Pirkkala on ykkönen!” - Pirkkalan Kokoomus ry
1 2015 PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI ”Pirkkala on ykkönen!” 2 PIRKKALAN RUISKUKKA PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI PIRKKALA ON YKKÖNEN! Perspektiiviä politiikkaan O n mukavaa asua maailman parhaalla paikalla. Suomi on mittausten mukaan maailman kärkimaa elää ja me pirkkalalaisina olemme onnellisessa asemassa asuessamme koulutus- ja terveyspalveluissa ja elämänlaadussa mitalisijoille yltävässä kunnassa Suomessa. Kansallinen tai paikallinen onnenpotku ei ole syntynyt itsestään, vaan pitkäjänteisen, visionäärisen ja rohkean työn tuloksena. Kaikki tiedämme, miten hyvinvointia on Suomessa rakennettu, mutta Pirkkalassa oikeat päätökset hyvinvointimme takeeksi on tehty viimeisen parin vuosikymmenen aikana hyvän paikallispolitiikan keinoin. Pirkkalassa on oltu avoimia ja ennakkoluulottomia toimimaan yhteistyössä alueemme muiden kuntien ja yhteisöjen kanssa ja tällä tavoin olemme pystyneet vaikuttamaan siihen, miten asiat ovat edistyneet ja kehittyneet. Totuus on, ettei kukaan menesty yksin, vaan vankkumattoman yhteistyön avulla, jossa on voimaa, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. On erityisen miellyttävää keskustella kuntalaisten kanssa esimerkiksi pirkkalalaisesta terveydenhuollosta ja kuulla, miten kuntaan muuttaneet ovat positiivisesti yllättyneitä hyvästä terveydenhuoltojärjestelmästä. He kehuvat järjestelmän nopeutta, laatua sekä palveluseteleiden tarjoamia mahdollisuuksia. Pirkkalan talous on säilynyt vakaalla pohjalla ja olemme säästyneet monia muita kuntia koskettaneilta säästökuureilta. Tämä on pitkäjänteisen talouskurin tulosta sekä aiempien poliittisten linjauksien satoa. Pirkkalassa on aktiivisia kuntalaisia sekä monipuolinen yritysmaailma, joka kerryttää kunnalle positiivisen määrän verotuloja. Tämä keskeinen seikka olisi syytä muistaa myös kiitospuheissa! Pirkkala on mittareiden mukaan myös Suomen sivistyneimpiä kuntia ja kunnassamme asuvat Suomen koulutetuimmat naiset. Meidän onkin syytä pitää huolta siitä, että lapsillamme ja nuorillamme on mahdollisuus jatkossakin suorittaa ylioppilastutkinto omassa kunnassa. Uuden lukiomme avainsana voisi olla ”modernilukio”. Se tarkoittaa, ettei rakennus ole uusi ja moderni vain ensimmäiset viisi vuotta valmistumisensa jälkeen, vaan säilyy ”dynaamisena” ja edistyksellisenä, eräänlaisena kehityksen esiairueena. Pirkkala on luonut erittäin hyvän sijaintinsa ansiosta asukkaille ja yrityksille viihtyisät ja logistisesti järkevät alueet asettua ja sijoittua. Olemme kyenneet rohkealla otteella kaavoittamaan alueita myös tulevaisuuden tarpeille. Pirkkalan tulisi tulevaisuudessa keskittyä tarjoamaan mahdollisuuksia etenkin yksinyrittäjille ja pienyrityksille, koska yksityisten palveluiden tukeminen on erityisen tärkeää niiden kohdistuessa suoraan kuntalaiseen tuottajana sekä palveluiden käyttäjänä. Tavoitteenamme on lisätä työllisyyttä ja samalla monipuolistaa palveluita. Pirkkala on historiallinen alue, jonka muinaisuutta tutkitaan edelleen arkeologisin kaivauksin. Historia vaikuttaa nykyisyydessä ja useat pirkkalalaiset kulttuuriyhdistykset tuovat tätä toiminnassaan esiin. Kunnassamme on myönteinen ilmapiiri ja vastaan tuleekin usein ystävällisiä ja hymyileviä ihmisiä. Vahvasta kasvusta huolimatta Pirkkalassa on säilynyt yhteisöllisyys, jonka synnyttämällä luottamuksella pystymme rakentamaan kuntaamme järkevästi myös tulevaisuudessa. Kokoomus on Pirkkalan suosituin puolue. Pirkkala on ollut ja on edelleen Pirkanmaan kokoomuslaisin kunta ja koko maan mittakaavassakin aivan kärkipaikoilla. Pelkästään hyvä sijainti ei luo menestystä, vaan se tarvitsee lisäkseen hyvää visiota ja ohjausta. Pirkkalan menestymiseen eri mittareissa voi löytää yhteisen nimittäjän: Pirkkalassa on harjoitettu rakentavaa ja pitkäjänteistä kokoomuspolitiikkaa, jonka tuloksista meillä on nyt mahdollisuus nauttia. Pirkkalan kokoomustoiminta on vahvaa ja aktiivista ja ulottuu kuntatoiminnan lisäksi maakuntatasolle kattaen eri yhteistyöelimet sekä erinomaiset vuorovaikutussuhteet valtakunnan korkeimpiin päättäjiin. Toivotan hyviä lukuhetkiä uusimman Ruiskukan parissa! Lehtemme kertoo kokoomuslaisen politiikan luonteesta, linjauksista ja saavutuksista Pirkkalassa. Paljon olemme saaneet yhdessä aikaan. Pirkkala on yksinkertaisesti ykkönen! NIILO RAUTIONMAA Päätoimittaja, Pirkkalan Ruiskukka 2015 Rakennusmestari, yrittäjä Kunnanvaltuutettu Pirkkalan Kokoomus ry:n puheenjohtaja Pirkanmaan Kokoomuksen hallituksen vj 2015 Pirkkalaa on rakennettu vuosikymmeniä pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella kokoomuspolitiikalla, jonka keskeisiä tavoitteita ja saavutuksia Pirkkalan hyvinvoinnin ja kasvun kannalta ovat olleet: l Sijainnin hyödyntäminen lPirkkala-lisä l Yleiskaava 1996, ”Partola” l l Kuntakeskus, 2001 Sivistyksen vaaliminen ja edistäminen l Monipuolisten palveluiden kehittäminen l Visio nykyisistä teollisuus- ja liiketonteista lMusiikkiopisto l lKulttuuriopastoiminta l Kehityksen mahdollistaminen ja rohkeat päätökset l Talouden strateginen suunnittelu l Vuorovaikutteinen seutuyhteistyö l Vastuu ja vahva näkemys toimintaympäristöjen muutoksista kunnassa l Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy l Kulttuurin edistäminen, esimerkiksi monitoimitilat Osaavien ihmisten rekrytointi poliittisten valintojen sijaan P irkkala on kirinyt monilla mittareilla Suomen ykköskunnaksi. Saavutettu asema ei ole pikavoitto, vaan vuosikymmenten johdonmukaisen politiikan tulos. Pirkkalassa kokoomus on suurimpana ryhmänä ollut aikojen kuluessa kehityksen takaajana. 1980-luvulla kuntamme oli vielä hyvin maalaismainen pitäjä, jossa oli kuitenkin jo panostettu maakaasun sekä muihin runkolinjoihin ja maanhankintaan. Vasemmiston ja vihreiden poliittisella allianssilla jäätiin tuolloin kuitenkin jossittelemaan päätöksenteossa. Vielä 90-luvullakaan eivät kaikki poliittiset tahot nähneet yritystoiminnan merkitystä. Valtuustossakin puhuttiin verotulojen tulevan kuntalaisten verotuksesta. Siis mistä? Elettiin edelleenkin seisovan veden aikaa, jossa vielä vuoden 1993 lama jarrutti liikkeellelähtöä. Poliittisen vastuun muutos johti lamavuoden jälkeen kunnan voimakkaaseen kasvuun, jota kesti seuraavaan taantumaan vuoteen 2008 saakka. Kuntamme kehitystä johdettiin hyvin rationaalisesti kunnanjohtaja Risto Koiviston ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Antero Saksalan toimesta, mitä virkamiesjohdon toiminta tuki. Kokoomuksen oli monissa asioissa helppo yhtyä kunnanjohtajan esittelyyn kunnanhallituksen päätöksenteossa ja sillä painoarvolla asioita vietiin valtuustoon. Itsenäisyyden varmistaminen kasvun kautta oli johtolankana. Kaavoitusta pienessä kunnassa toteutettiin ekologisesti ja kustannustehokkaan tiiviisti. Myös kaikki liikenneratkaisut olivat kunnan kannalta tulevaisuuteen suunnattuja. Valtion rakentama kehätie ja Kurikan oma läpimenokatu, vihreiden vastustuksista huolimatta, olivat tulevaisuuteen suunnattuja. Päätöksissä oli tulevaisuuden kasvun tarvenäkökohtia, joiden Kokoomuksen tulevaisuuden tavoitteita päätöksenteossa ovat: l Rohkeus uudistuksiin, rohkeus uudistua lKehitysmyönteisyys, myönteisellä asenteella selvitään vaikeinakin aikoina l Hallintomallin kehittäminen l Kokoomuslainen pormestari l Politiikan läpinäkyvyys ja avoimuus l Yhteisöllisyys eli yhteisöllisen luottamuksen rakentaminen lEnnakkoluulottomuus l Investointien eri rahoitusmuodot l Vakaan talouden ylläpito l l Elinkeinojen kehittäminen, kuntakeskus ja lentokenttä vyöhyke Sivistyksen edistäminen, esimerkiksi lukio l Julkisen liikenteen kehittäminen l Yleisen hyvinvoinnin lisääminen Partola 1989 nyt nähdään realisoituneet odotettuakin nopeammin. Miten ilman näitä enää pärjäisimme? Maan hankinta kunnan omistukseen ja jalostamiseen oli osalla valtuutettuja selviö, vaikka osalle päättäjiä se silloin antoi eväitä toisenlaiseen julkisuuteen – kunnan varojen tuhlaaminen vuosiksi. Lähtökohtaisesti Pirkkalan ongelmana oli ostovoiman karkaaminen Tampereelle. Suunnitellun maanhankinnan ja kaavoituksen kautta ostovoima saatiin kääntymään Pirkkalalle voimakkaasti voitolliseksi. Yhtenä ratkaisevana tekijänä oli Partolan kaupallisen alueen käynnistäminen. Tässäkin kokoomuslainen visio kunnan kehittämisessä oli ratkaisevassa osassa, kun kunnanhallituksen äänestyksen ratkaisi puheenjohtaja Antero Saksalan ääni. Vaihtoehtona oli panostus ainoastaan kuntakeskukseen, joka sekin toki nähtiin tärkeäksi, mutta tehty priorisointi osoittautui oikeaksi. Partola alkupisteenä, kehätien varsi ja lentokentän alue ovat niitä kunnan tulevaisuuden alueita, joiden ansiosta työpaikkaomavaraisuutemme on kasvanut voimakkaasti alun 40 prosentista nykyiseen noin 70 prosenttiin. Kasvu on ollut suhteellisesti jopa nopeinta valtakunnassa. Aikoinaan voimakkaasti kritisoitu panostus maanhankintaan maakuntamme keskeisille logistisille alueille ja niille nyt alkanut elinkeinoelämän sijoittuminen on Pirkkalalle sellainen voimavara, jota reserviä kunta voi hyödyntää jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tulevaisuus on nyt monilta osiltaan omissa käsissämme, koska päätöksentekijöillä oli aikojen kuluessa perspektiiviä ja visioita ratkaisuissaan. HANNU VALLAS (kunnallispolitiikassa 24 vuotta mukana olleena), yrittäjä PIRKKALAN RUISKUKKA VALTUUSTORYHMÄ – VAIKUTTAMISEN PAIKKA V aikuttaminen ja päätöksenteko ovat haasteellisia, mutta asiat edistyvät oikeanlaisella aktiivisuudella, asenteella ja avoimuudella. Hyvä ja edistyksellinen vaikuttaminen ja sitä kautta syntynyt päätös ovat miltei aina kompromissi eri osapuolten ja näkemysten välillä. Tiimityön merkitys korostuu päätöksenteossa. Pirkkalan valtuustossa istuu 43 valtuutettua. Kokoomuksen valtuustoryhmä on suurin. Valtuustoryhmämme koostuu 15 valtuutetusta sekä kolmesta varavaltuutetusta. Joukossamme on eri alojen asiantuntijoita sekä osaajia – niin ensimmäisen kauden valtuutettuja kuin pitkäaikaisia vaikuttajiakin. Pirkkalan