Marja Innanen, apulaispääsihteeri, Kestävän kehityksen toimikunta, YM
EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN KUULEMINEN TO 15.10.2015 n. klo 10.00
Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
Suomi on kestävän kehityksen kärkimaita Euroopassa ja maailmassa. Suomen toimia seurataan ja Suomen mallia
pidetään kansainvälisesti ainutlaatuisena. Suomi voi olla edelleen edelläkävijä ja suunnan näyttäjä, ja meillä on juuri
nyt kansainvälisestikin annettavaa – uusi sosiaalinen innovaatio: Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on konkreettinen työkalu. Suomen kestävän kehityksen
toimikunta päätti vuoden 2013 lopussa uudesta toimintaan ja käytäntöön vievästä toimintamallista. Toimikunta
määritteli kahdeksan tavoitetta (alla), joita kohdin tulee työskennellä, jotta visio ”Luonnon kantokyvyn rajoissa
hyvinvoiva Suomi 2050” toteutuisi. Yhteiskuntasitoumus on yhteinen tulkinta siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa
Suomessa, kuitenkin globaalisti ja ylisukupolvisesti. Eri tahoja pyydetään antamaan oma toiminnallinen ja
konkreettinen toimenpidesitoumus, jonka avulla visiota ja tavoitteita voidaan toteuttaa. Tavoitteena on synnyttää
positiivisen sitoutumisen kehä ja yhteistyöklustereita, jotka mahdollistavat ison loikan kohti kestävää kehitystä.
Yhdenvertaiset
mahdollisuudet
hyvinvointiin
Työtä kestävästi
Vaikuttavien
kansalaisten yhteiskunta
Kestävät yhdyskunnat ja
paikallisyhteisöt
Hiilineutraali
yhteiskunta
Luontoa kunnioittava
Resurssiviisas
päätöksenteko
Luonnon kantokykyä
talous
kunnioittavat elämäntavat
Sitoumuksia on reilun vuoden jälkeen koossa noin 160 kpl. Sitoumuksia ovat antaneet yhteiskunnan kaikki
sektorit: yritykset, koulut, hallinto, järjestöt, jopa yksityishenkilöt. Neljä kokonaista toimialaa on antanut
sitoumuksen (finanssi, metsä, energia, kauppa). Mukaan ovat tulleet mm seuraavat yritykset: Paulig, Outotec,
Patria, S-ryhmä, Fazer, K-ryhmä, Ahlstrom, Kotipizza, Arkkitehtitoimisto Kanttia2, HSL, Kanniston leipomo, Vapo,
Gaia, Apu-lehti, UFF, Koskisen Oy, ravintola Leo, Solved -the Cleantech Company, Sita Suez Environment, Kiinteistö
oy Akavatalo, Parkkisähkö jne. Mukana on myös työmarkkinajärjestöjä kuten Akava, STTK, SAK, OAJ, toisaalta myös
EK, Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto sekä MTK. Koulut ja oppilaitokset kaikilta asteilta ovat hyvin edustettuina,
mukana on paljon koulutuskuntayhtymiä, ala- ja yläkouluja, ammatillisia oppilaitoksia, lukioita ja yliopistoja (HY,
Aalto, Hanken, Turku, Itä-Suomi, Lappeenranta) sekä kaupunkien sivistystoimia. Myös tutkimuslaitokset kuten
Syke ja tutkimusta rahoittavat Tekes, Sitra, Suomen Akatemia. Hallinnosta esim. Hämeen ja Uudenmaan Elyt ja
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Kela ovat mukana. Ministeriöistä sitoumuksen ovat tehneet YM, VNK, MMM,
OKM, UM sekä puolustushallinto. Järjestöt kuten Valo, Olympiakomitea, Kepa, SLL, Martat, Luontoliitto, Natur och
Miljö, Fibs, Allianssi, Kuluttajaliitto ovat laajasti mukana. Espoon kaupunki antoi ensimmäisenä kaupunkina
sitoumuksen kesäkuussa. Puolueista Vasemmistoliitto on antanut sitoumuksen. Sitoumuksia seurataan ja niiden
edistymistä mitataan aktiivisesti.
Sitoumuksen tehneet tahot kokevat sitoumuksen hyödylliseksi. Kyselytutkimuksen mukaan kestävän
kehityksen sitoumuksen tehneet tahot ovat hyvin tyytyväisiä sitoumuksen vaikutuksiin. Sitoumuksen tehneistä
tahoista neljä viidestä kertoo, että sitoumuksen toteuttamisesta on ollut hyötyä omalle organisaatiolle ja että
kestävä kehitys ymmärretään nyt konkreettisena toimintana. He pitävät sitoumusta selkeänä ja toimivana työkaluna
kestävän kehityksen edistämiseen ja lähes kaikki (94 %) suosittelevat kestävän kehityksen sitoumuksen tekemistä
muille toimijoille. Se antaa myös hyvät raamit kehittää kestävän kehityksen työtä eri organisaatioissa ja helpottaa
vastuullisuudesta viestimistä sekä tuo imagohyötyä toteuttajalleen.
Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen
huippukokouksessa syyskuussa 2015. Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yksi merkittävä
työkalu myös toimintaohjelman sisältämien globaalien tavoitteiden toimeenpanossa. Sitoumus yhdessä
laajapohjaisen pääministerivetoisen kestävän kehityksen toimikunnan kanssa on kiinnittänyt positiivista huomiota
myös muissa maissa sekä sidosryhmissä. Yhteiskuntasitoumusta on tarkoitus tarkistaa syksyllä 2015, niin että
parhaalla mahdollisella tavalla voi vastata Agenda2030:n toimeenpanohaasteeseen.