Vantaan kaupunki

1.10.2015
1 (6)
JOHTOKARTTA
Ohjeet johtokartoitustietojen toimittamisesta
Vantaan kaupungin mittausosastolle
Miksi maanalaiset johdot pitää kartoittaa?
Maanalaisten johtojen sijainninmittauksen tavoitteena on saada aikaan johtokartta, jonka perusteella kaikki maastossa olevat johdot voidaan myöhemmin paikantaa tarkasti uudelleen.
Johtokarttaa käytetään Vantaalla maankäytön, kunnallistekniikan ja erilaisten johtoverkostojen
suunnittelussa. Sijaintitarkan johtokartan avulla verkostojen jatkokset, haarakappaleet, putkitusten päät ym. kohteet on paikannettavissa siten, että tarvittavat kaivutyöt voidaan minimoida. Johtokartan avulla ehkäistään kaivuvaurioiden syntyminen.
Uudet maanalaiset johdot tulee kartoittaa välittömästi niiden rakentamisen yhteydessä. Kartoitus on tehtävä avokaivannosta. Peittämisen jälkeen johtojen kartoittaminen vaikeutuu huomattavasti. Kaivannon peittäminen ja rakennetun johtoreitin osoittaminen maalimerkeillä tai
puupaaluilla jälkikäteen tehtävää kartoitusta varten on epävarma työtapa.
Johtojen sijainnin määrittäminen hakulaitteilla on hidasta ja siten kallista toimintaa. Osa kohteista jää varmasti havaitsematta. Lisäksi paikannustarkkuutta heikentää muut maanalaiset
verkostot, maaperän ominaisuudet ym. seikat. Toisaalta tarkat kartoitusmenetelmät menettävät merkityksensä, mikäli kartoitus joudutaan tekemään jälkikäteen esim. luiskakauhan pyyhkäisyjäljistä.
Toiminta perustuu lainsäädäntöön
Katujen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen ja ylläpito on kaupungin tehtävä. Näiden
alueiden hallinta edellyttää tietoa maanalaisten johtojen ja niihin liittyvien rakenteiden sijainnista. Kaupungin alueella toimiva, johtoja rakentava laitos saa maanalaisten johtojen sijoitusluvan yleisille alueille, mikäli sen omistamien johtojen sijaintitiedot viedään järjestelmällisesti
johtokartalle.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA 895/1999 § 45):
Johdot ja laitteet katualueella
Kunta voi kadunpidon järjestämiseksi sekä katualueen ja sen ylä- ja
alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden tilojen yhteen sovittamiseksi pitää kartastoa tai tiedostoa, johon johtojen, laitteiden ja rakennelmien omistajan tai haltijan tulee toimittaa tarpeelliset tiedot.
Johtoja rakentavan laitoksen velvollisuus on hallita verkostonsa sijaintitiedot. Vantaan kaupunki ylläpitää johtokarttaa, joten kaikkien laitosten kanssa on pyritty erikseen sopimaan johtojen sijaintitietojen viennistä johtokartalle. Kaupunki perii laitokselta maksun johtokartan laadinnasta ja ylläpidosta.
2 (6)
Postitusosoite
Luovutettavaan maastokartoitusaineistoon kuuluu:
 Viivapiirros (dgn tai dwg)
 Tarpeellisin osin täydennetyt tai korjatut suunnitelmakuvat
 Tarvittaessa johtokarttaote varustettuna ylläpitoa ohjaavilla merkinnöillä
 Tarvittaessa ASCII-muotoinen koordinaattitiedosto
 Tiedot kartoittajasta ja työstä sekä johtokarttaa että laskutusta varten
Jäljempänä on lisää ohjeita aineiston sisällöstä. Maastokartoitusaineisto tulee lähettää viiveettä sähköpostitse (viestin otsikossa/aiheessa p.o. sana johtokartoitus) ja/tai postitse seuraavaan osoitteeseen:
[email protected]
Vantaan kaupunki
Mittausosasto
Jaana Vanhalakka
Kielotie 28
01300 VANTAA
Kartoitusaineistosta pitää samalla lähettää kopio kaupungin osoittamalle urakkavalvojalle, joka
tarkistaa että uusi reitti on viety johtokartalle ja antaa sen jälkeen ko. urakkamaksuosuuden
maksatusluvan. Mittausosasto ilmoittaa viikon kuluessa, onko kartoituksen tietosisältö riittävä
vai edellytetäänkö aineiston täydentämistä. Tieto toimitetaan sekä kartoittajalle että urakkavalvojalle.
