Hannele Martikainen Eemil Luukka Vuoden karjalainen kirja 24
18.11.2015 • Karjalan Liiton jäsenlehti • Hinta 8 € Hannele Martikainen Eemil Luukka Vuoden karjalainen kirja 12 8 24 Karjalan Kunnaat 3/2015 • 1 Pääkirjoitus Seuratyöstä voimaa Tämä on Karjalan Kunnaat -lehden uusintapainos Karjalan Kunnaat -jäsenlehti ilmestyi 18.11.2015. Osoitteiston siirrossa tapahtuneen virheen vuoksi kaikki jäsenet eivät ole saaneet jäsenlehteä tai ovat saaneet sen väärällä nimellä. Jäsenrekisterissä tiedot ovat oikein. Mikäli olet saanut lehden väärällä nimellä, voit pitää lehden tai antaa sen seuran puheenjohtajalle. Edellä mainittujen osoiteongelmien ja mahdollisen Postin lakon takia tämä lehti tulee viiveellä. Pahoittelemme tapahtunutta. Karjalan Kunnaat 4/2015 – Karjalan Liiton jäsenlehti Karjalan Liiton Karjalan Kunnaat -jäsenlehti lähetetään kaikille henkilöjäsenille neljä kertaa vuodessa, helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Karjalan Kunnaat -verkkolehti Karjalan Liiton jäsenlehti on vaihtoehtoisesti myös verkossa. Painetun lehden sijaan voit valita jäsenetuna verkkolehden, joka ilmestyy myös neljästi vuodessa. Verkkolehden voi tilata liiton verkkosivujen kautta ja lehteä voi lukea milloin tahansa osoitteessa kunnaat.karjalanliitto.fi. Seuraava Karjalan Kunnaat: Karjalan Kunnaat -jäsenlehti 1/2016 ilmestyy 17.2.2016. Aineistot 15.1. mennessä. Karjalan Liiton puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet: • Toiminnanjohtaja Satu Hallenberg, p. 09 7288 1711, [email protected] • Tapahtumakoordinaattori, pitäjä- ja säätiötoiminta, tiedotus: tiedottaja/kulttuurituottaja Mervi Piipponen, p. 09 7288 1714, [email protected] • Verkkoviestintä, jäsenlehdet, sukuseuratoiminta, karjalan kieli, kirjasto: tiedottaja/kulttuurituottaja Saija Pelvas, p. 09 7288 1715, [email protected] • Jäsenpalvelu ja ansiomerkit: järjestösihteeri Kirsi Säkkinen, p. 09 7288 1716, [email protected] • Tuotetilaukset, Karjalatalon tilavaraukset: toimistosihteeri Päivi Reinikainen, p. 09 7288 170, [email protected] • Laskutus ja myyntilaskut: taloussihteeri Vuokko Hallio, p. 09 7288 1718, [email protected] • Järjestökouluttaja Eija Vänskä-Sinkkonen, [email protected] p. 044 779 2158 • Viestintäsuunnittelija Elina Orpana, [email protected] p. 09 7288 1712 • Jäsenseurojen tapahtumien, matkojen, matkakertomusten ilmoittaminen liiton sivuille: [email protected] •www.karjalanliitto.fi •www.facebook.com/karjalanliitto 2 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Kannen kuva: Karjalan Liiton piirakkakurssit ovat suosittuja. Pelkästään miehille suunnatun Isojen poikien piirakkakurssin osallistuja Timo Suoninen maistamassa leipomaansa karjalanpiirakkaa. Kuva: Elina Orpana. Satu Hallenberg Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Saija Pelvas Osoite: Karjalan Liitto ry Käpylänkuja 1 00610 Helsinki Puhelin: (09) 7288 170 Sähköpostiosoite: [email protected] www-osoite:www.karjalanliitto.fi Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala ISSN: 1237 – 9867 aailma muuttuu ympärillä ja tekeminen sen mukana, mutta kulttuuri on ja pysyy. Joskin sekin saa vaikutteita koko ajan vallitsevasta aikakaudesta. Karjalaisuus on sama kuin sen kulttuuri, joka on hyvin eloisaa ja monimuotoista, jos vain niin halutaan. Karjalaisuus on parhaimmillaan voimavara, josta löytyy ammennettavaa kaikille. Tämän liittokokouskauden teema, Karjalainen sanankäyttö, on tullut esitellyksi monelta eri kantilta. Sitä on puhuttu, itketty, kirjoitettu ja laulettu monessa eri yhteydessä ja tilaisuudessa. Karjalan Liiton jäsenseurat jäsenistöineen ovat tehneet yhteistyötä paikallisten kirjastojen kanssa eri puolilla Suomea. Työ on lähtenyt hyvin käyntiin: on ollut teemailtoja, keskustelutilaisuuksia ja kirjoja on lahjoitettu kirjastoille mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi koulujen kanssa on löydetty erilaisia toimintatapoja. Karjalan Liiton kouluille suunnattu aineisto on ahkerassa käytössä. Kannustan seuroja jatkossakin ottamaan yhteyttä rehtoreihin ja opettajiin ja tarjoamaan materiaalipakettia käyttöön ja mahdollisesti myös menemään itse paikalle. Historia on hyvä tuntea, sillä vain tuntemalla historian voi kohdata nykyisyyden. Tämän syksyn maahamme kohdistuneen kansainvaelluksen yhteydessä on vedottu karjalaisten velvollisuudentuntoon. Siirtosuomalaisia, siirtokarjalaisia on viime aikoina tahallaan tai tahtomatta virheellisesti nimitetty pakolaisiksi ja verrattu Irakin ja Syyrian pakolaisiin. Karjalaiset olivat ja ovat suomalaisia, jotka viranomaismääräyksellä siirrettiin oman maan sisällä toiseen paikkaan, kun rauhansopimuksessa jouduimme luovuttamaan suuren osan Karjalasta. Jos havaitsette jossain edelleen käytettävän karjalaisista sanaa pakolainen, niin kehotan korjaamaan. Karjalan Liiton sivuilla on tarvittaessa tekstipohjaa käytettäväksi, jotta virheelliset tiedot saadaan korjattua. Liiton voimin totta kai kirjoitamme niin paljon kuin ehdimme, mutta tässäkin asi- Elina Orpana Karjalaisessa seuratyössä naistoimikunnat ovat hyvin aktiivisia. Naistoimikunnan puheenjohtaja Aira Viitaniemi ja Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström. assa tarvitsemme kaikkien apua yhteisen historiamme valaisemiseksi nykypolville. Ihmettelen vain, miten suomalaisten lähihistoria on niin huonosti nuorten aikuisten tiedossa. Tässä on erittäin hyvä syy tarjota materiaalia kouluihin. Käsityöt ja kädentaidot kiinnostavat aina. Tuntuu siltä kuin itse tehdyt, korjatut ja tuunatut vaatteet ja tavarat ovat löytäneet uudelleen tiensä lähes jokaiseen talouteen. Kun ajat huononevat, niin jo taloudellisestikin on järkevää keksiä tavaroille uutta käyttöä. Lisäksi se on tehokasta ja käsillä tekeminen on myös mieltä piristävää. Liitto on järjestänyt useita eri kursseja Karjalatalossa. On ollut vanhojen vaatteiden uusiokorjausta, vanhojen käsityötekniikoiden elvyttämistä, esimerkiksi neulakinnaskursseja ja ne ovat sellaisenaan monistettavissa paikallisissa seuroissa. Ensi vuonna on Karjalan Liiton naistoimikunnan 40-vuotisjuhlavuosi. Mitä kaikkea silloin tapahtuu, jäämme innolla odottamaan. Kuhinaa on tänä syksynä ollut jo melkoisesti naistoimikunnan puheenjohtajan Aira Viitaniemen johdolla jokaisessa piirissä. Karjalainen ruoka saa silloin varmasti taas ansaitsemaansa nostetta. Marjo Matikainen-Kallström Karjalan Liiton puheenjohtaja Karjalan Kunnaat 3/2015 • 3 Karjalaisuus on yhtä juhlaa uuri kiitos kaikille, jotka olette osallistuneet liiton eri tilaisuuksiin Karjalan Liiton 75-vuotisjuhlavuonna. Kiitän myös huomionosoituksista, joita liitto on saanut. Iloitsen lukuisista onnentoivotuksista, joita sain omana merkkipäivänäni. Lämpimin ajatuksin ja kiitoksin odotan joulun aikaa ja vuoden vaihtumista. Juhlavuodet jatkuvat, sillä tänä vuonna ja ensi vuonna lukuisat jäsenyhteisömme viettävät perustamisensa tasavuotta. Silloin on syytä juhlaan. Aktiivinen toiminta on useissa seuroissamme jatkunut 70 tai jopa 75 vuotta. Liiton merkkivuoden kunniaksi esitellään tässä lehdessä liiton pitkäaikaisin puheenjohtaja Eemil Luukka, joka toimi liitossa 1940–1960-luvulla. Kaikkien on hyvä tuntea historiansa, niin järjestömmekin. Pian päättyvän Karjalan Liiton 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on lehdessä artikkeli myös kunniapuheenjohtaja Markku Laukkaselta. Tämä vuosi on ollut suomalaisen kansallispuvun 130-vuotisjuhlavuosi. Suurkiitos kaikille, jotka osallistuitte lokakuussa suureen kansallispukukavalkadiin Karjalatalossa. Esillä oli noin 50 kansallispukua. Vain meidän järjestömme pystyy näin laajaan ja laadukkaaseen karjalaisten kansallispukujen esittelyyn. Tätä perinnettä tullaan jatkamaan, tämähän oli jo neljäs toteutus kuluneen 13 vuoden aikana. Kansallispuvuista on liiton määräaikaisen järjestökouluttajan Eija Vänskä-Sinkkosen artikkeli tässä lehdessä. Karjalaisilla kesäjuhlilla Seinäjoella nähdään ensi kesäkuussa taas suuri karjalainen kansallispukujen näytös juhlakulkueessa. Karjalaista järjestötoimintaa esitellään lehdessä. Karjalaisen Näyttämön Näyttelijät valmistautuvat helmikuun 2016 ensiiltaan tulevaan uuteen näytelmään Miehen kylkiluu, jonka ohjaa karjalaisjuurinen Anu Hälvä Sallinen. Yhdistys on tehnyt monta vuotta yhteistyötä muun muassa ansioituneen ohjaajan Hannele Martikai- 4 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Karjalan Liiton tuotteita Saija Pelvas Uudet postikortit 1-osaiset ………………………………… 1,00 € 2-osaiset , sis.kirjekuori ………………… 2,00 € 2-osaiset A5, sis.kirjekuori ……………… 3,00 € 2-osainen ”pitkä kortti”, kirjekuori ……… 3,00 € 3€ Sis. kirjekuoren sen kanssa. Karjalaisen Näyttämön näyttelijät nuortuvat, mukaan on joka vuosi – joka näytelmään – tullut aina uusia nuoria harrastajanäyttelijöitä. Tervetuloa ensi talvena teatteriin Karjalatalolle. Juhlavuodet jatkuvat. Vuonna 2016 juhlimme myös karjalaista ruokaperinnettä ja karjalaisia kädentaitoja, joita liiton piirien naistoimikuntien naiset ovat vaalineet. Karjalan Liiton naistoimikunta käyttää ensi vuonna 40 vuotta. Tässä lehdessä kerrotaan piirakkakursseista – kevään kursseilla on juuri nyt oikea aika ilmoittautua. Liiton naistoiminta kokoontui puheenjohtajansa Aira Viitaniemen johdolla ja he valitsivat vuoden ruoan ja leivonnaisen. Nyt reseptejä testaamaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö iloitsi siitä, että vaalimme perinteisen sulhaspiirakan leivontatraditioita. Ensi vuonna jatkuu liiton teema karjalainen sanankäyttö – haastellaan kun tavataan. Rauhallista joulun aikaa ja hyvää tulevaa vuotta kaikille. Satu Hallenberg toiminnanjohtaja, päätoimittaja Kansallispukuarpajaiset Suomen kansallispukukeskuksen hyväksi Juuret Karjalassa Karjalainen keittokirja Roope Hollmén Pirkko Sallinen-Gimpl arjalan Liitto järjesti 17.10.2015 karjalaisten kansallispukujen esittelyn, jossa oli mukana yli 40 kansallispukua. Samana päivänä järjestettiin arpajaiset, joiden tuotto menee lyhentämättömänä Suomen kansallispukukeskuksen hyväksi. 35 € Karjala-kortilla 30 € 30 € Karjala-kortilla 25 € Tilaukset Karjalan Liitosta, p. (09) 7288 170, [email protected]. Tilaukset toimitetaan postiennakolla, johon sisältyy toimitus- ja postikulut. Tuotteillamme on 7 päivän vaihto- ja palautusoikeus. Vaihdosta ja palautuksesta aiheutuneet kulut veloitetaan erikseen. Voit maksaa ostokset myös verkkokaupassa verkkopankkitunnuksilla. Verkkokauppamaksuun sisällytetään toimitus- ja postikulut. Tuotteet, joiden on oltava tilaajalla ennen joulua, on tilattava 30.11. mennessä. Muutoin tuotteiden toimitusaika on 1-2 viikkoa. Karjalan Kunnaat 3/2015 • 5 Karjalaiset evakkoja ja siirtoväkeä – ei pakolaisia Eurooppa elää toiseksi suurinta kansainvaelluksen aikaa sitten toisen maailmansodan. Voimme todistaa kotisohviltamme miljoonien ihmisten epätoivoista pakoa sotien ja vainojen jaloista turvallisiin Euroopan maihin. Siirtoväen asuttaminen oli valtaisa operaatio Karjalaiset menettivät kotinsa ja kotiseutunsa toisen maailmansodan ratkaisujen myötä. Koska siirtoväen osuus koko Suomen asukasluvusta oli tuolloin yli kymmenen prosenttia, karjalaisten sijoittaminen uusille asuinsijoille oli valtaisa operaatio, joka onnistui vain kansakunnan yhteisen tahdon ja voimanponnistuksen ansiosta. Olkoonkin että sopeutuminen uusille asuinsijoille ei ollut kaikkialla suinkaan helppoa vaan vastaanotto saattoi olla tämän päivän arvostusten valossa olla jopa häpeällistä. Tilaa ei tahtonut kaikissa ma- 6 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Vahvuus on meissä itsessämme Vauraan Karjalan menetys oli suuri menetys koko Suomelle. Näistä lähtökohdista ryhdyttiin kuitenkin omin voimin rakentamaan Suomea itsenäisten läntisten sivistysmaiden joukkoon ja siinä onnistuttiin. Monet tutkimukset ovat osoittaneet karjalaisten olevan lähtökohdiltaan suvaitsevaisia ja muita kulttuureja ymmärtäviä ihmisiä. Tämä selittynee sillä, että heimo on asunut vuosisadat erilaisten kulttuureiden vaikutuspiirissä, jossa on otettu vastaan vaikutteita milloin idästä, milloin lännestä. Suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuuden ymmärtämistä nyt jos koskaan tarvitaan, kun ajat muuttuvat. Näissäkin asioissa on hyvä karjalaisten näkyä. Karjalaisten vahvuus on meissä itsessämme. Karjala, karjalaiset juuret ja tämän päivän karjalaiset yhteisöt on löydettävä aina omakohtaisesti. Työ karjalaisuuden parissa on ruisleipää, joka koostuu syvällisestä karjalaisen kulttuurin ja aatteen ymmärryksestä, karjalaisten kohtalosta osana Suomen ja suomalaisuuden historiankirjoitusta ja heimomme vaiheiden merkittävyydestä eurooppalaisessakin tarkastelussa. Markku Laukkanen Karjalan Liiton kunniapuheenjohtaja Karjalan Liiton itsenäisyyspäivän juhla 6.12. Joulumyyjäiset 12.12. altakunnallinen talvisodan syttymisen muistotilaisuus pidetään sunnuntaina 29.11.2015 klo 13 Turun työväenopiston tiloissa, Kaskenkatu 5, Turku. Tilaisuudessa puhuu Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies. Ohjelmassa on muun muassa Karjalan Liiton tervehdys, veteraanin tervehdys, Turun Sotaveteraanikuoron lauluesitys ja Ruskon seurakunnan pappien runo- ja lauluesitys. Vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen Karjalaisseurojen piiri ry. arjalan Liiton itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään Karjalatalolla sunnuntaina 6.12.2015 klo 12. Itsenäisyyspäiväjuhlassa juhlapuheen pitää Karjalan Liiton Pro Carelia -ansiomerkillä palkittu päätoimittaja Ulla Appelsin. Tilaisuuden avaa Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo MatikainenKallström. Musiikista vastaavat Päämajan Soittokunta, Viipurin Lauluveikot ja Karelia-kuoro. Vapaa pääsy. Tumma puku tai kansallispuku. Kunniamerkit. Juhlan jälkeen juhlalounas ravintola Kareliassa klo 13-16. Varaukset ennakkoon p. 09 757 0077, sähköposti: [email protected] Tilaisuus Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI. Lisätietoja Karjalan Liiton toimistosta, [email protected], p. 09 7288 170. www.karjalanliitto.fi arjalatalolla järjestetään perinteiseen tapaan joulumyyjäiset lauantaina 12.12. klo 10 – 15. Myyjäisissä voi kaupata jouluisia tuotteita ja leivonnaisia sekä karjalaisia piirakoita. Myyjäisten lomassa Käpylän musiikkiopiston Kamulinjan yhtyekurssilaiset esittävät musiikkia. Arpajaiset. Myyntipöytävaraukset 28.11.2015 mennessä Karjalan Liitosta, p. 09 7288 170, [email protected], josta myös lisätietoja. Hinta liiton jäsenille ja jäsenseuroille 30 € ja kahden pöydän hinta 45 €. Pöytähinnat muille 55 € / pöytä ja 100 € / kaksi pöytää. Pöydän koko 120 cm x 70 cm + tuoli. Katso lisää www.karjalanliitto.fi, www.facebook.com/karjalanliitto SA-kuva Ekumeeniset karjalaiset hengelliset päivät 12.-13.3.2016 ja Talvisodan päättymisen muistotilaisuus 13.3.2016 Lappeenrannassa Markku Laukkanen. SA-kuva onet ovat verranneet Suomessa käydyssä pakolaiskeskustelussa tämän päivän pakolaisuutta sodan jälkeiseen karjalaisten evakuointiin. On kuitenkin harhaanjohtavaa verrata karjalaisia esimerkiksi Syyrian pakolaisiin, jotka joutuvat sodan jaloista lähtemään etsimään inhimillisen elämän puitteita oman maan ulkopuolelta. Karjalaiset ovat suomalaisia, jotka vastoin tahtoaan joutuivat jättämään kotiseutunsa. Tästä syntyi siirtokarjalaisten historia, joka on vakiintunut historian kirjoituksen käyttöön kuvaamaan evakuointia uusille asuinsijoille. Karjalaiset evakuoitiin oman isänmaansa muille alueille. Karjalaiset olivat siis evakkoja ja siirtoväkeä, ei pakolaisia. Pakolainen määritellään henkilöksi, joka joutuu syntyperänsä, uskontonsa tai mielipiteidensä vuoksi vainoa peläten pakenemaan vieraaseen maahan. Karjalaisia ei evakuoitu vieraaseen maahan, vaan suomalaisina Suomeen, omaan isänmaahan. jataloissa löytyä. Aika ja karjalaisten sopeutuvaisuus ovat silottaneet onneksi nämäkin kokemukset. Suomi oli ainoa eurooppalainen valtio, joka toteutti hävityn sodan jälkeen siviiliväestön evakuoinnin menettämältään alueelta. Samoin kuin Suomi oli ainoa maa, joka toi rintamalla kaatuneet oman maan multiin. Muu Eurooppa oli enemmän tai vähemmän sodan tuhoama, Suomi luettiin sodan hävinneisiin maihin. Autettavia oli enemmän kuin auttajia. Suomeakin autettiin sodan aikana ja sen jälkeen. Ruotsi otti vastaan yli 70 tuhatta lasta talvi- ja jatkosodan aikana sekä suuren määrän Lapin evakkoja. Myös Tanskaan ja Norjaan sijoitettiin tuhansia lapsia. Talvisodan syttymisen muistotilaisuus 29.11. Turussa engellisiä päiviä ja talvisodan päättymisen muistotilaisuutta vietetään Lappeenrannassa maaliskuussa. Hengellisten päivien lauantain teemana on karjalainen hengellinen toiminta – karjalainen hengellinen sana. Karjalan Liiton jäsenseuroissa ja piireissä on paljon hengellistä toimintaa, vaihdetaan kokemuksia ja esimerkkejä, sekä pohditaan miten voimme yhdessä edistää ja uudistaa ekumeenista karjalaista hengellistä toimintaa. Sunnuntaina on jumalanpalvelukset luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Lounaan jälkeen on Talvisodan päättymisen muistotilaisuus Lappeenrannan seurakuntakeskuksessa. Karjalan Liitto toteuttaa hengelliset päivät yhdessä Etelä-Karjalan Karjalaisseurojen piirin ja Etelä-Karjalan Wiipuri-Seuran sekä OK-opintokeskuksen kanssa. Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia ) Ratsumestari Juntto evakkoon lähteneiden lasten kanssa 1940-luvulla. Lauantai 12.3.2016 Paikka: Ortodoksisen seurakunnan seurakuntasali Linnoituksessa, Kristiinankatu 7, Lappeenranta klo 13-14 Ekumeeniset hengelliset päivät -seminaari Mukana piispa Seppo Häkkinen ja arkkipiispa Leo. Seminaarin puheenjohtaja on Karjalan Liiton hengellisen toimikunnan puheenjohtaja TT Hannu Kilpeläinen. klo 18 klo 18 klo 19.30 Virsi-ilta Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu 1, Lappeenranta Ortodoksinen ehtoopalvelus Lappeenrannan Jumalansynnyttäjän Suojeluksen kirkko, Kristiinankatu 3 alkaen ekumeeninen iltapala ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa, Linnoitus, Kristiinankatu 7 Sunnuntai 13.3.2016 klo 10 Jumalanpalvelus Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35, Lappeenranta klo 10 Ortodoksinen liturgia Lappeenrannan Jumalansynnyttäjän Suojeluksen kirkossa, Kristiinankatu 3 klo 12 Ekumeeninen lounastilaisuus luterilaisen seurakunnan seurakuntasalissa, Lappeenrannan seurakuntakeskus, Koulukatu 10 klo 13 Talvisodan päättymisen muistotilaisuus Katso tarkemmin seuraavasta Karjalan Kunnaat -jäsenseuralehdestä ja liiton verkkosivuilta, www.karjalanliitto.fi Karjalan Kunnaat 3/2015 • 7 Kansakunta sodassa -teoksesta emil Luukka oli syntynyt Muolaassa karjalaiseen lahjoitusmaatalonpoikaissukuun vuonna 1892. Hänen elämänsä päättyi Hämeen sydänmailla Valkeakoskella (Sääksmäki) 78-vuotiaana pitkän evakkotaipaleen päätteeksi vuonna 1970. Luukka oli ammentanut yhteiskunnallisen oppineisuutensa ensin vireästä Muolaan paikallisyhteisöstä, sitten kannakselaisten luottamusmiehenä ja kansanedustajana vuosina 1936-1966. Lyhyen kansakoulun lisäksi hän opiskeli vuonna 1928 kunnankirjurikurssilla. Vähäisestä muodollisesta koulutuksestaan huolimatta hän Saija Pelvas Eemil Luukka – muolaalaispojasta valtakunnan parrasvaloihin Karjalan Liiton pitkäaikaisin puheenjohtaja Eemil Vihtori Luukka oli vahvoista kannakselaisista sukujuurista kasvanut kansanmies. Hän toimi Karjalan Liiton puheenjohtajana vuosina 1946–1967. Hän vaikutti vahvasti siirtoväen asioihin ollessaan ministerinä vuosina 1944–1962 kaikkiaan kahdeksassa eri hallituksessa. Karjalan Liiton puheenjohtaja, ministeri Eemil Luukka (oik.) nousee eduskunnan portaita ministeri Kaarlo Hillilän kanssa vuonna 1944. 