SESKO 415_web
Nro 4/2015 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista SESKOn toimisto toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja menestystä tulevalle vuodelle 2016 SISÄLTÖ 4/2015 TOIMITUSJOHTAJALTA Vaihtoehtoja standardien hankintaan Suomen etujen valvoja Standardoinnin asiantuntijoille Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön palkinnot...................................................................... 2 SESKO – 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta Muistoja 50 vuoden takaa....................................................................... 3 Talkoojoukosta kansainvälisesti tunnustetuksi organisaatioksi. 4 SESKO-tunnustuspalkinto jatkaa EY -mitalin perintöä.................. 8 IEC:n Young Professionals Minskissä........................................................10 World Standards Day -seminaari Luxemburgissa................................12 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Kokoelmat kuntoon – uudet sähköasennusstandardit...............13 Koti- ja rakennusautomaation yleiset vaatimukset......................16 Muutos koti- ja rakennusautomaation olosuhdetesteihin.........16 Energiakaapeleiden merkinnät...........................................................17 Voimakaapelien valintaohje ................................................................17 Lisäys kotelointiluokkastandardiin ....................................................17.. Uudistunut kotitalouspistokytkinstandardi....................................18 Uusi komitea SyC AAL Tietotekniikka-avusteinen asuminen....18 UUTISIA, TAPAHTUMIA Nimitykset...................................................................................................19 Ajankohtaista Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä..............20 Kiitokset palveluvuosista Pirkko, Eero ja Jari...................................21 Standardiforum 2015..............................................................................22 CES 2016 Innovation Award -palkinto liesiturvalaitteelle..........22 Making Business!......................................................................................22 Tervetuloa Jyväskylän messuilla SESKOn osastolle B-300..........23 Työelämään tutustuja SESKOn toimistossa.....................................23 LISÄTIETOA VERKOSTA Standardien hankinta • lausuntopyynnöt • Uudet vahvistetut ja julkaisut standardit • Hyvinvointia Sähköllä – Visio 2030 • Standardoinnin oppilaitosportaali SFSedu...................................24 Toimitusjohtajalta SESKO – 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta Suomen etujen valvoja Sinikka Hieta-Wilkman SESKO Vaihtoehtoja standardien hankintaan Sähköalan standardien käyttäjän elämään on tullut tänä vuonna helpotusta ja joustavuutta, kun standardit on mahdollista saada halutessaan joko Suomesta SFS:stä tai edelleen suoraan IEC:n verkkokaupasta. Tämän vuoden kesäkuusta lähtien kaikki sähköteknisen alan standardit on voinut hankkia SFS:n kautta. Tämä koskee niin eurooppalaisia SFS-EN-standardeja, kansainvälisiä IEC-standardeja kuin suomenkielisiä SFS-EN-ja SFS-standardeja. Niin ikään sähköteknisen alueen SFS-käsikirjat sekä CENELECin ja IEC:n valmistelemat tekniset raportit (TR) ja spesifikaatiot (TS) sekä eurooppalaiset HD-asiakirjat voi hankkia SFS:n myynnistä. Juuri uudistunut SFS:n verkkokauppa palvelee sähköalankin standardien käyttäjää entistä joustavammin. Siellä on nyt uusi hakutoiminto, jossa haun voi kohdistaa julkaisun sisältöön. Ennen tilaamista on myös mahdollisuus tutustua standardin sisältöön entistä perusteellisemmin. Jos taas standardien käyttö on säännöllistä ja haluaa päivittyviä erityiskokoelmia, on mahdollista ottaa käyttöön SFS:n Online-palvelu, jossa standardit ovat aina ajan tasalla ja käytössä mihin vuorokauden aikaan tahansa. SESKOn henkilöstö neuvoo ja auttaa standardien käyttäjiä sähköteknisten kokoelmien kokoamisessa. Tekniikan lisensiaatti Lauri Halme on kiistatta yksi suomalaisen sähköteknisen standardoinnin ansioituneimpia henkilöitä kautta aikojen niin Suomessa kuin kansain välisestikin. Hän on tullut viestintäkaapelikomiteaan jo vuonna 1968. Yhteensä siis 47 vuotta mukana sähköteknisessä standardoinnissa! Tänä vuonna Lauri Halme jättää kansainvälisten viestintäkaapelikomiteoiden IEC TC 46 ja IEC SC 46A sekä vastaavan eurooppalaisen komitean CENELEC TC 46X pitkäaikaiset puheenjohtajuudet. Standardointiuransa lisäksi Lauri Halme on kasvattanut ja opettanut lähes 50 vuoden aikana Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa monia uusia asiantuntijasukupolvia. Hän toimii edelleen opettajana erikoisalueenaan tiedonsiirtotekniikka ja EMC-kysymykset. SESKO kiittää Lauri Halmetta hänen mittavasta ja vertaansa vailla olevasta työstään sähköteknisen standardoinnin hyväksi. Standardoinnin asiantuntijoille Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön palkinnot Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö jakoi 19.11.2015 vuosittaiset palkinnot ansioituneille. Koulutuspalkinnon sai Markku J. J. Mäkinen. Hänet tunnetaan havainnollista opetusmateriaalia valmistavana innostavana opettajana, jolla on laaja kokemus käytännön töistä. Hän on ollut mukana sähkötyöturvallisuusstandardia SFS 6002 valmistelleessa työryhmässä ja tuottanut SESKOn toimeksiannosta opetuskalvosarjoja samasta aiheesta. Ne löytyvät verkkosivultamme:: http://www.sesko.fi/viestit_ja_vinkit/koulutus_ja_opiskelu/opiskeluaineistoja Kehittämispalkinto myönnettiin Pekka Koivistolle hänen toiminnastaan tietoliikennekaapeloinnin ja kehittämiseksi. Hän on kirjoittanut useita teleasennuksia käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita sekä kouluttanut satoja telealan ammattilaisia. Koivisto työskenteli SESKOssa standardointi-insinöörinä 1980 – 1983 uransa alussa ennen siirtymistään Nokia Kaapelin palvelukseen. Usean komitean aktiivinen jäsen Pekka Koivisto on palkittu myös Erkki Yrjölä -mitalilla 2005. SESKO onnittelee molempia asiantuntijoita. Muistoja 50 vuoden takaa Olen ainoa elossa oleva henkilö, joka oli todistamassa SESKO-yhdistyksen perustamista 8. marraskuuta 1965. Sain olla jopa sihteerinä ja laatia historiallisen pöytäkirjan tuona harmaana syyspäivänä. Kokous pidettiin silloisen Sähkötarkastuslaitoksen luentosalissa Lauttasaaressa, samassa talossa, jossa SESKOn toimisto nykyisinkin sijaitsee. Kokouksen kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimi Sähkötarkastuslaitoksen varatoimitusjohtajana Erkki Yrjölä, joka valittiin myös uuden yhdistyksen hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Yhdistyksen perustajajäseniä olivat Suomen Sähköinsinööriliitto, Suomen Sähköteollisuusyhdistys ja Suomen Sähkölaitosyhdistys. Sähköinsinööriliiton puolesta allekirjoittajina olivat liiton puheenjohtaja Martti Harva, Helsingin Puhelinyhdistyksen myöhempi toimitusjohtaja ja vuorineuvos, sekä liiton varapuheenjohtaja Pentti Alajoki, Imatran Voiman Oy:n myöhempi toimitusjohtaja ja vuorineuvos. Sähköteollisuusyhdistyksen nimen allekirjoittivat yhdistyksen puheenjohtaja Alpo Penttinen, A. Ahlström Oy Strömforsin tehtaiden isännöitsijä, sekä yhdistyksen toimitusjohtaja Sven Bollmann. Sähkölaitosyhdistyksen puolesta allekirjoittajina olivat yhdistyksen puheenjohtaja Unto Rytkönen, Helsingin kaupungin sähkölaitoksen toimitusjohtaja, sekä yhdistyksen toimitusjohtaja Tauno Bergholm. – Hänen poikansa Kari Bergholm toimi 1970-luvulla Suomen Standardisoimisliitto SFS:n toimitusjohtajana. Sähköalan standardisoimistyö oli toki alkanut jo 1926, kun Suomen ensimmäinen sähköteknillinen standardisoimiskomitea oli perustettu silloisen Suomen Standardisoimislautakunnan alaisuuteen. Sotien johdosta toiminta lamaantui, kunnes 1943 – osittain puolustusvoimienkin tarpeita varten – Sähköinsinööriliitto asetti seuraavan sähköteknillisen standardisoimiskomitean. Sekin ehti toimia runsaat 20 vuotta, mutta lopetti toimintansa varojen puutteesta syksyllä 1965. Itse sain kunnian olla läsnä myös tämän komitean viimeisellä lounaalla joulukuussa 1965 kuuluisassa ravintoa Motissa Töölössä. Jäi mieleen, kun arvon herrat tekivät sinunkaupat nuoren insinöörin kanssa pitkään venähtäneessä istunnossa. Erkki Yrjölä toimi jo tämänkin komitean viimeisenä puheenjohtajana. Hän oli palkannut minut Sähkötarkastuslaitokseen elokuussa 1965 uutta yhdistystä silmällä pitäen. Standardisoimistyö on tunnetusti pitkäjänteistä toimintaa. Toivottavasti SESKO on myös hyötynyt siitä, että sen hallintoon on saatu sitkeitä uurastajia. Puolivuosisataisen historiansa aikana yhdistyksellä on ollut vain viisi hallituksen puheenjohtajaa. Ensimmäinen puheenjohtaja Erkki Yrjölä palveli 21 vuotta, ja neljäs puheenjohtaja Kimmo Saarinen valittiin viisi kertaa uudelleen eli tuli toimineeksi 18 vuotta. Ja toimitusjohtajia SESKOlla on ollut tähän mennessä vain kaksi, joista seuraajani Sinikka Hieta-Wilkman toivottavasti jaksaa jatkaa vielä pitkään! Sähköinsinööriliitto on ollut erikoisasemassa standardisoimistyön aatteellisena edistäjänä. Kuten edeltä selvisi, liiton asettama komitea toimi nykyisen yhdistyksen edeltäjänä, ja liitto oli uuden yhdistyksen yksi perustajajäsen. Liiton puheenjohtajista Matti Tuuri ja Kalervo Rudanko toimivat myöhemmin myös SESKOn hallituksen puheenjohtajina. Vähän toisessa järjestyksessä, SESKOn jätettyään Kimmo Saarinen valittiin Sähköinsinööriliiton puheenjohtajaksi. Ja liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Heikki Silván toimi lämpimästi myös SESKOn hyväksi, joten henkilösuhteetkin olivat lujat. Tuomo Ilomäki SESKO Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN 0783-2729. Luettavissa sähköisenä verkkosivulla www.sesko.fi. JULKAISIJA: SESKO ry, Särkiniementie 3 , 00210, HELSINKI, p. 09 696 391, www.sesko.fi. TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto: Tinni Karakorpi. PAINO: Picaset. Vuosikerta 4+1 nroa/2015. