Kontakt 3.2015 - Suomi-Venäjä
SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN JÄSENLEHTI 3 2015 TURUN NUORTEN TERVEISET SEURALLE SIVUT 5–8 a pi PAULA SUNDELL Makumatk et ar i in U9 SIV KK_01_KONTAKT_3-2015.indd 1 4.9.2015 12.24 PÄÄKIRJOITUS Merja Hannus PÄÄKIRJOITUS Merja Hannus ”Ydinasia ”Nyt on on tietysti ”Millaisella todellakin toiminnalla Ukrainan sodan aika puhua loppuminen.” suomalaisstrategia muuttuu venäläisistätuloksiksi?” suhteista.” Yhteistyötätulevaisuuden – vastakkainasettelua Haasteena Venäjä -Seura Tahtotilamme 2020 sodan uhri on liikaa. kärovat avainasioita kestävällekannalta. toiminnalle saation kuin resurssienkin VASTAUKSET ovat siis Inhimillinen eteenpäin katsosimys Ukrainassa, keskellä Eurooppaa, pohjoisilla alueilla. Suomen arktisessa suhteisiin strategiassa. Tämä Tämä on välttämätöntä, jotta pystymmalais-venäläisiin toteamalvia ja niiden pohjalta on hyvä työstää on kasvanut liian suureksi, jotta kukaan tarvitaan aktiivion hyvänaapuruus huomio, kun maapallon meKansalaisjärjestöt tässä ajassa ja tulevaisuuteen tähla, että on katsoo joka sään seikka. pitkän tähtäyksen suunnitelmia ja rasa? Ehdotamme keskusteluun seuraakotisivuilta www.venajaseura.com ja SUOMI-VENÄJÄ-SEURA luo paraikaa uutvoisi sitä enää sivuuttaa. Sodan osasemmin mukaan Barentsin ja hankarktiseen karttaa ja Suomen sijaintia. däten suunnitella työtämme, Suomi-Venäjä-Seura haluaaJäämerelle omalta kentaa seuralle uutta toimintastratevia toiminnan alueita: omasta piirijärjestöstäsi. Samoilta sivuilta toimintastrategiaansa. Järjestökäsitpuolten tulisi tunnustaa tämä ja edesyhteistyöhön. Jotta mahdolmeillä ei kantaa ole suoraa maayhteyttä, kia uusia jäseniä ja tämä tukeaolisi perustason osaltaan kortensa kekoon.mutTigiaa. – Olemme Avaamme aktiivisesti auttaa Suomen ta löytyy tely alkaa syyskuun puolessa välissä. avunja saamista siviiliväestölle lista, on luotava jonkinlainen rahoitusta monin muin keinoin voisimme toimintaamme. suorittaneet lanteessa, jossa lännen ja Venäjän kyllä suhKeskustelu ei kuitenkaan lopumyös tä-ja strategiateksti. Järjestöponnistella tehokkaammin aiinstrumentti kansalaisjärjestöjen pro- kumppanuuksia edistää yhteyksiä pohjoisille jäsenten keskuudessa kyselyn, jossa teet ovatSuomen ajautuneet erittäin tulehtuhän, vaan tarkoituksena onrauhan heti sykVenäjän rajat ylittäviä käsittelyn jälkeen seuran hallitus ja valToimintastrategiassa pohdimme mikä kaan saamiseksi. jektitoimintaa varten, mutta myös pyalueille, Barentsin merelle ja laajemselvitettiin teidän näkemyksiänne siitä, neeseen tilaan sekä Suomen ja Venäjän systä laajentaa seuran kehittämistä ja vuoropuhelua. tuusto käsittelevät toimintastrategiaa ja on seuran tahtotila suuntauduttaessa syvämmän haluatte yhteistyön rakentamiseksi. minkin.poliittiset Toivottavasti Euroopan Uniomillaisena nähdä seuran tuleväliset suhteet ovat heikot, koskevaa keskustelua alue- ja osastota– Vahvistamme venäjän solle. kielen ja -venäläinen molopullisesti sen hyväksyy seuravaltuusto vuoteen 2020. Mitä varten järjestömItämeren alueella toimii kansalaisjärjesnin ja Venäjän välien heikko tila ei kerSUOMALAIS kulttuurifoorumi vina vuosina. on seuran tehtävänä tuottaa pitkäjänSeuran johto tulee jalkautumaan nimuotoisen kulttuurin suomalaissyyskokouksessaan marraskuun lopulla. me on olemassa mikä on toimin-töjen Itämeri-verkosto ja vuosittain ko- sekä taannu kokonaisuudessaan alueelliseen kokoontuu tänä vuonna 24.-28.9. Petteistä toimintaa, jokaja saattaa maittemeri alueilla järjestettäviin tapahtumiin koontuvat Itämeren alueen kansalais-tuntemusta. yhteistyöhön vaan voisimme jatkaajayhroskoissa tarjoten suomalaisille mahdolKyselyn tuloksista selviää me kansalaisia, kansalaisjärjestöjä käydäkseen keskustelua jäsenistön seugrilaisten kansojen tamme tarkoitus? järjestöfoorumit. Samaa mallia voisi toteisiä ponnistuksia pohjoisten alueiden lisuuden vuorovaikutukseen venäläisten ainakin seuraavaa: kulttuurintoimijoita yhteistyöhön. Toi- valkä myös muiden asiasta kiinnostunei– Edesautamme venäjänkielisten Asiaa on käsitelty sekä seuran PARHAIMMILLAAN kansalaisjärjestö toiBarentsin alueen yhteistyössä. ihmisten ja ympäristöneihyväksi. toimijoiden partne•teuttaa Seuran jäsenet haluavat järjestön mintaympäristömme ole mitenkään den kanssa. kanssa. Mikäli Venäläisten haluatte omalla maahanmuuttajien ja suomalaisten tuustossa, hallituksessa ja erityisessä mii alustana jäsenilleen heidän toteutHuolimatta vastakkainasettelusta Venäjä on merkittävä tekijä Barentriehdotuksia löytyy foorumin uusituiltoiminnassaan huomioivan kulttuuhelppo. Viholliskuvia maalataan kovaa paikkakunnallanne järjestää tilaisuukohtaamista. strategiatyöryhmässä, joka on kuullut taessaan toiminnassaan ajatuksiaan EU:n ja venäjän Venäjän välillä, tulisi kansalaissin alueen arktisessaon yhteistyössä. Vaikta nettisivuilta www.kultforum.org. Olirin ja kielen, rajat ylittävän vauhtia ja yhteistyö laajalti lamassa. den asian ympärillä, ottakaa yhteyttä toiminnan yhteistyömuodot säilyttää ka suuret investoinnit Venäjän sijahienoa, että mahdollisimman monet kansalaistoiminnan, matkailun, veTaloudellista yhteistyötä heikentävät piiritoimistoon tai suoraan tänne kes- Strategian sanat elävät – Tarjoamme elämyksiä mahdolliasiantuntijoita, opetusjaosalta kulttuurimija unelmiaan. ja näjänkielisten jopa vahvistaa maahanmuuttajien niitä. Kaiken yhteiseivät nyt EU:n etenisikään aivan laaseuran aktiivit ja osastot löytäisivät yhtoisaalta pakotteet ja siinä toisaalta kusjärjestöön. suuksia jatkuvaan oppimiseen. nisteriötä sekä järjestänyt useita kyseajassa ja paikassa, ne muuttuvat totyön paneminen jäihin vakava virjuudessavastapakotteet. kuin odotettiin,Onneksi löytyy potenteistyökumppanin ja osallistuisivat Petparissa tehtävän työn,olisi taloudellisen Venäjän hilNyt on todellakin aika puhua Venä– Mahdollistamme osallistumisen lyjä niin jäsenille kuin työntekijöilledellisuudeksi heyhteistyön – vuoropuhelua ja ihmisten välisiä tiaalia yhteistyölle Koillisroskoin foorumiin. ja suomalais-ugrilaisen jattain julkaistussa kuitenkin. selvityksessä todetjästä ja suomalais-venäläisistä suhteis- ainoastaan ihmisten toieriparissa puolilla Suomea. kin.että Olemme saaneet laajaa palautetta, minnan kautta. Tämä onkin se tärkein kontakteja Venäjän suuntaan tarvitaan väylän avautuminen tuo uusia mahSeuraSuomi-Venäjä-Seuran on tarkistamassa toimintastratoiminnan tehtävän työn. tiin, tilanteesta huolimatta useat ta sekä työstä tasolla. Kriisistä ulospääsy ei dollisuuksia myös meidän telakoillemtegiaansa, ja työn pohjaksi •monella Toimintaa halutaan järjestää mieluiyritykset jääneet Venäjälle toimija tulevan toiminnan suuntaviivoista. mikä onovat auttanut strategiatyöryhmää asiatulemme – millaisella toiminnalla strategia toteudu rajoja sulkemalla! Kommu- ja me, ja osin luonnonvarojen hyödyntäminen toteuttamaan helmi-maaliskuussa jäten yhteistyössä toisten osastojen maan, supistetusti, mutta kuitenMeidän on keskusteltava myös seutyössään. Suuret kiitokset kaikille teille muuttuu tuloksiksi? Mitä kukin voi OVATKO NÄMÄ juuri niitä oikeita asinikointi onorganisaatioiden ainoa tapa edetäja ja tahojen pyrkiä pohjoisessa voiylläpitäen. tuoda työtä Suomeen. senkyselyn siitä, mitäMikä juurion sinä muiden kin toimintaa Tämä osoitran organisaatiosta. seodotat paras osallistuneille! tehdä omassa toimintaympäristössään. oita, joilla lähestymme vuotta 2020? ratkaisemaan vakava kriisi, johontyöskoko Barentsin alueenyrityksillä valtioilta ja ja ajattelet seuran toiminnan tulevista kanssa. Myös projektimaisen taa, että monilla onmuilsamaa mahdollinen ja vähiten byrokraattinen Tahtotilaksemme 2020 ehdotetaan: Venäjä-yhteistyö on hyvin haasteelliMitä nämä tarkoittavat yksittäi-joka Eurooppa suistumassa Ukrainan sota arktisilla alueilla toimivilta mailta suuntaviivoista. Kysely tulee tukee seurantoikokentelynon koetaan olevanasiat tätä päivää. ajattelua kuin meilläkin. Vain pitkäjänorganisaatio, parhaiten myötä.senhalutaan odotetaan vastuullista toimintaa. Hertisivuille, mutta lähetämme myös •dan Keskustelua käydä avoi- sekä mintaa? teisellä ja sitkeällä työllä voi menestyä Tähänkin kysymykseen haem- ja seura on tällä hetkel”Meidät tunnetaan vireänä ja uusiutusessasitä vaiheessa jäsenen, osaston piirijärjestön Ydinasia tietysti sekä Ukrainan kän