lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät sekä vastineet
31.3.2015 Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan II ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät sekä vastineet Käsittely: alueidenkäytön työryhmä 13.3.2015 maakuntahallitus 23.3.2015 viranomaisneuvottelu 25.3.2015 maakuntahallitus 13.4.2015 maakuntavaltuusto 23.4.2015 Sisältö: Kuntien lausunnot, 2 kpl.................................................................................................................................... 3 Aluehallintoviranomaisten ja naapurimaakuntien lausunnot, 6 kpl .................................................................. 6 Muiden viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot, 2 kpl ..................................................................................... 13 Yksityishenkilöiden ja -tahojen muistutukset, 3 kpl........................................................................................ 15 Yhteenveto lähetetyistä lausuntopyynnöistä ................................................................................................... 32 Liite 1 Alkuperäiset lausunnot erillisenä pdf -asiakirjana Yleisvastine: Keski-Pohjanmaan liitto kiittää lausunnon ja muistutusten antajia saamastaan palautteesta 4. vaihemaakuntakaavan II ehdotuksesta. Maakuntakaavaehdotus oli muutettuna ja täydennettyjen selvitysten myötä 19.1.–17.2.2015 nähtävillä toistamiseen ja saatu palaute oli vähäisempää. Lausuntoja annettiin 10 ja muistutuksia kolme, joista yhdessä oli kuusi allekirjoittajaa. Valmisteilla oleva vaihemaakuntakaava käsittelee mannertuulivoimaa sekä maisemaja kulttuuriympäristöä lukuun ottamatta arkeologista perintöä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tavoitteena on osoittaa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Vaihemaakuntakaavassa tutkitaan KeskiPohjanmaalle tarkoituksen mukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen mukaisesti keskitetty sijaintipaikka tuulivoimarakentamiselle ottaen samalla huomioon myös varautuminen parin vuosikymmenen kehitykseen. Maisema- ja kulttuuriympäristön osalta Keski-Pohjanmaan maakuntakaava päivitetään vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja, jotka kaavaprosessin aikana ovat Valtioneuvoston periaatepäätös maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä (VNpp 5.1.1995) ja Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 (VNpp 22.12.2009). Maakuntakaavalla sovitetaan yhteen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaiset, koko maan kannalta merkittävät, alueidenkäytön kysymykset ja kuntien alueelliset tavoitteet. Sillä ratkaistaan niitä alueidenkäytön kysymyksiä, joilla on vaikutusta useamman kunnan alueelle ja se ohjaa ja mahdollistaa kuntatasolla yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Keski- 2(32) Pohjanmaan maakuntakaavassa on tavoitteena osoittaa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Valmisteltu kaavaratkaisu perustuu alueelta kerättyihin lähtötietoihin, laadittuihin selvityksiin sekä niiden perusteella tehtyihin vaikutusarvioihin. On huomattava, että maakuntakaavalla ohjataan seudullisissa kysymyksissä kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja varsinaista tuulivoimaloiden rakentamista ohjataan yleiskaavoilla, asemakaavoilla tai suunnittelutarveratkaisuilla, joiden nojalla tietyin edellytyksin voidaan myöntää rakennuslupa tuulivoimalalle. Maakuntakaavan tulee sitä ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 §:n mukaisesti perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tavoitteena on kyetä tarpeellisessa määrin tunnistaa, ennakoida ja ottaa huomioon kaavan toteutumisen vaikutukset kaavaa laadittaessa, hyväksyttäessä ja vahvistettaessa. Maakuntakaavaa laadittaessa on MRL 28 §:n mukaisesti otettava huomioon maakuntakaavan sisältövaatimuksissa mainitut seikat ja näiden edellyttämät selvitykset siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Lähtötiedot ja selvitykset antavat lähtökohdan ratkaistavien alueidenkäyttökysymysten määrittelylle ja kaavan laatimiselle sekä perustelevat kaavassa tehtävää alueidenkäyttöratkaisua. Vaikutusten arvioinnin avulla haetaan puolestaan parasta mahdollista suunnitteluratkaisua. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä, kaavaselostuksessa ja selvityksissä tuodaan esille alueiden ja kohteiden erityisominaisuuksia, jotka tulee huomioida aluekohtaisesti yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoima-alueet tarkentuvat ja tuulivoimaloiden sijainnit määrittyvät aluekohtaisen suunnittelun ja yksityiskohtaisemman vaikutustenarvioinnin kautta. Maakuntakaavassa osoitettaviin tuulivoimaloiden alueisiin ei sisälly MRL 33 §:n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Tuulivoima-alue osoitetaan kaavaan erityisominaisuutta kuvaavalla osa-aluemerkinnällä, jolloin alueen pääasiallinen käyttötarkoitus voi edelleen olla muu kuin tuulivoima. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoima-alueet sijoittuvat enimmäkseen maakuntakaavan valkoiselle alueelle. Päällekkäisten merkintöjen osalta on tutkittu mahdollinen ristiriita. Lähtökohtaisesti tuulivoima-alueet on sijoitettu ei-analyysikartan avulla aikaisempien selvitysten kautta valikoituneiden suojavyöhykkeiden etäisyydelle tarkastelluista luontokohteista, maisema- ja kulttuuriympäristön kohteista sekä asutuksesta ja muista yhdyskuntarakenteen kohteista. Maakuntakaavaratkaisun vaikutuksia arvioivat selvitykset perustuvat pääsääntöisesti lukuisista tietolähteistä kerättyyn olemassa olevaan tietopohjaan ja karttapohjaiseen paikkatietotarkasteluun. Maastokäyntejä kohteisiin on tehty vain erityistapauksissa. Tuulivoima-alueiden osalta maakuntakaavan selvityksiä ja niiden tietopohjaa on suunnitteluprosessin aikana pysytty vertailemaan ja täydentämään meneillään olevien hankesuunnitelmien tuulivoima-aluekohtaisesti tehtyihin maastokäynteihin perustuviin tarkempiin selvityksiin ja päivitettyyn tietovarantoon. Maakuntakaavaan esitettävien tuulivoima-alueiden osalta vuoden 2015 alussa osayleiskaavahankkeina ympäristövaikutusten arviointi (YVA) oli valmis ja kaavaehdotus tulossa viiden tuulivoima-alueen osalta (217_701, 217_702, 421_702, 421_703 ja 421_704), YVA selostus ja kaavaluonnos oli tulossa viiden tuulivoima-alueen osalta (849_701, 849_702, 849_703, 849_704 ja 421_701) ja YVA ohjelma oli valmisteilla kolmen tuulivoima-alueen osalta (74_701, 74_702 ja 74_704). Edellisten lisäksi hanketoimijat ovat osoittaneet kiinnostusta kolmesta tuulivoima-alueesta. 3(32) Kuntien lausunnot, 2 kpl 1. Halsuan kunta (saapunut 21.2.2015) Lausunto: Halsuan kunta esittää yksimielisesti kunnanhallituksessa hyväksyttynä lausuntonaan 4. vaihemaakuntakaavasta Keski-Pohjanmaan liitolle seuraavaa: Lausunnolla olevassa tuulivoimaa koskevassa vaihemaakuntakaavassa on poistettu Halsuan kunnan esittämät alueet ja laajennettu Kanniston tuulivoimapuistoaluetta. Laajennettunakaan Kanniston alue ei kuitenkaan ole esitetyn suuruinen. Myös Honkakangas A ja B osalta maakuntakaava ei ole tekeillä olevan osayleiskaavan laajuinen. Tämän johdosta maakuntakaavassa tulee selkeästi ja muita viranomaisia sitovasti esittää, että tuulivoimalle esitettyjä alueita voidaan yksityiskohtaisemmilla kaavoilla laajentaa tai muuttaa. Viranomaiskeskustelussa esiin tulleiden maakotkien ja metsäpeurojen reviirien osalta tulee laatia ministeriön hyväksymällä tarkkuudella tehtävät lisäselvitykset. Näiden selvitysten osalta tulee ministeriöltä saada hyväksyntä ennen kaavan hyväksyntää maakuntavaltuustossa. Vastine: 27.10.2014 antamaansa vastineeseen viitaten Keski-Pohjanmaan liitto toteaa Halsuan kunnan alueella tutkitun maakuntakaavan valmistelun aikana useita seudullisesti merkittävän kokoluokan tuulivoima-alueiden sijoitusvaihtoehtoja. Vuoden 2013 kaavaluonnoksesta tuulivoima-alueet ovat muuttuneet vuoden 2014 kaavaehdotuksen tuulivoima-alueisiin, josta edelleen nyt nähtävillä olleeseen II kaavaehdotukseen on kunnan toiveesta poistettu keskustaajaman läheisimmät tuulivoima-alueet ja tutkittu jäljelle jäävien tuulivoima-alueiden laajenemismahdollisuus. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt rajaukset perustuvat ei-alueanalyysin mukaisiin suojavyöhykkeisiin ja maakuntakaavaselvityksissä kerättyyn tietopohjaan. Alueen 74_704 Kannisto rajausta on laajennettu aluekohtaisten vaikutusarviointien ja alueiden yhteisvaikutusten mahdollistamissa rajoissa. Yhteisvaikutusten osalta Kannisto alueen laajenemismahdollisuuteen on vaikuttanut tuulivoima-alueille tehty Naturaalueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi huomioiden varovaisuusperiaate maakotka- ja metsäpeurakantojen elinvoimaisuuden suhteen. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus yhteysviranomaisena on ottanut 12.11.2014 päivätyssä lausunnossaan kantaa tehtyyn Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arviointiin suhteessa maakotkiin ja metsäpeuroihin ja aihetta käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 13.11.2014, jonka jälkeen asiasta on keskusteltu ja Natura-arvioinnin täydentämisen periaatteista sovittu työneuvottelussa 27.11.2014. ELY-keskus on antanut 4.3.2015 Naturavaikutusarvioinnin täydennyksestä lausunnon, joka huomioidaan maakuntakaavan käsittelyssä. Keski-Pohjanmaan liitto ei voi muita viranomaisia sitovasti esittää, että tuulivoimaloille esitettyjä alueita voidaan yksityiskohtaisemmilla kaavoilla laajentaa tai muuttaa. Maakuntakaavassa osoitettu tuulivoima-alue ja sen rajaus täsmentyy kuntakaavassa tarkempien selvitysten perusteella. Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut eivät vaarannu. Tulkinta yksityiskohtaisempien kaavojen maakuntakaavan mukaisuudesta perustuu paitsi 4(32) maakuntakaavan taustalla olevaan tietopohjaan, myös tuulivoima-aluekohtaisissa hankesuunnitelmissa laadittaviin täydentäviin ja tarkentaviin selvityksiin. Maakuntakaavan laadinnassa on huomioitu vireillä olevia hankkeita sikäli, kun ne ovat olleet siinä vaiheessa, että rajaus on jo täsmentynyt selvitysten ja viranomaislausuntojen kautta. Halsuan ko. alueiden suunnittelu on alkuvaiheessa eikä esitettyjä rajauksia ole käytettävissä olevan tiedon varassa voitu siten suoraan huomioida maakuntakaavassa. ELY-keskuksen Natura-alueiden vaikutusten arvioinnista antamien lausuntojen ja ELY-keskuksen lausunnon nro 3 s. 6 perusteella on paineita edelleen rajata/poistaa Halsualle sijoittuvia tuulivoima-alueita. ELY-keskuksen lausuntojen, viranomaisneuvottelussa 25.3.2015 käydyn keskustelun ja lisäselvityksen jälkeen Keski-Pohjanmaan liitto on päätynyt supistamaan alueen 74_704 Kannisto II ehdotukseen laajennettuna tutkittua rajausta pohjoisosista vastaamaan aiemmin tutkittua aluerajaa. Rajauksella vähennetään tuulivoima-alueen mahdollisia vaikutuksia Suutarin Iso-Pohjan luonnon suojelualueelle sekä pyritään pienentämään metsäpeurojen vasomisalueisiin aiheutuvaa häiriötä sekä maakotkan reviirille aiheutuvaa törmäysriskivaikutusta. 2. Toholammin kunta (saapunut 16.2.2015) Lausunto: Kunnanhallitus uudistaa 6.10.2014 § 222 antamansa lausunnon. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että Natura 2000 -alue ja Lestijokilaakso valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena rajoittaa liikaa kehitystä Toholammin kunnan alueella. Kunnanhallituksen lausunnon mukaisena alueenakaan tuulivoimalat eivät häiritsisi eivätkä vaarantaisi Natura 2000 -alueen eikä arvokkaan maisema-alueen olemassa oloa. 6.10.2014 § 222 mukainen lausunto: Toholammin kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Toholampi itäisen tuulivoima-alueen rajausta tulee siirtää n. 500 metriä länteen oheisen karttaliitteen mukaisesti. Kunnanhallitus toteaa, että kyseinen aluerajauksen siirto ei aiheuta tuulivoimaloiden toteutuessa merkittävää haitallista maisemavaikutusta verrattuna kaavaehdotuksen aluerajaukseen. Riittävän väljä aluevaraus maakuntakaavassa antaa mahdollisuuden lopputulokseltaan paremman yleiskaavan laatimiseen. Voimaloiden paikat mm. voidaan suunnitella maiseman kannalta edullisemmin. Alueelle toteutuvien tuulivoimaloiden määrällä on merkittävä myönteinen vaikutus kunnan ja alueen maanomistajien talouteen. Tällä on vuorostaan välillisesti myönteistä vaikutusta myös maisemaan. Arvokkaan maisema-alueen laajat peltoalueet voivat pysyä viljeltyinä ja maiseman arvo säilyy. 