Immulan ja Paunin kylien kyläsuunnitelma
IMMULAN JA PAUNIN KYLIEN KYLÄSUUNNITELMA 2014 www.immulanpauninkylayhdistys.weebly.com SISÄLLYS ESIPUHE 3 YLEISKUVA KYLÄSTÄ 3 Historiikki 3 Kylän rajat kartalla 4 Väestörakenne, elinkeinot ja Palvelut 4 Kylällä toimivat yhdistykset 5 YMPÄRISTÖ 5 Maisema ja luonto 5 Rakennettu ympäristö 6 Erityiset paikat ja nähtävyydet 6 Tiet ja liikenne 7 Kaavoitus 7 IDEOINTI-ILLAN TULOKSIA 7 KYLÄKYSELY 7 Tiivistelmä vastauksista 7 SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 9 LIITE 1 IMMULAN - PAUNIN KYLÄKYSELY 2014 11 LIITE 2 Palveluluettelo 17 Immulan ja Paunin kylien kyläsuunnitelma 2014 © ImmulanPaunin kyläyhdistys ry Koonnut: Immulan - Paunin kyläsuunnittelutyöryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy 2 ESIPUHE Immulan-Paunin kyläsuunnitelma toteutettiin Lohjan Kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen tuella alueen analysoimiseksi ja tulevaisuuden visioimiseksi. Taustalla oli kyläyhdistyksen piirissä jo muutaman vuoden aikana kytenyt toive kyläsuunnitelmasta. Ensimmäisenä askeleena järjestettiin kaikille avoin kyläsuunnitteluilta Immulan työväentalolla. Paikalle saapui noin kaksikymmentä asukasta ja heidän kanssaan kartoitettiin, mikä alueella on hyvin ja mitä halutaan muuttaa. Kokouksessa valittiin myös työryhmä työstämään suunnitelmaa. Puheenjohtajaksi valittiin Seppo Hänninen, sihteeriksi Teuvo Järvenpää ja jäseniksi Kaisu Kunttu, Hilkka-Mari Lehto, Ahti Nauska, Matti Mäkinen, Satu Rautanen sekä Maija Wikström. Kyläsuunnitelman tueksi toteutettiin kyläkysely, jolla kartoitettiin asukkaiden perustietoja ja mielipiteitä kylän nykytilasta ja tulevaisuuden toiveista. Kyselylomakkeita jaettiin noin 250 kappaletta eli jokaiseen alueen talouteen. Vastaaminen oli mahdollista sekä paperilla että netin kautta. Täytettyjä kyselylomakkeita tuli työryhmälle lopulta 41 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 19. YLEISKUVA KYLÄSTÄ Historiikki Immulan ja Paunin alueita on asutettu ensimmäisen kerran pian sen jälkeen, kun alue paljastui jääkauden jälkivaiheessa veden alta noin 10.000 vuotta sitten. Kylien alueilta on tehty lukuisia kivikautisia löytöjä, jotka ajoittuvat ajanjaksolle 6.500 – 1.500 eaa. Alueelta on tehty myös pronssikaudelle sijoittuvia löytöjä. Nykyinen asutus voidaan jäljittää ainakin 1500-luvun alkupuolelle, jolloin Immulassa oli 5 talonpoikaistaloa: Seppälä, Sauvo, Pukali, Hakuli ja Perttilä. Paunilla oli kolme itsenäistä taloa Momma, Kana ja Pässi. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi ne vuonna 1541 rälssiksi Suitian Flemingille. Myöhemmin Kana ja Pässi palautettiin takaisin kruunulle. Momma säilytti rälssiluonteensa. Talonpoikia oli vetänyt puoleensa varmasti alueen viljavat hiesusavikot, vaikkakin kyliä hallitseva laaja, kaiketi Lohjan laajin, peltoaukio raivattiin vasta paljon myöhemmin. Nykyisen laajuutensa se sai vasta 1960-luvulla, kun viimeisetkin Kivikosken varren tulvaniityt kuivattiin. Itse Kivikoskenpuro oli aikoinaan alueen tärkeä kulku- ja kuljetusreitti, jonka koskien ohi veneet ja ruuhet jouduttiin vetämään puutelojen päällä. Puron koskissa oli myös myllyjä. Se kuului Suitian kartanolle ja sijaitsi parisataa metriä nykyisen Uudenkyläntien sillan yläpuolella. Alavirrassa puro väljeni varsin kulkukelpoiseksi Siuntionjoeksi, jota pitkin päästiin rannikolle ja merelle. Vaikka tiloja oli vähän, oli väkeä aika ajoin paljonkin. Tiloilla tarvittiin paljon työvoimaa, joka asutti kantatilojen ympäristössä suurta määrää erilaisia tupia. Torppia kylien taloilla ei ollut ennen kuin 1800-luvun lopulla, jolloin muutamalla Immulan talolla oli myös torppari. Takakulman tilat sen sijaan olivat alun perin Ventelän ja Laakspohjan torppia. Kylät olivat suomenkielisiä, mutta sijaitsivat kielirajalla. Vilkkaimmillaan kylien elämä lienee ollut 1950- ja 1960-luvuilla. Silloin Immulassa toimi kylien yhteinen oma koulu (1908–1992) ja oma puhelinvaihde. Sekä Immulassa että Paunilla oli myös omat pienet kauppaliikkeensä. Paunin kylä tuli tunnetuksi yhtenä eteläisen Suo3 men viimeisistä raittikylistä. Tämä tarkoittaa sitä, että