luonnon huomioiminen ja suojesähköisesti jäsenistölle. mesti ja rehellisesti pohtiasodan VeVenäjä-toiminnassa. me vastausta ja otamme mielellämme vana suomalaisena kansalaisjärjestönä. läToivottavassuurimpia arjen yhteistyön toimijoijaonkeskusjärjestön toiminnassa. Syysloppuminen. Kaikkien osapuolten on leminen alueen ihmisten näketi haluat osallistua ja jakaaKäsittelyn ajatuksiasijälnäjän kehitykseen ja Venäjä-yhteisTäysinsekä uudessa ilmapiirissä ja tilannäkemyksiänne vastaan. Vilkkaiden ja monipuolisten naaputa. Kulttuurin, alueellisen ja paikallikuussa alkavassa järjestökäsittelyssä on istuttava jokainen mystenSuomi-Venäjä-Seura ja tarpeiden kunnioittaminen kanssamme! työhönneuvottelupöytään, liittyviä kysymyksiä. teessa on päättäkeen on aika loppuvuodesta, syysvalruussuhteiden tarkoitus pohtia näitä asioita. Järjesnyt perusteellisesti toimintakentässä miettiä järjestönsä olemtuuston kokouksessa, sen vetääyhteistyön johtopää- rajat ylittävässä toikehittämistä niin toiminnan, organitöksiä näistä me arvostettu käytännön Venäjä –osaatökäsittelyn aikana järjestämme sar- asioista. minnassa seuran työ on ensiarvoisen SUOMI on arktinen maa. todetaan PRESIDENTTI Niinistö ottiNäin kantaa suo- ja ja haluttu yhteistyökumppani.” tärkeää. Tehtävämme on myös luoda jan tilaisuuksia eri puolilla Suomea ja Edellä mainittuun olemme halunmahdollisimman paljon ja monipuosinullakin on mahdollisuus osallistua neet kiteyttää Suomi-Venäjä-Seuran lista vuoropuhelua Suomen ja Venäjän ja tuoda esille mielipiteesi seuran tuleolemuksen ja tulevaisuuden näkymän. rajan ylitse ja tietysti myös Suomessa vasta toiminnasta. Juhlavuoden arpajaiset jatkuvat – päävoitto vielä jakamatta! Ladna-palkinto Loimaalle! Mitä tämä sitten tarkoittaa toiminnasvenäjänkielisen väestön kanssa. Tietoja tilaisuuksista löydät seuran Pääpalkinto LÄHETIMME viime syksynä kaikille SuomiSUOMI-VENÄJÄ-SEURAN jakama Ladna-palkinto vuoden 2014on toi-luxusmatkalahjakortti kahdelle Pietariin tai K-raudan lahjakortti arvoltaan Venäjä-Seuran arpajaisminnasta meni jäsenille Loimaanjuhlavuoden osastolle Turun piiriin. Palkintoperusteiden 3 000 euroa. hinta on 25 euroa ja kirjeen. ”Palkinto myönnetään toiminnasta, joka jollakin mukaan tavallaArpapussin on jokainen viidentai arvan pussi sisältää voittoarIso kiitos kaikille arpoja jo lunastaneille! paikkakunnallaan uutta luovaa tai erityisen vaikuttavaa Venäjään van! Arpojen lunastaminen on tietysti täysin Tuellanne voimme kehittää mm. seuran osasvenäläisyyteen liittyvää.” vapaaehtoista. tojen ja piirienLoimaan koulutustoimintaa. Arpoja 1 000 Palkinnoksi osastolle ojennettiin euroa ja kunniaHyvää arpaonnea on vielä jonkin verran jäljellä, joten teemme kirja, jonka vastaanottivat osaston puheenjohtaja Antti Penttinen ja kaikille! uusintapostituksen KirjekuoriTarja Kiviniemi. Turun piirihallituksenhelmikuussa. 1. varapuheenjohtaja Matti Moilanen kannattaa avata, sillä pääpalkinto (ja run-osasto (Etelä-Suomi) Kunniakirjalla palkittiin myös Loviisan ja SuoENSI VUODEN suomalais-venäläinen resurssipäällikkö saasti muitakin) on(Pohjois-Suomi). vielä lunastamatta! mussalmen osasto Kalenteri 2016 seinäkalenteri on valmistunut. Kalenterissa kuvituksena valokuvauskilpailun parhaim1/2015 2 on KONTAKT 2/2015 mistoa ja se sisältää suomalaisten juhla-, nimi- ja liputuspäivien lisäksi venäläiset juhlapäivät. Jäsenhinta 8 €/kpl, vähintään KONTAKT_1-2015_02-04.indd 2 KONTAKT_2-2015_02-04.indd 10 kalenterin tilaajille 7 €/kpl + postikulut. Tiedustelut ja tilaukset: [email protected], Jaroslavlin puh. (017) 369 4460. 2/6/15 2:48 PM 8.5.2015 12.43 nuoret, kuva Tatjana Konovalova. 2 KONTAKT 3/2015 KK 02-04 KONTAKT_3-2015.indd 2 4.9.2015 12.24 Tampere MIRA HEIJA Katu Suomalais-venäläinen katutaideprojekti SUOMI-VENÄJÄ-SEURA luotsaa syksyllä Suomeen levittäytyvää suomalais-venäläistä katutaideprojektia. Vuoden 2013 URB-festivaaleilta Helsingistä alkusysäyksen saanut projekti jatkaa nyt matkaansa seitsemään kaupunkiin. Venäjällä eletään murroskautta niin poliittisesti kuin kulttuurisestikin. Myös Suomessa asenteet ovat tiukentuneet ja on noussut esiin mielipiteitä, joiden mukaan meidän pitäisi vältellä myös kulttuuriyhteistyötä Venäjän ja venäläisten kanssa. Myös Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat kokeneet torjuntaa kansallisuutensa vuoksi. Nyt jos koskaan on aika tehdä vahvaa kulttuuriyhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä. Juuri nyt on vahvistettava yhteistyötä suomalaisten ja venäläisten nuorten välillä, jotta saataisiin purettua vihollisuuskuvia ja luotua tilaa aidolle keskustelulle. Myös venäjänkielisten nuorten integroiminen yhteiskuntaan on erityisen tärkeää. KatuART – suomalais-venäläinen Jyväskylä katutaidehanke on tuonut yhteen suomalaiset ja Suomessa asuvat venäläiset nuoret jo Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa. KatuART tulee Helsinkiin 29.9.–3.10. ja Imatralle lokakuussa syysloman aikaan. Työpajojen vetäjinä toimivat pietarilaiset taiteilijat Natasha Floksi, Stas Bugs, Igor Multi sekä moskovalainen katutanssin opettaja Danila. Helsingin kirjamessuilla 22.-25.10. on tämän vuoden teemana Venäjä. Myös Suomi-Venäjä-Seura on paikalla osastolla 6f79. Jaamme osaston Sellon venäläisen kirjaston ja Cultura-säätiön kanssa. Kaikkina messupäivinä runsaan venäläisen yleisohjelman lisäksi voit Tampere MIRA HEIJA Kuopio/Stas Bugs tavata osastollamme mielenkiintoisia kirjailijoita, voit kuunnella siperialaisia satuja ja opetella venäjän kielen aakkosia. Tsekkaa ohjelmamme facebookista ja netistä. Tervetuloa! Lisätiedot: kulttuurisihteeri Merja Jokela, [email protected], 0400 369 439 3/2015 KONTAKT KK 02-04 KONTAKT_3-2015.indd 3 3 4.9.2015 12.24 Kulttuuri lähentää Petroskoissa SUOMEN JA VENÄJÄN välinen kulttuuriyhteis- työ on juuri nyt erityisen tärkeää. Tätä merkittävää työtä edistetään ja toteutetaan Petroskoissa 24.–28. syyskuuta järjestettävässä XVI suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa. Foorumiin osallistuu Suomesta noin 160 henkeä ja Venäjältä 170 ja siellä neuvotellaan noin 65 hankkeesta. Foorumin ohjelmaan kuuluvat yhteistyön tuloksena syntynyt Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan taiteilijoiden tekstiilinäyttely Tyylikästä tekstiiliä, Aleksanteri Ahola-Valon taiteen näyttely ja ympäristötaidenäyttely Karelfest. Lisäksi päätösistunnossa esiintyy palkittu suomalais-venäläinen Barentsin poikakuoro. ’’ Ilahduttavan moni Suomi-Venäjä-Seuran osasto on lähtenyt mukaan foorumiin. Petroskoissa hankkeistaan neuvottelevat Haapaveden, Hervannan, Kemin, Kiimingin, Kuusamon, Outokummun, Pudasjärven ja Tampereen osastot sekä seuran historian osasto. Lisäksi kaikki piirit neuvottelevat kulttuuriyhteistyöstä foorumissa. Foorumissa mukana oleviin hankkeisiin, neuvotteluiden tuloksiin ja foorumin ohjelmaan pääset tutustumaan kulttuurifoorumin sivuilla www.kultforum.org Lisää foorumikuulumisia ja -tunnelmia www.facebook.com/kultforum SISKO RUPONEN, PROJEKTIKOORDINAATTORI Valjakko kotouttaa Oulun seudulla Kulttuurifoorumi huipentuu Asketicsyhtyeen konserttiin. MINNA ANNULA VENÄJÄNKIELISTEN maahanmuuttajien Su 27.9. klo 20 Ravintola Paulaner Bräuhaus, Hotelli Park Inn. Ilmainen sisäänpääsy! kat 2016 at nM ä äj Ven Matkaan! Поехали! Ensi vuoden matkaohjelmaa suunnitellaan parhaillaan. Seuraa nettisivujamme www.venajanmatkat.com, niin saat tietoa ensimmäisten joukossa. Löydät meidät myös Facebookista! Puhelin (09) 693 8613 4 Projektin avajaisissa 19.8. esiintyi muun muassa En Ala –äijäbaletti. Tanssijat vasemmalta: Antti Kivimäki, Kari Kisko, Antero Rantala, Heikki Juurikainen, Andrey Pozharskiy, Jouko Rajaniemi. Puutarhurina Ismo Larinen. Ladna-palkinto 2015 jaossa SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN Ladna-palkinto on jälleen haettavissa. Se myönnetään yhdelle osastolle vuoden 2015 toiminnasta. Palkintosumma on 1 000 euroa. Kilpailusääntöjen mukaan: ”Palkinto myönnetään toiminnasta, joka jollakin tavalla on paikkakunnallaan tai osaston toimialueellaan uutta luovaa tai erityisen vaikuttavaa Venäjään tai venäläisyyteen liittyvää.” Vuoden 2014 toiminnasta palkittiin Loimaan osasto. Kunniakirjan saivat Loviisan osasto ja Suomussalmen osasto. Perustellut ehdotukset Ladna-palkinnon saajasta pitää tehdä lokakuun loppuun mennessä seuran tiedottajalle, outi. [email protected] tai Suomi-VenäjäSeura, Outi Alava, PL 194, 00531 Helsinki. Ehdotuksen voi myös jättää omaan piiritoimistoon. Säännöt osoitteessa www. venajaseura.com>Osastopalvelut>Työkaluja osastoille>Ladna-palkinto. Onnea kisaan! kotouttamisprojekti Valjakko on keväästä alkaen toiminut Oulun seudulla. Kolmivuotinen RAY:n rahoittama hanke auttaa venäjänkielisiä maahanmuuttajia ja suomalaisia kohtaamaan toisensa. Tutustuminen tapahtuu kielen ja kulttuurin avulla, kohtaamiset voivat olla kahdenkeskisiä, perheiden välisiä tai isomman ryhmän tapaamisia. Kielen oppiminen on toiminnan tärkein yksittäinen asia, mikä mahdollistaa arjessa selviytymisen. Valjakko-projektin syyskauden ohjelmassa on mm. keskustelukerho, jossa jokainen puhuu vierasta kieltä: suomalaiset venäjää, venäjänkieliset suomea. Lisäksi on erikseen suomen kielen kurssi ja venäjän alkeiskurssi. Ohjelmassa on myös yhteisiä marja- ja sieniretkiä, työpajoja, liikuntaa, osallistuminen ravintolapäivään jne. Näyttelyissä ja työpajoilla esitellään taidetta sekä perinnekäsitöitä ja -ruokia. Tarjolla on myös neuvontapalveluja. Valjakko-projektia kuljettaa SuomiVenäjä-Seuran Oulun osasto sopimuskumppaninaan mm. Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victor ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. Lisätiedot: projektipäällikkö Heidi Svala, puh. 044 714 0003, [email protected], www.venajaseuraoulu.net KONTAKT 3/2015 KK 02-04 KONTAKT_3-2015.indd 4 4.9.2015 12.24 n rte o Nu -Venäjä-Seurasta i m o Su a i s uk ajat Kysy nuorten toiminnasta Vadimilta! Suomi-Venäjä-Seuran tulevaisuus on nuorissa. Nuoret, kuten kaikki muutkin, haluavat kokemuksia ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Suomi-Venäjä-Seura mahdollistaa tämän. Turun piirin vahvuudet ovat Turun ja Pietarin yhteistyö ja Seuran kokeneet jäsenet, jotka ovat kiinnostuneita kulttuurista ja yhteistyöstä. Meidän ei myöskään tulisi unohtaa venäläistaustaisia maahanmuuttajia, joita Seuran toiminta varmasti kiinnostaisi. ([email protected]) Turun uvahvu i piirin dottomast h e y t y a t v y det o eiltä lö että m että nuoa siinä, pien mpi nhem uovanhe a v ä k a j e s nip rten n mo . Nuo aikaa eri ikäluok ijoita n a m i a o d t t a a a a v i s lä a p e t ä i s rem no yöll ja v hteist , jotka kiin ää nuoria ta ten y s ia li ja, joi m n e u a t jäsen t ukana äitä projek tapah a m i p o tu ikk lisim isuus ja vär in! uleva tavia s isvoim o e kia. T n t n h i y i k n a n ma mä enem teutta me to m e s pää Suomi-Venäjä-Seuralla on paljon aktiivisia jäseniä, jonka vuoksi sen tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. Turun piirin eri osastot ovat heränneet toimimaan ja tekemään yhteistyötä, josta hyvänä esimerkkinä elokuun Ravintolapäivä, joka toteutettiin piirin, Turun ja Mynämäenseudun osastojen yhteisprojektina. Ohjelmaa on tarjolla niin nuorille kuin vanhemmillekin jäsenille ja uusia ideoita toteutetaan pikkuhiljaa. Turun piirin nuoret voisivat järjestää vielä enemmän uusia ja kiinnostavia tapahtumia, jos vaan resursseja ja tekijöitä olisi enemmän. Koska suurin osa seuran jäsenistä on ikäihmisiä, nuoret eijäsenet saattavat pitää Seuraa vaikeasti lähestyttävänä. Turussa tähän ongelmaan on tartuttu ja kuva Suomi-Venäjä-Seurasta on nyt muuttumassa helpommin lähestyttäväksi esimerkiksi nuorten järjestämien tilaisuuksien myötä. Vadim Seuran tulevaisuus näyttää ihan hyvältä. Saamme huomiota eri ikäryhmiltä ja tapahtumissa on ollut aika mukavasti väkeä mukana. Turun piirin vahvuus on juuri se, että meillä on sekä hallituksen että jäsenten joukossa hyvä kirjo eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä. Tällä tavalla Seura saa hyviä, erilaisia näkökulmia toimintaan. Nuoret toivovat Seuran toiminnalta monia asioita: Jotkut hakevat uusia tuttavuuksia, jotkut taas poikkeavat ravintolapäivässä venäläistä ruokaa maistamassa. Musiikki-aiheiset tapahtuvat tuntuvat myös vetävän jonkin verran nuoria puoleensa. Ehkä voisi siis sanoa, että nuoret hakevat pääasiassa uudenlaisia kokemuksia ja tuttavuuksia. Ekaterina Alexandra Klavdia Elina KK 05 KONTAKT_3-2015.indd 5 TURUN PIIRI Tiedustelut puh. (02) 277 3200 [email protected] Luulen, että Suomi-Venäjä-Seuran tulevaisuus on vaakalaudalla, jos Seuran toimintaan ei saada mukaan pian enemmän nuoria jäseniä. Nuoria voisi houkutella mielenkiintoisilla tapahtumilla, joita ei valitettavasti järjestetä Seurassa tarpeeksi. Mainosta ja tekijöitä tarvitaan enemmän. Turun piirin nuoria ja aktiivisia jäseniä ei ole paljon, mutta he voisivat elvyttää järjestön toimintaa. Nuoret voisivat olla kiinnostuneita kulttuuritapahtumista, kuten tanssi-illoista. Myös sellaiset tilaisuudet, joissa avautuisi lisää työllisyysnäkymiä tai joissa saisi tietoa Venäjään liittyvistä harjoittelupaikoista, voisivat olla hyödyllisiä. ? Turun osaston ja Turun piirin nuoret pistivät päät yhteen ja pohtivat seuraavia kysymyksiä: Minkälaisena näet Suomi-Venäjä-Seuran tulevaisuuden? Mitkä ovat Turun piirin vahvuudet? Mitä nuoret toivovat Suomi-Venäjä-Seuran toiminnalta? 3/2015 KONTAKT 5 4.9.2015 12.25 Isän kohtalo selvisi Saida Valeevna Jahina isänsä haudalla Köyliössä. Nyt tämä asia on valmis! PIETARILAINEN Saida Valeevna Jahina kuu- luu siihen venäläisten miljoonajoukkoon, jotka menettivät isänsä tai molemmat vanhempansa toisen maailmansodan melskeissä. Saidan isä Valei Jahin kuului 1897 syntyneenä jo vanhempiin ikäluokkiin Hitlerin aloittaessa kesäkuun lopulla 1941 ns. operaatio Barbarossan. Tämä operaatio oli Saksan ja sen liittolaisten, ”akselivaltioiden”, hyökkäyssota Neuvostoliittoon tarkoituksena vallata lisää elintilaa ja luonnonvaroja Saksan ja saksalaisista muodostuvan ”arjalaisen rodun” käyttöön. Suomi osallistui tähän hyökkäyssotaan natsiSaksan rinnalla, vaikkei näihin akselivaltioihin suoranaisesti kuulunutkaan. Saidan isä, noin 44-vuotias leningradilaisen Astoria-hotellin kokki joutui reservin luutnanttina rintamalle torjumaan Saksan ja Suomen hyökkäystä. Jonkun ajan kuluttua omaiset saivat tiedon, että isä oli menettänyt henkensä sodassa. Sen johdosta, että Saidan isä oli kaatunut sodassa, sai perhe sen kohtelun ja arvonannon, mikä sankarivainajien omaisille kuului. Vuosien kuluttua, sodan jälkeen, alkoi Saidalle ja muulle perheelle tulla jostain epäilyksiä siitä, että isä ei olisikaan sodassa kaatunut, vaan ehkä joutunut sotavankeuteen. Sotavankeus silloisessa Neuvostoliitossa ymmärrettiin jonkinlaisena maanpetturuutena ja vankeu- Onnea Pirjolle! TURUN PIIRIN toimistosihteeri Pirjo Laurila täytti kesäkuussa 60 vuotta ja haastatelimme häntä juhlan kunniaksi. Miten juhlit syntymäpäivääsi? – Vietimme piiritoimistossa kahvitilaisuuden, jonka järjestelyistä suurkiitos Soilelle ja Tarjalle. Haluan kiittää vielä kaikkia kävijöitä ja muuten muistaneita mukavasta iltapäivästä. Varsinaisen syntymäpäivän vietin mieheni kanssa Itävallassa ja lähisuvun kanssa juhlimme heinäkuun alussa Oulussa. Olet ollut töissä Turun piirissä yhteensä noin 19 vuotta. Mistä pidät eniten työssäsi ja mikä ei kuulu suosikkeihisi? – Mieluisinta ovat ehdottomasti asiakkaat ja kaikki ihmiset, joihin saa tutustua. – Aika-ajoin turhalta tuntuva byrokratia. Ja tietysti kiire, joka usein aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. 