Mittausosastolle toimitetusta aineistosta tulee ilmetä työkohteen mittaustapa, eriteltynä mittauksen taso- ja korkeustarkkuus, kartoituspäivämäärä sekä kartoittajan yhteystiedot. Lisäksi
viestistä tulee ilmetä kaikki laskutuksen edellyttämät viitetiedot kuten johtoreitin suunnitelmanumero ja suunnittelija, rakennuskohteen työnumero ja vastaavan yhteystiedot, johtokartoituksen kartalleviennin maksava yritys ja sen laskutusosoite. Mittausosasto ei ilmoita erikseen
valmistuneesta tai saapuneesta johtokartoituksesta johtolaitokselle. Tarvittavien ilmoitusten
teosta vastaa kartoittaja. Mittausosaston vastaanottama johtokartoitustiedosto pystytään
huomioimaan välittömästi ko. alueen maanalaisten johtojen sijaintiselvityksessä.
Tiedostomuodot
Johtokartan ylläpito nopeutuu, mikäli kartoituksessa käytetään Vantaan maastokoodeja. Pääkaupunkiseudun kaupungit vaihtoivat 1.12.2012 uusiin taso- ja korkeusjärjestelmiin. Jos työmaalla käytetään vielä vanhoja järjestelmiä, voidaan siirtymäkaudella kartoitukset toimittaa
niitä käyttäen. Käytetyt järjestelmät tulee ilmetä selvästi aineistosta ja tarvittaessa tiedostonimissä.
Vahinkojen välttämiseksi maastokartoitukset tulee viimeistellä ja luovuttaa suunnitelma kerrallaan, suuret kohteet viikoittain. Kartoitetut kohteet toimitetaan Vantaan kaupungin käyttämässä ETRS-GK25 -tasokoordinaattijärjestelmässä ja N2000-korkeusjärjestelmässä viivapiirroksena joko kuvatiedostona MicroStation dgn-formaatissa (v8) tai AutoCAD dwg-formaatissa (2004
tai vanhempi). Kuvatiedoston oheen voi liittää myös koordinaattitiedoston ASCII-formaatissa.
http://www.vantaa.fi/mittausosasto > Johtojen sijaintitiedot
3 (6)
MicroStation dgn-formaatti
Tätä aineiston luovutusmuotoa varten tulee ladata pohjatiedosto mittausosaston
internet-sivulta. Kartoituskuvatiedostoissa tulee käyttää samoilla kohteilla samoja
taso-, väri-, viivatyyli- ja viivavahvuusmäärittelyitä. Johtojen ja kaapeleiden tulee
olla tyypiltään yhtenäisiä murtoviivoja. Viiteteksteihin liittyvien apuviivojen tulee
erottua varsinaisista johdoista.
Pohjatiedosto
Tasojärjestelmä
seed_Vantaa_johto_tbl_EPSG3879.dgn ETRS-GK25
seed_Vantaa_johto_tbl_EPSG92.dgn
VVJ
Korkeusjärjestelmä
N2000
N43
Johtokartan ylläpidossa Vantaan kaupunki käyttää MicroStation-perusohjelmiston
päällä toimivia Key*-sovelluksia. Aineiston primääritallennuspaikka on Oracletietokanta.
