus.
Oivan myötä seurantatarkastuksen toteuttaminen on olennainen osa valvonnan julkistamista,
vaikuttavuutta ja yhtenäisyyttä. Toimijalla on oikeus korjata epäkohta ja
valvontaviranomaisella on velvollisuus todeta epäkohta kirjatuksi Eviran antamassa Oivajärjestelmää koskevassa määräyksessä ja ohjeissa kerrotulla tavalla. Jos tarkastettu yritys on
saanut jostakin asiasta arvosanan korjattavaa tai huono, tekee kunnan terveystarkastaja aina
uuden tarkastuksen. Evira on pyytänyt kuntia valvontasuunnitelmaa tehtäessä varaamaan
Oivan seurantatarkastuksia varten riittävä määrä henkilöresursseja. Arvio seurantatarkastusten
määrästä voisi olla 5 – 15 % elintarvikkeiden vähittäismyyntiin ja tarjoiluun liittyvien
valvontakäyntien kokonaismäärästä.
Muut tarkastukset
Suunnitelman mukaisten tarkastusten lisäksi elintarvikevalvonnassa suoritetaan
suunnitelmaan kuulumattomia tarkastuksia, joita ovat esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyjen,
valitusten ja muiden viranomaisten esittämien valvontapyyntöjen takia tehtävät tarkastukset.
Tarkastuksilla hyödynnetään mahdollisia Eviran antamia ohjeita tai valvontayksikön omia
ohjeita.
18.6 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet
Valvontakohteeseen vuosittain tehtävien tarkastusten määrä, kuten myös muut
valvontatoimet, riippuvat kohteen laajuudesta ja luonteesta sekä omavalvonnan
toimivuudesta. Toiminnan laajuuden kuvaajana voidaan käyttää esimerkiksi tuotannon määrää
ja toiminnan laatua voidaan määritellä riskitekijöiden arvioinnin avulla. Ohjeellisia
tarkastusmääriä laadittaessa on oletettu, että toiminta on ympärivuotista. Mikäli kohde on
toiminnassa vain osan vuotta, on tarkastusten määrä suhteutettava vuotuiseen toiminta-aikaan.
Riskitekijöiden arviointi tarkoittaa valvontaviranomaisen tekemää arviointia, jossa arvioidaan
valvontakohteesta johtuvien ja siellä valmistettujen elintarvikkeiden välityksellä ihmiselle
syntyvien
terveydellisten
haittavaikutusten
todennäköisyyttä
ja
voimakkuutta.
Riskinarvioinnin avulla voimavaroja pyritään kohdistamaan niihin riskialttiimpiin
elintarvikekohteisiin, joissa toiminnan laajuus tai toiminnan luonne sitä vaatii.
Eviran valvontaosasto on valmistellut elintarvikehuoneistojen riskiluokitusta ja
valvontatarpeen määrittämistä varten uutta ohjetta. Ohjeluonnoksessa kuvataan ne periaatteet,
joita riskiluokituksessa ja valvontatarpeen määrittelyssä käytetään sekä annetaan
elintarvikehuoneistoille ohjeelliset vuosittaiset tarkastusmäärät ja - ajat. Ohje on tarkoitus
24
ottaa käyttöön vuoden 2016 valvontayksiköiden valvontasuunnitelmissa, mutta
valvontayksiköt voivat käyttää ohjeluonnoksen periaatteita jo aikaisemmin. Valvontayksiköt
voivat edelleen myös käyttää riskiluokitukseen ja valvontatarpeen määrittämiseen omia
mallejaan.
Elintarvikehuoneistojen valvontatarpeen määrittelyssä on käytetty aikaisemmin
ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2011 - 2014
liitettä ”valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika”.
Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelija Tiina Nieminen on tehnyt opinnäytetyönään
Raision valvontayksikölle työn ”Kunnallinen elintarvikevalvonta – Riskit hallintaan
Raisiossa”. Työn tuloksena saatiin valvontayksikölle mm. riskinarviointikaavake, jota
käytetään elintarvikekohteiden riskinarviointiin ja se toimii samalla myös
tarkastuslomakkeena. Riskinarviointimalli on tallennettu TerveKuu-ohjelmaan. Ohjelma antaa
syötettyjen tietojen perusteella tarvittavien tarkastuskäyntien määrän.
Raision valvontayksikössä käytetään vielä vuoden 2015 aikana vanhaa riskikartoitusta ja se
tehdään TerveKuu-ohjelmaan. Riskinarviointi tehdään tai sitä päivitetään tarkastusten
yhteydessä. Uudet ohjeet otetaan käyttöön, kun ne on vahvistettu eli alustavan suunnitelman
mukaan vuoden 2016 valvontasuunnitelmaa laadittaessa.
18.7 Laitosvalvontasuunnitelma
Laitosten valvontasuunnitelmien laatimisessa noudatetaan Laitoksen valvontaohjetta (Eviran
ohje 16003/1).
Jokaiselle laitokselle on laadittu oma valvontasuunnitelma, joka perustuu riskiluokituksella
määriteltyjen tarkastuskertojen lukumäärään (TerveKuu ohjelmassa). Valvontaa
suunniteltaessa otetaan huomioon laitoksen koko ja tilat, toiminnot ja omavalvontajärjestelmä.
Tarkastuksen sisällön perusteella valvontasuunnitelmaan kirjataan tarkastuskäynnin arvioitu
kesto ja miten tarkastuskäynnit jaotellaan vuoden ajanjaksolle.
Laitoksen rakenteet on tarkastettava vähintään vuosittain, samoin kuin laitoksen toiminnan
vaatimustenmukaisuus. Laitostarkastuksilla kiinnitetään huomiota siihen, täyttävätkö
laitoksen piha-alueet ja tilat sekä laitoksen koneet, laitteet ja välineet lainsäädännön
vaatimukset. Myös henkilökunnan työskentelyhygieniaa on tarkkailtava esimerkiksi
suunniteltuna seurantana. Työskentelyhygienian vaatimustenmukaisuutta tarkastetaan ja
todennetaan. Lisäksi tarkastetaan esimerkiksi raaka-aineita, muita elintarvikkeen
valmistuksessa käytettäviä tuotteita, elintarvikkeiden merkintöjä, elintarvikkeiden kanssa
kosketuksiin joutuvia materiaaleja sekä laitoksen puhtautta ja puhdistus- ja torjunta-aineita.
Laitoksella tulee olla ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma
tarkastetaan kokonaisuutena laitosta hyväksyttäessä sekä sen jälkeen vuosittain ja aina silloin,
kun siihen tehdään muutoksia. Omavalvontaohjelmien tulee olla säädöksissä annettujen
vaatimusten mukaisia ja sopivia laitoksen tiloihin ja toimintaan nähden.
Omavalvontasuunnitelman
toteutuksen
tarkastuksessa
käydään
läpi
kunkin
omavalvontaohjelman käytännön toteutus. Laitoksen tiloissa tehdään havaintoja ja mittauksia
sen toteamiseksi, että käytännön toiminta vastaa ohjelmassa esitettyä.
Omavalvontakirjanpidon tarkastuksen perusteella verrataan laitoksen omien havaintojen
yhtäpitävyyttä valvojan tekemien havaintojen kanssa. Lisäksi tarkastetaan onko laitos
havainnut esimerkiksi raja-arvot ylittävät tai alittavat mittaus- tai tutkimustulokset, ja onko
25
mittaukset tai tutkimukset tehty luotettavilla laitteilla ja menetelmillä. Erityistä huomiota
kiinnitetään siihen, ovatko omavalvonnassa havaitut epäkohdat johtaneet asianmukaisiin
välittömiin ja tarvittaessa myös ennaltaehkäiseviin korjaaviin toimenpiteisiin, onko
korjaavista toimenpiteistä pidetty kirjaa ja onko epäkohdista tarvittaessa tiedotettu
viranomaisille. Jos kyse on näytteiden tutkimustuloksista, tarkastetaan myös, onko korjaavien
toimenpiteiden tehokkuudesta varmistuttu ottamalla uusia näytteitä toimenpiteiden jälkeen.
Laitoksen valvojan on arvioitava omavalvontajärjestelmän toimivuus vuosittain. Jos
omavalvontajärjestelmä ei ole valvojan arvion mukaan toimiva, valvojan on edellytettävä sen
muuttamista. Apuna voidaan käyttää ABCD-lomaketta.
Laitoksen
omavalvonnan
toimivuudesta
varmistutaan
tarvittaessa
ottamalla
viranomaisnäytteitä sekä mikrobiologisiin että laitoksen toiminnasta ja tuotteista riippuen
myös kemiallisiin ja/tai aistinvaraisiin laboratoriotutkimuksiin. Tuotteista ja raaka-aineesta
tutkitaan mikrobiologisesti sekä elintarvikehygieenistä laatua että patogeenisten mikrobien
esiintymistä. Näytteenotosta on laitoskohtainen näytteenottosuunnitelma.
Valvoja laatii tarkastuskäynnillä havaituista epäkohdista ja tehdyistä toimenpiteistä
tarkastuskertomuksen, joka annetaan laitoksen edustajalle tarkastuskäynnin yhteydessä tai
toimitetaan laitokselle myöhemmin. Käytössä on yhteinen tarkastuspöytäkirjamalli.
Valvontakirjanpitoon kuuluvat myös neuvottelumuistiot ja elintarvikelain 55 - 69 §:n
mukaisista
toimenpiteistä
tehdyt
hallintopäätökset,
sekä
viranomaisnäytteiden
tutkimustulokset.
Laitosvalvonta tulee Oiva-järjestelmän piiriin 1.5.2015, jonka jälkeen tarkastuspöytäkirjat
laaditaan Oiva-ohjeiden mukaisesti.
Vuosittain lähetetään tiedot suoritetusta laitoksen valvonnasta ja valvonnan tuloksista Eviraan
KUTI-järjestelmää käyttäen.
18.8 Ensisaapumisvalvonta
Elintarvikelaissa sekä MMM:n ensisaapumistoiminnasta antamassa asetuksessa säädetty
eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta perustuu toisesta jäsenvaltiosta
Suomeen toimitettavien elintarvikkeiden mahdollisesti aiheuttamien terveysvaarojen
arviointiin.
Paikallinen ensisaapumisvalvontaviranomainen suorittaa valvonta-alueellaan ensisaapumisvalvontaa Eviran kanssa tekemänsä sopimuksen ja Eviran ensisaapumisvalvontasuunnitelman
mukaisesti. Evira korvaa kunnalle valvonnasta aiheutuneet kulut sopimuksen mukaisesti ja
perii puolestaan ensisaapumistoimijoilta kokonaisuudessaan ensisaapumisvalvonnasta
aiheutuneet kustannukset.
Ensisaapumisvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota komission asetuksen EY 1688/2005
mukaisten salmonellaerityistakuiden täyttymiseen (sian-, naudan- ja siipikarjanliha sekä
kanamunat) sekä muihin ns. riskielintarvikkeisiin (kypsentämätön liha, raakalihavalmisteet,
lihavalmisteet, elävät simpukat ja äyriäiset). Lisäksi valvontaa kohdennetaan ottaen huomioon
vastaanotettujen tuotteiden määrä ja laatu.
Ensisaapumisvalvonnan kohteet ja tarkastusmäärät on esitetty liitteessä 1.
26
18.9 Näytteenotto ja projektit
Näytteenotolla ja tutkimustulosten perusteella voidaan selvittää omavalvonnan toimivuutta
sekä tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Vuosittain laaditaan riskiperusteinen
suunnitelma omavalvonnan toimivuuden valvomiseksi otettavista näytteistä ja tutkimuksista.
Näytteitä voidaan ottaa mm. lainsäädännön toimijalle määräämän näytteenoton ja tutkimusten
varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Näytteenottokohteita, näytteiden
määriä, näytteenottotiheyttä ja näytteistä tehtäviä tutkimuksia suunniteltaessa otetaan
huomioon omavalvonnan toimivuus valvontakohteessa.
Viranomaisnäytteenotto elintarvikehuoneistoissa on kohdennettu riskinarvioinnin perusteella
toimijoihin, jotka valmistavat itse jauhelihaa (myyntiaika ≥ 24 h) tai sellaisenaan syötäviä
elintarvikkeita, joiden myyntiaika ≥ 5 vrk. Riskinarvioinnissa on huomioitu valvontakohteen
omavalvonnan toimivuus.
Laitosten osalta näytteenottosuunnitelmassa on huomioitu mikroobikriteeriasetus ja sen
kansalliset soveltamisohjeet. Yksittäisten toimijoiden omavalvonnan toimivuuden
todentamiseksi Evira suosittelee pistokoeluontoista näytteenottoa. Näytteenottotiheyteen
vaikuttavat toimijan näytteenottosuunnitelma, sen kattavuus ja toteutuminen sekä
omavalvontanäytteiden tulokset.
Myös elintarvikevalvontaohjelmaan sisältyviin valvonta- ja seurantaohjelmiin ja hankkeisiin
liittyvään näytteenottoon varaudutaan vuosittain. Valvontayksikköön on vuosittain tullut
ainakin vierasainevalvontaan liittyviä näytteenottopyyntöjä.
Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään mahdolliset kunnan valitsemien projektien näytteet (ns.
kartoitustutkimukset). Tutkimusprojektien tuloksista laaditaan yhteenveto jaoston tiedoksi.
Projektien tuloksia hyödynnetään valvonnan suunnittelussa. Vuonna 2015 valvontayksikössä
ei toteuteta erityisiä elintarvikenäyteprojekteja.
Näytteenotto voi kohdistua myös ennalta suunnittelemattomiin tilanteisiin, kuten
kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien
terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin sekä ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin
tutkimuksiin. Tällaiset tilanteet otetaan huomioon työajan suunnittelussa.
Talousarviossa on varauduttu näytteenotto- ja tutkimuskustannuksiin. Erillistä määrärahaa
poikkeustilanteiden osalta ei ole varattu. Mahdollisen epidemian selvittämisen aiheutuvat
kustannukset käytetään tutkimusmäärärahoista.
Näytetulokset kirjataan TerveKuu-ohjelmaan. Näytetuloksen ollessa huono, haetaan
uusintanäyte sekä keskustellaan toimijan kanssa mikä on mahdollisesti aiheuttanut huonon
tulokseen. Keskustelun pohjalta voidaan antaa toimenpidesuosituksia tai - kehotuksia. Jos
uusintanäytekin on huono, voidaan toiminta keskeyttää, kunnes syy löydetään ja saadaan
puhdas näytetulos.
Vuoden 2015 näytteenottosuunnitelma on esitetty liitteessä 2.
18.10 Seurantaohjelmat
Valvonta-asetuksen mukaan seurannalla tarkoitetaan elintarvikevalvonnassa suunnitellun
havainto- ja mittausjakson toteuttamista, jonka tarkoituksena on saada käsitys elintarvikemääräysten noudattamisesta. Erilaiset valvonta- ja seurantaohjelmat ovat valvonta-asetuksen
tarkoittamaa seurantaa.
