VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014
Vastaanottaja Lahti Aqua Oy Lahti Energia Oy Asiakirjatyyppi Velvoitetarkkailuraportti Päivämäärä Toukokuu, 2015 Viite 1510002691 LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Kuvaus 18.5.2015 Paula Jäntti Sanna Sopanen Outi Salonen Raportti Viite 1510002691 Päivämäärä Laatija Tarkastanut Hyväksyjä VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 SISÄLTÖ 1. 2. 2.1 2.2 3. 4. 5. 6. 6.1 6.2 6.3 6.3.1 6.3.2 6.3.3 6.4 6.4.1 6.4.2 7. 7.1 7.1.1 8. 8.1 8.2 8.3 8.4 8.4.1 9. 10. JOHDANTO 1 TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN 2 Muut Vesijärven vedenlaatuun vaikuttavat toimet 3 Automaattiasemien aineisto vuonna 2014 4 KYMIJÄRVEN VOIMALAITOStEN TOIMINTATIEDOT 6 LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO 7 SÄÄ 8 ENONSELÄN VEDENLAATU 9 Happitilanne 9 Yleinen vedenlaatu 9 Ravinnepitoisuudet Enonselällä 10 Fosfori 10 Typpi 11 Kokonaisravinnesuhde ja rehevyys 11 Enonselän levätuotanto ja rehevyys 11 Enonselän Lankiluodon kasviplankton vuonna 2014 12 Siikasalmi 13 KOMONSELÄN VEDENLAATU 13 Komonselän levätuotanto ja rehevyys 14 Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuonna 2014 15 KAJAANSELÄN VEDENLAATU 16 Vaaniansalmi 16 Kajaanselän syvänteen vedenlaatu 16 Ravinteisuus ja kokonaisravinnesuhde 17 Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys 18 Kasviplankton Kajaanselällä vuonna 2014 18 YHTEENVETO 19 KIRJALLISUUS 21 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Liite 10. Liite 11. Liite 12. Vesijärven velvoitetarkkailun analyysitulokset 2014 Kasviplanktonin lajisto ja biomassat vuonna 2014 2.1 Enonselkä, Lankiluoto (10) 2.2 Komonselkä, Pirttiniemi (5) 2.3 Kajaanselkä (34) Vesijärven hapettimien ja automaattiasemien sijainti Automaattiasemien klorofyllipitoisuudet. Tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä Tilavuuspainotetun typen pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä Kokonaisravinnesuhde N/P Enon-, Komon- ja Kajaanselällä v. 2014 Klorofyllia-a Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla v. 2014 Klorofyllipitoisuuksien vuosikeskiarvot Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla ja Enonselän maksimiarvot vuosina 1979-2014 Kasviplanktonin biomassa v. 2014 Kasviplanktonin biomassa vuosina 1995 - 2014 Tulosten tulkinnasta: Termit, luokitukset ja lyhenteet VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 JAKELU Lahti Aqua Oy / Martti Lipponen (alkuperäinen + pdf) Lahti Aqua Oy / Jouni Lillman, [email protected] (1 kopio + pdf) Lahti Energia Oy / Eeva Lillman, [email protected] (1 kopio + pdf) Lahden seudun ympäristöpalvelut / Ismo Malin, [email protected] (pdf) Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / [email protected] (pdf) Suomen ympäristökeskus YT-yksikkö / [email protected] (pdf) VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 1. JOHDANTO Vesijärven velvoitetarkkailusta vastaavat 27.3.2009 päivätyn ohjelman mukaisesti Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. Lahti Aqua Oy:llä on velvoite tarkkailla laimennusveden ottamisen vaikutusta ja Lahti Energia Oy:llä Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta Vesijärvessä. Lahti Aqua Oy:llä on jätevesien johtamislupa Porvoonjokeen (KHO 3.3.2014, taltionro 632, drnot 3690, 3712, 3747 ja 3769/1/12), joka edellyttää myös laimennusveden johtamista Porvoonjokeen siten että Porvoonjoen taustavirtaama Ali-Juhakkalassa on aina vähintään 1 m3/s ilman Lahti Aqua Oy:n jätevesivirtaamaa. Lahti Aqua Oy:n laimennusveden oton tarkkailu perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden 27.10.1986 antamalla päätöksellä n:o 4198 vahvistamaan ItäSuomen vesioikeuden päätökseen n:o 13/Va II/86 (10.2.1986). Luvan saajan on tarkkailtava veden ottamisen vaikutusta Vesijärvessä ja Vääksynjoessa. Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevesien tarkkailu perustuu ItäSuomen vesioikeuden 19.5.1989 antamaan päätökseen n:o 36/II/89. Itä-Suomen vesioikeuden 15.4.1999 antaman uuden päätöksen n:o 15/99/1 vaatimuksia ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2000. Päätöksessä on velvoite lisäseurannasta, mikäli lämpötilan nousu lauhduttimissa ylittää vuorokausikeskiarvona 12 °C tai nousunopeus tuntikeskiarvona 8 °C. Lisäseuranta käsittää purkuvesistön lämpötilan mittaukset ja biologisen seurannan (Lahden Tutkimuslaboratorio 2004). Vuonna 2014 seurantaa ei toteutettu, koska lämpötilan nousuja ei ollut. Vuonna 2009 laaditussa tarkkailuohjelmassa klorofyllinäytteiden määrää on vähennetty rantaalueiden havaintopaikoilta, ja korvaavana aineistona käytetään Vesijärvisäätiön, Lahden seudun ympäristöpalveluiden ja Helsingin yliopiston ekologian laitoksen Lahden yksikön ylläpitämien automaattiasemien aineistoja. Aineiston kokoamisesta ja laadunvarmistuksesta on aiemmin vastannut Helsingin yliopiston Lahden yksikkö. Vuosien 2013 ja 2014 osalta aineistoa ei ole kalibroitu, joten sitä ei sellaisenaan voida käyttää tämän tarkkailuraportin osana. Tarkkailuohjelmassa edellytetään automaattiasemien aineistojen esittämistä velvoitetarkkailun yhteenvetoon taulukoina ja graafeina siltä osin kuin aineistoa on vuosittain käytössä. Vuosiyhteenveto laaditaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Tarkkailuohjelman mukaisesti joka kolmas vuosi laaditaan pitemmän aikavälin laaja yhteenveto. Ensimmäinen laaja yhteenveto käsitti vuodet 2009-2012. Seuraava laaja yhteenveto tulee olemaan vuosilta 20132015 ja se laaditaan huhtikuussa 2016. 1 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 2. TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Vuonna 2014 näytteet on otettu Lahti Aqua Oy:n ja Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen maaliskuussa 2009 uusitun vesistötarkkailuohjelman mukaisesti (Ramboll Analytics Oy 2009). Tarkkailu keskittyy Vesijärven Enonselälle, joka on Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan alueella. Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14. ) ja pintavesimuodostumana se edustaa suuria vähähumuksisia järviä. Valuma-alueeltaan se on pienempi kuin Kajaanselkä, jossa on yksi havaintopaikka (taulukko 1). Kolmas tarkkailussa mukana oleva selkävesi, Komonselkä, on alueista pienin ja siellä sijaitseva tarkkailupiste on Pirttiniemen kohdalla. Yhteensä havaintopaikkoja on 10 kpl (taulukko 2, kuva 1). Kemiallisten analyysien lisäksi (taulukko 3) Lankiluodon, Pirttiniemen ja Kajaanselän ns. runkopisteiltä on otettu kasviplanktonnäytteet kaksi kertaa näkösyvyyden kokoomana (2*ns) (liite 2). Vesijärven hapetus on kuvattu kappaleessa 2.1, automaattisten mittauslauttojen toiminta kappaleessa 2.2. Hapetinten ja mittauslauttojen sijainti on esitetty liitteessä 3. Hapetuksen vaikutuksesta Vesi-Eko on laatinut erillisen raportin (2015). Automaattiasemien klorofyllin ja sinilevien laadunvarmistusta ei vuoden 2014 aineiston osalta ole käytettävissä. Mittaustuloksia on lyhyesti kommentoitu kappaleessa 2.2. ja aineisto on esitetty liitteessä 4. Tarkistamattomanakin ne antavat käsityksen levätuotannon suuruudesta ja ajallisesta vaihtelusta. Vesinäytteet on otettu Limnos -noutimella metrin syvyydeltä, puolivälistä vesisyvyyttä ja metri pohjan yläpuolelta. Lisäksi syvänteiden kohdalla happinäytteitä on otettu kymmenestä metristä ja sitä syvemmältä viiden metrin välein. Näytteenoton yhteydessä on havainnoitu näkösyvyys sekä veden haju ja ulkonäkö. Raportissa käytetyt termit, lyhenteet ja veden laadun luokitukset on koottu liitteeseen 12. Kasviplanktonin biomassan laskennassa on vuodesta 2007 alkaen käytetty Suomen ympäristökeskuksen julkaisemia biovolyymeja. Kasviplanktonaineisto on tallennettu Suomen Ympäristökeskuksen Hertta –tietokantaan. Määrityksestä ja tallennuksesta on vastannut Tmi Satu Zwerwer. Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesiä purettiin Joutjokeen ja edelleen Vesijärveen jossain määrin koko vuoden. Lämpötilaylityksiä ei ilmennyt, joten erillistä lämpötilaseurantaa ei vuonna 2014 tehty. Taulukko 1. Vesijärven ja sen osa-alueiden hydrologiset tiedot. Enonselkä Valuma-alue (km2) Pinta-ala (km2) Keskivirtaama (m3/s) Keskitilavuus (106 m3) Keskiviipymä (a) Suurin syvyys (m) Keskisyvyys (m) Kokonaisrantaviiva (km) Saarten rantaviivaa (km) Saarten pinta-ala (ha) Saarten lukumäärä (kpl) 84 26 1,0 176 5,6 33 6,8 44 PaimelanlahtiVähäselkä 97 6 0,8 17 0,7 14,5 2,8 16 Komon- Laiselkä tialanselkä 37 159 12,5 21,5 2,0 1,1 50 120 0,8 3,5 10,5 18,5 4,0 5,6 21 37 Kajaanselkä Vesijärvi*) 138 44 3,9 300 2,4 41 6,8 63 515 107,5 3,9 654 5,4 41 6,1 227 58,5 414,4 125 *) Vesijärven tiedot tarkistettu järvikortista 29.5.2012. 2 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Taulukko 2. Näytteenottoajankohdat havaintopaikoittain vuonna 2014. Lyhenteet viittaavat taulukon 3 analyysivalikoimaan: L=laaja, S=suppea, P=perusseuranta. Havainto- Tammi Maalis 8.1. 5.3. 9.5. 20.5. 2.6. 12.6. 25.6. 7.7. 22.7. 5.8. 21.8. 13.10. L L P L P S L S L S L S L P L P 12 4 Kiikkula 8 P P P P 4 Isosaari 6 P P P P 4 Siikasalmi 23 P P P P 4 Kaksossaaret 43 P S S S S P 6 Kahvisaari 40 P S S S S P 6 paikka v. 2014 ENONSELKÄ Lankiluoto 10 Satama 33 Touko Kesä Heinä Elo Loka Näytekertoja KOMONSELKÄ Pirttiniemi 5 L Vaaniansalmi 20 KAJAANSELKÄ Kajaanselkä 34 L L L P P L L L L L L L L L L 8 P P 4 L L 8 Taulukko 3. Vesijärvitarkkailun analyysivalikoima Muuttuja happi sameus pH johtokyky kokonaisfosfori fosfaattifosfori nitraattityppi nitriittityppi kokonaistyppi ammoniumtyppi rauta mangaani kloridi CODMn kiintoaine klorofylli-a Perusanalyysivalikoima, P Runkopisteet, laaja analyysivalikoima, L x x x x x x x x x x x x x x x x x x # 1) Suppea analyysivalikoima, S x x x x x x x # 2) ¤ 1 + kasvipl x # 1) kiintoaine: Kahvisaari ja Kaksossaarilta maalis- ja elokuussa # 2) kiintoaine: Lankiluodosta maalis- ja elokuu ¤ 1) Runkopisteiltä klorofylli ja kasviplankton avovesikautena. 2.1 Muut Vesijärven vedenlaatuun vaikuttavat toimet Vesijärven Enonselän tilaan vaikuttaa myös hapetus, joka aloitettiin joulukuussa 2007. Hapetuksesta vastaavat Vesijärvisäätiö ja Lahden seudun ympäristöpalvelut. Hankkeen alkuvaiheessa ensimmäinen hapetin toimi Myllysaaren syvänteessä. Sittemmin Mixox MD 1100-laitteita on asennettu syväteisiin vielä 8 kpl (liite 3). Hapettimet ovat olleet toiminnassa etupäässä talvella ja kesällä, vaihtelevina jaksoina eri vuosina. Tarkastelujakson talvihapetus oli käynnissä 21.2.-16.4.2014 laitteilla 1-8. Kesällä hapettimet 1-4, 6 ja 7 käynnistettiin 4. kesäkuuta ja hapetin nro 5 kesäkuun 30.päivä. Hapetin 8 käynnistettiin elokuun alussa. Hapetus lopetettiin 23. tai 25. syyskuuta. Yksityiskohtaiset käyttötiedot on esitetty hapetuksesta laaditussa raportissa (Vesi-Eko 2014). 