Nro 2/2015
Nro 2/2015 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista SISÄLTÖ 2/2015 TOIMITUSJOHTAJALTA Keskittäminen turvaa standardien saatavuuden Hyvinvointia aurinkosähköllä........................................................2 Uusiutuvista saa energiaa.....................................................................3 Collaboration Tool on asiantuntijoiden oma arkisto...................6 Rakennamme tulevaisuutta nyt - Visio 2030..................................8 Komitea SK 61 auttaa pitämään kodit turvallisina.....................10 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Ohjaustekniikan sanaston 3. painos ilmestynyt...................12 Tietotekniikan kaapelointistandardeihin muutososia........12 Sähköpiirustusstandardista uudistettu painos.....................13 SFS-käsikirja 619 Tekninen dokumentointi............................13 Uusi SFS-käsikirja 607 Aurinkosähköjärjestelmät ................14 Standardi mikrogeneraattoreiden liittämisestä verkkoon.. 16 UUTISIA, TAPAHTUMIA Nimitykset..........................................................................................17 Pohjoismaiden yhteistyöelin NOREK koolla...........................18 SFS-standardien alkuperä.............................................................18 Standardi FORUM 2015 marraskuussa....................................18 SESKOn verkkosivut uudistuvat..................................................19 Sähköteknisen alan standardien hankinta entistä helpommaksi ....................................................................19 LISÄTIETOA VERKOSTA Satandardien hankinta, lausuntopyynnöt, uudet vahvistetut ja julkaisut standardit, Hyvinvointia Sähköllä – Visio 2030, Standardoinnin oppilaitosportaali SFSedu............................20 Toimitusjohtajalta IEC e-tech Uusiutuvista saa energiaa SinikkaHieta-Wilkman SESKO Keskittäminen turvaa standardien saatavuuden SESKO ja SFS sopivat viime vuonna, että myös IEC- ja kaikki sähköalan SFS-EN-standardit ovat lähitulevaisuudessa saatavissa SFS:n myynnistä. Nyt päivämääräksi on vahvistunut 10.6.2015. Tämän päivämäärän jälkeen kaikki sähköalan standardit ovat myynnissä SFS:ssä. Jatkossa IEC- ja EN-standardeja ei siis enää voi ostaa suoraan SESKOsta, mutta SESKO neuvoo ([email protected], p. 09 696 3970) edelleenkin suomalaisia sähköalan standardien käytössä ja hankinnassa. IEC:n verkkokaupasta voi – kuten tähänkin asti - hankkia suoraan yksittäisiä standardeja ja standardikokoelmia. Suurin kiinnostus saada standardit samasta paikasta on globaaleilla Suomessa toimivilla yrityksillä, jotka hankkivat standardinsa laajoina lisensioituina on-line-kokoelmina. Eri alojen standardien saanti yhdestä paikasta Suomessa on hyvää palvelua isoille asiakkaille. Se on myös välttämätöntä, jotta SFS säilyy yhtenä toimituskanavana standardien välittäjien kovassa, maailmanlaajuisessa kilpailussa. Myynnin siirto SFS:lle vaikuttaa merkittävästi SESKOn töiden organisointiin ja järjestelyihin, sillä SESKO on huolehtinut IEC- ja EN-standardien myynnistä Suomessa vuodesta 1994 alkaen, kun myynti puolestaan tuolloin siirtyi sille SFS:ltä. Nyt on siis palattu lähtöasetelmaan. Uskomme, että standardimyynnin keskittämisellä voidaan palvella kaikkia asiakaita yhä paremmin. Hyvinvointia aurinkosähköllä Rakennamme tulevaisuutta nyt -seminaari Heurekassa 6.5.2015 painotti esimerkin voimaa kaikissa innovatiivisissa ratkaisuissa, jotta niiden käyttöönotto edistyisi. Tämä pätee energia-asioissa niin sähköautoihin kuin sähkön pientuotantoonkin. Esimerkin lisäksi tarvitaan myös käytännönläheisiä, toimivia ratkaisuja ja kohtuullista hintatasoa sekä hyvää ohjeistusta. Aurinkoenergian käyttö sähkön pientuotantomuodossa on Suomessa nyt jonkinlaisessa murrosvaiheessa ja sen käyttöönotto vapaa-ajanasunnoissa sekä omakotitaloissa lisääntyy merkittävästi. Tähän vaikuttavat aurinkopaneelien hinnan lasku tavallisen kuluttajan kukkarolle sopivaksi sekä mahdollisuus myydä omasta käytöstä yli jäävää sähköä takaisin verkkoyhtiölle. Energian pientuotanto voi olla siis sijoituskohdekin. SESKO vastaa ohjeistustarpeeseen ja on valmistellut käsikirjan aurinkosähköjärjestelmistä. SFS-käsikirja 607 Aurinkosähköjärjestelmät on vastikään julkaistu ja käsittää aurinkosähkölaitteiston suunnitteluun, asentamiseen, käyttöönottoon ja tarkastamiseen liittyviä ohjeita ja oleelliset standardit. Käsikirjan sisältö perustuu mm. IEC:n aurinkosähköjärjestelmiä standardoivan komitean TC 82 valmistelemaan standardiin. Tarvittavilta osiltaan on viittaukset sovellettu kansallisen pienjännitesähköasennuksia koskevan standardin SFS 6000 mukaisiksi. SESKO Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN 0783-2729. Luettavissa sähköisenä verkkosivulla www.sesko.fi. JULKAISIJA: SESKO ry, Särkiniementie 3 , 00210, HELSINKI, p. 09 696 391, www.sesko.fi. TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto: Tinni Karakorpi. PAINO: Picaset. Vuosikerta 4+1 nroa/2015. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: p. 09 696 3970, asiakaspalvelu(at)sesko.fi. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten. 2 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Uusiutuvilla energioilla on myönteinen vaikutus monilla muillakin alueilla kuin sähköntuotannossa Tasaisesti kasvava sähkön kysyntä ja pyrkimys vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön tuotannossa myrkyllisten päästöjen ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ovat johtaneet uusiutuvien energialähteiden (RE, renewable energy) sektorin nopeaan laajenemiseen. Tällä muutoksella on vaikutuksia ympäristöön, talouteen ja työmarkkinoihin monissa maissa ja monilla alueilla maailmassa. Arviot vaihtelevat suuresti, mutta kaikki osoittavat systeemisiin muutoksiin useilla alueilla. Pakon edessä ryhdytään innolla toimeen Kasvava huoli fossiilisten polttoaineiden kielteisistä ympäristövaikutuksista ja tarve aidosti kestävällä pohjalla olevalle energiasektorille ovat johtaneet eri primäärienergiamuotojen osuuksien uudelleenharkintaan sähköntuotannon kokonaisketjussa. Tämä on johtanut toimenpiteisiin uusien uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseksi (esim. tuuli-, aurinko-, meri- ja biomassaenergia) vesivoiman lisäksi, jolla nykyään on leijonanosa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetusta energiasta. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 3 IEC e-tech IEC e-tech Uusiutuvat ovat nyt nopeimmin kasvava sähköenergian lähde prosenttiosuudella mitattuna. Uusiutuvat energialähteet vastasivat alle 1,5 % sähköntuotantokapasiteetista vuonna 1990, mutta niiden osuus kasvoi miltei 4,5-kertaiseksi (tuotantomäärältään) vuoteen 2010 mennessä. Sähkön tuotanto samana ajanjaksona ei kasvanut edes kaksinkertaiseksi. IEA (International Energy Agency) ennustaa niin kutsutussa 450-skenaariossaan, että uusiutuvien energiamuotojen osuus sähköenergian kokonaistuotannosta kasvaa 20 %:sta vuonna 2011 31 %:iin vuonna 2035. Skenaariossa oletetaan, että valituilla politiikoilla on 50 % todennäköisyys saada maailman kokonaislämpötilan nousu rajoitetuksi 2oC:een. Ympäristöhyödyt Merkittävä ja hyvin dokumentoitu hyöty uusiutuvien energialähteiden käyttämisestä sähkön tuottamiseen (yhdessä monien vanhentuneiden hiili- ja öljyvoimaloiden käytöstä poiston kanssa) on energiasektorin CO2-päästöjen (ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen) hitaampi kasvu. IEA:n mukaan uusiutuvien energiamuotojen osuuden kokonaispäästöistä jäädessä 40%:iin niihin liittyvät CO2-päästöt kasvavat 13 Gt:stä (gigatonnista) vuonna 2011 15,2 Gt:iin vuonna 2035 sähköenergian kokonaistuotannon 70% kasvun rinnalla. Taloudelliset vaikutukset Kasvavilla investoinneilla uusiutuviin energialähteisiin ja taloudellisilla kannustimilla, kuten verohelpotuksilla tai syöttötariffeilla niiden nopean laajenemisen varmistamiseksi, on vaikutuksia moniin teollisuudenaloihin ja kuluttajiin. Uusiutuvien energialähteiden sähköntuotantoteknologioiden osuus on nyt yli puolet uusista sähköntuotantokapasiteetin lisäyksistä maailmassa. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa helpotetaan tuilla, joiden tarkoituksena on saada niillä tuotetun sähkön hinta samalle tasolle muilla energialähteillä tuotetun sähkön kanssa. Tukien avulla aikaansaatu uusiutuvien energialähteiden nopea käyttöönotto saa myös kustannukset alenemaan yhtä nopeasti, mikä tekee uusiutuvista energialähteistä yhä kilpailukykyisempiä. 4 Esimerkiksi IRENAN (International Renewable Energy Agency) mukaan kiteisestä piistä valmistettujen aurinkokennojen ylituotannon johdosta niiden hinta laski yli 60% vuosina 2010-2011. Sama voidaan havaita asennuksista: Saksassa katolle asennettavien aurinkokennojärjestelmien hinta laski 65 % vuodesta 2006 vuoteen 2012, mikä teki aurinkosähkön kilpailukykyiseksi asuntojen sähkötariffien kanssa. Uusiutuvien energialähteiden tasoitetun sähkön hinnan (LCOE, levelized cost of electricity) alenemisella on ei-toivottuja seurauksia: sähköyhtiöt valittavat pienenevistä voitoista, koska uusiutuvien energialähteiden nauttima tuki tekee joistakin heidän tavanomaisista voimaloistaan kannattamattomia, vaikka niitä edelleen tarvitaan varavoimaloina. Tämän seurauksena jotkut maat harkitsevat taloudellisten kannustimien leikkaamista asennettavilta uusiutuvia energialähteitä käyttäviltä voimaloilta tai ovat jo päättäneet siitä. Tammikuussa 2014 Saksan hallitus ilmoitti, että se asteittain vähentää tukeaan uusille tuulivoimaloille kohoavien tuuli- ja aurinkovoimakustannusten kasvatettua kuluttajien sähkölaskuja. Huhtikuussa 2014 brittihallitus ilmoitti, että aurinkovoimaloiden tuki lakkautetaan suunniteltua aiemmin. Lisää työpaikkoja Uusiutuvien energialähteiden sektorin laajentuessa se tarjoaa yhä lisää työpaikkoja. Tämä ilmenee viime vuosina nähdystä kasvusta. ILO (International Labour Organization) arvioi vuonna 2009 yli kolmen miljoonan ihmisen työskentelevän suoraan tässä sektorissa. Suorat työpaikat ovat niitä, jotka liittyvät uusiutuvien energialähteiden ydintoimintoihin, kuten valmistukseen, laitteiden jakeluun sekä asennuspaikkojen valmisteluun ja asennukseen. Niiden lisäksi syntyy myös epäsuoria työpaikkoja tälle teollisuudenalalle tuotteita toimittaviin yrityksiin. IRENAn vuosittaisessa työpaikkakatsauksessa Renewable Energy and Jobs Annual Review 2014 arvioidaan, että uusiutuvien energialähteiden työpaikkojen lukumäärä kasvoi 6,5 miljoonaan vuonna 2013. IRENAn tiedot sisältävät työpaikat aurinkopaneeli-, tuulivoima-, aurinkolämpö- Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista voima-, biopolttoaine- ja biomassa-aloilla sekä pienissä vesivoimaloissa, muttei suurten vesivoimaloiden tai merienergian sektoreilla, jotka ovat vielä kehitysvaiheessa. Uusiutuvien energialähteiden alojen työmarkkinoille ominaista on tarvittavien taitojen puute ja tietty epätasapaino kehittyneiden ja kehittyvien maiden kesken. ILOn mukaan työnantajat useissa maissa ovat todenneet, että joihinkin uusiutuviin energialähteisiin liittyviin tehtäviin on vaikea löytää osaajia. Niihin kuuluvat projektien kehittäjät, insinöörit, teknikot ja asentajat. Työpaikkojen lukumäärä uusiutuvien energialähteiden sektorilla kasvoi nopeasti 1,4 miljoonasta työpaikasta vuonna 2012 2,3 miljoonaan työpaikkaan vuonna 2013 keskittyen pääasiassa Aasiaan, jossa tuotetaan noin 85 % maailmassa tarvittavista moduuleista. Tuulienergia oli toiseksi suurin uusiutuvien energialähteiden teollisuudenala (poislukien biopolttoaineet). Se työllisti yli 830 000 henkilöä maailmassa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvien järjestelmien valmistus on keskittynyt pääosin kehittyneisiin maihin, mutta osa tuotannosta on siirtymässä kehittyviin maihin, joissa asennukset ja ylläpito luovat lisää työpaikkoja. Yksi esimerkki on Bangladesh, maailman johtava maa pienten aurinkopaneelien asennuksissa. Joulukuussa 2013 siellä oli käytössä 2,8 miljoonaa aurinkopaneelia, jotka palvelevat 20 miljoonaa haja-asutusalueiden asukasta. Uusiutuvien energialähteiden sektorin suorien työpaikkojen lukumäärä (etupäässä asennustöissä, mutta myös paneelien kokoonpanossa, käytössä ja ylläpidossa) Bangladeshissa nousi 100 000:een vuonna 2013, tavoitteen ollessa 100 000 ”vihreän” työpaikan lisäys vuoteen 2020 mennessä. Tämä osoittaa, että uusiutuvien energialähteiden teollisuudenalan työpaikat hyödyttävät myös kehittyviä maita. Nopeasti kasvavan uusiutuvien energialähteiden sektorin laaja-alaiset ympäristö-, talousja työllisyyshyödyt ovat maailmanlaajuisesti ilmiselviä, vaikka niitä joskus onkin vaikea lukuina määrittää. Yksi asia on kuitenkin varma: mitään näistä myönteisistä tuloksista ei saavutettaisi ilman lukuisten