27
Seurantaohjelmia, joita on kuvattu VASUssa, ovat:
• Zoonoosiseuranta- ja kartoitusohjelmat
o kansallinen salmonellavalvontaohjelma
o muita pysyviä seurantaohjelmia: kampylobakteerin seurantaa broilereissa
tietyillä teurastamoilla; EHEC-bakteerin tutkimuksia teurastamossa ja eläinten
pitopaikoissa; raakamaidon valvonta; trikiinivalvonta sikatiloilta
• elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma
• eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma
• eläinlääkinnällistä rajatarkastusta koskeva vierasainevalvontaohjelma
• ympäristökontaminanttien ja muiden vierasaineiden seurantaohjelmat
• elintarvikkeiden gmo-valvonta.
Kunnat ja aluehallintovirastot osallistuvat ohjelmiin liittyvään näytteenottoon ja vastaavat
osaltaan tarvittavista valvontatoimenpiteistä. Lisäksi aluehallintovirastoilla on seuranta- ja
raportointitehtäviä ohjelmien toteutuksessa.
Valvontayksikköön on vuosittain tullut ainakin vierasainevalvontaan liittyviä
näytteenottopyyntöjä. Nämä sekä mahdollisesti muut pyynnöt on pyritty toteuttamaan
pyydetyllä tavalla.
18.11 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot
Terveysvaaralla tarkoitetaan mitä tahansa biologista, kemiallista tai fysikaalista tekijää tai
tilaa, joka saattaa vaarantaa elintarvikkeen turvallisuuden (elintarvikelaki 6 §, kohta 8).
Kunnan on selvitettävä alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet.
Tällaisia ovat ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Tätä varten
kunnan on laadittava toimintaohje. Kuntien on myös varauduttava mahdollisesti tarvittavaan
näytteenottoon ja tutkimuksiin. Laboratorioiden on ilmoitettava viivytyksettä sekä
toimeksiantajalleen että toimeksiantajaa valvovalle viranomaiselle tieto terveysvaaraan
viittaavista tutkimustuloksista (elintarvikelaki 40 ja 45 §).
Valvontaviranomaiset ja elintarvikealan toimijat voivat saada tiedon terveydelle vaarallisista
elintarvikkeista
mm.
oman
alueensa
viranomaistutkimuksista,
omavalvonnan
tutkimustuloksista, kuluttajavalituksista tai Evirasta. Evira toimii elintarvikkeita ja rehuja
koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) virallisena kansallisena yhteystahona. Eviran
lähettämiin RASFF -ilmoituksia koskeviin tiedusteluihin viranomaisen on reagoitava
välittömästi.
Vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta on ensisijaisesti elintarvikealan toimijalla. Kun toimija
katsoo tai sillä on syytä epäillä, että sen maahantuoma, tuottama, jalostama, valmistama tai
jakelema elintarvike ei ole elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien määräysten mukainen,
sen on käynnistettävä välittömästi menettelyt kyseisen elintarvikkeen poistamiseksi
markkinoilta. Jos tuote on jo ehtinyt kuluttajalle, toimijan on tehokkaalla ja täsmällisellä
tavalla ilmoitettava asiasta myös kuluttajille. Toimijan on lisäksi viivytyksettä ilmoitettava
asiasta kunnan valvontaviranomaiselle (tai tarkastuseläinlääkärille, kun kyseessä on
teurastamon yhteydessä toimiva laitos) ja Eviralle. Jos toimija ei noudata velvollisuuttaan
takaisinvedoissa, kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveydelle vaarallisten erien
poistamiseksi markkinoilta. Valvontaviranomaisen on kirjattava terveysvaaratilanteet ja
niiden johdosta tehdyt selvitykset ja toimenpiteet.
28
Valvontaviranomaisen on ilmoitettava aluehallintovirastolle ja Eviralle todetuista
terveysvaaroista sekä tarvittaessa sellaisista valvonnassa esille tulleista seikoista, joilla voi
olla vaikutusta elintarvikkeiden turvallisuuteen (elintarvikelaki 52 §).
Terveysvaarakansiossa on toimintaohjeita eri terveysvaaratilanteita varten. Evira on laatinut
myös takaisinvedoista takaisinveto-ohjeen. Valvontayksikössä on käytettävissä yleinen
terveysvaarakansio ja takaisinveto-ohjeet löytyvät Eviran internetsivuilta. Elintarvike- ja
vesivälitteisten epidemioiden selvittämiseksi on laadittu oma toimintaohje.
Evira toimittaa kunnille takaisinvetoilmoitukset sähköpostilla. Ilmoituksissa on kunnille
toimenpideohjeet
esim.
seuraavasti:
”Elintarvikevalvontaviranomaisia
pyydetään
valvontakäyntien yhteydessä tai muulla tavoin varmistamaan, että tuotteen takaisinveto on
toteutettu ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin tuotteiden poistamiseksi myymälöistä.”
Raision valvontayksikköön saapuvat ilmoitukset tallennetaan verkkoasemalle (jatkossa ne
tallentuvat Eviranetiin). Ilmoituksen saavuttua arvioidaan vaatiiko asia toimenpiteitä.
Toimijaan voidaan olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostilla tai tarvittaessa suorittaa
tarkastuskäynti kohteeseen. Kokemuksen perusteella isojen toimijoiden omavalvonta toimii
hyvin eivätkä takaisinvedot useinkaan vaadi viranomaiselta toimenpiteitä. Jos
terveysvaaratilanteet aiheuttavat toimenpiteitä valvontayksikössä, ne kirjataan TerveKuuohjelmaan ko. olevan kohteen kohdekortille.
18.12 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen
Valvontayksikölle
on
perustettu
aikaisempien
kunnissa
toimineiden
epidemiaselvitystyöryhmien tilalle yksi yhteinen selvitystyöryhmä vuoden 2010 aikana.
Selvitystyöryhmään kuuluvat terveystarkastajat, eläinlääkäri, terveydenhoitaja ja ylilääkäri
sekä kaupungin vesihuollosta vastaava henkilö. Henkilöille on myös nimetty varahenkilöt.
Epidemiatapauksissa selvitystyöryhmän kokoonpano riippuu siitä, minkä kunnan alueella
epidemia on tapahtunut.
Naantalin epidemiatyöryhmään kuuluvat ylilääkäri, terveydenhoitaja, vesihuoltopäällikkö,
eläinlääkäri sekä kaksi terveystarkastajaa. Rusko ostaa terveydenhuoltopalvelut Raision
kaupungilta, joten Raision ja Ruskon osalta terveydenhuollon puolelta ryhmässä ovat
mukana ylilääkäri ja terveydenhoitaja. Lisäksi mukana ovat vesihuoltolaitoksen edustaja,
eläinlääkäri sekä kaksi terveystarkastajaa.
Selvitystyöryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa (tilastopäivitysten jälkeen), vaikka
epidemiatapauksia ei olisikaan. Selvitystyöryhmälle on laadittu elintarvike- ja
vesivälitteisten epidemioiden varalta oma toimintaohje. Toimintaohjeeseen on sisällytetty
myös kriisiviestintäohje. Mahdollisen epidemian selvittämisen aiheutuvat kustannukset
käytetään tutkimusmäärärahoista. Raision valvontayksikössä selvitystyöryhmien
vastuuhenkilönä ja koollekutsujana toimii toinen eläinlääkäreistä.
Selvitystyöryhmän kokoonpano on nimetty terveysvalvontajaostossa 13.4.2011 § 16.
Evira ja THL ovat kehittäneet yhdessä sähköistä ruokamyrkytysepidemioiden
ilmoitusjärjestelmää (RYMY) tehostamaan elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden
tiedonkeruuta ja tiedonhallintaa. RYMY valmistui vuoden 2009 aikana, niin että kunnat
siirtyivät käyttämään sitä ainoana ruokamyrkytysepidemioiden epäily- ja selvitysilmoitusten
raportointijärjestelmänä vuoden 2010 alusta lähtien. RYMY-järjestelmän kautta tieto
29
saapuneesta epäily- ja selvitysilmoituksesta menee välittömästi kaikille asianomaisille
viranomaisille (Evira, AVI, Valvira sekä THL).
18.13 Elintarvikevalvonnan priorisointi
Ruokamyrkytysepäilyt ja asiakasvalitukset selvitetään viipymättä. Elintarvikelain mukaan
elintarvikehuoneistosta on tehtävä ilmoitus elintarvikevalvontaviranomaiselle. Ilmoituksen
käsittelystä lähetetään toimijalle todistus mahdollisimman pian. Laitosten osalta
valvontaviranomainen tekee elintarvikehuoneiston hyväksymisestä päätöksen 60 vuorokauden
kuluessa asian vireille tulosta.
Elintarvikevalvonnan kohteiden tarkastukset
perusteella saatujen tarkastustiheyksien mukaan.
pyritään
suorittamaan
riskinarvioinnin
18.14 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset painopistealueet vuonna 2015 - 2019
Evira on laatinut elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU)
vuosille 2015 - 2019. VASU on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa kuvataan
elintarvikeketjun strategiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Toisesta osasta
löytyvät valvonnan kuvaukset. Kuvaukset viedään vähitellen Eviranet ekstranetjärjestelmään
ja ne muodostavat pohjan elintarvikeketjun valvonnan toimintakäsikirjalle.
Elintarvikevalvontaketjun strategiset päämäärät vuosille 2014 - 2020 ovat:
- Elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvinterveyden korkea taso säilyy.
- Eläinten hyvinvointi paranee.
- Korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytykset turvataan ja maa- ja
elintarviketalouden tuotantokyky kasvaa.
- Maa-, metsä- ja elintarviketalous sopeutuvat kestävästi ilmastonmuutokseen.
- Elintarvikeketjun toiminnan vastuullisuus voidaan todentaa.
- Turvallisella ravitsemuksella edistetään hyvinvointia.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Eviran tulostavoitteiden hankkeista ne, joihin Evira odottaa
AVIen, kuntien ja muiden elintarvikevalvontaviranomaisten osallistuvan vuosina 2015 ja
2016. Hankkeiden tarkempi toteutus, mukaan lukien niihin liittyvä näytteenotto tutkimuksia
varten, suunnitellaan, ohjeistetaan ja koulutetaan viranomaisketjussa erikseen.
TAULUKKO 8. Elintarviketurvallisuuden toimenpiteet 2015 - 2016
Elintarviketurvallisuuden
alaprosessit
Elintarvikkeiden valmistus
Toimenpiteet /painopisteet
Kunnat osallistuvat näihin
2015
Oivan käyttöönotto
Jäljitettävyysvalvontaprojekti
2016
Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen
Reseptivalvontaprojekti
Elintarvikepatogeeniprojekti
Kuljetus
Elintarvikkeiden myynti ja
tarjoilu
Oivan käyttöönotto
Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen
Elintarvikevalvonnan yhdenmukais- Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen taminen Oivan käyttöönoton jälkeen
Jäljitettävyysvalvontaprojekti
Elintarvikepatogeeniprojekti
Elintarvikepatogeeniprojekti
30
Sisämarkkinakauppa
Jäljitettävyysvalvontaprojekti
Vienti
Vientivalvontajärjestelmien
kehittäminen
Vuoden 2015 valtakunnallinen elintarvikepatogeeniprojekti on: ”Viipaloitujen juustojen
patogeeniprojekti”.
18.15 Raision valvontayksikön elintarvikevalvonnan painopistealueet ja suunnitellut
tarkastukset vuonna 2015
Vuoden aikana osallistutaan valtakunnallisiin hankkeisiin seuraavasti: varaudutaan
osallistumaan jäljitettävyysvalvontaprojektiin, viipaloitujen juustojen patogeeniprojektiin ja
Oivan käyttöönottoon.
Oiva-järjestelmän laajentuminen muihin elintarvikehuoneistoihin ja laitoksiin vaatii
kouluttautumista ja perehtymistä vuonna 2015 ja siihen varataan aikaa.
Elintarvikemyymälöissä ja tarjoilupaikoissa tehdään edelleen tarkastuksia Eviran Oivaohjeiden mukaisesti ja riskinarviointiin perustuen. Oivan seurantatarkastuksia varten varataan
riittävä määrä henkilöresursseja. Arvio seurantatarkastusten määrästä Eviran mukaan voisi
olla 5 – 15 % elintarvikkeiden vähittäismyyntiin ja tarjoiluun liittyvien valvontakäyntien
kokonaismäärästä.
Elintarvikelainsäädännön muutosten omaksuminen ja niiden toteuttaminen käytännössä
vaativat perehtymistä ja niille on varattava aikaa.
Liitteessä on esitetty kohdekohtaiset riskinarviointiin perustuvat tarkastustiheydet (liite 3).
Tarkastuksiin kuluva yhteisaika on laskettu käyttämällä Eviran valvontaohjelmassa annettuja
ohjeellisia tarkastusaikoja. Alkutuotannon valvontakohteita ja niiden tarkastustiheyksiä ei ole
mukana liitteessä. Alkutuotantopaikkoja valvontayksikön alueella on noin 200. Kaikki
alkutuotannon kohteet ovat sähköisessä tietojärjestelmässä, mutta tietoja ei ole päivitetty.
Alkutuotannon kohteissa pyritään noudattamaan Eviran suosittelemia tarkastustiheyksiä.
Eviran suosituksen mukaan itujen tuotanto tulisi tarkastaa kerran vuodessa (ei kohteita
valvontayksikön alueella), maidontuotantotilat kerran kolmessa vuodessa, lihakarjan kasvatus,
kalastus ja vesiviljelypaikat kerran viidessä vuodessa ja muut kerran kymmenessä vuodessa.
Maidontuotantotilat ovat tarkastusvuorossa vuonna 2015. Niitä on valvontayksikön alueella
10 kpl.
Elintarvikevalvonnan tarkastuksia tulisi tehdä 380 kpl ja niihin on suunniteltu kuluvan
yhteensä noin 220 htpv ja muuhun elintarvikevalvonnan työhön 650 htpv. Muuhun työhön
lasketaan mukaan mm. seurantatarkastukset, suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset,
ensisaapumisvalvonta, valvontakohteisiin kuluva matka-aika, ilmoitusten käsittely,
toimistotyöt (ml. tietojen kirjaaminen KUTI-järjestelmään), koulutukset ja lausuntojen
antamiset.
18.16 Raportointi
Elintarvikevalvonnan suoritteista ja mm. käytetystä työajasta raportoidaan Eviralle KUTIjärjestelmään koko vuoden aikana aina tarkastuskäynnin jälkeen TerveKuu-ohjelmaa käyttäen.
Niiltä osin, kun tiedot eivät ole ollut saatavissa KUTI:sta, on toimitettu ns. ELTU-raportit
aluehallintovirastoon. Lisäksi kunnat ovat raportoineet elintarvikevalvontasuunnitelman
31
toteutumista vastaamalla Webropolilla ns. VASU-kyselyyn. Jatkossa VYHA-järjestelmää
voidaan käyttää KUTI/YHTI-järjestelmästä puuttuvien, valvontaa ja valvontayksikköä
koskevien tietojen keräämiseen.
19 TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA
Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja
edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä
tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Kunnan tehtävänä alueellaan on edistää ja
valvoa terveydensuojelua niin, että asukkaille turvataan terveellinen ympäristö.
