1. No category

KAUPUNKILEHTI 2/2015
4 Tanssien
iloa arkeen
11 Honkatalot
valloittaa maailmaa
8
Joni Pasanen
KATEUS
PITÄÄ ANSAITA
PÄÄKIRJOITUS
KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Jorma Lamminmäki
Homma hoidossa Alavudella
A
lavus on vireä maaseutukaupunki, jossa on sekä teollista yrittämistä että
merkittävää kaupallista ja matkailullista yrittämistä. Meillä on hyvä yrittää ja toimia,
sillä kaupungin päättäjät suhtautuvat myönteisesti yrittämiseen.
Alavus tunnetaan yritysystävällisenä kaupunkina myös valtakunnan tasolla. Suomen
Yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristo
-kyselyssä Alavus on saanut kärkisijoja niin
maakunnallisesti kuin myös valtakunnan
tasolla. Raportin mukaan kuntien elinvoima ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä. On mukava yhtyä tuohon
ajatukseen ja todeta, että Alavus
on alueensa elinvoimaisin kaupunki.
Kaupunki on ollut mukana
järjestämässä yrittäjille mahdollisuuksia niin nopean kaavoituksen kuin tilojenkin suhteen. Meillä on runsaasti rakentamiseen liittyvää teollisuutta. Lisäksi Rantatöysän puu-
sepänkylässä alkaa syksyllä noin
1 500 neliön laajennus kaupungin
omistamaan teollisuustilaan.
Tuurissa kaavoituksella ja kaukolämpöverkoston rakentamisella varmistetaan alueen kaupallisten tahojen toimintaa ja laajennushankkeita sekä luodaan mahdollisuuksia myös uusille palveluiden tuottajille. Tuurin alueelle on parin vuoden aikana rakennettu noin 20 000 neliötä uutta toimitilaa.
Kaupungin keskusta kehittyy hyvällä vauhdilla. Asuntorakentamisessa on useita kohteita: kerrostalo, johon sijoittuu seurakunnan uusi palvelutoimisto, rivitaloja ja useita omakotitaloja. Näillä eväillä Alavus kasvaa ja kehittyy
entistä paremmaksi paikaksi elää, asua ja yrittää. Unohtamatta yhteisöllisyyttä, josta tässäkin lehdessä on hyviä esimerkkejä.
Toivotan jokaiselle aktiivista syksyä.
Alavus on
alueensa
elinvoimaisin
kaupunki.
SISÄLTÖ
Alavuden
kaupunginvirasto
3
4
6
8
11
13
14
15
Harri Malviala
Päivätansseissa
Saana ja Tero Juurakko
Nykypäivän häjy
Honkatalot
Alavus Alufront
Vietävän hyvää
Pikku-uutisia
Avoinna arkisin
klo 8–15.45
Kuulantie 6,
63300 Alavus
(06) 2525 1000
[email protected],
www.alavus.fi
Töysä-talo
Avoinna arkisin
klo 9–15
Rantatie 2,
63600 Töysä
Toimituskunta Hanna Lassila, Terttu Liesmäki, Annukka Mäenpää, Ulla Koivisto.
Toimitus I-print | plus: Outi Myllymäki, Anne Kohtala, Jason Itämäki.
Ulkoasu ja taitto I-print | plus.
Painopaikka I-print, JOUTSENMERKITTY PAINOLAITOS, lupanumero 4041 0895.
MITÄ KUULUU?
TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Jason Itämäki
Piparin
taika
puree
Pikkupojasta perheyrityksessä mukana ollut Harri Malviala
tietää menestyneiden piparkakkujen salaisuuden.
Mitä sinulle kuuluu
Harri Malviala?
Minulle kuuluu oikein hyvää.
Kesä on mennyt mukavasti, lomaa
olen pystynyt pitämään ja töissä
on mennyt mukavasti, vaikka
markkinoilla on ollut edellisvuotista
huomattavasti tiukempaa. Lisäksi
olen hyvin tyytyväinen viime
maaliskussa alkaneesta viennistä,
josta on edelleen meille hyvin
merkittävää kasvua näkyvissä.
Suomen suosituimmat
piparkakut ja korput
valmistetaan Töysässä.
Mikä on niiden
menestyksen salaisuus?
Perinteisyys, puhtaat ja
mahdollisimman läheltä hankitut
raaka-aineet, henkilökunnan
ammattitaito ja toimitusvarmuus.
Miten vahvasti myynnissä
näkyy, että piparkakut
liittyvät jouluun?
Noin puolet Töysäläisen
piparkakuista myydään marrasjoulukuussa, toinen puoli tammilokakuussa.
Olet ollut kohta kymmenen
vuotta Malviala-konsernin
johdossa. Miten nuo vuodet
ovat muuttaneet sinua?
Varmasti monella tapaa, mutta
ainakin monenlaista kokemusta on
tullut lisää.
Miten on mahdollista, että
Malviala Oy on kasvattanut
liikevaihtoaan näin
haastavina aikoina?
Olemme tänä vuonna yli 18
prosentin kasvulla. Sille suurin
selitys on vienti.
Kuinka paljon vietät aikaasi
Töysässä, kun johdettavanasi
ovat tehtaat kolmessa
kaupungissa?