IEC:n teknisten komiteoiden (TC, Technical Committee) ja alakomiteoiden (SC, Subcommittee) suorittamaa laajamittaista uusiutuvien energialähteiden teknologioiden kehittämiseen liittyvää standardointityötä. Lähde: International Electrotechnical Commission, IEC:n e-tech June-July 2014, Morand Fachot. Suomeksi kääntänyt Jukka Alve, SESKO. Linkki IEC:n sivulle: http://www.iec.ch/etech/2014/etech_0514/ind-1.htm Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 5 Collaboration Tool Collaboration Tool Collaboration Tool on standardoinnin asiantuntijoiden oma arkisto Collaboration Tool on IEC:n ja CENELECin käyttämä dokumenttien jakelu- ja arkistointipalvelu. Myös niiden kansalliskomiteoilla on mahdollisuus käyttää järjestelmää kansallisten dokumenttien jakeluun komiteoiden ja seurantaryhmien jäsenille. Vuoden 2015 alusta myös SESKO on ottanut kansallisen osuuden käyttöön SK-komiteoille. Collaboration Tool toimii IEC:n palvelimella ja sitä voidaan käyttää verkon yli normaaleilla verkkoselaimilla. Linkki Collaboration Tooliin (http://collaboration. cenelec.eu/ tai http://collaboration.iec.ch/ ) löytyy CENELECin verkkosivuilta keskivaiheilta oikealta tai IEC:n MyIEC -painikkeen avaamalta sivulta. Käytännössä molemmat johtavat samalle kirjautumissivulle. Käyttäjätunnus Collaboration Tooliin annetaan jokaiselle SESKOn SK-komitean ja seurantaryhmän jäsenelle. Käyttäjäprofiili riippuu SK/SR-jäsenyyksistä. IEC, CENELEC ja SESKO käyttävät Collaboration Toolia hieman eri tavoin IEC CENELEC SESKO Työryhmät TC, kaikki dokumentit SK pöytäkirjat TC/SC-kokoukset Työryhmät Matkaselostukset Muut dokumentit Collaboration Toolin käyttö IEC:ssä Collaboration Toolin käyttö CENELECissä Collaboration Toolin käyttö SESKOssa IEC:ssä Collaboration Tool on ensisijaisesti TC-työ ryhmien työkalu. Sen avulla työryhmät voivat jakaa dokumenttinsa ja käyttää sitä myös dokumenttiarkistona. Työryhmän jokaisella jäsenellä on oikeus lukea dokumentteja ja myös ladata sinne omia dokumenttejaan työryhmän käyttöön. Työryhmien lisäksi IEC:llä collaboration Toolia käytetään teknisten komiteoiden ja alakomiteoiden kokousten materiaalien jakeluun. CENELECissä Collaboration Tool on teknisten komiteoiden ja niiden työryhmien keskeinen dokumenttien jakelukanava ja arkisto. Kaikki teknisten komiteoiden ja työryhmien työdokumentit jaetaan tämän palvelun kautta. Tällaisia työdokumentteja ovat esimerkiksi komiteoiden kokouksiin liittyvät dokumentit kuten esityslistat, ja pöytäkirjat sekä kokouksessa käsiteltävät dokumentit. Myös standardiehdotukset käsitellään komiteoissa ennen niiden lähettämistä virallisille lausunto- ja äänestyskierroksille. Collaboration Toolissa on siten myös lausuntopyyntöjä, joihin komitea odottaa vastausta. Virallisilla lausunto- ja äänestyskierroksilla olevat CENELECin ehdotukset kuitenkin jaetaan SK-komiteoiden ja seurantaryhmien jäsenille suoraan SESKOn toimistosta. Vuoden 2015 alusta myös SESKOn komiteoille on avattu omat Collaboration Tool -kansiot. Nämä toimivat lähinnä kansalliseen toimintaan liittyvän materiaalin kuten SK-kokouspöytäkirjojen ja kansainvälisiin kokouksiin liittyvien matkaselostusten jakelukanavana ja arkistona. Tarvittaessa sinne voidaan ladata myös muita kansalliseen toimintaan liittyviä dokumentteja. http://collaboration.iec.ch/ Eero Sorri, SESKO http://collaboration.cenelec.eu IEC:n Collaboration Tool opastaa sivuston käyttöön havainnollisesti 6 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Esimerkkinäkymä erään SK-jäsenen kirjautuessa Collaboration Tooliin. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 7 Hyvinvointia sähköllä - Visio 2030 Hyvinvointia sähköllä - Visio 2030 Rakennamme tulevaisuutta nyt! Visio 2030 -seminaarien sarjassa tarkasteltiin tällä kertaa, kuinka sähköistysalan yhteisten tavoitteiden toteutuminen etenee ja arvioitiin, mitä uusia mahdollisuuksia se avaa alan toimijoille ja asiakkaille. Vantaalla, Tiedekeskus Heurekassa 6.5.2015 pidettyyn tilaisuuteen kokoontui lähes 200 kiinnostunutta asiantuntijaa alan yrityksistä ja järjestöistä. Vision teemat liittyvät energiankulutuksen seurantaan, rakennusten energiatehokkuuteen, sähköverkkojen älykkyyteen ja liikenteen sähköistymiseen, jotka kehittyessään tekevät elämisestä yhä turvallisempaa ja mukavampaa. Seminaarin esitykset tarjosivat kattavan paketin useiden asiantuntijoiden katsauksia näistä teemoista. Seminaarin aluksi Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari korosti, että monilla vision eri alueilla on tapahtunut kehitystä ja vireillä on uusia hankkeita. Suomalaisille yritykselle teknologioiden kehittyminen ja energiamurros avaavat lähes rajattomasti toimintamahdollisuuksia, kun automaatio lisääntyy ja uusiutuva energiantuotanto kasvaa. Energiatehokkuus tuo mahdollisuuksia Energia-asiantuntija Lassi Loisa Granlund Oy:stä kertoi, että rakennusluvan perusteeksi tullaan lähiaikoina määrittelemään uudenlaisia laskelmia, koska rakennusten energiankulutuksessa lämpöenergian osuus pienenee ja sähköenergian osuus kasvaa Lähes nollaenergiarakennuksia koskevat määräykset tulevat valmisteille vuoden 2016 kuluessa ja niiden soveltaminen käytäntöön alkaa vuonna 2018. Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa sähköisen talotekniikan ja automaation avulla, mikä avaa alan yrityksille runsaasti uusia mahdollisuuksia. Valaistustehon pienentäminen sekä ilmanvaihdon ja jäähdytyksen energiatehokkuus ovat keinoja vaikuttaa rakennuksen kulutukseen. Lisäksi automaatiolla ja energiatehokkailla laitteilla saadaan aikaan sähkölämmitteisen talon kysynnänjoustoa. Kysynnänjouston ratkaisuissa on vielä haasteita Professori Pertti Järventausta Tampereen teknillisestä yliopistosta esitteli älykkäisiin sähköverkkoihin ja kysynnänjoustoihin liittyvää laajaa tutkimusta. Kysynnänjousto sisältää useita eri toimintoja, joiden merkitys vaihtelee toimijan näkökulmasta riippuen. Vaikka ratkaistavana on vielä paljon erilaisia toimenpiteitä, uskotaan laajamittaisen toteutuksen käynnistymiseen lähitulevaisuudessa. Vastuu toimintatapojen yhtenäistämisestä, määräysten ja ohjeiden kehittämisestä sekä koulutuksesta jakautuu laajasti niin toimialan yrityksille, järjestöjen edustajille kuin viranomaisillekin. Energian kulutus vähenee ja lähituotanto yleistyy Valaistuksessakin siirrytään jatkuvasti energiatehokkaampiin ratkaisuihin. Ledit yleistyvät ja valaistuksen ohjaukseen lisätään älyä, luetteli Valoteknillisen Seuran puheenjohtaja ja Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Tapio Kallasjoki. Valaistuksen energiankulutusta pyritään ohjaamaan tarjoamalla kuluttajille vain hyviä vaihtoehtoja. Ledin yleistyminen on laskenut valaistuksen sähkönkulutusta puoleen, mutta jatkuvalla tuotekehityksellä täytyy edelleen varmistaa, että kuluttajat ovat tuotteisiin tyytyväisiä. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä valaistuksen hyvään suunnitteluun. Uusiutuvan energian tilannetta tarkastelivat vuoroillaan sekä Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari että Lähienergialiiton puheenjohtaja, professori Raimo Lovio Aalto-yliopistosta. Energian tuotanto omaan käyttöön ja pienvoimaloissa on päässyt hyvään vauhtiin. Tuulivoimarakentaminen on vilkasta ja aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät vähitellen, kun aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet. Myös aurinkosähköasentajien koulutus on aloitettu. Sinikka Hieta-Wilkmanin (SESKO) vetämään paneeliin osallistuivat toimitusjohtaja Juha Lounatvuori (Pohjois-Suomen Sähkö Oy), varatoimitusjohtaja Jari Tainio (Schneider Electric Finland Oy), talotekniikan asiantuntija Pasi Hyyppä (Senaatti-kiinteistöt) ja toimitusjohtaja Kari Sirén (Sähkötekniikka Oy Kari Sirén). Panelistit kuvassa lueteltu vasemmalta oikealle. Älyrakentaminen lähtee käyttäjän tarpeista Markkinointiviestillä vaikutetaan asiakkaisiin Seminaarin lopuksi SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman veti paneelikeskustelun älyrakentamisen haasteista. Älyrakentaminen määriteltiin kokonaisajatteluksi, joka perustuu asiantuntemukseen ja jonka kaikkien osien on toimittava yhdessä. Toteutuksen lähtökohtana pitäisi aina olla käyttäjän tarpeiden ymmärtäminen ja ratkaisuvaihtoehtojen tarjoaminen. Energiankulutuksen seurantaa on viime vuosina kehitetty ja tuntikohtainen mittaus on käytössä kaikissa kotitalouksissa. Myös asuntojen turva- ja ohjausjärjestelmät ovat yleistyneet. Tulevaisuudessa äly pitää ottaa rakentamisessa huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa ja yksittäisistä ratkaisuista tulee siirtyä kokonaisuuksiin. Panelistit pohtivat myös älytalon huollon ja toimivuuden turvaamista ja peräänkuuluttivat pitkäaikaisten asiakassuhteiden vaalimista. Seminaarin keskeiseksi viestiksi nousi, että tietoa jakamalla vaikutetaan tulevaisuuden valintoihin. Toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja toimitusjohtaja Tuomas Raejärvi Sähkötalo-Asennus Oy:stä painottivat puheenvuoroissaan markkinoinnin merkitystä ja kehottivat viemään Vision viestiä eteenpäin myös oman esimerkin voimalla. Asiakkaille on tarjottava enemmän tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin. Hyviä valintoja osataan tehdä, kunhan tietoa on saatavilla riittävästi. Viestiä viemällä jokainen seminaarin osallistuja vaikuttaa siihen, millaista Vision tulevaisuutta rakennamme, kiteytti toimitusjohtaja Timo Kekkonen Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:stä seminaarin loppusanoissaan. Teksti ja kuvat: Pia Rouste, SESKO Hyvinvointia Sähköllä – Visio 2030 –hankkeeseen ja kaikkiin seminaariesityksiin voi tutustua osoitteessa http://www.hyvinvointiasahkolla.fi/tapahtumat/667-rakennamme-tulevaisuutta-nyt-seminaari-6-5-heurekassa-2 8 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 9 SESKO SK 61 SESKO SK 61 Turvallisuus alkaa kotoa – SK 61 auttaa pitämään kodin turvallisena Kotitaloussähkölaitteiden suuri määrä, uudet rakenne ratkaisut sekä todetut turvallisuusepäkohdat aiheuttavat sen, että olemassa olevia turvallisuusstandardeja on jatkuvasti päivitettävä ja uusia standardeja laadittava. Kansainvälisen standardointijärjestön, International Electrotechnical Commissionin komitea IEC TC 61 vastaa kotitaloussähkölaitteiden turvallisuutta käsittelevien IECstandardien ajantasaisuudesta maailmanlaajuisesti. Komitean ja sen alakomiteoiden vastuulle kuuluu liki sata standardia, jotka on koottu standardisarjaan IEC 60335. Kotitaloussähkölaitteiden määrän ja niiden käyttäjäkunnan kasvun myötä laitteiden turvallisuus on noussut keskeiseksi kaikkialla. Kuluttajien turvallisuutta korostetaan ja lukuisat maat käyttävät standardeja lainsäädäntönsä pohjana. Vastaavasti laitevalmistajat tukeutuvat standardeihin varmistaakseen tuotteidensa täyttävän kansalliset ja alueelliset säädökset. European Commitee For Electrotechnical Standardization -järjestön komitea CENELEC TC 61 saattaa IEC 60335 -sarjan standardit eurooppalaisiksi EN-standardeiksi (EN 60335), joita on täydennetty eurooppalaisista direktiiveistä johtuvin vaatimuksin. Erilaisia kotitaloussähkölaitteita – erilaisia riskejä Kotitaloussähkölaitteen käyttäjään kohdistuvia vaaroja ovat seuraavat: • sähköisku • termiset vaarat (palovammat, ylikuumeneminen) • mekaaniset vaarat (terävät ja murskaavat osat, räjähdykset) • tulipalon vaara • säteily ja myrkyllisyys. Standardisarjan IEC/EN 60335 keskiössä on sähkölaitteen käyttäjän suojaaminen. Standardeissa esitetään tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset ja niiden todentaminen. Kehittyvä toimintaympäristö vaatii jatkuvaa työtä Kotitaloussähkölaitteiden osalta oleelliset standardit eri tuoteryhmille on jo olemassa. Kuitenkin näiden standardien pitäminen ajan tasalla vaatii jatkuvaa työtä. Usein standardien kehitystarpeet johtuvat erilaisten toimintojen ja laitteiden integroitumisesta yhdeksi kokonaisuudeksi. Joskus toki tarvitaan myös täysin uusia standardeja uusille innovaatioille. Elektronisia piirejä käytetään yhä useammin takaamaan turvallisuutta ja kodinkoneiden etäohjaukset yleistyvät. Kotiautomaation yleistyessä sähkölaitteetkin verkottuvat. Tämä tuo mukanaan uusia vaatimuksia, joille tarvitaan standardit. 