Terveydensuojelulain valvontasuunnitelman pohjana on käytetty Valviran
Valtakunnallista terveydensuojelun valvontaohjelmaa vuosille 2015 – 2019.
laatimaa
19.1 Säädösmuutokset
Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty useita terveydensuojelulainsäädännön
muutoksia, jotka huomioidaan valtakunnallisen valvontaohjelman päivityksissä niiden
hyväksymisen jälkeen. Valmisteltavana ovat mm. seuraavat säädökset/säädösmuutokset:
- STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista
(jäljempänä asumisterveysasetus) sekä terveydensuojelulain muutokset
asumisterveysasetukseen liittyen
- STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (voimaan
1.9.2014)
- STM:n asetus talousveden radioaktiivisista aineista
- terveydensuojelulain 50 §:n mukaiset maksut
Lisäksi on valmisteltavana vesihuoltolain 119/2001 muutos.
Asumisterveysohje muutetaan STM:n asetukseksi, jolloin se on perustuslain mukainen.
Asetuksen säännöksiä tarkennetaan Valviran soveltamisohjeella. Asumisterveysasetus
edellyttää tietyiltä osin myös terveydensuojelulain muuttamista (esim. ulkopuolisen
asiatuntijan pätevyys). Tämän hetkisen arvion mukaan asetus ja siihen liittyvä soveltamisohje
tulevat voimaan vuoden 2014 loppupuolella.
Talousvesiasetuksen
muutamia
kohtia
tarkennetaan
vastaamaan
paremmin
juomavesidirektiiviä ja talousveden valvonnasta annettua viranomaisohjeistusta. Pääasialliset
muutokset koskevat erityistilannesuunnitelmien laatimista talousveden laadun turvaamiseksi,
talousvesilaitosten desinfiointivalmiutta ja uraanin lisäämistä talousveden kemiallisiin
laatuvaatimusmuuttujiin. Talousveden radioaktiivisia aineita koskeva direktiivi tuli voimaan
25.11.2013. Se on saatettava kansallisesti voimaan 24 kk kuluessa eli radioaktiivisuutta
koskevat asiat talousvesiasetuksesta siirretään omaan asetukseen marraskuuhun 2015
mennessä.
Terveydensuojelulain mukaisia maksuja koskevia säännöksiä on tarkoitus muuttaa siten, että
valvonnasta peritään suoritusperusteinen vuosittainen maksu. Kunnan valvontaviranomainen
määrää maksun kunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Maksun perusteena on harjoitettavan
toiminnan luonne ja laajuus sekä toiminnan valvontahistoria. Jos tarkastustiheys on harvempi
kuin kerran vuodessa, peritään maksu sen kalenterivuoden alkupuolella, jolloin tarkastus on
32
suunniteltu tehtäväksi. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015 ja
siirtymäsäännöksen mukaan vuosittaisia valvontamaksuja peritään vuoden 2016 alusta alkaen.
19.2 Ilmoitusten ja hakemusten käsittely
Toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnastaan vähintään 30 vuorokautta
ennen toiminnan aloittamista, toimijan vaihtumista tai olennaista toiminnan muutosta.
Seuraavat toiminnot kuuluvat ilmoitusmenettelyn piiriin:
 Työtila, jonka käytöstä voi aiheutua terveyshaittaa
 Julkisen huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneiston perustaminen tai käyttöönotto
 Yleiseen käyttöön tarkoitetun saunan, uimarannan tai -hallin, uimalan, kylpylän
käyttöönotto tai perustaminen
 Asemakaava-alueelle sijoitettavan tai käyttöönotettavan eläinten pitoon tarkoitettu
rakennus tai aitaus
 Huoneiston tai laitoksen käyttöönotto tai perustaminen, jonka hygieenisille
olosuhteille on sen käyttäjämäärän tai toiminnan luonteen huomioon ottaen asetettava
erityisiä velvoitteita. Näitä huoneistoja ovat mm. koulut, oppilaitokset, päivä-, lastentai vanhainkodit, parturit, kampaamot tai kauneushoitolat, kuntosalit, hautauspaikat tai
vastaavat laitokset, joissa harjoitetusta toiminnasta voi aiheutua käyttäjälle
terveyshaittaa.
Valvontaviranomainen tekee ilmoituksen perusteella päätöksen. Valvontaviranomainen voi
antaa
päätöksessään
terveyshaittojen
ehkäisemiseksi
määräyksiä
tai
kieltää
toiminnanharjoittamisen kyseisessä paikassa. Nämä toimenpiteet edellyttävät toimijan
kuulemista. Majoitushuoneistoa koskevasta ilmoituksesta sekä niihin tehtävistä
tarkastuskäynneistä on ilmoitettava kihlakunnan poliisilaitokselle sekä alueen
pelastusviranomaiselle. Poliisilla ja pelastusviranomaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksella.
19.3 Säännöllinen ja suunnitelmallinen valvonta
Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015 2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on
lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Näitä kohteita ovat:
 eläinten pitoon tarkoitettu rakennus tai aitaus asemakaava-alueella tai muulla
vastaavalla alueella
 bingohallit, pelisalit ja -kasinot, tanssisalit ja - lavat
 kirkot, merimieskirkot sekä muut uskonnollisten yhdistysten tilat
 luentosalit ja auditoriot muualla kuin koulujen tai oppilaitosten yhteydessä
 teatterit, elokuvateatterit, ooppera- ja konserttisalit, sirkukset, baletti-,
juhlahuoneistot sekä muut esityksiin ja tapahtumiin tarkoitetut sisätilat
 muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot
 työtilat asuinrakennuksessa tai alueella, jossa on asuinhuoneistoja
 parturi- ja kampaamotoiminta
 solarium
 hautausmaat, yksityiset hautapaikat ja eläinten hautausmaat
 muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta
todennäköisesti ei aiheudu käyttäjälle terveyshaittaa
Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen
ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 §). Näiden kohteiden
33
valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat
ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan sillä yleensä niiden taustalla on
terveyshaittaepäily. Suunnitelmallisesta valvonnasta vapautuvat resurssit käytetään
terveydensuojelulainsäädännön
mukaiseen
valvontaan,
esimerkiksi
ennakoivaan
terveyshaittojen ehkäisyyn sidosryhmissä tapahtuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Terveydensuojelulain mukaisia suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvia kohteita ovat:











koulut ja päiväkodit
hotellit ym. majoituspalvelut
leirikeskukset
uimahallit, kylpylät ja uima-altaat
yleiset uimarannat
yleiset saunat
vanhainkodit ja palvelutalot
kauneushoitolat, solariumit
liikuntatilat
talousveden jakelu ja käyttö
lasten ja nuorten kohteet (kerhotilat, nuorisotilat iltapäiväkerhot ja sisäleikkipaikat)
19.4 Muu valvontatyö
Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi
on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain tarkoittama valvonta ja
siihen varattavat henkilöresurssit ja työaika. Tällaista ei-suunnitelmallista toimintaa ovat
esimerkiksi:
 ilmoitusten ja hakemusten käsittely
 erityistilannesuunnitelman laatiminen ja ylläpito
 epidemiaselvitykset
 asumisterveysasiat (tarkastus ja mittaus)
 asiakasyhteydenotot sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet
(reaktiivinen valvonta)
 lausunnot muille viranomaisille
 toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana
(esim. koulutustilaisuudet) sekä
 toiminnan kehittäminen
19.5 Tarkastuksen sisältö
Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran
tai haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia
tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä, ja antaa haitan estämiseksi ja
tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti
aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä usein mittauksia ja mahdollisesti näytteenottoa
jatkotutkimuksia varten.
Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia,
jolloin terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen
ennen kuin kohde tulee valvonnan piiriin. Pääsääntöisesti tämän jälkeen valvontakohde tulee
suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi. Osaa ilmoitusvelvollisista
34
toiminnoista ei välttämättä tarvitse ottaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin, vaan
ilmoituskäsittelyn jälkeen näitä kohteita tarkastetaan tarpeen mukaan.
Valviran valvontaohjelmassa on lueteltu kohdetyypeittäin mitä tarkastuksen tulisi sisältää.
Valvontayksikössä toimitaan sen mukaan. Tarkastuksen sisältö on esitetty kohdetyypeittäin
liitteessä 4.
Valvirassa on saatu valmiiksi laatujärjestelmän (ns. Yterva-mallin) päivitystyö
terveydensuojelulain osalta. Tämä terveydensuojelun valvontaohjeisto sisältää mm.
tarkastusohjeita,
ohjeita
valvontakohteiden
riskinarvioinnista
sekä
ohjeita
terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittelystä. Raision valvontayksikkö käyttää
näitä ohjeita valvontatyössä.
Vesilaitosten (asetus 401/2001 ja 461/2000) valvontasuunnitelman mukaisella tarkastuksella
tarkoitetaan kokonaisuuden tarkastamista, johon voi sisältyä useiden vedenottamoiden
tarkastuskäyntejä sekä esim. asiakirjatarkastuksia kuten näytetulosten läpikäyntiä. Myös
uimahallien valvontasuunnitelman mukainen tarkastus voi olla asiakirjatarkastus kuten
näytetulosten läpikäyntiä.
Kotirauhanpiiriin kuuluvat tilat
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon terveydensuojelulain soveltamisesta
kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Lausunnon mukaan kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin
perustettavasta TsL:n 13 §:n mukaisesta ilmoitusvelvollisesta toiminnasta on tehtävä ilmoitus
terveydensuojeluviranomaiselle, jolloin viranomainen saa tiedon toiminnan harjoittajasta ja
voi antaa ohjausta ja neuvontaa. Toimintaa ei kuitenkaan voida valvoa suunnitelmallisena
valvontana. Jos kotona tehtävästä terveydensuojelulain mukaisesta ilmoitusvelvollisesta
toiminnasta on aiheutunut tai epäillään aiheutuvan terveyshaittaa voi viranomainen asukkaan
luvalla tehdä tarkastuksen kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin. Kotirauhan piiriin kuuluvana
tilana ei pidetä sellaista tilaa, jossa on erillinen sisäänkäynti ja tilat on rajattu kotirauhan
piiriin kuuluvan alueen ulkopuolelle. Tarkastusoikeutta kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa
tullaan tarkentamaan sosiaali- ja terveysministeriön säännösmuutoksella.
19.6 Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys
Valviran valvontaohjelmassa on annettu kohdetyypeittäin riittävän valvonnan toteuttamiseksi
tarvittavat valvontatiheydet suunnitelmalliselle valvonnalle ja ohjeet valvontaviranomaisille
tarkastustiheyden kohdekohtaisen määrittelyn riskiperustaiselle arvioinnille.
Terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaan kolmeen
riskiluokkaan, joiden perusteella määrittyy valvontakohdetyypin yleinen tarkastustiheys.
Tarkastustiheyden määrittely lähtee siitä oletuksesta, että kohde on jo toimiva ja sen
toimintatavat tunnetaan. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan
lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puoleen valvontaohjelmassa
määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden vähentäminen
puoleen ei kuitenkaan ole perusteltua, jos valvontaohjelmassa määritelty tarkastustiheys on
vähemmän kuin 0,5 (tarkastus joka toinen vuosi). Tarkastustiheyden mahdollisesta
vähentämisestä huolimatta valvontaohjelman painopisteinä olevat kohteet tulee tarkastaa sinä
ajanjaksona, jona ne ovat valvontaohjelman painopisteinä. Tarkastustiheyttä ei kuitenkaan saa
vähentää harvemmaksi kuin viiden vuoden välein tehtäväksi.
35
Riskiluokat
Luokkaan 3 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua
terveyshaittaa esimerkiksi, kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille,
vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski).
Luokkaan 2 kuuluvat ne kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua
terveys- tai viihtyvyyshaittaa (keskisuuri riski).
Luokkaan 1 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu
terveys- tai viihtyvyyshaittaa esimerkiksi, kun toimintoja on vähän, ne ovat rajoitettuja,
altistuvien määrä on pieni, terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä, toiminta ei ole herkkä
häiriöille, altistusaika on lyhyt (matala riski).
Valviran laatimassa terveydensuojelun valvontaohjeistossa on ohjeita valvontatarpeen
arvioinnista. Näitä käyttämällä saadaan tehtyä valvontakohteisiin kohdekohtainen
riskinarviointi. Nämä riskinarviointilomakkeet on liitetty TerveKuu-ohjelmaan, jolloin
riskinarvioinnin voi tehdä suoraan kohdekortille. Raision valvontayksikössä on tehty
kohdekohtaista riskinarviointia tarkastusten yhteydessä ja ne tehdään suoraan Tervekuuohjelmalle. Suurelta osin tarkastustiheydet vastaavat Valviran kohdetyyppikohtaisia
tarkastustiheyksiä.
Uuden kohteen osalta tarvitaan usein ilmoitus- tai hyväksymisprosessiin liittyvä tarkastus,
minkä pohjalta määräytyy myöhempi valvontatiheys, ellei kyseessä ole lyhytaikainen
ilmoitusvelvollinen toiminta, jolle ei tarvitse määritellä myöhempää valvontaa.
19.7 Talousvesi
Talousveden laadusta ja laadunvalvonnasta säädetään mm. terveydensuojelulaissa 763/1994
pykälissä 16 - 21 ja sosiaali- ja terveysministeriön antamissa asetuksissa 461/2000, 442/2014
ja 401/2001.
”Iso vesiasetus”
Asetukset 461/2000 ja 442/2014 koskee vettä, jota toimitetaan talousvetenä käytettäväksi
vähintään 10 m3 päivässä taikka vähintään 50 henkilön tarpeisiin.
Lain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava talousvettä
toimittavan laitoksen jakaman veden laatua sekä tankeissa, pulloissa tai säiliöissä myytäväksi
tarkoitetun talousveden laatua. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa asettaa
toiminnanharjoittajalle veden laatua koskevia tarkkailuvelvoitteita, määrätä talousveden
desinfioitavaksi tai muuten käsiteltäväksi.
Säännölliseen valvontaan sisältyy jatkuva valvonta, jonka tarkoituksena on hankkia
säännöllisesti tietoa laadusta, talousveden käsittelyn tehokkuudesta ja laatuvaatimusten
täyttymisestä. Jaksottaisen seurannan tarkoituksena on selvittää, täyttääkö talousvesi
asetuksen asettamat vaatimukset.
Talousvettä
toimittavien
laitosten
kanssa
on
laadittu
laitoskohtainen
valvontatutkimusohjelma, jossa laitosten ominaispiirteet on otettu huomioon. Ohjelmaan
sisällytetään paikallisista olosuhteista, kuten vedenottamon haavoittuvasta sijainnista tai
läheisistä onnettomuusalttiista toiminnoista aiheutuvat erityisvalvonnan tarpeet.
Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein tai useammin, jos
olosuhteet muuttuvat.
36
Raision kaupungin ja Naantalin kaupungin vesilaitos
Raision-Naantalin vesilaitoksen toiminta on loppunut keväällä 2012. Raision ja Naantalin
kaupungeille toimitetaan vettä Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselta Turun Seudun Vesi
Oy:n toimesta. Tämän muutoksen vuoksi Raision ja Naantalin kaupunkien vesihuoltolaitosten
valvontatutkimusohjelmat on päivitetty vuonna 2013. Naantalin vesihuoltolaitoksen
valvontatutkimusohjelma on hyväksytty terveysvalvontajaostossa 27.8.2013 § 24. Raision
vesihuoltopalveluiden valvontatutkimusohjelma on hyväksytty jaostossa 22.10.2013 § 36.