kylän kolmen talon, Momman, Kanan ja Pässin talouskeskukset sijaitsivat isoon jakoon asti vallinneen tavan mukaisesti vieri vieressä tien varressa. Koska näin isoilla tiloilla oli kymmeniä rakennuksia kullakin, tien molemmille puolille oli rakentunut yhtämittaiset rakennusrivit, joiden väliin jäi vain kapea kylätie. Viimeiset jäänteet raittikylästä hävisivät, kun kylätie oiottiin, levennettiin ja päällystettiin vuosina 1994–96. Liian lähellä tietä sijainneet rakennukset jouduttiin purkamaan. Historiallisena kuriositeettina kerrottakoon, että Momman tilalla oli viinanpoltto-oikeus vuoteen 1866 asti. Ilmeisesti paloturvallisuuden takia viinatupaa ei rakennettu raitin varrelle muiden rakennusten joukkoon, vaan se sijaitsi omalla mäellä lähellä vanhaa, nykyään suojeltua Momman riihtä. Tupa on edelleen olemassa tien toiselle puolelle siirrettynä. Se toimii kesäasuntona. Kylän rajat kartalla Kylämme sijaitsee Lohjan kaupungin kaakkoiskulmassa sen aseman seudun ja Siuntion kunnan rajan välissä. Alueemme asukkaat käyttävät kulkuväylänään Immulantietä ja sen sivuhaaroja. Tämän takia kylämme alue ulottuu osaksi Siuntion puolelle. Kyläalueeseemme kuuluu Immulantie sivuteineen sekä Heinilän alue mukaan lukien Siuntion puolella olevat osat Lindkullan-, Väinölän-, Uudenkylän- ja Herrdahlintiestä. Lisäksi alueeseen kuuluvat myös ns. Takakulma eli Haapasalontie ja Suitiantien itäpuoli Haapasalontien liittymästä Munkkaan mäkeen asti. Samoin vielä Siuntion puolelta Oravabäckenistä kuuluu 4 taloutta. (Kts kartta) 4 Väestörakenne, elinkeinot ja Palvelut Kylämme asukkaat jakautuvat ikäryhmittäin seuraavasti: 0-18 vuotiaita on 23 %, 19-39 vuotiaita 23 %, 40-64 vuotiaita 43 % ja yli 65 vuotiaita 11 %. Yhteensä kylällämme asuu noin 500 asukasta. Kylällämme sijaitsee vain yksi tehdaskokonaisuus (Orthex Oy) sekä lukuisia pien- ja maatalousyrittäjiä. Muita alueella toimivia yrityksiä yhteystietoineen on listattu liitteeseen 1. Jos omaa yritystä ei löydy listalta niin sen voi ilmoittaa yhdistyksen sihteerille kotisivujemme kautta. Julkisia palveluja ovat vain postinjakelu ja kaksi kirjelaatikkoa tiemme varrella. Yksityisiä palveluja tarjoavat alueellamme lukuisat yrittäjät (kts liite). Liikuntapalveluja, kouluja, päiväkoteja, kauppoja ym. julkisia palveluja ei kylällämme ole. Nämä palvelut ovat lähimmillään Perttilässä, asemalla ja Lempolan kauppakeskuksessa. Kyläyhdistyksen tiedotustoiminta toimii joka kotiin jaettavilla tiedotteilla sekä kotisivujemme välityksellä. Tietoliikenne yhteydet ovat vielä puutteelliset liian suurien katvealueiden takia. Kylällä toimivat yhdistykset Immulan-Paunin kyläyhdistys ry toimii erittäin aktiivisesti ja järjestää erilaista ohjelmaa kyläläisille. Esimerkiksi elotanssit, lasten olympialaiset, retkiä, onkikilpailut, pikkujoulut sekä osallistuu Lohjan omenakarnevaaleihin. Jotta jo olemassa olevat toiminnot ja uudet toiveet saadaan toteutettua tarvitaan mukaan lisää väkeä järjestelyihin. Osallistua voi pienelläkin panoksella eikä tarvitse pelätä, että joutuu sitoutumaan loppuelämäkseen. Tapahtumiin tarvitaan erilaista talkoo-osaamista tapahtumien suunnittelusta toteuttamiseen asti. Uusia tapahtuma- ja toimintamuotoja kaivataan ja niitä uskomme saavamme aivan uusilta aktiiveilta. Kun tulet mukaan toimintaamme saat myös uusia ystäviä ja kun annat apuasi yhteiseen hyvään saat varmasti apu kun sitä pyydät. Uudet osallistujat ovat siis tervetulleita ja nopein tapa ilmoittaa halustaan mukaan on ilmoitus sihteerille, esimerkiksi kyläyhdistyksen kotisivujen kautta: http://www.immulanpauninkylayhdistys.weebly.com/ Kyläyhdistyksen lisäksi alueella toimii aktiivisesti Lohjan itäinen Metsästysyhdistys, Lohjan Maamiesseura & maatalousnaiset ( http://www.lohjanmaamiesseura.fi/), Ilonraitti ry sekä Immulan työväenyhdistys. YMPÄRISTÖ Maisema ja luonto Immulan rekisterikylän maat ylettyvät Lohjanharjulle, mutta suunnittelualue rajoittuu radan eteläpuolelle ja alkaa siis harjun juurelta. Kylämaisemaa hallitsevat rikkaat pinnan muodot: on kumpuilevaa peltomaisemaa ja sitä halkovia pikku puroja. On myös korkeita metsäisiä