Viivapiirros kartoituksesta
Kartoituskuvatiedostoon lisätään kaikki kohteisiin liittyvät tiedot. Valmiin viivapiirroksen tulee
olla siisti ja yksiselitteinen. Kartoittajan tulee tehdä johtokartan ylläpitäjää ohjaavia merkintöjä
riittävästi. Viivapiirroksesta on ilmettävä kartoittajan nimi. Erityisesti kaapeleiden ja putkien
risteävien kohtien kuvaukseen on kiinnitettävä huomiota. Tarvittaessa kohteesta voi ottaa valokuvia ja lähettää ne kartan ylläpitäjälle. Yksittäisten kuvien nimet, kuvauspaikat ja -suunnat
on merkittävä viivapiirrokseen.
Vesi- ja viemärilinjojen kartoituksen lisäksi tulee laatia jokaisen kaivon kohdalta sekä johtolinjojen risteys- ja kulmakohdista erillinen tarkepiirustus mittakaavassa 1:50 ellei reitin yksityiskohtia voida muutoin havainnollistaa. Johtokartan ylläpito perustuu numeerisiin kartoitustiedostoihin. Ylläpidossa voidaan hyödyntää myös kartoituksen jälkeen muokattua kaivokorttia ja
mahdollista reittikohtaista vesihuoltokorttia.
Sekä kartoitustiedostossa että siitä tulostetussa paperiotteessa pitää olla vähintään kaksi
koordinaattiristiä koordinaattilukuineen. Tulosteessa on lisäksi oltava mittakaavamerkintä. Nimiöstä on ilmettävä käytetty korkeusjärjestelmä.
Kartoitusohjeita
Maastokartoituksen lähtötietona on käytettävä ajantasaista johtokarttaa. Tarvittaessa johtokarttaan tehdään kartan ylläpitoa ohjaavia merkintöjä ja se liitetään suunnitelmakuvien ohella
mittausosastolle luovutettavaan kartoitusaineistoon. Mikäli kartoitusta ei voitu tehdä näiden
ohjeiden mukaisesti, on hyvä kirjata poikkeavaa menettelyä selittävä syy.
Huomioitavia seikkoja
 Putkitukset on kartoitettava, vaikka kaapeleita ei olisi niihin vielä vedettykään.
http://www.vantaa.fi/mittausosasto > Johtojen sijaintitiedot
4 (6)







Mikäli kaivannosta paljastuu vanhoja kaapeleita, putkituksia tai putkia, joita ei
ole piirretty johtokartalle, ne on kartoitettava.
Kaapeleiden, sulkujen, palopostien ymv. kohteiden siirrot tulee kartoittaa ja
selventää viivapiirrokseen.
Kaikkien vesihuoltolinjojen saneerausvälit on kartoitettava (ellei kyseessä ole
vanhojen kaivojen välinen osuus).
Maan alle jätetyt (käytöstä poistetut) romujohdot on selvästi ruksattava johtokarttaotteelle.
Kokonaan poistetut johdot tai johto-osuudet pitää selvästi ilmetä johtokarttaotteelta.
Suurjänniteilmalinjojen muutokset on kartoitettava.
Ominaisuustiedot pitää täydentää viivapiirrokseen, elleivät ne käy ilmi oheistetusta suunnitelmasta.
Putkien korkeustieto
 Kaukolämpöjohtojen korkeus mitataan asennuspedin pinnasta.
 Muista paineellisista johdoista mitataan putken lakikorkeus.
 Muista putkista kartoitetaan vesijuoksun korkeus.
Vesijohdot ja paineviemäri
 Johtojen sijainti ja korkeus mitataan jokaisesta taitekohdasta.
 Putkikoon tai materiaalin muutoskohdat on kartoitettava.
