Pohjois-Karjalan maakuntakaava IV ehdotus
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselostus Ehdotus 26.1.2015 2015 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselostus Maakuntakaavaehdotus 26.1.2015 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Kaavajärjestelmä 1.1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja maakuntaohjelma (POKAT 2017) Muut suunnitelmat ja ohjelmat Väestö- ja työpaikkakehitys Kuntien yleiskaavat Muut maakuntakaava-alueet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) MAAKUNTAKAAVAN SUUNNITTELUPROSESSI 2.1 Työn valmistelu ja organisointi 2.1.1 2.1.2 3 Voimassa olevat maakuntakaavat Aikataulu Valmisteluorganisaatio MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ 3.1 Taajamatoimintojen alueet 3.2 Kauppa ja aluerakenne 3.3 Vähittäiskaupan suuryksiköt 3.4 Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet 3.5 Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata 3.6 Virkistysalueet ja –kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet 3.7 Muita yksittäisiä tarkistuksia 3.7.1 3.7.2 4 5 6 6 7 7 10 11 11 12 12 12 14 15 15 21 28 32 35 38 44 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Moottorirata-alueet 44 45 3.8 Muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. ja 3. vaiheisiin 46 3.8.1 Muutettavat voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät 3.8.2 Kumottavat voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät 4 4 4 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Maakuntakaavan kokonaisvaikutukset 4.1.1 Kokonaisvaikutusten yhteenveto 4.2 Vaikutukset maankäyttöluokittain 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.2.4 4.2.5 4.2.6 4.2.7 4.2.8 4.2.9 Taajamatoimintojen alueet Kauppa ja aluerakenne Vähittäiskaupan suuryksiköt Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata Virkistysalueet ja -kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (ainoastaan Joensuun kaupunkiseutu) Moottorirata-alueet (ainoastaan Joensuun kaupunkiseutu) Muut vaikutukset, yhteisvaikutukset ja riskit 4.3 Vaikutukset Natura 2000 -verkostoon 4.3.1 Natura –tarveharkinnan tulokset 46 47 49 49 49 51 51 53 54 56 57 58 59 60 60 61 62 5 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN 63 6 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 66 2 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 7 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 68 8 TAUSTASELVITYKSIÄ 8.1 Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat maakuntakaavassa 8.2 Joensuun kaupunkiseutu, Virkistyksen ja matkailun näkökulmat 8.3 Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys 8.4 Joensuun seudun ampumarataselvitys (Ramboll Oy) (sisältää suunnitelmaselostuksen, meluselvityksen ja luontoselvityksen) 8.5 Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma (WSP Finland) (sisältää yleissuunnitelman ja meluselvityksen) 8.6 Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys (FCG Oy) 8.7 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteenvetoselvitys 8.8 Jaamankangas. Geohistoria, luonto ja maiseman muutos 71 71 71 71 KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 73 9 72 72 72 73 73 3 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 1 Lähtökohdat 1.1 Kaavajärjestelmä Alueidenkäyttöä ja rakentamista ohjataan maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka hyväksyy valtioneuvosto; maakuntakaava, jonka hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö sekä kunnassa laadittavat ja hyväksyttävät yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, jonka hyväksyy jokin yhteinen toimielin. Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista ja voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kuva 1 1.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusjärjestelmä Voimassa olevat maakuntakaavat Pohjois-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava (1. vaihe) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 21.11.2005 ja vahvistettiin valtioneuvostossa 20.12.2007. Maakuntakaavassa käsiteltiin: o o o o o o o o o o o Palvelukeskusverkko Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen kohdealueet Yhteysverkot Taajamatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Palvelujen- ja hallinnonalueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet Kyläalueet Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat ja muinaisjäännökset 4 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ o o o o o Pohjavesi- ja harjualueet Jätehuolto, energiahuolto, kaivosalueet, puolustusvoimien ja rajavartioston alueet sekä moottorirata-alueet Luonnonsuojelulailla suojellut alueet, Natura 2000 -verkosto, valtakunnalliset suojeluohjelma-alueet sekä seutukaavoissa olevat suojelualueet Suurvesistöt sekä koillinen luontovyöhyke Virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet sekä reitistöt Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 4.5.2009 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavassa käsiteltiin: o o o o o o o o o o o Maakunnallisia soran ja rakennuskivien ottoalueita Maakunnallisesti arvokkaita harjualueita Valtakunnallisesti arvokkaita moreenialueita Maakunnallisia turvetuotantoalueita Maakunnallisesti arvokkaita suoalueita Varuskuntien (Onttola, Kontioranta) ampumaratojen ja ampuma-alueiden melualueita Seudullisia ampumaratoja ja niiden melualueita Uutta 400 kV:n sähkölinjaa Kontiolahti – Huutokoski 110 kV:n muunto- ja kytkinasemia Esihistoriallisia kohteita Edellisistä aiheutuvia muutoksia maakuntakaavan 1. vaiheeseen Maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 10.6.2013 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 5.3.2014. Maakuntakaavassa käsiteltiin: o o o o o o o o Kalliokiviainesten otto ja arvokkaat kallioalueet Teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet Sotahistorialliset kohteet Tuulivoimaloiden alueet Monitoimikeskus Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykealueet Perinnemaisemat ja pyöräilyreitit informatiivisena aineistona Tarkistuksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin, keskeisinä tarkistuksina o o o o o o o o o 1.2 Soran- ja rakennuskivien ottoalueet Kulttuuriympäristöt mukaan lukien rakennettu kulttuuriympäristö, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset Matkailualueet ja –kohteet Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet Ohjeelliset ulkoilu-, vesiretkeily- ja moottorikelkkailureitit Kaivosalueet Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueet ja niihin liittyvät ampumamelualueet Rajavyöhykealue Rautatiealueet (Ilomantsin rata) Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu kaikille kaavamuodoille yhteiset suunnittelun tavoitteet. Lisäksi jokaiselle kaavatasolle on esitetty omat sisältövaatimukset (lihavoituna liittyvät erityisesti maakuntakaavan 4. vaiheeseen), jotka maakuntakaavan osalta ovat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne alueiden käytön ekologinen kestävyys ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 5 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavoituksessa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoilla on tässä keskeinen rooli. Niiden avulla tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat vuorostaan kuntakaavoitusta. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on käsitelty seuraavasti (lihavoituna liittyvät erityisesti maakuntakaavan 4. vaiheeseen): 1. 2. 3. 4. 5. 6. Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (näihin kuuluu Vuoksen vesistöalue) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteita tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaistoiminnassa. Erityistavoitteita koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. 1.4 Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja maakuntaohjelma (POKAT 2017) Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, joka on strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelmassa, jossa esitetään keskeiset toimenpiteet ja hankkeet maakunnan strategialinjausten toteuttamiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelman tarkistus on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2010 ja se linjaa maakunnan pitkän tähtäyksen strategista kehittämistä vuoteen 2030. Maakuntasuunnitelmaa tarkistetaan valtuustokausittain. Maakuntasuunnitelman uusin tarkistus hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2014. Pohjois-Karjalan edellinen maakuntaohjelma oli laadittu vuosille 2011 - 2014. Uusi maakuntaohjelma vuosille 2014 – 2017 (POKAT 2017) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2014. Maakuntaohjelman rahoitustarpeet esitetään vuosittain tehtävässä toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU). Maakuntakaavan laadinnan pohjana olevat maakunnalliset tavoitteet on määritetty maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelman väestötavoite vuodelle 2030 on koko Pohjois-Karjalan osalta 162 500 asukasta ja työpaikkatavoite 62 500 työpaikkaa. Maakuntasuunnitelman strategiset kehittämislinjat ovat: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta 2. Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus joihin liittyvät kehittämisteemat ovat: 1. Tulevaisuuden kasvualat 2. Luonnonvarojen uusi aika 3. Valttikorttina Venäjä 4. Nuoret tulevaisuuden tekijöinä 6 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman (POKAT 2017) kärjet voidaan tiivistää: o Älykäs erikoistuminen - Pohjois-Karjalassa panostetaan valikoituihin tuotannollisiin aloihin. Erityisesti haetaan yritysten ja osaamisen kansainvälisen tason kilpailukykyä. Öljyvapaa maakunta – Voimistuva biotalous ja ilmastonmuutoksen huomioiminen antaa hyvät mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa resurssiviisaaseen toimintaan. Fossiilisista öljyistä vapaa maakunta on kova, mutta realistinen tavoite. Elinikäinen osallisuus – Ikääntyvä väestörakenne on alueelle paitsi haaste myös mahdollisuus. Eriikäisten ihmisten aktivoinnilla halutaan maakunta koettavan kaikenikäisten kotimaakuntana. o o 1.5 Muut suunnitelmat ja ohjelmat Suunnittelussa huomioon otettuja muita suunnitelmia tai ohjelmia ovat: o EU:n rakennerahastokauden ohjelmat 2007 - 2013 o Karelia ENPI CBC-ohjelma o ESDP / Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat 1999 o Natura 2000-verkosto ja valtakunnalliset suojeluohjelmat o Seudulliset strategiat o Kaivannaisstrategia o Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 o Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 o Itä-Suomen jätesuunnitelma 2016 o Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 o Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2015 o Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päivitys 2010 o Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007 – 2013 o 1.6 Väestö- ja työpaikkakehitys Koko Pohjois-Karjalan maakunnan väestö- ja työpaikkatavoitteet aina vuoteen 2030 saakka on asetettu Pohjois-Karjalan maakuntastrategiassa. Tavoitteet on päivitetty kesäkuussa 2014 hyväksytyssä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa (POKAT 2017). Pohjois-Karjalan väestötavoite vuodelle 2030 on yhteensä 164 000 asukasta ja työpaikkatavoite vuodelle 2030 yhteensä 64 000 työpaikkaa. Pitkän aikavälin väestö- ja työpaikkaennusteet on laadittu HEMAASU-mallin avulla. HEMAASU on työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeutusmallinnus, joka sisältää tilastotietoja väestön, työpaikkojen, työllisyystilanteen, kuntien käyttötalouden ja aluetalouden kehityksestä. Mallin avulla on mahdollista tarkastella erilaisten oletusten vaikutuksia kehitykseen ja tuottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Väestösuunnitteen pohjana on käytetty Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennustetta, jota on hieman sopeutettu huomioimalla viime vuosien maahanmuuton lisääntymistä koskeva trendi. Korjauksen myötä PohjoisKarjalan väestösuunnite vuodelle 2030 on 164 000 henkeä, noin 700 henkeä enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste. Suunnitteen toteutuminen edellyttää maakuntaan keskimäärin noin 250 hengen vuotuista muuttovoittoa. Työikäisten eli 15–64 -vuotiaiden määrä laskee väestön ikärakenteen takia selvästi. Työpaikkojen määrän lasku ei tästä huolimatta ole väistämätön kehityssuunta. Pohjois-Karjalan työttömyysaste on ollut yksi maan korkeimmista, lisäksi kokonaan työvoiman ulkopuolella on runsaasti väkeä mm. erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä. Esimerkiksi joulukuun 2013 lopussa Pohjois-Karjalassa oli 12 467 työtöntä työnhakija. Erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä oli 5 361 henkeä, joista kokonaan työvoiman ulkopuolella (koulutuksessa, valmennuksessa, kuntoutuksessa yms.) oli 4 017 henkeä. Kun työvoimasta tulee pula, näiden ryhmien koko tulee pienenemään merkittävästi. Potentiaalin hyödyntäminen mm. aikuiskoulutuksen avulla on mahdollista ja siihen pyritään monin eri toimenpitein ja hankkein. Mikäli työvoimaan osallistumisasteet ja tällä hetkellä koko maan keskimääräisiä lukuja alhaisempi, mutta jo selvästi nousussa ollut keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 7 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ ja ikääntyneiden työhön osallistuminen edelleen nousevat tavoitteiden mukaisesti, työpaikkojen määrä voi jopa kasvaa. Tavoitteeksi vuodelle 2030 on asetettu 64 000 työpaikkaa. Kuva 2. Pohjois-Karjalan maakunnan alue jaoteltuna kuntien, seutukuntien ja Joensuun kaupunkiseudun alueisiin. Joensuun kaupunkiseudulla eli Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnan alueelle tapahtuneen väestö- ja työpaikkakehityksen johdosta maakuntakaavassa on todettu tarve varautua tällä alueella (kuva 2) maankäytöllisesti maakunnallisia tavoitteita vahvempaan kasvuun. Maakunnan väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat edellä mainittuun Pohjois-Karjalan väestösuunnitteeseen 2030, johon on laadittu lisäyksenä Joensuun kaupunkiseudun kuntien osalta korkeampi vaihtoehtoinen maksimilaskelma. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Joensuun kaupunkiseudulla on vuonna 2030 118 962 asukasta mikä on 6081 asukasta enemmän, kuin vuoden 2012 lopussa. Kasvuennuste vastaa melko hyvin maakunnan omaa väestösuunnitetta. Esimerkiksi Joensuun kaupunki varautuu omissa suunnitelmissa vuoteen 2030 mennessä noin 5 000 asukkaan kasvuun, mikä tarkoittaa lähes 2 000 asukkaan suurempaa kasvua, kuin tilastokeskuksen ennusteessa. Suurempi ennuste on perusteltavissa ennakoitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutoksella, muuttoliikkeellä, kaupungistumisella sekä kaupungin monipuolisella asuntotarjonnalla. 8 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Minimivaihtoehto muodostuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta väestömäärästä. Minimi ja maksimi vaihtoehtojen ero on 3 300 henkeä eli noin 2,8 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maapolitiikan vaihtoehdot ja turvataan monipuolinen asuntotuotanto. Taulukko 1. Joensuun kaupunkiseudun nykyinen väestömäärä ja mitoitusväestö 2030 min. ja max. 72292 12768 11750 7753 5008 74 471 14 422 12 396 7 262 4 664 2030 min. 78 000 17 000 13 500 6 500 4 600 109 571 113 215 119 600 2005 Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun seutu yhteensä 2013 2030 max 80 000 17 500 14 100 6 700 4 700 123 000 Työpaikkamitoituksessa puolestaan Joensuun kaupunkiseudun minimivaihtoehto on laskettu tilastokeskuksen väestöennusteeseen pohjautuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtoehtojen ero on 1300 työpaikkaa eli noin 2,7 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset Joensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen monipuoliseen ja kansainvälisesti korkeaan osaamiseen. Taulukko 2. Joensuun kaupunkiseudun työpaikkakehitys 2000, 2005 ja 2011 sekä mitoitus työpaikat 2020 ja 2030 Kunta 2000 2005 2011 2020 Joensuu Outokumpu Kontiolahti Liperi Polvijärvi Yhteensä 29 335 2 786 3 361 3 416 1 441 40 339 30 958 2 721 4 381 3 315 1 402 42 777 33 323 2 818 3 861 3 423 1 304 44 729 35 328 2 449 3 954 3 597 1 267 46 594 2030 2030 min. max. 36 700 37 700 2 350 2 400 4 050 4 160 3 680 3 800 1 210 1 240 48 000 49 300 9 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 1.7 Kuntien yleiskaavat Pohjois-Karjalassa on voimassa yksi maankäyttö- ja rakennuslain 46 §:n mukainen kuntien yhteinen yleiskaava, joka käsittää Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat. Yleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 29.12.2009. Rakennuslain mukaisesti vahvistettuja oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on voimassa 27, joista 11 on rantaosayleiskaavoja. Maakäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistettuja osayleiskaavoja on 76, joista rantaosayleiskaavoja 32. Kuva 3 Yleiskaavoitustilanne Pohjois-Karjalassa vuoden 2012 lopulla. 10 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 1.8 Muut maakuntakaava-alueet Pohjois-Karjalaan rajoittuvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntakaava-alueet. Etelä-Karjalassa on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava (vahvistettu YM 21.12.2011). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 24.2.2014 ja on vahvistusprosessissa ympäristöministeriössä. Kaava painottuu kaupallisiin palveluihin, matkailuun, elinkeinoihin ja liikennejärjestelmään. EteläSavossa on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (vahvistettu 4.10.2010 / KHO 19.8.2011), Kainuussa Kainuun maakuntakaava (vahvistettu 29.4.2009 / KHO 13.10.2009, KHO 20.2.2013) ja Kainuun 1.vaihemaakuntakaava (vahvistettu YM 19.7.2013 / KHO?) ja Pohjois-Savossa Pohjois-Savon maakunta-kaava (vahvistettu YM 7.12.2011 / KHO 22.3.2013). Kaavojen laadinta on käynnissä Etelä-Savossa tuulivoimaan sekä Pohjois-Savossa ja Kainuussa tuulivoimaan sekä kauppaan kohdistuvina vaihekaavoina. 1.9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maakuntahallitus hyväksyi 17.6.2013 maakuntakaavan 4. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. OAS on suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arvioinnista. Sen tarkoituksena on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja siitä kiinnostuneille tahoille tietoa kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 11.2. – 15.3.2013 ja siitä pyydettiin lausunnot. Lausuntovaiheen aikana järjestettiin sidosryhmien ja viranomaisten kanssa neuvotteluja ja lausuntovaiheen jälkeen järjestettiin 8.5.2013 maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n ja -asetuksen 11 § :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 11 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 2 Maakuntakaavan suunnitteluprosessi 2.1 2.1.1 Työn valmistelu ja organisointi Aikataulu Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain, johon sisältyvät aloitus-, tavoite-, luonnos-, ehdotus-, hyväksymisja vahvistamisvaiheet, joiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jossa seurataan ja edistetään kaavan tavoitteiden toteutumista ja siihen kohdistuvia muutostarpeita. Tavoitteena on, että maakuntakaavan 4. vaiheen luonnos valmistuu kesällä 2014, ehdotus vuoden 2015 alussa ja hyväksyminen tapahtuu kevään 2015 maakuntavaltuustossa. Aloitusvaihe o Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti käynnistää 17.12.2012 maakuntakaavan 4. vaiheen laatimisen. Maakuntahallitus hyväksyi samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksen sekä päätti asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. o Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) luonnos olivat nähtävänä 11.2.–15.3.2013 o Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettiin 36 lausuntoa ja 3 mielipidettä. o Työvaliokunta kokoontui 16.4.2013 ja 13.6.2013 o Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 11 §:n mukainen ensimmäinen ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 8.5.2013. o Maakuntahallitus hyväksyi 17.6.2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. o Työvaliokunta 12.8.2013, maakuntakaavatyötyhmä 16.8.2014 o Järjestettiin maakuntakaavan 4. vaiheen aloitusseminaari sidosryhmille 10.10.2013 Tavoitevaihe o Maakuntahallitus päätti 21.10.2013 esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedoksi ja käy siitä evästyskeskustelun o Kaupan työryhmä 4.10.2013, työvaliokunta 21.10.2013, virkistys ja matkailu työryhmä 24.10.2014 sekä ampumaratatyöryhmä 4.11.2013 o Maakuntavaltuusto merkitsi 25.11.2013 maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedoksi ja kävi siitä evästyskeskustelun o Ampumaratatyöryhmä 26.11.2013, kaupan työryhmä 5.12.2013, ohjausryhmä 11.12.2013, työvaliokunta 15.1.2014, ampumaratatyöryhmä 20.12.2013 ja virkistys ja matkailu työryhmä 28.1.2014 o Järjestettiin kaikille avoin ampumarataseminaari 5.2.2014 o Järjestettiin kaupan seminaari kutsutilaisuutena maakuntakaavan sidosryhmille 14.2.2014 o Ampumaratatyöryhmä kokoontui 26.2.2014, 27.3.2014 ja 7.4.2014 o Työvaliokunta 19.3.2014, ohjausryhmä 20.3.2014, virkistys ja matkailu työryhmä 27.3.2014 ja SOVA ryhmä 10.4.2014 Luonnosvaihe o Työryhmät: Työvaliokunta 29.4., Kaupan työryhmä 5.5., SOVA -ryhmä 12.5.2014, maakuntakaavatyöryhmä 12.5.2014 o Ohjausryhmä 12.5.2014 o Maakuntahallitus hyväksyi 26.5.2014 maakuntakaavan 4. vaiheen luonnoksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnoille o Maakuntavaltuusto kävi keskustelun kaavaluonnoksesta 10.6.2014 o Luonnos nähtävillä 16.6.- 5.9.2014 välisen ajan. o Luonnoksesta annettiin yhteensä 52 kpl lausuntoja ja mielipiteitä o Ympäristöministeriön työneuvottelut 10.6.2014, 24.9.2014 ja 5.12.2014 o Työneuvotteluja keskeisten sidosryhmien kanssa loka-marraskuussa (noin 10 neuvottelua) 12 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ o o o Työryhmät: Työvaliokunta 29.10.2014, SOVA -ryhmä 11.11.2014, kaupan työryhmä 19.11.2014 ja 5.12.2014, ampumaratatyöryhmä 3.12.2014, maakuntakaavatyöryhmä 13.12.2014 Ohjausryhmä 13.11.2014 Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet (22.12.2014) Ehdotusvaihe o Työryhmät: Sova-ryhmä 9.1.2015, maakuntakaavatyöryhmä 13.1.2015 o Kontiolahden kunnan kanssa neuvottelu 8.1.2015 o Ympäristöministeriön kanssa työneuvottelu 9.1.2015 o Ohjausryhmä 13.1.2015 o Maakuntahallitus hyväksyy 26.1.2015 maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnoille o Maakuntakaavaehdotus nähtävillä 2.2. - 6.3.2015 välisen ajan o Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet (huhtikuu 2015) o MRL mukainen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 6.5.2015 Hyväksymisvaihe o Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavaehdotuksen ja tekee esityksen maakuntavaltuustolle maakuntakaavan hyväksymisestä (toukokuu 2015) o Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavaehdotuksen ja päättää saattaa kaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi (kesäkuu 2015) Vahvistamisvaihe o Maakuntahallitus saattaa maakuntakaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi o Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Kuva 4 Maakuntakaavan 3. vaiheen aikataulu 13 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 2.1.2 Valmisteluorganisaatio Maakuntakaavan täydennyksen laadinnasta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluesuunnitteluryhmä. Kaavan valmistelusta on vastannut maakuntainsinööri (31.3.2014 saakka) ja siitä lähtien aluesuunnittelupäällikkö. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallituksen nimeämä eri sidosryhmiä edustava ohjausryhmä. Tarvittaessa ryhmien kokouksiin kutsutaan kuultaviksi asiantuntijoita eri organisaatioista. Kaavan valmistelussa aluesuunnitteluryhmällä on tukenaan ohjausryhmän maakuntahallituksen jäsenistä koostuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän muodostavat maakuntahallituksen nimeämät jäsenet Hannu Hoskonen (pj), Juha Kosonen (vpj), Jouni Martiskin ja Kari Kulmala. Ohjausryhmän apuna on SOVA-ryhmä (maakunnallinen suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointiryhmä) ja muita mahdollisia työryhmiä, jotka nimetään tarpeen mukaan (kauppa, ampumarata, virkistys- ja matkailu). Kuva 5 Maakuntakaavan 4. vaiheen valmisteluorganisaatio 14 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 3 Maakuntakaavan sisältö Maakuntakaavan 4. vaiheen maankäytölliset kysymykset kohdistuvat pääosin Joensuun kaupunkiseudulle. Joensuun kaupunkiseudulla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien muodostamaa 5 kunnan aluetta. Käsittelyssä olevilla muutamilla maankäyttökysymyksillä on kuitenkin tarkistustarpeita koko maakuntaa koskien. Maakuntakaavan 4. vaiheen aluerajaus on siten koko maakunnan alue ja maakuntakaavan mittakaava aiempien vahvistettujen maakuntakaavojen mukaisesti 1:200 000. Joensuun kaupunkiseudulta tehdään maakuntakaavakarttaan suurimittakaavaisempi karttaikkuna mittakaavassa 1:100 000 kaupunkiseudun ydinalueiden varausten tarkastelemiseksi. Maakuntakaavan kokonaisuuden hahmottamiseksi maakuntakaavan 4. vaiheen varaukset esitetään kaavakartalla, jonka pohjakarttana ovat voimassa olevan maakuntakaavan varaukset. Keskeisinä maankäytöllisinä kysymyksinä Joensuun kaupunkiseudulla ovat Kontiolahden lakkautetun varuskunta-alueen maankäyttö, seudullinen ampumaratakysymys Joensuun kaupunkiseudulla, Kontiolahden Jaamankangas kokonaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentokentän välisen alueen maankäyttö sekä Valtatie 6 itäpuoleiset alueet Joensuussa Ilomantsintien ja Reijolan liittymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Koko maakuntaa koskettavana maankäytöllisenä kysymyksenä on puolestaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja niiden mitoitus. Maakuntakaavassa tämä tarkoittaa keskeisesti keskustatoimintojen alueiden varauksia sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden varauksia keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Sen lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Kaupan ratkaisut edellyttävät keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi myös itse keskusverkon sekä taajama-alueiden rajausten tarkistamista. Joensuun kaupunkiseudulla tehdään tarkistuksia edellisten lisäksi muun muassa teollisuus- ja työpaikka-alueisiin sekä viher- ja matkailualueisiin osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tarkastelua. Maakuntakaavan 4. vaiheen tavoitevuosi on 2030. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä keskeisimpiä tarkistettavia ja täydennettäviä maankäyttöluokkakokonaisuuksia ovat: 3.1 Taajamatoimintojen alueet (maakunnan taajamatoimintojen alueet ja kohteet) Keskustatoimintojen alueet (maakunnan keskusverkko) Vähittäiskaupan suuryksiköt, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella sekä kaupan enimmäismitoitukset Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet ja kohteet (tarkistuksia Joensuun kaupunkiseudulla sekä Nurmeksessa) Seudullinen ampumarata Joensuun kaupunkiseudulla Viheryhteystarpeet Joensuun kaupunkiseudulla Virkistysalueet ja -kohteet sekä matkailukohteet (tarkistuksia Joensuun kaupunkiseudulla) Muita yksittäisiä tarkistuksia (mm. Ylämyllyn moottoriradan laajennus) Taajamatoimintojen alueet Maakuntakaavatilanne Taajamatoimintojen alueita on käsitelty koko Pohjois-Karjalan osalta maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu 20.12.2007) eli silloin tehdyt ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupuolen tilanteeseen. Taajamatoimintojen aluevaraukset ovat muodostuneet asemakaavoitetuista alueista ja sekä niistä alueista, joille on ollut odotettavissa asemakaavatasoisen suunnittelun tarvetta vuoteen 2020 mennessä. Tuotantotoiminnaltaan, asutusrakenteeltaan tai palveluiltaan aluerakenteellista merkitystä omaavat pienet taajamat sen sijaan on osoitettu kohde- 15 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ merkinnällä maakuntakaavan 1. vaiheessa. Näiden pienten taajamien odotettavissa oleva uusi rakentaminen on suhteellisen vähäistä. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään vain taajamatoimintojen aluevarauksia. Taajamatoimintojen kohdemerkinnät jätetään sen sijaan voimaan ja niitä tullaan käsittelemään tarvittavilta osin maakuntakaavan seuraavissa kaavavaiheissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan: ”Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. ” Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtunut tai tapahtumassa huomattavia alueidenkäytön muutoksia, joilla on vaikutusta koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kontiorannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuoden 2014 alusta vapautti isoja alueita Kontiorannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpuolella oleva Jaamankankaan laaja, vielä pääosin maa- ja metsätalous- sekä ulkoilukäytössä olevaan alueeseen kohdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita ja se on potentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentoaseman toiminnan ja lentokentän ympäristön kehittäminen sekä lentokentän toiminnan turvaaminen edellyttävät maankäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikangas – Ylämylly – Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensovittamista muun maankäytön kanssa osana koko alueen virkistysverkostoa. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana on vahvistunut liikenneverkossa ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Erityisesti valtatie 6 itäpuolisten alueiden saavutettavuus Ilomantsintien (kt 74) ja Reijolan välillä on parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja alueet ovat potentiaalista työpaikka-alueiden kasvualuetta. Myös Joensuun kaupunkiseudun ulkopuolelta tuli kaavaprosessin aikana ilmi taajamatoimintoihin liittyviä muutostarpeita. Maakuntakaavassa on päivitetty taajamatoimintojen alueet ja kohteet koko maakunnan osalta. Pohjois-Karjalassa asuu kaiken kaikkiaan 163 724 asukasta (2013). Maakunnan väestöstä noin 71 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja noin 29 % haja-asutusalueilla. Puolestaan Joensuun kaupunkiseudulla (ks. kuva 2) asuu tällä hetkellä 113 215 asukasta (2013). Tästä väestöstä noin 78,3 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja noin 21,7 % haja-asutusalueilla. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa päivitetään voimassa olevan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet ja kohteet. Väestökehityksen ennusteiden perusteella Pohjois-Karjalassa ei ole tarvetta varautua merkittäviin uusiin taajamatoimintojen aluevarauksiin muutoin kuin Joensuun kaupunkiseudulla. Poikkeuksena on Tohmajärven Kemien taajama-alue, jonka maltillisen kasvattamisen perustana aseman suuntaan on nimenomaan tehdyt maankäytön suunnitelmat asemanseudun ympäristössä mahdollisen uuden valtatien tielinjauksen toteu- 16 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ tuessa. Taajamatoimintojen alueiden päivitysten pohjana on kuntien yleis- ja asemakaavoitus, kuntien erityiset maankäytön suunnitelmat sekä Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (vuodelta 2013). YKR taajamat ovat olleet keskeisenä lähtökohtana taajamarajausten päivityksessä. YKR-määritelmän mukaan taajamatoimintojen alue on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon (6,25 ha ruutu), jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Tärkeää on huomioida, että taajamatoiminnot pitävät sisällään asumisen sekä muut taajamatoiminnot, joita ovat esimerkiksi keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Maakuntakaavassa osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavat taajamatoimintojen alueet, joille on odotettavissa asemakaavatasoisen suunnittelun tarvetta vuoteen 2030 mennessä. Asemakaavatasoisen suunnitelman laatimisen tarpeet voivat johtua muun muassa varautumisesta rakennusmaan kysyntään, tarkoituksenmukaisen yhdyskuntakehityksen ohjaamiseen sekä vesihuollon, muun teknisen huollon ja liikenneverkkojen tuomat muut suunnittelutarpeet. Voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden rajaukset ovat olleet melko väljiä, joten taajamatoimintojen rajauksia on pääosin pienennetty vastaamaan paremmin todellista tarvetta. Vaikka taajamaalueita on pienennetty, niin aluevarausten laajuus on taajama-alueiden mitoitustarvetta suurempi ja sisältää esimerkiksi pientaloasumisen kohdalla vaihtoehtoisia kasvualueita eri puolilla taajama-alueita. Suurimmat uudet taajamatoimintojen aluetarpeen kohdistuvat Joensuun kaupunkiseudulle, jossa väestön kasvunäkymät ovat erityisen vahvat. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Joensuun seudulla on vuonna 2030 118 962 asukasta mikä on 5747 asukasta enemmän, kuin vuoden 2013 lopussa. Tilastokeskuksen kasvuennuste (2012) vastaa melko hyvin maakunnan omaa väestösuunnitetta. Joensuun kaupunki varautuu omissa suunnitelmissa vuoteen 2030 mennessä sen sijaan noin 5000 asukkaan kasvuun, mikä tarkoittaa lähes 2000 asukkaan suurempaa kasvua tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna. Suurempi ennuste on perusteltavissa ennakoitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutoksella, kaupungistumisella sekä kaupungin monipuolisella asuntotarjonnalla. Joensuun seudun kehitys- ja kasvuedellytysten turvaamiseksi on tarpeen varautua ennakoitua suurempaan väestön kasvuun. Aluerakenteen kehittämistä tarkastellaan minimi- ja maksimivaihtoehtojen välillä. Minimivaihtoehto muodostuu Tilastokeskuksen Joensuun kaupunkiseudun väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä (119 600 asukasta) ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta väestömäärästä (123 000 asukasta). Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maapolitiikan vaihtoehdot ja turvataan monipuolinen asuntotuotanto. Väestöennustetta on käsitelty laajemmin kappaleessa 1.6. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista eheyttää taajamien rakenteita ja ohjata mahdollisimman suuri osa kasvusta nykyisen taajamarakenteen sisälle. Joensuun kaupunkiseudulla maakuntakaavan taajama-alueita rajattaessa on huomiota kiinnitetty erityisesti taajamakeskustojen eheyttämiseen ja palveluiden tukemiseen sekä kantakaupungin kasvumahdollisuuksien turvaamiseen pääteiden suuntaisesti. Keskeisiä tavoitteita ovat: - Päivitetään maakunnan taajama-alueet nykyisen toteutuneen taajaman (YKR taajamarajaus) ja kuntien maankäytön suunnitelmien pohjalta 17 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ - Luodaan Joensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle Varaudutaan Joensuun kaupunkiseudulla noin 10 000 asukkaan lisäykseen mikä tarkoittaa noin 8,8 %:n kasvua nykyisestä. Tavoitteena on, että kaupunkiseudun väestönkasvusta vähintään 80 % kohdistuu taajama-alueille Varaudutaan väestön ikärakenteen tuomiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kokonaisuudeksi. Ohjataan kasvu pääosin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi olevan taajamarakenteen yhteyteen. Tiivistetään joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Joensuun kaupunkiseudun esitettäviä taajama-alueita on yhdenmukaistettu ja tiivistetty siten, että selkeästi rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan epäedullisia alueita on rajattu pois. Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen pinta-ala on vähentynyt maakuntakaavan voimassa olevasta taajama-aluerajauksesta noin 9,3 %. Samalla esimerkiksi Pyhäselän ranta-alueita Joensuun Reijolassa, Kulhon itäosien alueita sekä Liperin Leinosenlammen itäpuolen alueita on merkitty taajamatoimintojen reservialueeksi eli alueiksi joilla on edellytyksiä taajamatoimintojen alueeksi pääosin vasta vuoden 2025 jälkeen. Iiksenvaaran alue osoitetaan kohdemerkinnällä taajama-alueen reservialueena a-res. Liperin Leinosenlammen itäpuolisen alueen osoittaminen maakuntakaavassa Ares alueena on tullut mahdolliseksi yhtäältä Ylämyllyn ympäristössä tapahtuneen ja suunnitellun maankäytön johdosta että toisaalta seudullisen viheryhteystarveverkoston päivittämisen myötä. Leinosenlammen itäpuolinen alue on luontevaa jatkumoa Ylämyllyn alakeskuksen ympäristön vahvalle yhdyskuntarakenteen kasvulle ja tukien näin Ylämyllyn palvelurakennetta. Leinosenlammen pohjoispuolella Jyrinkylän alueella on toteuttamatta enää pieniä alueita. Samaan aikaan Liperin kunnan Joensuun puoleisia alueita Polvijärventien ja Lentoväylän välissä ollaan ohjaamassa maakuntakaavassa taajamatoiminnoista työpaikka-alueiksi. Perusteena näille muutoksille ovat alueen monet taajamatoimintoja rajoittavat tekijät kuten tiestö, rautatie, voimajohtolinja ja erilaiset melukysymykset. Näiden ratkaisujen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Ylämyllyn alakeskuksen asemaa kaupunkiseudun läntisessä kasvusuunnassa. Maakuntakaavassa ollaan osoittamassa Ylämyllyn aluetta palveleva seudullinen viheryhteystarve Pyhäselän rantaraitilta Hirsiniemen uuden rakentuvan venesataman suunnasta vt9 ylikulun kautta Polvijärventien itäpuolitse moottoriurheilukeskuksen eteläpuolitse edelleen Pärnävaaran urheilukeskuksen suuntaan. Ylämyllyn alueen toinen seudullinen viheryhteystarve ollaan osoittamassa puolestaan Jyrinkylän länsipuolitse. Leinosenlammen itäpuolisen alueen kytkeytyminen seudulliseen viheralueverkostoon on tärkeää, mutta se tulee tapahtua paikallisella tasolla kuntakaavoituksessa. Tulee myös huomata, että Leinosenlammen itäpuolisella alueella on jo lukuisia olemassa olevia rantarakennuksia pihapiireineen (21 kpl) eli viheryhteyden osoittaminen ranta-alueelle olisi senkin puolesta vähintään vaikeaa tai jopa mahdotonta. Seudullisten viheryhteystarpeiden päivittämistä käsitellään laajemmin kappaleessa 3.6. Kontiolahden Kontiorannan lakkautetun varuskunta-alueen tilalle syntyy asumisen ja matkailupalvelujen alue, joka maakuntakaavaan on merkitty taajama-alueena A sekä matkailupalvelujen kohdemerkinnällä. Kontiorannan varuskunta-alue taajaman ja matkailun kehittämisympäristöineen on Joensuun kaupunkiseudun yksi kärkihankkeista ja vahvan kehittämistyön kohteena alueen siirryttyä Kontiolahden kunnan omistukseen alkuvuodesta 2014. Alueelle on laadittu kunnan toimesta Master Plan suunnitelma ja alueen kiinteistöjä on myyty eri toimijoille. Kontiorannan lakkautettu varuskunta-alue muodostaa samaan aikaan rakennusten ja miljöön kokonaisuuden, jonka kulttuuriympäristöarvojen säilyttäminen tulee ratkaista alueen uuden maankäytön yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Alueelle on tehty rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys, joka on taustalla, kun alueen kulttuurihistorialliset arvot määritetään. Nämä arvot on kuvattu Kontiorannan varuskunta-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisessa selvityksessä (20.8.2014, arkkitehtitoimisto Torikka ja Karttunen, tilaaja Senaatti –kiinteistöt). Alueella on tarve rakennetun kulttuuriympäristön arvojen yhteensovittamiselle tulevan maankäytön kanssa. Rakennusten aikaisemman käytön aikainen huolto ja kunnossapito asettavat omat rajoituksensa alueen rakennuskannan säilyttämiselle tulevaisuudessa. Osa rakennuksista on huonossa kunnossa. Kontiorannan varuskunta-alue on osa Joensuun kaupunkiseudun ja ministeriöiden välistä kasvusopimusta. Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue ja laajemmin Jaamankangas Kontiolahdella on ollut jo vuosikymmeniä kaupunkiseudun näkökulmasta erityisen mielenkiinnon kohteena. Alue on Lehmon eritasoliittymän ympäristön työpaikkatoimintojen aluetta lukuun ottamatta pääosin metsätalouskäytössä. Jaamankankaan laajalle yhtenäiselle metsätalousvaltaiselle alueelle kohdistuu erityistä seudullista ulkoilun ja virkistyksen käyttöä, alue on myös erityisen merkittävää pohjavesialuetta. Aluetta on sen monien arvojen pohjalta pidetty tulevaisuuden re- 18 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ servialueena, jota ei ole nähty olleen tarvetta lähteä avaamaan muuhun maankäyttöön. Alueelle kohdistuu kuitenkin eri suunnista entistä vahvempaa tehokkaan maankäytön laajentamisen painetta. Lehmon taajamaalueen rakentaminen on ollut viime vuosikymmeniä vilkasta ja taajama tulee Kontiolahden suunnitelmien mukaan rakentumaan täyteen vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen Lehmon uusien alueiden avaaminen tulisi huomattavasti kalliimmaksi heikon maaperän ja suoalueiden johdosta. Kontiolahden kunnan väkiluku on kasvanut tasaisesti vuosittain parilla sadalla henkilöllä, joka on itäsuomalaisittainkin poikkeuksellisen myönteistä. Lehmon taajaman kasvupaine on kohdentumassa eritasoliittymän toiselle puolelle. Seudullisesti Lehmon alue on ja tulee olemaan Joensuun kaupunkiseudun pohjoisen suunnan kasvualuetta. Kaupunkiseudun muut kasvualueet lähes samalla etäisyydellä Joensuun kaupunkikeskustasta ovat Multimäki – Kulho idässä, Karhunmäki – Reijola - Niittylahti etelässä ja Marjala – Ylämyllyn ympäristö lännessä. Näissä edellä mainituilla alueilla on Lehmoon nähden runsaammin reserviä taajamatoiminnoille. Näiden erilaisten maankäytön tarpeiden yhteensovittamiseksi Lehmon eritasoliittymän länsipuolelle jäävä alue osoitetaan maakuntakaavassa selvitysalue kehittämisperiaatemerkinnällä (se). Alueen seudulliset maankäyttöpaineet kohdistuvat toisaalta laajasti maa- ja metsätalouteen, ulkoiluun ja virkistykseen sekä toisaalta asumiseen ja työpaikkatoimintoihin. Maakuntakaavan selvitysalue merkintä tarkoittaa, että maakuntakaavallisesti alueen tulevaisuuden käytön ratkaisulle ei ole vielä edellytyksiä, mutta merkintä on tahdonilmaisu Lehmon eritasoliittymän länsipuolisen alueen, erityisesti Jaamankankaantien varren selvittämiseksi. Selvitysalueen alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttääkin Jaamankankaan alueeseen kohdistuvista alueidenkäyttöintresseistä ja seudullisesti merkittävästä taajamarakenteen kehityksestä lisäselvityksiä ja jatkosuunnittelua. Maakuntakaavan 1. vaiheessa Lehmon eritasoliittymän ja Onttolan välille on lisäksi vahvistettu vaihtoehtoinen tielinjaus, joka tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Maakuntakaavassa nykyistä maankäyttöä kuvaavat aluevarausmerkinnät alueella ovat lähinnä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-1) ja maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Mikäli tulevaisuudessa aluetta tullaan käyttämään johonkin toisenlaiseen maankäyttöön, se edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään tarkemmin kappaleissa 3.6 ja 3.7 Taulukko 3. Maakuntakaavassa esitettävät taajamatoimintojen-alueet: Kunta Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti YKR taajama Ilomantsin kk Eno Iiksenvaara Uimaharju Tuupovaara Kiihtelysvaara Heinävaara Hammaslahti Reijola Reijola reservialueet JNS kantakaupunki Juuan kk Kiteen keskusta Kesälahti Kontiolahden kk Lehmo Kulho Kulho reservialu- Väestö 2000 3442 2149 Väestö 2010 3006 2048 1773 1543 683 636 386 1548 2046 607 645 468 1503 2846 PintaVäestö 2013 Kaavamerk ala 2914 A 632 1937 A 517 ares 1496 A 505 583 635 449 1492 3218 A A A A A 211 Ares A A A 246 A A A A Ares 349 51204 2909 5349 53585 2540 4864 54873 2374 4789 1228 3016 3360 245 1007 3229 4704 288 965 3344 5002 315 193 202 429 1095 5381 676 880 1178 1140 173 as/ha 2013 4,6 3,8 3,0 2,7 3,4 2,2 3,7 2,9 10,2 3,5 5,6 2,8 2,8 4,4 1,8 148 19 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ eet Lieksa Lieksan keskusta Pankakoski Nurmes Leinosenlammen itäosan reservialue Liperin kk Ylämylly Viinijärvi Nurmeksen keskusta Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Outokummun keskusta Polvijärven kk Rääkkylän kk Kemien taajama Valtimon kk Liperi 9028 969 7745 755 7644 683 A A 1568 77 1686 3102 889 1574 4193 819 1527 4383 834 Ares A A A 5838 5272 5129 5271 1602 869 1831 1277 4796 1415 670 1600 1090 4721 1339 660 1608 1067 277 4,9 2,5 339 2,9 3,8 2,5 A 1049 4,9 A A A A A 887 5,3 3,4 3,1 3,1 3,5 529 1157 391 217 523 307 Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumotaan voimassa olevat taajamatoimintojen alueet ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta merkinnät. Muutettavat ja kumottavat alueet ja merkinnät on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Taajamatoimintojen alueet (A) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumisja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Taajamatoimintojen reservialue (Ares, ares) Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen reservialuetta, jolla on tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Alueen toteuttaminen ulottuu kuitenkin pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeen. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja kulttuu20 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ riympäristön erityispiirteet, alueen kytkeytyminen olemassa olevaan taajamaan, palvelujen saavutettavuus sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Yksityiskohtaisempi taajamatoimintojen reservialueen suunnittelu tulee ajoittua pääosin vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu ympäristö. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Selvitysalue (se) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue, jolle kohdistuu erityisiä seudullisia maankäyttötarpeita. Alueeseen liittyy keskenään ristiriitaisia seudullisia ulkoilun ja virkistyksen sekä asumisen ja työpaikkatoimintojen intressejä. Suunnittelumääräys Ennen alueen tulevan käytön ratkaisua ei alueella tule suunnitella sellaista maankäyttöä, joka heikentäisi merkittävästi ulkoilun ja virkistyksen järjestämistä alueella tai toisaalta estäisi tai merkittävästi haittaisi alueen tulevaa käyttöä taajamamaisen asutuksen tarpeisiin. 3.2 Kauppa ja aluerakenne Maakunnan kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki (maakuntakaavan sisältövaatimukset, vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset), maakunnan ja kuntien kehittämistavoitteet sekä olemassa oleva yhdyskuntarakenne, keskusverkko ja kaupan palveluverkko. Kaupan palveluverkon kehittäminen perustuu lisäksi arvioituun ostovoiman kehitykseen ja liiketilatarpeeseen sekä yhdyskuntarakenteen ja kaupan kehitysnäkymiin Pohjois-Karjalan alueella. Maakuntakaavan kaupan ratkaisujen pohjaksi on laadittu erillinen Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys. Selvityksessä on käyty läpi maakunnan kaupan palvelurakenne, ostovoimaennusteet ja vähittäiskaupan pintaalatarve, kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot sekä kokonaisuutena kaupan sijainti ja mitoitus. Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamien maankäyttö- ja rakennuslain kaupan säännösten uudistusten myötä (MRL 71 a-c §) edellyttää maakuntakaavassa muun muassa kaupan kokonaismitoituksen asettamista. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus on määritelty kehittämisvaihtoehdon 2B mukaisesti eli Pohjois-Karjalan oman väestön ja maakunnan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden kysynnän pohjalta. Kilpailun toimivuuden turvaamiseksi ja maakuntakaavan joustavuuden lisäämiseksi kaupan kokonaismitoituksessa on varauduttu jonkin verran laskennallisesti arvioitua suurempaan kasvuun (kaavallinen ylimitoitus). Lisäksi laskelman lähtökohtana on, että kysyntä ja tarjonta ovat kaikissa kunnissa vähintään tasapainossa (ostovoiman siirtymä 0 %) ja että positiivisen ostovoiman siirtymän kunnissa ostovoiman siirtymä säilyy vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2012. Tällä luodaan edellytykset sille, että kaikissa kunnissa on mahdollista kehittää kauppaa vähintään oman väestön kysyntää vastaavasti. Vähittäiskaupan kokonaismitoituksessa on otettu huomioon myös kaupan kehitystrendeinä myyntitehokkuuden kasvu ja verkkokaupan lisääntyminen, jotka molemmat vähentävät liiketilatarvetta tulevaisuudessa. Myyntitehokkuuden on arvioitu kasvavan kaikilla toimialoilla +5 % vuoteen 2030 mennessä. Verkkokaupan on arvioitu vähentävän vuosien 2012-2030 liiketilan lisätarvetta -10 % muun erikoiskaupan toimi-aloilla. 21 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on selvityksen perusteella noin 932 000 k-m². Tällä hetkellä vähittäiskaupan sijaintirakennuksissa on Pohjois-Karjalassa karkeasti arvioiden noin 538 000 k-m2 (SYKE), joten uuden liiketilan tarve on noin 394 000 k-m2, josta 181 000 k-m2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan ja 212 000 k-m2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Taulukko 4. Vähittäiskaupan kokonaismitoitus Pohjois-Karjalassa (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 2015) Joensuun seutu Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Keski-Karjalan seutu Kitee Rääkkylä Tohmajärvi Pielisen Karjalan seutu Lieksa Nurmes Valtimo POHJOIS-KARJALA Kokonaismitoitus 2030, TRENDIT Kokonaismitoitus keskustassa Kokonaismitoitus muualla PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala erikoiskauppa autokauppa yhteensä erikoiskauppa autokauppa yhteensä erikoiskauppa autokauppa yhteensä 438 000 309 000 747 000 304 000 30 000 334 000 134 000 279 000 413 000 12 500 9 500 22 000 10 000 2 000 12 000 2 500 7 500 10 000 311 000 221 000 532 000 195 000 11 000 206 000 116 000 210 000 326 000 12 000 7 000 19 000 10 000 2 000 12 000 2 000 5 000 7 000 40 500 28 500 69 000 36 000 3 500 39 500 4 500 25 000 29 500 33 500 24 500 58 000 30 000 5 500 35 500 3 500 19 000 22 500 17 000 11 500 28 500 16 000 4 000 20 000 1 000 7 500 8 500 11 500 7 000 18 500 7 000 2 000 9 000 4 500 5 000 9 500 60 500 35 000 95 500 52 000 18 500 70 500 8 500 16 500 25 000 39 000 22 000 61 000 33 000 15 000 48 000 6 000 7 000 13 000 5 000 3 000 8 000 5 000 2 000 7 000 0 1 000 1 000 16 500 10 000 26 500 14 000 1 500 15 500 2 500 8 500 11 000 53 500 36 000 89 500 48 000 12 500 60 500 5 500 23 500 29 000 28 000 18 000 46 000 25 000 5 000 30 000 3 000 13 000 16 000 20 500 13 500 34 000 18 000 5 000 23 000 2 500 8 500 11 000 5 000 4 500 9 500 5 000 2 500 7 500 0 2 000 2 000 552 000 380 000 932 000 404 000 61 000 465 000 148 000 319 000 467 000 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa on esitettävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Merkitykseltään seudullisten eli alarajaa suurempien yksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainti ja mitoitus määritellään maakuntakaavassa ja tarkennetaan kuntakaavoissa. Merkitykseltään paikallisten eli alarajaa pienempien yksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainti ja mitoitus ratkaistaan kuntakaavoissa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheessa on annettu kaupan toimialaan liittyen koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja keskustatoimintojen alueen ulkopuolella: Vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella ellei selvityksin osoiteta alarajan ylittävän suuryksikön olevan vaikutuksiltaan paikallinen, on 3000 k-m² lukuun ottamatta: - Joensuun kaupunkikeskustan (C) ja Rantakylän keskustatoimintojen (C) alueita, Kiteen ja Lieksan keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) sekä Joensuun kaupunkiseudulta Niinivaaran ja Noljakan alakeskusten alueita (ca), joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 10 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 7 000 k-m² - Nurmeksen ja Outokummun keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) sekä Joensuun kaupunkiseudulta Lehmon ja Reijolan alakeskusten alueita (ca) ja Joensuun tilaa vaativan kaupan työpaikkaaluetta (TP-kme), joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 7 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 5 000 k-m² - Ilomantsin, Juuan ja Tohmajärven keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) sekä Joensuun kaupunkiseudulta Kontiolahden, Liperin ja Ylämyllyn alakeskuksien alueita (ca), joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 5 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 4 000 k-m² Joensuun kaupunkiseudun alakeskuksia on käsitelty tarkemmin alla. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajojen asettaminen alakeskuksiin edellyttää alakeskusten kohdemerkintöjen alueellisen ulottuvuuden määrittämistä. Maakuntakaavassa osoitetuilla alakeskuksilla tarkoitetaan seuraavaa: - Niinivaaran alakeskus: Niinivaaran ostoskeskus lähialueineen Niinivaarantien länsipuolella jatkuen Suvikadun suuntaisesti sairaala-alueelle saakka 22 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ - - Noljakan alakeskus: Noljakan ostoskeskus lähialueineen Noljakan VT 9 eritasoliittymään saakka mukaan lukien Marjalantien varsi lännen suuntaan liittymän lähialueella Lehmon alakeskus: Lehmon ostoskeskus lähialueineen mukaan lukien Lehmon eritasoliittymän läheinen alue rajoittuen pohjoisessa Kruununtiehen ja idässä Kangastiehen Reijolan alakeskus: Reijolan ostoskeskus lähialueineen mukaan lukien Vanhan valtatien ostoskeskuksen läheinen alue tien molemmin puolin Kontiolahden alakeskus: Kontiolahden kirkonkylän hallinnon ja palvelut käsittävä keskusta-alue Keskuskadun molemmin puolin Liperin alakeskus: Liperin kirkonkylän hallinnon ja palvelut käsittävä keskusta-alue Keskustien molemmin puolin mukaan lukien keskustan kiertoliittymän lähialue Ylämyllyn alakeskus: Ylämyllyn ostoskeskus lähialueineen mukaan lukien Ylämyllyn kiertoliittymän lähialue Maakuntakaavatilanne Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa on osoitettu maakunnan aluerakenne mukaan lukien keskusverkko. Maakuntakaavan 1. vaiheessa on osoitettu keskustatoimintojen alueina (C, c) Joensuun ydinkeskusta sekä seutukeskusten keskustat. Nämä merkinnät mahdollistavat kaupan suuryksiköiden toteuttamisen. Sen lisäksi Joensuun kaupunkiseudulta on osoitettu ydinkaupunkiseudun alakeskukset (ca), jotka eivät mahdollista vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentumista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Nykytilanne Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten osalta tuli voimaan 15.4.2011 hallituksen esityksen mukaisena (HE 309/2010). Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen mukaan Pohjois-Karjalan vuoden 2012/2013 kerrosalasta noin 51 % (274 000 k-m2) sijoittui keskusta-alueille. Päivittäistavarakaupan, tavaratalojen ja erikoiskaupan (ei tiva) kerrosalasta noin 68 % ja tilaa vaativan erikoistavaran ja autokaupan kerrosalasta noin 13 % sijoittui keskustaalueille. Kaupan kehitystrendien valossa keskustojen merkitys kaupan sijaintipaikkana vahvistuu tulevaisuudessa. Myös maankäyttö- ja rakennuslaissa tavoitteena on keskustojen kehittäminen kaupan ensisijaisena sijaintipaikkana ja sitä kautta keskustoihin sijoittuvan kaupan osuuden lisääminen. 23 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Vaihtoehtoisia käsittelytapoja Joensuun kaupunkikeskustan osoittamiseksi maakuntakaavassa oli olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen mukaisesti kaupungin keskusta on levittäytymässä molemmin puolin Pielisjokea, joten tämä on ollut yhtenä keskeisenä lähtökohtana keskusta-alueen rajausta mietittäessä. Toisaalta Joensuun kaupungin keskustatoimintojen alue käsittää jo voimassa olevassa maakuntakaavassa keskeiset alueet joen itäpuolelta ja tukevat siten erinomaisesti Joensuun kaupungin suunnitelmia symmetrisestä kaupunkiseudusta. Joensuun keskustatoimintojen aluetta on kuitenkin rajattu uudelleen siten, että voimassa olevaa maakuntakaavan C aluevarausta on hieman kasvatettu Penttilänrannan suunnassa. Kaavan valmisteluvaiheen keskusteluissa oli esillä myös Siihtalan ja Pekkalan suunnalla keskusta-alueen kasvattaminen. Eri vaihtoehtoja on esitetty alla olevissa kuvissa siten, että nyt kaavassa oleva ratkaisu perustuu vaihtoehto 1 mukaiseen ratkaisuun. Keskustatoiminnoilla tarkoitetaan alueita, joille halutaan nimenomaan sijoittuvan monipuolisia keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Rantakylän keskustan osoittamisen vaihtoehtona oli kaupunkiseudun alakeskus tai keskustatoimintojen aluevaraus. Yhdyskuntarakenteen laaditut selvitykset kuitenkin osoittivat, että Rantakylä on maakunnan keskusverkossa heti Joensuun kaupunkikeskustan jälkeen toiseksi merkittävin keskus, jolla on erityisen vahva väestöpohja ympärillä. Rantakylän kaupunkikeskusta on rajattu yhdessä Joensuun kaupungin kanssa huomioiden valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen selvityksen rajaus Rantakylästä ainoana kaupungin alakeskuksena. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa päivitetään keskustatoimintojen alueet ja kohteet koko Pohjois-Karjalan maakuntakaavan alueella. Maakuntakaavassa esitetään keskustatoimintojen alueisiin liittyen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Taulukko 5. Vähittäiskaupan enimmäismitoitukset keskusta-alueilla (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 2015). Keskustatoimintojen alue Joensuu, keskusta (C) Joensuu, Rantakylä (C) Kitee (C) Lieksa (C) Nurmes, Porokylä (C) Outokumpu (C) Ilomantsi (C1) Juuka (C1) Tohmajärvi (C1) Kerrosala keskustassa 2030 PäivittäistavaraTiva ja ja erikoiskauppa autokauppa 170 000 11 000 33 000 25 000 18 000 16 000 10 000 10 000 14 000 10 000 15 000 5 000 5 000 4 000 2 000 2 000 1 500 Kerrosala yhteensä 180 000 11 000 48 000 30 000 23 000 20 000 12 000 12 000 15 500 Keskustan osuus koko kunnan kerrosalasta Suuryksiköt keskustassa 2030 = laskennallinen mitoitus PäivittäistavaraTiva ja Kerrosala PäivittäistavaraTiva ja Kerrosala Osuus ja erikoiskauppa autokauppa yhteensä ja erikoiskauppa autokauppa yhteensä kerrosalasta % % % % 55 % 5% 34 % 137 000 10 000 147 000 82 % 4% 0% 2% 10 000 0 10 000 91 % 85 % 68 % 79 % 27 500 13 000 40 500 84 % 89 % 28 % 65 % 24 000 3 000 27 000 90 % 88 % 37 % 68 % 8 500 3 000 11 500 50 % 94 % 35 % 70 % 8 000 3 500 11 500 58 % 80 % 21 % 55 % 3 500 2 000 5 500 46 % 83 % 29 % 63 % 3 500 1 500 5 000 42 % 85 % 15 % 58 % 8 500 1 500 10 000 65 % Osana Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitystä on tarkasteltu myös seudullista merkitystä omaavien kaupallisten keskusten verkkoa maakunnassa. Lähtökohtana keskusverkoston päivittämisessä on ollut voimassa olevan maakuntakaavan keskusverkko. Muita keskeisiä maakuntakaavan taustalla käytettyjä selvityksiä keskusverkon päivittämisessä ovat olleet muun muassa yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietojen valossa tuotetut ALLI Aluerakenteen ja liikenteen kokonaiskuvatarkastelun kartat Suomen kaupunkikeskuksista ja palvelukeskittymistä. Keskustoihin osoitettaviin vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksiin ei lasketa mukaan alle 2000 k-m2 kauppaa lainkaan, ainoastaan vähittäiskaupan suuryksiköt eli yli 2000 k-m2 olemassa oleva ja uusi kauppa. 24 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Keskeisiä keskustatoimintoihin liittyviä tavoitteita ovat: - Parannetaan keskusta-alueiden vetovoimaisuutta ja vahvistetaan keskustojen asemaa asumisen, palveluiden ja työpaikkatoimintojen alueina - Turvataan päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisten erikoiskaupan palveluiden säilyminen ja kehittyminen keskustoissa - Kehitetään Joensuun ydinkeskustan keskusta-aluetta symmetrisesti molemmin puolin jokea Maakuntakaavassa osoitettava keskusverkko ja vähittäiskaupan suuryksiköt mahdollistavien keskusten merkintöjen (C, c, c1) alueelliset ulottuvuudet ovat: Keskustatoimintojen alueet (C -alue) (ks. kaavaselostuksen liiteosio, liite 1). Joensuun kaupungin keskusta-alue joen molemmin puolin maakuntakaavassa esitetyn rajauksen mukaisesti Rantakylän keskusta-alue maakuntakaavassa esitetyn rajauksen mukaisesti Seutukeskukset (c -kohdemerkintä) Kitee (seutukeskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Kiteen kaupunkikeskustaa käsittäen Kiteen ostoskeskuksen alueen ympäristöineen ja jatkuen Kiteentien suuntaisesti Puhoksentien/Tohmajärventien liittymään ja sen toiselle puolelle saakka) Lieksa (seutukeskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Lieksan kaupunkikeskustaa kantatie 73 pohjoispuolella käsittäen erityisesti Lieksan ostoskeskuksen alueen ympäristöineen ja jatkuen Pielisentien suuntaisesti tien molempiin suuntiin) Nurmes (seutukeskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Nurmeksen Porokylän kaupunkikeskustaa kantatie 75 pohjoispuolella käsittäen erityisesti Porokylän ostoskeskuksen alueen ympäristöineen ja jatkuen Porokylänkadun suuntaisesti tien molempiin suuntiin) Outokumpu (seutukeskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Outokummun kaupunkikeskustaa käsittäen keskustan kiertoliittymän alueen lähiympäristöineen ja jatkuen Kummunkadun suuntaisesti tien molemmin puolin aina Kiisukadun risteysalueelle saakka) Seudullista merkitystä omaavat kuntakeskukset (c1 -kohdemerkintä) Ilomantsi (seudullista merkitystä omaavan kuntakeskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Ilomantsin kuntakeskustaa kantatie 74 luoteispuolella käsittäen Kalevalantien ympäristön alueet tien molemmilla puolilla aina Kauppatien risteysalueelle saakka) Juuka (seudullista merkitystä omaavan keskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Juuan kuntakeskustaa käsittäen keskustan kiertoliittymän alueen lähiympäristöineen ja jatkuen Juuantien suuntaisesti tien molemmin puolin aina Koulutien risteysalueelle saakka) Tohmajärvi (seudullista merkitystä omaavan keskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Tohmajärven kuntakeskustaa valtatie 9 tien molemmin puolin käsittäen erityisesti keskustan kiertoliittymän alueen lähiympäristöineen) Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset (ca -kohdemerkintä) Kontiolahden kirkonkylä Lehmo Liperin kirkonkylä Niinivaara Noljakka Reijola Ylämylly 25 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Paikalliskeskukset (ca-1 -kohdemerkintä) Eno Hammaslahti Kesälahti Kiihtelysvaara Polvijärven kirkonkylä Rääkkylän kirkonkylä Tuupovaara Valtimon kirkonkylä Kuva 6 Keskustatoimintojen alueet ja kaupan merkinnät maakuntakaavassa 26 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumotaan maakuntakaavan voimassa olevat keskustatoimintojen aluevaraukset ja kohdemerkinnät koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta. Muutettavat ja kumottavat alueet ja merkinnät on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Keskustatoimintojen alue (C) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta sekä Rantakylän keskustaalue, joille sijoittuu monipuolisia keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Seutukeskus, kohdemerkintä (c) Merkinnällä osoitetaan seutukeskusten keskustatoimintojen alueet, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Kiteellä enintään 40 000 kerrosneliömetriä, Lieksassa enintään 25 000 kerrosneliömetriä, Nurmeksen Porokylässä enintään 10 000 kerrosneliömetriä ja Outokummussa enintään 10 000 kerrosneliömetriä Seudullista merkitystä omaava kuntakeskus, kohdemerkintä (c1) Merkinnällä osoitetaan osittain seudullista merkitystä omaavia kuntakeskusten alueita, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Ilomantsissa enintään 10 000 kerrosneliömetriä, Juuassa enintään 10 000 kerrosneliömetriä ja Tohmajärvellä samoin enintään 10 000 kerrosneliömetriä. Alakeskus, kohdemerkintä (ca) Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. 27 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Paikalliskeskus, kohdemerkintä (ca1) Merkinnällä osoitetaan paikalliskeskukset, joilla on verkostona seudullista merkitystä. Paikalliskeskuksiin sijoittuu asumisen ohella palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. 3.3 Vähittäiskaupan suuryksiköt Maakuntakaavatilanne Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavat alueet keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle Joensuussa Karsikkoon, Käpykankaalle, Pilkkoon, Raatekankaalle ja Reijolaan vähittäiskaupan suuryksikkö merkinnällä (km, km-1, km-2). Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tulo vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjauksen piiriin edellyttää maakuntakaavan uudistamista näiltä osin ja vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamista keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle myös tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu työpaikka-alueita, joille voidaan sijoittaa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurmyymälöitä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Nykytilanne Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten osalta tuli voimaan 15.4.2011 hallituksen esityksen mukaisena (HE 309/2010). Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. 28 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Vuonna 2012 keskusta-alueiden ulkopuolisten kaupan alueiden (alueet, joille 2030 tilanteessa on osoitettu enimmäismitoitus) kerrosalan osuus vähittäiskaupan kokonaiskerrosalasta samoissa kunnissa oli 39 %. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle edellyttää, että sen sijaintipaikka on osoitettu maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen (km). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Maakuntakaavassa osoitetaan vähittäiskaupan suuryksiköt sekä niiden enimmäismitoitukset keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella koko Pohjois-Karjalan maakuntakaavan alueella. Vähittäiskaupan suuryksiköiden maakuntakaavaratkaisut pohjautuvat Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitykseen (kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 9 Taustaselvitykset). Kerrosalana esitettävä vähittäiskaupan suuryksiköt mahdollistavien merkintöjen (km, kme, kma-r, TP-kme) enimmäismitoitukset sisältävät alueen kaiken kaupan kerrosalan eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan siis mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala. Taulukko 6. Enimmäismitoitukset kaupan alueilla (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 2015). Vähittäiskaupan alue tai kohde Joensuu Voimatien alue, k m Linjatien alue, k m Raatek ank aan alue, k m Karsik k o, k m Reijola, k m Papink angas, k me Tiva-vyöhyk e, TPe Kontiolahti Lehmo, k me Tohmajärvi Niirala (rajaliik enne) Kerrosala alueella 2012 PäivittäistavaraTiva ja ja erikoiskauppa autokauppa Kerrosala yhteensä Alueen Alueen osuus enimmäiskunnan kerrosmitoitus 2030 alasta, % Kerrosalasta suuryksiköissä Kerrosalan lisäys alueella 2012-2030 Alueen osuus kunnan kerrosalasta 2040, % 41 000 15 000 8 000 0 0 0 16 000 22 000 0 17 000 0 0 0 79 000 63 000 15 000 25 000 0 0 0 95 000 58 000 15 000 25 000 0 0 0 82 000 18 % 4% 7% 0% 0% 0% 26 % 75 000 25 000 35 000 16 000 20 000 20 000 135 000 12 000 10 000 10 000 16 000 20 000 20 000 40 000 13 % 4% 6% 3% 4% 4% 24 % 0 0 0 0 0% 25 000 25 000 33 % 0 0 0 0 0% 30 000 30 000 107 % Vähittäiskaupan suuryksiköiden vähittäiskaupan enimmäismitoitukset ovat noin 49 % kyseisten kuntien vähittäiskaupan kokonaismitoituksesta vuonna 2030. Keskeisiä vähittäiskaupan suuryksiköihin liittyviä tavoitteita ovat: - Seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille varataan tilaa keskusta-alueiden ulkopuolelle - Voimassa oleviin maakuntakaavavarauksiin nähden uusia merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittymiä ei osoiteta Tohmajärven Niiralan lisäksi 29 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Maakuntakaavassa osoitetaan seuraavat vähittäiskaupan suuryksiköt (nykyinen kaupan pinta-ala k-m² / vuodelle 2030 asetettava kaupan enimmäismitoitus k-m²) km -merkinnöillä: - Voimatien alue, Joensuu (63 000/75 000) (ks. kaavaselostuksen liiteosio, liite 3a) - Raatekankaan alue, Joensuu (25 000/35 000) (ks. kaavaselostuksen liiteosio, liite 3b) - Pilkko, Joensuu (15 000/25 000) (ks. kaavaselostuksen liiteosio, liite 3c) - Karsikko, Joensuu (0/16 000) (ks. kaavaselostuksen liiteosio, liite 3d) - Reijola, Joensuu (0/20 000) (ks. kaavaselostuksen liiteosio, liite 3e) Maakuntakaavassa osoitetaan Raatekankaan-Käpykankaan-Salpakadun-Siihtalan työpaikka-alue TP-kme merkinnällä, joka merkintä mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Edellä luetelluista vähittäiskaupan suuryksiköistä Voimatien alue ja Raatekankaan alue sijaitsevat TP-kme alueella, mutta niiden enimmäismitoitukset on annettu erikseen ja ne eivät siten sisälly TP-kme alueen enimmäismitoitukseen. Tarkemmin TP-kme alueesta kappaleessa 3.4. Maakuntakaavassa osoitetaan seuraavat tilaa vaativan kaupan suuryksiköt (nykyinen kaupan pinta-ala k-m² / vuodelle 2030 asetettava kaupan enimmäismitoitus k-m²) kme -merkinnöillä: - Papinkangas, Joensuu (0/20 000) (ks. kaavaselostuksen liiteosio, liite 3f ) - Lehmon eritasoliittymä, Kontiolahti (0/25 000) (ks. kaavaselostuksen liiteosio, liite 3g) Maakuntakaavassa osoitetaan kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealueena Tohmajärven Niirala (ks. kaavaselostuksen liiteosio, liite 3h). Samassa yhteydessä kumotaan maakuntakaavan 1. vaiheen työpaikkatoimintojen alue (kohdemerkintä) Tohmajärven Niiralassa. Nyt esitettävä merkintä mahdollistaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön mutta myös muiden logistiikka- ja matkailupalveluiden kehittämisen alueella. Suuri osa Pohjois-Karjalaan suuntautuvasta rajaliikenteestä ylittää rajan Niiralassa, joka on yksi neljästä ympärivuorokauden auki olevista itärajan raja-asemista. Niiralan rajanylityspaikka on ollut vuodesta 1995 lähtien kansainvälinen rajanylityspaikka. Niirala on itärajan valtakunnan rajanylityspaikoista neljänneksi vilkkain. Vuonna 2013 rajan ylitti noin 1,6 miljoonaa matkustajaa. Kasvun on ennustettu kasvavan jatkossa riippumatta siitä toteutuuko EU:n ja Venäjän välille suunniteltu viisumivapaus. Vaikka Niirala sijaitsee kaukana asutuksen ja työpaikkojen nykyisistä painopisteistä, niin vilkkaan rajanylitysliikenteen ja hyvän liikenteellisen sijainnin ansiosta Niirala herättää kiinnostusta kaupan ja muun elinkeinotoiminnan sijaintipaikkana ja tarjoaa kaupalle ja elinkeinotoiminnalle vetovoimaisen sijaintipaikan. Mikäli alueen vähittäiskaupan tarjonta ja mitoitus suunnitellaan pääosin rajanylitysliikenteen kysyntään perustuen, ei alueen liikerakentamisella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tohmajärven keskustan kaupan kehitykseen. Niiralan kauppapaikka tarjoaa vähittäiskaupan yksiköille vetovoimaisen sijaintipaikan Niiralan rajanylityspaikanläheisyydessä. Liikekeskus palvelee pääosin venäläisiä ja muita rajanylittäjiä, mutta tarjoaa myös paikalliselle väestölle erikoiskaupan palveluja, joita ei muuten kunnan palvelutarjonnassa ole saatavilla. Liikekeskuksen toiminta perustuu pääosin venäläisten ostovoimaan, joten sillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tohmajärven kuntakeskuksen kaupan toimintaan. Toisaalta myös kuntakeskuksen kaupan palvelutarjontaa on tarkoitus vahvistaa. Mikäli valtatie 9 linjataan nykyisen Tohmajärven kuntakeskuksen ohi, niin se mahdollistaa myös uuden kauppapaikan, esim. liikenneasematyyppisen, sijoittamisen uuden tieyhteyden varteen nykyisen asema-alueen läheisyyteen. Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumotaan maakuntakaavan voimassa olevat vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta. Muutettavat ja kumottavat alueet ja merkinnät on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. 30 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: Joensuu, Voimatien alue 75 000 k-m² Joensuu, Raatekankaan alue 35 000 k-m² Joensuu, Pilkko Joensuu, Karsikko Joensuu, Reijola 25 000 k-m² 16 000 k-m² 20 000 k-m² Tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme) Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: Joensuu, Papinkangas 20 000 k-m² Kontiolahti, Lehmo 25 000 k-m² Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue (kma-r) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan kohdealuetta, jolla on rajaliikenteestä johtuvia ominaispiirteitä. Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealuemerkinnällä mahdollistetaan Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen rakentuvan kaupallisen keskittymän muodostuminen Vt9 tien molemmille puolille. Merkinnällä ohjataan alueelle vähittäiskaupan suuryksikköjä, matkailu- ja logistiikkapalveluita ja muita palveluita ja toimintoja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa kaupan, rajaliikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden enimmäismitoitus on 25 000 k-m². Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala. 31 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 3.4 Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet Maakuntakaavatilanne Teollisuustoimintojen alueita ja työpaikka-alueita on käsitelty koko Pohjois-Karjalan osalta maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu 20.12.2007). Maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa marraskuussa 2005 eli ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupuolen ratkaisuihin. Maakuntakaavassa on esitetty teollisuus- ja varastoalueet aluevarauksin ja kohdemerkinnöin (T, t, t-1) ja työpaikka-alueet samoin aluevarauksin ja kohdemerkinnöin (TP, TP-e, TP-1, TP-2, tp). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet määrittelevät edellytykset yhdyskuntarakenteen kehittämiselle tavoitteita, joilla on tarkoitus eheyttää yhdyskuntarakennetta ja välttää sen pirstoutumista. Aluesuunnittelussa on tukeuduttava jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Teollisuus- ja työpaikka alueita koskevat erityisesti seuraava alueidenkäytön tavoitteet: Yhdyskuntarakenne on suunniteltava siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä, jotta henkilöautoliikenteen tarve olisi mahdollisimman vähäinen. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistetään osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata, ja, että uusia työpaikka-alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudulla oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan 44 729 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on 2000 -luvulla kasvanut noin 11 % vuoden 2000 tasosta. Suurinta kasvu on ollut Kontiolahdella (14,9 %) ja Joensuussa (13,6 %). Vuonna 2010 työpaikoista n. 88 % sijaitsi taajamissa ja n. 12 % haja-asutusalueilla. Työpaikkakehitystä on kuvattu lisää kaavaselostuksen kohdassa 1.6. Nurmekseen suunnitellaan merkittävää bioteollisuusaluetta Pitkämäen alueelle noin 4 km Nurmeksen keskustasta luoteeseen. Alueelle ollaan suunnittelemassa bioterminaalia, biohiiltämöä sekä puun kuivaamoa. Alueelle on suunnitteilla myös bioenergiaa hyödyntävä alueellinen lämmön- ja sähkönyhteistuotantolaitos. Biohiiltämö hyödyntäisi yksistään suunnitelmien mukaan puuta vajaat 200 000 k-m3 vuodessa. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa täydennetään ja yhdenmukaistetaan voimassa olevan maakuntakaavan teollisuus- ja työpaikkatoimintojen varauksia ja merkintöjä. Maakuntakaavassa osoitetaan muutamia uusia vähintään seudullista merkitystä omaavia teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita Joensuun kaupunkiseudulta sekä tehdään joitakin yksittäisiä muutoksia merkintöihin kaupunkiseudun ulkopuolella. Lähtökohtana maakuntakaavassa on turvata nykyisten teollisuus- ja työpaikkatoimintojen laajentamismahdollisuudet ja osoittaa toimintaan hyvin soveltuvia muita vaihtoehtoisia alueita eri puolilta kaupunkiseutua. Joensuun kaupunkiseudulla on tarvetta profiloida työpaikka-alueita tuotannon ympäristövaikutusten ja toisaalta taajamakuvallisten vaatimusten suhteessa. Joensuun kaupunkiseudulla on tarpeen myös varautua erityisiä ympäristöhäiriöitä kuten melua, pölyä, hajua ja tärinää aiheuttavien tuotantolaitosten mahdollisiin sijaintipaikkavaatimuksiin. Työpaikkojen aluevarausten laajuus on laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia. Joensuun kaupunkiseudun viiden kunnan työpaikkamitoituksen minimivaihtoehto perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvaan työpaikkakehitykseen ja maksimivaihtoehto puolestaan arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtoehtojen ero on 32 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 1300 työpaikkaa eli noin 2,7 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset Joensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen vahvalle kasvulle perustuen monipuoliseen ja kansainvälisesti korkeaan osaamiseen. Joensuun kaupunkiseudun työpaikka- ja teollisuustoimintojen muutosten lisäksi Nurmekseen suunnitellaan bioteollisuusaluetta, joka on toteutuessaan vaikutuksiltaan vähintään seudullinen. Keskeisiä teollisuus- ja työpaikka-alueisiin liittyviä tavoitteita ovat: - Luodaan Joensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan kaupunkiseudulla työpaikkaomavaraisuuden turvaavaan työpaikkamäärään - työpaikka-alueet osoitetaan liikenteellisesti hyvin saavuttavissa olevilta alueilta eri liikennemuotoja hyödyntäen - osoitetaan työpaikka-alueita erilaisiin tarpeisiin ja turvataan yritysten laajentamismahdollisuudet - varaudutaan laajaan yhtenäiseen seudulliseen työpaikka-alueeseen ydinkaupunkiseudun eteläpuolelle - Osoitetaan Nurmeksen bioteollisuusalue maakuntakaavassa Maakuntakaavan 4. vaiheessa esitetään uusina työpaikkatoimintojen alueina Joensuun kaupunkiseudulta Joensuun Papinkankaan alue ja Liperin Honkalammen työpaikkatoimintojen alue. Työpaikkatoimintojen alueita laajennetaan lisäksi Liperin alueella Polvijärventien ja Lentokentäntien välisellä alueella vt9 pohjoispuolisella alueella sekä Kontiolahden Lehmon eritasoliittymän ympäristön alueella ja pieneltä osin Joensuun Raatekankaan pohjoisosassa. Lisäksi maakuntakaavassa yhdenmukaistetaan työpaikkatoimintojen merkintöjä muuttamatta itse alueiden laajuutta (Pitkämäen alue Nurmeksessa sekä vt9 ja ylämyllyntien välinen alue Liperissä ja Joensuussa) sekä muutetaan muutamia kohdemerkintöjä aluevarausmerkinnöiksi (Kontiolahden Uuro ja Vaskela). Pinta-alaisesti kaupunkiseudun länsipuolinen työpaikkatoimintojen aluekokonaisuus (Liperin Välikankaalta aina Lentokentäntien alueelle saakka) on laaja, mutta todellisuudessa hyödynnettävä alue on huomattavasti pienempi. Aluetta halkovat muun muassa VT9 ja seututiet (st 501 ja st 502), rautatie sekä 110 kV suurvoimajohtolinja. Kyseisen laajan työpaikkatoimintojen alueen osoittamista laajana puoltavat myös useat melua aiheuttavat toiminnot eli lentokenttä sekä moottoriurheilukeskus. Merkittävimpinä uusina teollisuustoimintojen alueina maakuntakaavassa esitetään Penttilänrannan yrityspuisto Joensuun keskustan tuntumassa, Joensuusta etelään päin sijaitseva Papinkankaan alueen pohjoisosa valtatie 6 ja Ilomantsin radan tuntumassa sekä bioteollisuusalue Nurmeksen Pitkämäen alueelle. Maakuntakaavassa osoitetaan Raatekankaan-Käpykankaan-Salpakadun-Siihtalan työpaikka-alue TP-kme merkinnällä, joka merkintä mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköt (ks. kaavaselostuksen liiteosio, liite 2). Alueella on lukuisia (yli 30 kpl) yli 2000 k-m² vähittäiskaupan suuryksiköitä hajanaisesti koko TP-kme alueella. Alueella on muutamia erikoiskauppaan tai päivittäistavarakauppaan lukeutuvia suuryksikköjä, mutta pääosin siis kyseessä on tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Maakuntakaavassa osoitetaan Joensuun laaja työpaikka-alue tilaa vaativan kaupan suuryksiköt mahdollistavalla merkinnällä TP-kme. Alueen nykyinen kaupan pinta-ala on 95 000 k-m² ja vuodelle 2030 asetettava kaupan enimmäismitoitus 135 000 k-m² Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen mukaisesti (ks. kaavaselostuksen liite X). Vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnöistä (km) Voimatien alue ja Raatekankaan alue sijaitsevat TP-kme alueella, mutta niiden enimmäismitoitukset on annettu erikseen ja ne eivät siten sisälly edellä mainittuun TP-kme alueen enimmäismitoitukseen. Maakuntakaavassa osoitettavat vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät (km) enimmäismitoituksineen on kuvattu erikseen kappaleessa 3.3. 33 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Kunta Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu/Liperi Joensuu/Liperi Liperi Kontiolahti Kontiolahti Kontiolahti Nurmes Nurmes Nimi Raatekangas-Käpykangas Salpakangas, Siihtala (merkintätapamuutos ja laajennus) Papinkangas (uusi) Papinkangas (uusi) Penttilä (uusi) Liperin Välikankaan alueen ja Lentoasemantien välinen alue vt9 pohjoispuolella (merkintätapamuutos ja laajennus) Vt9 ja Ylämyllyntie välinen alue (merkintämuutos) Honkalampi (uusi) Lehmon eritasoliittymän alue (merkintätapamuutos ja laajennus) Uuro (merkintätapamuutos) Vaskela (merkintätapamuutos) Pitkämäen alue (merkintätapamuutos) Bioteollisuusalue (uusi) Kaavamerkintä TP-kme Pinta-ala (ha) 708 T TP T TP-1 47 226 15 742 TP-1 TP-1 TP-1 39 166 TP-1 TP 114 24 TP-1 93 t Taulukko 7. Maakuntakaavassa esitettävät uudet tai muutettavat työpaikkatoimintojen alueet (TP, TP-1, TPkme) ja teollisuusalueet (T). Taajamatoimintojen alueiden päivittämisen yhteydessä on tullut tarve tehdä yksittäisiä kumoamisia työpaikkaalueisiin kaupunkiseudun ulkopuolella. Muutokset kohdistuvat lähinnä Tohmajärvelle ja Kiteelle, jossa taajamassa kiinni olevat työpaikkatoimintojen alueet (TP, tp) sisällytetään kuntien tulevaisuuden suunnitelmien pohjalta osaksi taajamatoimintojen aluevarausta (A). Lisäksi Tohmajärven Niiralan työpaikkatoimintojen kohdemerkintä (tp) kumotaan samassa yhteydessä, kun alueelle ollaan esittämässä kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealuetta (kma-r). Maakuntakaavassa esitettävät muutettavat ja kumottavat teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet ja kohteet on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Teollisuus- ja varastoalue (T, t) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää teollisuus- ja varastoaluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa tuotannollista toimintaa varten. Suunnittelumääräys Alue on suunniteltava siten, että merkittävät ympäristölle aiheutuvat häiriöt estetään. Työpaikkatoimintojen alue (TP, TP-1, TP-kme) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on 34 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Lisämerkinnällä -kme osoitetaan alueita, joihin voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Lisämerkinnällä -kme osoitetuilla alueilla vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Samoin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaan vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus on Joensuun TP-kme alueella 135 000 k-m². TP-kme merkintä mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. 3.5 Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata Maakuntakaavatilanne Ampumaratoja ja niiden melualueita on maakuntakaavallisesti käsitelty maakuuntakaavan 2. vaiheessa, joka hyväksyttiin 4.5.2009 ja vahvistettiin 10.6.2010 ympäristöministeriössä. Joensuun kaupunkiseudulta seudullisesti merkittävinä ampumaratoina melualueineen esitettiin Pohjois-Karjalan Rajavartioston hallinnassa oleva Onttolan ampumarata Kontiolahdella ja silloin Pohjois-Karjalan Prikaatin hallinnassa ollut Kontiorannan ampumarata Kontiorannassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttö tavoitteissa pyritään minimoimaan jo olemassa olevat ympäristöön kohdistuvat haitat ja ehkäisemään uusien haittojen syntyä. Ampumaradat aiheuttavat ympäristöön melua sekä ammuksien metallit voivat liueta maaperään. Erityisesti ampumaratatoimintoihin liittyvät seuraavat alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on huomioitava odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja niiden vaikutuksia on ehkäistävä. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Nykytilanne Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä maakuntakaavassa ratkaistavia kysymyksiä ovat olleet: - Kontiorannan lakkautuneen varuskunta-alueen uusi maankäyttö - Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Joensuun seudun ampumaurheilijat ja metsästäjät ovat käyttäneet harjoituspaikkoinaan ampumaratoja Kontiorannan varuskunnassa ja Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa. Kontiorannan ampumaratojen käyttö loppui kesällä 2013 varuskunnan lakkauttamisen myötä ja rajavartioston Onttolan ampumaratojen siviilikäyttö loppui vuoden 2015 alussa. 35 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Kartta Pohjois-Karjalan nykyisistä ampumaradoista on esitetty kaavaselostuksen liiteosiossa, liitteessä 4. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaava ampumarata Joensuun kaupunkiseudulle. Maakuntakaavassa esitettävät ratkaisut pohjautuvat maakuntaliiton vuonna 2013 laatimaan esiselvitykseen ja sen pohjalta konsultin laatimaan Joensuun seudun ampumarataselvitykseen sekä Kontiorannan entisessä varuskuntahankkeen yhteydessä tehtyyn konsulttiselvitykseen Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melunhallinta ja yleissuunnitelmasta. Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä tavoitteita ovat: - Mahdollistetaan ampumaharrastustoiminnan jatkuminen Joensuun kaupunkiseudulla Onttolan ampumaradan sulkeutuessa siviilikäytöltä sekä Kontiorannan ampumaratojen lakkauttaminen varuskunnan poistumisen myötä. Tieto siviiliammuntojen päättymisestä kahdella kaupunkiseudun keskeisimmällä ja maakuntakaavassakin esitetyillä seudullisilla ampumaradoilla on johtanut siihen, että maakuntakaavassa on lähdetty aktiivisesti etsimään vaihtoehtoista / vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja seudullisesti merkittävälle ampumaurheilukeskukselle. Samaan aikaan vuoden 2013 lopussa lakkautuneen Kontiorannan varuskunta-alueen ampumaratoja on valtion toimesta purettu ja maaperää puhdistettu tulevaisuuden uuteen käyttöön soveltuvaksi. Joensuun kaupunkiseudulla on ajauduttu tilanteeseen, että siviiliammunnoille ei vuoden 2014 jälkeen ole enää riittävän laadukasta paikkaa Joensuun kaupunkiseudulla. Pieniä eri seurojen ampuratoja on tällä hetkellä muutamia eri puolilla kaupunkiseutua vähän etäämmällä Joensuun kantakaupungista. Laaja ja monipuolinen harrastus- ja kilpailutoiminta vaatii toimiakseen kuitenkin laadukkaan ampumaurheilukeskustasoisen ampumaradan Joensuun kaupunkiseudulta. Onttolassa ja Kontiorannassa on ollut mahdollista harjoittaa kivääri- ja pistooliammuntaa sekä Kontiorannan ampumahiihtokeskuksen yhteydessä myös haulikkoammuntaa. Practical-ampujille ei ole ollut varsinaisia practical-ratoja, mutta he ovat harjoitelleet Onttolassa 25 metrin pistooliradoilla. Radat palvelivat siten luotilajien osalta siviiliampujia niin ampumaurheilijoiden, reserviläisten kuin metsästäjienkin osalta. Maakuntaliiton tekemässä esiselvityksessä löydettiin 28 vaihtoehtoista sijoituspaikkaa mahdolliselle seudulliselle ampumaradalle. Näistä valittiin neljä ampumarataa jatkoselvitykseen, joista Ramboll Finland Oy teki tarkemmat melunhallinta- ja yleissuunnitelmat (kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 9 Taustaselvitykset) . Ampumarataselvityksissä on tarkemmin selvitetty ja vertailtu neljän alueen (Kontiolahden Kontioranta, Kontiolahden Ukonnurmi Selkiellä, Joensuun Hammaslahti sekä Kontiolahden Paiholan yhteismetsän alue) soveltuvuutta ja vaikutuksia ampumaratakäyttöön. 36 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Kuva 7 Vaihtoehtoiset ja selvitetyt ampumaradat Joensuun kaupunkiseudulla Joensuun seudullisen ampumaradan sijoituspaikaksi oli maakuntakaavaluonnoksessa esillä kolme eri vaihtoehtoa. VE 1 Kontioranta kivääri- ja pistooliammunnalle sekä Hammaslahti haulikkoammuntaan, VE 2 Ukonnurmen alue Kontiolahdella kaikki aselajit käsittävänä keskuksena ja VE 3 Paiholan alue Kontiolahdelle kaikki aselajit käsittävänä keskuksena. Kaavaehdotuksessa osoitetaan seudullinen ampumarata Kontiorantaan kivääri- ja pistooliammuntaan soveltuvana ratana. Sen sijaan Hammaslahteen ei osoiteta erillistä seudullista ampumarataa, joka tähtäisi kilpailutoimintaan haulikkoammunnan osalta. Haulikkoammunnan harjoittelumahdollisuudet turvataan jo olemassa olevilla paikallisilla radoilla. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään Joensuun kaupunkiseudun seudullisen ampumaradan paikka Kontiorantaan samalla paikalle, missä sijaitsi myös yksi entisen varuskunta-alueen ampumaradoista. Kontiorantaan on esitetty melualue (me-3), joka on ampumahallein rajatun 55 dB:n melualueen raja. Kontiorantaan tulee ns. luotilajien ampumarata, joka mahdollistaa harjoittelun, metsästäjien ampumakokeet ja kilpailutoiminnan. Sen sijaan muun muassa haulikko- tai practicalammunnan vaatimille radoille ei esitetä seudullista ampumarataa Joensuun kaupunkiseudulle johtuen niiden meluvaikutuksista. Näin ollen esitetty seudullinen ampumaratkaisu ei ole täydellinen, kaikki aselajit mahdollistava ampumaurheilukeskus, mutta esimerkiksi haulikkoammunnan harjoitusmahdollisuudet nähdään turvattavan jo olemassa oleville ampumaradoilla. Liitekartalla (Liite 4) esitetään sekä voimassa olevien maakuntakaavojen seudulliset ampumaradat sekä paikalliset radat. On tärkeää huomioida, että paikalliset radat voivat toimia myös jatkossa, jotta turvallisia ampumaharrastuksen ja harjoittelun mahdollistavia paikkoja löytyy maakunnasta. 37 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Kontiorannan ampumaratojen tarkempi melunhallinta ja yleissuunnitelma on laadittu WSP Finlandin toimesta (kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 9 Taustaselvitykset). Selvityksessä pääpaino on ollut mahdollisimman tehokkaassa melusuojauksessa, joka perustuu tehokkaasti ääntä vaimentaviin ampumasuojiin sekä meluseinäja vallirakenteisiin. Meluvaikutuksia selvitettiin suorittamalla alueella koeammuntoja sekä melun leviämistä kuvaavilla laskentamallilla. Alueelle on sijoitettu selvityksessä 300, 150 ja 100 metrin kivääriradat, 25 metrin pistoolirata sekä 50 metrin rata. Sen sijaan practical -rata ja haulikkoradat on jätetty tarkasteluista pois johtuen siitä, että laukausääniä ei voida vaimentaa rakenteellisilla keinoilla. Luotilajien meluvaikutuksia voidaan yhä vähentää jatkamalla ampumakatosta laskelmissa käytetystä viidestä metristä esimerkiksi 10 metriin. Onttolan seudullisen ampumaradan merkintää ei poisteta, sillä siellä jatkuu rajavartioston ammuntojen lisäksi viranomaisten ampumaharjoittelu. Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumotaan maakuntakaavan 2. vaiheen Kontiorannan ampumarata ja siihen liittyvä melualue Joensuun kaupunkiseudulta. Muutettavat ja kumottavat alueet ja merkinnät on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ampumaradat (ea) Kohdemerkinnällä osoitetaan varuskuntien ja niiden harjoitusalueiden ampumarataalueet sekä seudullisesti merkittävät ampumarata-alueet. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. Ampumamelualue (me-3) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueet, joiden melutaso ylittää LAImax 55 dB:n ohjearvot. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. 3.6 Virkistysalueet ja –kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet Maakuntakaavatilanne Virkistysalueet ja kohteet, samoin kuin viheryhteystarpeet ja maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla ulkoilun ohjaamistarvetta on käsitelty maakuntakaavan 1. vaiheessa sekä joiltakin pieniltä osin täsmennetty maakuntakaavan 2. vaiheessa. Joensuun kaupunkiseudulla on erinomaiset mahdollisuudet luonnon virkistyskäytölle monipuolisesti sekä vesistöillä että mantereella. Koko Pohjois-Karjalaa tarkasteltuna suurimmat virkistyskäytön paineet kohdistuvatkin juuri Joensuun kaupunkiseudulle. Joensuun kaupunkiseudun vahva kasvu aiheuttaa paineita myös viherrakenteelle eli kaupunkiseudun viheralueille vaikka tällä hetkellä kaupunkiseudulla on monipuolisesti viheralueita tarjolla. Matkailupalveluiden alueita ja kohteita on käsitelty maakuntakaavan 1. ja 3. vaiheessa. Joensuun kaupunkiseudulla on tarpeita ja suunnitelmia matkailupalveluiden merkittävälle kehittämiselle muun muassa kylpylätoiminnan suhteen. Vesimatkailulle ja virkistykselle tärkeitä vierasvenesatamia on suunnitteilla kaupunkiseudulla, jotka tulee myös huomioida maakuntakaavassa osana viherverkostoa. 38 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden virkistystä koskevien yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä on edistettävä elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä on myös edistettävä luonnon virkistyskäyttöä parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Samoin maakuntakaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä on myös edistettävä. Lisäksi maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on esitetty useita matkailuun liittyviä tavoitteita. Alueidenkäytöllä on edistettävä luonto- ja kulttuurimatkailua. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Vuoksen vesistöalueella matkailua on ohjattava siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudun tärkein ja samalla seudullisesti merkittävin luontoalue on Jaamankangas ympäristöineen. Jaamankankaan yhtenäinen laaja metsäalue ulottuu lännessä Lykynlammelle ja Pärnävaaralle sekä koillisessa Kontiolahden ampumahiihtostadionille saakka. Alue on kaupunkiseudun asukkaiden monipuolisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä toimien samalla myös useiden lajien elinympäristönä ja muun muassa merkittävänä pohjavesialueena aivan kaupungin tuntumassa. Varuskunta-alueen toiminnan lakattua maankäytön paineet ovat edelleen kasvaneet Jaamankankaan alueella. Joensuun kaupunkiseudun merkittävimpinä matkailupalvelujen keskuksina toimivat Joensuun kaupunkikeskustan ohella Huhmarin alue Polvijärvellä ja Outokummun vanhan kaivoksen alue Outokummussa. Lisäksi kaupunkiseudulla on lukuisa määrä matkailupalveluita tarjoavia yrityksiä. Matkailun kysynnän kasvaessa ja uusien suuren kokoluokan matkailupalveluiden hankkeiden johdosta on tarpeen tarkastaa matkailun merkintöjen ajantasaisuus Joensuun kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun viherrakenteen ja toimivien viheryhteyksien edelleen kehittymiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaupunkiseudun virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Monilta osin olemassa olevat ulkoilureitit ja maastokäytävät yhdistävät jo merkittävimpiä alueita, mutta kaupunkiseudulla on tarvetta vahvistaa viherverkostoa toisiinsa kytkeytyvänä kokonaisuutena. Viheryhteystarpeilla on kuvattu ulkoilureittejä ja maastokäytäviä, jotka yhdistävät erillään sijaitsevat seudullista merkitystä omaavat kohteet ja alueet yhtenäiseksi verkostoksi. Viheryhteystarpeella on merkitystä niin ihmisten virkistäytymiselle ja virkistysalueverkoston toimivuudelle kuin laajemminkin ekologisille yhteyksille ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa täydennetään voimassa olevaa maakuntakaavaa virkistyskohteilla, virkistysalueilla, matkailupalvelujen kohteella sekä vähintään seudullista merkitystä omaavilla vierasvenesatamilla. Jaamankangas osoitetaan MU-1 alueena, jolla tuodaan esille yhtenäisen luontoalueen erityinen merkitys Joensuun kaupunkiseudulla. Maakuntakaavan tavoitteena on tällä ratkaisulla säilyttää alue pääosin vapaana rakentamiselta maakuntakaavan tavoitevuoteen eli vuoteen 2030 saakka. Tämän periaatteen nähdään antavan parhaat edellytykset turvata Jaamankankaan alueen tulevaisuuden mahdollisuudet erilaiseen käyttöön. 39 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Keskeisiä virkistys- ja matkailualueisiin liittyviä tavoitteita ovat: - Osoitetaan Joensuun kaupunkiseudulle viheralueverkosto, joka kytkee viheryhteystarpeiden kautta olemassa olevat seudulliset virkistys-, matkailu- ja luontokohteet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi - Osoitetaan ja tarkistetaan olemassa olevat että mahdolliset uudet (esimerkkinä ampumahiihtostadionin ympäristö) seudulliset virkistysalueet - Turvataan tärkeät ekologiset käytävät osana viheryhteystarpeita - Selkeytetään virkistysalueitten ja –yhteyksien sekä muun maankäytön välistä rajapintaa - Turvataan ranta-alueitten (Pyhäselkä, Pielisjoki, Höytiäinen ja kanava) yhtenäiset viherkäytävät ja yhteiskäyttöiset alueet - Jaamankangas säilytetään pääosin kaupunkiseudun myös virkistystä ja muuta vapaa-ajan toimintaa palvelevana maa- ja metsätalousvaltaisena alueena - Varaudutaan mahdollisiin uusiin matkailupalveluiden alueiden ja kohteiden osoittamiseen (esimerkkinä Kontiorannan alue) Maakuntakaavassa esitettävät virkistys- ja matkailukohteet perustuvat kaavatyön 4. vaiheen yhteydessä tehtyyn selvitykseen: Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne 2030:Virkistyksen ja matkailun näkökulmat. Selvitys luo aluksi katsauksen maakuntakaavan aikaisemmissa vaiheissa vahvistettuihin kaavavarauksiin virkistyksen, viheryhteyksien ja matkailun osalta. Selvityksessä tarkasteltiin yleisesti virkistyksen, viheryhteyksien ja matkailun kokonaisuutta Joensuun seudulla, luoden perustaa uusille kaavamerkinnöille sekä vanhojen merkintöjen päivittämiselle. Maakuntakaavan voimassa olevat virkistysalueet säilyvät sellaisenaan voimassa. Maakuntakaavan 4. vaiheessa osoitetaan niiden lisäksi kolme uutta virkistysaluetta ja neljä uutta virkistyskohdetta. Virkistyskohteista ampumahiihtostadionin ja Kontioniemen golfkeskuksen kohdemerkinnät poistuvat ja muut säilyvät sellaisenaan voimassa. Näiden kahden mainitun kohteen merkinnät muutetaan virkistysaluemerkinnäksi. Kunta Joensuu Joensuu Kontiolahti Nimi Kaavamerkintä Niittylahdenranta v-kohdemerkintä Utran saaret V-alue Kontieniemen golfkeskuksen V-alue alue Kontiolahti Ampumahiihtostadionin V-alue alue Kontiolahti Välilammet v-kohdemerkintä Kontiolahti Vierevänniemi v-kohdemerkintä Liperi Luovi - Kuoringan v-kohdemerkintä levähdysalue Taulukko 8. Maakuntakaavassa esitettävät virkistysalueet ja -kohteet. Pinta-ala (ha) 24 124 211 Matkailupalveluiden kohdemerkinnät säilyvät ennallaan lukuun ottamatta Kontioniemestä poistuvaa Kontiolinnan kehittämishanketta. Maakuntakaavan 4. vaiheessa osoitetaan niiden lisäksi uusi matkailupalvelujen kohde Kontiorantaan. Merkinnällä pyritään edistämään Kontiorannan kehittämistä monipuoliseksi matkailu- ja vapaaajan asumisen alueeksi. Maakuntakaavan voimassa olevat matkailun ja virkistyksen vetovoima-aluetta koskevat aluemerkinnät säilyvät voimassa sellaisenaan lukuun ottamatta Jaamankankaan-Huhmarin-Höytiäisen aluetta, joka laajenee käsittämään myös Kontiorannan tulevan matkailupalvelujen kohteen. 40 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Kunta Kontiolahti Nimi Kontioranta Kaavamerkintä rm-kohdemerkintä Pinta-ala (ha) Taulukko 9. Maakuntakaavassa esitettävät matkailualueet ja -kohteet. Viheryhteystarvemerkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä. Joensuun kaupunkiseudulla olevat viheryhteystarpeet ovat ulkoilureittejä ja maastokäytäviä, joilla on merkitystä niin virkistysalueverkoston kuin ekologisten yhteyksien kannalta. Kaikki maakuntakaavan 1. vaiheessa vahvistetut viheryhteystarpeet Joensuun kaupunkiseudulla kumotaan. Maakuntakaavan 4. vaiheessa osoitetaan seuraavat viheryhteystarpeet Joensuun kaupunkiseudulla: Mistä – Mihin (pituus km), Kohteet viheryhteyden varrella 1. Ampumahiihtostadion – Utranharju (8 km), Välilammet ja Kylmälampi 2. Ampumahiihtostadion – Lykynlampi (9 km), Jaamankangas 3. Ampumahiihtostadion – Kontioniemi (3 km) 4. Kontioniemen golf-keskus – Vierevänniemi (4 km), Satamanlahden suojelualue 5. Kontioranta – Paihola (8 km) 6. Kuurna – Kulho (12 km), Pöllövaara–Kruununkangas harjujakso 7. Lykynlampi – Huhmari (13 km) 8. Lykynlampi – Pärnävaara (4 km), Niinivaara 9. Törmä – Lykynlampi (3 km) 10. Hirsiniemi-Pärnävaara (4 km) 11. Pärnävaara – Luovi (8 km), Koukkelonvaaran suojelualue 12. Pärnävaara – Ylämylly (4 km), Paloaukean museo ja Kononovinkaivannon suojelualue 13. Ylämylly – Niittylahti (27 km), Pyhäselän rantavyöhyke 14. Hasaniemi – Utranharju (10 km), Utransaaret 15. Kuhasalo –Utransaaret (8 km), Karsikko 16. Kuhasalo – Karsikko (4 km), Repokallion virkistysalue 17. Repokallio– Reijola (3 km) Taulukko 10. Maakuntakaavassa esitettävät viheryhteystarpeet. Veneily ja melonta ovat kasvattaneet hiljalleen suosiotaan viime vuosina. Kasvava kysyntä luo tarpeen kehittää satamaverkostoa erityisesti Pyhäselän pohjoisosassa ja Höytiäisen etelärannalla. Hirsiniemeen on suunnitteilla veneilijöiden suojasatama ja veneenlaskupaikka. Tällä hetkellä Pyhäselän pohjoisin satama löytyy Joensuusta. Ristilahteen on suunnitteilla erityisesti matkailua ja virkistystä palveleva satama veneilijöille ja melojille. Höytiäisen etelärannalta puuttuu tällainen satama-alue. Satama-alue liittyy tiiviisti Kontiorannan muuhun virkistys- ja matkailupalvelutoimintaan. Satama-alueita on käsitelty maakuntakaavan 1. vaiheessa. Henkilöliikenteen satama-alueita on esitetty 10 kappaletta. Maakuntakaavan 4. vaiheessa osoitetaan seuraavat uudet satama-alueet: Kunta Kontiolahti Liperi Nimi Kontioranta/Ristilahti Hirsiniemi Kaavamerkintä vierasvenesatama vierasvenesatama Taulukko 11. Maakuntakaavassa täydennettävät vierasvenesatamat. 41 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Kuva 8. makartta. Joensuun seudun viherrakennetta, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja matkailua kuvaava tee- 42 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumotaan maakuntakaavan voimassa olevat viheryhteystarve-merkinnät kokonaisuutena Joensuun kaupunkiseudulta, Kontiolinnan kehittämishanke kumotaan. Matkailun- ja virkistyksen vetovoima-alueista Jaamankankaan-Huhmarin-Höytiäisen alue, joka kumotaan ja osoitetaan uudelleen laajennettuna alueena. Virkistyskohteista ampumahiihtostadionin ja Kontioniemen golfkeskuksen kohdemerkinnät kumotaan ja kohteiden merkinnät muutetaan virkistysaluemerkinnäksi. Muutettavat ja kumottavat merkinnät on esitetty kappaleessa 3.8. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Virkistysalue (V) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä, viherverkon kannalta erityisen tärkeitä ulkoilu-, retkeily- ja virkistysalueita. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueilla voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaaajanasuntorakennuspaikkoja. Alueilla on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen viherverkon kokonaisuus huomioiden. Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. Virkistysalue, jolla harjoitetaan ampumatoimintoja (V/a) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävä, viherverkon kannalta erityisen tärkeä Kontiorannan ampumahiihtostadionin ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalue. Alueella voidaan harjoittaa melua aiheuttavaa ampumaurheilutoimintaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueella voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaaajanasuntorakennuspaikkoja. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen viherverkon kokonaisuus huomioiden. Erityisesti alueella tulee turvata ampuhiihtostadionin ja sen läheisen ampumaurheilukeskuksen kehittäminen. Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä virkistyskäytön verkostojen ylläpidolle ja kehittämiselle. Rakentamismääräys Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja rakennuksia. Virkistyskohde (v) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä virkistyksen ja/tai luontomatkailun sekä olemassa olevia että kehitettäviä kohteita. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön ja/tai luontomatkailun kehittämiseen sekä ympäristöarvojen säilymiseen. Kohteiden suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen liittyminen maakunnalliseen ulkoilureittiverkostoon. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU, MU-1) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti ulkoilun kannalta tärkeitä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Lisämerkinnällä 1 osoitetaan sijainniltaan, metsien monikäytöltään ja luonnonympäristön arvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaita alueita. 43 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja ympäristöarvot sekä ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuudet. Lisämerkinnällä -1 osoitetuilla alueilla tulee turvata luontoalueen yhtenäisyys ja säilyttää alueet pääosin rakentamisen ulkopuolella. Matkailupalvelujen kohde (rm) Matkailupalvelujen kohdemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen olemassa olevia tai suunniteltuja kohteita sekä kehittämishankkeita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota matkailullisesti vetovoimaisen keskuksen muodostamiseen sekä ottaa huomioon eri toimintojen ja rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön. Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Vierasvenesatama Merkinnällä osoitetaan vesimatkailuverkoston kehittämisen kannalta merkittävät, maakunnallista ja koko Vuoksen vesistöaluetta palvelevat, nykyiset tai kehitettävät vierasvenesatamat. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv-3) Merkinnällä osoitetaan luonnonympäristön, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja osin kansainvälisesti merkittäviä kehitettäviä aluekokonaisuuksia. mv-3 Jaamankankaan - Kontiorannan – Höytiäisen - Huhmarin alue Alueen kehittäminen perustuu Jaamankankaan laajaan yhtenäiseen metsätalousvaltaiseen alueeseen ulkoilumahdollisuuksineen, ampumahiihtostadionin toiminnan ja Kontiorannan matkailupalvelujen kehittämiseen, Kontioniemen golfkeskuksen toimintaan, Höytiäisen saaristoon ja laajemmin koko järvialueen vesimatkailuun sekä Huhmarin lomakeskuksen toimintaan. Kehittämissuositus Aluetta kehitetään Joensuun läheisyydessä sijaitsevana virkistyksen, ulkoilun, urheilun ja matkailun kannalta vetovoimaisena kehittämisalueena. 3.7 3.7.1 Muita yksittäisiä tarkistuksia Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maakuntakaavatilanne Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ei ole aiemmin osoitettu lainkaan maakuntakaavassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Metsät ovat uusiutuvana luonnonvarana merkittävä voimavara Pohjois-Karjalalle, jossa niitä hyödynnetään kestävällä periaatteella. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä: 44 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Alueidenkäytöllä on edistettävä luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan niiden saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa on huomioitava luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja laajoja metsätalousalueita tule pirstoa muulla maankäytöllä. Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueen sisällä ja/tai sen välittömässä läheisyydessä on alueita, jotka on selkeästi tarpeen rajata pois taajamatoimintojen alueista. Alueiden pääasiallinen maankäyttö on nykyisin ja halutaan jatkossakin olevan nimenomaan maa- ja metsätalous. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa esitetään Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen sisältä tai läheisyydestä muutamia alueita maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Merkinnällä korostetaan alueiden tulevaisuuden käyttöä pääsääntöisesti nimenomaan maa- ja metsätaloudessa. Alueet rajaavat ja jäsentävät taajamatyyppisen alueen kasvua Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueen välittömässä läheisyydessä. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Maa- metsätalousvaltainen alue (M) Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. 3.7.2 Moottorirata-alueet Maakuntakaavatilanne Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa on osoitettu moottorirata-alueet (E1, e1). Joensuun kaupunkiseudulta on maakuntakaavassa osoitettu aluevarauksella Ylämyllyn moottorirata-alue. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttö tavoitteissa pyritään minimoimaan jo olemassa olevat ympäristöön kohdistuvat haitat ja ehkäisemään uusien haittojen syntyä. Maakuntakaavassa melua ja päästöjä aiheuttava moottorirata on sijoitettu lentokentän viereen haittojen minimoimiseksi. Moottoriratatoimintoja koskevat alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on ehkäistävä melusta ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Nykytilanne Ylämyllyn moottorirata-alueella on käynnissä suunnitelmia ratojen laajentamiseksi ja toiminnan monipuolistamiseksi. Esimerkkinä endurorata on lakkautumassa Kontiolahden Jaamankankaalta ja toiminta tarvitsee uuden alueen harrastustoimintojen tueksi kaupunkiseudulta. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa laajennetaan voimassa olevan maakuntakaavan mukaista Ylämyllyn moottorirata-aluetta itään päin rajautumaan kiinni lentokenttäalueeseen. Laajentamisella mahdollistetaan moottorirata-alueen toiminnallinen kehittäminen. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Moottorirata-alue (E1) Merkinnällä osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. 45 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 3.8 Muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. ja 3. vaiheisiin Maakuntakaavan 1. vaiheesta kumotaan kokonaan: - Taajamatoimintojen alueet (A) - Keskustatoimintojen alueet (C, c) - Keskustatoimintojen alue: ydinkaupunkiseudun alakeskukset (ca) - Vähittäiskaupan suuryksiköt (km, km-1, km-2) - Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta - Viheryhteystarpeet Maakuntakaavan 1. vaiheesta kumotaan yksittäisinä varauksina: - Työpaikka-alueita ja -kohteita (TP, TP-1, TP-2, TP-e, tp) - Virkistyskohteita (v) - Matkailukohde (rm) - Puolustusvoimien alue (EP) - Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv-3) - Osia maa- ja metsätalousvaltaisista alueista, joilla ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) Maakuntakaavan 2. vaiheesta kumotaan yksittäisinä varauksina: - Seudullinen ampumarata (ea) - Ampumamelualue (me-1) - Osa soranottoalueesta (EO1-p) - Osia maa- ja metsätalousvaltaisista alueista, joilla ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) 3.8.1 Muutettavat voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät Kunta Alue ja/tai muutos Uusi merkintä Pinta-ala (ha) Vanha merkintä Pinta-ala (ha) Maakuntakaavavaihe Kontiolahti Jaamankangas MU-1 (alue) 2861 ha MU (alue), EP (alue) MU 2339 ha, EP 535 ha 1. Kontiolahti Lehmon eritasoliittymän työpaikkaalueen laajentaminen Ampumahiihtostadionin ympäristö Kontiorannan lakkautunut varuskuntaalue Nykyisen Ylämyllyn moottorirata-alueen laajentaminen kiinni lentokenttäalueeseen Ampumahiihtostadion ja lähiympäristö Kontioniemen golfkeskus ja lähiympäristö Välikankaan työpaikka-alueen laajennus Pitkämäen alue Leinosenlammen itäpuoli Kulho TP (alue) 20 ha MU (alue) 20 ha 1. vaihe ja 2. vaihe vaihe V/a (alue) 211 ha 211 ha 1. vaihe A (alue) + osittain ma/km-1 E1 (alue) 160 ha EP (alue), v-kohde EP (alue) 160 ha 1. vaihe 47 ha MU (alue) 47 ha 1. vaihe V/a (alue) 211 ha v (kohde) EP ?? 1. vaihe V (alue) 124 ha A (alue), vkohde 124 ha 1. vaihe TP (alue) 26 ha MU (alue) 26 ha 1. vaihe TP-1 (alue) Ares (alue) 93 ha 77 ha TP-2 (alue) MU (alue) 93 ha 77 ha 1. 1. vaihe vaihe Ares (alue) 110 ha MU (alue), A (alue) 1. vaihe Rantakylän ja Lehmon eteläosan alu- TP-kme (alue) 150 ha TP (alue) MU 52 ha, A 13 ha 150 ha 1. vaihe Kontiolahti Kontiolahti Liperi Kontiolahti Kontiolahti Liperi Nurmes Liperi Kontiolahti Joensuu/Kontiolahti 46 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ eet Raatekangakaan, Siihtalan ja Käpykankaan alueet Siihtalan alue Joensuu Joensuu Kontiolahti Kontiolahti Raatekankaan pohjoisosa Lehmon eteläosa Kontiolahti Uuro Liperi Lentokentän eteläpuolen ja Välikankaan TP -alueiden väliin jäänyt A-alue Lentokentäntien alue Honkalampi Reijola Mulonpellot Paritsansuo, Kulho Kulho Marjosärkkä, Raatesuo Lehmo – valtatie 6 välinen alue Keskusta-alue Rantakylä Joensuu, Liperi Liperi Joensuu Joensuu Joensuu, Kontiolahti Kontiolahti Kontiolahti Kontiolahti Joensuu Joensuu Joensuu Kitee Tohmajärvi Tohmajärvi Polvijärvi Kontiolahti Kontiolahti Taulukko 12 TP-kme (alue) 442 ha TP-e (alue) 442 ha 1. vaihe TP-kme (alue) TP-kme (alue) TP-kme (alue) TP (alue) 38 ha A (alue) 38 ha 1. vaihe 61 ha A (alue) 61 ha 1. vaihe 11 ha A (Alue) 11 ha 1. vaihe 32 ha 32 ha 2. vaihe TP (alue) 189 ha EO1-p (alue) A (alue) 189 ha 1. vaihe TP-1 (alue) TP (alue) Ares (alue) M (alue) M (alue) Ares (alue) M (alue) 316 ha 39 ha 246 ha 236 ha 233 ha 39 ha 235 ha TP (alue) A (alue) A (alue) A (alue) A (alue) A (alue) A (alue) 316 ha 39 ha 246 ha 236 ha 233 ha ha 1. 1. 1. 1. 1. 1. 1. vaihe vaihe vaihe vaihe vaihe vaihe vaihe M (alue) 77 ha A (Alue) 77 ha 1. vaihe C (alue) C (alue) 37 ha 40 ha A (alue) A (alue) ja ca (kohde) A (alue) TP (alue) tp (kohde) tp (kohde) tp (kohde) tp (kohde) tp (kohde) 37 ha 40 ha 1. 1. vaihe vaihe 23 ha 57 ha 1. 1. 1. 1. 1. 1. 1. vaihe vaihe vaihe vaihe vaihe vaihe vaihe Utransaaret V (alue) 23 ha Anttolan alue A (alue) 57 ha Kemie A (alue) Niiralan alue A (alue) Vasarakankaan alue A (alue) Vaskela TP (alue) 24 ha Uuro TP-1 (alue) 114 ha Maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheisiin tehtävät muutokset 39 ha Lisäksi maakuntakaavan 4. vaiheen ratkaisuiden pohjalta on tehty useampia teknisluonteisia korjauksia ja aluemuutoksia, jotka eivät ole maakuntakaavan kokonaisuuden kannalta merkittäviä, mutta kaavan yhtenäisyyden kannalta tarpeellisia. 3.8.2 Kumottavat voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät Kunta Koko maakunta Joensuu Seutukeskukset Alakeskukset Vähittäiskaupan suuryksiköt Kontiolahti Joensuu Alue Keskusta-alue Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Outokumpu, Kitee Ylämylly, Lehmo, Reijola, Niinivaara, Rantakylä, Karsikko, Noljakka Pilkko, Raatekangas, Käpykangas, Karsikko, Reijola Lehmo KäpykangasRaatekangas Kumottava merkintä Pinta-ala (ha) A (alue) C (alue) c (kohde) 22 200 ha 146 ha Maakuntakaavavaihe 1. vaihe 1. vaihe 1. vaihe ca (kohde) 1. vaihe km, km-1 ja km-2 (kohde) TP (alue) Tp-e (alue) 1. vaihe 1. 1. vaihe vaihe 130 ha 442 ha 47 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Joensuu, Liperi Joensuu, Kontiolahti Joensuu Liperi Kitee Kontiolahti Tohmajärvi Tohmajärvi Polvijärvi Kontiolahti Kontiolahti Viheryhteystarpeet 316 ha 150 ha 1. 1. vaihe vaihe TP-1 (alue) TP-2 (alue) TP (alue) tp (kohde) 85 ha 260 ha 57 ha 1. 1. 1. 1. vaihe vaihe vaihe vaihe 1. vaihe 1. vaihe 1. vaihe 2.vaihe 2.vaihe 1. vaihe 1. 1. 1. vaihe vaihe vaihe mv-3 (kehittämisperiaatemerkintä) - (kohde) 1. vaihe Yhdyskuntaraken1. teen laajenemissuunta (Karhunmäen itäpuoli ja Iiksenvaara/Iiksenniitty suunta) Maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheen kumottavat merkinnät vaihe Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi Taulukko 13 TP (alue) TP (alue) tp (kohde) tp (kohde) tp (kohde) ea (kohde) me-1 (alue) - (kehittämisperiaatemerkintä) rm (kohde) v (kohde) v (kohde) Kontiolahti Kontiolahti Kontiolahti Joensuu Lentokentäntien alue Rantakylän ja Lehmon eteläosan alueet Reijolan alue Välikankaan alue Anttolan alue Uuron ja Vaskelan alueet Niiralan alue Kemien alue Vasarakankaan alue Kontioranta Kontioranta Joensuun kaupunkiseudun viheryhteystarpeet Kontioniemi Kontioniemi Kontiolahden ahkeskus Matkailun- ja virkistyksen vetovoimaalue Kaikki olemassa olevat Joensuun kaupunkiseudun viheryhteydet kumotaan ja korvataan uusilla yhteyksillä. Karsikosta-Heinävaaraan Kulhosta-Kuurnan kanavalle Repokalliosta Niittylahden opistolle Utranharjulta Marjosärkkien kautta Jaamankankaalle Utranharjulta Ukonharjun kautta Jaamankankaalle Jaamankankaan poikittainen yhteys Noljakasta Siilaisten puron vartta Marjosärkille Hasaniemestä Noljakan kautta Marjalaan ja Ylämyllylle kulkeva rantareitti Marjalasta Pärnävaaralle Lykynlammelta Huhmariin Lykynlammelta Pärnävaaran kautta Käsämään ja edelleen Outokumpuun Suurin osa viheryhteystarpeista säilyy ja osan linjaus muuttuu. Suraavat yhteydet poistuvat maakuntakaavasta kokonaan, koska niillä ei ole katsottu olevan laajaa seudullista tai maakunnallista merkitystä: Repokallio-Heinävaara Viinijärvi – Outokumpu Utranharju – Marjosärkkä – Jaamankangas Siilainen – Jaamankangas 48 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 4 Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, ja niiden avulla on voitava arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset. Vaikutukset tulee arvioida maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaisen ryhmittelyn mukaisesti. Tällöin tulee arvioida maakuntakaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: o alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen o kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin o kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön o ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön o Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon o muut vaikutukset Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on tehtävä siinä laajuudessa kuin maakuntakaava yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Maakuntakaavan vaikutuksia tulee arvioida keskittyen merkittäviin vaikutuksiin. Vaikutusten merkittävyyttä on pohdittava kunkin alueenkäyttömuodon kannalta ja suhteessa eri osallisryhmiin. Vaikutusten arviointi on osa kaavan valmisteluprosessia. Arviointi tuottaa tietoa suunnittelijoille, päättäjille ja osallisille kaavan toteuttamisen merkittävistä vaikutuksista. Haitallisia vaikutuksia vältetään sopivilla kaavaratkaisuilla sekä kaavamääräyksillä. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja, joita olisi suositeltava hyödyntää kaavaa toteutettaessa. Maakuntakaavan 4. vaiheen vaikutusten arviointi käynnistettiin jo kaavan luonnosvaiheessa. Pääasiallinen arviointityö on tehty luonnosvaiheen kuulemis- ja lausunnollaolovaiheen jälkeen hyödyntämällä valmistuneita selvityksiä sekä saatua palautetta. Arviointityön tukena on käytetty lukuisia selvityksiä, kuten Natura- tarveharkinta, kauppapaikkaselvitys, ampumarataselvitys ja virkistys- ja matkailuselvitys sekä Jaamankankaan yhteenvetoselvitys. Maakuntakaavan vaikutusten arviointiin on koko kaavaprosessin ajan osallistunut suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia varten koottu maakunnallinen SOVA -ryhmä, jossa on edustajat maakuntaliiton lisäksi ItäSuomen aluehallintovirastosta, Pohjois-Karjalan ELY -keskuksesta ja Itä-Suomen yliopistosta. SOVA -ryhmä on antanut kommentteja kaavaprosessin eri vaiheissa ja seurannut, miten ne on otettu huomioon maakuntakaavan sisällössä. 4.1 4.1.1 Maakuntakaavan kokonaisvaikutukset Kokonaisvaikutusten yhteenveto Maakuntakaavan kokonaisvaikutusten arvioinnissa esitetään koko kaavan erilaisten vaikutusten arviointi yhdessä. Arvioinnilla pyritään esittämään merkittävimmät kaavasta aiheutuvat vaikutukset. Maakuntakaavan kokonaisvaikutusten yhteenveto on esitetty taulukossa 15. Taajamatoimintojen kehittyminen yhdessä virkistysalueiden ja MU- ja jossain määrin myös M –alueiden kanssa tukevat eheän yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Joukkoliikenteen sekä lähivirkistysalueiden kehittäminen on mahdollista. Samalla mahdollista kehittää vetovoimaista ja viihtyisää maakuntakeskusta. Riskinä on, että taajamat rakentuvat liian väljästi, jotta paikallisia palveluita saadaan kehitettyä. Toisaalta uhkana voi olla myös, että paikallisesti merkittävät lähivirkistysalueet pirstoutuvat tonttien välisiksi suojakaistoiksi, siten että pääsy vapaille ranta-alueille eikä seudullisille virkistysreiteille estyy. Kaupan yksiköiden sijoittelu ja sallitut kerrosneliömäärät mahdollistavat kaupan kasvun kysynnän asettamissa rajoissa. Yksiköt voivat sijoittua seudullisesti tasaisesti eri keskuksiin vahvistaen seutukeskuksia ja sitä ympäröivää maaseutua paranevalla palvelutasolla. Yksiköt voivat myös sijoittua Joensuun keskustaan lisäten sen vetovoimaa ja mahdollistaen asioinnin myös joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen keinoin. Kaupan kehittämi49 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ sessä on tärkeää kiinnittää huomiota haitallisia ilmastovaikutuksia vähentäviin ratkaisuihin sekä toiminnallisuuteen muun yhdyskuntarakenteen kanssa. Taajama, keskusta- ja vähittäiskaupan suuryksikkökohteilla maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu 1 vaihemaakuntakaavan tkk –merkinnöillä seutukeskuksissa sekä maakuntakaavan 3. vaiheen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman erityismerkinnöin (ma/km ja ma/kv). Teollisuus- ja työpaikka-alueet mahdollistavat Joensuun seudun taloudellisen kasvun ja erityisesti normaalia enemmän tilaa vaativien toimintojen (työpaikkojen) vaihtoehtoisen sijoittumisen kaupunkirakenteessa. Alueet sijoittuvat siten, että on mahdollista pitää haitalliset ympäristövaikutukset vähäisinä. Nurmeksen biojalostamo on kehitysmahdollisuus koko Pielisen Karjalan seudulle ja laajemmin maakunnalle. Toteutuessaan hanke edistää merkittävästi Pohjos-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteita. Maakuntakaavan maankäyttöratkaisut sisältävät merkittäviä matkailuelinkeinon kehittymismahdollisuuksia erityisesti Kontiorannan entisellä varuskunta-alueella (Virkistysalueet, viheryhteydet, maa- ja metsätalouden alueet sekä matkailupalvelukohteet). Matkailuelinkeinon kehittyminen voi tuoda mukanaan majoituskapasiteettia, entistä parempia urheilua (erityisesti ampumahiihto), ulkoilua ja virkistystä tukevia palveluja ja rakenteita sekä näiden myötää työpaikkoja. Lisäksi alueen vetovoimainen virkistysreittiverkosto kehittyy ja siihen liittyvät luontoja maisema-arvot vahvistuvat. Teollisuus- ja työpaikka-alueet sekä Kontiorannan matkailualueen kehittäminen toteuttavat osaltaa valtion ja Joensuun seudun kasvusopimusta. Kaavassa osoitetaan uusi ampumaradan paikka Kontiorantaan. Kontiorantaan tulee ns. luotilajien ampumarata, joka mahdollistaa harjoittelun, metsästäjien ampumakokeet ja kilpailutoiminnan. Onttolan merkintää ei poisteta, sillä siellä jatkuu viranomaisten ampumaharjoittelu. Ampumaratakeskus tukee toiminnallisesti kehitettävää matkailualuetta. Investointina se tulee olemaan muun muassa kuntataloudelle iso. Joensuun seudulla jo olevilla haulikkoradoilla pystytään turvaamaan haulikkoampujien ja metsästäjien harjoittelumahdollisuudet. Kaikille lajeille ei ole mahdollista osoittaa Joensuun kaupunkiseudulle seudullisesti merkittävää ampumarataa. Näitä ovat muun muassa haulikko- ja practical –ammunta. Lisäksi on arvioitu, että uutta rataa Kontiorantaan voidaan aloittaa rakentamaan aikaisintaan 2020, kun Onttolan radan siviilikäyttö päättyi vuoden 2015 alusta. Moottorirata-alueen laajennuksella ei ole merkittäviä lisävaikutuksia. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Muut vaikutukset Taajamatoimintojen alueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet sekä varastoalueet Ampumaradat Virkistys ja matkailu Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET Kaava mahdollistaa joensuun kaupunkiseudun sekä maakunnan seutukeskusten kehittymisen vetovoimaisiksi ja asukkaiden sujuvaa arkea, liikunnallisuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta tukeviksi yhdyskunniksi. Onnistuessaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa luodaan puitteet, jossa kauppa kehittyy kestävästi ja jolla on suotuisa vaikutus kuntatalouteen hilliten mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia. Riskinä on muun muassa julkisen tilan väheneminen, vapaiden rantojen väheneminen ja yhdyskuntarakenteen autoriippuvuus yksittäisten ratkaisujen kerrannaisvaikutuksena. + 0 0 +/- 0 ++ + 0 0 + 0 + ++ 0 + 0 + + ++ 0 + ++ 50 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Viheryhteydet Maa- ja metsätalous alueet Moottorirata Keskustatoiminnot Vähittäiskauppa Taulukko 14 + 0 + 0 + 0 + 0 + 0 0(-) + 0 0 0 +/- + +/- 0 0/+ ++ 0 0 +/- +/- 0/- ++ Maakuntakaavan kokonaisvaikutukset Suorat vaikutukset: - - merkittävät negatiiviset vaikutukset - vähäiset negatiiviset vaikutukset 0 neutraalit vaikutukset + vähäiset positiiviset vaikutukset ++ merkittävät positiiviset vaikutukset 4.2 4.2.1 Vaikutukset maankäyttöluokittain Taajamatoimintojen alueet Joensuun kaupunkiseudulle odotetaan muuttavan 5000 – 10 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Kaavassa osoitetaan taajamatoimintojen aluetta (A) sekä taajamatoimintojen reservialuetta (ares) muun muassa Ylämyllyn, Kontiorannan ja Kontiolahden kirkonkylän, alueelle. A alueita on jossain määrin muutettu ares – alueiksi ja M alueiksi (Reijola, Kulho). Iiksenvaaran kylälle on tullut ares- kohdemerkintä. Lisäksi taajamatoimintojen rajauksia on tarkistettu myös muun maakunnan taajamarakenteen osalta. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaiken kaikkiaan maakuntakaavaehdotuksen taajamatoimintojen alueiden pinta-ala Pohjois-Karjalassa on taajama-alueiden reservialueet mukaan lukien 21 250 ha. Samaan aikaan voimassa olevan maakuntakaavan taajama-alueiden pinta-ala on 22 347 ha. Maakuntakaavaehdotuksen taajamatoimintojen esitettävä alue on 1097 ha / 5,2 % pienempi kuin voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden pinta-ala Taajamaluetteloon ei ole tullut mukaan varsinaisesti uusia taajamia. Reservialueista valtaosa on voimassa olevassa maakuntakaavassa taajama-alueina, mutta ne muutetaan reservialueiksi eli tulevaisuuden taajamatoimintojen laajennusalueiksi (Reijola, Kulho). Samaan aikaan kaupunkiseudun yhtenäisellä taajamatoimintojen alueella on myös rajattu sijainniltaan ja rakennettavuudeltaan heikkoja alueita kokonaan pois taajama-alueesta (Kulho). Kokonaisuutena Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueen pinta-ala vähenee uudessa esityksessä voimassa olevasta maakuntakaavan taajamatoimintojen alueesta noin 9,3 prosenttia (pinta-alan muutos 10 345 hehtaarista ja nyt 9 388 hehtaariin reservialueineen). Samaan aikaan kaupunkiseudun ulkopuolisen maakunnan taajamatoimintojen alueiden pinta-ala vähenee voimassa olevasta maakuntakaavan taajama-alueista 140 ha (1,1 prosenttia). Taajamatoiminnot sijoittuvat yhdyskuntarakennetta eheyttävästi siten, että luodaan mahdollisuuksia julkisten ja yksityisten lähipalvelujen, kevyenliikenteenverkoston sekä joukkoliikenteen kehittämiselle. Alueilla myös lähivirkistysalueiden kehittäminen on mahdollista. Alueiden läheisyydessä on myös maakunnallisesti merkittäviä laajahakoja virkistyskäytön mahdollistavia yhtenäisiä alueita, joiden arvoja vapaa-ajan alueina turvataan MU- ja jossain määrin myös M ja V merkinnöillä. Taajama- ja viheralueiden sijoittuminen tukevat osaltaan eheän yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Samalla on mahdollista kehittää vetovoimaista ja viihtyisää maakuntakeskusta. Leinosenlammen a-res alue siirtää viheryhteystarpeen Polvijärventien itäpuolelle. Viheryhteyden siirtäminen on kuitenkin perusteltua, sillä sen lähtöpaikaksi tulee Hirsiniemen venesatama ja VT9 ylityspaikka on luonteva 51 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Polvijärventien liittymä. Leinosenlammen viheryhteystarpeilla sekä rannan läheisyydellä on paikallista merkitystä koko Ylämyllyn Jyrinkylän taajamalle, mikä on otettava alueen yleiskaavoituksessa huomioon. Yksityiskohtaisemman suunnittelun riskinä on, että taajamat rakentuvat liian väljästi, jotta paikallisia palveluita saadaan kehitettyä. Samalla virkistysalueet uhkaavat pirstoutua tonttien välisiksi suojakaistoiksi ja turvallisen liikenneverkon rakentamisen asukaskohtaiset kustannukset nousevat. Taajamatoimintojen alue aiheuttaa kunnille kustannuksia investoitaessa infrastruktuuriin ja palveluihin. Toisaalta yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta edistää, kun luovutaan rakentamisesta heikon maaperän alueille esimerkiksi Kontiolahden Lehmossa ja Kulhossa. Uudet asukkaat ja taloudellinen kasvu tuovat verotuloja kunnille. Yksityiskohtainen suunnittelu ja palvelujen organisointi vaikuttavat osaltaan siihen, millaiset sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhoidon kustannukset tulevaisuudessa kunnalle syntyvät. Suunnittelulla ja rakentamisen ratkaisuilla voidaan vaikuttaa yhdyskunnan energiatehokkuuteen. Toimintojen keskittyminen taajamiin vahvistaa Joensuun kaupunkiseudun asemaa maakunnan elinkeinotoiminnan keskuksena. Asukasmäärän kasvun takia liikennemäärät kaupunkiseudun sisääntuloväylillä sekä sisäisillä pääväylillä kasvavat. Toisaalta tiivis taajamatoimintojen alue parantaa toimivan joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä vähentäen yksityisautoilun tarvetta. Joensuun seudun hallittu kasvu edellyttääkin, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja muiden hallinnonalojen toiminnassa ratkaistaan liikennekysymykset kestävällä tavalla ja pyritään järjestämään eri toiminut minimoimalla liikkumistarvetta. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Tiivis yhdyskuntarakenne vähentää tarvetta uusien luonnonalueiden käyttöön otolle ja olemassa olevien luontoalueiden pirstoutumista. Hyvällä taajamatoimintojen suunnittelulla voidaan turvata taajamien sisäinen viheralueverkosto ja viheryhteydet. Kaavan muutokset taajama-alueilla eivät uhkaa luonnonsuojelualueiden luontoarvoja. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavan vaikutukset ovat merkittäviä, mutta haitallisia vaikutuksia voidaan arvioida syntyvän vain vähän. Arviolta 5000-10 000 uutta asukasta muuttaa Joensuun kaupunkialueella 2030 mennessä. Nämä asukkaat sijoittuvat pääasiassa jo olemassa oleville taajama-alueille. Väljästi asuttujen alueiden tiivistäminen mahdollistavat kaupunkikuvan kehittämisen ja parantamisen. Lisärakentaminen vähentää luonto- ja viherympäristön määrää, mikä korostaa hyvän yksityiskohtaisen suunnittelun merkitystä kauniin maisemakuvan turvaamiseksi. Kaavamääräyksessä taajamatoimintojen alueilla edellytetään otettavan huomioon viherverkoston ja kulttuuriympäristön erityispiirteet sekä rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön kohteiden arvojen säilyttäminen. Taajama, keskusta- ja vähittäiskaupan suuryksikkökohteilla maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu 1 vaihemaakuntakaavan tkk –merkinnöillä seutukeskuksissa sekä maakuntakaavan 3. vaiheen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman erityismerkinnöin (ma/km ja ma/kv). Ylämyllyn taajama laajenemissuunnassa on muinaismuotoja (pyyntikuoppia), mitkä saadaan turvattua alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen parantavat palvelutasoa ja palveluiden saavutettavuutta taajamissa. Myös asumisen laadun kannalta heikompien alueiden muuttaminen Polvijärventien ja Lentoväylän välissä työpaikka-alueiksi ja korvaaminen muilla yhdyskuntarakenteeseen yhdistyvällä reservillä Leinosenlammen itäpuolella parantaa tulevien asukkaiden elinoloja erityisesti meluvaikutusten näkökulmasta. Jos asutus siirtyy maakunnan maaseudulta taajamiin, heikentää se maaseutualueilla edellytyksiä palvelujen hyvälle saavutettavuudelle heikkenee ja voi aiheuttaa asiointimatkojen pitenemistä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää asukaskohtaisen kaupunkitilan ja lähivirkistysalueiden määrää. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, ettei muutos välttämättä heikennä elinoloja. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakentaminen vaikuttaa välillisesti maa-aineksia kuluttavasti lisäten niiden kysyntää. Rakennusmateriaalien kierrättämällä voidaan vähentää vaikutusta. Rakentamista sijoittuu myös pohjavesialueille, mikä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä. Liikenteen kasvu voi paikallisesti vaikuttaa ilmanlaatua heikentävästi. Mikäli yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen, energiataloudelliset ratkaisut sekä liikkumistarpeen minimointi onnistuvat, jäävät haitalliset vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun vähäisiksi. 52 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 4.2.2 Kauppa ja aluerakenne Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) mukaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupankaupan suuryksikön alaraja tulee määritellä maakuntakaavassa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus perustuu tilanteeseen vuonna 2030, jossa yksityisen kulutuksen kasvu on ennakoitu kehittyvän päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoiman lisäksi Pohjois-Karjalan ostovoimaa lisää kasvava matkailu ja vapaa-ajan asukkaiden kulutus. Matkailijamäärien ennakoidaan kasvavan Pohjois-karjalan viisumivapausselvityksen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2013) mukaisesti: oletettuun viisumivapauden toteutumisvuoteen asti kasvu on 11 %/ vuosi (=sama kuin vuosien 2000-2012 kasvu), viisumivapausvuonna kasvu 40 % ja sen jälkeen kasvu on 7 % / vuosi. Mikäli kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena liiketilana, vähittäiskaupan kokonaismitoitus on vuonna 2030 noin 993 000 k-m2 ja uuden liiketilan maksimitarve noin 455 000 k-m2. Maakuntakaavan pohjana on kaupan trendit huomioiva laskelma ja sen perusteella peruslaskelmasta on vähennetty kerrosneliöitä. Verkkokaupan vaikutus on arvioitu kohdentuvan erikoiskauppaan -10 % suuruisena ja myyntitehokkuuden kasvun kaikille kaupan toimialoille -5 % suuruisena vuoteen 2030 mennessä. Tämän perusteella maakuntakaavassa käytetty vähittäiskaupan kokonaismitoitus on 932 000 kerrosneliömetriä, josta uuden liiketilan enimmäistarve on 394 000 kerrosneliömetriä. (Kauppapaikkaselvitys luku 9) Vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella on 3000 k-m² lukuun ottamatta maakuntakaavassa esitettyä keskusverkkoa, jotka on merkitty seutukeskuksena kohdemerkinnällä (c), osittain seudullista merkitystä omaavana keskuksena (c1), alakeskuksena (ca) tai Joensuun tilaa vaativan kaupan työpaikka-alueena (TP-kme) sekä paikallisesti merkittävinä kuntakeskuksina (ca1). Keskustatoimintojen aluemerkintäalueelle, joka sijaitsee Joensuun keskustassa ja Rantakylässä ei aseteta vähittäiskaupan ylärajaa eikä määritellä enimmäismitoitusta kaupan kerrosneliömäärälle. Kohdemerkintöjen c, c1 ja ca -alueilla vähittäiskaupan suuryksikön alaraja vaihtelee 4000 ja 10 000 k-m2 välillä. Enimmäismitoituksessa otetaan huomioon ainoastaan vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosneliömäärät. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaupan kehittyminen vahvistaa keskustojen asemaa ja monipuolistaa niiden palvelurakennetta. Joensuun kaupunkikeskustan merkitys maakunnan ja elinkeinoelämän toimintojen keskipisteenä korostuu. Kaava mahdollistaa myös seutukeskusten kaupallisten palvelujen kehittymisen siten, että se tukee maakunnan tasapuolista asuttuna pysymistä. Seututasolla keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset käyttävät seudun kokonaismitoituksesta Joensuun seudulla 71 %, Keski-Karjalan seudulla 79 % ja Pielisen Karjalan seudulla 39 %. Esitetyt kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut mahdollistavat näin ollen myös keskustatoimintojen alueiden pienten yksiköiden, kaupunkiseudun alakeskusten, paikalliskeskusten sekä paikallisesti merkittävien kaupan alueiden kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset. Kuntatasolla enimmäismitoitukset on määritelty niin, että Tohmajärveä lukuun ottamatta keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset yhteensä eivät ylitä kunnan laskennallista kokonaismitoitusta. Tohmajärvellä mitoitukseen vaikuttaa Niiralan rajaylitysasemalta kulkevien matkailijoiden ostovoima. (Kauppapaikkaselvitys luku 9). Keskustatoimintojen alueiden palvelun ja kaupan kehittäminen edistää niiden taloudellista vaikutusta maakunnassa ja seutukunnissa. Yksityiset investoinnit työllistävät ja tuottavat verotuloja kunnalle. Kuntatalous joutuu investoimaan muun muassa liikenneratkaisuihin. Kaupan mitoituksessa on myös otettu huomioon se, että enimmäismitoituksen määrittäminen liian pieneksi rajoittaisi uusien toimijoiden sijoittumismahdollisuuksia ja antaisi olemassa oleville toimijoille kilpailuedun uusiin toimijoihin verrattuna. Keskusta-alueiden kehittymisellä on merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Tämä edellyttää liikennejärjestelmän kehittämistä, jotta kasvavat liikennemäärät eivät heikennä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Keskustojen kehittäminen edellyttää ja mahdollistaa toimivien joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen verkostojen kehittämisen. 53 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Keskustatoimintojen alueet sijaitsevat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, eikä niillä sinällään ole vaikutusta muuten kuin paikallisesti luontoon ja luonnonvaroihin. Keskustatoimintojen alueella tulee huomioida riittävä viheralueiden määrä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Keskustatoimintojen alueiden kehittäminen ja tehostaminen mahdollistaa eheän kaupunkikuvan kehityksen. Taajama, keskusta- ja vähittäiskaupan suuryksikkökohteilla maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu 1 vaihemaakuntakaavan ttk –merkinnöillä seutukeskuksissa. Joensuun keskustassa rakennettu kulttuuriympäristö on suojeltu asema-kaavaratkaisuilla. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Pohjois-Karjalassa asuntokunnista autottomia on 27,2 %. Kaupan kehittyminen keskusta-alueilla parantaa autottomien mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluita. Lisääntyvät autoliikennemäärät keskustassa voivat heikentää keskusta-alueen ilmanlaatua paikallisesti. Keskustatoimintojen alueiden kehittäminen monipuolistaa palvelutarjontaa ja edistää palveluiden saavuttamista. Seutukeskusten väestön kasvu vahvistaa osaltaan maaseutualueen seutukeskuksien palveluiden säilymistä ja vähentää pitkien asiointimatkojen tarvetta. Keskustatoiminnot tuovat työpaikkoja. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Keskustatoiminnot sijoittuvat olemassa olevan taajama-rakenteen sisään, joten niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia sen lisäksi, mitä taajama-alueilla on. Rakentaminen vaikuttaa välillisesti maa-aineksia kuluttavasti lisäten niiden kysyntää. Rakennusmateriaalien kierrättämällä voidaan vähentää vaikutusta. Rakentamista sijoittuu myös pohjavesialueille, mikä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä. Liikenteen kasvu voi paikallisesti vaikuttaa ilmanlaatua heikentävästi. Mikäli yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen, energiataloudelliset ratkaisut sekä liikkumistarpeen minimointi onnistuvat, jäävät haitalliset vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun vähäisiksi. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset Keskustatoiminnoilla on yhteisvaikutuksia taajama-alueiden, virkistysalueiden sekä kaupan suuryksiköiden kanssa. Vaikutuksista luvussa 1.2.9. 4.2.3 Vähittäiskaupan suuryksiköt Vähittäiskaupan suuryksiköt merkitään maakuntakaavaan merkinnöillä km, km1 (rajanylitysliikenteeseen perustuva yksikkö) ja kme (tilaa vaativan kaupan suuryksikkö). Osa tilaa vaativasta vähittäiskaupasta sijoittuu Käpyja Raatekankaalle, joka on maakuntakaavassa merkinnällä työpaikkatoimintojen alue (TP-kme). Niiralaan on merkitty kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue (kma-r). Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaupan suuryksiköiden rakentamishankkeet ovat merkittäviä yksityisiä investointeja alueella. Hankkeet vaativat infrastruktuuri-investointeja myös kunnilta. Ruuhkautuva liikenne saattaa aiheuttaa tarpeen kalliisiinkin liikennehankkeisiin. Hyvällä suunnittelulla kaupan yksiköistä voidaan tehdä energiatehokkaita. Vähittäiskaupan suuryksiköt voivat sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle, mikäli sijainti on kaupan laatu huomioon ottaen perustultua. Suositusten mukaisessa kaupan tavoitteellisessa palveluverkossa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella on mahdollista Joen-suun ja Niiralan vähittäiskaupan suuryksiköiden alueilla sekä Joensuun tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella, Joensuun Papinkankaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella ja Kontiolahden Lehmon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella. Suositusten mukaiset vähittäiskaupan suuryksiköt ovat Karsikon, Reijolan ja Niiralan vähittäiskaupan suuryksiköitä lukuun ottamatta olemassa olevia kaupan alueita. Joen-suun tilaa vaativan erikoiskaupan vyöhyke kattaa olemassa olevien tilaa vaativan erikoistavaran kaupan nykyisten suurmyymälöiden sijaintialueet ja mahdollistaa niiden laajenemisen sekä uusien yksiköiden sijoittu- 54 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ misen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Joensuun Papinkankaan ja Kontiolahden Lehmon eritasoliittymän alueet mahdollistavat uuden tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toteutumisen olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa tai sen reunalla. Vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet sijaitsevat Niiralaa, Lehmon eritasoliittymää ja Papinkankaan aluetta lukuun ottamatta nykyisessä taajamarakenteessa ja ovat osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Lehmon ja papinkankaan sijainti suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntiin on keskeinen, joten niillä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden lähialueiden väestömäärä vaihtelee siten, että alueesta riippuen alle kolmen kilometrin säteellä on 200 - 37 300 asukasta ja alle kilometrin säteellä 0 - 15 900 asukasta. (Kauppapaikkaselvitys luku 9) Vähittäiskaupan suuryksikkö Väestömäärä 0-1 Väestömäärä 0-3 km km Karsikko 1600 14700 Voimatien alue 15900 19800 Pilkko 1900 8500 Raatekankaan alue 0 9800 Reijola 1100 2700 Joensuun tiva-kaupan alue 5100 37300 Niirala 100 200 Lehmon eritasoliittymä 900 3900 Papinkankaan alue 100 1000 Taulukko 15. Väestömäärä vähittäiskaupan suuryksiköiden 1 ja 3 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeillä Pääteiden varsilla sijaitsevat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat hyvin saavutettavissa, jolloin liikennemäärät lisääntyvät erityisesti pääväylillä erityisesti huipputuntien aikaan. Suuryksiköissä asioidaan pääsääntöisesti henkilöautoilla, kuitenkin suuryksiköiden sijainti sekä kaupunkiseudulla että muissa kuntakeskuksissa mahdollistaa asiointia myös kävellen ja pyöräillen sekä joukkoliikenteellä. Niirala on kansainvälinen rajanylityspaikka, jolla on keskeinen merkitys koko Pohjois-Karjalan matkailulle ja sen kehitykselle. Vuonna 2012 rajanylityksiä oli noin 1, 5 miljoonaa. Seuraavien viiden vuoden aikana rajanylitysliikenteen arvioidaan kasvavan 10 - 15 % vuodessa ja nousevan yli 2,5 miljoonaan. Niirala sijaitsee kaukana asutuksen ja työpaikkojen nykyisistä painopisteistä. Alueen vähittäiskaupan tarjonta ja mitoitus suunnitellaan pääosin rajanylitysliikenteen kysyntään perustuen, jolloin alueen liikerakentamisella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tohmajärven keskustan kaupan kehitykseen. Niiralan vähittäiskaupan suuryksikkö mahdollistaa rajan läheisyyteen syntyvän yhdyskunta- ja palvelurakenteen kehittämisen. Kaavamerkintä korvaa entisen työpaikka-alue –kohdemerkinnän ja kaupan rakenteet tullevat sijoittumaan hyödyntäen osaltaan valmista rakennuskantaa. Niiralan vähittäiskaupan suuryksikkö houkuttelee venäläisiä asiakkaita ja lisännee rajanylitysten määrää. Se palvelee hyvin matkailijoita, jotka ylittävän rajan pelkästään ostoksilla käymiseksi, ”ramppaajia”. Kauppakeskus mahdollistaa venäläisille ostosmatkailun rajan pinnassa, jolloin ei tarvitse rampata taajamakeskuksiin saakka. Tällöin liikenne muulla tieverkolla vähenee. Kaupan näkökulmasta tärkeän kasvavan rajaliikenteen tarpeet on huomioitu jo liikenneyhteyksien kehittämisen suunnittelussa, mutta tietoa hankkeiden rahoituksen järjestymisestä ei vielä ole. Nykyisten tietojen valossa tieyhteyden parantaminen Niiralan rajanylityspaikalta valtatielle 6 on tarpeen. Rajanylityspaikalle johtavien tieyhteyksien kehittämisen lisäksi on tärkeää kehittää myös joukkoliikennettä Venäjän ja Pohjois-Karjalan välillä. Joensuun ja Petroskoin välillä on aloitettu säännöllinen bussiyhteys vuonna 2013 ja junayhteydestä on tehty muutamia kokeiluja eri lomakausien aikoina (Niiralaselvitys, ks. luku 9). Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Osoitetuilla alueilla ei ole erityisiä luonto- tai ympäristöarvoja, jotka voisivat vaarantua suuryksiköiden toteuttamisen myötä. Paikallisesti tarkasteltuna uudet ja laajenevat vähittäiskaupan suuryksiköt tarvitsevat laajoja maaalueita rakentamiseen ja pysäköintiin, jotka pienenentävät muussa maankäytössä olevia alueita. 55 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Paljon tilaa vievät kaupan suuryksiköt laajoine pysäköintialueineen muuttavat voimakkaasti maisemaa ja kaupunkikuvaa. Tähänastinen kehitys ei keskimäärin ole ollut pelkästään maisemallisesti positiivinen. Tähän on mahdollista saada muutosta, sillä taajama, keskusta- ja vähittäiskaupan suuryksikkökohteilla maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu 1 vaihemaakuntakaavan tkk –merkinnöillä seutukeskuksissa. Osa osoitetuista yksiköistä liittyy jo olemassa olevan kaupan rakenteeseen, jolloin kaupunkikuvaan sopeuttaminen on luontevampaa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vähittäiskaupan suuryksiköt tuovat laajat palvelu- ja tavaravalikoimat ihmisten saataville, mikä vähentää päivittäiseen asiointiin liittyvän liikkumisen tarvetta, mutta samalla asiointimatkat yleensä pitenevät. Tämä saattaa siirtää asiointiliikennettä pyöräilystä auton käyttöön. Suuryksiköt suosivat autollisia asuntokuntia, joka vaikeuttaa autottomien mahdollisuuksia asiointiin. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kaavalla saattaa olla välillisiä haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Haitalliset vaikutukset toteutuvat, jos lähtökohtana oleva kysynnän kasvu tulee kohdistumaan ilmastoepäystävälliseen kulutukseen ja siitä seuraa esimerkiksi jätteiden määrän kasvua. Ilmastovaikutusten lieventäminen vaatii energia- ja materiaalitehokkuutta kaupan suuryksiköiden rakentamiseen. Tämän lisäksi ilmastokysymykset haastavat vähittäiskaupan tulemaan aktiivisesti osaksi kiertotaloutta. Vähittäiskaupan suuryksiköillä voi olla paikallisia vaikutuksia maa- ja kallioperään, veteen ja ilmaan. Rakentaminen vaikuttaa välillisesti maa-aineksia kuluttavasti lisäten niiden kysyntää. Rakennusmateriaalien kierrättämällä voidaan vähentää vaikutusta. Liikenne voi alentaa paikallisesti ilmanlaatua ja laajat parkkialueet aiheuttaa hetkellisen hulevesien tulvehtimisen. 4.2.4 Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet Kaavalla mahdollistetaan noin 4 500 työpaikan lisäys (tavoite vuoteen 2030 mennessä) osoittamalla riittävästi uusia työpaikka-alueita, mikä tukee osaltaan Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamista. Alueet osoitetaan merkinnöillä teollisuus- ja varastoalue (T, t) sekä Työpaikkatoimintojen alue (TP, TP-kme, TP-1). Uudet merkinnät sijoittuvat jo olemassa olevien alueiden yhteyteen. Olemassa olevia merkintöjä lähinnä laajennetaan vastaamaan työpaikkojen tarpeen mitoitusta. Laajennukset sijoittuvat Penttilään, Raatekankaalle, vt 6:n itäpuolelle Joensuusta etelään sekä Uuron liittymään. Ylämyllyn taajamaan tarkennetaan toteutuneet työpaikka-alueet sekä lentoväylän yhteyteen esitettävä työpaikka-alue. Lisäksi Nurmekseen osoitetaan biojalostamon paikka. Maankäyttö muuttuu siten, että Raatekangas on ollut aiemmin taajama-aluetta ja Uuro ja vt 6:n itäpuoli maakuntakaavassa ns. valkoista aluetta toisin sanoen pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Teollisuus- ja työpaikka-alueet tukeutuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaava mahdollistaa Nurmeksen bioteollisuusalueen toteutumisen. Hanke mahdollistaa merkittävästi seutukeskuksen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Teollisuus- ja työpaikka-alueet edistävät elinkeinotoiminnan kehittämistä ja mahdollistavat uusien työpaikkojen syntymisen Joensuun kaupunkiseudulla. Taloudellisen kasvun mahdollisuudet Joensuun kaupunkiseudulla paranevat. Toisaalta kuntataloudellisia kustannuksia syntyy tarvittavan infrastruktuurin ja palveluiden rakentamisesta. Teollisuus- ja työpaikka-alueet sijaitsevat siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa. Toteutuessaan alueet voivat lisäävät liikennemääriä. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla on mahdollista vähentää haitallisia liikennevaikutuksia. Raatekankaan laajeneminen edellyttää suunniteltujen liikenneratkaisujen, eritasoliittymä valtatien 6 ja Raatekankaantien liittämään, toteuttamista. Nurmeksen biojalostamon toteutuessa puutavaran kuljetukset lisääntyvät merkittävästi. Raskas liikenne kuluttaa alemmanasteista tieverkostoa ja luo lisätarvetta tieverkoston hoidolle ja ylläpidolle. 56 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Maankäytön muutosten heikentävät vaikutukset kasvi- ja eläinlajien elinympäristöihin tai maa- ja metsätalouden edellytyksiin eivät olemassa olevan tiedon ja selvitysten perusteella ole merkittäviä. Nurmeksen bioteollisuusalue edistää puunkäyttöä. Se on myös mahdollisuus siirtyä yhä enemmän uusiutuvan energian käyttöön. Bioteollisuusalueen paikallisesti haitalliset vaikutukset luonnonympäristöön ovat hallittavissa ja tarvittava raaka-aine on saatavilla alueelta kestävästi. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Nykyisten teollisuus- ja työpaikka-alueiden kasvu ja laajeneminen eivät vaikuta merkittävästi kaupunkikuvaan. Uusien koskemattomien maa-alueiden käyttöönotto muuttaa maisemaa taajamamaiseksi. Uuron laajenevan työpaikka-alueella on kiinteä muinaisjäännös, (I maailmansodan puolustusvarustus), joka tulee ottaa huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Työpaikka-alueiden varaaminen kaavoituksessa tukee välillisesti ihmisiä työllistävien työpaikkojen syntyä. Biojalostamolla on merkittävä työllistävä vaikutus vaikean työttömyyden alueella. Alueiden kehittämisestä seuraavat vaikutukset elinympäristöön, kuten melu ja heikentynyt ilmanlaatu, jäävät vähäisiksi tai kohdistuvat paikallisesti. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakentaminen vaikuttaa välillisesti maa-aineksia kuluttavasti lisäten niiden kysyntää. Rakennusmateriaalien kierrättämällä voidaan vähentää vaikutusta. Muutamien työpaikka-alueiden sijoittuminen pohjavesialueille otetaan huomioon kaavamääräyksissä (TP-1). Kaavaratkaisut mahdollistavat sen, että työpaikka-alueet voidaan suunnitella siten, että vaikutukset ilmaan ja ilmastoon jäävät vähäisiksi. Bioteollisuusalueen toteutuminen tukisi ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteita. 4.2.5 Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata Kaavassa osoitetaan merkinnällä ea uudet ampumaratapaikat ampumaurheilijoiden ja metsästäjien käyttöön, sillä Kontiorannan ampumaratojen käyttö on loppunut kesällä 2013 varuskunnan lakkauttamisen myötä ja rajavartioston Onttolan ampumaratojen siviilikäyttö loppuu vuoden 2015 alussa. Merkinnällä ampumamelualue (me-3) merkitään melualueet, joiden melutaso ylittää LAImax 55 dB:n ohjearvot. Kaavassa osoitetaan uudet ampumaradan paikka Kontiorantaan. Kontiorantaan tulee ns. luotilajien ampumarata, joka mahdollistaa harjoittelun, metsästäjien ampumakokeet ja kilpailutoiminnan. Onttolan merkintää ei poisteta, sillä siellä jatkuu viranomaisten ampumaharjoittelu. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kontiorannan ampumarata sijoittuu olemassa olevaan ja kehittyvään yhdyskuntarakenteeseen hyvin. Radan käytössä voidaan hyödyntää ampuhiihtostadionin ja läheisen taajaman liikennejärjestelyjä ja –palveluita. Kaavaan merkittävälle melualueelle ei voi sijoittaa asutusta. Ampumaradan melualueella ja sen läheisyyteen sijoittuu virkistysalue (V ja VU), jossa voidaan harjoittaa meluun sopeutuvaa urheilu- ja ulkoilutoimintaa. Alueelle sopii mm. ampuhiihtostadionin rakenteita ja liityntäalueita. Siviiliampumatoiminnan siirtyminen pois valtion ylläpitämältä Onttolan ampumaradalta aiheuttaa tarpeen investoida siviiliammuntaa varten oma rata. Tämä aiheuttaa alueen kuntien ja muiden toimijoiden kannettavaksi arviolta 2 miljoonan euron investointikustannukset. Ampumatoiminta lisää radalle johtavilla teillä liikennesuoritteiden määrää. Kontiorannan ampuradalla pidettävien kilpailujen aikana liikennemäärät voivat kasvaa merkittävästikin ja aiheuttaa erityisjärjestelyjä, mm. alueille tulee varata tilaa mahdollisille tilapäisille pysäköintipaikoille. 