valtuusto kokoontuu yhteisistuntoon kerran kuukaudessa. Valtuuston lisäksi poliittista vaikuttamista tapahtuu kunnanhallituksessa, poliittisessa valiokunnassa, viidessä eri lautakunnassa, puheenjohtajakokouksissa, erilaisissa foorumeissa ja asukastapahtumissa. Kunnallisen ja seutukunnallisen päätöksenteon kannalta on tärkeää, että vuorovaikutus kuntalaisiin, virkamiehiin ja muihin sidosryhmiin on jatkuvaa, ennakkoluulotonta ja rakentavaa. Vaikka ylemmillä päätöksenteon asteilla on oma merkityksensä, poliittisen vaikuttamisen eräs keskeinen yksikkö on valtuustoryhmä. Valtuustoryhmässämme vaikutetaan Pirkkalan yhteisiin asioihin valmistelemalla keskustelujen kautta valtuuston päätettäväksi tulevia asioita. Tasavertainen vuorovaikutteisuus ryhmän jäsenten kesken on tärkeää ja keskeisimmistä asioista muodostetaan aina yhteinen näkemys. Kaiken takana on kuitenkin yksilön vapaus tuoda oma näkemyksensä julki, ryhmän pohdittavaksi. Valtuustoryhmämme kokoontuu pääsääntöisesti torstai-iltaisin, juuri ennen valtuuston maanantaista istuntoa. Valtuustoryhmän avoimiin ryhmäkokouksiin ovat tervetulleita läsnäolo- ja puheoikeudella Pirkkalan paikallisyhdistysten kokoomusjäsenet. Valtuustoryhmä järjestäytyy vuosittain. Vuonna 2015 puheenjohtajana toimii allekirjoittanut ja va- rapuheenjohtajana Pirkko Jartti. Ryhmämme sihteerinä jatkaa Ilona Salomaa. Kokonaisuudessaan valtuustoryhmämme keskeinen tehtävä on muodostaa kokoomuslainen kanta päätökseen tulevista asioista. Ryhmämme näkemys edustaa kuntalaisten ja Kokoomuksen kannattajien tavoitteita ja huomioi Pirkkalan kunnan kokonaisedun. Kokoomuksen kunnanhallitusryhmä päivittää ja ohjaa lautakuntien ohella valtuustoryhmän päätöksentekoa. Omassa ryhmässäm- me käytyjen pohdintojen lisäksi olemme aktiivisesti yhteydessä muihin ryhmiin. Näin saamme riittävät taustatiedot ja perusteet oman kantamme tueksi. Kokoomuksen strateginen hallitusohjelma koostuu viidestä pääkohdasta, joita sovellamme myös paikallistoiminnassamme. Kyseisiä valtakunnallisia tavoitteita ovat: 1) työn asettaminen etusijalle, 2) osaamisen kääntäminen uuteen nousuun 3)hyvinvoinnin kehittäminen vaikeinakin aikoina 4) puhtaiden ja kestävien ratkaisuiden edelläkävijyys 5)turvallisuuden ja seudullisen aseman vahvistaminen Keskitymme olennaiseen, pyrimme määrätietoiseen asioiden hoitoon ja järkevämpään sääntelyyn päätöksenteon eri vaiheissa. Yksinkertaistaen, keskittyminen olennaiseen on tärkeää! MARKO JARVA Kokoomuksen valtuustoryhmän pj. Teknisen lautakunnan pj., Tiedonhallinnan asiantuntija PIRKKALAN TEKNINEN TOIMI – KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN TAKAAJANA Pirkkalan tekninen toimi tuottaa kuntalaisille useita palveluita. Hieman ironista on, että teknisten palveluiden olemassaolo huomataan usein vasta niiden puuttuessa tai niiden toiminnan ontuessa. Pirkkalan kunnan investoinnit vuonna 2015 ovat noin 11,9milj.€, josta teknisen toimen osuus on merkittävä 10,5milj.€. Mihin rahat sitten kohdistetaan? Korjausvelan hallitseminen on yksi keskeisimmistä teknisen toimen tavoitteista. Katu- ja vesihuollon saneeraukseen on varattu määrärahoja vuodelle 2015 1,2milj.€. Korjausvelka on moninkertainen. Priorisointi tapahtuu vuosittain päivitettävän erillisen kunnallistekniikan saneerausohjelman mukaan. Yhdyskuntarakennetta kehittämällä on mahdollisuus luoda esteetön ja viihtyisä ympä- ristö, jossa on helppo liikkua ja jossa myös palvelujen saanti on taattua. Elinympäristön terveellisiä ja turvallisia rakenteita vahvistetaan oikeanlaisen yhdyskuntasuunnittelun avulla (asuminen, palvelut, liikenne). Kunnallistekniikan vastuualueeseen kuuluvat kadut ja tiet, virkistysalueet, moninaiset ulkoliikuntapaikat (hiihtoladut, uimarannat, luistelukentät), venepaikat ja yleisesti kaikki kunnallistekniikan rakenteisiin liittyvät asiat. Kunnassamme merkittäviä kunnallistekniikan hankkeita ovat olleet Linnakallion alue sekä vuonna 2015 Soljan alueen kunnallistekniikan rakentaminen (Solja on tulevaisuuden laadukas asuinalue 1000–1500 asukkaalle). Tilapalvelu huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpidosta, rakentamisesta, perus- korjauksesta ja teknisestä kunnossapidosta. Valtuusto vahvisti vuonna 2014 toimitilastrategian, joka toimii oivallisena työkaluna tilapalvelun hankkeiden priorisoinnissa. Vuosina 2013– 2015 tilapalvelun keskeisimpiä haasteita ovat olleet Pirkkalassa esiintyvien sisäilmaongelmien selvittely ja niihin liittyvät korjaustoimenpiteet. Tekninen toimi on ollut asian suhteen aktiivinen, mutta kyseessä on laajempi kansallinen haaste, jossa yhtenäisten ennaltaehkäisevien toimintatapojen ja menetelmien etsiminen ja kehittäminen ovat vasta alussa. Kokoomus on suhtautunut sisäilmaongelmiin alusta lähtien vakavasti, ja niihin liittyvät kysymykset ovat osa puolueen strategista hallitusohjelmaa. Ruoka- ja puhtauspalvelu tuottaa päivittäin noin 4 500 lou- nasateriaa, joka tarkoittaa vuodessa yli miljoonaa ateriaa. Pirkkalassa sijaitsee kuusi ruokapalveluita tuottavaa valmistuskeittiötä. Puhtauspalvelut huolehtivat puolestaan siivouksesta, joka kattaa pinta-alaltaan päivittäin lähes 50 000 m2. Järkevästi kohdennettuina koulut, päiväkodit, laitokset ja vanhainkoti saavat päivittäisen ylläpitosiivouksen, juuri oikeaan aikaan ja oikein menetelmin. Sisäilman laatuun liittyen (oikeanlainen) siivous on yksi keskeinen tekijä. Myös jätehuolto on eräs teknisen toimen vastuualueista. Pirkkala on antanut jätehuollon järjestämistehtävät Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Yhtiö huolehtii jätteiden käsittelystä, kierrätyksestä sekä loppusijoittamisesta ja vastaa myös jäteneuvonnasta. Tampereen Vesi hoitaa kuntamme vesihuollon ja siihen liit- tyvän asiakaspalvelun, laskutuksen sekä liittymissopimukset. Kyseisen yhteistyön kautta toteutetaan myös kiinteistöjen liitoskohtalausunnot kunnan vesija viemäriverkkoa koskien. Pirkkalassa palo- ja pelastustoimi on järjestetty Pirkanmaan pelastuslaitoksen turvin ja voimin. Edellä esitetyn tehtäväkartoituksen perusteella on helppo huomata, että teknisen toimen vastuualue on monisäikeinen. Tässäkin prosessissa keskeiseksi nousee hyvä yhteistyö valmistelevien virkamiesten ja luottamushenkilöiden välillä. Se antaa hyvät lähtökohdat vaikeidenkin asioiden hoitamiseen ja entistä paremman elinympäristön luomiseen. HYVINVOINNIN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET PIRKKALASSA P irkkalan väestö ikääntyy seuraavan 25 vuoden aikana kiihtyvää vauhtia. Koko Suomeen suhteutettuna väestön ikääntyminen on suurta. Kun yli 75-vuotiaita on nyt kunnassamme 1100 henkilöä, niin ennusteen mukaan vastaava luku vuonna 2040 on 3900. Selvää on, että tähän palvelutarpeen kasvuun on reagoitava heti useammallakin tavalla. Pohdittava on, millaista asumista ja mihin Pirkkalassa on lisättävä. Ratkaistava myös on, miten ikääntyvän väestön palveluja tuotetaan niin kotiolosuhteissa kuin hoivalaitoksissa. Kokoomuksen tavoitteena on olla kehittämässä toiminta- malleja, joissa asiakkaan valinnanvapaus säilyy laajana. Vaikka jokainen pitää kotiaan parhaana elämisen paikkana, niin monesti se muodostuu iäkkäälle yksinäisyyden tyyssijaksi. Tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan runsaasti lisää hoivakoteja. Kun kotipalvelut eivät enää riitä tai sosiaalinen kanssakäyminen on rajoittunutta, hoivapalvelun yksiköt tulevat tarpeellisiksi. Uudet hoivayksiköt tulee sijoittaa niin, että ne voivat helposti tukeutua olemassa oleviin terveys- ja hoivapalveluihin. Uusilla senioritaloilla on kysyntää, eikä niitä pidä sijoittaa muusta asumisesta erilleen, vaan osaksi normaalia asumisympäristöä. Terveyden edistäminen Valtakunnan tasolla on ymmärretty, ettei keskittyminen pelkästään sairauksien hoitoon riitä tulevaisuudessa. Resursseja on vaikeinakin taloudellisina aikoina suunnattava terveyden edistämiseen, jolloin sairauk sien ennaltaehkäisy on avainsana. Tutkimustulokset osoittavat, että koko väestön sairastuvuutta voidaan laskea 20–40 %, mikäli sairastuvuus saadaan laskemaan korkeasti koulutetun väestön riskitasolle. Keinot eivät ole monimutkaisia tai kalliita: liikunnan lisääminen, terveellinen ravitsemus, painonhallinta, tupakoimattomuus sekä alkoholin kohtuukäyttö. Kansan- tautiemme diabeteksen ja verenpainetaudin lääkekulut puolittuisivat, mikäli kansalaiset innostuisivat tarttumaan näihin yksinkertaisiin keinoihin. Myös kunnan voimavaroja kannattaa keskittää siihen, miten kuntalaisten motivointia omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen vahvistetaan. Tutun porukan kokoaminen liikunnan säännölliseen harrastamiseen, voi pelkästään olla ratkaiseva sysäys yksilön hyvinvoinnin lisäämiseen. Ihmisen hyvinvoinnin oleellisena osana on myös hyvä henkinen vire. Tähän liittyen kulttuurin monimuotoiset harrastamisen ja kokemisen muodot ovat tärkeitä. Pirkkalassakin kulttuurin harrastamisen tukeminen on tärkeä osa terveyden edistämistä. Kuorolaulu, harrastajateatteri tai muu taiteellinen harrastus ovat monelle jokaviikkoinen hyvänolon tuottaja. Julkiset tilat olisikin syytä suunnitella niin, että ne mahdollistavat erilaisten harrastajaryhmien toiminnan. Asukkaiden hyvinvointi on kunnan strategiassa yksi painopistealue. Kunnan kannalta ei siis ole ajanhukkaa uhrata aikaa ideointiin, jolla kehitetään uusia kannustuskeinoja kuntalaisten innostamiseksi liikunnan ja harrastusten pariin. Kun uudet keinot löytyvät, niihin löytyy myös tarvittava taloudellinen tuki. ANTERO SAKSALA, Perusturvalautakunnan puheenjohtaja, kunnallisneuvos 3 4 PIRKKALAN RUISKUKKA SUOMALAISESTA OPINPOLUSTA E sitin kymmenvuotiaalle tyttärelleni kysymyksen, ”olisiko kiva käydä koulua samassa pihapiirissä ainakin kymmenen vuoden ajan?” Hän totesi, että ”voisihan siihen kyllästyä, mutta ainakin se olisi turvallista”. Lasten ja nuorten oppimispolun turvallisuus ja eheys ovat avainsanoja Pirkkalan kunnan pohtiessa opetuksensa uudelleenjärjestämistä. Kuten muuallakin Suomessa, myös Pirkkalassa koulutuksen sisäisiä haasteita ovat opetuksen laadun ja kustannustehokkuuden varmistaminen sekä opetussuunnitelmiin ja ylioppilastutkintoon liittyvien muutosten läpivieminen. Eräs vaihtoehto opetuksen uudelleen muotoilemiseen on ajatus yhtenäiskoulusta, joka madaltaa nivelvaiheiden ongelmia oppilaiden siirtyessä entisistä ala-asteista yläasteille ja sieltä edelleen lukioihin. Keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1865 autonomiselle Suomen suuriruhtinaskunnalle asetuksen kunnallisesta itsehallinnosta ja seuraavana vuonna kansakouluasetuksen. Se teki kansakoulun perustamisen pakolliseksi maaseudulla. Kansakouluasetuksen tavoite oli rakentaa yhtenäinen kouluverkko koko Suomeen. Kansakoulujen vakiinnutettua asemansa, talolliset siirtyivät kannattamaan koulujen perustamista ja talonpojat aktivoituivat kunnallishallinnon päättäjiksi. Lopputuloksena jokainen kylä ja sen tilaton väestö olisi halunnut perustaa oman koulun ja kuntakokous joutuikin hillitsemään koulujen perustamista. Opettajasta tuli maalaiskylän keskeinen henkilö, joka eli lähellä kansaa, viljeli maata ja edisti sivistysrientoja. Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki teki kansakoulusta koko kansan koulun, koska ennen lakia joka viides lapsi oli jäänyt koulun ulkopuolelle. Oppivelvollisuus esti tavanomai- sen koulun keskeyttämisen 11– 12 vuoden iässä (jatkoluokat 13–14 -vuotiaille). Oppikouluun meni 1930-luvun lopussa noin 12 prosenttia lapsista. Kokonaisuudessaan nuori itsenäinen kansallisvaltio tarvitsi koulua valtion vahvistamiseen. 1930-luvun kasvatus- ja kouluajattelussa korostui saksalainen pedagogia, joka keskittyi opetuksen muotoihin ja opetussuunnitelman rakenteeseen. Ihanneoppilas oli tiedonhaluinen aktiivi, jonka henkinen riippumattomuus ja siveellinen tahto johdattivat tutkivaan ja eettiseen persoonallisuuteen. Opettajan keskeistä asemaa luokassa korosti hänen paikkansa kateederilla eli korokkeella. Opetustunnit olivat pitkälti ennalta suunniteltuja. Niiden aikana opettaja kuulusteli läksyn, antoi uuden tehtävän, yritti herättää oppilaan kiinnostusta aihepiiriin, käsitteli oppiainesta, kertasi opetetun asian, antoi uutta tietoa ja teki harjoitteita opetetus- sa asiassa. Oppilaat istuivat hiljaa omilla paikoillaan ja kuuntelivat syventyneinä – edes pää ei saanut liikahtaa. Kaavamaisuudesta tulikin nopeasti rasite. Kuten useimmissa Euroopan maissa, myös Suomessa opetussuunnitelmat kehittyivät toisen maailmansodan jälkeen yksityiskohtaisemmiksi ja sitovimmiksi. Kouluhallituksen pitkäaikaisen ylijohtaja Oskari Mantereen tavoitteena oli, että koko kansakoulusta ja oppikoulusta muodostuisi uusi, entistä yhteisöllisempi yhtenäiskoulu, joka palvelisi laajoja kansankerroksia (lapsikeskeisyys). Mantere jatkoi mielialojen kääntämistä yhtenäiskouluperiaatteelle (lakimuutos 1928, komiteamietintö 1932) myötämielisemmäksi, vaikka Suomen taloutta koetellut 1930-luvun alun lama pakotti kaikki keskittymään koulutoimen rutiineista selviytymiseen. Mantereen suuri haave yhtenäiskoulusta toteutui vasta paljon myöhem- min ja huomattavasti toisenlaiseksi muokkautuneena peruskouluna. Uudesta yhtenäiskouluajatuksesta on tullut viimeisen 15-vuoden aikana yksi perusopetuksen tavoitteista. Keskeistä yhtenäiskouluideassa on oppilaan eheän oppimispolun luominen niin, että oppimisen nivelvaiheet ulottuvat lukiokoulutukseen saakka, jolloin muodostuu oppilaan niin halutessa13-14vuotinen yhtenäinen kokonaisuus. Esikoulu, perusopetuksen luokka-asteet 1-9 ja lukio-opetus voivat sijaita samassa rakennuksessa tai toistensa lähettyvillä. Vantaalla yhtenäiskoulun opinpolku alkaa jo äitiysneuvolan puolelta. Mitään määrättyä mallia yhtenäiskoulun toteuttamiseksi ei ole, vaan jokainen koulu opettajineen ja oppilaineen luo sen yhteisöllisyyden hengessä oman näköisekseen. Oppilaalle yhtenäiskoulujärjestelmä tarjoaa joustavuut- ta ja turvallisen jatkumon. Oppilas, joka saa opiskella koko opintiensä samassa pihapiirissä tuttujen opettajien johdolla, on oikeutettu oppija ja hänen opetuksensa ja oppimisensa turvattua. Lukiokoulutuksella on tässä yhtenäisyyden jatkumossa paikkansa tulevaisuudenkin Pirkkalassa. ILONA SALOMAA Kunnanhallituksen jäsen, filosofian tohtori, opettaja VEROÄYRIIN KOHDISTUU PAINETTA Y li puolet Suomen kunnista on nostanut veroprosenttia tällä valtuustokaudella. Pirkkala teki korotuksen etupainotteisesti viime valtuustokauden loppupuolella, mutta paine lisäkorotuksille on edelleen olemassa. Kuntamme taloudellisesti kovin haaste on investointipaine, joka johtuu paitsi kasvukivuista niin myös yläkoulukiinteistön kaltaisista yllätyksistä. Pirkkala ei valitettavasti myöskään ole irrallaan valtiontaloudesta, jota vaivaa rakenteellinen alijäämä (kestävyysvaje). Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, heikosta tuottavuudesta ja liian suuresta julkisesta sektorista. Ongelmat eivät korjaannu veronkorotuksilla Suomen kokonaisveroaste on maailman korkeimpia. Valtaosa ekonomisteista tuntuu olevan sitä mieltä, ettei verotusta voi enää kiristää. Niin sanottu Lafferin käyrän lakipiste, jonka jälkeen verotuotot eivät kasva veroasteen noustessa, on maassamme ohitettu. Jos verotusta kiristetään, se johtaa ihmisten kulutusmahdollisuuksien vähenemiseen ja sitä kautta ennestään kituliaan talouskasvun hiipumiseen sekä työttömyyden lisääntymiseen. Verojen korotus aiheuttaa vaarallisen kierteen, joka vie kansantaloutta kiihtyvällä vauhdilla alaspäin. Suomen menestys viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on perustunut ennen kaikkea yksityisen sektorin tuottavuuden kasvuun, mikä on johtanut verotulojen kasvuun. Työn tuottavuus on noussut noin 2,5-kertaiseksi vuodesta 1975 vuoteen 2008, minkä jälkeen kasvu pysähtyi. Kansantalouden kokonaistuotanto on nyt samalla tasolla kuin vuoden 2006 alussa ja 10 % pienempi kuin huippuvuonna 2007. Samaan aikaan julkisen sektorin menokasvu ei ole edes hidastunut ja ylläpidämme jokapäiväistä hyvinvointiamme velaksi. Eräs lääke ongelmiin on tuottavuuden kasvattaminen Yksityinen sektori on onnistunut ottamaan laajasti teknologiainnovaatioita käyttöön, mutta julkinen sektori ei juuri ollen- Tax Revenue 0 kaan. Tulevaisuudessa julkisen sektorin palveluja on pakko kyetä korvaamaan koneilla, laitteilla ja digitalisoinnilla, jotta jäljelle jääviä henkilöresursseja ja palkkamenoja voidaan kohdentaa sellaisiin palveluihin, joissa niiden tarve on välttämätöntä. Perusterveydenhuoltoa voidaan osittain korvata kotidiagnooseilla laitteiden ja sovellusten turvin, jotka analysoivat näytteestä sairauden ja määräävät lääkkeet. Kirjastopalveluita Lafferin käyrän lakipiste osoittaa pisteen, jossa veroasteennousu supistaa kokonais verotuottoa. 35% 70% voidaan korvata tietotekniikalla, jolloin säästöt syntyvät paitsi henkilöresursseista, mutta myös lämmitettyä (hukka)tilaa vaativan kirjavarastoinnin tarpeen poistumisesta. Linja-autoliikenteen voisi korvata robottiajoneuvoilla Google Car:n, robottiaudin tai TerraMax:n teknistä esimerkkiä seuraten. Viranomaisasiointia tulee jatkossakin siirtää laajamittaisesti nettiin, ja julkisomisteisten rakennusten käyttöastetta kasvattaa. Tax Rate Teknologista kehitystä odotettaessa nopeampi tapa parantaa tuottavuutta (tuotos/panos -suhde) on työajan pidentäminen. Kestävyysvajeen kattamiseen hyväksytty ”rakennepaketti” määrittelee kunnille kahden miljardin euron tasapainotustoimet, josta miljardi saavutetaan tehtävien karsimisella ja toinen tuottavuuden parantamisella. Pelkotila on, että tavoite lepää täysin tyhjän päällä ja rakennepaketin kokonaistavoi- te saavutetaan tosiasiallisesti ainoastaan työvoimaa vähentämällä. Todennäköisesti Pirkkalassakin joku ennen pitkää keksii, että näiden toimien sijaan kunnan on turvauduttava talouspaineita helpottaakseen veronmaksajiin kohdistuviin veronkorotuksiin. Kokonaistaloudellisista lähtökohdista tarkasteltuna veronkorotuksissa ei ole niiden haitallisten seurausvaikutusten vuoksi merkittävää järkeä, joten niitä on syytä välttää viimeiseen saakka. Keinot tasapainotetun talouden ylläpitämiseksi tulee Pirkkalassakin löytää muualta kuin veronmaksajien selkänahasta. MIKA HAKKARAINEN, Ympäristölautakunnan jäsen, Kansantaloustieteilijä PIRKKALAN RUISKUKKA EDUSKUNTAVAALIT 2015 Koti ja isänmaa. sE on jäntti. Marko kivi TURVALLISUUS on kaikkien oikeus Suomessa Työn TekemInen pitää olla aina kannattavaa koULUTUS turvaa tulevaisuutta mAASeUTU tulee huomioida päätöksenteossa alEKsi jäntti Kansanedustajaehdokas 1. turvallisuus 2. sivistys ja Kasvatus 3. rEipas yrittäminEn markokivi.fi • • • • • • Paloesimies 42-vuotias,kolmenlapsenisä Ruovedenkunnanvaltuustonpj. PSHP:nvaltuustonjäsen SuomenJääkiekkoliiton liittovaltuustonjäsen kivenkovaaa Reservinyliluutnantti työnteko aleksijantti.fi 102 108 104 Kimmo Sasi varatuomari, dipl.ekonomi, valtiovarainvaliokunnan pj - Valtion talous tasapainoon säästöillä - Pirkkalan lentokenttäaluetta kehitettävä - Sankilasta pidettävä hyvää huolta 112 113 5 6 PIRKKALAN RUISKUKKA EDUSKUNTAVAALIT 2015 POHDINTAA TURVALLISUUDESTA T urvallisuuteen kuuluvat vakauden ja demokratian edistäminen. Seuraavalla vaalikaudella linjataan turvallisuuspolitiikkaa ja tehdään päätöksiä puolustusvoimien merkittävistä hankinnoista. Turvallisuuteen tarvitaan riittävä rahoitus ja se merkitsee kipeitä leikkauksia muissa menoissa. Uudenlaisiin kriiseihin on varauduttava aiempaa monipuolisemmin. Pirkanmaalla selvittiin vuoden 2011 ”Tapani”-myrskyn sähkökatkoksista ja Nokian vuoden 2007 vesikriisistä ilman hengen menetyksiä, lähinnä hyvän onnen ansiosta. Kyseessä olivat ns. uudet, odottamattomat kriisit ja ne antoivat vakavan viestin yhteiskuntamme haavoittuvuudesta. Yhteiskunnalle kriittisen infrastruktuurin toiminnan turvaaminen on keskeinen osa arjen turvallisuutta. Poliittista ohjausta tarvitaan sähkö- ja tietoverkkojen suojaamisessa ja veden ja lämmön jakelun varmistamisessa. Tämä vaatii merkittäviä investointeja. Viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen on alue, jossa tarvitaan poliitikkojen tukea. Jos kotihoidossa oleva vanhus jää ilman sähköä, puhelinyhteyksiä, vettä ja lämpöä, niin miten hänet saadaan turvaan ja kenen toimesta? Tilannetta pahentavat eri toimijoiden erilaiset aluejaot ja toimintareviirit. Tietoverkot ja kyberturvallisuus ovat turvallisuuden uusi alue. Nykyisin puolustusvoimilla on asiaan liittyen oma yksikkönsä. Samalla yksityisyyden suojaaminen ja kansalaisva paudet ovat kaikille tärkeä osa puolustamisen arvoista yhteiskuntaa. Puolustusvoimat ovat rakennusuudistuksessaan onnistuneet valtionhallinnon antamissa säästötavoitteissa. Ikäluokat ovat pienentyneet ja noin 80 % miespuolisista ikäluokista suorittaa asepalveluksen. Maanpuolustus on aiempaa teknisempää ja terveysvaatimukset ovat samalla kiristyneet. Kutsunnat ovat yhteiskunnallinen tarttumakohta, jossa yhteiskunta voi vaikuttaa koulunsa päättäneiden ihmisten elämään. Vaikka asevelvollisuus muuttuu valikoivammaksi, niin yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa tarvitaan. Mitä voimme tehdä niille, jotka eivät suorita asetai siviilipalvelua terveyssyistä? Keskustelu kansalaispalvelusta toivottavasti jatkuu samalla, kun säilytämme yleisen asevelvollisuuden. Voisiko asevelvolli- suutta niveltää esimerkiksi paremmin osaksi opiskelua? Tulevaisuudessa puolustusmäärärahoja on lisättävä. 