1. No category

Vastaanottaja
Lahti Aqua Oy
Lahti Energia Oy
Asiakirjatyyppi
Velvoitetarkkailuraportti
Päivämäärä
Toukokuu, 2015
Viite
1510002691
LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Kuvaus
18.5.2015
Paula Jäntti
Sanna Sopanen
Outi Salonen
Raportti
Viite
1510002691
Päivämäärä
Laatija
Tarkastanut
Hyväksyjä
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
SISÄLTÖ
1.
2.
2.1
2.2
3.
4.
5.
6.
6.1
6.2
6.3
6.3.1
6.3.2
6.3.3
6.4
6.4.1
6.4.2
7.
7.1
7.1.1
8.
8.1
8.2
8.3
8.4
8.4.1
9.
10.
JOHDANTO
1
TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN
2
Muut Vesijärven vedenlaatuun vaikuttavat toimet
3
Automaattiasemien aineisto vuonna 2014
4
KYMIJÄRVEN VOIMALAITOStEN TOIMINTATIEDOT
6
LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO 7
SÄÄ
8
ENONSELÄN VEDENLAATU
9
Happitilanne
9
Yleinen vedenlaatu
9
Ravinnepitoisuudet Enonselällä
10
Fosfori
10
Typpi
11
Kokonaisravinnesuhde ja rehevyys
11
Enonselän levätuotanto ja rehevyys
11
Enonselän Lankiluodon kasviplankton vuonna 2014
12
Siikasalmi
13
KOMONSELÄN VEDENLAATU
13
Komonselän levätuotanto ja rehevyys
14
Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuonna 2014
15
KAJAANSELÄN VEDENLAATU
16
Vaaniansalmi
16
Kajaanselän syvänteen vedenlaatu
16
Ravinteisuus ja kokonaisravinnesuhde
17
Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys
18
Kasviplankton Kajaanselällä vuonna 2014
18
YHTEENVETO
19
KIRJALLISUUS
21
LIITTEET
Liite 1.
Liite 2.
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Liite 10.
Liite 11.
Liite 12.
Vesijärven velvoitetarkkailun analyysitulokset 2014
Kasviplanktonin lajisto ja biomassat vuonna 2014
2.1 Enonselkä, Lankiluoto (10)
2.2 Komonselkä, Pirttiniemi (5)
2.3 Kajaanselkä (34)
Vesijärven hapettimien ja automaattiasemien sijainti
Automaattiasemien klorofyllipitoisuudet.
Tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä
Tilavuuspainotetun typen pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä
Kokonaisravinnesuhde N/P Enon-, Komon- ja Kajaanselällä v. 2014
Klorofyllia-a Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla v. 2014
Klorofyllipitoisuuksien vuosikeskiarvot Enon-, Komon- ja Kajaanselän
havaintopaikoilla ja Enonselän maksimiarvot vuosina 1979-2014
Kasviplanktonin biomassa v. 2014
Kasviplanktonin biomassa vuosina 1995 - 2014
Tulosten tulkinnasta: Termit, luokitukset ja lyhenteet
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
JAKELU
Lahti Aqua Oy / Martti Lipponen (alkuperäinen + pdf)
Lahti Aqua Oy / Jouni Lillman, [email protected] (1 kopio + pdf)
Lahti Energia Oy / Eeva Lillman, [email protected] (1 kopio + pdf)
Lahden seudun ympäristöpalvelut / Ismo Malin, [email protected] (pdf)
Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / [email protected] (pdf)
Suomen ympäristökeskus YT-yksikkö / [email protected] (pdf)
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
1.
JOHDANTO
Vesijärven velvoitetarkkailusta vastaavat 27.3.2009 päivätyn ohjelman mukaisesti Lahti Aqua Oy
ja Lahti Energia Oy. Lahti Aqua Oy:llä on velvoite tarkkailla laimennusveden ottamisen vaikutusta
ja Lahti Energia Oy:llä Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta Vesijärvessä.
Lahti Aqua Oy:llä on jätevesien johtamislupa Porvoonjokeen (KHO 3.3.2014, taltionro 632, drnot
3690, 3712, 3747 ja 3769/1/12), joka edellyttää myös laimennusveden johtamista Porvoonjokeen siten että Porvoonjoen taustavirtaama Ali-Juhakkalassa on aina vähintään 1 m3/s ilman
Lahti Aqua Oy:n jätevesivirtaamaa. Lahti Aqua Oy:n laimennusveden oton tarkkailu perustuu
Korkeimman hallinto-oikeuden 27.10.1986 antamalla päätöksellä n:o 4198 vahvistamaan ItäSuomen vesioikeuden päätökseen n:o 13/Va II/86 (10.2.1986). Luvan saajan on tarkkailtava veden ottamisen vaikutusta Vesijärvessä ja Vääksynjoessa.
Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevesien tarkkailu perustuu ItäSuomen vesioikeuden 19.5.1989 antamaan päätökseen n:o 36/II/89. Itä-Suomen vesioikeuden
15.4.1999 antaman uuden päätöksen n:o 15/99/1 vaatimuksia ryhdyttiin toteuttamaan vuonna
2000. Päätöksessä on velvoite lisäseurannasta, mikäli lämpötilan nousu lauhduttimissa ylittää
vuorokausikeskiarvona 12 °C tai nousunopeus tuntikeskiarvona 8 °C. Lisäseuranta käsittää purkuvesistön lämpötilan mittaukset ja biologisen seurannan (Lahden Tutkimuslaboratorio 2004).
Vuonna 2014 seurantaa ei toteutettu, koska lämpötilan nousuja ei ollut.
Vuonna 2009 laaditussa tarkkailuohjelmassa klorofyllinäytteiden määrää on vähennetty rantaalueiden havaintopaikoilta, ja korvaavana aineistona käytetään Vesijärvisäätiön, Lahden seudun
ympäristöpalveluiden ja Helsingin yliopiston ekologian laitoksen Lahden yksikön ylläpitämien automaattiasemien aineistoja. Aineiston kokoamisesta ja laadunvarmistuksesta on aiemmin vastannut Helsingin yliopiston Lahden yksikkö. Vuosien 2013 ja 2014 osalta aineistoa ei ole kalibroitu,
joten sitä ei sellaisenaan voida käyttää tämän tarkkailuraportin osana.
Tarkkailuohjelmassa edellytetään automaattiasemien aineistojen esittämistä velvoitetarkkailun
yhteenvetoon taulukoina ja graafeina siltä osin kuin aineistoa on vuosittain käytössä.
Vuosiyhteenveto laaditaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Tarkkailuohjelman
mukaisesti joka kolmas vuosi laaditaan pitemmän aikavälin laaja yhteenveto. Ensimmäinen laaja
yhteenveto käsitti vuodet 2009-2012. Seuraava laaja yhteenveto tulee olemaan vuosilta 20132015 ja se laaditaan huhtikuussa 2016.
1
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
2.
TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN
Vuonna 2014 näytteet on otettu Lahti Aqua Oy:n ja Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen maaliskuussa 2009 uusitun vesistötarkkailuohjelman mukaisesti (Ramboll Analytics Oy
2009). Tarkkailu keskittyy Vesijärven Enonselälle, joka on Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan
alueella. Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14. ) ja pintavesimuodostumana se edustaa suuria vähähumuksisia järviä. Valuma-alueeltaan se on pienempi kuin Kajaanselkä, jossa on
yksi havaintopaikka (taulukko 1). Kolmas tarkkailussa mukana oleva selkävesi, Komonselkä, on
alueista pienin ja siellä sijaitseva tarkkailupiste on Pirttiniemen kohdalla. Yhteensä havaintopaikkoja on 10 kpl (taulukko 2, kuva 1). Kemiallisten analyysien lisäksi (taulukko 3) Lankiluodon,
Pirttiniemen ja Kajaanselän ns. runkopisteiltä on otettu kasviplanktonnäytteet kaksi kertaa näkösyvyyden kokoomana (2*ns) (liite 2).
Vesijärven hapetus on kuvattu kappaleessa 2.1, automaattisten mittauslauttojen toiminta kappaleessa 2.2. Hapetinten ja mittauslauttojen sijainti on esitetty liitteessä 3. Hapetuksen vaikutuksesta Vesi-Eko on laatinut erillisen raportin (2015).
Automaattiasemien klorofyllin ja sinilevien laadunvarmistusta ei vuoden 2014 aineiston osalta ole
käytettävissä. Mittaustuloksia on lyhyesti kommentoitu kappaleessa 2.2. ja aineisto on esitetty
liitteessä 4. Tarkistamattomanakin ne antavat käsityksen levätuotannon suuruudesta ja ajallisesta vaihtelusta.
Vesinäytteet on otettu Limnos -noutimella metrin syvyydeltä, puolivälistä vesisyvyyttä ja metri
pohjan yläpuolelta. Lisäksi syvänteiden kohdalla happinäytteitä on otettu kymmenestä metristä
ja sitä syvemmältä viiden metrin välein. Näytteenoton yhteydessä on havainnoitu näkösyvyys
sekä veden haju ja ulkonäkö. Raportissa käytetyt termit, lyhenteet ja veden laadun luokitukset
on koottu liitteeseen 12.
Kasviplanktonin biomassan laskennassa on vuodesta 2007 alkaen käytetty Suomen ympäristökeskuksen julkaisemia biovolyymeja. Kasviplanktonaineisto on tallennettu Suomen Ympäristökeskuksen Hertta –tietokantaan. Määrityksestä ja tallennuksesta on vastannut Tmi Satu Zwerwer.
Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesiä purettiin Joutjokeen ja edelleen
Vesijärveen jossain määrin koko vuoden. Lämpötilaylityksiä ei ilmennyt, joten erillistä lämpötilaseurantaa ei vuonna 2014 tehty.
Taulukko 1. Vesijärven ja sen osa-alueiden hydrologiset tiedot.
Enonselkä
Valuma-alue (km2)
Pinta-ala (km2)
Keskivirtaama (m3/s)
Keskitilavuus (106 m3)
Keskiviipymä (a)
Suurin syvyys (m)
Keskisyvyys (m)
Kokonaisrantaviiva (km)
Saarten rantaviivaa (km)
Saarten pinta-ala (ha)
Saarten lukumäärä (kpl)
84
26
1,0
176
5,6
33
6,8
44
PaimelanlahtiVähäselkä
97
6
0,8
17
0,7
14,5
2,8
16
Komon- Laiselkä
tialanselkä
37
159
12,5
21,5
2,0
1,1
50
120
0,8
3,5
10,5
18,5
4,0
5,6
21
37
Kajaanselkä
Vesijärvi*)
138
44
3,9
300
2,4
41
6,8
63
515
107,5
3,9
654
5,4
41
6,1
227
58,5
414,4
125
*) Vesijärven tiedot tarkistettu järvikortista 29.5.2012.
2
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Taulukko 2. Näytteenottoajankohdat havaintopaikoittain vuonna 2014. Lyhenteet viittaavat taulukon 3
analyysivalikoimaan: L=laaja, S=suppea, P=perusseuranta.
Havainto-
Tammi
Maalis
8.1.
5.3.
9.5.
20.5.
2.6.
12.6.
25.6.
7.7.
22.7.
5.8.
21.8.
13.10.
L
L
P
L
P
S
L
S
L
S
L
S
L
P
L
P
12
4
Kiikkula 8
P
P
P
P
4
Isosaari 6
P
P
P
P
4
Siikasalmi 23
P
P
P
P
4
Kaksossaaret 43
P
S
S
S
S
P
6
Kahvisaari 40
P
S
S
S
S
P
6
paikka
v. 2014
ENONSELKÄ
Lankiluoto 10
Satama 33
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Loka
Näytekertoja
KOMONSELKÄ
Pirttiniemi 5
L
Vaaniansalmi 20
KAJAANSELKÄ
Kajaanselkä 34
L
L
L
P
P
L
L
L
L
L
L
L
L
L
L
8
P
P
4
L
L
8
Taulukko 3. Vesijärvitarkkailun analyysivalikoima
Muuttuja
happi
sameus
pH
johtokyky
kokonaisfosfori
fosfaattifosfori
nitraattityppi
nitriittityppi
kokonaistyppi
ammoniumtyppi
rauta
mangaani
kloridi
CODMn
kiintoaine
klorofylli-a
Perusanalyysivalikoima,
P
Runkopisteet,
laaja analyysivalikoima, L
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
# 1)
Suppea analyysivalikoima,
S
x
x
x
x
x
x
x
# 2)
¤ 1 + kasvipl
x
# 1) kiintoaine: Kahvisaari ja Kaksossaarilta maalis- ja elokuussa
# 2) kiintoaine: Lankiluodosta maalis- ja elokuu
¤ 1) Runkopisteiltä klorofylli ja kasviplankton avovesikautena.
2.1
Muut Vesijärven vedenlaatuun vaikuttavat toimet
Vesijärven Enonselän tilaan vaikuttaa myös hapetus, joka aloitettiin joulukuussa 2007. Hapetuksesta vastaavat Vesijärvisäätiö ja Lahden seudun ympäristöpalvelut. Hankkeen alkuvaiheessa ensimmäinen hapetin toimi Myllysaaren syvänteessä. Sittemmin Mixox MD 1100-laitteita on asennettu syväteisiin vielä 8 kpl (liite 3).
Hapettimet ovat olleet toiminnassa etupäässä talvella ja kesällä, vaihtelevina jaksoina eri vuosina.
Tarkastelujakson talvihapetus oli käynnissä 21.2.-16.4.2014 laitteilla 1-8. Kesällä hapettimet 1-4,
6 ja 7 käynnistettiin 4. kesäkuuta ja hapetin nro 5 kesäkuun 30.päivä. Hapetin 8 käynnistettiin
elokuun alussa. Hapetus lopetettiin 23. tai 25. syyskuuta.
Yksityiskohtaiset käyttötiedot on esitetty hapetuksesta laaditussa raportissa (Vesi-Eko 2014).
3
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Vesi-Ekon raportin mukaan Enonselän syvänteestä ja Lankiluodosta mitattiin lyhyen aikaa elokuun 2014 puolivälissä alle 2 mg/l happipitoisuuksia. Enonselän syvänteestä täyttä hapettomuutta ei todettu, mutta Lankiluodossa käytiin elokuun puolivälissä hyvin heikossa happitilanteessa,
kun pitoisuus meni alle 1 mg/l. Lankiluodossa pohjanläheisen veden ravinnepitoisuuksien nousun
syyksi raportissa esitetään aineiden konsentroitumista alusveteen. Alusveden lämpötila nousi hapetuksen seurauksena. Vuoden 2009 jälkeen syystäyskierron on todettu aikaistuneen noin kuukaudella (Vesi-Eko 2014).
2.2
Automaattiasemien aineisto vuonna 2014
Vesijärvellä oli toiminnassa viisi automaattista mittausasemaa vuonna 2014. Paimelanlahden ja
Lankiluodon automaattiasemilla mitataan a-klorofylliä, sinilevien määrää, happipitoisuutta ja
lämpötilaa. Vähäselän asemalla mitataan myös sameutta ja johtokykyä em. paramertien lisäksi.