8 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Eemil Luukan 75-vuotisjuhlan kunniaksi valmistettiin mitali. teki merkittävän elämäntyön suomalaisena vaikuttajana isänmaan kriisivuosina ja karjalaisten edusmiehenä evakkovuosien vaikeuksissa. Useimmista merkittävimmistä karjalaisista vaikuttajista poiketen hänellä ei ollut akateemisia opintoja. Luukka nimitettiin ansioistaan jo vuonna 1942 kunnallisneuvokseksi ja vuonna 1962 hänelle myönnettiin ministerin arvo. Syntymäkoti Suulajärven rannalla Eemil Luukka syntyi Ilolan kylässä Muolaan ja Kivennavan rajalla. Luukan tilalla oli pitkä historia kylässä. Muolaa oli vanhan Suomen ajoista 1700-luvulta tyypillinen lahjoitusmaapitäjä. Muolaata hallitsi Pällilän hovi, jolle talonpoikien oli tehtävä päivätyötä ja muita työsuorituksia. Kun Suomen valtio lunasti Pällilän hovin 1872 oli sen alaisena lähes 6 000 talonpoikaa. Luukan syntymän aikaan Luukat ja muut Ilolan kylän talonpojat maksoivat valtiolle lunastusvelkaa. Maksua helpotti huomattavasti rakennettu rautatie ja sen seurauksena noussut metsänarvo. Vaikka Luukka ei itse kokenut lahjoitusmaa-aikaa, kasvoi hän ilmapiirissä, jossa kyläläisten yhteishenki oli vahva pitkän lunastustaistelun perintönä. Lahjoitusmaat olivat tuoneet maanomistajiksi venäläistä aatelistoa, joka hyvin harvoin vieraili hoveissaan. Muolaan erikoisuutena olivat kuitenkin venäläiset maaorjat, joita pitäjään oli asutettu. Myös aatelittomat venäläiset saivat maanosto-oikeuden Kannakselle vuonna 1891. Se liitti Muolaan rautatien ansiosta venäläisen huvila-asutuksen piiriin. Luukan nuoruuden ympäristö ennen vuosia 1917–1918 oli monessa suhteessa kansainvälinen varsinkin, kun monilla Pietarin kesävierailla oli monikansallinen tausta. Muolaan venäläisyyteen liittynyt erityispiirre oli itsenäistyneiden maaorjien harjoittama savipottien valmistus ja myynti ympäri Suomea. Luukan vihamies Juho Niukkanen pilkkasi Luukkaa myöhemmin pottikauppiaaksi. Koulupojasta maalaisvirkamieheksi Eemil Luukka aloitti koulunsa Perkjärvellä vuonna 1903 seitsemän kilometrin päässä kotoaan. Kotiin hän pääsi muiden Ilolan poikien kanssa viikonloppuisin. Nelivuotisen koulun jälkeen Eemil jatkoi vielä kotikylässään toimintansa aloittaneessa koulussa. Luukalla oli halu jatkaa opintojaan opettajaseminaarissa. Lähettipä hän vuonna 1913 hakemuksensa seminaariin; monen muun maalaispojan ja -tytön tavoin isä ei hyväksynyt opiskeluun lähtöä. Luukan yksityiselämän virstanpylväs oli avioliitto Tyyne Toukkarin kanssa vuon- Karjalan Kunnaat 3/2015 • 9 Karjalainen sanankäyttö Karjalainen sanankäyttö Elina Orpana hoitamiseen. Kansanedustajan työ tarjosi kuitenkin hyvät mahdollisuudet henkilösuhteiden rakentamiselle. Luukka kertoo mielenkiintoisesti perinteestä tavata muita vaikuttajia yhteisillä viikonlopun junamatkoilla Viipuriin, jolloin samaan I luokan vaunuun kokoontui tuttujen joukko. Erityisesti hän mainitsee työnantajajohtaja, kansanedustaja Antti Hackzellin, joka matkasi usein samassa junassa maatilalleen Jääskeen. Luukka oli ensimmäistä kertaa ministerinä juuri Hackzellin hallituksessa vuonna 1944. Eemil Luukka oli Karjalan Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja vuodesta 1944 vuoteen 1967. Taiteilija Birger Selinin öljyvärimaalaus. na 1921. Perheeseen syntyi neljä lasta. 1920-luvulla Luukka toimi monissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Jälkeenpäin hän antoi suurimman arvon lautamiehenä saamalleen elämänkokemukselle. Vuonna 1927 Muolaan kuntaan perustettiin ensimmäinen kunnan virkamiehen tehtävä. Kunnankirjurina aloitti seuraavana vuonna Eemil Luukka, joka valmentautui uuteen tehtäväänsä kunnallisvirkamieskurssilla. Vanhaa kunnantaloa kunnostettiin ja laajennettiin niin, että Luukan perhe saattoi muuttaa sinne. Luukka paneutui esimerkillisesti uuteen tehtäväänsä. Kunnantalosta tuli muolaalaisille tärkeä tapaamis- ja yöpymispaikka. Tämä karjalaisen vieraanvaraisuuden perinne jatkui myöhemmin kansanedustaja Luukan kotona Helsingissä, josta yösijatta olleet karjalais- ja evakkovierailijat löysivät majoituksen. 10 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Kunnankirjuri Luukalla oli läheiset suhteet seurakunnan kirkkoherra Toivo Rapeliin. Suhteiden merkitys korostui erityisesti talvisodan aikana, kun suurin osa muolaalaisista evakuoitiin Loimaalle. Kannakselaisesta kansanedustajasta evakkoedustajaksi Muolaassa maalaisliittolaisuus oli luonnollinen valinta. Itsenäistymisen jälkeen suurpuolueeksi kasvanut maalaisliitto oli Kannaksen suurin puolue. Kasvu perustui alueen talonpoikaiston yhtenäisiin kokemuksiin aina lahjoitusmaa-ajasta lähtien. Vuonna 1936 44-vuotias Eemil Luukka valittiin eduskuntaan Viipurin itäisestä vaalipiiristä 3 300 äänellä. Hänellä oli taustanaan vahva kunnallinen tunnettuus. Edustajan työssään ennen talvisotaa Luukka keskittyi pääasiassa Kannaksen asioiden Sotavuosien kansanedustaja Talvisota hajotti marraskuun lopussa 1940 Luukan perheen monien muiden suomalaisten perheiden tavoin. Isä joutui matkustamaan Kauhajoelle eduskunnan väistöpaikkaan. Muu perhe evakuoitiin Loimaalle. Sodan jälkeen Eemil Luukka oli mukana karjalaisten järjestäytymisessä, joka johti Karjalan Liiton perustamiseen. Luukka valittiin liiton ensimmäisen hallituksen varajäseneksi. Pika-asutuslain säätämisen eri vaiheissa Luukka oli mukana karjalaisena taustavaikuttajana. Sen sijaan ensimmäistä korvauslakia säädettäessä hän esiintyi hallituksen esitykseen tyytymättömän siirtoväen näkemysten tulkkina voimakkaassa puheessaan eduskunnassa kesäkuussa 1940. Paluun vuosina 1941-1944 Luukka oli yhdessä Johannes Virolaisen ja Erkki Paavolaisen kanssa suunnittelemassa paluun marssijärjestystä Karjalan Liiton toiveiden mukaiseksi. Suunnitelman ytimenä oli karjalaisten mahdollisimman tehokas käyttö valtakuntaan palautetun alueen kunnallishallinnossa. Virolaisen johtaman päämajan väestönsiirtotoimiston ja karjalaiskuntien yhdysmiehenä toimi Luukka. Suunnitelma karjalaiskuntien esikuntien kokoonpanoksi oli Virolaisen ja Luukan yhteistyön tulosta. Luukka kävi jo vuonna 1941 useilla tutustumismatkoilla takaisinvallatussa Karjalassa. Raportissaan sotilashallinto-osastolle hän esitti erittäin myönteisen arvion karjalaisten kunnallismiesten panoksesta kuntien esikunnissa. Kaikkiaan valtakuntaan joulukuussa 1941 takaisinliitettyyn Karjalaan muutti vuoteen 1944 mennessä 281 896 henkeä eli 70 % vuoden 1939 väestöstä. Yllättävää on kuitenkin, ettei Luukka perheineen muuttanut takaisin Muolaaseen, vaikka koti-Karjalan jälleenrakentaminen työllisti hänet lähes päivittäin. Eemil Luukka osti veljensä Matin kanssa jo vuonna 1941 yhteisen tilan Sääksmäen Tarttilasta. Kansanedustaja Eemil Luukka perheineen jäi pysyvästi sopeutumaan uuteen elämään Hämeen vanhoilla kulttuurimailla tuhansien muiden karjalaisevakkojen tavoin. Kestoministeri Eemil Luukka Eemil Luukka oli vuosina 1944–1962 valtioneuvoston jäsenenä kaikkiaan kahdeksassa eri hallituksessa. Ensimmäisessä jaksossa vuosina 1944–1946 hän oli siirtoväkiministeri Antti Hackzellin, U.J. Castrénin ja kahdessa J.K. Paasikiven hallituksessa. Toisessa jaksossa 1950–1953 Luukka toimi maatalousministerinä Urho Kekkosen kahdessa hallituksessa. Karjalan Liiton puheenjohtajana hän oli luonnollisesti myös siirtoväen edustaja. Hänen kolmas ministerikautensa oli vuosina 1960–1962 sisäasiainministerinä V.J. Sukselaisen ja Martti Miettusen hallituksissa. Luukka toimi tuolloin myös pääministerin sijaisena. Ensimmäisen kerran Eemil Luukka nimitettiin elokuussa 1944 muodostetun Antti Hackzellin hallitukseen ministeriksi sisäasiainministeriöön karjalaistaustansa vuoksi, sillä ministerin tehtäviin kuuluivat siirtoväen asiat. Karjalan Liiton on katsottu vaikuttaneen evakoiden luottamusta nauttineen Luukan nimittämiseen. Varmasti taustalla oli myös Hackzellin ja Luukan pitkäaikainen junatuttavuus. Pääministerin sairauskohtaus Moskovan rauhanneuvotteluissa pakotti U.J. Castrénin hallituksen muodostamiseen. Luukka säilytti asemansa siirtoväkiministerinä. Luukan ministeriuran tärkein hanke, maanhankintalaki oli vielä maatalousministeriön asutusasiainosaston valmistelussa ja sen tuoreen ylijohtajan Veikko Vennamon käsissä. Paasikiven toisessa hallituksessa Luukka joutui siirtoväkiministerinä luotsaamaan maanhankintalakiesityksen eduskuntaan hallituksen enemmistön hyväksymässä muodossa vastoin pääministerin kantaa. Laki hyväksyttiin eduskunnassa 3.4.1945. Luukka ja Paasikivi joutuivat vääntämään kättä vielä maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä. Vakavaa erimielisyyttä ei heidän välilleen jäänyt, vaikka Luukka ei hyväksynyt Paasikiven kantaa niin sanotussa ruotsalaismaakysymyksessä. Mielenkiintoinen, mutta vielä tutkimatta on Luukan ja Vennamon suhde maanhankintalain valmistelussa ja säätämisessä. Erimielisyyttä ei heidän välillään ollut, mutta miehet olivat luonteiltaan toistensa vastakohtia. Luukka oli säyseä, mutta samalla jämerä kansanmies, joka ei halunnut loukata ketään. Vennamo puolestaan nuori lakimies, joka oli varma omista kyvyistään. Paasikivi pyytelikin Luukkaa hillitsemään mielestään yliaktiivista Vennamoa. Kahdessa Kekkosen hallituksessa Luukka edusti vielä selvästi siirtoväkeä. Mutta pääministeri piti Karjalan Liiton puheenjohtajaa välttämättömänä sovun rakentajana evakkojen keskuudessa. Luukasta tulikin myöhemmin Kekkosen luottamusmies karjalaisten suuntaan, kun nämä ajoivat julkisuudessa äänekkäästi Karjalan palauttamista. Kekkosen oma linja Karjalan palauttamiskysymyksessä olivat salaiset neuvottelut kulissien takana. Karjalainen heimopäällikkö Eemil Luukka oli Karjalan Liiton hallituksen jäsen vuosina 1940–1967, puheenjohtajana 1946–1967 ja kunniapuheenjohtajana kuolemaansa vuoteen 1970. Pitkä puheenjohtajakausi oli sopuisan rauhallinen heijastellen Luukan persoonaa. Puheenjohtaja Luukan uran ensimmäisiä vuosia työllisti edelleen siirtoväen asuttaminen, menetetyn omaisuuden korvauslainsäädännön toimeenpano ja Karjalan palautuksesta käyty keskustelu erityisesti Pariisin rauhansopimuksen yhteydessä 1947. Luukka valittiin Karjalan Liiton puheenjohtajaksi talousneuvos Juho Hietasen jälkeen vuonna 1946. Poliittisen valtataistelun pyörteissä Luukka joutui väistymään jo seuraavana vuonna kokoomuslaisen Erkki Paavolaisen tieltä. Liiton puheenjohtajakriisissä Paavolainen joutui kuitenkin väistymään nopeasti uudelleen valitun Luukan tieltä lähinnä liiton vahvojen sosiaalidemokraattien ja maalaisliitto- laisten vaatimuksesta. Liiton toimintaa ja yhtenäisyyttä varjosti puheenjohtajakriisin lisäksi myös Valpon suunnalta tullut lakkauttamisuhka. Liiton johdossa puheenjohtajakriisi pidettiin onnistuneesti julkisuudelta salassa. Luukan uudelleenvalinnasta alkoi liiton johdossa kolmikantayhteistyö maalaisliiton, sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen voimin. Eemil Luukan pitkän puheenjohtajakauden vaativin tehtävä oli luotsata liittoa usein kiihkeänä vellovassa Karjala takaisin -keskustelussa. Malttamattomien ja äänekkäiden palautusvaatimusten sovittelu rauhallisempien esitysten kanssa niin, ettei liiton yhtenäisyys vaarantunut. Erityisesti 1950- ja 1960-luvulla Kekkonen tarvitsi toistuvasti Luukan apua. Uskonnollisen lapsuudenkodin perintö ja ystävyys Muolaan kirkkoherran Toivo Rapelin kanssa johti Luukan lyhyeksi aikaa monien muiden luottamustehtävien lisäksi myös kirkolliskokouksen jäseneksi, kun oli ratkottava evakkoseurakuntien tulevaisuutta sodan jälkeen. Luukka kasvoi jatkosodan aikana kannakselaisesta maakuntapoliitikosta valtakunnalliseksi siirtoväen ongelmien ratkaisijaksi. Vaikka hän oli vanhempaa ikäpolvea kuin sodan esille nostamat 1910-luvun ”nuoret leijonat”, menestyi hän hyvin heidän kanssaan. Luukan salainen ase oli hänen rehellinen kansanomaisuutensa murteineen ja perinteisen karjalaisen elämänmuodon tuntemus. Isähahmoisenakin hän oli merkittävä jälleenrakennuskauden vaikuttaja, joka on sekä kansallisena toimijana että karjalaisena heimopäällikkönä osittain unohdettu. Silvo Hietanen dosentti, VTT Karjalan Kunnaat 3/2015 • 11 Kulttuuri ja taide luovat tasa-arvoa ja hyvinvointia Ohjaaja Hannele Martikainen haluaa jättää tilaa kuulijoille Hannele Martikainen saa ohjattavansa innostumaan. Räiskyvän ohjaajan kivijalkoja ovat runous, musiikki ja karjalaiset elementit. akastan tätä työtä todella, ohjaaja Hannele Martikainen paljastaa. Intohimo työhön kuuluu myös ohjaajan puheista. – Uteliaisuus ja toisen kunnioitus ovat mielestäni ohjaajan työssä keskeisiä ominaisuuksia. Lisäksi tarvitaan teknisiä taitoja, kiteyttää monipuolinen ohjaaja. Runot, tarinat ja laulu ovat lapsuudesta lähtien olleet tärkeitä Pohjois-Karjalan kasvatille. Oopperaan ja teatteriin ei Hannele Martikaisen lapsuudessa menty, mutta elokuvat ja kirjallisuus antoivat eväät ja poltteen alalle. – Lastenteatterista kaikki alkoi. Sieltä olen päätynyt erilaisiin tehtäviin, kertoo ohjaaja, jonka nimi on viime vuosina vilahdellut usein vankilateatterin yhteydessä. Hannele Martikainen toi tämän teatterimuodon Suomeen. Vuonna 2008 Vanajan naisvankien kanssa alkanut työ palkittiin tänä vuonna, sillä Hannele sai Kalevala Koru -säätiön tunnustuspalkinnon. Ensi vuoden puolella Hannelen napakassa ohjauksessa lavalle astuvat Sörkan vankilan kundit. – Marginaalissa toimimalla näkee maailman kirkkaammin, Hannele toteaa. Vankien kanssa tehty työ tekee nöyräksi. – Olin aiemmin kyynisempi, nyt olen oppinut näkemään avarammin: elämässä on paljon hyvää. Asiat ovat mahdollisia meille kaikille, sanoo hän. – Ohjaajana haluan antaa tilaa esittäjälle, jokainen esiintyjä tulkitsee omalla tavallaan, mutta sisällön – oli se sitten runoa tai draamaa – pitää pysyä pääosassa, ei esittäjän. Kuulijalle pitää jättää tilaa. Kulttuurielämykset yhdistävät ihmisiä Freelancerina työskentelevä ohjaaja on iloissaan saamastaan tunnustuksesta. – Nähdyksi tuleminen on ihmisen perustarpeita. Julkinen tuki on myös henkistä tukea, se auttaa jaksa- 12 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Elina Orpana aktiivinen runojen lukija. – Aleksis Kivi on oma ”turvarunoilijani”, yksi suosikkini. Hänen runoihinsa ei kyllästy, ne puhuvat eri päivinä eri kieltä, kuvailee Hannele Martikainen. Hänen muita mielirunoilijoitaan ovat muun muassa Eevaliisa Manner ja Eevat Tikka ja Kilpi. Myös erilaiset eläinrunot puhuttelevat. – Runo on itsessään jo teatteriesitys. Se on ennen muuta dialogia. Dialogi syntyy lausujan itsensä, runon ja yleisön välillä. Tauot ovat runoissa tärkeintä, sillä niissä välittyy runosta olennaisin. Jo pienikin rytmin muutos tekee runon uudeksi, erittelee lukuisten runoesitystenkin ohjaaja. Niin runo- kuin teatteriesityksessä ohjaaja toivoo ohjattavilta rohkeutta ja uskallusta luottaa itseensä sekä muihin esiintyjiin ja ohjaajaan. Siten opitaan uutta, kannustava ohjaaja sanoo. – Kielen ja kehon yhteyttä kehittävä tekeminen, jolla ihminen ilmaisee itseään ulospäin, luo itselle ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Karjalassa pyhä pystyyn arkenakin – Elämässä on paljon sattumaa. Opiskelin musiikkia ja teatteria, ja minusta tuli musiikkiteatteriohjaaja, sanoo monenlaisten esitysten ohjaajana tunnettu Hannele Martikainen. maan työssä. Tunnustusta tuli myös soveltavaa teatteria syrjäytymisen estämiseksi tekevälle Taittuu ry:lle, joka sai Kriminaalihuollon tukisäätiön palkinnon, kertoo yhdistyksen taiteellisena johtajana toimiva Hannele. Kalevala Korun Kulttuurisäätiön tunnustuksen nimenä on Kulttuuri tuottaa iloa. Mikä on kulttuurin ja taiteen merkitys kulttuurityöläiselle? – Kulttuurielämykset ovat yhteisiä kokemuksia, joita voidaan jakaa. Ne tasa-arvoistavat ihmisiä. Se taas pitää yllä vakautta. Mitä tasa-arvoisemmin meitä kohdellaan, sitä tyytyväisempiä olemme, sanoo Hannele. Hannele Martikainen tunnetaan myös Karjalaiselta Näyttämöltä. Vuosina 2007-2012 hän ohjasi siellä useita esityksiä. – Karjalaisella teatterilla oli jo sinällään merkitystä, kun olen karjalainen. Siellä ohjaamani Pilvisen poika on yksi tärkeimmistä ohjauksistani. Aihe käsitteli ulkopuolisuutta kokevan pojan elämää, miettii Hannele. Myös Simpauttaja herätti paljon keskustelua. Se on Hannelen mielestä hyvä merkki. – Tuolloin esitys koskettaa yleisöä, silloin ohjaaja on onnistunut. Ohjauksessa välittyi se, mitä itse omien lapsuudenajan silmin 1970-luvulla olen nähnyt: rakennemuutos jylläsi Pohjois-Karjalan kylissä ja peräkammarit täyttyivät aikamiespojista. Hannele Martikaisen karjalaisuus muodostuu kolmesta tärkeästä elementistä. – Murre on kotini. Vaikka en enää menisi Pohjois-Karjalaan, murre pysyy, hän toteaa. – Itäisestä, pohjoiskarjalaisesta ruokaperinteestä olen ylpeä. – Ruokaa ei meillä päin vähätelty, sillä ruualla rakastettiin köyhissäkin oloissa. – Ja ruokaahan tarjottiin kaikille, anteliaisuus oli hyve. Tässä suhteessa karjalaiset ovat Suomen italialaisia, ruuastaan ylpeitä, nauraa Hannele. Kolmantena on itäinen vieraanvaraisuus, joka on erilaista kuin vaikkapa pohjalainen. Hannelen mukaan se on spontaanimpaa, sillä pyhä saadaan pystyyn arkenakin, jos vieraita tulee yllättäen. Hän on kasvanut siihen, että talossa on aina paikka oudommallekin kulkijalle. Pohjois-Karjalassa suhtautuminen oli uteliaan avointa. – Itäisen ihmisen ote elämään ja normaaliuden vaatimus ovat joustavampia. Tästä joviaalista suhteesta elämään haluan pitää kiinni, sanoo tämä karjalaisemännäksi ja mökinakaksikin tunnustautuva ohjaaja. – Marginaalissa toimimalla näkee maailman kirkkaammin. Hannele Martikainen • Syntynyt: Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa • Perhe: mies ja Jekku-koira • Koulutus: Musiikkiteatteriohjaaja • Vuonna 2015 Kalevala Korun Kulttuurisäätiön tunnustuspalkinto • Karjalaisen Näyttämö ohjaukset: Tuulisänky, Pilvisen poika, Tuntematon potilas, Simpauttaja • Runoesityksiä: mm. Terijoki-juhlille ja Espoon 550-vuotisjuhlaan (Harmaa on juhlan väri) • Muita ohjauksia: Apulaisohjaajana Kansallisoopperassa useiden vuosien ajan; vankilateatteri • Kouluttaa ja ohjaa mm. eläkeläisryhmiä Etsitkö ohjelmaa seuran tilaisuuteen? arjalaisten runoharrastajien ryhmä toteutti Onnea, Aleksis – Onnelan pakolainen -runoesityksen. Esitys sisälsi kodin jättämiseen, pakolaisuuteen ja evakkouteen liittyvää runoutta. Syntyi monipuolinen kokonaisuus, jossa mukana oli mm. Helena Anhavan, Ilmari Pimiän, Tapio Lyyran, Edith Södergranin, Eeva Kilven ja Olavi Paavolaisen runoutta. Esittäjien ja ohjaajan valitsemista runoista sen koosti esityskuntoon Hannele Martikainen. Seuraava esitys on 6.12.2015 klo 15 LOPPUKIRI-senioritalossa, Arabiankatu 19 A, Helsinki. Esitystä voi kysyä edelleen ohjelmaksi, esimerkiksi karjalaisseuran tilaisuuksiin. Lisätietoja Eeva Häröltä, eeva.haro@ gmail.com, p. 050 336 3827. Elina Orpana Mervi Piipponen Runokin on dialogia Runous on haastateltavalle teatteriakin tärkeämpää. – Nautin runoista, vastenmielisetkin runot voivat esittäjän myötä avautua, kertoo Maire Härus (oik.), Marja-Riitta Pitkänen, Kari Pietinen ja Eeva Härö ovat runouden harrastajia ja voivat tulla esittämään mm. evakkouteen ja kodin jättämiseen liittyviä runoja. Kuva harjoituksista. Karjalan Kunnaat 3/2015 • 13 Karjalainen pitäjäseuratoiminta Käsityökilpailu Tavallista parempi eväsreissu Menu 3.10.2015 