3 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Vesi-Ekon raportin mukaan Enonselän syvänteestä ja Lankiluodosta mitattiin lyhyen aikaa elokuun 2014 puolivälissä alle 2 mg/l happipitoisuuksia. Enonselän syvänteestä täyttä hapettomuutta ei todettu, mutta Lankiluodossa käytiin elokuun puolivälissä hyvin heikossa happitilanteessa, kun pitoisuus meni alle 1 mg/l. Lankiluodossa pohjanläheisen veden ravinnepitoisuuksien nousun syyksi raportissa esitetään aineiden konsentroitumista alusveteen. Alusveden lämpötila nousi hapetuksen seurauksena. Vuoden 2009 jälkeen syystäyskierron on todettu aikaistuneen noin kuukaudella (Vesi-Eko 2014). 2.2 Automaattiasemien aineisto vuonna 2014 Vesijärvellä oli toiminnassa viisi automaattista mittausasemaa vuonna 2014. Paimelanlahden ja Lankiluodon automaattiasemilla mitataan a-klorofylliä, sinilevien määrää, happipitoisuutta ja lämpötilaa. Vähäselän asemalla mitataan myös sameutta ja johtokykyä em. paramertien lisäksi. Enonselän ja Myllysaaren automaattiasemat mittaavat a-klorofylliä, happipitoisuutta ja lämpötilaa. Automaattiasemat olivat vuonna 2014 toiminnassa touko-marraskuussa (liite 4). Automaattiaseman mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm valo, sameus ja levälajisto sekä itse mittalaitteista johtuvat tekijät. Nämä tekijät voivat eri vesialueilla ja ajankohtina vaikuttaa eri tavoin. Liitteen 4 klorofylli- tai sinileväaineistoa ei ole kalibroitu vastaamaan laboratoriossa standardimenetelmällä tehtyjä mittauksia. Automaattiasemien tuloksia ei tarkastella velvoitetarkkailun aineiston yhteydessä, koska aineisto on kalibroimaton. Automaattiasemien mittaamat klorofylli- ja sinilevä pitoisuudet on sellaisenaan esitetty kuvaajina liitteessä 4. 4 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Kuva 1. Vesijärven vesistötarkkailun havaintopaikat 5 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 3. KYMIJÄRVEN VOIMALAITOSTEN TOIMINTATIEDOT Vuonna 2014 Kymijärvi I voimalaitos tuotti sähköenergiaa 110 kV:n verkkoon 437 GWh ja kaukolämpöenergiaa 687 GWh. Sähköenergiasta 95 GWh eli 22 % oli lauhde-energiaa. Höyrykattila oli käynnissä 1.1.- 15.5.2014 ja 4.9. - 31.12.2014, yhteensä 5585 h. Kaasutin oli käynnissä 4387 h. Kymijärvi II-voimalaitoksen tuotanto 110 kV:n verkkoon oli 241 GWh ja kaukolämpöenergian tuotanto 514 GWh. Voimalaitoksen kattila oli käynnissä 7846 h. Suunniteltuja huoltoseisokkeja oli kaksi, keväällä 4.4.–14.4.2014 ja syksyllä 16.9. – 12.10.2014. Lisäksi voimalaitoksella oli useita lyhyitä huoltoseisokkeja. Viivästysaltaista Joutjokeen johdetun veden öljypitoisuus määritettiin normaalitoiminnan aikana neljä kertaa vuonna 2014. Näytteiden öljypitoisuudet (C10-C40) olivat alle määritysrajojen. Lisäksi alkuvuodesta otettiin kaksi ylimääräistä näytettä, jotka liittyivät kallioöljysäiliön käyttöönottoon. Näytteiden PAH -pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Öljypitoisuudet (C10-C40) olivat toisessa näytteessä 0,1 mg/l ja toisessa näytteessä alle määritysrajan (<0,04 mg/l). Vesilaitoksella syntyvän, raakaveden kemiallisen esikäsittelyn jätevesi, käsitellään johtamalla vesi dekantointisäiliöön epäpuhtauksien saostamiseksi. Dekantointisäiliön kirkaste johdetaan Joutjoen kautta Vesijärveen ja saostunut osuus johdetaan Lahti Aquan viemäriverkostoon. Vuonna 2014 Vesijärveen johdetun veden määrä oli 32 239 m3 ja viemäriverkostoon johdettu määrä 9 478 m3. Vesijärvestä otettiin yhteensä 75 milj m3 jäähdytysvettä vuonna 2014. Vesi johdettiin lauhduttimesta Joutjoen kautta takaisin Vesijärveen. Koko vuoden ajalta lämpökuorma oli 878 TJ. Mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön, olisi se nostanut Enonselän lämpötilaa 1,2 C ja koko Vesijärven lämpötilaa 0,32 C (taulukko 4). Lämpötilan nousu lauhduttimessa ei ylittänyt 12 astetta vuorokausikeskiarvona eikä nousunopeus ylittänyt 8 astetta tuntikeskiarvona vuonna 2014. Siksi erillistä tehostettua, lämpötilan ja klorofyllipitoisuuden seurantaa ei tarvinnut toteuttaa. Taulukko 4. Kymijärven voimalaitoksilta vesistöön johdettu jäähdytysvesikuorma ja sen arvioitu vaikutus Vesijärvessä, mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön. Vuosi Jäähdytysvesimäärä, milj. m3 Vesistöön johdettu energia, TJ Enonselän lämpötilan nousu, C Koko Vesijärven lämpötilan nousu,C 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 68,7 59,7 84,4 78,1 52,2 80,0 68,3 51,2 68,8 61,0 59,0 47,4 76,0 74,6 2 072 1 623 2 877 2 533 508 2 061 1 117 631 1 001 1 071 1 246 910,8 1 293 878 2,8 2,2 3,9 3,4 0,7 2,8 1,5 0,9 1,4 1,5 1,7 1,2 1,8 1,2 0,7 0,6 1,0 0,9 0,2 0,7 0,4 0,2 0,4 0,4 0,4 0,3 0,5 0,3 6 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 4. LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO Lahti Aqua Oy otti Vesijärvestä Porvoojokeen laimennusvettä ja Kariniemen purkutunnelin huuhteluvettä yhteensä 3 108 887 m3 vuonna 2014 (1 170 245 m3 v. 2013, kuva 2). Johdetun veden määrä oli 0,5 % Vesijärven tilavuudesta ja vastasi 2,8 senttimetrin vesikerrosta järvessä. Huuhteluveden osuus oli 5 % otetusta vesimäärästä. Tunneli huuhdeltiin noin kerran kuukaudessa maalis-lokakuun aikana. Laimennusvettä otettiin kesä-lokakuussa, kun Patomäen luontainen virtaama oli vielä yli 1 m3/s. Laimennennusvettä johdettiin eniten heinä-elokuussa ja lokakuussa Nikulan tasausaltaan saneerauksen päätyttyä. Syyskuussa laimennusvettä ei saneerauksen takia voitu Porvoonjokeen johtaa. Patomäen virtausmittari oli huollossa 1.1.- 31.3.2014, joten ko. ajanjaksolta virtaamatiedot puuttuvat. Tunnelin huuhteluveden tai laimennusveden otto ei vaikuta suoraan vedenkorkeuksiin, koska Vesijärveä säännöstellään Vääksynjoessa. Vääksyssä keskivesipinta oli 81,33 m (NN) vuonna 2014 (kuva 3). Vesi oli koko vuoden melko tavanomaisella korkeudella. Kevään ja syksyn tulvahuiput jäivät edellisvuotta alhaisemmiksi. Tammi- ja maaliskuussa 2014 vesipinta oli edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla. Loka-joulukuussa vesipinta oli edellisvuosia matalammalla, 81,20 m merenpinnan yläpuolella. 1000 m3/a Laimennus- ja huuhteluveden määrä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1000 8 634 3 426 3 552 3 235 2 751 2 789 1 381 2 340 1 955 2 160 2 076 m3/a 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 375 926 391 166 241 930 460 116 1170 3109 Kuva 2. Vesijärvestä otettu laimennus- ja huuhteluvesi vuosina 1993 -2013. 7 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Vesipinnan korkeus Vääksyssä 81,70 81,60 81,50 NN (m) 81,40 81,30 81,20 81,10 2011 2012 2013 Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi 81,00 2014 Kuva 3. Vesijärven keskivedenpinnan korkeus Vääksyssä 5. SÄÄ Joulukuussa 2013 Vesijärven Enonselkä jäätyi kertaalleen, mutta leudon sään ja voimakkaiden tuulten takia jäät rikkoontuivat ja sulivat vileä ennen joulua. Lopullisesti Enonselkä jäätyi 14.15.tammikuuta 2014. Jäät sulivat 12.4.2014, joten jääpeitteistä aikaa oli 88 vrk (n. 3 kk). Syksyllä 2014 Enonselkä jäätyi joulukuun 23. päivä. Tammikuun keskilämpötila -8,9 oC oli vertailujaksoa matalampi, kuukauden sademäärä jäi normaalia pienemmäksi (taulukko 1). Helmi- ja maaliskuu olivat lämpimiä ja vähäsateisia. Helmikuu oli jopa 6 oC vertailujaksoa lämpimämpi. Koko talvi oli vähäluminen. Huhtikuu oli hieman tavanomaista lämpimämpi ja sademäärä oli vuoden alhaisin, 13 mm. Touko- ja kesäkuu olivat sateisia ja kesäkuu oli kolea. Heinäkuu oli vuoden lämpimin kuukausi, kun keskilämpötila oli 19,2 oC. Sateita tuli vähän ja hellejakso kesti 38 vrk. Elokuun keskilämpötila 16,1 oC, ja sademäärä 74 mm, olivat keskimääräiset. Syys- marraskuun sademäärät olivat alhaiset ja lämpötilat vertailujakson 2000-2010 tasolla. Joulukuu oli melko sateinen eikä kireitä pakkasia ollut Lahden Launeen säähavaintoasemalla vuoden 2014 kokonaissademäärä oli 522 mm ja vuoden keskilämpötila 5,7 oC. Sademäärä oli 104 mm pienempi kuin pitkänajan (2000-2010) keskiarvo 626 mm, ja keskilämpötila oli 0,8 oC korkeampi kuin vertailujaksolla (taulukko 5). 8 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Taulukko 5. Kuukauden keskilämpötila ja kuukausisadanta Lahdessa vuosina 2013 -2014 sekä vastaavat pitkän aikavälin keskiarvot vv 2000-2010 (lähde: Ilmatieteenlaitos). Lämpötila °C Laune Laune 2013 2014 Kuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 6. -6,5 -3,1 -7,6 2,3 13,3 17,1 16,9 15,5 10,7 5,2 2,2 0,2 -8,9 -0,7 0,7 4,7 10,3 12,8 19,2 16,1 10,5 4,5 1,3 -2,4 5,5 5,7 Sadanta mm Laune Laune 20002014 2010 Laune 20002010 Laune 2013 -5,9 -6,6 -2,8 4,3 10,3 14,1 18,1 15,8 10,4 4,7 0,1 -3,9 4,9 34 30 5 25 32 86 58 118 49 93 73 51 36 22 22 13 79 103 23 74 29 24 32 67 652 522 45 33 32 23 48 70 85 70 46 65 62 46 626 ENONSELÄN VEDENLAATU Enonselän hapettimet vaikuttavat veden laatuun selvästi Lankiluodon, Kiikkulan ja Satama 33:n (Myllysaari) pisteillä. Enonsaaren luoteiskulman hapettimen vaikutus ilmenee vaihtelevasti Isosaaren näytepisteen veden laadussa. 6.1 Happitilanne Tammi-maaliskuussa 2014 happitilanne Enonselällä oli hyvä. Tyydyttävällä tasolla (60-80 %) olevia hapen kyllästysasteita todettiin vain Isosaaressa ja Lankiluodossa maaliskuussa. Toukokuussa näytteet otettiin kevään täyskierron loppupuolella: selkävesien lämpötila oli jo noin 8 °C ja vesipatsas hapen suhteen täyskyllästynyt. Toisin kuin aiempina vuosina, kasviplanktontuotannosta aiheutuvaa hapen ylikyllästystä ei todettu. Lankiluodossa happea oli kesäkuussa 20 - 29 m syvyydessä noin 60 % täyskyllästyneisyydestä. Heinäkuun lopulla 10 - 15 m syvyydessä kyllästysaste oli 51 %, sen alapuolella noin 40 %. Heikoimmillaan happitilanne oli elokuun loppupuolella. Tuolloin 20- 29 m syvyydessä happea oli 1,41,8 mg/l, mikä vastasi huonoa, alle 20 %, happikyllästystä. Isosaaressa happitilanne oli kesällä hyvä. Kiikkulan syvänteessä lievää hapen vajausta todettiin elokuussa, kun kyllästysaste oli 40 %. Satama 33:n happitilanne oli koko kesän vähintään tyydyttävä. Siikasalmessa happitilanne oli hyvä kaikilla näytekerroilla. Syystäyskierron alkuvaiheessa lokakuun 13. päivä, vesi oli 10 – 11 asteista. Happipitoisuus oli noin 10 mg/l ja kyllästysaste noin 90 %. 6.2 Yleinen vedenlaatu Enonselän pintaveden happamuus oli keskimäärin pH 7,5 – 7,8 (taulukko 7). Emäksisintä vesi oli toukokuun lopussa, pH 7,7-7,9 ja heinäkuussa, jolloin pH-arvot olivat välillä 7,8-8,2. Syvyyssuuntaiset erot happamuudessa olivat suurimmillaan kesällä. Syystäyskierron aikaan veden pH oli 7,6. Alkaliteetin vaihtelut Enonselällä olivat tyypillisesti hyvin pieniä ja seurasivat happamuuden muutoksia. Tyypillisesti alkaliteetti oli 0,60 mmo/l pinnassa. Toukokuussa Siikasalmessa alkaliteetin ero pinnan ja pohjan välillä oli 0,09 mmol/: pohjasta mitattu 0,66 mmol/l, on kauden korkeimpia arvoja. Korkein alkaliteettiarvo, 0,68 mmol/l, todettiin lokakuussa Satama 33 pohjanläheisestä vesikerroksesta. Myös Lankiluodossa todettiin usein alkaliteetin olevan kohonnut pohjan läheisyydessä. 