1. No category

28
Suur-Jyväskylän Lehti keskiviikko 13.5.2015
Hanssin-Jukka on menetys Jyväskylälle vain esineenä
Kone viedään pois,
Kari Kärkkäinen
n Jyväskylästä katoaa
painava pala lentohistoriaa, tuhansia hikisiä talkootunteja, kun vastikään entisöity HanssinJukka ollaan asettamassa esille Hämeenlinnaan.
Kauppakeskus Tuuloseen on kaivettu perusta
kymmenen metriä korkealle vitriinille.
S
iivet irrotettuna, kesäsodan 1944
suojaväreissä kone odottaa siirtoa
Ilmavoimien varikon teltassa Tikkakoskella.
Tulossa ei olisi ensimmäinen
Hanssin-Jukan maakuljetus samoille seuduille.
Loppuun ajettu kone oli sodanjälkeisten
lentojen jälkeen sysätty Luonetjärven kentän
pientareelle odottamaan romutusta, jolta lentomestari Osmo Rantala sen viime hetkellä
pyrstöstä vetämällä pelasti.
Ajatuksena oli tehdä koneesta kahvio Hämeenlinnan linja-autoasemalle. Sinne kone
vietiin neljällä autolla, ylikorkeina kuormina, puhelinlankoja nostellen ja alikulkusiltoja väistellen.
Puoli vuorokautta kestäneen kiertelyn jälkeen oltiin perillä maaliskuun viimeisen päivän iltana vuonna 1959. Kun uutinen kuvineen julkaistiin seuraavan aamun lehdessä,
sitä pidettiin aprillipilana.
Hanssin-Jukka odottelee teltallaan Tikkakoskella siirtoa kauppakeskus Tuuloseen, jossa se on tarkoitus paljastaa yleisölle 23.6.2015.
Tunnekylläinen tapaaminen
Esineenä Hanssin-Jukka menetetään Hämeeseen, mutta tarinat jäävät, ja meidän iloksemme monet näistä tarinoista liittyvät Jyväskylään.
Elävä välähdys, tihentymäpiste niistä, oli
koettavissa entisöidyn Hanssin-Jukan vihkiäisissä Tikkakoskella kesällä 2011. Paikalle oli
saapunut ruotsalainen kreivi Eric von Rosen
nuorempi suomalaissyntyisen vaimonsa Helin kanssa, ja ainakin heille tilaisuus oli ikimuistoinen.
Juhlakaluna olleen lentokoneen oli Ericin
isä hankkinut Suomen ilmavoimille talvisotaan. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa kone oli
vienyt Laguksen panssareille polttoainetta ja
ammuksia ja tuonut tullessaan vaikeasti haavoittuneita.
Kahvio Hanssin-Jukassa vieraili silloin tällöin Laguksen jääkäreitä muistelemassa, missä kohtaa konetta he olivat näillä paluulennoilla maanneet.
Koneen entisöijät ovat valittaneet, että he
eivät mistään löytäneet Hanssin-Jukasta elävää kuvaa. Puolustusvoimien elokuvakatsaukset on tällä välin ladattu verkkoon (SA-kuva.fi). Katsauksesta 14, jonka aiheena on eteneminen Petroskoihin, kohdassa 4.10 tuttu
pullearunkoinen kone rävähtää ruudulle.
Jatkosodan laskuvarjokurssilaisia Utissa. Varustetaso on jo hieman parantunut, varjopakkaus siirtynyt
sylistä selkään. (Jukka-Pekka Suutarisen arkisto)
Hanny ja Carl Gustaf von Rosen
-henkilökuvat (Heli von Rosenin
arkisto)
Terveisiä punikeille
Tikkakoskelta löytyi toinenkin museoitu kone ruotsalaisvieraiden tutkailtavaksi. Eric
von Rosenin samannimisen isoisän Vaasaan
vuonna 1918 lennättämä puurunkoinen Thulin keikkuu ilmailumuseon katossa ja pudottaa lentolehtisiä Tampereen punaisille.
Koneesta pudotettiin myös kymmenen kilon pommeja, joita pidettiin sylissä ja heiteltiin silmämitalla alas maaliin.