Blinit Wiipuri viisii Kuohkea mustajuurikeitto Härän sisäseläke lintumoussella täytettynä, juuresvuokaa, suppilovahveroita ja madeirakastiketta Kaksi kokkia, kaksi täyttä bussia ihmisiä ja mausteiksi seitsemän pillipiiparia, yksi baritoni, yksi viulisti ja yksi poskisolisti. Mikä soppa siitä syntyy? No Viipurin Pyöreän tornin illalliset, tietenkin. Marjaretki Karjalaan Elina Orpana Elina Orpana Viipurin Pyöreässä tornissa tanssittiin puhallinmusiikin tahtiin. o 12. kerran Karjalan Liiton naistoimikunnan puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi apureineen pakkasi sen seitsemän sortin piirakat ja salaisen illallismenyyn ainekset kylmennettyihin laatikkoihin, ja Karjalatalon pihalla ne nostettiin bussin tavaratilaan. Aira ja keittiömestari Pekka Pärssinen huolehtivat kaiken niin valmiiksi kuin se suinkin 14 • Karjalan Kunnaat 3/2015 oli mahdollista. Illallisen ja illastajien matka kohti Viipuria voi alkaa. Busseissa on odottava tunnelma. Laukkuihin on pakattu parasta päälle pantavaa. Ohjelman kulku ja illallisen menyy ovat säilyneet salaisuutena. Aira Viitaniemi heittää salaperäisyyteen lisämakua tarjoamalla matkalaisille piirakat ja punaista kahvia. Karjalan-matkoilla rajanylityskin on jännitysmomentti: miten nopeasti tai miten hitaasti. Aika nopeasti nyt meni. Viipuriin joudutaan hyvissä ajoin, ja jaloitteluun kaupungilla ennen h-hetkeä jää hyvin aikaa. Tällä kertaa matkalaisten joukossa on paljon illallisten ensikertalaisia, jopa monia, jotka eivät aiemmin olleet käyneet Viipurissa. Espoolaiset Martta ja Timo Ruokonen kiertelevät Viipurin kauppahallissa. – Äitini oli aikoinaan töissä täällä. Hän puhui aina Koskisen kaupasta. Huomenna menemme katsomaan korttelia, jossa äitini asui. Sitä taloa siellä ei kuulemma enää ole. Harmittaa nyt, kun en kysellyt aikoinani äidiltä tarkemmin näistä paikoista ja elämästä silloin, Martta Ruokonen sanoo. –Toivon, että me saisimme omat lapsetkin innostumaan Viipurista. Karjalan Kunnaat 3/2015 • 15 Sukututkimus Elina Orpana Tunnelma on tiheä Ilta koittaa, ja pian salaisuudet paljastuvat. Ilta-asuihin sonnustautuneet herrat ja daamit sipsuttelevat tai lampsivat Pyöreän tornin ovesta sisään. Jo ensimmäisille juhlasaliin johtaville portaille noustaessa ylhäältä alkaa kuulua puhallinmusiikkia. Tunnelma tihenee, ja muutama tanssiaskel on otettava jo portaissa. Karelia-orkesterin puhallinseitsikko oli saanut pillinsä avatuiksi. Illan seremoniamestari Seppo Soittila on ollut mukana kaikilla tähänastisilla Pyöreän tornin illallisilla. Hän pitää huolen siitä, että karjalainen sananlasku toteutuisi tänäkin iltana: ”Syötä vierasta sanoilla, kunnes keitto kerkiävi”. Väliruokaa hän tarjoilee myös haitarin palkeista. Laulusolisti Hannu Lehtonen ja viulisti Mervi Myllyoja saavat yleisöltä äänekkäät suosionosoitukset. Salaisia nautintoja Illallisten kuningatar on kuitenkin Aira Viitaniemi. Hän paljastaa 1930-luvun tyyliä uskollisesti noudattavan menyyn hauskasti pihtaillen, ruokalaji kerrallaan. Ilmassa on koko ajan pientä jännitystä: mitä sitten saamme. Aivan selväksi tulee myös, että voita, kermaa, viiniä, liköörejä ja konjakkia ei ruoanlaitossa ole säästelty. – Niitä on säälimättä lorauteltu, Aira sanoo. – Fasaanin luutkin on keitetty viinissä. Aira viivyttelee loppuun asti piirakkapöydän yllätyksen kanssa. Siellä on sitten se, ehkä jo vaivihkaa toivottu Viipurin rinkeli. Hyvin vanhan ohjeen mukaan valmistettu, seitsemällä mausteella maustettu. Asiaan kuuluu, että rinkelimestarit eivät koskaan paljasta omaa reseptiään. – Ohjelma ja ruoka, huikeaa, Martta Ruokonen huokaa. – Tunnelma on juuri sellainen karjalaisen välitön. Vieraat ihmiset juttelevat keskenään. Täällä tapaa niitä oikeita sie- ja mie-ihmisiä. 16 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Pyöreän tornin illallistanssiaiset 1930-luvun hengessä Viipurissa 1.-2.10.2016 Ensi syksynä matkataan jälleen muistojen Viipuriin ja vietetään ikimuistoinen ilta Pyöreässä tornissa viipurilaisten ravintolaperinteiden mukaan. Luvassa on musiikkiohjelmaa ja tanssia. Martta ja Timo Ruokonen nauttivat Viipurin Pyöreän tornin illallisista. – Kaikki on järjestetty hyvin, Timo Ruokonen jatkaa. – Olemme todella nauttineet illasta. Seuraavaksi tietysti tanssimme. Tanssiaiset käynnistää Äänisen aallot. Sekin on jo perinnettä näissä karkeloissa. Tanssilattia täyttyy heti, ja se täyttyy sen jälkeen jokaisen kappaleen aikana. Hiki virtaa, mutta virratkoon. Kun kello lähenee 24:ää ja illallisten loppu häämöttää, kukaan ei sano ei ei ei, vaan kaikki sanovat että ilta on vielä nuori, siis hem till hotelli. Sellainen se on Viipuri vieläkin. Karjalan Liitto toteuttaa illalliset Aira ja Jaakko Viitaniemen tapaan. Juhlailtaa viihdyttävät muun muassa sanataitaja ja haitaristi Seppo Soittila, upeaääninen Hannu Lehtonen ja tanssimusiikkia soittaa Karelia-puhallinorkesterin seitsikko. Illallismenu valitaan ja valmistetaan keittiömestari Aira Viitaniemen johdolla. Matka Viipuriin toteutetaan linja-autoilla Helsinki-Viipuri-Helsinki. Lähtö on Helsingistä aamulla 1.10. ja paluu sunnuntai-iltana 2.10.2016. Karjalan Liitto on Pyöreän tornin illallistanssiaisten ja Viipurin matkan matkanjärjestäjä yhteistyössä matkatoimisto VEN-FIN Tour/Pekka Pärssinen kanssa. Matkan hinta on noin 300 euroa, sis. matkat, Pyöreän tornin tilaisuuden, majoituksen 2 hh, aamiaisen ja lounaan. Lisäksi viisumi ja vakuutus, n. 73 euroa. Hintatiedot ja matkaehdot tarkentuvat vuoden 2016 alussa. Ilmoittautumiset 31.3.2016 mennessä Karjalan Liiton toimistoon: [email protected], p. 09 7288 170, josta myös lisätietoja. Ilmoittautuneille lähetetään lasku ennakkovarauksesta (100 €), jonka maksamisen jälkeen ilmoittautuminen on sitova. Terttu Nurro Karjalan Kunnaat 3/2015 • 17 Nykyperinnettä Sukuseuratoimintaa Harrastajamusisoinnin taikaa – Karelia-puhallinorkesteri 70 vuotta Puhallinviihteen kärjessä Kuluneen 70 vuoden aikana Karelia-puhallinorkesteri on ollut aina siellä, missä puhallinmusiikkia on tarvittu. Orkesteri järjestää omia konsertteja, vastaa juhlatilaisuuksien musiikista, tanssitta yleisöä ja viihdyttää ihmisiä hyväntuulisella puhallinmusiikilla. Vuosittain orkesteri esiintyy noin parissakymmenessä eri tilaisuudessa. Vaikka Karelia-puhallinorkesteri on aina taipunut hyvin erilaisiin musiikkityyleihin, ovat Karelia-puhallinorkesteri punaisine esiintymisasuineen on tuttu näky monissa Karjalan Liiton järjestämissä tilaisuuksissa. Sinfonisen puhallinorkesterin vahvuus on soittajissa Ohjelmiston muutoksen myötä orkesterin kokoonpano on kasvanut alkuvuosien parinkymmenen hengen soittokunnasta 40 soittajan suuruiseksi sinfoniseksi puhallinorkesteriksi. Iso kokoonpano mahdollistaa suurempien konserttiteosten esittämisen. Toki perinteinen puhallinmusiikki marsseineen ja tanssikappaleineen kuuluu edelleen Karelian ohjelmistoon. Mikko Huokuna Mikko Huokuna Kareliassa alttosaksofonia soittava Satu Asplund-Jokisen mielestä vaativan ohjelmiston soittaminen kovatasoisessa seurassa antaa harrastajalle mielekästä haastetta. – Kun vastuulla on oma stemma, on keikoillekin lähdettävä aina kun vain on mahdollista ja töiltä pääsee. Mukana on oltava kokonaisvaltaisesti, hän toteaa. Siviilityössään musiikinopettajana AsplundJokinen johtaa alakouluikäisten lapsikuoroa, joka sekin on esiintynyt muutamia kertoja yhdessä Karelia-puhallinorkesterin kanssa. Esiintymiset orkesterin kanssa ovat olleet soittajille ja lapsille ainutlaatuisia ja mieleenpainuvia tapauksia ja saaneet aina yleisöltä varauksettoman suosion. Mukana ammattimuusikoita Oboisti Aale Lindgren on entinen ammattimuusikko. Taustalla alttosaksofonia soittava Satu Asplund-Jokinen. Karelia-puhallinorkesteri ryhmäkuvassa. atunnainen Karjalatalossa kävijä voi kuulla orkesterin soittoa juhlasalin oven takaa maanantai-iltaisten harjoitusten yhteydessä. Tänä vuonna juhlasaleissa ja harjoituksissa on kuultu erityisesti juhlavuosia viettävien Jean Sibeliuksen ja Toivo Kärjen musiikkia, mutta kuluneen syksyn ohjelmistossa on ollut myös uudempaa puhallinmusiikkia. Karelia-puhallinorkesterin vuosi huipentui lokakuussa 70-vuotisjuhlakonserttiin, jossa esitettiin enimmäkseen orkesterin perustamisen jälkeen sävellettyä konserttiohjelmistoa. Karelia-puhallinorkesterin juuret ovat Viipurissa vuonna 1908 perustetussa Viipurin rautatieläisten soittokunnassa. Sotien jälkeen 18 • Karjalan Kunnaat 3/2015 vuonna 1945 pääkaupunkiin siirtyneet viipurilaiset perustivat Helsingin rautatieläisten soittokunnan ja samat soittajat alkoivat esiintyä myös Pääkaupungin Karjalaisten tilaisuuksissa. Orkesteri jatkoi toimintaansa kaksoisroolissa toistakymmentä vuotta, kunnes vuonna 1959 Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta irtautui rautatieläisistä itsenäiseksi orkesteriksi. Vuonna 1975 soittokunta muutti vastavalmistuneeseen Karjalataloon, jossa toiminta jatkuu edelleen. Nykyinen esiintymisnimi Karelia-puhallinorkesteri otettiin käyttöön vuonna 1979, mutta orkesterin virallinen nimi on edelleen Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta. ohjelmiston painotukset vuosien saatossa muuttuneet. Edellisen kapellimestarin Ossi Runnen aikana Karelian erityisiä vahvuuksia oli laadukkaan viihdemusiikin esittäminen. Orkesterin tuohon aikaan tehdyt levytykset ovat edelleen osoituksia Karelian asemasta suomalaisen puhallinviihteen kärjessä. Runnen jälkeen orkesteria johtaneet Tom Bildo ja nykyinen kapellimestari Heino Koistinen ovat puolestaan ottaneet päämääräkseen korkeatasoisen ja alun perin puhallinorkesterille sävelletyn konserttimusiikin esille tuomisen. Karelia-puhallinorkesteri esiintyy ajoittain myös Päämajan Soittokunta -nimisenä maanpuolustussoittokuntana. Tässä kokoonpanossa orkesteri soittaa muun muassa sotiemme veteraanien tilaisuuksissa ja on ollut monesti esiintymässä Hamina Tattoo -sotilasmusiikkitapahtumassa. Vuonna 2011 Päämajan Soittokunta valittiin vuoden maanpuolustussoittokunnaksi. Karelia-puhallinorkesterin vahvuus on sen soittajissa. Orkesterin jäsenet ovat kaikki edistyneitä harrastajia tai ammattimuusikoita ja he ovat erittäin sitoutuneita sen toimintaan. Hyvä ilmapiiri ja yhteishenki sekä laadukas ja sopivan haastava ohjelmisto kannustavat soittajat mukaan sataprosenttisesti. Orkesterin maine ja korkea taso ovat houkutelleet harrastajien lisäksi mukaan myös entisiä ammattimuusikkoja. Yksi heistä on oboisti Aale Lindgren, joka aloitti Karelian riveissä muutama vuosi sitten vielä ollessaan töissä Helsingin kaupunginorkesterissa. Harrastajaorkesterissa häntä kiehtovat musisoinnin ilo ja rentous, jotka usein puuttuvat ammattiorkesterien työskentelystä. Armeijan soittooppilaana uransa aloittaneelle Lindgrenille puhallinmusiikki on ollut aina lähellä sydäntä. – Puhallinmusiikki on ollut urani lähtökohta ja nyt olen palaamassa juurille, hän sanoo. Myös Karelia-puhallinorkesterin kapellimestari Heino Koistinen näkee orkesterin vahvuutena juuri sen taitavan ja sitoutuneen soittajiston. – Se että harrastelijaorkesterissa on näin paljon ammattitaustaisia soittajia ja lähes ammattitason harrastajia, tekee Kareliasta Karelian, hän sanoo. Kapellimestarin näkökulmasta on hienoa työskennellä orkesterissa, jonka ohjelmistoon voi poimia mielenkiintoisia sinfonisen puhallinmusiikin huipputeoksia joutumatta miettimään, pystyvätkö soittajat suoriutumaan sen esittämisestä. Hänen mielestään rima tulee asettaa korkealle, jolloin onnistumisistakin tulee nautinnollisempia. – Hyvin toteutettu konsertti on aina suuri onnistuminen. Se on signaali yleisölle hyvästä työstä, toteaa Koistinen. Kari Laitinen Karjalan Kunnaat 3/2015 • 19 Kansallispuku 130 vuotta Lääppä, säppäli ja nästyyki Kansallispuku ja kansanpuku Kansallispuvun asusteita Lääppä Kantajansa koristaminen on kuulunut jo ammoisista ajoista vaatetuksen tehtäviin nykyisin. Naisväki keksi omat keinonsa ja tapansa kaunistaa vaatteitaan lakeja rikkomatta. Aina 1800-luvun puolenvälin teollistumiseen saakka, jolloin puuvillakankaat tulivat laajemmin markkinoille, oli tavallisen väen arkipukeutuminen pääosin mustaa, valkoista tai harmaata. Juhlapukuihinsa rahvas oli kuitenkin aina omaksunut piirteitä säätyläisten vaatetuksesta. Jokainen toteutti paikallista tapaa varojensa ja kykyjensä mukaan. Pukulait säätelivät sitä, millaisia pukuja kukin sai käyttää. Nämä lait vaikuttivat paljon rahvaan pukeutumiseen ja siihen, millaiselta kansallispuvut näyttävät Kansanpukunimitys kuului puvuille, jotka olivat jatkuvassa, elävässä käytössä Vielä 1800-luvun alkukymmenillä säätyjako määritteli ja erotti talonpoikaisväestön vaateparret kaupunkien porvariston ja kartanoiden herrasväen vaatetuksesta. Kansan – eli rahvaan – puvut olivat perinteisiä, kotitekoisia vaateparsia, joissa usein oli alueellisia tai paikallisia erikoispiirteitä. Puvuille oli ominaista vanhoillisuus niin aineksissa, leikkauksissa, koristelussa kuin työtavoissakin. Kansanpuvut eivät olleet yhtenäisiä kokonaisuuksia kuten säätyläisten muotipuvut, vaan niistä saattoi löytää yhtälailla kaukaa aikojen takaa periytyviä piirteitä kuin muotivaatteista omaksuttuja uutuuksia. Kansanomaisista asuista luotiin juhlapukumallisto, jolla kelpaa edustaa korkeimman valtiojohdon juhlissa Ensimmäiset kansallispuvut koottiin Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla, kansallisromantiikan aikakautena, jolloin keskieurooppalaisen Elina Orpana Kansallispuku Kansapuku Kansallispuku on asukokonaisuus, johon kuuluvat tietyt puvun osat, päähineet, kengät ja korut. Kansallispuvut ovat pukuhistorian asiantuntijoiden nykykäyttöön kokoamia uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista. Ne perustuvat alueensa ja aikakautensa tyypillisiin kansan pukeutumistapoihin. Kansallispuku on kierrätystä parhaimmillaan sukupolvelta toiselle. Kansallispukua käytetään juhla-asuna. Kansanpuku on kansallispuvun rinnalle 1900-luvulla syntynyt asu, joka jäljittelee 1700–1800-luvun rahvaan arkipukeutumista. Kansanpuku oli talonpoikaisväestön 1800-luvulle asti käyttämä perinteinen vaateparsi. Kansanpukuja ovat muun muassa karjalainen feresi ja Pohjanmaalla yleinen körttipuku. Kansanpukua käytetään työ- ja esiintymisasuna. mallin mukainen kiinnostus maalaisväestön perinteitä kohtaan oli herännyt. Yleismuodin levitessä kansan käsityötaito edusti ihailtavaa perinnekulttuuria. Ja pukuperinteen osalta tietoisuuden räjäytti – mikäpä muu, kuin nykyisin kolmantena valtiomahtina tunnettu media! Vuonna 1885 oli Lappeenrannassa valmistauduttu silloisen keisariparin Aleksanteri III:n ja keisarinna Maria Feodorovnan vierailuun varsin innovatiivisesti. Keisarinnalle lahjoitettua, käsitöin koristeltua venettä souti kahdeksan eri maakuntien kansallispukuihin sonnustautunutta neitoa. Tapahtuma uutisoitiin näyttävästi sanomalehdistössä kuvien kera, myös maamme rajojen ulkopuolella. Ja mikä on kyllin hyvää keisarinnalle on hyvää myös pääkaupungin sivistyneistölle. Helsingin hienostorouvat halusivat oitis kansallispuvut itselleen ja tyttärilleen. Uusi trendi oli syntynyt. Kansallispuvusta tuli juhlapuku, se lanseerattiin Suomi-neidolle, sillä myytiin niin postikortteja kuin tulitikkuja, kun Tyyni Vahter tutkijana ja Alli Touri kuvittajana loivat kansallispuvuille rakastetut hahmot, joissa kapeavyötäröiset naiset askelsivat kepeästi hameiden hulmutessa. Et osaa sukkaa supistaa etkä kantapäätä kaventaa ja miestä mieli tekee Kaukolan naisten ja miesten kansallispuvut. Miehillä päässä lierillinen huopahattu eli lääppä. 20 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Kansallispukuihin on sijoitettu vuosisataisten taitojen ja tietojen kirjokankaina, kaavoituk- sina, koristeluina ja ompeleina. On tarvittu ja tarvitaan edelleen taitoa kutoa, neuloa, ommella, nyplätä, punoa, kirjoa... Entisajan neitosille runsaan vaatevaraston valmistaminen oli tapa säästää varoja ja työaikaa tulevien vuosien varalle. Heidän oli myös osoitettava kelpoisuutensa avioliittomarkkinoilla muun muassa vaatetuksen valmistustaidolla. Piti osata keritä lammas, kehrätä ohutta lankaa, kutoa kangas ja ommella miehen paita. Erityisesti naisten puvuissa tulevat alueelliset erot selvästi esille Kaupankäynnin myötä länsisuomalaiset olivat tekemisissä keskieurooppalaisten kanssa ja näin ollen myös eurooppalaiset muotivaikutteet kulkeutuivat Suomeen. Värikkäät kankaat ja niiden runsas käyttö ovat tyypillisiä länsisuomalaisten naisten puvuissa. Karjalassa ankarat olosuhteet vaikuttivat myös pukeutumiseen. Säästeliäs kankaiden käyttö kompensoitiin esimerkiksi värikkäällä ja taidokkaalla kirjonnalla. Naisten hameet kudottiin lampaanmustasta, sinisestä tai punaisesta villalangasta. Liivit ovat leikkauksiltaan yksinkertaisempia kuin länsisuomalaispuvuissa. Paidat koristeltiin kirjailuin ja esiliinoja koristavat vaakasuorat raidat, kirjailut, reikäompeleet, hapsut tai nyplätyt pitsit eli nyytingit. Miehen lierillisen huopahatun nimitys Karjalassa. Sen kupu on ylöspäin levenevä. Lieri on reunustettu nauhalla. Kupua kiertää usein samettinauha, johon on pujotettu tinaisia tai hopeisia solkia. Nästyyki Palttinainen liina, joka on koristeltu ompelein, kudotuin raidoin, hapsuin tai pitsein. Nästyyki on osa itäsuomalaista naisen pukua ja puvun koriste, johon korkeintaan käärittiin virsikirja. Säppäli Karjalainen nauhamainen tytön päähine, jossa punaiselle verkapohjalle on kiinnitetty ompelemalla tinaisia, usein piikillisiä nastoja, joskus myös nauhoja. Kansallispuku on sekä pukeutumisetiketin mukainen että Suomen kansallista identiteettiä korostava Kansallispuku on arvovaate, jolle hintaa kertyy korujen koosta ja määrästä tai puvun erityistä käsityötaitoa vaativien osien runsaudesta riippuen. Monelle kansallispuku on myös esiintymisasu. Kuorolaisille ja kansantanssijoille se on välttämätön osa harrastusta. Puvun voi toki lainata tai vuokrata, mutta yleensä se hankitaan omaksi. Kuten kuka tahansa, myös kansantanssija tai kuorolainen voi valita pukunsa varallisuuden, oman tai suvun juurien, ruumiinrakenteeseensa sopivuuden tai vaan silmää miellyttävyyden mukaan. Puvun voi ostaa valmiina, ommella itse tai aloittaa valmistuksen kankaiden kutomisesta lähtien. Malleja löytyy. Pukujen valmistus- ja pukeutumisohjeet ovat hyvin tarkkoja. Ei ihme, että jo kansallispukuun pukeutuminenkin on yhtä juhlaa. Eija Vänskä-Sinkkonen Karjalan Kunnaat 3/2015 • 21 Karjalan Liiton osat teema Naisen tai miehen, tytön tai pojan kansanpuku tai sen pukukokonaisuuden Naistoimikunnan käsityökilpailu 2016 Antiikkikynttilät joulupöytään Elina Orpana arjalan Liiton naistoimikunnan käsityökilpailussa voi tehdä kansanpuvun tai pukukokonaisuuden osia. Vuoden 2016 kilpailutyö on tekstiili-, puu- tai metallityö, tai muusta materiaalista valmistettu työ. Kilpailuun ei oteta vastaan virallisia kansallispukuja tai sen osia. Laajalti tunnettuja karjalaisen naisen kansanpukuja ovat feresi ja sarafaani. Lisäksi on toteutettu muita karjalaisia kansanpukuja. Miehen asu voinee olla flanelli- tai muu piikkopaita ja soveltuvat asusteet. Työssä voidaan käyttää osina perinteiseen pukeutumiseen kuuluvien asujen materiaaleja ja malleja. Kilpailuun osallistuvista töistä asetellaan näyttely Karjalaisille kesäjuhlille Seinäjoelle 2016. Päättymispäivään mennessä tulee toimittaa piirin vastaavalle valmis työ tai valokuvia, videokuvaa tms., paperilla tai cd- tai dvd-tallennuksena. Mukaan liitetään sekä kuvaus asun tekemisen perusteista ja materiaaleista. Kilpailija ei saa käyttää suunnittelussa tai toteutuksessa muiden apua. Kilpailutyö pitää olla kilpailun päätyttyä osallistujan omistuksessa. Varsinainen työ toimitetaan omaan karjalaisseuran piiriin naistoimikunnan vastaavalle. Piirit valitsevat oman piirinsä voittajat. Valtakunnallinen arviointi on Seinäjoella 10.6.2016. Piirin edustaja palauttaa oman alueen työt tekijöille kesäjuhlien jälkeen. 