10 Kansallinen toiminta SESKOn komitea SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus toimii edellä mainittujen IEC- ja CENELEC-komiteoiden kansallisena asiantuntijaryhmänä ja se osallistuu aktiivisesti Suomen edustajana tuotealueen maailmanlaajuiseen sekä eurooppalaiseen standardointiin. SK 61 pitää huolen siitä, että suomalaiset näkemykset viedään IEC- ja EN-standardeihin, jotka ovat kansallisten SFS-standardiemme perusta. Standardien tekniseen sisältöön voidaan vaikuttaa aktiivisella osallistumisella ja oikea-aikaisilla, perustelluilla lausunnoilla. Jokainen käyttää sähkölaitteita Standardoinnin turvallisuuskysymyksissä painotetaan erityisesti heikommassa asemassa olevien käyttäjien, kuten lasten, ikääntyneiden ja vammaisten huomioon ottamista kaikkien laitteiden kohdalla. Sähkölelujen lisäksi lasten ulottuvilla kodeissa on paljon muutakin sähköllä toimivaa. Toisaata väestön ikääntyessä kodeissa asutaan yhä pidempään, joten sähkölaitteiden turvallisuusaspektit ja niiden helppokäyttöisyys edellyttävät jatkuvaa vaatimusten tarkastelua. Rajanvetoa käydään alati siitä, kuinka kodin sähköiset laitteet voidaan saada mahdollisimman turvallisiksi niiden toiminnallisuudesta tinkimättä. Keittiö on kodin sydän – ja myös perin vaarallinen paikka Ei kotia ilman keittiötä ja siellä olevaa liettä, joten sähköliesien turvallisuuden parantamiseksi on SK 61 työskennellyt ahkerasti vuosien mittaan. Suomen johdonmukaisen ja määrätietoisen työskentelyn ansiosta on saatu aikaan lukuisia turvallisuusparannuksia kodinkonestandardeihin. Keskeinen ongelma on ollut sähkölaitteiden ei-toiminnallisten pintojen lämpötilat. Vasta viitisen vuotta sitten saatiin raja-arvot pistotulppaliitäntäisten pienoisliesien, grillien ja leivänpaahtimien sallituille pintalämpötiloille. Kansallisesti ne katsotaan eräiltä osin vieläkin liian korkeiksi, joten työ jatkuu. Vaikutusmahdollisuuden kannalta on erityisen oleellista osallistuminen vaatimuksia valmisteleviin työryhmiin. Eurooppalaisen liesivahtityöryhmän (jossa Suomesta oli mukana Tukesin ja Saferan edustajia) tavoitteena oli yhtenäistää liesivahtien laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Liesivahtien kysyntä on nimittäin ollut viime vuosina kovassa kasvussa, mutta alan tarjonta hajanaista. Aktiivisen työn tuloksena syntynyt liesivahtistandardi EN 50615 herätti paljon myönteistä kiinnostusta valmistuessaan maaliskuussa 2015. Suorituskyvyn lisäksi tässä standardissa kiinnitetään huomiota liesivahdin kykyyn erottaa tavallinen ruoanlaitto vaaratilanteista, jotta vältytään aiheettomilta hälytyksiltä. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista SK 61 käsitteli kokouksessaan 3.6.2015 mm. vesijohtoverkostoon liitettävien laitteiden painevaatimuksia, kosmetiikka- ja kauneuden hoitolaitteiden säteilyasioita, pintalämpötilakysymyksiä ja Suomen IEC:lle tekemään lämmityselementtistandardin muutosehdotukseen saatuja vastauksia. Kuvassa takarivissä seisovat Janne Kivijärvi (Farmcomp), Kurt Söderblom (SGS Fimko), Jari Tuormaa (Ensto Finland), Mika Kapanen (Technetium Consulting), Reijo Visuri (STUK) ja Mika Toivonen (Tukes). Pöydän ääresssä Kari Koskinen (Kari Koskinen Consulting), Juha Vesa (sihteeri) ja Reijo Mattinen (puheenjohtaja). – Koko alan kehityksen kannalta on tärkeää, että laatu- ja turvallisuusvaatimukset ovat kaikille toimijoille samat, jotta asiakas voi olla varma tuotteensa luotettavuudesta. Siksi lähdimmekin innolla mukaan standardia EN 50615 valmistelevaan työryhmään. Eikä ole jokapäiväinen asia suomalaiselta yritykseltä päästä vaikuttamaan EN-standardeihin tällä tasolla, kertoo SAFERAn toimitusjohtaja Henri Andell. Standardien noudattaminen varmistaa kodinkoneiden turvallisuuden Kotitalousähkölaitteita koskevia standardeja on paljon, mutta tilanne on täysin hallittavissa. SESKOn komiteaan SK 61 toimintaan voivat osallistua halukkaat ja komitea on näköalapaikka teknologiseen kehitykseen. Osallistumalla komiteatyöhön saa tietoja tulevista vaatimuksista jo paljon ennen kuin standardit ilmestyvät. Lisätietoja aiheesta antaa SESKOn toimistossa Juha Vesa. Komitea SK 61 seuraa laajaa sektoria SESKOn komiteassa on jäseninä sähkölaitevalmistajien, turvallisuus- ja säteilyviranomaisten sekä testausyritysten edustajia. Komitean seurannan painopisteenä ovat yleisten turvallisuuskysymysten lisäksi ne laiteryhmät, jotka kiinnostavat komitean jäseniä. Jatkuvasti tutkitaan edellä mainittujen pintalämpötilojen ja liesivahtien lisäksi mm. seuraaviin laitteisiin liittyvien turvallisuusvaatimusten kehittymistä ja tehdään aloitteita. • sähköliedet • pienet keittiökoneet • laidunaitauslaitteiden energialähteet • UV-laitteet • akkulaturit • säteilylämmittimet • kaupalliseen käyttöön tarkoitetut kylmälaitteet • taipuisat lämmityselementit. Sähkökiukaiden standardointiin osallistuva komitea on erotettu itsenäiseksi komiteaksi SK 61Z, jotta turvataan suomalaisten valmistajien vaikutusmahdollisuus heidän kannaltaan oleellisen standardin valmistelussa. Juha Vesa, SESKO Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 11 Ajankohtaista standardeista Ajankohtaista standardeista Ajanmukaistettu ohjaustekniikan sanasto Tietotekniikan kaapelointistandardeihin muutososia Sanastostandardista SFS-IEC 60050-351 Sähköteknillinen sanasto. Osa 351: Ohjaustekniikka on ilmestynyt uusi 3. painos. SFS-EN 50174-1/A2 Uusi painos perustuu IEC:n vuonna 2013 julkaisemaan sanastoon, mutta sisältää myös suomenkieliset vastintermit englannin-, saksan- ja ranskankielisten termien lisäksi. Edelliseen painokseen verrattuna termien lukumäärä on kasvanut 394:stä 422:een ja sivumäärä 137:stä 282:een. Vanhatkin termit on käyty läpi, ja niitä on tarvittaessa uudistettu ja yhdenmukaistettu. Uutta painosta laadittaessa on myös kiinnitetty huomiota helppokäyttöisyyteen. Termien ymmärtämisen kannalta tärkeitä kuvia ei enää tarvitse hakea erillisestä kuvaosiosta, vaan ne esitetään termien yhteydessä. Sanaston hinta on 126,20 € (ALV 0%). Lisätietoja antaa SESKOssa Jukka Alve, p. 044 300 8267, sähköposti jukka.alve(at)sesko.fi Jukka Alve, SESKO Standardiin SFS-EN 50174-1 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 1: Asennuksen spesifiointi ja laadunvarmistus on tehty muutos A2. Muutos sisältää joitakin teknisiä ja toimituksellisia tarkennuksia johdantotekstiin sekä lukuihin 3 ja 4. Uutena on lisätty velvoittava liite F, joka käsittelee automatisoituja infrastruktuurin hallinnan (AIM) järjestelmiä. SFS-EN 50174-2/A2 Standardiin SFS-EN 50174-2 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 2: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt rakennusten sisätiloissa on samaten tehty muutos A2. Se käsittää joitakin teknisiä ja toimituksellisia muutoksia lukuihin 3, 4, 5, 8 ja 11. Kokonaan uusi on luku 12, joka käsittelee monen haltijan rakennuksien yhteisiä johtoteitä ja tiloja. Kohdassa A.3 tarkennetaan sen koskevan