Raision vesihuoltopalvelut laatii vesihuollon erityistilannesuunnitelman vuoden 2014 loppuun
mennessä.
Naantalin Velkuan ja Livonsaaren verkostovesi toimitetaan Masku-Nousiainen vesilaitokselta.
Velkuan ja Livonsaaren valvontatutkimusohjelma on sisällytetty Naantalin kaupungin
vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan.
Raision ja Naantalin vesilaitosten valvontatutkimusohjelman mukaiset näytteet ottaa LounaisSuomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy.
Ruskon kunnan vesihuoltolaitos
Ruskon kunnan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma on päivitetty loppuvuodesta
2014 ja se hyväksytään terveysvalvontajaostossa 16.12.2014. Päivitetty valvontatutkimusohjelma otetaan käyttöön 1.1.2015. Vesihuollon erityistilannesuunnitelma on
hyväksytty terveysvalvontajaostossa 13.4.2010.
Ruskon kunnan vesihuoltolaitokseen kuuluvat kuntaliitoksen myötä Ruskon kunnanosan
vedenottamo ja Vahdon kunnanosan kaksi vedenottamoa. Molemmissa kunnanosissa on
edelleen
omat
vedenkäsittelylaitoksensa.
Vedenkäsittelylaitoksilla
on
käytössä
kalkkikivialkalointi. Talousvesi käsitellään UV-laitteistolla ennen verkostoon pumppaamista.
Vettä toimitetaan Ruskon kunnan alueelle noin 820 m3/vrk ja lisäksi Turun verkostoon noin
250 m3/vrk. Ruskon kunnan alueen verkostovesinäytteet otetaan kunnan toimesta
näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastaja vastaa jaksottaisesta näytteenotosta
kerran vuodessa.
”Pikku vesiasetus”
Asetus 401/2001 koskee laitosta, joka toimittaa talousvettä käytettäväksi vähemmän kuin 10
m3 päivässä taikka alle 50 henkilön tarpeisiin. Asetusta käytetään myös elintarvikealan
yrityksessä, johon talousveden laadunvalvonnassa ja valvontatutkimuksissa ei kunnan
terveydensuojeluviranomaisen päätöksen nojalla sovelleta asetuksen (461/2000) vaatimuksia.
Tämän asetuksen piirissä on myös yksittäiset taloudet, joilla on oma talousvesikaivo.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa talousveden laatua säännöllisin
tutkimuksin. Tutkimusten tiheys riippuu talousveden laadusta ja käyttäjämäärästä, tuotettavan
veden määrästä tai elintarvikealan yrityksen toiminnan luonteesta. Talousveden laatu tulisi
säännöllisesti tutkia yhdestä kerrasta vuodessa yhteen kertaan kolmessa vuodessa. Tarvittaessa
voidaan määrätä tutkimukset tehtäväksi tätä tiheämmin, jos talousveden laatu sitä vaatii.
Elintarvikehuoneistot, joissa on oma kaivo, talousvesien valvonta on sisällytettävä
omavalvontasuunnitelmiin.
Elintarvikehuoneistojen talousveden valvonta
Talousveden valvontaan elintarvikehuoneistoissa ja tiloissa, joissa vettä tarjotaan osana
julkista toimintaa, sovelletaan direktiiviä eli isoa talousvesiasetusta. STM:n tulkintaohjeen
37
mukaan voi kunnan terveydensuojeluviranomainen päättää määrättyjen reunaehtojen
toteutuessa, että edellä mainittujen kohteiden talousveden valvontaan sovelletaan
pikkuasetusta. Talousveden valvontaan sovellettavaa asetusta elintarvikeyrityksissä
päätettäessä otetaan huomioon sekä toiminnan luonne eli talousveden mahdollisesti
elintarvikkeiden laadulle aiheuttama riski että laajuus. Elintarvikehuoneistoa, joka käyttää
vain omaan toimintaansa oman kaivon vettä, on talousveden laadun osalta viranomaisen
valvottava. Kyseessä ei kuitenkaan ole talousvettä toimittava laitos, koska se ei toimita vettä
lopulliselle kuluttajalle vaan käyttää sitä itse.
Päiväkodin (tai vanhainkoti, koulu, majat, liikuntatila, kurssikeskus jne.) talousveden valvonta
Päiväkoti, joka käyttää vain omaan toimintaan oman kaivon vettä, on talousveden laadun
osalta viranomaisen valvottava (julkista toimintaa). Kyseessä ei kuitenkaan ole talousvettä
toimittava laitos, koska päiväkoti ei toimita vettä lopulliselle kuluttajalle vaan käyttää sitä itse.
Kaivo ja sen rakenteet eivät siis kuulu terveydensuojelun säännöllisen valvonnan piiriin.
Vesiosuuskunnat
Valvontayksikön alueella on vesiosuuskuntia, jotka on liitetty kaupungin verkostoon.
Osuuskuntien määrää sekä niiden lupavelvollisuutta selvitettiin vuoden 2013 aikana.
Vesiosuuskunnille (17 kpl) lähetettiin kirje keväällä 2014, jossa velvoitettiin vesiosuuskuntia
hakemaan toimintansa hyväksymistä ja tarvittaessa laatimaan valvontatutkimusohjelma
elokuun 2014 loppuun mennessä. Suurin osa hakemuksista saapui määräaikaan mennessä.
Hakemusten käsittely jatkuu vuonna 2015.
Laatuvaatimusten ylitykset
Jos talousvesinäyte ei täytä laatuvaatimuksia, otetaan uusintanäyte, jotta saadaan varmistus
asiaan. Talousveden toimittajan kanssa selvitetään syy ja määrätään tarpeen tullen veden
toimittajaa pikaisesti korjaamaan tilanne. Aluehallintovirastolle ilmoitetaan välittömästi
valvontatutkimusten tuloksista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia. Veden käyttäjiä tiedotetaan
poikkeamisista ja niiden merkityksistä sekä annetaan tarpeellisia neuvoja ja ohjeita
terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
19.8 Uimavesi
Uimavesien valvontaa säätelevät terveydensuojelulain pykälät 28, 29, 32 ja 50 sekä sosiaalija terveysministeriön asetukset 177/2008 ja 354/2008 yleisten uimarantojen veden
laatuvaatimuksista ja valvonnasta sekä 315/2002 uimahallien ja kylpylöiden allasvesien
laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista.
Terveydensuojelulain 29 §:n mukaan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti
valvottava yleisen uimalan, uimahallin, uimarannan, kylpylän sekä yleisen virkistymis-,
kuntoutus- ja hieronta-altaan veden laatua. Jos vesi ei täytä terveydellisiä laatuvaatimuksia,
voidaan allas tai uimaranta asettaa käyttökieltoon.
Uima-allasvedet
Uimahallien/kylpylöiden ylläpitäjän tulee yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen
kanssa laatia laitoksen säännöllistä valvontaa varten laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma,
jossa laitoksen ominaispiirteet on otettu huomioon. Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää
asetuksen
mukaiset
määritykset
ja
tutkittavien
näytteiden
lukumäärä.
Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein ja muulloinkin,
38
milloin sitä olosuhteiden muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena. Valvontayksikön
yleisille uimahalleille, kylpylöille ja uima-altaille on laadittu valvontatutkimusohjelmat.
Laitoksen ylläpitäjän on järjestettävä allasveden kierrätys, korvausveden otto ja poistoveden
käsittely sekä desinfiointi siten, että asetuksen mukaiset laatuvaatimukset täyttyvät altaan
kaikissa osissa kävijämäärästä riippumatta.
Allasvesinäyte otetaan altaasta siitä kohdasta, missä veden laadun arvioidaan olevan
huonointa. Tarvittaessa veden laadun vaihtelua seurataan ottamalla näytteitä eri puolilta
allasta.
Pääsääntöisesti allasvesinäytteet ottavat laitoksen omat näytteenottajat. Laitosten ylläpitäjän
kanssa on laadittu laitoksen säännöllistä valvontaa varten laitoskohtainen
valvontatutkimusohjelma, joka sisältää mm. valvontatiheydet.
Laboratorio lähettää uimavesinäytetulokset tiedoksi terveystarkastajille. Tutkimustuloksista
tarkistetaan täyttääkö allasvesi asetuksen vaatimukset ja tarvittaessa ryhdytään
terveydensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin mahdollisen terveyshaitan ehkäisemiseksi.
Jos allasvesi ei täytä laatuvaatimuksia uusintatutkimuksella varmistettunakaan, taikka jos
vedessä esiintyy muita pieneliöitä tai loisia terveydelle haitallinen määrä, kunnan
terveydensuojeluviranomainen yhdessä laitoksen ylläpitäjän kanssa selvittävät syyn tähän ja
määrää laitoksen ylläpitäjä viipymättä korjaamaan tilanne. Fysikaalis-kemiallisissa
laatuvaatimuspoikkeamistapauksissa selvitetään aiheuttaako poikkeama terveyshaittoja, ennen
korjaustoimenpiteiden antamista.
Valvontayksikön alueella on valvottavia kohteita Raisiossa 4 ja Naantalissa 3.
Uimarantavedet
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut vuonna 2008 asetukset uimarantojen uimaveden
laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Yleisiä uimarantoja koskeva asetus (177/2008) on astunut
voimaan 1.4.2008 ja pieniä yleisiä uimarantoja koskeva asetus (354/2008) 1.6.2008.
Yleinen uimaranta (ns. EU-ranta), on ranta, jossa arvioidaan käyvän uimakauden (15.6. 31.8.) aikana vähintään 100 uimaria päivässä. Pienellä yleisellä uimarannalla tarkoitetaan
rantaa, jossa käy uimakauden aikana vähemmän kuin 100 uimaria päivässä. Raision
valvontayksikön alueella on yksi yleinen uimaranta (ns. EU-ranta) Naantalissa. Pieniä rantoja
on Naantalissa 15 kpl ja Ruskolla 2 kpl. Lisäksi Naantalissa on neljä uimarantaa
leirikeskusten yhteydessä. Uimarannoista tulee laatia uimarantaluettelo ja niiden uimaveden
laatua on tutkittava säännöllisesti.
Uimaveden laatua tutkitaan myös uimakauden ulkopuolella talviuintipaikoista. Naantalissa on
kaksi avantouintipaikkaa ja Ruskolla yksi. Valvira on antanut 16.11.2009 ohjeen
talviuintipaikkojen valvonnasta. Ohjeen mukaan talviuintipaikkojen uimaveden laatu tutkitaan
kerran kuukaudessa. Valvontatiheys voidaan vähentää enintään puoleen, mikäli
valvontatutkimustulokset ovat edellisen talviuintikauden ajan täyttäneet toimenpiderajat eikä
ole tiedossa sellaisia tekijöitä, jotka voisivat huonontaa uimaveden laatua. Raision
valvontayksiköissä valvontatiheys on vähennetty puoleen.
Uimavesiprofiili
Uimarannan omistajan tai haltijan tuli yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen
kanssa laatia yleiselle uimarannalle (EU-ranta) uimavesiprofiili 1.3.2011 mennessä.
Uimavesiprofiilin laatiminen on uimarannan riskinarviointia. Siinä kartoitetaan uimaveden
39
laatuun vaikuttavat tekijät ja arvioidaan niiden merkitys. Uimavesiprofiilin tietojen perusteella
voidaan jo ennakolta pyrkiä ehkäisemään, vähentämään tai poistamaan uimaveden laatuun
haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Raision valvontayksikön alueella sijaitsee yksi yleinen
uimaranta, Nunnalahden uimaranta, jolle uimavesiprofiili tuli laatia. Uimavesiprofiili vietiin
tiedoksi terveysvalvontajaostolle ja se on nähtävillä Naantalin kaupungin internet-sivuilla.
Uimavesiprofiili päivitetään vuoden 2015 aikana.
Uimavesiluokitus
STM:n asetuksen mukaisten yleisten uimarantojen eli ns. EU-uimarantojen uimaveden laadun
arviointi perustuu sekä yksittäisiin valvontatutkimustuloksiin että pitkäaikaiseen uimaveden
laadun seurantaan. Yleisen uimarannan uimaveden laadun arviointiin ja luokitukseen
käytetään neljän uimakauden seurantakalenterien mukaan otetuista näytteistä määritettyjä
valvontatutkimustuloksia. Uimavesiluokka määräytyy E. colin ja suolistoperäisten
enterokokkien valvontatutkimustuloksista laskettujen prosenttipisteiden perusteella.
Laatuluokkia on neljä: erinomainen, hyvä, tyydyttävä ja huono. Ensimmäinen
uimavesiluokitus tuli tehdä uimakauden 2011 päätyttyä. Nunnalahden uimarannalle
laatuluokka on erinomainen.
Yleisölle tiedottaminen
Yleisellä uimarannalla yleisön nähtävillä tulee olla kaikki uimarin kannalta tarpeelliset tiedot,
kuten perustiedot uimaveden laadusta sekä uimista koskevat ohjeet ja määräykset. Yleisölle
tiedottaminen on pääsääntöisesti uimarannan omistajan tai haltijan vastuulla. Uimarannalla
tulee olla tietoa uimaveden yleistä laatua kuvaavasta uimavesiluokituksesta.
Uimarannalle sijoitetun tiedon lisäksi yleisölle tulee antaa tietoa myös muita tiedotusvälineitä
käyttäen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uimarannan omistajan tai haltijan tulee
ylläpitää omia internetsivujaan, joihin se kokoaa uimarantaa ja uimaveden laatua koskevia
tietoja. Kunkin uimarannan osalta julkaistaan uimavesiluokitukset kolmen edeltävän
uimakauden ajalta, uimavesiprofiili kokonaisuudessaan sekä kuluvan uimakauden yksittäiset
valvontatutkimustulokset ja havainnot tulkintoineen sitä mukaa, kun tulokset ja havainnot
valmistuvat. Viimeiset tutkimustulokset tulkintoineen on suositeltavaa asettaa myös
uimarannalle yleisön nähtäville. Pienillä yleisillä uimarannoilla yleisön nähtävillä tulee olla
kuluvan uimakauden aikana tehtyjen valvontatutkimusten ja aistinvaraisten havaintojen
tulokset tulkintoineen.
Lähes jokaisella uimarannalla on ollut uusimmat tulokset nähtävillä. Naantalin kaupunki
hankki vuonna 2013 EU-rannalle (Nunnalahden uimaranta) uuden ilmoitustaulun, josta löytyy
kaikki asetuksen vaatimat tiedot.
19.9 Sisäilmatyöryhmä
Naantalissa, Raisiossa ja Ruskolla toimii kaikissa oma sisäilmatyöryhmänsä.
Sisäilmatyöryhmän tarkoituksena on edistää julkisten rakennusten sisäilman turvallisuutta
(ehkäistä terveyshaitan muodostumista) sekä sisäilmaongelmien koordinoiminen.
Sisäilmatyöryhmän tehtäviin kuuluvat mm. paikallisista toimintatavoista sopiminen ja
tehokkaasta tiedonkulusta huolehtiminen. Pääpainona on viime vuonna ollut
ongelmallisempien sisäilmatapausten ratkaiseminen, joissa epäillään olevan terveyshaittaa.
