Valvontasuunnitelma 2015
Raision ympäristöterveydenhuollonvalvontayksikön VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015 - 2019 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ............................................................................................................ 1 2 SÄÄDÖSPERUSTEET VALVONTAOHJELMALLE .......................................... 1 3 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOON KUULUVAT LAIT ........................... 1 4 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN TAVOITTEET ........... 2 5 VALVONTAVIRANOMAISET ............................................................................. 2 6 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA ............................................................................................... 3 7 ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTAOHJELMA (EHO) ............................................................................................................................. 3 8 SEUDULLINEN VALVONTAYKSIKKÖ............................................................. 4 8.1 8.2 8.3 8.4 8.5 9 Voimavarat ja henkilöstön pätevyys .............................................................. 4 Työajan jakaantuminen .................................................................................. 7 Voimavarojen riittävyys ................................................................................. 8 Delegoinnit ja hallinnolliset pakkokeinot ...................................................... 8 Henkilöstön koulutussuunnitelma .................................................................. 9 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ ........................................ 9 9.1 Tarkastuksen sisältö ..................................................................................... 10 9.2 Tarkastuksiin käytettävä aika ....................................................................... 11 9.3 Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys ......................................................................................... 11 9.4 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen ......................................................... 12 10 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON OHJAUS- JA ARVIOINTIKÄYNTI . 13 11 YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN TAKSAT ............................................ 13 12 LAATUJÄRJESTELMÄ ...................................................................................... 14 13 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN ..................................................... 14 14 VIESTINTÄ .......................................................................................................... 15 15 TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN............ 16 15.1 KUTI/YHTI.................................................................................................. 16 15.2 Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä – VYHA.................................................................................................................... 17 15.3 Ympäristöterveydenhuollon luvat ja ilmoitukset – YLLI ............................ 17 16 RAPORTOINTI..................................................................................................... 17 17 VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI................................................. 17 18 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA .................................................. 18 18.1 Säädösperusta ............................................................................................... 18 18.2 Yleistä .......................................................................................................... 19 18.3 Kohteet ......................................................................................................... 19 18.4 Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely ................................ 20 18.5 Tarkastus ...................................................................................................... 21 18.6 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet ................................ 23 18.7 Laitosvalvontasuunnitelma .......................................................................... 24 18.8 Ensisaapumisvalvonta .................................................................................. 25 18.9 Näytteenotto ja projektit ............................................................................... 26 18.10 Seurantaohjelmat .......................................................................................... 26 18.11 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot ......................................................... 27 18.12 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen ........................ 28 18.13 Elintarvikevalvonnan priorisointi ................................................................ 29 18.14 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset painopistealueet vuonna 2015 - 2019 29 18.15 Raision valvontayksikön elintarvikevalvonnan painopistealueet ja suunnitellut tarkastukset vuonna 2015 .................................................................. 30 18.16 Raportointi ................................................................................................... 30 19 TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA ......................... 31 19.1 Säädösmuutokset.......................................................................................... 31 19.2 Ilmoitusten ja hakemusten käsittely ............................................................. 32 19.3 Säännöllinen ja suunnitelmallinen valvonta ................................................ 32 19.4 Muu valvontatyö .......................................................................................... 33 19.5 Tarkastuksen sisältö ..................................................................................... 33 19.6 Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys ............. 34 19.7 Talousvesi .................................................................................................... 35 19.8 Uimavesi ...................................................................................................... 37 19.9 Sisäilmatyöryhmä ......................................................................................... 39 19.10 Kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitodistukset ............. 40 19.11 Terveydensuojelun valtakunnalliset painopistealueet ohjelmakaudella 2015 2019 40 19.12 Raision valvontayksikön valvonnan painopistealueet vuonna 2015 ............ 41 19.13 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen ............. 42 19.14 Raportointi ................................................................................................... 43 20 TUPAKKALAIN JA NIKOTIINIVALMISTEIDEN VALVONTASUUNNITELMA ................................................................................... 43 20.1 Tupakkalain mukaiset kunnan valvontatehtävät .......................................... 43 20.2 Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta .................................................... 44 20.3 Valvonta ....................................................................................................... 45 20.4 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö .................................................................. 45 20.5 Valvontakohteiden riskinarviointi, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika ....................................................................................................... 46 20.6 Tupakkalain valtakunnalliset valvonnan painopisteet vuonna 2015 - 2019 47 20.7 Raision valvontayksikön valvonnan painopisteet vuonna 2015 - 2019 ....... 48 20.8 Raportointi ................................................................................................... 49 21 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN SUUNNITELMA ................... 49 21.1 Valvontaviranomaiset ja työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa .......... 49 21.2 Ilmoitusvelvollisuus ..................................................................................... 50 21.3 Turvallisuusasiakirja .................................................................................... 50 21.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueet ........................................ 51 21.5 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö .................................................................. 51 21.6 Tarkastuksen tekeminen kotirauhan piiriin kuuluvaan kohteeseen ............. 52 21.7 Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa................. 52 21.8 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ..................................................... 53 21.9 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet sekä tarkastusten vaatima aika ........................................................................................................... 53 21.10 Erityistilanteet .............................................................................................. 54 21.11 Hallinnolliset pakkokeinot ........................................................................... 54 21.12 Vuosien 2015 - 2019 teema ja tavoitteet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 55 21.13 Valvonnan tarve Raision valvontayksikössä ................................................ 55 21.14 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen .......................... 56 21.15 Tukesin ja aluehallintoviraston projektit...................................................... 56 21.16 Valvontaan käytettävä työaika vuonna 2015................................................ 56 21.17 Raportointi ................................................................................................... 57 Liitteet eivät ole julkisia. LIITE 1: Ensisaapumisvalvonnan tarkastuskohteet ja tarkastusten määrä LIITE 2: Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma LIITE 3: Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen tarkastussuunnitelma LIITE 4: Terveydensuojelunlain mukaisten tarkastusten sisältö LIITE 5: Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden tarkastussuunnitelma LIITE 6: Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden viisivuotissuunnitelma LIITE 7: Raision ja Naantalin vesilaitosten näytteenottosuunnitelma LIITE 8: Talousvesien näytteenottosuunnitelma LIITE 9: Raision uima-altaiden näytteenottosuunnitelma LIITE 10: Uimarantavesien näytteenottosuunnitelma LIITE 11: Tupakkavalvonnan tarkastuslomake LIITE 12: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastusten sisältö kohderyhmittäin LIITE 13: Muistilista toimenpiteistä kuluttajapalveluiden turvallisuuteen liittyvässä erityistilanteessa LIITE 14: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastussuunnitelma LIITE 15: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan viisivuotissuunnitelma 1 1 JOHDANTO Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma siten, että valvonta on vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelma tulisi perustua valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Ympäristöterveysvalvonnan on oltava suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Näiden vaatimusten lisäksi valvonnan tulee olla hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista (hallintolaki) ja sille tulee varata riittävät voimavarat. Raision kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluvat Raisio, Naantali ja Rusko. Asukkaita alueella on 49260 (lokakuu 2014). Valvontayksikkö on toiminut elokuusta 2007 alkaen ja kuntien yhteinen terveysvalvontajaosto vuoden 2009 alusta alkaen. Valvontayksikön koko on vuonna 2015 n. 11 henkilötyövuotta. Lounais-Suomen aluehallintovirasto teki syksyllä 2014 arviointi- ja ohjauskäynnin Raision valvontayksikköön. Käynnillä viranhaltijat saivat hyvää palautetta työstään. Viranhaltijoilla on myönteinen ote työhön ja toiminnan kehittämiseen. Koska yksikön koko on pieni ja kaikki työskentelevät samoissa toimitiloissa, on yhteistyö helppoa. Eläinlääkintähuoltolaissa edellytetään, että kunta laatii suunnitelman valvontatehtävien hoitamisesta ja järjestämistään eläinlääkäripalveluista. Suunnitelma tuli laatia ensimmäisen kerran vuonna 2011. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma on laadittu erikseen omana suunnitelmanaan. 2 SÄÄDÖSPERUSTEET VALVONTAOHJELMALLE Elintarvikelaki, EL (23/2006) 47 § Kuluttajaturvallisuuslaki, KuTuL (920/2011) 20 § Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi, TupL (693/1976) 14 § Terveydensuojelulaki, TsL (763/1994) 4a § Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta(665/2006) Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisesta valvontaohjelmasta (664/2006) 3 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOON KUULUVAT LAIT Terveydensuojelulaki (763/1994) Elintarvikelaki (23/2006) ja sen muutos 352/2011 Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) Lääkelaki (395/1987, muutos 22/2006) Eläinlääkintähuoltolaki (685/1990) Kansanterveyslaki (66/1972) Kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy edellä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi myös eläintautilakiin (55/1980), eläinsuojelulakiin (247/1996) sekä Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annettuun lakiin (1100/1994). 2 4 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN TAVOITTEET Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Valvontaviranomaisen toimien tulee olla hyvän hallinnon mukaisesti suhteessa epäkohtiin eikä tuotteiden tai palveluiden tarjoamista tule rajoittaa enempää kuin on tarpeen. Toimijalle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi hallintolaissa esitetyllä tavalla. Valvontakeinot ja valvonnan kohdentaminen valitaan siten, että valvonta on mahdollisimman vaikuttavaa. Erityisesti suunnitelmallista valvontaa on kohdennettava riskiperusteisesti. 5 VALVONTAVIRANOMAISET Elintarvikelainsäädännön valvonnan ylimmästä johdosta vastaavat ministeriöt. Eläinlääkintähuollosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Terveydensuojelu- ja tupakkalaista vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja kuluttajaturvallisuuslainsäädännöstä vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Ministeriöiden alaiset keskushallinnon valvontaviranomaiset eli keskusviranomaiset suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla toimialueillaan seuraavasti: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira): elintarvikelaki, eläinlääkintähuoltolaki Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): terveydensuojelulaki, tupakkalaki, elintarvikelaki (alkoholijuomat). Aluehallintovirastot (AVIt) suunnittelevat ja ohjaavat alueellista terveysvalvontaa. Paikallinen terveysvalvonta kuuluu kuntien tehtäviin. Raisiossa toimii kuntien yhteinen kuusijäseninen terveysvalvontajaosto. Jaostoon Raisio valitsee kolme jäsentä, Naantali kaksi ja Rusko yhden jäsenen sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajuus jaostossa on Raisiolla, 1. varapuheenjohtajan nimeää Naantali ja 2. varapuheenjohtajan Rusko. Esittelijänä jaostossa toimii terveysvalvonnan vastuuhenkilö. 3 6 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTAOHJELMA YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN Evira, Tukes ja Valvira ovat laatineet yhdessä ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2015 - 2019. Yhteinen valvontaohjelma sisältää valvonnan yhteiset periaatteet ja sen tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää keskusvirastojen ohjausta kunnille ja muille valvontaviranomaisille sekä lisätä valvonnan vaikuttavuutta, suunnitelmallisuutta ja laatua. Tämä tapahtuu ohjaamalla viranomaisia valvontasuunnitelman laatimisessa, valvonnan järjestämisessä ja toteutuksessa. Tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa. Yhteisen ohjelman avulla selkeytetään vastuita ja tehtäviä keskus-, alue- ja paikallistasolla sekä eri toimialoilla toimivien valvontaviranomaisten kesken. Tällä tavoin edistetään eri valvontaviranomaisten keskinäistä sekä valvontaviranomaisten ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritellään ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaisten yhteiset periaatteet valvonnalle. Toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa annetaan tarkempia ohjeita muun muassa eri lakien perusteella tehtävien tarkastusten sisällöstä ja tarkastukseen käytettävästä ajasta. Aikaisemmin valvontaohjelmassa olleet elintarvikevalvontaohjelma ja eläinlääkintähuollon ohjelma ovat nyt osa VASUa (Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma). Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman on tarkoitus olla nelivuotinen ja seurata hallituskautta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on vuosien 2015 - 2019 yhteinen valvontaohjelma laadittu poikkeuksellisesti viisivuotiseksi. Yhteinen osa pysyy lähtökohtaisesti samanlaisena koko ohjelmakauden ajan. Ohjelmakauden 2015 - 2019 teemana on valvonnan vaikuttavuus. Ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valvontaohjelmaan kirjatut tavoitteet on huomioitava koko ympäristöterveydenhuollon valvonnassa. Valvontatoimien vaikuttavuutta voidaan tarkastustoiminnan ohella lisätä tehostamalla muita valvontaa tukevia toimia, kuten kouluttamista, tiedottamista sekä niitä toimia, jotka kannustavat toiminnanharjoittajia huolehtimaan lainsäädännössä asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Valvontaa tukevien muiden toimintamuotojen käyttämisessä on huomioitava toimialakohtaiset eroavaisuudet. Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmassa valvonnan vaikuttavuutta edistetään tällä ohjelmakaudella seuraavia tavoitteita toteuttamalla: o valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen o arviointi- ja ohjauskäyntien käyttöön ottaminen o valvonnan maksullisuuden edistäminen o tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen o valvonnan näkyvyyden varmistaminen. Keskusviranomaisilla voi olla toimialakohtaisia painopisteitä valvontaohjelmakauden eri vuosille. Nämä kuvataan toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. 7 ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTAOHJELMA (EHO) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) vuosille 4 2015 - 2019. Sen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa Eviran ohjaamaa valvontaviranomaisten toimintaa. Ohjelma sisältää lisäksi eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja laatua koskevat yleiset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. EHO on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa ja (EY) N:o 882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tuli voimaan 1.11.2009. Siinä edellytetään, että kunta laatii suunnitelman valvontatehtävien hoitamisesta ja järjestämistään eläinlääkäripalveluista viimeistään kahden vuoden sisällä lain voimaantulosta. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. Raision valvontayksikössä eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma laaditaan erikseen omana suunnitelmanaan. Suunnitelma päivitetään Eviran eläinlääkintähuollon valtakunnallista suunnitelmaa noudattaen vuosille 2015 - 2019. 8 SEUDULLINEN VALVONTAYKSIKKÖ Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009) tuli voimaan 15.6.2009. Laissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2013. Lain mukaan kunnalla tai yhteistoiminta-alueella tulee olla tehtävän järjestämiseksi käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit. 1.1.2009 tapahtuneiden kuntaliitosten myötä Merimasku, Rymättylä ja Velkua yhdistyivät Naantalin kaupunkiin ja Vahdon kunta yhdistyi Ruskon kanssa Ruskon kunnaksi. Maskun kunnasta Livonsaari siirtyi Naantalin kaupungille 1.1.2011. Alueelta tuli Raision valvontayksikköön muutamia valvontakohteita lisää. Tällä hetkellä Raision kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluvat kunnat ovat Raisio, Naantali ja Rusko. Valvontayksikön alueella asuu noin 49260 asukasta (lokakuu 2014). 8.1 Voimavarat ja henkilöstön pätevyys Valvontaviranomaisella on oltava palveluksessaan tai sopimuksen perusteella käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilöstöä. Jos voimavarat eivät vastaa valvonnan tarvetta, tulee valvontasuunnitelmassa olla selostus siitä, miten valvontavelvoitteet aiotaan hoitaa. Tarvittaessa esitetään toimenpiteet lisähenkilöstön hankkimiseksi. Ympäristöterveysvalvonnassa työskentelee tällä hetkellä 5 terveystarkastajaa, 2 eläinlääkäriä, pieneläinhoitaja, toimistosihteeri ja terveysvalvonnan johtaja. Lisäksi on palkattuna pieneläinhoitajan oppisopimuskoulutustyöntekijä ajalle 3/2014 - 10/2015. Terveysvalvonnan johtajana toimii ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluiden johtaja. Valvontayksikön vastuuhenkilönä toimii yksi terveystarkastajista. 5 Raision valvontayksikössä työskentelee pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilökuntaa. Suuremmalla osalla henkilökuntaa on vähintään ammattikorkeakoulututkinto. Lounais-Suomen aluehallintoviraston syksyllä 2014 tekemän arviointi- ja ohjauskäynnillä viranhaltijat saivat hyvää palautetta työstään. Viranhaltijoilla on myönteinen ote työhön ja toiminnan kehittämiseen. Koska yksikön koko on pieni ja kaikki työskentelevät samoissa toimitiloissa, on yhteistyö helppoa. Pieneläinpäivystyksen hoitaa valvontayksikön alueella yksityinen yritys. Raision yhteistoiminta-alue maksaa tästä palvelusta 10 % eli henkilötyövuosiin sen vaikutus on 0,1 htv. Raision kaupunki on Turun kaupungin kanssa perustanut yhteisen valvontaeläinlääkärin viran. Virka täytettiin 1.6.2012. Valvontaeläinlääkärin yhtenä tehtävänä on huolehtia eläinsuojeluvalvonnasta. Valvontatehtävien siirto yhteiselle valvontaeläinlääkärille vapauttaa Raision yhteistoiminta-alueen molempien eläinlääkäreiden työpanosta enemmän varsinaiseen laitosvalvontaan sekä eläinlääkintähuoltoon. Raision osuus virasta on 30 % (0,30 htv). Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa tehtiin sopimus hyötyeläinlääkäripäivystyksen ja sijaisuuksien järjestämisestä. Sopimus astui voimaan 31.5.2013. Sopimuksen mukaan Uusikaupunki järjestää Raision kaupungineläinlääkärien sijaistuksen virka-aikana. Raisio ostaa Uudeltakaupungilta sijaistuksen, mukaan lukien hyötyeläinpäivystyksen kuukausittaisten lepoaikojen aiheuttamat vapaat, yhteensä 80 päivää vuodessa. Naantalin ja Raision kaupunkien talousveden viranomaisvalvonnan näytteet ottaa LounaisSuomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Terveydensuojelulain mukainen näytteenotto (erityisesti talous-, uima- ja allasvesien osalta) voi olla järjestetty terveysvalvonnan ulkopuolisen tahon toimesta ja voidaan laskea mukaan terveysvalvonnan resurssiin (Sosiaalija terveysministeriön ohje 15.12.2009; STM092:00/2007). Näytteenottoon kuluu aikaa arviolta n. 15 htpv vuodessa. Sijaisuusjärjestelyt voidaan hyväksyä yhteistoiminta-aluelain (410/2009) mukaisiin henkilövoimavaroihin, koska ne ovat vakiintuneita ja niiden avulla varmistetaan henkilöresurssien pysyminen samalla tasolla joka vuosi (Lounais-Suomen aluehallintoviraston raportti LSAVI/2681/05.14.01/2014). Eläinlääkäreiden sijaisuusjärjestelyiden lisäksi valvontayksikössä on ollut vakituisen henkilökunnan lisäksi kesäisin terveystarkastajien sijainen/harjoittelija (0,36 htv). Koko valvontayksikön henkilöresurssit Raision valvontayksikössä on yhteensä 2394 henkilötyöpäivää (htpv) = n. 11 henkilötyövuotta (htv). Tästä on valvontatyötä tekevien osuus noin 5,5 henkilötyövuotta. Erikoistuminen Ympäristöterveydenhuollon nykyistä tehokkaampi toimeenpano edellyttää ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden erikoistumista ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueisiin. Jotta erikoistuminen olisi tarkoituksenmukaista ja tehokasta, kunnalla tai yhteistoiminta-alueella tulee olla riittävä määrä henkilöstöä ympäristöterveydenhuollon tehtävissä. Raision valvontayksikön viranhaltijat ovat jakaneet tehtäviään erikoistumalla tiettyihin tehtäviin. Nykyinen tehtävänjako näkyy taulukosta 1. Tehtävänjakoa tarkistetaan tarpeen mukaan. 6 TAULUKKO 1. Terveystarkastajien ja eläinlääkäreiden alustava vastuualuejako ja terveysvalvonnan käytössä olevat henkilöresurssit Virkanimike Erityisosaaminen/vastuualue htpv / (htv) Ympäristön – ja rakennusvalvontapalveluiden johtaja, terveysvalvonnan johtaja Hallinto 66 htpv (0,30 htv) Eläinlääkäri (Raisio, Rusko) Virkaeläinlääkärin tehtävät (pieneläimet), alkutuotantopaikat, ensisaapumisvalvonta, laitosten valvonta 220 htpv (1 htv) Virkaeläinlääkärin tehtävät (tuotantoeläimet sekä pieneläimet), alkutuotantopaikat, ensisaapumisvalvonta, laitosten valvonta, laivatarkastukset. 220 htpv (1 htv) Terveystarkastaja Terveydensuojelu (sisäilma-asiat, asunnot, huoneistomelu). Naantalin ja Ruskon koulut, päiväkodit, vanhainkodit, palvelukodit, (terv.suoj..). Nuorten tilat ja majoitustilat. 220 htpv (1 htv) Terveystarkastaja Kauneushoitolat, uimahallit, liikuntatilat. Elintarvikevalv. (koulut, päiväkodit, vanhainkodit Nli, Rusko), myymälät, myyntipaikat, grillit, pikaruokapaikat. Kontaktimateriaalit. Luontaistuotteet. Terveys- ja ravitsemusväitteet. Pakkausmerkinnät 220 htpv (1 htv) Terveystarkastaja Raision ja Velkuan koulut, päiväkodit, vanhankodit, palvelukodit, (terv.suoj. + elint.). Nuorten tilat ja majoitustilat. Leipomot, pitopalvelut, ravintolat ja tarjoilupaikat ( MM, Velkua, Raisio). Tuhohyönteiset. 220 htpv (1 htv) Terveystarkastaja Kuluttajaturvallisuusvalvonta, uimarannat, perhepuistot. Työpaikkaruokalat, leirikeskukset, saaristossa sijaitsevat kohteet, ravintolat ja tarjoilupaikat (Raisio, Rusko), kuljetusliikkeet, siirrettävät elintarvikehuoneistot, yleisötilaisuudet. 220 htpv (1 htv) Terveystarkastaja (vastuuhenkilö) Vastuuhenkilön tehtävät. Talousvedet. Tupakan ja nikotiinivalm. myyntiluvat. 122 htpv (0,554 htv) Pieneläinhoitaja Eläinlääkäreiden avustaja 220 htpv (1htv) Pieneläinhoitajaharjoittelija Eläinlääkäreiden avustaja 183 htpv (0,83 htv) Valvontaeläinlääkäri Eläinsuojelutehtävät 66 htpv (0,30 htv) Pieneläinpäivystys Suomen Pieneläinklinikat Oy 22 htpv (0,1 htv) Eläinlääkärin sijaisuuksien Uudenkaupungin 80 htpv (0,36 htv) Eläinlääkäri (Naantali) (hygieenikon tehtävien osuus 16 h/vko = 0,43 htv) (hygieenikon tehtävien osuus 110 htpv = 0,5 htv) 7 järjestäminen ympäristöterveydenhuolto Toimistosihteeri Toimistotehtävät, laskutus, tietojen kirjaukset TerveKuulle, esityslistan kokoaminen ym. 220 htpv (1 htv) Määräaikaiset Terveystarkastajien sijainen 80 htpv (0,36 htv) Näytteenotto Suunnitelman mukaiset verkostovesinäytteet (Lsvsy) 15 htpv (0,07 htv) 2394 htpv (10,88htv) ≈ 11 htv Yhteensä Htpv = henkilötyöpäivä (=7,5 h) Htv = henkilötyövuosi (=220 htpv) Valvontayksikön vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu oman toimialan (terveystarkastaja) tehtävien ja jaoston esittelijä- ja sihteeritehtävien lisäksi seuraavia tehtäviä: 8.2 toiminnan kehittäminen tarpeen mukaan esim. o laatukäsikirjan päivitys o erityistilanteiden oppaan laatiminen ja päivitys o ohjeistus esim. omavalvontanäytteiden ottoon o terveydensuojelujärjestyksen laatiminen ja päivitys tarvittaessa toiminnan koordinointi valvontasuunnitelmien laatiminen ja niiden raportointi aluehallintovirastolle koulutustilaisuuksien järjestäminen yrittäjille tarvittaessa riskinarviointiin liittyvät kannanotot projektien suunnittelu tiedotusvastuu ympäristöterveydenhuollon osalta esim. Eviran ja aluehallintoviraston kyselyihin vastaaminen tulojen ja menojen seuranta. Työajan jakaantuminen Jäljempänä ympäristöterveydenhuollon eri toimialojen valvontasuunnitelmissa on tarkemmin esitetty suunnitelmalliseen valvontaan käytettävää työpanosta. Taulukossa 2 on esitetty henkilöresurssit yksilöityinä ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueille. TAULUKKO 2. Työajan jakaantuminen toimialoittain henkilötyöpäiviä (htpv) Terveydensuojelun valvonta - suunnitellut tarkastukset - näytteenotto - muu valvontatyö (mm. asunnontarkastukset, uudet huoneistot / toim. vaihtuminen, lausuntojen antaminen, saniteettitodistukset, tarkastuksiin kuluva matka-aika, toimistotyöt) henkilötyövuosia (htv) 45 35 541 Yht. 621 Elintarvikevalvonta - suunnitellut tarkastukset - ensisaapumisvalvonta - muu valvontatyö, matka-ajat, ilmoitusten käsittely, toimistotyöt ym. 220 10 650 2,82 8 4,0 Yht. 880 Kuluttajaturvallisuus - painopistealueet - muut tarkastukset, hallinnollinen työ, matkaaika ym. 30 37 Yht. 67 Tupakkalain valvonta - suunnitelmalliset tarkastukset - muu valvontatyö Nikotiinivalmisteiden myyntiluvat ja valvonta 10 6 4 Yht. 20 0,10 Eläinlääkäripalvelut ja kaupungin eläinlääkärin tehtävät (ell, pieneläinhoitajat, sijaisuudet) 718 3,26 Pieneläinpäivystys 22 0,10 Valvontaeläinlääkärin tehtävät 66 0,30 Yhteensä 2394 10,88 0,30 Valvontasuunnitelman laatimiseen on kulunut aikaa noin 15 ja raportointiin 10 henkilötyöpäivää. Vastuuhenkilönä toimivan terveystarkastajan työajasta kuluu vastuuhenkilön tehtävien hoitamiseen arviolta noin 100 htpv. Koulutuksiin kuluu vuonna 2015 arviolta 35 htpv. Lisäksi ympäristöterveydenhuollossa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida esim. epidemiat ja muut yllättävät tilanteet sekä ohjaus ja neuvonta, jotka vievät runsaasti työaikaa ja joiden tekemiseen on varattava aikaa. 8.3 Voimavarojen riittävyys Nykyisillä henkilöstöresursseilla pystytään hoitamaan valvontatehtävät lähes keskusviranomaisten edellyttämällä tavalla, mutta toiminnan kehittämiseen ei riitä resursseja. Työtehtävien jaolla (erikoistumisella) työtehtävät hoituvat aiempaa tehokkaammin. Työssä joutuu kuitenkin aina priorisoimaan tehtäviä esim. akuutit asiat, kuten epidemiat ja muut yllättävät tilanteet, hoidetaan aina ensisijaisesti. Myös uusien huoneistojen ja toimijan vaihtumiseen liittyvät tarkastukset ja päätökset/todistukset tehdään mahdollisimman nopeasti niiden tultua vireille. 8.4 Delegoinnit ja hallinnolliset pakkokeinot Raisiossa toimivaltaisen viranomaisen tehtäviä on siirretty viranhaltijoille. Viranhaltijoille delegoidut tehtävät on tarkastettu kaupunginvaltuustossa 22.12.2008/183 §. Johtosääntö astui voimaan 1.1.2009. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupien myöntäminen delegoitiin viranhaltijoille toukokuussa 2009 (Ympäristölautakunta 20.5.2009/ 56 §). Elintarvikelain muutoksen (352/2011) ja uuden kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) johdosta delegoinnit on päivitetty näiden osalta ympäristölautakunnassa 13.12.2011 § 10. Päivitetyssä johtosäännössä terveystarkastajille on delegoitu elintarvikelain, terveydensuojelulain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisten ilmoitusten käsittely sekä tupakkaja nikotiinilupien myöntäminen. Terveystarkastajilla on tarkastus-, näytteenotto- ja tiedonsaantioikeus tupakka-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja elintarvikelain 9 mukaisesti. Lisäksi on delegoitu pakkokeinojen käyttöä kuten, määräysten ja kieltojen antamista, elintarvikkeiden/kulutus-tavaroiden markkinoilta poistamista, haltuunottoa sekä elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskevia päätöksiä. Eläinlääkäreille on delegoitu eläimistä peräisin olevien elintarvikkeiden tuotantolaitosten hyväksyminen. Lisäksi on delegoitu eläimistä peräisin olevien elintarvikkeita koskeva tarkastus-, tiedonsaanti- ja näytteenotto-oikeus sekä lihantarkastukseen ja siihen liittyvä valvonta. Myös pakkokeinojen käyttö elintarvikelain osalta on delegoitu. Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään silloin, kun toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin määräysten täyttämiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet toimijan velvoittamiseksi noudattamaan määräyksiä ole riittäviä. Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä esim. elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Päätöksistä ja pakkokeinojen käytöstä menee tieto jaostolle. 8.5 Henkilöstön koulutussuunnitelma Jatkuva lainsäädännön muuttuminen asettaa lähtökohdan jatkuvalle kouluttautumiselle. Raision valvontayksikössä on varattu rahaa henkilöstön koulutukseen. Valvontayksikössä on käytäntönä, että joku työyhteisöstä käy koulutuksessa ja jakaa tietoa muille. Koulutuksissa käydään säännöllisesti tarpeen, kiinnostuksen ja erikoistumisen mukaan. Käydyistä koulutuksista pidetään kirjaa. Suunnitelmaa laadittaessa ei ollut vielä tietoa kaikista vuoden 2015 koulutuksista. Evira järjestää koulutusta Oiva-järjestelmän muutoksista. Oiva-järjestelmään liittyvät koulutukset ovat tärkeitä ja niihin osallistuvat kaikki elintarvikevalvontaa tekevät viranhaltijat. Valvira kouluttaa tarvittaessa YHTI-järjestelmän muutoksista. Näihin koulutuksiin osallistuvat kaikki viranhaltijat, joille kuuluu terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- tai tupakkavalvonnan tehtäviä. Koulutussuunnitelma laaditaan ja se tarkentuu sitä mukaa kun tietoon tulee lisää vuoden aikana järjestettäviä koulutuksia. Koulutuksiin on arvioitu kuluvan noin 35 henkilötyöpäivää. 9 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) mukaan kunnan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään: 1) 2) 3) 4) 5) tarkastuksen sisällön määrittelyn; valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheyden; tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan; kunnan toimesta tapahtuvan näytteenoton ja näytteiden tutkimisen; sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin. Toimialakohtaisten valvontaohjelmien vähimmäissisällöstä ja ohjelmien toteutumisen arvioinnista säädetään toimialakohtaisissa säädöksissä (EL 47 §, KuTuL 20 §, TsL 4a § ja TupL 14 §) ja valvontaohjelma-asetuksen 5 §:ssä. Kunnan valvontasuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista sisällyttää myös eläinlääkintähuollon tehtäväksi säädetty eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä valvonta, jota koskeva 10 eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan 1.11.2009. Lain mukaan eläinlääkintähuoltoa koskeva alueellinen valvontasuunnitelma tuli laatia 1.11.2010 ja kunnan suunnitelma 1.11.2011 mennessä. Tähän Raision ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön valvontasuunnitelmaan vuosille 2015 - 2019 on sisällytetty ympäristöterveydenhuollon toimialojen (elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan) valvontasuunnitelmat. Valvontasuunnitelma on laadittu viisivuotiseksi kuten valtakunnallinen valvontaohjelmakin. Valvontasuunnitelmaa päivitetään vuosittain tarvittavin osin, ainakin valvontayksikön painopisteet ja suunnitelman mukaiset tarkastukset määritetään vuosittain tehtävällä päivityksellä. Aluehallintovirasto suoritti elintarvikevalvonnan sekä terveydensuojelu- ja tupakkavalvonnan arviointi- ja ohjauskäynnin (ent. auditointi) Raision valvontayksikköön vuonna 2014. Arviointi- ja ohjauskäynnillä esille tulleet asiat on otettu huomioon valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden aluehallintovirastolle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä. 9.1 valvontasuunnitelma Tarkastuksen sisältö Valvontasuunnitelmaan kirjataan tarkastukset joko valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien mukaan. Valvontasuunnitelmaan kirjatut tarkastukset ovat valvontayksikön säännöllistä tarkastustoimintaa. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, minkä lain perusteella se tehdään. Joihinkin kohteisiin saattaa olla tarkoituksenmukaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Pelkkä näytteenottokäynti ei ole tarkastus. Tarkastusten yksityiskohtaiset sisällöt on määritetty toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa ja/tai keskusvirastojen antamissa ohjeissa tai käytetään valvontayksikön omia ohjeita. Oheisessa taulukossa on esitetty tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla. TAULUKKO 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Elintarvikevalvonta Terveydensuojelun valvonta Kuluttajaturvallisuus -valvonta Tupakkalain valvonta Tarkastuksen yleinen sisältö Minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan. Selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa) Tarkastuksen tarkoitus selvittää, että tarjottu palvelu ei aiheuta vaaraa Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. 11 Tarkastuskertomus Tarkastuksista tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Tarkastuskertomukseen kirjataan valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät, valvonnan tulokset, mahdolliset toimijalta edellytettävät toimet ja määräajat sekä tarkastuksen lakiperusteet. Tarkastuskäynnit ja - kertomukset kirjataan TerveKuu- valvontaohjelmaan. Elintarvikevalvonnan osalta tarkastuskertomuksen yhteydessä laaditaan ns. Oiva-raportti, joka julkaistaan kuluttajille myös internetissä. Tarkastuksista ilmoittaminen Hallintolain (434/2003) 39 §:n mukaan viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksesta ennakkoon asianosaisille, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Asianomaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksissa. Asianosaisena voidaan käsittää sekä toiminnanharjoittaja että tämän edustaja. Ympäristöterveydenhuollossa tarkastuksia on syytä tehdä sekä ennalta ilmoittamatta että ilmoittamalla niistä etukäteen. EYvalvonta-asetuksen (882/2004) artiklan 3(2) mukaan elintarvikevalvonnan tarkastukset tulee pääsääntöisesti tehdä ilman ennakkovaroitusta. 9.2 Tarkastuksiin käytettävä aika Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä ja tarkastusaikaa kirjattaessa tietojärjestelmiin tarkastukseen käytettyyn aikaan sisällytetään tarkastukseen valmistautuminen (esim. perehtyminen asiakirjoihin), tarkastuksen suorittaminen sekä tarkastuspöytäkirjan ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatiminen, mikä sisältää myös tietojen tallentamisen käytettävään tietojärjestelmään. Yhteen tarkastukseen olisi valvontasuunnitelmassa varattava aikaa vähintään 2 tuntia, mutta vaativammat kohteet vaativat jopa yhden tai useamman henkilötyöpäivän. Tähän vähimmäistarkastusaikaan ei sisälly matka-aika tarkastuskohteeseen ja takaisin. Matka-ajat tulee kuitenkin ottaa huomioon resursseja laskettaessa. 9.3 Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys Valvontasuunnitelman laatiminen perustuu kunnan tekemään valvontakohteiden kartoitukseen, riskinarviointiin sekä valvonnan varmistamiseen eri toimialoilla. Elintarvikekohteille on tehty riskinarviointia kohdekohtaisesti vuodesta 2007 alkaen. Riskinarviointia tehdään tai sitä päivitetään tarkastusten yhteydessä. Elintarvikevalvonnassa valvontakohdetyypeittäin määritellään Eviran elintarvikevalvontasuunnitelman mukainen tarkastustiheys ja käytettävä aika. Riskinarvioinnin mukaan kohdekohtaisesti määritellään riskit, niiden laajuus ja todennäköisyys. Tarpeen tullen tarkastusmääriä lisätään tai vähennetään, jos esim. omavalvonta on toimivaa ja riskit ovat kohteessa hallinnassa. Riskinarvioinnin tarkoituksena on kohdentaa ympäristöterveydenhuollon voimavaroja oikeaan paikkaan. Terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuslain ja tupakkalain mukaisten kohteiden kohdekohtaista riskinarviointia on valvontayksikössä tehty osittain, etenkin terveydensuojelun kohdalla. Ennen kuin ne saadaan kaikki tehtyä, kohteissa pyritään noudattamaan keskusviranomaisten antamia tarkastustiheyksiä. 12 TAULUKKO 4. tarkastustiheyksistä Esimerkkejä ympäristöterveydenhuollon Tarkastustiheys Kohdetyyppiesimerkkejä (lakiperuste) Useammin kuin kerran vuodessa Elintarviketuotantolaitos (EL) Ammattikeittiö, ravintola (EL) Talousvettä toimittava laitos (TsL) Huvipuisto (KuTuL) Elintarvikemyymälä (EL) Uimahalli, kylpylä, uimaranta (KuTuL, TsL) Alkutuotantopaikka (EL) Kuntosali (KuTuL, TsL) Leikkikenttä (KuTuL) Ohjelmapalveluyritys (KuTuL, TsL) Päiväkoti, oppilaitos (TsL) Kerran vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa – esimerkiksi joka toinen vuosi, kerran kolmessa tai viidessä vuodessa 9.4 valvontakohteiden Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Näytteenottosuunnitelma ja valvontaprojektit ovat osa kunnan valvontasuunnitelmaa. Valvontaprojekteihin kuuluu tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa, millä saadaan valvontaa koordinoitua ja tehostettua. Toiminnanharjoittajat ovat velvollisia suorittamaan omavalvontaa omavalvontasuunnitelmien mukaisesti. Omavalvontasuunnitelman mukaisen näytteenoton järjestämisen hoitaa elintarvikealan toimija. Viranhaltijat ottavat näytteitä omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Tutkimusten tulokset otetaan huomioon kohteen riskinarvioinnissa ja siten ne vaikuttavat tarkastustiheyteen. Käytettävät laboratoriot Raision valvontayksikkö käyttää lähiseudulla sijaitsevia laboratorioita näytteiden tutkimiseen. Elintarvikenäytteiden tutkimisesta on pidetty tarjouskilpailu vuonna 2013. Tarjouskilpailun perusteella elintarvikenäytteiden tutkimiseen käytetään Raisiossa sijaitsevaa Eurofins Scientific Finland Oy:tä. Laboratoriolla on FINAS-akkreditointi ja se on Eviran hyväksymä. Uima- ja talousvesinäytteet tutkitutetaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 pätevyysalueenaan vesien ja ympäristönäytteiden kemiallinen ja mikrobiologinen testaus. Sisäilman ongelmista aiheutuvat home- ja mikrobinäytteet viedään analysoitavaksi Turun Yliopiston aerobiologianlaitokselle. Laboratoriolla on terveydensuojelulain 49 a §:n mukainen Eviran hyväksyntä viranomaisille tarkoitettuja asumisterveystutkimuksia tekeväksi laboratorioksi. Tarpeen voi tulla tutkittavaksi myös muita näytteitä, niiden tutkiminen harkitaan tapauskohtaisesti ja lähetetään tutkittavaksi niitä analysoiviin laboratorioihin. 13 10 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON OHJAUS- JA ARVIOINTIKÄYNTI Aluehallintovirastot toteuttavat yhteistyössä Eviran ja Valviran kanssa ympäristöterveydenhuollon vaatimuksenmukaisuuden arviointia siten, että aluehallintovirastot tekevät valvontayksiköihin ohjaus- ja arviointikäyntejä. Kuntien valvontaa arvioidaan tarkastelemalla toimintaa suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin ja valtakunnallisissa valvontaohjelmissa annettuihin ohjeisiin, jotka koskevat valvonnan järjestämistä, suunnittelua ja toteutusta. Arviointiraporttiin kirjataan vahvuudet/hyvät käytännöt, kehitysehdotukset ja poikkeamat. Poikkeamista lähetetään selvityspyyntö valvontayksikköön. Lounais-Suomen aluehallintovirasto teki Raision valvontayksikköön arviointi- ja ohjauskäynnin syys - lokakuussa 2014. Arvioinnin kohteena olivat elintarvike-, terveydensuojelu ja tupakkavalvonta. Edellinen arviointi- ja ohjauskäynti (ent. auditointi) valvontayksikköön on tehty toukokuussa 2010. Tuolloin tarkastelun kohteena oli ainoastaan elintarvikevalvonta. Syksyn 2014 arviointi- ja ohjauskäynnin lopullinen raportti ei ollut suunnitelman laadintahetkellä vielä valmistunut. Raportin luonnosversiossa todetaan, ympäristöterveydenhuollon lautakunnan jäsenet ovat arviointihavaintojen perusteella sitoutuneet tehtäväänsä ja osallistuvat aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Valvontayksikössä viranhaltijoilla on myönteinen ote työhön ja toiminnan kehittämiseen. Koska yksikön koko on pieni ja kaikki työskentelevät samoissa toimitiloissa, on yhteistyö helppoa. Uutena poikkeamana havaittiin, ettei laitosvalvontaa ole kaikkien kohteiden osalta toteutunut riittävästi riskiperusteiseen suunnitelmaan verrattuna. Lisäksi raportissa oli muutamia kehitysehdotuksia ja hyviä käytäntöjä. Lopullisen raportin saavuttua se käsitellään terveysvalvontajaostossa. Raportin kehitysehdotukset ja poikkeamat otetaan jatkossa huomioon valvontayksikön toimintaa suunniteltaessa. 11 YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN TAKSAT Kunnan valvontaviranomaisen tulee periä kunnan hyväksymän taksan mukainen maksu toimijalta. Maksun suuruus määräytyy toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten tai valvontaasetuksen (EY) 882/2004 artiklassa 27 säädetyn mukaisesti. Maksuja peritään: Hyväksymishakemusten ja ilmoitusten käsittelystä. Nikotiinivalmisteiden myyntiluvasta ja valvonnasta. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvasta ja valvonnasta. Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista ja tarvittavista jälkitarkastuksista ensimmäisellä tarkastuksella ilmenneiden puutteiden korjaamisen varmistamiseksi. Valvontasuunnitelman mukaisista näytteenotoista ja tutkimuksista. Projektien, joissa näytteenotto kohdistetaan ilman riskinarviointia, tulee olla toimijoille maksuttomia. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden valvonnasta. Elintarvikkeiden viennin ja tuonnin valvonnasta (EU:n ulkopuolelta tulevat elintarvikkeet). Valvonta-asetuksen (EU) 882/2004 27 ja 28 artiklassa säädetyistä tarkastuksista ja tutkimuksista. (Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista). Kuluttajavalitusten perusteella tai ruokamyrkytysepäilyn selvittämiseksi tehtävät tutkimukset ja muut valvontatoimet tehdään viranomaisen kustannuksella. 14 Raision ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on hyväksytty Raision kaupunginvaltuustossa 20.1.2014 § 9. Maksutaksasta pyydettiin sopimuksen mukaan lausunnot Naantalin kaupungilta ja Ruskon kunnalta. Maksutaksa astui voimaan 21.1.2014. Maksutaksa on nähtävänä Raision kaupungin internet-sivuilla sekä Raision kaupungintalon ympäristön- ja rakennusvalvonnan palvelupisteessä. 12 LAATUJÄRJESTELMÄ Elintarvikelain 41 §:ssä todetaan, että valvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Laissa ei ole vaatimusta laatujärjestelmän muodosta tai sen sertifioinnista. Tarve laadukkaaseen työhön korostuu entisestään mm. maksullisuuden laajentumisen myötä. Seudulliset yksiköt joutunevat myös osoittamaan peruskunnille työnsä laadun. Muut ympäristöterveydenhuollon lait eivät edellytä valvontaviranomaiselta laatujärjestelmää, mutta kaikessa valvonnassa ja viranomaistyössä tulee kuitenkin pyrkiä laadukkuuteen ja tehokkuuteen kirjaamalla toimintatavat ja työprosessit. Raision valvontayksikölle on laadittu laatujärjestelmä opinnäytetyönä vuonna 2014. Laatukäsikirja kattaa elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakan valvonnan osat. Laatukäsikirjaa päivitetään ja muokataan tarpeen mukaan. Valvirassa on valmistunut syksyllä 2010 ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmämallin (ns. Yterva-kansion) päivitystyö terveydensuojelun osalta. Terveydensuojelun valvontaohjeisto käsittää terveydensuojelulain mukaisen valvonnan. Ohjeisto koostuu eri osioista, joita voidaan käyttää pohjana luotaessa kunnan omaa terveydensuojelun laatujärjestelmää. Ohjeisto ei ole laatujärjestelmänä täysin kattava. Keskeiset osiot laatujärjestelmään kuitenkin löytyvät ohjeistosta. Valvontaohjeistoa päivitetään vuosittain ja siihen lisätään osia tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa. Osat tullaan julkaisemaan Valviran nettisivuilla. Näitä valvontaohjeita käytetään apuna Raision valvontayksikön valvontatyössä ja ne ovat pohjana, kun tullaan laatimaan omaa laatujärjestelmää. Raision Ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluille on määritetty laatukriteerit, jotka määritellään kolmella laatutasolla: erinomainen, hyvä tai tyydyttävä. Nämä kolme tasoa on määritetty valvonnan toteutumiselle, hyväksymislupakäsittelyjen kestolle, oikaisuvaatimuksille ja annetuille korjauskehotuksille. Laatukriteerit ovat osa Raision mallia. Raision mallin kolme muuta kulmakiveä on jatkuva reagointi kysyntään, tilaajan ja tuottajan roolien erottaminen ja prosessien virtaviivaistaminen. (Raision kaupunki.) 13 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN Terveydensuojelulaki 8 § ja elintarvikelaki 46 § velvoittavat kuntia laatimaan suunnitelman, jossa varaudutaan erityistilanteisiin. Kunnallisen kuluttajaturvallisuusvalvonnan vähimmäisresurssitarpeen määrittelevässä valvontakriteeristössä kehotetaan ottamaan huomioon myös erityistilanteiden vaatima työaika. Kunnan valvontasuunnitelmaan voidaan sisällyttää varautumissuunnitelma tai se voidaan laatia erikseen, jolloin siihen viitataan kunnan valvontasuunnitelmassa. Raision kaupungilla on koko kaupungin kattavaa poikkeusolojen varautumissuunnitelma. Lisäksi ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluilla on oma erityistilanteiden suunnitelma. 15 Suunnitelma päivitetään vuonna 2015. Ympäristöpäällikkö on osallistunut aktiivisesti kunnan omiin valmiusharjoituksiin, joissa on käsitelty myös ympäristöterveydenhuollon asioita. Valvontayksikössä on laadittu joitakin ympäristöterveydenhuollon osa-alueita koskevaa ohjeistusta erityistilanteiden varalta, esim. ohjeistus elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämiseen. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta toimenpiteet erityistilanteissa on ohjeistettu ja ne löytyvät Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmasta. Lisäksi Valvira on laatinut ohjeen ”Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa”, jota on käytetty apuna, kun Raision valvontayksikön alueella sijaitseville vesilaitoksille on laadittu erityistilannesuunnitelmat. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi lokakuussa 2010 ympäristöterveydenhuollon viranomaisille ja heidän yhteistyötahoilleen käytännön oppaan ”Ympäristöterveyden erityistilanteet”. Tämä opas on suurena tukena kunnassa erityistilanteisiin, joista saattaa aiheutua terveyshaittoja. Alla on listattuna keskusvirastojen ja ministeriöiden laatimia ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin varautumiseen liittyviä ohjeita ja suunnitelmia, joita hyödynnetään valvontayksikön varautumisessa erityistilanteisiin. TAULUKKO 5. Ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin varautumiseen liittyviä ohjeita ja suunnitelmia Erityistilanteisiin liittyviä toimintaohjeita Toiminta elintarvikkeisiin liittyvissä terveysvaaratilanteissa – ohje elintarvikevalvontaviranomaisille. 2012 Eviran valmiussuunnitelmat helposti leviävien eläintautien varalta Erityistilanteet kunnan tuoteturvallisuusvalvonnassa. Tukes Kuluttajaviraston julkaisusarja 1/2006 Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa -opas Valvira Ympäristöterveyden erityistilanteet. STM Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille, 2010 Sisäasiainministeriö Säteilyvaaratilanteet – toimijoiden vastuut ja tehtävät, 2012 Evira Aluehallintovirastojen strategisissa tulossopimuksissa vuosille 2012 - 2015 on aluehallintovirastojen tehtäväksi annettu varmistaa, että ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla on ympäristöterveyden erityistilanteiden varautumissuunnitelmat ja että ne on koordinoitu muiden hallintokuntien kanssa. Tähän tehtävään liittyen Lounais-Suomen aluehallintovirasto tulee vuoden 2015 alussa pyytämään valvontayksiköiltä niiden ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmat (Aluehallintoviraston kirje 24.9.2014). 14 VIESTINTÄ Viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä palvelusihteerit neuvovat ja antavat opastusta mm. oikean viranomaisen löytämiseksi. Muuten viranhaltijat antavat ohjausta ja neuvontaa puhelimitse, internetin, sähköpostin tai tarkastuskäyntien yhteydessä. Elintarvikkeita ym. ympäristöterveyttä koskevaa materiaalia saa mm. neuvoloista ja kaupunkien tai kuntien 16 neuvontapisteistä. Lisäksi Raisio tiedottaa – lehdessä julkaistaan tietoisku-tyyppisiä artikkeleita ja mm. talousveden laadusta tiedotetaan kaupunkien/kuntien internet-sivuilla. Muutostilanteista (esim. maksutaksan uusiminen) tiedotetaan paikallisissa tiedotuslehdissä sekä tarvittaessa laajemmin. Viestinnän tukena on Raision kaupungin viestintäohje (kaupunginhallituksen 9.12.2002 hyväksymä). Viestintäohje päivitetään vuonna 2015. Päivityksestä vastaa kaupungin koulutusja tiedotuspäällikkö. Yksikkö on kooltaan pieni ja viranhaltijoilla on yhteiset toimitilat, joten sisäinen viestintä toimii hyvin. Lisäksi henkilökunta kokoontuu säännöllisesti yhteisiin palavereihin. Kriisitilanteissa Raision kaupungin viestintäsuunnitelma on käytössä soveltuvin osin. Epidemiatyöryhmän uusitussa ohjeistuksessa on liitteenä mallitiedotteita erityistilanteiden varalle. Tiedottamisesta vastaa epidemiatyöryhmän vastuuhenkilö. Erityistilanteissa viranomaisen tulee tiedottaa tilanteesta tarpeen mukaan ja oma-aloitteisesti. Viranomaisen tulee olla puolueeton ja pitäytyä tosiasioissa ilman spekulointia. Pääsääntöisesti tiedottamisesta vastaa terveysvalvonnan johtaja. Jos esim. poliisi tutkii asiaa, on tarpeen sopia poliisin tutkinnanjohtajan kanssa siitä, miten tiedotus järjestetään ja mistä asioista terveysvalvonta antaa tietoa. 15 TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN Ympäristöterveydenhuollon keskitetyt tietojärjestelmät KUTI/YHTI ja VYHA korvaavat aiemmin käytössä olleet keskusvirastojen tietojenkeruulomakkeet. Kuntien on varauduttava siihen, että tietojärjestelmätyö vaikuttaa valvontayksiköiden toimintaan valvontaohjelmakauden aikana. Valtakunnallisesti ja alueellisesti kattavaa tietoa ympäristöterveydenhuollon valvonnan resursseista, henkilöstön kouluttautumisesta, valvonnasta ja valvontatarpeesta, kuten muun muassa valvontakohteista, niiden lukumäärästä, tehdyistä tarkastuksista ja niiden määrästä sekä tarkastuksilla havaituista ongelmista tarvitaan, jotta keskusvirastoissa voidaan arvioida valvonnan vaikuttavuutta sekä valvonnan ohjaamiseen liittyviä menettelyjä ja tarpeita. Saatuja tietoja käytetään keskusvirastojen ohjaustoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjaavat ministeriöt voivat hyödyntää koostettuja tietoja kehittäessään ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä ja valvonnan organisointia. Keskusvirastot tekevät yhteistyötä keskitettyjen tietojärjestelmien kehittämiseksi. 15.1 KUTI/YHTI Keskusvirastot ovat antaneet määräykset, joiden mukaan kunnan on ilmoitettava kohde- ja valvontatiedot sähköisesti käyttäen KUTI/YHTI -järjestelmää. Tiedot syötetään järjestelmiin KUTI- ja YHTI-luokitusten mukaisesti. Keskusviranomaiset ovat tiedottaneet ja kouluttaneet kuntia kohde- ja valvontatietojen keräämisen muutoksista. Valvontayksikön tietojärjestelmän on täytettävä järjestelmän (kulloinkin voimassa olevat) tekniset vaatimukset, jotka on esitetty tietojärjestelmän teknisissä asiakirjoissa. Raision tietojärjestelmät täyttävät voimassa olevat tekniset vaatimukset ja valvontayksikön kohde- ja valvontatiedot on ilmoitettu KUTI- ja YHTI-järjestelmää käyttäen. 17 15.2 Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä – VYHA VYHAn avulla hallinnoidaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietoja. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden arvioimiseen käytettyä järjestelmää kehitetään siten, että järjestelmää voidaan käyttää KUTI/YHTI-järjestelmästä puuttuvien, valvontaa ja valvontayksikköä koskevien tietojen keräämiseen. Näitä ovat mm. henkilöresurssit, valvontasuunnitelma ja sen toteuman sanallinen arviointi. Kuntien on pidettävä tiedot ajan tasalla ja huolehdittava siitä, että velvoitteissa pysytään. Kuntien on osaltaan edistettävä omista tarpeistaan raportointia, jotta kunnissa voidaan paremmin osoittaa oman toiminnan vaikuttavuutta, riskiperusteisuutta ja tuloksellisuutta. 15.3 Ympäristöterveydenhuollon luvat ja ilmoitukset – YLLI Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä yritystoimintaan liittyvä julkisten tieto- ja asiointipalveluiden sähköistämistä edistävä hankekokonaisuus. Tavoitteena on koota yrityksille suunnatut sähköistetyt asiointipalvelut helposti saataville ns. ”yhden luukun” periaatteen mukaisesti Yritys-Suomi -verkkopalveluun. Tällä hankkeella toteutetaan osaltaan hallituksen esityksen (99/2010vp) tavoitetta ilmoitustoiminnan sähköistämisestä. Ympäristöterveydenhuollon lupa- ja ilmoitusasioiden sähköistämistä varten on perustettu ns. YLLI-hanke, jonka tavoitteena on toteuttaa sähköistetyt asiointipalvelut ympäristöterveydenhuollon osalta. 16 RAPORTOINTI Ympäristöterveydenhuollon suorittamista tarkastuksista, käytetystä työajasta sekä muista suoritteista raportoidaan KUTI-, YHTI- ja VYHA -järjestelmien avulla Eviralle (elintarvikevalvonta), Tukesille (kuluttajaturvallisuusvalvonta) ja Valviralle (terveydensuojelu- ja tupakkavalvonta) ja niistä laaditaan arviointiraportti toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Kaupungin sisäisesti raportoidaan vähintään neljännesvuosittain terveysvalvontajaostolle valvontasuunnitelman toteutumista sekä kaupunginhallitukselle suoritteet: tehdyt päätökset, suoritetut tarkastukset, annetut lausunnot, näytteiden määrä ja projektit. 17 VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kunnan tulee seurata laatimansa valvontasuunnitelman toteutumista. Seurantaa tulee toteuttaa valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) mukaan ainakin seuraavien tekijöiden osalta: tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin tarkastusten kattavuus näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin valvonnasta saatavien tulojen kohdentaminen Valvontasuunnitelman toteutumista tulee käsitellä vuosittain lautakunnissa ja sen tulee sisältää ainakin seuraava asiat: 18 1) Miten valvontakohteiden tuntemus on kehittynyt. 2) Onko suoritettu valvonta kohdistunut riskinarvioinnin perusteella keskeisille alueille ja noudattaako valvonta valvonnan työnjakoa. 3) Miten vuoden aikana suoritettu valvonta on vastannut laskennallista työajan tarvetta ja työajan käyttösuunnitelmaa. 4) Onko valvonta määrältään ja laadultaan vähimmäistason mukaista. 5) Miten valvontaa suorittavien viranhaltijoiden ammattitaitoa on kehitetty. Raision valvontayksikössä valvontasuunnitelman toteutumista seurataan vähintään neljännesvuosittain terveysvalvontajaostossa. Vuosittain laaditaan suunnitelman toteutumisesta laajempi arviointiraportti, joka myös käsitellään jaostossa. Seurantaa hyödynnetään paikallisen valvonnan kehittämisessä, valvonnan jatkuvuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Terveysvalvontajaoston hyväksymä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset koko vuodelta toimitetaan aluehallintovirastolle VYHA-järjestelmän kautta vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Aluehallintovirasto arvioi kuntien valvontasuunnitelmia sekä niiden toteutumista. Valvontasuunnitelmien ja niiden toteuman arviointia voidaan tehdä valvontayksikön arviointi- ja ohjauskäyntien yhteydessä. 18 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 18.1 Säädösperusta Elintarvikevalvontaohjelman laatimista koskeva lainsäädäntö: Valvonta-asetus (EY) 882/2004 Elintarvikelaki (23/2006) Valvontaohjelma-asetus (78/2011) Muut elintarvikevalvontaan liittyvä lainsäädäntö: Alkutuotantoasetus (1368/2011) MMM:n asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (1367/2011) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (420/2011) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista (1258/2011) Yleinen elintarvikehygienia-asetus (EY) 852/2004 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) 853/2004 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) 854/2004 Ensisaapumisasetus (118/2006) Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä (1365/2011) Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) MMM:n asetus laitosten elintarvikehygieniasta (1369/2011) MMM:n asetus lihantarkastuksesta (1470/2011) Yleinen elintarvikeasetus (EY) 178/2002 19 18.2 Yleistä Euroopan Yhteisöjen asetuksella (EY) N:o 882/20041 (valvonta-asetus) on annettu yleiset säännökset yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa rehu- ja elintarvikelainsäädännön, eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön sekä kasvinterveyslainsäädännön virallista valvontaa varten. Asetuksen mukaan kunkin jäsenvaltion on laadittava kokonaisvaltainen monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma, jolla varmistetaan valvonta-asetuksen ja EY:n yleisen elintarvikeasetuksen tehokas täytäntöönpano. Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) on laadittu vuosille 2012 - 2016. Kunnan valvontasuunnitelmaan sisällytetään hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen ja ilmoitusta edellyttävän toiminnan säännöllinen valvonta. Tilapäinen elintarvikkeiden myynti ei kuulu säännöllisen valvonnan piiriin. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukaisuus, varmistaa että elintarvikkeista annettavat tiedot ovat totuudenmukaisia ja riittäviä eivätkä ne johda harhaan, suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta, varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys, turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta sekä osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Viranomaisen velvollisuus on tukea toimijoita antamalla lainsäädännön noudattamiseen liittyviä neuvoja. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja laadusta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, ettei elintarvikkeiden turvallisuus vaarannu valmistuksen tai tarjoilun aikana. Viranomaisvalvonnan tehtävä on varmistua siitä, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja elintarvikkeiden turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa vaiheissa. 18.3 Kohteet Kaikki valvontakohteet ml. alkutuotannon kohteet ovat sähköisessä tietojärjestelmässä (TerveKuu), joka on kaikkien valvojien yhteiskäytössä. Valvontayksikössä on elintarvikevalvontakohteita yhteensä noin 450. Lisäksi valvonta-alueella on alkutuotantopaikkoja noin 200 kpl. Valvontayksikössä ravintoloita ja suurtalouden laitoskeittiöitä on 50 % kaikista elintarvikevalvontakohteista. Naantali on kesäkaupunki, jonka ravintoloista osa on auki vain muutaman kuukauden vuodessa. Näissä kohteissa tarkastuskäyntien määrää voidaan suhteuttaa aukiolokuukausiin. TAULUKKO 6. Raision valvontayksikön valvottavat elintarvikekohteet ELINTARVIKEVALVONNAN TARKASTUSKOHTEET Naantali Raisio Rusko Yhteensä 202 198 46 446 20 18.4 Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Valvontakohteiden hyväksyminen Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontaviranomaisen on ratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää käsittelyä. Laitoksen vaatimustenmukaisuuden selvittäminen edellyttää tarkastuskäyntiä (yleinen elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004, artikla 6.3). Laitoksen hyväksymisestä tai ehdollisesta hyväksymisestä tehdään päätös. (elintarvikelaki 13 ja 15 §). Toiminnan laitoksessa saa aloittaa, jos laitos täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset (elintarvikelain muutos 352/2011 13.5 §), ja laitos on hyväksytty. Itujen tuotanto, joka on Suomessa tähän asti luokiteltu elintarvikehuoneistotoiminnaksi, katsotaan 1.7.2013 lähtien elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksynnän edellyttämäksi alkutuotannoksi ((EY) N:o 210/2013). Valvontakohteesta ilmoittaminen Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta 14 §:ssä säädetylle valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset. Vaatimusten mukaisuuden varmistaminen on toimijan vastuulla ja tehtävänä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Tällaisia voivat olla esimerkiksi maahantuontiyritykset tai ensisaapumistoimijat. Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle. Kontaktimateriaalialan toimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle (elintarvikelain muutos 643/2010 21a §). Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojen oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava alkutuotannon toimijalle ottaneensa vastaan ilmoituksen tai saaneensa tiedon toiselta viranomaiselta. Ilmoitukset ravintolisistä, täydennetyistä elintarvikkeista, erityisruokavaliovalmisteista ja äidinmaidonkorvikkeista Elintarvikelainsäädännössä on säädetty ilmoitusjärjestelmistä (ravintolisät, täydennetyt elintarvikkeet, erityisruokavaliovalmisteet sekä äidinmaidonkorvikkeet), joiden tarkoituksena on saattaa valvontaviranomaisten tietoon sellaisen elintarvikkeen markkinoille tulo, jonka 21 valvontaan liittyy erityisiä valvonnallisia tarpeita, kuten esimerkiksi tuotteeseen lisättyjen ravintoaineiden pitoisuuksien valvonta elintarviketurvallisuuden kannalta, kun elintarvike on tarkoitettu herkille ja/tai haavoittuville kuluttajaryhmille (lapsille) tai kun koostumuspoikkeama voi aiheuttaa vakavan terveyshaitan tai -vaaran. Evira välittää vastaanottamansa ilmoitukset paikallisille elintarvikevalvontaviranomaisille tiedoksi ja valvontaa varten. Tiedot välitetään kootusti myös aluehallintoviranomaisille, Tullilaitokselle ja Fimealle tiedoksi ja/tai valvontaa varten. Omavalvonta Kaikilla elintarvikehuoneistoilla on oltava omavalvontasuunnitelma ja alkutuotantopaikoilla omavalvonnan kuvaus. Laissa elintarvikelain muuttamisesta (352/2011) on poistettu vaatimukset omavalvontasuunnitelman hyväksymisestä sekä valvontaviranomaisen velvollisuudesta määrätä omavalvontaan kuuluvista tutkimuksista. Hyväksyttävien elintarvikehuoneistojen hyväksymishakemukseen tulee liittää omavalvontasuunnitelma (elintarvikevalvonta-asetus 4.3 §). Elintarvikehuoneistoa koskevasta ilmoituksesta tulee käydä ilmi tieto omavalvontasuunnitelmasta (elintarvikevalvonta-asetus 3.1 §). Valvontaviranomaisen on tarvittaessa annettava elintarvikealan toimijalle tarpeellisia omavalvontasuunnitelman täydentämistä, korjaamista tai muuttamista sekä siihen kuuluvia laboratoriotutkimuksia koskevia ohjeita ja kehotuksia (elintarvikelain muutos 352/2011 53 §). Omavalvontasuunnitelmien ajantasaisuus tarkastetaan valvontakäyntien yhteydessä. Valvontakohteissa, joihin tehdään tällä hetkellä Oiva-tarkastuksia (elintarvikkeiden myynti- ja tarjoilupaikat), omavalvontasuunnitelma tarkastetaan Oiva-ohjeiden mukaisesti joka kolmas vuosi. Poikkeuksena tästä ovat uudet elintarvikehuoneistot, joiden omavalvontasuunnitelma tarkastetaan alkutarkastuksen yhteydessä. 