5(32) A B Kuva A Toholammin kunnanhallituksen lausunnosta 6.10.2014 ja B II ehdotuksen mukainen rajaus. Vastine: 27.10.2014 antamaansa vastineeseen viitaten Keski-Pohjanmaan liitto toteaa Toholammin kunnan alueen 849_703 Toholampi itäinen osalta maakuntakaavassa tutkitun eri rajausvaihtoehtoja suhteessa läheiseen Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, viereiseen Kivinevan Natura-alueeseen sekä hankesuunnitelmana etenevään Toholampi–Lestijärvi tuulivoimapuistohankkeeseen huomioiden myös läheisten tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset. Maakuntakaavan valmistelussa Keski-Pohjanmaan liitto on täydentänyt aikaisemmin tehtyjä selvityksiä keskeisiltä osilta vastaamaan II kaavaehdotuksessa esitettyjä tuulivoima-aluerajauksia. Tuulivoima-alueet maisemassa selvityksessä vaikutusten arvioinnissa hyödynnettyjen näkyvyysanalyysien päivitys vastaamaan selvityksen aikaisesta aluerajauksesta II kaavaehdotuksen mukaista aluerajausta osoittaa merkittävää vähenemistä lähivaikutusalueen (0–6 km) näkyvyydelle altistuvissa asutuksessa ja jokilaakson molemmille puolille sijoittuvien tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksissa. Maisemaselvitystä täydentäneen Tuulivoima-alueiden maisemavaikutusten arvioinnin mukaan maisemalliset vaikutukset alueella ovat merkittävyydeltään suuret, mutta eivätkä esimerkiksi arvokkaalla maisema-alueella kuitenkaan vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi eivätkä niin ollen nouse erittäin suureksi. Merkittävyydeltään suurille tuulivoimaalueille on annettu aluekohtainen suunnittelumääräys ohjaamaan yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Ks. myös Museoviraston lausunto nro 7 s. 10. Tehtyjen selvitysten perusteella Keski-Pohjanmaan liitto yhtyy kunnan hallituksen näkemykseen siitä, että Toholammille voidaan sijoittaa tuulivoima-alueita vaarantamatta Natura 2000 -alueen suojeluperusteita tai Lestijokilaakson arvokkaan maisema-alueen olemassa oloa. Tuulivoima-alueiden ympäristöstä on kuitenkin tunnistettu reunaehtoja, jotka tulee ottaa suunnittelussa huomioon. ELY-keskuksen lausunnon nro 6 s. 3 ja viranomaisneuvottelussa 25.3.2015 käydyn keskustelun perusteella Keski-Pohjanmaan liitto jakaa 849_703 Toholampi itäinen alueen 849_703 Toholampi itäinen A ja 849_704 Toholampi itäinen B alueeksi. Aluejaon myötä aluekohtaiset suunnittelumääräykset kohdistuvat alueille tarkemmin. 6(32) Aluehallintoviranomaisten ja naapurimaakuntien lausunnot, 6 kpl 3. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (saapunut 4.3.2015) Lausunto: Viranomaisyhteistyö ELY-keskus on aikaisemmin ottanut kantaa vaihekaavan 4:n laadintaan 5.10.2012 ja 13.11.2014 pidetyissä viranomaisneuvotteluissa ja 28.9.2012 osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheesta sekä 12.6.2013 kaavan luonnosvaiheesta ja 9.10.2014 ehdotusvaiheesta antamissaan lausunnoissa. Lisäksi vaihekaavan laadintaan on sisältynyt muuta viranomaisyhteistyötä. Viranomaisyhteistyö on ollut hyvin järjestettyä. Maakuntakaavehdotukseen on saatujen lausuntojen perusteella tehty korjauksia ja korjattu ehdotus on laitettu uudelleen nähtäville ja siitä pyydetään nyt lausuntoa. ELY-keskuksen aikaisempi lausunto maakuntakaavaehdotuksesta on pääosin huomioitu. Muutamaan jäljempänä mainittavaan kohtaan ELY-keskus vielä kiinnittää huomiota. Luonnonsuojelu: Maakuntakaavaehdotuksesta on jätetty pois Halsuan Järvineva 74_703 ja Akkainaho 74_705 sekä Kokkolan Hilli 272_701. Järvinevan katsottiin Natura-arviossa merkittävimmin vaikuttavan metsäpeuran vasomiseen. ELY-keskus esitti Naturalausunnossaan joidenkin tuulivoima-alueiden poistamista metsäpeuran vuoksi. Myös Kannisto 74_704, Honkakangas A (74_702) ja B (74_701) sekä Lestijärvi 2 (421_702) ja 3 (421_703) mainittiin lausunnossa, koska ne arvion mukaan voivat vaikuttaa useiden vaatimien vasontaan. Kanniston aluetta on aiempaan nähden kuitenkin jopa laajennettu. Aluetta on laajennettu pohjoiseen niin, että ulottuu kielekkeenä Suutarin Iso-Pohjan luonnonsuojelualueen (YSA103617) itäpuolelle. ELY-keskuksessa on vireillä maanomistajan hakemus luonnonsuojelualueen laajentamiseksi METSO-kohteena itäkaakkoon jossa määräaikaiset ympäristötukisopimukset ovat umpeutumassa. YSAalueen koillispuolelle on lisäksi ehdolla soidensuojeluohjelman täydennyskohde. Tämän vuoksi YSA-alueen kaakkois-koillispuolinen alue ei sovellu tuulivoimapuistoalueeksi. Toholampi itäinen 849_703 rajausta on muutettu niin, että ei enää ulotu Natura- eikä YSAISSO-alueelle (Matoneva). Maakuntakaavan tuulivoimapuistoalue jakautuu tämän vuoksi käytännössä kahteen erilliseen osa-alueeseen, joista eteläisempää ELYkeskus on aiemmin esittänyt poistettavaksi (maakotkan pesään vain 3,5 km). Tuulivoima-alue on syytä rajata käsittämään vain pohjoisempi osa-alue. ELY-keskus esitti aiemmassa lausunnossaan linnustoon ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien heikentävien vaikutusten vuoksi erityisesti tuulivoima-alueen Honkankangas B 74_701 poistamista maakuntakaavasta. Tuulivoima-alue käsittää Ärmätinnevan sekä Hautanevan pohjoisosan (SSOtäydennyksen valmistelukohteita) ja rajautuu Lullonnevaan ja Ahvenlamminnevaan (maakuntakaavan LUO-alueita). Natura-arvion mukaan Honkakangas B olisi myös maakotkan kannalta riskialttein tuulivoima-alue. ELY-keskus katsoo, että 7(32) Honkakangas B ei sovellu maakunnallisesti merkittäväksi tuulivoima-alueeksi ja esittää sen poistamista kaavasta. Myös Honkakangas A 74_702 soveltuu huonosti tuulivoima-alueeksi, koska sekin käsittää maakunnallisesti merkittävän linnustokohteen ja SSO-täydennyksen valmistelukohteen (Hautaneva). Tuulivoimaalue sijaitsee myös niiden kannalta riskialtteimmaksi todetulla Tynnyrisalon maakotkareviirillä. ELY-keskus piti aiemmassa lausunnossaan tärkeänä sääksen kannalta, että pesiin jää riittävä suojavyöhyke, ja että tuulivoima-alueita ei sijoiteta pesien ja ravinnonhakualueiden väliin. Lestijärven tuulivoima-alueiden Kalliolampi 421_704, Lestijärvi 2 421_702 ja Lestijärvi 3 421_703 vaikutuksista katsottiin tarvittavan tältä kannalta vielä lisäselvityksiä. ELY-keskus katsoi lausunnossaan, että tuulivoimaalueen osoittaminen näille alueille voi olla mahdollista, mikäli hankkeiden YVAarviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto sitä tukevat. Lestijärven tuulivoimapuiston (käsittää maakuntakaavan tuulivoima-alueet Kalliolampi, Lestijärvi 2 ja Lestijärvi 3) YVA-selostuksessa todettiin, että sääksen pesäpaikan ja Lestijärven (oletettu saalistusalue) väliin sijoittuu (Kalliolammen) tuulivoima-alueella hankevaihtoehdoista riippuen useita tuulivoimaloita. Ne muodostavat esteen lintujen vakiintuneiden saalistuslentojen alueelle ja aiheuttavat sääksille riskin törmätä voimaloihin. Siivennevan reviirin kohdalla alle 2 km:n etäisyydellä sijaitsevat tuulivoimalat lisäävät sääksien (etenkin nuorten lintujen) riskiä törmätä tuulivoimaloihin. ELY-keskuksen lausunnossa YVA-selostuksesta pidetään perusteltuna poistaa voimaloita vakiintuneilta saalistuslentoreiteiltä sekä poistaa/siirtää voimalat, jotka sijoittuvat alle 2 km:n etäisyydelle pesäpaikasta. Lisäksi pidettiin tarpeellisena sääksien saalistuslentoseurannan täydentämistä, jotta pesien ja reviirien käytöstä saadaan parempi kuva, koska tähänastinen seuranta ei antanut kokonaiskuvaa saalistuslennoista. Myös oletettujen saalistuspaikkojen seurannan pienpoikasaikana katsottiin olevan paikallaan saalistusalueiden varmistamiseksi. Maakuntakaavaan sisältyvän Kalliolammen alueen 421_704 suunnittelumääräyksen toteutumiseen osayleiskaavoituksen laadinnan yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota. ELY-keskus on erikseen antanut lausuntonsa Natura-arvioinnin täydennyksestä, mikä tulee huomioida maakuntakaavan käsittelyssä. Maakuntakaavan tulkinta ELY-keskus pitää edelleen tärkeänä, että maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta tai sen tulkinnasta alempiasteiseen kaavoitukseen ei tule kaavakartalla esittää ohjeita tai tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain 18§:n mukaisesti ELY-keskus edistää ja ohjaa kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja myös valvoo valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä. Tähän tehtävään liittyen ELY-keskuksen tulee tehdä tulkinta yksityiskohtaisempien kaavojen maakuntakaavan mukaisuudesta myös tuulivoiman sijoittumisen osalta. Vastaavasti ELY-keskuksen on ohjattava ja valvottava myös sitä, miten valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille sijoittuvat hankkeet huomioivat maisema-arvot. Vastine: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen esittämät näkökohdat sekä 4.3.2015 päivätty lausunto Natura-arvioinnin täydennyksestä on otettu huomioon maakuntakaavan 8(32) käsittelyssä. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että maakuntakaavavalmistelu on perustunut käytettävissä olevaan aineistoon. Maakunnan liitolla ei ole ollut käytössä tietoa soidensuojeluohjelman täydennyksen valmistelukohteista eikä ko. kohteiden aluerajauksia ole määritelty, joten niitä ei ole voitu huomioida suunnittelussa. Viranomaisneuvottelussa 25.3.2015 käydyn keskustelun ja jatkoselvitysten perusteella ELY-keskuksen lausuntoihin perustuvina muutoksina maakuntakaavan ehdotukseen alue 74_704 Kannisto rajausta supistetaan (ks. vastine lausuntoon nro 1 Halsua s. 3) ja alue 849_703 Toholampi itäinen jaetaan A ja B alueisiin (ks. vastine lausuntoon nro 2 Toholampi s. 5). Tuulivoima-alueiden suunnittelua ohjaavista aluekohtaisista suunnittelumääräyksistä on määräystä: ”Tuulivoima-alueiden… …tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata riittävä etäisyys metsäpeurojen vasomisalueisiin” tarkennettu koskemaan myös alueita 421_701 Salmijärvi sekä 849_703 Toholampi itäinen A. Uutena aluekohtaisena suunnittelumääräyksenä lisättiin ”Tuulivoimaalueiden 74_701, 74_702, 74_704, 421_702 ja 421_703 tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata läheisten maakotkan reviirien säilyminen”. ELY-keskuksen lausunnossa esittämä 849_703 Toholampi itäinen alueen 3,5 km etäisyys maakotkan pesään on virheellinen etäisyyden lähimpään pesään tuulivoimaalueen maakuntakaavassa esitetystä aluerajauksesta ollessa yli 7 km. Lestijoen yläjuoksu ja Paukaneva FI1001005 Natura-alueen suojeluperustaksi tultaneen lisäämään metsäpeura, joten kyseisen alueen läheisyydessä sijaitsevat 849_703 Toholampi itäinen A ja 421_701 Salmijärvi sisällytettiin metsäpeuran vasomisalueita koskevaan aluekohtaiseen suunnittelumääräykseen. ELY-keskus on Natura-arviointia (12.11.2014) ja sen täydennystä (4.3.2015) koskevissa lausunnoissaan kritisoinut arvioinnissa käytettyä reviirikohtaista riskirajaa törmäysvaikutuksille (0,2 törmäystä/vuosi) sen mahdollistaessa ajoittaisen pesinnän estymisen ja sitä kautta poikastuoton menetyksen. Kuitenkin toistamiseen nähtävillä olleen ehdotuksen mukaisilla tuulivoima-alueilla riski on suurimmillaankin 0,08–0,06 ja yksittäiseen maakotkareviiriin kohdistuva riski enimmillään 0,12. Suurimman yksittäisen maakotkareviiriin kohdistuvaa riskiä edelleen pienentää alueen 74_704 Kannisto rajauksen supistaminen. Korkeimman riskin reviirin ympärillä oleviin tuulivoima-alueisiin lisättiin aluekohtainen suunnittelumääräys läheisten maakotkareviirien säilymisen turvaamiseksi. ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti johtoajatus poistetaan kaavakartalta. 