kallioita, joista monet ovat laeltaan paljaita, vain matalan kalliokasvillisuuden peittämiä. Nämä ovat perua ajoilta, jolloin Itämeri peitti aluetta. Vetäytyvä vesi huuhteli jään hiomien kallioiden lailta sulamisvesien mukanaan tuomat irtaimet maalajit. Tuloksena oli maisema, joka muistutti suuresti nykyistä ulkosaaristoamme. Kun maa edelleen nousi, myös laaksot paljastuivat. Niitä peittivät sekä mannerjään sulamisen yhteydessä kerrostuneet ja lajittuneet maalajit että varhaisen Itämeren pohjaan sedimentoituneet maalajit. Kaikki nämä maalajit moreenista hiesusaveen ja saveen ovat varsin hedelmällisiä ja muodostavat hyvän kasvualustan niin metsille kuin viljelykasveillekin. Kylätien lisäksi Immulan ja Paunin kyliä yhdistää myös kylien väliin jäävä suuri peltoaukea, joka itäpäässään jatkuu pitkälle Lieviölle. Myös vanhat kärrytiet kulkivat peltoaukean yli. Nykyinen peltoaukeaa kiertävä tie on paljon myöhempää perua. Peltoaukeata halkoo tänä päivänä vaatimaton Kivikosken puro sivuhaaroineen. Kylässä ei ole enää yhtään luonnollista järveä. Yksi lienee ollut vielä nykyisten tilojen perustamisen aikoihin juuri Immulan ja Paunin välissä. Laskujokea perkaamalla ja Uudenkylän kohdalla ollutta kalliokynnystä madaltamalla se kuivattiin. Viimeiset tulvaniityt ja -pajukot hävitettiin vasta 1960-luvulla. Laaja valuma-alue sekä laaja puroverkosto ovat houkutelleet maanomistajia patoamaan erilaisia tekolampia. Niitä löytyy alueelta ehkä kymmeniä. Tunnetuin, vaikkakaan ei suurin, on Immulassa, Immulantien vieressä Tapiolan mailla sijaitseva ”Välimeri”, jonka joutsenet ovat kelpuuttaneet parin viime vuoden aikana pesimälammekseen. Joutsenia pesii ainakin yhdellä toisellakin tekolammella. Peltoaukea on tehokkaasti viljelty, mutta silti monet niittyjen lintulajit viihtyvät siellä. Isokuovi pesii vuodesta toiseen, samoin suuri joukko töyhtöhyyppiä kiuruista, niittykirvisistä, pensastaskuista ja keltasirkuista puhumattakaan. Ruisrääkkä on viime vuosina pesinyt aukealla säännöllisesti, samoin tuulihaukka. Mutta onpa siellä pesinyt viiriäinenkin. Kattohaikara on tehnyt viime vuosina säännöllisiä tutustumiskäyntejään, vaikkei olekaan asettunut taloksi alueen tekopesiin. Eri puolilla peltoaukeata ja sen reunapensaikossa viihtyvät myös alkukesän yölaulajat satakielestä kerttusiin. Syksyisin valtavat joutsenparvet lepäilevät ja ruokailevat peltoaukealla, jossa niillä on esteetön näköala tarkkailla mahdollisia lähestyviä vihollisia. Metsien linnuista mainittakoon vielä harvalukuisena sinnittelevä teeri, joka aivan näihin vuosiin asti on pitänyt keväistä soidintaan Kivikos5 ken puron varressa Paunin ja Takakulman välissä. Muita merkittäviä harvinaistuvia metsien lajeja ovat kehrääjä, kulorastas ja kangaskiuru. Monimuotoinen maisema tarjoaa sopivan ympäristön suurille sorkkaeläimille. Hirviä nähdään usein. Valkohäntä- ja metsäkauriita on paljon. Ne myös ylläpitävät alueella omaa ilveskantaa. Jäniseläimistä ilmeisesti rusakon ja metsäjäniksen risteytymä on vallitseva. Lisäksi alueelta löytyy pesivinä kettuja, supikoiria ja mäyriä. Sudet ja karhut ovat olleet satunnaisia, mutta näätä on ilmeisesti asettunut vakituisesti Paunin kylään. Sen pääravinnosta, oravasta ei ole pulaa. Oravakantaa ylläpitää käpyjen lisäksi alueella yleisesti esiintyvä pähkinäpensas. Pähkinäpensas on vaativa laji. Alueelta löytyykin monia merkittäviä lehtoja. Niitä on säilynyt mm. runsaan jyrkkäpartaisen puroverkoston varrella sekä peltoaukeata reunustavien moreenimäkien ja kalliojyrkänteiden juurella. Jaloista lehtipuista pähkinäpensaan ohella alueelta löytyy useita metsälehmus- eli niinipuukasvustoja, vaikka nykyinen metsätalous niitä tuhoaakin. Muutoin alueella on reheviä mustikkatyypin kuusikoita, erityyppisiä reheviä sekametsiä sekä kalliomänniköitä. Ruohovartisista kasveista alueelle ovat leimallisia keväiset valkovuokkokasvustot. Myös sinivuokkoa, imikkää, näsiää ja harvinaista lehtosinijuurta esiintyy. Kivikosken puron varressa on pari laajaa mukulaleinikkiesiintymää. Näyttävä on myös myöhemmin kesällä kukkiva, harvinaistuva hirvenkello, jota löytyy paristakin paikasta. Rakennettu