18.5 Tarkastus Hyväksyttävien elintarvikehuoneistojen tarkastus ennen toiminnan aloittamista Elintarvikehuoneistot, joissa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on hyväksyttävä ennen toiminnan aloittamista. Hyväksyttävät elintarvikehuoneistot tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista. Elintarvikehuoneistot, joiden toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus, tarkastetaan pääsääntöisesti vasta toiminnan jo alettua. Ilmoitetun elintarvikehuoneiston ensimmäinen tarkastus Ilmoitetun elintarvikehuoneiston toiminnan aloittamisen yhteydessä tehtävä ensimmäinen tarkastus tehdään yleensä 1, 3 tai 6 kuukauden kuluessa ilmoitetun toiminnan aloittamisesta, ottaen huomioon elintarvikehuoneistossa harjoitettavan toiminnan luonne ja laajuus. Tarkastus voidaan tehdä myös ennen toiminnan aloittamista, jos ilmoituksen perusteella on syytä epäillä, että elintarviketurvallisuus tai kuluttajansuoja saattaa vaarantua, ellei riskien hallintakeinoista varmistusta ennen toiminnan alkamista. Tarkastuksen pääasiallinen tarkoitus on selvittää elintarvikehuoneiston toimintaedellytykset. Toimija esittää omavalvontasuunnitelman viimeistään ensimmäisen tarkastuskäynnin yhteydessä. Omavalvonnan avulla toimija hallitsee toimintansa riskit ja varmistaa näin elintarvikkeiden turvallisuuden ja muun säädöstenmukaisuuden. 22 TAULUKKO 7. Ilmoitetun elintarvikehuoneiston ensimmäisen tarkastuksen ajankohta Elintarvikehuoneistotyyppi Tarkastuksen ajankohta Elintarvikehuoneistossa valmistetaan, myydään, tarjoillaan, säilytetään, kuljetetaan tai muuten käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai huoneistossa valmistetaan elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu erityisryhmille (esim. gluteenittomat elintarvikkeet). kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta Elintarvikehuoneistossa valmistetaan, myydään, tarjoillaan, säilytetään, kuljetetaan tai muuten käsitellään pakkaamattomia ei-helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai säilytetään, kuljetetaan ja myydään pakattuja helposti pilaantuvia elintarvikkeita. kolmen kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta Elintarvikehuoneistossa myydään, säilytetään tai muuten käsitellään ainoastaan pakattuja elintarvikkeita, jotka eivät säilyäkseen vaadi kylmä- tai kuumasäilytystä. kuuden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta Toiminnassa olevien elintarvikehuoneistojen tarkastukset Elintarvikevalvonta tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastuksen voidaan katsoa olevan ennakkoon ilmoittamaton silloin, kun toimija ei ehdi korjata tarkastettavaa asiaa ilmoittamisen ja tarkastuksen välisenä aikana. Aika, joka voi olla ilmoituksen ja tarkastuksen välillä, jotta tarkastus katsotaan ennakkoon ilmoittamattomaksi, riippuu näin ollen tarkastuksen luonteesta. Tarkastukset tulee pyrkiä tekemään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa, mutta joissakin tapauksissa tarkastus voidaan toteuttaa myös muulloin, esimerkiksi aamulla ennen toiminnan alkamista. Yleensä tarkastus tehdään valvontakohteessa, mutta valvontaviranomainen voi joissakin tapauksissa tarkastaa esimerkiksi asiakirjoja myös virkapaikallaan. Jos elintarvikehuoneisto on perustettu toimijan kotiin, elintarvikevalvontaa tehdään asiakirjatarkastuksina, koska elintarvikehuoneistoa ei voida tarkastaa rikkomatta kotirauhaa. Jos kyseessä on terveysvaaraepäily, voidaan myös kotiin perustettuun elintarvikehuoneistoon tehdä tarkastus. Valvontatarkastus (valvontasuunnitelman mukainen tarkastus) Elintarvikekohteissa tehdään valvontatarkastuksia riskinarvioinnin perusteella. Toiminnassa olevan elintarvikehuoneiston valvonnassa tarkastus ei voi aina kattaa koko yrityksen toimintaa, vaan se voi kohdistua esimerkiksi omavalvonnan toimivuuteen, elintarvikehuoneiston tiloihin, laitteisiin ja välineisiin, sivutuotteiden käsittelemiseen, TSEtoiminnan vaatimustenmukaisuuteen, henkilöstön ammattitaidon selvittämiseen, työohjeisiin, työskentelytapoihin, omavalvontanäytteiden tuloksiin, jäljitettävyyteen, elintarvikkeiden koostumukseen, pakkausmerkintöihin ja -materiaaleihin tai mittalaitteiden rekisteröimien arvojen lukemiseen. Tarkastuksen yhteydessä päivitetään valvontakohteen riskitekijöiden arviointi. Oiva-tarkastukset Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Oiva-järjestelmä otettiin käyttöön valtakunnallisena vaiheittain 1.5.2013 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa ovat mukana elintarvikemyymälät ja tarjoilupaikat. Tämän jälkeen mukaan tulevat Eviran valvomat teurastamot ja niiden yhteydessä olevat laitokset 1.9.2014, muut elintarvikehuoneistot 1.1.2015 ja muut laitokset 1.5.2015. 23 Elintarvikemyymälöissä ja tarjoilupaikoissa tehdään tarkastuksia Eviran Oiva-ohjeiden mukaisesti. Jokaisella tarkastuskerralla tarkastetaan Oiva-ohjeista korkeamman elintarviketurvallisuusriskin kohdat. Muut kohdat tarkastetaan joka kolmas vuosi. Oivaraportit julkaistaan osoitteessa www.oivahymy.fi. Oiva-tarkastukset korvaavat jatkossa valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset. Seuranta-/jälkitarkastus Seurantatarkastus on tarpeen, jos valvontatarkastuksella on annettu esim. kehotuksia tai määräyksiä. Uusintatarkastuksella tarkastetaan, onko vaaditut toimenpiteet suoritettu. Seurantatarkastus kohdistuu joko tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Seurantatarkastukseen voi kuulua myös näytteenottoa ja mittauksia. Pelkkä näytteenottokäynti ei ole kuitenkaan tarkastus. Oivan myötä seurantatarkastuksen toteuttaminen on olennainen osa valvonnan julkistamista, vaikuttavuutta ja yhtenäisyyttä. Toimijalla on oikeus korjata epäkohta ja valvontaviranomaisella on velvollisuus todeta epäkohta kirjatuksi Eviran antamassa Oivajärjestelmää koskevassa määräyksessä ja ohjeissa kerrotulla tavalla. Jos tarkastettu yritys on saanut jostakin asiasta arvosanan korjattavaa tai huono, tekee kunnan terveystarkastaja aina uuden tarkastuksen. Evira on pyytänyt kuntia valvontasuunnitelmaa tehtäessä varaamaan Oivan seurantatarkastuksia varten riittävä määrä henkilöresursseja. Arvio seurantatarkastusten määrästä voisi olla 5 – 15 % elintarvikkeiden vähittäismyyntiin ja tarjoiluun liittyvien valvontakäyntien kokonaismäärästä. Muut tarkastukset Suunnitelman mukaisten tarkastusten lisäksi elintarvikevalvonnassa suoritetaan suunnitelmaan kuulumattomia tarkastuksia, joita ovat esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyjen, valitusten ja muiden viranomaisten esittämien valvontapyyntöjen takia tehtävät tarkastukset. Tarkastuksilla hyödynnetään mahdollisia Eviran antamia ohjeita tai valvontayksikön omia ohjeita. 18.6 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet Valvontakohteeseen vuosittain tehtävien tarkastusten määrä, kuten myös muut valvontatoimet, riippuvat kohteen laajuudesta ja luonteesta sekä omavalvonnan toimivuudesta. Toiminnan laajuuden kuvaajana voidaan käyttää esimerkiksi tuotannon määrää ja toiminnan laatua voidaan määritellä riskitekijöiden arvioinnin avulla. Ohjeellisia tarkastusmääriä laadittaessa on oletettu, että toiminta on ympärivuotista. Mikäli kohde on toiminnassa vain osan vuotta, on tarkastusten määrä suhteutettava vuotuiseen toiminta-aikaan. Riskitekijöiden arviointi tarkoittaa valvontaviranomaisen tekemää arviointia, jossa arvioidaan valvontakohteesta johtuvien ja siellä valmistettujen elintarvikkeiden välityksellä ihmiselle syntyvien terveydellisten haittavaikutusten todennäköisyyttä ja voimakkuutta. Riskinarvioinnin avulla voimavaroja pyritään kohdistamaan niihin riskialttiimpiin elintarvikekohteisiin, joissa toiminnan laajuus tai toiminnan luonne sitä vaatii. Eviran valvontaosasto on valmistellut elintarvikehuoneistojen riskiluokitusta ja valvontatarpeen määrittämistä varten uutta ohjetta. Ohjeluonnoksessa kuvataan ne periaatteet, joita riskiluokituksessa ja valvontatarpeen määrittelyssä käytetään sekä annetaan elintarvikehuoneistoille ohjeelliset vuosittaiset tarkastusmäärät ja - ajat. Ohje on tarkoitus 24 ottaa käyttöön vuoden 2016 valvontayksiköiden valvontasuunnitelmissa, mutta valvontayksiköt voivat käyttää ohjeluonnoksen periaatteita jo aikaisemmin. Valvontayksiköt voivat edelleen myös käyttää riskiluokitukseen ja valvontatarpeen määrittämiseen omia mallejaan. Elintarvikehuoneistojen valvontatarpeen määrittelyssä on käytetty aikaisemmin ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2011 - 2014 liitettä ”valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika”. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelija Tiina Nieminen on tehnyt opinnäytetyönään Raision valvontayksikölle työn ”Kunnallinen elintarvikevalvonta – Riskit hallintaan Raisiossa”. Työn tuloksena saatiin valvontayksikölle mm. riskinarviointikaavake, jota käytetään elintarvikekohteiden riskinarviointiin ja se toimii samalla myös tarkastuslomakkeena. Riskinarviointimalli on tallennettu TerveKuu-ohjelmaan. Ohjelma antaa syötettyjen tietojen perusteella tarvittavien tarkastuskäyntien määrän. Raision valvontayksikössä käytetään vielä vuoden 2015 aikana vanhaa riskikartoitusta ja se tehdään TerveKuu-ohjelmaan. Riskinarviointi tehdään tai sitä päivitetään tarkastusten yhteydessä. Uudet ohjeet otetaan käyttöön, kun ne on vahvistettu eli alustavan suunnitelman mukaan vuoden 2016 valvontasuunnitelmaa laadittaessa. 18.7 Laitosvalvontasuunnitelma Laitosten valvontasuunnitelmien laatimisessa noudatetaan Laitoksen valvontaohjetta (Eviran ohje 16003/1). Jokaiselle laitokselle on laadittu oma valvontasuunnitelma, joka perustuu riskiluokituksella määriteltyjen tarkastuskertojen lukumäärään (TerveKuu ohjelmassa). Valvontaa suunniteltaessa otetaan huomioon laitoksen koko ja tilat, toiminnot ja omavalvontajärjestelmä. Tarkastuksen sisällön perusteella valvontasuunnitelmaan kirjataan tarkastuskäynnin arvioitu kesto ja miten tarkastuskäynnit jaotellaan vuoden ajanjaksolle. Laitoksen rakenteet on tarkastettava vähintään vuosittain, samoin kuin laitoksen toiminnan vaatimustenmukaisuus. Laitostarkastuksilla kiinnitetään huomiota siihen, täyttävätkö laitoksen piha-alueet ja tilat sekä laitoksen koneet, laitteet ja välineet lainsäädännön vaatimukset. Myös henkilökunnan työskentelyhygieniaa on tarkkailtava esimerkiksi suunniteltuna seurantana. Työskentelyhygienian vaatimustenmukaisuutta tarkastetaan ja todennetaan. Lisäksi tarkastetaan esimerkiksi raaka-aineita, muita elintarvikkeen valmistuksessa käytettäviä tuotteita, elintarvikkeiden merkintöjä, elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja sekä laitoksen puhtautta ja puhdistus- ja torjunta-aineita. Laitoksella tulee olla ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma tarkastetaan kokonaisuutena laitosta hyväksyttäessä sekä sen jälkeen vuosittain ja aina silloin, kun siihen tehdään muutoksia. Omavalvontaohjelmien tulee olla säädöksissä annettujen vaatimusten mukaisia ja sopivia laitoksen tiloihin ja toimintaan nähden. Omavalvontasuunnitelman toteutuksen tarkastuksessa käydään läpi kunkin omavalvontaohjelman käytännön toteutus. Laitoksen tiloissa tehdään havaintoja ja mittauksia sen toteamiseksi, että käytännön toiminta vastaa ohjelmassa esitettyä. Omavalvontakirjanpidon tarkastuksen perusteella verrataan laitoksen omien havaintojen yhtäpitävyyttä valvojan tekemien havaintojen kanssa. Lisäksi tarkastetaan onko laitos havainnut esimerkiksi raja-arvot ylittävät tai alittavat mittaus- tai tutkimustulokset, ja onko 25 mittaukset tai tutkimukset tehty luotettavilla laitteilla ja menetelmillä. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ovatko omavalvonnassa havaitut epäkohdat johtaneet asianmukaisiin välittömiin ja tarvittaessa myös ennaltaehkäiseviin korjaaviin toimenpiteisiin, onko korjaavista toimenpiteistä pidetty kirjaa ja onko epäkohdista tarvittaessa tiedotettu viranomaisille. Jos kyse on näytteiden tutkimustuloksista, tarkastetaan myös, onko korjaavien toimenpiteiden tehokkuudesta varmistuttu ottamalla uusia näytteitä toimenpiteiden jälkeen. Laitoksen valvojan on arvioitava omavalvontajärjestelmän toimivuus vuosittain. Jos omavalvontajärjestelmä ei ole valvojan arvion mukaan toimiva, valvojan on edellytettävä sen muuttamista. Apuna voidaan käyttää ABCD-lomaketta. Laitoksen omavalvonnan toimivuudesta varmistutaan tarvittaessa ottamalla viranomaisnäytteitä sekä mikrobiologisiin että laitoksen toiminnasta ja tuotteista riippuen myös kemiallisiin ja/tai aistinvaraisiin laboratoriotutkimuksiin. Tuotteista ja raaka-aineesta tutkitaan mikrobiologisesti sekä elintarvikehygieenistä laatua että patogeenisten mikrobien esiintymistä. Näytteenotosta on laitoskohtainen näytteenottosuunnitelma. Valvoja laatii tarkastuskäynnillä havaituista epäkohdista ja tehdyistä toimenpiteistä tarkastuskertomuksen, joka annetaan laitoksen edustajalle tarkastuskäynnin yhteydessä tai toimitetaan laitokselle myöhemmin. Käytössä on yhteinen tarkastuspöytäkirjamalli. Valvontakirjanpitoon kuuluvat myös neuvottelumuistiot ja elintarvikelain 55 - 69 §:n mukaisista toimenpiteistä tehdyt hallintopäätökset, sekä viranomaisnäytteiden tutkimustulokset. Laitosvalvonta tulee Oiva-järjestelmän piiriin 1.5.2015, jonka jälkeen tarkastuspöytäkirjat laaditaan Oiva-ohjeiden mukaisesti. Vuosittain lähetetään tiedot suoritetusta laitoksen valvonnasta ja valvonnan tuloksista Eviraan KUTI-järjestelmää käyttäen. 18.8 Ensisaapumisvalvonta Elintarvikelaissa sekä MMM:n ensisaapumistoiminnasta antamassa asetuksessa säädetty eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta perustuu toisesta jäsenvaltiosta Suomeen toimitettavien elintarvikkeiden mahdollisesti aiheuttamien terveysvaarojen arviointiin. Paikallinen ensisaapumisvalvontaviranomainen suorittaa valvonta-alueellaan ensisaapumisvalvontaa Eviran kanssa tekemänsä sopimuksen ja Eviran ensisaapumisvalvontasuunnitelman mukaisesti. Evira korvaa kunnalle valvonnasta aiheutuneet kulut sopimuksen mukaisesti ja perii puolestaan ensisaapumistoimijoilta kokonaisuudessaan ensisaapumisvalvonnasta aiheutuneet kustannukset. Ensisaapumisvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota komission asetuksen EY 1688/2005 mukaisten salmonellaerityistakuiden täyttymiseen (sian-, naudan- ja siipikarjanliha sekä kanamunat) sekä muihin ns. riskielintarvikkeisiin (kypsentämätön liha, raakalihavalmisteet, lihavalmisteet, elävät simpukat ja äyriäiset). Lisäksi valvontaa kohdennetaan ottaen huomioon vastaanotettujen tuotteiden määrä ja laatu. Ensisaapumisvalvonnan kohteet ja tarkastusmäärät on esitetty liitteessä 1. 26 18.9 Näytteenotto ja projektit Näytteenotolla ja tutkimustulosten perusteella voidaan selvittää omavalvonnan toimivuutta sekä tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Vuosittain laaditaan riskiperusteinen suunnitelma omavalvonnan toimivuuden valvomiseksi otettavista näytteistä ja tutkimuksista. Näytteitä voidaan ottaa mm. lainsäädännön toimijalle määräämän näytteenoton ja tutkimusten varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Näytteenottokohteita, näytteiden määriä, näytteenottotiheyttä ja näytteistä tehtäviä tutkimuksia suunniteltaessa otetaan huomioon omavalvonnan toimivuus valvontakohteessa. Viranomaisnäytteenotto elintarvikehuoneistoissa on kohdennettu riskinarvioinnin perusteella toimijoihin, jotka valmistavat itse jauhelihaa (myyntiaika ≥ 24 h) tai sellaisenaan syötäviä elintarvikkeita, joiden myyntiaika ≥ 5 vrk. Riskinarvioinnissa on huomioitu valvontakohteen omavalvonnan toimivuus. Laitosten osalta näytteenottosuunnitelmassa on huomioitu mikroobikriteeriasetus ja sen kansalliset soveltamisohjeet. Yksittäisten toimijoiden omavalvonnan toimivuuden todentamiseksi Evira suosittelee pistokoeluontoista näytteenottoa. Näytteenottotiheyteen vaikuttavat toimijan näytteenottosuunnitelma, sen kattavuus ja toteutuminen sekä omavalvontanäytteiden tulokset. Myös elintarvikevalvontaohjelmaan sisältyviin valvonta- ja seurantaohjelmiin ja hankkeisiin liittyvään näytteenottoon varaudutaan vuosittain. Valvontayksikköön on vuosittain tullut ainakin vierasainevalvontaan liittyviä näytteenottopyyntöjä. Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään mahdolliset kunnan valitsemien projektien näytteet (ns. kartoitustutkimukset). Tutkimusprojektien tuloksista laaditaan yhteenveto jaoston tiedoksi. Projektien tuloksia hyödynnetään valvonnan suunnittelussa. Vuonna 2015 valvontayksikössä ei toteuteta erityisiä elintarvikenäyteprojekteja. Näytteenotto voi kohdistua myös ennalta suunnittelemattomiin tilanteisiin, kuten kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin sekä ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin. Tällaiset tilanteet otetaan huomioon työajan suunnittelussa. Talousarviossa on varauduttu näytteenotto- ja tutkimuskustannuksiin. Erillistä määrärahaa poikkeustilanteiden osalta ei ole varattu. Mahdollisen epidemian selvittämisen aiheutuvat kustannukset käytetään tutkimusmäärärahoista. Näytetulokset kirjataan TerveKuu-ohjelmaan. Näytetuloksen ollessa huono, haetaan uusintanäyte sekä keskustellaan toimijan kanssa mikä on mahdollisesti aiheuttanut huonon tulokseen. Keskustelun pohjalta voidaan antaa toimenpidesuosituksia tai - kehotuksia. Jos uusintanäytekin on huono, voidaan toiminta keskeyttää, kunnes syy löydetään ja saadaan puhdas näytetulos. Vuoden 2015 näytteenottosuunnitelma on esitetty liitteessä 2. 18.10 Seurantaohjelmat Valvonta-asetuksen mukaan seurannalla tarkoitetaan elintarvikevalvonnassa suunnitellun havainto- ja mittausjakson toteuttamista, jonka tarkoituksena on saada käsitys elintarvikemääräysten noudattamisesta. Erilaiset valvonta- ja seurantaohjelmat ovat valvonta-asetuksen tarkoittamaa seurantaa. 27 Seurantaohjelmia, joita on kuvattu VASUssa, ovat: • Zoonoosiseuranta- ja kartoitusohjelmat o kansallinen salmonellavalvontaohjelma o muita pysyviä seurantaohjelmia: kampylobakteerin seurantaa broilereissa tietyillä teurastamoilla; EHEC-bakteerin tutkimuksia teurastamossa ja eläinten pitopaikoissa; raakamaidon valvonta; trikiinivalvonta sikatiloilta • elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma • eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma • eläinlääkinnällistä rajatarkastusta koskeva vierasainevalvontaohjelma • ympäristökontaminanttien ja muiden vierasaineiden seurantaohjelmat • elintarvikkeiden gmo-valvonta. Kunnat ja aluehallintovirastot osallistuvat ohjelmiin liittyvään näytteenottoon ja vastaavat osaltaan tarvittavista valvontatoimenpiteistä. Lisäksi aluehallintovirastoilla on seuranta- ja raportointitehtäviä ohjelmien toteutuksessa. Valvontayksikköön on vuosittain tullut ainakin vierasainevalvontaan liittyviä näytteenottopyyntöjä. Nämä sekä mahdollisesti muut pyynnöt on pyritty toteuttamaan pyydetyllä tavalla. 18.11 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Terveysvaaralla tarkoitetaan mitä tahansa biologista, kemiallista tai fysikaalista tekijää tai tilaa, joka saattaa vaarantaa elintarvikkeen turvallisuuden (elintarvikelaki 6 §, kohta 8). Kunnan on selvitettävä alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet. Tällaisia ovat ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Tätä varten kunnan on laadittava toimintaohje. Kuntien on myös varauduttava mahdollisesti tarvittavaan näytteenottoon ja tutkimuksiin. Laboratorioiden on ilmoitettava viivytyksettä sekä toimeksiantajalleen että toimeksiantajaa valvovalle viranomaiselle tieto terveysvaaraan viittaavista tutkimustuloksista (elintarvikelaki 40 ja 45 §). Valvontaviranomaiset ja elintarvikealan toimijat voivat saada tiedon terveydelle vaarallisista elintarvikkeista mm. oman alueensa viranomaistutkimuksista, omavalvonnan tutkimustuloksista, kuluttajavalituksista tai Evirasta. Evira toimii elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) virallisena kansallisena yhteystahona. Eviran lähettämiin RASFF -ilmoituksia koskeviin tiedusteluihin viranomaisen on reagoitava välittömästi. Vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta on ensisijaisesti elintarvikealan toimijalla. Kun toimija katsoo tai sillä on syytä epäillä, että sen maahantuoma, tuottama, jalostama, valmistama tai jakelema elintarvike ei ole elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien määräysten mukainen, sen on käynnistettävä välittömästi menettelyt kyseisen elintarvikkeen poistamiseksi markkinoilta. Jos tuote on jo ehtinyt kuluttajalle, toimijan on tehokkaalla ja täsmällisellä tavalla ilmoitettava asiasta myös kuluttajille. Toimijan on lisäksi viivytyksettä ilmoitettava asiasta kunnan valvontaviranomaiselle (tai tarkastuseläinlääkärille, kun kyseessä on teurastamon yhteydessä toimiva laitos) ja Eviralle. Jos toimija ei noudata velvollisuuttaan takaisinvedoissa, kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveydelle vaarallisten erien poistamiseksi markkinoilta. Valvontaviranomaisen on kirjattava terveysvaaratilanteet ja niiden johdosta tehdyt selvitykset ja toimenpiteet. 28 Valvontaviranomaisen on ilmoitettava aluehallintovirastolle ja Eviralle todetuista terveysvaaroista sekä tarvittaessa sellaisista valvonnassa esille tulleista seikoista, joilla voi olla vaikutusta elintarvikkeiden turvallisuuteen (elintarvikelaki 52 §). Terveysvaarakansiossa on toimintaohjeita eri terveysvaaratilanteita varten. Evira on laatinut myös takaisinvedoista takaisinveto-ohjeen. Valvontayksikössä on käytettävissä yleinen terveysvaarakansio ja takaisinveto-ohjeet löytyvät Eviran internetsivuilta. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämiseksi on laadittu oma toimintaohje. Evira toimittaa kunnille takaisinvetoilmoitukset sähköpostilla. Ilmoituksissa on kunnille toimenpideohjeet esim. seuraavasti: ”Elintarvikevalvontaviranomaisia pyydetään valvontakäyntien yhteydessä tai muulla tavoin varmistamaan, että tuotteen takaisinveto on toteutettu ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin tuotteiden poistamiseksi myymälöistä.” Raision valvontayksikköön saapuvat ilmoitukset tallennetaan verkkoasemalle (jatkossa ne tallentuvat Eviranetiin). Ilmoituksen saavuttua arvioidaan vaatiiko asia toimenpiteitä. Toimijaan voidaan olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostilla tai tarvittaessa suorittaa tarkastuskäynti kohteeseen. Kokemuksen perusteella isojen toimijoiden omavalvonta toimii hyvin eivätkä takaisinvedot useinkaan vaadi viranomaiselta toimenpiteitä. Jos terveysvaaratilanteet aiheuttavat toimenpiteitä valvontayksikössä, ne kirjataan TerveKuuohjelmaan ko. olevan kohteen kohdekortille. 