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: p. 09 696 3970, asiakaspalvelu(at)sesko.fi. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten. 2 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 3 SESKO – 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta SESKO – 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta Talkoojoukosta kansainvälisesti tunnustetuksi organisaatioksi 1900-luvun alun Suomessa voimalat olivat tehdas-, korttelitai jopa talokohtaisia. Yksi ja sama pienvoimala saattoi tarjota kaikkia mahdollisia jännitteitä 64 ja 240 voltin välillä. Laki ja julistus olivat erittäin yleisluontoisia ja niiden tulkinta kirjavaa. Tarkastustehtävissä hääri sivutoimisina suntioita, räätäleitä ja suutareita. Menetelmät vaihtelivat huolellisesta hutiloituun. SESKOa edeltäneen Sähkökomitean jäsenistöön oli kuulunut vain kapea, joskin hyvin keskeinen alue Suomen sähköalasta. Komitean viimeiset toimintavuodet olivat menneet etupäässä uuden ajan standardoinnin muotojen ja menetelmien pohjustamiseen. Talous oli heikolla pohjalla. SESKOn perustamiselle ja sen toiminnan turvaamiselle oli todella tarvetta. Oletettiin, että sähkön kulutus ja standardoitavien sähkölaitteiden ja -komponenttien määrä kasvaisivat lähitulevaisuudessa. Sähköturvallisuudessa oli yhä puutteita. 1960-luvulle tultaessa havaittiin, että kansainvälinen sähkötekninen standardointi, kansallisten julkaistujen standardien määrä sekä niukat ja satunnaiset taloudelliset resurssit edellyttivät, että Suomen sähkötekninen standardointi oli organisoitava uudelleen ja päätoimisesti ammattimaiseksi toiminnaksi. Näistä syistä perustettiin 1965 SESKO Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys ry – Finlands Elektrotekniska Standardiseringsförening rf. Sääntöihin sisällytettiin eräs keskeinen, yhä arvokas periaate: kansallisia standardeja tehtäisiin vain, mikäli vastaavaa kansainvälistä standardia ei löytyisi. SESKOn perustajajäseniksi ilmoittautui 13 suurta ja keskeistä sähköalan järjestöä. Suomen sähköteollisuudessa ymmärrettiin perusasia: ”Kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien laatiminen ja noudattaminen on viennin kannalta välttämätöntä. Jos emme itse osallistu standardien laatimiseen, joku toinen laatii ne puolestamme, eikä välttämättä eduksemme.” 1960-luvulla sähkönkäyttö kasvoi kohisten 1960-luvun alussa Suomessa kaupungit olivat olleet valaistuja jo pitkään, raitiovaunut kulkivat sähköllä ja ensimmäiset mainosvalot syttyivät kaduille. Koteihin hankittiin kilvan sähkökäyttöisiä kodinkoneita, hiustenkuivaajia, leivänpaahtimia, parranajokoneita ja pölynimureita. Katoille ilmestyi harava-antenneja. Suomeen syntyi yhä lisää sähköteollisuutta, ja nämä yritykset halusivat myydä tuotteitaan myös ulkomailla. Jakeluverkko laajeni kattamaan suurimman osan maata. Sähkönkulutus ylti jälleen sotaa edeltävään aikaan ja vähän ylikin rikkoen 5 TWh:n rajan aivan 1950-luvun alussa. Se tulisi enemmän kuin kaksinkertaistumaan 1965 ja nelinkertaistumaan 1970. Vuonna 1955 perustettu Energiakomitea pohti ydinvoiman käyttöönottoa Suomessa ja Helsingissä aloitettiin samana vuonna keskustelut sähkö käyttöisen metron rakentamisesta. Matkapuhelimien esiasteet ilmestyivät markkinoille. Vuonna 1960 avattiin Ruotsissa maailman ensimmäinen osittain automatisoitu autoradiopuhelinjärjestelmä MTA. Suomeen perustettiin käsivälitteinen Autoradiopuhelin (ARP) -verkko vasta 1971. Oli selvää, että nopeasti laajenevan ja monimuotoistuvan sähköalan standardointityö oli organisoitava tehokkaaksi. 1970-luvulla luotiin jäsenistön runko ”Sähkö on ajan tunnus!”, vakuutettiin Helioksen keitto- ja lämpökojeiden reklaamissa Sähkönkuluttajain käsikirjan sivulla jo vuonna 1928. 4 Perustajajäsenten luettelo toimi niin tehokkaana argumenttina, että uusienkaan yhteisöjäsenien hankkiminen ei 70-luvulla ollut vaikeaa. Jäsenyyden edut pyyhkivät pois viimeiset epäröinnit. SESKOn jäsenet edustavat talouselämän edunvalvontajärjestöjä, aatteellisia yhdistyksiä, viranomaisia sekä tutkimus- ja testaustahoja. SESKOn jäsenistössä on kaikkina aikoina ollut sähkötekninen ala kattavasti mukana, koska standardoinnilla on suuri merkitys kilpailukykyiseen toimintaan tähtäävien yritysten tuote- ja palvelusuunnittelussa. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista SESKO joutui hakemaan vuosittain erilaisia avustuksia. Se toi talouteen sattumanvaraisuutta, mikä teki tulevaisuuden hyvin epävarmaksi. Toiminnan jatkuvuuden pelasti napanuora silloiseen Sähkötarkastuslaitokseen (myöhemmin Sähkötarkastuskeskukseen), johon perustettiin suoraan johdon alainen standardisoimistoimisto. Siten ainakin henkilöstön palkat tulivat aina ajallaan. Näitä kuluja perusteltiin sillä, että Sähkötarkastus laitos hyödynsi laadittuja standardeja tuolloin laajemmin kuin mikään muu yhteisö Suomessa. Tämä ratkaisu oli myös yritysten silmissä oikeudenmukainen. 1980-luku oli paperipinojen aikaa Standardoinnin painopisteen siirtyminen kansainvälisille areenoille aiheutti valtavasti lisätyötä. IEC:ltä ja CENELECIltä tuli jatkuvasti uutta materiaalia, kun kansainväliset järjestöt siirsivät työmääräänsä kansallisille toimijoille. Oli tarve palkata SESKOon lisää henkilökuntaa. Tapio Viitanen työskenteli SESKOssa vuodesta 1971 eläköitymisvuoteensa 2003 saakka. Hän valvoi aluksi piirrosmerkkien, sitten vahvavirtakaapeleiden standardointia. Pitkän standardointiuransa aikana hän ehti olla monessa mukana. Hän muistaa alkuvuosiensa valtavat paperipinot. Ne uhkasivat aivan kirjaimellisesti kaatua toimiston työntekijöiden niskaan. ”Siihen aikaan oli toisenlaista kuin nyt. Sihteerit tekivät kirjoitustyötä, me insinöörit tehtiin prujut pöytäkirjoista ja valmistelimme ehdotuksia. Sitten konekirjoittajat kirjoittivat ne puhtaaksi kopiointia varten. Paperia liikkui toimiston läpi riisitolkulla, kun kansainväliset järjestöt siirsivät työmääräänsä kansallisille tahoille. Posti laitos oli varmasti iloinen olemassaolostamme”, Viitanen kuvailee. yhteyttä Suomen suurimpien sähköalan yritysten johtajiin rahoituksen varmistamiseksi ensimmäiJo vuonna 1968 sille vuosille. Tulos oli rohkaiseva, esimerkiksi ABB SESKO esitti oli valmis tarvittaessa tukemaan taloudellisesti konkreettisesti SESKOn toimintaa. Ilman jäsenistön myötävaikuensimmäisenä tusta alkutaival olisi ollut taloudellisesti paljon Suomessa, että takkuisempi. kansainvälinen Itsenäisen SESKOn toiminta oli kovassa syynissä. standardi Toimistorutiineja – erityisesti lausuntopyyntömevahvistettaisiin nettelyjä – yksinkertaistettiin radikaalisti yhä lisäänalkuperäistyvästä paperisodasta selviämiseksi. Syksyllä 1992 julkaisuna aloitettiin koko SESKOn henkilöstön laatukoulutus SFS-standardiksi. ja päätettiin luoda SESKOlle laatujärjestelmä. Vuonna 1984 Vuonna 1993 SESKO saavutti uuden ennätyksen SESKOn hallitus julkaisemalla 3 208 sivua SFS-standardeja. Niitä oli hyväksyi nyt voimassa 14 000 sivua, eli lähes puolentoista toimintaohjeen metrin korkuinen pino. Puhtaasti kansallisia niistä TO 4, oli enää 3 %, sillä standardoinnin painopiste oli jossa annettiin lopullisesti kansainvälisellä tasolla. ohjeet sähköalan SESKO oli omalla aktiivisuudellaan lisännyt kansainvälisten standardien menekkiä ja myynnistä saatavia tuloja. standardien Kun 90-luvun puolivälissä SESKO otti hoitaakseen käytöstä IEC-standardien myynnin, niiden menekki nousi Suomessa. moninkertaiseksi aiemmasta – todella merkittäväksi – ja on ollut yksi keskeinen tulonlähde SESKOlle. Samoin 90-luvulla SESKO sai oman aktiivisen toimintansa seurauksena vastuulleen sähköturvallisuuteen liittyvien asennusstandardien ja sähkötyöturvallisuusstandardin valmistelun. Näistä tulikin varsinaisia menestystuotteita. 1990-luvulla itsenäisenä toimijana Jäsenten vahvasta sitoutumisesta saatiin näyttöä 90-luvulla, kun suunniteltiin SESKOn tulevaisuutta itsenäisenä toimijana, irrallaan Sähkötarkastuskeskuksesta. Toiminnan rahoitus oli keskeinen tekijä taloudellisesti itsenäisen aseman saavuttamiseksi. Kun punnittiin rahoitusvaihtoehtoja ja niiden toteutumismahdollisuuksia, otettiin Pienjännitesähköasennuksia koskeva standardisarja SFS 6000 julkaistiin vuonna 1999 myös SFS-käsikirjana 139. Ensimmäinen sähköasennuksia koskeva standardi, SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus, oli 40-sivuinen ja se julkaistiin 1999. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 5 2000-luvulla kansainvälisyyttä ja keskittämispyrkimyksiä SESKO isännöi CENELECin yleiskokousta vuonna 2003 Helsingissä. Osallistujia oli sata ja he edustivat 35 eri maata. Kokouksen järjestäminen oli suuri ponnistus pienelle toimistolle taloudellisestikin, mutta se voitiin toteuttaa, koska SESKOlla oli ollut tuottoisia standardeja edellisinä vuosina. Lisäksi sekä Kauppa- ja teollisuusministeriö että Nokia Oyj tukivat järjestelyjä. Saatiinhan kokousisännyydellä nostettua Suomen ja SESKOn profiilia sähköteknisen standardoinnin alalla. Verkotuttiin, vaikka tuota termiä ei silloin vielä tunnettukaan. Vuoden 2001 kesäkuussa SFS:n hallituksen nimeämä työryhmä sai valmiiksi ehdotuksen Suomen kansallisen standardointijärjestelmän kehittämiseksi. Työryhmä ehdotti Suomen Standardointikeskuksen perustamista silloisen SFS:n tilalle. Uuden yhdistyksen piiriin olisi keskitetty SFS:n nykyisistä toimialayhdistyksistä muut paitsi SESKO ja Viestintävirasto. SFS:n jäsenet kuitenkin torjuivat keskittämisehdotuksen. SFS jäi sateenvarjo-organisaationa hallinnoimaan ISO-CEN -linjan standardointia Suomessa ja standardien valmistelu säilyi edelleen yli kymmenellä, hyvinkin erilaisella organisaatiolla. SESKO siis vastasi edelleen Suomessa sähköteknisestä standardoinnista ja edusti Suomea eurooppalaisilla ja kansainvälisillä areenoilla. Uutta kohti 2010-luvulla Muistot tallella kirjassa ja verkossa Kommunikointivaatimukset uusien tuotanto-, siirto-, jakelu- ja käyttömuotojen välillä lisääntyvät. Nämä ovat myös standardoinnin uusia, suuria haasteita. Standardien on oltava entistä nopeammin niitä soveltavien saatavilla, jotta uusia teknologioita ja niiden sovelluksia voidaan ottaa ripeästi käyttöön. Samalla kasvaa standardien kompleksisuus. Voidakseen vastata tulevaisuuden haasteisiin SESKOn on jatkuvasti tunnusteltava ympäristöään ja seurattava kehitystä omassa toimintaympäristössään sekä reagoitava muutoksiin. On tärkeää selvittää, millainen SESKO haluaa olla tulevaisuudessa ja mitä sen halutaan saavuttavan seuraavan 10 – 15 vuoden aikana. Pääosin juhlavuotta vietettiin työn merkeissä. Juhlavuoden kunniaksi oli sähköteknisten standardointikomiteoiden jäsenet ja joukko yhteistyökumppaneita kutsuttu nostamaan malja 50-vuotiaalle SESKOlle 6. lokakuuta 2015 Helsingissä. Tilaisuus pidettiin Ravintola Teatterin Klubilla ja sen jälkeen siirryttiin seuraamaan Mamma Mia! - musikaalia Svenska Teaternissa. Tämä on varmaa SESKO hoitaa tulevinakin vuosina tehtäväänsä suomalaisen sähköteknisen standardoinnin asiantuntijaelimenä kuunnellen asiakasyrityksiään ja -yhteisöjään. SESKO tahtoo palvella jäseniään sekä komiteoiden, seurantaryhmien ja työryhmien asiantuntijoita niin, että asiantuntijat voivat keskittyä standardien sisältöön vaikuttamiseen ja niiden soveltamiseen omassa toiminnassaan luottaen SESKOn tukeen. Sähköteknisen alan asiantuntijat, yritykset ja yhteisöt sekä SESKOn toimiston henkilökunta uskovat edistämäänsä asiaan ja siihen, että standardeilla on oma tärkeä tehtävänsä yhteiskunnan kehittämisessä. SESKO 50 –juhlakirja Juhlakirja ilmestyi 8.12.2105. Kirjan sisältöön ovat tekstein tai haastateltuina vaikuttaneet SESKOn työntekijät, entiset ja nykyiset hallituksen jäsenet sekä lukuisat SESKOn sidosryhmien edustajat. Tekstit ovat pääosin kirjoittaneet Sinikka Hieta-Wilkman ja Lauri Dammert, joka on vastannut myös teoksen toimittamisesta ja taitosta. Kirjassa keskitytään standardoinnin ja SESKOn yleisiin kehityslinjoihin, standardoinnin merkitykseen Suomen sähköalan toimijoille sekä toimintaan vaikuttaneisiin ulkoisiin tapahtumiin ja poliittisiin muutoksiin. Juhlakirja kertoo nykyisille ja tuleville standardoijille SESKOn kehittymisestä innokkaasta talkoojoukosta nykyaikaiseksi yhteiskuntaa palvelevaksi ja kansainvälisestikin verkottuneeksi asiantuntijoiden yhteisöksi. Kuvaaja Mauri Helenius 1996 SESKO siirtyi lopullisesti digitaaliseen aikaan. Kaikki IECstandardeihin liittyvät tekniset tiedostot avattiin käyttäjille internetissä salasanaa vastaan. Verkkosivustoa uudistettiin perinpohjin 1999 ja kehitettiin edelleen vielä vuosina 2003, 2004 ja 2007. Juhlavuonna 2015 julkistettu sivusto on responsiivinen, jotta käyttö on helppoa myös uusilla mobiililaitteilla. SESKO – 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman ja SESKOn hallituksen puheenjohtaja Kenneth Hänninen nostavat maljat 50-vuotiaalle SESKOlle kutsuvierastilaisuudessa 6.10.2015. Kuvaaja Mauri Helenius SESKO – 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta Standardoijia juhlaan saapumassa. Kuvassa (vas.) Tapio Viitanen, Arto Sirviö, Reijo Lintula, Tapani Nurmi sekä Riikka ja Risto Sulonen. SESKOn historiasta verkossa Kuvassa mukana äärimmäisenä oikealla SESKOn hallituksen puheenjohtaja Kalervo Rudanko, vasemmalla virolainen kutsuvieras Olev Tapupere ja hänen vierellään SESKOn toimitusjohtaja Tuomo Ilomäki. 6 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Lue lisää SESKOn verkkosivulta: http://www.sesko.fi/sesko_ry/seskon_historia Kuvaaja Mauri Helenius IEC:n presidentti Hans Gissel (keskellä) ja pääsihteeri Anthony Raeburn (toinen oikealta) vierailivat Helsingissä ja SESKOssa maaliskuussa 1993. Kesällä 2015 avattiin verkkosivustollemme yhdistyksen historiasta kertovat sivut. Siellä ovat sähköisenä luettavissa molemmat SESKOn merkkipäiväjulkaisut: SESKO – 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta sekä 1990 ilmestynyt, Erkki Yrjölän laatima SESKO 25 vuotta. Koolla oli runsaasti SESKOn komiteoiden jäseniä ja yhteistyökumppaneita monilta vuosikymmeniltä ja sähköteknisen standardoinnin aloilta. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 7 SESKO – 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta SESKO – 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta SESKO-tunnustuspalkinto jatkaa Erkki Yrjölä -mitalin perintöä Asiantuntija Janne Nyman SGS Fimko Oy:stä palkittiin ansioistaan EMC- ja radiohäiriöiden standardoinnissa. Hän on EMC-mittaustekniikan ja EMC-laitteiden sekä niihin liittyvien viranomaisvaatimusten johtavia asiantuntijoita Suomessa. Janne Nyman työskentelee SGS Fimko Oy:n palveluksessa maailmanlaajuisten radiolaitehyväksyntöjen projekteissa sekä EMC/RF-alueen tuotesertifioijana. Hänen tekniseen pätevyysalueeseensa kuuluu mm. CB EMC-laboratorioiden IECEE CB -järjestelmän vertaisarviointi. Janne Nyman on toiminut pitkään sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) ja radiohäiriöitä koskevan CISPR-komitean puheenjohtajana, CISPR-alakomitean työryhmän sihteerinä sekä jäsenenä useissa CISPRin muissa alakomiteoissa ja työryhmissä. Lähes parinkymmenen komiteavuoden aikana Janne Nyman on saavuttanut arvostetun EMC-asiantuntijan aseman kollegojen keskuudessa. Hän on huolehtinut myös tulevista sukupolvista esittelemällä oppilaitoksissa EMC-alueen mittausmenetelmiä ja standardointia. SESKOn 50-vuotisjuhlavuoden 2015 kunniaksi on perustettu SESKO-tunnustuspalkinto, joka käsittää kunniakirjan, -merkin ja -mitalin. SESKO-tunnustuspalkintomitali ja -rintamerkki SESKO-tunnustuspalkinnon myöntämisperusteissa otetaan huomioon erityisesti seuraavat ansiot: • Palkittava on toiminut kansainvälisen (IEC) tai eurooppalaisen (CENELEC) teknillisen komitean tai alakomitean puheenjohtajana, sihteerinä, työryhmän vetäjänä tai muuten ansioitunut kansainvälisessä standardoinnissa. • Palkittava on toiminut aktiivisesti SESKOn kansallisen standardointikomitean tai sen työryhmän puheenjohtajana, sihteerinä tai jäsenenä. • Palkittava on aktiivisella osallistumisella SESKOn hallintoon myötävaikuttanut ansiokkaasti sähköalan standardointityön kehitykseen tai rahoitukseen. • Palkittava on erityisesti edistänyt sähköalan standardointitietoisuutta. SESKO-tunnustuspalkinto jatkaa vuonna 2000 ensimmäisen kerran jaetun Erkki Yrjölä (EY) -mitalin perintöä. Mitali nimettiin aikoinaan SESKOn ensimmäisen puheenjohtajan Erkki Yrjölän mukaan ja kunnianosoituksena hänelle. EY-mitaleja on myönnetty 15 vuoden aikana 37 kappaletta, joista ensimmäinen Lauri Halmeelle ja viimeinen Hasse Nordmanille. Ensimmäiset SESKO-tunnustuspalkinnot Helsingissä 1. joulukuuta 2015 SESKO tunnustuspalkinto nro 1 ojennettiin SGS Fimko Oy:n asiantuntijalle Janne Nymanille ja SESKOtunnustuspalkinto nro 2 Tampereen teknillisen yliopiston professorille Leena Korpiselle. Sähköteknisessä standardoinnissa ansioituneista lisätietoa osoitteessa http://www.sesko.fi/sesko_ry/seskon_historia/ansioituneet 8 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Professori Leena Korpinen Tampereen teknillisestä yliopistosta sai SESKO-tunnustuspalkinnon toiminnastaan sähköteknisen standardoinnin hyväksi ja monipuolisesta, pitkään jatkuneesta yhteistyöstään SESKOn kanssa. Leena Korpinen on edistänyt sähköalan standardien tunnettuutta erityisesti tutkijoiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Suomen johtava sähkömagneettisten kenttien tutkija, Leena Korpinen on osallistunut jo 1990-luvun alusta eurooppalaiseen CENELECin sähkömagneettisten kenttien potentiaalisia riskejä koskevaan standardointiin sekä SESKOn ja IEC:n komiteoihin jotka koskevat altistumista sähkömagneettisille kentille. Vuonna 2012 älykkäiden sähköverkkojen standardointia SESKOssa aloitettaessa oli Leena Korpinen mukana ensimmäisten joukossa. Professori Korpinen on tehnyt mittavaa työtä SESKOn ja oppilaitosten yhteistyön edistäjänä Hän oli järjestämässä ensimmäisiä oppilaitosten ”Standardeilla tuloksia” -seminaareja Vaasassa ja Tampereella 2006. SESKOn kevätseminaarissa 2007 hän esitteli miten standardointi ja tutkimus voivat käydä vuoropuhelua keskenään. Vuonna 2009 Leena Korpinen organisoi Suomen ensimmäisen fluorattuja kasvihuonekaasuja (SF6) suurjännitekytkinlaitteista talteen ottaville henkilöille tarkoitetun pätevyyskoulutuksen. Tässä hän käytti hyväkseen SF6-kaasun ominaisuuksia käsitteleviä standardeja. Leena Korpisen järjestämässä Tampereen teknillisen yliopiston juhlaseminaarissa ”Sähkö- ja magneettikentät työ- ja elinympäristössä” vuonna 2013 painotettiin alan kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä. Siellä tuotiin esille mm, miten globaali tutkimus ja maailmanlaajuisesti yhtenevät standardit voivat yhdessä luoda lisäarvoa standardien käyttäjille erityisesti sähkömagneettisten kenttien mittausmenetelmissä. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 9 IEC:n Young Professionals Minskissä Tiivis ohjelma rennossa ilmapiirissä Tämänvuotinen nuorille standardoijille tarkoitettu IEC:n Young Professionals -ohjelma (YP-ohjelma) järjestettiin Minskissä Valko-Venäjällä 11.–14.10. IEC:n yleiskokouksen yhteydessä. Suomen edustajana oli Jenni Hirvelä VTT Expert Services Oy:stä. Saavuin syksyisen viileään Minskiin jo hyvissä ajoin ennen ohjelman alkua, sillä osallistuin ennen sitä myös IEC TC 31/WG27-työryhmän kokouksiin (sähkömoottorit ja generaattorit räjähdysvaarallisissa tiloissa). YP-ohjelman tarkoituksena on innostaa uusia, nuoria ammattilaisia standardoinnin pariin. Ohjelma koostui luennoista sekä erilaisista ryhmätöistä ja -keskusteluista. Lisäksi tutustuimme IEC:n toimintaan vierailemalla kahdessa kokouksessa. Vaikka ohjelmaan osallistuneet edustivat useita eri sähköalan sektoreita, ohjelmaa oli onnistuttu räätälöimään kullekin sopivaksi vaihtoehtoisten luentojen ja tutustumiskäyntien avulla. Puhujina oli IEC:n edustajia, kutsuvieraita sekä edellisen vuoden YP-ohjelmasta valittuja ”leadereita”, jotka olivat kehittäneet myös erilaisia interaktiivisia harjoituksia. Jenni YP-ohjelman tauolla verkostoitumassa. YP-ohjelma alkoi sunnuntai-iltana vapaamuotoisella tutustumistilaisuudella. Ohjelmaan osallistui lähes 70 henkilöä 35 maasta. Moniin heistä ehdin tutustua jo ensimmäisenä iltana ja lähes kaikkiin muihin myöhemmin ryhmätöiden ja kahvitaukojen aikana. Varsinainen ohjelma alkoi maanantaiaamuna. Tervetulotoivotusten jälkeen meille esiteltiin IEC:n toimintaa ja siihen osallistumisen tuomia hyötyjä. Pian jakaannuimme ryhmiin pohtimaan, miten uusia ammattilaisia saadaan houkuteltua standardoinnin pariin ja miten YP:t saadaan pysymään mukana IEC:n toiminnassa. Mieleen jäi erityisesti se, että useimmat olivat tutustuneet standardeihin ja standardointityöhön vasta työelämässä, sillä ne eivät yleensä olleet kuuluneet opinto-ohjelmaan. Lounaan jälkeen pääsimme hetkeksi seuraamaan Conformity Assessment Board (CAB) tai Standardization Management Board (SMB) -kokousta valintamme mukaan. Konsensusharjoituksia Loppuiltapäivän harjoittelimme standardin kehittämistä käytännössä. Yksi YP-leadereistä oli kirjoittanut kuvitteellisen standardin vauvaroboteille. Pienissä ryhmissä keskustelimme standardille annetuista kommenteista ryhmälle annetun roolin, esimerkiksi valmistajan tai loppukäyttäjän, näkökulmasta. Keskustelun jälkeen jokainen ryhmä perusteli oman kantansa kommentteihin ja koetimme päästä konsensukseen ryhmien kesken. Harjoituksen tarkoituksena oli tutustua käytännön tasolla standardin kehittämistyöhön, mutta tärkeänä osana oli myös pitää hauskaa. Päivän päätteeksi osallistuimme yleiskokouksen avajaistilaisuuteen. Järjestäjien toivomuksen mukaisesti useimmilla oli päällään paikallisen kansallispuvun mukainen kirjailtu pellavapaita, joka jaettiin kaikille IEC:n yleiskokoukseen osallistuneille. Työryhmien toimintatavat tutuksi Tiistaina kuulimme luennot CAB:n ja SMB:n toiminnasta. CAB:n esitelmässä tuotiin esille niitä etuja, joita standardit tuovat valmistajille sekä esiteltiin IEC:n vaatimustenmukaisuusarviointi järjestelmiä. SMB:n esitelmässä puolestaan käytiin läpi standardin kehittämisen eri vaiheet. Päivän ryhmäkeskusteluissa pohdimme, miten joitain IEC:n toimintamenetelmiä, kuten kokouspöytäkirjojen laatimista, voitaisiin parantaa. Kävimme myös seuraamassa valitsemamme työryhmän toimintaa. Olin valinnut työryhmän IEC TC 31/WG28 eli sähkölaitteet pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa. Paikalla oli vain kuusi työryhmän jäsentä, joten neljän hengen YP-ryhmämme lähes tuplasi osanottajamäärän hetkeksi. Pienessä ryhmässä tunnelma oli rento ja puheenjohtajan kehotuksesta saimme myös osallistua keskusteluun. YP-ohjelman illalliselle oli kutsuttu myös IEC:n edustajia ja kaikki YP-ohjelmassa luennoineet. Illallisen jälkeen me YP:t jatkoimme iltaa keskenämme. 2015 Young Professionals -ohjelman osallistujat. Rohkeasti ideoimaan Keskiviikkona jakaannuimme neljästä vaihtoehdosta valitsemillemme luennoille. Itse osallistuin IEC:n standardien kehittämisprosessit -luennolle, jossa käytiin lävitse standardin kehittämisen eri vaiheet ja aikataulut. Viimeisenä ohjelmanumerona kirjoitimme vielä tarralapuille vastauksia, ideoita ja parannusehdotuksia viiteen kysymykseen koskien IEC:n toimintaan osallistumista. Tarralappujen tarkoituksena oli, että kielitaidosta tai uskalluksesta riippumatta jokaisen ääni pääsee kuuluviin. Kun olimme kaikki vastanneet, koostimme annetuista vastauksista esityksen ryhmittäin. Osa YP-ohjelmaan osallistuneista jatkoi iltapäivällä tehdasvierailulle, mutta minä suuntasin paluumatkalle Suomeen. Ohjelmaan oli sisällytetty paljon ja IEC:n toiminta tuli tutuksi. YP-ohjelman paras anti oli kuitenkin se, että pääsin tutustumaan ikäisiini alan ammattilaisiin eri puolilta maailmaa. Minskissä oli mukana myös SESKOn hallituksen puheenjohtaja Kenneth Hänninen, joka edusti Suomea IEC:n yleiskokouksessa yhdessä toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkmanin kanssa. Jenni Hirvelä, VTT Expert Services Oy 10 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 11 World Standards Day Sähköasennusstandardit uusiutuivat World Standards Day 14.10.2015. Seminaari Luxemburgissa Kokoelmat kuntoon – uudet sähköasennusstandardit IEC:n, ISO:n ja ITU:n lanseeraamaa World Standards Day:ta juhlittiin 14.10.2015 Belvalin yliopistolla Luxemburgissa järjestetyssä seminaarissa. Tilaisuudessa kuultiin standardoinnin ajankohtaisista saavutuksista ja haasteista niin Euroopan kuin globaalinkin tason näkökulmasta. Paikalla oli mielenkiintoinen kattaus puhujia yliopistoista, yrityksistä ja standardointijärjestöistä. Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia standardeja muutetaan harvoin. Nyt on kuitenkin uudistettu kymmenen vuotta voimassa ollut sähkötyöturvallisuutta koskeva standardi SFS 6002 sekä suurjännitesähköasennuksia koskeva standardi SFS 6001, jonka ensimmäinen painos on ollut voimassa toistakymmentä vuotta. Myös muista sähköasennuksiin liittyvistä julkaisuista on saatavilla uusia versioita. Yliopistojen, yritysten ja standardoinnin yhteen sovittaminen on globaalisti tunnistettu haaste. Luxemburgissa on kuitenkin tartuttu härkää sarvista viime vuosina. Paikallisen yliopiston kurssitarjottimelle on tuotu mukaan standardit ja yhteistyötä tehdään paikallisen standardointijärjestön kanssa. Tehtävää riittää edelleen, sillä parikymppisten opiskelijoiden houkutteleminen standardointia koskeville kursseille ei ole helppoa. Suomestakin tuttu suuntaus yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön lisäämisestä on kuulemma Luxemburgissa arkipäivää. Eurooppa näyttää mallia CENELEC:in mukaan Euroopassa pyritään siihen, että EU-jäsenvaltioissa julkaistaan yksi yhden mukainen standardi. USA:ssa tilanne on toinen. Standardointijärjestöjä on lukuisia ja standardit usein osavaltiokohtaisia. Standardien suhde lainsäädäntöön ei ole niin selkeä kuin Euroopassa. Puheenvuorossaan CENELEC korosti, että nykyään tavoitellaan, aina kun mahdollista, globaalia yhdenmukaisuutta. Yhteistyö ISO:n ja IEC:n kanssa on hyvin tärkeää. Standardit luovat kaupankäynnille pelikentän, jonka puitteissa voidaan toimia reilusti ja turvallisesti. Parhaillaan käydään keskustelua esimerkiksi Euroopan ja USA:n välisestä vapaakauppasopimuksesta (TTIP). Toteutuakseen TTIP edellyttäisi myös standardeilta nykyistä laajempaa yhdenmukaisuutta. CENELEC kertoi, että sen yhtenä painopisteenä onkin kaupankäynnin esteiden purkamista koskevaan dialogiin osallistuminen. Luxemburgissa vanhan sähköverkon käyttöä tehostetaan Muuttuva maailma Tilaisuuden painopiste oli puheenvuorosta toiseen teknologian kehittymisessä ja muuttuvassa maailmassa. ”Internet of things”, ”Big data”, pilvipalvelut ja älykkäät järjestelmät lentelivät kalvoista toiseen. Nämä kaikki edellyttävät vastinetta standardoinnilta. Standardointijärjestöillä riittääkin lähivuosina töitä, jotta uusiin standarditarpeisiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Pelkästään