57 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Maankäytön muutosten heikentävät vaikutukset kasvi- ja eläinlajien elinympäristöihin tai maa- ja metsätalouden edellytyksiin eivät olemassa olevan tiedon ja selvitysten perusteella ole merkittäviä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Esitetyillä ampumaradoilla eivät aiheuta juurikaan vaikutuksia kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön tai rakennettuun ympäristöön. Kontiorannassa on ollut ampumarata ennenkin ja lakkautetun varuskunta-alueen kehittämismerkinnällä edellytetään kulttuuriympäristön huomioon ottamista aluetta kehitettäessä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kontiorannalla on ”aina” ollut ampumarata ja sen katsotaan sopivan hyvin ampumahiihtostadionin läheisyyteen yhdeksi harrastusmahdollisuudeksi. Siksi ampumarataan suhtaudutaan myönteisesti, eikä melu haittaa lähialueen ulkoilutoimintaa. Meluhaittoja hillitään rakenteilla ja tilanne paranee aikaisempaan verrattuna (puolustusvoimien ampurataan). Ampumarata mahdollistaa ampumaharrastus- ja kilpailutoiminnan sekä metsästykseen liittyvien kokeiden suorittamisen. Metsästys on paitsi harrastus, myös viranomaisia auttavaa toimintaa esimerkiksi säätelemällä eläinkantoja ja auttamalla kolareissa vahingoittuneiden eläinten lopettamisessa. Kaikille lajeille ei ole mahdollista osoittaa Joensuun kaupunkiseudulle seudullisesti merkittävää ampumarataa. Näitä on muun muassa haulikko- ja practical –ammunta. Lisäksi on arvioitu, että uutta rataa Kontiorantaan voidaan alkaa rakentamaan aikaisintaan 2020, kun Onttolan radan siviilikäyttö päättyi vuoden 2015 alusta. Myöskään haulikkoratojen osalta kilpailutoimintaan tähtäävää keskusta ei osoiteta Joensuun seudulle. Muun muassa Lieksan Tainionvaaran ja Kiteen AIMOon suunnitteilla olevaan rataan voidaan kehittää kilpailutoimintaa. Joensuun seudulla jo olevilla haulikkoradoilla pystytään turvaamaan haulikkoampujien ja metsästäjien harjoittelumahdollisuudet Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kontioranta on pohjavesialuetta, mikä asettaa korkeat vaatimukset ampumaradan vesiensuojausrakenteille. Toimenpiteistä huolimatta voidaan katsoa aina pienen (ei merkittävän) pohjavesiin ja maaperään kohdistuvan pilaantumisriskin jäävän. Merkittäviä vaikutuksia ilmaan tai ilmastoon ei ole. Pohjavesien suojelun tilanne paranee. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset Kontiorannalle sijoittuva ampumaratatoiminta aiheuttaa välillisiä vaikutuksia elinkeinotoiminnalle mm. majoitusja ravitsemuspalvelujen käytön lisääntymisenä mahdollisten kilpailujen aikana. 4.2.6 Virkistysalueet ja -kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet Maakuntakaavassa täydennetään voimassa olevaa maakuntakaavaa virkistyskohteilla (v), virkistysalueilla (MU1, V) , viheryhteystarve -merkinnällä, matkailupalvelujen kohteella (rm) sekä vähintään seudullista merkitystä omaavilla vierasvenesatamilla. Lisäksi Jaamankankaalla tarkistetaan matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv-3, kehittämisperiaatemerkintä) rajausta. Vaikutusten kannalta merkittävimmät alue- ja kohdemerkintämuutokset kaavassa ovat: Jaamankankaan osoittaminen MU-1 alueena, välilampien merkintä virkistyskohteena, ampumahiihtostadionia ympäröivän alueen merkintä V –alueena, Kontiorannan golf-kentän V-alueen merkintä ulottumaan rantaan asti sekä Kontiorannan merkintä matkailukohteena (rm). Merkittävimmät muutokset viheryhteyksien kohdalla ovat viheryhteystarpeen siirtäminen Jaamankankaalla ja Kontiorannassa rantaa myötäileväksi sekä ulottumaan Vierevänniemelle asti sekä Pielisjoen ylitys Utransaaren kohdalta ja yhteys matkailusatamaan. Liperissä viheryhteys siirtyy Leinosenlammen itäpuolelta kulkemaan Hirsiniemestä Polvijärventien itäpuolelta Pärnävaaralle. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Virkistysalueet ovat tärkeä osa aluerakenteen kokonaisuutta, jotka lisäävät yhdyskuntarakenteen monipuolisuutta. Hirsiniemestä lähtevä viheryhteys kulkee niin kutsutun Pakomajan kulttuuriympäristökohteen kautta Pärnävaaralle työpaikka-alueen halki. Alueelle ei ole vielä työpaikkatoiminnot rakentuneet, joten viheryhteys on helppo sijoitta alueelle laadukkaasti. Leinosenlammen itäpuoli muuttuu taajamatoimintojen reservialueeksi, jossa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä on huolehdittava paikallisista viheryhteystarpeista sekä kestävästä rantojenkäyttömahdollisuudesta. 58 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Maakuntakaavan maankäyttöratkaisut sisältävät merkittäviä matkailuelinkeinon kehittymismahdollisuuksia erityisesti Kontiorannan entisellä varuskunta-alueella (Virkistysalueet, viheryhteydet, maa- ja metsätalouden alueet sekä matkailupalvelukohteet). Matkailuelinkeinon kehittyminen voi tuoda mukanaan majoituskapasiteettia, kehitettyjä urheilu (erityisesti ampumahiihto) palveluja ja rakenteita ja näiden myötää työpaikkoja. Lisäksi alueen vetovoimainen virkistysreittiverkosto kehittyy ja siihen liittyvät luonto- ja maisema-arvot vahvistuvat. Virkistyskäytön terveysvaikutukset ehkäisevät sairastavuutta ja pienentävät täten julkisen terveydenhuollon kustannuksia. Virkistysalueiden lunastaminen voi aiheuttaa kustannuksia kuntataloudelle. Liikennemäärät voivat mahdollisesti lisääntyä jossain määrin virkistys- ja matkailukohteisiin sekä maakunnan ulkopuolelta tulevan matkailun määrä voi kasvaa. Lisääntyvä liikenne ei kuitenkaan aiheuta toimivuus- tai sujuvuusongelmia tieverkolla. Virkistysreitistö on kaupunkiseudulla tavoitettavissa pääosin kävellen ja pyöräillen ja osittain myös joukkoliikenteellä. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Virkistysalueet turvaavat osaltaan arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Luonnon arvostus ihmisten silmissä kasvaa. Virkistysaluemerkinnät eivät merkittävästi haittaa metsätalouden harjoittamista. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Virkistysalueet säilövät osaltaan arvokasta luontomaisemaa. Viheralueet tarjoavat monia esteettisiä arvoja ja niiden läheisyys nostaa kiinteistöjen arvoa. Virkistysalueilla myös turvataan kulttuuriperintökohteita, kuten sodan aikaisia rakenteita sekä muinaismuistoja. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistysalueet ja virkistyskäyttö lisäävät ihmisten henkistä ja fyysistä terveyttä ja hyvinvointia. Viheralueet parantavat kaupunkiympäristön laatua vaikuttamalla ilmanlaatuun ja ehkäisemällä esimerkiksi melun ja pölyn haittavaikutuksia. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Virkistysalueet suojelevat maa- ja kallioperää ja pohjavesiä sekä parantavat ilmanlaatua. Paikallisesti virkistysalueet voivat myös ehkäistä ilmastomuutoksen haittoja mm. pidättämällä tulvavesiä. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset Matkailu tuo mukanaan ostovoimaa, jolla on aluetaloudellista merkitystä. Liikunnan ja ulkoilun näkökulmasta virkistysalueiden, taajama-alueiden ja mm. kevyenliikenteen ratkaisuilla on yhteisvaikutusta. Nämä muodostavat kokonaisuuden, jonka toimivuus vaikuttaa ihmisten liikkumisen määrään ratkaisevasti. 4.2.7 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (ainoastaan Joensuun kaupunkiseutu) Maa- ja metsätalousvaltaisina alueina (M) merkitään Joensuun kaupunkiseudulla mm. Jaamankankaan eteläpuoleinen alue, Mulon peltoalue sekä alueita Kontiolahden kirkonkylän ja Kulhon kylän läheisyydessä. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Ei merkittäviä maakunnallisia tai seutukunnallisia vaikutuksia. Kaavan M –merkintöjen muutosten vaikutukset maa- ja metsätalouteen maakuntatasolla ovat vähäisiä. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä, sillä myös pienialaiset kohteet ovat tärkeitä kytkeytyneisyyden kannalta. Metsien käsittely voi tilapäisesti heikentää luonnon monimuotoisuutta. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Ei merkittäviä maakunnallisia tai seutukunnallisia vaikutuksia. Paikallisesti M-alueet lisäävät viihtyisyyttä ja parantavat ympäristön laatua. Metsien hakkuut heikentävät alueiden maisema-arvoa tilapäisesti. Muuttamalla 59 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Mulon peltojen merkintä M –alueeksi ja kumoamalla taajamatoimintojen alue tuetaan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen turvaamista. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Ei merkittäviä maakunnallisia tai seutukunnallisia vaikutuksia. Paikallisesti metsäluonnossa tapahtuva virkistyskäyttö lisää ihmisten henkistä ja fyysistä terveyttä ja hyvinvointia. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Ei merkittäviä maakunnallisia tai seutukunnallisia vaikutuksia. Paikallisesti metsät parantavat ilmanlaatua, sitovat ja pidättävät vettä, vähentävät melu- ja pölyhaittoja sekä voivat lieventää ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset Maa- ja metsätalouden alueilla on seudullisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia yhdessä virkistysalueiden ja viheryhteystarpeiden kanssa. 4.2.8 Moottorirata-alueet (ainoastaan Joensuun kaupunkiseutu) Moottorirata-alue –merkinnällä (E1) osoitetaan Ylämyllyn moottorirata-alueen laajennus. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Moottorirata-alueen laajennus ei aiheuta merkittäviä muutoksia olemassa oleviin vaikutuksiin. Melualue rajoittaa melualueen sisällä olevaa maankäyttöä. Meluavien toimintojen (moottorirata, lentokenttä) keskittäminen samalle alueelle vähentää haittoja muualta. Keskittäminen säilyttää ja turvaa radan kehittämisedellytykset. Rataalueen laajentumisen myötä liikennemäärät alueelle ja sieltä pois voivat jossain määrin lisääntyä. Kilpailujen aikana liikenne voi lisääntyä merkittävästi ja vaatia tilapäisiä liikennejärjestelyjä. Tarvittavat investoinnit voivat rasittaa kuntataloutta. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset jo olemassa olevaan tilanteeseen verrattuna ovat vähäisiä. Enduroradan siirtyminen Ylämyllylle rauhoittaa luontoympäristöä (esim. eläimiä häiritsevä melu vähenee) Jaamankankaalla. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Meluava toiminta voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin, mutta ei kuitenkaan lisää niitä merkittävästi nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Teknisten ratkaisujen kuten esimerkiksi meluvallien avulla voidaan vähentää moottoriradan meluvaikutusta. Moottoriurheiluharrastuksen mahdollisuudet paranevat. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Moottoriratalaajennus on pohjavesialueella, mikä on otettava huomioon toiminnan suunnittelussa. Suojausten järjestämisellä pohjavesiin ja maaperään kohdistuvat riskit voidaan minimoida .Toiminnan laajentumisen vaikutukset kallioperään, ilmaan ja ilmastoon ovat vähäisiä ja paikallisia. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset Laajennus turvaa moottoriradan toiminnan sekä muun harrastustoiminnan alueella, jossa on jo meluavia toimintoja (lentokenttä). Asianmukaiset ja erilaiset harrastusmahdollisuudet voivat houkutella harrastajia radalle ja vähentää haittavaikutuksia muualla. Kilpailutoiminta tuo paikkakunnalle tuloja mm. majoitus- ja ravitsemuspalvelujen käytön seurauksena. 4.2.9 Muut vaikutukset, yhteisvaikutukset ja riskit Taajama-alueiden, virkistysalueiden, keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavamerkinnöillä on merkittävä yhteisvaikutus ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. Yhteisvaikutukset ilmaantuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun tuloksena. Toimiva, ”ihmisen kokoinen” kaupunki, tarjoaa palveluja ja virkis60 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ tystä lähiympäristössään sekä mielekkäät kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet. Vähenevien viheralueiden vapaisiin ranta-alueisiin perustuva hyvä suunnittelu sekä maisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä komistava rakentaminen takaa viihtyisän ja toimivan yhdyskunnan. Kotitalouksien, kunnan teknisen toimen, sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin ja energiankulutukseen voidaan vaikuttaa alentavasti kuntakaavoituksessa. Toisaalta hyvin saavutettavat, taajama-alueiden läheisyydessä olevat, laajat virkistysalueet tilaa vievien ulkoilmaharrastusten toteuttamiseksi vähentävät vapaa-ajan yksityisautoilun suoritteita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tehtävät valinnat vaikuttavat mm. työllisyyteen ja julkisen tilan kehittymiseen. Muista maakunnista on tunnistettavissa kehitystä, jossa kauppakeskuksissa yhdistyvät kulutustavarakaupan lisäksi esimerkiksi kylpylä- ja viihdekeskukset. Tämä kehitys voi vähentää julkisen tilan määrää. Julkinen tila mahdollistaa ihmisen aktiivisuuden, osallisuuden ja yritteliäisyyden. Matkailun kehittämisessä voidaan painottaa yksityisten loma-asuntojen myymistä tai ympärivuotisessa käytössä olevia laajalle joukolle suunnattuja virkistysalueita ja kaupallisia matkailupalveluita. On tärkeää suunnittelussa ottaa huomioon, millaiset ratkaisut luovat alueelle työpaikkoja kestävästi. Sekä matkailualueen että kaupan kehittymisen riskinä on taloustilanne, joka voi vaikuttaa siihen aikatauluun, jolla maakuntakaavan tavoitteet näiden maankäyttöluokkien osalta toteutuvat. 4.3 Vaikutukset Natura 2000 -verkostoon Maakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama suunnitelma, jonka valmistelussa ja päätöksenteossa on varmistettava, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi tietty alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, merkittävästi heikennetä. Arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hanke tarkasteltuna joko yksin tai yhdessä muiden Natura-alueeseen vaikuttavien hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen valintaperusteena olevia luonnonarvoja. Natura-arviointi on kaksivaiheinen. Tarveharkinnassa selvitetään, aiheutuuko alueelle todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Jos niitä ei aiheudu, Natura-arviointi on tarpeeton. Jos merkittäviä haitallisia vaikutuksia todennäköisesti aiheutuu, tehdään luontotyyppi- ja lajikohtainen Natura-arviointi, jossa selvitetään yksityiskohtaisemmin luontotyypeille ja lajeille aiheutuvia vaikutuksia. Luonnonsuojelulain 66 §:n mukaan kaavaa ei voida hyväksyä tai vahvistaa, mikäli arviointi osoittaa luontoarvojen merkittävästi heikentyvän. Pohjois-Karjalassa on yhteensä 128 Natura 2000 -aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 115 999 ha. Kaikki Natura 2000 -alueet on osoitettu valtioneuvoston 20.12.2007 vahvistamassa maakuntakaavan 1. vaiheessa. Maakuntakaavan 4. vaiheessa on tehty lain mukainen Natura-arvioinnin tarveharkinta Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen Natura 2000 -verkoston vaikutuksien tarveharkinta tehtiin paikkatietopohjaisena tarkasteluna, jossa arvioitiin heikentävätkö Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheessa osoitettavat maankäyttömuodot todennäköisesti merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi kukin Natura-alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Kartta-aineistoja vertailemalla löydettiin kolmetoista Natura-aluetta, jotka sijaitsevat kaavamerkintöjen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Natura-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 7989 hehtaaria. Näistä kahdeksan sijaitsevat Joensuun seudulla ja viisi Lieksan Pankakosken, Kiteen ja Ilomantsin taajamien vieressä tai läheisyydessä. Tarkastelussa huomioitiin myös Natura-alueet, jotka voivat välillisesti liittyä kaavamerkintöihin. Näiden kolmentoista alueen osalta tarkasteltiin, millä tavoin niitä ympäröivien alueiden kaavamerkintöihin on tulossa muutoksia. Kaavamuutoksista arviointiin niiden mukaisista maankäytön muutoksista aiheutuvia vaikutuksia Natura –alueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja lajeille Maakuntakaavaratkaisuja tarkennettiin luonnosvaiheesta ja saadun palautteen sekä Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella rajaamalla alueita niin, että mahdollisia vaikutuksia Natura-alueisiin saadaan pienennettyä. Natura-alueiden kannalta merkittävä muutos kaavaehdotukseen oli Pöllönvaara- Kruununkankaan ja Paiholan metsän läheisyyteen sijoittuneesta ampuratavaihtoehdosta luopuminen. 61 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 4.3.1 Natura –tarveharkinnan tulokset Natura-arvioinnin tarkoituksena on arvioida suunniteltujen toimintojen vaikutusten merkittävyyttä kolmella tasolla: lajitaso, luontotyyppitaso ja Natura-alue kokonaisuutena. Natura-arvioinnin perusteella maakuntakaavatasolla tarkasteltuna maakuntakaavan 4. vaiheessa suunnitelluista toiminnoista ei aiheudu merkittävää haittaa Natura-alueiden suojelun perusteena oleville luontoarvoille. Tiivistetysti tulokset Natura-arvioinnin tarveharkinnasta täydentyy lausuntojen pohjalta tähän myöhemmin. 62 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen VAT Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Maakuntakaavassa on tarkistettu maakunnan keskustatoimintojen alueet erityisesti kaupallisten palvelujen osalta. Pohjois-Karjalan aluerakenne pohjautuu pitkälti maakuntakaavan 1. vaiheen mukaisesti Joensuuhun maakuntakeskuksena. Joensuussa on kaksi keskustapalvelujen aluetta ja joensuun kaupunkiseudulla 7 alakeskusta. Nämä muodostavat Joensuun kaupunkiseudulla ehjän palvelurakenteen verkoston. Seutukeskukset (4 kpl), seudullista merkitystä omaavat keskukset (3 kpl) sekä paikalliskeskukset (8) puolestaan tukevat tasapainoisempaa maakunnallista aluerakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Yhdyskuntarakennetta kehitetään Maakuntakaavassa on tarkistettu taajamatoimintojen siten, että palvelut ja työpaikat ovat alueiden ja työpakka-alueiden rajaukset. Aluerajaukset hyvin eri väestöryhmien saavutettavis- on tarkennettu vastaamaan todenmukaisempaa yhdyssa ja mahdollisuuksien mukaan asuin- kuntarakenteen kehittymistä ja tarpeita. alueiden läheisyydessä siten, että Taajamatoimintojen alueet on suunniteltu jo olemassa henkilöautoliikenteen tarve on mahdol- olevien taajamien yhteyteen joukkoliikenteen laatukäytälisimman vähäinen. vien varrelle tiiviin yhdyskuntarakentamisen kehittämiAlueidenkäytöllä edistetään elinkeiseksi ja sen hajoamisen ehkäisemiseksi. noelämän toimintaedellytyksiä osoitTyöpaikka-alueille on varattu tarpeelliset alueet osaksi tamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi muuta yhdyskuntarakennetta pääväylien varteen. sijoittumismahdollisuuksia olemassa Koko maakunnan osalta on osoitettu tarvittava määrä olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyn- vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä tilaa vaativia erikoistäen. Runsaasti henkilöliikennettä tavaran kauppoja osaksi palveluverkostoa. Vähittäiskauaiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot pan suuryksiköt sijoittuvat yhdyskuntarakenteen sisällä suunnataan olemassa olevan yhdys(tai tuntumassa) lukuun ottamatta Niiralan suuryksikköä, kuntarakenteen sisään tai muutoin joka palvelee pääasiassa rajaliikennettä. hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla Asumiseen sopivia alueita on osoitettu taajamatoimintovarmistetaan alueidenkäytölliset edeljen alueena Joensuun työssäkäyntialueella olemassa lytykset asuntorakentamiselle ja sen olevan taajamarakenteen yhteyteen. Taajamatoimintojen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle aluerajauksen sisään on esitetty riittävästi keskustatoisekä hyvälle elinympäristölle. mintojen alakeskuksia, joihin alueet tukeutuvat. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Eritystavoitteet Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtö- Maakuntakaavan pohjana on käytetty tilastokeskuksen kohtana on oltava perusteltu väestönväestö- ja työpaikkatilastojen ennusteita sekä niiden kehitysarvio. Maakunnan suunnittepohjalta laskettua tavoitteellisia lukuja. Lisäksi väestöstä lussa ja yleiskaavoituksessa on tarja työpaikoista on laskettu mini- ja maksimi vaihtoehdot, kasteltava pitkällä aika-välillä sekä joiden mukaan maakuntakaavan mitoitusvaihtoehdot on taajama- että maaseutualueiden väes- toteutettu vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. tömäärän kehityksen erilaisia vaihto63 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ ehtoja. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Taajamatoimintojen ja työpaikka-alueiden suunnittelussa on huomioitu tämän hetkinen taajamarakenne, jonka sisään ja välittömään yhteyteen uudet alueet on pyritty sijoittamaan. Vähittäiskaupan suuryksiköt on osoitettu pääasiassa taajamatoimintojen alueiden yhteyteen. Täten tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen merkittävä kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue tulee vastaamaan rajanylittävien matkailijoiden kaupalliseen kysyntään ja palvelutarpeeseen. Seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö ja/tai myymäläkeskittymä palvelee siten kansainvälistä ostosmatkailua ja vähentää liikennettä muulla tieverkolla Suomen puolella. Alueidenkäytössä on ehkäistävä meMaakuntakaavassa osoitettuja ampumaratoja suunnitellusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauktaessa on laadittu riittävät selvitykset niiden aiheuttamissista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä ta meluista. Melualueet on rajattu 55 dB:n mukaisella vähentämään jo olemassa olevia hait- suojavyöhykkeellä. Rajauksen tarkoituksena on ennalta toja. ehkäistä melusta aiheutuvien haittojen syntymistä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Ekologisten yhteyksien säilymistä Viheryhteystarpeiden suunnittelussa on huomioitu laajosuojelualueiden sekä tarpeen mukaan jen luontoalueiden merkitys ekologisessa verkostossa. niiden ja muiden arvokkaiden luonSeudullisesti merkittävät ekologiset yhteydet on pyritty nonalueiden välillä edistetään. turvaamaan osana viheryhteysverkoston kokonaisuutta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon Maakuntakaavassa on huomioitu luontoalueiden merkivirkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuu- tys osana virkistysalueiden kokonaisuutta. Osoitetuilla rimatkailua parantamalla moninaiskäy- virkistysalueilla yhdistyvät alueiden luontoarvot ja virkistön edellytyksiä. tyskäytön moninaiset mahdollisuudet. Puolustusvoimilta vapautuville alueille on osoitettu matkailua, urheilua ja ulkoilua tukevia virkistysalueita. Luontoarvot yhdistyvät Jaamankankaan virkityskohteilla. Alueidenkäytöllä edistetään kansalliMaakuntakaavassa osoitetaan Kontiorannan lakkautettu sen kulttuuriympäristön ja rakennusvaruskunta alueeksi, jossa on otettava huomioon kultperinnön sekä niiden alueellisesti vaih- tuuriympäristöarvot yhteen sovitettaessa alueen taajatelevan luonteen säilymistä. ma- ja matkailukäyttöä. Matkailukäyttö tukee alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on Maakuntakaavan viherverkoston suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai huomioitu laajojen yhtenäisten luontoalueiden merkitys. virkistyskäytön kannalta merkittävät ja Seudullisesti merkittävien luontoalueiden kokonaisuukyhtenäiset luonnonalueet. Alueidensia on pyritty säilyttämään ja turvaamaan osoittamalla käyttöä on ohjattava siten, ettei näitä niitä virkistysalueiksi. Viheryhteydet kulkevat johdonmualuekokonaisuuksia tarpeettomasti kaisesti kytkemällä toisiinsa virkistyskohteet ja -alueet pirstota. (Kuorinka/Luovi – Huhmari – Hirsiniemi - Pärnävaara – Maakuntakaavoituksella on luotava Lykynlampi – Välilammet – Kontioranta – Vierevänniemi) alueidenkäytölliset edellytykset seuhyödyntäen samalla yhtenäistä Jaamankankaan metsädullisten virkistysalueiden muodostatalousaluetta. Virkistyskäytön yhteydet tukevat samalla miselle. joidenkin Natura-alueiden kytkeytyneisyyttä toisiinsa. Maakuntakaavoituksessa on luotava Maakuntakaavan virkistyskäytön kannalta merkittävä alueidenkäytölliset edellytykset ylikun- verkosto on huomioitu osana viheryhteystarpeita. Vihernallisesti merkittävien virkistyskäytön yhteydet kulkevat johdonmukaisesti kytkemällä toisiinsa reitistöjen ja verkostojen muodostami- virkiskohteet, alueet ja matkailualueet (Kuorinka/Luovi – selle. Huhmari – Hirsiniemi - Pärnävaara – Lykynlampi – Väli- 64 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ lammet – Kontioranta – Vierevänniemi). Maakunnan suunnittelussa on tuettava Maakuntakaavassa on osoitettu merkittäviä matkailu matkailukeskusten ja -alueiden verkot- alueita ja kohteita, jotka tukevat maakunnan matkailun tumista sekä vapaa-ajan käytön vyökehittymistä. Uusi Kontiorannan matkailualue täydentää hykkeiden kehittämistä niin, että muomatkailupalveluja ja hyödyntää seudullisesti merkittäviä dostuu toimivia palvelukokonaisuukviheryhteyksiä. Olemassaolevia viheryhteyksiä on tarsia. Ensisijaisesti on kehitettävä olekennettu kaavassa niin, että ne kulkevat johdonmukaimassa olevia matkailukeskuksia ja sesti kytkemällä toisiinsa virkiskohteet, alueet ja matkaialueita. Alueidenkäytön suunnittelussa lualueet (Kuorinka/Luovi – Huhmari – Hirsiniemi - Pärmatkailualueita tulee eheyttää ja osoit- nävaara – Lykynlampi – Välilammet – Kontioranta – taa matkailun kehittämiselle riittävät Vierevänniemi). alueet. Alueidenkäytössä on varmistettava, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön arvot että valtakunnallisesti merkittävät kult- säilyvät maakuntakaavassa. Kaava ei uhkaa merkittäviä tuuriympäristöjen ja luonnonperinnön luonnonarvoja. Rakennettu kulttuuriympäristö on turvattu arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat Kontiorannalla kaavaratkaisulla. Maakuntakaavan 1. valtakunnalliset inventoinnit otetaan vaihekaavassa on turvattu rakennettu kulttuuriympäristö huomioon alueidenkäytön suunnittelun tkk –merkinnällä keskuksissa, joihin kaupan yksiköiden lähtökohtina. Maakuntakaavoitukseslisärakentaminen mahdollistuu kaavaratkaisussa. sa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet (Vuoksen alue) Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään Vuoksen Pienvenesatamia ja viheryhteyksia esitetään rantojen vesistöalueen säilymistä luonto- ja läheisyyteen hyödyntäen järvi- ja jokimaisemia, samalla kulttuuriarvojen kannalta erityisen edistetään maiseman avoimuuden, muinaisrantojen ja merkittävinä alue-kokonaisuuksina. järviluonnon erityistyispiirteiden virkistys- ja Samalla varmistetaan, että asumisen matkailukäyttöä. Rantoja ja niiden läheissyyttä ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen hyödyntäviä virehyhteyksiä ovat Kuorinka/Luovi – Huhedellytykset säilyvät. Alueiden erityismari – Hirsiniemi - Pärnävaara – Lykynlampi – Välilampiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö met – Kontioranta – Vierevänniemi, Kuhasalo- Karsikko sovitetaan mahdollisimman tasa– Utransaaret, Utranharju – Utransaaret – Hasaniemi painoisesti yhteen poikkeuksellisten sekä Pyhäselän rantavyöhykkeen viherryhteys. luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Suunnittelussa varmistetaan elinkeinotoimintojen Vuoksen vesistöalueella ohjataan harjoittamisen edellytykset mm. Kontiorannan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä lakkautetun varuskunta-alueen kehittämisen yhteydessä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja yhteensovittamalla erityisesti kulttuuriarvot elinkeinojen muuta maankäyttöä siten, että järvikanssa. (ma/km-1) luonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. 