Feeniks-lehdessä on julkaistu luutnantti
Arvi Pajusen muistelmia, joissa hän kertoo,
että vapaussodan lentotoiminta teki häneen
masentavan vaikutuksen. Päällikkö oli juoppo, mekaanikot olivat epäpäteviä ja moottorit reistailivat.
Hanny ja Carl Gustaf von Rosen
juuri Suomeen tuodun HanssinJukan alla talvella 1940. (Heli von
Rosenin arkisto)
Hanssin-Jukkaa on useaan otteeseen kuljetettu edestakaisin Jyväskylän ja Hämeenlinnan väliä. Tässä ollaan tien päällä keväällä 1959. (Hämeenlinnan ampumaseuran arkisto)
Eikä museon katossa leijuva Thulin-konekaan ole aito. Alkuperäinen murskautui keväällä 1918 Näsijärven jäälle.
Perinne kuitenkin velvoittaa. Koneen Vaasaan saapumisen päivää vietetään Suomen ilmavoiminen vuosipäivänä. Ilmavoimiin omittiin myös von Rosenin onnenmerkki, hänen
koulupoikana Gotlannin kallioista löytämän-
sä viikinkien aurinkopyörä. Se maalattiin uudelleen Suomen sinivalkoisiin väreihin.
Talvisodan pakkasissa
Isänsä velvoitteen tunsi myös Carl Gustaf von
Rosen talvisodan syttyessä. Carl Gustaf toimi lentäjänä Hollannin kuninkaallisessa len-
toyhtiössä, jonka kalustona oli kovaa vauhtia
vanhentuvia amerikkalaisia DC-2-matkustajakoneita.
Carl Gustaf keräsi Ruotsista rahaa ja osti yhden käytetyn DC-2-koneen, lempinimeltään De Haan, Kukko. Sakeassa sumussa ja
salaa, radiohiljaisuuden vallitessa, kone lennätettiin kiertoteitse Suomeen, jossa siviilikukko sai alleen pomminripustimet, katolleen
konekiväärin ja nokkaansa uuden räväkän nimen, Hanssin-Jukka.
”Oli oikein mukavaa, että saimme nähdä
Hanssin-Jukan uudessa upeassa puvussaan
ja myös tavata ihmisiä, joilla oli ollut yhteyttä
Carl Gustaf von Roseniin noina talvikuukausina 1940”, Heli von Rosen kirjoitti sähköpostiviestissään.
Viestissä mainittu Timo Fredrikson tietää,
että Carl Gustaf koulutti Luonetjärvellä Hanssin-Jukkaan suomalaisia lentäjiä. Carl Gustaf
oli tuonut Suomeen myös hollantilaisen vaimonsa Hannyn.
– He kävelivät kylmillä Jyväskylän kaduilla ja huomasivat puutalon seinässä Ruotsin
konsulaatin kilven, Timo Fredrikson kertoo.
Se oli hänen isoisänsä talo.
Hanny ei voinut asua varuskunnassa, joten
von Rosenit ottivat yhteyttä varakonsuli Onni
Fredriksoniin.
– Ja niin Hanny muutti talomme nurkkahuoneeseen, jossa asui talvisodan kuukaudet.
Isoäitini mukaan hän paleli kovasti ja lämmitteli kakluunin vieressä.
Tyystin ei pakkanen verenkiertoa jähmettänyt, sillä Hannyn ja Carl Gustafin tytär Yvonne syntyi marraskuussa 1940. Niinpä hän sanoo olevansa “made in Finland”, Heli von Rosen kertoi miehensä sisaresta sähköpostissaan.
Seikkailija kurssinjohtajaksi
Talvisodassa Hanssin-Jukka räpiköi yhden
pommituslennon menettäen toisen moottorinsa. Välirauhan aikana, huhtikuussa 1941,
se palveli hyppykoneena Luonetjärvellä kaukopartiomiesten laskuvarjokurssilla.
– Se oli ensimmäinen laatuaan Suomessa,
Jukka-Pekka Suutarinen tarkentaa. Hän teki
aiheesta kapteenikurssin oppilastyönsä.
Kurssille valittiin parikymmentä eturivin
kaukopartiomiestä, joille hyppymestariksi