6 desta palanneita rangaistiin usein vielä kotimaassakin. Epävarmuus asiasta vaivasi kovin. Sotavankileiri 1, Köyliö Vasta tänä vuonna 2015, Voiton päivänä 9. toukokuuta, Saidan isän kohtalo selvisi. Venäjän viranomaiset olivat avanneet Voiton päivän kunniaksi ennen salaisia arkistojaan internetiin kaikkien tutkailtavaksi. Näiden arkistotietojen joukosta selvisi, että Saidan isä oli haavoittunut rintamalla ja joutunut suomalaisten sotilaiden vangiksi! Selvisi myös, että hänet oli Suomessa sijoitettu Köyliön kunnassa sijainneelle sotavankileiri 1:lle, jossa hän oli kuollut vuonna 1942. Saida Valeevna ei kauaa aikaillut. Hän alkoi selvittää asiaa Pietarin kaupunginhallinnon avustuksella ja sai heidän avullaan selville vankileirin paikan Suomessa. Saida sai myös apua Suomi-Venäjä-Seurasta Helsingissä ja Turussa. Kymmenes kesäkuuta Saida ja hänen inkeriläissyntyinen ystävättärensä tulivat julkisilla kulkuvälineillä Pietarista Turkuun ja Mihail-tulkin kyyditseminä Turusta Köyliöön Mitkä kolme hetkeä ovat olleet mieleenpainuvimpia työurasi aikana? – Niitä hetkiä on ollut todella paljon, vaikea valita. Esimerkkinä Nuorten leiri Ruissalon Kolkassa, jossa olin ”työkomennuksella” vahtimestarina. Voiko toimistotyötä tehdä miellyttävämmässä ympäristössä? Kerran olin todistajana maistraatissa, kun suomalainen poika ja venäläinen tyttö saivat toisensa monen vuoden odottelun jälkeen. Kolmanneksi haluan mainita monen mutkan jälkeen erään viisumipalvelun onnellisen päätöksen: Mieskuoro sai viisuminsa ja minä upean serenadin. Työ voi olla näinkin palkitsevaa! Miten Seuran toiminta on muuttunut vuosien varrella? – Toiminta on monipuolistunut ja teemaosastot ovat piristäneet toimintaa. Satakunnan vankilan alueella sijaitsevalle venäläisten sotavankien hautausmaalle. Hautapaikalle on Saidan isän lisäksi haudattu 120 venäläistä sotavankia. Suomi-Venäjä-Seuran Ala-Satakunnan osaston puheenjohtaja Simo Rantanen ja varapuheenjohtaja Pertti Leppälä olivat opastamassa Saidaa hautapaikalla. Saimme Simon ja muiden paikalla olleiden kanssa myötäelää ainakin osan siitä vahvasta tunnelatauksesta, jota Saida isänsä haudalla koki. Asia joka varmaan säilyy muistoissamme aina. Aseteltuaan muistomerkille tuomansa kukat ja vietettyään siinä pienen yksityisen rukoushetken Saida totesi: Nyt tämä asia on valmis!. Lounaalla Tupalan hovissa Säkylässä Saida, jolla ei itsellään ole muistikuvia isästään, kertoi vanhemman sisarensa muistoja isästä: Isä oli kerran tullut työrupeamansa jälkeen Leningradista heidän kotikyläänsä, joka sijaitsee noin 80 km päässä. Pienet tyttäret juoksivat isää vastaan ja tämä sanoi: Jos tanssitte minulle, saatte makeisia! Ja näin tapahtui. TEKSTI JA KUVA: PERTTI LEPPÄLÄ, ALA-SATAKUNNAN OSASTON VARAPUHEENJOHTAJA. sena ja kankeana. Tulevaisuudessa modernina ja innovatiivisena kaikenikäisten ihmisten kansalaisjärjestönä. Olet kotoisin Oulusta. Miten oululainen sopeutui jäyhään Turkuun? – Sopeutuminen tapahtui pikku hiljaa. Lasten myötä tuttavapiiri laajeni ja puhetapakin muuttui enemmän turkulaiseksi. Terveisesi Kontaktin lukijoille? – Toivotan kaikille Kontaktin lukijoille hyvää loppukesää ja toiminnallista syksyä! Myös Kontaktin toimitus ja työkaverit ympäri maan onnittelevat Pirjoa! Miten näet Seuran toiminnan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? – Näen sen tällä hetkellä turhan byrokraatti- KONTAKT 3/2015 KK 06-08_KONTAKT_3-2015.indd 6 4.9.2015 12.26 Turun piiri mukana Kirjamessuilla Väritä oma maatuska LIEDON OSASTO osallistui yhdessä Itäisten osastojen ystäviensä kanssa elokuun puolessa välissä Lieto-viikolla pidetylle yhdistystorille. Ilmainen toritapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa ja se oli suunnattu lapsiperheille. Liedon osasto keksikin ottaa omaksi teemakseen maatuskan. Esillä oli erilaisia maatuskoita perinteisistä alkaen aina Muumeihin, Lumikkiin ja Harry Potteriin saakka. Myytävät tuotteet olivat tietenkin myös maatuska-aiheisia. Lapset saivat värittää oman maatuska ja kaikki saivat pienen palkinnon. Toisena tehtävänä vähän isommille ja aikuisille oli arvuutella Venäjän kaupunkien sijaintia kartalla. Ihan pienimmillä oli vielä mahdollisuus istua pienen neukkuauton istuimelle ja ohjata vaikka minne, jos joku vain jaksoi narusta vetää. Tapahtuma oli kaikkineen onnistunut, vaikka kauppoja ei paljon tehty, mutta esitteitä jaettiin ja ihmisten kanssa keskusteltiin ystävyysseuran osastojen nykytoiminnoista. TEKSTI: ULLA KURKA, LIEDON OSASTON PUHEENJOHTAJA, KUVA: HANNU VIRTANEN Turussa tapahtuu Helteinen Ravintolapäivä Mynämäen ja Turun osastot sekä Turun piiri järjestivät yhdessä Ravintolapäivän lämpimänä elokuun päivänä. Kolmatta kertaa järjestetty pop-up-ravintola Café Piter keräsi tälläkin kertaa mukavasti kävijöitä Vanhalle Suurtorille. Uusina tuotteina listalla oli mm. georgialainen juustoleipä hachapuri sekä rahkaletut eli syrnikat smetanan ja vadelmahillon kera. Sää suosi Brinkkalassa koko päivän, kun asiakkaat saivat istuskella ulkona ja nauttia venäläisistä herkuista. Piiri kiittää jälleen osastoja loistavasta yhteistyöstä tapahtuman järjestelyissä! Piirin puheenjohtaja Viktoria Kulmala keittiöhommissa. Turun Kirjamessut järjestetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 2.-4.10. jo 24. kerran. Turun piiri on jälleen mukana messuilla esittelemässä toimintaansa koko viikonlopun ajan. Löydät meidät B-hallista paikalta B10. Messujen pääteemoja ovat tänä vuonna Ruotsi sekä Kustavi ja Saamenmaa. Messut ovat avoinna pe 2.10. klo 10–18, la 3.10. klo 10–18 ja su 4.10. klo 10–17. Tervetuloa osastolle ja juomaan tshajua! Pirkko Muurinen In memoriam Piirin messuosasto vuoden 2013 Kirjamessuilla. Villejä pipoja Turun Pääkirjastossa lokakuussa PIPOISTAAN mies tunnetaan, ja Ville Haa- pasalo ennen muita. Pipo on miehen tavaramerkki, jonka hän riisuu vain syödessään, nukkuessaan, kirkossa, lomalla ja joskus saunassa. YLE ja Aitomedia järjestivät Villein pipo -kilpailun maaliskuussa 2014. Ohjeiksi annettiin: ”Suunnittele ja tee mieleisesi ”Villein pipo”! Materiaali ja valmistustapa ovat vapaat, mutta mallin on oltava oma luomuksesi ja muidenkin toteutettavissa. Voit osallis- Mielikuvituktua kilpailuun useammallakin sella ei ollut rajoja pipolla.” Villein pipo – Palkintona oli matka Kaukilpailussa. kasukselle Ville Haapasalon kanssa. Pipokilpailuun tuli yli 300 pipoa, joista Ville raateineen valitsi 10 finalistia äänestykseen. Voittajaksi valittiin Jouni Tuutin Päänsärkijä -pipo 4376 äänellä. Kaikkiaan ääniä annettiin 15 349. Tähän näyttelyyn on valittu 44 pipoa, voittajaluomus myös mukana. Voit itse todeta, miten antaumuksella Villelle on pipoja kudottu, virkattu tai ommeltu. Erityistä huomiota herättää se huolellisuus, mielikuvitus ja käsityötaito, jolla pipot on toteutettu. Ilahduttavaa on myös se, että käsityöläisten joukossa on miehiä. Villein Pipo -näyttely on esillä Turun Pääkirjastossa lokakuun ajan. PIRKKO syntyi 16.3.1933 ja matkasi tuonpuoleiseen 6.7.2015 pitkän ja vaiherikkaan osastojäsenyyden jälkeen. Hänet siunattiin runsaan saattojoukon läsnä ollessa maan poveen Rauman hautausmaalla 25.7.2015. Pirkko teki pitkän rupeaman Rauman osaston jäsenenä vuodesta 1974 alkaen, ensin Suomi-Neuvostoliitto-Seuran jäsenenä ja sitten parin nimenmuutoksen jälkeen Suomi-Venäjä-Seurassa. Pirkko eli Neuvostoliiton aikaa hyvin aktiivisesti. Hän nautti Seuran aktiivijäsenenä olemisesta hyvin paljon. Aika sopi hänelle, ja se jos mikä aktivoi toimintaan. Hän ehti toimia Seuran luottamustehtävissä monella saralla. Jopa yli 30 vuotta Seuran sihteerinä ja se jos mikä, on kunniakas saavutus. Siihen ei meistä monikaan pystyisi! Hän toimi matkanvetäjänä vuosikaudet, jopa vuosikymmenet. Usein matka suuntautui Rauman ystävyyskaupunkiin Kolpinoon. Hän sai sieltä lukuisan määrän ystäviä, jotka muistivat häntä lähetyksin jouluna ja muina juhlapäivinä. Rauman osasto omisti oman talon vuosien saatossa. Sen kunnossapitämiseen Pirkko omisti valtavasti aikaa miehensä Keijon kanssa. He pitivät taloa pystyssä talkoovoimin itseään säästämättä. Nyt Pirkkoa ja taloa ei enää ole... Ensin mainittu nukkui pois, ja talo myytiin muutama vuosi sitten. Sitä voi pitää eräänlaisena johdatuksena: ikään kuin kumpikin piti toisensa toiminnassa. Pirkkoa jäivät kaipaamaan puoliso Keijo, lapset ja lukematon määrä ystäviä Raumalla ja jopa maamme itäisen rajan tuolla puolen. TEKSTI: SEURAYSTÄVÄ MATTI LIUKKONEN KUVA: KEIJO LIUKKONEN 3/2015 KONTAKT KK 06-08_KONTAKT_3-2015.indd 7 7 4.9.2015 12.26 n viikko a v u k lo e n e is Venälä uussa! Turussa lokak TURUN PIIRIJÄRJESTÖ järjestää lokakuun alussa Venäläisen elokuvan viikon yhteistyössä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen ja Logomon kanssa. Näytökset Logomon Move2-salissa, Köydenpunojankatu 14, Turku. Liput kolme euroa. Elokuvat on tekstitetty englanniksi. Kokonaisen viikon ajan on nähtävillä uutta venäläistä nykyelokuvaa, tervetuloa! 1. The Mirrors (Zerkala, 2013), ma 5.10. klo 17.30–19.40 Ohjaaja: Marina Migunova Rooleissa: Viktoria Isakova, Roman Poljanski, Viktor Dobronravov, Aleksandra Moshkova Laji: Elämäkerta, draama. Kesä Krimillä vallankumouksen aattona. Nuori Marina Tsvetajeva tapaa voimistelija Sergei Efronin. Tapaaminen aloittaa myrskyisän suhteen, joka kestää läpi koko heidän elämänsä. Elokuva kertoo Marina Tsvetajevan elämästä ja kohtalosta neljän tarinan kautta lähtien Krimin Koktebelistä Prahan ja Pariisin kautta takaisin Venäjälle, jossa perhettä odottaa traaginen loppu. 