Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
Marja Innanen, apulaispääsihteeri, Kestävän kehityksen toimikunta, YM EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN KUULEMINEN TO 15.10.2015 n. klo 10.00 Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi on kestävän kehityksen kärkimaita Euroopassa ja maailmassa. Suomen toimia seurataan ja Suomen mallia pidetään kansainvälisesti ainutlaatuisena. Suomi voi olla edelleen edelläkävijä ja suunnan näyttäjä, ja meillä on juuri nyt kansainvälisestikin annettavaa – uusi sosiaalinen innovaatio: Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on konkreettinen työkalu. Suomen kestävän kehityksen toimikunta päätti vuoden 2013 lopussa uudesta toimintaan ja käytäntöön vievästä toimintamallista. Toimikunta määritteli kahdeksan tavoitetta (alla), joita kohdin tulee työskennellä, jotta visio ”Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi 2050” toteutuisi. Yhteiskuntasitoumus on yhteinen tulkinta siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa Suomessa, kuitenkin globaalisti ja ylisukupolvisesti. Eri tahoja pyydetään antamaan oma toiminnallinen ja konkreettinen toimenpidesitoumus, jonka avulla visiota ja tavoitteita voidaan toteuttaa. Tavoitteena on synnyttää positiivisen sitoutumisen kehä ja yhteistyöklustereita, jotka mahdollistavat ison loikan kohti kestävää kehitystä. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin Työtä kestävästi Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Hiilineutraali yhteiskunta Luontoa kunnioittava Resurssiviisas päätöksenteko Luonnon kantokykyä talous kunnioittavat elämäntavat Sitoumuksia on reilun vuoden jälkeen koossa noin 160 kpl. Sitoumuksia ovat antaneet yhteiskunnan kaikki sektorit: yritykset, koulut, hallinto, järjestöt, jopa yksityishenkilöt. Neljä kokonaista toimialaa on antanut sitoumuksen (finanssi, metsä, energia, kauppa). Mukaan ovat tulleet mm seuraavat yritykset: Paulig, Outotec, Patria, S-ryhmä, Fazer, K-ryhmä, Ahlstrom, Kotipizza, Arkkitehtitoimisto Kanttia2, HSL, Kanniston leipomo, Vapo, Gaia, Apu-lehti, UFF, Koskisen Oy, ravintola Leo, Solved -the Cleantech Company, Sita Suez Environment, Kiinteistö oy Akavatalo, Parkkisähkö jne. Mukana on myös työmarkkinajärjestöjä kuten Akava, STTK, SAK, OAJ, toisaalta myös EK, Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto sekä MTK. Koulut ja oppilaitokset kaikilta asteilta ovat hyvin edustettuina, mukana on paljon koulutuskuntayhtymiä, ala- ja yläkouluja, ammatillisia oppilaitoksia, lukioita ja yliopistoja (HY, Aalto, Hanken, Turku, Itä-Suomi, Lappeenranta) sekä kaupunkien sivistystoimia. Myös tutkimuslaitokset kuten Syke ja tutkimusta rahoittavat Tekes, Sitra, Suomen Akatemia. Hallinnosta esim. Hämeen ja Uudenmaan Elyt ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Kela ovat mukana. Ministeriöistä sitoumuksen ovat tehneet YM, VNK, MMM, OKM, UM sekä puolustushallinto. Järjestöt kuten Valo, Olympiakomitea, Kepa, SLL, Martat, Luontoliitto, Natur och Miljö, Fibs, Allianssi, Kuluttajaliitto ovat laajasti mukana. Espoon kaupunki antoi ensimmäisenä kaupunkina sitoumuksen kesäkuussa. Puolueista Vasemmistoliitto on antanut sitoumuksen. Sitoumuksia seurataan ja niiden edistymistä mitataan aktiivisesti. Sitoumuksen tehneet tahot kokevat sitoumuksen hyödylliseksi. Kyselytutkimuksen mukaan kestävän kehityksen sitoumuksen tehneet tahot ovat hyvin tyytyväisiä sitoumuksen vaikutuksiin. Sitoumuksen tehneistä tahoista neljä viidestä kertoo, että sitoumuksen toteuttamisesta on ollut hyötyä omalle organisaatiolle ja että kestävä kehitys ymmärretään nyt konkreettisena toimintana. He pitävät sitoumusta selkeänä ja toimivana työkaluna kestävän kehityksen edistämiseen ja lähes kaikki (94 %) suosittelevat kestävän kehityksen sitoumuksen tekemistä muille toimijoille. Se antaa myös hyvät raamit kehittää kestävän kehityksen työtä eri organisaatioissa ja helpottaa vastuullisuudesta viestimistä sekä tuo imagohyötyä toteuttajalleen. Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa syyskuussa 2015. Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yksi merkittävä työkalu myös toimintaohjelman sisältämien globaalien tavoitteiden toimeenpanossa. Sitoumus yhdessä laajapohjaisen pääministerivetoisen kestävän kehityksen toimikunnan kanssa on kiinnittänyt positiivista huomiota myös muissa maissa sekä sidosryhmissä. Yhteiskuntasitoumusta on tarkoitus tarkistaa syksyllä 2015, niin että parhaalla mahdollisella tavalla voi vastata Agenda2030:n toimeenpanohaasteeseen.
© Copyright 2024