Sisko Salo-Chydenius Tallinna 2015

VANHUSTEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ
JA MIELEN HYVINVOINTI
13.11.2015
Sisko Salo-Chydenius
TtM, kehittämiskoordinaattori
[email protected]
www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli
www.a-klinikka.fi
Lainattaessa kirjoittaja mainittava, kiitos!
© Sisko Salo-Chydenius 2015
© Sisko Salo-Chydenius 2013
1
SISÄLTÖ
- mielen hyvinvointi
- vanhusten päihteidenkäyttö tänään
- miten päihteet vaikuttavat
- kuinka tunnistaa
- miten ottaa puheeksi päihteet ja mielen hyvinvointi
motivoivalla ja ikäeettisellä tavalla
- vanhaakin ihmistä kannattaa hoitaa
TAVOITE on: lisätä ymmärrystä kohdata vanheneva ihminen,
jolla on päihde- ja muisti-/mielenterveysongelmia ikäeettisellä
motivoivalla tavalla.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
2
Mielen hyvinvointi
(mukaillen Heimonen & Fried 2015; Salo-Chydenius 2015)
-
koettu terveys
voimavarat
tuki ja resurssit
toimijuuden tunto (mahdollisuus tehdä itseä ja omaa elämää
koskevia valintoja)
- selviytyminen, koherenssin tunne (Antonovsky: ennakoitavuus,
hallittavuus ja merkityksellisyys)
- mukautuminen (valikointi, optimointi, kompensointi) - asenne sisu?
- elämän tarkoituksellisuus
- toivo – vanhakin ihminen suuntautuu tulevaisuuteen!
3
© Sisko Salo-Chydenius 2015
Päihteiden aiheuttamien yksilöllisten ja
yhteiskunnallisten riskien, haittojen ja ongelmien
ymmärtäminen ei tarkoita niiden hyväksymistä
Oikeus päihde- ja mielenterveys hoitoon kuuluu lakien ja hoitosuositusten mukaan kaikille ihmisille
- ehkäisy ja hoito – terveyden edistäminen on inhimillisesti ja
taloudellisesti perusteltua
- kansallinen turvallisuusohjelma
Päihde- ja mielenterveysongelmat koskettavat monin tavoin yhteiskunnan rakenteita ja kerrannaisvaikutukset ovat laajat.
Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen
hyvä tulos syntyy asiakkaan, läheisten kokemus- ja vertaistyönteijöiden
osallisuudesta ja moniammatillisesta monitoimijayhteistyöstä.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
4
Tutkimukset kertovat: mm. Holstila & al. 2012; Koivula & al.2015
Warpenius & al.2013
Terveys ja hyvinvointi on lisääntynyt – samoin alkoholinkäyttö, joka
on arkipäiväistynyt – yhä useampi juo viikoittain – humalajuomisen lisäksi kohtuutta runsaampi käyttö (erityisesti naisten
päihteidenkäyttö on lisääntynyt)
- yleisintä 65 -69 v. miehet 84% ja naiset noin 70%
- nuoret ja vanhat ovat suurimmat asiakasryhmät päihdehoidossa;
ikääntymisen myötä osa iäkkäistä ihmisistä raitistuu – tai vähentää
- iäkkäiden ihmisten alkoholikuolleisuus on kaksinkertaistunut
viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, tuleeko lisääntymään?
- lääkkeiden väärinkäyttö – sekakäyttö? – kannabiksen kasvatus?
- yhteiskunnan polarisoituminen? - marginalisoituminen?
- päihde- ja mielenterveysongelmia ei tunnisteta riittävästi?
- päihteiden käytöstä aiheutuneet muistisairaudet lisääntyvät
- korvaushoidossa olevat ikääntyneet?
© Sisko Salo-Chydenius 2015
5
Päihteidenkäyttö on ja tulemaan olemaan osa ihmisten elämää.
On myös syitä olettaa,että tämä osa tulevaisuudessa tulee
suurenemaan.
