Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö/Verkottaja 2013-2016 -hanke Verkottaja 2013-2016 Hankkeen tavoitteet • Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ja toimijoiden yhteistyön ja osaamisen kehittäminen • Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan edistäminen sekä asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluiden ja toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa • Sähköisten palvelujen kehittäminen vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan vahvistamiseksi [email protected] Verkottaja 2013-2016 • Löydämmekö uusia merkityksiä ja määritelmiä kokemusasiantuntijuudelle ja sen toteutumiselle päihde- ja mielenterveystyössä ja yhteiskunnassa? • Miten ammattilainen käyttää kokemuksen voimaa työssään? • Uudet toimintamallit , yhteistyömuodot ja innovaatiot [email protected] Kokemuksia kohtaamisesta.. [email protected] Kokemusasiantuntija Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta päihde- tai mielenterveysongelmista. Hän tietää millaista on elää näiden ongelmien kanssa, sekä millaista on sairastua ja sairastaa, olla hoidossa ja kuntoutuksessa. Kokemusasiantuntija tietää myös, mikä häntä on omassa tilanteessaan auttanut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen kuntoutumiseensa. [email protected] Kokemusasiantuntija Kokemusasiantuntija haluaa kääntää omat, rankatkin, kokemuksensa voimavaraksi, jonka avulla voi olla mukana auttamassa muita saman kokeneita. Myös omainen tai läheinen voi olla kokemusasiantuntija. (THL, Neuvoa antavat http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavatfi/kokemusasiantuntijan-avulla-parempiamielenterveys-ja-paihdepalveluja) [email protected] Ammatillinen päihde- ja mielenterveystyö • Päihdepalveluja toteutetaan asiakaslähtöisesti, asiakkaan omia ja hänen läheistensä voimavaroja vahvistaen ja tukien • Vuorovaikutus asiakkaan kanssa perustuu kunnioittavaan, empaattiseen ja asiakasta motivoivaan lähestymistapaan • Päihdehoidossa ja -kuntoutuksessa käytetään laajaan käytännön kokemukseen tai tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä, jotka täyttävät myös eettiset kriteerit (Päihdepalvelujen laatusuositukset http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/paihdepalvel u/paihdepalv.pdf) [email protected] Mitä on kokemus ? • Kokemus havaintokokemuksena, aistit vastaanottavat tietoa ympäristöstä ja välittävät tiedon mieleen • Kokemus hetkellisenä elämyksenä, joka vahvistaa tai horjuttaa kokijan identiteettiä • Tieto muodostuu kokemuksesta, mutta kokemus sisältää muutakin kuin aistihavaintojen kautta saatua ainesta • Kokemus elämänkokemuksen ja viisauden merkityksessä (Määttänen, Haaparanta, Oesch) [email protected] Ymmärtämisen perustavoista muodostuvat kokemuslaadut (Perttula, Latomaa) Tunne Intuitio Usko Tieto [email protected] Tunne • Ajallisesti ensimmäinen kokemus on laadultaan tunne • Keho toimii tunteiden alkupisteenä • Perustunteina ilo, suru, onnellisuus, viha, inho ja pelko • Miten tunnistamme tunteet ja miten ne vaikuttavat työssämme ja kohtaamisessa? [email protected] Intuitio • Tosi ja elävä kokemus, joka itsetiedostuksen ansiosta ohjaa myös toteuttamaan sen osoittamia tekoja, eräänlainen sisäinen varmuus • Kyky ymmärtää syvällisesti ja ”nähdä” toisten kokemuksiin • Miten intuitio toimii meissä? [email protected] Tieto • Tieto on myös rakenteeltaan kokemus, jossa tietämisen aihe on käynyt läpi useita etäännyttämisiä • Myös tieto rakentuu ihmisen tajunnallisen rakennustyön tuloksena ja on hyvin monensisältöistä, riippuen siitä minkä ”rakennusvaiheen” tiedosta puhumme [email protected] Usko • Usko on tiedon lailla rakennettua ymmärtämistä ja liittyy toivoon paremmasta • Kokemus uskosta ja toivosta yhdistävänä tekijänä kohtaamisessa [email protected] Kokemus yhdistävänä tekijänä päihdeja mielenterveystyössä • Kokemus ihmisenä olemisesta ja erilaiset ihmiskäsitykset • Erilaiset elämänkokemukset ja arvot • Kokemukset hoidosta ja toipumisesta vaikuttavat siihen mitä tiedämme ja uskomme [email protected] Kokemus häpeästä, syyllisyydestä ja myötätunnosta • Häpeää ja syyllisyyttä on mukana auttamistyössä ja ne vaikuttavat vuorovaikutukseemme • Päihde- ja mielenterveystyössä päästään eteenpäin, kun autettava ja auttaja pyrkivät tunnistamaan asenteitaan, tunnustavat häpeän ja syyllisyyden olemassaolon ja vaikutuksen (Salo-Chydenius) [email protected] Kokemus häpeästä, syyllisyydestä ja myötätunnosta • Jos ymmärretyksi tulemisen kokemuksia ei synny, kärsimys, kipu ja ongelmien taakka ei vähene, eikä tule tilaa toivolle, joka on muutoksen toteuttamisen välttämätön edellytys • Toivo hyvästä elämästä syntyy kokemuksista: myötätunto, välittäminen ja suvaitsevaisuus tulevat todeksi tekemällä (Salo-Chydenius) [email protected] Päihde- ja mielenterveystyön ja kokemusasiantuntijuuden integraatio Päihdetyö Mielenterveystyö Kokemusasiantuntijuus [email protected] Lähdemateriaalia • • • • • • • • Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Julkaisuja 2012: 24. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103109/978-952-00-33828.pdf?sequence=1 Päihdepalvelujen laatusuositukset, 2002. Sosiaali- ja terveysministeriö http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/paihdepalvelu/paihdepalv.pdf THL, Neuvoa-antavat http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavatfi/kokemusasiantuntijan-avulla-parempia-mielenterveys-ja-paihdepalveluja Salo-Chydenius, S. 2012. Päihteet mielessä – myötätunto auttaa työstämään häpeää ja syyllisyyttä. MieliHuuko, päihde- ja mielenterveystyötä yhdessä http://www.huuko.fi/mielihuuko/ Perttula, J. & Latomaa, T. 2005. Kokemuksen tutkimus, merkitys-tulkintaymmärtäminen. Määttänen, P. 2009. Toiminta ja kokemus. Haaparanta, L. & Oesch, E. 2002. Kokemus. Verkottaja 2013-2016 http://verkottajahanke.fi/ [email protected] Kiitos!