22 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Punamustat tai kultavalkoiset antiikkikynttilät sopivat joulupöytään tuomaan tunnelmaa. 2 kynttilää/pakkaus Hinta Kultavalkoiset 5,00 € Punamustat 7,00 € Pannunalunen, käki Musta/pun. ja pun./musta Hinta 8,00 € Kahvi- ja lautasliinat Kultavalkoiset käki-kahviliinat kahvipöytään ja punamustat käki-lautasliinat ruokapöytään. Pakkauksissa liinoja on 20 kappaletta. Sarjat Sarja A: Asukokonaisuus Sarja B: Asun osa, esim. pusero, miehusta, liivi, päällysvaate Sarja C: Nauha, pitsi, päähine, koru tms. Sarja D: Laukku, kengät tms. Kilpailu päättyy 31.3.2016. Piirien naistoimikuntien edustajat tiedottavat ja antavat lisätietoja kilpailusta omassa piirissä eri tilaisuuksissa. Osallistuminen edellyttää Karjalan Liiton jäsenyyttä tai osallistumismaksun maksamista. Lisätietoja Anne Pärssiseltä, anneparssinen@ gmail.com. Joulun tunnelmaa! Feresi on karjalainen kansanpuku. Kahviliinat, kultavalkoinen Hinta 2,00 € Lautasliina, punamusta Hinta 3,50 € Karjala.kortilla 3,00 € Tilaukset Karjalan Liitosta, p. (09) 7288 170, [email protected]. www.karjalanliitto.fi Tilaukset toimitetaan postiennakolla, johon sisältyy toimitus- ja postikulut. Tuotteillamme on 7 päivän vaihto- ja palautusoikeus. Vaihdosta ja palautuksesta aiheutuneet kulut veloitetaan erikseen. Voit maksaa ostokset myös verkkokaupassa verkkopankkitunnuksilla. Verkkokauppamaksuun sisällytetään toimitus- ja postikulut. Tuotteet, joiden on oltava tilaajalla ennen joulua, on tilattava 30.11. mennessä. Muutoin tuotteiden toimitusaika on 1-2 viikkoa. Karjalan Kunnaat 3/2015 • 23 Vuoden karjalainen kirja on Kalevala ja opas sen lukemiseen Järjestöasiaa Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström on valinnut Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja -kilpailuun tulleista kymmenestä teoksesta parhaimmaksi salmilaisten historiateoksen. Lisäksi kunniamaininnan sai kaksi teosta, Uuraasta kertova kirja ja Paimion Karjalaseuran 70-vuotishistoria. Karjalan Liiton puheenjohtajisto on valinnut Vuoden karjalaiseksi kirjaksi Kalevala ja opas sen lukemiseen. Teoksen on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja sen on toimittanut Liisa Kaski. uoden karjalainen pitäjäkirja on Rajoil da randamil – Salmi ja salmilaiset 1617–1948. Valinnan perusteluja ovat teoksen vankka ja laaja asiantuntijuus. Kirjoittajina on useita historian, kielten ja kielitieteen sekä kansanperinteen asiantuntijoita. Teos valaisee Salmin ja laajemminkin Raja-Karjalan yhteiskuntaelämän vaiheita eri näkökulmista: miten salmilaiset selvisivät kahden valtakunnan välisenä kiistakapulana ja monien sotien tantereena, ja miten pitäjän elinkeinoelämä, hallinto, uskonto, kieli ja kansanperinne historian eri vaiheissa muotoutuivat. Runsas kuvitus on suurelta osin ennen julkaisematonta. Kirja on ensimmäinen rajakarjalaista Salmin pitäjää ja sen elämää kuvaava kattava historiateos. Se on erinomainen tietolähde tutkijoille, Salmissa syntyneille ja heidän jälkipolvilleen sekä kaikille karjalaisuudesta kiinnostuneille. alevala on Suomen kansalliseepos, joka viettää tänä vuonna 180-vuotisjuhlavuotta. Sen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835. Elias Lönnrot (1802–1884) kokosi teoksen niistä kansanrunoista, joita hän merkitsi muistiin runonlaulajilta kuudella runonkeruumatkallaan vuosina 1828–1835 Suomessa ja Karjalassa. Lönnrot antoi runoelmalleen nimeksi Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista. Eepos jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Kalevala ja opas sen lukemiseen -teos sisältää vuoden 1849 julkaistun Kalevalan. Nykylukijalle kansalliseepos voi olla haasteellista luettavaa. Kalevala ja opas sen lukemiseen sisältää kaaviot eepoksen henkilöistä ja juonesta, tietoa Kalevalan syntyvaiheista sekä sanaston ja hakemistot. Kalevalalla on suuri merkitys suomalaisten itsetunnon vahvistajana. Kalevala on vaikuttanut myös laajasti taiteisiin ja tieteisiin. Kalevalan juoni lyhyesti •Maailman synty •Väinämöisen synty •Maan kylvö ja ison tammen kaato •Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon •Aino hukuttautuu •Kalevalaiset kosivat Pohjan neitiä •Ilmarinen takoo Sammon 24 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Karjalaisuus verkossa Vuoden karjalainen pitäjäkirja on Rajoil da randamil – Salmi ja salmilaiset 1617–1948 •Lemminkäinen seikkailee naisten parissa ja tekee urotöitä •Väinämöinen käy kuoleman mailla •Ilmarinen saa Pohjan neidin ja häät vietetään •Lemminkäinen häiriköi Pohjolan häissä ja lähtee sotaan •Kullervo kostaa kotinsa tuhon •Ilmarinen takoo vaimon kullasta •Kalevalan väki ryöstää Sammon Pohjolasta •Louhi kostaa Sammon ryöstön •Marjatan poika haastaa Väinämöisen Lähde: Kalevala ja opas sen lukemiseen. Toim. Liisa Kaski. SKS. 368 sivua. Teoksen on toimittanut dosentti Jukka Kokkonen Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta . Muita kirjoittajia ovat professori Tapio Hämynen, FT Jukka Partanen, FL Riikka Myllys, FT Raija Pyöli, FT Senni Timonen, dosentti Irma-Riitta Järvinen ja dosentti Yury Shikalov. Kaksi kunniamainintaa Uuras – Viipurin portti maailman merille ja Pääteasema – Karjalaiset Paimiossa. Pääteasema – Karjalaiset Paimiossa Uuras – Viipurin portti maailman merille ääteasema – Karjalaiset Paimiossa on värikäs teos, jossa kerrotaan karjalaisten saapumisesta Paimioon, asutustoiminnasta, yrittämisestä, vaikuttamisesta sekä yhdistystoiminnasta. Paimiossa toimi useita arvostettuja karjalaistaustaisia osaajia ja vaikuttajia. Teos kertoo muutoksesta, jonka paimiolaiset ja karjalaiset kokivat sodan aikana ja sen jälkeen. Kirjassa on runsaasti haastatteluja, valokuvia, lehtileikkeitä, karttoja, taulukoita, diagrammoja sekä piirroksia. Marjo Matikainen-Kallström pitää tärkeänä perusteluna sitä, että teoksessa on nostettu vahvasti esille siirtokarjalaisten asuttaminen nyky-Suomeen. Paimion Karjalaseura ry:n julkaisun on toimittanut Seppo Pirhonen. Kirjatoimikunta: Puheenjohtaja Arja Kulmala, sihteeri Armi Suomi, Hannele Kajander, Seija Jaakkola, Jorma Kallonen ja Seppo Pirhonen. Pääteasema – Karjalaiset Paimiossa. Paimion Karjalaseura ry. Uuraalaiset ry:n juhlakirja Uuras – Viipurin portti maailman merille kertoo Viipurin merellisestä kaupunginosasta Uuraasta, jossa oli merkittävä puutavaran vientisatama. Teoksen on toimittanut Seppo Huunonen. Teoksessa on useiden eri kirjoittajien artikkeleita. Kirjassa kerrotaan sataman kehityksestä ja saaristolaiselämästä. Puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström nosti teoksen ansioiksi ainutlaatuiset kuvat ja piirrokset sekä erityisesti karttamateriaalin runsaan käytön. Uuras: Viipurin portti maailman merille. Uuraalaiset ry. Lahti 2015. 188 sivua, Huunonen, Seppo (käsikirjoitus, teksti- ja kuvatoimitus). Kannen suunnittelu, taitto ja typografia sekä kuvitus Yrjö Lohko. Kirjatyöryhmä: Pia Tilli, Sirkka Kaipainen ja Merja Hanski. Karjalan Kunnaat 3/2015 • 25 Jäsentietoa ja seuran toiminnassa alkoi tähän saakka jatkunut nousukausi. Jäsenmääräkin on lähes kymmenkertaistunut perustamisaikaan verrattuna ja on nyt yli 540 henkilöä. Jäsenistön ikärakenteessa painottuvat luonnollisesti vanhemmat ikäluokat, mutta joukossa on mukavasti myös nuorempaa väkeä. Toimiva ja menestyvä Hiitolan Pitäjäseura Pitäjäseuran käsityönäyttely oli esillä Karjalatalon vitriineissä v. 2014. Hiitolan pitäjäjuhlat 2015, puheenjohtaja muistaa hiitolaisjuurista Törmän perhettä esiintymisvuoron jälkeen. Porissa toimiva Hiitolan Pitäjäseura on jäsenmäärältään suuri ja sen toiminta on monipuolista ja runsasta. Tästä on osoituksena muun muassa sen menestyminen Karjalan Liiton toimintakilpailuissa. Seura on voittanut useasti pitäjäyhdistysten sarjan ja saanut myös muita toiminnan aktiivisuutta kuvaavia palkintoja. 26 • Karjalan Kunnaat 3/2015 iitolan Pitäjäseura perustettiin karjalaisyhteisöksi melko myöhään, 12.3.1967. Perustavassa koko-uksessa oli läsnä 58 hiitolaista. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tauno JP Hannukainen. Seuran tarkoituksena on vaalia hiitolaista perinnettä ja edistää sen säilyvyyttä eri tavoin. Se on valtakunnallinen yhdistys, joka kokoaa eri puolille Suomea levittäytyneet entisen Hiitolan kunnan asukkaat ja heidän jälkipolvensa yhteisiin tapahtumiin. Jäseniä on 86 kunnasta. Hyvän alun jälkeen seuran toiminta välillä hiipui ja jäsenmäärä oli alimmillaan 24 henkilöä, mutta vuonna 1995 saatiin ”remmiin” tarmokkaita, vereksiä voimia Tarinaillan alkamista odotellessa on hyvä mahdollisuus ystävien ja tuttujen kohtaamiseen. Ilmoituksia Tarinaillat, sukututkimuspiiri ja kotiseutumatkat seuran hittituotteena Hiitolan Pitäjäseura järjestää tarinaillan kerran kuukaudessa syyskuusta toukokuuhun. Tarinailtaan osallistuu joka kerta noin 80 henkilöä. Jokaiseen tarinailtaan pyritään löytämään aina jokin jäsenistöä kiinnostava ja jollakin tavalla Hiitolaan kytköksissä oleva teema. Uusi toimintavuosi aloitetaan perinteisesti hengellisellä tarinaillalla ja joulukuussa tarinoidaan pikkujoulun merkeissä. Tyhjäkäyntiä ei pääse muodostumaan. Tarinaillat ovat odotettuja tapahtumia, mistä on osoituksena korvia huumaava puheensorina ennen ”virallista” ohjelmaa ja kahvituokioiden aikana. Osanottajia yhteisiin iltoihin tulee usein aina Turun ja Tampereen seudulta saakka. Erityisesti tarinailloissa, mutta myös muissa tilaisuuksissa, on mahdollisuus ostaa pitäjäseuran ja Hiitola-Säätiön myyntituotteita. Tämän vuoden alusta alkaen tarinaillat on järjestetty Porin seurakuntakeskuksessa. Seurakunta on muutenkin pitäjäseuran vakituinen yhteistyökumppani. Seuran oma sukututkimuspiiri on kokoontunut noin kahden vuoden ajan. Ennen toiminnan aloittamista hieman epäiltiin sitä, että saadaanko koolle riittävästi asiasta kiinnostuneita henkilöitä. Kun aloittamispäätöksen jälkeen kokoonnuttiin ensimmäiseen tilaisuuteen, oli väkeä paikalla yli odotusten. Osanottajamäärä on edelleen lisääntynyt. Vetäjänä toimii pitkän linjan sukututkija Harri Kekki. Häneltä saa asiantuntevan avun lisäksi myös lisätietoja kysyjän omaan tutkimustoimintaan. Sukututkimus myös yhdistää jäsenistöä. Yhteisen harrastuksen ohella useimmiten myös suvut kohtaavat, kun todetaan, että entisistä tutuista tuleekin tutkimuksen myötä sukulaisia. Monipuolista muuta toimintaa Kotiseutumatkat vetävät edelleen. Seuran ja sen yhteistyökumppanin toimesta järjestetään vuosittain keskimää-rin viisi kotiseutumatkaa, joille osallistuu yhteensä lähes 200 henkilöä. Osaan matkoista on sisällytetty myös jokin teema tai erityisaihe, esimerkiksi osa matkasta voidaan tehdä junalla. Oman, vanhempien tai suvun kotipaikkojen lisäksi tutustutaan usein myös Karjalan Kunnaat 3/2015 • 27 Raija Laaksonen johtaa seuraa Raija Laaksonen o.s. Tattari syntyi evakkomatkan aikana vuonna 1946 Pietarsaaressa, josta hän kolmen kuukauden ikäisenä muutti perheensä mukana Kullaan Leineperiin. Raijan isä Simo oli syntynyt vuonna 1904 Hiitolan Nehvolassa ja teki elämäntyönsä maanviljelijänä. Vuonna 1909 syntynyt äiti oli kotoisin Kurkijoen 28 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Jäsenyhteisön esittely Karjalassa kalassa ja metsällä! Riekkalasta. Isä oli kova kalamies ja äiti taitava tekemään käsitöitä. Neljästä Nehvolassa syntyneestä sisaresta kolme on elossa ja ovat tukena yhdistystoiminnassa. Työuransa Raija teki kirjapainossa postittajana, asuu Porissa, viettää kiireistä mummon aikaa ja iloitsee poikansa kolmesta lapsesta. Ensimmäinen kotiseutumatkan Raija teki vuonna 1992, tuli pitäjäseuran toimintaan vuonna 1996 ja seuraavana Karjalaisii erätarinoi kerruu -eräperinteen muistitiedon keruu 1.4.2015–31.3.2016 Hiitolan epävirallinen vaakuna. Pitäjäseuran hallitus ja hautausmaatoimikunta Hiitolan hautausmaan muistomerkin kunnostustalkoissa v. 2013, meneillään on huoltotauko. Muistomerkkiin on kaiverrettu suomeksi ja venäjäksi sanat: ”Tällä alueella si-jaitsi Hiitolan seurakunnan kirkko vuosina 1795 – 1944. Menneiden sukupolvien muistoa kunnioittaen 1993 Hiisi-Säätiö ja Hiitolan Pitäjäseura”. vuonna alkoi hallitustyöskentely varajäsenenä. Ennen pu-heenjohtajuutta ja osin se aikanakin tehtäviä ovat olleet hallituksen jäsenyys, sihteeriys, jäsenasioiden ja tuotemyynnin hoitajuus ja niin edelleen. Hän on vetänyt noin 60 kotiseutumatkaa ja tehnyt 20 muuta Karjalan matkaa. Hän edustaa hiitolaisuutta Kurkijokelainenlehden toimitusneuvostossa. Tanhuporukassakin on tullut oltua ja lauluyhtye Evakoissa tuli laulettua 15 vuotta. Raijan mielestä pitäjäseuran tärkein tehtävä on vaalia Hiitolan muistoa, siirtää sitä seuraaville sukupolville. Tärke-ää on myös pitää yhteyttä evakkoon joutuneisiin hiitolaisiin ja heidän jälkipolviinsa. Hyvät suhteet nykyisiin hiito-laisiin on säilytettävä, ne luovat meille mahdollisuuden tehdä matkoja entisille kotipaikoillemme. Hän toivoo kaik-kien hiitolaisjuuristen olevan kiinnostuneita siitä, ”mist on miun juurein”. Nyt alkavat olla käsillä viimeiset ajat saada tietoja syntyperäisiltä hiitolaisilta voidaksemme tehdä itsellemme tutuiksi meitä edeltäneiden sukupolvien perinteet ja kotiseudut. Raimo Hannukainen www.hiitola.fi Karjalaisten erämuistojen keruun avauksesta on kulunut nyt puoli vuotta. Toiset puoli vuotta on aktiivista keruuaikaa vielä jäljellä. Vastata voi toki määräajan jälkeenkin, sillä kyseessä ei ole kilpailu. ähän mennessä eräperinteen muistitiedon keruussa on saatu seuraaviin paikkakuntiin liittyvää aineistoa: Antrea, Heinjoki, Hiitola, Kirvu, Kurkijoki, Pyhäjärvi Vpl., Pälkjärvi, Ruskeala, Sakkola, Soanlahti, Sortavala, Sortavalan mlk., Suistamo, Suojärvi, Vahviala, Viipuri, Viipurin mlk. ja Äyräpää. Tähdennän kuitenkin että useimmista näistä kunnista tietoa on saatu kovin vähän. Tilanne on tyydyttävä vain Antrean, Kirvun, Heinjoen, Vahvialan ja Äyräpään osalta. Kaikki saatavissa oleva lisätieto otetaan mieluusti vastaan. Keruuseen saapunut aineisto koostuu sekä kirjallisista vastauksista (21) että tekemistäni haastatteluista (9). Teen haastatteluja mielelläni lisää, mutta taloudellisista syistä johtuen en voi ulottaa haastattelumatkoja kovin kauas toimipaikastani eli Riihimäellä sijaitsevasta Metsästysmuseosta. Museon tiloissa voin kyllä aina haastatella. Ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen ja sopikaa haastattelun ajankohdasta. Keruun tueksi perustettuun Karjalaisii erätarinoi kerruu -facebook-ryhmään toivotaan myös lisää jäseniä. Jäseniä on tällä hetkellä 69. Osoitan tämän toivotukseni etenkin Karjalan pitäjien historiaa vaalimaan perustettujen facebook-ryhmien aktiiveille. Marras-joulukuun kuluessa otan vielä yhteyttä pitäjäseuroihin. Ja kuten jo aiemmissa keruukehotuksissani totesin: Lyhytkin muistelma on arvokas! Pekka Allonen Suomen Metsästysmuseon amanuenssi Tietolaatikko Keruuesitteestä selviävät tarkemmat vastausohjeet. Se on tulostettavissa Karjalan Liiton ja Suomen Metsästysmuseon kotisivuilta ja sitä jaetaan painatteena Karjalan Liiton ja Metsästysmuseon kautta. Keruuta koskeviin kysymyksiin vastaa amanuenssi Pekka Allonen 019-723 751 tai 045 170 1585, [email protected]. www.metsastysmuseo.fi www.karjalanliitto.fi Kuvan nuori metsästäjä oli ajomiehenä muille erämiehille Sortavalan maalaiskunnan Pien-Rytyn Nuutjärven suunnalla. Samassa jahdissa hän ampui itsekin kanahaukan, ukkometson ja kaksi ukkoteertä. Kuva on vuodelta 1938. Karjalan Kunnaat 3/2015 • 29 Suomen Metsästysmuseo Jäsenseuran esittely muihin kohteisiin ”kotipaikkakunnalla” tai lähialueilla. Tärkeää osaa kotiseudulle suuntautuvassa yhteydenpidossa näyttelee menneiden sukupolvien muiston vaaliminen. Jokainen matka aloitetaan muistelukäynnillä Hiitolan kirkon ja hautausmaan muistomerkillä sekä sankari-vainajien muistomerkillä. Seurassa toimii myös hautausmaatoimikunta, jonka tavoitteena on saada hautausmaa ja entisen kirkon sijaintipaikka pysyvästi suojeltua. Alue pyritään saamaan rekisteröidyksi Venäjän federaation kiin-teän omaisuuden ja kauppojen rekisteriin. Käsityöharrastus on pitäjäseurassa voimakasta, seuraan kuluu sekä alan ammattilaisia että lähes ammattimaisia käsityöharrastajia. Seuran jäsenet osallistuvat ahkerasti Karjalan Liiton käsityökilpailuihin. Käsityöharrastajat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa perinnekäsityöiltaan. Hiitolainen kästyökori on jo käsite. Seura järjestää vuosit-tain äitienpäiväjuhlan viikkoa ennen äitienpäivää. Kesäretki johonkin lähialueen kulttuurikohteeseen kuuluu kesän toimintaan. Kesällä järjestetään myös yhteislauluilta yhteistyössä porilaisten karjalaseurojen kanssa. Nuorille jär-jestetään vuosittain talvitapahtuma. Kesällä ja talvella kisaillaan pilkkien tai onkien kurkijokelaisten kanssa. Hiitola-Säätiö kustantaa vuosittain hiitolaisjuurisille henkilöille virkistysleirin, jonka tarkoituksena on pitää hiito-laista perinnettä elävänä ja siirtää sitä sukupolvelta toiselle. Leirin käytännön vetotehtävistä on viime vuosien ajan vastannut pitäjäseura. Hyvin samankaltainen on tilanne vuosittaisten pitäjäjuhlien järjestelyissä. Yhteistä tavoitet-ta kuvaavat hyvin Hiitola-Säätiön entisen puheenjohtajan Juhani Roinisen sanat: ”Karjalaisuus ja hiitolaisuus ei saa koskaan hävitä meidän keskuudestamme”. Jäsenseuran esittely Terijoki-Seura ry ja Teri-säätiö Terijoki – tunnettu brändi Terijoki-Seura ja Teri-säätiö tekevä arvokasta työtä terijokelaisen kulttuurin vaalimisessa ja hyvien yhteyksien pitämisessä nykyiseen Terijoen alueeseen. Terijoki-Seura ry joilla riittää kävijöitä – ja heillä mitä erilaisimpia kysymyksiä. Niiden vastaajana ahkeroi seuran Jukka Marttinen. Seuralla on mahtava kulttuuriomaisuus, laaja valokuva-arkisto. Sitä tarvitaan moniin tarkoituksiin, kuten jokavuotisen teemakalenterin kokoamiseen, ja nyt viimeksi Lappeenrannan taidemuseon näyttelyyn. Arkiston hoito on siirtynyt Markku Koholta Marja-Liisa Pohjanvirralle. Niin kalenteria kuin muita myyntituotteita esittelee ja välittää Marja Felt. Seura ja säätiö tukevat toisiaan Teri-säätiö perustettiin vuonna 1949. Sen varoista jaettiin ensi alkuun rahaa opiskelija- ja sosiaaliavustuksina. Säätiö on seuran vankka tuki, jota tarvitaan Terijoki-juhlien järjestämiseen, julkaisutoiminnan edistämiseen ja tietenkin terijokelaisille hakijoille myönnettäviin stipendeihin. Jaakko Mäkelä, säätiön asiamies, on hoitanut eri luottamustehtäviä 70-luvulta lähtien. Säätiön toimintana on saatu aikaan muun Pitäjäesittelyssä Terijoki-Seuran puheenjohtaja Nina Sevón-Vilkman kertoi Terijoen vaiheista sekä seuran toiminnasta. Terijoen hiekkarannat olivat suosittu lomakohde 1930-luvun kuumina kesinä. eri-säätiö oli ollut olemassa vuodesta 1949, mutta nykyinen Terijoki-Seura käynnistettiin 27.10.1977. Alkuun puheenjohtajana oli Esko Mannermaa, tunnetun näyttelijän kaima. Häntä seurasi Esko Toiviainen, joka on kirjoittanut maanmainion murrekirjan ”Mitä vanar o vennäiks?” Sitten jatkettiin naisvoimin, kun puheenjohtajan nuijaa piteli Eija Sipiläinen. Häntä seurasi Jukka Marttinen ja yhden Sevónin jälkeen jatkaa nyt toinen, Nina Sevón-Vilkman. Terijoen maine – sanoisiko brändi – on ollut tunnettu laajalti ympäri Suomen. Se oli kuitenkin piskuinen rajapitäjä, mikä heijastuu seuran jäsenmäärään. Luku on 30 • Karjalan Kunnaat 3/2015 pitkään ollut noin 300; kun joitakin poistuu, on uusia tullut tilalle. Arvokkaat yhteydet nyky-Terijokeen Matkat entiselle kotiseudulle ovat olleet hyvin tärkeitä. Terijoelle pääsi jo 1950-luvulla, kun muut pitäjät pidettiin vielä suomalaisturisteilta suljettuina. Ensi käynnistä on pieni filmikatkelma, jota varjellaan kuin aarretta – ei sen laadun, vaan sen todistusvoiman vuoksi. Majoitus oli mitä oli, mutta Terijoen rantahiekat olivat entisellään! Vähitellen bussiletkat lyhenivät, ja nyt matkailuintoa ylläpitävät henkilöautoilla tehtävät käynnit. Todettakoon, että hotellit ovat parantuneet, mutta rantavedet huonontuneet. Eräs seikka ei saa huonontua: välimme nyky-Terijokeen eli Zelenogorskiin. Yhteyksiä hoidetaan ja niitä pidetään arvossa. Niistä on ollut konkreettista apua, on saatu muistokiviä ja -laattoja hautausmaille, kirkko on kunnostettu, ja se on jälleen luterilaisen seurakunnan pyhättönä. Kuten kotiseutumatkoilla myös näissä hankkeissa on seuran hallituksen jäsenen Olli Torkkelin työ ollut korvaamaton. Valokuvat kulttuuriomaisuutena Terijoki-Seuran toimintamuotoja kotimaassa ovat kevät- ja syyskokousten lisäksi yhteiset retket sekä syksyiset pikkujoulut. Koko kenttää palvelevat jäsenlehtemme Terjokkoinen ja netin Terijoki-kotisivut, muassa pitäjähistoriikki, useita Terijoki-aiheisia teoksia ja opinnäytetutkimus terijokelaisten sijoittumisesta. Sekä säätiön että seuran toimintaa on helpottanut vakaus, sillä tehtäväkaudet ovat olleet sopivan pitkiä. 