Kohtuullinen alkoholinkäyttö ilmeisesti suojaa sepelvaltimotaudilta,
diabetekselta ja muistisairauksilta?
Antti Maunu 2014: Ihminen sosiaalistuu terveyteen ja sairauteen,
kuten päihteidenkäyttöön. Jos päihteillä täytetään merkityksellisyyden ja osallisuuden tarvetta, niin tarjoamalla näitä sosiaalisuuden kokemuksia paremmassa ja kestävämmässä muodossa
voidaan ehkäistä ja hoitaa päihde- ja mielenterveysongelmia.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
6
IKÄÄNTYNEIDEN PÄIHDE-JA MIELENTERVEYSONGELMAT
mm. Holmberg 2010; Heimonen & Pajunen 2011
Yli 65-vuotiaiden vakavat mielenterveysongelmat eivät sinänsä ole
lisääntyneet, mutta vanhuksilla on runsaasti lievempiä masennus- ja
ahdistuneisuusoireita ja/tai päihteiden - lääkkeiden liika- ja
riskikäyttöä, joita ei välttämättä lainkaan tunnisteta.
Noin 15 – 18 % yli 65-vuotiaista näkee tulevaisuuden toivottomana
tai melko toivottomana.
Vanhukset tekevät itsemurhia selvästi muunikäisiä enemmän.
Asenteet:
- alakulon katsotaan kuuluvan vanhuuteen?!
- surua, elämän murheellisuutta ei osata erottaa depressiosta?
- muistisairaudet?
- hoitopessimismi?
© Sisko Salo-Chydenius 2015
7
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveysongelma sosiaali- ja
terveydenhuollon haasteena?
Jotta päihdeongelmaan voidaan vaikuttaa, pitää tuntea sen syyt ja
käytön merkitys ja historia - ihmisen kohtaaminen – ei vain
ongelman!
- keskeistä toimijuuden kokemus, joka vaikuttaa toipumiseen
= kiinnostus siitä, mitä ihminen itse osaa, kykenee, haluaa, täytyy,
voi ja tuntee)
- toimijuuden tunto päivittäisessä elämässä = mahdollisuus tehdä
omaa elämää koskevia valintoja ja päätöksiä
- päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarve on ilmeinen, mutta
palveleeko nykyinen järjestelmä ikääntyneiden tarpeita, ja mitä
nämä tarpeet ovat?
- moniongelmaisuus: sairaudet, huono-osaisuus, yksinäisyys yms.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
8
Ikäerityinen ja ikäeettinen ihmisen kohtaaminen
mm. Etene 32/2011; Salo-Chydenius 2015
Ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset, sosiaaliset, psyykkiset
ja spirituaaliset tarpeiden muutokset, ikääntyvän elämänhistoriasta
kumpuavat merkitykset, tämänhetkinen elämäntilanne ja jäljellä oleva
elinaika otetaan huomioon hoivassa, hoidossa ja kuntoutuksessa.
Kärsimystä, surua ja sairautta ei sivuuteta = ongelmat saavat muodon
ja niiden ratkaisemiseksi haetaan konkreettisia keinoja. Päämäärä on
yhteisen työskentelyn kautta mahdollisimman hyvän elämänlaadun
saavuttaminen ja muutosten mahdollistuminen.
Tavoite on ymmärrysyhteys, jossa ihmisen yksilöllisyyttä, autonomiaa, voimavaroja omaa toimijuutta ja haavoittuvuutta kunnioitetaan.
Hyvä elämänlaatu on varmistettava myös silloin vaikka vanhus ei halua
tai ei pysty muuttamaan päihteidenkäyttöä.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
9
Mitä pitää ottaa huomioon kun arvioidaan päihteidenkäyttöä,
mielen hyvinvointia ja päivittäisistä toimista selviämistä?