2. Chagall-Malevitsh (2013), ke 7.10. klo 19–21 Ohjaaja: Aleksandr Mitta Rooleissa: Leonid Bitshevin, Kristina Shnaiderman, Anatoli Belyj, Semjon Shkalikov Laji: Historia Värikkäässä fantasiassa kuvataiteen kahden suurnimen kohtalot kietoutuvat pogromeihin ja punaterroriin syöksyvässä Vitebskissä, missä Mark Chagall toimi taideasiain komissaarina Venäjän vallankumouksen vuosina 1918–1921. Vaikka opiskelijat suhtautuvat kunnioittavasti Chagallin ”maagiseen realismiin”, heidän idolinsa nimi on Kazimir Malevitsh, seksikäs futuristi, jonka Chagall kutsuu Vitebskin taideakatemiaan esittelemään suprematistisia teorioita. 3. Belyj Jagel (Valkea jäkälä, 2014), to 8.10. klo 19–21.40 Ohjaaja: Vladimir Tumajev Rooleissa: Jevgeni Sangadzhijev, Galina Tihonova, Irina Mihailova, Pjotr Basnajev Laji: Melodraama 8 Nenetsikirjailija ja -aktivisti Anna Nerkagin novellikokoelmaan pohjautuvassa draamassa ihmiset joutuvat tekemään valintoja: elääkö esi-isien tavoin tundralla arktisissa olosuhteissa vai muuttaako kaupunkiin nauttimaan sieltä ehkä löytyvistä mukavuuksista ja paremmasta elämästä? Valinta ei ole helppo Aljoshkalle ja Ilnelle, joiden rakkaudessa heijastuu koko nenetsikansan kohtalo ja tulevaisuus. 4. Legenda No: 17 (2012), pe 9.10. klo 17.30–19.45 Ohjaaja: Nikolai Lebedev Rooleissa: Danila Kozlovski, Oleg Menshikov, Svetlana Ivanova, Vladimir Menshov Laji: Urheiludraama, biografia Tulipunaisessa CCCP-pelipaidassa oli jotain, joka pisti vastustajan lavat vapisemaan, varsinkin, jos punanuttua kantavan kiekkoritarin nimi oli Valeri Harlamov, maailman kaikkien aikojen paras jääkiekkoilija. Venäjällä katsojaennätykset rikkonut Legend No:17 kuvaa Harlamovin elämää aidolla Rocky Balboa -meiningillä. Hän johtaa joukkueensa Kanadan jättiläisiä vastaan vuoden 1973 ottelusarjan avausottelussa, jossa vastakkain ei ole vain kaksi joukkuetta, vaan kaksi maailmankatsomusta, kaksi poliittista järjestelmää. Kun Tarasov lausuu troikkana maagiset nimet Mihailov, Petrov ja Harlamov, ei itku onnesta ole kaukana. Legend No:17 on kuin aikamatka muistojen kultaamaan Neuvostoliittoon. 6. Nine days one morning (Devjat dnei odno utro, 2014), la 10.10. klo 17–18.30 Ohjaaja: Vera Storozheva Rooleissa: Anna Sherbina, Olga Popova, Ksavje Galle, Sergei Puskepalis Laji: Draama ”Minun nimeni on Anna Kruglova. Olen pariisilainen huippumalli.” Näin kotikyläänsä kuvaus- ja hyväntekeväisyysmatkalle lähtenyt Anna esittelee itsensä perähikiän kulttuuritaloon kokoontuneille kyläläisille, jotka tuijottavat häntä kunnioittavasti kuin ihmeitä tekevää ikonia tai uutta mersua. Mutta Annan asenne kokee muutoksen. Käy ilmi, että paikallisen banjan hieman hidasälyinen pesijätär on Annan sisko. Kylän elämä avautuu Annalle täysin uudessa valossa. Hän löytää lisätietoja omasta taustastaan kylän arkistosta, tutustuu lähemmin siskoonsa ja kylän ihmisiin ja huomaa, että vanhassa venäläisessä kaupungissa on paljon kaunista ja arvokasta. 7. Gamer (2011), la 10.10. klo 18.45–20.15 Ohjaaja: Oleg Sentsov Rooleissa: Vladislav Zhuk, Aleksandr Fedotov, Zhanna Birjuk Laji: Draama Gamer on elokuva tietokonepelimaailmassa elävästä Andrei-pojasta. Minibudjetilla ja amatöörivoimin valmistuneen Gamerin harvinaisen viehättävä ja aito tunnelma selittynee sillä, että ohjaajan mukaan pikku-Andrein esikuva on Oleg Sentsov itse. Simferpolilainen Sentsov joutui Venäjän turvallisuuspalvelun pidättämäksi terrorismista epäiltynä. Elokuussa 2015 hänelle langetettiin 20 vuoden tuomio. Gamer on Sentsovin esikoiselokuva. 5. Yes and Yes 8. Kiev-Moscow (Da i Da, 2014), pe 9.10. klo 20-22 Ohjaaja: Valeria Gai-Germanika Rooleissa: Agnija Kuznetsova, Aleksandr Vinogradov, Vladimir Dubosarski, Aleksandr Gortshilin Laji: Draama Venäjällä kielletyn ja muutenkin kohutun elokuvan avainkohtauksessa taiteilijan urasta haaveileva ja itseään etsivä Sasha näkee kommuunin sohvalla retkottavan poikaystävänsä kaivavan kalun esiin, virtsaavan kädessään olevaan lasiin ja heittävän kultaisen jallun huiviinsa samalla ammattitaidolla kuin miljoonat votkagrammansakin. Yes and Yes voitti vuoden 2014 Moskovan elokuvafestivaalin. -dokumenttielokuvan raakaversio, la 10.10. klo 20.30–22 Ohjaaja: Zosja Rodkevitsh, Olga Horeva Tuottajat: Pavel Kostomarov, Aleksandr Rastorgujev Käsikirjoitus: Susanna Baranzhieva Kuvaaja: Zosja Rodkevitsh Videopäiväkirja tavallisten kiovalaisten ja moskovalaisten elämästä. Ihmisiä kuvataan heidän ammattiensa kautta. Tutustumme näyttelijöiden, parlamentin jäsenten, lääkäreiden, opettajien, siivoojien arkipäivään. Tavallisia ihmisiä, jotka yrittävät elää arkeaan. Miten me oikeasti toisistamme eroamme vai eroammeko? Kaikkihan me vain toivomme rauhaa emmekä poliittista kriisiä. KONTAKT 3/2015 KK 06-08_KONTAKT_3-2015.indd 8 4.9.2015 12.26 ETELÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. (09) 693 8632 [email protected] Venäläiset toivat kansainvälisyyttä Small Ships’ Race -tapahtumaan LOVIISAN SEUDUN Venäjä-Seura, Östra Nylands Segelförening ja Laguna- Combi veneilynharrastajat Pietarista tekivät yhteistyötä ja järjestivät perinteiseen purjehdukseen uutta ohjelmaa, kun Small Ships Race jälleen pidettiin heinäkuun puolivälissä. Viikonlopun aikana pienten veneiden purjehdustapahtumassa oli n. 1 400 kävijää. Jollalla purjehdukseen ja veneisiin kävi tutustumassa sekä loviisalaisia että venäläisiä. Laguna-Combi regatan jälkeen purjehtijat kisailivat ja kiinnostuneet kokeilivat oppaan seurassa, millaista on purjehtia - moni ensimmäistä kertaa. MAARIT HÄMÄLÄINEN Road Show kutsuu! TULE keskustelemaan seuran tehtävästä ja tulevaisuudesta! Etelä-Suomessa järjestetään kaksi kaikille avointa keskustelutilaisuutta: ke 7.10. Helsingissä ja ti 20.10. Lappeenrannassa. Merkitse päivät kalenteriisi! Tilaisuuksien tarkemmat tiedot ilmoitamme syyskuun aikana. Tyylikäs sontikka syksyn sateisiin MYYNNISSÄ jälleen seuran hieno kokoontai- tettava sateenvarjo kyrillisin aakkosin. Toimistostamme tai kotiin lähetettynä. Hinta 12 € (+postimaksu). Tilaukset: paivi. [email protected], (09) 693 8632 Joulujarmarka la-su 28.-29.11. PERINTEINEN joulujar- marka tuo taas venäläiset käsityöläiset Helsinkiin! Kahvila tarjoaa borssia, piirakoita ja muita herkkuja ja kulttuuriohjelmassa tartutaan ajankohtaisiin aiheisiin. HUOM! Uusi paikka: Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9 B, 1. kerros Harasoo! Venäläistä kulttuuria Helsingissä 7.–10.10. KANNELTALOSTA löytyy lokakuussa iso pala Venäjää ja Suomi-Venäjä-Seura on mukana järjestelyissä. Ohjelmassa mm. Iva Nova, Oligarkh ja Jytäjyrsijät. Uutuutena venäläinen brunssi! Tutustu ohjelmaan www.kanneltalo.fi Makumatka Pietariin 3.-6.12. LÄHDE mukaan tutustumaan Pietarin herkulliseen makumaailmaan ja ruokaostoksille värikkäille toreille. Tarjolla myös ruokakurssi. Kesto 4 pv / 3 yötä, to-su Matkustustapa juna Hotelli Moskova*** Hinta 475 €/hlö SVS:n jäsenalennus 25 €/hlö 3/2015 KONTAKT KK 09-14_KONTAKT_3-2015.indd 9 9 4.9.2015 12.29 ssa tuu i o h t osas tapa Laulukerho Helsingissä TIISTAISIN klo 18-19.30, syksyn päivämäärät ovat 15.9., 6.10., 20.10., 3.11., 17.11. Paikka: Kohtaamispaikka Kasi, Vuorikatu 8 Järjestäjä: Länsi-Helsingin osasto Sputnik-matkailukerho HUIMIA tarinoita matkoista itäisille maille. Syksyn päivämäärät ovat 24.9., 29.10., 26.11. ja 17.12. ja aika 18 –20. Paikka: Kulttuurikeskus Caisa Helsingissä. Järjestäjä: Länsi-Helsingin osasto Venäjän kielen keskustelukerho Hyvinkäällä perjantaisin KESKUSTELUKERHO yhteistyössä Mosaiikin kanssa aina perjantaisin klo 14-15. Paikka: Mosaiikin tilat, osoite Uudenmaankatu 5-7. Lisätiedot puh. 046 553 8091. Järjestäjä: Hyvinkään osasto Retki historialliseen Turkuun la 26.9. BUSSIRETKI Helsingistä Turkuun. Venäläisiä nähtävyyksiä, tutustuminen Turun linnaan, opastus ja lounas. Matkan hinta on seuran jäsenille 40 euroa ja muille 50 euroa. Ilmoittautumiset Matti Huttuselle puh. 040 832 43 02 / 09642059 [email protected] Järjestäjä: Ruoholahden osasto Syysretki Piilolammille la 26.9. ULKOILUA. Osasto tarjoaa makkarat ja mehut. Lähdetään kimppakyydissä Hyvinkään rautatieasemalta klo 11. Tarjoilua varten ilmoittautumiset viimeistään pe 25.9., puh. 046 553 8091. Järjestäjä: Hyvinkään osasto Anna Ahmatova -tapahtuma to 8.10. klo 18 PIRJO HÄMÄLÄINEN ja Irina Pavlovska- Borsh polovina 17.10. klo 13 JO KYMMENES tapaaminen borsh-keiton parissa, pääsymaksu 10 euroa. Järjestäjä: Kallio-Vallilan osasto Lukupiirissä Ukrainan historia ma 19.10. klo 18 TUORE Ukrainan historia tarjoaa hyvän rautaisannoksen tietoa maan nykyisen tilanteen ymmärtämiseksi. Keskustelua kirjasta. Paikka: Maailman kulttuurien laitoksen Venäjä-huone, Unioninkatu 38, A-rappu, 1. krs Järjestäjä: Helsingin yliopiston Venäjä-seura Venäläisen kirjallisuuden ilta to 22.10. PASILAN Kirjaston Auditoriossa. Järjestäjä: Ruoholahden osasto ja kertovat venäläisen runoilijan elämästä ja tuotannosta. Esitys on suomen ja venäjän kielellä. Paikka: Hyvinkään pääkirjasto Viikoilla 40-41 kirjastossa on esillä näyttely Anna Ahmatova Fontankan talossa. Järjestäjä: Hyvinkään osasto ITÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. (017) 369 4460 [email protected] Osastopiknikit luonnonhelmassa ELOKUUSSA Itä-Suomen osastoväki tapasi Piknik Rantasalmen Kuus-Hukkalassa. Ohjelmassa oli muun muassa sieni- ja marjavisa sekä makkaranpaistoa 10 toisiaan neljässä eri pikniktapaamisessa Rantasalmella, Karttulassa, Konnevedellä ja Kiihtelysvaarassa. Keskustelun aiheena oli se, miten saisimme uudistettua imagoamme ja houkuteltua nuoria jäseniä mukaan toimintaan. Uutta perspektiiviä keskusteluihin saatiin Marttojen ja Partion edustajilta, sillä molemmat organisaatiot ovat viime vuosina tehneet näyttävän imagonmuutoksen. Järvi-Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Pipsa Wilhelms kertoi, että yksi Partiolaisten menestyksen salaisuuksista on oma koulutusjärjestelmä, joka heillä on ollut jo 110 vuotta. On tärkeää, että tiedetään, mikä on kenenkin tehtävä. Se ei kuitenkaan riitä, että järjestetään tapahtumia nuorille, vaan pitää saada nuoret järjestämään niitä itse. Kannattaa myös miettiä, mitä me haluamme nuorilta. – Martat ovat järjestäneet viime vuosina monta onnistunutta kampanjaa. Ihmiset hullaantuvat, kun pääsevät tekemään yhdessä jotain hyvää, esim. vauvasukkakampanjassa neulottiin sukkia synnytyssairaaloihin, kertoi Rantasalmen Marttojen puheenjohtaja Anne Metsola mustassa ”Martat on rock” -paidassaan. Mitä hyvää me voimme tehdä Venäjään liittyen? Tärkeintä on tehdä positiivisia asioita, tehdä ne hyvin ja saada näkyvyyttä kaikilla tasoilla. Venäläinen tapa- ja ruokakulttuuri kiinnostavat aina. Yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen ovat merkityksellisiä asioita nykypäivän yhdistystoiminnassa. Nuorten mukaan saaminen toimintaan ei ole itsestään selvyys Martoillakaan. – Kun yksikin nuori jäsen saadaan mukaan, niin häntä täytyy pitää kuin kukkaa kämmenellä, sillä nuori tuo mukaan ehkä toisen nuoren ja hän kolmannen, neuvoi Metsola. TEKSTI JA KUVA: TIINA YNNILÄ KONTAKT 3/2015 KK 09-14_KONTAKT_3-2015.indd 10 4.9.2015 12.29 Assorti-tanssiryhmä hurmasi katsojat. Iisalmen lukion venäjänkielenopettaja Marjo Määttänen pistäytyi myös iltatorilla. Uutta ja perinteistä toimintaa Iisalmessa IISALMEN OSASTOLLA on ollut toiminnal- linen alkuvuosi. Uusia aluevaltauksia ovat olleet Venäjä -aiheinen tietovisa ja Pelmenni-stalovaja ravintolapäivänä. Molemmat tapahtumat vetivät mukaan hyvin porukkaa ja mikä ilahduttavinta, seuraan vielä kuulumattomia ihmisiä. Varainhankintaa suoritettiin perinteisellä vastanmyynnillä juhannusaattona Ravintolapäivät vetävät väkeä RAVINTOLAPÄIVIÄ on järjestetty Suomessa viiden vuoden ajan ja seura on ollut niissä jo monesti mukana. Toukokuussa järjestetyssä Ravintolapäivässä Vaajakosken Venäjä-seura, Jyväskylän Venäjä-seura sekä Jyväskylän suomalais-saksalainen yhdistys avasivat yhdessä Kakku ja Kapusta -ravintolan Jyväskylän keskustassa. Venäjä-seurat valmistivat myyntiin kaalikeittoa ja Saksa-seura huolehti jälkiruuista. Samana päivänä Savonlinnan osasto tarjoili venäläisiä herkkuja Pop-up-kahvila Vatruskassaan ja Iisalmen osasto tarjoili pelmennejä ja tattaripuuroa Pelmenni-stalovajassaan. Elokuussa järjestetyssä Ravintolapäivässä Tohmajärven osasto tarjoili mm. kaalikeittoa Café Kaivossaan ja ItäSuomen piiri avasi toimistossaan jo viidennen kerran suositun Café Pihkovan. Iisalmen torilla. Osasto oli kesän aikaan myös kahdesti esittelypöydän kanssa iltatorilla ja samalla järjestettiin arpajaiset, jokainen arpa voittaa -periaatteella. Tälläkin tavalla osaston kassaan kilahti mukavasti rahaa. Kesäkuun lopulla Iisalmessa vieraili taidokas Assorti -tanssiryhmä ystävyyskaupunki Kirishistä. Osasto järjesti konser- ia umia v e t Tultapah l 26.9. Vaajakosken Venäjä-seuran matka Kuopioon l7.10. Tsaijuilta Mikkelin Mimosassa l 8.10. klo 16.30 Mikkelin yliopistokeskuksessa luento: Kylmän sodan paluu l 9.10. klo 18 Venäläinen ilta Mikkelin Esedulla l 11.10. klo 12–16 vaate- ja kenkäkeräys Vaajakosken Teollisuustalolla Petroskoin kansallinen teatteri Joensuussa 14.10. klo 19 Petroskoin Kansallisen teatterin Kivikasvo-esitys Joensuun kaupunginteatterissa. Suomi-VenäjäSeura on mukana teatterissa omalla esittelypöydällään. Liput 12/10/8 €. tin yhteistyössä Ulmalan Nuorisoseuran kanssa, jossa myös tanssiryhmä esiintyi. Konsertissa kuultiin muun muassa Sininen huivi Salmen Laulu -sekakuoron esittämänä ja Stenka Rasin sahalla ja haitarilla soitettuna sekä nähtiin udmurtialainen tanssi Kikareiden esittämänä. Syksyn myötä käynnistyy tiistaisin järjestettävä venäjän kielen kerho Iisalmen Työväentalolla. Lokakuussa osasto järjestää yhteislauluillan, jossa lauletaan tuttuja venäläisiä lauluja suomen ja tarpeen mukaan myös venäjän kielellä. Osaston suurimpia haasteita on nuorten mukaan saaminen toimintaan. Nuorten kiinnostuksen herättämiseksi marraskuussa järjestetään rock-konsertti. Tapahtumista tiedotetaan osaston jäsenkirjeessä ja Facebook-ryhmässä. TEKSTI JA KUVAT: ASKO JULKUNEN Makkaraa ja musiikkia Tuusniemellä TUUSNIEMEN ja Kaavin Venäjä-seura vietti perinteistä makkaranpaistoiltaa 29.7. Vettä satoi melkein koko päivän, mutta iloksemme sade lakkasi illalla, joten saimme viettää iltaa tyynessä ja leppoisassa säässä. Iloinen yllätys oli tuusniemeläisen marjatilan emäntä Olga Kuuselan saapuminen vieraineen tapahtumaan. Vorkutasta kotoisin olevat vieraat olivatkin musiikin ammattilaisia; Mihail Terentjev (hanuristi), Anastasia Terentjeva (laulu /kapellimestari) ja Marina Druzeninskaja (laulu). Musikanttien tauolla Heino Järveläinen kertoi syksyn pikkujoulu/teatterimatkasta ja ensikesän Makkaranpaistoa ja matkasuunnitelmista. TEKSTI JA KUVA: RISTO LAITINEN musiikkia Tuusniemellä. 3/2015 KONTAKT KK 09-14_KONTAKT_3-2015.indd 11 11 4.9.2015 12.29 LÄNSI-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. 010 396 2800 [email protected] Sini Tuomisalon kirkkokonsertit MEZZOSOPRAANO Sini Tuomisalon Hiljainen tienoo -kirkkokonserttikiertue saapuu Akaan Kylmäkosken kirkkoon su 4.10. klo 15 ja Noormarkun kirkkoon ke 7.10. klo 18. Ohjelmalehtinen 10 €. Mukana slaavilaisia tunnelmapaloja. Ylöjärven slaavilainen iltapäivä KAUPUNGINTALON Ylöjärvi-salissa la 3.10. klo 15 Keijo Papinsaari & Sirpa Olkinuora yhtyeineen esittävät ikivihreitä slaavilaisia lauluja, harmonikansoittaja Arvi Saarinen laulaa ystävyydestä ja trubaduuri Tomi Leppänen esittää Bulat Okudzhavan ja Tapio Rautavaaran lauluja. Ohjelmalehtinen (sis. kahvi) 10 €. Tervetuloa! Järjestää Ylöjärven osasto Lakeuksilta voimaa venäjäksi VENÄJÄNKIELINEN opaskirja Voiman ja menestyksen lakeudet kertoo EteläPohjanmaasta uudella tavalla. Upeasti kuvitetussa oppaassa esitellään maakunnan luontoa, nähtävyyksiä, juhlia ja harrastusmahdollisuuksia. Mukana on kiinnostavia faktoja ja satu maakunnan synnystä. 68-sivuista opasta voi lukea verkossa tai painettuna. Kirjan on koonnut ja kirjoittanut venäjäksi Tanja Marttila Etelä-Pohjanmaan matkailusta. Opas valmistui EU:n ja Etelä-Pohjanmaan liiton tuella. ELINA MANNINEN, SEINÄJOEN SEUDUN OSASTO Armoa ei, Siperiaan! HERVANNAN osasto järjestää syksyllä neljä Siperia-aiheista luentoa Hervannan Kirjaston lukusalissa (2 krs). Tilaisuudet ovat maanantaisin klo 18-20: 21.9., 12.10., 9.11 ja 30.11. Sarja perehtyy Siperian rataan, suomalaiskohtaloihin Siperiassa, Jenisei-jokeen ja suomalais-ugrilaisiin Uralin tuolla puolen. 