Enonselän ja Myllysaaren automaattiasemat mittaavat a-klorofylliä, happipitoisuutta ja lämpötilaa. Automaattiasemat olivat vuonna 2014 toiminnassa touko-marraskuussa (liite 4).
Automaattiaseman mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm valo, sameus ja levälajisto sekä itse mittalaitteista johtuvat tekijät. Nämä tekijät voivat eri vesialueilla ja ajankohtina vaikuttaa
eri tavoin. Liitteen 4 klorofylli- tai sinileväaineistoa ei ole kalibroitu vastaamaan laboratoriossa
standardimenetelmällä tehtyjä mittauksia.
Automaattiasemien tuloksia ei tarkastella velvoitetarkkailun aineiston yhteydessä, koska aineisto
on kalibroimaton. Automaattiasemien mittaamat klorofylli- ja sinilevä pitoisuudet on sellaisenaan
esitetty kuvaajina liitteessä 4.
4
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Kuva 1. Vesijärven vesistötarkkailun havaintopaikat
5
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
3.
KYMIJÄRVEN VOIMALAITOSTEN TOIMINTATIEDOT
Vuonna 2014 Kymijärvi I voimalaitos tuotti sähköenergiaa 110 kV:n verkkoon 437 GWh ja kaukolämpöenergiaa 687 GWh. Sähköenergiasta 95 GWh eli 22 % oli lauhde-energiaa. Höyrykattila oli
käynnissä 1.1.- 15.5.2014 ja 4.9. - 31.12.2014, yhteensä 5585 h. Kaasutin oli käynnissä 4387 h.
Kymijärvi II-voimalaitoksen tuotanto 110 kV:n verkkoon oli 241 GWh ja kaukolämpöenergian tuotanto 514 GWh. Voimalaitoksen kattila oli käynnissä 7846 h. Suunniteltuja huoltoseisokkeja oli
kaksi, keväällä 4.4.–14.4.2014 ja syksyllä 16.9. – 12.10.2014. Lisäksi voimalaitoksella oli useita
lyhyitä huoltoseisokkeja.
Viivästysaltaista Joutjokeen johdetun veden öljypitoisuus määritettiin normaalitoiminnan aikana
neljä kertaa vuonna 2014. Näytteiden öljypitoisuudet (C10-C40) olivat alle määritysrajojen. Lisäksi
alkuvuodesta otettiin kaksi ylimääräistä näytettä, jotka liittyivät kallioöljysäiliön käyttöönottoon.
Näytteiden PAH -pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Öljypitoisuudet (C10-C40) olivat toisessa
näytteessä 0,1 mg/l ja toisessa näytteessä alle määritysrajan (<0,04 mg/l).
Vesilaitoksella syntyvän, raakaveden kemiallisen esikäsittelyn jätevesi, käsitellään johtamalla vesi
dekantointisäiliöön epäpuhtauksien saostamiseksi. Dekantointisäiliön kirkaste johdetaan Joutjoen
kautta Vesijärveen ja saostunut osuus johdetaan Lahti Aquan viemäriverkostoon. Vuonna 2014
Vesijärveen johdetun veden määrä oli 32 239 m3 ja viemäriverkostoon johdettu määrä 9 478 m3.
Vesijärvestä otettiin yhteensä 75 milj m3 jäähdytysvettä vuonna 2014. Vesi johdettiin lauhduttimesta Joutjoen kautta takaisin Vesijärveen. Koko vuoden ajalta lämpökuorma oli 878 TJ. Mikäli
lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön, olisi se nostanut Enonselän lämpötilaa 1,2 C ja koko Vesijärven lämpötilaa 0,32 C (taulukko 4).
Lämpötilan nousu lauhduttimessa ei ylittänyt 12 astetta vuorokausikeskiarvona eikä nousunopeus
ylittänyt 8 astetta tuntikeskiarvona vuonna 2014. Siksi erillistä tehostettua, lämpötilan ja klorofyllipitoisuuden seurantaa ei tarvinnut toteuttaa.
Taulukko 4. Kymijärven voimalaitoksilta vesistöön johdettu jäähdytysvesikuorma ja sen arvioitu vaikutus
Vesijärvessä, mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön.
Vuosi
Jäähdytysvesimäärä,
milj. m3
Vesistöön johdettu
energia, TJ
Enonselän
lämpötilan
nousu, C
Koko Vesijärven
lämpötilan
nousu,C
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
68,7
59,7
84,4
78,1
52,2
80,0
68,3
51,2
68,8
61,0
59,0
47,4
76,0
74,6
2 072
1 623
2 877
2 533
508
2 061
1 117
631
1 001
1 071
1 246
910,8
1 293
878
2,8
2,2
3,9
3,4
0,7
2,8
1,5
0,9
1,4
1,5
1,7
1,2
1,8
1,2
0,7
0,6
1,0
0,9
0,2
0,7
0,4
0,2
0,4
0,4
0,4
0,3
0,5
0,3
6
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
4.
LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN
OTTO
Lahti Aqua Oy otti Vesijärvestä Porvoojokeen laimennusvettä ja Kariniemen purkutunnelin huuhteluvettä yhteensä 3 108 887 m3 vuonna 2014 (1 170 245 m3 v. 2013, kuva 2). Johdetun veden määrä oli
0,5 % Vesijärven tilavuudesta ja vastasi 2,8 senttimetrin vesikerrosta järvessä. Huuhteluveden osuus
oli 5 % otetusta vesimäärästä. Tunneli huuhdeltiin noin kerran kuukaudessa maalis-lokakuun aikana.
Laimennusvettä otettiin kesä-lokakuussa, kun Patomäen luontainen virtaama oli vielä yli 1 m3/s. Laimennennusvettä johdettiin eniten heinä-elokuussa ja lokakuussa Nikulan tasausaltaan saneerauksen
päätyttyä. Syyskuussa laimennusvettä ei saneerauksen takia voitu Porvoonjokeen johtaa. Patomäen
virtausmittari oli huollossa 1.1.- 31.3.2014, joten ko. ajanjaksolta virtaamatiedot puuttuvat.
Tunnelin huuhteluveden tai laimennusveden otto ei vaikuta suoraan vedenkorkeuksiin, koska Vesijärveä säännöstellään Vääksynjoessa. Vääksyssä keskivesipinta oli 81,33 m (NN) vuonna 2014
(kuva 3). Vesi oli koko vuoden melko tavanomaisella korkeudella. Kevään ja syksyn tulvahuiput
jäivät edellisvuotta alhaisemmiksi. Tammi- ja maaliskuussa 2014 vesipinta oli edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla. Loka-joulukuussa vesipinta oli edellisvuosia matalammalla,
81,20 m merenpinnan yläpuolella.
1000 m3/a
Laimennus- ja huuhteluveden määrä
10 000
9 000
8 000
7 000
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
1000
8 634 3 426 3 552 3 235 2 751 2 789 1 381 2 340 1 955 2 160 2 076
m3/a
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
375
926
391
166
241
930
460
116
1170
3109
Kuva 2. Vesijärvestä otettu laimennus- ja huuhteluvesi vuosina 1993 -2013.
7
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Vesipinnan korkeus Vääksyssä
81,70
81,60
81,50
NN (m)
81,40
81,30
81,20
81,10
2011
2012
2013
Joulu
Marras
Loka
Syys
Elo
Heinä
Kesä
Touko
Huhti
Maalis
Helmi
Tammi
81,00
2014
Kuva 3. Vesijärven keskivedenpinnan korkeus Vääksyssä
5.
SÄÄ
Joulukuussa 2013 Vesijärven Enonselkä jäätyi kertaalleen, mutta leudon sään ja voimakkaiden
tuulten takia jäät rikkoontuivat ja sulivat vileä ennen joulua. Lopullisesti Enonselkä jäätyi 14.15.tammikuuta 2014. Jäät sulivat 12.4.2014, joten jääpeitteistä aikaa oli 88 vrk (n. 3 kk). Syksyllä 2014 Enonselkä jäätyi joulukuun 23. päivä.
Tammikuun keskilämpötila -8,9 oC oli vertailujaksoa matalampi, kuukauden sademäärä jäi normaalia pienemmäksi (taulukko 1). Helmi- ja maaliskuu olivat lämpimiä ja vähäsateisia. Helmikuu
oli jopa 6 oC vertailujaksoa lämpimämpi. Koko talvi oli vähäluminen. Huhtikuu oli hieman tavanomaista lämpimämpi ja sademäärä oli vuoden alhaisin, 13 mm.
Touko- ja kesäkuu olivat sateisia ja kesäkuu oli kolea. Heinäkuu oli vuoden lämpimin kuukausi,
kun keskilämpötila oli 19,2 oC. Sateita tuli vähän ja hellejakso kesti 38 vrk. Elokuun keskilämpötila 16,1 oC, ja sademäärä 74 mm, olivat keskimääräiset.
Syys- marraskuun sademäärät olivat alhaiset ja lämpötilat vertailujakson 2000-2010 tasolla. Joulukuu oli melko sateinen eikä kireitä pakkasia ollut
Lahden Launeen säähavaintoasemalla vuoden 2014 kokonaissademäärä oli 522 mm ja vuoden
keskilämpötila 5,7 oC. Sademäärä oli 104 mm pienempi kuin pitkänajan (2000-2010) keskiarvo
626 mm, ja keskilämpötila oli 0,8 oC korkeampi kuin vertailujaksolla (taulukko 5).
8
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Taulukko 5. Kuukauden keskilämpötila ja kuukausisadanta Lahdessa vuosina 2013 -2014 sekä
vastaavat pitkän aikavälin keskiarvot vv 2000-2010 (lähde: Ilmatieteenlaitos).
Lämpötila °C
Laune
Laune
2013
2014
Kuukausi
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
6.
-6,5
-3,1
-7,6
2,3
13,3
17,1
16,9
15,5
10,7
5,2
2,2
0,2
-8,9
-0,7
0,7
4,7
10,3
12,8
19,2
16,1
10,5
4,5
1,3
-2,4
5,5
5,7
Sadanta mm
Laune
Laune
20002014
2010
Laune
20002010
Laune
2013
-5,9
-6,6
-2,8
4,3
10,3
14,1
18,1
15,8
10,4
4,7
0,1
-3,9
4,9
34
30
5
25
32
86
58
118
49
93
73
51
36
22
22
13
79
103
23
74
29
24
32
67
652
522
45
33
32
23
48
70
85
70
46
65
62
46
626
ENONSELÄN VEDENLAATU
Enonselän hapettimet vaikuttavat veden laatuun selvästi Lankiluodon, Kiikkulan ja Satama 33:n
(Myllysaari) pisteillä. Enonsaaren luoteiskulman hapettimen vaikutus ilmenee vaihtelevasti Isosaaren näytepisteen veden laadussa.
6.1
Happitilanne
Tammi-maaliskuussa 2014 happitilanne Enonselällä oli hyvä. Tyydyttävällä tasolla (60-80 %) olevia hapen kyllästysasteita todettiin vain Isosaaressa ja Lankiluodossa maaliskuussa.
Toukokuussa näytteet otettiin kevään täyskierron loppupuolella: selkävesien lämpötila oli jo noin
8 °C ja vesipatsas hapen suhteen täyskyllästynyt. Toisin kuin aiempina vuosina, kasviplanktontuotannosta aiheutuvaa hapen ylikyllästystä ei todettu.
Lankiluodossa happea oli kesäkuussa 20 - 29 m syvyydessä noin 60 % täyskyllästyneisyydestä.
Heinäkuun lopulla 10 - 15 m syvyydessä kyllästysaste oli 51 %, sen alapuolella noin 40 %. Heikoimmillaan happitilanne oli elokuun loppupuolella. Tuolloin 20- 29 m syvyydessä happea oli 1,41,8 mg/l, mikä vastasi huonoa, alle 20 %, happikyllästystä.
Isosaaressa happitilanne oli kesällä hyvä. Kiikkulan syvänteessä lievää hapen vajausta todettiin
elokuussa, kun kyllästysaste oli 40 %. Satama 33:n happitilanne oli koko kesän vähintään tyydyttävä. Siikasalmessa happitilanne oli hyvä kaikilla näytekerroilla.
Syystäyskierron alkuvaiheessa lokakuun 13. päivä, vesi oli 10 – 11 asteista. Happipitoisuus oli
noin 10 mg/l ja kyllästysaste noin 90 %.
6.2
Yleinen vedenlaatu
Enonselän pintaveden happamuus oli keskimäärin pH 7,5 – 7,8 (taulukko 7). Emäksisintä vesi oli
toukokuun lopussa, pH 7,7-7,9 ja heinäkuussa, jolloin pH-arvot olivat välillä 7,8-8,2. Syvyyssuuntaiset erot happamuudessa olivat suurimmillaan kesällä. Syystäyskierron aikaan veden pH oli 7,6.
Alkaliteetin vaihtelut Enonselällä olivat tyypillisesti hyvin pieniä ja seurasivat happamuuden muutoksia. Tyypillisesti alkaliteetti oli 0,60 mmo/l pinnassa. Toukokuussa Siikasalmessa alkaliteetin
ero pinnan ja pohjan välillä oli 0,09 mmol/: pohjasta mitattu 0,66 mmol/l, on kauden korkeimpia
arvoja. Korkein alkaliteettiarvo, 0,68 mmol/l, todettiin lokakuussa Satama 33 pohjanläheisestä
vesikerroksesta. Myös Lankiluodossa todettiin usein alkaliteetin olevan kohonnut pohjan läheisyydessä.
9
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Enonselän väriluku oli pinnassa noin 20 mgPt/l ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) 5,1 mg/l, mikä kuvaa vähähumuksista vesistöä. Arvot olivat vuotta 2013 matalampia. Myös sameus oli edellisvuotta vähäisempää. Alusveden sameus ja väriluku olivat korkeimmillaan kesän kerrostuneisuuskausina. Elokuun lopussa näkösyvyys oli laajalla alueella vain 1,7-1,8 m, todennäköisesti leväsamennuksesta johtuen. Muutos oli nopea, sillä heinä-elokuun vaihteessa jopa 3,5 m näkösyvyyksiä mitattiin useilta pisteiltä.
Kiintoainepitoisuudet Kaksos- ja Kahvisaaressa olivat maaliskuussa alle 2,2 mg/l. Elokuussa todennäköisesti leväkukinta nosti kiintoaineen pitoisuutta. Kahvi- ja Kaksossaarten alueella kiintoaineista oli 3,5—5,4 mg/l ja Lankiluodossa 4,5 -7,7 mg/l.
Päällysvedessä mangaanin pitoisuus oli yleisesti noin 30 µg/l ja raudan 140 µg/l. Syvänteiden hapettomassa alusvedessä mangaanin pitoisuus nousi tasolle 300 - 500 µg/l. Rautaa todettiin eniten, 900 µg/l, Kiikkulan syvänteessä elokuussa. Muutoin alusveden rautapitoisuus oli enimmillään
tasolla 200-350 µg/l Isosaaren syvänteen sedimentistä ei vuoden 2014 aikana todettu merkittävää raudan tai mangaanin vapautumista.