nimenomaan rakennusten sisällä olevien sähköisten erotuskomponenttien suunnittelua ja asennusta (Standardissa EN 50174-3 on vastaavanlainen, rakennusten ulkopuolisia tiloja koskeva kohta). Standardin SFS-EN 50174-1/A2 hinta on 32,60 € (ALV 0%), SFS-EN 50174-2/A2 76,80 € (ALV 0%). Lisätietoja antaa SESKOssa Jukka Alve, p. 044 300 8267, sähköposti jukka.alve(at)sesko.fi Jukka Alve, SESKO Kaikkia sähköteknisen alan standardijulkaisuja välittää Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puhelin 09 1499 3353, sähköposti sales(at)sfs.fi., verkkokauppa sales.sfs.fi Sähköalan perusdokumenttien laadinnan avuksi käsikirja ja standardi Sähköpiirustusstandardi SFS-EN 61082-1:2015 Sähkötekniikassa käytettävien dokumenttienlaatiminen. Osa 1: Säännöt, 3. painos SFS-käsikirja 619 Tekninen dokumentointi – Sähköpiirustukset, käyttöohjeet ja osaluettelot Standardi SFS-EN 61082-1 Sähkötekniikassa käytettävien dokumenttien laatiminen. Osa 1: Säännöt, kokoaa yleiset säännöt ja ohjeet informaation esittämiselle dokumenteissa. Siinä annetaan myös vaatimukset ja ohjeet sähkötekniikan erityisdokumenttilajeille, joita ovat mm: piirikaavio, asennuspiirustus ja sijaispiirikaavio. Standardi opastaa piirustusten ja kaavioiden laatimiseen käyttäen piirrosmerkkejä, viitetunnuksia, tekstiä, liitäntämitta- ja viiteviivoja sekä kohteen teknisen tiedon esittämiseen suureilla ja yksiköillä. Standardissa määritellään dokumentin perusominaisuudet, joita tarvitaan sen tulostamiseen paperille, liittämiseen dokumenttien hallintajärjestelmään sekä tunnistamiseen liittyvät tiedot (dokumentin tunnistamisalue). Kolmannen painoksen muutokset Verrattuna edelliseen painokseen on standardiin tehty seuraavat merkittävät muutokset: • säännöt langattomien yhteyksien esittämiseksi • säännöt viitetunnusten erikoistapauksille sähköpiirustuksissa • tarkennuksia ristiviitteiden käyttöön piirustuksissa • toisen painoksen virheet on korjattu • viitejulkaisujen uusien painosten vaikutus on huomioitu • termit ja määritelmät päivitetty vastaamaan viitejulkaisuja Piirrosmerkki IEC 60617-S01863 Langaton liitäntä Langattomien laitteiden käytön yleistyminen on tuonut tarpeen näyttää piirustuksissa, mikäli laitetta ohjataan langattomasti tai laiteella on langaton liitäntärajapinta. SESKOn komitea SK 3 esitti vuonna 2009 standardoitavaksi erityistä piirrosmerkkiä langattomien liitäntöjen ja yhteyksien esittämiseen piirustuksissa. Oheinen piirrosmerkki S01863 Langaton liitäntä ja siihen liittyvä soveltamisohje A00374 julkaistiin piirrosmerkkistandardissa IEC 60617 vuonna 2012 SFS-EN 61082-1:2015 on julkaistu kaksikielisenä (fi/en). Siinä on 212 sivua ja sen hinta on 109,90 € (alv 0 %). Käsikirja sisältää seuraavat sähköpiirustusten, käyttöohjeiden ja osaluetteloiden laatimiseen liittyvät standardit: • SFS-EN 61082-1 Sähkötekniikassa käytettävien dokumenttien laatiminen. Osa 1: Säännöt • SFS-EN 82079-1 Käyttöohjeiden laatiminen. Osa 1: Yleiset periaatteet ja yksityiskohtaiset vaatimukset • SFS-EN 62027 Osaluetteloiden ja kohdeluetteloiden laatiminen SFS-käsikirjassa 619:2015 on 203 sivua ja sen hinta on 110,00 € (ALV 0%). Se korvaa SFS-käsikirjan 174-3 (2008) Tekninen dokumentointi. Osa 3: Piirustusten, kaavioiden, osaluetteloiden ja ohjeiden laatiminen. Muut dokumentoinnin SFS-käsikirjat • SFS-käsikirja 616 Viitetunnusjärjestelmä ja sovellutukset • SFS-ekäsikirja 617 Sähkökaavioissa käytettävät piirrosmerkit • SFS-käsikirja 618 Dokumentaation jäsentely, dokumenttien luokittelu ja hallinta Lisätietoja sähköpiirustusstandardeista ja -käsi kirjoista antaa SESKOssa Arto Sirviö, p. 09 6963 954, sähköposti arto.sirvio(at)sesko.fi Arto Sirviö, SESKO 12 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 13 Ajankohtaista standardeista Ajankohtaista standardeista Uusi SFS-käsikirja aurinkosähköstä Aurinkosähköpaneelisto SFS-käsikirja 607 Aurinkosähköjärjestelmät sisältää aurinkosähkölaitteiston suunnitteluun, asentamiseen, käyttöönottoon ja tarkastuksiin liittyviä ohjeita sekä oleelliset standardit. Aurinkosähköpaneeli Aurinkosähkölaitteiston suunnittelua opastava johdanto-osa perustuu kansainvälisen standardointijärjestön komitean IEC TC 82 työryhmän WG6 laatimaan julkaisuun IEC/TS 62548:2013 Photovoltaic (PV) arrays - Design requirements. Esikuvajulkaisua on täydennetty kahdella uudella liitteellä (F ja G). Esikuvajulkaisun viittaukset standardiin IEC 60364 on muutettu kohdistumaan vastaavaan kansalliseen standardiin SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset. Aurinkosähköpaneeliston suunnitteluohje Suunnitteluohjeen soveltamisala kattaa kaikki aurinkosähköpaneeliston osat sisältäen tasa sähkökaapeloinnin, sähkötekniset suojalaitteet sekä kytkennän ja maadoitusjärjestelyt. Soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu energian varastointilaitteet (esim. akku), tehomuuntimet (esim. invertteri) tai kuormat. Ohje esittää aurinkosähköjärjestelmän suunnittelussa huomioon otettavat turvallisuuteen ja suorituskykyyn vaikuttavat asiat. Sen sisältö on jäsennelty pääotsikoittain seuraavasti: • Johdanto aurinkoenergiaan • Viitejulkaisut • Termit ja määritelmät • SFS 6000 vaatimukset • Aurinkosähköjärjestelmän kokoonpano • Turvallisuusvaatimukset • Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen • Hyväksyntä • Käyttö ja kunnossapito • Merkinnät ja dokumentaatio Ympäristötekijöiden vaikutus Paneeliston sijainnin valinnassa on oltava huolellinen. Lähistöllä sijaitsevat puut tai rakennukset saattavat aiheuttaa varjoja paneelin pinnalle tiettyyn aikaan päivästä. On tärkeää, että kaikki 14 Paneeliston ylikuormitussuoja PV + - PV Ohitusdiodi Tehomuunnin Paneelistokaapeli PV PV Paneeliston kuormanerotin Paneeliketju varjostukset minimoidaan. Pienikin varjo paneelistossa voi alentaa sen toimintaa merkittävästi. Aurinkosähköpaneeliston kaapelointi ja siihen liitetyt komponentit altistuvat yleensä UV-säteilylle, tuulelle, vedelle, lumelle ja muille sääilmiöille. Kaapeloinnin ja komponenttien tulee soveltua käyttötarkoitukseen ja ne tulee valita kestämään asennusympäristön sääilmiöiden vaikutukset. Selitykset Komponentit, joita ei vaadita kaikissa tapauksissa Järjestelmän rajat Kuva 1 – Aurinkosähköpaneeliston kaavio - yhden paneeliketjun tapaus Tasasähkön vaaratekijät Aurinkosähköjärjestelmän kokoonpano Verrattuna perinteisiin vaihtosähköjärjestelmien