12 Jätteiden määrät, varastointi ja
hyödyntäminen
Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus
2013.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
Helsinki Region Environmental Services Authority
Sisällys
1
2
Jätevedenpuhdistuksessa syntyvät jätteet ________________________________________________ 3
1.1
Mädätetty liete ................................................................................................................................... 3
1.2
Välppäjäte ......................................................................................................................................... 5
1.3
Hiekkajäte.......................................................................................................................................... 5
1.4
Muut jätteet........................................................................................................................................ 5
1.5
Öljyjäte .............................................................................................................................................. 6
1.6
Muut vaaralliset jätteet ...................................................................................................................... 6
1.7
Muut jätteet........................................................................................................................................ 6
Vastaanotettavat jätteet ______________________________________________________________ 7
2.1
2
Loka-asematoiminta ja siirtoasiakirjat ............................................................................................... 7
1
Jätevedenpuhdistuksessa syntyvät
jätteet
Jätevedenpuhdistuksessa erotettavia kiinteitä jakeita ovat mädätetty ja koneellisesti kuivattu liete, välppäjäte sekä hiekka.
1.1
Mädätetty liete
Jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete mädätetään Suomenojan jätevedenpuhdistamon laitteilla ja
mädätyksessä muodostuva kaasu on hyödynnetty marraskuusta 2012 lähtien liikennepolttoaineena.
Mädätetty liete kuivataan ja on kuljetettu jätevedenpuhdistamolta kesäkuusta 2013 lähtien Sipooseen, HSY:n
Metsäpirtin kompostointiasemalle, jossa se jatkojalostetaan viherrakennustuotteiksi ja
maanparannuskompostiksi.
Kaikki Suomenojalla syntyvä liete päätyy hyötykäyttöön. Mädätetyn lietteen määrä on vuosittain yli 20 000
tonnia.
Mädätty liete
25000
20000
t/a
15000
10000
5000
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Kuva 1. Lietemäärät Suomenojan puhdistamolla
Lietteen jatkokäyttömahdollisuudet turvataan mm. teollisuusjätevesien valvonnalla ja
teollisuusjätevesisopimuksin. Viemäriin ohjattavien jätevesien haitta-ainepitoisuuksille on määritelty rajaarvot.
Kuivatun jätevesilietteen kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin 28 %. Kuivatun jätevesilietteen laatua
tarkkaillaan kerran viikossa. Jokaisesta kertanäytteestä määritetään kuiva-aine [%], hehkutusjäännös [%TS]
ja pH-arvo. Kerran kuukaudessa kertanäytteistä määritetään kokonaisfosfori, hopea, alumiini, arseeni,
kalsium, kadmium, kromi, kupari, rauta, elohopea, kalium, magnesium, mangaani, rikki, pii ja sinkki sekä
E.coli, enterokokit ja hiekka. Kokonaistyppi määritetään kaksi kertaa kuukaudessa. Kuivatun lietteen
raskasmetallipitoisuudet vuosilta 2001-2012 on esitetty kuvassa 2.
12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen
Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013
Sivu 3 / 7
Lietteen raskasmetallipitoisuus 2001‐2012
700
600
mg/kgTS
500
400
300
200
100
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kupari
Sinkki
Lietteen raskasmetallipitoisuus 2001‐2012
60
mg/kgTS
50
40
30
20
10
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kromi
Nikkeli
Lyijy
mg/kgTS
Lietteen raskasmetallipitoisuus 2001‐2012
9,0
8,0
7,0
6,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kadmium
Elohopea
Arseeni
Kuva 2. Kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla 2001-2012.
12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen
Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013
Sivu 4 / 7
1.2
Välppäjäte
Välppäyksen tarkoituksena on poistaa jätevedestä suurikokoinen, seuraavissa käsittelyvaiheissa haittaa
aiheuttava kiintoaines sekä taata jäljempänä olevien prosessiyksiköiden, erityisesti mädättämön, häiriötön
toiminta. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla välppäys on kaksivaiheinen: karkeavälppäys ja
hienovälppäys.
Karkeavälppäyksessä erotetut välppäjätteet siirretään ruuvikuljettimilla pesurille, jossa on nopeakierroksinen
potkurisekoitin. Pestyt välppeet puristetaan pakkaavaan välpekonttiin. Hienovälppäys tapahtuu
hiekanerotuksen jälkeen. Muodostunut välpejäte pestään ja puristetaan pakkaavaan välpekonttiin.
Välppäjäte ajetaan Ämmässuon kaatopaikalle. Välppäjätettä syntyy Suomenojalla noin 460 tonnia vuodessa.
1.3
Hiekkajäte
Hiekka tulee jätevedenpuhdistamolle jäteveden mukana, ja se erotetaan jätevedestä prosessin alkupäässä.
Hiekanerotuksessa hiekka laskeutuu altaan pohjalle, josta kaavinvaunu siirtää hiekan
pumppaussyvennykseen, josta hiekka pumpataan hiekkapesureille. Hiekkapesureilta pesty hiekka siirretään
hiekkalavalle, josta se kuljetetaan Ämmässuon kaatopaikalle. Kuvassa 2 on esitetty välppäjätteen ja hiekan
määrät Suomenojan jätevedenpuhdistamolla vuosina 2007-2012.
Välppäjäte ja hiekka
600
500
t/a
400
300
200
100
0
2007
2008
2009
Välpe
2010
2011
2012
Hiekka
Kuva 3. Välppäjätteen ja hiekan määrät Suomenojalla vuosina 2007-2012
1.4
Muut jätteet
Lisäksi laitoksella syntyy jätteitä laitoksen huolto- ja korjaustöiden yhteydessä sekä tavanomaista
kiinteistöjätettä. Jätteet lajitellaan ja kierrätyskelpoinen materiaali toimitetaan kierrätykseen. Taulukossa 1 on
esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistamolla vuonna 2012 syntyneiden jätteiden määrät.