Sähkönjohtavuuden arvot olivat varsin tasaisesti 11 - 12 mS/m koko Enonselän vesialueella (taulukko 6). Vertikaalinen vaihtelu on vuosina 2013 – 2014 ollut erittäin pientä.
Suurimmat kloridipitoisuudet, 9 – 11 mg/l, mitattiin maaliskuussa. Kohonneita pitoisuuksia oli
Kahvi- ja Kaksossaarten alueella, mutta myös Siikasalmi - Isosaari alueella. Korkeimmat arvot
mitattiin Kiikkulasta ja Lankiluodosta. Kesän ja syksyn aikana kloridipitoisuudet olivat melko tasaisesti 7,5 mg/l – tasolla.
Taulukko 6. Vesijärven Enonselän havaintopaikkojen veden laatu 1 m näytteissä v. 2014.
paikka
Kahvisaari
Kaksossaaret
Satama
Kiikkula
Lankiluoto
Isosaari
Siikasalmi
6.3
Sameus NTU
2,0
Väriluku
mgPt/l
20
2,2
2,6
2,9
2,5
2,9
3,4
20
19
19
18
19
19
pH
7,7
Sähkönjohta-vuus
mS/m
11
Alkaliteetti
mmol/l
0,60
CODM
n mg/l
5,2
Kloridi
mg/l
8,4
Mangaani
mg/l
33
Rauta
mg/l
135
7,8
7,6
7,6
7,7
7,6
7,5
11
11
11
11
11
11
0,61
0,61
0,60
0,60
0,60
0,59
5,3
5,1
4,9
5,1
5,2
5,1
8,6
7,7
8,0
7,6
7,4
7,5
40
33
33
22
23
34
155
122
141
139
130
143
Ravinnepitoisuudet Enonselällä
6.3.1 Fosfori
Päällysveen fosforipitoisuudet vaihtelivat Enonselän näytepisteillä välillä 27 - 29 µg/l vuosikeskiarvoina (taulukko 8). Fosfaattifosforin keskimääräinen pitoisuus, 13 µg/l, oli edellisvuosien tasoa. Keskimäärin vajaa puolet fosforista oli fosfaattimuotoista.
Kahvi- ja Kaksossaarten näytepisteillä korkeimmat 30 – 36 µgP/l todettiin maalis- ja elokuussa.
Toukokuussa fosforia oli vähän, 20 µg/l.
Satama 33:n näytepisteellä fosforia oli alle 30 µg/l alkuvuodesta, syksyllä sen yli. Sisäisestä
kuormituksesta johtuvaa fosforin vapautumista ei todettu.
Kiikkulan syvänteessä sisäinen kuormitus jäi hapetuksen ansiosta vähäiseksi: elokuussa pohjan
läheisessä vedessä oli enimmillään 75 µg/l fosforia. Vuosina 2010 ja 2011 syvänteen fosforipitoisuudet olivat huomattavan korkeita.
Lankiluodossa alusveden fosforipitoisuus nousi kesäkuussa 48 µg/l. Elokuussa pitoisuus oli 69
µg/l, joten sisäinen kuormitus jäi varsin vähäiseksi vuonna 2014. Alusveteen vajoaa fosforia myös
yläpuolelta päällysvedestä, joten kaikki alusveden fosfori ei välttämättä johdu sisäisestä kuormituksesta.
Isosaaren syvänteessä fosforipitoisuus pohjassa oli 42 mg/l maalis- ja elokuussa. Myös tällä alueella sisäinen kuormitus oli aiempaa vähäisempää.
Enonselän tilavuuspainotetun kokonaisfosforin pitoisuus oli maaliskuussa 29 µg/l ja elokuussa 38
µg/l vuonna 2014. Fosforin talviaikainen nouseva trendi tasaantui. Kesäaikainen tilavuuspainotettu fosforipitoisuus on vuodesta 2010 alkaen vaihdellut välillä 30 – 40 µg/l (liite 5).
10
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
6.3.2 Typpi
Enonselän 1 m näytteiden vuosikeskiarvojen perusteella kokonaistypen pitoisuusvaihtelut olivat
vähäisiä. Typpeä oli Enonselällä pintavedessä noin 470 µg/l (taulukko 7). Keskimääräiset pitoisuudet olivat vuotta 2013 pienempiä.
Kaksos- ja Kahvisaaren alueen rantavesissä kokonaistyppeä oli eniten, noin 680 µg/l, maaliskuussa. Alhaisimmat pitoisuudet, 410 - 420 µg/l, mitattiin elokuussa.
Satama 33:n ja Kiikkulan syvänteissä typpeä oli maaliskuussa 650 – 680 µg/l. Syksyä kohti pitoisuudet laskivat, ja lokakuussa pitoisuus oli 380 µg/l.
Lankiluodon syvänteessä typpeä oli eniten, 670 µg/l, maaliskuussa, jolloin myös haitallista nitriittityppeä todettiin hieman, 3 µg/l. Typpeä oli vähemmän kuin vuonna 2013. Valtaosin typpi oli nitraattimuotoista, ja eniten, noin 300 µg/l, sitä oli tammi-maaliskuussa. Ammoniumtypen pitoisuudet nousivat kesällä, ja enimmillään sitä todettiin 130 - 160 µg/l. Nitraattitypen osuus oli talvella
enimmillään noin 45 % kokonaistypen määrästä. Kesällä sen osuus laski huomattavasti. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli suurin, noin 30 %, kesäkuussa.
Enonselän korkein typpipitoisuus, 1100 µg/l, mitattiin Isosaaren syvänteestä maaliskuussa. Isosaaressa typpeä oli vähiten elokuussa. Tilanne oli sama kuin vuosina 2012 ja 2013. Lokakuussa
typen pitoisuus oli laskenut tasolle 400 µg/l. Kokonaistypen pitoisuudet olivat Enonselän näytepisteillä tavanomaisia. Päällysvedessä ei todettu poikkeavan korkeita pitoisuuksia ja alusvedessä sisäisen kuormituksen aiheuttaa pitoisuusnousu oli vähäistä vuonna 2014
Kokonaistypen tilavuuspainotettu pitoisuus Enonselällä oli maaliskuussa 617 µg/l ja elokuussa 427
µg/l. Talviaikaisen tilavuuspainotetun kokonaistypen pitoisuus on vuosina 2011- 2014 noussut
noin 100 µg/l. Kesäaikainen pitoisuus sen sijaan on vaihdellut tasolla 400 – 500 µg/l (liite 6).
Taulukko 7. Vesijärven Enonselän Lankiluodon (10) ravinnepitoisuudet keskimäärin 1 m näytteissä v.
2014.
Kok.typpi
Paikka
µg/l
Kahvisaari
472
Kaksossaaret
465
Satama
475
Kiikkula
475
Lankiluoto
463
Isosaari
478
Siikasalmi
465
Nitraattityppi
µg/l
Nitriittityppi
µg/l
94
<2,0
Ammonium- Kok.fosfori
typpi µg/l
µg/l
27
28
28
29
21
27
29
28
Fosfaattifosfori
µg/l
12
6.3.3 Kokonaisravinnesuhde ja rehevyys
Tuotantokauden aikainen (avovesikausi) typpipitoisuus Lankiluodossa oli 431 µg/l ja fosforipitoisuus 26 µg/l. Fosforipitoisuus on keskirehevän - rehevän vesistön tasolla. Typpi-fosfori –suhde,
16, oli matalampi kuin 2000 –luvun lukemat yleensä. Suhdeluvun pieneneminen johtui alhaisemmasta typpipitoisuudesta. N/P –suhdeluvun perusteella alue on yhteisrajoitteinen tai vain lievästi
fosforirajoitteinen. Yhteisrajoitteisessa tilassa levätuotantoa rajoittava ravinne voi olla joko typpi
tai fosfori (taulukko 9). Lankiluodossa todettiin keskikesällä voimakasta fosforirajoitteisuutta, joka
syksyllä kääntyi yhteisrajoitteisuudeksi. Lankiluodossa N/P –ravinnesuhteen vaihtelu oli voimakasta kasvukauden aikana (liite 7).
6.4
Enonselän levätuotanto ja rehevyys
Enonselän Lankiluodon näytepisteellä a-klorofyllin pitoisuus oli korkeimmillaan, 8,4-8,7 µg/l elolokakuussa. Alhaisimmat klorofyllipitoisuudet (1,9 µg/l) mitattiin kesäkuun alussa. Kesän aikana
mitatut klorofyllipitoisuudet olivat melko vakaasti 5-6 µg/l (liite 8). Avovesikauden keskiarvo oli
6,2 µg/l klorofylli-a:ta, mikä on matalin 2000-luvulla mitattu arvo. Kasviplanktonin biomassa oli
yhtä pieni kuin vuonna 2007 (taulukko 8).
11
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Taulukko 8. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Enonselän Lankiluodossa (10) vuosina 2002 - 2014. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin.
Vuosi
Lankiluoto 10,
Enonselkä
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kok.N,
µg/l
Kok.P,
µg/l
1m
1m
544
547
537
484
440
457
464
514
446
437
491
486
431
26
24
27
26
23
24
34
30
25
22
28
25
26
N/P
Klorofylli-a,
µg/l
Kasviplanktonin biomassa
µg/l
2*näkösyvyys, kokoomanäyte
21
26
20
19
19
19
15
17
18
20
19
21
16
17
9,6
12
8,8
10,2
10,6
11,8
281
7,2
9,2
10,6
12,6
6,2
2 770
1 840
3 360
2 100
2 550
965
2 680
3 754
1 971
1 482
1 240
1 416
999
6.4.1 Enonselän Lankiluodon kasviplankton vuonna 2014
Lankiluodon kasviplanktonin biomassa oli avovesikaudella keskimäärin 1000 µg/l, mikä kuvaa karua/keskirehevää vesistöä (liite 2.1). Kuuden mittauskerran yhteenlaskettu kokonaisbiomassa oli
5779 µg/l, josta sinilevien osuus oli 4 %. Haitallisia sinileviä oli 17 % koko vuoden sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten kesäkuun lopussa, 40 kpl ja eniten, 84 kpl elokuussa. Elokuussa
myös planktontrofiaindeksi, TPI, oli korkein 2,5, ja voimakkainta levätuotantoa kuvaava. Kesäkuussa indeksin arvo osoitti alhaista trofian tasoa (taulukko 9).
Taulukko 9. Kasviplanktonin tunnuslukuja Enonselän Lankiluodossa 2014
Pvm,
2014
9.5.
2.6.
25.6.
22.7.
21.8.
13.10.
Kokonaisbiomassa
(µg/l)
2714
390
560
709
739
885
Haitallisten
Taksoni lkm sinilevien %osuus
46
0,07
40
1,52
46
2,56
57
1,58
84
22,5
61
2,01
TPI
0,12
-1,42
-1,41
1,42
2,54
1,78
Piilevien osuus toukokuun leväbiomassasta (390 µg/l) oli 73 % (kuva 4, liite 2.1), mikä on tyypillistä kevätkukinnalle. Piilevät olivat Asterionella formosa –lajia. Panssarisiimaleviä oli 9 % ja nieluleviä 6 % biomassasta. Gymnodinium helveticum oli biomassaltaan suurin panssarisiimalevälaji. Yleisimmät nielulevät olivat Rhodomonas-lajeja.
Kesäkuussa nielulevien osuus kasviplanktonissa kasvoi hieman ja piilevien romahti täysin. Kesäkuun alussa kasviplanktonin biomassa oli 390 µg/l ja kuun lopussa 560 µg/l. Nieluleviä oli noin 60
% kokonaisbiomassasta. Yleisimpiä lajeja olivat Rhodomonas–lajit, erityisesti Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica. Kesäkuussa Enonselällä esiintyi eniten karuille vesille tyypillisiä lajeja (TPI –
indeksi -1,4). Toksisia sinileviä Woronichinia naegeliana ja Anabaena lemmermannii oli juhannuksen jälkeen n. 2,5 % biomassasta.
Heinäkuun lopussa kasviplanktonin biomassa oli 709 µg/l. mistä 44 % oli kultaleviä. Nielu- ja
panssarisiimaleviä oli kumpiakin 13-14 %. Mallomonas caudata –kultalevän biomassaosuus oli
suurin (40 %). Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica –nielulevien ja Dinophyceae –
panssarisiimalevien osuus biomassasta oli noin 5 %. Haitallisia sinilevälajeja, Microcystis aeruginosa, Woronichinia naegeliana ja Planktothrix agardhii, todettiin vähän.
1
korkea vuosikeskiarvo johtuu poikkeavan korkeasta pitoisuudesta: 78 µg/l a-chl, mitattu Lankiluodosta elokuussa 2009
12
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Elokuussa trofiaindeksi oli korkein, ja kasviplanktonissa esiintyi rehevien vesien lajeja. Sinileviä oli
27 % kasviplanktonin biomassasta (739 µg/l). Haitallisiksi luokiteltuja lajeja olivat seuraavat:
Microcystis viridis
Microcystis wesenbergii
Woronichinia naegeliana
Planktothrix agardhii
Anabaena lemmermannii
Niiden osuus sinilevien kokonaisbiomassasta oli kuitenkin hyvin pieni, noin 1 %. Valtaosa sinilevien biomassasta muodostui eri Anabaena –lajeista. Muut elokuussa todetut levät kuuluivat valtaosin nielu- ja panssarisiimaleviin. Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica –nielulevää oli 7 % ja
Ceratium hirundinella –panssarisiimalevää 13 % kasviplanktonin biomassasta.
Lokakuussa sinileviä oli enää 2 % kokonaisbiomassasta (885 µg/l). Haitallisia todettuja lajeja olivat Planktothrix agardii sekä useat Woronichinia –lajit. Biomassaltaan suurin ryhmä lokakuussa oli
piilevät (76 %). Valtalajeina esiintyivät:
Aulacoseira ambigua
Aulacoseira islandica
Melosira varians
µg/l
3000
Keltaviherlevät
Muut
2500
Viherlevä
Tarttumalevä
2000
Sinilevä
Silmälevä
1500
Piilevä
Picoplankton
1000
Panssarisiimalevä
Nielulevä
500
Monadit ja flagellaatit
Kultalevä
0
9.5.2014
2.6.2014
25.6.2014
22.7.2014
21.8.2014
13.10.2014
Kuva 4. Kasviplanktonin biomassaosuudet Enonselän Lankiluodossa 2014.
6.4.2 Siikasalmi
Siikasalmen vesi oli vuoden neljän havainnon keskiarvon perusteella hyvin samanlaista kuin
Enonselän. Sähkönjohtavuus oli tasaisesti 11 mS/m ja pH vaihteli arvoissa 7,3–7,6. Vaihtelu oli
vähäisempää kuin vuonna 2013.
Kloridin pitoisuus ja COD:n arvot olivat korkeimmat maaliskuussa, kun lumien sulaminen toi valumavesiä Enonselälle. Pohjan läheisyydessä kloridia oli 9,5 mg/l, kun taas COD oli korkeampi
pinnassa, 5,4 mg/l.
Kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat syksyn noin 350 µg/l -pitoisuuksista maaliskuun liki 700
µg/l -pitoisuuksiin. 1 m näytteiden typen vuosikeskiarvo oli 465 µg/l, ja fosforin 28 µg/l. Typen
keskiarvopitoisuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2013, mutta fosforipitoisuus oli samaa tasoa.
Fosforipitoisuuden perusteella Siikasalmi oli rehevyystasoltaan eutrofinen, rehevä.
Hapen vajausta tai sisäistä kuormitusta ei vuonna 2014 todettu. Raudan ja mangaanin pitoisuudet
olivat suurimmat elokuussa. Vesipatsas oli tasalämpöinen, mikä enteili täyskierron alkua alueella.
7.
KOMONSELÄN VEDENLAATU
Yleisten veden laatuparametrien mukaan Komonselän Pirttiniemen vesi on lievästi sameaa ja humuksen ja raudan rusehtavaksi värjäämää. Veden happamuus, pH 7,6, ja johtokyky, 11 mS/m,
ovat Vesijärvelle ominaisia. Hieman Enonselkää alhaisempi kloridipitoisuus kertoo vähäisemmästä
hulevesivaikutuksesta (taulukko 10). Kloridia oli eniten, 9 mg/l, maaliskuussa.
13
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Taulukko 10. Komonselän Pirttiniemen (5) yleinen vedenlaatu keskimäärin 1 m näytteissä vuonna 2014.
Paikka
Pirttiniemi
Sameus Väriluku
NTU
mgPt/l
3,2
19
pH
Sähkönjohtavuus
mS/m
7,6
11
Alkaliteetti CODMn Kloridi Mangaani Rauta
mmol/l
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
0,59
5,0
7,2
18
163
Komonselän Pirttiniemessä vesipatsas kerrostui maaliskuussa lämpötilan suhteen ja kohtalaista
happitilanteen heikkenemistä oli todettavissa. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli 51 %. Sisäisen
kuormituksen merkit olivat näytteenottohetkellä vähäiset. Talvella kokonaistypen pitoisuus oli 510
- 610 µg/l. Alusveden typestä 40 % oli nitraattimuotoista. Kokonaisfosforia oli talvella noin 22
µg/l, josta alusvedessä 55 - 65 % oli epäorgaanisena fosfaattifosforina (liite 1).
Toukokuussa vesipatsas oli tasalaatuinen, ja erot pinnan ja pohjan välillä olivat vähäisiä. Lievästi
emäksiset pH-arvot (7,6) viittaavat kohtalaiseen levätuotantoon. Hapen ylikyllästystä vesipatsaassa ei todettu.
Kesäkuun alussa vesipatsas oli kerrostunut. Alusveden hapenkyllästysaste oli tyydyttävä, 70 %.
Sisäisen kuormituksen seurauksena fosforia, rautaa ja mangaania vapautui sedimentistä. Alusvesi
oli sameaa ja pH-arvo pintaa matalampi.
Juhannuksen jälkeen alusveden happitilanne oli parempi kuin kuun alussa ja sisäinen kuormitus
vähäisempää.
Heinäkuun lopussa happitilanne pohjassa oli huono, kun kyllästysaste oli 8 %. Alusvesi oli voimakkaasti raudan ja mangaanin samentama, pH alentunut. Pohjan läheisestä vesikerroksesta todettiin vuoden korkein alkaliteettiarvo, 0,67 mmol/l. Fosforista puolet oli yhteyttäville leville käyttökelpoisena fosfaattifosforina. Nitraatti- ja nitriittityppi oli sitoutunut vedestä tuottaviin leviin.
Ammoniumtyppeä oli noin 20 µg/l.
Elokuun lopussa vesipatsas oli kiertänyt: lämpötila ja happipitoisuus olivat samat pinnassa ja pohjassa. Sameus oli vielä voimakasta.
Lokakuussa sameus oli vähentynyt, kun raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat laskeneet. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin elokuussa.
7.1
Komonselän levätuotanto ja rehevyys
Avovesiajan keskimääräinen fosforipitoisuus oli 21 µg/l, joten Pirttiniemi ja Komonselkä oli luokiteltavissa keskireheväksi (mesotrofia). Kokonaisravinnesuhde (N/P) oli avovesikaudella 18, mikä
kuvaa yhteisrajoitteisuutta. Yhteisrajoitteisuus tarkoittaa että tuottavilla levillä voi olla pulaa joko
fosforista tai typestä. Fosforirajoitteisuus oli voimakkainta touko- ja heinäkuussa (taulukko 11, liite 7).
Komonselän Pirttiniemessä levätuotannon maksimi, 10 µg/l, oli heinäkuun lopussa. Toukokuussa
sekä elo-lokakuussa klorofylli-a:n pitoisuus oli noin 7 µg/l. Kesäkuun alussa mitattu tuotannon
minimi 1,9 µg/l, on tarkkailun pienimpiä arvoja (liite 8). Kesäkuun 2013 alussa klorofylli-a:n pitoisuus oli 2,8 µg/l. Kasviplanktonin biomassa oli hieman pienempi kuin vuosina 2008 - 2013 yleensä (taulukko 11).
14
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Taulukko 11. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Komonselän
Pirttiniemessä 2002 – 2014. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin
biovolyymeihin.
Vuosi
Kok.N,
µg/l
Kok.P,
µg/l
1m
1m
465
470
430
413
378
423
435
393
398
468
417
373
22
19
20
23
20
20
30
25
21
17
25
21
21
Pirttiniemi (5),
Komonselkä
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
N/P
Klorofylli-a,
µg/l
2*näkösyvyys,
19
23
24
19
20
19
15
17
19
22
19
21
18
Kasviplanktonin
biomassa
µg/l
kokoomanäyte
12,3
8,5
9,9
7,0
10,3
9,5
9,6
8,2
7,7
6,6
9,2
9,2
6,7
2 500
1 940
2 700
2 080
2 410
986
1 627
1 614
1 697
1 199
1 840
1 080
1 331
7.1.1 Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuonna 2014
Komonselän Pirttiniemen kasviplanktonbiomassa oli keskimäärin 1 330 µg/l, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä (taulukko 11, liite 2.2). Kuuden näytekerran mukainen yhteenlaskettu Kokonaisbiomassa oli 7 988 µg/l, josta sinilevien osuus oli 3 %. Haitallisia sinileviä oli 19 % koko vuoden
sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten lokakuussa, 54 kpl ja eniten, 84 kpl, elokuussa.
Elokuussa todettiin eniten haitallisia sinileviä ja TPI-trofiaindeksi osoitti lajiston koostuvan rehevien vesien lajeista (taulukko 12).
Taulukko 12. Kasviplanktonin tunnuslukuja Komonselän Pirttiniemessä 2014
Pvm,
2014
9.5.
2.6.
25.6.
22.7.
21.8.
13.10.
Kokonaisbiomassa
(µg/l)
Taksoni
lkm
Haitallisten
sinilevien %osuus
TPI
2214
550
757
1867
821
1778
58
63
67
76
80
54
0,31
2,23
7,22
1,59
7,84
0,26
-0,61
-0,12
0,70
0,16
1,63
1,22
Toukokuussa leväbiomassa oli 2 214 µg/l (kuva 5, liite 2.2). Runsaimpana esiintyviä piileviä oli 47
% kokonaisbiomassasta. Asterionella formosa –lajia oli 41 % piilevistä. Kultalevien osuus oli 29 %
biomassasta ja panssarisiimalevien 9 %. Uroglena spp. –kultalevää oli 19 % ja Gymnodinium helveticum –panssarisiimalevän osuus oli 6 %.
Leväbiomassa oli kesäkuun alussa 550 µg/l ja kuun lopussa 757 µg/l. Pii-, nielu- ja kultalevät pysyivät vallitsevina ryhminä ja viherleviä oli runsaasti. Lajikirjo oli runsas, eikä yksittäisiä, suurina
massoina esiintyviä valtalajeja ollut. Kesäkuun alussa piilevien biomassasta enemmistön muodostivat Stephanodiscus alpinus- ja Tabellaria fenestrata-lajit, kumpikin 6-7 % osuudella. Kuun lopussa Aulacoseira granulata v. granulata. -piilevää oli 6 % planktonbiomassasta. Kultalevistä Uroglena spp. biomassaosuus oli 15 % alkukuusta. Kuun lopulla kultalevien osuus oli laskenut 9 %:iin
kokonaisbiomassasta. Lajistossa esiintyi Uroglena - lajien lisäksi mm Mallomonas ja Pseudopedinella –lajeja. Nielulevistä alkukuussa esiintyi Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica –lajia 12 %
biomassaosuudella. Kuun loppua kohti sen osuus väheni, ja juhannuksen jälkeen Cryptomonadales ja Cryptomonas spp. vallitsivat lajistoa. Niiden biomassaosuus oli 45 %.
Heinäkuussa kasviplanktonin biomassa oli 1 867 µg/l. Planktonista 73 % oli kultaleviä, ja niistä 67
% oli Mallomonas caudata –lajia. Viherlevien määrä kasviplanktonissa väheni kesäkuuhun verrattuna. Haitallisia sinileviä todettiin heinäkuussa vähän.
15
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Elokuussa Pirttiniemen leväbiomassa oli 821 µg/l. Kultaleviä oli enää 8 % biomassasta, ja ne olivat enimmäkseen Mallomonas- ja Pseudopedinella -lajeja. Panssarisiimaleviä, sinileviä ja viherleviä oli kaikkia noin 11 -13 % kasviplanktonin biomassasta. Haitalliset sinilevät kuuluivat Aphanocapsa -, Microcystis- ja Woronichinia sukuihin. Nielulevät olivat enimmäkseen Rhodomonas
lacustris v. nannoplanctica–lajiaja panssarisiimalevät Ceratium hirundinella –lajia. Piilevistä yleisimpänä esiintyivät eri Aulacoseira –lajit.
Lokakuussa kasviplanktonin biomassa oli korkea, 1 778 µg/l. Piilevää oli 89 % biomassasta ja
niistä yleisin laji oli Aulacoseira islandica (21 %). Muita Aulacoseira- lajeja oli yhteensä yli 30 %.
Haitallisia sinileviä oli vähän, mm Woronichinia karelica, Planktothrix agardhii, Anabaena spp.
"twisted" ja Aphanizomenon spp.
µg/l
2500
Keltaviherlevät
Muut
2000
Viherlevä
Tarttumalevä
Sinilevä
1500
Silmälevä
Piilevä
1000
Picoplankton
Panssarisiimalevä
Nielulevä
500
Monadit ja flagellaatit
Kultalevä
0
9.5.2014
2.6.2014
25.6.2014
22.7.2014
21.8.2014
13.10.2014
Kuva 5. Kasviplanktonin biomassaosuudet Komonselän Pirttiniemessä 2014.
8.
KAJAANSELÄN VEDENLAATU
8.1
Vaaniansalmi
Vaaniansalmen vesi oli hyvälaatuista kaikilla neljällä näytekerralla. Vesi oli kirkasta ja väritöntä ja
sähkönjohtavuus tasaisesti 10 mS/m. Ravinne-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat pieniä ja alkaliteetin muutokset vähäisiä. pH-arvot vaihtelivat välillä 7,4-7,6. Happitilanne oli hyvä pohjan läheisyydessä myös talvi- ja kesäkerrostuneisuuskauden aikaan.
Avovesiaikana fosforin pitoisuudet olivat 11 – 17 µg/l, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä. Vastaavasti typpeä oli 330 – 470 µg/l. Elokuun typpi ja fosforipitoisuuden perusteella kokonaisravinnesuhde N/P oli 20, mikä osoitti Vaaniansalmen fosforirajoitteiseksi.
8.2
Kajaanselän syvänteen vedenlaatu
Kajaanselän syvänteen (34) ja Vaaniansalmen vesi on hyvin samanlaista (taulukko 13). Vaaniansalmi on matala ja altis tuulten aiheuttamille vedenlaadun muutoksille. Kajaanselällä 40 m syvänteessä vaikuttavat enemmän kerrostumisilmiöt ja ajoittain on todettavissa myös pohjavesivaikutusta.
Talvella 2014 päällysvesi oli melko kirkasta, sameus alle 1,3 NTU ja väriluku 15 mg Pt/l. Humusta
(COD) oli vähän, noin 4,6 mg/l ja alkaliteetti hyvä, noin 0,55 mmo/l. Syvänteen alusveden hapen
kyllästysaste oli tammikuussa hyvä, mutta maaliskuussa pohjan happitilanne oli heikentynyt (44
%). Alusvesi oli raudan ja mangaanin samentama ja värjäämä. Typpeä oli pohjassa 750 µg/l ja
hapen vajauksen myötä nitraattityppi pelkistyi ammoniumtypeksi. Pohjan fosforista (34 µg/l) 67
% oli fosfaattimuotoista. Kloridipitoisuudet olivat maaliskuussa korkeimmat: välivedessä 8,4 mg/l.
Toukokuussa kevättäyskierron aikaan vesipatsas oli tasalaatuinen. Lievää sameutta ja veden väriä
oli todettavissa, mutta humuspitoisuus (COD) oli pieni 4,5 mg/l, ja ravinteita melko vähän. Raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat laskeneet talvesta.
16
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Kajaanselän syvänne oli kesäkuun alussa lämpötilakerrostunut. Harppauskerros oli 15-20 m syvyydessä. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli 60 %. Elokuuhun mennessä alusveden hapesta oli
jäljellä enää alle 10 %, pohjan läheisyydessä vain 4 %.
Alusveden heikko happitilanne aiheutti raudan ja mangaanin vapautumista sedimentistä. Suurin
todettu rautapitoisuus kesällä oli 490 µg/l ja mangaanin 1700 µg/l. Kokonaisfosforin pitoisuudet
pohjassa olivat selvästi pintaa korkeampia: pohjassa fosforia oli 39 - 65 µg/l ja pinnassa 12 -16
µg/l. Alusveden fosforista 60 – 80 % oli yhteyttäville leville käyttökelpoista fosfaattifosforia.
Päällysvedessä typpeä oli kesällä noin 350 µg/l, mutta alusvedessä pitoisuus vaihteli arvoissa 450
– 680 µg/l. Ammoniumtyppä oli vähän päällysvedessä. Nitriitin pitoisuudet olivat alle määritysrajan.
Lokakuussa vesipatsas oli vielä lämmin, yli kymmenasteinen, mutta täyskierto oli jo tapahtunut ja
alusvesi oli hapettunut. Vähäisiä jäänteitä kesän hapettomasta jaksosta oli vielä nähtävissä fosfori-, fosfaatti-, rauta – ja mangaanipitoisuuksissa.