 Vesijohdon on kartalla kuljettava sulkuventtiilin kautta. Sitä ei siis kartoiteta
eikä piirretä linjan viereen. Poikkeuksen tekee halkaisijaltaan yli 400 mm putkeen liitetty läppäventtiili, josta kartoitetaan sekä liitoskohta että kara.
 Kohteet on koodattava maastossa siten, että kuvatiedostomuodossa viivamaisista, useita taitepisteitä sisältävistä elementeistä tulee yhtenäisiä (murtoviivoja). Ne eivät saa muodostua viivanpätkistä.
Viemäriverkon kaivot
Katualueella sijaitsevan hulevesiviemäriverkon kaivoon tulee liittää viitetietona
materiaali tarkasti eroteltuna, halkaisija (mm), rakennusvuosi (ellei kuluva), pohjan korkeus, jokaisen juoksun korkeus ja suunta sekä kannen korkeus ja tyyppi
(ritilä- tms. kansi). Ellei kansi ole lopullisessa korkeudessa, niin merkitään ns.
suunnitelmakorkeus (ja huomautus "korkeustarkkuudesta"). Kartiollisten kaivojen
xy-sijainti kartoitetaan pohjan keskipisteeseen, koska se yleensä määrittää kaivoon tulevien putkilinjojen leikkauspisteen vaakatasossa.
Kun uusi jätevesi- tai hulevesiviemäri liitetään olemassa olevaan kaivoon, on kaivon kaikkien tulo- ja lähtöliittymäyhteiden (juoksujen) korkeudet mitattava uudestaan. Sääntö on ehdoton, mikäli liittyvä viemäri on uusi runkolinja. Tonttiliittymissä em. sääntöä noudatetaan kooltaan merkittävien kiinteistöjen osalta. Mikäli
tonttiliittymässä viemärin halkaisija on alle 110 mm, juoksukorkeuksien mittaaminen voidaan hankalissa olosuhteissa jättää tekemättä.
http://www.vantaa.fi/mittausosasto > Johtojen sijaintitiedot
5 (6)
Mikäli vanhan kaivon tilalle on rakennettu uusi kaivo, tämä pitää ilmetä kartoituksesta. Samoin on ilmoitettava se, onko vanhalle kaivolle kartoitettu uusi sijainti.
Tonttiliittymät
 Eri johtoverkkojen tonttiliittymien sijaintitiedot on kartoitettava tonttikeskukseen tai rakennukseen asti. Myös rakennusten väliset kaapeloinnit ja putkitukset voidaan viedä johtokartalle, mikäli se on kuvausteknisesti mahdollista.
 Viemärilinjan liittymiskohta runkolinjaan pitää kartoittaa. Mikäli liitoskohta on
ehditty peittää, haarakappaleen taso- ja korkeustarkkuusluokat mainitaan erikseen.
 Myös tontilla olevan tarkastusputken tai kaivon juoksukorkeudet pitää mitata.
Tämä tieto tallennetaan vesihuollon verkkotietojärjestelmän tietokantaan. Sitä
ei yleensä piirretä johtokartalle.
 Viivapiirrokseen on kirjattava sekä viemäriputken että -kaivon materiaali- ja
halkaisijatiedot.
Kaukolämpö- ja kaasujohdot
Johdoista kartoitetaan kulmat, taitteet ja haaroituskohdat sekä kaivot.
Tietoliikennekaapeleiden putkitukset
Tietoliikenneverkon suojaputkitusalueen poikkileikkaustietona esitetään rakentamisajankohdan omistajalaitos, putkien lukumäärä ja sijoitustapa sekä materiaali.
Tarvittaessa tulee yksityiskohdista piirtää selventävä piirros suurempaan mittakaavaan. Reitin paikantamista varten tulisi johtokartalta ilmetä kaapeleiden ja
putkitusten peilattavuus joko siten, että reitillä on käytetty metallisia kaapeleita tai
vetolankoja tahi putkitus on suojattu metallisella merkkinauhalla.