Naantali
Naantalin kaupungin yhteistyötoimikunta on kokouksessaan 25.1.2007/6§ perustanut
sisäilmatyöryhmän. Sisäilmatyöryhmään kuuluu terveystarkastaja, rakennustarkastaja,
40
työterveyslääkäri, kaupungin kiinteistöjen kunnossapidosta vastaavat henkilöt ja paikallisesta
työsuojelusta vastaavat henkilöt. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja kokouksista laaditaan
muistio.
Raisio
Raision kaupungissa on perustettu jo syksyllä 1995 ns. hometyöryhmä, jota nykyisin kutsutaan
sisäilmastotyöryhmäksi. Sisäilmastotyöryhmään kuuluu tällä hetkellä 13 jäsentä edustaen
asiantuntemusta rakennusalalta, kiinteistönhoidosta, siivouksesta, terveydenhuollosta,
terveysvalvonnasta, rakennusvalvonnasta ja työsuojelusta.
Työryhmä kokoontuu aina tarvittaessa, tekee päätelmiä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.
Toimenpiteisiin ryhdytään pääasiassa kolmen erilaisen
rakennustekninen selvitys, mikrobiologinen selvitys sekä
selvittäminen.
selvityksen perusteella:
oireiden ja sairauksien
Rusko
Sisäilmatyöryhmään kuuluu terveydenhoitaja, edustajia tekniseltä osastolta, työterveyshuollon
edustaja ja terveystarkastaja.
19.10 Kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitodistukset
Terveydensuojelulain muutoksessa (129/2009, 6 §) on kunnan terveydensuojelutehtäviin
lisätty, että kunnan on alueellaan huolehdittava muun muassa Maailman terveysjärjestön
kansainvälisen terveyssäännöstön (WHO 2005) 20 ja 39 artiklassa tarkoitettujen todistusten
myöntämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnan terveydensuojeluviranomainen
tarkastaa ja antaa todistukset kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten
saniteettitoimenpiteistä ja saniteettitoimenpiteistä vapauttamisesta niissä satamissa, jotka
Valvira on valtuuttanut todistuksia antamaan (Valviran päätös Dnro 179/11.02.02.06/2009).
Tarkastuksissa tulee käyttää terveyssäännöstön liitteen 3 mallin mukaista tarkastuslomaketta.
Suomessa laivatarkastuksia tullaan jatkamaan WHO:n terveyssäännöstön menettelyä
keveämmin. Tarkastusten tekemiseen laaditaan ohjeistusta vuoden 2013 aikana ja keväällä
2014 järjestetään koulutusta tarkastuksia tekeville terveydensuojeluviranomaisille. Lisäksi
THL laatii kuntien terveydensuojeluviranomaisille toimintaohjeet mahdollisesti todettavissa
infektiotapauksissa tartuntatautien leviämisen estämiseksi. (Ympäristöterveydenhuollon
yhteisen valvontaohjelman päivitys vuodelle 2014.) Asiasta ei ole tullut uutta tietoa vuoden
2014 aikana, mutta kun uudet toimintaohjeet valmistuvat niitä tullaan käyttämään.
Raision valvontayksikössä saniteettitodistuksiin liittyvät tarkastukset suorittaa ja todistukset
antaa eläinlääkäri. Eläinlääkärin ollessa estynyt, tarkastukset suorittaa terveystarkastaja.
19.11 Terveydensuojelun valtakunnalliset painopistealueet ohjelmakaudella 2015 - 2019
Terveydensuojelun painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmallisesti ja
riskiperusteisesti sekä huomioidaan lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat haasteet. Valvonnan
resurssit tulisi kohdentaa riskinarvioinnin perusteella erityisesti kohteisiin, joissa on
toistuvasti esiintynyt ongelmia.
Terveydensuojelulain mukaisessa valvontatoiminnassa nimetyt valvonnan kohteet tulee
erityisesti ottaa huomioon laadittaessa kunnan suunnitelmaa. Tarkoitus on, että
41
painopistetoiminta käynnistyy tai toteutetaan ohjelmassa esitettynä vuotena tai vuosina ottaen
kohdemäärät huomioon ja kohdentaen resursseja tarkoituksenmukaisesti.
Valtakunnalliset terveysvalvonnan painopisteet ohjelmakaudella 2015 - 2019:




Talousvesi
o Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien
saattaminen asetuksen mukaiseksi
o Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen
Kauneushoitola tai muu ihon käsittely
o Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus)
Terveydellisten olojen valvonta
o Laadukkaat sisäilmaselvitykset: Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden
hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot)
o koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa
Sidosryhmät
o Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava,
ympäristölupa jne.)
19.12 Raision valvontayksikön valvonnan painopistealueet vuonna 2015
Valvontayksikön painopisteenä on joka vuosi talous- ja uimavesien laadunvalvonta.
Uimahallien ja kylpylöiden olosuhdevalvontaa (tilojen tarkastus) tehdään joka toinen vuosi
samalla kun tehdään kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastus. Uimahallit ja kylpylät on
tarkastettu vuonna 2014, mutta ne tarkastetaan myös vuonna 2015, koska ne ovat
kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisen valvontaprojektin kohteena. Vesilaitosten
valvontatutkimusohjelmat on päivitetty vuosina 2013 ja 2014 eli ne ovat ajan tasalla.
Vesiosuuskuntien hakemusten ja valvontatutkimusohjelmien käsittely jatkuu vuoden 2015
aikana. EU-rannan uimavesiprofiili päivitetään vuoden 2015 aikana.
Valvontayksikön erityistilannesuunnitelma päivitetään alkuvuonna 2015.
Raisiossa ja Naantalissa tarkastetaan kouluja ja päiväkoteja sekä viranhaltijoiden toimesta että
tehdään yhteistarkastuksia muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulut ja päiväkodit tarkastetaan
noin kerran kolmessa vuodessa.
Lisäksi vuonna 2015 tarkastetaan kokoontumishuoneistoista lasten ja nuorten kohteita (jatkuu
vuodelta 2014), vanhainkodit ja palvelutalot sekä erityisryhmien kohteet.
Muilta osin valvontaa kohdistetaan uusien huoneistojen hyväksymisiin ja
toimenpidepyyntöihin. Asuntojen tarkastukset perustuvat asiakaspyyntöihin, kun epäillään
terveyshaittaa. Vuosittain asunnontarkastuksia tehdään noin 50 kpl ja niihin kuluu aikaa noin
40 htpv.
YHTI-titetojärjestelmän käyttö vaativat henkilöstön työtunteja vuonna 2015 ja siihen varataan
riittävästi aikaa. Valvontahenkilöstö osallistuu myös mahdollisesti järjestettäviin YHTIkoulutuksiin.
Terveydensuojelulain mukaisiin valvontakohteisiin tehdään tarkastuksia vuonna 2015 liitteenä
olevan vuosisuunnitelman (liite 5) sekä viisivuotissuunnitelman mukaan (liite 6).
Suunnitelmassa on esitetty myös arvio tarkastuksiin kuluvasta tarkastusajasta
kohdetyypeittäin. Viisivuotissuunnitelma noudattelee pääpiirteittäin valtakunnallista
valvontaohjelmaa. Terveydensuojelun suunnitelmalliseen valvontaan on arvioitu käytettävän
42
työpanosta 45 htpv (henkilötyöpäivää). Suunnitelmalliseen näytteenottoon työaikaa on
arvioitu kuluvan 35 htpv. Kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitodistusten
vaatimiin tarkastuksiin ja todistusten laatimiseen on suunniteltu eläinlääkäriltä kuluvan noin 5
htpv.
19.13 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen
Talousvesi
Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä:
• STM:n asetukset (461/2000) ja (442/2014) talousveden laatuvaatimuksista ja
valvontatutkimuksista
• STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja
valvontatutkimuksista
Raision ja Naantalin kaupunkien vesilaitosten verkostovesinäytteet otetaan liitteenä olevan
näytteenottosuunnitelman mukaisesti (liite 7). Raision ja Naantalin kaupunki ostaa
näytteenoton Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä. Tarpeen mukaan otetaan
lisänäytteitä, esimerkiksi vesiepidemiatapauksissa tai valitusten johdosta. Nämä näytteet ottaa
terveystarkastaja.
Ruskon
kunnan
alueen
verkostovesinäytteet
otetaan
kunnan
toimesta
näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastaja vastaa jaksottaisesta näytteenotosta
kerran vuodessa. Ruskon verkostoveden näytteenottosuunnitelma on liitteessä 8.
Uimavesi
Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä:
•
•
Allasvedet: STM:n asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden
valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista
Uimarantavedet: STM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen valvonnasta
tai STM:n asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja
valvonnasta (EU-rannat)
Raision uima-altaiden näytteenottosuunnitelmat on esitetty liitteessä 9. Naantalin kohteet
ottavat itse näytteet hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti. Näytetulokset tulevat
tiedoksi terveystarkastajalle. Terveystarkastaja ottaa allasvesiasetuksen mukaiset
rinnakkaisnäytteet.
Uimarantavesien näytteenottosuunnitelma on liitteenä 10.
Muut näytteet terveysvalvonnassa
Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto voidaan kohdistaa tarpeen mukaan
esimerkiksi valvontakohteen siivoustoiminnan omavalvonnan toimivuuden ja oman
siivoustoiminnan tehokkuuden tarkistamiseen puhtausnäyttein. Puhtausnäytteitä voidaan ottaa
esim. saunoista, pesutiloista, wc-tiloista sekä kauneushoitoloiden ja muiden
ihonkäsittelyhuoneistojen välineistä. Valvontayksiköllä on käytössään pintapuhtausnäytteenottoon SystemSureII-näytteenottolaite. Puhtausnäytteidenotto suoritetaan yleensä
projekteina, mutta myös tarkastus voi pitää sisällään näytteenoton. Vuodelle 2015 ei ole
suunniteltu terveydensuojelun puhtausnäyteprojektia.
43
Lisäksi terveydensuojelun valvontakohteiden osalta joudutaan joskus selvittämään esimerkiksi
sisäilman laatua erilaisilla näytteenotoilla ja mittauksilla.
19.14 Raportointi
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee toimittaa aluehallintovirastolle ja edelleen
Valviralle tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja ja valvontaa
koskevia muita tietoja valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten.
Vuonna 2015 valvontayksikössä suoritetut tarkastukset ja toimenpiteet sekä panostus
terveydensuojelun valvontaan raportoidaan Valviraan YHTI-tietojärjestelmän kautta.
Valviran ohjeen mukaan vesilaitosten (asetus 401/2001 ja 461/2000) valvontasuunnitelman
toteutumisen raporttiin merkitään yksi suunnitelmallisen valvonnan tarkastus, johon voi
sisältyä useita vedenottamoiden tai vedenkäsittelylaitosten tarkastuksia sekä näytetulosten ja
asiakirjojen tarkastamista.
Talousveden (EU-vesilaitokset) tiedonkeruulomakkeet toimitetaan täytettyinä erikseen
aluehallintovirastolle maaliskuun loppuun mennessä. Uimarantaluettelo (EU-uimarannat)
toimitetaan aluehallintovirastoon huhtikuun loppuun mennessä sekä raportti näiden
uimarantojen valvontatutkimusten tuloksista, lasketut prosenttipisteet ja niiden perusteella
määritetty uimaveden luokka syyskuun loppuun mennessä. Raportoinneissa käytetään
keskusviranomaisilta saatuja lomakkeita. Jatkossa myös talous- ja uimavesien (EUvesilaitokset ja EU-uimarannat) tutkimustulokset tullaan raportoimaan YHTI-tietojärjestelmän
kautta. Tavoitteena on, että raportointi tehdään tietojärjestelmän kautta vuoden 2016 tietojen
osalta ja siitä eteenpäin.
20 TUPAKKALAIN JA NIKOTIINIVALMISTEIDEN VALVONTASUUNNITELMA
Valvontasuunnitelma perustuu Tupakkalakiin, -asetukseen ja Valviran laatimaan
valtakunnalliseen tupakkalain valvontaohjelmaan vuosille 2015 - 2019. Tupakkalain
valvontaohjelman tavoitteena on
- yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa toiminnanharjoittajat
samanarvoiseen asemaan valvonnan tiheyden ja laadun osalta
- painopisteiden avulla kohdistaa rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja
suunnitelmallisesti edistämään tupakkalain tavoitteiden toteutumista.
Tupakkalain (Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 693/1976) tarkoituksena on
vähentää ympäristön tupakansavulle altistumista kaikissa ikäryhmissä. Valvonnan yhtenä
painopisteenä on kuitenkin alle 18–vuotiaiden ympäristön tupakansavulle altistumisen
vähentäminen sekä pyrkimys estää alaikäisten tupakan saatavuutta. Tupakkatuotteiden
myynnin luvanvaraistamista koskeva laki (984/2008) tuli voimaan 1.4.2009.
20.1 Tupakkalain mukaiset kunnan valvontatehtävät
Tupakkalain mukaisia kunnan valvontatehtäviä ovat:
1) Tupakkalain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonta. (Tupakkalaki 14
a §:n 1 momentti)
44
2) Kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa
tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia, valvoa tupakkatuotteiden ja
tupakointivälineiden myyntiä ja sijoittelua, myynnin omavalvontaa, tupakkatuotteiden,
tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa
samoin kuin tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista toimialueellaan. (Tupakkalaki
17 §)
3) Jos tarkastuksilla tai muuten havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee kieltää
säännösten vastainen toiminta. (Tupakkalaki 17 §)
4) Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupien käsittely
Työnjako tupakkalain mainontakiellon valvonnassa
Sekä Valvira että kunnat valvovat tupakkalain 8 §:ssä säädettyä mainonta ja myynninedistämiskieltoa. Työnjako määräytyy pitkälti sen mukaan, voidaanko tupakkalain vastainen
markkinointitoimi estää riittävän tehokkaasti kunnan toimenpitein vai onko toiminta niin
laajalle ulottuvaa, että se edellyttää valtakunnallista päätöksentekoa.
Kunta valvoo, ettei tupakkalain mainonta- ja myynninedistämiskieltoa rikota sen alueella.
Kunnan on valvottava erityisesti, että sen alueella toimivat yrittäjät noudattavat mainonta- ja
myynninedistämiskieltoa. Esimerkiksi paikallislehdessä tai paikkakunnalla kotitalouksiin
jaettavissa julkaisuissa ilmenevän mainonnan jatkaminen tai uudistaminen voidaan yleensä
estää tehokkaasti kunnan huomautuksin. Ellei lainvastaista toimintaa lopeteta vapaaehtoisesti,
kunta voi kieltää toiminnan tupakkalain 17 §:n 2 momentin mukaisesti ja asettaa kiellon
tehosteeksi uhkasakon.
Tehokkaan valvonnan edellytys on, että Valvira saa mahdollisimman nopeasti tiedon
mainonta- tai myynninedistämistoimesta, joka on ilmeisesti toteutettu laaja-alaisesti.
Kunnassa tupakkalakia valvovan viranomaisen on näin ollen ilmoitettava havainnoistaan heti
Valviralle. Samalla on selvitettävä, missä ja milloin mainontaa on toteutettu, sekä annettava
mahdolliset tiedot mainonnan toimeenpanijasta tai tilaajasta.