Töysässä vietän aikaa paljon ja se on
sitä parasta aikaa. Töysä ja EteläPohjanmaa ovat kohdelleet minua
aina hyvin: koen Töysän jo kodiksi.
Mikä on sinun herkkusi
tehtaidenne tuotteista?
Pidän kyllä kaikista omista
tuotteistamme, mutta vohvelit
ovat mielestäni parhaan makuisia
herkkuja.
Miten rentoudut?
Rentoutumiseen kuuluvat
harrastukset eli Töysässä
harrastukseni ovat ainakin klapien
teko sekä puolisoni Jennin ja
Riku-koiran kanssa ulkoilu.
Miten sinä kehittäisit
Alavuden yrityselämää?
Mielestäni Tuurin kauppakeskuksen
ympärille olisi edelleen mahdollista
ja kaikkien edun mukaista kehittää
vaikka ja mitä. Toki Vesa Keskinen
on kovasti sitä tehnytkin, mutta
kaupungin ja muiden toimijoiden
voimin Tuurin kasvua voidaan yhä
vahvistaa.
Malviala Oy on leipomoalan yritys,
jonka perinteet kumpuavat yli 40
vuoden kokemuksesta.
Tehtaita ovat Malviala Oy Kuopiossa,
Tasangon Herkkutuote Ylistarossa ja
Töysäläinen Töysässä.
3
k en
n is
m
ih
Pä
ihm iv
ä
in t
e
a
s
s
i
e a
s
a
s
t
n
h
a o
Ravintola
OnnenKiven
yläkerrassa
ilo ja hiki
virtaavat joka
keskiviikko,
kun ilmiöksi
muodostuneet
päivätanssit
täyttävät
talon.
4
T
anssi on aina ollut osa elämää soinilaisille
Seppo Saariselle ja Kalevi Laitilalle, jotka tänä keskiviikkona huolehtivat lipunmyynnistä Ravintola OnnenKiven päivätansseissa
Tuurin Kyläkaupassa. 175 myydyn lipun jälkeen tanssijalka alkoi käydä levottomaksi heilläkin.
– Ehdimme vielä hyvin saada hien pintaan, kun lipunmyynti loppuu. Ja kävinhän minä jo jenkalla, kun kahvitauolle pääsin, Seppo tunnustaa.
Seppo ja Kalevi kertovat, että tanssin kipinä on istutettu heihin jo pikkupoikina: nurkkatansseissa karjaladon ikkunaruudun takana. Vaimoineen miehet ovat kiertäneet
tansseja ympäri maakuntaa ja myös kruunuhäitä.
– Aamulla neljältä tansseista kotiin ja viideltä navettaan. Se onnistui silloin oikein hyvin. Nykyään käymme Soinissa kuntotansseissa. Jotenkin tämä piristää ja
elävöittää elämää, valssimestariksi kehuttu Kalevi sanoo.
Mielenkiinnolla miehet ovat vuosien mittaan seuranneet myös artistien kehittymistä. Tänään esiintyvä Jussi
Roponen ja Hanuristit saa heiltä erityismaininnan.
Kaikki eivät
tule kaukaa.
Taisto Setälä
Tuurista on
paikalla aina
kun ehtii.
 Sakari Männistö
ja Raili Katajamäki
riiustelevat
tansseissa joka
keskiviikko.
– Jussi on ollut aina hyvä, mutta aikaa myöten aina
vain paranee. Elämänkokemuksesta tulee sitä syvyyttä,
Seppo sanoo.
Naisenergiaa parketilla
Lähes 200 tanssijan porukka on kokoontunut Tuuriin
laajalta alueelta. Tanssit järjestää vuorollaan kukin alueen eläkeläisyhdistyksistä, tällä kertaa Eläkeliiton Soinin yhdistys. Keskiviikkotansseista on tullut perinne.
Tuula Könönen ja Leena Rangell toivat Tuuriin naisenergiaa Hämeenlinnasta. He käyvät tansseissa
säännöllisesti pari-kolme kertaa viikossa hakemassa liikunnan iloa.
– Olemme viikon lomalla Virroilla ja huomasimme, että täällä on Roponen artistina. Pakkohan oli tulla, sanoo
varsinkin latinalaisrytmeistä innostuva Leena.
Tuulalle ykköstahti on tango.
– Ikäihmiset ovat parhaita tanssittajia. Tanssi on mielelle terveellistä ja sosiaalista, parasta liikuntaa. Täällä
on iso tanssilattia ja selvät miehet, hän kehuu.
TEKSTI: Anne Kohtala KUVAT: Jason Itämäki
Tapio Juurikkala
tuli Heinolasta.
 Margit Uro
ei jätä tansseja
väliin, jos lauteilla
on Jussi Roponen.
 Hämeenlinnalaiset
Tuula Könönen ja
Leena Rangell käyvät
tansseissa 2–3 kertaa
viikossa.
Kohtaamisia keskiviikkoisin
Sakari Männistöllä on oma syynsä matkata Tuuriin
joka keskiviikko. Hän tapasi päivätansseissa naisystävänsä Raili Katajamäen reilut viisi vuotta sitten.
– Minä näin raitapaitaisen miehen salin toisella puolen ja hain hänet tanssiin. Tanssimme monta kappaletta,
vaihdoimme puhelinnumerot ja Sakari soitti seuraavalla
viikolla, Raili hymyilee.