pilvipalveluiden kohdalla puhutaan kymmenien, jopa satojen miljardien eurojen markkinoista. Standardien on oltava kunnossa, jotta Eurooppa pysyy pilvipalveluiden tuottajille houkuttelevana investointikohteena. Kuilut standardikentässä on saatava nopeasti umpeen. Tilaisuudessa kuultiin myös paikallisten yritysten kuulumisia ja terveisiä standardointijärjestöille. Luxemburgilaisen sähköverkkoyhtiön CREOSin edustaja kertoi yhtiön pohtivan keinoja, miten sähköverkosta saataisiin kaikki irti vielä sen vanhoilla päivillä. Investointien painopiste tulee olemaan mm. automaatiossa, älymittareissa ja tietoliikenneverkoissa. Häiriötilanteita varten suunnitellaan järjestelmää, jolla verkko pystyisi palautumaan itsestään vikatilanteesta. Kaikki tämä uusi tekniikka edellyttää myös standardointia. Lopuksi vielä mielenkiintoisena yksityiskohtana ICT-palveluita tuottavan yhtiön kertomus tiedonsiirtoon liittyen. Yhtiöllä oli jokunen vuosi sitten Euroopassa hyvin suuri määrä dataa, joka piti siirtää nopeasti USA:han. Harkittuaan asiaa tarkasti oli yhtiö lopulta päätynyt FedExiin. Tästä voinee vetää johtopäätöksen, että älykkäiden palveluiden kehittymisen edellytyksenä on kuitenkin toimiva perusinfrastruktuuri. Esa Niemelä, Energiateollisuus 12 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Uudet vaatimukset + uudet mahdollisuudet = uusi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus Standardi SFS 6002 koskee kaikkea sähkötyötä ja suurta osaa käyttötyöstä. Standardista on julkaistu nyt kolmas painos. SFS 6002 perustuu pääosin eurooppalaiseen standardiin EN 50110-1 (2013) Operation of electrical installations – Part 1: General requirements, joka sisältää yhteiset eurooppalaiset vaatimukset. Tavoitteena on yhtenäistää eurooppalaisia sähkölaitteistojen käyttöä ja sähkötöiden tekemistä koskevia käytäntöjä. Täysin niitä ei kuitenkaan voida yhtenäistää, koska eri maissa on voimassa erilaisia lainsäädännön vaatimuksia. Sen takia on julkaistu EN 50110-2 (2010) Operation of electrical installations – Part 2: National annexes, jossa on viittauksina esitetty eri maissa voimassa olevat julkaisut. Suomessa käytössä olevat sähkötöiden johtajaa ja käytön johtajaa koskevat vaatimukset ovat puhtaasti kansallisia ja niitä koskeviin säädöksiin on viitattu standardin osassa 2. Vaatimus siitä, että sähkötöitä saavat tehdä vain ammattihenkilöt, on yhteinen koko Euroopassa ja se on mukana osassa 1. Suomessa eurooppalaiset ja kansalliset vaatimukset on käytön helpottamiseksi yhdistetty standardiksi SFS 6002. Muutokset Standardin SFS 6002 uudessa painoksessa on muutama uusi vaatimus ja useita uusia mahdollisuuksia. Esikuvastandardissa on muun muassa tarkennettu vastuuhenkilöiden määrittelyjä ja annettu esimerkkejä vastuuhenkilöiden tehtävistä erilaisissa organisaatioissa. Nämä vaikuttavat myös muiden vastuiden määrittelyyn. Muiden standardiin tehtyjen tarkistusten ohella siihen on lisätty hätätoimenpiteitä koskeva kohta liitteeseen B. Suomen kansallista osuutta on muokattu uusimman EN-standardin mukaiseksi. Useissa kohdissa, kuten jännitetyötä, erottamista ja sulakkeiden vaihtoa koskevissa vaatimuksissa, on noudatettu aiempaa tarkemmin esikuvastandardien vaatimuksia. Tällöin käytäntö on jonkin verran lieventynyt. Työmaadoituksia ja induktion aiheuttamien vaarojen torjuntaa koskevia kohtia on selvennetty. Uusina mukana ovat sähköajoneuvojen korjausta ja huoltoa koskevat vaatimukset. SFS 6002 viittaa useisiin standardeihin, jotka ovat muuttuneet. Tämän takia muun muassa valokaarelta suojaavien vaatteiden ominaisuudet ja merkinnät ovat uudistuneet ja käyttöön on otettu uudentyyppisiä kieltokilpiä. Käyttöönotto Turvallisuus on hyvin tärkeää sähkötöissä. Siksi sähkötyöturvallisuuden koulutukseen panostetaan. SFS 6002:n sisältö koulutetaan alan toimijoille, ja standardin pitää olla heidän käytettävissään. Periaatteena on standardin koulutuksen uusiminen viiden vuoden välein tai silloin kun vaatimuksissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Uutena vaihtoehtona on dokumentoitu järjestelmä, jossa jatkuvasti ylläpidetään henkilöstön sähkötyöturvallisuuden osaamista. Muutokset ovat pääasiassa tuoneet uusia mahdollisuuksia. Sen takia koulutuksen uusimista ei pidetä pakollisena, mutta se kannattaa tehdä uusien mahdollisuuksien takia. Sähkötöiden johtajan on joka tapauksessa pidettävä huolta siitä, että työntekijöiden osaaminen on ajan tasalla. Standardi SFS 6002 on jo julkaistu suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkielinen julkaisu on valmisteilla. Standardi sisältyy myös uudistettuun SFS-käsikirjaan 600-2. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 13 Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennusten SFS-käsikirjat SFS-käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot SFS-käsikirja 601 on perusteos kaikille suurjänniteasennusten parissa työtä tekeville. Käsikirja sisältää uuden standardin SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset kokonaisuudessaan. Se sisältää lisäksi perusvaatimukset ilmajohtoja koskevista uusista standardeista SFS-EN 50341-1 ja SFS-EN 50341-2-7. Ilmajohtojen yksityiskohtaiseen suunnitteluun tarvitaan kuitenkin varsinaisia standardeja. Standardi SFS 6001 sekä SFS-käsikirja 601 julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi. Kun jännitteet ovat suuria ja johdot korkealla – suurjänniteasennusten ja ilmajohtojen uudet standardit Standardi SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset on kokonaan uusittu. Standardin toinen painos perustuu uusiin esikuvastandardeihin ja vaatimustasoa on harkittu muutenkin uudelleen. Myös ilmajohdoista on julkaistu uudet standardit. SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset Standardin edellinen painos julkaistiin vuonna 2001, ja se perustui eurooppalaiseen esikuvastandardiin. Tämä esikuvastandardi on korvattu kahdella uudella standardilla EN 61936-1 ja EN 50522 ja sen takia myös SFS 6001 on uusittu. EN 61936-1 Power installations exceeding 1 kV a.c. - Part 1: Common rules sisältää perusvaatimukset. Standardi on valmisteltu alun perin kansainvälisesti IEC:ssä ja sen aikana selvisi, että maadoittamista koskevat vaatimukset poikkesivat Euroopassa ja muualla maailmassa varsin paljon toisistaan. Siksi CENELEC valmisteli maadoituksia koskevia vaatimuksia täydentävän ja muuttavan erityisstandardin EN 50522 Earthing of power installations exceeding 1 kV a.c.. Yhdessä nämä standardit korvaavat aikaisemman esikuvastandardin. Entisen SFS 6001 -standardin esikuva on siis korvattu kahdella erilisellä standardilla, jotka täydentävät ja muuttavat toisiaan. Kahden erillisen, osittain päällekkäisen, standardin käyttö olisi ollut hankalaa. Siksi Suomessa on julkaistu uusi SFS 6001, jossa esikuvastandardien sisällöt on yhdistetty. Standardissa SFS 6001 on otettu esikuvastandardien vaatimukset käyttöön sellaisenaan. Suomi on jo eurooppalaisten standardien laatimisvaiheessa ilmoittanut viranomaismääräyksiin perustuvia 14 A-poikkeuksia, kuten perusvaatimuksia tiukemmat kotelointiluokkavaatimukset ja kansalliset palosuojausvaatimukset. Lisäksi Suomella on myös mm. lumesta johtuvia vaatimuksia suuremmista etäisyyksistä ja korkeammista aidoista. Erityistä huomiota standardissa on kiinnitetty suur- ja pienjänniteasennusten yhteisissä maadoituksissa sallittuihin kosketusjännitteisiin ja asiaa on selvitetty erillisessä kansallisessa liitteessä. Ilmajohtojen standardit Ilmajohtoja koskevat vaatimukset esitetään standardisarjassa SFS-EN 50341 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteillä. Yleiset vaatimukset on esitetty sarjan osassa 1: Yleiset vaatimukset. Yhteiset määrittelyt. Koska ilmajohtoihin vaikuttavat voimakkaasti ympäristöolosuhteet, kuten tuuli, lumi ja jää, standardisarjaan sisältyy osa 2, jossa on annettu erityisvaatimukset eri maille. Suomen erityisvaatimukset on annettu standardissa SFS-EN 50341-2-7 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteillä. Osa 2-7: Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt. Ilmajohtojen standardit on uudistettu kokonaan ja niiden rakennetta on muutettu siten, että erillisten standardien määrä on vähentynyt neljästä kahteen. Erityistä alle 45 kV johtojen standardia enää ole, ja pienjännitejohtojen vaatimukset on yhdistetty osaan 2-7. Osassa 2-7 annetaan arvot Suomessa käytettäville vaatimuksille. Erityisesti siinä annetaan ohjeita Suomessa hyvin tavallisile harustetuille puupylväsrakenteille. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista SFS-käsikirja 640 – opas hyvästä suomalaisesta sähkökeskuksesta Suomessa on pitkät perinteet hyvien jakokeskusten rakentamisesta. Kaikkia näitä asioita ei ole saatu mukaan keskuksia koskeviin standardeihin, vaan ne ovat olleet perimätiedon ja nyt jo vanhentuneen SFS-käsikirjan 154 varassa. Uusi SFS-käsikirja 640 Sähkökeskukset on opas hyvän suomalaisen jakokeskuksen rakentamiseen ja valintaan. Käsikirja sisältää jakokeskuksiin liittyvät standardit sekä SESKOn pienjännitekeskuskomitean SK 121B laatimat ohjeet standardien soveltamisesta suomalaiseen käytäntöön. Näissä ohjeissa käsitellään standardien soveltamisen lisäksi muun muassa keskusten sisäistä suojausta ja osittaista kosketussuojausta, oikosulkusuojausvaatimusten toteuttamista, johtimien liitäntöjä, ylijännitesuojausta ja energiamittausta – eli asioita, joista on olemassa hyvät suomalaiset käytännöt. Käsikirjan vaatimuksia kannattaa käyttää viittauksena keskuksia hankittaessa ja näin saada turvallisesti käytettäviä ja taloudellisia keskuksia. SFS-käsikirja 600-2 ajan tasalle SFS-käsikirjan 600-2 Sähköasennukset. Osa 2: Sähkötyöturvallisuus, erityisasennukset ja liittyvät standardit toinen painos on julkaistu syksyllä 2015. Käsikirja on päivitetty ottamalla mukaan muuttuneet standardit. Sähköturvallisuuslaki ja muut sähköturvallisuutta koskevat säädökset uusitaan vuonna 2016. Siksi ne eivät ole mukana tässä käsikirjan toisessa (2015) painoksessa. SFS-käsikirja 602 sähköasennuss tandardien esikuvista Standardisarja SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset perustuu eurooppalaiseen CENELECin standardisarjaan HD 60364 Lowvoltage electrical installations. Nyt nämä julkaisut on koottu sähköiseen SFS-käsikirjaan 602 Eurooppalaiset sähköasennusstandardit HD 60364. Käsikirja ei sisällä SFS 6000 -sarjan kansallista osaa 8 eikä erikseen merkittyjä kansallisia poikkeuksia. Kytkinlaitteita koskevasta standardista HD 60364-5-53 on parhaillaan valmisteilla uusi painos, joten sitä ei ole sisällytetty tähän käsikirjaan. Standardien hankinta Lisätietoja edellämainituista sähköasennusten standardijulkaisuista on koottu verkkosivulle: www.sfs.fi/sahko2015. Kaikki sähköalan standardit ja käsikirjat voi hankkia SFS:n verkkokaupasta sales.sfs.fi, tai asiakaspalvelusta ([email protected], puh. 09 1499 3353). Tapani Nurmi, SESKO Saata standardikokoelmasi ajan tasalle • SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus • SFS 6002:sv Säkerhet vid elarbeten • SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset • SFS-EN 50341-1 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteillä. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Yhteiset määrittelyt • SFS-EN 50341-2-7 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteellä. Osa 2-7: Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt • SFS-käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot • SFS-käsikirja 600-2 Sähköasennukset. Osa 2: Sähkötyöturvallisuus, erityisasennukset ja liittyvät standardit • SFS-käsikirjat 600-1 + 600-2 SFS-käsikirjapaketti 600-1(2012) ja 600-2 • SFS-käsikirja 602, PDF Eurooppalaiset sähköasennusstandardit HD 60364 • SFS-käsikirja 603 Ilmajohtostandardit, tulossa 2016 • SFS-käsikirja 640 Sähkökeskukset, tulossa 2016 Tarkemmat tiedot sähköasennusten standardijulkaisuista verkossa www.sfs.fi/sahko2015 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 15 Ajankohtaista standardeista Ajankohtaista standardeista Koti- ja rakennusautomaation yleiset vaatimukset Muutos koti- ja rakennusautomaation olosuhdetesteihin Uusi SFS-EN 50491-1:2015 sisältää standardisarjan SFS-EN 50491 yleiskuvauksen. Koti- ja rakennusautomaation laitteiden ympäristöolosuhdetestien standardiin SFS-EN 50491-2 on julkaistu muutos A1, joka muuttaa mekaanisten rasitustestien vaatimustaulukkoa. Standardisarja SFS-EN 50491 pätee kaikille kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmille (HBES) sekä rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmille (BACS). Se määrittelee näiden järjestelmien ja tuotteiden yleiset vaatimukset sisältäen seuraavat toiminnot: HBES-luokka 1: perusohjaukset ja säätö HBES-luokka 2: sisältäen luokan 1 ja perustason äänen- ja videonsiirron HBES-luokka 3: sisältäen luokan 2 ja videonsiirron. Standardisarja SFS-EN 50491 on tuoteperhestandardi ja se kattaa seuraavat asiat: • • • • • Sähköturvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Ympäristöolosuhdemäärittelyt EMC-vaatimukset Asennukset ja kaapelointivaatimukset sekä verkkotopologiat • Älykkäät mittaukset – sovellusmäärittelyt (valmisteilla) • Älykkäät sähköverkot – sovellusmäärittelyt – sovelluskehys ja rajapinta (valmisteilla). Muutos SFS-EN 50491-1:2015 on julkaistu kaksi kielisenä (fi/en) painoksena. Siinä on 20 sivua ja sen hinta on 38,90 € (alv 0 %). HBES BACS Standardi SFS-EN 50491-2 määrittelee koti- ja rakennusautomaatiolaitteille (HBES/BACS) sovellettavat ympäristöolosuhdetestit ja testiparametrit. Laitteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi HBES/BACS -järjestelmässä, on merkittävä soveltuviksi yhteen tai useampaan ympäristöolosuhdeluokkaan. Ympäristöolosuhdeluokat määritellään standardisarjassa EN 60721-3. Niihin liittyvät yleiset testimenetelmät esitetään EN 60068 -sarjan standardeissa. Standardin SFS-EN 50491-2 soveltamisalaan sisältyy koti- ja rakennusautomaation: • käyttäjän hallintalaitteet sekä muut koneen ja ihmisen välisen rajapinnan laitteet • hallintatoimintojen laitteet • ohjauslaitteet automaation ohjauspäätteet sekä sovelluskohtaiset ohjauslaitteet • kenttälaitteille ja niiden rajapinnat • kaapeloinnit ja laitteiden väliset yhteydet • sovelluskohtaiset laitteet sekä HBES/BACS -järjestelmän käyttöönottotyökalut. Standardi SFS-EN 50491-2:2010 on julkaistu kaksik ielisenä (fi/en) painoksena. Siinä on 30 sivua ja sen hinta on 52,40 € (alv 0 %). Muutos SFS-EN 50491-2/A1:2015 on julkaistu kaksikielisenä (fi/en) painoksena. Siinä on 7 sivua ja sen hinta on 5 € (alv 0 %). Lisätietoja edellä mainituista standardeista antaa SESKOssa Arto Sirviö, p. 09 6963 954, sähköposti arto.sirvio(at)sesko.fi. Tässä mainitut, kuten kaikki muutkin SFS- ja IEC-standardituotteet voi tilata Suomen Standardisoimisliitto SFS:n verkkokaupasta http://sales.sfs.fi/sfs/, puh. 09 1499 3353, sähköposti [email protected]. IEC-standardeja voi hankkia myös suoraan IEC:n verkkokaupasta https://webstore.iec.ch/ 16 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Energiakaapeleiden merkinnät Lisäys kotelointiluokkastandardiin Euroopassa on standardoitu eräiden kiinteän asennuksen kaapeleiden ja taipuisien liitäntäkaapeleiden merkinnät Nämä harmonisoidut energiakaapelit ovat nimellisjännitteiltään enintään 450/750 V. Sen sijaan harmonisoimattomille pienjännitekaapeleille ja yli 1 kV kaapeleille sovelletaan jokaisen maan omaa kansallista merkintäjärjestelmää. SFS on julkaissut kotelointiluokkastandardiin SFS-EN 60529 Sähkölaitteiden kotelointiluokat (IP-koodi) muutoksen A2, jossa on määritelty uusi kotelointiluokka IPX9. Eurooppalainen harmonisoitujen kaapelien merkintäjärjestelmä sekä Suomessa sovellettava tyyppimerkintäjärjestelmä esitetään uudistetussa suomenkielisessä standardissa SFS 4680 Energiakaapelit. Voima- ja asennuskaapeleiden tyyppimerkinnät. Standardin tuorein, 6. painos on vuodelta 2014. Kun suomalainen kaapelimerkintäjärjestelmä on nyt lisätty standardiin, voidaan merkinnän perusteella selvittää kaapelin rakenne, johdintyypit, johdinten lukumäärät nimellispoikkipintoineen sekä kaapelin nimellisjännitetaso. Standardissa kuvataan kohta kohdalta pien-, keski- ja suurjännitekaapeleiden suomalainen merkintäjärjestelmä. Sen avulla selviää, miten muodostuvat tyyppimerkinnät MMJ, AMCMK tai AHXAMKW. Määritellään myös erikoisominaisuuksia tarkoittavat tyyppikirjaimet. Harmonisoitujen pienjännitekaapeleiden eurooppalainen merkintäjärjestelmä sisältyy standardiin. Standardin avulla aukevat siten myös merkintöjen H07RN-F, H07BB-F jne. merkitykset ja niitä vastaavat kansalliset vanhentuneet merkinnät. Lisätietoja energiakaapelistandardeista ja -standardoinnista saa SESKOsta Juha Vesalta, p. +358 45 657 8661, juha.vesa(at)sesko.fi. Sähkölaitteiden kotelointiluokka merkitään standardin SFS-EN 60529 mukaan tunnuksella IP ja sen jälkeen kahdella numerolla, joista ensimmäinen tarkoittaa suojausta vierailta esineiltä ja toinen suojausta veden sisään tunkeutumiselta. Ensimmäinen numero voi olla välillä 0 – 6 ja toinen numero on tähän asti ollut välillä 0 – 8. Kotelointiluokka voi olla esim. IP44, jolloin halkaisijaltaan 1,0 mm oleva koelanka ei saa tunkeutua laitteen sisään ja laite on joka suunnalta suojattu roiskuvalta vedeltä. On myös mahdollista ilmoittaa vain toinen ominaisuus, esim. kotelointiluokka IPX4. Nyt julkaistussa standardin muutoksessa A2 on määritelty uusi kotelointiluokka IPX9, joka tarkoittaa suojausta korkeapaineiselta ja korkealämpötilaiselta vesisuihkulta. Tällaiselle kotelointiluokalle on tarvetta esim. ajoneuvoissa, joita pestään painepesureilla. Tätä muutosta käytetään yhdessä perusstandardin SFS-EN 60529 + A 1 kanssa. Standardissa SFS-EN 60529/A2 on 21 sivua ja sen hinta on 44.80 € (ALV 0 %). Lisätietoja julkaistusta standardista saa SESKOsta Tapani Nurmelta, p. +358 50 357 0380, sähköposti: tapani.nurmi(at)sesko.fi. Voimakaapelien valintaohje IEC on julkaissut englanninkielisen standardin IEC 60183 Guidance for the selection of high-voltage A.C. cable systems. Ohjeessa tuodaan esille asioita, joita kannattaa ottaa huomioon, kun kaapeleita valitaan erityisesti erikoisempiin asennuskohteisiin tai suurjännitekaapelointiin. Verkkojen erilaiset vaatimukset, asennusolosuhteet ja ympäristöasiat vaikuttavat verkon mitoitukseen ja kaapelien rakenneratkaisuihin. Julkaisu on verkon suunnittelijan muistilista