Valvira voi ryhtyä tupakkalain edellyttämiin toimenpiteisiin, jos tupakkalain vastainen
mainonta tai muu myynninedistäminen on toteutettu koko maassa taikka samanaikaisesti
usean kunnan tai aluehallintoviraston alueella. Tällaisen laajan mainonta- tai
myynninedistämistoimen tilaajana tai toteuttajana on tavallisesti tupakkatuotteen tai
tupakointivälineen valmistaja tai maahantuojan taikka tuotteita myyvä keskusliike. Lisäksi
Valvira voi ratkaista yhdenkin kunnan alueella toteutetun yksittäisen valvonta-asian, mikäli
tapaus edellyttää uutta tupakkalain tulkintaa. Valvira seuraa mainonnan ja muun
myynninedistämistoiminnan kehittymistä ja vaikutuksia sekä antaa tarvittaessa tulkintaohjeita
yleisten toimintaperiaatteiden ja yhtenäisen valvontakäytännön aikaansaamiseksi koko
maassa.
20.2 Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta
Lääkelain (395/1987) 1.2.2006 voimaan tullut muutos sallii nikotiinivalmisteiden myynnin
vähittäismyymälöissä, kioskeissa ja huoltoasemilla 54 §:ssä säädetyin ehdoin. Kunta myöntää
luvat nikotiinivalmisteiden myyntiin ja valvoo alueella lain noudattamista.
Nikotiinivalmisteiden myyntipaikkoja tulee valvoa vuosittain. Tarkastuksia tehdään muiden
tarkastusten yhteydessä (elintarvikevalvonta ja tupakkatuotteiden valvonta).
45
20.3 Valvonta
Suunnitelmallinen ja säännöllinen valvonta
Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015 - 2019.
Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on
tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat
ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten
sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat.
Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat esimerkiksi:
- tupakointitilalliset ravintolat
- tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat
- tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat
Suunnitelmaan sisältymätön valvonta
Yllättäviä valvontatapauksia ovat esim. tupakan myynti alaikäisille tai tupakan mainonta tai
tupakointikieltojen rikkomiseen liittyvät valitukset sekä näihin liittyvät selvitykset ja
valvontatoimet. Tällaiset yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa
suunnitelmalliseen valvontaan, sillä yleensä niissä on taustalla epäily tupakkalain säännösten
rikkomisesta. Mainonta ja myynninedistäminen ovat jatkuvasti muuttuvaa toimintaa. Sen
vuoksi valvontasuunnitelmassa ei voida ennakoida kaikkia mainonta- ja myynninedistämiskeinoja. Lisäksi on huomioitava, että tupakkalain vähittäismyyntilupahakemusten käsittely,
toimiminen tupakkalain asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen
vaativat voimavaroja.
Seurantatarkastus
Seurantatarkastus liittyy annettujen ohjeiden ja määräysten toteutumisen tarkistamiseen,
esimerkiksi päätösten ehtojen seuraamiseen ja korjausmääräysten tarkastamiseen.
20.4 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö
Tarkastukset voivat kohdistua tupakan myyntipaikan tarkastukseen, tupakointikieltojen- ja
rajoitusten valvontaan. Valvontayksikön käyttöön on laadittu laatukäsikirjan laatimisen
yhteydessä tupakkavalvonnan tarkastuslomake, jota voidaan käyttää apuna tarkastuksella.
Tarkastuskäynnillä voidaan tarkastaa vain osa tarkastuslomakkeen kohdista. Tarkastusten
sisältö kohdetyypeittäin on esitetty alla. Tarkastuslomake on liitteenä (liite 11).
Tupakkalain toteutumista valvotaan samalla, kun valvontakohteeseen kohdistetaan muuta
ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöihin ja kioskeihin
kohdistuvan muun ympäristöterveydenhuollon lain mukaisen tarkastuksen yhteydessä on
luontevaa valvoa myös tupakan myyntiä ja mainontakieltoa tupakkalain perusteella sekä
nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä lääkelain perusteella. Joissakin terveydensuojelulain mukaisissa tarkastuskohteissa, kuten päiväkodeissa ja oppilaitoksissa, on terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen yhteydessä usein perustelua tarkastaa samalla tupakkalain
noudattaminen.
Tupakan myyntipaikan tarkastus
Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikassa tarkastettavia asioita ovat tupakkatuotteiden ja
tupakointivälineiden myynti ja tupakkatuotteiden myyntilupaan liittyvät asiat, omavalvonta,
46
tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito sekä tupakan, tupakkatuotteiden,
tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mahdollinen mainonta. Ne
tarkastetaan valvontaohjelman Valviran laatiman tarkastuslomakkeen ja sen sisältämän
yksityiskohtaisen ohjeen mukaisesti.
Samalla tarkastetaan myös nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin vaatimustenmukaisuus
niissä kohteissa, joissa niitä on myynnissä.
Ravintolan tupakointitilan valvonta
Ravintolat, joissa on rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä erillinen tupakointitila,
tupakkalain mukaisella valvontatarkastuksella lisäksi tarkastettavat asiat:
1.
2.
3.
4.
Tupakansavu ei pääse kulkeutumaan tupakointitilasta muualle ravintolaan.
Ruokaa tai juomaa ei nautita eikä tarjoilla tupakointitilassa.
Tupakointitilaan ei ole järjestetty mitään oheistoimintaa (pelitoiminta, tv jne.)
Tupakointitilassa ei työskennellä lukuun ottamatta järjestyksen, palo- ja
pelastustoimen sekä turvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä. Tilan siivous
tapahtuu vasta huolellisen tuuletuksen jälkeen.
5. Tupakointitilalla on omavalvontasuunnitelma, jossa esitetään, miten tupakointitilan
toimivuus varmistetaan ja miten tupakointitilan olosuhteita ja järjestystä voidaan
valvoa sen ulkopuolelta.
6. Tupakointitilan teknistä toimintaa koskevista puutteista tehdään ilmoitus kunnan
rakennusvalvontaviranomaiselle. Anniskelulupaviranomaisille tehdään ilmoitus,
mikäli tupakointitilassa nautitaan ruokaa tai juomaa tai sinne tarjoillaan.
7. Mikäli tupakointitilan toiminnassa on puutteita, joita ei kehotuksista huolimatta saada
korjattua, kunnan tupakkavalvontaviranomainen voi kieltää tupakointitilan
käyttämisen.
Tarkastuksella käytettävät menetelmät
Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin
perustuvaa arviointia. Savua on ilmassa, jos savua on nähtävissä, haistettavissa tai
tunnettavissa. Aistinvarainen havainnointi riittää yleensä savuttomuuden arvioinnin
perusteeksi viranomaistarkastuksessa. Mikäli havainnointi aistein ei ole mahdollista, niin
tupakansavun kulkeutumista voidaan selvittää esimerkiksi merkkisavututkimuksella.
Mahdollisissa epäselvissä ja riitatilanteissa voidaan ottaa kertaluontoinen lyhyt ilmanäyte
imemällä pumpulla ilmaa näytekeräimen läpi. Laite voidaan hankkia Työterveyslaitokselta ja
tarkastukseen mahdollisesti sisältyvässä näytteenotossa noudatetaan Työterveyslaitoksen
ohjeita. Aktiivikeräysmenetelmää käytetään vain poikkeustilanteissa, joissa aistinvaraista
arviointia tai merkkisavututkimusta ei voida käyttää.
Savuttomuustarkastusta koskeva tarkastuskäynti tehdään ensisijaisesti päivällä normaalina
virka-aikana, ellei kysymyksessä ole ilta- tai yöravintola.
20.5 Valvontakohteiden riskinarviointi, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä
aika
Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen
tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia.
47
Kunnan tulisi selvittää säännölliseen valvontaan kuuluvat tupakkalain mukaiset
valvontakohteet ja arvioida niiden riskit. Riskiä lisääviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi:
• valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset taikka muulla tavoin ilmenevä
kielteinen tai piittaamaton suhtautuminen tupakkalain säännöksiin
• omavalvonnan puutteellisuus
• myyntipaikan läheisyys suhteessa oppilaitoksiin tai muihin alle 18-vuotiaiden
suosimiin paikkoihin
• tietty ajankohta (esimerkiksi alaikäisten yritykset ostaa tupakkatuotteita lisääntyvät
yleensä syksyisin koulujen alettua)
• tupakansavulle altistuvien ihmisten suuri määrä ja mahdollinen erityisryhmä (lapset,
nuoret, vammaiset, sairaat)
Valvontasuunnitelma laaditaan suhteessa valvontatarpeeseen. Riskinarvioinnin perusteella
kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan nostaa tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää
enintään
puoleen
valvontaohjelmassa
määritellystä
kohdetyyppikohtaisesta
tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden on kuitenkin oltava vähintään 0,2. Tupakkatuotteiden
vähittäismyynnin osalta valtakunnallisen valvontaohjelman tarkastustiheyttä ei ole perusteltua
vähentää riskinarvioinnin perusteella. Tämä johtuu siitä, että vähittäismyynnin valvonnalla on
erittäin tärkeä rooli tupakkatuotteiden alaikäiselle myynnin ehkäisemisessä. Lisäksi
vähittäismyynnin valvonnasta kerätään vuosittainen valvontamaksu, jolla katetaan
tupakkatuotteiden myynnin valvonnasta aiheutuneet kustannukset.
Tarkastustiheyden
mahdollisesta vähentämisestä huolimatta valvontaohjelman painopisteinä olevat kohteet on
tarkastettava sinä ajanjaksona, jona ne ovat valvontaohjelman painopisteinä.
Valvontasuunnitelmasta tulee ilmetä, kuinka esimerkiksi kohdetyyppikohtainen riskinarviointi
on toteutettu ja miten se on vaikuttanut tarkastustiheyteen. Valvontayksikössä ei ole vielä
tehty kohdekohtaista riskinarviointia. Ennen kuin ne saadaan tehtyä, pyritään noudattamaan
Valviran antamia tarkastustiheyksiä.
Arvioitaessa valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävää aikaa on
otettava huomioon tarkastuksen tarkoitus, valmistelu, sisältö sekä tarkastuksenkertomuksen
laatiminen. Voimavarojen suunnittelussa on otettava huomioon myös matka-aika, mutta
matkat valvontakohteeseen ja takaisin eivät sisälly tarkastukseen käytettävään aikaan. Yhteen
tarkastukseen olisi valvontasuunnitelmassa varattava aikaa vähintään kaksi tuntia, mutta
vaativammat kohteet saattavat edellyttää jopa kokonaista henkilötyöpäivää.
20.6 Tupakkalain valtakunnalliset valvonnan painopisteet vuonna 2015 - 2019
Valvontaohjelman suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettuihin kohdetyyppeihin voidaan
kohdistaa suunnitelmallista valvontaa silloin, kun valvontakohdetyyppi on valvontaohjelman
painopistealueena. On edelleen suositeltavaa, että suunnitelmallisen valvonnan piiristä
poistuneiden kohdetyyppien osalta tupakkalain toteutumista valvotaan muun
ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Tupakkalain valvontaohjelmassa 2015 2019 painopistealueet määritellään erikseen tupakointikieltoihin ja -rajoituksiin sekä
tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myyntiin
ja mainontaan.
Tupakointikiellot ja -rajoitukset
Vuonna 2010 voimaan tulleen tupakkalain muutoksen yhteydessä tupakointi kiellettiin
ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa
tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat
paikoillaan. Säädöksellä on suuri merkitys tupakansavulle altistumiselta suojaamisen
48
näkökulmasta. Näin ollen tupakkalain valvontaohjelman painopisteenä vuosina 2016 - 2017
on tupakkalain säännösten noudattaminen ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa.
Tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien
myynti ja mainonta
Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyminen alle 18-vuotiaille on tupakkalain
mukaan kiellettyä. Tupakkatuotteiden myyntiä on rajoitettu luvanvaraisuudella ja poistamalla
tupakkatuotteet vähittäismyyntipaikoista kuluttajien näkyviltä. Tupakkalain yhtenä
tärkeimmistä tavoitteista on säätää tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lasten ja
nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän
kasvuympäristössään. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita, jotka joko
käyttötarkoitukseltaan vastaavat tupakkaa tai muistuttavat muodoltaan läheisesti
tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä, mutta eivät sisällä tupakkaa tai sen vastiketta. Tällaisia
tuotteita ovat muun muassa sähkösavukkeet, energia-/yrttinuuska sekä erilaiset
tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden ulkonäköä mukailevat makeiset. Ne vetoavat usein
erityisesti alaikäisiin ja saavat heidät kiinnostumaan tupakkatuotteiden käytöstä. Tupakan
vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta on valvontaohjelman
painopisteenä vuosina 2015 - 2017.
Valvontaprojektit
Valvira ohjaa ja valvoo kuntien valvontaa suuntaavia valtakunnallisia tupakkalain
valvontaprojekteja yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Aluehallintovirastoilla voi lisäksi
olla omia alueellisia valvontaprojekteja. Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat
osa kunnan toteuttamaa suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa. Niillä kunta toteuttaa
valvontaa koordinoidusti ja tehokkaasti. Tupakkalakiin on tulossa muutoksia viimeistään
vuonna 2016. Tämän vuoksi tupakkalain valvontaa koskevat mahdolliset valtakunnalliset
valvontaprojektit järjestetään valvontaohjelmakauden 2015 - 2019 loppupuolella.
Mahdollisista valvontaprojekteista tiedotetaan erikseen.
20.7 Raision valvontayksikön valvonnan painopisteet vuonna 2015 - 2019
Tupakkalain säädösten noudattamista ja nikotiinivalmisteiden myyntiä valvotaan Raision
valvontayksikössä tupakkatuotteiden ja nikotiinivalmisteiden myynti- ja tarjoilupaikoissa
elintarvikevalvonnan säännöllisten tarkastuskäyntien ja muiden terveysvalvonnan tarkastusten
yhteydessä sekä asiakasvalitusten perusteella. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkoja on
valvontayksikön alueella 73 kpl (marraskuu 2014). Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikat
tarkastetaan siten, että jokainen tulee tarkastettua vähintään kerran kolmessa vuodessa.
Vuonna 2015 vähittäismyyntipaikoista tarkastetaan 47 kpl. Vuosina 2015 - 2017
vähittäismyyntipaikkojen valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota tupakan vastikkeiden
ja tupakkajäljitelmien mainonnalliseen esillepanoon.
Valvontayksikön alueella on yksi ravintola, jossa on tupakointitila. Tämä tarkastetaan vuonna
2015 elintarvikevalvonnan tarkastuksen yhteydessä.
Tupakkalain säännösten noudattamista ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa
tarkastetaan vuonna 2016 kuluttajaturvallisuustarkastusten yhteydessä.
Vuosittain tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkojen tarkastuksiin on suunniteltu kuluvan
aikaa noin 10 htpv ja muuhun valvontatyöhön 6 htpv. Nikotiinivalmisteiden myyntilupien
käsittelyyn ja valvontaan on arvioitu kuluvan aikaa vuosittain noin 4 htpv.
49
20.8 Raportointi
Vuosien 2015 - 2019 valvontayksikössä suoritetut tarkastukset ja toimenpiteet sekä panostus
tupakkavalvontaan raportoidaan Valviraan YHTI-tietojärjestelmän kautta.