9 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Enonselän väriluku oli pinnassa noin 20 mgPt/l ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) 5,1 mg/l, mikä kuvaa vähähumuksista vesistöä. Arvot olivat vuotta 2013 matalampia. Myös sameus oli edellisvuotta vähäisempää. Alusveden sameus ja väriluku olivat korkeimmillaan kesän kerrostuneisuuskausina. Elokuun lopussa näkösyvyys oli laajalla alueella vain 1,7-1,8 m, todennäköisesti leväsamennuksesta johtuen. Muutos oli nopea, sillä heinä-elokuun vaihteessa jopa 3,5 m näkösyvyyksiä mitattiin useilta pisteiltä. Kiintoainepitoisuudet Kaksos- ja Kahvisaaressa olivat maaliskuussa alle 2,2 mg/l. Elokuussa todennäköisesti leväkukinta nosti kiintoaineen pitoisuutta. Kahvi- ja Kaksossaarten alueella kiintoaineista oli 3,5—5,4 mg/l ja Lankiluodossa 4,5 -7,7 mg/l. Päällysvedessä mangaanin pitoisuus oli yleisesti noin 30 µg/l ja raudan 140 µg/l. Syvänteiden hapettomassa alusvedessä mangaanin pitoisuus nousi tasolle 300 - 500 µg/l. Rautaa todettiin eniten, 900 µg/l, Kiikkulan syvänteessä elokuussa. Muutoin alusveden rautapitoisuus oli enimmillään tasolla 200-350 µg/l Isosaaren syvänteen sedimentistä ei vuoden 2014 aikana todettu merkittävää raudan tai mangaanin vapautumista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat varsin tasaisesti 11 - 12 mS/m koko Enonselän vesialueella (taulukko 6). Vertikaalinen vaihtelu on vuosina 2013 – 2014 ollut erittäin pientä. Suurimmat kloridipitoisuudet, 9 – 11 mg/l, mitattiin maaliskuussa. Kohonneita pitoisuuksia oli Kahvi- ja Kaksossaarten alueella, mutta myös Siikasalmi - Isosaari alueella. Korkeimmat arvot mitattiin Kiikkulasta ja Lankiluodosta. Kesän ja syksyn aikana kloridipitoisuudet olivat melko tasaisesti 7,5 mg/l – tasolla. Taulukko 6. Vesijärven Enonselän havaintopaikkojen veden laatu 1 m näytteissä v. 2014. paikka Kahvisaari Kaksossaaret Satama Kiikkula Lankiluoto Isosaari Siikasalmi 6.3 Sameus NTU 2,0 Väriluku mgPt/l 20 2,2 2,6 2,9 2,5 2,9 3,4 20 19 19 18 19 19 pH 7,7 Sähkönjohta-vuus mS/m 11 Alkaliteetti mmol/l 0,60 CODM n mg/l 5,2 Kloridi mg/l 8,4 Mangaani mg/l 33 Rauta mg/l 135 7,8 7,6 7,6 7,7 7,6 7,5 11 11 11 11 11 11 0,61 0,61 0,60 0,60 0,60 0,59 5,3 5,1 4,9 5,1 5,2 5,1 8,6 7,7 8,0 7,6 7,4 7,5 40 33 33 22 23 34 155 122 141 139 130 143 Ravinnepitoisuudet Enonselällä 6.3.1 Fosfori Päällysveen fosforipitoisuudet vaihtelivat Enonselän näytepisteillä välillä 27 - 29 µg/l vuosikeskiarvoina (taulukko 8). Fosfaattifosforin keskimääräinen pitoisuus, 13 µg/l, oli edellisvuosien tasoa. Keskimäärin vajaa puolet fosforista oli fosfaattimuotoista. Kahvi- ja Kaksossaarten näytepisteillä korkeimmat 30 – 36 µgP/l todettiin maalis- ja elokuussa. Toukokuussa fosforia oli vähän, 20 µg/l. Satama 33:n näytepisteellä fosforia oli alle 30 µg/l alkuvuodesta, syksyllä sen yli. Sisäisestä kuormituksesta johtuvaa fosforin vapautumista ei todettu. Kiikkulan syvänteessä sisäinen kuormitus jäi hapetuksen ansiosta vähäiseksi: elokuussa pohjan läheisessä vedessä oli enimmillään 75 µg/l fosforia. Vuosina 2010 ja 2011 syvänteen fosforipitoisuudet olivat huomattavan korkeita. Lankiluodossa alusveden fosforipitoisuus nousi kesäkuussa 48 µg/l. Elokuussa pitoisuus oli 69 µg/l, joten sisäinen kuormitus jäi varsin vähäiseksi vuonna 2014. Alusveteen vajoaa fosforia myös yläpuolelta päällysvedestä, joten kaikki alusveden fosfori ei välttämättä johdu sisäisestä kuormituksesta. Isosaaren syvänteessä fosforipitoisuus pohjassa oli 42 mg/l maalis- ja elokuussa. Myös tällä alueella sisäinen kuormitus oli aiempaa vähäisempää. Enonselän tilavuuspainotetun kokonaisfosforin pitoisuus oli maaliskuussa 29 µg/l ja elokuussa 38 µg/l vuonna 2014. Fosforin talviaikainen nouseva trendi tasaantui. Kesäaikainen tilavuuspainotettu fosforipitoisuus on vuodesta 2010 alkaen vaihdellut välillä 30 – 40 µg/l (liite 5). 10 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 6.3.2 Typpi Enonselän 1 m näytteiden vuosikeskiarvojen perusteella kokonaistypen pitoisuusvaihtelut olivat vähäisiä. Typpeä oli Enonselällä pintavedessä noin 470 µg/l (taulukko 7). Keskimääräiset pitoisuudet olivat vuotta 2013 pienempiä. Kaksos- ja Kahvisaaren alueen rantavesissä kokonaistyppeä oli eniten, noin 680 µg/l, maaliskuussa. Alhaisimmat pitoisuudet, 410 - 420 µg/l, mitattiin elokuussa. Satama 33:n ja Kiikkulan syvänteissä typpeä oli maaliskuussa 650 – 680 µg/l. Syksyä kohti pitoisuudet laskivat, ja lokakuussa pitoisuus oli 380 µg/l. Lankiluodon syvänteessä typpeä oli eniten, 670 µg/l, maaliskuussa, jolloin myös haitallista nitriittityppeä todettiin hieman, 3 µg/l. Typpeä oli vähemmän kuin vuonna 2013. Valtaosin typpi oli nitraattimuotoista, ja eniten, noin 300 µg/l, sitä oli tammi-maaliskuussa. Ammoniumtypen pitoisuudet nousivat kesällä, ja enimmillään sitä todettiin 130 - 160 µg/l. Nitraattitypen osuus oli talvella enimmillään noin 45 % kokonaistypen määrästä. Kesällä sen osuus laski huomattavasti. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli suurin, noin 30 %, kesäkuussa. Enonselän korkein typpipitoisuus, 1100 µg/l, mitattiin Isosaaren syvänteestä maaliskuussa. Isosaaressa typpeä oli vähiten elokuussa. Tilanne oli sama kuin vuosina 2012 ja 2013. Lokakuussa typen pitoisuus oli laskenut tasolle 400 µg/l. Kokonaistypen pitoisuudet olivat Enonselän näytepisteillä tavanomaisia. Päällysvedessä ei todettu poikkeavan korkeita pitoisuuksia ja alusvedessä sisäisen kuormituksen aiheuttaa pitoisuusnousu oli vähäistä vuonna 2014 Kokonaistypen tilavuuspainotettu pitoisuus Enonselällä oli maaliskuussa 617 µg/l ja elokuussa 427 µg/l. Talviaikaisen tilavuuspainotetun kokonaistypen pitoisuus on vuosina 2011- 2014 noussut noin 100 µg/l. Kesäaikainen pitoisuus sen sijaan on vaihdellut tasolla 400 – 500 µg/l (liite 6). Taulukko 7. Vesijärven Enonselän Lankiluodon (10) ravinnepitoisuudet keskimäärin 1 m näytteissä v. 2014. Kok.typpi Paikka µg/l Kahvisaari 472 Kaksossaaret 465 Satama 475 Kiikkula 475 Lankiluoto 463 Isosaari 478 Siikasalmi 465 Nitraattityppi µg/l Nitriittityppi µg/l 94 <2,0 Ammonium- Kok.fosfori typpi µg/l µg/l 27 28 28 29 21 27 29 28 Fosfaattifosfori µg/l 12 6.3.3 Kokonaisravinnesuhde ja rehevyys Tuotantokauden aikainen (avovesikausi) typpipitoisuus Lankiluodossa oli 431 µg/l ja fosforipitoisuus 26 µg/l. Fosforipitoisuus on keskirehevän - rehevän vesistön tasolla. Typpi-fosfori –suhde, 16, oli matalampi kuin 2000 –luvun lukemat yleensä. Suhdeluvun pieneneminen johtui alhaisemmasta typpipitoisuudesta. N/P –suhdeluvun perusteella alue on yhteisrajoitteinen tai vain lievästi fosforirajoitteinen. Yhteisrajoitteisessa tilassa levätuotantoa rajoittava ravinne voi olla joko typpi tai fosfori (taulukko 9). Lankiluodossa todettiin keskikesällä voimakasta fosforirajoitteisuutta, joka syksyllä kääntyi yhteisrajoitteisuudeksi. Lankiluodossa N/P –ravinnesuhteen vaihtelu oli voimakasta kasvukauden aikana (liite 7). 6.4 Enonselän levätuotanto ja rehevyys Enonselän Lankiluodon näytepisteellä a-klorofyllin pitoisuus oli korkeimmillaan, 8,4-8,7 µg/l elolokakuussa. Alhaisimmat klorofyllipitoisuudet (1,9 µg/l) mitattiin kesäkuun alussa. Kesän aikana mitatut klorofyllipitoisuudet olivat melko vakaasti 5-6 µg/l (liite 8). Avovesikauden keskiarvo oli 6,2 µg/l klorofylli-a:ta, mikä on matalin 2000-luvulla mitattu arvo. Kasviplanktonin biomassa oli yhtä pieni kuin vuonna 2007 (taulukko 8). 11 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Taulukko 8. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Enonselän Lankiluodossa (10) vuosina 2002 - 2014. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Lankiluoto 10, Enonselkä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kok.N, µg/l Kok.P, µg/l 1m 1m 544 547 537 484 440 457 464 514 446 437 491 486 431 26 24 27 26 23 24 34 30 25 22 28 25 26 N/P Klorofylli-a, µg/l Kasviplanktonin biomassa µg/l 2*näkösyvyys, kokoomanäyte 21 26 20 19 19 19 15 17 18 20 19 21 16 17 9,6 12 8,8 10,2 10,6 11,8 281 7,2 9,2 10,6 12,6 6,2 2 770 1 840 3 360 2 100 2 550 965 2 680 3 754 1 971 1 482 1 240 1 416 999 6.4.1 Enonselän Lankiluodon kasviplankton vuonna 2014 Lankiluodon kasviplanktonin biomassa oli avovesikaudella keskimäärin 1000 µg/l, mikä kuvaa karua/keskirehevää vesistöä (liite 2.1). Kuuden mittauskerran yhteenlaskettu kokonaisbiomassa oli 5779 µg/l, josta sinilevien osuus oli 4 %. Haitallisia sinileviä oli 17 % koko vuoden sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten kesäkuun lopussa, 40 kpl ja eniten, 84 kpl elokuussa. Elokuussa myös planktontrofiaindeksi, TPI, oli korkein 2,5, ja voimakkainta levätuotantoa kuvaava. Kesäkuussa indeksin arvo osoitti alhaista trofian tasoa (taulukko 9). Taulukko 9. Kasviplanktonin tunnuslukuja Enonselän Lankiluodossa 2014 Pvm, 2014 9.5. 2.6. 25.6. 22.7. 21.8. 13.10. Kokonaisbiomassa (µg/l) 2714 390 560 709 739 885 Haitallisten Taksoni lkm sinilevien %osuus 46 0,07 40 1,52 46 2,56 57 1,58 84 22,5 61 2,01 TPI 0,12 -1,42 -1,41 1,42 2,54 1,78 Piilevien osuus toukokuun leväbiomassasta (390 µg/l) oli 73 % (kuva 4, liite 2.1), mikä on tyypillistä kevätkukinnalle. Piilevät olivat Asterionella formosa –lajia. Panssarisiimaleviä oli 9 % ja nieluleviä 6 % biomassasta. Gymnodinium helveticum oli biomassaltaan suurin panssarisiimalevälaji. Yleisimmät nielulevät olivat Rhodomonas-lajeja. Kesäkuussa nielulevien osuus kasviplanktonissa kasvoi hieman ja piilevien romahti täysin. Kesäkuun alussa kasviplanktonin biomassa oli 390 µg/l ja kuun lopussa 560 µg/l. Nieluleviä oli noin 60 % kokonaisbiomassasta. Yleisimpiä lajeja olivat Rhodomonas–lajit, erityisesti Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica. Kesäkuussa Enonselällä esiintyi eniten karuille vesille tyypillisiä lajeja (TPI – indeksi -1,4). Toksisia sinileviä Woronichinia naegeliana ja Anabaena lemmermannii oli juhannuksen jälkeen n. 2,5 % biomassasta. Heinäkuun lopussa kasviplanktonin biomassa oli 709 µg/l. mistä 44 % oli kultaleviä. Nielu- ja panssarisiimaleviä oli kumpiakin 13-14 %. Mallomonas caudata –kultalevän biomassaosuus oli suurin (40 %). Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica –nielulevien ja Dinophyceae – panssarisiimalevien osuus biomassasta oli noin 5 %. Haitallisia sinilevälajeja, Microcystis aeruginosa, Woronichinia naegeliana ja Planktothrix agardhii, todettiin vähän. 1 korkea vuosikeskiarvo johtuu poikkeavan korkeasta pitoisuudesta: 78 µg/l a-chl, mitattu Lankiluodosta elokuussa 2009 12 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Elokuussa trofiaindeksi oli korkein, ja kasviplanktonissa esiintyi rehevien vesien lajeja. Sinileviä oli 27 % kasviplanktonin biomassasta (739 µg/l). Haitallisiksi luokiteltuja lajeja olivat seuraavat: Microcystis viridis Microcystis wesenbergii Woronichinia naegeliana Planktothrix agardhii Anabaena lemmermannii Niiden osuus sinilevien kokonaisbiomassasta oli kuitenkin hyvin pieni, noin 1 %. Valtaosa sinilevien biomassasta muodostui eri Anabaena –lajeista. Muut elokuussa todetut levät kuuluivat valtaosin nielu- ja panssarisiimaleviin. Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica –nielulevää oli 7 % ja Ceratium hirundinella –panssarisiimalevää 13 % kasviplanktonin biomassasta. Lokakuussa sinileviä oli enää 2 % kokonaisbiomassasta (885 µg/l). Haitallisia todettuja lajeja olivat Planktothrix agardii sekä useat Woronichinia –lajit. Biomassaltaan suurin ryhmä lokakuussa oli piilevät (76 %). Valtalajeina esiintyivät: Aulacoseira ambigua Aulacoseira islandica Melosira varians µg/l 3000 Keltaviherlevät Muut 2500 Viherlevä Tarttumalevä 2000 Sinilevä Silmälevä 1500 Piilevä Picoplankton 1000 Panssarisiimalevä Nielulevä 500 Monadit ja flagellaatit Kultalevä 0 9.