ympäristö Immulan―Paunin pitkä historia näkyy rakennusten sijoittelussa maisemaan. Aikoinaan talot rakennettiin rinteille ja tiet kulkemaan niiden kautta. Vielä viime vuosisadalla suuren peltoaukean kaikilla reunoilla oli asumuksia. Nyt monista, kylistä katsoen pellon takana sijainneista asumuksista, on jäljellä vain raunioita. Kylissä on kuitenkin jäljellä paljon vanhaa rakennuskantaa. Monet niistä ovat nykyisin nk. inventointikohteita, joissa voidaan tehdä muutoksia, mutta joiden kohtaloa seurataan. Erityisen näyttävä inventointikohde on Immulan Sauvun päärakennus, joka on rakennettu vuonna 1907 puhtaaseen Jugend-tyyliin. Vanha Pässin päärakennus Paunilla on rakennettu jo 1800 -luvun puolivälissä ja kunnostettu 1990 -luvulla alkuperäisen tyylin hengessä. 1970 -luvulta lähtien alueella on rakennettu paljon pientaloja. Koska ollaan hajaasutusalueella, rakennusluvat ovat luonteeltaan poikkeuslupia ja tontin vähimmäiskoko yleensä 5000 m². Rakennetulle ympäristölle onkin tyypillistä väljyys ja suuret piha-alueet. 2010 -luvulla kaupunki kaavoitti Immulantien alkupäähän, Heinilään, taajamatyyppisen pientaloalueen, jota paraikaa rakennetaan. Alueelle tulee nelisen kymmentä pientaloa, joiden tonttien koko vaihtelee 1000 m²:n molemmin puolin. Alueella on myös valmiiksi rakennettu infrastruktuuri, joten se poikkeaa oleellisesti muusta kyläalueesta. Erityiset paikat ja nähtävyydet Alueelta on löytynyt kolme hiidenkirnua, kaksi Paunilta ja yksi Immulasta. Takakulman ja Immulan rajalla sijaitseva Antinkallio, jonka laki nousee yli 90 metriin merenpinnasta, on erinomainen näköalapaikka. Paunilta lähteväksi suunniteltu metsä-/ luontopolku on linjattu kulkemaan sekä hiidenkirnujen että Antinkallion kautta. Asiaan palataan luvussa ”Tavoitteet ja toimenpiteet” sivulla 13. Aleksis kiven polku Nurmijärveltä Siuntioon kulki Vuohenkalman torpan ohi Toramäen yli. Näistä Vuohenkalma (vuohenkaalimaa) on Lieviötä, mutta Siuntion puolella Paunilta suoraan itään sijaitsevalle Toramäelle päästään teitse vain Lindkullantietä. Hoitoluokka N3 N3 hoitoluokkaan sijoittuvat alempiluokkaiset väylät; yhdystiet sekä yleensä sora- tai kevytpäällysteiset ja kapeapoikkileikkauksiset tiet. N3 luokassa ainoat viherhoitotoimenpiteet ovat niitto, vesakonraivaus ja metsänhoidolliset työt. Mikäli tiejaksolla esiintyy hoidettavia puu- ja pensasryhmiä, alue luokitellaan erityisalueiden hoitoluokkaan E. *KVL =Keskimääräiseen vuorokausiliikennemäärään perustuva luokitus 6 Tiet ja liikenne IDEOINTI-ILLAN TULOKSIA Immulantien toiminnallinen luokitus on yhdystie ja tie kuuluu talvihoitoluokkaan II. Tien liikennemäärät on jaettu kahteen osaan (kvl619 ja 487)* ja viherluokka on N3. Immulantien sivutiet ovat yksityisteitä ja nauttivat ylläpitotukea. Ainoastaan taloliittymät sekä Immulantiestä että sivuteistä ovat täysin yksityisiä. Kyläsuunnitelman avoimessa aloituspalaverissa pohdittiin alueen tulevaisuutta ja tärkeimpiä kehittämiskohteita. Hoitoluokka II (19 916 kilometriä, 14 prosenttia liikenteestä) Tien pinta on pääosin polannepintainen ja polanne voi olla osittain urautunut. Tiellä on normaalitilanteissa riittävä kitka ja tasaisuus maltilliseen liikennöintiin. Risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan niin, että normaali liikkuminen on turvallista. Tie hiekoitetaan kokonaan ongelmallisimmilla keleillä. Vaikeissa säätilanteissa, esimerkiksi sään äkillisesti lauhtuessa tai heti lumisateiden jälkeen liikenteeltä edellytetään varovaisuutta. Erityisesti seuraavat asiat nousivat esiin tilaisuudessa: • Tie ja liikenne Kevyen liikenteen tien rakentaminen koko Immulantien matkalle. Nopeusrajoituksen alentaminen. Immulantiestä ”Kyläraitti” ja perinnetie, tien varsien siistiminen ja puhtaana pito omin voimin • Kylätalo Työväentalon saattaminen työväenyhdistyksen ja kyläyhdistyksen voimin kylätaloksi harrastus, virkistys ja juhlakäyttöön • Harrastustoimintojen aloittaminen • Jätepisteiden monipuolistaminen ja toisen pisteen saanti Paunin päähän • Immulan koulun kentän saaminen käyttökuntoon sekä suoran tien saanti kentälle • Yhteishankinnat • Väestön