21 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN SUUNNITELMA
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelman ohjeistuksena on käytetty Tukesin laatimaa
kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallista valvontaohjelmaa vuosille 2015 - 2019.
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa vuosille 2015 - 2019.
21.1 Valvontaviranomaiset ja työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa
Kuluttajaturvallisuuslaissa
(920/2011)
säädetään
kuluttajaturvallisuusvalvonnan
valvontaviranomaisista ja niiden tehtävistä. Valvontaviranomaisia ovat Tukes, Tulli,
aluehallintovirastot ja kunnat.
Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa sovellettavan työnjaon mukaisesti kunnat suorittavat
alueellaan kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaa. Tämä sisältää säännöllistä ja
riskinarvioinnin perusteella tapahtuvaa alueella sijaitsevien kuluttajapalvelukohteiden
valvontaa, valvontaprojekteihin osallistumista ja ilmoitusten käsittelyä, erityistilanteiden
valvontatapausten käsittelyä, valvontayksikön toimesta havaittujen valvontatapausten
hoitamista sekä muuta valvontaa tukevaa työtä.
Kulutustavaroiden turvallisuuden valvontaa suoritetaan pääsääntöisesti Tukesin ja Tullin
toimesta. Työnjaon tausta on hyvin käytännönläheinen – kulutustavarat ovat Suomessa
pääosin valtakunnallisessa levityksessä, joten on tarkoituksenmukaista, että Tukes vastaa
niiden valvonnasta. Palvelut puolestaan tuotetaan pääosin paikallisesti. Kunnilla on toimivalta
omalla alueellaan ja myös paras paikallistason tuntemus alueen toiminnanharjoittajista. Tukes
saattaa poikkeustapauksessa ottaa käsiteltäväkseen paikallisiin toiminnanharjoittajiin liittyviä
tapauksia esimerkiksi silloin, kun ne ovat ennakkotapauksen tyylisiä ja niiden perusteella
laaditaan valvontakäytäntö muille vastaaville tilanteille. Aluehallintovirastot ohjaavat
tarvittaessa kuntia valvontatapausten käsittelyssä. Vaativimmissa valvontatapauksissa Tukes
antaa ohjausta aluehallintovirastoille ja kunnille. Tukes suunnittelee, ohjaa ja kehittää
valvontaa valtakunnallisesti (KuTuL 13 §), järjestää koulutusta alue- ja paikallishallinnon
kuluttajaturvallisuusvalvojille sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön TEM:n kanssa.
Lisäksi Tukes valmistelee valvontaa tukevia valtakunnallisia ohjeita.
Aluehallintovirastot ohjaavat kuntien suorittamaa valvontaa alueellaan ja antavat koulutusta
liittyen järjestämiinsä valvontaprojekteihin sekä tarpeen mukaan muihin ajankohtaisiin
valvonta-asioihin liittyen, jotka sovitaan vuosittaisessa tulossopimuksessa Tukesin kanssa.
Aluehallintovirastojen tehtäviin sisältyy myös muita tulossopimuksessa eriteltyjä tehtäviä.
Sekä kunnat että aluehallintovirastot seuraavat alueellaan kuluttajaturvallisuuslainsäädännön
soveltamisalaan liittyvää kehitystä (uudet palvelut sekä toiminnanharjoittajat) ja tapahtuneita
onnettomuuksia mm. tiedotusvälineistä. Tarvittaessa näissä tapauksissa aloitetaan
valvontatoimet. Koska paikallistasolla valvotaan pääasiassa kuluttajapalveluiden
turvallisuutta, ei valvontaan yleensä liity näytteenottoa. Tästä syystä näytteenotosta ei ole
erillistä kappaletta kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaohjelmassa. Tukesilta voi tulla
50
valvontayksiköille yksittäisiä näytteenottopyyntöjä. Näihin liittyvistä käytännön järjestelyistä
sovitaan
tapauskohtaisesti.
Pelkkä
näytteenottokäynti
ei
kuitenkaan
ole
kuluttajaturvallisuusvalvonnan mukainen eikä sellaiseksi laskettava tarkastus.
21.2 Ilmoitusvelvollisuus
Kuluttajaturvallisuuslakiin sisältyy kuluttajapalvelun tarjoajalle velvollisuus tehdä
toiminnastaan etukäteen ilmoitus sijaintikunnan valvontaviranomaiselle silloin, kun on
kysymys palvelusta, johon liittyy merkittäviä riskejä. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain lain
voimaantulon jälkeen palvelun tarjoamisen aloittavia toiminnanharjoittajia.
Ilmoitusvelvollisuuden piiriin lain mukaan sisältyvät palvelut:
1) huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli tai sirkus
2) kuntosali
3) laskettelukeskus tai muu rinnekeskus
4) leikkikenttä tai siihen rinnastettava sisäleikkipaikka
5) rullalautailupaikka tai vastaavanlainen pyöräilypaikka
6) seikkailu-, elämys-, luonto- tai niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu; jollei siihen
liittyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi
7) kiipeilykeskus
8) ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu
9) kartingrata
10) uimahalli, maauimala, kylpylä tai viihdekylpylä
11) uimaranta tai talviuintipaikka
12) tatuointi-, lävistys- tai muu kehonmuokkauspalvelu
13) tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraa
kuluttajien tai kuluttajiin rinnastettavien henkilöiden tai palvelun vaikutuspiirissä
olevien henkilöiden turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän
tai muun erityisen syyn vuoksi.
Ilmoitusvelvollisuuden piiriin eivät kuulu muut kuluttajapalvelut eivätkä esimerkiksi
ohjelmapalvelut-ryhmässä sellaiset pieniriskiset ohjelmapalvelut, jotka ovat kuluttajaturvallisuuslain perusteluissa rajattu ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle tai uimahallit ja
kylpylät – ryhmässä hotellien pienet asiakkaiden aamu- ja iltauinteja varten käytetyt uimaaltaat.
Viranomainen käsittelee ilmoituksen ja perii käsittelystä hyväksytyn taksan mukaisen maksun
(Kutul 32 §), jolla katetaan käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Ilmoituksen käsittely ei
sisällä tarkastusta. Ilmoituksen käsittelyssä kohde siirtyy viranomaisen suunnitelmallisen
valvonnan piiriin ja ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen tehdyistä tarkastuksista peritään
maksut valvontasuunnitelman mukaisesti.
Toiminnan olennaisesta muuttamisesta sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on myös
tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle ennen muutosta. Kuluttajaturvallisuuslain 32 §:n
mukaan myös näiden ilmoitusten käsittelystä peritään maksu ja toimijalle lähetetään
vastaanottoilmoitus.
21.3 Turvallisuusasiakirja
Velvollisuus laatia turvallisuusasiakirja koskee sellaisia palvelun tarjoajia, joiden on tehtävä
lain 6 §:ssä tarkoitettu ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle. Turvallisuusasiakirjan laajuus
vaihtelee tarjottavan palvelun laadun ja laajuuden mukaan. Turvallisuusasiakirjoihin
51
tutustutaan tarpeen mukaan palvelun tarjoamiseen kohdistuvan viranomaisvalvonnan
yhteydessä.
21.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueet
Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa voimassa olevan työnjaon mukaisesti paikallistasolla tehtävä
valvonta ja sen myötä tarkastukset kohdistuvat paikallisiin kuluttajapalveluihin.
Kuluttajapalveluiden valvonnan painopistealueena ovat suuririskiset kohteet.
Painopistealueiden kohteita ovat huvipuistot, kuntosalit, laskettelukeskukset, leikkikentät,
sisäleikkipaikat, rullalautailupaikat, ohjelmapalvelut, kiipeilykeskukset / -seinät,
ratsastustallit, karting-radat, uimahallit ja kylpylät, uimarannat, talviuintipaikat, tatuointi-,
lävistys- ja muut kehonmuokkauspalvelut ja yleisötilaisuudet. Muita kohteita valvotaan mm.
ilmoitusten ja valvontayksikössä tapahtuvan riskinarvioinnin perusteella.
21.5 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö
Valvontakohteeseen tehtävän tarkastuksen tarkoituksena on varmistua siitä, että palvelun
tarjoaja on huolehtinut siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja
että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään.
Tarkastus voi olla mm.
Ennalta sovittu ns. tavanomainen tarkastus, joka kohdistuu kuluttajapalvelun
turvallisuuden
tarkastamiseen.
Kuluttajapalveluiden
turvallisuutta
tarkastettaessa
tarkastukseen kuuluu mm. tarkastuksen ajankohdan sopiminen, toiminnanharjoittajan
turvallisuusasiakirjaan / -suunnitelmiin tutustuminen ennakolta, kohteen tarkastaminen,
sisältäen mm. palvelun suorittamiseen käytettävien varusteiden ja tilojen turvallisuuden
tarkastamisen, keskustelua toiminnanharjoittajan ja mahdollisesti henkilöstön kanssa sekä
tarvittaessa palvelun suorittamisen seuraamista todellisilla suorituspaikoilla.
Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus, joka voi olla ennakolta sovittu tai ennalta ilmoittamaton.
Jälkitarkastus voi olla esim. turvallisuusasiakirjan pyytäminen nähtäväksi, jos siinä on
aiemmin ollut puutteita.
Ennalta ilmoittamaton tarkastus, esim. kuluttajan tekemässä ilmoituksessa mainitun
turvallisuuspuutteen toteamiseksi sellaisissa olosuhteissa, ettei toiminnanharjoittaja voi
ennakolta varautua viranomaisen tarkastukseen.
Kohteissa, jotka ovat keskenään melko samantyyppisiä (samanlaiset riskit) ja joita yhdellä
vastuutaholla on ylläpidettävänään lukuisia, voidaan valvontaa kohdistaa esim.
toiminnanharjoittajan ns. omavalvonnan kehittämiseen. Tällaiset kohteet ovat usein kuntien
ylläpitämiä esimerkiksi leikkikentät, urheilupaikat, päiväkodit ja uimarannat.
Toiminnanharjoittajalla on lain mukaan huolellisuusvelvoite.
Tarkastukset pyritään tekemään niin, että kokonaisturvallisuus säilyisi. Tämä tarkoittaa sitä,
että tarkastuksessa huomioidaan mm. toiminnanharjoittajan tekemä turvallisuussuunnitelma,
henkilökunnan turvallisuus ja hätätilanneosaaminen ja koulutus, kohteen kunnossapidon
järjestelyä ja suunnitelmallisuutta, tietojen antamista käyttäjille sekä ilkivallan torjuntaa.
Raision valvontayksiköissä pyritään opastamaan ja motivoimaan kohteiden ylläpitäjiä
ottamaan turvallisuusnäkökohdat huomioon uusia laitteita hankittaessa ja peruskunnostaessa
olemassa olevia kohteita.
52
Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna Tukesin laatimia valvontaohjeita, tarkastuslistoja,
malliasiakirjoja sekä työohjeita. Valvontaohjeet löytyvät Tukesin internetsivuilta.
Tarkastusten sisältö on esitetty kohdetyypeittäin liitteessä 12.
21.6 Tarkastuksen tekeminen kotirauhan piiriin kuuluvaan kohteeseen
Perustuslain (731/1999) 10 §:ssä säädetään yksityiselämän ja kotirauhan suojasta. Perustuslain
10 § 3 momentin mukaan lailla voidaan kuitenkin säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai
rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Mikäli
valvontaviranomainen aikoo tehdä tarkastuksen kotirauhan piiriin kuuluvaan kohteeseen,
tarkastusoikeuden tulee perustua lain tasoiseen säädökseen. Eri ympäristöterveydenhuollon
lakien antamat valtuudet tehdä tarkastus kotirauhan piiriin eroavat toisistaan.
Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 28 §:ssä säädetään oikeudesta tehdä tarkastus. Oikeus
ulottuu myös kotirauhan piiriin kuuluviin piha-alueisiin, jos niillä harjoitetaan
kuluttajaturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa. Pysyväisluonteiseen asumiseen
käytettyihin tiloihin ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä tarkastusta kuluttajaturvallisuuslain
nojalla ellei ole perusteltua syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 44 luvun 1 §:ssä
tarkoitettu terveysrikos. On myös muistettava, että toiminnanharjoittaja ei voi antaa
suostumusta tulla asuintiloihin muiden asukkaiden puolesta. Kuluttajapalveluja tarjotaan
harvemmin varsinaisissa asuintiloissa, mutta joitakin palveluja, kuten tatuointien tekemistä,
saatetaan suorittaa toiminnanharjoittajan kotona. Jos palvelua tarjotaan pysyväisluonteiseen
asumiseen käytettävissä tiloissa, ei kuluttajaturvallisuuslaki anna oikeutta tarkastuksen
tekemiseen ilman rikosepäilyä. Tällaisten kohteiden suhteen voidaan kuitenkin tehdä
asiakirjavalvontaa, kuten pyytää nähtäville turvallisuusasiakirja.
21.7 Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa
Asiakkaiden turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeä asia jokaiselle palvelun tarjoajalle.
Käytännössä turvallisuusasioiden kokonaisvaltaiseen hallintaan tarvitaan kirjallinen
suunnitelma, jotta turvallisuusasioita koskeva tieto on koottuna yhteen paikkaan ja koko
henkilökunta saa tarvittavat tiedot ajantasaisina. Elintarvikealan toimijoilla on jo vuosia
pitänyt olla dokumentoitu omavalvontajärjestelmä elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi.
Omavalvontajärjestelmä on helposti toteutettavissa myös kuluttajapalveluita tarjoavien
yritysten ja organisaatioiden osalta. Järjestelmä voi ja sen on luontevaa olla esim. osa
yrityksen laatujärjestelmää, jos yrityksellä on sellainen jo entuudestaan olemassa.
Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on tilanteita, joissa samalla toiminnanharjoittajalla on
ylläpidettävänään useita samantyyppisiä tai -luonteisia kohteita. Tällöin on tarpeen tuntea
tilanteeseen liittyvät erityispiirteet ja osata toimia tilanteeseen nähden tarkoituksenmukaisella
tavalla. Tyypillisesti kyseeseen tulevat sellaiset kohdetyypit, jotka ovat keskenään melko
samantyyppisiä (samanlaiset riskit) ja joita yhdellä vastuutaholla on ylläpidettävänään
lukuisia. Tällaisia kohteita ovat monet kuntien ylläpitämät kuluttajapalvelut, esimerkiksi
leikkikentät, urheilupaikat ja uimarannat, joita kaikkia on lukumääräisesti paljon.
Silloin kun on päästy tilanteeseen, jossa kohteiden ylläpitäjällä on toimiva
omavalvontajärjestelmä, mikä on valvonnalla varmistettu, voi kyseisten ylläpitäjien kohteille
riittää valvontakriteeristössä esitettyä harvempi tarkastustiheys. Tarkastustiheyksiä voi
sellaisten kohteiden osalta muuttaa, joissa toimiva ja laadukas omavalvonta varmennetusti
takaa kohteiden turvallisuuden. Johtopäätöksen omavalvonnan toimivuudesta tulee perustua
toiminnanharjoittajan omavalvonnan pitkäaikaiseen seurantaan. Omavalvonnan toimivuus
on varmistettava kenttätarkastuksin. Fyysisistä tarkastuskäynneistä kohteisiin ei voida luopua
silloinkaan, kun omavalvonta vaikuttaa toimivan.