4. Etelä-Pohjanmaan liitto (saapunut 20.2.2015) Lausunto: Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa lausuntonaan seuraavaa. Kaavaehdotus ja siihen liittyvät selvitykset on laadittu kattavasti ja asiantuntevasti. Täydennettyjen selvitysten tulokset sekä kaavaehdotuksesta saatu palaute on huomioitu hyvin kaavaratkaisussa. Kaavaselostuksessa on tunnistettu ja huomioitu riittävällä tavalla vaikutukset EteläPohjanmaan osalta. Osa laadituista selvityksistä on myös tehty yhteistyössä molempien maakuntien osalta. Etelä-Pohjanmaan liitto näkee vastaavan menettelyn hyväksi toimintatavaksi myös jatkossa, mikäli käsiteltävät teemat ja aikataulut sen mahdollistavat. 9(32) Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää avoimesta ja kiinteästä vuorovaikutuksesta kaavaprosessin aikana. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole kaavaehdotuksesta muuta lausuttavaa. Vastine: Lausunto merkitään tiedoksi. 5. Liikennevirasto (saapunut 16.2.2015) Lausunto: Liikennevirasto viittaa kaavaehdotuksesta aiemmin 1.10.2014 antamaansa lausuntoon. Liikennevirasto esitti sanotussa lausunnossa muutettavaksi tuulivoimaloiden alueiden (tv) suunnittelumääräystä siten, että tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa otetaan huomioon myös vaikutukset liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin ja ehkäistään merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Liikennevirasto esitti myös muutoksia Kokkolaan satamaan johtavan väylän takia en-1- ja tv-kaavamerkintöihin. Nämä kysymykset on muutetussa vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ratkaistu Liikennevirastoa tyydyttävällä tavalla. Liikennevirasto kiinnittää vielä vastaisen varalle Keski-Pohjanmaan liiton sekä maakuntakaavan perusteella tapahtuvan suunnittelun toimijoiden huomiota seuraaviin seikkoihin, joihin Keski-Pohjanmaan liiton vastineissa on annettu Liikennevirastoa tyydyttävä vastaus: Kokkolan satamaan johtavan vesiväylän kehittäminen ja ylläpito ei saa vaarantua maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaan maisema-aluemerkinnän takia. Tuulivoimaloiden ja maantien välinen riittävä etäisyys on varmistettava tarkemmassa suunnittelussa Liikenneviraston tuulivoimalaohjeen mukaisesti, johon kaavaselostuksen luvussa 8.4.4 (vaikutukset liikenteeseen) viitataan. Eräiden aiemmassa lausunnossa mainittujen tuulivoimaloiden alueiden tarkempaa suunnittelua varten tarvitaan tarkempia liikenteellisiä selvityksiä ja tarkempaa suunnittelua niiden toteutettavuuden varmistamiseksi. Vastine: Lausunto merkitään tiedoksi. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että Akkainaho tuulivoima-alue Halsualla, jonka Liikennevirasto totesi 1.10.2014 antamassaan lausunnossa puuttuneen tuulivoima-alueille tehdystä erikoiskuljetusselvityksestä, on Halsuan kunnan esityksestä poistettu II kaavaehdotuksen tuulivoima-alueista. Muiden tuulivoima-alueiden osalta Liikenneviraston esittämät huomiot tulevat ilmi kohdekuvauskorteissa. 6. Metsähallitus (saapunut 26.2.2015) Lausunto: Metsähallitus suhtautuu myönteisesti tuulivoimarakentamiseen ja pyrkii edistämään tuulivoimatuotannon edellytyksiä sille soveltuvilla valtion mailla. Tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet perustuvat monipuolisiin selvityksiin, joissa on pääosin otettu hyvin huomioon luonnon kannalta arvokkaimmat alueet. Selvityksiä on täydennetty kaavaprosessin aikana mm. Natura-arvioinnin osalta. Kaava-aineiston mukaan tuulivoima-alueiden kokonaismitoitus on suunniteltu siten, ettei merkittäviä vaikutuksia muodostuisi tarkasteltuihin maisema-alueisiin ja luontoarvoihin, kuten maakunnan maakotka- ja metsäpeurakantaan. 10(32) Metsähallituksen pyrkimyksenä on varmistaa maakuntakaavoituksen yhteensopivuus maakunnan valtion maiden ekologisten arvojen kanssa sekä vastuullaan olevien uhanalaisten lajien kantojen suotuisa kehitys kaavan voimassaoloaikana. Metsähallitus on vastuussa valtion mailla sijaitsevien Natura-alueiden suotuisan suojelutilan säilyttämisestä. Metsähallituksella on myös erityisvastuu maakotkapopulaation turvaamisessa. Lisäksi Metsähallituksen on osaltaan varmistettava, että maakunnallinen maankäytön suunnittelu ja toteutus kokonaisuutena tuulivoimarakentamisen ohella on mahdollista ekologisten rajojen asettamissa puitteissa. Erityisesti maakotkan ja metsäpeuran osalta Metsähallitus toteaa kaavaehdotuksesta seuraavaa: Kaavaehdotuksessa esitetty tuulivoimarakentamisen kokonaisvolyymi perustuu Keskija Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavojen Natura-arvioissa (Tikkanen ja Tuohimaa 2014 a ja b) arvioon, jonka mukaan maakotkakannat kääntyisivät laskuun noin 0,5–1 yksilön lisäkuolleisuudella vuodessa kymmentä paria kohden. Metsähallitus muistuttaa, että lajiston ja luontotyyppien suotuisan suojelutason tarkastelu tulee tehdä Natura-aluekohtaisesti hankkeiden tarkemmassa suunnittelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuulivoimarakentamisesta aiheutunut Natura-alueella pesivän yksittäisenkin maakotkan kuolema rikkoisi kyseisen alueen suojeluperusteita. Tilanne ei ole vastaavalla tavalla kriittinen runsaslukuisempien lajien osalta. Kaavaehdotuksesta on tehty Natura-arviointi, jonka täydennettyyn versioon (Tikkanen ja Tuohimaa 2015) päivitetty kaavaehdotuksen ympäristövaikutusten huomioiminen osaltaan perustuu. Natura-arviossa esitetty maakotkalle ja metsäpeuralle aiheutuvien merkittävästi haitallisten vaikutusten välttäminen on kuitenkin, maakunnan maankäytön suunnittelun kokonaistilanne huomioon ottaen, erittäin vaativaa. Kokonaisvolyymiltään suuri, maantieteellisesti laaja kaavoitusratkaisu nostaa luontoarvoihin kohdistuvat riskit hyvin lähelle merkittävän haitan rajaa, ja kuten kaavaselostuksessa mainitaankin, tuulivoimarakentamisen laajoja vaikutuksia esimerkiksi metsäpeuran ja maakotkan kantoihin ei voida etukäteen tarkasti tietää Ekologisen riskitason alentaminen jätetään kaavaehdotuksessa monilta osin jatkokaavoituksen ja tuulivoimarakentamisen suunnitteluprosessien varaan. Valtaosa tuulivoimarakentamisen ekologisista riskeistä on, voimala-alueiden sijainnin ohella, seurausta rakentamisen volyymistä. Jatkokaavoituksessa sekä tuulivoimahankkeiden toteutuksen yhteydessä on mahdollista huomioida tuulivoimaloiden sijoitteluun ja toteutuksen yksityiskohtiin liittyviä tekijöitä ja seurantojen kautta tuottaa tarkentavaa tietoa arvioiduista ekologisista riskeistä. Maakotkan törmäysriskien hallinta edellyttää Metsähallituksen näkemyksen mukaan sitä, että riskien hallinnan konkreettiset keinot esitetään jo maakuntakaavatasolla. Kokonaisekologisia riskejä voidaan hallita hanketasolla, jos jo maakuntakaavatasolla esitetään riittävän yksityiskohtainen suunnitelma jatkototeutuksen konkreettisista keinoista (tekninen toteutus, seurantamenetelmät jne.). Maakotkan kannalta erityisen tärkeää olisi seurata törmäyskuolleisuutta ja saalistusalueiden laajuutta maankäytön muuttaessa maakotkan reviirikäyttäytymistä. Edellä esitettyyn viitaten Metsähallitus toteaa seuraavaa: Metsähallitus ehdottaa, että tuulivoimapuistojen yleisissä suunnittelumääräyksissä kuvattaisiin, miten mahdollisiin ekologisiin riskeihin tullaan varautumaan 11(32) prosessitasolla. Prosessin kuvauksesta tulisi käydä ilmi 1) ympäristö- ja luontovaikutusten seurantamenetelmät, 2) seurantatulosten kriittiset raja-arvot, joiden jälkeen ryhdytään konkreettisiin toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä 3) esimerkinomainen valikoima näistä konkreettisista toimenpiteistä. Seurannan tulisi huomioida riskit sekä Natura-aluetasolla että maakunnallisesti. Metsähallituksen ylempänä mainittujen vastuualueiden kannalta olennaisinta olisi pystyä seuraamaan linnustovaikutuksia ja erikseen erityisesti maa- ja merikotkan esiintymistä sekä metsäpeurakantaa. Natura-alueiden maaperään, vesistöön ja kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset on mahdollista huomioida erikseen jatkokaavoitusvaiheessa. Seurantatuloksista johdettavissa olevat konkreettiset toimet tiedostamalla on myös mahdollista välttää turhaa seurantaa (”seurantaa seurannan vuoksi”) ja keskittää resurssit tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Vastine: Metsähallitus nostaa lausunnossaan esille hyvin tuulivoimarakentamisen riskejä luonnolle. Suunnittelumääräykseksi esitettyä riskeihin prosessitasolla varautumista voidaan tutkia kaavaselostukseen. Suunnittelumääräysten tulee maakuntakaavassa ohjata alempiasteista suunnittelua yleisellä tasolla. Metsähallituksen kuvaamaa prosessin kuvausta ei voida antaa suoraan suunnittelumääräyksenä, koska kaavan luonteesta johtuen maakuntakaavaa koskevissa selvityksissä ei tule esille aluekohtaisia erityisominaisuuksia riittävällä tarkkuudella konkreettisien raja-arvojen tai ympäristöja luontovaikutusten toimenpiteiden määrittelemiseksi. 7. Museovirasto (saapunut 20.2.2015) Lausunto: Museovirasto arvostaa sitä, että 4.vaihekaavan toisesta ehdotuksesta on poistettu tvalue 272_701 Kokkolasta ja tv-alueet 74_703 sekä 74_705 Halsualta. Koska tv-alueen 849-703 supistaminen on suhteellisen pieni, on sitä tärkeämpää noudattaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suunnittelumääräystä: “Tuulivoima-alueiden 849-701 ja 849-703 suunnittelussa on varmistettava maisema-arvojen säilyminen Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.” Vaihekaavan 4 suhdetta arkeologiseen kulttuuriperintöön on täsmennetty kahdella tavalla. Kaavan otsikko, joka oli “Mannertuulivoima, maisema ja kulttuurihistoria” on muutettu muotoon “Mannertuulivoima, maisema ja kulttuuriympäristö (pois lukien arkeologinen kulttuuriperintö)”, koska kaavavalmistelussa arkeologista kulttuuriperintöä koskevaa tietoa ei ole päivitetty. Selostukseen on ainoastaan lisätty ajantasainen (1/2015) kartta Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin kirjatuista tunnetuista muinaisjäännöksistä. Menettelyyn ei ole sinänsä huomauttamista vaikka se ei hyvältä tunnukaan. Museovirasto on pahoillaan siitä, ettei arkeologista kulttuuriperintöä ole integroitu ajantasaisesti maakunnan kulttuuriympäristön kokonaisuuteen. Keski-Pohjanmaalle ominaisimman ja merkittävimmän arkeologisen kulttuuriperinnön määrittely on tekemättä ja jatkossa siihen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota. Vastine: Keski-Pohjanmaan liitto toteaa 27.10.2014 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle antamaansa vastineeseen viitaten, että rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisema-alueita on tarkoitus tarkastella päivitettävien maakunnallisten selvitysten kautta maakuntakaavassa lähivuosina. Samalla tullaan huomioimaan nyt valmistelussa oleva valtakunnallisten maisema-alueiden inventoinnin mukainen tuleva valtioneuvoston päätös sekä ajantasaistamaan 12(32) maakuntakaava muinaisjäännösrekisterin mukaisten muinaismuistokohteiden osalta. Samassa yhteydessä Keski-Pohjanmaan liitto jatkaa mielellään Museoviraston kanssa keskustelua Keski-Pohjanmaan ominaisimman ja merkittävimmän arkeologisen kulttuuriperinnön määrittelyn mahdollisuuksista. 8. Pohjanmaan liitto (saapunut 13.2.2015) Tiedoksianto: Pohjanmaan liitto ei anna uutta lausuntoa kaavaehdotuksen päivityksen myötä. Vastine: Merkitään tiedoksi. 9. Pohjois-Pohjanmaan liitto (saapunut 20.2.2015) Lausunto: Pohjois-Pohjanmaan liitto on antanut 13.10.2014 lausunnon Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta, jossa käsitellään manneralueen tuulivoimaa ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen päivityksiä. Lausunnossa todettiin, että kaavan tuulivoima-alueiden ratkaisut ovat linjassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kanssa ja maakuntarajalle sijoittuvien alueiden Pohjois-Pohjanmaalle suuntautuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Vaihemaakuntakaavan ehdotusta on saadun palautteen ja 13.11.2014 käydyn viranomaisneuvottelun perusteella tarkistettu tuulivoima-alueiden osalta ja kaavaselostusta ja Natura-arviointia on täydennetty, minkä vuoksi ehdotus on uudelleen nähtävillä. Pohjois-Pohjanmaan rajalle sijoittuvan Toholammin itäisen tuulivoima-alueen rajausta on supistettu. Muut muutokset eivät koske PohjoisPohjanmaan aluetta, joten liitolla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Vastine: Lausunto merkitään tiedoksi. 