Heillä on pitkä välimatka, kun Raili asuu Soinissa ja
Sakari Kauhajoella. He tapaavat myös viikonloppuisin,
mutta viikolla treffit ovat aina Tuurissa.
– Täällä on kotoinen tunnelma, paljon tuttuja ja vapaa sekahaku. Minä tykkään varsinkin siitä, että haku on
pöydistä niin, että ei tarvitse tanssilattialla rivissä seisoa, jatkaa Raili.
Kipeitäkin kohtia
Tapio Juurikkala tuli tansseihin Heinolasta samalla,
kun toi asuntoautonsa huoltoon Alavudelle luottokorjaajalle. Hän ei montaa kappaletta levännyt, vaikka mielessä
pyöri myös haikeita asioita.
– Kävimme täällä
usein edesmenneen
vaimoni kanssa, aina
kun liikuimme täälläpäin. Nyt olen ensimmäistä kertaa yksin ja
tunteet tulevat pintaan,
hän sanoo.
Vientiä riittää tässä sekahaussa kaikilla, niin yksin kuin yhdessä saapuneilla.
Töysäläisten pöydässä kukaan
ei malta istua kuin juomatauon verran.
Tuttuja tulee aikaa myöten ja vientiä riittää myös
satunnaisemmilla kävijöillä, kuten Margit Urolla.
Nainen Kristiinankaupungista on siellä, missä on
Jussi Roponen. Toisinaan hän tuo artistille myös fanilahjoja.
– Kierrän kaikki keikat, jos mahdollista. Hänellä on uskomattoman upea ääni, ja hän on laulanut meillä perhejuhlissakin kolmessa polvessa, Margit kiittää.
 Helena ja Seppo
Saarinen sekä Kalevi Laitila
myivät 175 lippua, kun
järjestämisvuorossa oli
Eläkeliiton Soinin yhdistys.
Kymmenen euron lipulla
saa tanssiluvan kello 13–17
sekä kahvin ja voipullan.
5
TEKSTI: Outi Myllymäki KUVAT: Jason Itämäki
Juurillaan
on helppo tehdä hyvää
Kotiseudulleen Alavudelle muuttaneet Juurakot
löysivät uutta sisältöä elämäänsä vapaaehtoistyöstä.
 Saana ja Tero Juurakko ovat tyytyväisiä
Alavuden asenneilmastoon, sillä kaupunki
suhtautuu kannustavasti uusiin ideoihin.
Myös Unkarissa syntynyt puolitoistavuotias
Sulo nauttii elämästään alavutelaisena.
6
E
telä-Suomessa viisitoista vuotta vaikuttaneet Saana ja Tero Juurakko vaihtoivat vuonna 2011 maisemaa, kun veri
veti aina vain kiihkeämmin kotiseudulle. Hämeestä Ähtärin kesäasunnolle tiheään tahtiin ajelleen viisihenkisen perheen äiti avasi keskustelun muutosta.
– Olisiko helpompaa, jos meistä vain yksi ajelisi Alavudelta Helsinkiin, Saana muistelee kysyneensä.
Muuttopäätös oli helppo, sillä kukaan kolmesta lapsesta ei ollut vielä murrosiässä. Lisäksi heitä
odottivat Alavudella useat serkut ja ystävät, joiden kanssa lapset olivat viettäneet aikaa lomilla ja
viikonloppuisin.
– Emme ole katuneet muuttoa kertaakaan.
Täällä meillä on kaikki lähellä: sukulaiset, ystävät
ja laaja valikoima harrastuksia. Jonottaa ei tarvitse kuin korkeintaan Keskisen kassalle pahimpana
turistiaikana, Tero toteaa hymyillen.
Liikkuva työ maisemakonttorissa
Juurakkojen muuttaessa Alavudelle kasvoi isän
työmatka 315 kilometriin. Terolle tuo matka on
suhteellisen lyhyt, sillä työssään lentoperämies
lentää Finnarilla Aasiaan ja takaisin.
– Työni eroaa monista muista ammateista siinä, että minulla on hiukan erilainen toimisto. Se
on varsinainen maisemakonttori, hän veistelee.
Teron mukaan turvallisuus on lentoliikenteessä viritetty niin huippuunsa, ettei hän ole koskaan pelännyt lentäessään. Päinvastoin, pienet haasteet ilmavirtauksissa ja mutkat matkassa nostavat ammattimiehen adrenaliinia sopivalle tasolle.
Farmaseuttina työskentelevä Saana tekee
toistaiseksi lyhennettyä työviikkoa Tuurin Apteekissa. Se helpottaa perheen arkirumban pyörittämistä, kun mies on aina kerrallaan kolme tai neljä
päivää työmatkalla.
Yhdessä on helppo innostua
Tällä hetkellä Juurakkojen elämä pyörii lasten
harrastusten ympärillä. Tero on partioaikaisten
ystäviensä kanssa puhaltanut vanhan harrastuksensa uuteen liekkiin.
– Meitä on yhdeksän aikuista vetämässä toimintaa, jossa on mukana 60 alavutelaislasta.