Taulukko 13. Kajaanselän vedenlaatu keskimäärin 1 m syvyydessä Vaaniansalmen ja Kajaanselän syvänteen havaintopaikoilla v. 2014
Sameus Väriluku
Paikka
NTU
mgPt/l
Kajaanselkä
2,0
16
Vaaniansalmi
1,8
15
8.3
Sähkönjohtavuus
mS/m
10
10
pH
7,5
7,5
Alkaliteetti CODMn
mmol/l
mg/l
0,55
4,4
0,56
4,4
Kloridi
mg/l
6,4
6,8
Mangaani
mg/l
18
17
Ravinteisuus ja kokonaisravinnesuhde
Kajaanselän 1 m fosforipitoisuus oli keskimäärin 15 µg/l ja typpipitoisuus 358 µg/l vuosikeskiarvona. Pitoisuudet eivät ratkaisevasti poikenneet aiemmista avovesikauden keskiarvoista (taulukko
14). Keskimääräinen fosforipitoisuus kuvaa keskirehevää vesistöä. Avovesikaudella päällysveden
(1 m) kokonaistypen ja –fosforin ns. minimiravinnesuhde oli Kajaanselällä keskimäärin 24 (taulukko 13). Vesialue oli ns. fosforirajoitteinen, jolloin fosfori on tuotantoa rajoittava ravinne. Suurimmillaan N/P suhdeluku, 29 - 30, oli toukokuussa ja heinäkuun lopussa. Lähinnä yhteisrajoitteista tilaa N/P –suhdeluku oli kesäkuun alussa (liite 8).
Kajaanselällä tilavuuspainotetun kokonaisfosforin pitoisuus oli maaliskuussa 11 µg/l ja elokuussa
15 µg/l. Vastaavasti kokonaistypen tilavuuspainotettu pitoisuus oli talvella 464 µg/l ja kesällä 371
µg/l. Fosforin tilavuuspainotetut arvot olivat edellisvuosien tasolla. Typen maaliskuinen tilavuuspainotettu pitoisuus oli hieman aiempaa korkeampi (liitteet 6 ja 7).
Taulukko 14. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Vesijärven Kajaanselällä 2002 - 2014. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin.
Vuosi
Kajaanselkä
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kok.N,
µg/l
Kok.P,
µg/l
1m
404
380
397
395
338
340
400
358
363
343
387
367
358
1m
14
13
14
17
15
16
17
17
18
14
16
14
15
N/P
30
30
29
23
23
22
24
21
22
25
26
27
24
Klorofylli-a,
µg/l
Kasviplanktonin biomassa
µg/l
2*näkösyvyys
4,3
4,3
6,7
7,6
5,9
6,9
7,8
6,3
7,3
4,6
7,7
4,7
6,3
kokoomanäyte
840
950
1 080
1 570
1 100
917
1 432
736
1 012
754
1 615
535
835
17
Rauta
mg/l
103
82
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
8.4
Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys
Tuottavien levien määrää kuvaavan klorofylli-a:n maksimipitoisuus, 8,0 µg/l, todettiin toukokuussa Lievää klorofylli-a:n pitoisuuden kasvua todettiin kesäkuun lopussa ja lokakuussa (liite 9). Klorofylli-a:n keskiarvo oli 6,3 µg/l. Klorofyllipitoisuuden perusteella Kajaanselkä oli keskirehevä vesistö (mesotrofinen).
8.4.1 Kasviplankton Kajaanselällä vuonna 2014
Kajaanselän kasviplanktonbiomassa oli keskimäärin 835 µg/l, mikä on karua vesistöä kuvaava
biomassa-arvo (liite 2.3). Kuuden näytekerran yhteenlaskettu Kokonaisbiomassa oli 5008 µg/l,
josta sinilevien osuus oli 2 %. Haitallisia sinileviä oli 17 % koko vuoden sinilevien biomassasta.
Taksoneita oli vähiten toukokuussa, 54 kpl, mutta kokonaisuutena taksoneiden lukumäärä oli tasainen. TPI -trofiaindeksi oli karua vesistöä kuvaava (taulukko 15).
Taulukko 15. Kasviplanktonin tunnuslukuja Kajaanselällä 2014
Pvm,
2014
9.5.
2.6.
25.6.
22.7.
21.8.
13.10.
Kokonaisbiomassa
(µg/l)
Taksoni
lkm
Haitallisten
sinilevien %osuus
TPI
2166
875
418
491
349
709
54
59
56
60
66
65
0,11
0,74
11,5
1,16
2,29
0,77
-1,60
0,35
-0,15
-0,96
-0,81
0,86
Kajaanselällä oli touko- ja lokakuussa eniten piilevää (kuva 6, liite 2.3). Alkukesästä kultaleviä
esiintyi runsaasti ja nielulevät olivat yleisimpiä keskikesällä.
Toukokuussa leväbiomassa oli 2166 µg/l, mistä piileviä oli 67 %. Yleisin piilevälaji oli Asterionella
formosa, jota oli yli 60 % biomassasta. Kultalevien biomassaosuus oli 17 % ja Uroglena spp. oli
yleisin 9 % biomassaosuudella. Nielulevien biomassaosuus oli 5 %.
Kesäkuun alussa kultalevät yleistyivät suhteessa piileviin, joita kuitenkin oli vielä 10 % biomassasta. Kokonaisbiomassa oli 875 µg/l. Cyclotella spp. ja Stephanodiscus parvus cf. –piilevä olivat
yleisimmät lajit. Kultaleviä oli 53 % leväbiomassasta ja valtalaji oli Uroglena spp. Nielulevien 14
% biomassaosuudesta valtaosa kuului Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica -lajiin.
Kesäkuun lopussa kultalevien biomassa oli enää 7 %, mutta nielulevien osuus oli noussut 47
%:iin. Nielulevät olivat Cryptomonadales –lajeja. Piilevien biomassaosuuden muutos oli vähäinen.
Kokonaisbiomassa oli 418 µg/l juhannuksen jälkeen. Anabaena lemmermannii oli yleisin haitallinen sinilevä 11 % biomassaosuudella.
Heinäkuun kokonaisbiomassa oli 490 µg/l. Nieluleviä oli liki 30 % biomassasta. Sekä kulta- että
piilevien osuus oli noin 20 %. Nielulevät olivat Cryptomonadales –lajeja. Kultalevistä 16 % oli Mallomonas caudata –lajia. Piilevälajeja oli useita, joista runsaimpina esiintyivät Tabellaria fenestrata,
Asterionella formosaja Cyclotella spp..
Elokuussa nieluleviä oli 62 % Kajaanselän 349 µg/l leväbiomassasta. Valtalaji oli Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica, jota oli 41 % nielulevien biomassasta. Viherlevien biomassaosuus oli
kauden korkein, 16 % ja niiden lajikirjo oli hyvin runsas. Kultalevien määrä oli vähentynyt heinäkuusta ja Mallomonas akrokomos –laji oli yleisin. Piileviä oli erittäin vähän. Sinileviä oli 5 % biomassasta. Todettuja haitallisia lajeja olivat:
Planktothrix agardhii
Anabaena lemmermannii
Lokakuussa piilevät olivat runsastuneet räjähdysmäisesti elokuuhun verrattuna. Niiden osuus
biomassasta oli 69 %. Lajikirjo oli runsas, mutta yleisin laji oli Aulacoseira ambigua. Nielulevien
11 % biomassan muodostivat Cryptomonas spp. ja Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica –lajit.
Sinilevälajit olivat samoja kuin elokuussa, mutta niiden biomassa jäi 1,6 %:iin. Kokonaisbiomassa
oli 709 µg/l.
18
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
µg/l
2500
Keltaviherlevät
Muut
Viherlevä
2000
Tarttumalevä
Sinilevä
1500
Silmälevä
Piilevä
1000
Picoplankton
Panssarisiimalevä
Nielulevä
500
Monadit ja flagellaatit
Kultalevä
0
9.5.2014
2.6.2014
25.6.2014
22.7.2014
21.8.2014
13.10.2014
Kuva 6. Kasviplanktonin biomassaosuudet Kajaanselällä 2014.
9.
YHTEENVETO
Jääpeitteinen aika Enonselällä on ollut viimevuosina vain noin kolme kuukautta, jolloin tuulen vettä sekoittava ja hapettava vaikutusaika on vastaavasti pitempi. Säävuoden 2014 aikana poikkeuksellisia ilmiöitä olivat huhtikuun kuivuus ja heinä-elokuussa vallinnut 38 vrk hellejakso.
Vesijärvestä juoksutettu Kariniemen purkutunnelin huuhteluvesimäärä ja Porvoonjokeen johdetun
laimennusveden määrä oli vuonna 2014 aiempaa suurempi, ollen 90 –luvun tasoa. Vuonna 2014
vettä johdettiin Porvoonjokeen 3,1 milj. m3, mikä oli 0,5 % Vesijärven tilavuudesta ja vastasi 2,8
senttimetrin vesikerrosta järvessä. Syyskuussa tarvittavaa laimennusvesimäärää Porvoonjokeen ei
voitu juoksuttaa Nikulan tasusaltaan saneerauksen takia.
Kymijärven voimalaitos otti Vesijärvestä 75 milj. m3 jäähdytysvettä. Jos koko lämpöenergia (878
TJ) olisi johdettu kerralla Enonselälle, sen lämpötila olisi noussut 1,2 °C. Tehostettua lämpötilatai klorofylliseurantaa ei vuonna 2014 toteutettu, koska lämpötilaylityksiä ei ollut.
Enonselälle kohdistuu tarkastelualueista voimakkaimpana Lahden kaupungin vaikutus, mikä ilmenee mm. kohonneina kloridipitoisuuksina ylivirtaamakausina ja ranta-alueiden samentumisena
kesäsateiden jälkeen. Enonselän vesi on yleisesti vähähumuksista ja melko kirkasta. CODpitoisuus on tyypillisesti kohonnut huuhtoumajaksoina. Vuoden 2014 tarkkailutulosten perusteella Enonselän tila oli aiempaa parempi. Voimakasta leväsamennusta tai lievästi emäksisiä pHarvoja, jotka viittaisivat voimakkaaseen levätuotantoon, ei todettu.
Enonselkää on hapetettu joulukuusta 2007 alkaen, mistä johtuen sisäinen kuormitus on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2014 syvänteiden happitilanne oli vähintään tyydyttävä. Kuten vuosina 2012 ja 2013 sisäinen kuormitus ilmeni Isosaaren syvänteessä voimakkaimmin typen pitoisuusnousuna. Fosforin pitoisuusnousu alusvedessä oli lievää.
Päällysveden fosforipitoisuus oli keskimäärin 26 µg/l ja klorofyllipitoisuus 5-6 µg/l, joten Enonselkä on luokiteltavissa keskireheväksi - reheväksi vesistöksi. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa, noin 1000 µg/l, on jo liki karun vesistön tasoa. Pii-, nielu- ja panssarisiimalevät dominoivat kasviplanktonissa. Toukokuussa todettu piilevämaksimi edusti voimakasta alkukesän leväkukintaa. Touko-kesäkuussa kasviplankton romahti, kun kasvuun tarvittavia ravinteita ei ollut saatavilla. Enonselän Lankiluodon kasviplanktonin biomassa ei loppukesällä saavuttanut uutta tuotannon huippua. Kasvu lisääntyi hitaasti syksyä kohti, kun piilevien saivat kilpailuetua ravinteiden
suhteen. Kasviplanktonia oli aiempaa vähemmän eivätkä sinilevät yleistyneet missään vaiheessa.
Piilevien (Aulacoseira islandica) runsastuminen lokakuussa 2014 oli erityisesti Enonselälle poikkeava ja uusi ilmiö. Viime vuosina sinilevä, Planktothrix agardhii, on tyypillisesti yleistynyt syksyllä.
Kokonaisravinnesuhde oli heinäkuussa fosforirajoitteinen, mutta syyskesällä yhteisrajoitteinen.
Yhteisrajoitteisessa tilassa tuottavilla levillä on vajausta joko typestä tai fosforista.
19
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Pirttiniemi Komonselällä on keskirehevä ja lievästi humuksinen vesialue. Lähivaluma-alueelta tulevat huuhtoumat ovat ajoittain näkyneet Pirttiniemen vedenlaatutuloksissa kohonneina ravinneja COD-pitoisuuksina. Alusveden happitilanne oli maaliskuussa 2014 heikentynyt, mutta ei kuitenkaan siinä määrin tai pitkäaikaisesti, että sisäinen kuormitus ehtinyt vaikuttaa vedenlaatuun.
Happitilanne oli huonoin heinäkuussa. Sisäinen kuormitus oli tuolloin voimakkainta, ja samanaikaisesti levätuotanto nosti veden pH:n lievästi emäksiseksi. Heinäkuussa alusvesi oli raudan ja
mangaanin samentama ja fosforipitoisuus pohjanläheisessä vesikerroksessa kaksinkertainen (36
µg/l) pintaan verrattuna. Kerrostuneisuus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä elokuussa alusveden
hapettomuutta ei enää todettu. Vesipatsas oli tasalämpöinen ja syvyyssuuntaiset laatuerot pienentyneet.
Avovesiajan keskimääräinen fosforipitoisuus oli 21 µg/l ja klorofyllipitoisuus 6,7 µg/l. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa oli noin 1300 µg/l. Näiden tunnuslukujen perusteella Komonselkä
on luokiteltavissa keskireheväksi vesistöksi. Fosforirajoitteisuus oli voimakkainta touko- ja heinäkuussa, mutta muutoin vesialue on yhteisrajoitteinen.
Enonselän Lankiluodosta Komonselän Pirttiniemeen siirryttäessä typpipitoisuus aleni 13 % ja fosforipitoisuus 19 % vuonna 2014.
Komonselän Pirttiniemen kasviplankton oli alkukesästä piilevävaltainen. Juhannuksen jälkeen nielulevät olivat yleisempiä ja heinäkuun lopulla kultalevät. Elokuussa, jolloin planktontrofiaindeksi
osoitti rehevintä vesistöä, lajisto oli monipuolisin. Sinileviä oli runsaasti, mutta nielu- ja piilevät
olivat niitä yleisempiä. Piileväsukkessio, lajimäärien ja biomassan vaihtelu, olivat Komonselällä
normaalit: keväällä oli piilevämaksimi, mitä seurasi kasviplanktonin väheneminen keskikesää kohti, kun ravinteet vedestä tulivat käytetyksi. Syksyä kohti, kun ravinteita jälleen vapautui levien
käyttöön, lajisto runsastui ja biomassa kasvoi. Piilevät olivat lokakuussa vallitseva kasviplanktonryhmä ja Aulacoseira islandica yleisin laji.
Kajaanselällä happikato ja sisäinen kuormitus ovat muita alueita lievempiä ja vesi on kirkasta ja
vähähumuksista. Maaliskuussa 2014 alusveden happitilanne oli heikentynyt, mutta sisäinen
kuormitus oli vielä lievää. Elokuussa hapettomuus ja sisäinen kuormitus olivat selvästi voimakkaampia. Loppukesällä alusvesi oli hapettomuuden seurauksena samea, kun ravinteita ja metalleja vapautui pohjasedimentistä. Päällysveteen verrattuna alusvesi oli myös happamampi humuksesta ja ammoniumista johtuen.
Kajaanselän tuotantotaso vaihtelee karun ja keskirehevän rajalla: vuonna 2014 klorofylli-a –
pitoisuus oli keskimäärin 6,3 µg/l, fosforipitoisuus 15 µg/l ja kasviplanktonin biomassa 835 µg/l.