- sukupolvi, sukupuoli, elämäntilanne, sosioekonominen asema,
elämänhistoria ja juomatapa
- ruokailu- ja juomatottumukset – hampaiden kunto
- päihteidenkäytön merkitys ja historia
- fyysiset sairaudet ja kipu, toimintakyvyn ja muistin haurastuminen, mieliala: menetykset, suru, yksinäisyys, pelot, ahdistus
- lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukset ja ei-toivotut
vaikutukset
- mikä on ihmisen itsenä määrittelemä polttavin ongelma?
- keskeistä on ihmisen kohtaaminen – ei vain ongelman!
- voimavarat, kiinnostukset, mahdollinen tuki?
- mikä on kullekin sopivaa ja turvallista: mitä muita keinoja?
© Sisko Salo-Chydenius 2015
10
Vaaran merkkejä:
- yleisesti nopeat kielteiset muutokset
- itsestä ja ympäristöstä huolehtimisen heikkeneminen
- ruokailujen unohtaminen ja ravinnon yksipuolistuminen
- lääkityksen laiminlyönti tai itsenäinen muuttaminen päihteiden
käytön mukaan
- tahaton tai tahallinen päihteiden sekakäyttö
- tasapaino- ja koordinaatiovaikeuksien lisääntyminen
- ärtyisyys, levottomuus, univaikeudet
- keskittymisvaikeudet ja lähimuistin äkillinen heikkeneminen
- vetäytyminen ja yksinäisyyden kokemus
- kiputuntemukset (etenkin kipukokemuksen voimistuminen)
- tarkoituksettomuuden tunne ja toivottomuus
- anhedonia eli kyvyttömyys kokea mielihyvää
11
© Sisko Salo-Chydenius 2015
-
Lääkkeet ja alkoholi (Holmberg 2015)
Ei lainkaan alkoholia:
– unilääkkeet
– rauhoittavat lääkkeet
– eräät kipulääkkeet
– eräät masennuslääkkeet
– epilepsialääkkeet
– allergialääkkeet
– matkapahoinvointilääkkeet.
Lääkkeitä, joiden kanssa alkoholia tulee nauttia varoen:
– diabeteslääkkeet
– tulehduskipulääkkeet
– nesteenpoistolääkkeet
– sydän- ja verenpainelääkkeet
– verenohennuslääkkeet
– eturauhasen liikakasvu- ja potenssilääkkeet.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
12
Miksi on tärkeää
puhua päihteistä, muistista ja mielialasta?
- lievän masennuksen tai jo alakulon tai päihteiden käytön vaaran
merkkien kohtaaminen ja työstäminen on inhimillisen kärsimyksen
vuoksi ja lähimmäisyyden kannalta tärkeää, mutta myös kansantalouden kannalta merkittävää
- käyttöraja on aina yksilöllinen, mutta jo kohtuutta runsaampi
käyttö voi heikentää terveyttä ja aikaistaa muistisairautta
- lievän masennuksen riski on yhtä suuri kuin vaikean – voidaan
puuttua kevyinkin keinoin järjestämällä päivittäistä elämää
ja turvaamalla riittävä hoiva
- päihteiden- ja sekakäytön riskejä ja ongelmia voidaan ehkäistä ja
niihin puuttuminen kannattaa, sillä mitä varhaisemmin tuemme
lopettamista/kohtuukäyttöä sen helpompi on muuttaa tottumuksia.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
13
2.Miksi on tärkeää puhua päihteistä, muistista ja mielialasta?
- ei kannata puhua vain haitoista vaan myös avusta mitä päihteistä
saa ja niistä hyödyistä, joita ihminen hakee: Oma motivaatio ja
kiinnostus mahdolliseen vähentämiseen viriää, kun hän saa apua
tilanteeseensa ja tilalle osallisuuden kokemuksia ja mielekästä
tekemistä
- on hyvä muistaa myös kohtuullisen määrän hyöty: rentoutuminen,
.
virkistyminen,
stressin väheneminen – mielialan kohoaminen,
elämän juhlistaminen, ruokahalun lisääntyminen yms.