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 22.7.2014 21.8.2014 13.10.2014 Kuva 4. Kasviplanktonin biomassaosuudet Enonselän Lankiluodossa 2014. 6.4.2 Siikasalmi Siikasalmen vesi oli vuoden neljän havainnon keskiarvon perusteella hyvin samanlaista kuin Enonselän. Sähkönjohtavuus oli tasaisesti 11 mS/m ja pH vaihteli arvoissa 7,3–7,6. Vaihtelu oli vähäisempää kuin vuonna 2013. Kloridin pitoisuus ja COD:n arvot olivat korkeimmat maaliskuussa, kun lumien sulaminen toi valumavesiä Enonselälle. Pohjan läheisyydessä kloridia oli 9,5 mg/l, kun taas COD oli korkeampi pinnassa, 5,4 mg/l. Kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat syksyn noin 350 µg/l -pitoisuuksista maaliskuun liki 700 µg/l -pitoisuuksiin. 1 m näytteiden typen vuosikeskiarvo oli 465 µg/l, ja fosforin 28 µg/l. Typen keskiarvopitoisuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2013, mutta fosforipitoisuus oli samaa tasoa. Fosforipitoisuuden perusteella Siikasalmi oli rehevyystasoltaan eutrofinen, rehevä. Hapen vajausta tai sisäistä kuormitusta ei vuonna 2014 todettu. Raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat suurimmat elokuussa. Vesipatsas oli tasalämpöinen, mikä enteili täyskierron alkua alueella. 7. KOMONSELÄN VEDENLAATU Yleisten veden laatuparametrien mukaan Komonselän Pirttiniemen vesi on lievästi sameaa ja humuksen ja raudan rusehtavaksi värjäämää. Veden happamuus, pH 7,6, ja johtokyky, 11 mS/m, ovat Vesijärvelle ominaisia. Hieman Enonselkää alhaisempi kloridipitoisuus kertoo vähäisemmästä hulevesivaikutuksesta (taulukko 10). Kloridia oli eniten, 9 mg/l, maaliskuussa. 13 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Taulukko 10. Komonselän Pirttiniemen (5) yleinen vedenlaatu keskimäärin 1 m näytteissä vuonna 2014. Paikka Pirttiniemi Sameus Väriluku NTU mgPt/l 3,2 19 pH Sähkönjohtavuus mS/m 7,6 11 Alkaliteetti CODMn Kloridi Mangaani Rauta mmol/l mg/l mg/l mg/l mg/l 0,59 5,0 7,2 18 163 Komonselän Pirttiniemessä vesipatsas kerrostui maaliskuussa lämpötilan suhteen ja kohtalaista happitilanteen heikkenemistä oli todettavissa. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli 51 %. Sisäisen kuormituksen merkit olivat näytteenottohetkellä vähäiset. Talvella kokonaistypen pitoisuus oli 510 - 610 µg/l. Alusveden typestä 40 % oli nitraattimuotoista. Kokonaisfosforia oli talvella noin 22 µg/l, josta alusvedessä 55 - 65 % oli epäorgaanisena fosfaattifosforina (liite 1). Toukokuussa vesipatsas oli tasalaatuinen, ja erot pinnan ja pohjan välillä olivat vähäisiä. Lievästi emäksiset pH-arvot (7,6) viittaavat kohtalaiseen levätuotantoon. Hapen ylikyllästystä vesipatsaassa ei todettu. Kesäkuun alussa vesipatsas oli kerrostunut. Alusveden hapenkyllästysaste oli tyydyttävä, 70 %. Sisäisen kuormituksen seurauksena fosforia, rautaa ja mangaania vapautui sedimentistä. Alusvesi oli sameaa ja pH-arvo pintaa matalampi. Juhannuksen jälkeen alusveden happitilanne oli parempi kuin kuun alussa ja sisäinen kuormitus vähäisempää. Heinäkuun lopussa happitilanne pohjassa oli huono, kun kyllästysaste oli 8 %. Alusvesi oli voimakkaasti raudan ja mangaanin samentama, pH alentunut. Pohjan läheisestä vesikerroksesta todettiin vuoden korkein alkaliteettiarvo, 0,67 mmol/l. Fosforista puolet oli yhteyttäville leville käyttökelpoisena fosfaattifosforina. Nitraatti- ja nitriittityppi oli sitoutunut vedestä tuottaviin leviin. Ammoniumtyppeä oli noin 20 µg/l. Elokuun lopussa vesipatsas oli kiertänyt: lämpötila ja happipitoisuus olivat samat pinnassa ja pohjassa. Sameus oli vielä voimakasta. Lokakuussa sameus oli vähentynyt, kun raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat laskeneet. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin elokuussa. 7.1 Komonselän levätuotanto ja rehevyys Avovesiajan keskimääräinen fosforipitoisuus oli 21 µg/l, joten Pirttiniemi ja Komonselkä oli luokiteltavissa keskireheväksi (mesotrofia). Kokonaisravinnesuhde (N/P) oli avovesikaudella 18, mikä kuvaa yhteisrajoitteisuutta. Yhteisrajoitteisuus tarkoittaa että tuottavilla levillä voi olla pulaa joko fosforista tai typestä. Fosforirajoitteisuus oli voimakkainta touko- ja heinäkuussa (taulukko 11, liite 7). Komonselän Pirttiniemessä levätuotannon maksimi, 10 µg/l, oli heinäkuun lopussa. Toukokuussa sekä elo-lokakuussa klorofylli-a:n pitoisuus oli noin 7 µg/l. Kesäkuun alussa mitattu tuotannon minimi 1,9 µg/l, on tarkkailun pienimpiä arvoja (liite 8). Kesäkuun 2013 alussa klorofylli-a:n pitoisuus oli 2,8 µg/l. Kasviplanktonin biomassa oli hieman pienempi kuin vuosina 2008 - 2013 yleensä (taulukko 11). 14 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Taulukko 11. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Komonselän Pirttiniemessä 2002 – 2014. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, µg/l Kok.P, µg/l 1m 1m 465 470 430 413 378 423 435 393 398 468 417 373 22 19 20 23 20 20 30 25 21 17 25 21 21 Pirttiniemi (5), Komonselkä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 N/P Klorofylli-a, µg/l 2*näkösyvyys, 19 23 24 19 20 19 15 17 19 22 19 21 18 Kasviplanktonin biomassa µg/l kokoomanäyte 12,3 8,5 9,9 7,0 10,3 9,5 9,6 8,2 7,7 6,6 9,2 9,2 6,7 2 500 1 940 2 700 2 080 2 410 986 1 627 1 614 1 697 1 199 1 840 1 080 1 331 7.1.1 Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuonna 2014 Komonselän Pirttiniemen kasviplanktonbiomassa oli keskimäärin 1 330 µg/l, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä (taulukko 11, liite 2.2). Kuuden näytekerran mukainen yhteenlaskettu Kokonaisbiomassa oli 7 988 µg/l, josta sinilevien osuus oli 3 %. Haitallisia sinileviä oli 19 % koko vuoden sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten lokakuussa, 54 kpl ja eniten, 84 kpl, elokuussa. Elokuussa todettiin eniten haitallisia sinileviä ja TPI-trofiaindeksi osoitti lajiston koostuvan rehevien vesien lajeista (taulukko 12). Taulukko 12. Kasviplanktonin tunnuslukuja Komonselän Pirttiniemessä 2014 Pvm, 2014 9.5. 2.6. 25.6. 22.7. 21.8. 13.10. Kokonaisbiomassa (µg/l) Taksoni lkm Haitallisten sinilevien %osuus TPI 2214 550 757 1867 821 1778 58 63 67 76 80 54 0,31 2,23 7,22 1,59 7,84 0,26 -0,61 -0,12 0,70 0,16 1,63 1,22 Toukokuussa leväbiomassa oli 2 214 µg/l (kuva 5, liite 2.2). Runsaimpana esiintyviä piileviä oli 47 % kokonaisbiomassasta. Asterionella formosa –lajia oli 41 % piilevistä. Kultalevien osuus oli 29 % biomassasta ja panssarisiimalevien 9 %. Uroglena spp. –kultalevää oli 19 % ja Gymnodinium helveticum –panssarisiimalevän osuus oli 6 %. Leväbiomassa oli kesäkuun alussa 550 µg/l ja kuun lopussa 757 µg/l. Pii-, nielu- ja kultalevät pysyivät vallitsevina ryhminä ja viherleviä oli runsaasti. Lajikirjo oli runsas, eikä yksittäisiä, suurina massoina esiintyviä valtalajeja ollut. Kesäkuun alussa piilevien biomassasta enemmistön muodostivat Stephanodiscus alpinus- ja Tabellaria fenestrata-lajit, kumpikin 6-7 % osuudella. Kuun lopussa Aulacoseira granulata v. granulata. -piilevää oli 6 % planktonbiomassasta. Kultalevistä Uroglena spp. biomassaosuus oli 15 % alkukuusta. Kuun lopulla kultalevien osuus oli laskenut 9 %:iin kokonaisbiomassasta. Lajistossa esiintyi Uroglena - lajien lisäksi mm Mallomonas ja Pseudopedinella –lajeja. Nielulevistä alkukuussa esiintyi Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica –lajia 12 % biomassaosuudella. Kuun loppua kohti sen osuus väheni, ja juhannuksen jälkeen Cryptomonadales ja Cryptomonas spp. vallitsivat lajistoa. Niiden biomassaosuus oli 45 %. Heinäkuussa kasviplanktonin biomassa oli 1 867 µg/l. Planktonista 73 % oli kultaleviä, ja niistä 67 % oli Mallomonas caudata –lajia. Viherlevien määrä kasviplanktonissa väheni kesäkuuhun verrattuna. Haitallisia sinileviä todettiin heinäkuussa vähän. 15 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Elokuussa Pirttiniemen leväbiomassa oli 821 µg/l. Kultaleviä oli enää 8 % biomassasta, ja ne olivat enimmäkseen Mallomonas- ja Pseudopedinella -lajeja. Panssarisiimaleviä, sinileviä ja viherleviä oli kaikkia noin 11 -13 % kasviplanktonin biomassasta. Haitalliset sinilevät kuuluivat Aphanocapsa -, Microcystis- ja Woronichinia sukuihin. Nielulevät olivat enimmäkseen Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica–lajiaja panssarisiimalevät Ceratium hirundinella –lajia. Piilevistä yleisimpänä esiintyivät eri Aulacoseira –lajit. Lokakuussa kasviplanktonin biomassa oli korkea, 1 778 µg/l. Piilevää oli 89 % biomassasta ja niistä yleisin laji oli Aulacoseira islandica (21 %). Muita Aulacoseira- lajeja oli yhteensä yli 30 %. Haitallisia sinileviä oli vähän, mm Woronichinia karelica, Planktothrix agardhii, Anabaena spp. "twisted" ja Aphanizomenon spp. µg/l 2500 Keltaviherlevät Muut 2000 Viherlevä Tarttumalevä Sinilevä 1500 Silmälevä Piilevä 1000 Picoplankton Panssarisiimalevä Nielulevä 500 Monadit ja flagellaatit Kultalevä 0 9.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 22.7.2014 21.8.2014 13.10.2014 Kuva 5. Kasviplanktonin biomassaosuudet Komonselän Pirttiniemessä 2014. 8. KAJAANSELÄN VEDENLAATU 8.1 Vaaniansalmi Vaaniansalmen vesi oli hyvälaatuista kaikilla neljällä näytekerralla. Vesi oli kirkasta ja väritöntä ja sähkönjohtavuus tasaisesti 10 mS/m. Ravinne-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat pieniä ja alkaliteetin muutokset vähäisiä. pH-arvot vaihtelivat välillä 7,4-7,6. Happitilanne oli hyvä pohjan läheisyydessä myös talvi- ja kesäkerrostuneisuuskauden aikaan. Avovesiaikana fosforin pitoisuudet olivat 11 – 17 µg/l, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä. Vastaavasti typpeä oli 330 – 470 µg/l. Elokuun typpi ja fosforipitoisuuden perusteella kokonaisravinnesuhde N/P oli 20, mikä osoitti Vaaniansalmen fosforirajoitteiseksi. 8.2 Kajaanselän syvänteen vedenlaatu Kajaanselän syvänteen (34) ja Vaaniansalmen vesi on hyvin samanlaista (taulukko 13). Vaaniansalmi on matala ja altis tuulten aiheuttamille vedenlaadun muutoksille. Kajaanselällä 40 m syvänteessä vaikuttavat enemmän kerrostumisilmiöt ja ajoittain on todettavissa myös pohjavesivaikutusta. Talvella 2014 päällysvesi oli melko kirkasta, sameus alle 1,3 NTU ja väriluku 15 mg Pt/l. Humusta (COD) oli vähän, noin 4,6 mg/l ja alkaliteetti hyvä, noin 0,55 mmo/l. Syvänteen alusveden hapen kyllästysaste oli tammikuussa hyvä, mutta maaliskuussa pohjan happitilanne oli heikentynyt (44 %). Alusvesi oli raudan ja mangaanin samentama ja värjäämä. Typpeä oli pohjassa 750 µg/l ja hapen vajauksen myötä nitraattityppi pelkistyi ammoniumtypeksi. Pohjan fosforista (34 µg/l) 67 % oli fosfaattimuotoista. Kloridipitoisuudet olivat maaliskuussa korkeimmat: välivedessä 8,4 mg/l. Toukokuussa kevättäyskierron aikaan vesipatsas oli tasalaatuinen. Lievää sameutta ja veden väriä oli todettavissa, mutta humuspitoisuus (COD) oli pieni 4,5 mg/l, ja ravinteita melko vähän. Raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat laskeneet talvesta. 