1900-luvun loppupuolella todettiin, että kiinteämpi yhteys seuran ja säätiön kesken voisi tuoda ns. synergiahyötyjä. Kari Kohon aloitteesta perustettiin Terijoki-työryhmä ja lukuisat uudet hankkeet onkin toteutettu yhteistyönä. Näistä mainittakoon seminaarit ja juhlat, joissa aiheina on ollut muun muassa rautatiehistoriaa ja sirkusta, hautausmaita ja kalastusta, evakkokuvia ja seurakunnan moninaisia vaiheita. Seuratoiminnassa sukupolvenvaihdos Terijoki-toiminnassa on koettu sukupolvenvaihdos. Veli-Pekka Sevón ja hänen sisarensa Nina Sevón-Vilkman eivät ole syntyneet Terijoella, mutta äiti ja äidin vanhemmat kylläkin. Suku on ”tyypillisesti terjokkoinen”, sillä se on hyvin kansainvälinen, on itää ja länttä. Nina on Terijoki-Seuran puheenjohtaja, siviiliammatiltaankin toiminnanjohtaja. Häntä kiinnostavat erityisesti historia ja sukututkimus. Kulttuuriperintö runsastuu, sillä seura saa edelleen lahjoituksina valokuvia ja muistelmia. Aineistoista on tarkoitus poimia mielenkiintoista puhuttavaa seuran kokousten yhteyteen. VeliPekka on Teri-säätiön hallituksen puheenjohtaja ja jäsenlehden toimittaja. Hän panostaa uusiin avauksiin, varsinkin jos ne lisäävät evakkoajan tunnettuutta. Aiheesta on tulossa kirjoja, Terijoki-dvd kiinnostaa yhä ja joitakin varhaisimpia julkaisuja voisi tuoreuttaa nykypolvia varten. Yhteistyössä on voimaa. Seura ja säätiö järjestivät yhteiset kesäjuhlat – ensimmäiset vuosikymmeniin – entisen emäpitäjän Kivennavan jäsenkentän kanssa Järvenpäässä. Toisen naapurin eli Uudenkirkon suuntaan on tehty aloitteita, jotka on otettu hyvin vastaan. Ja tietysti on aina osallistuttu Karjalan Liiton kesäjuhliin. Kaiken toiminnan tunnuksena voisi edelleen olla ”Lippu korkealle ja menoksi!” Terijokelaiset marssimassa Järvenpäässä 2.8.2015 terijokelaisten ja kivennapalaisten yhteisissä pitäjäjuhlissa. Tuovi Paju Karjalan Kunnaat 3/2015 • 31 Jäsenyhteisön esittely Karjalaiset kesäjuhlat Ovaskan sukuseura ry Suvun juuret Ovaskankylässä Kirvussa Ovaskan sukuseura on pyrkinyt 18 vuoden ajan rakentamaan yhteyksiä Ovaskan suvun jäsenten välille. Suurin osa Ovaskan suvusta on lähtöisin Kirvun pitäjästä, josta lähti evakkoon yli 500 Ovaska-nimistä. Munukan ja Ovaskan sukuseurat ovat järjestäneet 2000-luvun alussa useampaan kertaan yhteisiä karjalaisia iltamia Orimattilan Jymylinnassa. Muutoin sukuseuran toimintaa rytmittävät sukukokoukset, joita vuoteen 2015 saakka on pidetty kolmen vuoden välein. Viimeksi Ovaskan sukuseuran sukukokous järjestettiin Orimattilassa 12.9.2015. Jatkossa sukukokous on määrä järjestää näkuussa 2010, jolloin pääkohteena olivat Kirvun eri kylät. Lisäksi osallistuttiin karjalaisten sukuseurojen kesätapaamiseen Käkisalmessa. Aktiivinen jäsenhankintakampanja aloitettiin vuonna 2004, jolloin seuralla oli 72 maksanutta jäsentä. Vuonna 2007 jäsenmäärä oli kohonnut jo 166 jäseneen. Sittemmin jäsenmäärä on asettunut 200 jäsenen tuntumaan. Ovaskan sukuseuran sukukokous Orimattilan Jymylinnassa 12.9.2015. Sukumatkalaisia ”Ovaskankylän” vainioilla Kirvussa heinäkuussa 2010. nsimmäinen kokoontuminen Ovaskan sukuseuran perustamiseksi oli 14.6.1997 Imatran Valtionhotellin Keisarisalissa, jonne kokoontui noin 20 ihmistä eri puolilta Suomea. Silloin päätettiin sukuseuran perustamisesta, joka toteutui muutamaa kuukautta myöhemmin Lahdessa 4.10.1997. Vuosien varrella sukuseuramme on osallistunut erilaisiin Karjalan Liiton tapahtumiin. Viime vuosina on ollut tärkeää osallistua Karjalan Liiton kesäjuhliin ja juhlien lippukulkueeseen. Omille jäsenille on järjestetty vierailuja muun muassa Lah- 32 • Karjalan Kunnaat 3/2015 den museoon ja Etelä-Karjalan museoon Lappeenrannassa. Seuran toiminta on painottunut Helsingin ja Lahden seuduille sekä Etelä-Karjalaan. Sukukokousten välillä omaa varsinaista toimintaa on siinä laajuudessa kuin kulloisenkin hallituksen voimavarat antavat myöten. Sukukokoukset rytmittävät toimintaa Tulevina vuosina tavoitteenamme on pyrkiä aktiivisempaan yhteistyöhön muiden karjalaisten sukuseurojen kanssa. Aiemmin seurallamme on ollut yhteistyötä etenkin Munukan sukuseuran kanssa. kahden vuoden välein. Näin tavoitellaan nopeampaa rytmiä seuran toimintaan. Erityisen runsas osanotto oli Lappeenrannan sukukokouksessa syyskuussa 2012, jolloin vietettiin seuran 15-vuotisjuhlaa. Samoin vuoden 2009 sukukokous Mäntsälässä kokosi laajan joukon vanhoja ja uusia jäseniä. Hieman erilainen sukukokous oli 8.6.2003, jolloin aurinkoisessa kesäsäässä Kirvun Ovaskankylän pellonpientareille oli kokoontunut lähes 30 suvun jäsentä. Sukuseura on toimintansa aikana tehnyt kaksi kotiseuturetkeä Karjalan kannakselle. Viimeksi tällainen retki oli hei- Sukutaulut sukukirjassa Seuran keskeisenä tehtävänä on tukea Ovaskan sukua koskevaa sukututkimusta. Sukututkimuksen perustana ovat tunnetun karjalaissukujen tutkijan Heljä Pullin 1980-luvulla tekemät sukuselvitykset. 1990-luvulla sukututkimusta jatkoi Jukka Kemppinen ja viimeksi merkittävän panoksen sukututkimukselle on antanut Veli-Mikko Ovaska, joka on pitkään vastannut myös seuran julkaisujen graafisesta suunnittelusta. Sukututkimuksen tuloksia on koottu ennen muuta sukukirjaan, joka ilmestyi syksyllä 2009. Sukutaulut julkaistiin CD:llä painetun kirjan liitteenä. Kirjan sisällössä painopiste oli suvun historiaan liittyvissä tarinoissa ja muistelmissa. Sukukirja oli seuran tähänastisen mittavin ponnistus. Kirja on saanut laajan joukon lukijoita ja tällä hetkellä sen painos on lähes loppuun myyty. Viime vuosina sukututkimusta on perinteisten menetelmien rinnalla laajennettu myös DNA-tutkimuksiin, joilla on pyritty tarkentamaan kuvaa eri sukuhaarojen yhteyksistä. Suvun nuoria esitellään sukulehdessä Sukukirjan ilmestyminen vuonna 2009 innoitti syventämään entisestään sukututkimusharrastusta. Koska kaikki kiinnostava ei mahtunut sukukirjaan, päätettiin julkaisutoimintaa laajentaa sukuseuran omalla lehdellä. Vuonna 2010 ilmestyi sukulehden ensimmäinen numero, joka oli laaja täydentävä tietopaketti suvun historiasta. Sukulehteä on pyritty julkaisemaan 1–2 vuoden välein. Sukulehdessä on nostettu esiin myös suvun nuoria jäseniä ja muun muassa suvun jäsenten toimintaa taiteen eri aloilla. Ajatuksena on ollut tuottaa jokaisesta sukulehdestä monipuolinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät kertomukset nykyhetkestä ja menneestä. Sukukirjan jälkeen sukulehti on ollut yksi seuran suurimpia toistuvia hankkeita. Lehden ilmestyminen on edellyttänyt talkoohenkeä laajalla rintamalla. Samalla on vahvistunut eri sukuhaarojen tietoisuus toisistaan. Karjalan Liitto on Ovaskan sukuseuralle mitä luontevin kattojärjestö. Karjalaisten perinteiden vaaliminen on keskeisellä sijalla etenkin sukukokouksissamme. Viimeksi Orimattilassa tutustuimme Kirvun kirkon esineistöön ja saimme kuulla aivan aitoa Kirvun kirkonkellojen soittoa. Seuran jäseniksi voivat liittyä kaikki, joilla on kiinnostusta Ovaskan sukuun. Vesa-Matti Ovaska Ovaskan sukuseuran puheenjohtaja www.ovaskat.net Karjalan Kunnaat 3/2015 • 33 Lahden Laulajat -sekakuoro täyttää 75 vuotta Minna Lamppu johtaa Lahden Laulajia Lahtelainen sekakuoro Lahden Laulajat täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Kuoro pitää juhlavan 75-vuotiskonsertin lauantaina 21.11.2015 Kalevi Aho-salissa, Lahdessa. Sekakuoroa on syksystä 2015 johtanut musiikkipedagogi Minna Lamppu. Lahdessa järjestettäviin perinteisiin Kalevalan päivän runo- ja musiikkipainotteiseen ohjelmaan. Tällä hetkellä kuoron puheenjohtajana toimii Leena Nokelainen. Karjalaiset kesäjuhlat säväyttivät Monelle kuoron laulajista 75-vuotisjuhlavuosi on myös henkilökohtainen juhlavuosi, joka huomioidaan kunniamerkein. Lahden Laulajat -kuoron konkarit ovat basso Pentti Rantanen, joka on laulanut kuorossa 45 vuotta, ja hänen puolisonsa, altto Eila Mälkönen. Hän on laulanut kuorossa 40 vuotta. muutamana vuonna yhteisesityksiä Ahtialan tanhuajien kanssa. Nämä olivat erittäin suosittuja esityksiä, kertoo Eila Mälkönen. Lahden Laulajat ovat aina saaneet edellisen kuoronjohtajan lähtiessä hyvän jatkajan, joka on tuonut omalta osaltaan jotain uutta. Nykyinen kuoronjohtaja, Minna Lamppu, on kuoron 11. johtaja. Pitkäaikaisin kuoronjohtaja oli jo edesmennyt Kerttu Lankinen, joka johti kuoroa 17 vuotta. Hänen aikanaan Karjalaisille kesäjuhlille osallistuvat kuorot kilpailivat A- ja B-sarjassa. Lahden Laulajilla oli mahtava menestys, kun A-sarjan voitto tuli 5 kertaa peräkkäin. Kesäjuhlien osallistuminen vaatii oman pa- ahden Laulajien kuoronjohtaja Minna Lamppu on ammattiopinnoissaan erikoistunut laulunopetukseen, taiteen soveltavaan käyttöön sekä varhaisiän musiikkikasvatukseen. Hän uskoo kuorossa olevan paljon mahdollisuuksia. – On aina yhtä ihmeellistä, mihin laulajat pystyvät, kun heidät saa uskomaan omiin kykyihinsä ja osaamiseensa, hän iloitsee. Uusi kuoronjohtaja odottaa innolla ensimmäistä yhteistä konserttia kuoron kanssa. – Konserttiin valmistautumisprosessi on jännittävää aikaa. Siinä nähdään, mistä väki on tehty – ja uskon näihin laulajiin sataprosenttisesti. Viipurilaisjuurinen kuoro Kuoron perustivat vuoden 1940 lopussa Lahteen sodan jaloista muuttaneet viipurilaiset evakot ja kuorolle annettiin silloin nimeksi Lahden karjalaisten kuoro. Kuorossa oli tuolloin lähes 100 laulajaa. Sotavuosien aikana kuoron toiminta hiipui, mutta sotien jälkeen laulaminen elvytettiin uudestaan ja nimikin vaihtui 1950-luvulla Karjalan Kantele -nimeksi. Joidenkin vuosien päästä kuoron nimeksi vaihdettiin Lahden Laulajat, koska mukaan haluttiin muitakin kuin vain karjalaisia laulajia. Kuoro on Lahden Harjula-opistossa toimiva opintopiiri. Kuoron taustalla on yhdistys Lahden Laulajat ry, jonka tavoitteena on ylläpitää ja edistää paikkakunnalla kuorolaulua. Nykyisin kuorossa laulaa 25 innokasta laulajaa, joista osa on juuriltaan karjalaisia. Karjalaisia juuriaan kuoro vaalii edelleenkin, joten yleensä kuoro esittää konserteissa ja muissakin esiintymistilaisuuksissa ainakin muutaman karjalaisaiheisen laulun. Kuoron 34 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Musiikkipedagogi Minna Lamppu on Lahden Laulajat -sekakuoron Lahden Laulajat -sekakuoro täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Kuvassa kuoro vuodelta 2013. Kuoroa johti silloin Marja Jäppinen. uusi kuoronjohtaja. perusohjelmisto koostuu monenlaisista ja monentyylisistä kuoroille sovitetuista lauluista. Lukuvuosi sisältää ainakin yhden konsertin Karjalaisten kesäjuhlien lisäksi. Lahden kaupungin kulttuuritoimiston pyynnöstä kuoro osallistuu vuosittain kaupungin tarjoamiin lauluesityksiin mm. palvelutaloissa ennen joulua ja keväällä toukokuussa. Lahden seurakunnan kanssa kuorolla on pitkät perinteet kiirastorstain jumalanpalveluksen toteutuksessa. Salpausselän kirjailijat ovat saaneet kuoron tukea – Meillä molemmilla on kuoroajalta monia mieleenpainuvia tapahtumia. Ensimmäiset Karjalan Liiton kesäjuhlat säväyttivät, se osallistujien määrä ja karjalaheimoisten lippukulkue, muistelee Eila Mälkönen. – Sama liikuttava tunnelma on säilynyt tähän päivään asti. Alkuaikoina kuoromme ohjelmisto koostui etupäässä Karjala-aiheisista lauluista, myöhempinä vuosina otettiin ohjelmistoon myös kevyempää ja viihteellisiä suomalaista kuoromusiikkia. Järjestimme neutumisensa, laulujen valinnan sekä usein uusien yhteisesitysten harjoittelun. Aina sinne kuitenkin innolla kuorokauden päätteeksi lähdetään. Leena Nokelainen Lahden Laulajat -kuoron puheenjohtaja www.lahdenlaulajat.fi Kuorolla on myös Facebook-sivut Karjalan Kunnaat 3/2015 • 35 Karjalainen sanankäyttö Jäsenseura-asiaa Karjalaisen Näyttämön näyttelijät pureutuvat Miehen kylkiluuhun Kirjailija Maria Jotunin näytelmä Miehen kylkiluu kuvaa pienen kyläyhteisön ihmissuhdekiemuroita. Näytelmä sai ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa vuonna 1914, ja nyt se saa ensi-iltansa Karjalaisella Näyttämöllä 12.2.2016, hieman yli sata vuotta myöhemmin. äytelmän harjoittelukausi on meneillään täydellä vauhdilla Karjalatalolla Helsingissä. Karjalainen Näyttämö on vuonna 1982 perustettu harrastajateatteri, joka on pureutunut karjalaisaiheisiin näytelmiin kaikki nämä vuodet. Vaikka Miehen kylkiluu näytelmän kirjoittamisesta on kulunut yli sata vuotta, aihe on edelleen ajaton. Harrastajateatterin väki ohjaaja Anu Hälvä Sallisen johdolla miettii tätä ikuista kysymystä, joka ei häviä koskaan: Kuka on kenenkin kylkiluusta ja kuka määrää? Anu sanoo, että Jotunin teksti kertoo huumorin keinoin naisen ja miehen suhteesta ja valottaa rakkautta eri kanteilta, erilaisten ihmisten ja suhtautumistapojen näkökulmasta. Välillä harjoitellaan myös ulkona improvisaatioharjoitteita. suunnittelija Simo Lappalainen seuraavat harjoituksia ulkoilmassa. Teatteri avartaa näkökulmia Teatteriharrastus – yhteinen ilo Karjalaisella Näyttämöllä aktiivijäseninä on tällä hetkellä parisen kymmentä harrastajaa, miehiä ja naisia, kaikenikäisiä. Ja kukaan ei määrää, vaan kaikilla on vastuu ja vapaus. Yhteisen hyvän eteen tehdään paljon töitä, vaikka kyseessä on harrastus. Välillä kuitenkin on myös tiukkoja kädenvääntöjä – onhan kyseessä taide, johon liittyy paljon tunteita ja intohimoja ja ihmisten erilaisuutta. Teatterin tekemiseen liittyy kuitenkin aina yhteinen ilo, nauraminen, toisten auttaminen ja hyväksyminen sekä yhdessä oppiminen – siksi se onkin monelle niin mieluinen harrastus. Alati muuttuvassa yhteiskunnassamme harrastajateatterin haasteena on tasapainottelu toiminnan toteuttamisen ja kustannusten kanssa. Paljon tehdään talkootyöllä, mutta myös palkattujen teatterin ammattilaisten apu 36 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Ohjaa Anu Hälvä Sallinen ja valo- Miehen kylkiluu - näytelmän työryhmää. on toiminnan kannalta oleellista. Useimmiten Karjalaisella Näyttämöllä palkattuina ammattilaisina toimivat muun muassa ohjaaja sekä valosuunnittelija, niin myös tässäkin projektissa. Jotuni käsitteli teksteissään ihmistä, ja feministinä erityisesti naisia ja naisten asemaa, sekä muita yhteiskunnallisia epäkohtia. Myös Karjalainen Näyttämö on halunnut esityksillään tuoda esille yhteiskunnan epäkohtia. Teemoina eri näytelmissä ovat olleet viime vuosina yhteiskunnan muutokset, erilaisuuden hyväksyminen, yksinäisyys sekä itsetuhoisuus. Pohtiessaan mitä iloa ja hyötyä teatterista on, Anu sanoo: – Löytynee yhtä monta vastausta kuin on vastaajiakin ja näkökulma riippuu siitä puhummeko katsojista vai teatterin tekijöistä. Anulle itselleen iloa tuottaa yhteisöllisyys, prosessi ja ”matka”, jonka taitamme yhdessä työryhmänä kohti ensi-iltaa – jonka jälkeen ohjaaja tipahtaa sitten kyydistä. Anu kertoo, että hänellä on ollut aivan ihania työryhmiä, joiden kanssa hän on kokenut monia hienoja hetkiä ja oivalluksia. Yhtenä hyötynä voisi ajatella, niin tekijän kuin katsojankin kannalta, että teatteri parhaimmillaan avartaa näkökulmia asioihin. Se voi antaa meille avaimet ymmärtää toisia, omastamme poikkeavia ajattelutapoja. Ohjaaja Anu Hälvä Sallinen kohtaa työssään samoja haasteita harrastajateatterissa kuin ammattiteatterissakin, mutta yhtenä erona ovat aikataulut. Harrastajat tekevät omaa palkallista työtään muualla, mutta ammattilaiset ovat käytettävissä aina työaikanaan. Harrastajien saaminen samaan aikaan harjoituksiin on iso aikataulupeli, jossa on monta liikkuvaa palikkaa. Toisena erona Anu mainitsee sen, että silloin tällöin mukaan saadaan melko alkutaipaleellaan olevia alan harrastajia, jolloin ohjaajan työstä suuri osa menee teatteripedagogina toimimiseen ja ihan perusasioiden kertaamiseen ja opettamiseen. Ammattilaisilla nämä perus- ja vaikeammatkin tekniset asiat ovat koulutuksen jäljiltä hanskassa. Kuitenkin Anun mielestä on hienoa, jos uusia ihmisiä tulee mukaan harrastuksen pariin, se on aina hyvä juttu. Kursseja vasta-alkajille teatteriharrastajille Karjalaisen Näyttämön harrastajaporukkaa Anu kuvaa kirjavaksi, mikä on hänen mielestään aivan ihana asia. Ikähaitari on kymmeniä vuosia, on monien eri alojen ammatti-ihmisiä, on kokeneempaa ja vähemmän kokenutta näyttelijää, mutta kukaan ei ole ensimmäistä kertaa ”pappia kyydissä”. – On ollut ilo tutustua näihin ihmisiin ja tehdä työtä heidän kanssaan, Anu sanoo. Karjalaiselle Näyttämölle kaikki ovat tervetulleita harrastamaan ja uusia jäseniä etsitään jatkuvasti. Syksyllä ja keväällä järjestetään myös kursseja vasta-alkajille, niille jotka haaveilevat teatterin harrastamisesta. Karjalainen Näyttämö Maria Jotuni: Miehen Kylkiluu Ohjaus Anu Hälvä Sallinen Ensi-ilta: PE 12.2.2016, klo 19.00 Muut näytöspäivät: LA 13.2. klo 15.00 PE 19.2. klo 19.00 LA 20.2. klo 15.00 SU 21.2. klo 15.00 PE 26.2. klo 19.00 PE 4.3. klo 19.00 LA 5.3. klo 15.00 SU 6.3. klo 15.00 PE 11.3. klo 19.00 LA 12.3. klo 15.00 SU 13.3. klo 15.00 SU 20.3. klo 15.00 PE 1.4. klo 19.00 Kati Kiminki varapuheenjohtaja Karjalaisen Näyttämön Näyttelijät ry Karjalan Kunnaat 3/2015 • 37 WSOY/Veikko Somerpuro Jäsentietoa Tarmo Valmela Ilkka Laasonen Evakkotytön tarina Lahden kaupunginteatteriin Lahden kaupunginteatteri on saanut ensimmäisenä Suomessa luvan kirjailija Eeva Kilveltä sovittaa näytelmäksi hänen sota-aikaan sijoittuva romaanitrilogiansa. 