13(32) Muiden viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot, 2 kpl 10. Fingrid Oyj (saapunut 23.2.2015) Lausunto: Fingridillä ei ole lausuttavaa laaditusta kaavaehdotuksesta. Vastine: Lausunto merkitään tiedoksi. 11. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry (saapunut 18.2.2015) Lausunto: Taustaa: Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta jätettiin lausunto 2.10.2014 jossa toimme esiin näkemyksiämme ja puutteita kaavaan liittyen. Alueen ainutlaatuinen luonto muodostuu pääosin jokilaaksojen alueista ja jokien alajuoksusta suistoineen. Lisäksi laajat metsä- ja suoalueet ja muutamat merkittävät järvet ovat alueen tärkeimmät luontoelementit. Keski-Pohjanmaa on monin paikoin hyvin harvaan asuttua seutua, joka korostaa alueen merkitystä luontoalueena. Iso osa maakunnan alueesta onkin harvaan asuttua metsien ja soiden vaihtelemaa maanselkäaluetta. Kaavoituksesta: Maisemavaikutukset ovat merkittäviä, mikäli ne kohdistuvat arvokkaiksi tai herkiksi luokiteltuihin alueisiin kuten valtakunnallisesti tai maisemallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisema‐alueisiin tai luonnonsuojelualueisiin kuten suojeltuihin avosoihin. Lestijokilaakso- ja Lestijärvi ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita maisema-alueita, mutta silti niiden lähialueelle on kaavoitettu lukuisa määrä tuulivoimaa. Tuulivoimasta: Tulee asettaa harkittavaksi useiden tuulivoimaan esitettyjen alueiden poistamista, koska niillä on osoitettavissa jo heti luontovaikutuksia sekä maisemahaittaa niin merkittävässä määrin, että niiden jatkosuunnittelu ei ole luonnon, ympäristön ja asutuksen kannalta kaavatyön hengen mukaista. Hyvin monet hankealueet aiheuttaisivat toteutuessaan voimakasta maisemahaittaa, heikentäisi asumisviihtyvyyttä ja meluhaittaa sekä erityisesti heikentäisi alueen luonto-olosuhteita sekä matkailullisia toimintaedellytyksiä. Poistettavina alueina voidaan heti pitää hankkeita TV 421_702, 703, 704, jotka sijoittuvat Lestijärven (421_141) ympärille. Lisäksi hanke 421_701 ja 849_703 haittaavat voimakkasti alueen luontoa sekä maisemaa. Valtakunnallista maisemaaluetta 849_140 häiritsee tuulivoimahankkeet 841_701 ja 702. Muilta osin uudistamme jo aiemmin lausutut asiat ja edellytämme, että maakuntakaava tuulivoiman osalta tulee laatia luontoa, maisemaa ja asutusta (ml. vapaa-ajanasutus ja matkailu) kestävälle pohjalle, niin ettei yksityistä etua ajava energiantuotanto jyrää alueen arvojen ylitse. Vastine: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin esittämät huomiot Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavasta kohdistuvat Lestijokilaaksossa ja Lestijärven ympäristössä sijaitseviin tuulivoima-alueisiin, joissa kaikissa on meneillään 14(32) maakuntakaavaprosessin ohella hankesuunnittelu ja siinä prosessissa yksityiskohtaisempi kaava valmisteilla. Katso myös yleisvastine s. 1–2. myös 4. vaihemaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä on käsitelty lausunnossa esiin nostettuja tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia, jotka kohdistuvat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille kulttuurimaisema-alueille ja suojeltuihin avosoihin. Maakuntakaavaan esitettävien tuulivoima-alueiden osalta on tutkittu myös luontovaikutuksia ja vaikutuksia asutukseen. Keski-Pohjanmaan liitto näkee, että tehtyjen selvitysten perusteella kaavaehdotuksessa esitettyjen tuulivoimaalueiden toteutuminen on Lestijokilaaksoon ja Lestijärven ympäristöön mahdollista ympäristöstä tunnistetut reunaehdot huomioiden. 15(32) Yksityishenkilöiden ja -tahojen muistutukset, 3 kpl 12. Yksityishenkilön A:n plsta asianajaja Sakari Niemelä, Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy (saapunut 17.2.2015) Muistutus: 1 Yleistä Nähtävillä olevassa Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaa koskevassa ehdotuksessa ei ole otettu huomioon aiemmassa muistutuksessani esittämiä näkökohtia, joihin vetoan edelleen sellaisinaan myös tässä muistutuksessa. Nähtävillä olevassa Keski-Pohjanmaan liiton (jälj. Liitto) 27.10.2014 päivätyssä lausuntojen ja muistutusten ja vastineiden tiivistelmässä (jälj. vastine) esitetään sinänsä muistutusten keskeinen sisältö pääosin, mutta niiden sisällöllinen kommentointi jää vastineissa varsin pintapuoliseksi. Tässä muistutuksessa käsitellään vastineessa esitettyjä näkökohtia vastineessa omaksutussa asiajärjestyksessä. Vastineiden keskeinen sisältö tiivistyy viittauksiin maakuntakaavoituksen yleispiirteisyydestä, jolla pyritään perustelemaan, tosin ilmeisen virheellisellä tavalla, kaavalta edellytettyjen selvitysten (MRL 9 §) puutteellisuutta. 2 Maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ja viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 §). Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisessa kaavassa muuttaa vain edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Tällöin yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ei voida aluevarauksin poiketa maakuntakaavoituksessa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta (ks. esim. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöministeriö, s. 19). Maakuntakaavoituksen yleispiirteisyydestä huolimatta maakuntakaavoituksessa määritetään seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden mahdolliset sijoituspaikat. Kun tuulivoimaloiden vaikutusten perusteella määräytyvät puskurivyöhykkeet muuhun maankäyttöön nähden jäävät riittämättömäksi, maakuntakaava sitoo tosiasiallisesti tulevaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta, jossa tuota virhettä ei voida enää korjata maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta luopumatta. Riittävien puskurivyöhykkeiden merkitystä korostaa myös maakuntakaavan tavoiteltu 20 vuoden aikajänne, mikä edellyttää riittävien alueiden varaamista erilaisten maankäyttömuotojen myöhemmälle yhteensovittamiselle. Aluetarpeisiin vaikuttaa osaltaan myös kehitys kohti suurempia ja laajavaikutteisimpia tuulivoimaloita. Toisin kuin vastineen sivuilla 59-60 todetaan, nyt tarkasteltava maakuntakaavaehdotus ei varmista yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle tavoiteltua suunnitteluvaraa ja kaava on siten omiaan aiheuttamaan vaikutusalueen muille käyttömuodoille merkittäviä käyttörajoituksia. Vastineessa korostetaan toistuvasti, että maakuntakaavan perusteella tuulivoimaloita ei rakenneta eikä niiden sijaintia tai lukumäärää määritellä. Tuulivoima-alueita koskevat merkinnät osoittavat kuitenkin alueen, jolle tuulivoimarakentaminen ohjataan. Kun näiden alueiden suojaetäisyys muusta maankäytöstä muodostuu mm. terveysviranomaisten suosittamia etäisyyksiä olennaisesti vähäisemmiksi (ks. mm. lausunnot STM/2593/2013 ja STM/2592/2013), 16(32) em. merkinnät ovat omiaan johtamaan maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon ottaen laajoihin alueiden käytön rajoituksiin. Melu- ja maisemavaikutusten sekä ympäristöä pirstovan vaikutuksen johdosta tuulivoima-alueet vaikuttavat olennaisella tavalla ympäröiviin luonnon olosuhteisiin. Näin ollen maakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet ohjaavat ja rajoittavat tosiasiallisesti muuta maankäyttöä, kuten haja-asutuksen tulevaa sijoittumista ja alueiden retkeily-, metsästys-, luontomatkailu- ym. käyttöä laajalti myös itse tuulivoima-alueiden ulkopuolella. Edellä todetuin perustein katson, että vastineessa esitetty näkemys, jonka mukaan maakuntakaava ei rajoita muuta maankäyttöä on virheellinen. Vastine: Vastineena edellä esitettyyn tulkintaan maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta viittaamme yleisvastineeseen s. 1–2. Osa-aluemerkintänä tuulivoimaloiden alue mahdollistaa muun päällekkäisen aluevarausmerkinnän maakuntakaavassa silloin, kun päällekkäisten merkintöjen tavoitteet eivät ole keskenään ristiriitaisia. Mikäli esimerkiksi asutus laajentuisi nyt maakuntakaavassa tutkituille tuulivoima-alueille tai niiden läheisyyteen ennen tuulivoima-alueen etenemistä rakentamista ohjaavaksi osayleis- tai asemakaavaksi, tulisi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa maakuntakaavan valmistelusta muuttunut tilanne otettavaksi huomioon osana kaavaja vaikutustenarviointiprosesseja, jolloin mm. melumallinnusten kautta jouduttaisiin toteamaan maakuntakaavan erityisominaisuutta kuvaava merkintä tarkentuvien tietojen osalta mahdottomaksi toteuttaa. Maakuntakaava ohjaa vahvistuttuaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua, mutta ei rajoita maankäyttöä tuulivoimaloiden alue merkintöjen osalta ennen yksityiskohtaisemman suunnittelun etenemistä. Muistutus: 3 Selvitystarpeista MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset ja ne on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Edellä todetuista syistä on välttämätöntä, että kaavan vaikutukset ennakoidaan ajoissa riittävällä tavalla, jotta maakuntakaava ei johda sovittamattomiin ristiriitoihin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kuten jo aiemmassa muistutuksessani on todettu, maakuntakaavan tulee yleispiirteisyydestään huolimatta perustua riittäviin selvityksiin voidakseen ohjata yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Maakuntakaavan yleispiirteisyys koskee vain kaavassa osoitetun maankäytön esittämistarkkuutta, josta siitäkin tehdään kohdesuojelussa tai muussa kohdekohtaisessa maankäytössä poikkeuksia. Sen sijaan maakuntakaavan perustana olevat selvitykset eivät saa olla yleispiirteisiä ja yleisluontoisia, vaan niiltä edellytetään paikkansapitävyyttä ja riittävää tarkkuutta (ks. esim. teos Maankäyttö- ja rakennuslaki, Hallberg ym. 2006, s. 128-132). Liitto ei ole kuitenkaan kommentoinut em. näkökohtia, vaan katsonut voivansa edelleenkin perustella selvitysten puutteellisuutta kaavan yleispiirteisyyteen vedoten. Olennaista on kuitenkin huomata, että nimenomaan maakuntakaava tarjoaa luontevan tarkastelutason nimenomaan eri tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten hahmottamiseen ja sääntelemiseen. Vastineessa ei kuitenkaan ole kommentoitu lainkaan edellä mainittua periaatetta. Maakuntakaavaehdotusta koskevien selvitysten puutteellisuudelle ei ole näin ollen annettu merkitystä MRL 9 §:n edellyttämällä tavalla. 17(32) Useat lausunnonantajat ovatkin kommentoineet selvitysten puutteellisuutta oman vastuualueensa osalta, mihin viitataan tarkemmin jäljempänä. Vastine: Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan selvitykset eivät ole yleispiirteisiä ja yleisluontoisia. Se perustuu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tuulivoimarakentamisen osalta keskeistä on ollut muun muassa selvittää seudullisesti merkittävän tuulivoiman kokoluokka sekä tutkitun kaavaratkaisun vaikutuksia linnustoon ja maisemaan. Linnustoselvityksessä lähtötietona on käytetty valtakunnallisen aineiston ohella paikallisten lintutieteellisten yhdistysten keräämiä lajistotietokantoja ja maisemavaikutusten arvioinnissa on esimerkiksi tuotettu näkyvyysanalyyseja eri suunnitteluvaiheissa tarkastelluille tuulivoima-alueille ja tarkasteltu tuloksia suhteessa väestön sijaintitietoihin, maisema- ja kulttuuriympäristökohteisiin sekä luonnon erityispiirteisiin. Keski-Pohjanmaan liitto ei ole perustellut selvitysten puutteellisuutta kaavan yleispiirteisyyteen vedoten, eikä maakuntakaavan yleispiirteisyys oikeuta selvitysten yleisluontoisuuteen. Selvitysten laajuutta, yksityiskohtaisuutta ja kohdentumista arvioitaessa on kuitenkin tiedostettu maakuntakaavan sisältövaatimukset eikä tehty selvityspohja riitä kaikkien rakentamista ohjaavien kysymysten ratkaisemiseen. Maakuntakaavan selvitykset on tehty sille tarkoituksenmukaisella tietopohjalla pääasiallisesti olemassa olevaa tietoa yhdistelemällä, kartta- ja paikkatietotarkasteluin. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä kohteista, jotka sijoittuvat osa-aluemerkintä tuulivoimaloiden alueen sisälle tai sen välittömään läheisyyteen, on tehty maastokäyntejä tietopohjan täydentämiseksi. Maakuntakaavassa on tehtyjen selvitysten osalta tarkasteltu eri tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia ja tarkastelu on vaikuttanut niin luonto- kuin maisemakysymysten osalta ehdotuksena nähtävillä olleen kokonaisuuden muodostumiseen kaavaselostuksessa esitetyllä tavalla. Muistutus: 4 Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) Aiemmassa muistutuksessani todettiin kaavaluonnoksen osalta, että siinä ei otettu huomioon riittävällä tavalla kaavan vaikutuksia suunnittelualueen ominaispiirteisiin ja varsinkaan ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten alueiden ja hiljaisten alueiden suojelutavoitteisiin. Nämä puutteet eivät ole korjaantuneet myöskään kaavaehdotuksessa. Valitut tuulivoima-alueet sijoittuisivat edelleen keskeisesti luonnon moninaiskäyttöön soveltuville laajoille metsäisille alueille ja niiden korkeimpiin paikkoihin. Ehdotetut tuulivoima-alueet liikenne- ja sähkönsiirtoyhteyksineen pirstoisivat väistämättä ainutlaatuisen erämaakokonaisuuden. Tämän ekologisen kokonaisuuden ja useiden suojeltavien lajien elinpiirien vakavaa pirstoutumista ei ehdotetuilla suojavyöhykkeillä voida estää. Tältäkin osin vastineessa tyydytään vain toteamaan selvityksissä olevan hyvin paljon epävarmuustekijöitä, joiden katsotaan selittyvän suunnittelun yleispiirteisyydellä. Selvää kuitenkin on, että juuri kaavan tuulivoimatavoitteesta johtuen esitettyjen tuulivoima-alueiden määrä ja mitoitus johtavat väistämättä alueelliseen pirstoutumiseen ja laajoihin vaikutusalueisiin VAT -tavoitteiden vastaisesti. Kuten myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) lausunnosta (ks. vastine s. 29) ilmenee, tuotantoalueiden elinympäristövaikutus on paljon suurempi kuin 18(32) tuotantoalueden osuus maakunnan pinta-alasta, joka sekin tässä tapauksessa on jopa lähes 5 %. Keski-Pohjanmaan tuulivoimatuotanto tulisi heikentämään VAT -tavoitteiden vastaisesti erämaa-alueiden yhtenäisyyttä ja luonnonarvoja ja siten vaikuttamaan myös luonnon virkistyskäyttöön, mm. ulkoiluun, retkeilyyn, metsästykseen, marjastukseen sienestykseen jne. voimakkaasti, mihin myös RKTL on kiittänyt huomiota lausunnossaan. Vastine: VAT:n tarkoittamia hiljaisia alueita Keski-Pohjanmaalla ei ole, koska niitä ei maakuntakaavan aikaisemmissa vaiheissa ole selvitetty. Ekologisien yhteyksien säilyminen, virkistyskäyttö ja ”hiljaiset alueet” ovat kaikki olleet lähtökohtana suunnitteluprosessissa kaavaehdotuksen tuulivoima-alueita tutkittaessa. KeskiPohjanmaan maakuntakaavassa ei harvaan asuttuna maakuntana ole toistaiseksi koettu tarpeelliseksi erillistä hiljaisten alueiden tai ekologisten yhteyksien paikkatietoperusteista selvitystä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, ettei näitä aihepiirejä käsitellä suunnitelmia laadittaessa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelua ohjaavassa kaavassa Salamajärven kansallispuiston ympäristö on laajalta alueelta jätetty tuulivoimatuotannon ulkopuolelle, samoin maakunnan rannikko. Perhonjokilaaksoon Kaustisen ympäristöön on muodostunut laaja alue, jolle seudullisesti merkittävän kokoluokan tuulivoimarakentamista ei ole osoitettu. Keski-Pohjanmaalla maaston korkeimmat kohteet sijoittuvat 4. vaihemaakuntakaavan Tuulivoima-alueet maisemassa -selvityksen mukaan maakunnan kaakkoisimpaan osaan läntiseen Perhoon Korkiakankaalle, Salmelanharjulle ja Taivaskalliolle, jossa maasto nousee paikoin 215 m mpy. Kaiken kaikkiaan Keski-Pohjanmaan on siis korkeussuhteiltaan varsin laakeaa ja tasaisesti rannikolta luode–kaakko suuntaisesti sisämaahan kohoavaa. Väestö keskittyy esim. saman selvityksen mukaan rannikoille ja vesistöjen tai maanteiden varsille nauhamaisiksi rykelmiksi. Keski-Pohjanmaa on Kokkolan rannikkoseutua lukuun ottamatta varsin harvaan asuttu maakunta. Metsät ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi talousmetsäkäytössä ja erämaista metsäaluetta esiintyy lähinnä suojelualueina luokitelluissa kohteissa. Varsinaista erämaa-aluetta Keski-Pohjanmaalla ei ole. Metsähallitukset hoitamat 12 erämaa-aluetta Suomessa sijaitsevat Lapin pohjoisosissa. Tuulivoimarakentamisen tuulivoima-alueelle ja niiltä lähteville sähkönsiirtolinjoille kohdistuvasta elinympäristöjä pirstovasta vaikutuksesta Keski-Pohjanmaan liitto on muistutuksen jättäjän kanssa samaa mieltä. Tuulivoimarakentamista ohjaavalla kaavalla ei VAT:n vastaisesti tarpeettomasti pirstota ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä ja yhtenäisiä luontoalueita, vaan osoitetaan keskitetty ratkaisu seudullisesti merkittävän kokoluokan tuulivoimarakentamiseen. Maakuntakaavan luontoselvitykset osoittavat muutoksen elinympäristöihin olevan todellinen, mutta yhteisvaikutusten arviointi osoittaa kaavaehdotuksen mukaisen ratkaisun täyttävän toteutumisen edellytykset. Luonnon virkistyskäyttöön ulkoiluun, retkeilyyn, metsästykseen, marjastukseen, sienestykseen jne. maakuntakaavan ratkaisulla ei puolestaan ole suoria eikä merkittävissä määrin välillisiäkään vaikutuksia. Tuulivoima-alueet ovat toteutumisen jälkeen edelleen vapaasti hyödynnettävissä luonnon moninaiskäyttöön. 19(32) Muistutus: 5 Suunnittelumääräyksistä Suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, arvokkaisiin maisema-alueisiin, merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Haitallisia vaikutuksia pyritään kaavaehdotuksessa ehkäisemään suojavyöhykkein/puskurein. Puskurit muodostavat kaavan toteuttamiskelpoisuuden kannalta ratkaisevan lähtökohdan erilaisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiselle. Siltikään kaavaselostuksesta ei ilmene, millaiseen selvitykseen omaksutut suojaetäisyydet perustuvat. Esimerkiksi taajamille, pienkylille ja yksittäisille asunnoille em. alueiden ulkopuolella suojaetäisyydeksi on määritetty 1000 metriä oletuksin, että tuulivoimaloiden teho tulee olemaan 3 MW ja korkeus 200 metriä. Kaavan toteutuskausi huomioon ottaen tuulivoimaloiden koko kasvanee edelleen. Kaavaehdotuksen mukaan taajaman tai pienkylän ulkopuolisten yksittäisten lomaasuntojen suojavyöhykkeeksi määritellään 500-1000 metriä. Virkistyskohteiden suojaetäisyydeksi määritellään 500 metriä. Matkailualueiden osalta vyöhyke jätetään toistaiseksi jopa määrittelemättä. Suojaetäisyyksien perusteena olevia selvityksiä ei esitetä kaavamateriaalissa. Kaavaehdotuksessa omaksuttu suojaetäisyys asutukseen poikkeaa olennaisesti sosiaali-ja terveysministeriön esittämistä suosituksista, jotka ilmenevät mm. STM:n antamista lausunnoista koskien Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaa (lausunto STM/2593/2013) sekä Pohjois-Savon tuulivoimavaihemaakuntakaavaa (lausunto STM/2592/2013). STM:n molemmissa em. lausunnoissa, jotka on valmisteltu yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa, esitetään tarkasteltujen 3 MW:n voimaloiden osalta johtopäätöksenä, että koska "tuulivoimaloiden tuottaman pientaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa, sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km". STM on uudistanut huolensa tuulivoimarakentamisen terveydensuojelullisista edellytyksistä artikkelissa: Jari Keinänen, Vesa Pekkola, Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta, Ympäristö ja Terveys-lehti 4-2014 ss 8-1. Artikkelissa esitetään suurten tuulivoimaloiden meluntorjunnan lähtökohtana kahden kilometrin suojaetäisyyttä, tai etäisyyden tulisi olla vähintään noin 10 kertaa voimalan napakorkeus. Huolimatta siitä, että suojavyöhykkeet olennaisella tavalla ohjaavat maakuntakaavan rakennetta, ja niiden voidaan todeta poikkeavan mm. terveysviranomaisten esittämistä suosituksista, vastineessa tyydytään vain viittaamaan kaavan yleispiirteisyyteen ja tuulivoimarakentamisen erikseen edellyttämään "hankekohtaiseen vaikutusten arviointiin." Näin ollen maakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen johtaisi mitä ilmeisimmin testiin, jossa jouduttaisiin ratkaisemaan, mikä merkitys terveydensuojelun tavoitteille alueiden käytön suunnittelussa annetaan. Vastine: Suunnittelumääräyksen mukaan ”tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, luontoarvoihin sekä liikenneväyliin ja 20(32) liikennejärjestelyihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. ...” Kaavaehdotuksessa osoitettavat tuulivoima-alueet sijoittuvat kaavaselostuksessa esitetyn mukaisen ei-alueanalyysin valkoisille alueille suojaetäisyyksille, jotka perustuvat aikaisemmin tehdyistä selvityksistä ja kokemuksesta perustuvaan olemassa olevaan tietopohjaan. Tuulivoimarakentamisen valtakunnallinen sääntely on kaavaprosessin kuluessa elänyt käytettävissä olevan tietopohjan täydentymisen ja tarkentumisen myötä. Muistutuksessa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön suosituksiin lausunnoista vuodelta 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut mukana myös työryhmässä, jossa on annettu esitys valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Asetusehdotus perustelumuistioineen on ollut ympäristöministeriöstä luonnoksena lausunnoilla 17.11.–15.12.2014. Vahvistuessaan asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain 142 §:n nojalla tuulivoimaloiden melusta aiheutuvien terveyshaittojen sekä muun merkittävän ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Asetusluonnoksessa ei määritellä kilometrimääräisiä etäisyyksiä pysyvän ja vapaaajanasutuksen, hoito- ja oppilaitosten tai virkistys- ja leirintäalueiden ja luonnonkohteiden suojaetäisyydelle, vaan se perustuu dB mittaisille arvoille, joita voidaan hanketason suunnitelmissa tuulivoimalakohtaisesti mallintaa. Maakuntakaavassa parhaaksi koettu etenemismalli on ollut valita meluvaikutusten ennakoimiseksi sopiva suojaetäisyys herkistä kohteista, eikä tuorein tieto ole ristiriidassa valmistelussa valitun etenemistavan kanssa. Muistutus: 6 Maisemavaikutuksista Kaavaluonnosta koskevan muistutukseni täydennyksenä toimitetussa oheisessa maisema-arkkitehti Emilia Weckmanin asiantuntijalausunnossa (1.10.2014), johon tässäkin muistutuksessa kokonaisuudessaan viittaan, todettiin tuulivoimarakentamisen voimakkaat vaikutukset maisemaan, jotka suurelta osin ilmenevät kaavan maisemaselvityksistäkin. Ongelmaksi kaavoitusmenettelyssä lausunnossa todettiin erityisesti se, että todettuja maisemavaikutuksia ei ole otettu riittävästi huomioon aluerajauksia tehtäessä. Lausunnossa korostettiin erityisesti tuulivoima-alueiden maisemallisten yhteisvaikutuksien merkitystä. Weckman toteaa voimaloiden hallitsevan maisemaa varsin laajalla alueella (ks. esim. panoraamat F (Halsua) ja B, C ja D (Toholampi) sekä E (Lestijärvi). Weckman huomauttaa myös, että maisemavaikutuksia kuvittavia visualisointeja puuttuu jopa maiseman arvoalueilta eikä maisemaselvityksissä ja visualisoinneissa osoitetuille haitoille ole siis annettu riittävää merkitystä aluerajauksista päätettäessä. Vastineessaan liitto katsoo, "että maisemalliset vaikutukset voidaan tuulivoimaloiden sijoittelulla ottaa riittävästi huomioon yksityiskohtaisemman suunnittelun vaikutusten arviointien kautta. Maakuntakaavalla mahdollistetaan tuulivoima-alueiden tarkentuminen kuntakohtaisessa suunnittelussa." Katson, että edellä mainittu kanta on virheellinen. Maakuntakaava tarjoaa mahdollisuuden erityisesti yhteisvaikutusten tarkasteluun. Toisaalta ympäristöministeriön ohjeistusta, joka koskee tuulivoimaloiden sijoittamista arvoalueiden lähelle, ei ole otettu huomioon riittävästi. On myös huomattava, että hankevaiheessa pyritään tavanomaisesti tavoittelemaan vielä maakuntakaavan rajauksia laajempia alueita osayleiskaavan tai yleiskaavan avulla, kuten nyt esimerkiksi Lestijärvellä on tapahtumassa. 