2020-luvulla uusinnan alaisena ovat laivaston keskeiset alukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät. Ne ovat kalliita, mutta välttämättömiä hankintoja. Puolustusvoimien tulee pystyä tukemaan joustavasti siviiliyhteiskuntaa uusissa kriiseissä. Tämä on keskeinen osa kansallista turvallisuuttamme ja oikeusvaltioideaamme. Turvallisuuskulut ovat merkittävässä määrin henkilökuluja ja nykyiset säätöohjelmat ovat leikanneet henkilömäärää samalla, kun toiminnan ja erityisesti eri viranomaisten yhteistyöhön liittyvien prosessien kehittäminen on kangerrellut. Suomi on arvoiltaan maa, jota kansalaiset haluavat puolustaa. Siihen kuuluvat toimivat ja korruptiosta vapaat instituutiot, sananvapaus ja muut kansalaisvapaudet, oikeuslaitos ja kansalaisyhteiskunta. Se on yhteiskunta, jossa on hyvä yrittää ja työskennellä. PIRKKO JARTTI Työterveyshuollon erikoislääkäri Pirkanmaan Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Pirkko Jartin faktat: Olen työterveyshuollon, hallinnon ja liikennelääketieteen erikoislääkäri. Olen toiminut yli 15 vuotta politiikassa, muun muassa perusturvalautakunnassa ja vammaisneuvostossa. Nykyisin olen Pirkkalan kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja ja toisen kauden valtuutettu. Olen Pirkanmaan sairaanhoi- topiirin valtuutettu sekä toista kautta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamisliikelaitoksen ja sairaala-apteekin johtokunnassa. Olen Pirkkalan Kokoomusnaisten puheenjohtaja sekä Pirkanmaan ja Pirkkalan Lastenliiton puheenjohtaja sekä valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. https://twitter.com/PirkkoJartti https://instagram.com/pirkkojartti/ https://www.facebook.com/pirkko.jartti www.pirkkojartti.fi SOTE ELI SOSIAALI JA TERVEYS S OTE muodostuu kahdesta sanasta: ”sosiaali” ja ”terveys”. Keskustelua on tähän saakka käyty lähinnä erikoissairaanhoidon ehdoilla. Etenkin sosiaalipuolen järjestämisestä on puhuttu vähän. Pahin ongelma on ollut se, että terveydenhuollossa eri tahojen päättäjät eivät puhu keskenään. Tällä tavoin he eivät pysty poistamaan byrokraattisia päällekkäisyyksiä ja ”pullonkauloja”. Kunnilla on ollut vain vähäisiä mahdollisuuksia vaikuttaa kuluihin ja hoitoketjut ovat hajanaisia. Potilaiden hoidosta ei oteta kokonaisvastuuta. Sosiaali- ja terveydenhoidon menot ovat noin 25 miljardia euroa vuodessa. Erilaisina veroina siitä maksetaan 71 % eli noin 17,7 miljardia euroa. Se on erittäin suuri rahamäärä, jonka voi suhteuttaa valtion budjettiin, joka on noin 54 miljardia euroa ja valtion velkaan, joka on 100 miljardia euroa. 16 miljardia euroa kuluu terveyteen, kuusi miljardia euroa sosiaalipalveluihin ja kolme miljardia euroa vanhuspalveluihin. Kunnat maksavat menoista 38 %, valtio 32 %, kotitaloudet 15 %, Kela 10 % ja lisäksi vielä vakuutusyhtiöt ja työantajat. Rahoitus on yhtä suuri ongelma kuin palveluiden järjestäminen. Suomalaiset ikääntyvät ja SOTE-menot kasvavat nyky- menolla 4,5 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä jokainen toimija ja rahoittaja tarkastelevat asioita omasta näkökulmastaan, joka on tärkein syy ongelmiin. Isoin jakolinja on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Niillä on myös eri maksaja. Erikoissairaanhoito on tullut potilaan kannalta yhä tehokkaammaksi. Esimerkkinä tästä ovat syöpähoidot, joissa kustannukset ovat nousseet huimaavasti. Nykyisessä terveydenhuollossa vaaditaan myös erikoistumista, mikä pienissä yksiköissä on kallista ja vaikeaa. Pienen kunnan osalta sosiaalija terveydenhuollon kulut voivat nousta kohtuuttoman suuriksi. Jos asukasmäärä on pieni, niin vähäinenkin yllättävä tapahtuma voi nostaa kuluja asukasta kohden todella roimasti. Hoitojen kannalta keskittäminen on tärkeää. Esimerkiksi kaikki Suomen elinsiirrot tehdään Helsingissä HUS:ssa. Vuonna 2014 niitä tehtiin 355. Perusterveydenhuollossa on tärkeää saada erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat nopeasti oikeaan hoitopaikkaan, koska samalla säästetään yhteiskunnan varoja ja myös potilaan kipuja. Sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan. Jos potilas siirretään kotiin sairaalasta, niin tarvittavat tukitoimet on suunniteltava ja järjestettävä hyvin. Sitä varten tarvitaan moniammatillisia tiimejä, joissa on mukana eri lääketieteen aloja sekä sosiaalipuolen tuntemusta. Tämä oikein tehtynä ennaltaehkäisee raskaan hoidon tarvetta. Tavoitteena on, että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori toimivat yhdessä, jolloin ne tarjoavat ”leveämmät hartiat” ja raha riittää paremmin. Neuvolapalveluissa tulee ongelmaperheet havaita ajoissa ja puuttua ongelmiin ennen kuin ne räjähtävät käsiin. Sairauksien ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää. Liikunta, riittävä yöuni ja terveellinen ruokavalio ovat asioita, joita tulee painottaa riittävästi. Tulevaisuudessa kaikki terveyskeskukset ja sairaalat joutuvat siirtymään yhä tehokkaampiin ja läpinäkyvämpiin prosesseihin. Kustannustehokkuutta ja laatua edellytetään. Hoitoketjut ovat suomalaisissa kunnissa epäselviä, koska hoito on jakautunut eri toimijoille ja edelleen toimijoiden eri organisaatioyksiköille. Tässä meille on haastetta kerrakseen. PIRKKO JARTTI Erikoislääkäri Pirkanmaan Kokoomuksen kansanedustajaehdokas l Pirkkalan kunnan hallituksen 1. varapuheen johtaja l Pirkkalan kunnan valtuutettu l Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettu l Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskuksen ja sairaala-apteekin johtokunnan jäsen l Tampereen kulttuuri yhdistyksen jäsen l Maalaistalon tytär PIRKON VAALITEEMAT TERVEYS JA HYVINVOINTI Sosiaali- ja terveyspalvelujen päällekkäisyyksien poistaminen ja järkiperäistäminen. Kokonaistaloudellisuus. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimiva yhteispeli. TURVALLISUUS Laaja-alainen turvallisuus ei ole pelkästään taloudellisen pohjan varmistamista, vaan myös yleisen vakauden ja demokratian edistämistä. Riittävien puolustusmäärärahojen takaaminen. YRITTÄJYYS Pk-yrityksiä oli 99,8 % kaikista yrityksistä vuonna 2014. Niiden liikevaihto oli 53 % kokonaisliikevaihdosta. Pk-yritysten toiminnan kannustaminen ja niiden työllistämismahdollisuuksien ylläpitäminen. Taloudellinen hyvinvointi pääasiaksi. 100 LÄHIRUOKA Eettinen, kestävä, turvallinen ruokatuotanto, terveellinen lähiruoka. Oman alueen raaka- aineet ja tuotteet näkyviksi, helpoimmin saataviksi ja jakelu toimivaksi. KULTTUURI #koulutuslupaus # terveyslupaus Taide itsessään on arvo. Kulttuuri- ja liikuntasetelit käyttöön ja heti. Palvelusetelit. PIRKKALAN RUISKUKKA 7 LÄHI- JA LUOMURUOAN EDISTÄMINEN M aatalous työllistää noin 300 000 henkeä, 12 % työvoimasta. Yrityksiä on noin 1900, joista suurin osa on pieniä. Pirkanmaa on lähi- ja luomuruoan edelläkävijä. Maaseudun elävänä pitämisessä ja matkailun edistämisessä yrittäjälähtöisellä lähiruoalla on paljon mahdollisuuksia. Eduskunnalla, ministeriöillä ja ennen kaikkea kuntapäättäjillä on vielä tehtävää turhien ruokaestei- den madaltamisessa. Siksi lähiruoka on eräs vaaliteemani. Kiitos lähiruoan edistämisestä kuuluu rohkeille yrittäjille, jotka ovat tarttuneet niin tuottamiseen, jalostamiseen, jakeluun kuin markkinointiin. Erityiskiitos kuuluu Ahlmannin koulun hankkeille ja koulutukselle, joiden avulla on luotu paljon uusia toimintamalleja. Pirkanmaalla on monipuolista elintarviketuotantoa suklaanvalmistajista kahvipaahtimoihin, lammastiloista marjatiloihin ja erikoisleipomoihin. Tulevaisuudessa olisi suotavaa, että Pirkanmaan lähiruokahanke muuttuisi jatkuvaksi toiminnaksi ja sen hyvät käytännöt leviäisivät koko maahan. Suomessa on liikaa hankkeita, jotka päättyvät hankerahoituksen päättymiseen ja tavoitteena tulisikin olla siirtyminen kestävään liiketoimintaan. Lähi- ja luomuruoka ovat matkailun vetovoimatekijät, jos ne huomioidaan matkailumarkkinoinnissa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lähiruoka antaa ruoalle kasvot. Tärkein merkintä on tuottajan nimi ja paikkakunta. Lähiruoan määritelmän mukaan lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työlli- LUONNEHDINTOJA PIRKOSTA n ”Pirkko on yrittäjähenkinen, suoraselkäinen päätöksentekijä ja aina ihmisen puolella!” Paula Risikko Liikenne- ja kuntaministeri n ”Ihmisyyden ja elämän ymmärtäviä osaavia ja vahvatahtoisia naisia tarvitaan aina politiikkaan.” Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko n ”Pirkko on rakentava ja hänellä on hyvät yhteistyön taidot. Päätöksenteossa hän näkee hyvin kokonaisuudet.” Helena Rissanen Pormestari Pirkkala n ”Olen tuntenut Pirkko Jartin usean vuoden ajan toimiessamme Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamis- ja liikelaitoksen johtokunnassa. Pirkko on osoittanut asiantuntijana kykyä katsoa tulevaisuuteen ja osata perustella tarvittava kehityssuunta. Juuri tästä on tänään kysymys. Pirkko on nyt oikea henkilö tekemään vaikeitakin ratkaisuja, sillä hänellä on näkemystä sekä osaamista ja uskallusta tarttua tulevaisuuden edellyttämiin haasteisiin. Pirkolla on myös luontainen karisma. Häntä on helppo lähestyä ja hän osaa lähestyä ihmisiä. Totesin tämän, kun Pirkko oli kertomassa meidän Omakotiyhdistyksemme tilaisuudessa arjen terveysvinkeistä. Avoimesta vuorovaikutteisesta keskustelusta ei meinannut tulla loppua! Päättäjälle ihmisläheisyys on tärkeä arvo!” Matti Höyssä Tekniikan lisensiaatti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekki liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu, Tampere n ”Olen tuntenut Pirkko Jartin yli 20 vuoden ajan ja voin vakuuttaa, että tässä on ehdokas, joka omalla henkilökohtaisella yritteliäisyydellään, uurastuksellaan ja tarmokkuudellaan voisi viedä eteenpäin meidän kaikkien yhteisiä asioita täältä Pirkanmaalta ja Suomesta edus- kuntaan. Pirkko Jartissa on sitä karismaa, mitä tämän päivän mediapoliitikko tarvitsee. Hän tekee työtä kaikkien puolesta, muistaen nuoret, työttömät, työssäkäyvät, vanhukset ja sotiemme veteraanit. Näin ollen suosittelen erikoislääkäri Pirkko Jarttia kaikille yli puoluerajojen.” Raili Naskali Yrittäjä, Pirkkala n”Pirkon kanssa on helppo työskennellä, hän on aito ja luonnollinen ihminen. Perusteellisuus ja määrätietoinen luonne auttavat häntä haasteissa. Lääkärin ammatti tuo Pirkolle näkemystä sote-puolen kiemuroihin. Pirkko on kulttuurin ystävä ja aktiivinen somen käyttäjä!” Marko Jarva Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, Pirkkala n ”Kansanedustajaehdokas Pirkko Jartti on avoin, rehellinen ja helposti lähestyttävä. Hän ottaa laaja-alaisesti huomioon myös maaseudun ja etenkin yrittäjien asiat. Maaseudulla kasvaneena hänellä on hyvät tiedot sekä maa- että metsätalouden tämänhetkisestä tilanteesta. Hänellä on pitkä kokemus myös kunnallispolitiikassa ja lääkärinäkin hän on toiminut jo yli 30 vuotta, joten sosiaali- ja terveysasiat ovat hallinnassa.” Tapani Rajala Tmi Metsuri-yrittäjä Kyröskoski, Hämeenkyrö n ”Vuodesta 1989 Pirkko on toiminut luottolääkärinäni ja aina olen saanut häneltä asianmukaisen avun ja hoidon. Pirkko ottaa kaikki potilaat tasavertaisesti huomioon ja hänelle on äärimmäisen tärkeää ikään ja sukupuoleen katsomatta se, että kaikki saavat tasavertaisen ja laadukkaan hoidon. Olen ilolla voinut vuosien saatossa suositella Pirkon ammattitaitoa useille ystävilleni. Pirkko on empaattinen, luotettava ja hoitaa asiat aina potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hän on erittäin tunnollinen ja kantaa vastuun ja uskon, että hänellä on paljon annettavaa meil- le kaikille yhteiskunnan asioiden hoitamisessa. Me tarvitsemme Pirkkoa!” Niina Viljanen Tampere n ”Olen tuntenut Pirkon useita vuosia ja minulle on jäänyt hänestä aina sellainen kuva, että hän hoitaa asiat mitä lupaa. Hän on kova ”työmyyrä” ja tykkää kulkea luonnossa ja liikkuu paljon sekä ui avannossa. Hänelle etusijalla ovat perheiden asiat, ihmisten terveyspalvelut, nuorten syrjäytymisen ehkäisy, oikeudenmukainen verotus ja koulutusasiat sekä se, että ihmiset voisivat tuntea olonsa turvalliseksi. Myös ikä-ihmisten asioiden hoitaminen on lähellä sydäntä. Pirkon kanssa on helppo keskustella kaikenlaisista asioista ja hän kuuntelee ja kertoo oman mielipiteensä asioihin. Hän on siis helposti lähestyttävä ihminen. Olen itse ollut omaishoitajana vakavasti sairaille vanhemmilleni. Pirkon kanssa olemme paljon jutelleet omaishoidon tilanteesta, mikä ei todellakaan ole helppo tämän päivän Suomessa, vaikka paljon on tehty. Monasti omaishoitajan työ on työtä 24/7 ja palkkiot kovin pienet verrattuna laitoshoidon säästöön. Ja moni hoitaja on itse myös iäkäs ja voimat hiipuvat. Näitä asioita Pirkko kuuntelee mielellään ja haluaa niihin parannuksia.” Juha Oksala omaishoitaja. n Pitkään henkilökohtaisesti tuntemani erikoislääkäri Pirkko Jartti on kollegoiden ja potilaiden arvostama työterveyslääkäri, jolla on monipuolinen näkemys myös terveydenhuollon organisaatioiden kehittämiseen. Hän on toiminut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa Pirkkalan edustajana ja myös oman kuntansa keskeisellä nä- köalapaikalla, Pirkkalan kunnanhallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Hänellä on siis tietoa, taitoa ja kokemusta toimia keskeisenä terveyspolitiikan vaikuttajana. Tällaisina SOTE-sotkujen aikoina tarvitsemme valtakunnan päätöksentekoon mukaan asiantuntijoita, joilla on sydän ja järki paikallaan, kuten Pirkolla. Minna Tanner Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, dosentti Osastonylilääkäri, Syöpätautien yksikkö TAYS n”Pirkko Jartin ystävällinen ja rauhallinen olemus nojaa vankkaan ammattitaitoon, jonka hän on hankkinut työterveyshuollon erikoislääkärinä. Tätä ammatillista näkemystä tarvitaan terveys- ja hyvinvointipalveluittemme järkiperäistämisessä, jossa julkisen ja yksityisen sektorin palvelut sovitetaan parhaiten palvelemaan meidän hyvinvointia mahdollisimman taloudellisesti. Ratkaisuja on useita, jolloin asiantuntemuksen lisäksi vaaditaan poliittisten pelisääntöjen tuntemusta oikean valinnan tekemiseksi. Pirkon 15 vuoden kokemus politiikasta muodostaa hänen toisen vankan osaamisalueensa. Maalaistalon tyttärenä hän on jo lapsena kokenut yrittäjyyden arkea, jossa tavoitteet täytyy asettaa riittävän korkealle, samalla kuitenkin pitää jalat maassa ja varautua kohtaamaan mahdollisesti esiin tulevat haasteet. Yrittäjyyden monet kasvot näkyvät myös monin tavoin työterveyshuollon arjessa ja auttavat ymmärtämään pk-yritysten monimuotoista toimintaympäristöä. Turhien säädösten purkaminen yrittäjyyden- ja työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi ovat Pirkolle läheisiä teemoja. syyttä ja ruokakulttuuria. Lähiruoka on kulttuuri-, kuluttaja-, yritys-, elinkeino-, alue- ja vientipolitiikkaa. Suomi on syystä ylpeä elintarviketurvallisuudestaan ja siitä on syytä pitää kiinni. Silti pienimuotoisen tilatuotannon ei tarvitsisi toimia aivan samoilla vaatimuksilla, kuin elintarviketeollisuuden suuryksiköiden massatuotannon, kunhan laadunvalvonta on kunnos- sa. Julkisten hankintojen, etenkin kuntahankintojen merkitys on suuri. Pientuottajan osallistumismahdollisuus kilpailutuksissa vaatii kunnissa sekä osaamista että poliittista tahtoa. Kovien arvojen vastapainoksi, Pirkko rakastaa terveellisiä elintapoja, joihin kuuluvat lähiruoka ja reipas liikunta. Hän haluaakin palveluseteleiden käytön avulla edistää liikunta- ja kulttuuriharrastuksiamme kaikinpuolisen hyvinvointimme lisäämiseksi. Pirkko on myös luotettava demokratiamme ja yleisen vakauden puolustaja, joka haluaa taata riittävät resurssit näiden arvojen edistämiseen.” leva ja ottaa asioiden käsittelyyn osaa kiireettä. Sittemmin vuosien jälkeen tiemme kohtasivat Tampereella taidenäyttelyn avajaisissa. Tiesin, että Pirkko on kiinnostunut taiteista ja on muutenkin kulttuurinnälkäinen. Tunnistan näistä myös itseni, kuvataiteilija kun olen nykyään. Oli siis luontevaa kutsua Pirkko kuvataidenäyttelyn avajaisiin Pispalaan. Pirkkohan tuli samanlaisena hymyileväisenä, kuin hänet muistin. Pirkko on jalat hyvin maankamaralla oleva, ystävällinen, asioista selvää ottava, toisia ajatteleva maalaistalon tytär Virroilta, jolle myös perinteet ja isänmaa ovat lähellä sydäntä. Hän on varteenotettava ehdokas tulevissa eduskuntavaaleissa.” Mauri Loukiala dipl.ins. Pirkkalan Kokoomuksen Toivo, puheenjohtaja n ”Arvostan Pirkko Jartin tekemää työtä. Jokaisella lapsella on oikeus kasvatukseen ja opetukseen. Lastentarhanopettajakoulutusta on lisättävä, jotta laadukas esiopetus ja varhaiskasvatus toteutuvat. Eduskunnan käsittelyssä olevaa varhaiskasvatuslain uudistusta ei ole vielä saatu valmiiksi. Pirkko on valmis viemään varhaiskasvatuslakiuudistusta kaksivaiheisesti eteenpäin.” Päivikki Viitanen Lastentarhanopettaja n”Pirkko on positiivinen, lämmin ja avoin ihminen, joka on aina valmis auttamaan. Pirkko on aina kannustanut minua tekemään omia rohkeita valintoja elämässäni ja tukenut niissä. Pirkko on aidosti kiinnostunut minun ja perheeni asioista. Olen myös saanut Pirkolta korvaamatonta apua ja neuvoja urheiluvammoissani.” Lauri Viitanen NCAA Yliopistourheilija Neumann University n”Opin tuntemaan Pirkon hänen opiskeluvuosinaan. Lääkäriksi opiskellessaan hän tuli kesätöihin Virtain terveyskeskukseen, jossa terveyskeskuslaboratorio oli oiva paikka opetella näytteenottoa ja suoneen pistämistä. Tätä taitoa hän tuli tarvitsemaan siirtyessään myöhemmin lääkärin ammattiin. Kontaktit potilaaseen tulivat tutuiksi aamukierroilla vuodeosastoilla, kuten myös käytännön arki. Ihmisläheisyys, potilaan kuunteleminen ja läsnäolo ovat terveydenhoitoammattilaiselle ensiarvoisen tärkeitä luonteenpiirteitä ammattitaidon lisäksi. Tunnistan näistä hyvin Pirkon, joka on aina hyväntuulinen, kuunte- PIRKKO JARTTI Erikoislääkäri Pirkanmaan Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Leena Vaara Virrat n”Pirkon avulla terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntevuutta eduskuntaan. Ammatillinen koulutus ja yrittäjyys ovat Suomen tärkeitä tulevaisuuden takaajia.” Eero Viitanen Insinööri Pirkkala n”Pirkko on kannustava, rohkaiseva ja vastuuta kantava arvopoliitikko. Tarvitsemme asioihin tarttuvaa ja asioita eteenpäin vievää henkilöä myös eduskuntaan. Minun valintani on Pirkko. Pirkko on ollut kannustamassa minua mukaan Pirkkalan Kokoomusnaisten toimintaan. Pirkkoa on aina ollut helppo lähestyä. Kulttuuri on Pirkon sydämen asia. On ollut ilo osallistua hänen kanssaan monenlaisiin kulttuuritapahtumiin. Pirkko seuraa aikaansa ja hän on aidosti kiinnostunut ihmisten arjesta. Pirkko on ollut myös työyhteisöni työterveyslääkäri ja ansainnut sen arvostuksen.” Anita Ranta hallintopäällikkö n ”Arvostan Pirkon ammattitaitoa sekä lääkärinä että poliitikkona. Pirkolla on