Kajaanselkä on selvästi fosforirajoitteinen vesistöalue. Komonselältä Kajaanselälle siirryttäessä
fosforipitoisuus aleni 29 % ja typpipitoisuus 4 % vuonna 2014.
Kajaanselällä piileväkukinta oli toukokuussa voimakasta. Ravinteiden vähetessä myös levien kasvu heikkeni ja juhannuksen jälkeen todettiin ns kasviplankonin minimi. Kultalevien runsain esiintymä oli kesäkuun alussa ja pienempi biomassan nousu todettiin heinäkuun lopussa. Nieluleviä
esiintyi eniten juhannuksen jälkeen ja elokuussa. Selvää loppukesän kasviplanktonmaksimia ei
Kajaanselällä ilmennyt, ja todennäköisesti piilevät runsastuivat vielä lokakuun tutkimuskerran jälkeenkin. Aulacoseira ambigua oli lokakuussa yleisin piilevälaji Kajaanselällä.
Lahdessa 18. päivänä toukokuuta 2015
RAMBOLL FINLAND OY
Ramboll Analytics
Outi Salonen
yksikön päällikkö
Paula Jäntti
limnologi
20
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
10. KIRJALLISUUS
Ambiotica 2012: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön – vuoden 2011
tulokset. –Tutkimusraportti 55/2012.
Ambiotica 2013: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön – vuoden 2012
tulokset. –Tutkimusraportti 46/2013.
Malinen, T., Vinni, M, Ruuhijärvi, J, ja Ala-Opas P.2013: Vesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuosina 2009-2012. Helsingin yliopisto ja Riista- ja kalataloden tutkimuslaitos. -Moniste 26 s
Ketola M. & Vakkilainen K. 2012: Vesijärven automaattiasemien vertailunäytteenotto ja kalibrointiaineisto.- Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. –julkaisematon aineisto-.
Lahden Tutkimuslaboratorio 2004: Muutosehdotus Vesijärven tarkkailuohjelmaan 14.6.2004. –
Lahti Energia Oy. – Moniste 2 s. + liitteet.
Nykänen M., Vakkilainen K. ja Kairesalo T.2010: Vesijärven automaattiasemien vertailunäytteenotto. Kalibrointiraportti mittauskaudelta 2010. –JVP-hanke, raportti Vesijärvisäätiölle
4.1.2011. – Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. -Moniste 21 s.
Ramboll Analytics Oy 2009: Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy - Vesijärven velvoitetarkkailuohjelma. -Moniste 5 s.+liite.
Vesi-Eko Oy (2012): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2011. –Lahden kaupunki, Lahden seudun
ympäristöpalvelut. –Moniste 13 s.
Vesi-Eko Oy (2013): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2012. –Lahden kaupunki, Lahden seudun
ympäristöpalvelut. –Moniste 13 s.
Vesi-Eko Oy (2014): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2013. –Lahden kaupunki, Lahden seudun
ympäristöpalvelut. –Moniste 13 s.
Vesi-Eko Oy (2014): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2014. –Lahden kaupunki, Lahden seudun
ympäristöpalvelut. –Moniste 16 s. +liitteet.
21
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2014
22
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Vesijärven velvoitetarkkailu 2014: Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy
Näyt Pvm
enro
14V 2014
Näyt. Näkö
ottos. syv.
V0
Nimi
m
0005
0006
0007
0008
0009
0010
0011
0012
0243
0244
0245
0246
0247
0248
0249
0250
1039
1037
1038
1295
1287
1288
1289
1290
1291
1292
1293
1294
1456
1448
1449
1450
1451
1452
1453
1454
1455
1731
1723
1724
1725
1726
1727
1728
1729
1730
2089
2081
2082
2083
2084
2085
2086
2087
2088
2803
2801
2802
Kajaanselkä
8.1.
1
8.1. 10
8.1. 15
8.1. 20
8.1. 25
8.1. 30
8.1. 35
8.1. 39
5.3.
1
5.3. 10
5.3. 15
5.3. 20
5.3. 25
5.3. 30
5.3. 35
5.3. 39
9.5. 0-5
9.5.
1
9.5. 39
2.6. 0-5
2.6.
1
2.6. 10
2.6. 15
2.6. 20
2.6. 25
2.6. 30
2.6. 35
2.6. 39
25.6. 0-5
25.6.
1
25.6. 10
25.6. 15
25.6. 20
25.6. 25
25.6. 30
25.6. 35
25.6. 39
22.7. 0-7,5
22.7.
1
22.7. 10
22.7. 15
22.7. 20
22.7. 25
22.7. 30
22.7. 35
22.7. 39
21.8. 0-6
21.8.
1
21.8. 10
21.8. 15
21.8. 20
21.8. 25
21.8. 30
21.8. 35
21.8. 39
13.10. 0-5
13.10.
1
13.10. 39
Maks.s Ulkoyv.
näkö
m
m
3
40
4
40
2,5
40
2,5
40
2,5
3,8
3
2,5
40
40
40
40
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
v
v
v
v
k
k,v
lo
k,v
k
k
k
k
k
k, v
k, v
k, v
k, v
k, v
k, v
k, v
kv
k, v
k,v
k,v
k,v
k,v
ls,ke
ls,ke
ls,ke
ls,ke
ls,lrv
k
k
ls
Haju Lämpöt Same Värilu
ila
us
ku
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
l
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
l
l
h
h
h
h
h
h
h
h
h
lle
lle
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
l
h
h
h
pH
Sähkö Alkalit Happipi Hapen Kiinto CODMn Kloridi Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Klorof Mangaa
njoht. eetti toisuus kylläst aine
(Cl)
(N),
ityppi
yppi
iumtyp
(P), tifosfori ylli-a ni (Mn)
(O2)
ys%
kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4isN)
N)
N)
isP),
mS/m mmo/l mg/l
%
mg/l
mg/l
mg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
°C
NTU
mg
Pt/l
1
1
1
1
1
1
1
1
0,8
1
1,1
1,2
1,3
1,4
1,4
1,5
7,3
7,3
7,2
13,4
13,3
12,1
11,8
10,9
10,4
10,3
10,1
9,4
14
14
14
13,5
11,4
11,3
11,3
11,3
11,3
21
22,4
14,5
14
12,4
11,9
11,8
11,7
11,6
18,2
18,3
17,1
13,2
12,8
12,7
12,6
12,6
12,5
10,5
10,6
10,4
1,1
15
7,5
10
0,53
1,3
15
7,5
10
0,55
1,2
0,81
15
15
7,5
7,4
10
10
0,54
0,55
1,7
20
7,2
10
0,57
3,9
30
7
11
0,69
13,6
13,5
13,6
13,5
13,6
13,5
13,7
13,6
14
12,2
13,6
11,8
9,8
8,9
7,4
6,1
96
95
96
95
96
95
96
96
98
86
96
83
70
63
53
44
Rauta
(Fe)
µg/l
4,4
6,4
390
96
2
11
13
4
15
90
4,6
6,3
400
99
2
11
11
4
16
97
4,7
4,4
6,3
7,9
400
440
100
110
2
<2
12
<4
12
10
4
<2
17
6,6
98
<50
4,6
8,4
520
180
<2
9
13
6
71
110
4,6
8,1
750
210
2
170
34
23
1500
240
17
37
82
180
8
otettu
2,8
3,3
15
15
7,5
7,5
10
10
0,55
0,54
12,1
12,1
100
100
4,4
4,5
6,5
6,5
380
380
29
23
<2
<2
5,3
5,1
13
17
<2,0
2,5
2,8
15
7,6
10
0,55
6,3
360
<4
<2
<4,0
20
<2,0
17
98
15
7,4
10
0,56
4,7
6,4
350
11
<2
30
15
2,1
34
140
5,1
20
7,4
10
0,57
101
96
95
91
89
89
87
82
4,9
2,7
10,6
10,3
10,3
10,1
10
10
9,8
9,4
5,3
6,4
390
17
<2
71
27
12
280
280
4,3
otettu
6,3
2,6
20
7,6
10
0,56
6,2
25
7,2
10
0,57
12
30
7,2
10
0,59
9,7
9,5
8,7
6,8
6,9
6,8
6,6
6,5
94
92
83
62
63
62
60
59
otettu
3,9
6,3
370
<4
<2
5
16
2,6
22
120
3,9
6,3
450
36
<2
120
28
16
240
250
4,4
6,3
450
40
<2
130
39
24
370
490
3,7
1,1
15
7,7
10
0,55
4,6
25
7
10
0,55
10
30
7
11
0,6
2,3
15
7,5
10
0,56
4
20
6,9
10
0,57
4,9
20
6,8
10
0,55
otettu
9,3
6,9
5,7
3,4
2,1
2
1,7
1,3
107
68
55
32
19
18
16
12
4,6
6,4
360
<4
<2
18
12
<2,0
6,3
<50
4,3
6,3
560
220
<2
10
37
26
360
80
4,6
6,3
680
290
<2
<4,0
65
54
1700
270
8,3
6,8
1,4
0,8
0,7
0,8
0,6
0,4
88
71
13
8
7
8
6
4
4,3
4,7
320
<4
<2
<4,0
13
<2,0
22
110
4
6,3
510
220
<2
9,9
42
34
270
170
4
5,8
540
240
<2
17
61
39
400
170
37
190
120
370
4,7
otettu
5
2,3
4,8
15
15
7,5
7,4
10
10
0,58
0,58
10,2
9,6
92
86
4,1
4,3
6,4
6,4
360
380
35
36
<2
<2
12
32
17
30
5,9
15
Kasvi
plankt
on
otettu
23
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Näyt Pvm
enro 2014
14VV0Nimi
0251
0252
1040
1041
2090
2091
2804
2805
0019
0020
0253
0254
1044
1042
1043
1298
1296
1297
1459
1457
1458
1734
1732
1733
2094
2092
2093
2808
2806
2807
0255
0256
1045
1046
2095
2096
2809
2810
0257
0258
0259
0260
1047
1048
2097
2098
2099
2100
2811
2812
Näyt.
Näkösy Maks.s Ulkoottosy
v.
yv.
näkö
v.
m
Vaaniansalmi
5.3.
1
5.3.
4
9.5.
1
9.5.
4
21.8.
1
21.8.
4
13.10.
1
13.10.
4
Pirttiniemi
8.1.
1
8.1.
8
5.3.
1
5.3.
8
9.5. 0-4
9.5.
1
9.5.
8
2.6. 0-4
2.6.
1
2.6.
8
25.6. 0-4
25.6.
1
25.6.
8
22.7. 0-6
22.7.
1
22.7.
8
21.8. 0-4
21.8.
1
21.8.
8
13.10. 0-4,5
13.10.
1
13.10.
8
Siikasalmi
4.3.
1
4.3.
6
9.5.
1
9.5.
6
21.8.
1
21.8.
6
13.10.
1
13.10.
6
Isosaari
4.3.
1
4.3. 10
4.3. 15
4.3. 17
9.5.
1
9.5. 17
21.8.
1
21.8. 10
21.8. 15
21.8. 17
13.10.
1
13.10. 17
m
m
4,2
5
2,5
5
2,5
5
2
9
3,2
9
2
9
1,9
9
2
8,8
3
9
2
9
2,3
9
3,2
7
1,9
1,8
7
2
7
3,8
18
2
18
1,8
18
2
18
Haju
Lämpö- Same Värilu
tila
us
ku
mg
°C
NTU
Pt/l
pH
Happipi Hapen
Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat
Sähkö Alkalit
Kiinto
Kloridi
Klorof Mangaa
toisuus kylläst
CODMn
(N),
ityppi
yppi
iumtyp
(P), tifosfori
njoht. eetti
aine
(Cl)
ylli-a ni (Mn)
(O2)
ys%
kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4mS/m mmo/l
mg/l
%
mg/l
mg/l
mg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
11
11
12
14
16
17
17
16
Rauta
(Fe)
µg/l
µg/l
6,7
6
15
19
22
21
26
27
73
61
74
100
94
93
85
78
9,1
9,4
<5,0
28
200
210
130
180
15
15
160
180
18
41
140
260
22
30
150
230
7,9
830
<50
240
42
50
260
410
13
13
99
120
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k
k
h
h
h
h
lle
lle
lle
lle
0,7
1
7,2
7,2
18,2
18,2
10,5
10,4
0,93
1,1
2
2,3
1,9
1,9
2,2
2,2
15
15
15
15
15
15
15
15
7,5
7,5
7,5
7,5
7,4
7,4
7,5
7,6
10
10
10
10
10
10
10
10
0,57
0,56
0,54
0,55
0,56
0,55
0,58
0,57
14,2
14,2
12,1
12
8,5
8,3
10,5
10,3
99
100
100
99
90
88
94
92
4,4
4,5
4,6
4,7
4,6
4,3
4
4,2
8
8,3
6,5
6,5
6,4
5,2
6,4
6,5
460
470
380
380
330
340
350
340
k,v
k,v
k,v
k,v
v
v
v
ke
ke
ke
k, le
k, le
k, le
k, ke
k, ke
k, ke
ke
ke
ke
ls
ls
ls
h
h
h
h
h
h
h
l
l
h
h
h
h
lle
lle
h
lle
lle
lle
lle
lle
lle
1,1
1,1
1,3
2,7
8,2
8,2
8,2
14,8
14,9
11,8
14,5
14,5
14,5
21,8
23,3
15,5
18,8
18,9
18,6
9,6
9,7
9,7
2,7
2,8
1,9
2,8
20
20
20
25
7,5
7,5
7,6
7
11
11
11
11
0,55
0,56
0,6
0,62
13,3
13,3
14,5
6,9
94
94
103
51
5
5,4
5
4,7
6,9
6,8
9
8,6
520
510
610
600
200
200
2
2
6
6
22
22
21
22
12
12
8
14
4,1
4,9
20
20
7,6
7,6
11
11
0,58
0,57
11,6
11,6
98
98
5,2
5
7,1
7,1
400
390
<4
<4
<2
<2
<4,0
<4,0
18
19
2,6
<2,0
3,6
5,6
20
20
7,6
7,2
10
11
0,57
0,59
10,1
7,6
100
70
5,5
5,4
7
7,1
370
480
<4
29
<2
<2
<4,0
44
18
36
<2,0
10
3,6
4,7
20
20
7,6
7,6
11
10
0,58
0,58
9,6
9,6
94
94
5,4
5
6,9
6,9
400
380
<4
<4
<2
<2
6,4
5,4
26
22
3,3
2,7
1,4
5,4
20
25
7,7
7,1
11
12
0,64
0,67
9,3
0,8
109
8
4,9
5,1
7
6,9
380
420
<4
5
<2
<2
21
19
15
36
2
19
5
7,1
20
20
7,5
7,5
10
10
0,57
0,56
8,3
8,2
89
88
4,6
4,5
7
7
360
360
<4
<4
<2
<2
10
8,1
28
24
9,8
8,2
3,2
4
15
15
7,6
7,6
11
11
0,59
0,59
10,6
10,5
93
92
4,6
4,6
6,9
7
330
410
<4
<4
<2
<2
<4,0
<4,0
22
19
4,2
2,8
k,v
k,v
v
v
ls
ls
ls
ls
h
h
l
l
lle
lle
lle
lle
1,1
1,2
8,2
8
18,7
18,6
10,1
9,9
2,7
1,8
3,9
3,9
4,2
5,3
2,8
5,4
20
20
20
20
20
20
15
15
7,4
7,3
7,6
7,7
7,5
7,5
7,6
7,6
11
11
11
11
11
11
11
11
0,6
0,63
0,57
0,66
0,6
0,59
0,6
0,6
13,7
12,8
11,8
11,8
8,5
8,4
10,7
10,5
97
91
100
100
91
90
95
93
5,4
5,2
5,1
5,2
5,2
4,9
4,6
4,6
8
9,5
7,3
7,5
7,3
7,3
7,3
7,1
690
610
400
410
400
400
370
340
32
23
20
20
36
38
24
25
5,7
12
14
15
100
100
16
24
110
140
140
150
220
300
100
220
k,v
k,v
k,v
k,v
v
v
ls
ls
ls
ls
k
ls
h
h
h
h
l
l
lle
lle
l
l
lle
lle
1,1
1,2
1,7
2,1
7,9
7,9
18,6
18,6
18,5
18,5
10,4
10,4
1,4
3,4
20
30
7,4
7,2
11
12
0,59
0,61
8,1
8,1
670
820
27
29
6,6
13
110
260
35
20
20
20
20
7
7,7
7,7
7,5
7,4
12
11
11
11
11
0,65
0,61
0,59
0,6
0,6
6,3
5,5
5,5
5,2
4,8
9,8
7,7
7,7
6,2
7,1
1100
450
460
410
410
42
25
26
34
35
41
13
16
53
52
430
100
180
220
370
9,6
2,9
4,7
20
15
15
7,4
7,6
7,6
11
11
11
0,62
0,61
0,61
94
83
70
61
103
101
83
83
82
81
92
92
5,2
5,8
5,1
2,5
3,8
4,7
4,8
13,3
11,8
9,7
8,4
12,2
12
7,8
7,8
7,7
7,6
10,3
10,3
5,1
4,8
4,6
6,9
7,4
7,4
400
380
430
42
30
31
80
20
28
560
89
170
6,8
Kasvi
plankt
on
otettu
1,9
otettu
7,6
otettu
10
otettu
7,5
otettu
6,3
otettu
24
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Näyt Pvm
enro
14V 2014
V0
Nimi
Näyt.