- pieni määrä alkoholia voi ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia
- ihminen ei itse välttämättä tiedosta masennusta - muistiongelmia
- ei ole tottunut puhumaan ajatuksista ja tunteista
- masennus/muistiongelma koetaan häpeänä ja syyllisyytenä
(stigma)
- nähdäänkö tietty alakulo elämään kuuluvana ja selittääkö sitä esim.
yksinäisyys, ahdistuneisuus, kipu ja päihteidenkäyttö? (mm. Heimonen
& Pajunen 2012)
14
© Sisko Salo-Chydenius 2015
Miten kohtuutta runsaampi alkoholin käyttö vaikuttaa? viinaa runsaasti juomalla ei tule viisaaksi, vaan sairaaksi
- ikääntyminen on suklaarusina-ilmiö - päihteiden/lääkkeiden
sietokyky heikkenee iän myötä ja ilmeisesti riippuvuus tapahtuu
nopeammin?
- krapula – vieroitusoireet voimistuvat
- elinajanodote on 6–18 v. muita lyhyempi
- kuoleman vaara kasvaa noin 2-3 x
- voimistaa vanhenemisen kielteisiä vaikutuksia
- päihteistä saatu mielihyvä vähenee ikääntymismuutosten myötä
- kyky hyödyntää ravintoa heikkenee – vitamiinitarve!
- riskit lisääntyvät: esim. tapaturmat, somaattiset sairaudet,
mielen terveys ja muisti.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
15
Miten kohtuutta runsaampi alkoholin käyttö vaikuttaa? 2
- kognitiivinen toiminta vaurioituu etenkin lähimuisti ja
toiminnanohjaus – muistisairauksien riski
- yhteisvaikutukset ja ei-toivotut vaikutukset lääkkeiden kanssa?
- psykososiaaliset haittavaikutukset: masennus, häpeä, syyllisyys,
väkivalta, taloudelliset ongelmat yms.
- fyysinen sairaus ja kipu lisäävät emotionaalista haavoittuvuutta
- sairaudet ja lääkitys voivat aiheuttaa masennusta (esim. syöpä,
sydäninfarkti, aivohalvaus, aineenvaihduntasairaudet ja erityisesti
kipu)
- piiloutuuko alakulo ja masennus somaattisiin oireisiin?
- onko masennus alidiagnosoitu? – lääkityksellä (yli)hoidettu?
- monenlaiset menetykset, yksinäisyys – tuen puute ja elämän murheellisuus voivat aiheuttaa alakuloa ja johtaa depressioon.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
16
Vanheneminen ja terveen ihmisen alkoholin sieto
mm. Mathews & Oslin 2009)
30
Annos/vko
25
20
15
10
5
0
30
35
40
45
50
55
60
65
70
80
Ikä
© Sisko Salo-Chydenius 2015
17
SUOSITUS: Kertakulutus ja vanheneminen
5
4
Annoksia
3
kerralla
2
1
Ikä 30 -
- 50 © Sisko Salo-Chydenius 2015
- 80 v.
18
Tunnistamisen ongelmia mm.
Aira & Haarni 2010. Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen "Niitten kuuluu
kysyä myös siitä viinasta, jos on aihetta" Suomen lääkärilehti 7/2010, 576-585
Asiakas ja työntekijä saattavat
arvioida alkoholin aiheuttamien
haittojen johtuvat ikääntymisestä (esim. muistiongelmat,
epämääräiset vatsa- tms. vaivat)
Työntekijä saattaa pitää asiakkaan
alkoholin käyttöä yksityisasiana,
oikeutettuna ja tämä saattaa
ikääntyneiden kohdalla vielä
korostua
Yksin asuminen, vähentyneet
sosiaaliset ja työelämän
velvoitteet voivat viivästyttää
lisääntyneen alkoholin käytön
havaitsemista
Aiheeton hoitopessimismi voi
korostua ikääntyneiden kohdalla ja
estää avun pyytämistä ja
tarjoamista
Resurssien ja ajanpuute –
tiedonpuute – omat asenteet?