12 SEURA juhlii lokakuista suomalaisugrilaista sukukansapäivää entistä näyttävämmin ja tapahtumia järjestetään Sugrifest 2015 -tunnuksen alla eri paikkakunnilla, esimerkiksi: Porissa sukukansapäivää vietetään ensimmäistä kertaa. Tapahtuma järjestetään pe 16.10. klo 18–20 Satakunnan yhteisökeskuksessa (Isolinnankatu 16, Pori) Tilaisuudessa porilainen Paulina Niemi esittää perhearkistostaan elokuvan satakuntalaisista isovanhemmistaan, jotka myöhemmin työskentelivät ja elivät Karjalassa. Hän kertoo suomalaisten elämästä Venäjällä valtakulttuurin keskellä ja kuinka hänen perheensä säilytti suomalaisen identiteettinsä Karjalassa ja myöhemmin Sahalinin saarella. Seuran kulttuurisihteeri Merja Jokela kertoo suomalais-ugrilaisista kansoista Venäjällä ja kokemuksistaan sukukansojemme parissa. Illan aikana kahvitarjoilu, musiikkiohjelmaa ja aiheeseen liittyvät pienet arpajaiset. Järjestää Porin osasto Tampereella Sugrifestiä vietetään monen yhdistyksen voimin. Yksi päätapahtumista on etnoklubi pe 16.10. alkaen klo 21 Vastavirta-klubilla (Pispalan valtatie 39), jossa esiintyvät tämän hetken kuumin udmurtinkielinen etnorockryhmä IB&4CR (Ivan Belosludtsev ja neljä kaveria), virolainen etnomusiikin suurnimi, vahvaääninen Maarja Nuut sekä saamelaisräppäri Ailu Valle. La 17.10 Sukukansapäivä klo 10.30 - 16 museokeskus Vapriikissa (Alaverstaanraitti 5). Ohjelmassa on marilaisia, unkarilaisia ja kolttasaamelaisia elokuvia, paneelikeskustelu suomalais-ugrilaisen kulttuurin uusista muodoista, työpajoja ja satuja lapsille, ruokaa ravintola Valssin buffetista. Päivän päätteeksi suomalais-ugrilaiset iltamat virolaisen Vikerkaar-kansantanssiyhtyeen ja unkarilaisen 4 for dance -tanssikvartetin johdolla. Tarkentuvat ohjelmatiedot Facebookissa: Sugrifest2015 KONTAKT 3/2015 KK 09-14_KONTAKT_3-2015.indd 12 4.9.2015 12.29 Venäjä-luentosarja Tampereella PÄÄKIRJASTO Metso torstaisin klo 18–20 Hurmaavaa balettia Pohjanmaalla YOUNG Russian Ballet esittää unohtumatto- mia ”rakkaustarinoita” sekä klassisista että moderneista baleteista. Mukana venäläisiä huipputanssijoita, kuten Elena Petritšenko ja Sergei Tšumakov. Upea balettiesitys valloittaa Pietarsaaren Schauman-salissa la 10.10 ja Seinäjoen Kaupunginteatterissa su 11.10. klo 14. Liput alkaen 24 €. 17.9. Suurlähettiläs Heikki Talvitie: Kansalaistoiminnan (ja Suomi-Venäjä-Seuran) merkitys Suomessa nykytilanteessa 8.10. VT Pekka Sutela: Venäjän taloudellinen tulevaisuus 29.10. Tutkijatohtori Sirke Mäkinen: Onko Venäjän ulkopoliittinen ajattelu muuttunut Putinin kolmannella kaudella? 12.11. Päätoimittaja Matti Posio ja toimittaja Maarit Über: Media ja Venäjä. 26.11. Kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro: Kulttuuriyhteistyön merkitys nykytilanteessa. Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari: 17. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Tampereella 2016. Tapahtumasarjojen tarkka ohjelma Seuran tapahtumakalenterista! n osaston Kangasala rivartit kulttuu ntaisin syyssunnugasalan klo 13 Kandilla. Lepoko Elokuinen Venäjäviikonloppu liikutti Tampereella KATUART-taidetapahtuma ja Pietarilaiset Markkinat saivat Venäjästä-kiinnostuneet liikkeelle Tampereella 14.-16.8. XIII Markkinoille osallistui tuhatmäärin kaupunkilaisia ja KatuART sai innostuneen vastaanoton nuorilta. Natasha Floksi opastuksella graffiteja tehtiin työpajassa ja Dani Tsioman työpajassa Tampereen yhteiskoulun lukiossa noin sata nuorta pääsi opettelemaan breakdancea. Katutaidetapahtuman tuloksena Suomi-Venäjä-Seuran teltta sai uuden raikkaan ilmeen. POHJOIS-SUOMEN PIIRI Projektikoordinaattori Mervi Tiedustelut puh. (08) 535 5500 [email protected] Mervi Väisänen aloitti kesäkuun alussa toimistosihteerinä Pohjois-Suomen piirijärjestön toimistossa Oulussa. Heinäkuussa hän siirtyi projektikoordinaattorin tehtäviin Marja Malmin jäädessä äitiysvapaalle. Suomi-Venäjä-Seuran jäsen ja Kajaanin Venäjä-seuran johtokunnan jäsen hän on ollut vuodesta 2013 lähtien. Mervi valmistui toukokuussa 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulusta International business- koulutusohjelmasta. Aiemmalta koulutukseltaan hän on filosofian maisteri valmistuttuaan Joensuun yliopistosta 2008 pääaineena venäjän kieli. AMK-opintoihin kuuluvan työharjoittelun hän suoritti Kainuun liitossa, osallistuen kansainväliseen toimintaan, ennen kaikkea Venäjäyhteistyöhön. Liitolle hän teki myös opinnäytetyönsä, jossa selvitettiin kainuulaisten venäjänkauppaa harjoittavien pk-yritysten kohtaamia haasteita, tarvittavia tukimuotoja sekä yleistä kiinnostusta Venäjän markkinoita kohtaan. Ennen piiritoimistoon tuloa Mervi on työskennellyt mm. viisumivirkailijana Pietarin pääkonsulaatin alaisessa toimipisteessä Joensuun luona Onttolasssa, työvoimaneuvojana TE-toimistossa ja tarkastajana ELY-keskuksessa. Tervetuloa töihin hyvään seuraan! Meillä on unelma! TUHANNET ja taas tuhannet ihmiset eri Rovaniemelläkin osoitettiin mieltä monikulttuurisuuden puolesta. puolilla maata osallistuivat kesällä mielenilmauksiin monikulttuurisuuden puolesta. Myös Rovaniemellä todettiin, että meillä on unelma yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta Suomesta ja Lapista. Tämän unelman puolesta Rovaniemen Venäjä-Seuran jäsenet ja ystävät osallistuivat suurella joukolla 4.8.2015 pidettyyn tapahtumaan. Leena Sokero 040 521 7075 [email protected] 3/2015 KONTAKT KK 09-14_KONTAKT_3-2015.indd 13 13 4.9.2015 12.29 Valjakko-projektin toimintasyksy 2015 Prääsän piirin Tshalnan kylän laulavat ja tanssivat naiset iloitsivat sukukansojen yhteisestä suguvastavundu –tapahtumasta kesäkuussa. Besadaine -ryhmä saapuu lokakuussa ilahduttamaan Oulun sukukansapäivän yleisöä ja Lakeuden osaston 70-vuotisjuhlaväkeä. Besadainen monipuolisuudesta kertoo se, että ryhmästä löytyy myös pieni teatteriryhmä. Sukukansapäivä ensimmäistä kertaa Oulussa SUKUKANSAPÄIVÄÄ voi viettää näinkin. Kokoonnutaan Oulun Kirkkotorin koulutuskeskukseen lauantaina 17.10. iltapäivällä. Ihaillaan Oulun alueella asuvien sukukansojen kansallispukujen loistoa, maistellaan kansojen tarjoamia ”maistiaisia”, kuunnellaan dosentti Kari Sallamaan luentoa aiheesta suomalaisugrilaiset eepokset, nautitaan Venäjän Karjalasta Tshalnasta saapuvan Besedaine –kuoron lauluista, piirileikeistä ja kuoron teatteriryhmän hölmöläistarinoista. Työpajojakin on luvassa. Eikä tässä kaikki. Paras siis tulla mukaan. Tapahtuman järjestää Pohjois-Suomen piirijärjestö Oulun alueella vaikuttavien sukukansojen kanssa. TEKSTI JA KUVA: RITA KUMPULAINEN Iin osaston 70-vuotisjuhlakonsertti Lauantaina 26.9. klo 13, Nätteporin auditorio, Puistotie 1, Ii. Musiikin monitaituri Sini Tuomisalon mukaansatempaava konsertti sisältää romansseja ja rakastettuja tuttuja sävelmiä suomeksi ja venäjäksi. Ohjelmassa lisäksi osaston historiikki sekä valokuvanäyttelyn avajaiset ja kakkukahvit. Tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita ja pääsy on vapaa. 14 Venäjän alkeiskurssi keskiviikkoisin klo 12.30 (16.12. asti). Kaikille, jotka haluavat oppia venäjän kielen alkeet ja perehtyä venäjän tapakulttuuriin. Tavoitteena on venäjän kielen perusrakenteiden ja sanaston oppiminen ja aktivoiminen sekä puheilmaisun kehittäminen siten, että opiskelija selviytyy tavallisimmista, jokapäiväiseen elämään liittyvistä kielenkäyttötilanteista. Kesto 90 min. Kaksikielinen Pogovorim-keskustelukerho Keskiviikkoisin klo 16.15 (16.12. asti). Keskusteluja ryhmissä ja parityöskentelynä. Vaihtuvat teemat. Kesto 90 min. Курс финского языка «Белые пятна» по 17.12. каждый четверг в 15:30. Курс предназначен для русскоязычных иммигрантов, прошедших полный курс финского языка (3 модуля) в соответствии с планом интеграции Центра занятости. На занятиях курса основное внимание будет уделено проблемным моментам в грамматике языка, ”белым пятнам”, а также развитию устной речи. Kursseja ja keskustelukerhoa pidämme Kumppanuuskeskuksessa Oulussa. Avointen ovien päivät 30.8. ja 29.11. Aleksinkulmassa Oulussa Työpajoilla tutustutaan itse tekemällä venäläisten ja suomalaisten perinteiden mukaisiin käsitöihin, ruokaan ja taiteisiin. Lisäksi kylvetään kielikylpylässä. Kysynnän mukaan järjestämme syksyn aikana lisää työpajoja tai aiheisiin liittyviä kursseja. Retkillä ja liikuntaharrastuksissa pääsee tutustumaan Oulun alueen luontoon ja esim. urheilujärjestöjen toimintaan. Projektiin osallistuminen on ilmaista. Tule mukaan! Ota yhteyttä projektityöntekijä