vanhetessa ”vanhustenhuollon” järjes täminen omin voimin Kaavoitus Tällä hetkellä Lohjan kaupungin taajamaosayleiskaava kattaa Immulan kylän oleellisin osin. Kaava perustuu Uudenmaan maakuntaliiton tekemääImmulan kulttuurimaiseman inventointiin osana maakuntakaavaa vuodelta 2006. Paunin osalta maaseutualueiden osayleiskaava Lieviön ja Paunin alueille on vireillä. Kaava valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä ja tavoitteena on, että se voitaisiin hyväksyä vuonna 2016. Lieviön ja Paunin kylien alueelle osayleiskaavan laatimista varten asetettu rakennuskielto on voimassa 25.6.2015 saakka. Kaupungin nykytiedon mukaan vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen ei kuulu lähiajan suunnitelmaan. Kyläyhdistys on tehnyt selvityksen viemäri- ja vesiverkoston rakentamisesta 2007 – 2012. Vuonna 2012 tehtiin kysely kyläläisten halukkuudesta liittyä vesiosuuskuntaan jos sellainen perustettaisiin. Asia ei saanut riittävästi kannatusta ja niin ko. projektista luovuttiin toistaiseksi. • Luonto/metsäpolun valmiiksi saattaminen, laa vun ja nuotiopaikan rakentaminen Illassa tehtiin myös SWOT-analyysi alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. KYLÄKYSELY Tiivistelmä vastauksista Immulan-Paunin kyläyhdistyksen järjestämä kyläkysely toteutettiin huhtikuussa 2014 ja siihen saatiin 41 vastausta eli 19 % jakelun piirissä olleista vastasi. Miehiä oli vastaajista 26 % ja naisia 74 %. Vastanneista 58 % oli iältään 40–64 vuotiaita eikä alle 18 vuotiailta saatu yhtään vastausta. 75 % vastaajista ilmoitti talouteensa kuuluvan 1-2 henkilöä. Työssäkäynnistä suuntautuu Lohjalle 56 % ja suurin osa eli 64 % ei Lohjalla työssäkäyvistä suuntaa 7 SWOT-analyysi VAHVUUDET HEIKKOUDET Urheilukenttä Nuorten harrastusmahdollisuuksien vähäisyys Luonto ja maisema Kentän kunto Yhdistystoiminta ja tapahtumat Luontopolku ei ole valmis Ei omaa kylätaloa MAHDOLLISUUDET UHAT Asukasmäärän lisäys Ei uusia rakennuslupia kulkunsa pääkaupunkiseudulle. 31 % vastanneista ei ole työelämän piirissä.Kylän tapahtumista tiedotettaessa 49 % halusi sen tapahtuvan sähköpostilla, 37 % postilla, joksi luemme joka kotiin jakelun sekä 12 % yhdistyksen nettisivuilla. (kysymys 9 liitteessä) 61 % vastanneista antoi kylällemme yleisarvosanan hyvä tai erinomainen. Kylämme kehittämiskohteista viisi eniten vastauksia saanutta oli: Turvallisuus, maisema ja ympäristö, kylän ja kaupungin vuoropuhelu, asuminen, rakentaminen ja kaavoitus sekä yhteisöllisyys. (kysymys 11 liitteessä) Kylämaisemassa ensisijaisesti säilytettävistä elementeistä etusijalle tulivat avoimet peltomaisemat ja ulkoilukäyttöön soveltuvat metsäalueet. Turvalisuuteen liittyvissä asioissa kolme tärkeintä olivat omaisuusrikosten ehkäiseminen, yksinäisten ja vanhusten auttaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Uutta palveluiden tarjontaa saattaa syntyä kun tarkastellaan kysymystä ”käyttäisittekö tai olisitteko kiinnostuneet tarjoamaan seuraavia palveluita”? (Kuva 15 liitteessä) Osallistumishalukkuutta kyläyhdistyksen toimintaan kysyttäessä 38 % vastanneista oli valmis panemaan itsensä likoon. 8 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Asukkaiden toteutettavissa olevat toimenpiteet: • Kylätalo • Harrastetoimintojen aloittaminen • Luontopolku • Perinneraitti • Yhteishankinnat • Kyläläisten avustaminen: ”kylätalkkari” • Kylän ilmoitustaulu Heinilän pientaloalueelle Yhteistyössä kylän ulkopuolisten tahojen kanssa toteutettavissa olevat toimenpiteet: • Kevyenliikenteen väylä (Lohjan kaupunki/ ELY-keskus) • Jätepisteiden uusiminen (kaupunki) • Koirapuisto Heinilän pientaloalueen tarpei siin kaupungin maalle liikenteenjakajan tun tumaan (kaupunki) • Kaavoitus/rakentaminen (kaupunki) • Kyläläisten avustaminen: koulukyydit myös muille kuin koululaisille (kaupunki) Kylätalo ja harrastetoiminta Kyläyhdistys on vuokrannut Immulan työväentaloa kokouksiaan, virkistystoimintaa ym. varten. Oman harrastetoiminnan aloittaminen on ollut kiinni oman kylätalon puuttumisesta. Siksi uusi 2015 valittava hallitus saa tärkeimmäksi tehtäväksensä kylätaloprojektin. Kylätaloprojektissa saattaisi