53
Raision valvontayksikön alueella sijaitsevat yleiset leikkikentät ovat pääasiassa kuntien
omistuksessa ja osa kunnista (Raisio ja Naantali) on laatinut leikkikentille
omavalvontajärjestelmän.
Tämä
on
huomioitu
suunnitelmassa
siten,
että
leikkikenttätarkastusten suunnitelmavuonna tarkastetaan vain osa leikkikentistä (n. 10 kpl).
Leikkikenttiä on alueella 102 kpl.
21.8 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto
Kuluttajapalveluiden valvontaan ei yleensä sisälly näytteenottoa. Näin ollen näytteenottosuunnitelma tulee kyseeseen vain tavaravalvonnan osalta. Tukes vastaa pääosin
kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta.
Näytteitä otetaan Tukesin pyynnöstä (mm. lelut) sekä tarvittaessa, jos kuntalaisen
yhteydenotto (valitus) edellyttää näytteenottoa.
21.9 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet sekä tarkastusten vaatima
aika
Valvontakohteen turvallisuutta tarkastettaessa arvioidaan palveluun liittyvät riskit. Tukesissa
on
tehty
alustava
kohdetyyppikohtainen
riskinarviointi,
jonka
perusteella
kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden tarkastuskohteille on määritelty
keskimääräiset tarkastustiheydet ja tarkastusajat. Valvontayksikössä tehtävän riskinarvioinnin
perusteella tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää. Myös tarkastukseen käytetty aika
vaihtelee käytännössä erilaisissa kohteissa.
Tarkastustiheys -ajattelu lähtee siitä, että suunnitelmallisen valvonnan piirissä oleville
kohteille pienin mahdollinen tarkastustiheys on kerran viidessä vuodessa (tarkastustiheys =
0,2). Muiden kuin suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvien kohteiden osalta lähdetään
puolestaan siitä, että niitä valvotaan vain ilmoituksiin perustuen. Paikallisen riskinarvioinnin
perusteella voidaan muuttaa tarkastustiheyttä.
Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa
tehtävän
riskinarvioinnin
perusteet
löytyvät
kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetistä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteiden
laajasta kirjosta johtuen riskinarviointiohjeet eivät ole yksityiskohtaisia menettelytapamalleja
vaan enemmänkin neuvoja monipuolisen riskien kartoituksen ja tapauskohtaisen arvioinnin
avuksi. Riskiä arvioitaessa tarvitaan näkemys siitä, mitä voi tapahtua, millainen vaara on
kyseessä, kuinka todennäköistä on, että vaara toteutuu ja kuinka paljon ihmisiä on vaarassa.
Vaaratekijät vakavimmasta lievimpään ovat hengenmenetys, pysyvä vammautuminen,
paraneva / ohimenevä haitta, lievä loukkaantuminen / pikku haaveri, mielenpahoitus / järkytys
ja omaisuusvaara.
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan niin kutsuttu valvontakriteeristö on uudistettu ja sisällytetty
osaksi valvontaohjelmaa. Merkittävimpänä muutoksena uudistuksessa on valvonnan
resurssitarpeen arvioimiseen käytettävän laskentatavan muutos sekä painopistealueen
valvontakohteiden tarkastustiheyksien sekä keskimääräisten tarkastusaikojen tarkistaminen.
Painopistealueen valvontakohteiden kohdekohtaisia tarkastustiheyksiä on Tukesissa nähty
mahdolliseksi laskea seuraavien kohdetyyppien osalta: kuntosalit, kartingradat, uimahallit ja
kylpylät, tatuointi- ja lävistyspalvelut, turvapuhelinpalvelut sekä yksittäiset leikkikentät.
Valvontakriteeristön päivitys on tehty Tukesin valvontakokemusten, kunnista ja
aluehallintovirastoista saatujen valvontatietojen sekä valvontakriteeristöstä annetun palautteen
54
perusteella. Kohdetyyppejä koskevat valvontakriteeristön muutokset viedään myös YHTItietojärjestelmään. Sähköisten tietojärjestelmien hyödyntämistä myös laskennallisen
valvontatarpeen arvioimisessa selvitetään.
Raision valvontayksikössä on tehty kohdekohtaista riskinarviointia osalle kohteista.
Kohteissa, joissa sitä ei ole tehty, pyritään noudattamaan Tukesin antamia tarkastustiheyksiä.
21.10 Erityistilanteet
Tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalalle kuuluva erityistilanne voi olla esimerkiksi
kuluttajapalvelun suorittamiseen liittyvä vakava onnettomuus tai äkillisesti ilmenevä
kulutustavaraan liittyvä vaaratekijä. Erityistilanteeseen liittyy yleensä erittäin nopeasti syntyvä
tiedotusvälineiden
ja
kuluttajien
osoittama
mielenkiinto
asiaan.
Kunnan
tuoteturvallisuusvalvonnan tulee kyetä toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla
yllättävissäkin kuluttajien turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa.
Perusedellytys erityistilanteen tehokkaaseen hallintaan on jatkuva valvontaympäristön
seuranta, mahdollisen tilanteen tunnistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa ja
viranomaistoiminnan käynnistäminen varaamalla resurssit sekä tiedottamalla tilanteesta
muille viranomaisille.
Toimenpiteet erityistilanteessa
Yllättävissäkin tilanteissa on keskeistä muistaa tuoteturvallisuuslainsäädännön tarkoitus:
kuluttajille ja sivullisille aiheutuva vaara on poistettava ja vaaran leviäminen estettävä.
Kuluttajapalveluiden osalta tämä tarkoittaa, että onnettomuuden aiheuttanut tai vaaraa
aiheuttavan palvelun suorittaminen on keskeytettävä.
Kulutustavaroiden turvallisuuteen liittyen voi olla tarpeen estää vaaraa aiheuttavien tavaroiden
jakelun (myynnin) jatkuminen, tiedottaa vaarasta ja tarpeellisista toimintaohjeista kuluttajia
sekä järjestää tavaroiden palautusmenettely.
Liitteessä 13 on muistilista toimenpiteistä kunnan terveysvalvonnassa kuluttajapalveluiden
turvallisuuteen liittyvässä erityistilanteessa.
Tapahtumien ja tehtyjen ratkaisujen sekä toimenpiteiden kulku kirjataan ylös. Kattava
dokumentointi mahdollistaa tapauksen läpikäymisen jälkikäteen.
21.11 Hallinnolliset pakkokeinot
Valvontakeinojen sijasta laissa käytetään käsitettä hallinnolliset pakkokeinot. Näistä kuntien
käytössä ovat korjaus- ja oikaisumääräys, väliaikainen kielto, kielto, toiminnan
keskeyttäminen, toimenpiteen teettäminen ja tiedottamista koskeva määräys sekä uhkasakko
ja teettämis- ja keskeyttämisuhka. Sekä termeillä, rakenteella että sisällöllä haetaan
yhtenäisyyttä elintarvikelain vastaavien säännösten kanssa. Kunnan valvontaviranomaisen
sekä tämän alaisen viranhaltijan / jaoston mahdollisuudet käyttää hallinnollisia pakkokeinoja
lain noudattamisen valvonnassa ovat olennaisesti nykyisiä tehokkaammat.
Raision valvontayksikössä on viranhaltijoille delegoitu hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä.
Viranhaltijoilla (terveystarkastajilla) on kiireellisissä tapauksissa oikeus ryhtyä 34 - 38 §:n
mukaisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin sekä tehostamaan määräyksiä tai kieltoja 45 §:n 1
momentin mukaisesti uhkaamalla uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhalla.
55
Viranhaltijan 34 (korjaus- ja oikaisumääräys) ja 36 (kielto) §:ssä tarkoitettu päätös on
kuitenkin viipymättä saatettava kunnan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi, jonka on
ratkaistava asia ensi tilassa. Vastaava viranhaltijan 35 (väliaikainen kielto), 37 (toiminnan
keskeyttäminen) tai 38 §:ssä (toimenpiteen teettäminen) tarkoitettu päätös on viipymättä
saatettava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ratkaistavaksi, jonka puolestaan on
ratkaistava asia ensi tilassa.
21.12 Vuosien 2015 - 2019 teema ja tavoitteet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa
Vuosina 2015 - 2019 kuluttajaturvallisuusvalvonnan teema on yhteisen valvontaohjelman
mukaisesti valvonnan vaikuttavuus. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on ohjelmakaudella
myös seuraavat toimialakohtaiset tavoitteet:
1) Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen
2) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen
3) Valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen
Nämä tavoitteet tulee ottaa huomioon suunniteltaessa paikallista valvontaa
valvontayksiköissä, ja niiden toteuttamistavat kirjataan myös valvontasuunnitelmaan. Teema
ja tavoitteet otetaan huomioon myös Tukesin ja aluehallintovirastojen välisissä
tulossopimuksissa.
21.13 Valvonnan tarve Raision valvontayksikössä
Aikaisempi laskentamalli määritteli valvontayksikön kuluttajaturvallisuusvalvontaan
tarvitseman ajan valvontayksikön alueella sijaitsevien painopistealueiden kohteiden määrän
(huomioiden tarkastustiheys ja tarkastuksen arvioitu kesto) ja asukasluvun perusteella.
Jokaiselle valvontayksikölle lisättiin saatuun lukuun ns. kiinteä hallinnollisen työn osuus.
Tällöin saattoi asukasluvultaan suuressa valvontayksikössä valvontatarve muodostua jopa
kohtuuttoman suureksi, kun taas asukasluvultaan pienessä valvontayksikössä saattoi käydä
niin, että valvontatarve jäi pieneksi verrattuna alueen suureen kesäasukkaiden tai
matkailijoiden määrään. Painopistealueiden kohteiden valvontatarpeeseen sekä muun
resurssitarpeen huomioivaan kertoimeen perustuva resurssien laskentatapa antaa
valvontayksiköille menetelmän kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittavan vähimmäisresurssitarpeen määrittelemiseksi. Laskentatapa on kaksiosainen, ja siinä huomioidaan:
1) Painopistealueiden kohteiden valvontatarve perustuu painopistekohteiden määrään
valvontayksikön alueella ja painopistealueille määriteltyihin tarkastustiheyksiin ja aikoihin
2) Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä käyttäen kerrointa.
Kertoimen lähtökohtaiseksi arvoksi on arvioitu 1,7. Kertoimen arvoa voidaan
valvontayksikössä muuttaa välillä 1,5 - 2,0 esim. vuosittain perustuen siihen, miten
kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontatarpeen arvioidaan muuttuvan.
Kohdassa 1) saatujen eri kohdetyyppien tulojen summa kerrotaan kertoimella, jolloin saadaan
arvio valvontaresurssien kokonaistarpeesta.
Painopistealueiden kohteiden määrä ja painopistealueille määritellyt tarkastustiheydet ja - ajat
ovat liitteessä 14.
Valvonnan tarve Raision valvontayksikössä on:
56
Painopistealueiden kohteiden valvontatarve/vuosi 37 htpv x kerroin 1,7 = 63 htpv.
21.14 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen
Resurssien
varmistamisella
pyritään
siihen,
että
valvontayksiköissä
on
kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistuneita viranhaltijoita, joiden työtehtävät koostuvat
suurimmaksi osaksi tai ainakin merkittävässä määrin kuluttajaturvallisuusvalvonnan
tehtävistä.
Jokaisessa
valvontayksikössä
tulisi
olla
vähintään
yksi
kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranhaltija ja hänelle osaava varahenkilö.
Resurssien varmistamiseen liittyy myös valvonnan maksullisuus. Valvontayksiköissä tulee
varmistua siitä, että edellytykset periä maksuja suunnitelmallisesta valvonnasta ovat olemassa,
ja että maksut tosiasiallisesti peritään.
Raision valvontayksikössä resurssitilanne on parantunut vuonna 2011, kun saatiin yksi
terveystarkastajan virka lisää. Valvontayksikössä on kaksi kuluttajaturvallisuusvalvontaan
erikoistunutta viranhaltijaa. Valvontamaksut ovat käytössä. Valvonnassa noudatetaan joko
riskinarviointiin perustuvia tarkastustiheyksiä tai Valviran antamia tarkastustiheyksiä.
Valvontasuunnitelmat ovat toteutuneet vuosittain hyvin.
21.15 Tukesin ja aluehallintoviraston projektit
Valvontaprojektit ovat valvottavista kohteista riippuen joko osa painopistealueille
kohdistuvaa säännöllistä valvontaa tai muiden kuin painopistealueiden valvontaa. Projektit
ovat ajallisesti rajattuja ja tietyn valvontakohdetyypin turvallisuustasoa tehokkaasti
kartoittavia ja parantavia hankkeita. Projektien aiheiden valinnassa otetaan huomioon
esimerkiksi uudenlaiset kohde- /palvelutyypit, jossain tietyssä kohdetyypissä esiintyneet
vaarat tai onnettomuudet, kohdetyyppiä koskeva muuttunut lainsäädäntö tai muutokset
turvallisuusstandardeissa.
Aluehallintovirastot toteuttavat Tukesin kanssa vuosittain tulossopimuksessa sovitut
valvontaprojektit ja muut tehtävät. Aluehallintovirastot antavat ohjausta ja apua kunnille.
Tukesin valtakunnallinen valvontaprojekti vuonna 2015 on uimahallien ja kylpylöiden
turvallisuus.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston vuoden 2015 kuluttajaturvallisuusvalvonnan projektina
on kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittäminen ja pilotointi.
Raision valvontayksikkö aikoo osallistua valtakunnalliseen valvontaprojektiin, uimahallien ja
kylpylöiden turvallisuus, vaikka kohteet on tarkastettu myös vuonna 2014.
21.16 Valvontaan käytettävä työaika vuonna 2015
Vuonna 2015 Raision valvontayksikössä painopistealueiden kohteista tarkastetaan
perhepuistot, uimahallit ja kylpylät (valtakunnallinen projekti), skeittauspaikat. ratsastustallit/palvelut, uimarannat sekä talviuintipaikat. Painopistealueille suunnitellut tarkastukset
vuodelle 2015 on esitetty liitteessä 14 ja alustava viiden vuoden suunnitelma liitteessä 15.
Ensisijaisesti hoidetaan aina akuutit asiat, kuten valitukset.
57
YHTI-titetojärjestelmän muutokset ja järjestelmän hallinta vaatii edelleen henkilöstön
työtunteja vuonna 2015 ja niihin varataan riittävästi aikaa. Valvontahenkilöstö osallistuu myös
mahdollisesti järjestettäviin YHTI-koulutuksiin.
Vuonna 2015 on arvioitu, että painopistealueiden kohteiden tarkastuksiin kuluvan n. 30 htpv.
Muuhun valvontatyöhön (ml. matka-ajat), hallinnolliseen työhön (mm. lainsäädäntöön
perehtyminen, koulutukset, suunnitelman laatiminen, ilmoitusten käsittely) sekä suunnitelman
ulkopuolisiin tarkastuksiin on arvioitu kuluvan aikaa 35 htpv, eli yhteensä 65 htpv.
21.17 Raportointi
Vuoden 2015 aikana valvontayksikössä suoritetut tarkastukset ja toimenpiteet sekä panostus
kuluttajaturvallisuusvalvontaan raportoidaan Tukesiin YHTI-tietojärjestelmän kautta.