Anita Tadiseen, liity postituslistallemme ja seuraa tiedotusta facebookissa, vKontaktessa ja osoitteessa venajaseuraoulu.net, puh. 044 714 0004, [email protected] HEIDI SVALA JA ANITA TADINEN Kanerva on Ystävyystalolla toimintansa aloittanut alunperin venäläinen lauluryhmä. Nyt mukana on myös suomalaisia. Esitykset ovat kaksikielisiä. Pietarin kuulu harmonikkaorkesteri konsertoi Haukiputaalla VUOSITTAIN järjestettävä Suomalais-venäläi- nen Kulttuurifoorumi pidettiin syksyllä 2014 Oulussa. Muutama vuosi sitten Suomen Paras Kuoro -kilpailussa menestynyt haukiputaalainen Naiskuoroyhdistys Viihdepiikkarit sai foorumin ansiosta yhteistyökumppanikseen Pietarissa toimivan nuorten harmonikkaorkesterin, The Youth Accordion Orchestra – St.Petersburg. Kulttuurivaihdon käytännön järjestelijöinä ovat toimineet Viihdepiikkareiden lisäksi myös Suomi-Venäjä-Seuran Haukiputaan osasto sihteeri Tuula Haapakankaan johdolla. Pietarilaisten puolesta päävastuu on ollut orkesterin johtaja, kapellimestari Vladimir Ilyenkovilla ja manageri Andrey Kosmynilla. Alkukesällä Haukiputaalla pidettiin yhteistyöosapuolten ensimmäinen konsertti. Lokakuussa Viihdepiikkarit menee vastavierailulle Pietariin, jossa on ainakin yksi konserttiesiintyminen. Puheenjohtaja Kaisa Nikula kertoo vierailun ohjelmavalmistelujen olevan käynnissä. Varapuheenjohtaja Helvi Pirttilahti muistuttaa, että useille kuoron jäsenille Pietarin vierailu on ensimmäinen. Ilman yhteistyö- kumppanuuden järjestymistä kaupunki olisi saattanut jäädä näkemättä, hän jatkaa. Italiaa kiertänyt ja hiljattain Pariisissa ja Oslossa konsertoinut nuoriso-orkesteri tarjosi musiikkia laidasta laitaan. Tshaikovskin valssista balettiin Prinsessa Ruusunen edettiin kreikkalaisen säveltäjän Mikis Theodorakiksen tuotantoon ja edelleen aina Säkkijärven polkkaan. Eikä Buenos Airesiakaan unohdettu. Orkesterin solisti Nadezhda Ilyina lauloi huikaisevalla esityksellään kuulijansa kananlihalle Maria Mariallaan. Yleisön suosikiksi nousi isäntien ja vieraiden yhteisenä esityksenä Mariskan tunnetuksi tekemä Suloinen myrkynkeittäjä! TEKSTI TAISTO TAMMELA, KUVA MIKAEL VÄÄTÄJÄ KONTAKT 3/2015 KK 09-14_KONTAKT_3-2015.indd 14 4.9.2015 12.29 Pirjo Hämäläinen KOLUMNI Puitten takaa kuulee meren N Tyrisevä, Terijoki, Kellomäki, Kanerva, Kuokkala, Ollila ja Rajajoki. ojailimme heinäkuussa, turkulainen tytär ja minä, Princess Marian partaaseen ja puhuimme Pietarista ja Turusta. Molemmat ystävyyskaupungit rakennettiin lähelle merta, mutta niiden katukuvassa tai normaalielämässä merellä ei ole merkitystä. Alapuolellamme kohosi lyijynharmaa kolossi, jonka läpi olimme laivalaiturille astelleet ja siitä laivan kylkeä kuin marakatit ylös kivunneet. Suomalaiselta nimeltään kolossi on Merenkulkusatama ja venäläiseltä nimeltään Morskoi vokzal. Useimmiten vokzal ymmärretään rautatieasemaksi, ja erityisesti Finljandski vokzal on syöpynyt monen suomalaisen muistiin. Kun Nikolai I vieraili vuonna 1844 Lontoossa, isännät hehkuttivat, miten kaupungissa avattaisiin pian uusi Vauxhallin asema. Keisarin päässä Vauxhall ja asema menivät kuitenkin sekaisin, ja kotiin palattuaan hän alkoi vaatia Venäjälle yhtä hienoja ”voks-halleja” vai mitä ”voks-saleja” ne nyt olivatkaan. Aleksandr Puškin ehti tosin edelle. Vuonna 1813 laatimassaan Natalia-runossa nuori nero mainitsee ”voksalit”, levon ja kuljeskelun puistot. Ja sylttytehdas on tietysti sama: Vauxhallin puutarha Thamesin varressa. M orskoi vokzal edustaa sitä merellistä Pietaria, jota tyttären kanssa kaihosimme, mutta ilmeisesti se on vähän samanlainen tapaus kuin Ryanairin terminaali Pirkkalan lentokentällä. Loistokkaat risteilyalukset käyttävät Pietarissa Morskoi passažirski terminalia, suomeksi Merimatkustajasatamaa, ja neuvostoaikainen Morskoi vokzal, suomeksi siis Merenkulkusatama, on jätetty Helsingin linjaa tahkoavalle Princess Marialle. Suomessa rautatieasema, linja-autoasema ja lentoasema tarkoittavat näppärästi sisätilaa ja ulkotilaa, rakennusta ja paikkaa, mutta meriliikenteessä asema-sanaa vierastetaan. Paremman puutteessa meillä puhutaan terminaalis- ta, jolla on monta – myös ikävää – merkitystä ja hiukan teennäinen sivumaku. Satama syrjäyttääkin helposti terminaalin: Princess Marian matkalaiset jonottavat luukulle Länsisatamassa ja marssivat Pietarissa Merenkulkusataman tuhatpäisille väkijoukoille ajateltuun aulaan. K un olimme Pietaria ja Turkua kylliksi vertailleet, huomautin tyttärelle, ettei pohjoisen Rivieran huviloista merinäköaloja juuri aukea. Anna Ahmatovan ”putka” Kellomäellä eli Komarovossa on yksitotisen metsän keskellä eikä Penaty, Ilja Repinin Kuokkalan eli Repinon huvila, sen idyllisemmässä maastossa sijaitse. ”Kuivat hongat korkeassa kanervikossa, puolukat, puiden suorat rungot”. Tito Colliander aloittaa kuvauksensa Penatyn miljööstä. Pietari-taustaisten Collianderien oma huvila, Kuokkalan Villa Golicke – sittemmin Kirovin tehtaan datša – on kuitenkin harvinainen poikkeus, sillä aavana vellova meri melkein nuolee sen rappusia. S eitsemän asemaa, Tyrisevä, Terijoki, Kellomäki, Kanerva, Kuokkala, Ollila ja Rajajoki, seurasivat toisiaan viivasuoralla rantaradalla, joka palveli kesäasukkaita ja Pietarin retkeläisiä. Myös Raivolassa vähän lännempänä oli asema, mutta kylä, nykyinen Roštšino, oli selvästi sisämaassa ja hiekkarannan ilot tarjosi Onkamojoen rosliva, matala tekopoukama. Kaikesta huolimatta juuri Raivolaan nousivat pietarilaisten suurimmat ja satumaisimmat pitsihuvilat, mikä johtui ehkä rautaruukin entisistä maaorjista. Näillä oli Raivolassa oma Venäjänkylä, oma ortodoksikirkko ja maailmansodan kieltolakiaikaan omat salakapakat. Edith Södergran opiskeli Pietarissa, puhui venäjää ja lähestyi Ahmatovan piirin modernismia, joten on täysin paikallaan, että Edithin muistopaasi ja marttyyrikissa Totin patsas kertovat nykykävijöille Raivolan venäläisestä kultakaudesta. l 3/2015 KONTAKT KK 15-16 KONTAKT_3-2015.indd 15 15 4.9.2015 12.29 Suomi-Venäjä-Seura palvelee Etelä-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Helsinki Kuopio Oulu Haapaniemenkatu 7–9 B 00530 Helsinki Puhelin (09) 693 8632 etela-suomi@ venajaseura.com Puijonkatu 9 B 20 70100 Kuopio Puhelin (017) 369 4460 [email protected] Hallituskatu 13 E 50 90100 Oulu Puhelin (08) 535 5500 pohjois-suomi@ venajaseura.com Lappeenranta Valtakatu 23 53600 Lappeenranta Puhelin (05) 451 2014 lappeenranta@ venajaseura.com Länsi-Suomi Tampere Pinninkatu 53 B 33100 Tampere Puhelin 010 396 2800 lansi-suomi@ venajaseura.com Turku Vanha Suurtori 3 Brinkkalan piharakennus 20500 Turku Puhelin (02) 277 3200 [email protected] Julkaisija Keskusseura Helsinki Haapaniemenkatu 7–9 B PL 194, 00531 Helsinki Vaihde (09) 693 831 Faksi (09) 693 8630 [email protected] VenäjänMatkat Puhelin (09) 693 8613 venajanmatkat@ venajaseura.com www.venajaseura.com eesi: iliosoit.ctom> e m a it o ilm ajaseuratosi www.ven hteystie päivitä y Vastauslähetys ❑ ❑ ❑ ❑ ❑ euran jäseneksi Da! Haluan liittyä Suomi-Venäjä-S Tilaan matka- ja kielikurssiesitteen yttä Minulla on kysyttävää, ottakaa yhte Osoitteenmuutos Nimi Suomi-Venäjä-Seura Tunnus 5001566 00003 vastauslähetys Sähköposti Toimitus Haapaniemenkatu 7–9 B, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 194, 00531 Helsinki Puhelin (09) 693 831 Osoitteenmuutokset Puhelin (09) 693 8618 tai tarja.ahonen@ venajaseura.com tai www.venajaseura.com > liity jäseneksi > päivitä yhteystietosi. Kontaktin seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2015. ISSN 1238-1365 Hoidamme kerta- ja monikertaviisumit yksityisille ja ryhmille luotettavasti ja ammattitaidolla. Ota yhteyttä, puh. (09) 693 8632, [email protected]. Myös nettisivuillamme www.venajaseura.com on kattavat tiedot viisuminhankinnasta. Viisumit myös kaikista piiritoimistoistamme. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected] Liity seuraan myös Facebookissa ja VKontaktessa! muutos Entinen osoite, jos kyseessä osoitteen Kontakt 3/2015 KK 15-16 KONTAKT_3-2015.indd 16 Päätoimittaja Merja Hannus Toimitussihteeri Outi Alava Taitto www.hank.fi www.venajaseura.com Osoite Puhelin Suomi-Venäjä-Seura Samfundet Finland-Ryssland Viisumipalvelu SuomiVenäjäSeura maksaa postimaksun Osaston vaihto Postinumero 3/2015 | 45. vuosikerta Seuraa Twitterissä: @MerjaHannus 4.9.2015 12.29
© Copyright 2024