taitoa kuunnella ja etsiä eri osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Tarvitsemme nyt eduskuntaan Pirkkoa. Hänellä on monipuolista osaamista.” Maija Sutinen Tietojärjestelmäasiantuntija Tampere PIRKKALAN RUISKUKKA EDUSKUNTAVAALIT 2015 Veitsenterävä, raudanluja eduskuntaan Maksaja: Sofian tukiyhdistys Oikeasti kokemusta. Aidosti osaamista. Tulevaisuus on tehtävä! Kansanedustajuus on ammattityötä Maksaja: Uuden kasvun tukiyhdistys ry 8 www.sirpaseppa.fi 114 Puhetta seuraa teot! 115 116 Kiinteistömaailman myynnin ykköset, Anne Kytömäki ja Tuukka Salomaa, Kiinteistömaailman myynnin tekevät ykköset,tulosta Pirkkalassa, Tampereella ja ympäristökunnissa. Anne Kytömäki ja Tuukka Salomaa, tekevät tulosta Pirkkalassa, Tampereella ja ympäristökunnissa. Ota yhteyttä! Ota yhteyttä! Yhteistyömme Golf Pirkkalan kanssa jatkuu - Tervetuloa taas ensi kesänä Kiinteistömaailma Pirkkala Openiin! Yhteistyömme Golf Pirkkalan kanssa jatkuu - GPi:n jäsenille, alennus palveluhinnasta. Kysy tarjous! GPi:n jäsenille, alennus palveluhinnasta. Kysy tarjous! Tervetuloa taas ensi kesänä Kiinteistömaailma Pirkkala Openiin! Kiinteistömaailma | Pirkkala | Siltra Oy LKV Koulutie 1, Pirkkala Kiinteistömaailma | Pirkkala | Siltra Oy LKV Koulutie 1, Pirkkala Kiinteistömaailman myynnin ykköset, Kiinteistömaailman myynnin tekevät ykköset,tulosta Anne Kytömäki ja Tuukka Salomaa, osta Anne Kytömäki ja Tuukka Salomaa, tekevät tulosta Pirkkalassa, a. Pirkkalassa,Tampereella Tampereellaja ja ympäristökunnissa. ympäristökunnissa. Ota Ota yhteyttä! yhteyttä! Yhteistyömme Golf Pirkkalan kanssa jatkuu Yhteistyömme Golf Pirkkalan kanssa jatkuu - Tervetuloa taas ensi kesänä Kiinteistömaailma Pirkkala Openiin! Tervetuloa taas ensi kesänä Kiinteistömaailma Pirkkala Openiin! G P Gi :Pni : nj ä sj äe snei nl liel l, e a, laelne nn un su s p pa al vl ve el ul uhhi ni nnnaassttaa. . KKyyssyy tt aa rr jj o us! ous! Kiinteistömaailma LKV Kiinteistömaailma| |Pirkkala Pirkkala || Siltra Oy LKV V Koulutie Koulutie1,1,Pirkkala Pirkkala Tuukka Salomaa Yrittäjä LKV, HM,Salomaa RAK, YAT Tuukka 0500Yrittäjä 621 330 tuukka.salomaa@ LKV, HM, RAK, YAT kiinteistomaailma.fi 0500 621 330 tuukka.salomaa@ kiinteistomaailma.fi Anne Kytömäki Myyntijohtaja Kiinteistönvälittäjä Anne Kytömäki LKV, KiAT Myyntijohtaja 040 527 5137 Kiinteistönvälittäjä anne.kytomaki@ LKV, KiAT kiinteistomaailma.fi 040 527 5137 Margit Järvensivu Myyntisihteeri, LKV Kaupanvahvistaja Margit Järvensivu 050 578 6000LKV Myyntisihteeri, Kaupanvahvistaja 050 578 6000 anne.kytomaki@ kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/pirkkala Tykkää meistä facebookissa. www.kiinteistomaailma.fi/pirkkala Tykkää meistä facebookissa. PIRKKALAN RUISKUKKA PYHÄJÄRVEN RANNAT PIRKKALAN MENNEISYYDESSÄ P irkkalan pitäjä on vuosisatojen kuluessa kokenut suuria alueellisia muutoksia. Varhaisen keskiajan Suur-Pirkkala käsitti eräalueineen puolet nykyisestä Pirkanmaasta Rautakausi oli kulttuurihistoriallisesti erittäin rikasta aikaa. Monenlaiset jumalkäsitykset, erilaiset palvontamenot, riitit sekä Kalevalan tarusto ovat rautakautisia. Pirkkalankylällä on ikivanhoja nimiä ja uskomuksia, joista mainittakoon ”Hiisi”-alkuiset nimet. Hiisi oli metsästyksen jumala, mutta toisaalta se viittasi pyhään lehtoon. Uhrilehdossa oli karsikkometsä: tapana oli karsia puu uhrilehdossa, kun perhekunnassa tapahtui tärkeitä asioita, kuten avioliitto, kuolema tai odotetun poikalapsen syntymä. Py- hän lehdon Hiiden vieressä Hiidenmäellä sijaitsee Hiittenkaivo eli Hiidenlähde. Moisio on kylän vanhimman tai merkittävän henkilön talon nimi. Moisionlaakso sijaitsee Hiidenmäen länsipuolella tanssikallion lähellä. Hiidenmäen eteläpuolella on tasainen pelto nimeltään ”Laukaa” ja nimi viittaa virolaisperäiseen sanaan joka tarkoittaa alavaa maata. Laukaa on todiste balttilaisperäisestä asutuksesta Pirkkalankylällä. Keskiajalla Pirkkalankylä mainitaan kauppa- ja markkinapaikkana. Turkiskaupan keskus sijaitsi Pirkkalassa ja Kokemäenjoen kautta paikalle oli hyvät meriyhteydet. Vedet olivat korkeammalla, joten turkiskauppiaille oli luontaista kokoontua Pirkkalankylään Tursian notkoon. ”Vanhan Pirkkalan Historia” -teoksessa kerrotaan että, viikinkikautena 800–luvulla etelärannikkoa pitkin kulki suuri idäntie. Ruotsissa asuneet varjagikauppiaat matkustivat aluksillaan Venäjälle kyseistä tietä pitkin. Matkan varrella oli vakiintuneita kauppapaikkoja, joissa vaihdettiin sisämaan asukkaiden tuotteita tarpeellisiin kauppatavaroihin. Välttämättömyystavaroita olivat suola, rauta, aseet sekä ylellisyystavarat kuten helmet, kankaat ja koriste-esineet. Pirkkalankylässä suoritetut pelastuskaivaukset, joissa löytyi helmiä, nuolenkärkiä ja eläinten luita, vahvistavat muinaista kertomusta. Pirkkalassa asumisen ja elämisen jälkiä on löytynyt runsaasti Pyhäjärven rannoilta. Ve- SAHAN ALUE NYKYINEN PIKKUVENETSIA V siteillä oli tärkeä merkitys kaupankäynnissä. Viimeisimpiä vesitien hyödyntäjä oli 1800-luvulla Pyhäjärven Höyrysaha Oy. PIRJO KIVELÄ Kunnanhallituksen varajäsen, Tekninen lautakunta, ammatinopettaja uonna 1880 E. Johansson perusti Partolaan Pyhäjärven rannalle Pyhäjärven Höyrysaha Oy:n. Saha paloi 1891 ja ajautui konkurssiin. Omistajaksi vaihtui Alfred Selin. Vuonna 1912 yritys muutettiin osakeyhtiöksi nimellä Pyhäjärven Saha Oy. Sahalaitoksen ympärille kasvoi nopeasti aktiivinen asuinympäristö. Työntekijät asuivat Vähämäen rinteellä nykyisen Naistenmatkantien varrella, Pakkalankulmalla tai sahan rakennuttamissa vuokra-taloissa Partolassa. Sahan välittömässä läheisyydessä oli kaksi kauppaa ja ruokala-kahvila. Sodan jälkeen toiminta alkoi katkonaisesti, mutta aika oli jo ajanut pienten sisämaasahojen ohi. Lopullisesti toiminta päättyi vuonna 1955, jonka jälkeen Pirve Oy aloitti virvoitusjuomien pullottamisen tehtaan konttoriraken- nuksessa. Pirve Oy laajensi toimitiloja. Pirven toiminta jatkui 2000-luvulle saakka. Rakennukset on sittemmin purettu ja samalla sahan ja virvoitusjuomapullotuksen saastuttama maa vaihdettu. Alueelle on rakentunut Pirkkalan Pikku Venetsia. PIRJO KIVELÄ Kunnanhallituksen varajäsen, Tekninen lautakunta KOLMAS SEKTORI – PALVELUTUOTTAJA JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISIJÄ J ulkisella sektorilla on kova paine alentaa kustannuksiaan. Viime aikoina on tiedostettu, että ongelmalliseen tilanteeseen voisi aiempaa vahvemmin tulla avuksi kolmas sektori vapaaehtoistyöntekijöineen. Kolmannen sektorin toiminnan integroiminen kunnalliseen palvelutuotantoon lähtee vapaaehtoisjärjestöjen ja yhdistysten toiminnan tehostamisesta. Palvelutuotantoon pyrkivien yhdistysten on oltava ajan tasalla vapaaehtoisen palvelutuotannon tarpeista ja mahdollisuuksista. Yhdistysten johtamisen on oltava korkealla tasolla, jotta toiminta on tehokasta ja toisaalta edullista ja vähän kuormittavaa. Yhdistysten saadessa resurssinsa ja palvelutuotantokykynsä optimoitua, integroituminen kunnalliseen palvelutuotantoon on mahdollista. Vapaaehtoistoiminnan integroiminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kunnan resursseja vähennettäisiin merkittävästi, vaan vapaaehtoistoiminnan voimin tuotettua palvelua voidaan käyttää esimerkiksi riittämättömien viihdetoimintaresurssien lisätukena. Esimerkiksi työttömistä koostuvin vapaaehtoisvoimin voisi olla mahdollista suorittaa joitakin kuntasektorin avustustehtäviä. Joihinkin tehtäviin riittäisi mahdollisesti pienempi määrä ammattilaisia, jos vapaaehtoisvoimat olisi valjastettu lisäkäsiksi. Kolmannen sektorin toiminnan ei tarvitse olla suoraan kohteen palvelun tuottoa, vaan se voi olla myös tukitoimintaa, joka keskittyy yksittäisiin ongelmiin laitosten sisällä. Esimerkin omaisesti voidaan mainita erilaiset ryhmät koulukiusaamista vastaan tai vanhusten virkistystoimintaryhmät, jotka pureutuvat palveluiden sisäisiin alueisiin, joilla kärsitään useimmiten kroonisesta resurssipulasta. Kroonisen resurssipulan hoitoon on mahdollisuus vaikuttaa kolmannen sektorin suoran palvelutuotannon kautta, tai mahdollisesti johonkin tiettyyn asiaan kohdistuvan varainkeruun avulla. Rahoituskeräyksiä suorittavat järjestöt voivat tukea myös suoraan palvelua tuottavia vapaaehtoisjärjestöjä. Vapaaehtoistyö rikastuttaa elämää ja sen perimmäisenä tarkoituksena on auttamisen lisäksi uusien ihmissuhteiden luominen, verkostoituminen ja mielekäs tekeminen. Yhdistykset toimivat eri tahojen etujärjestöinä, mutta lisäävät myös merkittävällä tavalla yhteisöllisyyttä ehkäisten näin samalla syrjäytymistä. Kolmannen sektorin vahvuus on erityisesti vertaistuki-, ohjaus-, harrastus- ja neuvontatoiminnassa. Vapaaehtoistyöstä puhuttaessa on muistettava, että kyse on aina vapaaehtoisuudesta. Avoin kysymys on se, löytyykö kunnista tarpeeksi halukkai- ta sitoutumaan toimintaan? Kokemukset ovat osoittaneet, että työtön on joutunut työvoimatoimiston tarkkailemaksi, mikäli hän on osallistunut vapaaehtoistyöhön. Tämä ongelma vaatii ratkaisua. Yhdistyksissä toimiminen antaa arvokasta työkokemusta, pitää ihmisen mukana yhteiskunnassa, tuo onnistumisen tunteita, joista työttömyysaikana voi olla pulaa, sekä lisää henkilön mahdollisuuksia työllistyä esimerkiksi luomiensa verkostojen avulla. RIITTA HIIDENHELMI Opiskelija SAMI HIIDENHELMI Tuotekehitysinsinööri HAJA-ASUTUSALUEIDEN RAKENTAMINEN S uhteellisen pienen pinta-alansa vuoksi Pirkkalan on panostettava viihtyisään ympäristöön. Suppea pinta-alamme luo sekä mahdollisuuden että haasteen. Mahdollisuutena on, että ympäristökuntiin verrattuna kykenemme alhaisemmilla kustannuksilla luomaan asukkaille ja eläimille viihtyisän elinympäristön. Haasteena on puolestaan läheisyys: kaiken ollessa silmiemme alla virheisiin ja huolimattomuuksiin ei jää varaa. Pirkkalan kunnan puisto- ja liikuntaosasto on viimeiset vuodet tehnyt mittavaa työtä viihtyisyyden parantamiseksi karsi- malla puskia tien- ja kulkuväylien varsilta. Ennen lähes umpeen kasvanut Vähäjärven ympäristö on nykyään viihtyisä viheralue. Kunnassamme on vielä paljon tehtävää