© Sisko Salo-Chydenius 2015
19
Päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistaminen:
Ongelma on usein piilevä ja/tai monimuotoinen: useimmiten hoitoon
muun syyn vuoksi
- usein pitkälle kehittynyt riippuvuus ja päihdekeskeinen elämäntyyli
- esim. ikääntymisestä ja/tai sairaudesta johtuvat muutokset ja
päihdehaitat sekoittuvat
Ihmisen oma käsitys ongelmista? - ei ole tottunut puhumaan
ajatuksista ja tunteista
- kaikki eivät ole perillä järkevän alkoholin käytön riskirajoista
saatikka suosituksista!
- itseluottamuksen ja päihdeongelman välillä käänteinen suhde
- masennus, häpeä ja syyllisyys – stigma häpeäleima
- itsemääräämisoikeus?
© Sisko Salo-Chydenius 2015
20
Alkoholi ja lääkkeet Päihdelinkki
Tahaton sekakäyttö esim. uni- ja rauhoittavien lääkkeiden liikakäyttö
tai lääke ei ole ehtinyt poistua elimistöstä ennen alkoholin nauttimista.
Lääkkeiden tahallinen käyttö päihtymystilan saavuttamiseksi
ja/tai voimistamiseksi.
Sekakäytön välittömät seuraukset voivat olla yllättäviä:
- alkoholin voimistunut vaikutus, muistivaikeudet, ahdistuneisuus,
aggressiivinen käyttäytyminen ja/tai sekavuus
- muistinmenetys voi johtaa alkoholin ja lääkkeen yliannosteluun,
tajuttomuuteen ja kuolemanvaaraan
- ylikuormittaa sisäelimiä, vauriot voivat olla pysyviä
- sekakäyttö johtaa nopeasti sietokyvyn kasvuun ja riippuvuuteen
- vieroitushoito on paljon vaikeampaa: tajuttomuus- ja kouristusalttius.
Vieroitus- ja seuranta vaatii aikaa!
© Sisko Salo-Chydenius 2015
21
MUISTI ja PÄIHTEET
Unohtaminen
Kielen päällä - muistista hakeminen
Muistissa säilyttäminen
säilömuisti
TARKKAAVAISUUS …… MOTIVAATIO …………… KESKITTYMINEN
(heikkenevät)
Assosiointi
- käsitys itsestä toimijana
Mieleen painaminen
- työmuisti heikkenee
Hakuvihjeet
Mieleen palauttaminen
Aistikanavat ja kieli
- työmuisti heikkenee
Muistaminen ja oppiminen
© Sisko Salo-Chydenius 2015
22
Päihteiden käytöstä aiheutunut muistisairausoireyhtymä
- kohtuukäyttö saattaa suojata muistisairauksilta? - liittyy usein
vilkkaaseen sosiaaliseen elämään (terveystekijä)?
- jos ApoE4-geeni: suurkuluttajan riski sairastua on 7 x
ja kohtuukäyttäjän riski 4x
- mitä enemmän alkoholia sen suuremmat vauriot (määrä ja juomatapa)
- vauriot suurempia naisilla
- alkoholi on paitsi nautintoaine myös neurotoksinen: aivoaineen
kato, pikkuaivovaurio (koordinaatio, puheen motoriikka, vapina)
- tiamiinin puute
- traumat
- sosiaalinen selviytyminen ja toimintakyky heikkenevät
© Sisko Salo-Chydenius 2015
23
Depressio vai muistisairaus?