huomioon otettavista asioista ja se opastaa myös selkeän tarjouspyynnön tekemiseen. Oleellistahan on, että oikeita kaapeleita käytetään oikeissa paikoissa. Valintaohjeen voi hankkia suoraan IEC:n verkkokaupasta https://webstore.iec.ch/ Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 17 Ajankohtaista standardeista Uudistunut kotitalouspistokytkinstandardi Suomalaista kotitalouspistokytkinjärjestelmää koskevan standardin - SFS 5610:2015 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut pistokytkimet. Osa 1: Yleiset vaatimukset neljäs painos on ilmestynyt esikuvajulkaisunsa muutoksista johtuvin täsmennyksin ja rakenteeltaan entistä selkeämpänä. Uudistettu painos perustuu standardiin IEC 60884-1:2002 sekä sen muutososiin A1:2006 ja A2:2013. SFS-standardi korvaa edellisen painoksen vuodelta 2004 muutoksineen. Standardi koskee enintään 16 A:n pistokytkimiä ja siitä on poistettu kaikkia muita kuin Suomessa käytettäviä pistokytkinjärjestelmiä koskevat asiat. Tämä on selkeyttänyt standardia ja parantanut sen luettavuutta. Merkittävin tekninen muutos esikuvajulkai suun IEC 60884-1 ja SFS-standardin edelliseen painokseen verrattuna on se, että uuteen julkaisuun on lisätty pistokytkinrakenne, jonka vesisuojausta on parannettu. Standardin rakennevaatimuksia ja testimenettelyitä on myös täsmennetty esikuvajulkaisun muutosten vuoksi. Esikuvastandardi IEC 60884-1 sisältää ainoastaan kotitalouspistokytkimien rakennevaatimukset ja niitä koskevat testit, mutta tätä SFS-standardia on täydennetty kansallisilla liitteillä. Liitteessä NA esitetään Suomessa käytettävää pistokytkinjärjestelmää koskevat standardilehdet. Suurin osa standardilehdistä perustuu julkaisuun CEE Publication 7. Parannettua vesisuojausrakennetta kuvaavat standardilehdet perustuvat vastaavaan ruotsalaiseen ja saksalaiseen standardiin. Liite NB koskee jatkojohtoja ja siinä viitataan jatkojohdon yksityiskohtaisten vaatimusten osalta standardiin SFS 5993. Ylijännitesuojilla varustettujen siirrettävien pistokytkimien vaatimukset esitetään liitteessä NC. Liitteessä ND annetaan vaatimukset kiinteässä asennuksessa käytettävälle 16 A/2,5 A, 250 V suojausluokan II laitteita varten tarkoitetulle pistorasialle. Standardissa SFS 5610 on 164 sivua ja sen hinta on 97,50 € (ALV 0 %.). Sen voi hankkia SFS:n verkkokaupasta http://sales.sfs.fi/sfs/. Lisätietoja asennustarvikkeiden standardeista saa SESKOsta Juha Vesalta, p. +358 45 657 8661, sähköposti: juha.vesa(at)sesko.fi. 18 Nimitykset Uusi komitea SyC AAL Tietotekniikka-avusteinen asuminen SESKOn hallitus on hyväksynyt seuraavat nimitykset Järjestelmäkomitea IEC SyC AAL Active Assisted Living standardoi tietotekniikka-avusteisen asumisen ekosysteemiä. Komitean tehtävänä on laatia julkaisuja, jotka mahdollistavat: • tietotekniikka-avusteisten palveluiden ja tuotteiden esteettömyyden ja käytettävyyden • palveluiden, laitteiden sekä komponenttien yhteensopivuuden monitoimittajaympäristössä • järjestelmätason määrittelyt turvallisuudelle, tietoturvalle sekä yksityisyydelle. Tietotekniikka-avusteisen asumisen standardointi on aloitettu konseptin peruskäsitteiden määrittämisellä. Projektiryhmä PT 60050-871 International Electrotechnical Vocabulary - Part 871: Active Assisted Living valmistelee kansainvälisen sanastostandardiin (IEV) uuden alaosan 871, joka sisältää konseptiin AAL liittyvien käsitteiden termit ja määritelmät. Komitean SyC AAL neljä työryhmää • WG 1 User Focus • WG 2 Architecture and Interoperability • WG 3 Quality and Conformity assessment • WG 4 Regulatory Affairs Johdatus AAL-konseptiin Tietotekniikka-avusteinen asuminen (AAL) voidaan kuvata konseptina, tuotteina ja palveluina, jotka yhdistävät uutta teknologiaa sosiaalisessa ympäristössä ja parantavat ihmisten elämänlaatua kaikissa elämän vaiheissa. AAL voidaan nähdä tärkeänä apuvälineenä kohdattaessa ikääntyvän väestön tuomat haasteet. Tietotekniikka-avusteiset toiminnot mm. tukevat terveyden ylläpitoa, mahdollistavat iäkkäille pidempään kodissa asumisen ja edes auttavat työn tuottavuuden kasvua. AAL-järjestelmä muodostuu erilaisten tuotteiden ja komponenttien yhdistelmistä, kuten esim. terveydenhoitotekniikka, kotiautomaatio, tietoliikennetekniikka ja kuluttajaelektroniikka. Monitoimittajaympäristössä tarvitaan standardoitu ekosysteemi laitteiden yhteensopivuuden varmistamiseksi. Palveluntarjoajilla on mahdollisuus vaikuttaa konseptin suunnitteluun, asentamiseen, käyttöön ja kunnossapitoon sekä palvelun toteuttamiseen. Tässä mainitut asiat on kuvattu tarkemmin komitean SyC AAL dokumentissa SyCAAL/20/INF AAL Use cases (yli 500 sivua!), joka sisältää myös joukon esimerkkejä konseptin käyttötapauksista. Haluatko mukaan AAL-standardointiin? IEC SC 45A/WG 8 Control rooms Joakim Bergroth, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) Pirjo Ramet, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) Leena Salo, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) Ari Seppä, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) Maria Vuokko, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) IEC SC 45A/WG 10 Upgrading and modernization of I&C systems in NPP Joakim Bergroth, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) Leena Kappinen, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) Pirjo Ramet, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) Ari Seppä, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) Maria Vuokko, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) IEC SC 45A/WG 11 Electrical systems Ari Kanerva, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) IEC TC 88/MT 12-1 Wind turbine power performance testing Yrjö Rinta-Jouppi, YRJtechnology Oy (uusi jäsen) IEC TC 88/WG 15 Assessment of wind resource, energy yield and site suitability input conditions for wind power plants Yrjö Rinta-Jouppi, YRJtechnology Oy (uusi jäsen) IEC TC 101/PT 61340-6-1 Standard for electrostatic control in health care facilities Pasi Tamminen, Cascade Metrology Oy (uusi jäsen) IEC TC 106/WG 9 Addressing methods for assessment of Wireless Power Transfer (WPT) related to human exposures to electric, magnetic and electromagnetic fields Kai Niskala, Emfex Oy (uusi jäsen) IEC SC 121A/MT 6 Switches, disconnectors and similar equipment Anssi Lehtimäki, Katko Oy (Pekka Inkisen tilalle) CENELEC TC 9X/9XA/WG 16 IT-Security in Railway signaling Lassi Matikainen, VR Track Oy CENELEC TC 14/WG 21 Revision of HD 428 and HD 538 Kai Pollari, ABB Oy CENELEC TC 14/WG 29 Energy efficiency of large power transformers Um > 36 Kv Kai Pollari, ABB Oy CENELEC TC 111X/WG 08 Method for quantitative eco design Kirsi Hakalahti, Eaton Power Quality Oy (uusi jäsen) via life cycle assessment and environmental declarations through product category rules for EEE Lisätietoja komiteasta SyC AAL saa SESKOsta Arto Sirviöltä, p. +358 40 525 5040, sähköposti: arto.sirvio(at)sesko.fi. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 19 Kuulumisia Kuulumisia Ajankohtaista Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä Kiitokset palveluvuosista Pirkko, Eero ja Jari! Kolme kokenutta seskolaista siirtyi eläkkeelle syksyn 2015 kuluessa. Jokaisella heistä on takanaan pitkä työura, yhteensä yli 70 vuotta tietotaitoa sähköalan standardoinnista. Seskolaiset toivottavat heille kaikille auvoisia eläkepäiviä. ISO 9001 ja 14001 -standardit uudistettu Maailman tunnetuimmat ja käytetyimmät johtamisen standardit, ISO 9001 ja ISO 14001, on uudistettu. Standardi ISO 9001 käsittelee vaatimuksia laadunhallintajärjestelmälle ja ISO 14001 vaatimuksia ympäristöjärjestelmälle. Standardien uudistuksen keskeinen lähtökohta on ollut yritysten ja organisaatioiden yhä nopeammin muuttuva toimintaympäristö. Uudistetut standardit korostavat riskilähtöistä ajattelutapaa ja riskilähtöisyys on nostettu päätöksenteon perustaksi. Organisaation johdon vastuu ja sitoutuminen laatujohtamiseen ja ympäristönäkökulmien huomioimiseen on nostettu uudistuksen myötä myös keskeisesti esille. Standardien perusperiaatteet, kuten esimerkiksi Plan-Do-Check-Act-malli (PDCA-malli), säilyvät. SFS:n sidosryhmälehti on uudistunut SFS vahvistaa jatkossa EN-standardit kerran viikossa. Aiemmin standardeja vahvistettiin kerran kuukaudessa. Nyt EN-standardit saadaan nopeammin asiakkaiden käyttöön. Kaikki EN-standardit vahvistetaan Suomessa SFS-standardeiksi. Suomen Standardisoimisliiton sidosryhmälehteä on uudistettu ja uuden konseptin mukainen Presiis-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran joulukuussa 2015. Presiis on kahdesti vuodessa ilmestyvä maksuton lehti, jonka tavoitteena on kertoa monipuolisesti ja mielenkiintoisista näkökulmista standardeista ja niiden merkityksestä yhteiskunnalle, liike-elämälle sekä kansalliselle hyvinvoinnille. Aiemmin ilmestyneen SFS-tiedotuksen tilaajat saavat jatkossa Presiis-lehden. Tilaukset ja osoitteenmuutokset voi lähettää osoitteeseen [email protected] johon toivomme myös palautetta, kehitysehdotuksia ja juttuvinkkejä. Osallistu ja vaikuta -opas avuksi standardointityöhön Liiketoimintojen yhteistyösuhteita standardoidaan Standardointia aloittelevalle asiantuntijalle suunnattu opas on