16 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Kajaanselän syvänne oli kesäkuun alussa lämpötilakerrostunut. Harppauskerros oli 15-20 m syvyydessä. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli 60 %. Elokuuhun mennessä alusveden hapesta oli jäljellä enää alle 10 %, pohjan läheisyydessä vain 4 %. Alusveden heikko happitilanne aiheutti raudan ja mangaanin vapautumista sedimentistä. Suurin todettu rautapitoisuus kesällä oli 490 µg/l ja mangaanin 1700 µg/l. Kokonaisfosforin pitoisuudet pohjassa olivat selvästi pintaa korkeampia: pohjassa fosforia oli 39 - 65 µg/l ja pinnassa 12 -16 µg/l. Alusveden fosforista 60 – 80 % oli yhteyttäville leville käyttökelpoista fosfaattifosforia. Päällysvedessä typpeä oli kesällä noin 350 µg/l, mutta alusvedessä pitoisuus vaihteli arvoissa 450 – 680 µg/l. Ammoniumtyppä oli vähän päällysvedessä. Nitriitin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Lokakuussa vesipatsas oli vielä lämmin, yli kymmenasteinen, mutta täyskierto oli jo tapahtunut ja alusvesi oli hapettunut. Vähäisiä jäänteitä kesän hapettomasta jaksosta oli vielä nähtävissä fosfori-, fosfaatti-, rauta – ja mangaanipitoisuuksissa. Taulukko 13. Kajaanselän vedenlaatu keskimäärin 1 m syvyydessä Vaaniansalmen ja Kajaanselän syvänteen havaintopaikoilla v. 2014 Sameus Väriluku Paikka NTU mgPt/l Kajaanselkä 2,0 16 Vaaniansalmi 1,8 15 8.3 Sähkönjohtavuus mS/m 10 10 pH 7,5 7,5 Alkaliteetti CODMn mmol/l mg/l 0,55 4,4 0,56 4,4 Kloridi mg/l 6,4 6,8 Mangaani mg/l 18 17 Ravinteisuus ja kokonaisravinnesuhde Kajaanselän 1 m fosforipitoisuus oli keskimäärin 15 µg/l ja typpipitoisuus 358 µg/l vuosikeskiarvona. Pitoisuudet eivät ratkaisevasti poikenneet aiemmista avovesikauden keskiarvoista (taulukko 14). Keskimääräinen fosforipitoisuus kuvaa keskirehevää vesistöä. Avovesikaudella päällysveden (1 m) kokonaistypen ja –fosforin ns. minimiravinnesuhde oli Kajaanselällä keskimäärin 24 (taulukko 13). Vesialue oli ns. fosforirajoitteinen, jolloin fosfori on tuotantoa rajoittava ravinne. Suurimmillaan N/P suhdeluku, 29 - 30, oli toukokuussa ja heinäkuun lopussa. Lähinnä yhteisrajoitteista tilaa N/P –suhdeluku oli kesäkuun alussa (liite 8). Kajaanselällä tilavuuspainotetun kokonaisfosforin pitoisuus oli maaliskuussa 11 µg/l ja elokuussa 15 µg/l. Vastaavasti kokonaistypen tilavuuspainotettu pitoisuus oli talvella 464 µg/l ja kesällä 371 µg/l. Fosforin tilavuuspainotetut arvot olivat edellisvuosien tasolla. Typen maaliskuinen tilavuuspainotettu pitoisuus oli hieman aiempaa korkeampi (liitteet 6 ja 7). Taulukko 14. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Vesijärven Kajaanselällä 2002 - 2014. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kajaanselkä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kok.N, µg/l Kok.P, µg/l 1m 404 380 397 395 338 340 400 358 363 343 387 367 358 1m 14 13 14 17 15 16 17 17 18 14 16 14 15 N/P 30 30 29 23 23 22 24 21 22 25 26 27 24 Klorofylli-a, µg/l Kasviplanktonin biomassa µg/l 2*näkösyvyys 4,3 4,3 6,7 7,6 5,9 6,9 7,8 6,3 7,3 4,6 7,7 4,7 6,3 kokoomanäyte 840 950 1 080 1 570 1 100 917 1 432 736 1 012 754 1 615 535 835 17 Rauta mg/l 103 82 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 8.4 Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys Tuottavien levien määrää kuvaavan klorofylli-a:n maksimipitoisuus, 8,0 µg/l, todettiin toukokuussa Lievää klorofylli-a:n pitoisuuden kasvua todettiin kesäkuun lopussa ja lokakuussa (liite 9). Klorofylli-a:n keskiarvo oli 6,3 µg/l. Klorofyllipitoisuuden perusteella Kajaanselkä oli keskirehevä vesistö (mesotrofinen). 8.4.1 Kasviplankton Kajaanselällä vuonna 2014 Kajaanselän kasviplanktonbiomassa oli keskimäärin 835 µg/l, mikä on karua vesistöä kuvaava biomassa-arvo (liite 2.3). Kuuden näytekerran yhteenlaskettu Kokonaisbiomassa oli 5008 µg/l, josta sinilevien osuus oli 2 %. Haitallisia sinileviä oli 17 % koko vuoden sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten toukokuussa, 54 kpl, mutta kokonaisuutena taksoneiden lukumäärä oli tasainen. TPI -trofiaindeksi oli karua vesistöä kuvaava (taulukko 15). Taulukko 15. Kasviplanktonin tunnuslukuja Kajaanselällä 2014 Pvm, 2014 9.5. 2.6. 25.6. 22.7. 21.8. 13.10. Kokonaisbiomassa (µg/l) Taksoni lkm Haitallisten sinilevien %osuus TPI 2166 875 418 491 349 709 54 59 56 60 66 65 0,11 0,74 11,5 1,16 2,29 0,77 -1,60 0,35 -0,15 -0,96 -0,81 0,86 Kajaanselällä oli touko- ja lokakuussa eniten piilevää (kuva 6, liite 2.3). Alkukesästä kultaleviä esiintyi runsaasti ja nielulevät olivat yleisimpiä keskikesällä. Toukokuussa leväbiomassa oli 2166 µg/l, mistä piileviä oli 67 %. Yleisin piilevälaji oli Asterionella formosa, jota oli yli 60 % biomassasta. Kultalevien biomassaosuus oli 17 % ja Uroglena spp. oli yleisin 9 % biomassaosuudella. Nielulevien biomassaosuus oli 5 %. Kesäkuun alussa kultalevät yleistyivät suhteessa piileviin, joita kuitenkin oli vielä 10 % biomassasta. Kokonaisbiomassa oli 875 µg/l. Cyclotella spp. ja Stephanodiscus parvus cf. –piilevä olivat yleisimmät lajit. Kultaleviä oli 53 % leväbiomassasta ja valtalaji oli Uroglena spp. Nielulevien 14 % biomassaosuudesta valtaosa kuului Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica -lajiin. Kesäkuun lopussa kultalevien biomassa oli enää 7 %, mutta nielulevien osuus oli noussut 47 %:iin. Nielulevät olivat Cryptomonadales –lajeja. Piilevien biomassaosuuden muutos oli vähäinen. Kokonaisbiomassa oli 418 µg/l juhannuksen jälkeen. Anabaena lemmermannii oli yleisin haitallinen sinilevä 11 % biomassaosuudella. Heinäkuun kokonaisbiomassa oli 490 µg/l. Nieluleviä oli liki 30 % biomassasta. Sekä kulta- että piilevien osuus oli noin 20 %. Nielulevät olivat Cryptomonadales –lajeja. Kultalevistä 16 % oli Mallomonas caudata –lajia. Piilevälajeja oli useita, joista runsaimpina esiintyivät Tabellaria fenestrata, Asterionella formosaja Cyclotella spp.. Elokuussa nieluleviä oli 62 % Kajaanselän 349 µg/l leväbiomassasta. Valtalaji oli Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica, jota oli 41 % nielulevien biomassasta. Viherlevien biomassaosuus oli kauden korkein, 16 % ja niiden lajikirjo oli hyvin runsas. Kultalevien määrä oli vähentynyt heinäkuusta ja Mallomonas akrokomos –laji oli yleisin. Piileviä oli erittäin vähän. Sinileviä oli 5 % biomassasta. Todettuja haitallisia lajeja olivat: Planktothrix agardhii Anabaena lemmermannii Lokakuussa piilevät olivat runsastuneet räjähdysmäisesti elokuuhun verrattuna. Niiden osuus biomassasta oli 69 %. Lajikirjo oli runsas, mutta yleisin laji oli Aulacoseira ambigua. Nielulevien 11 % biomassan muodostivat Cryptomonas spp. ja Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica –lajit. Sinilevälajit olivat samoja kuin elokuussa, mutta niiden biomassa jäi 1,6 %:iin. Kokonaisbiomassa oli 709 µg/l. 18 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 µg/l 2500 Keltaviherlevät Muut Viherlevä 2000 Tarttumalevä Sinilevä 1500 Silmälevä Piilevä 1000 Picoplankton Panssarisiimalevä Nielulevä 500 Monadit ja flagellaatit Kultalevä 0 9.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 22.7.2014 21.8.2014 13.10.2014 Kuva 6. Kasviplanktonin biomassaosuudet Kajaanselällä 2014. 9. YHTEENVETO Jääpeitteinen aika Enonselällä on ollut viimevuosina vain noin kolme kuukautta, jolloin tuulen vettä sekoittava ja hapettava vaikutusaika on vastaavasti pitempi. Säävuoden 2014 aikana poikkeuksellisia ilmiöitä olivat huhtikuun kuivuus ja heinä-elokuussa vallinnut 38 vrk hellejakso. Vesijärvestä juoksutettu Kariniemen purkutunnelin huuhteluvesimäärä ja Porvoonjokeen johdetun laimennusveden määrä oli vuonna 2014 aiempaa suurempi, ollen 90 –luvun tasoa. Vuonna 2014 vettä johdettiin Porvoonjokeen 3,1 milj. m3, mikä oli 0,5 % Vesijärven tilavuudesta ja vastasi 2,8 senttimetrin vesikerrosta järvessä. Syyskuussa tarvittavaa laimennusvesimäärää Porvoonjokeen ei voitu juoksuttaa Nikulan tasusaltaan saneerauksen takia. Kymijärven voimalaitos otti Vesijärvestä 75 milj. m3 jäähdytysvettä. Jos koko lämpöenergia (878 TJ) olisi johdettu kerralla Enonselälle, sen lämpötila olisi noussut 1,2 °C. Tehostettua lämpötilatai klorofylliseurantaa ei vuonna 2014 toteutettu, koska lämpötilaylityksiä ei ollut. Enonselälle kohdistuu tarkastelualueista voimakkaimpana Lahden kaupungin vaikutus, mikä ilmenee mm. kohonneina kloridipitoisuuksina ylivirtaamakausina ja ranta-alueiden samentumisena kesäsateiden jälkeen. Enonselän vesi on yleisesti vähähumuksista ja melko kirkasta. CODpitoisuus on tyypillisesti kohonnut huuhtoumajaksoina. Vuoden 2014 tarkkailutulosten perusteella Enonselän tila oli aiempaa parempi. Voimakasta leväsamennusta tai lievästi emäksisiä pHarvoja, jotka viittaisivat voimakkaaseen levätuotantoon, ei todettu. Enonselkää on hapetettu joulukuusta 2007 alkaen, mistä johtuen sisäinen kuormitus on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2014 syvänteiden happitilanne oli vähintään tyydyttävä. Kuten vuosina 2012 ja 2013 sisäinen kuormitus ilmeni Isosaaren syvänteessä voimakkaimmin typen pitoisuusnousuna. Fosforin pitoisuusnousu alusvedessä oli lievää. Päällysveden fosforipitoisuus oli keskimäärin 26 µg/l ja klorofyllipitoisuus 5-6 µg/l, joten Enonselkä on luokiteltavissa keskireheväksi - reheväksi vesistöksi. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa, noin 1000 µg/l, on jo liki karun vesistön tasoa. Pii-, nielu- ja panssarisiimalevät dominoivat kasviplanktonissa. Toukokuussa todettu piilevämaksimi edusti voimakasta alkukesän leväkukintaa. Touko-kesäkuussa kasviplankton romahti, kun kasvuun tarvittavia ravinteita ei ollut saatavilla. Enonselän Lankiluodon kasviplanktonin biomassa ei loppukesällä saavuttanut uutta tuotannon huippua. Kasvu lisääntyi hitaasti syksyä kohti, kun piilevien saivat kilpailuetua ravinteiden suhteen. Kasviplanktonia oli aiempaa vähemmän eivätkä sinilevät yleistyneet missään vaiheessa. Piilevien (Aulacoseira islandica) runsastuminen lokakuussa 2014 oli erityisesti Enonselälle poikkeava ja uusi ilmiö. Viime vuosina sinilevä, Planktothrix agardhii, on tyypillisesti yleistynyt syksyllä. Kokonaisravinnesuhde oli heinäkuussa fosforirajoitteinen, mutta syyskesällä yhteisrajoitteinen. Yhteisrajoitteisessa tilassa tuottavilla levillä on vajausta joko typestä tai fosforista. 19 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Pirttiniemi Komonselällä on keskirehevä ja lievästi humuksinen vesialue. Lähivaluma-alueelta tulevat huuhtoumat ovat ajoittain näkyneet Pirttiniemen vedenlaatutuloksissa kohonneina ravinneja COD-pitoisuuksina. Alusveden happitilanne oli maaliskuussa 2014 heikentynyt, mutta ei kuitenkaan siinä määrin tai pitkäaikaisesti, että sisäinen kuormitus ehtinyt vaikuttaa vedenlaatuun. Happitilanne oli huonoin heinäkuussa. Sisäinen kuormitus oli tuolloin voimakkainta, ja samanaikaisesti levätuotanto nosti veden pH:n lievästi emäksiseksi. Heinäkuussa alusvesi oli raudan ja mangaanin samentama ja fosforipitoisuus pohjanläheisessä vesikerroksessa kaksinkertainen (36 µg/l) pintaan verrattuna. Kerrostuneisuus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä elokuussa alusveden hapettomuutta ei enää todettu. Vesipatsas oli tasalämpöinen ja syvyyssuuntaiset laatuerot pienentyneet. Avovesiajan keskimääräinen fosforipitoisuus oli 21 µg/l ja klorofyllipitoisuus 6,7 µg/l. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa oli noin 1300 µg/l. Näiden tunnuslukujen perusteella Komonselkä on luokiteltavissa keskireheväksi vesistöksi. Fosforirajoitteisuus oli voimakkainta touko- ja heinäkuussa, mutta muutoin vesialue on yhteisrajoitteinen. Enonselän Lankiluodosta Komonselän Pirttiniemeen siirryttäessä typpipitoisuus aleni 13 % ja fosforipitoisuus 19 % vuonna 2014. Komonselän Pirttiniemen kasviplankton oli alkukesästä piilevävaltainen. Juhannuksen jälkeen nielulevät olivat yleisempiä ja heinäkuun lopulla kultalevät. Elokuussa, jolloin planktontrofiaindeksi osoitti rehevintä vesistöä, lajisto oli monipuolisin. Sinileviä oli runsaasti, mutta nielu- ja piilevät olivat niitä yleisempiä. Piileväsukkessio, lajimäärien ja biomassan vaihtelu, olivat Komonselällä normaalit: keväällä oli piilevämaksimi, mitä seurasi kasviplanktonin väheneminen keskikesää kohti, kun ravinteet vedestä tulivat käytetyksi. Syksyä kohti, kun ravinteita jälleen vapautui levien käyttöön, lajisto runsastui ja biomassa kasvoi. Piilevät olivat lokakuussa vallitseva kasviplanktonryhmä ja Aulacoseira islandica yleisin laji. Kajaanselällä happikato ja sisäinen kuormitus ovat muita alueita lievempiä ja vesi on kirkasta ja vähähumuksista. Maaliskuussa 2014 alusveden happitilanne oli heikentynyt, mutta sisäinen kuormitus oli vielä lievää. Elokuussa hapettomuus ja sisäinen kuormitus olivat selvästi voimakkaampia. Loppukesällä alusvesi oli hapettomuuden seurauksena samea, kun ravinteita ja metalleja vapautui pohjasedimentistä. Päällysveteen verrattuna alusvesi oli myös happamampi humuksesta ja ammoniumista johtuen. Kajaanselän tuotantotaso vaihtelee karun ja keskirehevän rajalla: vuonna 2014 klorofylli-a – pitoisuus oli keskimäärin 6,3 µg/l, fosforipitoisuus 15 µg/l ja kasviplanktonin biomassa 835 µg/l. Kajaanselkä on selvästi fosforirajoitteinen vesistöalue. Komonselältä Kajaanselälle siirryttäessä fosforipitoisuus aleni 29 % ja typpipitoisuus 4 % vuonna 2014. Kajaanselällä piileväkukinta oli toukokuussa voimakasta. Ravinteiden vähetessä myös levien kasvu heikkeni ja juhannuksen jälkeen todettiin ns kasviplankonin minimi. Kultalevien runsain esiintymä oli kesäkuun alussa ja pienempi biomassan nousu todettiin heinäkuun lopussa. Nieluleviä esiintyi eniten juhannuksen jälkeen ja elokuussa. Selvää loppukesän kasviplanktonmaksimia ei Kajaanselällä ilmennyt, ja todennäköisesti piilevät runsastuivat vielä lokakuun tutkimuskerran jälkeenkin. Aulacoseira ambigua oli lokakuussa yleisin piilevälaji Kajaanselällä. Lahdessa 18. päivänä toukokuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Ramboll Analytics Outi Salonen yksikön päällikkö Paula Jäntti limnologi 20 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 10. KIRJALLISUUS Ambiotica 2012: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön – vuoden 2011 tulokset. –Tutkimusraportti 55/2012. Ambiotica 2013: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön – vuoden 2012 tulokset. –Tutkimusraportti 46/2013. Malinen, T., Vinni, M, Ruuhijärvi, J, ja Ala-Opas P.2013: Vesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuosina 2009-2012. Helsingin yliopisto ja Riista- ja kalataloden tutkimuslaitos. -Moniste 26 s Ketola M. & Vakkilainen K. 2012: Vesijärven automaattiasemien vertailunäytteenotto ja kalibrointiaineisto.- Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. –julkaisematon aineisto-. Lahden Tutkimuslaboratorio 2004: Muutosehdotus Vesijärven tarkkailuohjelmaan 14.6.2004. – Lahti Energia Oy. – Moniste 2 s. + liitteet. Nykänen M., Vakkilainen K. ja Kairesalo T.2010: Vesijärven automaattiasemien vertailunäytteenotto. Kalibrointiraportti mittauskaudelta 2010. –JVP-hanke, raportti Vesijärvisäätiölle 4.1.2011. – Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. -Moniste 21 s. Ramboll Analytics Oy 2009: Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy - Vesijärven velvoitetarkkailuohjelma. -Moniste 5 s.+liite. Vesi-Eko Oy (2012): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2011. –Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. –Moniste 13 s. Vesi-Eko Oy (2013): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2012. –Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. –Moniste 13 s. Vesi-Eko Oy (2014): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2013. –Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. –Moniste 13 s. Vesi-Eko Oy (2014): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2014. –Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. –Moniste 16 s. +liitteet. 21 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2014 22 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Vesijärven velvoitetarkkailu 2014: Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy Näyt Pvm enro 14V 2014 Näyt. Näkö ottos. syv. V0 Nimi m 0005 0006 0007 0008 0009 0010 0011 0012 0243 0244 0245 0246 0247 0248 0249 0250 1039 1037 1038 1295 1287 1288 1289 1290 1291 1292 1293 1294 1456 1448 1449 1450 1451 1452 1453 1454 1455 1731 1723 1724 1725 1726 1727 1728 1729 1730 2089 2081 2082 2083 2084 2085 2086 2087 2088 2803 2801 2802 Kajaanselkä 8.1. 1 8.1. 10 8.1. 15 8.1. 20 8.1. 25 8.1. 30 8.1. 35 8.1. 39 5.3. 1 5.3. 10 5.3. 15 5.3. 20 5.3. 25 5.3. 30 5.3. 35 5.3. 39 9.5. 0-5 9.5. 1 9.5. 39 2.6. 0-5 2.6. 1 2.6. 10 2.6. 15 2.6. 20 2.6. 25 2.6. 30 2.6. 35 2.6. 39 25.6. 0-5 25.6. 1 25.6. 10 25.6. 15 25.6. 20 25.6. 25 25.6. 30 25.6. 35 25.6. 39 22.7. 0-7,5 22.7. 1 22.7. 10 22.7. 15 22.7. 20 22.7. 25 22.7. 30 22.7. 35 22.7. 39 21.8. 0-6 21.8. 1 21.8. 10 21.8. 15 21.8. 20 21.8. 25 21.8. 30 21.8. 35 21.8. 39 13.10. 0-5 13.10. 1 13.10. 39 Maks.s Ulkoyv. näkö m m 3 40 4 40 2,5 40 2,5 40 2,5 3,8 3 2,5 40 40 40 40 k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v v v v v k k,v lo k,v k k k k k k, v k, v k, v k, v k, v k, v k, v kv k, v k,v k,v k,v k,v ls,ke ls,ke ls,ke ls,ke ls,lrv k k ls Haju Lämpöt Same Värilu ila us ku h h h h h h h h h h h h h h h l h h h h h h h h h h l l h h h h h h h h h lle lle h h h h h h h h h h h h h h h l h h h pH Sähkö Alkalit Happipi Hapen Kiinto CODMn Kloridi Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Klorof Mangaa njoht. eetti toisuus kylläst aine (Cl) (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori ylli-a ni (Mn) (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4isN) N) N) isP), mS/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l °C NTU mg Pt/l 1 1 1 1 1 1 1 1 0,8 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,4 1,5 7,3 7,3 7,2 13,4 13,3 12,1 11,8 10,9 10,4 10,3 10,1 9,4 14 14 14 13,5 11,4 11,3 11,3 11,3 11,3 21 22,4 14,5 14 12,4 11,9 11,8 11,7 11,6 18,2 18,3 17,1 13,2 12,8 12,7 12,6 12,6 12,5 10,5 10,6 10,4 1,1 15 7,5 10 0,53 1,3 15 7,5 10 0,55 1,2 0,81 15 15 7,5 7,4 10 10 0,54 0,55 1,7 20 7,2 10 0,57 3,9 30 7 11 0,69 13,6 13,5 13,6 13,5 13,6 13,5 13,7 13,6 14 12,2 13,6 11,8 9,8 8,9 7,4 6,1 96 95 96 95 96 95 96 96 98 86 96 83 70 63 53 44 Rauta (Fe) µg/l 4,4 6,4 390 96 2 11 13 4 15 90 4,6 6,3 400 99 2 11 11 4 16 97 4,7 4,4 6,3 7,9 400 440 100 110 2 <2 12 <4 12 10 4 <2 17 6,6 98 <50 4,6 8,4 520 180 <2 9 13 6 71 110 4,6 8,1 750 210 2 170 34 23 1500 240 17 37 82 180 8 otettu 2,8 3,3 15 15 7,5 7,5 10 10 0,55 0,54 12,1 12,1 100 100 4,4 4,5 6,5 6,5 380 380 29 23 <2 <2 5,3 5,1 13 17 <2,0 2,5 2,8 15 7,6 10 0,55 6,3 360 <4 <2 <4,0 20 <2,0 17 98 15 7,4 10 0,56 4,7 6,4 350 11 <2 30 15 2,1 34 140 5,1 20 7,4 10 0,57 101 96 95 91 89 89 87 82 4,9 2,7 10,6 10,3 10,3 10,1 10 10 9,8 9,4 5,3 6,4 390 17 <2 71 27 12 280 280 4,3 otettu 6,3 2,6 20 7,6 10 0,56 6,2 25 7,2 10 0,57 12 30 7,2 10 0,59 9,7 9,5 8,7 6,8 6,9 6,8 6,6 6,5 94 92 83 62 63 62 60 59 otettu 3,9 6,3 370 <4 <2 5 16 2,6 22 120 3,9 6,3 450 36 <2 120 28 16 240 250 4,4 6,3 450 40 <2 130 39 24 370 490 3,7 1,1 15 7,7 10 0,55 4,6 25 7 10 0,55 10 30 7 11 0,6 2,3 15 7,5 10 0,56 4 20 6,9 10 0,57 4,9 20 6,8 10 0,55 otettu 9,3 6,9 5,7 3,4 2,1 2 1,7 1,3 107 68 55 32 19 18 16 12 4,6 6,4 360 <4 <2 18 12 <2,0 6,3 <50 4,3 6,3 560 220 <2 10 37 26 360 80 4,6 6,3 680 290 <2 <4,0 65 54 1700 270 8,3 6,8 1,4 0,8 0,7 0,8 0,6 0,4 88 71 13 8 7 8 6 4 4,3 4,7 320 <4 <2 <4,0 13 <2,0 22 110 4 6,3 510 220 <2 9,9 42 34 270 170 4 5,8 540 240 <2 17 61 39 400 170 37 190 120 370 4,7 otettu 5 2,3 4,8 15 15 7,5 7,4 10 10 0,58 0,58 10,2 9,6 92 86 4,1 4,3 6,4 6,4 360 380 35 36 <2 <2 12 32 17 30 5,9 15 Kasvi plankt on otettu 23 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Näyt Pvm enro 2014 14VV0Nimi 0251 0252 1040 1041 2090 2091 2804 2805 0019 0020 0253 0254 1044 1042 1043 1298 1296 1297 1459 1457 1458 1734 1732 1733 2094 2092 2093 2808 2806 2807 0255 0256 1045 1046 2095 2096 2809 2810 0257 0258 0259 0260 1047 1048 2097 2098 2099 2100 2811 2812 Näyt. Näkösy Maks.s Ulkoottosy v. yv. näkö v. m Vaaniansalmi 5.3. 1 5.3. 4 9.5. 1 9.5. 4 21.8. 1 21.8. 4 13.10. 1 13.10. 4 Pirttiniemi 8.1. 1 8.1. 8 5.3. 1 5.3. 8 9.5. 0-4 9.5. 1 9.5. 8 2.6. 0-4 2.6. 1 2.6. 8 25.6. 0-4 25.6. 1 25.6. 8 22.7. 0-6 22.7. 1 22.7. 8 21.8. 0-4 21.8. 1 21.8. 8 13.10. 0-4,5 13.10. 1 13.10. 8 Siikasalmi 4.3. 1 4.3. 6 9.5. 1 9.5. 6 21.8. 1 21.8. 6 13.10. 1 13.10. 6 Isosaari 4.3. 1 4.3. 10 4.3. 15 4.3. 17 9.5. 1 9.5. 17 21.8. 1 21.8. 10 21.8. 15 21.8. 17 13.10. 1 13.10. 