vaaroihin, aurinkosähköpaneelistossa on huomioitava mahdolliset erilaiset tasasähkövalokaariviat ja niiden aiheuttamat katkokset. Aurinkosähköpaneelistossa on huomioitava sen kyky tuottaa ja kestää sähkövirrasta aiheutuvia valokaaria sähkövirtojen arvoilla, jotka eivät ole suurempia kuin normaalit toimintavirrat. Aurinkosähköpaneelisto koostuu aurinkosähköpaneeleista, kaapeleista, kytkentäkoteloista, kytkentä- ja suojalaitteista. Järjestelmän kokoonpano voidaan toteuttaa erilaisilla paneeleiden kytkentöjen ryhmittelyillä. Käsikirjassa annetaan sähköpiirustusten (ks. kuva 1) avulla esimerkkejä aurinkosähköpaneelien ryhmittelyistä paneeliketjuihin ja osapaneelistoiksi, sisältäen kaapeloinnit, ylikuormitussuojat, erottimet sekä tehomuuntimet. Aurinkosähköpaneeliston peruskäsitteet Aurinkosähköpaneeliston rakenteeseen liittyvät peruskäsitteet (valosähköinen kenno, aurinkosähköpaneeli, paneeliketju ja osapaneelisto) on määritelty IEC TC 82 standardeissa. Käsitteitä tarvitaan paneeliston rakenteen määrittelyyn sekä hahmottamiseen ja ne selitetään käsikirjan johdanto-osassa. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista SFS-käsikirjassa 607:2015 on 188 sivua ja sen hinta on 110,00 € (alv 0 %). Sitä, sekä myös siihen sisältyviä standardeja erikseen, myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puh. 09 1499 3353, sähköposti: sales(at)sfs.fi, verkkokauppa: sales.sfs.fi Käsikirjaan 607 sisältyvät standardit • SFS 6000-7-712 Pienjännitesähköasennukset Valosähköiset tehonsyöttöjärjestelmät • SFS-EN 62446 Sähköverkkoon kytketyt PVjärjestelmät - Minimivaatimukset järjestelmän dokumentaatiolle, käyttöönottotesteille ja tarkastuksille • SFS-EN 61724 Valosähköisen järjestelmän suorituskyvyn valvonta. Ohjeita mittauksiin, datan siirtoon ja analysointiin • SFS-EN 50438 Tekniset vaatimukset yleisen pienjännitejakeluverkon kanssa rinnan toimiville mikrogeneraattoreille. (huom. vain suomeksi). Lisätietoja SFS-käsikirjasta antaa SESKOssa Arto Sirviö, p. 09 6963 954, sähköposti arto.sirvio(at) sesko.fi. Arto Sirviö, SESKO Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 15 Ajankohtaista standardeista Nimitykset Standardi mikrogeneraattorien liittämisestä verkkoon uudistettu Standardi SFS-EN 50438 määrittelee tekniset vaatimukset yleisen pienjännitejakeluverkon kanssa rinnan käyvien mikrogeneraattoreiden toimintakyvylle ja suojaustoiminnoille. Mikrogeneraattoreilla tarkoitetaan pieniä generaattoreita, joilla voi olla mikä tahansa teholähde: tuuli- tai vesiturbiini, aurinkosähköpaneelisto, polttomoottori tai joku muu lähde. Standardin teknisissä vaatimuksissa mikrogeneraattoreille määritellään seuraavat perusominaisuudet: • pienjänniteverkon suojaukset • toiminta-alue raja-arvoineen • loistehon kesto ja hallinta • kytkentä, käynnistys ja ohjaukset • verkkoon syötetyn sähkön laatu • generaattorin tiedot. Yleisiä vaatimuksia on yleensä tarkennettu kansallisilla tai jakeluverkkoyhtiökohtaisilla lisävaatimuksilla (verkkokoodit). Lisävaatimuksissa esitetään jakeluverkon ominaisuuksista riippuvat suojausvaatimukset. Standardin uuden painoksen valmistelussa on huomioitu Energiateollisuus ry:n suositukset ja kaikki standardin valmistelun aikana esitetyt kansalliset lisävaatimukset luetellaan standardin liitteissä. SESKOn komitea SK 8 Standardi on laadittu komiteassa CLC/TC 8X Euroopan komission ja Euroopan vapaakauppaliiton CENELECille antaman mandaatin perusteella. Tämä eurooppalainen standardi koskee nykyisiä sekä tulevia eurooppalaisia verkkokoodeja. Sen tarkoituksena on antaa yksityiskohtainen kuvaus tuotteisiin vaadittavista pakollisista toiminnoista ja tuotteiden vaatimusten mukaisuuden varmentamismenetelmistä. Komiteaa CLC/TC 8X vastaava kansallinen SESKOn komitea on SK 8 Sähköverkkojen järjestelmävaatimukset. 16 Sähkön hajautettu tuotanto yleistyy ja tuotantolaitteiden turvalliseen käyttöön tarvitaan standardeja. SFS-EN 50438 yhdessä yleisen pienjänniteasennusstandardin SFS 6000 kanssa antaa puitteet turvalliseen käyttöön. Mikrogeneraattorien liitännässä jakeluverkkoon pitää kuitenkin aina noudattaa verkkoyhtiön antamia ehtoja. Väärin liitetty mikrogeneraattori voi aiheuttaa vakavan vaaratilanteen verkon kunnossapitäjille. SESKOn hallitus on hyväksynyt seuraavat nimitykset TC 10/PT 62975 Use and maintenance guidelines of natural ester insulating liquids in electrical equipment Patrik Ågren, ABB Oy (uusi jäsen) SC 22G/MT 7 Revision of IEC 61800-3: Adjustable speed electrical power drive systems. Part 3: EMC product standard including specific test methods Jouko Niiranen, ABB Oy (Mika Mastin tilalle) SC 23B/MT 9 Maintenance of IEC 60884-2-5 Adapters Juha Vesa, SESKO ry (uusi jäsen) Muutokset toiseen painokseen SC 31M/PT 80079-41 SFS-EN 50438:2015 sisältää seuraavat merkittävät tekniset muutokset verrattuna standardiin SFS-EN 50438:2008: Development of ISO/IEC 80079-41/Ed1: Explosive atmospheres. Part 41: Reciprocating internal combustion engines Fredrik Wilenius, Wärtsilä Finland Oy (Singapore, uusi jäsen) SC 45A/WG 3 Application of digital processors to safety in nuclear power plants Janne Peltonen, Fennovoima Oy (uusi jäsen) SC 45A/WG 3 Application of digital processors to safety in nuclear power plants SC 45A/WG 9 Instrumentation systems Juha Halminen, Teollisuuden Voima Oyj (uusi jäsen) SC 45A/WG 3 Application of digital processors to safety in nuclear power plants SC 45A/WG 9 Instrumentation systems SC 45A/WG 10 Upgrading and modernization of I&C systems in NPP SC 77A/WG 8 Description of the electromagnetic environment associated with the disturbances present on electricity supply networks Ari Honkala, SESKO ry (uusi jäsen) TC 106/PT 63309-3 SAR measurements using vector probes Anssi Toropainen, Microsoft Mobility Oy (uusi jäsen) TC 20/WG 9 Cables for use by electricity supply companies Esa Niemelä, Energiateollisuus ry (uusi jäsen) TC 106X/WG 15 EMF and implants Maria Tiikkaja, Työterveyslaitos (Tommi Alangon tilalle) • tehon vähentämisvalmiudet on otettu käyttöön ylitaajuustapauksessa • loistehon säätövalmiudet on otettu käyttöön • kansalliset suojausparametrien asetukset on päivitetty • liitäntälaitesuojauksen todentamiseen (jännite ja taajuus) liittyviä testejä on muutettu • saareketoiminnan ilmaisuun liittyviä testejä on muutettu • tasajännitesyöttöä koskeva testi on lisätty SFS-EN 50438:2015 on julkaistu kaksikielisenä (fi/en) painoksena. Siinä on 141 sivua ja sen hinta on 89,40 € (alv 0 %). Standardijulkaisuja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, p. 09 1499 3353, sähköposti sales(at)sfs.fi, verkkokauppa sales.sfs.fi Lisätietoja standardista antavat SESKOssa: Juha Vesa, p. 045 657 8661, sähköposti: juha.vesa(at)sesko.fi ja Arto Sirviö, p. 040 525 5040, sähköposti: arto.sirvio(at)sesko.fi. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista Markus Hartikainen, Fortum Power and Heat Oy (uusi jäsen) Ari Honkala ryhmäpäälliköksi SESKOon Tietoliikennetekniikan insinööri Ari Honkala on nimitetty 1.4.2015 alkaen ryhmäpäälliköksi SESKOon. Honkala on työskennellyt aiemmin SGS Fimko Oy:ssä ja hänen erikoisaluettaan ovat EMC, ympäristötestaus sekä terveydenhuollon laitteet. Työhistoriaa löytyy myös Nokia Siemens Networksista. Ari Honkalan tavoitat puhelimitse: 045 1880 625 ja sähköpostilla: ari.honkala(sesko.fi). Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 17 Kuulumisia Kuulumisia Pohjoismaiden NOREK koolla SESKOn verkkosivut uudistuvat 19.6 .201 5 Pohjoismaiden sähköteknisten standardointijärjestöjen yhteistyöelin NOREK kokoontui 21. - 23.4.2015 Oslossa Norsk Elektroteknisk Komitee NEKin tiloissa. Pöydän ääripäässä ensimmäisenä vasemmalta Tore Trondvold, CENELECin puheenjohtaja ja hänen vierellään Kenneth Hänninen, SESKOn pj. Seuraavina Jesper Jerlang, Tanskan DS:n pj., Treond Sollie, NEKin pj. ja Birger Hestnes, kokousta isännöineen NEKin toimitusjohtaja. Suomesta kokoukseen osallistuivat SESKOn puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Uudet www.sesko.fi verkkosivut ovat käytettävissä juhannuksesta 2015 alkaen. Uudistuksen myötä uskomme voivamme palvella koko sähköalaa sekä standardoinnin asiantuntijoita yhä paremmin. Sivuston osiot on ryhmitelty selkeämmin ja käyttäjälähtöisemmin. Sivut täydentyvät kesän mittaan mm. 50-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi yhdistyksen historiasta kertovalla osiolla. SFS-standardeista EN-, ISO- tai IEC -standardeja 95 % IEC:n ja CENELECin käyttämään dokumenttien jakelu- ja arkistointipalveluun, Collaboration Tooliin, pääsevät SESKOn komiteoiden jäsenet www.sesko.fi:stä suoraan omilla tunnuksillaan. Lisätietoja tämän lehden sivuilta 6 - 7 ja SESKOn ryhmäpäälliköiltä. SFS‐standardien alkuperä 100 % 80 % 60 % EN ISO/IEC, EN ISO 40 % SFS 20 % 0 % 1984 1994 2004 2014 Standardit nousevat yritysten yhteiseksi kieleksi kansainvälisessä kaupassa. Voimassa olevista SFS-standardeista jo 95 % on eurooppalaisia tai maailmanlaajuisia. Vuonna 2014 Suomen Standardisoimisliitto SFS vahvisti 1 510 SFS-standardia. Viime vuoden lopussa oli voimassa 25 346 SFS-standardia, niistä 22 % on SESKOn toimialalta. FORUM 2015 teemana: Palvelujen standardointi – uusi tie menestykseen 3.11.2015 klo 12–18.30 Finlandia-talo, Helsinki Sähköteknisen alan standardien hankinta entistä helpommaksi Kaikki sähköteknisen alan standardit - myös IEC- ja SFS-EN-standardit - ovat nyt saatavissa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n myyntipalvelusta. SFS:n myyntipalvelusta: Asiakaspalvelu p. 09 1499 3353 sähköposti: [email protected] Verkkokauppaan: http://sales.sfs.fi/sfs/ 10.6 .201 5 • Kaikki eurooppalaisten EN-standardien suomalaiset versiot eli SFS-EN-standardit, joista suuressa osassa on mukana myös IECstandardin teksti. Osa standardeista on käännetty suomeksi ja kaikki ovat saatavilla englanninkielisinä. • Kansainväliset IEC-standardit sekä muut CENELECin ja IEC:n julkaisut: Harmonisointidokumentit (HD), Tekniset Raportit (TR) ja Tekniset Spesifikaatiot (TS) • Suomenkieliset SFS-standardit ja SFS-käsikirjat • Standardit voi hankkia yksittäin painettuna tai pdf-tiedostona SFS-verkkokaupasta ja SFS:n asiakaspalvelusta. • Mahdollisuus käyttää standardeja SFS:n Online -palvelussa IEC:n verkkokaupasta https://webstore.iec.ch/ voi – kuten tähänkin asti - hankkia suoraan yksittäisiä standardeja ja standardikokoelmia Tilaisuuden tarkka ohjelma valmistuu syksyllä. Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista ja sen voi tehdä jo nyt tapahtuman omilla sivuilla: www.standardiforum.fi 18 Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista SESKO neuvoo edelleenkin suomalaisia sähköalan standardien käytössä ja hankinnassa. Yhteydenotot sähköpostitse: [email protected] tai puhelimitse: 09 696 3970. Ajankohtaista sähköteknisen alan standardoinnista 19 www. .fi SESKO, PL 134 (Särkiniementie 3), 00211 Helsinki Sähköalan standardien hankinta Mukaan komiteatyöskentelyyn? SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten EN-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Lisätietoa SESKOn verkkosivustolla. IEC-standardit ja muut IEC-julkaisut • • • • IEC:n verkkokaupasta webstore.iec.ch Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n verkkokaupasta: sales.sfs.fi SFS:stä sähköpostitse [email protected] SFS:n asiakaspalvelusta (arkisin klo 8–16) p. 09 1499 3353. Lausuntopyynnöt Kerran kuussa ilmestyvissä lausuntopyyntöluetteloissa esitetään kansallisella lausuntokierroksella olevat suomalaiset, eurooppalaiset ja kansainväliset sähköalan standardiehdotukset. http://www.sesko.fi/portal/fi/ajankohtaista/lausuntopyynnot/ Tarkempia tietoja lausuntopyyntömenettelystä ja standardiehdotuksista antaa Pirkko Taavitsainen, puh. 09 696 3955. SFS-EN-, SFS-IEC- ja SFS-standardit sekä SFS-käsikirjat ja CENELECin julkaisut • Suomen Standardisoimisliitto SFS:stä. Yhteystiedot edellä. SESKO vastaanottaa ja lähettää verkkolaskuja Y-tunnus: Verkkolaskuosoite: Operaattori: NORDEA 0967813-3 003709678133 Välittäjän tunnus: NDEAFIHH Kun haluatte vastaanottaa sähköisiä laskuja, pyydämme ilmoittamaan verkkolaskuosoitteenne Marva Metsänojalle, p. 09 6963 956, sähköposti marva.metsanoja(at)sesko.fi Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät standardointijärjestöjen verkkosivuilta. http://www.iec.ch/dyn/www/f?p=103:105:0::::FSP_LANG_ID:25 http://www.sesko.fi/portal/fi/ajankohtaista/uudet_standardit/uudet_en-standardit/ Kesäkuu 2015_Tik http://www.sfs.fi/aihealueet/sahko_ja_elektroniikka/julkaisut SFS-käsikirjat ja standardit SFS:stä, puh. 09 1499 3353, sähköposti: sales(at)sfs.fi, verkkokauppa sales.sfs.fi Oppilaitosportaalista Runsaasti aineistoa standardeista opiskelun ja opetuksen avuksi. www.sesko.fi
© Copyright 2024