38 • Karjalan Kunnaat 3/2015 vakkotytön tarina -näytelmä perustuu pääosin Eeva Kilven teoksiin Talvisodan aika ja Välirauha, ikävöinnin aika sekä Jatkosodan aika. Näytelmän ensi-ilta on 23.1.2016 ja sen ohjaa teatterinjohtaja Ilkka Laasonen. Kyseisen kirjasarjan on kirjoittanut näytelmäksi Aila Lavaste. Eeva Kilpi antoi luvan erityisesti Lahteen, koska Lahdessa on iso evakkokarjalaisten keskittymä. Kansantaru kertoo kuinka kaupunginjohtaja itse tuli kaupunkilaisten kanssa vastaanottamaan evakkoja rautatieasemalle. Viipurilaisia on ollut myös rakentamassa kaupunkia, jossa jäljet näistä ajoista, karjalainen tausta, näkyvät edelleenkin muun muassa erilaisten yritysten nimissä. – Karjalaisten evakuointi ja asuttaminen oli valtava ponnistus, mutta jos sitä ei olisi tehty, suomalainen yhteiskunta olisi kokenut trauman, josta se ei olisi selvinnyt, sanoo ohjaaja Ilkka Laasonen, joka on kotoisin Kiteeltä, nykyisen rajan pinnasta. Näytelmän teemana on lapsuus ja kasvaminen aikuisuuteen sodan keskellä. Talvisodan syttyessä Eeva-tytär on 11-vuotias. Pienen tytön herkkä mielikuvitusmaailma ja suhde luontoon auttavat välirauhan aikana, jolloin suku joutuu erilleen toisistaan. Koskettavuudessaan ja mittasuhteiltaan karjalaisten tarina on omaa luokkaansa: 420 000 ihmistä joutui evakkoon, useat heistä kahteen kertaan. Ensin paetessaan talvisodan jaloista ja palattuaan välillä takaisin kotiseuduilleen, ja toisen kerran joutuessaan jatkosodan jälkeen lopullisesti luopumaan kodeistaan rauhanehtojen takia. Useimmat vielä kiireellä, riippuen kodin sijainnista. Sukurakkaus on toiminut liimana vaikeuksien keskellä, iloa on pidetty yllä kaihon ja kaipauksen keskellä, vaikka elämä on rakennettu uudestaan tyhjästä. Eeva Kilpi (s. 1928 Hiitolassa Laatokan Karjalassa) kirjoittaa naisena luonnon keskellä. Hän on kirjoittanut yli 30 teosta, joita on käännetty ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, saksaksi ja englanniksi. Ensimmäinen novellikokoelma ilmestyi vuonna 1959. Kilven mukaan hänen tuotannossaan erottuu kolme pääteemaa: evakkokarjalaisuus, ihmissuhteet ja luonto. Haastattelussaan romaanista Elämän evakkona ilmestymisen jälkeen, hän kertoi karjalaisisten sisimmistä tunnoista näin: ”Se mitä ihminen kantaa syvimmällä sisimmässään, sielunsa uumenissa on se voiman lähde, josta hän ammentaa ihan päivittäin. Se on semmoinen koskematon alue, jota ei saa mennä ronkkimaan, jota ei saakaan paljastaa. Se on niin kuin kansansatujen maaginen aarre, niin kuin jotkut loitsut ja taikasanat. Ne säilyttävät merkityksensä ja voimansa vain jos niitä ei kerrota...” Jetta Kuitunen Karjalan Kunnaat 3/2015 • 39 Karjalan Liiton tapahtumia Piirakoita, vatruskoita ja lanttusupikkaita Piirakkakurssilla tutustuttiin karjalaiseen ruokaperinteeseen ja opeteltiin tekemään erilaisia karjalaisia piirakoita vatruskoista perunapiirakkaan. Kurssin opettajana oli piirakkatuomarinakin tunnettu kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi. arjalaisseurojen Mikkelin piiri ry:n piirakantekokurssin järjestäjä Liisa Tarkiainen Juvalta omistaa yhdeksän piirakkapulikkaa. Kaikille oli käyttöä piirakkakurssilla. Sulkavan Karjalaisten Aira Kaasinen oli unohtanut oman pulikkansa kotiin ja lainasi Tarkiaisen pulikkaa. Rypyttäminen sujui kuin itsestään. Kurssin opettaja, kotiseutuneuvos ja keittiömestari Aira Viitaniemi kehui Kaasisen rypyttämiä piirakoita. – Mummoni ja isäni olivat kotoisin Soanlahdelta ja äiti Pohjois-Karjalasta. Joka lauantai kotona leivottiin piirakoita, muistelee Kaasinen. Sulkavalta mukana olivat myös Jukka ja Eeva-Kristiina Raaska sekä Ulla-Maija Tiainen. Jukka Raaskan suku on Äyräpään karjalaisia Vuoksen rannalta. Kurssilla oli parikymmentä osallistujaa, joista peräti seitsemän oli miehiä. Se ei ole tavallista keittiömestari Aira Viitaniemenkään mielestä, ja kurssilaiset olivatkin varsinaisia konkareita. Raimo Tarkiainen, Liisa Tarkiaisen parempi puolisko, oli osallistunut oikein valtakunnalliseen piirakkakilpailuun ja päässyt palkinnoille. – Anoppi oli Rautjärveltä ja karjalaisuus on tullut läheiseksi sitä kautta. Juhani Arnes tuli Mikkelistä kurssille ja kehui rypyttäneensä karjalanpiirakoita jo kymmenvuotiaasta lähtien. Kun Arnes jäi eläkkeelle koneinsinöörin töistä, hän otti omien sanojensa mukaan keittiön haltuunsa. – Vaimo leipoo ja minä teen ruuat. Vaimo on puolikarjalainen, joten olen sukuun naitu. Vaimo tekee piirakkataikinan ja minä rypytän. Arnes ei tykkää, jos perunavatruskojen täytteenä on mannapuuroa, se on liian pliisua. Heikki Soininenkin oli Mikkelistä ja myös ottanut keittiön haltuun jo 15 vuotta sitten. Kaupassa käynti ja ruuanlaitto on Soinisen vastuulla. 40 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Simo Natunen Juvalta oli tuonut mukanaan oman raapan ja oman suunnittelemansa muovisen muotin karjalanpiirakoille. Sen kun laittaa piirakkapohjan päälle, niin puuro levittyy kauniisti. Natusen äiti ja mummo ovat kotoisin Kivennavalta. Kurssilaiset olivat niin innostuneita, että Liisa Tarkiainen ja keittiömestari Aira Viitaniemi pohtivat, pitäisikö vuoden päästä tähän aikaan pitää uusi kurssi, jossa keskityttäisiin sultsinoihin ja sulhaspiirakoihin. Minna-Liisa Riestola Minna-Liisa Riestola Isot piirakkapojat Karjalan Liiton järjestämälle isojen poikien piirakkakurssille kokoontui tänä syksynä kahdeksan innokasta karjalaispoikaa. eittiömestari Aira Viitaniemen suosittuja piirakkakursseja on järjestetty vuosikymmenien ajan Karjalatalolla. Pelkästään miehille suunnattuja Isojen poikien piirakkakursseja on järjestetty muutaman vuoden ajan. Tällä kertaa apuna kurssilla toimivat Hilkka ja Pekka Kärnä sekä Irma Nyperö. Suomenruotsalaisuutta karjalaisin höystein Joukon nuorin oppipoika oli Leo Gammals (48 v), joka on ruotsinkielisen Svenska Ylen ruokatoimittaja. Hän on toimittajana kiinnostunut ruoasta ruokatieteen ja -historian näkökulmasta. Kiinnostus ruokaan syntyi äidin kautta. Äiti teki lapsuudessa perinteistä suomalaista ja ruotsalaista kotiruokaa karjalaisilla vaikutteilla. Leon ollessa murrosiässä myös äidin ruoanlaittoon liittyi iso murros. Italian matkailun tuliaisena – ja myös terveydellisistä syistä – äiti siirtyi lähes täysin italialaisen ruoan valmistukseen. 1980-luvun Helsingissä pystyi löytämään siihen sopivia raaka-aineita ja Leo aloitti itsenäisen ruoanlaiton. Myös hyvän ystävän haave ja kokkiura herätti kiinnostuksen ruokaan. Leo Gammalsin suomenruotsalaisen taustan karjalainen osa tulee äidin kautta Impilahden Pitkärannasta. Äiti lähetettiin sotalapsena Ruotsiin jo 5-vuotiaana. Ruotsin kieli sekä kulttuuri jäivät äidille vahvemmiksi kuin karjalaisuus. Leo kokeekin, että hän haluaa löytää kadonnutta karjalaista taustaansa uudelleen ja perinneruokakurssi on yksi tapa tutustua juuriinsa ja muihin karjalaisiin. – Karjalaisten tavaramerkki on karjalanpiirakka, ruotsalaisille vastaava on falukorv eli falunilainen makkara, kertoo Leo Gammals. Jouluinen piirakanpaistoperinne lastenlasten kanssa Aira Kaasinen (oik.) ja Ulla-Maija Tiainen näyttävät minkälaisia piirakoita on tehty. Elina Orpana Johannes ”Jönni” Ijas (81 v) on vuosia tottunut olemaan porukan nuorimmainen, mutta nyt tässä piirakanpaistoporukassa hän taisi olla Opettaja Aira Viitaniemi, Leo Gammals ja Johannes Ijas piirakkakurssin leipomukset käsissään. vanhimmasta päästä. Viipurin läänin Pyhäjärveltä kotoisin olevalta, Räisälän kautta 10-vuotiaana evakkomatkansa tehneeltä, eläkeläiseltä ei lopu energia. Tasa-arvon kannattajana Jönni toimii sekä Korson Martoissa että Pakilan naisvoimistelijat ry:n voimisteluryhmässä Otson Pojat. – Siinä porukassa olen nuorin. Esiinnyimme heinäkuussa kansainvälisessä voimistelutapahtumassa Helsingissä, kertoo hän. Tekonivelet pysyvät kunnossa kun Jönni tämän lisäksi osallistuu Erävaelluksen SMkisoihin, suunnistukseen, reservikilpailuihin, ampumahiihtoon…. vain muutamia mainitakseen! Piirakanpaistokurssille oli tultava, kun lastenlasten kanssa jo 15 vuotta jatkunut yhteinen piirakanpaistoperinne vaati kehittymistä. Tähän asti Jönni on huolehtinut taikinan ja täytteen valmistuksen, mutta tulevana jouluna on haasteena hallita rypytystaito. – Kaikki lapset ja lapsenlapset ovat maailmalla, mutta perhettä yhdistää yhteinen piiraanpaisto, kertoo Jönni Ijäs. – Toivon mukaan pojanpoika, tunnettu suomalainen kapellimestari ja säveltäjä Kaapo Ijas saapuu Ruotsista piirakkatalkoisiin tänäkin jouluna, toivoo Johannes "Jönni" Ijas. Pitkulaisia piirakoita Asiakkuusjohtaja Timo Suonisen (50 v) vanhemmat tulivat evakkona Ruskealasta ja Jaakkimasta. Karjalaisessa kodissa on opittu vahvat karjalaiset perinteet. Sisko oppi kanteleen soiton, äiti teki karjalaista ruokaa ja toiminta sukujuhlissa ja karjalaisessa järjestössä oli aktiivista. Mummo ja täti opettivat lapsille piirakanpaiston. – Meillä tehtiin pitkulaisia piirakoita, ei pyöreitä. Lapsena päästiin kaulimaan ja rypyttämään. Se oli se mukavin puoli, sanoo Timo Suoninen. Kurssilla tehtiin erilaisia perinnepiirakoita kuten vatruskoita ja lanttusupikkaita. Timon mielestä Aira oli koonnut kattavasti eri piirakoiden tiedot. – Ja kyllä sitä kehtasi kurssilla kysyä tyhmiäkin kysymyksiä, toteaa hän. Seuraavaksi Timolla on tavoitteena karjalainen perinneruokakurssi Airan opissa. Elina Orpana Karjalan Kunnaat 3/2015 • 41 Vuoden ruoka ja leivonnainen – täytetty porsaanseläke ja sulhaspiirakka Karjalan Liiton naistoimikunta on valinnut vuoden ruoaksi täytetyn porsaanseläkkeen ja vuoden leivonnaiseksi sulhaspiirakan. Sulhaspiirakka – keitinpiiras, elopiirakka, sirppipiirakka uoden leivonnainen on sulhaspiirakka, jota kutsutaan myös keitinpiiraaksi, elopiirakaksi tai sirppipiirakaksi. Sulhaspiirakka on umpinainen riisitäytteinen piirakka, joka paistetaan paistinpannulla. Täytetty porsaanseläke n. 1,2 kg porsaan ulkofileetä suolaa mustapippuria omenalohkoja kuivattua aprikoosia timjamia silputtuna rosmariinia silputtuna seja. Kieritä sen jälkeen liha rullalle ja sido puuvillanarulla tiukaksi rullaksi. Laita vielä narun ja lihan väliin muutamia yrtin oksia. Laita rulla paistopussiin ja pieni tilkka vettä. Sulje pussi hyvin. Paista uunissa 175 aseessa reilu tunti. Anna vetäytyä vähän aikaa. Poista narut ja leikkaa viipaleiksi. Tarjoa uunijuuresten kanssa. Poista fileestä suurimmat kalvot. Tee fileeseen viilto pituussuunnassa. Tee vielä pitkittäisviillot avattuun fileen sisäpintaan, jotta filee aukeaa levyksi. Mausta liha suolalla ja pippurilla sekä yrttisipulilla. Laita yhteen viiltoon omenalohkoja ja kuivattuja aprikoo- Tarjoa lihan kanssa punaviinikastiketta, joka on maustettu 1–1½ ruokalusikallisella mustaherukkahyytelöä. Näin kastikkeesta tulee hieman makeahko. Sulhaspiirakka Kuoritaikina: 2 dl vettä 4 dl ruissihtijauhoja 1 tl suolaa Kastike Täyte: 5 dl vettä 3 dl puuroutumatonta riisiä 1 tl suolaa 50 g voita Kuoret ajellaan piirakkapulikalla pyöreiksi ja ohuiksi. Riisi haudutetaan kypsäksi vedessä, ei puurouteta. Maustetaan suolalla ja voilla. Täyte levitetään vain kuoren toiselle puolelle. Kuori käännetään kaksinkerroin ja painetaan lujasti kiinni, vaikkapa teevadilla reunaa täpärästi leikaten. Sulhaspiirakat paistetaan paistinpannulla kirkastetussa voissa tai öljyssä kullanruskeiksi. Tarjotaan voin tai munavoin kanssa. 42 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Oikea sulhaspiirakka oitakin teollisesti tuotettuja, uunissa paistettuja avonaisia coctailpiirakoita kutsutaan virheellisesti sulhaspiirakoiksi. Karjalan Liiton naistoimikunta korostaa, että oikea sulhaspiirakka on umpinainen, paistinpannulla paistettu piirakka. Sulhaspiiraaksi tai -piirakaksi leivonnaista sanottiin, koska Karjalassa niitä tarjottiin mieluisille vieraille. Kun entisaikaan kosija tuli puhemiehen kanssa taloon yleensä illalla, alettiin paistaa sulhaspiirakoita. Niitä varten ei tarvinnut lämmittää uunia. Kosijalle tämä oli merkki asian onnistumisesta. Karjalan Kunnaat 3/2015 • 43 Karjalan Liiton tuotteet KARTAT JA MUUT JULKAISUT Ahkera tyttö ja laiska tyttö, kansansatu, CD……... 15,00 € Joulukannel 2015 ……………….…………………. 8,00 € Karjala tutuksi -lehti (2010)…….…………………... 5,00 € Karjala – karjalaisuus, Karjalan Liiton 75-vuotisjuhlajulkaisu..……….. 20,00 € Pitäjäkartat, juliste……………..……………………12,00 € Juuret Karjalassa, CD………….………………….. 20,00 € Karjala-kortilla………………………………….. 15,00 € Karjalaisevakkojen matkassa- CD……………….. 40,00 € Karjala-kortilla……………………………......... 20,00 € ADRESSIT Tekstittömät osanottoadressit, ohessa muistolausevaihtoehtoja: Kallat, Tuulilauta, Ikkuna, Maisema, Vanhan kirkkomaan portaat…...………………11,00 € Tekstittömät onnitteluadressit: Vaakuna (myös osanottoon), Karjalanruusu………11,00 € POSTIKORTIT Vanhat kortit: 1-osaiset ……………………………………………..0,20 € 2-osaiset kirjekuorineen ……….…………………… 0,50 € Uudet kortit: 1-osaiset ………………………….………………….1,00 € 2-osaiset , sis.kirjekuori ………....…………………. 2,00 € 2-osaiset A5, sis.kirjekuori ……...…………………. 3,00 € 2-osainen ”pitkä kortti”, kirjekuori ..……………….. 3,00 € KIRJAT Ahkera tyttö ja laiska tyttö -satukirja………………12,00 € Aikamatka Viipuriin, Kantanen ja Mäntyniemi 35,00 € Karjala-kortilla………. ………………………… 30,00 € Hoilotinpoika, Sulo Raitapuro……………………...20,00 € Jaakko Juteinin kootut teokset I-II……………….. 79,00 € Juuret Karjalassa, Roope Hollmén………………. 35,00 € Karjala-kortilla………….………………………. 30,00 € Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen, Antti Palomäki…………………………………. 40,00 € Jäi vain nimi sankarin, Pirkko Kanervo…………………..…………….. 45,00 € Kalevala ja opas sen lukemiseen ………………… 28,00 € Karjala-kortilla ….……………………………… 20,00 € Karjalainen keittokirja, Pirkko Sallinen-Gimpl ……30,00 € Karjala-kortilla …………………………………. 25,00 € Karjalainen nainen, Pirkko Sallinen-Gimpl……….. 39,00 € Karjala keskellämme, Paavo Suoninen……….….. 25,00 € Karjalan luterilaiset seurakunnat evakossa, Jaakko Ripatti……………………... 45,00 € Karjalan perinneruokia -ruokakirjaset, eri versioita……………………….……………… 5,00 € Karjalasta on kysymys …………………………… 30,00 € Karjala-kortilla…………..……………………… 25,00 € Kyynelvaunut, Sinikka Paavelainen……………… 26,90 € Laulun laaja kotimaa, Olli Junkkari ………………..10,00 € Meren, kanavan ja laivojen Viipuri,…………………10,00 € Meidän tehdas, Chymos………………………….. 32,50 € Monrepos, Rainer Knapas…….………………….. 40,00 € Karjala-kortilla…………….……………………. 30,00 € Muistojen Karjala, Hannu Kilpeläinen – Saija Pelvas……………………………………25,00 € Mustelmia – Arkkipiispa Leon muistelmat…..…… 30,00 € Parrai päi, Lauri Kantee………..………………….. 20,00 € Pääteasema – Karjalaiset Paimiossa ….……….... 40,00 € Suomen pyhä sota, Jouni Tilli….………………… 25,00 € Sortavala – Laatokan laulava kaupunki, Reijo Pajamo ……………………………………34,00 € Uusi Aapiskirja, näköispainos vuodelta 1879……..15,00 € 44 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Viipurissa, Viipurista, Viipuriin. Viipurin julkisen liikenteen historia, Ilmo Hakala-Rahko…………….………………38,00 € 8€ 6€ Piirakkapulikka 28 € Karjala-kortilla 20 € 15 € T-paita MUSIIKKI Adventin aikaa, Viipurin Lauluveikot, CD ………... 15,00 € Isänmaalle laulamme, Viipurin Lauluveikot, CD…..15,00 € Karjalani, Karjalani, Viipurin Lauluveikot CD …….. 15,00 € Yhä kohoaa tuttu torni, Viipurin Lauluveikot, CD…........…………………...15,00 € Karjala aina sydämessäni, Raimo Mero, CD ………………..………………….18,00 € Karjala kaunis, kaivattu maa, Uudenmaan piiri, CD…………..……………….20,00 € Karjala-kortilla.……………………………….....18,00 € Äiti Karjala, Sävellyskilpailun satoa, CD………….. 10,00 € Karjala tanssii, Säkkijärveltä Sakkolaan, CD…..… 20,00 € Muistatko? Do you remember?, Lauluja kaipuusta -CD………………………….15,00 € Uni Karjalasta, Karjalan Käköset ….………………15,00 € Uskallus, Taidekoulu Estradi ………………………15,00 € Viipurin onnen valkohiutaleita, Sanna-Mari Titov, CD single…..……………….10,00 € Äänellä itketty, Äänellä Itkijät ry………………….... 12,00 € Ääretön aava, Karelia-kuoro ….…………………...12,00 € KYNTTILÄT Antiikkikynttilät, 2 kpl pakkaus; puna/musta …………………...……………….... 7,00 € Antiikkikynttilät, 2 kpl pakkaus; valko/kulta……………………..…………………. 5,00 € Sydänkynttilä,puna/musta……...………………….. 6,50 € Karjala-kortilla……..……………………………. 6,00 € ASUSTEET Esiliina, värsyllä ………………....………………… 20,00 € Huivi, silkkiä, punamusta …..……………………..18,00 € Kaulaliina, villaa………………...…………………...20,00 € Solmio, kudottu, silkki, …………………………….31,00 € T-paita, Ovat Juureni Karjalassa, punainen ja musta ……………..……………....15,00 € T-paita, Vaakuna, musta …......…………………....10,00 € Karjala-kortilla ………..…………………………. 8,00 € (Vaakunassa pieniä kokoja jäljellä) T-paita, punainen värssyllä,” Taasha myö tavattii”.. 15,00 € KARJALA-TUOTTEITA Avaimenperä, poletilla ………….………………….. 2,50 € Harrastusmerkki ……………….………………….. 20,00 € Hiirimatto ……………………….…………………....5,00 € Kahviliinat , käki, 20 kpl/pkt, valko/kulta ……………..………….……………..2,00 € Karjalan vaakuna, käsin veistetty koivupuinen Mitat 18 x 28 cm. Rajoitettu erä ….………… 188,00 € Kassi, valk., Juuret Karjalassa ……………………...3,00 € Kännykkäkotelo, pun, ”Taasha myö tavattii”……………………………10,00 € Kynä, Sie ja mie……….…………………………….. 2,00 € Lautasliinat, käki, 20 kpl, punamusta ……………...3,50 € Karjala-kortilla …………………………………… 3,00 € Muistipeli ………………………..…………………. 20,00 € Karjala-kortilla ……….…………………...…….16,00 € Pannunalunen, käki, musta/pun. ja pun./musta …………….………..8,00 € Piirakkapulikka ……………………………………… 6,00 € Pinssi, käki, punainen …………...…………………. 2,00 € Pinssi, vaakuna ………………….…………………. 4,00 € Pyyhe, pellavaa, musta (70x50 cm) ……………... 15,00 € Tarjotin …………………………….……………..... 22,00 € Karjala-kortilla ……….………………………... 18,00 € Vuoltu puinen käki, iso …………..……………….. 20,00 € Vuoltu puinen käki, pieni ……......…………………14,00 € 188 € Karjalan vaakuna LIPUT JA VIIRIT Pöytästandaari, jalustalla……..………………….. 36,00 € Pöytälippu, jalustalla…………..………………….. 30,00 € 20 € Harrastusmerkki 31 € Karjala-korttihinta = Hinta, jolla yksittäinen Karjalan Liiton jäsen voi ostaa tuotteita. Toimitusaika on 1- 2 viikkoa kiirevarauksella. Yksityisille henkilöille lähetämme puhelimitse ja sähköpostitse tehdyt tilaukset postiennakolla, johon lisätään toimituskulut. Seuroille tulee lasku lähetyksen mukana. Verkkokaupasta tilattaessa säästyy postiennakkokuluista sekä toimitusaika on nopeampi. Tuotteillamme on 7 päivän vaihto- ja palautusoikeus. Veloitamme vaihdosta ja palautuksesta aiheutuneet postikulut asiakkaalta. Hinnasto on voimassa seuraavan hinnaston ilmestymiseen saakka. Tilaukset: Karjalan Liitto ry, puh. (09) 7288 170 (klo 9-15), [email protected], www.karjalanliitto.fi, verkkokauppa Toimisto avoinna arkisin klo 9.00–16.00. Solmio Karjalan Kunnaat 3/2015 • 45 Seinäjoki kutsuu Rautatieläisten soittokunnan arkisto Karjalaiset kesäjuhlat 17.–19.6.2016 Seinäjoella Seinäjoen kaupunki Soittokunta Tangomarkkinoiden avajaisissa. Kampusranta. Kuvassa joen toisella puolella näkyvällä esiintymispaikalla Eki Luumi maahamme uusia puoluejohtajia, kruunattu loistokkaita tangokuninkaallisia ja järjestetty onnistuneita yritysjuhlia. Areenassa on tilaa noin 15000 kerrosalaneliötä, sisätilat mahdollistavat jopa 9000 hengen tilaisuuden järjestämisen. Seinäjoki Areena onkin ihanteellinen paikka pitää Karjalaisten kesäjuhlien avajaiset lauantaina ja päiväjuhla sunnuntaina. Myös juhlaväen ruokailu molempina päivinä järjestetään Areenan tiloissa. Areenan kokous- ja aulatilat ovat yhteensä noin 1050 neliötä. Kesäjuhlien aikana tässä tilassa toimii Karjalainen tori. Tilassa on olemassa valmiina tietoliikennevalmiudet. Areena sijaitsee Seinäjoen kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä. Keskustan hotelleihin tulee matkaa kävellen noin 0,8–1,0 kilometriä. Matka rautatieasemalta Areenaan taittuu kävellen reilusti alle puolessa tunnissa. Kaikki muutkin kesäjuhlien tapahtumapaikat sijaitsevat kaupunkikeskustan läheisyydessä. Juhlakulkueen reitti on vajaat kaksi kilometriä. Se kiertää kaupungin keskustan kautta Lakeuden Ristin läheisyydestä Areenaan. Kulkuetta tahdittaa Rautatieläisten soittokunta, jota johtaa trumpetinsoiton opettaja Arto Panula. Vuoden 1989 Seinäjoen Tangomarkkinoiden tangokuningas Risto Nevala juontaa kesäjuhlien avajaiset ja päiväjuhlan sekä tanssittaa juhlaväkeä tanssi-illassa. Yhteislaulutilaisuudessa laulattaa Eki Luumi. Kesäjuhlien golf-kisa pelataan Ruuhikoskella. Ruuhikoski Golf tarjoaa loistavat olosuhteet kesäjuhlien golf-kilpailulle. laulattaa lauantain yhteislaulutilaisuudessa. Joella näkyvällä jokilaivalla voi tehdä jokiristeilyn Seinäjoen alajuoksulle, risteilyt lähtevät Seinäjoki Areenan viereisen sillan Areenan arkisto kupeesta. Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista. Seinäjoella on yli 61 000 asukasta ja kaupunkiseudulla asukkaita on reilut 140 000. Seinäjoki on kuuluisa ainutlaatuisesta Alvar Aalto -keskuksesta ja vetovoimaisista kesätapahtumista. Ensi kesänä Seinäjoella vietetään monien tapahtumien lisäksi Karjalaisia kesäjuhlia. Viikkoa ennen juhannusta, 17.-19.6.2016 Seinäjoelle odotetaankin yli 10 000 juhlavierasta. Tule mukaan tekemään kesäjuhlia – ilmoittaudu talkoolaiseksi Karjalaseurojen Pohjanmaan piirillä on edessään kova urakka kesäjuhlien järjestämisessä. Seinäjoelle odotetaan yli 10 000 juhlavierasta joita halutaan palvella erittäin hyvin. Talkootyöntekijöitä tarvitaan vaativan urakan läpiviemiseksi suuri määrä. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua talkootiimin vetäjälle Timo Ristimäelle [email protected] ja lisätietoa Komeista Karjalaisista Kesäjuhlista saa Pohjanmaan piirin puheenjohtajalta Markku Pullilta markku. [email protected] p. 040 5363784. esäjuhlien pääjuhlapaikkana toimii Seinäjoki Areena, joka valmistui vuonna 2000. Areenan valmistumisen myötä Seinäjoen talousalue siirtyi tapahtumien järjestämisen osalta uuteen aikakauteen. Seudullisen yhteistyön tuloksena syntynyt Seinäjoki Areena on lisännyt merkittävästi mahdollisuuksia järjestää erilaisia tilaisuuksia alueella. Vuosien varrella Areenassa on leivottu Marja-Terttu Kosonen ja Yrjö Laukkanen www.karjalanliitto.fi www.facebook.com/karjalaisetkesajuhlat Karjalaisten kesäjuhlien pääpaikka on kaarevakattoinen Seinäjoki Areena. 46 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Karjalan Kunnaat 3/2015 • 47 Karjalaiset kesäjuhlat 17.-19.6.2016 Aalto-keskus Alustava ohjelma Pääosin vuosina 1960–1968 valmistunut ja 1987–1988 täydennetty Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen rakennustaiteellinen kokonaisuus, joka houkuttaa turisteja ympärivuotisesti eri puolilta maailmaa. alto-keskus on kuuden rakennuksen muodostama kokonaisuus, jonka keskiöön jää Aallon suunnitelman mukaan graniittilaatoin ja noppakivin päällystetty piazza, kansalaistori. Ympäristöministeriö on vahvistanut 2005 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen, jolla se suojeli Aalto-keskuksen kaupungintalon, kirjastotalon, teatteritalon, virastotalon ja Kirkkopuiston. Kaikki Aalto-keskuksen rakennukset sijaitsevat kaupungin keskustassa. ja kulttuurikeskuksen ensimmäinen rakennus. Kirkkosali on muodoltaan katedraalikirkko. Kuoria kohti kapeneva ja madaltuva kattomuoto sekä lattian viettäminen alttarille päin tuottavat kirkossa kävijälle vaikuttavan näkymän ja tuntemuksen. Kirkkosalissa on 1200 istumapaikkaa ja 124 paikkaa urkulehterillä. Kuorin lattia, alttaripöytä ja -kaide sekä saarnatuoli ovat valkeata ja harmaata italialaista marmoria. Erikoispiirustusten mukaan valmistetut valaisimet ja kirkkosalin kruunut sekä hopeiset ehtoollisvälineet ja alttarivaatteet ovat Aallon suunnittelemat. Lakeuden Risti (1957‒1960) ja seurakuntakeskus (1965‒1966) Kaupungintalo (1961‒1962) Alvar Aallon arkkitehtuurikilpailuun 1950– 1952 työnimenä ”Lakeuksien risti” piirtämänsä suunnitelma on Seinäjoen hallinto- Vuonna 1962 valmistuneen kaupungintalon julkisivua hallitsee pilarihalli, jossa on rakennuksen pääsisäänkäynti. Kiiltävän tum- Yrjö Laukkanen Perjantai 17.6.2016 10.00 - 18.00 Juhlakanslia auki 14.00Elämälle-ooppera Karjalan Liiton kesäjuhlaseminaari 18.00 - 19.00 Yhteislaulua, Kampusranta 20.00 - 22.00 Karjalainen teatteriesitys, Nuorisotalo mansiniset, erilaisina eri vuoden- ja vuorokauden aikoina välkehtivät keraamiset sauvat antavat Seinäjoen kaupungintalolle mieleenpainuvan profiilin. Aalto kehitti keraamisen sauvatiilen Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin (1953–1956) suunnittelun yhteydessä. Seinäjoen kaupungintalossa sitä käytettiin ensimmäisiä kertoja julkisivumateriaalina. Lauantai 18.6.2016 08.00 – 18.00 Juhlakanslia auki 08.30 Karjala Golf, Ruuhikoski Karjalan Liiton naistoimikunnan piirakkakahvila ja käsityönäyttely sekä naistoimikunnan 40-vuotisjuhlanäyttely, Seinäjoen lukio 09.00 – 14.00 Lasten työpaja 09.00 – 18.00 Karjalainen tori, Seinäjoki Areena 09.00 – 18.00 Karjalainen pitäjä- ja sukuinfo 10.00 – 14.00 Perheseikkailu, Duudsonit Park 10.00 Kyykkäkilpailu, Urheilutalo 10.00 Karjala maraton, Urheilutalo 10.00 VIP-piirakkakisa, Seinäjoen lukio 10.00 Piirakkakisa, Seinäjoen lukio 11.00 Kuorokavalkadi, Kampustalo 11.00 – 15.00 Ruokailu, Seinäjoki Areena 12.00 – 14.00 Karjalan kielen kielipajat 15.30 – 17.00 Avajaiset, Seinäjoki Areena 18.00 Muistojen kirkko, Lakeuden Risti 18.00 Vigilia, Seurakuntasali 20.00 Viipurin Lauluveikkojen konsertti, Lakeuden Risti 21.00 – 24.00 Juhlatanssit 21.00 – 24.00 Klubi-ilta Sunnuntai 19.6.2016 10.00 – 15.00 Juhlakanslia auki Karjalan Liiton naistoimikunnan piirakkakahvila ja käsityönäyttely sekä naistoimikunnan 40-vuotisjuhlanäyttely, Seinäjoen lukio 09.00 – 15.00 Karjalainen tori, Seinäjoki Areena 09.00 – 14.00 Karjalainen pitäjä- ja sukuinfo 09.00 Kunniakäynnit muistomerkeillä, kirkkopuisto, hautausmaa 09.00 Jumalanpalvelus, liturgia, Seurakuntakeskus 10.00 Jumalanpalvelus, karjalainen messu, Lakeuden Risti 11.30 Kulkueen järjestäytyminen alkaa, Lakeuden puisto 12.30 Kulkueen lähtöön siunaus ja lähtö, Lakeuden puisto 11.00 Ruokailu alkaa, Seinäjoki Areena 14.30 – 16.30 Päiväjuhla, Seinäjoki Areena Muutokset mahdollisia. Seinäjoen kaupungintalo, teatteri, kirjasto. 48 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Karjalan Kunnaat 3/2015 • 49 Keittiömestari Pekka Pärssinen Muutaman yrittämisen ja henkilökohtaisen patistelukäynnin jälkeen varapaikka, ja lopulta varsinainen koulutuspaikka löytyi innokkaalle opiskelijalle. – Olin työskennellyt ravintoloissa ja osasin asioita, kertoo Pekka. Tämä näkyi tuloksissa. Perhossa arvosanat olivatkin huippuluokkaa ja päästötodistuksen keskiarvo oli yli 9. – Olin luokkani paras. – Perhon jälkeen kävin useita erilaisia kursseja tulosjohtamisen kurssista melko Ravintola Karelian omistaja, keittiömestari Pekka Pärssinen on komea ilmestys korkeassa valkoisessa päähineessään. Elina Orpana 50 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Mustajuurikeitto valmistuu Pyöreän tornin ravintolassa. Miksi kokin hattu on korkea? Pekka Pärssinen nuoren venäläisen kollegansa kanssa Viipurin Pyöreässä tornissa. paljon kiinnostanut . – En tiedä, onko ammattikoulusta kenelläkään sen huonompaa päästötodistusta kuin minulla oli. Keskiarvo oli vähän päälle 5, kun asteikko oli silloin neljästä kymmeneen. Työelämässä Pekka Pärssinen kuitenkin menestyi ja myöhemmin vanha koulukin halusi hänet esitteeseensä Ramadan keittiöpäällikkönä. – Vapaata aikaa ei juurikaan ollut. Vietnamissa tein viikon aikana töitä yli 130 tuntia töitä, kuvailee hän. Suomalaisen ruokakulttuurin viemisen lisäksi tutustui ulkomailla paikallisiin keittiömestareihin, ravintoloihin, hotelleihin. Ne saattoivat poiketa paljonkin suomalaisesta. – Esimerkiksi erään japanilaisen hotellin keittiössä oli paistolaite, johon mahtui kerrallaan 400 kanaa, ihmettelee Pekka Pärssinen. Elina Orpana rään teorian mukaan kokin valkoinen asu hattuineen kuvastaa puhtautta, mikä on tärkeää keittämisessä ja keittiössä. Ranskalaiseen gastronomian historiaan pohjautuen hatun korkeus osoittaa kokin asemaa. Mitä korkeampi hattu, sitä merkittävämpi asema keittiön hierarkiassa hänellä on. Pekka Pärssinen onkin tehnyt merkittävän uran ravintoloissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Suomalaisen ja karjalaisen ruokakulttuurin perustan hän sai kotoa, jossa paistettiin joka lauantai piirakat ja kakkarat. – Lauantaiaamuisin herättiin siihen, kun mummon sormus napsui piirakkapulikkaan, kertoo Pekka Pärssinen. Myös karjalaiset uuniruoat tulivat tutuiksi, vaikka äiti olikin kotoisin Punkalaitumelta Satakunnasta. Siellä perhe asuikin. Pekan isän ja hänen vanhempiensa juuret ovat Sakkolasta. – Perheessämme oli viisi lasta ja asuimme vanhempiemme ja karjalaisen mummon eli isän äidin kanssa samassa taloudessa. Meillä kävi paljon karjalaisia sukulaisia, joten karjalaisille olennainen vieraanvaraisuus ja sukurakkaus näkyi elämässämme. Ravintola-alalta löytyi elämäntyö Vaikka Pekka Pärssinen tuli ravintola-alalle nuorena, ehti hän suorittaa huonekaluverhoilijan ammatin ja työskenteli alalla jonkin aikaa. – Verhoilijan työ oli pölyistä ja hakkasin vasaralla sormiini, vitsailee Pekka Pärssinen. – Kummitätini oli laivaemäntänä ja kiersi ympäri maailmaa. Ajattelin, että käyn ravintola-alan ammattikoulun ja lähden maailmalle. – Laskin ihan kylmästi, että ihmiset eivät voi elää ilman ruokaa. Sillä alalla on töitä, nauraa hän. Nuorena koulunkäynti ei kuitenkin raskaaseen keittiömestarikurssiin, jatkaa hän. Työura eteni huimasti. – Työskentelin Kalastajatorpan päällikkönä ja Ramadan päällikkönä. Tuolloin tuli matkusteltua paljon ja esiteltyä Suomi-ruokaa eri puolilla maapalloa. Pekka Pärssinen luettelee maita, joissa hän on käynyt yhden tai useamman kerran. ¬– Ranskassa, Belgiassa, Ruotsissa, Tanskassa, Färsaarilla, Japanissa, Vietnamissa... Ulkomaanmatkat olivat aika raskaita. Maailman meret ja mantereet jäivät toistaiseksi, kun löytyi vaimo ja perhekin kasvoi. Ravintola-alalla työskentely ja uralla eteneminen vaati kuitenkin lisäkoulutusta, jota tarjosi muun muassa Suomen arvostetuin ravintola-alan koulu Perho. Mutta sen ovet eivät meinanneet avautua. okin tai keittiömestarin hattu on korkea valkoinen päähine. Miksi se on niin korkea? Hotelli- ja ravintolamuseo vastaa Facebook-sivuillaan kysymykseen, että yksiselitteistä vastausta kokin korkeaan hattuun ei ole. Tavallisin selitys lienee se, että korkea hattu on eräänlainen arvomerkki tai statussymboli ja siten osoitus kokin tai keittiömestarin korkeasta asemasta keittiön hierarkiassa. Larousse Gastronomique -ensyklopedia mainitsee, että keittiömestarit käyttivät isoa valkoista hattua 1700-luvulta lähtien erottuakseen apulaisistaan. Kuitenkin monissa 1800-luvun piirroksissa kokin iso valkoinen hattu on enemmän myssymäisesti roikkuva päähine kuin korkea hattu. Pekka Pärssisen mukaan alkuperäinen tarina kokin hatusta on, että kuninkaan ruokien esimaistajana toiminut henkilö piti korkeaa valkoista hattua näkyäkseen väentungoksesta hyvin. Kuningas söi niin kauan kun hattu pysyi pystyssä. Lähiruokaa Kansainvälisyys on näkynyt Pekka Pärssisen yritystoiminnassa. Hän on osakkaana matkatoimistossa, joka on erikoistunut Venäjän matkoihin ja venäläisten matkoihin Suomeen. Lisäksi hän on mukana halal-lihaa myyvässä yrityksessä. – Pääkaupunkiseudulla on paljon muslimeja. He ostavat islamin mukaan oikeaoppisesti teurastettua lihaa. Keittiömestari Pekka Pärssinen korostaa lähiruoan merkitystä. Makutottumukset tulevat sen mukaan, millaisessa ruokakulttuurissa on kasvanut. Mutta mitkä ovat keittiömestarin lempiruokia? – Läskisoosi, silakkalaatikko, ruispuolukkapuuro, lihapullat, makaronilaatikko, tavallinen hyvistä raaka-aineista tehty suomalainen perusruoka. Helsingissä Karjalatalolla toimiva Ravintola Karelia on arkisin lounasravintola, mutta toimii myös tilausravintolana erilaisille ja erikokoisille juhlille. Monien tapahtumien ruokalistoilla nousee esille karjalainen pitopöytä karjalanpaisteineen ja karjalanpiirakoineen. Läskisoosia unohtamatta. – Ja kaikki on lähiruokaa, korostaa Pekka Pärssinen. Kokin hatun korkeus kertoo asemasta, mutta mitä kertoo laskosten määrä hatussa? Tarinan mukaan se kertoo kokin taituruudesta. Hatussa tulisi olla 100 laskosta kertomassa siitä, että kokeilla on taito kokata kananmuna sadalla erilaisella tavalla. Tämän Pekka Pärssinen taitaa. Saija Pelvas Karjalan Kunnaat 3/2015 • 51 Lähde mukaan Viking Gracelle 27.–28.2.2016 Kalevala aalloilla -risteily karjalaisissa tunnelmissa Helmikuussa on tilaisuus lähteä viettämään Karjalaisuuden ja Kalevalan päivää iloisen karjalaisjoukon kanssa. Ohjelmassa on luvassa asiantuntijoiden alustuksia, runoa ja kevyempää karjalaista ohjelmaa. Ilmoittaudu Lisäksi tarjolla on laivan omaa ohjelmaa. 10.12. mennessä! Tuota kaikki kuulemahan, iloa imehtimähän, miehet mielellä hyvällä, naiset suulla nauravalla, urohot vesissä silmin, pojat maassa polvillansa. (Kalevala) Risteilyalus Grace lähtee Turun Linnasatamasta lauantaina 27.2.2016 klo 20.55 ja palaa sunnuntaina 28.2. klo 19.50. Lauantai-iltana risteily aloitetaan yhteisellä illallisbuffetilla laivan Buffet Aurorassa, jonka jälkeen iltaa voi viettää vapaamuotoisesti sie-mie-tunnelmissa. Sunnuntaiaamuna ennen yhteistä karjalaisuuden ja Kalevalan päivän viettoa nautitaan runsas meriaamiainen. Risteilyisäntänä toimii näyttelijä, Turun Torkkelin Killan puheenjohtaja Tapio Kouki, joka johdattaa runon ja sanan siivin Kalevalan aalloille. Karjalaiseen sanankäyttöön, kirjallisuuteen, karjalaisen kulttuurin lähteille Kalevalaa ja karelianismia unohtamatta vievät kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen ja emeritusprofessori Kari Immonen. Kirjailija Anna Kortelaiselle Viipuri ja Karjalankannas ovat hänen muusansa. Ensimmäisessä esityksessään Anna vertailee Viipuri-aiheisia kuvateoksia perhealbumien aarteisiin ja pohtii mahdollisuuttam- Lähde mukaan Viking Gracelle 27.–28.2.2016 me toimia Karjalankannaksen historian kirjureina, ennen ja nyt. Toinen Annan puheenvuoro koskee Kalevalaa hänen oman viipurilaisen isoisänsä elämässä. Esimerkit osoittavat, ettei Kalevala välttämättä ollutkaan vain oppineen eliitin omaisuutta, vaan Kalevala kuului myös toisinajattelijan lukemistoon ja köyhän itseoppineen sana-aarteistoon. Äänellä itkijät ry:n opastuksella on mahdollista perehtyä kalevalaiseen itkuperinteeseen. Ja kun karjalaiset ovat matkalla, luvassa on myös muuta hauskanpitoa. Klo 14 tarjolla on lounasbuffet ravintola Aurorassa. Lisäksi tarjolla on laivan ohjelma ja mm. kylpylä- ja kauneudenhoito-osaston palvelut. Niistä voi lukea lisää www.vikingline.fi. Matkan hintaan sisältyy risteily hytteineen, buffet ruokajuomineen (la-su), meriaamiainen ja karjalaisuuden ja Kalevalan päivän erityisohjelma kahveineen. Muutokset mahdollisia. Turun satamaan on hyvät kulkuyhteydet. Laivaristeilyille lähteville ja junalla saapuville matkustajille VR tarjoaa yleensä alennuksia. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot Karjalan Liitosta, p. 09 7288 1714, [email protected]. Risteilyn järjestää Karjalan Liitto yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. www.karjalanliitto.fi. . Hinnat Hinta/henkilö 149 € I4 -luokassa 1 henkilö hytissä 128 € I4 -luokassa 2 henkilöä hytissä 121 € I4 -luokassa 3 henkilöä hytissä 118 € I4 -luokassa 4 henkilöä hytissä 163 € S4 -luokassa 1 hengen ikkunallinen hytti 136 € S4 -luokassa 2 hengen ikkunallinen hytti Risteilyn peruutuksesta aiheutuvat kulut:Lääkärintodistusta vastaan risteilymatkan hinta palautetaan kokonaisuudessaan. Muutoin matkan hinnasta peritään peruutuskuluja. 60–31 vrk ennen matkaa peruutuskulut 10 % 30–15 vrk ennen matkaa peruutuskulut 25 % 14 vrk–72 tuntia ennen matkaa peruutuskulut 50 % alle 72 tuntia ennen matkaa peruutuskulut 100 % Sitovat ilmoittautumiset 10.12.2015 mennessä Karjalan Liittoon: [email protected], p. 09 7288 170 52 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Karjalan Kunnaat 3/2015 • 53 Karjalaiset kevätmarkkinat 19.3.2016 arjalaiset kevätmarkkinat järjestetään lauantaina 19.3.2016 klo 1115 Karjalatalolla Helsingissä, Käpylänkuja 1. Juuri ennen pääsiäistä järjestettävillä kevätmarkkinoilla voi myydä pääsiäisajan tuotteita, pääsiäisherkkuja ja muuta kevääseen liittyvää. Markkinoilla voi myös myydä ja ostaa karjalaisia herkkuja, kuten erilaisia piirakoita. Myyntipöytävaraukset 4.3.2016 mennessä Karjalan Liitosta, puhelin 09 7288 170, [email protected]. Hinta Karjalan Liiton jäsenille ja jäsenseuroille 30 € ja kahden pöydän hinta 45 €. Pöytähinnat muille 55 €/pöytä ja 100 €/kaksi pöytää. Kysy lisätietoja Karjalan Liitosta, puhelin 09 7288 170, [email protected] ja www. karjalanliitto.fi. Saija Pelvas Kurssien peruutusehdot Kurssit järjestetään vain, jos ilmoittautuneita on riittävästi. Muutokset mahdollisia. Toteutus yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Kurssien peruutusehdot: KUVA Jos peruutus tapahtuu viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme järjestelykuluina 20 € / kurssipäivä. Karjalan Liitto ry Käpylänkuja 1 00610 HELSINKI puh. 09 7288 170 [email protected] www.karjalanliitto.fi Piirakka- ja ruokakurssit Isojen poikien piirakkakurssi 23.1.2016 Karjalainen ruoka -kurssi 13.2.2016 iirakoiden valmistus sopii myös miehille. Isojen poikien piirakkakurssilla opetellaan tekemään karjalaisia peruspiirakoita. Opettajana on keittiömestari Aira Viitaniemi. Kurssin hinta on Karjala-kortilla 40 €, muuten 60 €. Hinta sisältää opetuksen, raaka-aineet ja reseptit. Kurssi on lauantaina 23.1.2016 klo 10-14 Karjalatalolla Helsingissä, Käpylänkuja 1. Ilmoittautumiset 8.1.2016 mennessä Karjalan Liiton toimistoon, p. 09 7288 170, [email protected]. Kurssille mahtuu kaksitoista henkeä. Muutokset mahdollisia. utustu ruokakurssilla karjalaiseen ruokaperinteeseen, niin arki- kuin pyhäruokaan. Samalla saat oppia, millainen on hyvä karjalainen menu, miten ateria suunnitellaan ja valmistetaan isommallekin joukolle. Karjalan Liiton naistoimikunnan puheenjohtaja, keittiömestari Aira Viitaniemen antaa parhaat vinkit ja tutustuttaa perinteiseen karjalaiseen ruokatalouteen. Kurssin hinta on Karjala-kortilla 40 € ja muille 60 €,. Sisältää opetuksen, raaka-aineet, reseptit ja ruokailun. Menukurssi pidetään lauantaina 13.2. klo 10-14 Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. Ilmoittautumiset 29.1.2016 mennessä Karjalan Liittoon: puh. 09 7288 170, toimisto@ karjalanliitto.fi, www.karjalanliitto.fi. Ruokakurssille mahtuu kaksitoista henkeä. 