Suurimman siivun heidän vapaa-ajastaan imaisee pesäpallo. Saana on yllätyksekseen löytänyt
itsensä monesta roolista: hän on joukkueenjohtajana kummankin pojan joukkueessa ja hoite-
lee yhdessä muiden äitien kanssa pesäpallokentän kioskia.
– En ole itse koskaan pelannut pesäpalloa,
mutta siitä huolimatta pystyn tekemään yllättävän monia juttuja lajin hyväksi. Tärkeää on, että
uskaltaa lähteä rohkeasti mukaan, hän rohkaisee
muitakin.
Omien lasten ja heidän joukkuekavereidensa
eteen tehty työ kantaa hedelmää monella saralla. Saana ja Tero nauttivat yhdessä tekemisen fiiliksestä, joka vallitsee vanhempien keskuudessa
kentän laidalla.
– On ollut mukavaa huomata, miten nopeasti innostus tarttuu muihinkin. Viimeksi pistimme
porukalla puulaakiturnauksen pystyyn ja saimme nopealla aikataululla mukaan kuusi joukkuetta. Katsojia tuli paikalle kannustamaan lähes sata.
Alavus on todella aktiivinen paikka, Tero kehuu.
Pari vuotta sitten perustettu APV:n pesäpallojaosto on osoittanut, että Suomen
perinnelajille löytyy yhä sosiaalista tilausta nettipelien haastajana.
Tällä hetkellä lajin harrastajia on
jo sata.
Uusista haasteista tämän
tästä innostuva Tero käytti kesästään reilun parin työviikon
verran vapaaehtoistyötunteja
siihen, että kunniakas Monttu
saisi modernin hiekkatekonurmen. Syvälle hankemaailman
koukeroihin sukeltanut lentäjä on luottavainen, että yhteisön
kehittämisinto tuottaa huippupohjan tulevienkin sukupolvien pesiksenpelaajille.
Täällä meillä on
kaikki lähellä:
sukulaiset,
ystävät ja
laaja valikoima
harrastuksia.
7
TEKSTI: Anne Kohtala KUVAT: Jason Itämäki
Räppäri
NYKYPÄIVÄN
HÄJY
Joni Pasanen Sapsalammilta nähdään vielä suurilla areenoilla.
”Iso Antti ensimmäinen, Rannanjärvi toinen,
Pasanen kolomas aivan samanmoinen.”
Joni Pasanen (22) Alavuden Sapsalammilta yhdisti raplyriikan, puukkojunkkarit ja eteläpohjalaisen äänenpainon. Niistä on syntynyt jo useampi musiikkivideo, viimeisimpänä Härmän laki. Parhaillaan on keikkailun ohessa
syntymässä myös levy.
Pasanen näyttää, että häjyt ja räppärit ovat lopulta liki toisiaan: molemmissa elää uho, battle-henki, sitkeä periksiantamattomuus ja rajaton itsetunto.
– Puukkojunkkarit ovat aina kiehtoneet minua. He olivat kovia äijiä aikoinaan. Aiheuttivat puheenaihetta, pelkoa ja ihailua missä liikkuivatkin, hän sanoo.
”Vaikka mä täältä lähden,
aina mä tänne palaan.”
Pasanen on sitä mieltä, että mies voi lähteä Pohjanmaalta, mutta Pohjanmaa ei lähde miehestä. Hän vannoo aina ja ikuisesti Alavuden nimeen. Vaikuttaa siltä, että
lähdettävä kuitenkin on, kun palo on siihen, että oman
8
maakunnan areenat eivät riitä.
– Pikkupojasta lähtien olen tästä haaveillut ja nyt se
näyttää tapahtuvan. Olen pitänyt haaveet omana tietonani
ja yrittänyt tulla esiin tekemisen kautta. On niin paljon heitä, joilla on suuret puheet, mutta vähän tekoja.
”Selkä suoraan ja leuka pystyyn.
Kaikki sen tietää, vaan komiat pärjää.”
Jo pikkupoikana Pasanen kirjoitteli sanoituksia ja räppäsi kavereiden kanssa kasettinauhurille. Teini-iässä riimittely jatkui, mutta yhdessä tekeminen hiipui, kun kavereita alkoi hävettää. Pasanen kuitenkin jatkoi ja puolitoista vuotta sitten tuli uusi käänne, kun alavutelainen rapartisti Kid1 eli Mika Maunus bongasi hänet kaverikseen.
– Mika pyysi minua keikoille tuplaajaksi eli taustalaulajaksi. Niin sitten olemme kiertäneet yhdessä kymmeniä
ja kymmeniä keikkoja ympäri Suomen.
Pasanen tykkäisi jakaa intohimoaan myös seuraavalle
polvelle. Jos Alavuden junioreista löytyisi kiinnostuneita
räppäreitä, hän voisi perustaa kerhon.
9
”Komiat pärjää aina ja
selviytyy varmana.
Mutta tämä isäntä tietää,
notta kateus pitää ansaita.”
”Mun on pakko päästää
peto mun sisältä irti.
Ei sitä saa häkkiin, kun
se on mikissä kiinni.”
Tällä uholla Pasanen julkaisi YouTubeen ensimmäisen musiikkivideonsa
Varo poika vuosi sitten syyskuussa.
Se keräsi runsaasti näyttökertoja ja
kuulijat pyysivät lisää.