olla mahdollista saada Leader-hankerahoitusta. Yhtenä vaihtoehtona on Prottila eli vanha puhelinvaihde, joka on Immulan kylän yhteisomistuksessa. Luontopolku Kyläyhdistyksessä perustettiin useita vuosia sitten metsäpolkuprojekti. Sen tarkoituksena oli selvittää mahdollisuuksia ottaa alueelta vielä löytyviä vanhoja kärryteitä ja polkuja lenkkeilykäyttöön. Yhden tällaisen reitin valmistelut ovat varsin pitkällä. Kun vielä joiltakin maanomistajilta saadaan lupa, päästään polkua kunnostamaan talkoovoimin. Tämä polku kulkee Paunilta Takakulmalle ja sieltä Kotitien perukoille ja takaisin Paunille. Polku kulkee monipuolisessa maastossa ja tarjoaa paljon nähtävää niin kasvitieteestä (erilaisia kasvillisuustyyppejä harvinaisine lajeineen) kuin geologiastakin (mm. hiidenkirnu) kiinnostuneille. Reitin varteen rakennetaan taukopaikka laavuineen ja tulisijoineen. Perinneraitti Immulantiestä on tarkoitus rakentaa vähitellen perinteinen kylänraitti, jonka varsia ja pientareita hoidetaan talkoovoimin yhdessä maanomistajien kanssa. Samalla kylätien käyttäjiä pyritään ohjaaman huomaavaiseen ja kaikkia tienkäyttäjiä kunnioittavaan liikkumiseen. Kylätien molempiin päihin suunnitellaan asiasta kertovat havainnolliset opastaulut, joissa mm. kehotetaan ajamaan maltillisesti, välttämään tienvarsien roskaamista ja noudattamaan vanhoja kyläyhteisön tapoja kuten tervehtimään vastaantulijoita jne. Yhteishankinnat Yhteishankinnoista on puhuttu paljon mutta vasta tänä vuonna on kylällä toteutettu ensimmäinen kun kahdeksan kiinteistöä hankki yhtä aikaa porakaivot. Vastaavanlaisia hankintoja voisivat olla esim. lämmitysöljyn hankinta, talohuoltoon liittyvät asiat ym. Jos sinulla on hyvä ehdotus yhteishankinnasta niin ota yhteys yhdistyksen hallitukseen niin viemme asiaa eteenpäin. Kylätalkkari Kylätalkkari auttaisi asukkaista arjen askareissa kuten esim. talon pienissä korjaus tarpeissa ja atk-ongelmissa. Ko. henkilön palkkaus yhdistyksen varoin on mahdotonta mutta työ- ja elinkeinoministeriöstä voisi olla apua tässä asiassa. SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Kyläyhdistyksen vuosikokouksessa joka pidetään kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä valitaan uusi hallitus, joka päivittää kyläsuunnitelman hallituskaudellaan. Suunnitelman päivitystyöryhmään valitaan kaksi hallituksen edustajaa ja neljähallituksen ulkopuolista jäsentä. Immulan-Paunin kyläyhdistys ry www.immulanpauninkylayhdistys.weebly.com 9 Visiointia Miltä kylämme näyttää 10 vuoden kuluttua? Asukasluku on kasvanut hiukan kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn helpottumisen ansiosta. Ikäjakauma on pysynyt entisellään. Palvelut sijaitsevat edelleen Perttilässä, asemalla ja Lempolassa, mutta nyt pääsemme palvelupaikkoihin myös vaivattomasti polkupyörillä, sillä kevyenliikenteen väylä on rakennettu valmiiksi. Espoo―Salo -oikorataa rakennetaan. Henkilöliikenne Lohjalta Nummelan kautta Helsinkiin on jo käynnistynyt. Pääkaupunkiseudulle kohdistuvan muuttopaineen takia suunnitellaan myös Vanhan rantaradan ja oikoradan välille yhdysrataa Lohjan ja Siuntion asemien välille. Kun rengasrata kokonaisuudessaan valmistuu, Kyläläisillä on käytössään kaksi lähiasemaa: Perttiä ja Veijola. Kylätalo on aktiivisessa käytössä ja pihassa on nuorten iloksi skeittirata. Prottila on kunnostettu, ja se toimii pääasiassa rockbändien harjoitustilana. Heinilän pientaloalue on rakennettu valmiiksi. Immulantien liikenteenjakajan tuntumaan on rakennettu lasten leikkipuisto ja koirapuisto. Immulantien perinneraittisuunnitelma on toteutettu. Raitti on saanut ”Vuoden ympäristöteko” -palkinnon ja toteutusta käydään laajalti katsomassa. Raitti houkuttelee kevyenliikenteen liikkujia myös lähitaajamista. Kunnostetut metsäpolut ovat ahkerassa käytössä. Kesäviikonloppuisin paikallinen nuori kioskiyrittäjä myy nokipannukahvia ja pikku purtavaa laavulla keskeisimmän polun varressa. Kylämme oma yrittäjä tarjoaa ateria- ja hoivapalveluja kyläläisille. Koulutaksit kuljettavat myös muita kuin koululaisia. Työ-ja elinkeinoministeriön avustusrahoin on palkattu kyläavustaja auttamaan kyläläisiä arjen askareissa. Lisärakentaminen on toteutettu hienovaraisesti. Maisemaa hallitsevat edelleen perinteiset viljelymaisemat ja kallioiset metsät, joiden polkuverkosto on ahkerassa ulkoilukäytössä. 