Näkösy Maks.s Ulkoottosy
v.
yv.
näkö
v.
m
m
m
Haju
Lämpö- Same Värilu
tila
us
ku
mg
°C
NTU
Pt/l
pH
Happipi Hapen
Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat
Sähkö Alkalit
Kiinto
Kloridi
Klorof Mangaa
toisuus kylläst
CODMn
(N),
ityppi
yppi
iumtyp
(P), tifosfori
njoht. eetti
aine
(Cl)
ylli-a ni (Mn)
(O2)
ys%
kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4mS/m mmo/l mg/l
%
mg/l
mg/l
mg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
Rauta
(Fe)
Kasvi
plankt
on
µg/l
Lankiluoto
0013
0014
0015
0016
0017
0018
0261
0262
0263
0264
0265
0266
1051
1049
1050
1132
1305
1299
1300
1301
1302
1303
1304
1422
1466
1460
1461
1462
1463
1464
1465
1579
1741
1735
1736
1737
1738
1739
1740
1848
2107
2101
2102
2103
2104
2105
2106
2815
2813
2814
8.1.
1
8.1. 10
8.1. 15
8.1. 20
8.1. 25
8.1. 29
4.3.
1
4.3. 10
4.3. 15
4.3. 20
4.3. 25
4.3. 29
9.5. 0-4
9.5.
1
9.5. 29
20.5.
1
2.6. 0-4
2.6.
1
2.6. 10
2.6. 15
2.6. 20
2.6. 25
2.6. 29
12.6.
1
25.6. 0-4
25.6.
1
25.6. 10
25.6. 15
25.6. 20
25.6. 25
25.6. 29
7.7.
1
22.7. 0-7
22.7.
1
22.7. 10
22.7. 15
22.7. 20
22.7. 25
22.7. 29
5.8.
1
22.8. 0-4
22.8.
1
22.8. 10
22.8. 15
22.8. 20
22.8. 25
22.8. 29
13.10. 0-4,5
13.10.
1
13.10. 29
2,2
3,6
30
30
1,9
30
1,9
30
1,9
30
2
3
2
30
2,2
30
3,5
30
3,5
30
1,7
2,2
30
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
k,v
v
v
v
ke
ke
ke
ke
ke
ke
ke
ke
ke
o, le
o, le
o, le
o, le
s, le
s, le
s, le
ke
k, ke
k, ke
k, ke
k, ke
k, ke
ls
ls
k,v
ke
ke
ke
ke
ls
ls
ls
ls
k
ls
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
l
l
l
l
lle
lle
sle
lle
l
l
l
lle
h
h
h
h
h
h
h
lle
lle
lle
lle
h
h
h
h
lle
lle
lle
lle
lle
h
h
l
lle
lle
lle
1,3
1,3
1,3
1,3
1,3
1,3
1
1,4
1,5
1,6
1,8
1,9
7,9
7,9
7,9
11,3
14,6
14,5
12,6
11,5
9,7
9,3
9,3
18,1
14,6
14,5
14,5
14,5
13,4
12,1
13
18,6
21,2
23
15,7
15,5
15,3
15,1
15
23,1
18,4
18,5
18,3
17,9
17,8
17,8
17,7
10,5
10,5
10,4
2,1
20
7,5
11
0,57
2,2
20
7,5
11
0,57
2,3
1,5
20
15
7,5
7,4
11
11
0,57
0,58
2,1
20
7,3
12
0,61
3
20
7,2
12
0,63
13,2
13,1
13,5
13,3
13,3
13,3
13,4
12,7
12,6
12,3
11,7
10,6
94
93
96
94
94
94
94
90
90
88
84
76
5,1
7,5
600
270
<2
6
28
20
14
160
5,2
7,5
600
260
2
5
30
22
15
180
<2,0
5,5
5,1
7,4
8,3
590
650
260
280
2
<2
4
<4
30
27
21
17
16
5,8
170
95
<2,0
5
10
670
300
3
<4
29
20
17
130
2,2
4,9
8,7
690
320
<2
5
36
27
36
180
14
21
110
180
6,2
otettu
2,5
3,5
20
25
7,7
7,7
7,8
11
11
0,59
0,59
12,1
11,9
102
100
5,3
5,5
7,7
7,7
430
440
440
30
32
<2
<2
9,2
11
23
23
22
2,6
3,8
3,1
20
7,6
11
0,59
7,5
420
6
<2
33
36
6,8
16
120
25
7,4
11
0,6
5,4
7,5
420
21
<2
55
26
10
43
250
4,6
25
7,2
7,6
11
0,65
96
88
81
69
62
56
5
4,8
9,8
9,4
8,8
7,9
7,1
6,4
5,7
7,5
510
470
29
<2
160
48
24
31
320
280
3,3
15
7,6
11
0,6
7,4
470
19
2
38
35
11
38
160
20
7,5
11
0,6
5,3
7,4
510
19
2
39
25
7,3
40
160
7,6
30
7,2
8,2
11
0,63
90
90
90
57
33
50
5,2
3,7
9,2
9,2
9,2
6
3,6
5,3
5,1
7,5
550
480
57
<2
130
48
23
28
290
350
0,82
15
7,7
11
0,6
7,4
430
<4
<2
30
15
2,5
5,6
<50
25
7,2
11
0,61
5
7,4
470
82
<2
<4,0
33
22
76
76
4,8
30
7,2
7,8
12
0,63
108
51
51
46
43
39
5,2
2,8
9,3
5,1
5,1
4,6
4,3
3,9
5,1
7,4
560
380
82
<2
62
61
17
47
270
200
3,6
20
7,5
11
0,62
5,1
7,2
410
41
<2
11
38
18
55
190
25
7,2
11
0,61
5,1
4,6
7,2
480
110
3
23
50
37
150
240
9
30
7,2
11
0,62
82
80
34
19
17
15
4,5
4,6
7,7
7,5
3,2
1,8
1,6
1,4
7,7
4,9
7,1
510
130
3
42
69
53
500
480
26
31
140
170
1,9
otettu
6,3
otettu
5,8
otettu
8,7
otettu
8,4
3,3
3,6
15
15
7,6
7,6
11
11
0,61
0,61
10,3
10,2
92
91
4,8
4,8
7,4
7,4
380
380
10
11
<2
<2
19
20
31
32
17
17
otettu
25
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Näyt Pvm
enro
14V 2014
V0
0267
0268
0269
0270
1052
1053
2108
2109
2110
2111
2816
2817
0271
0272
0273
1054
1055
2112
2113
2114
2818
2819
0274
0275
1134
1424
1581
1850
2115
2116
0276
0277
1133
1423
1580
1849
2117
2118
Näyt.
Näkösy Maks.s Ulkoottosy
v.
yv.
näkö
v.
m
m
m
Nimi
Kiikkula
4.3.
1
4.3. 10
4.3. 15
4.3. 21
9.5.
1
9.5. 21
22.8.
1
22.8. 10
22.8. 15
22.8. 21
13.10.
1
13.10. 21
Satama
4.3.
1
4.3. 10
4.3. 13,5
9.5.
1
9.5. 13,5
22.8.
1
22.8. 10
22.8. 13,5
13.10.
1
13.10. 13,5
Kaksossaaret
4.3.
1
4.3.
4
20.5.
1
12.6.
1
7.7.
1
5.8.
1
22.8.
1
22.8.
4
Kahvisaari
4.3.
1
4.3.
3
20.5.
1
12.6.
1
7.7.
1
5.8.
1
22.8.
1
22.8.
3
3,6
22
2
22
1,7
22
2,1
22
3,4
14,3
1,9
14,5
1,9
14,5
3,5
5
1,8
2
1,9
3,5
1,9
11,5
5
5
5
5
3
4
1,7
2
1,8
2,5
2
11,7
4
4
4
4
Haju
Lämpö- Same Värilu
tila
us
ku
mg
°C
NTU
Pt/l
pH
Happipi Hapen
Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat
Sähkö Alkalit
Kiinto
Kloridi
Klorof Mangaa
toisuus kylläst
CODMn
(N),
ityppi
yppi
iumtyp
(P), tifosfori
njoht. eetti
aine
(Cl)
ylli-a ni (Mn)
(O2)
ys%
kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4mS/m mmo/l mg/l
%
mg/l
mg/l
mg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
k,v
k,v
k,v
k,v
v
v
ke
ke
ls
ls
ls
ls
h
h
h
h
l
l
lle
lle
h
l
lle
l
1
1,4
1,4
1,5
7,9
7,9
18,4
18
17,9
17,8
10,4
10,4
1,1
1,9
20
20
7,5
7,3
11
12
0,59
0,62
2,2
3
5,1
3,5
5,8
20
20
25
20
25
7,2
7,7
7,6
7,4
7,2
12
11
11
11
11
0,6
0,6
0,6
0,6
0,61
13
3,8
4,3
40
15
15
7,2
7,6
7,6
11
11
11
k,v
k,v
k,v
v
v
ke
ke
ke
ls
ls
h
h
h
l
l
1
1,4
1,5
8,1
8
18,3
17,9
17,8
10,4
10,4
1,6
2,2
2
2,6
4,9
3,5
3,4
3,5
2,7
3,4
20
20
20
20
25
20
20
20
15
15
7,5
7,2
7,2
7,7
7,7
7,4
7,5
7,4
7,6
7,6
1,1
1,3
11,5
18,4
19
23,1
18,3
18,3
1,3
1,3
20
20
3,1
3,2
20
20
1,1
2,3
11,7
18,4
17,6
21,9
18,3
18,1
1,1
2,6
20
20
2,9
3,4
20
20
lle
l
k,v
k,v
ke
ke
ke
k,v
ke
ke
h
h
l
lle
lle
lle
k,v
k,v
ke
ke
ke
k,v
ke
ke
h
h
l
lle
lle
lle
Rauta
(Fe)
Kasvi
plankt
on
µg/l
98
87
86
85
99
99
75
42
42
39
93
89
5,2
5,2
9,8
8,6
650
680
26
28
<10
15
75
120
5,2
4,8
5,5
4,9
5
11
7,7
7,7
6,9
7,2
680
450
450
410
470
31
22
29
36
51
20
16
30
54
180
130
110
300
160
310
0,62
0,61
0,61
14
12,2
12,1
11,9
11,8
11,7
7
4
4
3,7
10,4
9,9
5,5
4,8
4,6
6,7
7,4
7,4
490
390
380
75
33
34
360
28
36
900
220
230
11
12
12
11
11
11
11
11
11
11
0,6
0,6
0,62
0,6
0,6
0,61
0,61
0,61
0,61
0,68
14
11,5
11,2
11,9
11,8
6,7
6,4
6,4
10,5
11,1
98
82
80
101
100
71
67
67
94
99
5,2
5,2
5,1
5,4
5,5
4,8
4,9
4,7
4,8
4,9
8,2
9,6
8,1
7,8
7,9
7,2
7,2
7,2
7,4
7,4
650
640
660
450
430
420
420
420
380
380
27
29
30
20
26
32
33
34
31
32
<10
22
46
16
23
55
59
69
28
26
78
130
200
120
260
160
170
240
130
230
7,6
7,5
7,9
7,7
8,1
7,8
7,5
7,5
11
11
0,61
0,6
13,8
13,7
97
97
<2,0
<2,0
5,4
5,3
9,9
9,1
150
150
0,6
0,6
7,6
7,6
81
81
3,6
3,8
5,1
4,9
7,2
7,2
30
28
21
29
31
19
36
35
33
33
11
11
670
660
420
430
470
390
410
420
46
48
160
170
7,5
7,5
7,7
7,7
7,8
7,6
7,6
7,6
11
12
0,6
0,6
13,9
14,4
98
105
<2,0
<2,0
5,3
5,2
9,5
9,8
140
170
0,6
0,6
8,2
8,1
87
86
3,5
5,4
5,1
5
7,2
7,3
30
26
20
28
25
26
32
32
33
36
11
11
680
680
430
430
460
410
420
410
33
35
130
230
26
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 2.1 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, LANKILUOTO
Taksonit
9.5.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Muut
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
2.6.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Muut
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
25.6.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Muut
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Silmälevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
22.7.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Muut
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Silmälevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
21.8.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Muut
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Silmälevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
13.10.2014
Keltaviherlevät
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Muut
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Silmälevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Kaikki yhteensä
Keskiarvo
Kpl/l
21354539
742094
4921139
142970
1633035
100622
6169995
2341612
109833
4222674
970565
21819490
286911
5857116
34965
2339478
693
11687500
18729
71712
772650
749736
10195789
656391
2061027
34088
1369070
197
4791875
95318
2202
48864
17044
1119713
14349516
283476
5941374
36707
771552
8479
5726875
24034
7644
453916
240282
855177
18885987
102657
3324299
88146
843569
4137
10604230
239730
4439
2396417
234654
1043709
8346874
1062
40572
2255100
490
307449
490
4082575
616082
3186
241722
333450
464696
94952195
Biomassa (µg/l)
2714,14
76,37
103,66
15,44
182,38
250,61
12,34
1989,80
4,12
50,67
28,76
389,91
24,37
32,39
4,44
250,34
10,24
23,38
6,95
6,55
9,27
22,00
559,84
114,73
25,81
2,40
309,09
2,91
9,58
7,43
3,11
15,89
0,20
68,69
709,42
314,15
39,19
6,75
102,70
93,26
11,45
26,52
20,75
15,19
2,88
76,57
738,89
43,19
29,29
15,01
93,24
122,07
21,21
69,94
7,20
200,96
2,82
133,96
884,92
0,26
26,55
16,35
0,50
87,54
7,24
8,17
676,73
3,42
21,56
4,00
32,62
5997,13
999,52
Biomassa %-osuus
100,00
2,81
3,82
0,57
6,72
9,23
0,45
73,31
0,15
1,87
1,06
100,00
6,25
8,31
1,14
64,20
2,63
5,99
1,78
1,68
2,38
5,64
100,00
20,49
4,61
0,43
55,21
0,52
1,71
1,33
0,56
2,84
0,04
12,27
100,00
44,28
5,52
0,95
14,48
13,15
1,61
3,74
2,92
2,14
0,41
10,79
100,00
5,84
3,96
2,03
12,62
16,52
2,87
9,47
0,97
27,20
0,38
18,13
100,00
0,03
3,00
1,85
0,06
9,89
0,82
0,92
76,47
0,39
2,44
0,45
3,69
600,00
27
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 2.2 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, PIRTTINIEMI
Taksoni
9.5.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
Keltaviherlevät
2.6.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
25.6.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
22.7.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Silmälevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
Keltaviherlevät
21.8.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Silmälevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
Keltaviherlevät
13.10.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Picoplankton
Piilevä
Silmälevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Kaikki yhteensä
Keskiarvo
Kpl/l
25749987
5125528
4367954
820698
59050
7480000
1213006
218032
5317780
824934
320840
2165
25259329
1167947