Heimonen & Pajunen 2012; Juva 2007; Kopakkala 2009; Saarenheimo & Pietilä 2011
- monilta osin samanlaisia oireita kuten alakulo, uupumus, mielihyvän
puute, keskittymis- ja muistivaikeudet
- elämän syvä murhe todentuu vanhetessa – moninaisia menetyksiä
- altistavia tekijöitä mm. aikaisempi masennus, elämäntapahtumat,
raihnaistuminen, kipu, sosiaalisen tuen ja myönteisen palautteen
puute,
- kognitiivinen tyyli (kielteinen käsitys itsestä, ympäristöstä ja tulevaisuudesta) ja ikämuutokset (toiminnan ohjaus ja tarkkaavaisuus)
- masennus voi olla alkavan muistisairauden oire (aikaisempi
masennus on riskitekijä).
Päihteidenkäyttö lisää ahdistusta, masennusta, häpeää ja
syyllisyyttä.
Masennus on vakava, pitkäkestoinen ja moniulotteinen ilmiö,
joka koskettaa mm. tunteita, ajattelua, ruumista ja ihmissuhteita
– eikä välttämättä mene ohi ilman hoitoa .
© Sisko Salo-Chydenius 2015
24
Alkoholinkäytön riskirajat
Kohtalaisen riskin raja
Miehet 14 annosta viikossa
Naiset 7 annosta viikossa
Korkean riskin raja
Miehet 23—24 annosta viikossa
Naiset 12—16 annosta viikossa
Todennäköisesti ei riskiä jos terve työikäinen nauttii nainen 0—1
ja mies 0—2 annosta alkoholia/vrk , mutta tämä ei ole turvaraja!
© Sisko Salo-Chydenius 2015
25
Riskikulutus – kohtuutta runsaampi käyttö
- tarkoittaa suosituksen ylittämistä satunnaisesti
- ei välttämättä merkittävää haittaa
- tapaturmariski kasvaa, masennus, häpeä ja syyllisyys
Ongelmakäyttö = terveyshaitta
- toistuvasti yli suositusten/kerta tai vko kulutus
- moni juo tietämättään liikaa!
- epämääräisiä oireita mm. unettomuus, ahdistus, masennus, muistiongelmat, verenpaine, rytmihäiriö, tasapaino –
huimaus yms.
Riippuvuus kehittyy pitkällisen juomisen seurauksena
ja tarkoittaa pakonomaista käyttöä, vieroitusoireita,
toleranssin kasvua ja juomisen jatkamista haitoista
huolimatta. Vakavia terveyshaittoja!
© Sisko Salo-Chydenius 2015
26
Suositukset on tehty terveille! - mitään yleisohjetta ei voi antaa! Riskiraja on yksilöllinen!
Tärkeämpää kuin alkoholinkäytön määrä ja tiheys on yksilöllinen
raja, joka muodostuu monesta tekijästä mm. kunto, sairaudet,
lääkitys, mieliala, kulutushistoria, juomatavat ja tottumukset,
päihteiden merkitykset, käytön hallinta, elämäntilanteet, riski- ja
haavoittuvuustekijät kuten yksinäisyys, pelot, kipu, ahdistus yms.
Riskiraja on ehdottomasti motivoivaa neuvontaa edellyttävä raja!
EI TURVARAJA saatikka tavoite
Yli 60-vuotiaalla riskikäytön rajana on kansainvälisten gerontologisten suositusten mukaan 3- 4 annosta/vko (ei kerralla)
Audit: päihteidenkäytön kansainvälinen riskiraja + 60 on 4,
kun se työikäisillä on 8 pistettä.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
27
PUHEEKSI OTTAMINEN ikäerityisellä ja ikäeettisellä
motivoivalla tavalla
HAVAINNOT- OMAT TULKINNAT – JOHTOPÄÄTÖKSET
1.
2.
Kerro havainnoista – faktoista luontevassa yhteydessä
Kerro huolesi ja tunteesi, mutta omista ne itselle!
3. Kysy asiakkaan mielipidettä (mitä ajattelee, tuntee,
toivoo, mitä merkitsee)
4. Kerro oma mielipiteesi. Tuo esille (ongelmat, haasteet
Ja voimavarat), mitä kuulit hänen kertovan: tee yhteenveto
ja jätä mietittäväksi - varmista jatkuvuus!