– Mikäpä siinä, tein pari uutta videota ja ihmiset alkoivat kysyä, että koska tulee keikka. Se oli hiukan
häkellyttävää, kun olin tottunut olemaan lähinnä Mikan taustalla.
Niin kuitenkin kävi, että Pasanen hankki itselleen DJ:ksi Eetu
Pekkalan ja taustalaulajaksi Tommi Luostarin. Sillä porukalla he vetivät Kauhavan Tiikerissä Nikke Ankaran kanssa ensimmäisen keikkansa 150-henkisen yleisön edessä.
– Annoin Tommille rispektit heti
koelaulusta. Hän äänitti demon armeijassa kasarmin vessassa. Jos äijä
pystyy siihen, se pystyy mihin vain.
Nyt keikkaa on säännöllisesti,
mutta enemmänkin saisi Pasasen
mukaan tulla.
”Vaasan veri ei vapise eikä
Kauhavan rauta ruostu.
Niskasta kiinni ja puukosta
selkään, jos ei se muuten
suostu.”
Sattuman kautta Pasanen sai ammattiapua myös viimeisimpään musiikkivideoonsa. Yhteistyö alkoi, kun
elokuvantekijä Ilkka Tiainen kuuli Siikinniemen lavalta uudenlaisen biitin kesämökilleen Sapsalammin rantaan. Talvet Etelä-Afrikassa
asuva Tiainen tarkisti Instagramista,
kuka siellä esiintyy, innostui tyylistä
ja otti yhteyttä.
Syntyi Härmän laki, joka keräsi
YouTubessa ensimmäisen viikonlopun aikana 8 000 näyttökertaa.
– Asiat etenevät kummallisesti.
Nopeammin kuin itse olen suunnitellut. Täytyy pitää järki mukana ja
miettiä tarkkaan, ettei lähde liikaa
keulimaan, artisti miettii.
10
Parhaillaan tekeillä olevasta levystä ei ole vielä sopimusta levy-yhtiön
kanssa. Suunnitelma on auki, syntyykö se omakustanteena, sponsorirahalla vai miten. Tarkoitus kuitenkin on, että se on valmis vuodenvaihteen jälkeen.
Pasanen kertoo, että levy tulee olemaan hyvin omakohtainen.
Härmän laki on kuuden kappaleen
EP:n ensimmäinen sinkkulohkaisu.
– Koko levy kertoo minusta, joten Pohjanmaa näkyy ja kuuluu.
Murteella en räppää tarkoituksella,
mutta olisi teennäistä estää sitä tulemasta.
”Maatalon poika. Riittääkö
mulla tähän tasoja?
Ajelen pitkin Pohjanmaata,
lasken matkal latoja.
Kai oon onnekas kun saan
kulkee tällä retkellä.
Ne jotka nauro sanoo ettei
epäilly mua hetkeekää.”
Pasanen on asunut kolmevuotiaasta lähtien Alavudella. Sapsalammilla on hänen sielunmaisemansa: punainen pohjalaistalo vuodelta 1845
ja tila, jossa kanat juoksevat pihassa vapaina. Lisäksi on navetta, metsää ja peltoa.
– Täällä olen saanut tehdä aina töitä ja edelleenkin auttelen, jos ehdin.
Omilleen hän muutti kuitenkin
jo 16-vuotiaana, vaikkei kauemmas
kuin Alavuden keskustaan. Sieltä
oli kätevämpi kulkea kouluun Seinäjoelle, jossa hän opiskeli ajoneuvoasentajaksi.
Tällä hetkellä Pasanen ei ole vakituisesti töissä, joten miehellä on
tilaisuus miettiä tulevaa. Yksi mahdollinen suunta on Vaasa, jossa
asuu hänen tyttöystävänsä. Toinen
on Helsinki, jossa on vireillä jotakin,
mistä mies ei vielä puhu.
– Parasta olisi, jos voisi elää musiikilla. Tehdä jotain ristuksen komiaa.
TEKSTI: Outi Myllymäki KUVAT: Honkatalot
Laatu lähtee luonnosta
Yli satavuotiaat perinteet omaava Honkatalot on kulkenut
määrätietoisesti kohti huippua luontoa kunnioittaen.
Yrityksen juuret ovat Töysässä ja siivet maailmalla.
T
öysän Ritolassa sijaitsee tehdas, josta lähtee
kauniita koteja ja kakkoskoteja ympäri maailmaa. Markkinointijohtaja Katariina Vainionpää kertoo, että heidän hirsitaloissaan skandinaavinen design on yhdistetty ekologiseen materiaaliin.
– Jokainen talo on räätälöity ympäristöön sopivaksi ja
perheen elämäntilanteeseen toimivaksi. Teemme uniikkeja koteja ja vapaa-ajan asuntoja, hän kuvailee.
Yksilöllisen suunnittelun ja ekologisen materiaalin yhdistelmä on saanut hyvän jalansijan Venäjällä, Japanissa,
Saksassa ja Ranskassa. Neljännessä sukupolvessa yrittäjinä toimivat Vainionpäät haluavat valloittaa Honkataloillaan koko maailman.
– Kiinnostavia uusia avauksia on tehty Euroopassa ja
vähän muuallakin. Katselemme avoimin silmin sopivia
kohdemaita, Vainionpää kertoo.