21(32) Lisäksi viittaan maisemavaikutusten osalta myös Museoviraston lausumaan, jossa se toteaa, että luonnosvaiheen jälkeen Halsualle lisättyjen tuulivoima-alueiden 74_703 ja 74_705 kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, ko alueiden kokoa on pienennettävä tai toinen alueista poistettava (ks. vastine s. 24). Varaan mahdollisuuden täydennyksellä. Vastine: täydentää muistutustani vielä asiantuntijalausunnon II kaavaehdotuksesta on poistettu Halsualta tuulivoima-alueet 74_703 ja 74_705. Toholammin kohdalla alueen 849_703 Toholampi itäinen pienentämisen mukaiseksi täydennetty maisemaselvitys osoittaa asutukseen ja valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle kohdistuvien maisemavaikutusten merkittävän vähenemisen lähivaikutusalueella 0–6 km. Keski-Pohjanmaan liitto toistaa näkemyksensä, että maisemalliset vaikutukset voidaan yksityiskohtaisemman suunnittelun vaikutusten arvioinnin kautta ottaa tuulivoimaloiden sijoittelulla riittävästi huomioon. Keski-Pohjanmaan liitto vastaanottaa mielellään asiantuntijalausunnon täydennyksenä muistutukseen. Muistutus: 7 Luonnon arvoihin ja Natura 2000 -verkoston suojeluarvoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista 7.1 Metsäpeura- ja maakotkapopulaatioon ja alueen ekologiseen eheyteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista Kaavaselostuksessa enempää kuin nyt nähtävillä olevassa aineistossa ei juurikaan käsitellä tuulivoimaloiden aluekokonaisuuksia pirstaloivaa vaikutusta luonnon arvoihin. Voimala-alueiden ja niiden välittömän vaikutusalueen lisäksi tuulivoimatuotanto vaatii uutta linjakäytävää noin 220 kilometriä, joka sijoittuu myös mm. metsäpeuroille tärkeisiin elinympäristöihin. Maakotkien reviirille uutta 110 kV:n linjaa todetaan sijoittuvan noin 60 - 70 kilometriä. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n lausumassa kaavaluonnoksesta todetaan mm., että erityisesti alueen metsäpeurakannan ja suurpetojen suhde tuulivoimasuunnitelmiin on erityisen arveluttava eikä sitä ole arvioitu suunnitteluvaiheessa riittävästi. Tämäkään puute ei ole korjautunut kaavaehdotusvaiheessa. Vastineessa katsotaan, että vaikutuksia metsäpeura- ja maakotkakantaan on selvitetty Natura-arviossa. Liiton mukaan "arviointi pohjautuu riittäviin selvityksiin ja arvioinnin tulokset on huomioitu maakuntakaavan kokonaismitoituksessa ja alueiden rajauksessa." Vastineesta ei kuitenkaan ilmene, millä tavoin selvitysten epävarmuustekijät ovat heijastuneet selvitysten riittävyyden arviointiin. Arvioinnin puutteellisuuteen ovat viitanneet niin ELY-keskuksen kuin useat muutkin lausunnon tai muistutuksen antajat. Katson, että alla viitatut lausunnot osoittavat, että kaavaehdotus ei perustu riittäville selvityksille MRL 9§:n tarkoittamalla tavalla. ELY-keskuksen 12.11.2014 päivätyssä Natura-arviointia koskevassa lausunnossa (dnro EPOELY/507/07.01/2012) osoitetaan suoritetun Natura-arvioinnin lukuisia puutteellisuuksia ja edellytetään arvioinnin täydentämistä monin kohdin. Arvioinnin keskeiset puutteellisuudet liittyvät yhteisvaikutusten arviointiin, Natura-alueen eheyden merkityksen huomioimiseen, SCI-alueiden lintudirektiivilajien sivuuttamiseen jne. Yhteisvaikutusten tarkastelussa olisi mm. tullut arvioida yhteisvaikutukset myös naapurimaakuntien tuulivoimahankkeiden ja -suunnitelmien 22(32) kanssa. Arvioinnissa ei ole myöskään otettu luontodirektiivin edellyttämällä tavalla huomioon luontotyyppiin tai suojeltuun lajiin kohdistuvia kokonaisvaikutuksia (ks. ELY:n lausunto s. 8). Arvioinnissa ei ole lainkaan tarkasteltu Natura-alueille todennäköisesti sijoittuvien voimalinjojen vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteisiin eikä arviointi myöskään sisällä yhteisvaikutustarkastelua Ritanevan kotkareviirille sijoittuvien turpeenottohankkeiden kanssa. Arvioinnissa on kuitenkin todettu metsäpeuran vasomisalueisiin kohdistuvien vaikutusten "kohtalainen" merkittävyys. Myös RKTL korostaa lausunnossaan, että emme tiedä, miten laajan alueen pirstoutuminen vaikuttaa aluetasolla metsäpeuroihin, kun niiden elinalue jakaantuu vuosikierron puitteissa erillisiin talvilaidun-, kesälaidun- ja vasonta-alueisiin. Riittävää tietoa ei myöskään ole yleensäkään tuulivoimaloiden häiriövaikutuksista metsäpeuroihin ja siitä, kuinka kauas vaikutus ulottuu. Metsäpeura luokitellaan Suomen lajien uhanalaisuutta kuvaavassa ns. Punaisessa kirjassa (2010) silmällä pidettäväksi. Kuten RKTL toteaa, status ei ole nyt uhanalainen, koska Pohjanmaalle on onnistuttu luomaan elinvoimainen populaatio. Mikäli Pohjanmaan metsäpeurakanta alkaa voimakkaasti vähetä, lajin status tulee muuttumaan uhanalaiseksi. Näin ollen tuulivoima-alueiden mahdollisia vaikutuksia metsäpeurakantaan on pidettävä vakavina. RKTL on lausunnossaan todennut, että metsäpeuran osalta suoritettuihin vaikutusarviointeihin RKTL suhtautuu "erittäin kriittisesti". RKTL:lle antamassaan vastauksessa Piiri katsoo, että "käytettävissä ollut tietopohja on kuitenkin ollut riittävä yleispiirteisen kaavatason tarpeisiin". Samalla Liitto myöntää metsäpeurakantaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuudet: "Arvioon liittyy suurta epävarmuutta tiedon epätarkkuudesta johtuen,...". Liitto katsoo, että vaikutusarvioilta vaadittavaa tarkkuustasoa voidaan madaltaa viitaten kaavatason yleispiirteisyyteen, ja vieläpä silloinkin kun arvioinnin kohteena on erityissuojeltu laji ja Natura 2000-alueen suojeluarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Katson, että Liiton em. tulkinta on olennaisella tavalla virheellinen. Varovaisuusperiaatteesta johtuen tuulivoimavarauksia ei tule esittää Natura 2000- tai muutoin luonnonarvoiltaan tärkeille alueille ennen kuin niiden vaikutukset kyetään varovaisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla hahmottamaan. Myös Birdlife Suomi ry ja Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry (jälj. yhdistykset) toteavat lausunnossaan luontoarvojen puutteellisen huomioimisen kaavaehdotuksessa. Yhdistykset katsovat, että maakuntakaava-aluetta koskeviin yleismääräyksiin pitäisi lisätä seuraavat lintualueet, joille ei pidä sijoittaa tuulivoimaa: IBA-, FINIBA- ja tulevat MAALI (maakunnallisesti tärkeät lintu-) -alueet. Näille alueille on varattava myös riittävät puskurivyöhykkeet. Yhdistykset katsovat, että linnuston- ja luonnonsuojelullisista syistä Halsuan tuulivoima-alueet Honkakangas Aja B tulee poistaa kaavaehdotuksesta. Nämä alueet sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaiden (MAALI) lintusoiden alueelle (Ärmätinneva, Ahvenlamminneva, Haudanneva), maakuntakaavan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden suokohteiden tuntumaan tai alueelle (Lullonneva, Ahvenalamminneva). Alueen tuntumassa pesii myös maakotkia ja kalasääskiä sekä avosoilla mm. metsähanhia ja kurkia. Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa yhdistysten mukaan törmäysriskin ko. lajeille. Tuulivoima-alueiden sijoittuminen isojen petolintujen ruokailualueiden ja 23(32) pesäpaikan välille lisää törmäysriksiä. Vastineessaan Liitto ei ole juurikaan kommentoitunut em. yhdistysten lausunnossa esitettyjä vaatimuksia tai näkökohtia. Kaavan vaikutusalueen erityiset ominaispiirteet eivät ole välittyneet kaavaehdotukseen, mikä ilmenee myös Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n (jälj. Piiri) lausunnosta, jossa se toteaa mm. seuraavaa: "Keski-Pohjanmaan asumattomat alueet ovat merkittäviä monilta osin suurpetojen, mutta myös metsäpeurojen elinalueina sekä uhanalaisten petolintujen reviireitä. Laajat suojelusuot muodostavat suuren koskemattoman luonnon erämaiset vyöhykkeet eikä tällaisille alueille voida sallia tuulivoimarakentamista. Tuulivoimarakentaminen on vuosien mittainen häiritsevä prosessi, joka muuttaa alueita täysin luonteeltaan energiantuotantoalueiksi tie- ja linjaverkkoineen. Sellaista ei voida hyväksyä herkille alueille mitenkään." Piiri korostaa myös tuulivoimarakentamisen yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia syntyy tuulivoimaloista voimansiirtoverkostoineen niin toteuttamisvaiheessa kuin em. rakenteiden käyttökaudella. Yhteisvaikutukset kohdistuvat paitsi luontoarvoihin ja alueiden muihin käyttömuotoihin, myös maisemaan. Piiri katsoo, että esimerkiksi sellaisia maisemallisia yhteisvaikutuksia, jotka kohdistuvat mm. Halsuan Kanalan kylään ja osin Lestijärven puolelle ei tule sallia. Piirin mukaan yhteisvaikutuksia ja kaavan toteuttamisen kokonaisvaikutuksia on tutkittava tarkemmin. Liitto ei ole vastannut Piirin esittämiin näkökohtiin sisällöllisesti vaan vedonnut jälleen kaavoituksen yleispiirteisyyteen selvitysten yleispiirteisyyden perusteluna. Samoin Suomenselän lintutieteellinen yhdistys SSLTY on todennut, että "yhteisvaikutusten suunnittelun puute on johtamassa voimaloiden rakentamiseen luontoja ympäristöarvoja heikentäviin paikkoihin". Tuulivoimaloiden yhteissuunnittelua tulee laajentaa huomioimaan myös pienemmät puistot ja maakunnan rajojen läheisyydessä olevat tuulivoima-alueet, jotta tuulivoimarakentaminen todella suunnataan luonto- ja ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman haitattomille alueille. Suomen riistakeskus on korostanut tuulivoimarakentamisen aiheuttamaa suo- ja metsäalueiden pirstoutumista ja sen vaikutusta mm. metsäkanalintujen elinympäristöjen laatuun. Liiton vastauksessa tyydytään toteamaan, että Riistakeskuksen viittaamissa asiakohtia ei ole maakunnallisissa tuulivoimaselvityksissä Suomessa eikä tämänkään kaavan yhteydessä tarkasteltu. Siltikin Liitto katsoo em. asioiden tulleen "riittävällä tavalla selvitetyksi". Tässäkin yhteydessä selvitysten puutteellisuutta pyritään perustelemaan kaavan yleispiirteisyydellä. Vastine: Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arviointia on käsitelty työneuvottelussa 27.11.2014, jossa määritettiin Natura-vaikutusarvioinnin täydentämisen periaatteet. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut 4.3.2015 päivätyn lausunnon Naturaalueille kohdistuvien vaikutusten arvioinnista, joka huomioidaan maakuntakaavan käsittelyssä (ks. vastine lausuntoon nro 3 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus s. 6). Keski-Pohjanmaan liitto on yhtä mieltä muistutuksen jättäjän kanssa tuulivoimarakentamisen luontoalueita pirstovaan vaikutukseen, mutta muistuttaa 24(32) edelleen, että kaavaratkaisulla ei tarpeettomasti pirstota luontoalueita vaan haetaan keskitettyä ratkaisua seudullisesti merkittävän tuulivoimarakentamisen suunnittelun ohjaamiseksi. Selvitysten perusteella maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt tuulivoimaalueet on mahdollista toteuttaa suunnittelumääräyksissä ja niiden aluekohtaisissa tarkennuksissa esitettävät reunaehdot huomioiden. Maakuntakaavaan tutkittavat tuulivoima-alueet on lähtökohtaisesti sijoitettu suojaetäisyydelle tiedossa olleista herkistä luontokohteista, muun muassa IBA- FINIBA- alueiden ulkopuolelle, kaavaselostuksen taulukon s. 49 mukaisesti. Kohdekorteissa tarkastellaan tuulivoimaalueiden aluekohtaisia ominaispiirteitä. Muistutus: 7.2 Ahmakantaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnista Varaan mahdollisuuden täydentää muistutustani kaavaehdotuksesta ahmakantaan kohdistuvia vaikutuksia koskevalla selvityksellä. Vastine: Keski-Pohjanmaan liitto vastaanottaa mielellään ahmakantaan kohdistuvia vaikutuksia koskevan selvityksen täydennyksenä muistutukseen. Muistutus: 8 Päätelmät Edellä mainituin perustein on ilmeistä, että nähtävillä oleva kaavaehdotus ei perustu MRL 9:ssä § tarkoitetulla tavalla riittävän tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavassa ei ole kiinnitetty MRL 28 §:ssä edellytetyllä tavalla riittävästi huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin, maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Kaavaa laadittaessa ei ole myöskään pidetty riittävästi silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Myöskään Natura 2000-alueiden valintaperusteina oleviin suojeluarvoihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Samoin vaikuttaa ilmeiseltä, että suojeluarvoihin kohdistuvat kokonaisvaikutukset muodostuvat todennäköisesti merkittäviksi, jolloin kaavaa ei voitaisi hyväksyä ilman LSL 66 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos LSL 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa vain, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Silloin kun alueella on luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava laji, on lisäksi edellytyksenä, että ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle muualla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy taikka muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy vaatii luvan myöntämistä taikka suunnitelman hyväksymistä tai vahvistamista. Viimeksi mainitussa tapauksessa asiasta on hankittava komission lausunto. 