10 LIITEImmula-Paunin 1 IMMULANkyläkysely - PAUNIN2014 KYLÄKYSELY 2014 1. Missä asutte? Vastaajien määrä: 41 2. Vastaajan sukupuoli Vastaajien määrä: 39 3. Vastaajan ikä Vastaajien määrä: 40 4. Monta henkilöä talouteenne kuuluu? Vastaajien määrä: 40 5. Jos taloudessanne on lapsia, minkä ikäisiä he ovat? Vastaajien määrä: 12 6. Työmatkan pituus Vastaajien määrä: 35 11 7. Onko työpaikka omassa kunnassa? Vastaajien määrä: 25 8. Osallistutteko jonkin alueella toimivan yhdistyksen toimintaan? Vastaajien määrä: 41 9. Miten teidät tavoittaa parhaiten kun tiedotetaan kylän tapahtumista? Vastaajien määrä: 41 10. Antakaa kylällenne yleisarvosana. Halutessanne voitte perustella vastaustanne. Vastaajien määrä: 41 12 11. Miten tärkeiksi koette seuraavat kehittämiskohteet kylällänne? Vastaajien määrä: 41 Ei yhtään Hieman Erittäin tärkeä tärkeä tärkeä Yhteisöllisyys 1 16 24 Palvelut 8 21 12 Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet 9 22 10 Turvallisuus 2 2 37 Elinkeinotoiminta ja yrittäjyys 6 19 15 Maisema ja ympäristö 0 7 34 3 19 19 Kylän ja kaupungin vuoropuhelu 1 14 26 Matkailupalvelut 21 16 2 Asuminen, rakentaminen, kaavoitus 1 14 26 Muu, mikä? 0 0 2 Yhteensä 52 150 207 Yhdyskuntatekniikka (tiet, vesi- ja jätehuolto, energia-asiat) 12. Toivotteko kylällenne lisää asukkaita? Halutessanne voitte perustella vastaustanne. Vastaajien määrä: 40 13. Millä keinoin yhteisöllisyyttä voitaisiin parantaa kylällänne? Vastaajien määrä: 41 En osaa Samaa sanoa mieltä 0 2 38 0 15 25 3 8 29 0 7 33 1 6 33 22 10 1 Muuten, miten? 3 0 5 Yhteensä 29 48 164 Eri mieltä Järjestämällä kyläjuhlia tai -tapahtumia Kehittämällä toimintaa olemassaolevassa kokoontumispaikassa Tallentamalla kylän perinne- ja/tai historiatietoa Kutsumalla uusia asukkaita mukaan kylän toimintaan Kehittämällä kylällä jo toimivien yhdistysten toimintaa En ole kiinnostunut yhteisöllisyyden kehittämisestä 13 14. On olemassa paljon erityisryhmiä, joihin kuuluvat tarvitsevat ainakin tilapäisesti erilaisia palveluita. Olisitteko valmis vastaanottamaan kylällenne esimerkiksi... Vastaajien määrä: 37 15. Käyttäisittekö tai olisitteko kiinnostuneet tarjoamaan seuraavia palveluja? Tämän kyselyn perusteella saattaa syntyä uutta tarjontaa. Vastaajien määrä: 39 Olisin En Käyttäisin kiinnostun käyttäisi varmasti ut tarjoamaan Kylätalkkari / siivous-, pihanhoito- yms. 13 16 6 Kimppakyyti pääkaupunkiseudulle 26 7 2 Päivähoito- tai lastenhoitopalvelut 30 5 0 ATK-avustaja/asiantuntijapalvelut 15 18 1 Lähiruokapiiri 11 22 3 Pitopalvelu 23 8 4 Ostokset kotiin -palvelu 21 10 3 15 13 6 Tavaroiden vaihtopiste 9 28 1 Kirpputori, myyjäiset, huutokauppa 9 27 2 Kirjastoauton palvelut 17 16 3 Kimppakoneiden (esim. silppuri) hankinta 16 17 1 Kulttuuripalvelut 16 18 1 Muu, mikä? 1 6 0 222 211 33 palvelut Vanhusten ja muiden apua tarvitsevien kotipalvelut Yhteensä 16. Jos kylällä järjestettäisiin vapaa-ajan toimintaa, osallistuisitteko? Vastaajien määrä: 35 14 17. Mitkä ovat mielestänne kylämaiseman kannalta tärkeitä elementtejä, jotka tulee ensisijaisesti säilyttää? Valitkaa kolme tärkeintä. Vastaajien määrä: 39 18. Jos omistatte maata tai asuinrakennuksia, oletteko harkinneet seuraavan 5 vuoden aikana myydä tai vuokrata niitä: Vastaajien määrä: 9 Vuokrata Myydä Omakotitalo 1 6 Vapaa-ajan asunto 0 0 Tonttimaata 0 5 Peltoa 2 1 Metsää 0 1 Muuta, mitä? 0 0 Yhteensä 3 13 19. Kuinka paljon mielestänne kylien maankäytön kehittämisessä tulisi panostaa seuraaviin asioihin? Vastaajien määrä: 40 Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Maatalouden turvaamiseen 0 15 22 Luonnon- ja maisemanhoitoon 0 6 33 Yritystoiminnan kehittämiseen 4 23 11 Alueen matkailupalveluihin /nähtävyyksiin 13 20 4 Vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksiin 3 23 13 1 22 15 Tonttimaiden tarjonnan parantamiseen 11 16 11 Rakennuslupien saamisen helpottamiseen 5 14 20 Yhteensä 37 139 129 Yhdyskuntatekniikan