4393397
1043221
765
13219870
341975
979747
1577212
2371405
163790
10541634
294959
1331768
733737
18425
5919723
117456
587958
329886
1177177
30545
30227724
870755
5142459
1146173
42092
19227450
90637
4392
1359627
1562504
722986
56453
2196
25642359
300351
2973158
1672897
26682
15636810
202185
11955
2947956
340953
1420386
106884
2142
19394524
43504
3360340
565676
12726840
1191522
2744
487537
649026
367335
136815557
Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus
2213,95
100,00
639,67
28,89
69,15
3,12
91,11
4,12
206,55
9,33
14,96
0,68
1055,14
47,66
10,81
0,49
63,81
2,88
21,66
0,98
33,74
1,52
7,35
0,33
549,73
100,00
132,02
24,01
45,51
8,28
95,42
17,36
11,30
2,06
26,44
4,81
116,99
21,28
22,54
4,10
18,93
3,44
59,78
10,88
20,80
3,78
757,36
100,00
70,64
9,33
29,38
3,88
347,72
45,91
15,85
2,09
11,84
1,56
116,29
15,35
60,05
7,93
3,96
0,52
98,44
13,00
3,19
0,42
1867,26
100,00
1374,39
73,60
38,37
2,06
139,80
7,49
35,60
1,91
38,45
2,06
60,72
3,25
6,21
0,33
41,49
2,22
18,75
1,00
98,67
5,28
7,35
0,39
7,46
0,40
821,42
100,00
68,92
8,39
39,37
4,79
175,33
21,35
96,73
11,78
31,27
3,81
162,12
19,74
11,74
1,43
105,90
12,89
4,09
0,50
107,54
13,09
14,51
1,77
3,90
0,48
1777,82
100,00
3,78
0,21
25,51
1,43
86,82
4,88
25,45
1,43
1585,86
89,20
5,27
0,30
13,71
0,77
7,79
0,44
23,63
1,33
7987,54
600,00
1331,26
28
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 2.3 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, KAJAANSELKÄ
Taksoni
9.5.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
2.6.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Silmälevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
25.6.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Silmälevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
22.7.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
21.8.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Picoplankton
Piilevä
Silmälevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
Keltaviherlevät
13.10.2014
Kultalevä
Monadit ja flagellaatit
Nielulevä
Panssarisiimalevä
Picoplankton
Piilevä
Sinilevä
Tarttumalevä
Viherlevä
Muut
Kaikki yhteensä
Keskiarvo
Kpl/l
Biomassa (µg/l)
Biomassa %-osuus
21594723
2741816
4449098
1325090
34750
7341390
1703067
202224
1694142
1711610
391536
22163081
4426419
4709150
1376472
1364
6875270
545980
1070
1256790
591778
2138878
239910
12010666
296668
1717785
693202
591
6661875
49652
1451
611667
1025724
901216
50835
22080815
280298
3052213
1469878
27012
15325690
109794
434542
786144
488787
106457
12699279
221358
2288182
2153831
6113640
19119
2676
877266
197179
680188
145741
99
13610509
173097
2421470
611439
196
8465080
538129
486042
417924
408725
88407
104159073
2166,33
362,94
58,18
109,83
34,77
14,68
1456,37
4,29
20,33
60,44
44,49
875,22
465,80
40,51
126,70
12,08
13,75
85,89
1,70
25,37
7,10
65,84
30,47
418,24
30,04
13,41
199,55
8,73
13,32
52,29
1,31
53,67
12,31
27,79
5,83
490,54
105,15
27,13
144,71
40,40
30,65
94,23
9,43
9,43
15,87
13,52
349,15
31,36
18,42
182,80
12,23
9,04
4,26
14,86
2,37
54,96
18,51
0,34
708,64
55,11
16,14
74,24
2,90
16,93
490,53
10,95
5,02
26,36
10,46
5008,12
834,69
100,00
16,75
2,69
5,07
1,61
0,68
67,23
0,20
0,94
2,79
2,05
100,00
53,22
4,63
14,48
1,38
1,57
9,81
0,19
2,90
0,81
7,52
3,48
100,00
7,18
3,21
47,71
2,09
3,19
12,50
0,31
12,83
2,94
6,64
1,39
100,00
21,43
5,53
29,50
8,24
6,25
19,21
1,92
1,92
3,24
2,76
100,00
8,98
5,27
52,36
3,50
2,59
1,22
4,26
0,68
15,74
5,30
0,10
100,00
7,78
2,28
10,48
0,41
2,39
69,22
1,55
0,71
3,72
1,48
600,00
29
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 3 VESIJÄRVEN HAPETTIMIEN JA AUTOMAATTIASEMIEN SIJAINTI
30
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 4. AUTOMAATTIASEMIEN MITTAUSTULOKSET 2014
Enonselän syvänteen (Enonselkä) ja Myllysaaren (velvoitetarkkailun piste Satama 33) automaattiasemien
mittauksista esitetään kuvaajina a-klorofyllin pitoisuus. Lankiluodon, Paimelanlahden ja Vähäselän
automaattiasemien mittausaineistosta kuvaajissa on klorofyllin ja sinilevien pitoisuus. Sinileväpitoisuus
on yksikössä mg/l. Kuvien asteikot vaihtelevat.
Enonselkä
µg/l
35,0
30,0
25,0
20,0
15,0
10,0
5,0
0,0
µg/l
Lankiluoto
A-klorofylli [ug/l]
µg/
Sinilevät [mg/l]
25,0
4,0
3,5
20,0
3,0
2,5
15,0
2,0
10,0
1,5
1,0
5,0
19.11.…
12.11.…
29.10.…
5.11.14
22.10.…
8.10.14
1.10.14
24.9.14
17.9.14
3.9.14
10.9.14
27.8.14
20.8.14
13.8.14
6.8.14
30.7.14
23.7.14
9.7.14
16.7.14
2.7.14
25.6.14
18.6.14
4.6.14
11.6.14
28.5.14
21.5.14
7.5.14
14.5.14
30.4.14
23.4.14
16.4.14
0,0
15.10.…
0,5
0,0
31
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Myllysaari
µg/l
25,0
20,0
15,0
10,0
5,0
0,0
23.4.14
23.5.14
23.6.14
23.7.14
Paimelanlahti
µg/l
23.8.14
23.9.14
A-klorofylli [ug/l]
23.10.14
Sinilevät [mg/l]
mg/l
30,0
1,4
25,0
1,2
1,0
20,0
0,8
15,0
0,6
10,0
0,4
5,0
0,2
0,0
22.4.14
0,0
22.5.14
µg
22.6.14
22.7.14
Vähäselkä
22.8.14
A-klorofylli [ug/l]
22.9.14
22.10.14
Sinilevät [mg/l]
mg/l
28.10.14
21.10.14
14.10.14
7.10.14
30.9.14
23.9.14
16.9.14
9.9.14
2.9.14
26.8.14
19.8.14
12.8.14
5.8.14
29.7.14
22.7.14
0,0
15.7.14
0,0
8.7.14
0,5
1.7.14
10,0
24.6.14
1,0
17.6.14
20,0
10.6.14
1,5
3.6.14
30,0
27.5.14
2,0
20.5.14
40,0
13.5.14
2,5
6.5.14
50,0
29.4.14
3,0
22.4.14
60,0
Laadunvarmennettu aineisto / Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015
32
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 5. TILAVUUSPAINOTETUN FOSFORIN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ
33
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 6. TILAVUUSPAINOTETUN TYPEN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ
34
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 7. KOKONAISRAVINNESUHDE N/P ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄLLÄ V. 2014
35
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 8. KLOROFYLLI-A PITOISUUDET ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄN HAVAINTOPAIKOILLA V. 2014
36
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 9. KLOROFYLLI-A PITOISUUKSIEN VUOSIKESKIARVOT ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄN HAVAINTOPAIKOILLA SEKÄ ENONSELÄN MAKSIMIARVOT V. 1979 – 2014
37
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 10. KASVIPLANKTONIN BIOMASSA V. 2014 NÄYTEKERROILLA
38
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 11. KASVIPLANKTONIN BIOMASSAN KESKIARVOT VV. 1995 – 2014
39
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
LIITE 12. TULOSTEN TULKINNASTA
Raportissa käytetään seuraavia vesistön rehevyyttä ja tuotantotyyppejä kuvaavia luokitteluja.
Viitteelliset raja-arvot eri tuotantotyypeille ja minimiravinnesuhde Forsberg ym. (1978) mukaan.
Viitteelliset
raja-arvot
Oligotrofinen eli
karu
Mesotrofinen eli
keskirehevä
Eutrofinen eli
rehevä
Kok.N
Kok.P
Klorofylli-a
µg/l
300 - 1600
µg/l
<15
µg/l
<5
Kasviplanktonin
biomassa
µg/l
<1000
360 - 1400
15 - 25
5 - 10
1000 - 2500
400 - 6100
>25
>10
>2500
Typen ja fosforin suhdeluku on ns. kokonaisravinnesuhde, jonka avulla arvioidaan kumman pääravinteen pitoisuus on ratkaiseva levien tuotannon kannalta. Kun suhdeluku on 10–17, on vesistö ns. yhteisrajoitteinen, jolloin kasviplanktonilla voi olla puutetta kummasta tahansa ravinteesta.
Normaali tilanne suomalaisissa järvissä on fosforirajoitteisuus, jolloin suhdeluku on > 17. Typestä
on vajausta yleensä likavesien kuormittamissa järvissä. Sinilevät hyötyvät typpirajoitteisuudesta.
Kasviplankton
TPI (planktontrofiaindeksi) Järvien kasviplanktonin trofianindeksin (TPI) laskennassa käytettavat
taksonien pistearvot (-3, -2, -1, 1, 2, 3). Indikaattoriarvo (TPI-pistearvo) on pienin taksoneilla,jotka tyypillisesti esiintyvat ultraoligotrofisessa/-oligotrofisessa ymparistossa ja vastaavasti
suurin lajeilla, jotka tyypillisesti esiintyvat eutrofisissa/hypereutrofisissa jarvissa (Willen 2007;
ref. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012).
Kokonaisravinnesuhteeseen perustuva luokittelu on seuraava:
N/P suhde minimiravinne
<10
10 – 17
>17
typpi
typpi tai fosfori
fosfori
Vesistön humuksisuutta osoittavia luokkia on kolme. Humuksisuutta mitataan väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen avulla sekä havainnoimalla näkösyvyys valkolevyn avulla:
Humuksisuus
(dystrofia)
Oligohumoosinen
eli vähähumuksinen
Mesohumoosinen
eli keskinkertainen humusmäärä
Polyhumoosinen
eli runsashumuksinen
Väriluku
mgPt/l
<40
Näkösyvyys
m
>4
CODMn
mgO2/l
<10
40-80
1,5-4
10-20
>80
<1,5
>20
40
VESIJÄRVEN TILA
VUONNA 2014
Hapen kyllästysasteen mukainen alusveden tilan luokittelu
Luokitus
Hyvä
Tyydyttävä
Heikentynyt
Heikko
Huono
Hapeton
Kyllästyneisyys, %
> 80%
60-80 %
40-60 %
20-40 %
<20 %
/ heikentynyt < 2,0 mg/l
<2 %
Kasviplankton
TPI (planktontrofiaindeksi) Järvien kasviplanktonin trofianindeksin (TPI) laskennassa käytettavät
taksonien pistearvot (-3, -2, -1, 1, 2, 3). Indikaattoriarvo (TPI-pistearvo) on pienin taksoneilla,
jotka tyypillisesti esiintyvät ultraoligotrofisessa/-oligotrofisessa ymparistossä ja vastaavasti suurin lajeilla, jotka tyypillisesti esiintyvät eutrofisissa/hypereutrofisissa järvissa (Willen 2007; ref.
Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012).
Luokkien latinankieliset nimet
Nostocophyceae (PROPOSED sisävesi)
Nostocophyceae
Cryptophyceae
Dinophyceae
Prymnesiophyceae
Suomenkieliset nimet
Sinilevät
Sinilevät
Nielulevät
Panssarisiimalevät
Tarttumalevät
Chrysophyta
Synurophyceae
Diatomophyceae
Kultalevät
Kultalevät
Piilevät
Tribophyceae
Keltaviherlevät
Eustigmatophyceae
Eustigmatophyceae##
Raphidophyceae
Raphidophyceae
Euglenophyta
Silmälevät
Pedinophyceae
Viherlevät
Prasinophyceae
Viherlevät
Charophyceae
Viherlevät
Chlorophyceae
Viherlevät
Picoplankton
Picoplankton
Monads and flagellates
Monadit ja flagellaatit
Other phytoplankton
Muu kasviplankton
Bicosoecidea
Zoomastigophora
Choanoflagellidea
Zoomastigophora
Incertae sedis
Epävarma taksonomia
Others
Muut ##
Bacteria
Bakteerit
## Muu ryhmässä myös Eustigmatophyceae, Katablepharis, Gyromitus, Choanoflagellidea
mg/l = 1000 µg/l, µ= kreikan myy, mikro-, millin tuhannesosa
41