25(32) Kaavaehdotuksen, kaavamateriaalin ja kaavan valmistelun kuluessa annettujen asiantuntijalausuntojen perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että kaavan hyväksyminen edellyttäisi ns. poikkeusluvan myöntämistä, mutta poikkeusluvan oikeudellisten edellytysten täyttymistä em. selvitys ei osoita. Maakuntakaavan alueellinen laaja-alaisuus tarjoaa Suomen alueiden käytön sääntelyssä käytännössä keskeisimmän suunnittelutason, jossa usean kunnan alueelle sijoittuvien tuulivoimaloiden yhteisvaikutuksia ja vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja voidaan tarkastella. Siksi varsinkaan yhteisvaikutusten arvioinnilta vaadittavien selvitysten puutteellisuutta ei voitane oikeuttaa kaavan yleispiirteisyyteen vedoten. Luonnonsuojelulaki ja Natura-sääntelyä ohjaava luontodirektiivi edellyttävät varovaisuusperiaatteen huomioon ottamista vaikutusten arvioinnissa ja haitallisten vaikutusten ehkäisyssä. Näin ollen kaavaehdotuksen peruslinjaukseksi omaksuttu näkemys, jonka mukaan selvitysten puutteellisuutta perustellaan suunnittelutason yleispiirteisyydellä, johtaa ilmeiseen ristiriitaan Euroopan yhteisöjen lainsäädännön ja erityisesti luontodirektiivin kanssa. Kun otetaan huomioon kaava-alueen poikkeukselliset luonnonarvot ja vaikutusten kohteena olevien suojeluarvojen (metsäpeura, maakotka ja yleensä Natura-alueiden suojeluperusteena olevat lajit) oikeussuojan vahvuus, ilmeisen perusteltua on, että jo kaavan valmistelussa pohditaan toisaalta ehdotetun tuulivoimapotentiaalin todellista tarvetta ja tuulivoima-alueiden vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Huomattakoon, että poikkeusluvan edellytyksiä koskevan tarkastelun tulee EU:n oikeuskäytännön mukaan ulottua jopa tarkasteltavaa kaava-aluetta laajemminkin. Katson edellä mainituin perustein ja osin ELY-keskuksen kantaan viitaten, että maakuntakaavaehdotuksen mukaisia alueita ei tule hyväksyä, mikäli niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia maakotkaan, metsäpeuraan tai muihinkaan luonto- tai lintudirektiivin perusteella suojeltaviin lajeihin. Katson ELY-keskuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n ja muiden edellä viitattujen lausunnonantajien lausumiin viitaten, että kaavasta tulisi poistaa ainakin Kanniston, Honkakangas A:n, Honkakangas B:n sekä Lestijärvi 2:n ja Lestijärvi 3:n varaukset. Maakuntakaavan ei tule merkitä myöskään muita sellaisia tuulivoima-alueita, joiden vaikutusten selvittäminen on jäänyt puutteelliseksi, tai joiden vaikutukset on katsottava lainvastaisiksi. Aluevarausten maisemallisten edellytysten osalta viittaan Weckmanin em. selvitykseen. Edellä esitetyn perusteella katson, että nähtävillä oleva Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotus ei perustu riittäville MRL 9 § tarkoittamalla tavalla riittäville selvityksille eikä täytä MRL 28 §:ssä asetettuja sisältövaatimuksia eikä luonnonsuojelulainsäädännön vaatimuksia eikä sen hyväksymiselle ehdotetussa muodossa näin ollen ole edellytyksiä. Vastine: Edelle kirjattujen vastineiden mukaisesti ja viitaten yleisvastineeseen s. 1–2 KeskiPohjanmaan liiton näkemyksen mukaan maakuntakaavaehdotus 4. vaihemaakuntakaavan osalta perustuu MRL 9 § mukaisesti kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä aluekohtaisesti että yhteisvaikutusten osalta. Se täyttää MRL 28 § mukaiset sisältövaatimukset siinä määrin, kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä 26(32) kaavana edellyttää. Natura-alueille kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu varovaisuusperiaate huomioiden yhteisviranomaisen ja kaavaohjauksen edellyttämällä tarkkuudella ja yhteysviranomaisen lausunto Natura-alueiden vaikutusten arviosta on huomioitu maakuntakaavan käsittelyssä. Täydennys: Yksityishenkilö A:n muistutuksen täydennys: Lausunto liittyen Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 4. vaihekaavaan (mannertuulivoima) maisemavaikutuksista annetun lausunnon vastineeseen / Emilia Weckman (saapunut 19.2.2015) Olen perehtynyt kaavaehdotuksen materiaaliin ja sen erillisselvityksiin ja laatinut lausunnon kaavan maisemavaikutuksista (1.10. 2014). Lausunnosta on annettu vastine (Keski-Pohjanmaan liitto, lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät 27.10.2014) , jossa todetaan mm. että maakuntakaavavaiheessa ei ole mahdollista visualisoida jokaista maisema- ja rakennetun kulttuuri ympäristön kohdetta maakunnanlaajuisesti kohtuullisin resurssein. Lisäksi todetaan että liitto näkee, että esitetyillä tuulivoimaalueilla maisemalliset vaikutukset voidaan tuulivoimaloiden sijoittelulla ottaa riittävästi huomioon yksityiskohtaisemman suunnittelun vaikutusten arviointien kautta. Maakuntakaavoituksella vahvistetaan tuulivoima-alueiden tarkentuminen kuntakohtaisessa suunnittelussa. Edelliseen haluan todeta seuraavaa: Maakuntakaavavaihe on tuulivoimala-alueiden suunnittelussa se vaihe, jossa voidaan laajalla tarkastelulla tehdä vertailevaa selvitystä eri alueiden sopivuudesta tuulivoimarakentamiseen. Maakuntakaavavaihe on erityisesti se vaihe, jossa on mahdollista tarkastella voimala-alueiden yhteisvaikutuksia. Tätä tehtävää ei tule luovuttaa yksityiskohtaisemman suunnittelun tasolle. Mikäli maakuntakaavassa ei arvioida yhteisvaikutuksia riittävästi, se ei täytä tehtäväänsä. Maakuntakaavan rajauksia käytetään kuntakohtaisessa suunnittelussa usein "minimilähtökohtana". Valitettavasti on olemassa esimerkkejä siitä, että yksityiskohtaisemman suunnittelun vaiheessa maakuntakaavassa rajattuja alueita kyseenalaistetaan nimenomaan niitä laajentamalla. Keski-Pohjanmaan alueella Lestijärvellä on syntynyt tämäntyyppinen tilanne. Muun muassa edellä mainitusta syystä maakuntakaavan rajausten ei tulisi olla Ympäristöministeriön ohjeistuksen vastaisia. Ohjeissa on todettu että tuulivoimarakentaminen ei lähtökohtaisesti sovellu alueille, jotka ovat maisematyypiltään pienipiirteisiä ja jotka sisältävät historiallisia arvoja. Tuulivoimaloiden sijoittamisen suunnittelussa tavoitteena tulisi olla että voimalat asettuvat osaksi maisemakuvaa tai jäävät taustalle. Tällainen vaikutus saavutetaan yleensä n. 5- 7 km etäisyydellä voimaloista.' Käsittelyssä olevan vaihekaavan ongelmana on erityisesti tuulivoimala-alueiden keskittyminen tietyille seuduille, jossa on runsaasti asutusta sekä maiseman arvoalueita alle 5-7 km etäisyydellä rajauksista. Nykyisen tuulivoimarakentamisen toteutustavat tuntien alueille sijoitettavissa hankkeissa tähdätään mahdollisimman laajaan rakentamiseen ja alueiden hyödyntämiseen. Maisemavaikutuksia ei ole otettu riittävästi huomioon aluerajauksia tehtäessä eikä niitä ole riittävästi visualisoitu maiseman arvoalueiden osalta. Mikäli maisemavaikutuksia ei maakuntakaavavaiheessa voida selvittää riittävästi, tulisi 27(32) kaavasta poistaa TV aluerajaukset, jotka jäävät alle 7 km etäisyydelle asutuksesta ja maiseman arvoalueista , erityisesti myös vesistöjen lähialueelle sijoittuvat (näkyvyys korostunut). Lisäksi kaavasta tulisi poistaa alueet joilla yhteisvaikutukset nousevat merkittäviksi tuulivoimala-alueiden saartaessa asutusalueita tai maiseman arvoalueita monelta suunnalta. Edellä mainittuja ja siten kaavasta poistettavia TV alueita ovat erityisesti seuraavat: - HALSUA: 19 Akkainaho, 3 Järvineva , 2 Kannisto - LESTIJÄRVI: 10 Lestijärvi 2, 11 Lestijärvi 3 - TOHOLAMPI: 7 Toholampi läntinen B, 14 Toholampi läntinen A ja 15 Toholampi itäinen Vastine: Keski-Pohjanmaan liitto on päivittänyt II kaavaehdotusta varten jo tehtyjä selvityksiä keskeisiltä osin vastaamaan kaavaehdotuksen tuulivoima-alueita sekä teettänyt tuulivoima-alueiden maisemavaikutusten arvioinnin asiantuntija-arviona maisemavaikutusten arviointipohjan täydentämiseksi. Muistutusta täydentävässä asiantuntijalausunnossa ei valitettavasti ole huomioitu tehtyjä muutoksia ja tyydytään edelleen kommentoimaan syksyllä 2014 nähtävillä olleen aineiston mukaista kaavaehdotusta. Maakuntakaavassa on arvioitu tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia, mitä tukemaan valittiin nimenomaisesti tuulivoima-alueita mallintavat 360°-panoraamakuvien kuvauspaikoiksi kohteet, joissa karttatarkastelun perusteella oli osoitettavissa suurimmat yhteisvaikutukset herkimmille kohteille. Lisäksi maisemavaikutusten arvioinnista tehty täydentävä selvitys antaa aluekohtaisen sanallisen herkkyys, suuruus ja merkittävyys arvioinnin ohella yksityiskohtaisemmat arvioinnit arvokkaille maisema-alueille Lestijokivarteen ja Lestijärven ympäristöön ja yhteenvedon maisemallisista yhteisvaikutuksista. Muistutuksen täydennyksessä viitataan Lestijärven tilanteeseen maakuntakaavassa rajattujen alueiden laajentamisesta. Kyseinen olettama ei varsinaisesti ole paikkaansa pitävä. On totta, että Lestijärven tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitavan alueen rajaus oli huomattavasti maakuntakaavassa tutkittuja tuulivoimaalueita suurempi, mutta ympäristövaikutusten arvioinnin luonteena onkin kohdistua alueelle, jonne rakentamisen vaikutukset ulottuvat. 30.1.–2.3.2015 nähtävillä olleiden osayleiskaavaehdotusten aluerajaukset olivat huomattavan paljon yhtenäisemmät maakuntakaavarajausten kanssa. Samoin on Keski-Pohjanmaan alueella käynyt muidenkin pidemmälle edenneiden tuulivoimakaavojen kanssa. Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan maisemaselvityksissä on kuvattu tuulivoima-alueiden sijoittumista suhteessa maisemallisilta arvoiltaan valtakunnallisiin ja maakunnallisiin sekä historiallisia arvoja sisältäviin kohteisiin 0–6 km lähivaikutusalueella sekä 0–10 km välivaikutusalueella. Tuulivoima-alueita ei osoiteta maisemallisesti tai kulttuuriympäristöllisesti arvokkaisiin kohteisiin. Tehtyjen selvitysten osoittamalla tavalla tuulivoimarakentamisesta aiheutuu maisemavaikutuksia, mutta rakentamisen tuoman muutoksen ei tehtyjen tarkastelujen mukaan arvioida vaikuttavan maiseman tai kulttuuriympäristön tärkeiden ominaispiirteiden, kuten maisemarakenteen, asutusrakenteen tai vaihtelevien ja avoimien maisematilojen tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. 28(32) Keski-Pohjanmaalla asutus keskittyy rannikolle ja sijoittuu sisämaassa vesistöjen ja teiden varsille. Lestijärvi ja Halsua ovat väestöltään pienimmät kunnat KeskiPohjanmaalla ja seuraaviksi sijoittuvat Perho, Veteli ja Toholampi. Asukastiheys kyseisissä kunnissa vaihtelee 1,7–5,6 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden kun se koko maassa on 17,9 ja koko EU:ssa 117. Tuulivoima-alueita ei niin ollen ole Keski-Pohjanmaalla osoitettu seuduille, joissa olisi runsaasti asutusta. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että muistutuksen täydennyksessä poistettaviksi ehdotettavista tuulivoima-alueista 19 Akkainaho ja 3 Järvineva on jo poistettu II kaavaehdotuksesta. Maisemaselvityksiä on täydennetty muuttuneiden alueiden osalta, mikä koskee myös alueita 2 Kannisto ja 15 Toholampi itäinen ja yhteisvaikutusten tarkastelun osalta kaikkia edellä mainittuja alueita. 