ympäristöviihtyvyyden lisäämiseksi, mutta merkittävää edistymistä on jo tapahtunut. Pirkkalan niin kutsuttu haja-asutusalue, kehätien ulkopuolinen alue Toiviota lukuun ottamatta, on ollut rakentamatonta viimeisen kymmenen vuoden ajan. Poikkeuksen ovat muodostaneet entisten rakennusten tilalle rakennetut uudisrakennukset. Tällä tavoin maaseutu on tavoittanut muutaman uuden asukkaan. Asun Sorkkalantien varressa lähellä entistä sonniasemaa ja perheeni oli viimeisiä, joka sai luvan rakentaa uuden talon ennestään rakentamattomalle tontille. Pari kuukautta rakennusluvan myöntämisen jälkeen rakennusmääräykset muuttuivat silloisen kunnanvaltuuston päätöksellä. Miksi näin sitten on? Alkujaan kunta asetti määräyksen, jonka mukaan oli omistettava kaksi hehtaaria maata, jotta sai luvan rakentaa. Myöhemmin tämä kasvoi seitsemään hehtaariin. Tällä haluttiin odottaa hitaasti etenevän maakuntakaavan valmistumista. Pirkkalassa on voimassa vieläkin ns. kantatilatarkastelu vuodelta 1959. Jos omistat esimerkiksi 100 hehtaaria maata ja olet vuosien saatossa myynyt siitä 14 erikokoista määräalaa, vaikka yhteensä 40 hehtaarin edestä, ja ajattelit itse rakentaa yhden talon 60 hehtaarin tontille, et voi tehdä sitä, koska kaikki rakennuspaikat tämän rajoituksen puitteissa on käytetty. Järkevää olisi, että myös haja-asutusalueelle saisi rakentaa väljyys huomioiden ja säilyttäen. Kysymyksessä on alueiden yhdenvertaisuus eli maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kantatilatarkastelu tarvitsee päivitystä ja nykyaikaistamista. Pyrkimykseni olisi vielä tämän valtuustokauden aikana saada tuo seitsemän hehtaarin sääntö muutettua esimerkiksi neljään hehtaariin. Riittävä alueväljyys säilyisi ja maanomistajia kohdeltaisiin tasapuolisemmin. Missään muussa ympäristökunnassa ei ole tämänkaltaista isohkoa ja määräävää rajoitusta. Pirkkalan kunnan kanta, ja etenkin kaavoitusosaston on, että rakentaminen on sallittua vain alueella, jossa on asemakaava. Lisäksi kunta kaavoittaa vain omaa omistustaan. Voidaan kysyä, onko tämä maanomistajien tasapuolista kohtelua? JUKKA TAMMI Kunnanhallituksen jäsen, Kunnanhallituksen edustaja ympäristölautakunnassa, yrittäjä 9 10 PIRKKALAN RUISKUKKA MINNE MENET SUOMALAINEN KUNTA? K ysymyksen voisi asettaa näin, mutta olennaisempaa olisi ehkä tivata, mitä siellä teet? Rakennatko seiniä eilispäivän tarpeisiin vai luotko ympäristöjä? Luotko hyvinvointia vai suoritteita? Seuraatko kellokortteja vai tuloksia? Missä määrin olet paikallisyhteisö ja missä määrin sosiaalivaltion palveluja toimeenpaneva osa? Mehän voimme itse päättää ja vielä demokraattisesti, moni voisi kuvitella. Tulevaisuudessa suurimmat mullistukset paikallisyhteisöihimme tuskin tehdään kunnissa, aluehallinnossa tai valtakunnan tasolla poliittisin päätöksin. Kunnat muuttuvat hitaasti, mutta kunta paikallisyhteisönä uudistuu jatkuvasti. Ihmiset vaihtuvat, maisemat muuttuvat ja erilaiset verkkopohjaiset pal- velut ovat saatavissa kaikkialla. Suurin maisemanmuutos tulee kuitenkin tapahtumaan palveluissamme. Perinteisesti vahvasti kuntiin nojautunut palvelutuotanto esimerkiksi terveydenhuollossa on murrosvaiheessa yksityisten innovaatioiden puskiessa suoraan kuluttajien koteihin ja taskuihin. Kuluttajille suunnattu terveysteknologia tulee olemaan 2020-luvun älypuhelin, joka leviää kulovalkean tavoin. Erikoishoito puolestaan kehittyy harppauksin, mutta myös kustannukset nousevat. Tämä edellyttää tarpeen tullen matkustamista hoidon saamiseksi, mutta toisaalta moni asia hoituu jatkossa mainiosti myös kotoa käsin uuden teknologian avulla. Terveyskeskukset muuttuvat monipuolisiksi erilaisten palve- luiden hyvinvointikeskuksiksi, jotka sijaitsevat paikoissa, joissa ihmiset liikkuvat muutenkin. Lisäksi ihmisillä on kasvavissa määrin kotonaan erilaisia diagnostiikkaan soveltuvia välineitä, joiden mittaamia tietoja terveydenhuollon ammattilaiset voivat analysoida. Oulun alueella testissä oleva kotikäyttöön soveltuva korvatulehdusmittari on hyvä esimerkki tällaisesta välineestä. Tulevaisuuden kunta palveluineen muotoutuukin ennen kaikkea kuntalaisten omaksumien innovaatioiden ja palveluiden näköiseksi. Kehitys etenee niin nopeasti, että julkiset järjestelmät eivät ehdi reagoida niihin. Jo nyt lääkärin pakeille voi kävellä oman genomikartoituksensa kanssa, mutta tällaisten mahdollisuuksien hyödyn- täminen hoidossa on vielä alkutekijöissä. Myös julkisten palveluiden on uudistuttava, muututtava avoimemmiksi ja toimittava yhteen kuntalaisten muualta hankkimien laitteiden ja palveluiden kanssa. Yhteisellä palvelumuotoilulla kaikki voittavat. Terveyspalveluiden ohella on mietittävä uudelleen myös vaikkapa sellaisia käsitteitä kuin kirjasto ja koulu. Esimerkiksi kirjastojen tulee muuttua palvelemaan tietotarpeiden ja kirjojen lisäksi muillakin tavoilla, kun suuri osa aineistosta on digitaalisesti saatavilla. Ehkä kirjastot muuttuvat yhä useammin lainastoiksi, joista voi lainata kaikenlaista harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvää kirjallisuuden ja informaation ohella. Koulukaan ei enää merkitse perinteisiä luokkahuoneita, vaan monipuolista vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Australian Perthissä ihastelin, kuinka lapset juoksivat tabletit käsissään ihastelemassa puiston eläimiä ja kasveja, ottivat kuvia ja etsivät samalla lisätietoa verkosta. Koulurakentamisen ollessa ajankohtaista, kunnissa olisi syytä pohtia, ajattelemmeko koulua vieläkin yksinomaan rakennuksena, vaikka olisi syytä ajatella laajempaa oppimisympäristöä kulttuurimaisemineen, luontopolkuineen ja museoineen. Elinympäristömme ja palvelumme tulevat väistämättä muuttumaan. Kaupunkimaisuus ja teknologian käyttö lisääntyvät. Pirkkala kasvaa osana kaupunkiseutua, mutta kaikkien kuntien osa ei ole yhtä hyvä kuin Pirkkalan. Otetaan kasvu ja kehitys avoimesti vastaan, mutta viihtyisyyden ehdoilla. Nautitaan sykkeestä, mutta pidetään se sopivan tasaisena – vaikka aktiivisuusrannekkeen avulla. TONI K. LAINE kunta-asiantuntija, HM SEUTUKUNTAYHTEISTYÖ: RISTIRIITOJA VAI SUURIA MAHDOLLISUUKSIA? PIRKKALAN YMPÄRISTÖSTÄ, KEHITYKSESTÄ JA KAAVOITUKSESTA T P ampereen kaupunkiseutu muodostuu kahdeksan kunnan kokonaisuudesta: Tampereesta keskuskaupunkina sekä sen ympäryskunnista. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen tärkein kasvukeskus heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Sen asukasluku on yli 360 000 ja se on yksi nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Mikäli kehitys jatkuu nykyisellään, väestönkasvu on lähes 120 000 henkilöä seuraavien kahdenkymmenenviiden vuoden aikana. Tämä on enemmän kuin Lahden tai Kuopion nykyinen asukasmäärä. Näin olemme sijainniltamme, elinkeinorakenteeltamme ja osaamiseltamme tulevaisuuden seutukunta. Maamme talouselämän kannalta olemme yksi tärkeimmistä alueista ja se olisi hyvä tiedostaa ja ymmärtää. Yhteistyö on avainsana menestykseen. Meillä Pirkkalassa on varsin hyviä kokemuksia yhteisestä, yli puoluerajojen menevästä yhteistyöstä. Tällaisen kulttuurin soisi leviävän muuallekin. Silloin myös eri kuntien yhteistyö saisi uutta syvyyttä ja kateus ja kyräily jäisivät pois. Nykymuotoinen yhteistyö on päässyt seutukunnassa hyvään alkuun viimeisten vuosien aikana. Entinen kyräily ja varsinkin pienempien kuntien vähättely on vähentynyt, ainakin vastuullisten tahojen osalta. Yleisönosastokirjoittelu sen sijaan näyttää voimistuneen viime aikoina. Näiden nimimerkkien suojissa ”huutelijoiden” tulisi miettiä, mi- tä tamperelaisuus olisi ilman 150 000 ympäryskuntalaisen palveluiden käyttöä. Esimerkiksi kulttuuripalvelut jäisivät nykyistä paljon suppeammiksi, jos käyttäjinä olisivat vain tamperelaiset. Myös seutukunnan ”iso karhu” on ymmärtänyt kehyskuntien merkityksen. Tämä myönteinen kehitys tuli hyvin esille rakennelain mukaisen selvityksen teossa seutukunnalle. Tässä työssä jokainen osapuoli, myös tamperelaiset, olivat aidosti hakemassa uusia rakennemalleja kuntaliitosten sijaan. Tämä parivuotinen prosessi antoi uutta syvyyttä ja tempoa kuntien uudenlaiselle vuoropuhelulle. Luottamus eri kuntien välillä kasvoi merkittävästi. Tampere on läpi historiansa tarvinnut ”maaseudun työvoimaa”, jota on sinne virrannut ympäryskunnista. Varsinkin viime vuosisadan nopea teollistuminen edellytti tätä. Vuosikymmenten saatossa tämä kehitys loi nopean kasvun edellytykset niin Tampereelle kuin myös kehyskuntalaisille. Tällainen luonnollinen kehitys on ollut kaikkien etu, eikä historiallisessa seutukunnan kasvussa ole tarvinnut miettiä voittajia tai häviäjiä. Toisaalta aivan viimeiset vuosikymmenet ovat tuoneet joitakin kateuden piirteitä naapurussuhteisiin. Tosiasia on, että tämän alueen asukkaat ovat edelleen ja myös tulevaisuudessa riippuvaisia seutukunnan kehityksestä, oli hallinto- eli kuntajako sitten mikä tahansa. Nykyinen kuntajako ja lainsäädäntö an- tavat kuitenkin laajan, hyvän ja demokraattisen kehittämiskentän hyvinkin syvälliseen yhteistyöhön. Seutuyhteistyö ei siis ole tämän ajan keksintö. Se on pitkän kehityksen hyvä lopputulos, jota tulee vaalia ja vahvistaa. Virallista yhteistyötä meillä on viidellä osa-alueella, jotka ovat: maankäyttö, asuminen ja liikenne, infrastruktuuri, tietohallinto, hyvinvointi, sekä elinkeinot ja osaaminen. Näissä kuntalaisten kannalta tärkeissä ja laajoissa asiakokonaisuuksissa on päästy hyviin ja toimiviin ohjelmiin. Tällainen on esimerkiksi parhaillaan valmisteltavana oleva MAL-sopimus (maankäyttö, liikenne, asuminen ), jossa esitetään seutukunnan yhteiset tavoitteet osana koko valtakunnan kehittämistä. Seudullisten ohjelmien lisäksi on laajaa yhteistyötä kuntayhtymien, kunnallisten liikelaitosten ja vastuukuntatoiminnan muodossa. Tällaisia kuntayhtymiä ovat esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, maakuntakaavoituksesta vastaava Pirkanmaan liitto sekä seutukuntayhteistyötä varten perustettu Tampereen kaupunkiseutu. Vastuukuntatoiminta käsittää paljon kuntien sote-toimintoja, jätehuoltoa sekä