Karttakoordinaatisto Vantaalla
Tasokoordinaattijärjestelmä
Korkeusjärjestelmä
Pohjoiskoordinaatti N (metriä)
Itäkoordinaatti E (metriä)
ETRS-GK25
N2000
6680000 - 6699000
25485000 - 25511000
Vantaan kaupungin kartastotöiden pohjana käytetään 1.12.2012 alkaen ETRS-GK25 –
tasokoordinaattijärjestelmää, jonka EPSG-koodi on 3879. Tätä ennen käytössä oli ns. vanha
valtion koordinaattijärjestelmä (vvj), joka tunnetaan myös ns. Helsingin järjestelmänä (Helsingin kaupungilla oli kuitenkin oma erilliskoordinaatistonsa). Korkeusjärjestelmä on 1.12.2012
alkaen N2000. Vanha korkeusjärjestelmä oli N43.
Karttaprojektiona on ns. Gauss-Krügerin projektio, jossa käytetty suorakulmainen koordinaatisto on suunnattu 25 asteen keskimeridiaanin mukaan. Pisteiden pohjoiskoordinaatti on etäisyys päiväntasaajasta kasvaen pohjoiseen ja itäkoordinaatti on etäisyys ko. projektiokaistan
keskimeridiaanista, jolle on annettu arvo 25500000 metriä kasvaen itään ja pienentyen länteen.
http://www.vantaa.fi/mittausosasto > Johtojen sijaintitiedot
6 (6)
Mittausten tarkkuusvaatimukset
Mittauskojeet on orientoitava taso- ja korkeusrunkoverkon kiintopisteistä, joita Vantaalla on yli
11 400 kpl. Niistä 800 kpl on ns. seinäpisteitä, joiden käyttö edellyttää erityistä orsitähysadapteria. Kiinteistöjen rajamerkkejä käytettäessä orientointiin mittaus on sidottava kolmeen
tai useampaan rajamerkkiin. Muutoin rajamerkkien käyttöä orientointiin tulee välttää. Maanalaisiin johtoihin liittyviä kohteita kartoitettaessa kartoitussäde saa olla enintään kolme kertaa
liitossuuntana käytetyn sivun pituus.
Koko Vantaan alue on kartoitettu 1:500-mittakaavaisista kaavan pohjakartoista annettujen
tarkkuusvaatimusten mukaisesti. Maanalaiset kohteet on kartoitettava niiden rakentamisen yhteydessä siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella kuin alueen asemakaavan pohjakartan ja johtokartan kartoitusmittausten tarkkuudelta vaaditaan.
Mittaustarkkuuksista Maanmittauslaitos antaa tarkempia ohjeita Kaavoitusmittausasetuksen
nojalla (Kaavoitusmittausohjeet, Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 94).
Mittausaineiston arkistointivelvoite
Maanalaisten johtojen kartoittaja on vastuussa omasta työstään. Mahdollisten vastuutilanteiden varalta mittauslaitteiden orientointi- ja havaintopöytäkirjat sekä kartoituksen koordinaattitiedot ja kuvatiedostot on syytä säilyttää sähköisessä muodossa vähintään viisi vuotta (Valtionarkiston päätös kunnallisten asiakirjojen hävittämisestä, osa 4, 8.6.1989, Teknisen hallinnon
ja kunnallisen liiketoiminnan asiakirjat, Valtion painatuskeskus, Valtionarkisto, Helsinki 1989).
Mittausosasto arkistoi työmääräyksen ja kartoituskuvatiedoston. Muu ulkopuolisten toimittama
kartoitusaineisto arkistoidaan vain tarvittaessa.
Lisätietoja
Vantaan kaupunki
Mittausosasto
Kaupunkimittausinsinööri Kimmo Junttila, (09) 8392 2239
Paikkatietosuunnittelija Sari Myllymäki, (09) 8392 3451.
http://www.vantaa.fi/mittausosasto > Johtojen sijaintitiedot