13. Yksityishenkilö B, C, D, E, F ja G (saapunut 17.2.2015) Muistutus: Emme hyväksy maakuntakaavaehdotukseen maakuntahallituksessa 25.8.2014 tehtyä aluerajauksen laajennusta kohteessa Veteli, Patanan tekojärvi 924_702. Asumme vähän yli 0,5 km etäisyydellä kaavaehdotuksessa esitetystä laajennuksesta. Kaavamuistutusten vastineessa on ilmeisen tarkoitushakuisesti väitetty asutuksen olevan lähimmillään kilometrin etäisyydellä laajennusalueesta. Lisäksi useampi muistutuksen allekirjoittajista omistaa merkittäviä alueita ja laajennusalueella. Toteutuessaan tuulivoimalat rikkoisivat valtakunnallisestikin arvokkaan maisema-alueen, kauniin Patanan kylän maaseutumaiseman ja alentaisivat oleellisesti alueen kiinteistöjen arvoa. Perustelut: Melu on tuulivoimaloiden lähistöllä asuville asukkaille merkittävin objektiivisesti mitattavissa oleva haitta ja myös sen terveyshaittoja voidaan tutkia ja mitata. Tuulivoimarakentamisen muita haittoja ovat muun muassa lapojen aiheuttama varjovälke, lentoestevalojen välke, maisemahaitat ja kiinteistöjen arvon lasku. Tutkimusten ja mittausten perusteella tiedetään, että 2 MW:n tai sitä suurempien tuulivoimaloiden melu on vahvasti matalataajuista eli "bassomelua", ja nopeasti jaksollisesti vaihtelevaa, ja siksi erittäin häiritsevää. Matalatajuinen "bassomelu" ei juurikaan vaimene ilmakehässä, ja kantautuu siksi kauas, ja tunkeutuu läpi asuntojen ulkorakenteiden. Kyseessä on siis mittauksin todennettu terveyshaitta, joka on mm. Naapuruussuhdelain 26/1920 ja STM:n Asumisterveysohjeen 1_2003 vastainen. Tällaisessa tilanteessa terveysviranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin melusta aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon 17.9.2013 STM/2593/2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihekaavasta. Lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että suunnittelussa pidetty suojavyöhyke (600 - 700 m) on viimeinen tieto ja kehitys huomioon ottaen liian lyhyt muun maussa seuraavin perustein: Kunnan terveydensuojeluviranomaiset ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat saaneet lukuisia kansalaisten valituksia olemassa olevien tuulivoimalaitosten meluhaitoista. Tuulipuistoja on jouduttu sulkemaan melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli matkaa 2 km. 29(32) Ottaen huomioon edellä mainittu ja se, että tuulivoimaloiden melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoima-alueen suojavyöhyke tulisi olla 2 km. Vaadimme, että maakuntahallituksessa 25.8.2014 tehty aluerajauksen laajennus kohteessa Veteli, Patanan tekojärvi 924_702 poistetaan kaavasta kokonaisuudessaan. Vastine: Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan muistutuksesta. Muistutuksen perusteluissa luetellut tuulivoimarakentamisen haitat ovat luonteeltaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tutkittavia tuulivoimatornien sijoittelusta riippuvaisia tekijöitä, joihin maakuntakaavassa ei voida vastata. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä YKR:n ruututietokantaisen tarkastelun perusteella Patanan tekojärvi 924_702 laajennuksesta alle yhden kilometrin etäisyydelle sijoittuu kolme asuttua ruutua, joista kussakin sijaitsee yksi asuinrakennus. Lähimmän yksittäisen asuinrakennuksen sisältävän ruudun etäisyys tuulivoima-alueesta on 650 metriä. Aluerajauksia tehtäessä taustatietona on ollut maastotietokantapohjalle laadittu suojavyöhykeperustainen ei-alueanalyysi. YKR tarkastelussa kahden kilometrin etäisyydelle mallinnetulle tuulivoima-alueen näkyvyysalueelle sijoittuu tarkastellun mukaisesti 98 asuintaloa ja 15 loma-asuntoa. II kaavaehdotuksen tuulivoima-alueista esitetty laajennus nostaa Patanan tekojärven alueen välittömällä lähietäisyydellä tarkasteltuna näkyvyysvaikutuksiltaan asutukseen suurimmaksi maakuntakaavaehdotuksessa esitettävistä tuulivoima-alueista. Patanan kylän maisema ei ole valtakunnallisissa inventoinneissa arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Keski-Pohjanmaalla vuonna 2001 valmistunut Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet, johon voimassa olevassa maakuntakaavassa esitettävät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet perustuvat, ei myöskään ole tunnistanut Patanan kylän maisemallisia arvoja. Lähivuosina tehtäväksi suunniteltu maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden täydennysinventointi voidaan ulottaa Patanan kylään maiseman arvottamiseksi osana maakunnallista inventointia. Muistutuksessa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön suosituksiin lausunnoista vuodelta 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut mukana myös työryhmässä, jossa on annettu esitys valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Asetusehdotus perustelumuistioineen on ollut ympäristöministeriöstä luonnoksena lausunnoilla 17.11.–15.12.2014. Vahvistuessaan asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain 142 §:n nojalla tuulivoimaloiden melusta aiheutuvien terveyshaittojen sekä muun merkittävän ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Asetusluonnoksessa ei määritellä kilometrimääräisiä etäisyyksiä pysyvän ja vapaaajanasutuksen, hoito- ja oppilaitosten tai virkistys- ja leirintäalueiden ja luonnonkohteiden suojaetäisyydelle, vaan se perustuu dB mittaisille arvoille, joita voidaan hanketason suunnitelmissa tuulivoimalakohtaisesti mallintaa. Maakuntakaavassa parhaaksi koettu etenemismalli on ollut valita meluvaikutusten ennakoimiseksi sopiva suojaetäisyys herkistä kohteista, eikä tuorein tieto ole ristiriidassa valmistelussa valitun etenemistavan kanssa. Asutuksen osalta yksi kilometri on katsottu olevan riittävä varmistamaan kaavan toteutumisen mahdollisuus. 30(32) 14. Yksityishenkilö H (saapunut 17.2.2015) Muistutus: Emme hyväksy maakuntakaavaehdotukseen maakuntahallituksessa 25.8.2014 tehtyä aluerajauksen laajennusta kohteessa Veteli, Patanan tekojärvi 924_702. Asumme vähän yli 0,5 km etäisyydellä kaavaehdotuksessa esitetystä laajennuksesta. Kaavamuistutusten vastineessa on ilmeisen tarkoitushakuisesti väitetty asutuksen olevan lähimmillään kilometrin etäisyydellä laajennusalueesta. Lisäksi useampi muistutuksen allekirjoittajista omistaa merkittäviä alueita ja laajennusalueella. Toteutuessaan tuulivoimalat rikkoisivat valtakunnallisestikin arvokkaan maisema-alueen, kauniin Patanan kylän maaseutumaiseman ja alentaisivat oleellisesti alueen kiinteistöjen arvoa. Perustelut: Melu on tuulivoimaloiden lähistöllä asuville asukkaille merkittävin objektiivisesti mitattavissa oleva haitta ja myös sen terveyshaittoja voidaan tutkia ja mitata. Tuulivoimarakentamisen muita haittoja ovat muun muassa lapojen aiheuttama varjovälke, lentoestevalojen välke, maisemahaitat ja kiinteistöjen arvon lasku. Tutkimusten ja mittausten perusteella tiedetään, että 2 MW:n tai sitä suurempien tuulivoimaloiden melu on vahvasti matalataajuista eli "bassomelua", ja nopeasti jaksollisesti vaihtelevaa, ja siksi erittäin häiritsevää. Matalatajuinen "bassomelu" ei juurikaan vaimene ilmakehässä, ja kantautuu siksi kauas, ja tunkeutuu läpi asuntojen ulkorakenteiden. Kyseessä on siis mittauksin todennettu terveyshaitta, joka on mm. Naapuruussuhdelain 26/1920 ja STM:n Asumisterveysohjeen 1_2003 vastainen. Tällaisessa tilanteessa terveysviranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin melusta aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon 17.9.2013 STM/2593/2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihekaavasta. Lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että suunnittelussa pidetty suojavyöhyke (600 - 700 m) on viimeinen tieto ja kehitys huomioon ottaen liian lyhyt muun maussa seuraavin perustein: Kunnan terveydensuojeluviranomaiset ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat saaneet lukuisia kansalaisten valituksia olemassa olevien tuulivoimalaitosten meluhaitoista. Tuulipuistoja on jouduttu sulkemaan melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli matkaa 2 km. Ottaen huomioon edellä mainittu ja se, että tuulivoimaloiden melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoima-alueen suojavyöhyke tulisi olla 2 km. Vaadimme, että maakuntahallituksessa 25.8.2014 tehty aluerajauksen laajennus kohteessa Veteli, Patanan tekojärvi 924_702 poistetaan kaavasta kokonaisuudessaan. Vastine: Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan muistutuksesta. Muistutuksen perusteluissa luetellut tuulivoimarakentamisen haitat ovat luonteeltaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tutkittavia tuulivoimatornien sijoittelusta riippuvaisia tekijöitä, joihin maakuntakaavassa ei voida vastata. 31(32) Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä YKR:n ruututietokantaisen tarkastelun perusteella Patanan tekojärvi 924_702 laajennuksesta alle yhden kilometrin etäisyydelle sijoittuu kolme asuttua ruutua, joista kussakin sijaitsee yksi asuinrakennus. Lähimmän yksittäisen asuinrakennuksen sisältävän ruudun etäisyys tuulivoima-alueesta on 650 metriä. Aluerajauksia tehtäessä taustatietona on ollut maastotietokantapohjalle laadittu suojavyöhykeperustainen ei-alueanalyysi. YKR tarkastelussa kahden kilometrin etäisyydelle mallinnetulle tuulivoima-alueen näkyvyysalueelle sijoittuu tarkastellun mukaisesti 98 asuintaloa ja 15 loma-asuntoa. II kaavaehdotuksen tuulivoima-alueista esitetty laajennus nostaa Patanan tekojärven alueen välittömällä lähietäisyydellä tarkasteltuna näkyvyysvaikutuksiltaan asutukseen suurimmaksi maakuntakaavaehdotuksessa esitettävistä tuulivoima-alueista. Patanan kylän maisema ei ole valtakunnallisissa inventoinneissa arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Keski-Pohjanmaalla vuonna 2001 valmistunut Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet, johon voimassa olevassa maakuntakaavassa esitettävät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet perustuvat, ei myöskään ole tunnistanut Patanan kylän maisemallisia arvoja. Lähivuosina tehtäväksi suunniteltu maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden täydennysinventointi voidaan ulottaa Patanan kylään maiseman arvottamiseksi osana maakunnallista inventointia. Muistutuksessa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön suosituksiin lausunnoista vuodelta 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut mukana myös työryhmässä, jossa on annettu esitys valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Asetusehdotus perustelumuistioineen on ollut ympäristöministeriöstä luonnoksena lausunnoilla 17.11.–15.12.2014. Vahvistuessaan asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain 142 §:n nojalla tuulivoimaloiden melusta aiheutuvien terveyshaittojen sekä muun merkittävän ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Asetusluonnoksessa ei määritellä kilometrimääräisiä etäisyyksiä pysyvän ja vapaaajanasutuksen, hoito- ja oppilaitosten tai virkistys- ja leirintäalueiden ja luonnonkohteiden suojaetäisyydelle, vaan se perustuu dB mittaisille arvoille, joita voidaan hanketason suunnitelmissa tuulivoimalakohtaisesti mallintaa. Maakuntakaavassa parhaaksi koettu etenemismalli on ollut valita meluvaikutusten ennakoimiseksi sopiva suojaetäisyys herkistä kohteista, eikä tuorein tieto ole ristiriidassa valmistelussa valitun etenemistavan kanssa. Asutuksen osalta yksi kilometri on katsottu olevan riittävä varmistamaan kaavan toteutumisen mahdollisuus. 32(32) Yhteenveto lähetetyistä lausuntopyynnöistä Lausunnon antaneet tahot esitetään alla tummennettuna, yhteensä 10/47. Halsuan kunta Kannuksen kaupunki Kaustisen kunta Kokkolan kaupunki Lestijärven kunta Perhon kunta Toholammin kunta Vetelin kunta Kalajoken kaupunki Kinnulan kunta Kruunupyyn kunta Reisjärven kunta Sievin kunta Alajärven kaupungin virasto Evijärven kunta Kivijärven kunta Kyyjärven kunta Lappajärven kunta Luodon kunta Vimpelin kunta Etelä-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta Metsähallitus Museovirasto Pääesikunta, Logistiikkaosasto Bioenergia ry Birdlife Suomi ry Fingrid Ilmailulaitos Finavia Keskipohjalaiset Kylät ry Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Keski-Pohjanmaan metsänomistajien liitto ry Keski-Pohjanmaan yrittäjät Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi MTK Keski-Pohjanmaa Pohjanmaan kauppakamari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen luonnonsuojeluliitto/Pohjanmaan piiri ry Suomen metsäkeskus Suomen riistakeskus Pohjanmaa Muut lausuntopyynnöllä huomioidut tahot: EPV tuulivoima Oy EV Windpower Oy Innopower Oy PVO-Alueverkot Oy PROKON Wind Energy Finland Oy wpd Finland Oy Ehdotusvaiheesta syksyllä 2014 muistutuksen jättäneet yksityishenkilöt
© Copyright 2024