28
© Sisko Salo-Chydenius 2015
Välineitä netistä:
www.paihdelinkki.fi/alkoholineuvonnan-opas
Testit
Tietopuu: Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveys
www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli
Päihdekortti ikäihmisten parissa työskenteleville
www.thl.fi alkoholiohjelman aineisto ammattilaisille:
+65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI & VOIMAVARAMITTARI 2.painos
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston verkkojulkaisu
Ikääntyneiden alkoholinkäytön puheeksiotto ja lyhytneuvonta
© Sisko Salo-Chydenius 2015
29
Toimia tietokanta: Kaksi kysymystä masennuksesta
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/arviointi/55/
1. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi
tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta?
2. Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta?
- vastausvaihtoehtoina kyllä tai ei.
Yksi myöntävä vastaus tarkoittaa todennäköistä masennusta:
- myöntävästi vastaa suurin osa masentuneista (seulan herkkyys 96%)myöntävästi
vastanneista suurimmalla osalla on masennus (seulan osuvuus 78%)
Keskeistä on kysyä: Mikä on uutta? Mikä on muuttunut?
Voi myös kysyä tulevaisuuden suunnitelmia
Myöhäisiän depressioseula GDS-15 muistiasiantuntijat
Vaatii elämäntilanteen kokonaisselvitystä – mahdollisesti lääkitystä,
mutta ennen kaikkea tukea ja seurantaa!
30
© Sisko Salo-Chydenius 2015
Toimijuuden, osallisuuden ja toivon rakentuminen
Toimijuus on läsnäoloa maailmassa, osallisuutta siihen mikä
elämässä on tärkeää. Gadamer, H-G. 2004. Hermeneutiikka. Ymmärtäminen
tieteissä ja filosofiassa. Tampere: Vastapaino.
Toivo hyvästä elämästä tulee todeksi yhdessä tekemällä.
Toimijuus (kyetä, osata, voida, haluta, täytyä, tuntea) tarkoittaa, että
ihminen nähdään oman elämänsä tekijänä, mikä ei ole samaa kuin
aktiivinen toiminta saatikka tuottaminen ja suorittaminen vaan voi
ilmetä hiljaisena olemisena, ristiriitaisena, haavoittuneena ja
murentuneena.
- ihmistä tulee tarkastella elämäntilanteen mahdollisuuksien ja
esteiden kautta: miksi juuri tämä ihminen toimii niin kuin toimii?
Mikä tukee, mahdollistaa tai estää, ohittaa ja mitätöi keskeisiä
toimintamahdollisuuksia? (Jyrkämä 2012; Pirhonen 2013)
31
© Sisko Salo-Chydenius 2015
Yhteiskuntapoliittinen ja auttamistyön kysymys on, miten luodaan
vaihtoehtoja päihteidenkäytön tilalle siihen suruun, yksinäisyyteen,
toivottomuuteen ja kipuun, joka kenties saa aikaan liiallista
päihteidenkäyttöä.
Kokonaisvaltainen auttamistyö tarkoittaa, että ihminen nähdään
ja kohdataan yksilönä, jolla on ainutlaatuinen elämäntarina, voimavaroja, kiinnostuksia ja tulevaisuus eikä häntä määritellä vain ongelmina.
Elämän merkityksen ydin pohjautuu kysymykseen:
Kuka minä olen?
Työntekijän kysymys tulee olla: Kuka on tämä ihminen?
Toimijuus, osallisuus ja toivo rakentuvat monien toisiaan täydentävien tekijöiden summana. Vanhakin ihminen suuntautuu tulevaisuuteen – tarpeet, toiveet ja tavoitteet: Mitä minulle voisi
vielä tapahtua?