päivitetty. Päivityksen myötä esimerkiksi laadintaprosessin muutokset ovat ajan tasalla. Opas käsittelee vain ISOn ja CENin laadintaprosesseja. Oppaasta saa kokemukseen perustuvia vinkkejä esimerkiksi standardoinnin seuraamiseen, kansainvälisiin kokouksiin osallistumiseen ja standardien sisältöön vaikuttamiseen. Opas on saatavana pdf-muodossa ja tiiviimpänä sähköisenä versiona SFS:n sivulta www.sfs.fi/ osallistumisopas. Liiketoimintojen yhteistyösuhteiden (Collaborative Business Relationship) standardointia käsittelevä seurantaryhmä (SR 226) on uusin SFS:ään perustettu seurantaryhmä. Sen toimiala on sama kuin komitean ISO/PC 286, Collaborative Business Relationship Management – Framework. Lisätiedot: asiantuntija Risto Pulkkanen, SFS. SFS:n uusitussa esitteessä SFS-STANDARDISOINTI 2015-2016 http://www.sfs.fi/files/7909/ SFS-standardisointi_2015-2016.pdf on kerrottu SFS:n seurantaryhmistä ja teknisistä komiteoista. Siinä on myös pähkinänkuoressa yleistietoa standardoinnista. Eurooppalaiset standardit nopeammin SFS-standardeiksi Jyrki Alanko, SFS 20 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Eero Sorri Pirkko Taavitsainen Jari Karjalainen Ryhmäpäällikkö, tietoliikennetekniikan insinööri Eero Sorri jäi eläkkeelle 1.10.2015. Hän tuli SESKOn palvelukseen 1999 ja on vastannut ryhmä päällikkönä ensisijaisesti EMC- ja tietoliikennealueen standardoinnista ja komiteoista. Vuonna 2013 hänet nimitettiin myös SESKOn myyntipäälliköksi. SESKO palkitsi kesäkuussa Eero Sorrin Keskuskauppakamarin elämäntyömerkillä hänen lähes 40 vuotta kestäneestä työurastaan tietoliikennealalla, mistä viimeiset 15 vuotta hän siis toimi SESKOssa sähköteknisen standardoinnin parissa. Johdon ja toimiston assistentti Pirkko Taavitsainen tuli SESKOon aluksi tiedottajaksi 1992 ja siirtyi eläkkeellesyyskuun alusta 2015. Pirkko Taavitsainen palveli SESKOa ja sen edeltäjää, Sähkötarkastuskeskusta, sähköteknisessä standardoinnissa yhteensä 30 vuotta, mistä kunnioitettavasta työ urasta SESKO palkitsi hänet kesäkuussa Keskuskauppakamarin 30-vuotiskunniamerkillä. Ryhmäpäällikkö, sähkövoimatekniikan insinööri Jari Karjalainen jäi eläkkeelle 1.11.2015. Hän tuli SESKOn palvelukseen 1990 ja on vastannut ryhmäpäällikkönä ensisijaisesti suurjännitepuolen sähkötarvikkeiden ja asennusmateriaalien standardoinnista ja komiteoista. Vuoteen 2013 saakka hän toimi myös SESKOn myyntipäällikkönä. SESKO palkitsi kesäkuussa Jari Karjalaisen Keskuskauppakamarin 25-vuotiskunniamerkillä hänen neljännesvuosisadan kestäneestä palveluksestaan SESKOssa. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 21 Kuulumisia Kuulumisia Standardiforum 2015 Tervetuloa SESKOn osastolle B-300 SFS:n yhdessä toimialayhteisöjensä kanssa 3. marraskuuta 2015 järjestämän standardoinnin vuositapahtuman teemana oli palvelujen standardisointi. Se tulee lähivuosina lisääntymään luoden palvelujen sisämarkkinat Eurooppaan. Tilaisuuden avasi Standardisoimisliiton toimitusjohtaja Pekka Järvinen. Päivän teemaan pureutuminen aloitettiin ETLAn Jyrki Ali-Hyrkön esityksellä palvelujen roolista menestystekijänä. Javier Garcia Diaz Espanjan standardisoimisjärjestö AENORista kertoi tulossa olevasta eurooppalaisesta palvelujen standardisoinnista. Tarkemmin tilaisuudessa pureuduttiin terveyden- ja hyvinvointialan palvelujen standardisointiin YTL:n Pertti Isoniemen esityksen luotsaamana. Viidessä caseesityksessä kerrottiin eri alojen palvelujen standardisoinnista ja valmiiden standardien hyödyntämisestä. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua eri alojen standardisointiin SFS:n ja toimialayhteisöjen esittelypisteissä. Finlandia-talolla pidettyyn tilaisuuteen osallistui 209 asiantuntijaa ja päättäjää. Tilaisuuden esitysten aineistot http://www.standardiforum.fi/standardiforum/esitykset_2015 Lisätietoja palvelujen standardisoinnista SFS:n www-sivuilla http://www.sfs.fi/aihealueet/palvelut CES 2016 Innovation Award -palkinto standardoidulle liesiturvalaitteelle Consumer Technology Association Awardien Accessible Tech -kategoriassa palkittu Innohomen liesivahti on itseoppiva paloturvalaite, jonka teknologia on vuosien suomalaisen tuotekehityksen tulosta. Se täyttää CENELECin liesiturvalaitestandardin EN 50615 vaatimukset. Palkitut tuotteet edustavat innovatiivista suunnittelua ja insinööritaitoa. Ehdokkaat arvostellaan perustuen niiden insinöörityöhön, esteettisiin ja design-ominaisuuksiin, käyttötarkoitukseen ja -arvoon sekä siihen, miten tuote vertautuu muihin tuotteisiin markkinoilla. Tuomaristo koostuu riippumattomista teollisista suunnittelijoista, insinööreistä ja alan median edustajista. Innohome on mukana SESKOn komiteassa SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus. Palkintokategoriat osoitteesta http://www.cesweb.org/innovation. Lisätietoja Innohomesta http://www.innohome.com/fi/ Making Business! International Electrotechnical Commission (IEC) on laatinut omalle sivustolleen ohjeet siitä, millaisin argumentein on standardoinnissa mukana olevan asiantuntijan hyvä kertoa yrityksen päättäjäportaalle standardoinnin merkityksestä yritystoiminnassa. http://www.iec.ch/businesscase/ 22 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Ryhmäpäällikkömme kertovat osastollamme sähköalan standardointiin osallistumisesta ja standardien hyödyntämisestä. SFS esittelee uutta standardien Online-verkkokauppaa. SESKOn tietoiskut pidetään C2-hallissa tietoiskutila Voltissa: Ke ja to klo 11.30 Uudet sähköasennusstandardit – SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus ja SFS 6001 Suurjänniteasennukset. Tekninen johtaja Tapani Nurmi, SESKO Pe klo 11.30 Aurinkosähköön liittyvät standardit. Ryhmäpäällikkö Arto Sirviö, SESKO Molemmat tietoiskuaiheemme ovat varsin ajankohtaiset. Vuonna 2015 uudistetuilla sähköasennuksia koskevilla standardeilla on vaikutusta käytännön asennustyöhön, joten kannattaa tulla kuuntelemaan. Uusiutuva energia, kuten aurinkosähkö on verraten uusi, mutta vuorenvarmasti yhä useampien työalueesen liittyvä ala. Tervetuloa kuuntelemaan SESKOn tietoiskuja ja osastoltamme lisätietoa hankkimaan. Messujen omat sivut: http://sahkomessut.fi/ Rekisteröityminen: http://www.paviljonki-klubi.fi/paviljonkiklubi/?page=register&evid=148 Työelämään tutustuja SESKOn toimistossa SESKOssa oli 26.10. – 6.11.2015 TET-harjoittelijana lohjalainen Vilho Tanner, 15-vuotias Anttilan koulun 9F-luokan oppilas. Näin Vilho kertoo harjoittelujaksostaan: ”Olen aina ollut kiinnostunut elektroniikasta ja globaalista kehityksestä ja siksi on hienoa, että pääsin TET-harjoitteluun SESKOon. Odotin saavani käsityksen SESKOn toiminnasta ja standardoinnista. Seskolaiset ottivat minut avosylin vastaan ja heidän auttavaisen asenteensa ansiosta pääsin nopeasti työn alkuun. Kukin heistä esitteli minulle oman työnkuvansa ja vastuualueensa. He olivat myös kehitelleet minulle erilaisia työtehtäviä, joita puuhailin varta vasten minulle osoitetussa työhuoneessa. Pääsin myös osallistumaan SESKOssa järjestettyihin kokouksiin ja tapaamisiin. Sainpahan hyödyntää englannin kielen taitoanikin. Työharjoittelun loppuvaiheilla, siinä jossakin kahvinkeiton lomassa, tunsin olevani seskolainen ja tiesin että odotukseni työharjoitteluni osalta olivat täyttyneet. Siitä kiitos SESKOlaisille.” Vilho Tanner Seuraa meitä twitterissä https://twitter.com/EtechSESKO Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 23 www. .fi SESKO, PL 134 (Särkiniementie 3), 00211 Helsinki Sähköalan standardien hankinta Mukaan komiteatyöskentelyyn? SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten EN-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Lisätietoa SESKOn verkkosivustolla. IEC-standardit ja muut IEC-julkaisut • • • • IEC:n verkkokaupasta webstore.iec.ch Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n verkkokaupasta: www.sales.sfs.fi SFS:stä sähköpostitse [email protected] SFS:n asiakaspalvelusta (arkisin klo 8–16) p. 09 1499 3353. Lausuntopyynnöt Kerran kuussa ilmestyvissä lausuntopyyntöluetteloissa esitetään kansallisella lausuntokierroksella olevat suomalaiset, eurooppalaiset ja kansainväliset sähköalan standardiehdotukset. SFS-EN-, SFS-IEC- ja SFS-standardit sekä SFS-käsikirjat ja CENELECin julkaisut • Suomen Standardisoimisliitto SFS:stä. Yhteystiedot edellä. http://www.sesko.fi/osallistuminen/ajankohtaiset_lausunnot_ja_aanestykset SESKO vastaanottaa ja lähettää verkkolaskuja Y-tunnus: Verkkolaskuosoite: Operaattori: NORDEA 0967813-3 003709678133 Välittäjän tunnus: NDEAFIHH Kun haluatte vastaanottaa sähköisiä laskuja, pyydämme ilmoittamaan verkkolaskuosoitteenne Marva Metsänojalle, p. 09 6963 956, sähköposti marva.metsanoja(at)sesko.fi Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät standardointijärjestöjen verkkosivuilta. https://webstore.iec.ch/justpublished http://www.cenelec.eu/dyn/www/f?p=104:84:112800783479601::::FSP_LANG_ID:25 Joulukuu 2015_Tik http://www.sfs.fi/aihealueet/sahko_ja_elektroniikka/julkaisut SFS-käsikirjat ja standardit SFS:stä, puh. 09 1499 3353, sähköposti: sales(at)sfs.fi, verkkokauppa sales.sfs.fi Oppilaitosportaalista Runsaasti aineistoa standardeista opiskelun ja opetuksen avuksi. www.sesko.fi
© Copyright 2024