54 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Piirakkakurssi 12.3.2016 iirakkakurssilla opetellaan tekemään niin suolaisia kuin makeitakin piirakoita. Kurssilla tutustutaan mm. karjalaisiin peruspiirakoihin sekä jälkiruokapiirakoihin. Opettajana on keittiömestari Aira Viitaniemi. Kurssin hinta on Karjala-kortilla 40 €, muuten 60 €. Hinta sisältää opetuksen, raaka-aineet ja reseptit. Kurssi on lauantaina 12.3.2016 klo 10-14 Karjalatalolla Helsingissä, Käpylänkuja 1. Ilmoittautumiset 26.2.2016 mennessä Karjalan Liiton toimistoon, p. 09 7288 170, [email protected]. Kurssille mahtuu kaksitoista henkeä. Muutokset mahdollisia. Tee pitäjästäsi tai suvustasi kuvaesitys PowerPoint-kurssi 5.3.2016 ykytekniikkaa hyöKarjalan Liiton kuva-arkisto dyntäen voidaan vanhoista valokuvista koota helposti näyttävä, seinälle heijastettava kuvaesitys. PPT-esitys elävöittää puheita, esitelmiä, kylien tai sukujen historian esittelyä ja tuo kuvat kenkälaatikosta kaikkien ihasteltavaksi. Päivän mittaisella kurssilla perehdytään, miten lähes jokaisen tietokoneessa olevalla PowerPoint-ohjelmalla tehdään hyvä Juho Ikosen perhe Impilahden Huunukasta. kuvakooste vaikkapa omasta pisuuksissa esitettävä hyödyllinen pitäjien tai täjästä tai suvusta. Kurssi on tarkoitettu erityisesti pitäjä- ja oman suvun kuvaesittely. Kurssilla opetellaan sukuseurojen edustajille, sillä tavoitteena on käytännönläheisesti, kuinka kuvat sijoitellaan valmistaa mm. Karjalaisten kesäjuhlien pitä- diapohjille, miten lisätään tekstiä ja tarvittaesjien näyttelyyn ja myös seuran omissa tilai- sa grafiikan ja videon lisäämistä esitykseen. Myös muut kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan. Kurssilla tarvitaan skannattuja kuvia (digikuvia) ja tietokone. Lauantaina 5.3.2016 klo 10–16 järjestettävällä kurssilla kouluttajana on viestinnän ammattilainen, Jääski-seuran puheenjohtaja Kirsi Juura. Kurssipaikkana on Karjalatalo, Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI. Kurssin hinta on Karjala-kortilla 60 € ja muille 80 €. Hintaan sisältyy opetus, materiaalit, lounas ja kahvit. Ilmoittautumiset 19.2.2016 mennessä toimisto@karjalanliitto. fi; p. 09 7288 170, josta myös lisätietoja. Kurssin järjestää Karjalan Liitto yhteistyössä Karjalaisten Pitäjäyhteisöjen Liiton ja OK-opintokeskuksen kanssa. Tule tekemään oma feresi ahden viikonlopun (19.-20.3. ja 9.-10.4.2016) kurssilla valmistetaan karjalaiseen kansannaisen puku, joka tunnetaan nimillä sarafaani ja feresi. Kyse on yhdestä ja samasta asusteesta. Kurssilla on mahdollisuus tehdä myös nykyaikaisempi muunnelma tästä asusta. Kahden viikonlopun kurssilla on tavoitteena saada asu valmiiksi. Kurssi aloitetaan tutustumalla asuun ja piirtämällä kaavat. Sitten jatketaan eteenpäin opettajan johdolla omaan tahtiin. Kankaan kukin voi valita oman makunsa mukaan, myös nykyaikaisia kankaita käyttäen. Kurssille ei tarvita ennakko-osaamista. Se sopii kaikille, jotka osaavat käyttää ompelukonetta. Kurssille kuitenkin tuodaan oma kone. Saumuri ei ole välttämätön. Asusteen valmistusta voi jatkaa itsenäisesti kurssiviikonloppujen välillä. Jos haaveenasi on ollut sarafaani tai feresi, tule rohkeasti mukaan. Opettajana on ompelija Marjo Pihkala, joka on pitänyt paljon ompelukursseja ja opettanut feresin / sarafaanien tekoa. Ilmoittautuneille lähetetään ennen kurssia tarkemmat ohjeet materiaaleista ja kurssin sisällöstä. Opettajalle voi lähettää myös kysymyksiä etukäteen. Kurssi on molempina viikonloppuina klo 9-17 Karjalatalolla, Käpylänkuja 1 ,00610 HELSINKI. Kurssiin sisältyy opetus, ohjeet, lounas ja kahvit kaikkina päivinä. Kurssin hinta on Karjala-kortilla 200 euroa ja muille 220 euroa. Ilmoittautumiset 3.3.2016 mennessä [email protected], p. 09 7288 170, josta myös lisätietoja. Kurssin järjestää Karjalan Liitto yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Karjalan Kunnaat 3/2015 • 55 Luovutetun Karjalan pitäjien esittelyt jatkuvat uovutetun Karjalan pitäjien esittelyä jatketaan ensi vuoden puolella. Keväällä järjestetään kaksi esittelyiltaa. Torstaina 18.2. vuorossa ovat Impilahti ja Harlu ja 17.3. esitellään Antreaa ja Jääskeä. Pitäjäseurojen edustajat kertovat pitäjien historiasta ja elämästä ennen ja nyt. Aiheina ovat myös teollisuus ja vesiliikenne ja alueella vaikuttaneet suvut. Muutokset ovat mahdollisia. Pitäjäesittelyt ovat Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI. Esittelyt järjestää Karjalan Liitto yhteistyössä, Karjalaisten Pitäjäyhteisöjen Liiton, Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liiton ja OK-opintokeskuksen kanssa. Pitäjäseuratoiminnasta saa lisätietoja Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liiton sivuilta: www. karjalanliitto.fi/karjalaistenpitajayhdistystenliitto, www.facebook.com/karjalaistenpitajayhdistystenliitto. Pitäjäyhteisöjen liiton toiminnasta lisätietoja antaa liiton puheenjohtaja Timo Lindroos. p. 050 355 5471. Karjalan Kunnaissa esitellään Karjalan Liiton jäsenyhteisöjä ämän vuoden alussa aloitimme sarjan, jossa esittelemme Karjalan Liiton aktiivisia jäsenyhteisöjä. Tässä lehdessä esitellään: •Hiitolan Pitäjäseura ry •Karelia-puhallinorkesteri •Karjalaisen Näyttämön Näyttelijät ry •Lahden Laulaja ry •Ovaskan sukuseura ry •Terijoki-Seura ry ja Teri-säätiö Aiemmin on esitelty: Karjalan Kunnaat 1/2015, 11.2.2015: •Helsingin seudun Soanlahtelaiset ry •Lallukan sukuseura ry •Oulun Karjalaseura ry •Paimion Karjalaseura ry •Uuraan saariston säätiö •Vantaan Karjala-seura ry Itä-Karjalan Kansanopisto Impilahdella Tule kirjoittamaan ja muistelemaan elämäsi tarinaksi Muistoista tarinaksi – Luovan muistelun viikonloppu 9.-10.4.2016 lämäkerta syntyy muistelusta sanoin ja kuvin. Tarinat tekevät elämästä merkityksellisen. Innostavalla kurssilla paneudutaan oman elämän muisteluun, sen arkeen ja huippuhetkiin, ehkä kipeisiinkin pisteisiin. Muistelutyötä voi tehdä kuka tahansa, missä ja milloin tahansa. Muistoja voivat herätellä niin tuoksut, äänet kuin esineet ja valokuvatkin. Muistot ovat ainutlaatuinen ja rikas aineisto tehdä omasta elämästään taidetta. Muistelun lisäksi pohditaan muistelutyön erilaisia mahdollisuuksia. Kurssin tavoitteena on koota oma elämä tarinaksi ja pohtia, miten minusta tuli minä, millainen oli lapsuuteni ja nuoruuteni, entä nyt? Miten hienolla tavalla myös aikaisemmat sukupolvet ovat mukana elämässämme. 56 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Kouluttajana on luovaan muistelutyöhön ja karjalaisuuteen perehtynyt museonjohtaja, FM Terhi Pietiläinen. Hän on erikoistunut luovaan muistelutyöhön työssään, opinnoissaan ja oman harrastuksensa, muistojen teatterin myötä. Kurssin hinta on Karjala-kortilla 95 euroa ja muille 115 euroa. Ilmoittautumiset 23.3.2016 mennessä Karjalan Liittoon, p. 09 7288 170, [email protected], www.karjalanliitto.fi. Osallistujille lähetetään vahvistuskirje. Kurssi toteutuu, jos osallistujia on riittävästi. Kurssi pidetään 9.-10.4. klo 10 – 16 Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI. Kurssin järjestää Karjalan Liitto yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Muutokset mahdollisia. Karjalan Kunnaat 2/2015, 20.5.2015: •Seinäjoen Seudun Karjalaseura ry •Someron Karjalaseura ry •Sortavalan Pulli-suku ry •Viipurin pitäjäseura ry •Äänekosken Karjalaseura ry Karjalan Kunnaat 3/2015, 16.9.2015: •Ilosen sukuseura ry •Juvan Karjalaiset ry •Valkealan Karjalaseura ry Tiedota pitäjäseuran tulevista matkoista ja tapahtumista uovutettuun Karjalaan suuntautuvat matkat kiinnostavat, kerrotaan niistä laajemminkin. Karjalan Liiton kotisivuille voi ilmoittaa tiedot pitäjäyhteisöjen ensi kevään ja kesän matkoista ja tapahtumista: [email protected] Karjalan kieltä opiskelemaan Karjalan kielen alkeiskurssi 12.–13.3. ja jatkokurssi 9.– 10.4.2016 arjalan kielen (livvin) alkeiskurssi on la-su 12.–13.3.2016 ja jatkokurssi on la-su 9.–10.4.2016. Paikka on Karjalatalo, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. Molemmilla kursseilla opettajana on Natalia Giloeva. Kurssit järjestetään, jos kurssille ilmoittautuu riittävästi osallistujia. Kurssien normaalihinta on 135 euroa ja jäsenhinta (Karjala-kortti) on 125 euroa. Hintaan sisältyy opetus, opetusmateriaali, ruokailut ja kahvit. Ilmoittautumiset kaksi viikkoa ennen kurssien alkua Karjalan Liiton toimistoon, [email protected], p 09 7288 170, www.karjalanliitto.fi > Tapahtumat Karjalan kielen intensiivikurssi 24.-29.7.2016 ule opiskelemaan karjalaa intensiivisesti! Karjalan kielen (livvin) kurssi järjestetään heinäkuun lopulla 24.–29.7.2016. Kurssin opettajina ovat Olga Zharinova ja Nadezda Michurova Petroskoista. Kurssilla on alkeis- ja jatkoryhmä. Karjalan kielen intensiivikurssi järjestetään joka toinen vuosi Suomessa ja joka toinen vuosi Karjalan tasavallassa Venäjällä. Seuraava kurssi on Suomessa. Kurssipaikka ja hinnat ilmoitetaan myöhemmin. Kurssi järjestetään, jos osallistujia on riittävästi. Tarkemmat tiedot alkuvuoden aikana Karjalan Liiton verkkosivulla ja seuraavissa Karjalan Kunnaat -lehdissä. Lisätietoja Karjalan Liitosta, puh. 09 7288 1715, [email protected]. Varsinaiskarjalan keskustelupiiri Tule terveh! Karjalan kielen Kielikerahmo parittomien viikkojen maanantaisin klo 17:00-19:30 Karjalatalon kirjastossa, Käpylänkuja 1, Helsinki. Opetusmateriaalit: •Opassa da opassu 1-opintovihko: sisältää tekstejä Suojärveltä, Suistamolta, Paatenesta, Repolasta ja Tveristä •Kotuksen karjalankieliset äänitteet Harjoitukset: Luku, käännös, kirjoitus, kuuntelu ja keskustelu. •Yhteyshenkilö: Eila Jahn, 050-543 7362, [email protected] Helsingin Suojärvi-seura ry. Kurssien peruutusehdot urssit järjestetään vain, jos ilmoittautuneita on riittävästi. Muutokset mahdollisia. Toteutus yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Kurssien peruutusehdot: Jos peruutus tapahtuu viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme järjestelykuluina 20 € / kurssipäivä. Karjalan Liitto ry Käpylänkuja 1 00610 HELSINKI puh. 09 7288 170 [email protected] www.karjalanliitto.fi Karjalan Kunnaat 3/2015 • 57 Karjalan Liitto verkossa arjala ja karjalaisuus näkyy yhä enemmän sosiaalisessa mediassa. Ihmiset ovat kiinnostuneita jakamaan tietoja avoimesti juuristaan ja perinteistään, sekä etsimään infoa muun muassa kursseista, luennoista, tapahtumista ja juhlista. Sosiaalinen media mahdollistaa avoimuuteen ja tiedonvälitys on helpottunut ja nopeutunut huomattavasti. Karjalan Liitto näkyy verkossa tällä hetkellä omilla verkkosivuilla www.karjalanliitto.fi ja jäsenille verkkolehdessä. Somessa eli sosiaalisessa mediassa Karjalan Liitto näkyy YouTubessa videoina, Instagramissa kuvina sekä Facebookissa, jossa yhdistyvät sekä kuva- että tekstisisältö. Tarkoitus on kehittää kaikkia kanavia niin, että kukin niistä toimisi itsenäisenä yksikkönä, niin että ne linkittyvät yhteen. Tavoitteena on myös kehittää blogi-toimintaa ja mahdollisesti muita sosiaalisen median kanavia. Verkkolehti Karjalan Kunnaat -jäsenlehti on myös verkossa. Mikäli et halua painettua lehteä, voit valita sähköisen jäsenlehden. Karjalan Liiton verkkolehti sisältää samat asiat kuin painetut Karjalan Kunnaat -lehdetkin. Jopa enemmänkin. Verkkolehdessä on videoita ja linkkejä suoraan mielenkiintoisille sivuille. Yhdellä videolla puhuu liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström. Verkkolehti on responsiivinen, eli sitä voi lukea kätevästi millä tahansa laitteella älypuhelimesta tabletteihin tai kannettavista pöytäkoneisiin. Verkkosivut www.karjalanliitto.fi Verkkolehti kunnaat.karjalanliitto.fi Kirjastotietokantakirjasto.karjalanliitto.fi Sosiaalinen media (Some) Facebook www.facebook.com/karjalanliitto www.facebook.com/karjalaisetkesajuhlat Instagram https://instagram.com/karjalanliitto #karjalanliitto #karjalaisuus #karjala Twitter https://twitter.com/KarjalanLiitto @KarjalanLiitto SlideSharehttp://www.slideshare.net/karjalanliitto - Karjalaisevakkojen matkassa vuosina 1939-1944 - Juuret Karjalassa YouTubehttps://www.youtube.com - Hakusanalla Karjalan Liitto Karjalan Kunnaat nyt myös verkkolehtenä arjalan Kunnaat -verkkolehti on vaihtoehto painetulle julkaisulle. Verkkolehden sisältö on vähintään sama, mitä painetunkin lehden. Jäsenetuna saat neljä verkkolehteä vuodessa. Karjalan Kunnaat -verkkolehden aihealueita ovat muun muassa Jutut, Teemat, Ihmiset ja Karjala-TV. Verkkolehden voit tilata Karjalan Liiton sivujen kautta. Kirjaudu Karjala-kortissa olevalla jäsennumerolla liiton sivuille. Käyttäjätunnus on jäsennumero ja ensimmäisellä kerralla myös salasana. Tilaa verkkolehti kohdasta Haluatko tilata Karjalan Kunnaat -verkkolehden painetun lehden sijaan? Täytä tarvittavat tiedot. Verkkolehteä pääset lukemaan osoitteessa kunnaat.karjalanliitto.fi Verkkolehden tilaajana saat SonicControlin Karjalan kunnailla -levyn lataus ilmaiseksi. 58 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Verkkolehteä esitellään Karjalaisilla kesäjuhlilla Hyvinkäällä Karjalan Liiton osastolla. Tule tutustumaan! Karjalan Liiton jäsenpalsta Olet osa suurta karjalaista yhteisöä – Karjalan Liiton jäsenyys on henkilökohtainen etu arjalan Liiton jäsenenä olet osa suurempaa. Seurasi kautta olet yksi meistä – ja meitä on montakymmentätuhatta mukana Karjalan Liiton toiminnassa. Liiton jäsenenä saat karjalaisen ison yhteisöllisyyden, mutta myös jäsenetulehden sekä oman henkilökohtaisen jäsenetukorttisi. Karjalan Liiton jäsenetukortti, Karjala-kortti, on voimassa vuoden. Kortti lähetetään automaattisesti joka vuosi toukokuussa ilmestyvän Karjalan Kunnaat -lehden mukana. Verkko- lehden tilaajalle kortti lähetetään postitse toukokuussa. Tarkista omat tiedot, varmista jäsenetusi Karjalan Liiton jäsenrekisteri saa yksittäisten jäsenten tiedot jäsenseuroilta. Onkin tärkeää, että ilmoitat jäsentietosi ja esimerkiksi osoitteenmuutokset siihen seuraan, johon maksat liiton jäsenmaksun. Voit kuitenkin myös itse halutessasi ottaa suoraan yhteyttä liiton jäsenpalveluun, jos ha- luat varmistaa oman jäsenyystietosi tai esimerkiksi päivittää postiosoitettasi. Voimassaolevat ja päivitetyt tiedot takaavat sen, että saat omat jäsenetusi ajallaan ja oikeaan paikkaan. Ota yhteyttä jäsenpalveluun Kaikissa jäsenyytesi liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä seuraasi, mutta myös liiton jäsenpalveluun. Kysymyksiin liitossa vastaa Kirsi Säkkinen, ja hänet tavoitat näillä yhteystiedoilla: [email protected], 09 7288 1716. Karjalan Liiton jäsenedut – Karjala-kortti ja Karjalan Kunnaat -jäsenlehdet Karjalan Liiton kirjasto arjalan Liiton jäsenkortti, Karjalakortti kertoo, että kuulut laajaan karjalaiseen yhteisöön. Liittymällä johonkin liiton jäsenseuraan ja maksamalla jäsenmaksun, saat Karjala-kortin ja pääset nauttimaan monista liiton eduista. Jäsenenä saat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Karjalan Kunnaat -jäsenlehden, alennuksia Karjalaisten kesäjuhlien pääsylipuista, kursseista, erilaisista tilaisuuksista ja monista liiton myyntituotteista. Etuja hyödyntämällä säästät selvää rahaa. Jos toimit liiton jossakin jäsenyhteisössä puheenjohtajana, sihteerinä tai hallituksen jäsenenä, saat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Karjalan Kunnaat -jäsenseuralehden. Puheenjohtajille ja sihteereille lähetetään Karjalan Liiton sähköinen uutiskirje 6-8 kertaa vuodessa. Karjalan Liiton juhlavuonna lähetämme kaikki neljä jäsenlehteä kaikille henkilöjäsenille. Uusi Karjala-kortti on voimassa vuoden, toukokuusta 2015 toukokuuhun 2016. Karjala-kortilla saat lisäksi alennuksia yhteistyökumppaniemme tuotteista. Liiton yhteistyökumppaneita ovat Viking Line, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Restel Hotel Group sekä Park Hotel Käpylä. Tänä vuonna aloitamme vuoden kestävän yhteistyön Suomen Metsästysmu- arjalan Liiton kirjastossa on yli 5500 nidettä karjalaisuuteen liittyvää kirjallisuutta. Kirjasto on käsikirjasto, joten kirjoja ei lainata vaan niihin voi tutustua paikan päällä liiton toimiston aukioloaikoina. Kirjaston tietokantaan voi tutustua osoitteessa kirjasto.karjalanliitto.fi Kirjasto on Karjalatalossa, osoitteessa Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. Kirjastoon otetaan lahjoituksina Karjalaan tai karjalaisuuteen liittyviä julkaisuja. Liiton kirjasto on avoinna keskiviikkoisin klo 15-17.30. Muuna aikana käynti liiton toimiston kautta, Käpylänkuja 1, 2. kerros. seon kanssa. Karjala-kortilla saa alennusta Riihimäellä sijaitsevan Metsästysmuseon pääsylipuista kaksi euroa toukokuuhun 2016 saakka. Muista näyttää kortti ostaessasi lippua. Mikäli teet tilauksen yhteistyökumppaneiden verkkosivuilta, ilmoita Karjala-kortti-alennuksen edellyttämä tunnus. Tunnus löytyy verkkosivuilta. Muun muassa Restelin jäsenetuihin pääset tutustumaan, kun kirjaudut jäsenenä liiton sivuille. Katso tarkemmin www.karjalanliitto.fi. Karjala-kortti 6 5/2015–5/201 Karjala-kortilla saat alennuksia mm. Karjalaisten kesäjuhlien pääsylipuista, liiton kursseista, koulutuksista ja seminaareista sekä alennuksia tuotteista. kunnaat.karjalanliitto.fi Karjalan Kunnaat 3/2015 • 59 Oivallinen joululahja! Sulo Raitapuro Omakustanne. ISBN: 978-952-92-9660-6 Tiedustelut ja tilaukset suoraan kirjalijalta: [email protected] 050 551 3959 Kalevala Koru Oy tervehtii 75-vuotiasta Karjalan Liittoa ja sen jäseniä. Tilaukset Karjalan Kielen Seurasta, p. 044 500 2215 tai [email protected] Puinen Karjalan vaakuna Testamentti tai lahjoitus karjalaisuuden hyväksi Jokainen koivupuusta käsin veistetty Karjalan vaakuna on yksilöllinen. Rajoitettu erä. Takana ripustuskoukku. Mitat: 28 x 18 cm. Hinta 188 euroa Tilaukset Karjalan Liitosta, [email protected], p. 09 7288 170. Ei verkkokaupassa. 60 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Tekemällä lahjoituksen tai testamentin karjalaisuuden hyväksi tuet Karjalaan liittyvän tiedon, karjalaisen kulttuurin ja perinteen säilyttämistä tuleville sukupolville. Ota yhteyttä Karjalan Liiton toiminnanjohtajaan Satu Hallenbergiin, p. 09 7288 1711, [email protected] Karjalan Kunnaat 3/2015 • 61 Karjala – karjalaisuus Karjalan Liitto 75 vuotta Karjalan Liiton 75-vuotisjuhlajulkaisussa esitellään 2000-2010-luvun Karjalaan tai karjalaisuuteen liittyvää tutkimusta. Karjalan Liiton juhlavuoden julkaisu Karjala – karjalaisuus Karjalan Liitto 75 vuotta Hinta 20 euroa Karjalaisuus kiehtoo tutkijoita, karjalaista sukujuurta olevia ja karjalaisesta kulttuurista kiinnostuneita. Karjalaisuuteen liittyvää tutkimusta on tehty useilla tieteen aloilla. Monipuolisia tutkimuskohteita ovat muun muassa Karjalan historia ja arkeologia, siirtokarjalaisten kohtalo, muistot ja karjalainen perinne. Karjalan Liiton 75-vuotisjuhlajulkaisuun ovat kirjoittaneet seuraavat Karjalan tai karjalaisuuden asiantuntijat: professori Outi Fingerroos, professori Tapio Hämynen, FT Niina Hämäläinen, kansallispukukonsultti Taina Kangas, dosentti Maarit Knuuttila, FT Kristiina Korjonen-Kuusipuro, FT Ville Laakso, FM Päivi Markkola, FT Antti Palomäki, TT Jaakko Ripatti, professori Anneli Sarhimaa, FT Ulla Savolainen, dosentti Hannu Takala, FT Tuomas Tepora ja VTT Jouni Tilli. Teoksessa on useita SA-kuvan kuvia, jotka liittyvät luovutetun Karjalan alueeseen ja karjalaisevakkoihin. Tilaukset Karjalan Liiton verkkokaupasta www.karjalanliitto.fi > Tuotteet tai liiton toimistosta Karjalan Liitto ry, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki, p. 09 7288 170, [email protected] 62 • Karjalan Kunnaat 3/2015 Karjalan Kunnaat 3/2015 • 63 Karjalaisia joululahjoja! Karjalaisia vaakunoita -muistipeli 20 € Hinta 20,00 € Karjala-kortilla 16,00 € Karjala-kortilla 16 € Tarjotin Hinta 22,00 € Karjala-kortilla 18,00 € 22 € Karjala-kortilla 18 € Karjala-korttihinta = Hinta, jolla yksittäinen Karjalan Liiton jäsen voi ostaa tuotteita. Toimitusaika on 1- 2 viikkoa kiirevarauksella. Yksityisille henkilöille lähetämme puhelimitse ja sähköpostitse tehdyt tilaukset postiennakolla, johon lisätään toimituskulut. Seuroille tulee lasku lähetyksen mukana. Verkkokaupasta tilattaessa säästyy postiennakkokuluista sekä toimitusaika on nopeampi. Tuotteillamme on 7 päivän vaihto- ja palautusoikeus. Veloitamme vaihdosta ja palautuksesta aiheutuneet postikulut asiakkaalta. Hinnasto on voimassa seuraavan hinnaston ilmestymiseen saakka. Tilaukset: Karjalan Liitto ry, puh. (09) 7288 170 (klo 9-15), [email protected], www.karjalanliitto.fi, verkkokauppa Toimisto avoinna arkisin klo 9.00–16.00. 64 • Karjalan Kunnaat 3/2015
© Copyright 2024