17 m m 4,2 5 2,5 5 2,5 5 2 9 3,2 9 2 9 1,9 9 2 8,8 3 9 2 9 2,3 9 3,2 7 1,9 1,8 7 2 7 3,8 18 2 18 1,8 18 2 18 Haju Lämpö- Same Värilu tila us ku mg °C NTU Pt/l pH Happipi Hapen Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Sähkö Alkalit Kiinto Kloridi Klorof Mangaa toisuus kylläst CODMn (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori njoht. eetti aine (Cl) ylli-a ni (Mn) (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4mS/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 11 11 12 14 16 17 17 16 Rauta (Fe) µg/l µg/l 6,7 6 15 19 22 21 26 27 73 61 74 100 94 93 85 78 9,1 9,4 <5,0 28 200 210 130 180 15 15 160 180 18 41 140 260 22 30 150 230 7,9 830 <50 240 42 50 260 410 13 13 99 120 k,v k,v k,v k,v k,v k,v k k h h h h lle lle lle lle 0,7 1 7,2 7,2 18,2 18,2 10,5 10,4 0,93 1,1 2 2,3 1,9 1,9 2,2 2,2 15 15 15 15 15 15 15 15 7,5 7,5 7,5 7,5 7,4 7,4 7,5 7,6 10 10 10 10 10 10 10 10 0,57 0,56 0,54 0,55 0,56 0,55 0,58 0,57 14,2 14,2 12,1 12 8,5 8,3 10,5 10,3 99 100 100 99 90 88 94 92 4,4 4,5 4,6 4,7 4,6 4,3 4 4,2 8 8,3 6,5 6,5 6,4 5,2 6,4 6,5 460 470 380 380 330 340 350 340 k,v k,v k,v k,v v v v ke ke ke k, le k, le k, le k, ke k, ke k, ke ke ke ke ls ls ls h h h h h h h l l h h h h lle lle h lle lle lle lle lle lle 1,1 1,1 1,3 2,7 8,2 8,2 8,2 14,8 14,9 11,8 14,5 14,5 14,5 21,8 23,3 15,5 18,8 18,9 18,6 9,6 9,7 9,7 2,7 2,8 1,9 2,8 20 20 20 25 7,5 7,5 7,6 7 11 11 11 11 0,55 0,56 0,6 0,62 13,3 13,3 14,5 6,9 94 94 103 51 5 5,4 5 4,7 6,9 6,8 9 8,6 520 510 610 600 200 200 2 2 6 6 22 22 21 22 12 12 8 14 4,1 4,9 20 20 7,6 7,6 11 11 0,58 0,57 11,6 11,6 98 98 5,2 5 7,1 7,1 400 390 <4 <4 <2 <2 <4,0 <4,0 18 19 2,6 <2,0 3,6 5,6 20 20 7,6 7,2 10 11 0,57 0,59 10,1 7,6 100 70 5,5 5,4 7 7,1 370 480 <4 29 <2 <2 <4,0 44 18 36 <2,0 10 3,6 4,7 20 20 7,6 7,6 11 10 0,58 0,58 9,6 9,6 94 94 5,4 5 6,9 6,9 400 380 <4 <4 <2 <2 6,4 5,4 26 22 3,3 2,7 1,4 5,4 20 25 7,7 7,1 11 12 0,64 0,67 9,3 0,8 109 8 4,9 5,1 7 6,9 380 420 <4 5 <2 <2 21 19 15 36 2 19 5 7,1 20 20 7,5 7,5 10 10 0,57 0,56 8,3 8,2 89 88 4,6 4,5 7 7 360 360 <4 <4 <2 <2 10 8,1 28 24 9,8 8,2 3,2 4 15 15 7,6 7,6 11 11 0,59 0,59 10,6 10,5 93 92 4,6 4,6 6,9 7 330 410 <4 <4 <2 <2 <4,0 <4,0 22 19 4,2 2,8 k,v k,v v v ls ls ls ls h h l l lle lle lle lle 1,1 1,2 8,2 8 18,7 18,6 10,1 9,9 2,7 1,8 3,9 3,9 4,2 5,3 2,8 5,4 20 20 20 20 20 20 15 15 7,4 7,3 7,6 7,7 7,5 7,5 7,6 7,6 11 11 11 11 11 11 11 11 0,6 0,63 0,57 0,66 0,6 0,59 0,6 0,6 13,7 12,8 11,8 11,8 8,5 8,4 10,7 10,5 97 91 100 100 91 90 95 93 5,4 5,2 5,1 5,2 5,2 4,9 4,6 4,6 8 9,5 7,3 7,5 7,3 7,3 7,3 7,1 690 610 400 410 400 400 370 340 32 23 20 20 36 38 24 25 5,7 12 14 15 100 100 16 24 110 140 140 150 220 300 100 220 k,v k,v k,v k,v v v ls ls ls ls k ls h h h h l l lle lle l l lle lle 1,1 1,2 1,7 2,1 7,9 7,9 18,6 18,6 18,5 18,5 10,4 10,4 1,4 3,4 20 30 7,4 7,2 11 12 0,59 0,61 8,1 8,1 670 820 27 29 6,6 13 110 260 35 20 20 20 20 7 7,7 7,7 7,5 7,4 12 11 11 11 11 0,65 0,61 0,59 0,6 0,6 6,3 5,5 5,5 5,2 4,8 9,8 7,7 7,7 6,2 7,1 1100 450 460 410 410 42 25 26 34 35 41 13 16 53 52 430 100 180 220 370 9,6 2,9 4,7 20 15 15 7,4 7,6 7,6 11 11 11 0,62 0,61 0,61 94 83 70 61 103 101 83 83 82 81 92 92 5,2 5,8 5,1 2,5 3,8 4,7 4,8 13,3 11,8 9,7 8,4 12,2 12 7,8 7,8 7,7 7,6 10,3 10,3 5,1 4,8 4,6 6,9 7,4 7,4 400 380 430 42 30 31 80 20 28 560 89 170 6,8 Kasvi plankt on otettu 1,9 otettu 7,6 otettu 10 otettu 7,5 otettu 6,3 otettu 24 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Näyt Pvm enro 14V 2014 V0 Nimi Näyt. Näkösy Maks.s Ulkoottosy v. yv. näkö v. m m m Haju Lämpö- Same Värilu tila us ku mg °C NTU Pt/l pH Happipi Hapen Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Sähkö Alkalit Kiinto Kloridi Klorof Mangaa toisuus kylläst CODMn (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori njoht. eetti aine (Cl) ylli-a ni (Mn) (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4mS/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Rauta (Fe) Kasvi plankt on µg/l Lankiluoto 0013 0014 0015 0016 0017 0018 0261 0262 0263 0264 0265 0266 1051 1049 1050 1132 1305 1299 1300 1301 1302 1303 1304 1422 1466 1460 1461 1462 1463 1464 1465 1579 1741 1735 1736 1737 1738 1739 1740 1848 2107 2101 2102 2103 2104 2105 2106 2815 2813 2814 8.1. 1 8.1. 10 8.1. 15 8.1. 20 8.1. 25 8.1. 29 4.3. 1 4.3. 10 4.3. 15 4.3. 20 4.3. 25 4.3. 29 9.5. 0-4 9.5. 1 9.5. 29 20.5. 1 2.6. 0-4 2.6. 1 2.6. 10 2.6. 15 2.6. 20 2.6. 25 2.6. 29 12.6. 1 25.6. 0-4 25.6. 1 25.6. 10 25.6. 15 25.6. 20 25.6. 25 25.6. 29 7.7. 1 22.7. 0-7 22.7. 1 22.7. 10 22.7. 15 22.7. 20 22.7. 25 22.7. 29 5.8. 1 22.8. 0-4 22.8. 1 22.8. 10 22.8. 15 22.8. 20 22.8. 25 22.8. 29 13.10. 0-4,5 13.10. 1 13.10. 29 2,2 3,6 30 30 1,9 30 1,9 30 1,9 30 2 3 2 30 2,2 30 3,5 30 3,5 30 1,7 2,2 30 k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v k,v v v v ke ke ke ke ke ke ke ke ke o, le o, le o, le o, le s, le s, le s, le ke k, ke k, ke k, ke k, ke k, ke ls ls k,v ke ke ke ke ls ls ls ls k ls h h h h h h h h h h h h l l l l lle lle sle lle l l l lle h h h h h h h lle lle lle lle h h h h lle lle lle lle lle h h l lle lle lle 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1 1,4 1,5 1,6 1,8 1,9 7,9 7,9 7,9 11,3 14,6 14,5 12,6 11,5 9,7 9,3 9,3 18,1 14,6 14,5 14,5 14,5 13,4 12,1 13 18,6 21,2 23 15,7 15,5 15,3 15,1 15 23,1 18,4 18,5 18,3 17,9 17,8 17,8 17,7 10,5 10,5 10,4 2,1 20 7,5 11 0,57 2,2 20 7,5 11 0,57 2,3 1,5 20 15 7,5 7,4 11 11 0,57 0,58 2,1 20 7,3 12 0,61 3 20 7,2 12 0,63 13,2 13,1 13,5 13,3 13,3 13,3 13,4 12,7 12,6 12,3 11,7 10,6 94 93 96 94 94 94 94 90 90 88 84 76 5,1 7,5 600 270 <2 6 28 20 14 160 5,2 7,5 600 260 2 5 30 22 15 180 <2,0 5,5 5,1 7,4 8,3 590 650 260 280 2 <2 4 <4 30 27 21 17 16 5,8 170 95 <2,0 5 10 670 300 3 <4 29 20 17 130 2,2 4,9 8,7 690 320 <2 5 36 27 36 180 14 21 110 180 6,2 otettu 2,5 3,5 20 25 7,7 7,7 7,8 11 11 0,59 0,59 12,1 11,9 102 100 5,3 5,5 7,7 7,7 430 440 440 30 32 <2 <2 9,2 11 23 23 22 2,6 3,8 3,1 20 7,6 11 0,59 7,5 420 6 <2 33 36 6,8 16 120 25 7,4 11 0,6 5,4 7,5 420 21 <2 55 26 10 43 250 4,6 25 7,2 7,6 11 0,65 96 88 81 69 62 56 5 4,8 9,8 9,4 8,8 7,9 7,1 6,4 5,7 7,5 510 470 29 <2 160 48 24 31 320 280 3,3 15 7,6 11 0,6 7,4 470 19 2 38 35 11 38 160 20 7,5 11 0,6 5,3 7,4 510 19 2 39 25 7,3 40 160 7,6 30 7,2 8,2 11 0,63 90 90 90 57 33 50 5,2 3,7 9,2 9,2 9,2 6 3,6 5,3 5,1 7,5 550 480 57 <2 130 48 23 28 290 350 0,82 15 7,7 11 0,6 7,4 430 <4 <2 30 15 2,5 5,6 <50 25 7,2 11 0,61 5 7,4 470 82 <2 <4,0 33 22 76 76 4,8 30 7,2 7,8 12 0,63 108 51 51 46 43 39 5,2 2,8 9,3 5,1 5,1 4,6 4,3 3,9 5,1 7,4 560 380 82 <2 62 61 17 47 270 200 3,6 20 7,5 11 0,62 5,1 7,2 410 41 <2 11 38 18 55 190 25 7,2 11 0,61 5,1 4,6 7,2 480 110 3 23 50 37 150 240 9 30 7,2 11 0,62 82 80 34 19 17 15 4,5 4,6 7,7 7,5 3,2 1,8 1,6 1,4 7,7 4,9 7,1 510 130 3 42 69 53 500 480 26 31 140 170 1,9 otettu 6,3 otettu 5,8 otettu 8,7 otettu 8,4 3,3 3,6 15 15 7,6 7,6 11 11 0,61 0,61 10,3 10,2 92 91 4,8 4,8 7,4 7,4 380 380 10 11 <2 <2 19 20 31 32 17 17 otettu 25 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Näyt Pvm enro 14V 2014 V0 0267 0268 0269 0270 1052 1053 2108 2109 2110 2111 2816 2817 0271 0272 0273 1054 1055 2112 2113 2114 2818 2819 0274 0275 1134 1424 1581 1850 2115 2116 0276 0277 1133 1423 1580 1849 2117 2118 Näyt. Näkösy Maks.s Ulkoottosy v. yv. näkö v. m m m Nimi Kiikkula 4.3. 1 4.3. 10 4.3. 15 4.3. 21 9.5. 1 9.5. 21 22.8. 1 22.8. 10 22.8. 15 22.8. 21 13.10. 1 13.10. 21 Satama 4.3. 1 4.3. 10 4.3. 13,5 9.5. 1 9.5. 13,5 22.8. 1 22.8. 10 22.8. 13,5 13.10. 1 13.10. 13,5 Kaksossaaret 4.3. 1 4.3. 4 20.5. 1 12.6. 1 7.7. 1 5.8. 1 22.8. 1 22.8. 4 Kahvisaari 4.3. 1 4.3. 3 20.5. 1 12.6. 1 7.7. 1 5.8. 1 22.8. 1 22.8. 3 3,6 22 2 22 1,7 22 2,1 22 3,4 14,3 1,9 14,5 1,9 14,5 3,5 5 1,8 2 1,9 3,5 1,9 11,5 5 5 5 5 3 4 1,7 2 1,8 2,5 2 11,7 4 4 4 4 Haju Lämpö- Same Värilu tila us ku mg °C NTU Pt/l pH Happipi Hapen Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Sähkö Alkalit Kiinto Kloridi Klorof Mangaa toisuus kylläst CODMn (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori njoht. eetti aine (Cl) ylli-a ni (Mn) (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4mS/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l k,v k,v k,v k,v v v ke ke ls ls ls ls h h h h l l lle lle h l lle l 1 1,4 1,4 1,5 7,9 7,9 18,4 18 17,9 17,8 10,4 10,4 1,1 1,9 20 20 7,5 7,3 11 12 0,59 0,62 2,2 3 5,1 3,5 5,8 20 20 25 20 25 7,2 7,7 7,6 7,4 7,2 12 11 11 11 11 0,6 0,6 0,6 0,6 0,61 13 3,8 4,3 40 15 15 7,2 7,6 7,6 11 11 11 k,v k,v k,v v v ke ke ke ls ls h h h l l 1 1,4 1,5 8,1 8 18,3 17,9 17,8 10,4 10,4 1,6 2,2 2 2,6 4,9 3,5 3,4 3,5 2,7 3,4 20 20 20 20 25 20 20 20 15 15 7,5 7,2 7,2 7,7 7,7 7,4 7,5 7,4 7,6 7,6 1,1 1,3 11,5 18,4 19 23,1 18,3 18,3 1,3 1,3 20 20 3,1 3,2 20 20 1,1 2,3 11,7 18,4 17,6 21,9 18,3 18,1 1,1 2,6 20 20 2,9 3,4 20 20 lle l k,v k,v ke ke ke k,v ke ke h h l lle lle lle k,v k,v ke ke ke k,v ke ke h h l lle lle lle Rauta (Fe) Kasvi plankt on µg/l 98 87 86 85 99 99 75 42 42 39 93 89 5,2 5,2 9,8 8,6 650 680 26 28 <10 15 75 120 5,2 4,8 5,5 4,9 5 11 7,7 7,7 6,9 7,2 680 450 450 410 470 31 22 29 36 51 20 16 30 54 180 130 110 300 160 310 0,62 0,61 0,61 14 12,2 12,1 11,9 11,8 11,7 7 4 4 3,7 10,4 9,9 5,5 4,8 4,6 6,7 7,4 7,4 490 390 380 75 33 34 360 28 36 900 220 230 11 12 12 11 11 11 11 11 11 11 0,6 0,6 0,62 0,6 0,6 0,61 0,61 0,61 0,61 0,68 14 11,5 11,2 11,9 11,8 6,7 6,4 6,4 10,5 11,1 98 82 80 101 100 71 67 67 94 99 5,2 5,2 5,1 5,4 5,5 4,8 4,9 4,7 4,8 4,9 8,2 9,6 8,1 7,8 7,9 7,2 7,2 7,2 7,4 7,4 650 640 660 450 430 420 420 420 380 380 27 29 30 20 26 32 33 34 31 32 <10 22 46 16 23 55 59 69 28 26 78 130 200 120 260 160 170 240 130 230 7,6 7,5 7,9 7,7 8,1 7,8 7,5 7,5 11 11 0,61 0,6 13,8 13,7 97 97 <2,0 <2,0 5,4 5,3 9,9 9,1 150 150 0,6 0,6 7,6 7,6 81 81 3,6 3,8 5,1 4,9 7,2 7,2 30 28 21 29 31 19 36 35 33 33 11 11 670 660 420 430 470 390 410 420 46 48 160 170 7,5 7,5 7,7 7,7 7,8 7,6 7,6 7,6 11 12 0,6 0,6 13,9 14,4 98 105 <2,0 <2,0 5,3 5,2 9,5 9,8 140 170 0,6 0,6 8,2 8,1 87 86 3,5 5,4 5,1 5 7,2 7,3 30 26 20 28 25 26 32 32 33 36 11 11 680 680 430 430 460 410 420 410 33 35 130 230 26 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 2.1 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, LANKILUOTO Taksonit 9.5.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Muut Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä 2.6.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Muut Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä 25.6.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Muut Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Silmälevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä 22.7.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Muut Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Silmälevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä 21.8.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Muut Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Silmälevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä 13.10.2014 Keltaviherlevät Kultalevä Monadit ja flagellaatit Muut Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Silmälevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Kaikki yhteensä Keskiarvo Kpl/l 21354539 742094 4921139 142970 1633035 100622 6169995 2341612 109833 4222674 970565 21819490 286911 5857116 34965 2339478 693 11687500 18729 71712 772650 749736 10195789 656391 2061027 34088 1369070 197 4791875 95318 2202 48864 17044 1119713 14349516 283476 5941374 36707 771552 8479 5726875 24034 7644 453916 240282 855177 18885987 102657 3324299 88146 843569 4137 10604230 239730 4439 2396417 234654 1043709 8346874 1062 40572 2255100 490 307449 490 4082575 616082 3186 241722 333450 464696 94952195 Biomassa (µg/l) 2714,14 76,37 103,66 15,44 182,38 250,61 12,34 1989,80 4,12 50,67 28,76 389,91 24,37 32,39 4,44 250,34 10,24 23,38 6,95 6,55 9,27 22,00 559,84 114,73 25,81 2,40 309,09 2,91 9,58 7,43 3,11 15,89 0,20 68,69 709,42 314,15 39,19 6,75 102,70 93,26 11,45 26,52 20,75 15,19 2,88 76,57 738,89 43,19 29,29 15,01 93,24 122,07 21,21 69,94 7,20 200,96 2,82 133,96 884,92 0,26 26,55 16,35 0,50 87,54 7,24 8,17 676,73 3,42 21,56 4,00 32,62 5997,13 999,52 Biomassa %-osuus 100,00 2,81 3,82 0,57 6,72 9,23 0,45 73,31 0,15 1,87 1,06 100,00 6,25 8,31 1,14 64,20 2,63 5,99 1,78 1,68 2,38 5,64 100,00 20,49 4,61 0,43 55,21 0,52 1,71 1,33 0,56 2,84 0,04 12,27 100,00 44,28 5,52 0,95 14,48 13,15 1,61 3,74 2,92 2,14 0,41 10,79 100,00 5,84 3,96 2,03 12,62 16,52 2,87 9,47 0,97 27,20 0,38 18,13 100,00 0,03 3,00 1,85 0,06 9,89 0,82 0,92 76,47 0,39 2,44 0,45 3,69 600,00 27 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 2.2 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, PIRTTINIEMI Taksoni 9.5.