Kärjessä yhä tiiviimmin
Honkatalot on yritys, joka on profiloitunut huippulaadulla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ponnistelut ovat
tuottaneet toivotun tuloksen: yritys on kiilannut tuotteillaan alan kärkeen ja luonut entistä tiiviimmän asiakassegmentin.
– Olemme saaneet aivan mahtavia rakennuskohteita.
On ihanaa päästä joka kerta luomaan jotain uutta, Vainionpää iloitsee.
Yrityksen markkinoima huippulaatu vaatii paljon tekijöiltään. Vainionpään mukaan heillä paras laadun tae on
mahdollisimman suuri omavaraisuus. Raaka-aineena käytetty kuusi tulee suomalaisista metsistä, ja jokainen työvaihe tehdään mahdollisimman pitkälle itse.
11
Honkatalot valmistetaan melkein valmiiksi tehtaalla
eli rakennuspaikalle ei jää enää kovin monta työvaihetta. Tälläkin tavoin pystytään varmistamaan tuotteen tasainen laatu.
Yrityksen tuotannosta on noin 60 prosenttia koteja ja
40 prosenttia kakkoskoteja. Vainionpää arvelee, että Suomessa suhde on tasan 50 ja 50 prosenttia.
– Kotimaan osuus markkinoistamme on tällä hetkellä
noin 40 prosenttia.
Ura alkoi kesätyttönä
Katariina Vainionpää (o.s. Lehtovaara) aloitti yrityksen
palveluksessa Virroilla 14-vuotiaana kesätyöntekijänä.
– Leikkasin nurmikkoa, keitin kahvia ja lajittelin postia. Myöhemmin pääsin hoitamaan puhelinvaihdetta ja aina vain vaativampiin hommiin, hän kertoo hymyillen.
Päätoimisesti yrityksen palveluksessa Vainionpää on
ollut 15 vuotta. Hän nauttii työstään markkinoinnin parissa, sillä se tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita. Pysyäkseen
kärjessä on tehtävä kovasti töitä.
– Töysän tehtaan sijainti on erinomainen tuotannolle.
Ihmisiä meillä on töissä ympäri maailmaa.
Honkataloilla on valttina monen sukupolven läpi kulkenut tietotaito puun ymmärtämisessä ja luonnon kunnioittamisessa. Markkinointijohtaja on vakuuttunut, että
hiljainen tieto on ollut tie menestykseen.
– Tieto puun ymmärtämisestä on kulkenut isältä
pojalle.
12
Leikkasin nurmikkoa,
keitin kahvia ja
lajittelin postia.
Myöhemmin
pääsin hoitamaan
puhelinvaihdetta
ja aina vain
vaativampiin hommiin.
TEKSTI: Outi Myllymäki KUVAT: Jason Itämäki
Alumiinista apua
haastaviin olosuhteisiin
Alufrontin tehtaalla valmistuu tuotteita,
jotka eivät pelkää myrskyjä ja elämisen kolhuja.
A
lavus Alufront Oy:n tehtävänä on
täyttää laadulla ”rakennusten reiät”. Yritys valmistaa alumiiniovia,
-ikkunoita, -lasiseiniä ja -valokattoja.
– Alumiini on kevyttä suhteessa kestävyyteen. Siksi se on monissa kohdin parempaa kuin perinteinen puu tai teräs. Esimerkiksi ulko-ovissa alumiini pysyy ehjänä ja
toimivana vuosikymmenestä toiseen, toimitusjohtaja Kimmo Aalto vakuuttaa.
Vuonna 1993 perustettu yritys on kahdessa vuosikymmenessä löytänyt sopivia
yhteistyökumppaneita ja ollut mukana uusien järjestelmäratkaisujen kehittäjänä. Viimeisin tuoteuutuus on yhteistyössä Honkatalojen kanssa kehitetty suuriin kiinteisiin
ikkunoihin mallisuojattu HTWS-ikkuna.
– Honkatalot tarvitsi vaikeisiin olosuhteisiin, esimerkiksi meren rannalle rakennettavien talojen ikkunoihin ratkaisun, joka pitää luonnonvoimat kurissa. Haasteena
oli myös se, ettei tuotteiden hinta saanut
nousta pilviin. Onnistuimme kehittämään
alumiinista ikkunanpuitteita, jotka eivät ole
juuri puusta tehtyjä kalliimpia.
Tuuria ja kovaa työtä
Alufront työllistää 13 henkilöä. Tehtaan
tuotteista suurin osa tehdään käsityönä.
– Koneet ovat vain apuna, kun rakennamme valmiista 6,6 metrin pituisista rakennejärjestelmäprofiileista asiakkaan tilaamia tuotteita. Katkaisemme ne määrämittaan, teemme suunnitelmien mukaiset
koneistukset ja kokoamme valmiita tuotteita kuin legopalikoista, Aalto kuvailee.
Alufrontin juuret ovat perinteikkäässä
Alavuden Puunjalostustehtaassa. Siellä oli
aikoinaan alumiiniosasto, joka ei kehittynyt
sillä vauhdilla kuin olisi ollut mahdollista.
Aalto ehdotti johdolle työkaverinsa kanssa, että mitä jos he eriyttäisivät toiminnan
omaksi yritykseksi.