18.12 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen Valvontayksikölle on perustettu aikaisempien kunnissa toimineiden epidemiaselvitystyöryhmien tilalle yksi yhteinen selvitystyöryhmä vuoden 2010 aikana. Selvitystyöryhmään kuuluvat terveystarkastajat, eläinlääkäri, terveydenhoitaja ja ylilääkäri sekä kaupungin vesihuollosta vastaava henkilö. Henkilöille on myös nimetty varahenkilöt. Epidemiatapauksissa selvitystyöryhmän kokoonpano riippuu siitä, minkä kunnan alueella epidemia on tapahtunut. Naantalin epidemiatyöryhmään kuuluvat ylilääkäri, terveydenhoitaja, vesihuoltopäällikkö, eläinlääkäri sekä kaksi terveystarkastajaa. Rusko ostaa terveydenhuoltopalvelut Raision kaupungilta, joten Raision ja Ruskon osalta terveydenhuollon puolelta ryhmässä ovat mukana ylilääkäri ja terveydenhoitaja. Lisäksi mukana ovat vesihuoltolaitoksen edustaja, eläinlääkäri sekä kaksi terveystarkastajaa. Selvitystyöryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa (tilastopäivitysten jälkeen), vaikka epidemiatapauksia ei olisikaan. Selvitystyöryhmälle on laadittu elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden varalta oma toimintaohje. Toimintaohjeeseen on sisällytetty myös kriisiviestintäohje. Mahdollisen epidemian selvittämisen aiheutuvat kustannukset käytetään tutkimusmäärärahoista. Raision valvontayksikössä selvitystyöryhmien vastuuhenkilönä ja koollekutsujana toimii toinen eläinlääkäreistä. Selvitystyöryhmän kokoonpano on nimetty terveysvalvontajaostossa 13.4.2011 § 16. Evira ja THL ovat kehittäneet yhdessä sähköistä ruokamyrkytysepidemioiden ilmoitusjärjestelmää (RYMY) tehostamaan elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden tiedonkeruuta ja tiedonhallintaa. RYMY valmistui vuoden 2009 aikana, niin että kunnat siirtyivät käyttämään sitä ainoana ruokamyrkytysepidemioiden epäily- ja selvitysilmoitusten raportointijärjestelmänä vuoden 2010 alusta lähtien. RYMY-järjestelmän kautta tieto 29 saapuneesta epäily- ja selvitysilmoituksesta menee välittömästi kaikille asianomaisille viranomaisille (Evira, AVI, Valvira sekä THL). 18.13 Elintarvikevalvonnan priorisointi Ruokamyrkytysepäilyt ja asiakasvalitukset selvitetään viipymättä. Elintarvikelain mukaan elintarvikehuoneistosta on tehtävä ilmoitus elintarvikevalvontaviranomaiselle. Ilmoituksen käsittelystä lähetetään toimijalle todistus mahdollisimman pian. Laitosten osalta valvontaviranomainen tekee elintarvikehuoneiston hyväksymisestä päätöksen 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta. Elintarvikevalvonnan kohteiden tarkastukset perusteella saatujen tarkastustiheyksien mukaan. pyritään suorittamaan riskinarvioinnin 18.14 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset painopistealueet vuonna 2015 - 2019 Evira on laatinut elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU) vuosille 2015 - 2019. VASU on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa kuvataan elintarvikeketjun strategiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Toisesta osasta löytyvät valvonnan kuvaukset. Kuvaukset viedään vähitellen Eviranet ekstranetjärjestelmään ja ne muodostavat pohjan elintarvikeketjun valvonnan toimintakäsikirjalle. Elintarvikevalvontaketjun strategiset päämäärät vuosille 2014 - 2020 ovat: - Elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvinterveyden korkea taso säilyy. - Eläinten hyvinvointi paranee. - Korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytykset turvataan ja maa- ja elintarviketalouden tuotantokyky kasvaa. - Maa-, metsä- ja elintarviketalous sopeutuvat kestävästi ilmastonmuutokseen. - Elintarvikeketjun toiminnan vastuullisuus voidaan todentaa. - Turvallisella ravitsemuksella edistetään hyvinvointia. Seuraavassa taulukossa on esitetty Eviran tulostavoitteiden hankkeista ne, joihin Evira odottaa AVIen, kuntien ja muiden elintarvikevalvontaviranomaisten osallistuvan vuosina 2015 ja 2016. Hankkeiden tarkempi toteutus, mukaan lukien niihin liittyvä näytteenotto tutkimuksia varten, suunnitellaan, ohjeistetaan ja koulutetaan viranomaisketjussa erikseen. TAULUKKO 8. Elintarviketurvallisuuden toimenpiteet 2015 - 2016 Elintarviketurvallisuuden alaprosessit Elintarvikkeiden valmistus Toimenpiteet /painopisteet Kunnat osallistuvat näihin 2015 Oivan käyttöönotto Jäljitettävyysvalvontaprojekti 2016 Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Reseptivalvontaprojekti Elintarvikepatogeeniprojekti Kuljetus Elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu Oivan käyttöönotto Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Elintarvikevalvonnan yhdenmukais- Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen taminen Oivan käyttöönoton jälkeen Jäljitettävyysvalvontaprojekti Elintarvikepatogeeniprojekti Elintarvikepatogeeniprojekti 30 Sisämarkkinakauppa Jäljitettävyysvalvontaprojekti Vienti Vientivalvontajärjestelmien kehittäminen Vuoden 2015 valtakunnallinen elintarvikepatogeeniprojekti on: ”Viipaloitujen juustojen patogeeniprojekti”. 18.15 Raision valvontayksikön elintarvikevalvonnan painopistealueet ja suunnitellut tarkastukset vuonna 2015 Vuoden aikana osallistutaan valtakunnallisiin hankkeisiin seuraavasti: varaudutaan osallistumaan jäljitettävyysvalvontaprojektiin, viipaloitujen juustojen patogeeniprojektiin ja Oivan käyttöönottoon. Oiva-järjestelmän laajentuminen muihin elintarvikehuoneistoihin ja laitoksiin vaatii kouluttautumista ja perehtymistä vuonna 2015 ja siihen varataan aikaa. Elintarvikemyymälöissä ja tarjoilupaikoissa tehdään edelleen tarkastuksia Eviran Oivaohjeiden mukaisesti ja riskinarviointiin perustuen. Oivan seurantatarkastuksia varten varataan riittävä määrä henkilöresursseja. Arvio seurantatarkastusten määrästä Eviran mukaan voisi olla 5 – 15 % elintarvikkeiden vähittäismyyntiin ja tarjoiluun liittyvien valvontakäyntien kokonaismäärästä. Elintarvikelainsäädännön muutosten omaksuminen ja niiden toteuttaminen käytännössä vaativat perehtymistä ja niille on varattava aikaa. Liitteessä on esitetty kohdekohtaiset riskinarviointiin perustuvat tarkastustiheydet (liite 3). Tarkastuksiin kuluva yhteisaika on laskettu käyttämällä Eviran valvontaohjelmassa annettuja ohjeellisia tarkastusaikoja. Alkutuotannon valvontakohteita ja niiden tarkastustiheyksiä ei ole mukana liitteessä. Alkutuotantopaikkoja valvontayksikön alueella on noin 200. Kaikki alkutuotannon kohteet ovat sähköisessä tietojärjestelmässä, mutta tietoja ei ole päivitetty. Alkutuotannon kohteissa pyritään noudattamaan Eviran suosittelemia tarkastustiheyksiä. Eviran suosituksen mukaan itujen tuotanto tulisi tarkastaa kerran vuodessa (ei kohteita valvontayksikön alueella), maidontuotantotilat kerran kolmessa vuodessa, lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljelypaikat kerran viidessä vuodessa ja muut kerran kymmenessä vuodessa. Maidontuotantotilat ovat tarkastusvuorossa vuonna 2015. Niitä on valvontayksikön alueella 10 kpl. Elintarvikevalvonnan tarkastuksia tulisi tehdä 380 kpl ja niihin on suunniteltu kuluvan yhteensä noin 220 htpv ja muuhun elintarvikevalvonnan työhön 650 htpv. Muuhun työhön lasketaan mukaan mm. seurantatarkastukset, suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset, ensisaapumisvalvonta, valvontakohteisiin kuluva matka-aika, ilmoitusten käsittely, toimistotyöt (ml. tietojen kirjaaminen KUTI-järjestelmään), koulutukset ja lausuntojen antamiset. 18.16 Raportointi Elintarvikevalvonnan suoritteista ja mm. käytetystä työajasta raportoidaan Eviralle KUTIjärjestelmään koko vuoden aikana aina tarkastuskäynnin jälkeen TerveKuu-ohjelmaa käyttäen. Niiltä osin, kun tiedot eivät ole ollut saatavissa KUTI:sta, on toimitettu ns. ELTU-raportit aluehallintovirastoon. Lisäksi kunnat ovat raportoineet elintarvikevalvontasuunnitelman 31 toteutumista vastaamalla Webropolilla ns. VASU-kyselyyn. Jatkossa VYHA-järjestelmää voidaan käyttää KUTI/YHTI-järjestelmästä puuttuvien, valvontaa ja valvontayksikköä koskevien tietojen keräämiseen. 19 TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Kunnan tehtävänä alueellaan on edistää ja valvoa terveydensuojelua niin, että asukkaille turvataan terveellinen ympäristö. Terveydensuojelulain valvontasuunnitelman pohjana on käytetty Valviran Valtakunnallista terveydensuojelun valvontaohjelmaa vuosille 2015 – 2019. laatimaa 19.1 Säädösmuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty useita terveydensuojelulainsäädännön muutoksia, jotka huomioidaan valtakunnallisen valvontaohjelman päivityksissä niiden hyväksymisen jälkeen. Valmisteltavana ovat mm. seuraavat säädökset/säädösmuutokset: - STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (jäljempänä asumisterveysasetus) sekä terveydensuojelulain muutokset asumisterveysasetukseen liittyen - STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (voimaan 1.9.2014) - STM:n asetus talousveden radioaktiivisista aineista - terveydensuojelulain 50 §:n mukaiset maksut Lisäksi on valmisteltavana vesihuoltolain 119/2001 muutos. Asumisterveysohje muutetaan STM:n asetukseksi, jolloin se on perustuslain mukainen. Asetuksen säännöksiä tarkennetaan Valviran soveltamisohjeella. Asumisterveysasetus edellyttää tietyiltä osin myös terveydensuojelulain muuttamista (esim. ulkopuolisen asiatuntijan pätevyys). Tämän hetkisen arvion mukaan asetus ja siihen liittyvä soveltamisohje tulevat voimaan vuoden 2014 loppupuolella. Talousvesiasetuksen muutamia kohtia tarkennetaan vastaamaan paremmin juomavesidirektiiviä ja talousveden valvonnasta annettua viranomaisohjeistusta. Pääasialliset muutokset koskevat erityistilannesuunnitelmien laatimista talousveden laadun turvaamiseksi, talousvesilaitosten desinfiointivalmiutta ja uraanin lisäämistä talousveden kemiallisiin laatuvaatimusmuuttujiin. Talousveden radioaktiivisia aineita koskeva direktiivi tuli voimaan 25.11.2013. Se on saatettava kansallisesti voimaan 24 kk kuluessa eli radioaktiivisuutta koskevat asiat talousvesiasetuksesta siirretään omaan asetukseen marraskuuhun 2015 mennessä. Terveydensuojelulain mukaisia maksuja koskevia säännöksiä on tarkoitus muuttaa siten, että valvonnasta peritään suoritusperusteinen vuosittainen maksu. Kunnan valvontaviranomainen määrää maksun kunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Maksun perusteena on harjoitettavan toiminnan luonne ja laajuus sekä toiminnan valvontahistoria. Jos tarkastustiheys on harvempi kuin kerran vuodessa, peritään maksu sen kalenterivuoden alkupuolella, jolloin tarkastus on 32 suunniteltu tehtäväksi. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015 ja siirtymäsäännöksen mukaan vuosittaisia valvontamaksuja peritään vuoden 2016 alusta alkaen. 19.2 Ilmoitusten ja hakemusten käsittely Toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnastaan vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista, toimijan vaihtumista tai olennaista toiminnan muutosta. Seuraavat toiminnot kuuluvat ilmoitusmenettelyn piiriin: Työtila, jonka käytöstä voi aiheutua terveyshaittaa Julkisen huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneiston perustaminen tai käyttöönotto Yleiseen käyttöön tarkoitetun saunan, uimarannan tai -hallin, uimalan, kylpylän käyttöönotto tai perustaminen Asemakaava-alueelle sijoitettavan tai käyttöönotettavan eläinten pitoon tarkoitettu rakennus tai aitaus Huoneiston tai laitoksen käyttöönotto tai perustaminen, jonka hygieenisille olosuhteille on sen käyttäjämäärän tai toiminnan luonteen huomioon ottaen asetettava erityisiä velvoitteita. Näitä huoneistoja ovat mm. koulut, oppilaitokset, päivä-, lastentai vanhainkodit, parturit, kampaamot tai kauneushoitolat, kuntosalit, hautauspaikat tai vastaavat laitokset, joissa harjoitetusta toiminnasta voi aiheutua käyttäjälle terveyshaittaa. Valvontaviranomainen tekee ilmoituksen perusteella päätöksen. Valvontaviranomainen voi antaa päätöksessään terveyshaittojen ehkäisemiseksi määräyksiä tai kieltää toiminnanharjoittamisen kyseisessä paikassa. Nämä toimenpiteet edellyttävät toimijan kuulemista. Majoitushuoneistoa koskevasta ilmoituksesta sekä niihin tehtävistä tarkastuskäynneistä on ilmoitettava kihlakunnan poliisilaitokselle sekä alueen pelastusviranomaiselle. Poliisilla ja pelastusviranomaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksella. 19.3 Säännöllinen ja suunnitelmallinen valvonta Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015 2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Näitä kohteita ovat: eläinten pitoon tarkoitettu rakennus tai aitaus asemakaava-alueella tai muulla vastaavalla alueella bingohallit, pelisalit ja -kasinot, tanssisalit ja - lavat kirkot, merimieskirkot sekä muut uskonnollisten yhdistysten tilat luentosalit ja auditoriot muualla kuin koulujen tai oppilaitosten yhteydessä teatterit, elokuvateatterit, ooppera- ja konserttisalit, sirkukset, baletti-, juhlahuoneistot sekä muut esityksiin ja tapahtumiin tarkoitetut sisätilat muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot työtilat asuinrakennuksessa tai alueella, jossa on asuinhuoneistoja parturi- ja kampaamotoiminta solarium hautausmaat, yksityiset hautapaikat ja eläinten hautausmaat muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta todennäköisesti ei aiheudu käyttäjälle terveyshaittaa Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 §). Näiden kohteiden 33 valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Suunnitelmallisesta valvonnasta vapautuvat resurssit käytetään terveydensuojelulainsäädännön mukaiseen valvontaan, esimerkiksi ennakoivaan terveyshaittojen ehkäisyyn sidosryhmissä tapahtuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Terveydensuojelulain mukaisia suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvia kohteita ovat: koulut ja päiväkodit hotellit ym. majoituspalvelut leirikeskukset uimahallit, kylpylät ja uima-altaat yleiset uimarannat yleiset saunat vanhainkodit ja palvelutalot kauneushoitolat, solariumit liikuntatilat talousveden jakelu ja käyttö lasten ja nuorten kohteet (kerhotilat, nuorisotilat iltapäiväkerhot ja sisäleikkipaikat) 19.4 Muu valvontatyö Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain tarkoittama valvonta ja siihen varattavat henkilöresurssit ja työaika. Tällaista ei-suunnitelmallista toimintaa ovat esimerkiksi: ilmoitusten ja hakemusten käsittely erityistilannesuunnitelman laatiminen ja ylläpito epidemiaselvitykset asumisterveysasiat (tarkastus ja mittaus) asiakasyhteydenotot sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet (reaktiivinen valvonta) lausunnot muille viranomaisille toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana (esim. koulutustilaisuudet) sekä toiminnan kehittäminen 19.5 Tarkastuksen sisältö Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä, ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä usein mittauksia ja mahdollisesti näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia, jolloin terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee valvonnan piiriin. Pääsääntöisesti tämän jälkeen valvontakohde tulee suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi. Osaa ilmoitusvelvollisista 34 toiminnoista ei välttämättä tarvitse ottaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin, vaan ilmoituskäsittelyn jälkeen näitä kohteita tarkastetaan tarpeen mukaan. Valviran valvontaohjelmassa on lueteltu kohdetyypeittäin mitä tarkastuksen tulisi sisältää. Valvontayksikössä toimitaan sen mukaan. Tarkastuksen sisältö on esitetty kohdetyypeittäin liitteessä 4. Valvirassa on saatu valmiiksi laatujärjestelmän (ns. Yterva-mallin) päivitystyö terveydensuojelulain osalta. Tämä terveydensuojelun valvontaohjeisto sisältää mm. tarkastusohjeita, ohjeita valvontakohteiden riskinarvioinnista sekä ohjeita terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittelystä. Raision valvontayksikkö käyttää näitä ohjeita valvontatyössä. Vesilaitosten (asetus 401/2001 ja 461/2000) valvontasuunnitelman mukaisella tarkastuksella tarkoitetaan kokonaisuuden tarkastamista, johon voi sisältyä useiden vedenottamoiden tarkastuskäyntejä sekä esim. asiakirjatarkastuksia kuten näytetulosten läpikäyntiä. Myös uimahallien valvontasuunnitelman mukainen tarkastus voi olla asiakirjatarkastus kuten näytetulosten läpikäyntiä. Kotirauhanpiiriin kuuluvat tilat Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon terveydensuojelulain soveltamisesta kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Lausunnon mukaan kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin perustettavasta TsL:n 13 §:n mukaisesta ilmoitusvelvollisesta toiminnasta on tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle, jolloin viranomainen saa tiedon toiminnan harjoittajasta ja voi antaa ohjausta ja neuvontaa. Toimintaa ei kuitenkaan voida valvoa suunnitelmallisena valvontana. Jos kotona tehtävästä terveydensuojelulain mukaisesta ilmoitusvelvollisesta toiminnasta on aiheutunut tai epäillään aiheutuvan terveyshaittaa voi viranomainen asukkaan luvalla tehdä tarkastuksen kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin. Kotirauhan piiriin kuuluvana tilana ei pidetä sellaista tilaa, jossa on erillinen sisäänkäynti ja tilat on rajattu kotirauhan piiriin kuuluvan alueen ulkopuolelle. Tarkastusoikeutta kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa tullaan tarkentamaan sosiaali- ja terveysministeriön säännösmuutoksella. 19.6 Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys Valviran valvontaohjelmassa on annettu kohdetyypeittäin riittävän valvonnan toteuttamiseksi tarvittavat valvontatiheydet suunnitelmalliselle valvonnalle ja ohjeet valvontaviranomaisille tarkastustiheyden kohdekohtaisen määrittelyn riskiperustaiselle arvioinnille. Terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määrittyy valvontakohdetyypin yleinen tarkastustiheys. Tarkastustiheyden määrittely lähtee siitä oletuksesta, että kohde on jo toimiva ja sen toimintatavat tunnetaan. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puoleen valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden vähentäminen puoleen ei kuitenkaan ole perusteltua, jos valvontaohjelmassa määritelty tarkastustiheys on vähemmän kuin 0,5 (tarkastus joka toinen vuosi). Tarkastustiheyden mahdollisesta vähentämisestä huolimatta valvontaohjelman painopisteinä olevat kohteet tulee tarkastaa sinä ajanjaksona, jona ne ovat valvontaohjelman painopisteinä. Tarkastustiheyttä ei kuitenkaan saa vähentää harvemmaksi kuin viiden vuoden välein tehtäväksi. 35 Riskiluokat Luokkaan 3 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa esimerkiksi, kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski). Luokkaan 2 kuuluvat ne kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveys- tai viihtyvyyshaittaa (keskisuuri riski). Luokkaan 1 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveys- tai viihtyvyyshaittaa esimerkiksi, kun toimintoja on vähän, ne ovat rajoitettuja, altistuvien määrä on pieni, terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä, toiminta ei ole herkkä häiriöille, altistusaika on lyhyt (matala riski). Valviran laatimassa terveydensuojelun valvontaohjeistossa on ohjeita valvontatarpeen arvioinnista. Näitä käyttämällä saadaan tehtyä valvontakohteisiin kohdekohtainen riskinarviointi. Nämä riskinarviointilomakkeet on liitetty TerveKuu-ohjelmaan, jolloin riskinarvioinnin voi tehdä suoraan kohdekortille. Raision valvontayksikössä on tehty kohdekohtaista riskinarviointia tarkastusten yhteydessä ja ne tehdään suoraan Tervekuuohjelmalle. Suurelta osin tarkastustiheydet vastaavat Valviran kohdetyyppikohtaisia tarkastustiheyksiä. Uuden kohteen osalta tarvitaan usein ilmoitus- tai hyväksymisprosessiin liittyvä tarkastus, minkä pohjalta määräytyy myöhempi valvontatiheys, ellei kyseessä ole lyhytaikainen ilmoitusvelvollinen toiminta, jolle ei tarvitse määritellä myöhempää valvontaa. 19.7 Talousvesi Talousveden laadusta ja laadunvalvonnasta säädetään mm. terveydensuojelulaissa 763/1994 pykälissä 16 - 21 ja sosiaali- ja terveysministeriön antamissa asetuksissa 461/2000, 442/2014 ja 401/2001. ”Iso vesiasetus” Asetukset 461/2000 ja 442/2014 koskee vettä, jota toimitetaan talousvetenä käytettäväksi vähintään 10 m3 päivässä taikka vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Lain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava talousvettä toimittavan laitoksen jakaman veden laatua sekä tankeissa, pulloissa tai säiliöissä myytäväksi tarkoitetun talousveden laatua. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa asettaa toiminnanharjoittajalle veden laatua koskevia tarkkailuvelvoitteita, määrätä talousveden desinfioitavaksi tai muuten käsiteltäväksi. Säännölliseen valvontaan sisältyy jatkuva valvonta, jonka tarkoituksena on hankkia säännöllisesti tietoa laadusta, talousveden käsittelyn tehokkuudesta ja laatuvaatimusten täyttymisestä. Jaksottaisen seurannan tarkoituksena on selvittää, täyttääkö talousvesi asetuksen asettamat vaatimukset. Talousvettä toimittavien laitosten kanssa on laadittu laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa laitosten ominaispiirteet on otettu huomioon. Ohjelmaan sisällytetään paikallisista olosuhteista, kuten vedenottamon haavoittuvasta sijainnista tai läheisistä onnettomuusalttiista toiminnoista aiheutuvat erityisvalvonnan tarpeet. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein tai useammin, jos olosuhteet muuttuvat. 