parantamiseen (tiet, vesihuolto, viemäri, tietoliikenneyhteydet yms.) 15 20. Mitkä turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsisivat mielestänne kehittämistä kylässänne? Vastaajien määrä: 40 Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Liikenneturvallisuuden parantaminen 2 16 22 Häiriköinnin tai ilkivallan ehkäiseminen 10 19 11 10 24 5 8 23 9 Omaisuusrikosten ehkäiseminen 2 14 24 Yksinäisten tai vanhusten auttaminen 0 18 22 Muu, mikä: 0 1 2 Yhteensä 32 115 95 Suuronnettomuuksiin tai muihin häiriötilanteisiin varautuminen Ensiapu- ja/tai alkusammutuskoulutuksen järjestäminen 22. Oletteko valmis osallistumaan kylän kehittämiseen? Vastaajien määrä: 39 16 LIITE 2 Palveluluettelo Harrastuksiin, kädentaitoihin ja liikuntaan liittyvät yrittäjät Liikuntamixeri Inzoi Kuntoutus, hyvinvointi, liikunta Minna Nieminen Purolammentie 1 08500 Lohja puh. 040 582 7488 [email protected] www.inzoi.fi Luomu Kaarina Luomutuotteet, intiaanisokeri Tuulenpolku 11 Puh 0400 9(09) 001 [email protected] Luontaistuote Virolainen Myymälä Lohjan keskustassa Immulantie 306 Puh. 040-522 6612 [email protected] Kati Pinwa Käsityöt, nahka ja turkis, tanssiliikunta ja viestintä Immulantie 571 Puh. 050-525 8830 [email protected] www.katipinwa.eu Ilonraitti ry Hyvinvointipalvelut ja luova toiminta Immulanraitti 14 Puh. 050 567 8052 [email protected] www.ilonraitti.nettisivu.org Jaana Hietanen Kaneja Immulantie Puh. 0400 312 833 [email protected] Siriuksen Kanila Marina Järvinen Korut, kudonta- ja neuletyöt Tuulenpolku 16 Puh. 0400-909 001 [email protected] Tmi Gun Sydänmaa Homecaretuotemyynti: siivous- ja pyykinpesutarvikkeet, kauneudenhoitotuotteet Immulantie 116Puh. 0400 848 902 [email protected] Salme Uronen Kahvipussien uusiokäyttö, käsityöt Immulantie 580 Puh.019 361 130 040 7534371 [email protected] Wima Kiinteistöpalvelut Oy (Mawi Kotipalvelu Oy) Puhdistuspalvelut Maija Wikström Kurjenniityntie 28 08500 Lohja puh. 040 525 6539 [email protected] Tiffany ja lyijylasityöt Ossi Palmu Tiffany, lyijylasi ja sulatuslasituotteet Immulankulma 14 Puh. 050 512 4426 [email protected] Tapiolan tila Heikki ja Kalle Mäkinen Lypsykarjatalous ja hevosheinän tuotanto Immulantie 341 0505528167 [email protected] www.laatuheina.com Pekka Kilpiäinen Kellojen ja ompelukoneiden korjaus Kotitie Uudenmaan Osk Aktiiviset Moniala Osk Immulanraitti 17 Puh. 046-899 3933 [email protected] 17 Rakennus-, maanrakennus-, kone- ja muovialan yrittäjät Puuteos Nurmi Ky Sisustuspuusepän työt ja saunarakentaminen Lindkullantie 8 puh. 0400 441 149 www.puuteosnurmi.fi Koneurakointi Juhani Suominen Koneurakointi, traktori/kaivuri Immulantie 691 Markku Suominen puh. 050 547 5573 [email protected] Paunin Rakennus Oy Rakentaminen Immulantie 786 puh. 0400 427 417 K.A. Suominen Ky Teräsrakenteet Immulantie 794 puh. 0400 210 613 Kylmäkonehuolto Juselius Ky Kylmähuolto Pauninpätkä puh. 019 321 350 www.kylmahuoltojuselius.fi Kuljetus Suutarinen Oy Maa- ja kiviaineskuljetukset, hinaus, pakettiautokuljetukset Väinölänpolku 11 A, puh. 0400 83 8534 puh. 0400 895 523 www.kuljetussuutarinen.fi Maanrakennus M. Wessman Maanrakennus Lindkullantie 186 puh. 0400 470 977 Mäkisen Pojat Oy Maanrakennus Matti Mäkinen Immulanraitti 95 puh.0400203509 Paavo Mäkinen Immulanraitti 87 puh. 040 725 2376 JV-Urakointi Veiksola Oy Rakennusurakointi Jan Veiksola Immulantie 203 puh. 0400 957 769 Traktori- ja Kaivinkoneurakointi Saarinen Maanrakennus puh. 040 826 7681 T:mi Koti- ja mökkihuolto P. Suominen Rakennus ja saneeraus Immulantie 621 puh. 050 492 1929 Kuljetus Virtanen Mika Ky Kuljetuspalvelut Immulantie 714 Puh. 040 551 4009 Kuljetus Sydänmaa Risto Kuljetuspalvelut Immulantie 116 0400 470 260 Kuljetus Jorma Herranen Kuljetuspalvelut Immulantie 25 Kamitec VW, Audi, Seat huoltopalvelut Sami Lahdenpää Tuulensuu 22 Puh. 040 740 2627 [email protected] www.kamitec.net TL Konehuolto Tomi Lehto Moottorikonekorjaamo Väinölänkuja 72 puh. 0400-489776 18 Oy Orthex Finland Ab Lohjan tehdas Muovituotteita ja muovituotevalmistusta Immulantie 166 08500 Lohja Puh. (019) 329 61 www.orthexgroup.fi
© Copyright 2024