– Olihan se rohkea teko lähteä yrittäjäksi edellisen laman pahimpina vuosina. Meillä oli hyvä tuuri, kun silloin rakennettiin sotilaskyliä Venäjälle. Nuo kaupat oli neuvoteltu jo ”Puujalan” aikaan, ja me saimme
sieltä töitä. Tuli sellainen lentävä lähtö, hän
muistelee.
Aallon mielestä yrittäjänä tarvitaan kovan
työn ja ammattitaidon lisäksi hyvää onnea.
– Että sattuu juttuja oikeisiin saumoihin,
hän tarkentaa.
Näitä sopivia juttuja on Alufrontin tiellä sattunut ihan mukavaan tahtiin. Honkatalojen lisäksi yhteistyökumppaneita
ovat muun muassa kansainväliset yritykset Wärtsilä ja öljynporauskyliä Venäjälle
rakentava Parastek. Asiakkaita ovat teollisuuden ohella myös monet rakennusliikkeet, kunnat, seurakunnat sekä asunto- ja
kiinteistöosakeyhtiöt.
Kimmo Aallon
johtamassa
tehtaassa suurin
osa töistä tehdään
edelleen käsin.
13
Rypsiöljymme on
puhtaasti kotimainen
terveystuote, joka
ehkäisee sydän- ja
verisuonitauteja ja
auttaa alentamaan
kolesterolia.
Vietävän hyvää
jokaiseen kotiin
Osuusmeijerillä toimiva myymälä tuo
lähellä tuotetut herkut kaikkien saataville.
K
Toimintaa vetävä
Hanna Yli-Kuha ja
myymälän asiakaspalveluvastaava
Susanna Heikkilä
suunnittelevat
uusia juttuja joulusesonkiin.
14
ymmenen vuotta sitten perustettu Vietävän hyvää -tukku laajensi kaksi vuotta sitten toimintaansa
perustamalla myymälän entisen osuusmeijerin tiloihin. Sieltä löytyy herkkuja ja lahjatavaroita vaativampaankin makuun.
Toimintaa vetävä Hanna Yli-Kuha toivoo, että tieto kaikille avoimesta myymälästä tavoittaisi paremmin myös suuremman yleisön.
– Kyllä tässä vielä joudutaan töitä tekemään, että viesti saataisiin perille. Monet
luulevat yhä, että myymälä palvelee vain
maatalousyrittäjiä, hän myöntää.
Hyvä merkki on, että Suomessa vallitsee tällä hetkellä lähiruokabuumi. Rekoruokapiirit ovat saaneet kuluttajat aktivoitumaan ja kyselemään mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa.
Immi tukee terveyttä
Vietävän hyvää tekee työtä suomalaisten,
kotoisten makujen tarjoamiseksi kuluttajien ruokapöytään. Sen Kotitilan-tuotemerkin alla on tällä hetkellä reilu kymmenen
tuotetta, joita markkinoidaan keskusliikkeiden kautta eri kaupparyhmille ja kuluttajille.
Kaupan markkinointiringissä on tuottajana myös Alavuden Öljynpuristamo, jonka toimitusjohtaja Yli-Kuha on. Öljynpuristamossa valmistetaan kylmäpuristamalla tavallisen rypsiöljyn lisäksi sitruunalla,
valkosipulilla, basilikalla ja chili-paprikalla
maustettuja öljyjä.
– Ykkösmaku on sitruuna, kakkossijalla vaihtelevat valkosipuli ja chili-paprika,
hän listaa.
Alavutelaisen Immi-Rypsiöljyn nimi
PIKKUUUTISIA
TEKSTI: Outi Myllymäki KUVAT: Jason Itämäki
Yrityksille tukea
miljoonia euroja
Kuusiokuntien alueelle tuli uuden Leader-ohjelmakauden
ansioista 5,1 miljoonan euron julkinen tukipotti. Kuudestaan ry:n kehittämissuunnittelija Päivi Rintala kertoo,
että vuoteen 2020 asti kestävän ohjelmakauden rahoista
puolet on kohdistettu yritystukiin.
– Toimintaryhmän hallitus on tehnyt ensimmäiset tukipäätökset, nyt odottelemme Ely-keskuksen vahvistusta
päätöksiin. Monet yritystuista kohdistuvat koneinvestointeihin, ja hakijoina on ollut pienyrityksiä.
Rintalan mukaan on alueelle iso lottovoitto, jos joku perustaa yrityksen ja pystyy sillä itsensä työllistämään. Hän
kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä Alavuden Fasadiin,
jossa sijaitsee myös heidän toimistonsa. Sieltä löytyvät
asiantuntijat ja tarvittavat neuvot.
– On kaikkien etu, että tänne myönnetyt EU:n tukieurot käytetään alueemme kehittämiseen, Rintala korostaa.
www.kuudestaan.net
Toivo Kärjen säveliä
Töysän yläasteella
juontaa sanasta Impi eli se on tuotantomuodoltaan neitseellinen öljy. Yli-Kuhan
mukaan rypsiöljyä voi pitää oliivista puristetun neitsytöljyn suomalaisena versiona:
kummassakin on paljon terveyttä tukevia
aineita.