36 Raision kaupungin ja Naantalin kaupungin vesilaitos Raision-Naantalin vesilaitoksen toiminta on loppunut keväällä 2012. Raision ja Naantalin kaupungeille toimitetaan vettä Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselta Turun Seudun Vesi Oy:n toimesta. Tämän muutoksen vuoksi Raision ja Naantalin kaupunkien vesihuoltolaitosten valvontatutkimusohjelmat on päivitetty vuonna 2013. Naantalin vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma on hyväksytty terveysvalvontajaostossa 27.8.2013 § 24. Raision vesihuoltopalveluiden valvontatutkimusohjelma on hyväksytty jaostossa 22.10.2013 § 36. Raision vesihuoltopalvelut laatii vesihuollon erityistilannesuunnitelman vuoden 2014 loppuun mennessä. Naantalin Velkuan ja Livonsaaren verkostovesi toimitetaan Masku-Nousiainen vesilaitokselta. Velkuan ja Livonsaaren valvontatutkimusohjelma on sisällytetty Naantalin kaupungin vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan. Raision ja Naantalin vesilaitosten valvontatutkimusohjelman mukaiset näytteet ottaa LounaisSuomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Ruskon kunnan vesihuoltolaitos Ruskon kunnan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma on päivitetty loppuvuodesta 2014 ja se hyväksytään terveysvalvontajaostossa 16.12.2014. Päivitetty valvontatutkimusohjelma otetaan käyttöön 1.1.2015. Vesihuollon erityistilannesuunnitelma on hyväksytty terveysvalvontajaostossa 13.4.2010. Ruskon kunnan vesihuoltolaitokseen kuuluvat kuntaliitoksen myötä Ruskon kunnanosan vedenottamo ja Vahdon kunnanosan kaksi vedenottamoa. Molemmissa kunnanosissa on edelleen omat vedenkäsittelylaitoksensa. Vedenkäsittelylaitoksilla on käytössä kalkkikivialkalointi. Talousvesi käsitellään UV-laitteistolla ennen verkostoon pumppaamista. Vettä toimitetaan Ruskon kunnan alueelle noin 820 m3/vrk ja lisäksi Turun verkostoon noin 250 m3/vrk. Ruskon kunnan alueen verkostovesinäytteet otetaan kunnan toimesta näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastaja vastaa jaksottaisesta näytteenotosta kerran vuodessa. ”Pikku vesiasetus” Asetus 401/2001 koskee laitosta, joka toimittaa talousvettä käytettäväksi vähemmän kuin 10 m3 päivässä taikka alle 50 henkilön tarpeisiin. Asetusta käytetään myös elintarvikealan yrityksessä, johon talousveden laadunvalvonnassa ja valvontatutkimuksissa ei kunnan terveydensuojeluviranomaisen päätöksen nojalla sovelleta asetuksen (461/2000) vaatimuksia. Tämän asetuksen piirissä on myös yksittäiset taloudet, joilla on oma talousvesikaivo. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa talousveden laatua säännöllisin tutkimuksin. Tutkimusten tiheys riippuu talousveden laadusta ja käyttäjämäärästä, tuotettavan veden määrästä tai elintarvikealan yrityksen toiminnan luonteesta. Talousveden laatu tulisi säännöllisesti tutkia yhdestä kerrasta vuodessa yhteen kertaan kolmessa vuodessa. Tarvittaessa voidaan määrätä tutkimukset tehtäväksi tätä tiheämmin, jos talousveden laatu sitä vaatii. Elintarvikehuoneistot, joissa on oma kaivo, talousvesien valvonta on sisällytettävä omavalvontasuunnitelmiin. Elintarvikehuoneistojen talousveden valvonta Talousveden valvontaan elintarvikehuoneistoissa ja tiloissa, joissa vettä tarjotaan osana julkista toimintaa, sovelletaan direktiiviä eli isoa talousvesiasetusta. STM:n tulkintaohjeen 37 mukaan voi kunnan terveydensuojeluviranomainen päättää määrättyjen reunaehtojen toteutuessa, että edellä mainittujen kohteiden talousveden valvontaan sovelletaan pikkuasetusta. Talousveden valvontaan sovellettavaa asetusta elintarvikeyrityksissä päätettäessä otetaan huomioon sekä toiminnan luonne eli talousveden mahdollisesti elintarvikkeiden laadulle aiheuttama riski että laajuus. Elintarvikehuoneistoa, joka käyttää vain omaan toimintaansa oman kaivon vettä, on talousveden laadun osalta viranomaisen valvottava. Kyseessä ei kuitenkaan ole talousvettä toimittava laitos, koska se ei toimita vettä lopulliselle kuluttajalle vaan käyttää sitä itse. Päiväkodin (tai vanhainkoti, koulu, majat, liikuntatila, kurssikeskus jne.) talousveden valvonta Päiväkoti, joka käyttää vain omaan toimintaan oman kaivon vettä, on talousveden laadun osalta viranomaisen valvottava (julkista toimintaa). Kyseessä ei kuitenkaan ole talousvettä toimittava laitos, koska päiväkoti ei toimita vettä lopulliselle kuluttajalle vaan käyttää sitä itse. Kaivo ja sen rakenteet eivät siis kuulu terveydensuojelun säännöllisen valvonnan piiriin. Vesiosuuskunnat Valvontayksikön alueella on vesiosuuskuntia, jotka on liitetty kaupungin verkostoon. Osuuskuntien määrää sekä niiden lupavelvollisuutta selvitettiin vuoden 2013 aikana. Vesiosuuskunnille (17 kpl) lähetettiin kirje keväällä 2014, jossa velvoitettiin vesiosuuskuntia hakemaan toimintansa hyväksymistä ja tarvittaessa laatimaan valvontatutkimusohjelma elokuun 2014 loppuun mennessä. Suurin osa hakemuksista saapui määräaikaan mennessä. Hakemusten käsittely jatkuu vuonna 2015. Laatuvaatimusten ylitykset Jos talousvesinäyte ei täytä laatuvaatimuksia, otetaan uusintanäyte, jotta saadaan varmistus asiaan. Talousveden toimittajan kanssa selvitetään syy ja määrätään tarpeen tullen veden toimittajaa pikaisesti korjaamaan tilanne. Aluehallintovirastolle ilmoitetaan välittömästi valvontatutkimusten tuloksista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia. Veden käyttäjiä tiedotetaan poikkeamisista ja niiden merkityksistä sekä annetaan tarpeellisia neuvoja ja ohjeita terveyshaittojen ehkäisemiseksi. 19.8 Uimavesi Uimavesien valvontaa säätelevät terveydensuojelulain pykälät 28, 29, 32 ja 50 sekä sosiaalija terveysministeriön asetukset 177/2008 ja 354/2008 yleisten uimarantojen veden laatuvaatimuksista ja valvonnasta sekä 315/2002 uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Terveydensuojelulain 29 §:n mukaan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava yleisen uimalan, uimahallin, uimarannan, kylpylän sekä yleisen virkistymis-, kuntoutus- ja hieronta-altaan veden laatua. Jos vesi ei täytä terveydellisiä laatuvaatimuksia, voidaan allas tai uimaranta asettaa käyttökieltoon. Uima-allasvedet Uimahallien/kylpylöiden ylläpitäjän tulee yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa laatia laitoksen säännöllistä valvontaa varten laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa laitoksen ominaispiirteet on otettu huomioon. Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää asetuksen mukaiset määritykset ja tutkittavien näytteiden lukumäärä. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein ja muulloinkin, 38 milloin sitä olosuhteiden muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena. Valvontayksikön yleisille uimahalleille, kylpylöille ja uima-altaille on laadittu valvontatutkimusohjelmat. Laitoksen ylläpitäjän on järjestettävä allasveden kierrätys, korvausveden otto ja poistoveden käsittely sekä desinfiointi siten, että asetuksen mukaiset laatuvaatimukset täyttyvät altaan kaikissa osissa kävijämäärästä riippumatta. Allasvesinäyte otetaan altaasta siitä kohdasta, missä veden laadun arvioidaan olevan huonointa. Tarvittaessa veden laadun vaihtelua seurataan ottamalla näytteitä eri puolilta allasta. Pääsääntöisesti allasvesinäytteet ottavat laitoksen omat näytteenottajat. Laitosten ylläpitäjän kanssa on laadittu laitoksen säännöllistä valvontaa varten laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma, joka sisältää mm. valvontatiheydet. Laboratorio lähettää uimavesinäytetulokset tiedoksi terveystarkastajille. Tutkimustuloksista tarkistetaan täyttääkö allasvesi asetuksen vaatimukset ja tarvittaessa ryhdytään terveydensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin mahdollisen terveyshaitan ehkäisemiseksi. Jos allasvesi ei täytä laatuvaatimuksia uusintatutkimuksella varmistettunakaan, taikka jos vedessä esiintyy muita pieneliöitä tai loisia terveydelle haitallinen määrä, kunnan terveydensuojeluviranomainen yhdessä laitoksen ylläpitäjän kanssa selvittävät syyn tähän ja määrää laitoksen ylläpitäjä viipymättä korjaamaan tilanne. Fysikaalis-kemiallisissa laatuvaatimuspoikkeamistapauksissa selvitetään aiheuttaako poikkeama terveyshaittoja, ennen korjaustoimenpiteiden antamista. Valvontayksikön alueella on valvottavia kohteita Raisiossa 4 ja Naantalissa 3. Uimarantavedet Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut vuonna 2008 asetukset uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Yleisiä uimarantoja koskeva asetus (177/2008) on astunut voimaan 1.4.2008 ja pieniä yleisiä uimarantoja koskeva asetus (354/2008) 1.6.2008. Yleinen uimaranta (ns. EU-ranta), on ranta, jossa arvioidaan käyvän uimakauden (15.6. 31.8.) aikana vähintään 100 uimaria päivässä. Pienellä yleisellä uimarannalla tarkoitetaan rantaa, jossa käy uimakauden aikana vähemmän kuin 100 uimaria päivässä. Raision valvontayksikön alueella on yksi yleinen uimaranta (ns. EU-ranta) Naantalissa. Pieniä rantoja on Naantalissa 15 kpl ja Ruskolla 2 kpl. Lisäksi Naantalissa on neljä uimarantaa leirikeskusten yhteydessä. Uimarannoista tulee laatia uimarantaluettelo ja niiden uimaveden laatua on tutkittava säännöllisesti. Uimaveden laatua tutkitaan myös uimakauden ulkopuolella talviuintipaikoista. Naantalissa on kaksi avantouintipaikkaa ja Ruskolla yksi. Valvira on antanut 16.11.2009 ohjeen talviuintipaikkojen valvonnasta. Ohjeen mukaan talviuintipaikkojen uimaveden laatu tutkitaan kerran kuukaudessa. Valvontatiheys voidaan vähentää enintään puoleen, mikäli valvontatutkimustulokset ovat edellisen talviuintikauden ajan täyttäneet toimenpiderajat eikä ole tiedossa sellaisia tekijöitä, jotka voisivat huonontaa uimaveden laatua. Raision valvontayksiköissä valvontatiheys on vähennetty puoleen. Uimavesiprofiili Uimarannan omistajan tai haltijan tuli yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa laatia yleiselle uimarannalle (EU-ranta) uimavesiprofiili 1.3.2011 mennessä. Uimavesiprofiilin laatiminen on uimarannan riskinarviointia. Siinä kartoitetaan uimaveden 39 laatuun vaikuttavat tekijät ja arvioidaan niiden merkitys. Uimavesiprofiilin tietojen perusteella voidaan jo ennakolta pyrkiä ehkäisemään, vähentämään tai poistamaan uimaveden laatuun haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Raision valvontayksikön alueella sijaitsee yksi yleinen uimaranta, Nunnalahden uimaranta, jolle uimavesiprofiili tuli laatia. Uimavesiprofiili vietiin tiedoksi terveysvalvontajaostolle ja se on nähtävillä Naantalin kaupungin internet-sivuilla. Uimavesiprofiili päivitetään vuoden 2015 aikana. Uimavesiluokitus STM:n asetuksen mukaisten yleisten uimarantojen eli ns. EU-uimarantojen uimaveden laadun arviointi perustuu sekä yksittäisiin valvontatutkimustuloksiin että pitkäaikaiseen uimaveden laadun seurantaan. Yleisen uimarannan uimaveden laadun arviointiin ja luokitukseen käytetään neljän uimakauden seurantakalenterien mukaan otetuista näytteistä määritettyjä valvontatutkimustuloksia. Uimavesiluokka määräytyy E. colin ja suolistoperäisten enterokokkien valvontatutkimustuloksista laskettujen prosenttipisteiden perusteella. Laatuluokkia on neljä: erinomainen, hyvä, tyydyttävä ja huono. Ensimmäinen uimavesiluokitus tuli tehdä uimakauden 2011 päätyttyä. Nunnalahden uimarannalle laatuluokka on erinomainen. Yleisölle tiedottaminen Yleisellä uimarannalla yleisön nähtävillä tulee olla kaikki uimarin kannalta tarpeelliset tiedot, kuten perustiedot uimaveden laadusta sekä uimista koskevat ohjeet ja määräykset. Yleisölle tiedottaminen on pääsääntöisesti uimarannan omistajan tai haltijan vastuulla. Uimarannalla tulee olla tietoa uimaveden yleistä laatua kuvaavasta uimavesiluokituksesta. Uimarannalle sijoitetun tiedon lisäksi yleisölle tulee antaa tietoa myös muita tiedotusvälineitä käyttäen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uimarannan omistajan tai haltijan tulee ylläpitää omia internetsivujaan, joihin se kokoaa uimarantaa ja uimaveden laatua koskevia tietoja. Kunkin uimarannan osalta julkaistaan uimavesiluokitukset kolmen edeltävän uimakauden ajalta, uimavesiprofiili kokonaisuudessaan sekä kuluvan uimakauden yksittäiset valvontatutkimustulokset ja havainnot tulkintoineen sitä mukaa, kun tulokset ja havainnot valmistuvat. Viimeiset tutkimustulokset tulkintoineen on suositeltavaa asettaa myös uimarannalle yleisön nähtäville. Pienillä yleisillä uimarannoilla yleisön nähtävillä tulee olla kuluvan uimakauden aikana tehtyjen valvontatutkimusten ja aistinvaraisten havaintojen tulokset tulkintoineen. Lähes jokaisella uimarannalla on ollut uusimmat tulokset nähtävillä. Naantalin kaupunki hankki vuonna 2013 EU-rannalle (Nunnalahden uimaranta) uuden ilmoitustaulun, josta löytyy kaikki asetuksen vaatimat tiedot. 19.9 Sisäilmatyöryhmä Naantalissa, Raisiossa ja Ruskolla toimii kaikissa oma sisäilmatyöryhmänsä. Sisäilmatyöryhmän tarkoituksena on edistää julkisten rakennusten sisäilman turvallisuutta (ehkäistä terveyshaitan muodostumista) sekä sisäilmaongelmien koordinoiminen. Sisäilmatyöryhmän tehtäviin kuuluvat mm. paikallisista toimintatavoista sopiminen ja tehokkaasta tiedonkulusta huolehtiminen. Pääpainona on viime vuonna ollut ongelmallisempien sisäilmatapausten ratkaiseminen, joissa epäillään olevan terveyshaittaa. Naantali Naantalin kaupungin yhteistyötoimikunta on kokouksessaan 25.1.2007/6§ perustanut sisäilmatyöryhmän. Sisäilmatyöryhmään kuuluu terveystarkastaja, rakennustarkastaja, 40 työterveyslääkäri, kaupungin kiinteistöjen kunnossapidosta vastaavat henkilöt ja paikallisesta työsuojelusta vastaavat henkilöt. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja kokouksista laaditaan muistio. Raisio Raision kaupungissa on perustettu jo syksyllä 1995 ns. hometyöryhmä, jota nykyisin kutsutaan sisäilmastotyöryhmäksi. Sisäilmastotyöryhmään kuuluu tällä hetkellä 13 jäsentä edustaen asiantuntemusta rakennusalalta, kiinteistönhoidosta, siivouksesta, terveydenhuollosta, terveysvalvonnasta, rakennusvalvonnasta ja työsuojelusta. Työryhmä kokoontuu aina tarvittaessa, tekee päätelmiä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteisiin ryhdytään pääasiassa kolmen erilaisen rakennustekninen selvitys, mikrobiologinen selvitys sekä selvittäminen. selvityksen perusteella: oireiden ja sairauksien Rusko Sisäilmatyöryhmään kuuluu terveydenhoitaja, edustajia tekniseltä osastolta, työterveyshuollon edustaja ja terveystarkastaja. 19.10 Kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitodistukset Terveydensuojelulain muutoksessa (129/2009, 6 §) on kunnan terveydensuojelutehtäviin lisätty, että kunnan on alueellaan huolehdittava muun muassa Maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön (WHO 2005) 20 ja 39 artiklassa tarkoitettujen todistusten myöntämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnan terveydensuojeluviranomainen tarkastaa ja antaa todistukset kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitoimenpiteistä ja saniteettitoimenpiteistä vapauttamisesta niissä satamissa, jotka Valvira on valtuuttanut todistuksia antamaan (Valviran päätös Dnro 179/11.02.02.06/2009). Tarkastuksissa tulee käyttää terveyssäännöstön liitteen 3 mallin mukaista tarkastuslomaketta. Suomessa laivatarkastuksia tullaan jatkamaan WHO:n terveyssäännöstön menettelyä keveämmin. Tarkastusten tekemiseen laaditaan ohjeistusta vuoden 2013 aikana ja keväällä 2014 järjestetään koulutusta tarkastuksia tekeville terveydensuojeluviranomaisille. Lisäksi THL laatii kuntien terveydensuojeluviranomaisille toimintaohjeet mahdollisesti todettavissa infektiotapauksissa tartuntatautien leviämisen estämiseksi. (Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman päivitys vuodelle 2014.) Asiasta ei ole tullut uutta tietoa vuoden 2014 aikana, mutta kun uudet toimintaohjeet valmistuvat niitä tullaan käyttämään. Raision valvontayksikössä saniteettitodistuksiin liittyvät tarkastukset suorittaa ja todistukset antaa eläinlääkäri. Eläinlääkärin ollessa estynyt, tarkastukset suorittaa terveystarkastaja. 19.11 Terveydensuojelun valtakunnalliset painopistealueet ohjelmakaudella 2015 - 2019 Terveydensuojelun painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti sekä huomioidaan lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat haasteet. Valvonnan resurssit tulisi kohdentaa riskinarvioinnin perusteella erityisesti kohteisiin, joissa on toistuvasti esiintynyt ongelmia. Terveydensuojelulain mukaisessa valvontatoiminnassa nimetyt valvonnan kohteet tulee erityisesti ottaa huomioon laadittaessa kunnan suunnitelmaa. Tarkoitus on, että 41 painopistetoiminta käynnistyy tai toteutetaan ohjelmassa esitettynä vuotena tai vuosina ottaen kohdemäärät huomioon ja kohdentaen resursseja tarkoituksenmukaisesti. Valtakunnalliset terveysvalvonnan painopisteet ohjelmakaudella 2015 - 2019: Talousvesi o Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi o Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen Kauneushoitola tai muu ihon käsittely o Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus) Terveydellisten olojen valvonta o Laadukkaat sisäilmaselvitykset: Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) o koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa Sidosryhmät o Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) 19.12 Raision valvontayksikön valvonnan painopistealueet vuonna 2015 Valvontayksikön painopisteenä on joka vuosi talous- ja uimavesien laadunvalvonta. Uimahallien ja kylpylöiden olosuhdevalvontaa (tilojen tarkastus) tehdään joka toinen vuosi samalla kun tehdään kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastus. Uimahallit ja kylpylät on tarkastettu vuonna 2014, mutta ne tarkastetaan myös vuonna 2015, koska ne ovat kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisen valvontaprojektin kohteena. Vesilaitosten valvontatutkimusohjelmat on päivitetty vuosina 2013 ja 2014 eli ne ovat ajan tasalla. Vesiosuuskuntien hakemusten ja valvontatutkimusohjelmien käsittely jatkuu vuoden 2015 aikana. EU-rannan uimavesiprofiili päivitetään vuoden 2015 aikana. Valvontayksikön erityistilannesuunnitelma päivitetään alkuvuonna 2015. Raisiossa ja Naantalissa tarkastetaan kouluja ja päiväkoteja sekä viranhaltijoiden toimesta että tehdään yhteistarkastuksia muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulut ja päiväkodit tarkastetaan noin kerran kolmessa vuodessa. Lisäksi vuonna 2015 tarkastetaan kokoontumishuoneistoista lasten ja nuorten kohteita (jatkuu vuodelta 2014), vanhainkodit ja palvelutalot sekä erityisryhmien kohteet. Muilta osin valvontaa kohdistetaan uusien huoneistojen hyväksymisiin ja toimenpidepyyntöihin. Asuntojen tarkastukset perustuvat asiakaspyyntöihin, kun epäillään terveyshaittaa. Vuosittain asunnontarkastuksia tehdään noin 50 kpl ja niihin kuluu aikaa noin 40 htpv. YHTI-titetojärjestelmän käyttö vaativat henkilöstön työtunteja vuonna 2015 ja siihen varataan riittävästi aikaa. Valvontahenkilöstö osallistuu myös mahdollisesti järjestettäviin YHTIkoulutuksiin. Terveydensuojelulain mukaisiin valvontakohteisiin tehdään tarkastuksia vuonna 2015 liitteenä olevan vuosisuunnitelman (liite 5) sekä viisivuotissuunnitelman mukaan (liite 6). Suunnitelmassa on esitetty myös arvio tarkastuksiin kuluvasta tarkastusajasta kohdetyypeittäin. Viisivuotissuunnitelma noudattelee pääpiirteittäin valtakunnallista valvontaohjelmaa. Terveydensuojelun suunnitelmalliseen valvontaan on arvioitu käytettävän 42 työpanosta 45 htpv (henkilötyöpäivää). Suunnitelmalliseen näytteenottoon työaikaa on arvioitu kuluvan 35 htpv. Kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitodistusten vaatimiin tarkastuksiin ja todistusten laatimiseen on suunniteltu eläinlääkäriltä kuluvan noin 5 htpv. 19.13 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Talousvesi Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: • STM:n asetukset (461/2000) ja (442/2014) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista • STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Raision ja Naantalin kaupunkien vesilaitosten verkostovesinäytteet otetaan liitteenä olevan näytteenottosuunnitelman mukaisesti (liite 7). Raision ja Naantalin kaupunki ostaa näytteenoton Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä. Tarpeen mukaan otetaan lisänäytteitä, esimerkiksi vesiepidemiatapauksissa tai valitusten johdosta. Nämä näytteet ottaa terveystarkastaja. Ruskon kunnan alueen verkostovesinäytteet otetaan kunnan toimesta näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastaja vastaa jaksottaisesta näytteenotosta kerran vuodessa. Ruskon verkostoveden näytteenottosuunnitelma on liitteessä 8. Uimavesi Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: • • Allasvedet: STM:n asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet: STM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen valvonnasta tai STM:n asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (EU-rannat) Raision uima-altaiden näytteenottosuunnitelmat on esitetty liitteessä 9. Naantalin kohteet ottavat itse näytteet hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti. Näytetulokset tulevat tiedoksi terveystarkastajalle. Terveystarkastaja ottaa allasvesiasetuksen mukaiset rinnakkaisnäytteet. Uimarantavesien näytteenottosuunnitelma on liitteenä 10. Muut näytteet terveysvalvonnassa Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto voidaan kohdistaa tarpeen mukaan esimerkiksi valvontakohteen siivoustoiminnan omavalvonnan toimivuuden ja oman siivoustoiminnan tehokkuuden tarkistamiseen puhtausnäyttein. Puhtausnäytteitä voidaan ottaa esim. saunoista, pesutiloista, wc-tiloista sekä kauneushoitoloiden ja muiden ihonkäsittelyhuoneistojen välineistä. Valvontayksiköllä on käytössään pintapuhtausnäytteenottoon SystemSureII-näytteenottolaite. Puhtausnäytteidenotto suoritetaan yleensä projekteina, mutta myös tarkastus voi pitää sisällään näytteenoton. Vuodelle 2015 ei ole suunniteltu terveydensuojelun puhtausnäyteprojektia. 43 Lisäksi terveydensuojelun valvontakohteiden osalta joudutaan joskus selvittämään esimerkiksi sisäilman laatua erilaisilla näytteenotoilla ja mittauksilla. 19.14 Raportointi Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee toimittaa aluehallintovirastolle ja edelleen Valviralle tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja ja valvontaa koskevia muita tietoja valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten. Vuonna 2015 valvontayksikössä suoritetut tarkastukset ja toimenpiteet sekä panostus terveydensuojelun valvontaan raportoidaan Valviraan YHTI-tietojärjestelmän kautta. Valviran ohjeen mukaan vesilaitosten (asetus 401/2001 ja 461/2000) valvontasuunnitelman toteutumisen raporttiin merkitään yksi suunnitelmallisen valvonnan tarkastus, johon voi sisältyä useita vedenottamoiden tai vedenkäsittelylaitosten tarkastuksia sekä näytetulosten ja asiakirjojen tarkastamista. Talousveden (EU-vesilaitokset) tiedonkeruulomakkeet toimitetaan täytettyinä erikseen aluehallintovirastolle maaliskuun loppuun mennessä. Uimarantaluettelo (EU-uimarannat) toimitetaan aluehallintovirastoon huhtikuun loppuun mennessä sekä raportti näiden uimarantojen valvontatutkimusten tuloksista, lasketut prosenttipisteet ja niiden perusteella määritetty uimaveden luokka syyskuun loppuun mennessä. Raportoinneissa käytetään keskusviranomaisilta saatuja lomakkeita. Jatkossa myös talous- ja uimavesien (EUvesilaitokset ja EU-uimarannat) tutkimustulokset tullaan raportoimaan YHTI-tietojärjestelmän kautta. Tavoitteena on, että raportointi tehdään tietojärjestelmän kautta vuoden 2016 tietojen osalta ja siitä eteenpäin. 