Muutos toteutuu niin ihmisessä itsessään kuin ympäristössä,
olosuhteissa ja riittävän ajan vaativissa kohtaamisissa.
32
© Sisko Salo-Chydenius 2015
Lähteet:
Aira & Haarni 2010. Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen "Niitten kuuluu kysyä
myös siitä viinasta, jos on aihetta" Suomen lääkärilehti 7/2010, 576-585.
Eloniemi-Sulkava, U. & Savikko, N. (toim.) 2011. MielenMuutos muistisairaiden ihmisten
hoidossa. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto.
Heimonen, S. & Fried, S. 2015. Vanhuuden mieli. Helsinki: Ikäinstituutti.
Heimonen, S. & Pajunen, H. (toim.) 2012. Mielen terveys vanhuudessa. Helsinki: Edita.
Holmberg, J. 2010. Päihderiippuvuudesta elämänhallintaan. Helsinki: Edita.
Holstila A-L., Helakorpi S., Uutela A. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä
2011 ja niiden muutokset 1993–2011. Raportti 56/2012. Helsinki:THL.
Härmä, H & Granö, S. 2011 (toim.) Työikäisen muisti ja muistisairaudet. Helsinki: WSOYpro.
Juva, K. 2007. Dementia ja depressio. Duodecim 2007;123:1231-7.
Jyrkämä, J.2012. Toimijuus ja terveyden edistäminen. Teoksessa Näslindh-Ylispangar, A. Vanhuksen
terveyden, hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistäminen. Helsinki: Edita Publishing Oy. 143 – 152.
Koivula.R. & Vilkko, A.& Tigerstedt, C & Kuussaari, K. & Pajala, S. 2015. Miten iäkkäiden henkilöiden
alkoholiongelmat näkyvät kotihoidon työntekijöiden työssä? Yhteiskuntapolitiikka 2015/5, 482 – 489.
Kopakkala, Aku 2009. Masennus. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Oksanen, J. 2014. Motivointi työvälineenä. Jyväskylä: PS-kustannus.
© Sisko Salo-Chydenius 2015
33
Partanen, A. & Holmberg,J. & Inkinen, M. & Kurki, M. & Salo-Chydenius, S. 2015. Päihdehoitotyö.
Helsinki: SanomaPro.
Peksiev, T. 2015. ”Yks ryyppy on liikaa ja tuhat liian vähän”. Tutkimus ikääntyvien päihdekuntoutujien
toimijuudesta ja palvelutarpeista. Pro gradu Sosiaalipolitiikka, Helsingin yliopisto
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153753
Pikkarainen, A. 2013. Gerontologisen kuntoutuksen käsikirja, osa I. Jyväskylä: JAMK.
http://www.jamk.fi/kirjasto/julkaisut/jamkin- julkaisusarjat/1/0/159_2013
Pirhonen, J. 2013. Toimintamahdollisuudet vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidossa.
M.C. Nussbaumin teoria etnografisen tutkimuksen valossa. Gerontologia 2/2013, 58 – 72.
Saarenheimo, M. & Pietilä M. (toim.) 2011. MielenMuutos masennuksen hoidossa. Mielialaongelmista kärsivien ihmisten psykososiaalinen tukeminen. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto.
Sarvimäki, A. & Heimonen, S. & Mäki-Petäjä-Leinonen, A. 2010. Vanhuus ja haavoittuvuus.
Helsinki: Edita
Vilkko, A. & Finne-Soveri, H. & Sohlman, B. & Noro, A. & Jokinen, S. 2013. Kotona asuvan ikäihmisen kohtuutta runsaampi alkoholinkäyttö ja omaisen hoivavastuu. Teoksessa Warpenius, K.
& Holmila, M. & Tigerstedt, C. (toim.) 2013. Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille
ja yhteiskunnalle. Helsinki: THL, 63-76.
www.paihdelinkki.fi
www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli
www.a-klinikka.fi/sahkoiset-palvelut
© Sisko Salo-Chydenius 2015
34
34