65 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 6 Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, ei toteuttamissuunnitelma. Kaavan yleispiirteisyydestä johtuen sen aluevarausten ja kehittämisperiaatteiden toteutus tapahtuu pääsääntöisesti yksityiskohtaisempien suunnitelmien kautta. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään sen toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Toteuttamisvastuu Maakuntakaavan toteuttamisen vastuujako jakautuu pääasiassa valtion ja alueen kuntien kesken. Valtakunnalliset aluetarpeet, kuten yleiset tiet, ratalinjat, laajojen suojeluohjelmien alueet ym., kuuluvat valtion viranomaisten toteutettavaksi. Toteuttaminen edellyttää yleensä jonkin erityislain soveltamista. Maakuntakaavan toisena toteuttajana valtion ohella ovat alueen kunnat. Kuntien toteuttamisvastuu konkretisoituu kuntakaavoituksen yhteydessä. Kuntakaavoituksen ja kuntien yhteisten hankkeiden, kuten vesi- ja viemäriverkostot, jätehuolto jne., yhteydessä määritellään toteuttamisvastuut. Maakuntakaavan hyväksyminen ja vahvistaminen ei tuo vielä muutoksia alueiden käyttöön ilman toteutustoimenpiteitä. Esimerkiksi maakuntakaavan virkistysalueilla ei ole jokamiehenoikeuksia laajempia oikeuksia ilman virkistysalueen toteutusta eli virkistysalueen hankkimista kyseessä olevan viranomaisen hallintaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 99.2 §:n mukaan ympäristöministeriö voi antaa kaavaa toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavassa valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiin tarpeisiin osoitetun alueen. Tämän mukaisesti maakuntakaavan toteuttajaksi voidaan katsoa joko valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan viranomaiset. Maakuntakaava voi oikeuttaa alueen lunastamiseen, mutta maankäyttö- ja rakennuslaki ei velvoita lunastamiseen. Maakuntakaavassa osoitetut alueet voivat tulla lunastuksen kohteeksi myös erityislainsäädännön kuten esimerkiksi luonnonsuojelulain perusteella. Lisäksi ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alue, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten jo ennen alueen kaavoittamista (MRL 99.1 §). Tämä lunastusmahdollisuus voi toteutua siten myös jo ennen lainvoimaista maakuntakaavaa. Maakuntakaavan toteuttajana voi olla myös muita kuin viranomaisosapuolia, esimerkiksi yksityisoikeudellisia yhteisöjä kuten asukas- tai kyläyhdistyksiä. Muilla toteuttajilla ei kuitenkaan ole lunastusoikeutta, vaan aluevaraukset toteutuvat niiden oikeuksien puitteissa, joita kaava kullekin osoittaa. Maakuntakaavaan sisältyy aluevarauksia, jotka toteutuvat vasta pitkän ajan kuluttua. Tällaisten hankkeiden ja suunnitelmien toteuttamistapaa ja toteuttajaa ei aina tiedetä. Viimeaikainen kehitys on osoittanut valtion virastojen liikelaitostamisineen ja toimintojen yksityistämisineen, että toteuttamisvastuu eri sektorien välillä voi muuttua. Suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maakuntakaava on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä ympäristön käytöstä myös muun kuin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa toiminnassa. Tässä suhteessa keskeisimpiä lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, rakennussuojelulaki, luonnonsuojelulaki, tielait, vesilaki, metsälaki, maa-aineslaki, kaivoslaki ja jätelaki. Se, missä määrin maakuntakaava on otettava huomioon erityislainsäädännön mukaisessa päätöksenteossa, määräytyy kyseisen lainsäädännön harkintavallan suuruudesta. Mitä suuremman harkintavallan erityislaki antaa, sitä enemmän maakuntakaava on otettava huomioon. Harkintavalta voi monissa tapauksissa olla kuitenkin hyvin pieni. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisut maakuntakaavaan. Maakuntakaava voi myös olla peruste haettaessa muutosta erityislain nojalla tehtyyn päätökseen. Erityisesti on huomattava, että viranomaisvaikutuksen johdosta viranomaisten on suunnitellessaan omaa toimintaansa pyrit- 66 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ tävä edistämään maakuntakaavaa. Jos ympäristöluvat, maa-ainesluvan tai muun ympäristöllisen luvan hakijana on viranomainen, tämän on jo hakemuksessaan otettava maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon. Ajoitus Maakuntakaavalla linjataan maakunnan alueiden käytön ratkaisut 10–20 vuoden tähtäyksellä. Tämän maakuntakaavan tavoitevuosi on 2030 67 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 7 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslailla on pyritty selkeyttämään eri kaavatasojen välistä tehtäväjakoa. Maakuntakaavan tehtävät painottuvat valtakunnallisten ja maakunnallisten alueiden käyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevien asioiden käsittelyyn. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kunnan kaavoitukseen pääosin maakuntakaavoituksen kautta. Kunnan sisäiset maankäyttökysymykset ratkaistaan kunnan kaavoituksessa. Maakuntakaavan merkitys korostuu maakunnan kehityksen sekä maakunnallisten ja seudullisten maankäyttökysymysten ohjaamisessa. Maakuntakaavan ohjausvaikutus perustuu maakuntakaavan oikeusvaikutusten ohella siihen, että keskeiset maakunnan kehitykseen vaikuttavat tahot ovat mukana yhteistyössä maakuntakaavaa laadittaessa. Tällöin näiden tahojen näkökohdat tulevat esille jo kaavaa laadittaessa ja ne voivat sitoutua edistämään maakuntakaavan toteutumista. Yhteistyön kautta maakuntakaava voi selvemmin suuntautua myös tulevaisuuteen ja tuleviin aluetarpeisiin. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kuntien yhteinen yleiskaava voidaan kuitenkin laatia maakuntakaavan normaalista ohjausvaikutuksesta poiketen siten kuin laissa tarkemmin säädetään. Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa. Lisäksi maakuntakaavassa voidaan antaa seutukaavan tapaan suojelumääräyksiä. Maakuntakaavan oikeusvaikutusten yleisperiaatteet Maakuntakaavan oikeusvaikutukset kohdistuvat MRL 32 §:n mukaan: o yleis- ja asemakaavan laatimiseen ja muuttamiseen sekä muihin maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuviin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi o viranomaisten toimintaan suunniteltaessa alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätettäessä niiden toteuttamisesta o rakentamiseen niillä alueilla, joilla on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus o suojelumääräysten kautta muihin rakentamista tai alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 4 §:n mukaan maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan luonne yleispiirteisenä kaavana ilmenee myös maakunnan suunnittelun tehtävät määrittelevässä MRL 25 §:ssä ja maakuntakaavan sisältövaatimuksia käsittelevässä MRL 28 §:ssä. Lähtökohtana maakuntakaavan tulkinnassa on yleispiirteisyys, vaikka maakuntakaavaa ei aina voidakaan laatia sisällöltään yleispiirteisenä. Tässä suhteessa maakuntakaava eroaa yleiskaavasta ja erityisesti asemakaavasta. Maakuntakaava sallii yleensä tietyn liikkumavaran esimerkiksi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai muissa toimenpiteissä kuten viranomaisten lupaharkinnassa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen ja konkretisointi sekä maakunnan tai seudun oloista ja kehittämistarpeista johtuvien tavoitteiden huomioon ottaminen ja niitä koskevien alueiden käytön ratkaisujen osoittaminen ovat maakuntakaavan sisällön perusvaatimuksia. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen sallimaa liikkumavaraa arvioitaessa on näin ollen lähtökohtana pidettävä esitettävän asian merkitystä valtakunnalliselta, maakunnalliselta tai seudulliselta kannalta. Maakuntakaavalla tavoiteltu ohjausvaikutus saattaa eri tilanteissa olla erilainen. Kaavalla voidaan osoittaa toisaalta alueiden käytön muutosalueita ja toisaalta alueita, joiden tulisi säilyä nykyisellään. Kaavassa voidaan osoittaa myös kehityksen haluttua suuntaa, joka voi olla joko alueiden käytön muutokseen pyrkiviä tai nykyisen tilan säilyttämistä tavoitteleva. Tavoiteltu ohjausvaikutus saattaa esimerkiksi vaikuttaa siihen, miltä osin kaavassa käytetään aluevarauksia osoittavia merkityksiä, miltä osin taas alueiden kehittämisperiaatteita taikka 68 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ kaavan osa-alueiden erityisominaisuuksia osoittavia merkintöjä. Pääperiaatteena voidaan pitää sitä, että kehittämisperiaatteita koskevat merkinnät ja niitä täydentävät kaavamääräykset ovat sisällöltään yleispiirteisempiä kuin aluevarausmerkinnät. Maakuntakaavan ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun Maakuntakaava sallii kaavajärjestelmän sisällä tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Siinä esitetyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Toisaalta maakunnan keskeiset periaatteet ja maakuntakaavassa esitetyt maakunnalliset tai seudulliset kaavaratkaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisenä tavoitteena on eri kaavamuotojen tehtävien ja keskinäisten suhteiden määrittely niin, että kullakin kaavamuodolla on oma selkeä asemansa alueiden käytön suunnittelujärjestelmän kokonaisuudessa. Maakuntakaavan tehtävät ja sisällön periaatteet määritellään MRL 25.4 §:ssä, jonka mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaavalla pyritään tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, mikä edellyttää kaavalta riittävää joustavuutta. Tämä voi koskea sekä aluevarauksia, alueiden käytön kehittämisperiaatteita että kaavamääräyksiä. Yleis- ja asemakaavoituksen kautta maakuntakaava täsmentyy. Kaavajärjestelmän periaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu tai kehittämisperiaate täsmentyy siten kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavan suojelualueiden tulkinta on rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden luonteesta johtuen yleensä tarkkaa. Tarkempien selvitysten perusteella voidaan rajoihin tehdä kuitenkin perusteltuja muutoksia, mutta aluevarausten liikkumavara ei yleensä ole kovin suuri. Samoin eri väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa. Sitä vastoin tielinjausta voidaan maakuntakaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti tarkemmassa suunnittelussa täsmentää tai muuttaa. Maakuntakaavaan sisältyy myös ns. valkoisia alueita, joille ei ole osoitettu mitään erityistä maankäyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle ei kohdistu tässä maakuntakaavassa tutkittuja ja käsiteltyjä valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Niille valkoisille alueille, joille on osoitettu kehittämisperiaate- tai osaaluemerkintä, kohdistuu merkintään maakuntakaavamääräykset ja/tai -suositukset. Viranomaisvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 32.2 §:n mukaan viranomaisen on otettava maakuntakaava huomion alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksissä sekä pyrittävä edistämään kaavan toteutumista. Maakuntakaavan ottaminen huomioon ja toteutuksen edistäminen koskee kaikkia sellaisia valtion ja kuntien viranomaisia, jotka ovat tekemisissä alueiden käytön suunnittelun ja toteuttamisen kanssa. Maakuntakaavan huomioon ottamisen voidaan yleisesti katsoa tarkoittavan toimimista tavalla, joka on maakuntakaavan kanssa samansuuntaista eikä vähennä mahdollisuuksia maakuntakaavan toteuttamiseen. Maakuntakaavan toteuttamisen edistämisen puolestaan katsotaan edellyttävän aktiivisempaa, maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa. Maakuntakaavan määräykset eivät sivuuta erityslainsäädäntöä. Esimerkiksi ulkoampumaradan perustamiselle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukaan aina ympäristölupa. Lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Lupaviranomaisena toimii alueellinen ELY -keskus, jos radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Ympäristöluvan yhteydessä selvitetään ampumaratatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melu sekä maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä ehdoilla toiminta on mahdollista. Ympäristölupaa tarvitaan myös monille muille toimille kuten vaikkapa maakuntakaavassa esitettävälle moottoriurheilukeskuksen laajennukselle. Toisin sanoen esimerkiksi ampumaratamerkintä melualueineen osoitetaan maakuntakaavassa ja perustellaan selvityksin, mutta itse ampumaradan rakentaminen edellyttää vielä erityslainsäädännön mukaista lupaa, tässä tapauksessa ympäristölupaa. 69 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ Maakuntakaavan ns. valkoinen alue tarkoittaa, että alueelle ei kohdistu ko. maankäyttömuodon maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 §:n mukaisesti voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin keskeinen kriteeri arvioitaessa yleiskaavan ja asemakaavan ajanmukaisuutta ja voi näin ollen johtaa tarpeeseen muuttaa kyseisiä kaavoja. Lisäksi on huomattava, että vaikka maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavan alueella, se on ohjannut yleiskaavan laatimista ja viranomaisten on MRL 42.2. §:n mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Mikäli suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei ole enää ajan tasalla, ratkaisu asiaan on maakuntakaavan muuttaminen. Viranomaisvaikutuksen johdosta on muutoinkin tärkeää, että maakuntakaava pysyy ajan tasalla. 70 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ 8 Taustaselvityksiä Kaikki maakuntakaavaan laaditut taustaselvitykset löytyvät omina selvityksinään Internetistä: www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava4. 8.1 Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat maakuntakaavassa Selvityksessä on tarkasteltu Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä taajamia vuoteen 2030 mennessä erityisenä painopisteenä Joensuun kaupunkiseudun (Joensuun ja Outokummun kaupungin sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnan) yhdyskuntarakenne. Kaupunkiseudun taajama- ja työpaikkatoimintojen ohjaamisen tueksi on tehty kaupunkiseudun väestön ja työpaikkojen mitoituslaskelmat. Myös muun Pohjois-Karjalan maakunnan osalta on päivitetty taajamatoimintojen alueet voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen sekä kuntien suunnitelmien pohjalta. Päivittämistyön keskeisessä roolissa on ollut yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR), jonka avulla on voitu tarkasteltu asuntojen, työpaikkojen, palvelujen ja viheralueiden sekä niiden välisten yhteyksien muodostamaa fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta sekä viime vuosikymmenien tapahtunutta taajamakehitystä. Kaupunkiseudun tarkastelun ohella kaavoitusprosessin valmisteluvaiheessa tuli esille tarve myös tarkastella maakunnan muita taajama-alueita osana maakuntakaavan 4. vaihetta, erityisesti osana kaupan ratkaisuja. Osana kaupan erillistä omaa selvitystä (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 2014) on siinä määritelty myös maakunnan kaupan palveluiden keskusverkko. Maakuntakaavassa osoitettu päivitettykeskusverkko (keskustatoimintojen alueet ja kohteet) toimii Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen runkona. Laajamittaisempaan Pohjois-Karjalan aluerakennetarkasteluun eri selvityksineen ja kehitysvyöhykkeineen ei ole tässä kaavavaiheessa lähdetty vaan siltä osin pidättäydytään voimassa olevan maakuntakaavan ratkaisuissa. Maakuntakaavan 4. vaiheen laadinnan yhteydessä onkin todettu, että maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä laadittu aluerakennetarkastelu ja sen neljä päätavoitetta ovat edelleen ajankohtaisia. 8.2 Joensuun kaupunkiseutu, Virkistyksen ja matkailun näkökulmat Joensuun kaupunkiseudun virkistyksen ja matkailun näkökulmat yhteen kokoava selvitys käsittelee maakuntakaavassa voimassa olevia virkistyksen, viheryhteyksien ja matkailun muodostamaa kokonaisuutta sekä luo pohjan 4. vaiheen kaavaratkaisuille. Selvityksessä on kuvattu voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät, Joensuun kaupunkiseudun luontoalueet ja niiden merkitys, ekologisen yhteysverkon edellytykset sekä maakuntakaavan 4. vaiheen uudet kaavamerkinnät. Selvitys perustuu luontoalueiden merkittävyyden huomioimiseen Joensuun kaupunkiseudulla niin luonnonitseisarvon tarkastelun kannalta kuin ihmisten saaman ja kokeman hyödyn kautta. Selvityksessä tarkastellaan Joensuun kaupunkiseudulla olevia laajoja yhtenäisiä luontoalueita, luonnon ydinalueita, virkistyskäyttöön soveltuvia luontoalueita sekä näiden muodostamaan kokonaisuuteen perustuvaa ekologista yhteysverkostoa. 8.3 Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys on laadittu osaksi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihetta Jaamankankaan alueen maankäytön suunnittelun tueksi. Selvityksellä on tarkoitus kartoittaa ja luoda kuva Jaamankaan ja sen ympäristön merkityksestä seudullisena luonto- ja virkis71 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ tysympäristönä sekä selvittää kaupunkiseudun asukkaiden näkemyksiä alueen maankäytöllisistä tulevaisuuden näkymistä. Selvitys perustuu kevättalvella kaupunkiseudun asukkaille suunnattuun Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäyttöä koskevaan kyselytutkimukseen. Kyselytutkimuksella kartoitettiin Jaamankankaan ja sen ympäristön alueiden virkistys- ja vapaa-ajankäytön muotoja, niiden sijoittumista, alueen käyttöastetta sekä asukkaiden näkemyksiä alueen tulevaisuudesta. Selvityksen lähtökohtina ovat kyselytutkimusaineiston lisäksi olleet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maakuntakaava. Jaamankankaan alueen käytön suunnittelua tulee tarkastella usealla aikavälillä soveltaen kestävän käytön periaatteita. Alueella olevien arvojen tunnistaminen toimii lähtökohtana hyvälle aluesuunnittelulle. Jaamankangas säilytetään pääsääntöisesti nykyisen kaltaisena maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jossa moninaiset virkistyskäytön mahdollisuudet huomioidaan ja turvataan. Alueen yhtenäisyys turvataan mahdollistaen tulevaisuuden kehittämismahdollisuudet. 8.4 Joensuun seudun ampumarataselvitys (Ramboll Oy) (sisältää suunnitelmaselostuksen, meluselvityksen ja luontoselvityksen) Joensuun seudun ampumarataselvitys pohjautuu maakuntaliiton esiselvitystyössä osoittamien vaihtoehtoisten ampumarataratkaisujen vertailuun ja seudullisen ampumaradan osoittamiseen maakuntakaavan 4. vaiheessa. Selvitys tarkentaa mahdollisten kohteiden soveltuvuutta ampumaratakäyttöön ja vertailee näitä keskenään. Yleissuunnitelma esittää ampumaratojen tilavaraukset ja sijoittumien alueille sekä periaatteet tukitoiminnoista. Suunnitelma sisältää yleissuunnitelman sekä melu- ja luontoselvitykset. 8.5 Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma (WSP Finland) (sisältää yleissuunnitelman ja meluselvityksen) Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma kytkeytyy Kontiorannan varuskunta-alueen kehittämishankkeeseen ja siinä esitettyihin toimintojen sijoittamiseen. Selvityksen pääpaino on ollut suunnitella ampumaurheilukeskus mahdollisimman tehokkaalla melusuojauksella, joka perustuu tehokkaasti ääntä vaimentaviin ampumasuojiin sekä meluseinä- ja vallirakenteisiin. Selvityksessä on tehty koeammuntoja, melumittauksia ja laskennallisia melumalleja. Työn tuloksena on esitetty kaksi vaihtoehtoista ampumasuuntaa. 8.6 Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys (FCG Oy) Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys antaa lähtötiedot ja perusteet maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaprosessissa tehtäville kaupan mitoitusta ja sijoitusta koskeville kaavaratkaisuille. Kauppapaikkaselvityksessä on kuvattu Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät ja kaupan palveluverkon kokonaisuus. Nykytilan ja kehitysnäkymien analyysin sekä kaupan palvelurakenteen kehittämisvaihtoehtojen pohjalta on esitetty kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet, vähittäiskaupan kokonaismitoitus, suositukset merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnista ja mitoituksesta sekä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko. Kauppapaikkaselvitys perustuu vähittäiskaupan ja yhdyskuntarakenteen yleisten kehittämistavoitteiden tunnistamisen lisäksi olemassa olevan kaupan palveluverkon kokonaistarkasteluun sekä väestöennusteperusteisiin ostovoimatarkasteluihin. Selvityksen lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki ja vähittäiskaupan sijainninohjausta koskeva ympäristöministeriön oh- 72 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe (Ehdotus 26.1.2015) ______________________________________________________________ jeistus. Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtina ovat olemassa oleva yhdyskuntarakenne, keskusverkko, arvio ostovoiman ja kaupan kehityksestä Pohjois-Karjalan alueella. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan tavoitteellisen palveluverkon tulee vahvistaa koko maakunnan kaupallista vetovoimaa ja turvata sekä vähittäiskaupan suuryksikköjen että lähipalvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Vähittäiskaupan palveluverkon kehittämistavoitteita ovat alueellisesti tasapainoisen ja kestävän palveluverkon kehittäminen, vähittäiskaupan muun yhdyskuntarakenteen tukeminen, kaupan palveluiden saavutettavuuden turvaaminen kaikille väestöryhmille sekä liikkumistarpeen ja asiointimatkoista aiheutuvien haittojen minimoiminen. 8.7 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteenvetoselvitys Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa tehdyssä selvitys perustuu pääosin aiemmin tehtyihin suunnitelmiin ja selvityksiin. Selvityksessä on laadittu suositeltava kehityspolku maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Tehtyjen selvitysten perusteella Niirala soveltuu paikaksi vähittäiskaupan suuryksiköksi. Alue poikkeaa kuitenkin selvästi muista maakunnan suuryksikköjen sijaintipaikoista, joten Niiralaan voidaan esittää kaavamerkinnäksi Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealuetta (kma-r). 8.8 Jaamankangas. Geohistoria, luonto ja maiseman muutos Jaamankankaan geohistorian, luontoarvojen ja maiseman muutoksen selvitys tehdään osana PohjoisKarjalan maakunta-kaavan 4. vaihetta Jaamankankaan alueen maankäytön suunnittelun tueksi. Selvitys kokoaa yhteen olemassa olevista lähteistä Jaamankankaan geologisista ja luontoarvoista. Myös alueen kulttuuriympäristöarvoja, tarkoittaen muinaismuistoja, selvitetään kirjallisuuden perusteella. Alueella on monipuolinen geologinen historia ja sen on geologisena muodostumana ainutlaatuinen. Alue on myös säilynyt suhteellisen yhtenäisenä maa- ja metsätalouden alueena sisältäen myös joitakin luontoarvoja. 9 Kaavaselostuksen liitteet Liitekartat on esitetty kaavaselostuksesta irrallaan omana raporttinaan ”Kaavaselostuksen liiteosio”. . 73 www.pohjois-karjala.fi
© Copyright 2024