12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen
Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013
Sivu 5 / 7
Taulukko 1. Suomenojalla syntynyt jäte vuonna 2012
Suomenojan jätteet 2012 EWC‐koodi 190801 190802 190805C 200101 200140 200301 130899 200121 130703 160506 170904 1.5
Suomenoja Jätelaji Välppäjäte Hiekkajäte Mädätetty ja kuivattu liete Paperi, kartonki ja pahvi Metalliromu Sekajäte Kiinteä öljyinen jäte Loisteputket ja loistelamput Teollisuusliuotin Laboratoriojäte Rakennusjäte YHT t/a 442 94 22555 2,4 359,00 25 0,11 0,036 0,187 0,03 34,0 23512 Toimitettu Ämmässuon kaatopaikka HSY Ämmässuon kaatopaikka HSY Metsätuomela, Kekkilä Keräyspaperi Oy Kuusakoski Oy Ämmässuon kaatopaikka HSY Ekokem Oy, Riihimäki Ekokem Oy, Riihimäki Ekokem Oy, Riihimäki HSY Sorttiasema Kuusakoski Oy Määrän arviointitapa A A A B A B A A A B A Öljyjäte
Öljyjäte on suurin vaarallisten jätteiden erä Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. (n.9 t/a). Isommat kerralla
syntyvät määrät varastoidaan päärakennuksen alla olevassa teräsrakenteisessa öljysäiliössä, joka sijaitsee
betonisessa kaukalossa. Pienemmät erät varastoidaan vaarallisten jätteiden varastossa. Öljyjätteet
toimitetaan käsiteltäväksi Ekokem Oy:lle.
Vaarallisten jätteiden varaston lattiat ovat betonia. Varastotiloja ei ole viemäröity, joten mahdolliset
öljyvuodot maaperään tai viemäreihin eivät ole mahdollisia.
1.6
Muut vaaralliset jätteet
Muita syntyviä vaarallisia jätteitä ovat loisteputket, sekä paristot ja akut, jotka kerätään ja toimitetaan
Ekokem Oy:lle. Muita satunnaisia vaarallisia jätteitä ovat sähkö- ja automaatiokorjauksiin liittyvät vaaralliset
jätteet. Nämä toimitetaan myös käsiteltäväksi Ekokem Oy:lle ja niiden määrä on vähäinen. Laboratoriojäte
toimitetaan HSY:n sorttiasemalle Helsingin Kivikkoon ja edelleen Ekokem Oy:lle.
1.7
Muut jätteet
Puhdistamolla syntyy sekajätettä (25 t/a), pahvia ja keräyspaperia (n. 2 t/a), kyllästämätöntä puujätettä (5 t)
sekä metalliromua (n. 12 t/a). Näistä sekajäte toimitetaan kaatopaikalle ja paperi, pahvi ja metalli lajitellaan
hyötykäyttöä varten. Kyllästämätön puujäte kerätään erilleen ja toimitetaan hyötykäyttöön.
12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen
Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013
Sivu 6 / 7
2
Vastaanotettavat jätteet
2.1
Loka-asematoiminta ja siirtoasiakirjat
Suomenojan puhdistamon toiminta-alueella sako- ja umpikaivojen lietteitä otetaan vastaan Suomenojalla ja
Koskelossa jätevesiverkoston varrella sijaitseville loka-asemilla. HSY:n jätevedenpuhdistusosasto vastaa
näiden loka-asemien toiminnasta. Lisäksi Suomenojan puhdistamon viemäröintialueella, Kirkkonummen
Veikkolassa, on Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen vastuulle kuuluva sako- ja umpikaivolietteiden
vastaanottoasema.
Vain etukäteen sopimuksen tehneet kuljetusyritykset voivat tuoda jätteitä HSY:n loka-asemille. Sopimus
koskee ainoastaan kotitalouksien sako- ja umpikaivolietteitä sekä ravintoloiden rasvakaivojätteitä.
Suomenojan ja Koskelon loka-asemilla otetaan vastaan pelkästään loka- ja umpikaivolietteitä.
Sopimuksen mukaisten jätteiden tuonti HSY:n vastaanottopisteisiin tapahtuu HSY:n myöntämän kortin
avulla, joka on ajoneuvokohtainen.
Lokakuormien vastaanottosopimus edellyttää, että kuljetusliike lähettää HSY:lle kuukausittain tiedot edellisen
kuun kuormista ja niiden alkuperästä. Nämä ns. siirtoasiakirjat arkistoidaan sähköisesti. HSY valvoo lokaautokuormien sisältöä loka-asemillaan ottamalla niistä näytteitä satunnaisesti.
Suomenojan ja Koskelon loka-asemille otettiin v. 2012 vastaan yhteensä 141 712m3 umpi- ja
sakokaivolietettä, joka käsiteltiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Veikkolan loka-asemalle tuotiin
vuonna 2012 yhteensä 16 876 m3 sako- ja umpikaivolietteitä.
2.2
Loka-asematoiminta jatkossa
Sako- ja umpikaivojen keräys- ja vastaanottoprosessissa on lähivuosina tiedossa organisointimuutoksia, kun
kaivojen tyhjennys ja kuljetus siirtyy HSY:n jätehuollon vastuulle. Näillä muutoksilla ei ole luultavasti
vaikutusta Suomenojan puhdistamolle tulevaan lokajätteen määrään. Merkittävimmin muutos vaikuttaa
siirtoasiakirjojen hallinnointiin.
12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen
Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013
Sivu 7 / 7