20 TUPAKKALAIN JA NIKOTIINIVALMISTEIDEN VALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelma perustuu Tupakkalakiin, -asetukseen ja Valviran laatimaan valtakunnalliseen tupakkalain valvontaohjelmaan vuosille 2015 - 2019. Tupakkalain valvontaohjelman tavoitteena on - yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan valvonnan tiheyden ja laadun osalta - painopisteiden avulla kohdistaa rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti edistämään tupakkalain tavoitteiden toteutumista. Tupakkalain (Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 693/1976) tarkoituksena on vähentää ympäristön tupakansavulle altistumista kaikissa ikäryhmissä. Valvonnan yhtenä painopisteenä on kuitenkin alle 18–vuotiaiden ympäristön tupakansavulle altistumisen vähentäminen sekä pyrkimys estää alaikäisten tupakan saatavuutta. Tupakkatuotteiden myynnin luvanvaraistamista koskeva laki (984/2008) tuli voimaan 1.4.2009. 20.1 Tupakkalain mukaiset kunnan valvontatehtävät Tupakkalain mukaisia kunnan valvontatehtäviä ovat: 1) Tupakkalain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonta. (Tupakkalaki 14 a §:n 1 momentti) 44 2) Kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia, valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä ja sijoittelua, myynnin omavalvontaa, tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista toimialueellaan. (Tupakkalaki 17 §) 3) Jos tarkastuksilla tai muuten havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee kieltää säännösten vastainen toiminta. (Tupakkalaki 17 §) 4) Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupien käsittely Työnjako tupakkalain mainontakiellon valvonnassa Sekä Valvira että kunnat valvovat tupakkalain 8 §:ssä säädettyä mainonta ja myynninedistämiskieltoa. Työnjako määräytyy pitkälti sen mukaan, voidaanko tupakkalain vastainen markkinointitoimi estää riittävän tehokkaasti kunnan toimenpitein vai onko toiminta niin laajalle ulottuvaa, että se edellyttää valtakunnallista päätöksentekoa. Kunta valvoo, ettei tupakkalain mainonta- ja myynninedistämiskieltoa rikota sen alueella. Kunnan on valvottava erityisesti, että sen alueella toimivat yrittäjät noudattavat mainonta- ja myynninedistämiskieltoa. Esimerkiksi paikallislehdessä tai paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavissa julkaisuissa ilmenevän mainonnan jatkaminen tai uudistaminen voidaan yleensä estää tehokkaasti kunnan huomautuksin. Ellei lainvastaista toimintaa lopeteta vapaaehtoisesti, kunta voi kieltää toiminnan tupakkalain 17 §:n 2 momentin mukaisesti ja asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Tehokkaan valvonnan edellytys on, että Valvira saa mahdollisimman nopeasti tiedon mainonta- tai myynninedistämistoimesta, joka on ilmeisesti toteutettu laaja-alaisesti. Kunnassa tupakkalakia valvovan viranomaisen on näin ollen ilmoitettava havainnoistaan heti Valviralle. Samalla on selvitettävä, missä ja milloin mainontaa on toteutettu, sekä annettava mahdolliset tiedot mainonnan toimeenpanijasta tai tilaajasta. Valvira voi ryhtyä tupakkalain edellyttämiin toimenpiteisiin, jos tupakkalain vastainen mainonta tai muu myynninedistäminen on toteutettu koko maassa taikka samanaikaisesti usean kunnan tai aluehallintoviraston alueella. Tällaisen laajan mainonta- tai myynninedistämistoimen tilaajana tai toteuttajana on tavallisesti tupakkatuotteen tai tupakointivälineen valmistaja tai maahantuojan taikka tuotteita myyvä keskusliike. Lisäksi Valvira voi ratkaista yhdenkin kunnan alueella toteutetun yksittäisen valvonta-asian, mikäli tapaus edellyttää uutta tupakkalain tulkintaa. Valvira seuraa mainonnan ja muun myynninedistämistoiminnan kehittymistä ja vaikutuksia sekä antaa tarvittaessa tulkintaohjeita yleisten toimintaperiaatteiden ja yhtenäisen valvontakäytännön aikaansaamiseksi koko maassa. 20.2 Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta Lääkelain (395/1987) 1.2.2006 voimaan tullut muutos sallii nikotiinivalmisteiden myynnin vähittäismyymälöissä, kioskeissa ja huoltoasemilla 54 §:ssä säädetyin ehdoin. Kunta myöntää luvat nikotiinivalmisteiden myyntiin ja valvoo alueella lain noudattamista. Nikotiinivalmisteiden myyntipaikkoja tulee valvoa vuosittain. Tarkastuksia tehdään muiden tarkastusten yhteydessä (elintarvikevalvonta ja tupakkatuotteiden valvonta). 45 20.3 Valvonta Suunnitelmallinen ja säännöllinen valvonta Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015 - 2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat esimerkiksi: - tupakointitilalliset ravintolat - tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat - tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat Suunnitelmaan sisältymätön valvonta Yllättäviä valvontatapauksia ovat esim. tupakan myynti alaikäisille tai tupakan mainonta tai tupakointikieltojen rikkomiseen liittyvät valitukset sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Tällaiset yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa suunnitelmalliseen valvontaan, sillä yleensä niissä on taustalla epäily tupakkalain säännösten rikkomisesta. Mainonta ja myynninedistäminen ovat jatkuvasti muuttuvaa toimintaa. Sen vuoksi valvontasuunnitelmassa ei voida ennakoida kaikkia mainonta- ja myynninedistämiskeinoja. Lisäksi on huomioitava, että tupakkalain vähittäismyyntilupahakemusten käsittely, toimiminen tupakkalain asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen vaativat voimavaroja. Seurantatarkastus Seurantatarkastus liittyy annettujen ohjeiden ja määräysten toteutumisen tarkistamiseen, esimerkiksi päätösten ehtojen seuraamiseen ja korjausmääräysten tarkastamiseen. 20.4 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö Tarkastukset voivat kohdistua tupakan myyntipaikan tarkastukseen, tupakointikieltojen- ja rajoitusten valvontaan. Valvontayksikön käyttöön on laadittu laatukäsikirjan laatimisen yhteydessä tupakkavalvonnan tarkastuslomake, jota voidaan käyttää apuna tarkastuksella. Tarkastuskäynnillä voidaan tarkastaa vain osa tarkastuslomakkeen kohdista. Tarkastusten sisältö kohdetyypeittäin on esitetty alla. Tarkastuslomake on liitteenä (liite 11). Tupakkalain toteutumista valvotaan samalla, kun valvontakohteeseen kohdistetaan muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöihin ja kioskeihin kohdistuvan muun ympäristöterveydenhuollon lain mukaisen tarkastuksen yhteydessä on luontevaa valvoa myös tupakan myyntiä ja mainontakieltoa tupakkalain perusteella sekä nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä lääkelain perusteella. Joissakin terveydensuojelulain mukaisissa tarkastuskohteissa, kuten päiväkodeissa ja oppilaitoksissa, on terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen yhteydessä usein perustelua tarkastaa samalla tupakkalain noudattaminen. Tupakan myyntipaikan tarkastus Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikassa tarkastettavia asioita ovat tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti ja tupakkatuotteiden myyntilupaan liittyvät asiat, omavalvonta, 46 tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito sekä tupakan, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mahdollinen mainonta. Ne tarkastetaan valvontaohjelman Valviran laatiman tarkastuslomakkeen ja sen sisältämän yksityiskohtaisen ohjeen mukaisesti. Samalla tarkastetaan myös nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin vaatimustenmukaisuus niissä kohteissa, joissa niitä on myynnissä. Ravintolan tupakointitilan valvonta Ravintolat, joissa on rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä erillinen tupakointitila, tupakkalain mukaisella valvontatarkastuksella lisäksi tarkastettavat asiat: 1. 2. 3. 4. Tupakansavu ei pääse kulkeutumaan tupakointitilasta muualle ravintolaan. Ruokaa tai juomaa ei nautita eikä tarjoilla tupakointitilassa. Tupakointitilaan ei ole järjestetty mitään oheistoimintaa (pelitoiminta, tv jne.) Tupakointitilassa ei työskennellä lukuun ottamatta järjestyksen, palo- ja pelastustoimen sekä turvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä. Tilan siivous tapahtuu vasta huolellisen tuuletuksen jälkeen. 5. Tupakointitilalla on omavalvontasuunnitelma, jossa esitetään, miten tupakointitilan toimivuus varmistetaan ja miten tupakointitilan olosuhteita ja järjestystä voidaan valvoa sen ulkopuolelta. 6. Tupakointitilan teknistä toimintaa koskevista puutteista tehdään ilmoitus kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Anniskelulupaviranomaisille tehdään ilmoitus, mikäli tupakointitilassa nautitaan ruokaa tai juomaa tai sinne tarjoillaan. 7. Mikäli tupakointitilan toiminnassa on puutteita, joita ei kehotuksista huolimatta saada korjattua, kunnan tupakkavalvontaviranomainen voi kieltää tupakointitilan käyttämisen. Tarkastuksella käytettävät menetelmät Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Savua on ilmassa, jos savua on nähtävissä, haistettavissa tai tunnettavissa. Aistinvarainen havainnointi riittää yleensä savuttomuuden arvioinnin perusteeksi viranomaistarkastuksessa. Mikäli havainnointi aistein ei ole mahdollista, niin tupakansavun kulkeutumista voidaan selvittää esimerkiksi merkkisavututkimuksella. Mahdollisissa epäselvissä ja riitatilanteissa voidaan ottaa kertaluontoinen lyhyt ilmanäyte imemällä pumpulla ilmaa näytekeräimen läpi. Laite voidaan hankkia Työterveyslaitokselta ja tarkastukseen mahdollisesti sisältyvässä näytteenotossa noudatetaan Työterveyslaitoksen ohjeita. Aktiivikeräysmenetelmää käytetään vain poikkeustilanteissa, joissa aistinvaraista arviointia tai merkkisavututkimusta ei voida käyttää. Savuttomuustarkastusta koskeva tarkastuskäynti tehdään ensisijaisesti päivällä normaalina virka-aikana, ellei kysymyksessä ole ilta- tai yöravintola. 20.5 Valvontakohteiden riskinarviointi, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia. 47 Kunnan tulisi selvittää säännölliseen valvontaan kuuluvat tupakkalain mukaiset valvontakohteet ja arvioida niiden riskit. Riskiä lisääviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi: • valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset taikka muulla tavoin ilmenevä kielteinen tai piittaamaton suhtautuminen tupakkalain säännöksiin • omavalvonnan puutteellisuus • myyntipaikan läheisyys suhteessa oppilaitoksiin tai muihin alle 18-vuotiaiden suosimiin paikkoihin • tietty ajankohta (esimerkiksi alaikäisten yritykset ostaa tupakkatuotteita lisääntyvät yleensä syksyisin koulujen alettua) • tupakansavulle altistuvien ihmisten suuri määrä ja mahdollinen erityisryhmä (lapset, nuoret, vammaiset, sairaat) Valvontasuunnitelma laaditaan suhteessa valvontatarpeeseen. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan nostaa tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puoleen valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden on kuitenkin oltava vähintään 0,2. Tupakkatuotteiden vähittäismyynnin osalta valtakunnallisen valvontaohjelman tarkastustiheyttä ei ole perusteltua vähentää riskinarvioinnin perusteella. Tämä johtuu siitä, että vähittäismyynnin valvonnalla on erittäin tärkeä rooli tupakkatuotteiden alaikäiselle myynnin ehkäisemisessä. Lisäksi vähittäismyynnin valvonnasta kerätään vuosittainen valvontamaksu, jolla katetaan tupakkatuotteiden myynnin valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Tarkastustiheyden mahdollisesta vähentämisestä huolimatta valvontaohjelman painopisteinä olevat kohteet on tarkastettava sinä ajanjaksona, jona ne ovat valvontaohjelman painopisteinä. Valvontasuunnitelmasta tulee ilmetä, kuinka esimerkiksi kohdetyyppikohtainen riskinarviointi on toteutettu ja miten se on vaikuttanut tarkastustiheyteen. Valvontayksikössä ei ole vielä tehty kohdekohtaista riskinarviointia. Ennen kuin ne saadaan tehtyä, pyritään noudattamaan Valviran antamia tarkastustiheyksiä. Arvioitaessa valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävää aikaa on otettava huomioon tarkastuksen tarkoitus, valmistelu, sisältö sekä tarkastuksenkertomuksen laatiminen. Voimavarojen suunnittelussa on otettava huomioon myös matka-aika, mutta matkat valvontakohteeseen ja takaisin eivät sisälly tarkastukseen käytettävään aikaan. Yhteen tarkastukseen olisi valvontasuunnitelmassa varattava aikaa vähintään kaksi tuntia, mutta vaativammat kohteet saattavat edellyttää jopa kokonaista henkilötyöpäivää. 20.6 Tupakkalain valtakunnalliset valvonnan painopisteet vuonna 2015 - 2019 Valvontaohjelman suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettuihin kohdetyyppeihin voidaan kohdistaa suunnitelmallista valvontaa silloin, kun valvontakohdetyyppi on valvontaohjelman painopistealueena. On edelleen suositeltavaa, että suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistuneiden kohdetyyppien osalta tupakkalain toteutumista valvotaan muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Tupakkalain valvontaohjelmassa 2015 2019 painopistealueet määritellään erikseen tupakointikieltoihin ja -rajoituksiin sekä tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myyntiin ja mainontaan. Tupakointikiellot ja -rajoitukset Vuonna 2010 voimaan tulleen tupakkalain muutoksen yhteydessä tupakointi kiellettiin ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. Säädöksellä on suuri merkitys tupakansavulle altistumiselta suojaamisen 48 näkökulmasta. Näin ollen tupakkalain valvontaohjelman painopisteenä vuosina 2016 - 2017 on tupakkalain säännösten noudattaminen ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa. Tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myynti ja mainonta Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyminen alle 18-vuotiaille on tupakkalain mukaan kiellettyä. Tupakkatuotteiden myyntiä on rajoitettu luvanvaraisuudella ja poistamalla tupakkatuotteet vähittäismyyntipaikoista kuluttajien näkyviltä. Tupakkalain yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on säätää tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita, jotka joko käyttötarkoitukseltaan vastaavat tupakkaa tai muistuttavat muodoltaan läheisesti tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä, mutta eivät sisällä tupakkaa tai sen vastiketta. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa sähkösavukkeet, energia-/yrttinuuska sekä erilaiset tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden ulkonäköä mukailevat makeiset. Ne vetoavat usein erityisesti alaikäisiin ja saavat heidät kiinnostumaan tupakkatuotteiden käytöstä. Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta on valvontaohjelman painopisteenä vuosina 2015 - 2017. Valvontaprojektit Valvira ohjaa ja valvoo kuntien valvontaa suuntaavia valtakunnallisia tupakkalain valvontaprojekteja yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Aluehallintovirastoilla voi lisäksi olla omia alueellisia valvontaprojekteja. Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan toteuttamaa suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa. Niillä kunta toteuttaa valvontaa koordinoidusti ja tehokkaasti. Tupakkalakiin on tulossa muutoksia viimeistään vuonna 2016. Tämän vuoksi tupakkalain valvontaa koskevat mahdolliset valtakunnalliset valvontaprojektit järjestetään valvontaohjelmakauden 2015 - 2019 loppupuolella. Mahdollisista valvontaprojekteista tiedotetaan erikseen. 20.7 Raision valvontayksikön valvonnan painopisteet vuonna 2015 - 2019 Tupakkalain säädösten noudattamista ja nikotiinivalmisteiden myyntiä valvotaan Raision valvontayksikössä tupakkatuotteiden ja nikotiinivalmisteiden myynti- ja tarjoilupaikoissa elintarvikevalvonnan säännöllisten tarkastuskäyntien ja muiden terveysvalvonnan tarkastusten yhteydessä sekä asiakasvalitusten perusteella. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkoja on valvontayksikön alueella 73 kpl (marraskuu 2014). Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikat tarkastetaan siten, että jokainen tulee tarkastettua vähintään kerran kolmessa vuodessa. Vuonna 2015 vähittäismyyntipaikoista tarkastetaan 47 kpl. Vuosina 2015 - 2017 vähittäismyyntipaikkojen valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnalliseen esillepanoon. Valvontayksikön alueella on yksi ravintola, jossa on tupakointitila. Tämä tarkastetaan vuonna 2015 elintarvikevalvonnan tarkastuksen yhteydessä. Tupakkalain säännösten noudattamista ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa tarkastetaan vuonna 2016 kuluttajaturvallisuustarkastusten yhteydessä. Vuosittain tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkojen tarkastuksiin on suunniteltu kuluvan aikaa noin 10 htpv ja muuhun valvontatyöhön 6 htpv. Nikotiinivalmisteiden myyntilupien käsittelyyn ja valvontaan on arvioitu kuluvan aikaa vuosittain noin 4 htpv. 49 20.8 Raportointi Vuosien 2015 - 2019 valvontayksikössä suoritetut tarkastukset ja toimenpiteet sekä panostus tupakkavalvontaan raportoidaan Valviraan YHTI-tietojärjestelmän kautta. 21 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN SUUNNITELMA Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelman ohjeistuksena on käytetty Tukesin laatimaa kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallista valvontaohjelmaa vuosille 2015 - 2019. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa vuosille 2015 - 2019. 21.1 Valvontaviranomaiset ja työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) säädetään kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaviranomaisista ja niiden tehtävistä. Valvontaviranomaisia ovat Tukes, Tulli, aluehallintovirastot ja kunnat. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa sovellettavan työnjaon mukaisesti kunnat suorittavat alueellaan kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaa. Tämä sisältää säännöllistä ja riskinarvioinnin perusteella tapahtuvaa alueella sijaitsevien kuluttajapalvelukohteiden valvontaa, valvontaprojekteihin osallistumista ja ilmoitusten käsittelyä, erityistilanteiden valvontatapausten käsittelyä, valvontayksikön toimesta havaittujen valvontatapausten hoitamista sekä muuta valvontaa tukevaa työtä. Kulutustavaroiden turvallisuuden valvontaa suoritetaan pääsääntöisesti Tukesin ja Tullin toimesta. Työnjaon tausta on hyvin käytännönläheinen – kulutustavarat ovat Suomessa pääosin valtakunnallisessa levityksessä, joten on tarkoituksenmukaista, että Tukes vastaa niiden valvonnasta. Palvelut puolestaan tuotetaan pääosin paikallisesti. Kunnilla on toimivalta omalla alueellaan ja myös paras paikallistason tuntemus alueen toiminnanharjoittajista. Tukes saattaa poikkeustapauksessa ottaa käsiteltäväkseen paikallisiin toiminnanharjoittajiin liittyviä tapauksia esimerkiksi silloin, kun ne ovat ennakkotapauksen tyylisiä ja niiden perusteella laaditaan valvontakäytäntö muille vastaaville tilanteille. Aluehallintovirastot ohjaavat tarvittaessa kuntia valvontatapausten käsittelyssä. Vaativimmissa valvontatapauksissa Tukes antaa ohjausta aluehallintovirastoille ja kunnille. Tukes suunnittelee, ohjaa ja kehittää valvontaa valtakunnallisesti (KuTuL 13 §), järjestää koulutusta alue- ja paikallishallinnon kuluttajaturvallisuusvalvojille sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön TEM:n kanssa. Lisäksi Tukes valmistelee valvontaa tukevia valtakunnallisia ohjeita. Aluehallintovirastot ohjaavat kuntien suorittamaa valvontaa alueellaan ja antavat koulutusta liittyen järjestämiinsä valvontaprojekteihin sekä tarpeen mukaan muihin ajankohtaisiin valvonta-asioihin liittyen, jotka sovitaan vuosittaisessa tulossopimuksessa Tukesin kanssa. Aluehallintovirastojen tehtäviin sisältyy myös muita tulossopimuksessa eriteltyjä tehtäviä. Sekä kunnat että aluehallintovirastot seuraavat alueellaan kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan liittyvää kehitystä (uudet palvelut sekä toiminnanharjoittajat) ja tapahtuneita onnettomuuksia mm. tiedotusvälineistä. Tarvittaessa näissä tapauksissa aloitetaan valvontatoimet. Koska paikallistasolla valvotaan pääasiassa kuluttajapalveluiden turvallisuutta, ei valvontaan yleensä liity näytteenottoa. Tästä syystä näytteenotosta ei ole erillistä kappaletta kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaohjelmassa. Tukesilta voi tulla 50 valvontayksiköille yksittäisiä näytteenottopyyntöjä. Näihin liittyvistä käytännön järjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. Pelkkä näytteenottokäynti ei kuitenkaan ole kuluttajaturvallisuusvalvonnan mukainen eikä sellaiseksi laskettava tarkastus. 21.2 Ilmoitusvelvollisuus Kuluttajaturvallisuuslakiin sisältyy kuluttajapalvelun tarjoajalle velvollisuus tehdä toiminnastaan etukäteen ilmoitus sijaintikunnan valvontaviranomaiselle silloin, kun on kysymys palvelusta, johon liittyy merkittäviä riskejä. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain lain voimaantulon jälkeen palvelun tarjoamisen aloittavia toiminnanharjoittajia. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin lain mukaan sisältyvät palvelut: 1) huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli tai sirkus 2) kuntosali 3) laskettelukeskus tai muu rinnekeskus 4) leikkikenttä tai siihen rinnastettava sisäleikkipaikka 5) rullalautailupaikka tai vastaavanlainen pyöräilypaikka 6) seikkailu-, elämys-, luonto- tai niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu; jollei siihen liittyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi 7) kiipeilykeskus 8) ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu 9) kartingrata 10) uimahalli, maauimala, kylpylä tai viihdekylpylä 11) uimaranta tai talviuintipaikka 12) tatuointi-, lävistys- tai muu kehonmuokkauspalvelu 13) tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraa kuluttajien tai kuluttajiin rinnastettavien henkilöiden tai palvelun vaikutuspiirissä olevien henkilöiden turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin eivät kuulu muut kuluttajapalvelut eivätkä esimerkiksi ohjelmapalvelut-ryhmässä sellaiset pieniriskiset ohjelmapalvelut, jotka ovat kuluttajaturvallisuuslain perusteluissa rajattu ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle tai uimahallit ja kylpylät – ryhmässä hotellien pienet asiakkaiden aamu- ja iltauinteja varten käytetyt uimaaltaat. Viranomainen käsittelee ilmoituksen ja perii käsittelystä hyväksytyn taksan mukaisen maksun (Kutul 32 §), jolla katetaan käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Ilmoituksen käsittely ei sisällä tarkastusta. Ilmoituksen käsittelyssä kohde siirtyy viranomaisen suunnitelmallisen valvonnan piiriin ja ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen tehdyistä tarkastuksista peritään maksut valvontasuunnitelman mukaisesti. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on myös tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle ennen muutosta. Kuluttajaturvallisuuslain 32 §:n mukaan myös näiden ilmoitusten käsittelystä peritään maksu ja toimijalle lähetetään vastaanottoilmoitus. 21.3 Turvallisuusasiakirja Velvollisuus laatia turvallisuusasiakirja koskee sellaisia palvelun tarjoajia, joiden on tehtävä lain 6 §:ssä tarkoitettu ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle. Turvallisuusasiakirjan laajuus vaihtelee tarjottavan palvelun laadun ja laajuuden mukaan. Turvallisuusasiakirjoihin 51 tutustutaan tarpeen mukaan palvelun tarjoamiseen kohdistuvan viranomaisvalvonnan yhteydessä. 21.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueet Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa voimassa olevan työnjaon mukaisesti paikallistasolla tehtävä valvonta ja sen myötä tarkastukset kohdistuvat paikallisiin kuluttajapalveluihin. Kuluttajapalveluiden valvonnan painopistealueena ovat suuririskiset kohteet. Painopistealueiden kohteita ovat huvipuistot, kuntosalit, laskettelukeskukset, leikkikentät, sisäleikkipaikat, rullalautailupaikat, ohjelmapalvelut, kiipeilykeskukset / -seinät, ratsastustallit, karting-radat, uimahallit ja kylpylät, uimarannat, talviuintipaikat, tatuointi-, lävistys- ja muut kehonmuokkauspalvelut ja yleisötilaisuudet. Muita kohteita valvotaan mm. ilmoitusten ja valvontayksikössä tapahtuvan riskinarvioinnin perusteella. 21.5 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö Valvontakohteeseen tehtävän tarkastuksen tarkoituksena on varmistua siitä, että palvelun tarjoaja on huolehtinut siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. Tarkastus voi olla mm. Ennalta sovittu ns. tavanomainen tarkastus, joka kohdistuu kuluttajapalvelun turvallisuuden tarkastamiseen. Kuluttajapalveluiden turvallisuutta tarkastettaessa tarkastukseen kuuluu mm. tarkastuksen ajankohdan sopiminen, toiminnanharjoittajan turvallisuusasiakirjaan / -suunnitelmiin tutustuminen ennakolta, kohteen tarkastaminen, sisältäen mm. palvelun suorittamiseen käytettävien varusteiden ja tilojen turvallisuuden tarkastamisen, keskustelua toiminnanharjoittajan ja mahdollisesti henkilöstön kanssa sekä tarvittaessa palvelun suorittamisen seuraamista todellisilla suorituspaikoilla. Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus, joka voi olla ennakolta sovittu tai ennalta ilmoittamaton. Jälkitarkastus voi olla esim. turvallisuusasiakirjan pyytäminen nähtäväksi, jos siinä on aiemmin ollut puutteita. Ennalta ilmoittamaton tarkastus, esim. kuluttajan tekemässä ilmoituksessa mainitun turvallisuuspuutteen toteamiseksi sellaisissa olosuhteissa, ettei toiminnanharjoittaja voi ennakolta varautua viranomaisen tarkastukseen. Kohteissa, jotka ovat keskenään melko samantyyppisiä (samanlaiset riskit) ja joita yhdellä vastuutaholla on ylläpidettävänään lukuisia, voidaan valvontaa kohdistaa esim. toiminnanharjoittajan ns. omavalvonnan kehittämiseen. Tällaiset kohteet ovat usein kuntien ylläpitämiä esimerkiksi leikkikentät, urheilupaikat, päiväkodit ja uimarannat. Toiminnanharjoittajalla on lain mukaan huolellisuusvelvoite. Tarkastukset pyritään tekemään niin, että kokonaisturvallisuus säilyisi. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastuksessa huomioidaan mm. toiminnanharjoittajan tekemä turvallisuussuunnitelma, henkilökunnan turvallisuus ja hätätilanneosaaminen ja koulutus, kohteen kunnossapidon järjestelyä ja suunnitelmallisuutta, tietojen antamista käyttäjille sekä ilkivallan torjuntaa. Raision valvontayksiköissä pyritään opastamaan ja motivoimaan kohteiden ylläpitäjiä ottamaan turvallisuusnäkökohdat huomioon uusia laitteita hankittaessa ja peruskunnostaessa olemassa olevia kohteita. 52 Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna Tukesin laatimia valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita. Valvontaohjeet löytyvät Tukesin internetsivuilta. Tarkastusten sisältö on esitetty kohdetyypeittäin liitteessä 12. 21.6 Tarkastuksen tekeminen kotirauhan piiriin kuuluvaan kohteeseen Perustuslain (731/1999) 10 §:ssä säädetään yksityiselämän ja kotirauhan suojasta. Perustuslain 10 § 3 momentin mukaan lailla voidaan kuitenkin säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Mikäli valvontaviranomainen aikoo tehdä tarkastuksen kotirauhan piiriin kuuluvaan kohteeseen, tarkastusoikeuden tulee perustua lain tasoiseen säädökseen. Eri ympäristöterveydenhuollon lakien antamat valtuudet tehdä tarkastus kotirauhan piiriin eroavat toisistaan. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 28 §:ssä säädetään oikeudesta tehdä tarkastus. Oikeus ulottuu myös kotirauhan piiriin kuuluviin piha-alueisiin, jos niillä harjoitetaan kuluttajaturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä tarkastusta kuluttajaturvallisuuslain nojalla ellei ole perusteltua syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 44 luvun 1 §:ssä tarkoitettu terveysrikos. On myös muistettava, että toiminnanharjoittaja ei voi antaa suostumusta tulla asuintiloihin muiden asukkaiden puolesta. Kuluttajapalveluja tarjotaan harvemmin varsinaisissa asuintiloissa, mutta joitakin palveluja, kuten tatuointien tekemistä, saatetaan suorittaa toiminnanharjoittajan kotona. Jos palvelua tarjotaan pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa, ei kuluttajaturvallisuuslaki anna oikeutta tarkastuksen tekemiseen ilman rikosepäilyä. Tällaisten kohteiden suhteen voidaan kuitenkin tehdä asiakirjavalvontaa, kuten pyytää nähtäville turvallisuusasiakirja. 21.7 Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Asiakkaiden turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeä asia jokaiselle palvelun tarjoajalle. Käytännössä turvallisuusasioiden kokonaisvaltaiseen hallintaan tarvitaan kirjallinen suunnitelma, jotta turvallisuusasioita koskeva tieto on koottuna yhteen paikkaan ja koko henkilökunta saa tarvittavat tiedot ajantasaisina. Elintarvikealan toimijoilla on jo vuosia pitänyt olla dokumentoitu omavalvontajärjestelmä elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Omavalvontajärjestelmä on helposti toteutettavissa myös kuluttajapalveluita tarjoavien yritysten ja organisaatioiden osalta. Järjestelmä voi ja sen on luontevaa olla esim. osa yrityksen laatujärjestelmää, jos yrityksellä on sellainen jo entuudestaan olemassa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on tilanteita, joissa samalla toiminnanharjoittajalla on ylläpidettävänään useita samantyyppisiä tai -luonteisia kohteita. Tällöin on tarpeen tuntea tilanteeseen liittyvät erityispiirteet ja osata toimia tilanteeseen nähden tarkoituksenmukaisella tavalla. Tyypillisesti kyseeseen tulevat sellaiset kohdetyypit, jotka ovat keskenään melko samantyyppisiä (samanlaiset riskit) ja joita yhdellä vastuutaholla on ylläpidettävänään lukuisia. Tällaisia kohteita ovat monet kuntien ylläpitämät kuluttajapalvelut, esimerkiksi leikkikentät, urheilupaikat ja uimarannat, joita kaikkia on lukumääräisesti paljon. Silloin kun on päästy tilanteeseen, jossa kohteiden ylläpitäjällä on toimiva omavalvontajärjestelmä, mikä on valvonnalla varmistettu, voi kyseisten ylläpitäjien kohteille riittää valvontakriteeristössä esitettyä harvempi tarkastustiheys. Tarkastustiheyksiä voi sellaisten kohteiden osalta muuttaa, joissa toimiva ja laadukas omavalvonta varmennetusti takaa kohteiden turvallisuuden. Johtopäätöksen omavalvonnan toimivuudesta tulee perustua toiminnanharjoittajan omavalvonnan pitkäaikaiseen seurantaan. Omavalvonnan toimivuus on varmistettava kenttätarkastuksin. Fyysisistä tarkastuskäynneistä kohteisiin ei voida luopua silloinkaan, kun omavalvonta vaikuttaa toimivan. 53 Raision valvontayksikön alueella sijaitsevat yleiset leikkikentät ovat pääasiassa kuntien omistuksessa ja osa kunnista (Raisio ja Naantali) on laatinut leikkikentille omavalvontajärjestelmän. Tämä on huomioitu suunnitelmassa siten, että leikkikenttätarkastusten suunnitelmavuonna tarkastetaan vain osa leikkikentistä (n. 10 kpl). Leikkikenttiä on alueella 102 kpl. 21.8 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto Kuluttajapalveluiden valvontaan ei yleensä sisälly näytteenottoa. Näin ollen näytteenottosuunnitelma tulee kyseeseen vain tavaravalvonnan osalta. Tukes vastaa pääosin kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta. Näytteitä otetaan Tukesin pyynnöstä (mm. lelut) sekä tarvittaessa, jos kuntalaisen yhteydenotto (valitus) edellyttää näytteenottoa. 21.9 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet sekä tarkastusten vaatima aika Valvontakohteen turvallisuutta tarkastettaessa arvioidaan palveluun liittyvät riskit. Tukesissa on tehty alustava kohdetyyppikohtainen riskinarviointi, jonka perusteella kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden tarkastuskohteille on määritelty keskimääräiset tarkastustiheydet ja tarkastusajat. Valvontayksikössä tehtävän riskinarvioinnin perusteella tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää. Myös tarkastukseen käytetty aika vaihtelee käytännössä erilaisissa kohteissa. Tarkastustiheys -ajattelu lähtee siitä, että suunnitelmallisen valvonnan piirissä oleville kohteille pienin mahdollinen tarkastustiheys on kerran viidessä vuodessa (tarkastustiheys = 0,2). Muiden kuin suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvien kohteiden osalta lähdetään puolestaan siitä, että niitä valvotaan vain ilmoituksiin perustuen. Paikallisen riskinarvioinnin perusteella voidaan muuttaa tarkastustiheyttä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa tehtävän riskinarvioinnin perusteet löytyvät kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetistä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteiden laajasta kirjosta johtuen riskinarviointiohjeet eivät ole yksityiskohtaisia menettelytapamalleja vaan enemmänkin neuvoja monipuolisen riskien kartoituksen ja tapauskohtaisen arvioinnin avuksi. Riskiä arvioitaessa tarvitaan näkemys siitä, mitä voi tapahtua, millainen vaara on kyseessä, kuinka todennäköistä on, että vaara toteutuu ja kuinka paljon ihmisiä on vaarassa. Vaaratekijät vakavimmasta lievimpään ovat hengenmenetys, pysyvä vammautuminen, paraneva / ohimenevä haitta, lievä loukkaantuminen / pikku haaveri, mielenpahoitus / järkytys ja omaisuusvaara. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan niin kutsuttu valvontakriteeristö on uudistettu ja sisällytetty osaksi valvontaohjelmaa. Merkittävimpänä muutoksena uudistuksessa on valvonnan resurssitarpeen arvioimiseen käytettävän laskentatavan muutos sekä painopistealueen valvontakohteiden tarkastustiheyksien sekä keskimääräisten tarkastusaikojen tarkistaminen. Painopistealueen valvontakohteiden kohdekohtaisia tarkastustiheyksiä on Tukesissa nähty mahdolliseksi laskea seuraavien kohdetyyppien osalta: kuntosalit, kartingradat, uimahallit ja kylpylät, tatuointi- ja lävistyspalvelut, turvapuhelinpalvelut sekä yksittäiset leikkikentät. Valvontakriteeristön päivitys on tehty Tukesin valvontakokemusten, kunnista ja aluehallintovirastoista saatujen valvontatietojen sekä valvontakriteeristöstä annetun palautteen 54 perusteella. Kohdetyyppejä koskevat valvontakriteeristön muutokset viedään myös YHTItietojärjestelmään. Sähköisten tietojärjestelmien hyödyntämistä myös laskennallisen valvontatarpeen arvioimisessa selvitetään. Raision valvontayksikössä on tehty kohdekohtaista riskinarviointia osalle kohteista. Kohteissa, joissa sitä ei ole tehty, pyritään noudattamaan Tukesin antamia tarkastustiheyksiä. 21.10 Erityistilanteet Tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalalle kuuluva erityistilanne voi olla esimerkiksi kuluttajapalvelun suorittamiseen liittyvä vakava onnettomuus tai äkillisesti ilmenevä kulutustavaraan liittyvä vaaratekijä. Erityistilanteeseen liittyy yleensä erittäin nopeasti syntyvä tiedotusvälineiden ja kuluttajien osoittama mielenkiinto asiaan. Kunnan tuoteturvallisuusvalvonnan tulee kyetä toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla yllättävissäkin kuluttajien turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Perusedellytys erityistilanteen tehokkaaseen hallintaan on jatkuva valvontaympäristön seuranta, mahdollisen tilanteen tunnistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa ja viranomaistoiminnan käynnistäminen varaamalla resurssit sekä tiedottamalla tilanteesta muille viranomaisille. Toimenpiteet erityistilanteessa Yllättävissäkin tilanteissa on keskeistä muistaa tuoteturvallisuuslainsäädännön tarkoitus: kuluttajille ja sivullisille aiheutuva vaara on poistettava ja vaaran leviäminen estettävä. Kuluttajapalveluiden osalta tämä tarkoittaa, että onnettomuuden aiheuttanut tai vaaraa aiheuttavan palvelun suorittaminen on keskeytettävä. Kulutustavaroiden turvallisuuteen liittyen voi olla tarpeen estää vaaraa aiheuttavien tavaroiden jakelun (myynnin) jatkuminen, tiedottaa vaarasta ja tarpeellisista toimintaohjeista kuluttajia sekä järjestää tavaroiden palautusmenettely. Liitteessä 13 on muistilista toimenpiteistä kunnan terveysvalvonnassa kuluttajapalveluiden turvallisuuteen liittyvässä erityistilanteessa. Tapahtumien ja tehtyjen ratkaisujen sekä toimenpiteiden kulku kirjataan ylös. Kattava dokumentointi mahdollistaa tapauksen läpikäymisen jälkikäteen. 21.11 Hallinnolliset pakkokeinot Valvontakeinojen sijasta laissa käytetään käsitettä hallinnolliset pakkokeinot. Näistä kuntien käytössä ovat korjaus- ja oikaisumääräys, väliaikainen kielto, kielto, toiminnan keskeyttäminen, toimenpiteen teettäminen ja tiedottamista koskeva määräys sekä uhkasakko ja teettämis- ja keskeyttämisuhka. Sekä termeillä, rakenteella että sisällöllä haetaan yhtenäisyyttä elintarvikelain vastaavien säännösten kanssa. Kunnan valvontaviranomaisen sekä tämän alaisen viranhaltijan / jaoston mahdollisuudet käyttää hallinnollisia pakkokeinoja lain noudattamisen valvonnassa ovat olennaisesti nykyisiä tehokkaammat. Raision valvontayksikössä on viranhaltijoille delegoitu hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä. Viranhaltijoilla (terveystarkastajilla) on kiireellisissä tapauksissa oikeus ryhtyä 34 - 38 §:n mukaisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin sekä tehostamaan määräyksiä tai kieltoja 45 §:n 1 momentin mukaisesti uhkaamalla uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhalla. 55 Viranhaltijan 34 (korjaus- ja oikaisumääräys) ja 36 (kielto) §:ssä tarkoitettu päätös on kuitenkin viipymättä saatettava kunnan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi, jonka on ratkaistava asia ensi tilassa. Vastaava viranhaltijan 35 (väliaikainen kielto), 37 (toiminnan keskeyttäminen) tai 38 §:ssä (toimenpiteen teettäminen) tarkoitettu päätös on viipymättä saatettava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ratkaistavaksi, jonka puolestaan on ratkaistava asia ensi tilassa. 21.12 Vuosien 2015 - 2019 teema ja tavoitteet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Vuosina 2015 - 2019 kuluttajaturvallisuusvalvonnan teema on yhteisen valvontaohjelman mukaisesti valvonnan vaikuttavuus. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on ohjelmakaudella myös seuraavat toimialakohtaiset tavoitteet: 1) Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen 2) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen 3) Valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen Nämä tavoitteet tulee ottaa huomioon suunniteltaessa paikallista valvontaa valvontayksiköissä, ja niiden toteuttamistavat kirjataan myös valvontasuunnitelmaan. Teema ja tavoitteet otetaan huomioon myös Tukesin ja aluehallintovirastojen välisissä tulossopimuksissa. 21.13 Valvonnan tarve Raision valvontayksikössä Aikaisempi laskentamalli määritteli valvontayksikön kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvitseman ajan valvontayksikön alueella sijaitsevien painopistealueiden kohteiden määrän (huomioiden tarkastustiheys ja tarkastuksen arvioitu kesto) ja asukasluvun perusteella. Jokaiselle valvontayksikölle lisättiin saatuun lukuun ns. kiinteä hallinnollisen työn osuus. Tällöin saattoi asukasluvultaan suuressa valvontayksikössä valvontatarve muodostua jopa kohtuuttoman suureksi, kun taas asukasluvultaan pienessä valvontayksikössä saattoi käydä niin, että valvontatarve jäi pieneksi verrattuna alueen suureen kesäasukkaiden tai matkailijoiden määrään. Painopistealueiden kohteiden valvontatarpeeseen sekä muun resurssitarpeen huomioivaan kertoimeen perustuva resurssien laskentatapa antaa valvontayksiköille menetelmän kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittavan vähimmäisresurssitarpeen määrittelemiseksi. Laskentatapa on kaksiosainen, ja siinä huomioidaan: 1) Painopistealueiden kohteiden valvontatarve perustuu painopistekohteiden määrään valvontayksikön alueella ja painopistealueille määriteltyihin tarkastustiheyksiin ja aikoihin 2) Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä käyttäen kerrointa. Kertoimen lähtökohtaiseksi arvoksi on arvioitu 1,7. Kertoimen arvoa voidaan valvontayksikössä muuttaa välillä 1,5 - 2,0 esim. vuosittain perustuen siihen, miten kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontatarpeen arvioidaan muuttuvan. Kohdassa 1) saatujen eri kohdetyyppien tulojen summa kerrotaan kertoimella, jolloin saadaan arvio valvontaresurssien kokonaistarpeesta. Painopistealueiden kohteiden määrä ja painopistealueille määritellyt tarkastustiheydet ja - ajat ovat liitteessä 14. Valvonnan tarve Raision valvontayksikössä on: 56 Painopistealueiden kohteiden valvontatarve/vuosi 37 htpv x kerroin 1,7 = 63 htpv. 21.14 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen Resurssien varmistamisella pyritään siihen, että valvontayksiköissä on kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistuneita viranhaltijoita, joiden työtehtävät koostuvat suurimmaksi osaksi tai ainakin merkittävässä määrin kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehtävistä. Jokaisessa valvontayksikössä tulisi olla vähintään yksi kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranhaltija ja hänelle osaava varahenkilö. Resurssien varmistamiseen liittyy myös valvonnan maksullisuus. Valvontayksiköissä tulee varmistua siitä, että edellytykset periä maksuja suunnitelmallisesta valvonnasta ovat olemassa, ja että maksut tosiasiallisesti peritään. Raision valvontayksikössä resurssitilanne on parantunut vuonna 2011, kun saatiin yksi terveystarkastajan virka lisää. Valvontayksikössä on kaksi kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunutta viranhaltijaa. Valvontamaksut ovat käytössä. Valvonnassa noudatetaan joko riskinarviointiin perustuvia tarkastustiheyksiä tai Valviran antamia tarkastustiheyksiä. Valvontasuunnitelmat ovat toteutuneet vuosittain hyvin. 21.15 Tukesin ja aluehallintoviraston projektit Valvontaprojektit ovat valvottavista kohteista riippuen joko osa painopistealueille kohdistuvaa säännöllistä valvontaa tai muiden kuin painopistealueiden valvontaa. Projektit ovat ajallisesti rajattuja ja tietyn valvontakohdetyypin turvallisuustasoa tehokkaasti kartoittavia ja parantavia hankkeita. Projektien aiheiden valinnassa otetaan huomioon esimerkiksi uudenlaiset kohde- /palvelutyypit, jossain tietyssä kohdetyypissä esiintyneet vaarat tai onnettomuudet, kohdetyyppiä koskeva muuttunut lainsäädäntö tai muutokset turvallisuusstandardeissa. Aluehallintovirastot toteuttavat Tukesin kanssa vuosittain tulossopimuksessa sovitut valvontaprojektit ja muut tehtävät. Aluehallintovirastot antavat ohjausta ja apua kunnille. Tukesin valtakunnallinen valvontaprojekti vuonna 2015 on uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus. Lounais-Suomen aluehallintoviraston vuoden 2015 kuluttajaturvallisuusvalvonnan projektina on kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittäminen ja pilotointi. Raision valvontayksikkö aikoo osallistua valtakunnalliseen valvontaprojektiin, uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus, vaikka kohteet on tarkastettu myös vuonna 2014. 21.16 Valvontaan käytettävä työaika vuonna 2015 Vuonna 2015 Raision valvontayksikössä painopistealueiden kohteista tarkastetaan perhepuistot, uimahallit ja kylpylät (valtakunnallinen projekti), skeittauspaikat. ratsastustallit/palvelut, uimarannat sekä talviuintipaikat. Painopistealueille suunnitellut tarkastukset vuodelle 2015 on esitetty liitteessä 14 ja alustava viiden vuoden suunnitelma liitteessä 15. Ensisijaisesti hoidetaan aina akuutit asiat, kuten valitukset. 57 YHTI-titetojärjestelmän muutokset ja järjestelmän hallinta vaatii edelleen henkilöstön työtunteja vuonna 2015 ja niihin varataan riittävästi aikaa. Valvontahenkilöstö osallistuu myös mahdollisesti järjestettäviin YHTI-koulutuksiin. Vuonna 2015 on arvioitu, että painopistealueiden kohteiden tarkastuksiin kuluvan n. 30 htpv. Muuhun valvontatyöhön (ml. matka-ajat), hallinnolliseen työhön (mm. lainsäädäntöön perehtyminen, koulutukset, suunnitelman laatiminen, ilmoitusten käsittely) sekä suunnitelman ulkopuolisiin tarkastuksiin on arvioitu kuluvan aikaa 35 htpv, eli yhteensä 65 htpv. 21.17 Raportointi Vuoden 2015 aikana valvontayksikössä suoritetut tarkastukset ja toimenpiteet sekä panostus kuluttajaturvallisuusvalvontaan raportoidaan Tukesiin YHTI-tietojärjestelmän kautta.
© Copyright 2024