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut Keltaviherlevät 2.6.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut 25.6.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut 22.7.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Silmälevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut Keltaviherlevät 21.8.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Silmälevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut Keltaviherlevät 13.10.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Picoplankton Piilevä Silmälevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Kaikki yhteensä Keskiarvo Kpl/l 25749987 5125528 4367954 820698 59050 7480000 1213006 218032 5317780 824934 320840 2165 25259329 1167947 4393397 1043221 765 13219870 341975 979747 1577212 2371405 163790 10541634 294959 1331768 733737 18425 5919723 117456 587958 329886 1177177 30545 30227724 870755 5142459 1146173 42092 19227450 90637 4392 1359627 1562504 722986 56453 2196 25642359 300351 2973158 1672897 26682 15636810 202185 11955 2947956 340953 1420386 106884 2142 19394524 43504 3360340 565676 12726840 1191522 2744 487537 649026 367335 136815557 Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus 2213,95 100,00 639,67 28,89 69,15 3,12 91,11 4,12 206,55 9,33 14,96 0,68 1055,14 47,66 10,81 0,49 63,81 2,88 21,66 0,98 33,74 1,52 7,35 0,33 549,73 100,00 132,02 24,01 45,51 8,28 95,42 17,36 11,30 2,06 26,44 4,81 116,99 21,28 22,54 4,10 18,93 3,44 59,78 10,88 20,80 3,78 757,36 100,00 70,64 9,33 29,38 3,88 347,72 45,91 15,85 2,09 11,84 1,56 116,29 15,35 60,05 7,93 3,96 0,52 98,44 13,00 3,19 0,42 1867,26 100,00 1374,39 73,60 38,37 2,06 139,80 7,49 35,60 1,91 38,45 2,06 60,72 3,25 6,21 0,33 41,49 2,22 18,75 1,00 98,67 5,28 7,35 0,39 7,46 0,40 821,42 100,00 68,92 8,39 39,37 4,79 175,33 21,35 96,73 11,78 31,27 3,81 162,12 19,74 11,74 1,43 105,90 12,89 4,09 0,50 107,54 13,09 14,51 1,77 3,90 0,48 1777,82 100,00 3,78 0,21 25,51 1,43 86,82 4,88 25,45 1,43 1585,86 89,20 5,27 0,30 13,71 0,77 7,79 0,44 23,63 1,33 7987,54 600,00 1331,26 28 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 2.3 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, KAJAANSELKÄ Taksoni 9.5.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut 2.6.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Silmälevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut 25.6.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Silmälevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut 22.7.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut 21.8.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Picoplankton Piilevä Silmälevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut Keltaviherlevät 13.10.2014 Kultalevä Monadit ja flagellaatit Nielulevä Panssarisiimalevä Picoplankton Piilevä Sinilevä Tarttumalevä Viherlevä Muut Kaikki yhteensä Keskiarvo Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus 21594723 2741816 4449098 1325090 34750 7341390 1703067 202224 1694142 1711610 391536 22163081 4426419 4709150 1376472 1364 6875270 545980 1070 1256790 591778 2138878 239910 12010666 296668 1717785 693202 591 6661875 49652 1451 611667 1025724 901216 50835 22080815 280298 3052213 1469878 27012 15325690 109794 434542 786144 488787 106457 12699279 221358 2288182 2153831 6113640 19119 2676 877266 197179 680188 145741 99 13610509 173097 2421470 611439 196 8465080 538129 486042 417924 408725 88407 104159073 2166,33 362,94 58,18 109,83 34,77 14,68 1456,37 4,29 20,33 60,44 44,49 875,22 465,80 40,51 126,70 12,08 13,75 85,89 1,70 25,37 7,10 65,84 30,47 418,24 30,04 13,41 199,55 8,73 13,32 52,29 1,31 53,67 12,31 27,79 5,83 490,54 105,15 27,13 144,71 40,40 30,65 94,23 9,43 9,43 15,87 13,52 349,15 31,36 18,42 182,80 12,23 9,04 4,26 14,86 2,37 54,96 18,51 0,34 708,64 55,11 16,14 74,24 2,90 16,93 490,53 10,95 5,02 26,36 10,46 5008,12 834,69 100,00 16,75 2,69 5,07 1,61 0,68 67,23 0,20 0,94 2,79 2,05 100,00 53,22 4,63 14,48 1,38 1,57 9,81 0,19 2,90 0,81 7,52 3,48 100,00 7,18 3,21 47,71 2,09 3,19 12,50 0,31 12,83 2,94 6,64 1,39 100,00 21,43 5,53 29,50 8,24 6,25 19,21 1,92 1,92 3,24 2,76 100,00 8,98 5,27 52,36 3,50 2,59 1,22 4,26 0,68 15,74 5,30 0,10 100,00 7,78 2,28 10,48 0,41 2,39 69,22 1,55 0,71 3,72 1,48 600,00 29 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 3 VESIJÄRVEN HAPETTIMIEN JA AUTOMAATTIASEMIEN SIJAINTI 30 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 4. AUTOMAATTIASEMIEN MITTAUSTULOKSET 2014 Enonselän syvänteen (Enonselkä) ja Myllysaaren (velvoitetarkkailun piste Satama 33) automaattiasemien mittauksista esitetään kuvaajina a-klorofyllin pitoisuus. Lankiluodon, Paimelanlahden ja Vähäselän automaattiasemien mittausaineistosta kuvaajissa on klorofyllin ja sinilevien pitoisuus. Sinileväpitoisuus on yksikössä mg/l. Kuvien asteikot vaihtelevat. Enonselkä µg/l 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 µg/l Lankiluoto A-klorofylli [ug/l] µg/ Sinilevät [mg/l] 25,0 4,0 3,5 20,0 3,0 2,5 15,0 2,0 10,0 1,5 1,0 5,0 19.11.… 12.11.… 29.10.… 5.11.14 22.10.… 8.10.14 1.10.14 24.9.14 17.9.14 3.9.14 10.9.14 27.8.14 20.8.14 13.8.14 6.8.14 30.7.14 23.7.14 9.7.14 16.7.14 2.7.14 25.6.14 18.6.14 4.6.14 11.6.14 28.5.14 21.5.14 7.5.14 14.5.14 30.4.14 23.4.14 16.4.14 0,0 15.10.… 0,5 0,0 31 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Myllysaari µg/l 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 23.4.14 23.5.14 23.6.14 23.7.14 Paimelanlahti µg/l 23.8.14 23.9.14 A-klorofylli [ug/l] 23.10.14 Sinilevät [mg/l] mg/l 30,0 1,4 25,0 1,2 1,0 20,0 0,8 15,0 0,6 10,0 0,4 5,0 0,2 0,0 22.4.14 0,0 22.5.14 µg 22.6.14 22.7.14 Vähäselkä 22.8.14 A-klorofylli [ug/l] 22.9.14 22.10.14 Sinilevät [mg/l] mg/l 28.10.14 21.10.14 14.10.14 7.10.14 30.9.14 23.9.14 16.9.14 9.9.14 2.9.14 26.8.14 19.8.14 12.8.14 5.8.14 29.7.14 22.7.14 0,0 15.7.14 0,0 8.7.14 0,5 1.7.14 10,0 24.6.14 1,0 17.6.14 20,0 10.6.14 1,5 3.6.14 30,0 27.5.14 2,0 20.5.14 40,0 13.5.14 2,5 6.5.14 50,0 29.4.14 3,0 22.4.14 60,0 Laadunvarmennettu aineisto / Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015 32 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 5. TILAVUUSPAINOTETUN FOSFORIN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ 33 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 6. TILAVUUSPAINOTETUN TYPEN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ 34 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 7. KOKONAISRAVINNESUHDE N/P ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄLLÄ V. 2014 35 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 8. KLOROFYLLI-A PITOISUUDET ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄN HAVAINTOPAIKOILLA V. 2014 36 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 9. KLOROFYLLI-A PITOISUUKSIEN VUOSIKESKIARVOT ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄN HAVAINTOPAIKOILLA SEKÄ ENONSELÄN MAKSIMIARVOT V. 1979 – 2014 37 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 10. KASVIPLANKTONIN BIOMASSA V. 2014 NÄYTEKERROILLA 38 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 11. KASVIPLANKTONIN BIOMASSAN KESKIARVOT VV. 1995 – 2014 39 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 LIITE 12. TULOSTEN TULKINNASTA Raportissa käytetään seuraavia vesistön rehevyyttä ja tuotantotyyppejä kuvaavia luokitteluja. Viitteelliset raja-arvot eri tuotantotyypeille ja minimiravinnesuhde Forsberg ym. (1978) mukaan. Viitteelliset raja-arvot Oligotrofinen eli karu Mesotrofinen eli keskirehevä Eutrofinen eli rehevä Kok.N Kok.P Klorofylli-a µg/l 300 - 1600 µg/l <15 µg/l <5 Kasviplanktonin biomassa µg/l <1000 360 - 1400 15 - 25 5 - 10 1000 - 2500 400 - 6100 >25 >10 >2500 Typen ja fosforin suhdeluku on ns. kokonaisravinnesuhde, jonka avulla arvioidaan kumman pääravinteen pitoisuus on ratkaiseva levien tuotannon kannalta. Kun suhdeluku on 10–17, on vesistö ns. yhteisrajoitteinen, jolloin kasviplanktonilla voi olla puutetta kummasta tahansa ravinteesta. Normaali tilanne suomalaisissa järvissä on fosforirajoitteisuus, jolloin suhdeluku on > 17. Typestä on vajausta yleensä likavesien kuormittamissa järvissä. Sinilevät hyötyvät typpirajoitteisuudesta. Kasviplankton TPI (planktontrofiaindeksi) Järvien kasviplanktonin trofianindeksin (TPI) laskennassa käytettavat taksonien pistearvot (-3, -2, -1, 1, 2, 3). Indikaattoriarvo (TPI-pistearvo) on pienin taksoneilla,jotka tyypillisesti esiintyvat ultraoligotrofisessa/-oligotrofisessa ymparistossa ja vastaavasti suurin lajeilla, jotka tyypillisesti esiintyvat eutrofisissa/hypereutrofisissa jarvissa (Willen 2007; ref. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012). Kokonaisravinnesuhteeseen perustuva luokittelu on seuraava: N/P suhde minimiravinne <10 10 – 17 >17 typpi typpi tai fosfori fosfori Vesistön humuksisuutta osoittavia luokkia on kolme. Humuksisuutta mitataan väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen avulla sekä havainnoimalla näkösyvyys valkolevyn avulla: Humuksisuus (dystrofia) Oligohumoosinen eli vähähumuksinen Mesohumoosinen eli keskinkertainen humusmäärä Polyhumoosinen eli runsashumuksinen Väriluku mgPt/l <40 Näkösyvyys m >4 CODMn mgO2/l <10 40-80 1,5-4 10-20 >80 <1,5 >20 40 VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014 Hapen kyllästysasteen mukainen alusveden tilan luokittelu Luokitus Hyvä Tyydyttävä Heikentynyt Heikko Huono Hapeton Kyllästyneisyys, % > 80% 60-80 % 40-60 % 20-40 % <20 % / heikentynyt < 2,0 mg/l <2 % Kasviplankton TPI (planktontrofiaindeksi) Järvien kasviplanktonin trofianindeksin (TPI) laskennassa käytettavät taksonien pistearvot (-3, -2, -1, 1, 2, 3). Indikaattoriarvo (TPI-pistearvo) on pienin taksoneilla, jotka tyypillisesti esiintyvät ultraoligotrofisessa/-oligotrofisessa ymparistossä ja vastaavasti suurin lajeilla, jotka tyypillisesti esiintyvät eutrofisissa/hypereutrofisissa järvissa (Willen 2007; ref. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012). Luokkien latinankieliset nimet Nostocophyceae (PROPOSED sisävesi) Nostocophyceae Cryptophyceae Dinophyceae Prymnesiophyceae Suomenkieliset nimet Sinilevät Sinilevät Nielulevät Panssarisiimalevät Tarttumalevät Chrysophyta Synurophyceae Diatomophyceae Kultalevät Kultalevät Piilevät Tribophyceae Keltaviherlevät Eustigmatophyceae Eustigmatophyceae## Raphidophyceae Raphidophyceae Euglenophyta Silmälevät Pedinophyceae Viherlevät Prasinophyceae Viherlevät Charophyceae Viherlevät Chlorophyceae Viherlevät Picoplankton Picoplankton Monads and flagellates Monadit ja flagellaatit Other phytoplankton Muu kasviplankton Bicosoecidea Zoomastigophora Choanoflagellidea Zoomastigophora Incertae sedis Epävarma taksonomia Others Muut ## Bacteria Bakteerit ## Muu ryhmässä myös Eustigmatophyceae, Katablepharis, Gyromitus, Choanoflagellidea mg/l = 1000 µg/l, µ= kreikan myy, mikro-, millin tuhannesosa 41
© Copyright 2024