– Rypsiöljymme on puhtaasti kotimainen terveystuote, joka ehkäisee sydän- ja
verisuonitauteja ja auttaa alentamaan kolesterolia. Immi-öljyssä on runsaasti myös
omega-3-rasvahappoja, E-vitamiinia luonnollisessa muodossa sekä antioksidantteja
ja lesitiiniä.
Juhlaherkut kätevästi
Myymälän asiakaspalveluvastaava Susanna Heikkilä kertoo, että suosikkituotteita ovat suurkeittiöpakasteet, joista syntyvät kätevästi tarjottavat isompiinkin juh-
liin. Myös gluteenittomia tuotteita menee
juhlapöytiin.
– Asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun ei
tarvitse itse ryhtyä leipomaan, Heikkilä
toteaa.
Ostajien suosiossa ovat erilaiset marjatuotteet, kuten hillot, hyytelöt ja mehut.
Omalla paikkakunnalla valmistettu rypsiöljy ja lähellä tuotetut erikoislihat menevät
myös hyvin kaupaksi.
– Meillä esimerkiksi myydään joulun alla savustettua kalkkunaa. Avaamme lokamarraskuun vaihteessa myös joulupuodin.
Siellä tulee olemaan kaikkea kivaa pukinkonttiin ja joulupöytään.
Heikkilä kertoo myös, että suunnitelmissa on tuoda alakerrassa oleva iso kahvimylly myymälään. Sen jälkeen valikoima
laajenee myös itsejauhettuun kahviin.
Tänä vuonna on kulunut sata vuotta tuotteliaan
säveltäjän Toivo Kärjen syntymästä. Nuoruutensa Töysässä viettäneen Kärjen kunniaksi järjestetään konsertti sunnuntaina 15. marraskuuta kello
14 Töysän yläasteella. Esiintyjinä ovat duo Jonna
Pirttijoki-Helanen (harmonikka) ja Martta Valkeus
(sello) sekä paikallinen Amoroso-kvartetti.
Konserttia organisoiva Lakeudenportin kansalaisopiston vt. rehtori Lasse Kataja kertoo, että
hän haluaa tuoda esille hiukan toisenlaista Kärkeä kuin mitä tanssilavoilla on opittu kuulemaan.
– On hienoa huomata, miten mahtavasti nämä sävellykset taipuvat eri soittimille, kuten esimerkiksi harmonikalle ja sellolle. Kärki on säveltänyt todella kauniita melodioita, siksi ne varmaan
ovatkin säilyneet suosiossa vuosikymmenestä
toiseen.
– Toivottavasti mahdollisimman monet lähtevät kuuntelemaan, millaisia musiikkiyllätyksiä
juhlakonsertti tarjoaa, Kataja kannustaa.
Fasadista apua yrittäjille
Yrittäjä, onko sinulla investointi- tai muita kehittämissuunnitelmia? Suunnitteletko yrittäjäksi
ryhtymistä?
Jos asia on ajankohtainen, kannattaa olla yhteydessä Alavuden Kehitys Oy, Yrityskehitys Fasadiin ja selvittää, onko hankkeelle mahdollista
hakea investointitukea Leader- tai maaseuturahastosta. Yrityksen perustamistukea voi saada
yrityksen perustamiseen tai jossain tapauksessa merkittävään tuotannon tai liiketoiminnan
muutokseen. Fasadissa sinua avustavat yritysasiantuntija Mauri Haapasaari ja toimitusjohtaja Ulla Koivisto.
www.fasadi.com
15
Kohdataan Alavudella
Tapahtumia
lapsille ja
nuorille
syyslomaviikolla:
9.10. Disco ala- ja yläkoululaisille Lymyssä 2/3 €.
10.10. Valokarnevaalit Linnanmäellä 55 €.
Ilmoittautumiset: Sini 0400 795 636.
12.–13.10. Syyslomaleiri alakouluikäisille.
Ilmoittautumiset: Mervi 040 530 0046 tai
4H:n Sirpa 050 35 222 33.
Tervetuloa
viihtymään.
Katso kaupungin
tapahtumakalenteri:
www.alavus.fi
13.10. Perheliikuntapäivä ja tekemistä alakoululaisille klo 10–12 ja klo 13–15 (3.–6. lk) Lutralla.
14.10. Ulkoilupäivä perheille ja rastirata
alakoululaisille (3.–6. lk) Kirkkovuorella.
14.10. Tyttöjen kauneusilta klo 14–17 Lymyssä.
15.10. Kaupunkisota Töysässä ja Alavudella.
Ilmoittautumiset:
Mervi 040 530 0046 ja
13.11.
Sini 0400 795 636.
Jääkiekkomatka
16.10. Kylpyläreissu
Tampereelle:
Tropiclandiaan 20/25 €.
Ilves – Tappara (1
5/30 €).
Ilmoittautumiset:
Jessica 044 5501 349.
Mitä mieltä olet
Alavuden kaupungin
tiedotuslehdestä?
Osoitteessa www.alavus.fi
löytyy kyselylinkki, josta pääset
antamaan palautetta lehdestä ja
kertomaan omat juttuvinkkisi.
Arvomme vastaajien kesken
yllätyspalkintoja.
Ilmoittautumise
t:
Sini 0400 795 63
6