joukkoliikennettä. Näitä yhteistyömuotoja on usein arvosteltu epädemokraattisuudesta sekä toimintojen ja talouden ohjausvaikutusten vaikeudesta. Päätöksenteko on näyttänyt karkaavan kuntavaltuutettujen ulottumattomiin. Vaikka seudullisissa yhteis- työmuodoissa on puutteita, ovat ne kuitenkin lähellä kuntalaisia ja heijastavat parhaiten heidän tahtotilaansa. Viimeaikaisen lainsäädäntötyön valossa nykysuuntaus näyttää kuitenkin vievän asioita toiseen suuntaan, koska perustana on keskittäminen ja säätely. Tuntuu, että olemme menossa kohti normiyhteiskuntaa: yhteiskuntaa, jossa joku tietää meitä paremmin, mitä me haluamme ja mikä on meille hyväksi. Toimiva aito yhteistyö eri kuntien välillä voi olla kyseistä keskittämistä hidastavaa. Se ottaa huomioon meidän erilaisuutemme ja tulee olemaan parempi toimintatapa, kuin säädöskeskeinen normiyhteiskunta. Seutukunnan yhteinen tahto syntyy vain aidolla yhteistyöllä. PERTTI SKOGBERG Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, insinööri irkkalan sijainti Tampereen kaupunkiseudun ytimessä sekä kunnan suhteellisen pieni pinta-ala asettavat suuren haasteen asumisen ja ympäristön kehittämiselle. Muutama vuosikymmen sitten monet muuttivat rauhalliseen, maalaismaisemalliseen Pirkkalaan, jossa he tottuivat lyhyisiin välimatkoihin niin palveluiden kuin virkistäytymisen suhteen. Lenkkipolut oli helppo tavoittaa. Tätä Pirkkalaa ei enää ole, eikä kuntamme profiloidu idyllisenä maalaiskuntana. Pirkkala on sitoutunut muiden kaupunkiseudun kuntien kanssa vastaanottamaan seudulle voimakkaan väestön kasvun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella. Aiesopimuksen tavoitteena on syventää maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyötä seutukuntien kesken. Sopimus on kaupunkiseudun kuntien keskinäinen sitoumus vastuunkannosta yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi, mutta myös osoitus kuntien ja valtio-osapuolen yhteyden vahvistumisesta. Uusi maakuntakaava on toistaiseksi luonnosvaiheessa. Kaava katsoo useita vuosia eteenpäin ja sisältää kaikki vaadittavat yhdyskuntarakenteen alueet koko maakunnan alueella. Pirkanmaan kunnat, Pirkkala mukaan lukien, ovat saaneet vaikuttaa kaavan sisältöön. Avoimia kysymyksiä ovat olleet, miten maakuntakaavassa voidaan sovittaa yhteen tasapuolisesti eri intressiryhmien tavoit- teet ja miten Pirkkalaa kohdellaan eri liikennemuotojen solmukohdissa? Vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin selviävät lähitulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan maakuntakaavassa päätetään laajoista suuntaviivoista. Pirkkalan kunnan kohdalla vaativana tehtävänä on edelleen käytännön kaavoitus. Meneillään oleva taantuma ei saisi vaikuttaa kaavoituksen lopputulokseen ja sen tulisi jatkossakin mahdollistaa viihtyisä asuinympäristö tiiviistä rakentamisesta huolimatta. Viherverkoston ja -käytävien tulee olla kunnassa kattavia jo luonnossa liikkumista ajatellen. Maakuntakaava on tullut nähtäville maaliskuussa. Tällöin kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus tutustua sen sisältöön joko verkossa tai erikseen järjestettävissä yleisötilaisuuksissa. HANNU ROUTAMAA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, pankinjohtaja PIRKKALAN RUISKUKKA 11 YRITTÄJYYS PIRKKALASSA V altaosa eli 99,8 % Suomen yrityksistä on niin sanottuja pieniä tai keskisuuria yrityksiä (alle 250 henkilöä). Vuonna 2012 Pirkkalan kunnan alueella harjoitti elinkeinoa kaikkiaan 976 toimijaa jotka työllistivät 3570 henkilöä (Toimiala Onlinen tilastot). Näiden yritysten liikevaihto oli yhteensä 746 734 000 euroa ja kasvu jatkuu. Keskivertoyrittäjä Pirkkalalainen yrittäjä vastaa melko hyvin valtakunnallista keskivertoyrittäjää, joka työllistää itsensä lisäksi 1–3 henkilöä. Keskivertoyrittäjä on 48-vuotias mies. Naisia yrittäjistä on 34 %. Keskivertoyrittäjän yrityksen liikevaihto on alle 200 000 euroa ja hänen ansiotulonsa yltää noin 44 000 euroon. Toimintansa rahoittamiseen 43 % yrittäjistä on joutunut turvautumaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Yrittäjä Pirkkalassa Elinkeinojohtaja Erkki Korkalan mukaan Pirkkala on työpaikkakehityksen osalta ollut maamme kärkikuntia jo pitkään. Tälläkin hetkellä on joko käynnissä tai käynnistymässä parikymmentä hanketta. Menestyksen syiksi Korkala luettelee Pirkkalassa harjoitettavan elinkeinotoiminnan linjakkuuden: ongelmat pyritään ratkaisemaan heti ja kunnan päätöksenteossa pyritään joustavuuteen. Korkalan mukaan nopeimmillaan yrityksen toiminta on käynnissä uusissa toimitiloissa jo puolen vuoden kuluttua tonttikaupan allekirjoituksen jälkeen. Pirkkalassa kunta, yrittäjäjärjestö ja yritykset toimivat yhteistyössä. Aamukahvitilaisuuksien lisäksi yrittäjäjärjestö järjestää ”Road Show” -tilaisuuksia, joissa yritysten ja kunnan edustajat tutustuvat yhdessä valittujen yrittäjien toimintaan. Pirk- kalassa kansainvälistä yrittäjyyttä edustaa vuoden 2013 paikalliseksi yrittäjäksi valittu Jolla Oy, joka toimii jo yli 50 maassa. Yrittäjien ja kunnan yhteistyösopimus Kuntayhteistyötä Pirkkalassa voi luonnehtia sujuvaksi. Vuonna 2014 julkaistussa Pirkanmaan elinkeinopoliittisessa kyselyssä tiedusteltiin kaikkien kunnassa toimivien yritysten näkemystä oman kunnan ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Kyselyn loppuraportissa todettiin, että kuntayhteistyö toimi parhaiten Pirkkalassa ja Valkeakoskella. Yhteistyön selkeyttämiseksi ja parantamiseksi kunta ja Pirkkalan yrittäjät ry kirjasivat kehityskohteet sopimuksen muotoon vuonna 2012. Sopimuksella pyrittiin edistämään yrittäjien ja kunnan yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita olivat muun muassa yrittäjiä työllistävien ja verotuloja lisäävien palveluseteleiden käyttö. Palveluseteleillä lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja hyötyjä. Laaja palveluvalikoima takaa terveen kilpailun palveluiden laadulla, saatavuudella ja hinnalla. Kunnan ja yrittäjien yhteistyötä tarvitaan, jotta vanhoille ja uusille yritysalueille saadaan rakennettua nopeita ja turvallisia verkkoyhteyksiä. Yrittäjät ovat myös valmiita osallistumaan yrittäjäkasvatukseen opetussuunnitelmien puitteissa sekä tarjoamaan nuorille tilaisuuksia työelämäkokeiluihin. Kunta ja yrittäjät toimivat yhteistyössä nuorten kesätyöllistämiseksi. Kesätyöpaikkojen markkinointia tehostetaan kesätyösetelien käytöllä. Nimetyt vastuuhenkilöt seuraavat sopimuksen toteutumista. Kaksivuotisen sopimuksen jatko allekirjoitetaan lähiaikoina. FAKTA Yrittäjän toiveet Yrittäjät ovat kokeneet toimintamahdollisuutensa Pirkkalassa varsin tyydyttäviksi ja yritysten tasapuolinen kohtelu on sisäistetty kunnan toiminnassa. Tulevaisuudessa jatkokehittelyä kaipaavat yritysvaikutusten aiempaa perusteellisempi arviointi, joka luo kestävän pohjan päätöksenteolle, ja kunnan hankintapolitiikan laadinta, joka määrittelee selvät pelisäännöt julkisille hankinnoille. MAURI LOUKIALA Diplomi-insinööri Pirkkalan yrittäjät ry, sihteeri Pirkkalan Kokoomuksen Toivo, puheenjohtaja l 93 % Suomen yrittäjistä työllistää alle 3 henkilöä l 976 toimijaa harjoitti elinkeinoa Pirkkalassa 2012 (Toimiala Onlinen tilastot) l Keskiverto yrittäjä ansaitsee noin 44 000 euroa vuodessa l Yrittäjä arvostaa luotet tavuutta, ennustettavuutta, oikeudenmukaisuutta, joustavuutta ja kuuntelevuutta kuntayhteistyössä l Pirkkalassa pyritään notkeuteen ja joustavuuteen päätöksen teossa l Pirkkala on solminut yhteistyösopimuksen kunnan yrittäjäjärjestön kanssa vuonna 2012 l Yrittäjyyden toimintaedellytyksiä Pirkkalassa kehitetään jatkuvasti ja määrätietoisesti MITEN EU VAIKUTTAA KUNNAN TOIMINTAAN? K untavaalit tuntuvat aina olevan paikalliset vaalit, joissa profiloidutaan vahvalla paikallispuheella ja joiden tuloksen ymmärtäminen vaatii paikallistietoutta. Kuntavaalien tulos voi heijastella valtakunnan politiikan tilaa, mutta siitä huolimatta kansallisen tason asiat tuntuvat helposti kaukaisilta paikallisessa tiimellyksessä. EU-teemat siintelevät vieläkin syvemmällä horisontissa, kun intresseissä on paikallisen koulukeittiön uusiminen tai postilaatikon oikea paikka. Edustaako tämä kuitenkin nurinkurista ajattelua? Eikö EU:lla ole sanottavansa postilaatikon paikasta kuntien lakisääteisten tehtävien kautta? Puhumattakaan paikallisjoen suojelusta, johon EU vaikuttaa erilaisten jäte-, vesi- ja luontodirektiivien kautta. Miten EU sitten näkyy ja vaikuttaa kunnassamme? Lyhyt gallupkierros kuntalaisten keskuudessa antaa suuntaviivoja: ”EU ei Pirkkalassa juuri ponnahtele esille, mutta kuu- lumalla puolueeseen saa meppien kautta ajantasaista tietoa”, ”Pirkkala on innovatiivinen ja EU-myönteinen kunta”, ”Kunnassamme Kokoomus järjesti keväällä onnistuneen EU-paneelin ja sain hyvää tietoutta”, ”Toivoisin enemmän paikallista EU-politiikkaa”. Pikagallup osoittaa, että kuntamme koetaan EU-myönteisenä ja tietoakin on tarjolla, mutta jossakin etäisyydessä EU silti siintää paikallistasolla. Kuitenkin suomalaisesta päätöksenteosta valtaosa eli jopa 80 % on EU:ssa. Suomen kunnilla on laaja tehtäväkenttä ja vahva taloudellinen itsenäisyys moneen muuhun EU- maahan verrattuna, jo pelkästään pohjoismaisen kuntajärjestelmän tasolla. Vaikka maakunnan liitto vastaa maakunnan kehittämisestä, vastuu tietyn alueen kehittämisestä, hienosti sanottuna strategisesta kokonaisuudesta, on kunnalla. EU-aluepolitiikkaan liittyen kunnan kehittämisen kannalta keskeisimpiä teemoja ovat osaa- misen vahvistaminen, yritysten kilpailukyvyn edistäminen, työmarkkinakysymykset sekä taloutta, hyvinvointia ja liikennettä koskevat infrakysymykset. EU:n aluepolitiikan rakennerahasto-ohjelmilla tuetaan kansallisen aluepolitiikan keskeisten tavoitteiden toteutumista. EU vaikuttaa kuntien lakisääteisissä tehtävissä ja kunnanvaltuustojen päätöksenteossa. Kuntaliiton vuonna 2014 laatiman selvityksen mukaan EU:n suorin vaikutus kuntaan näkyy erilaisina direktiiveinä hankintoihin, kilpailuun ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi nyt ajankohtaista maakuntakaavan kehittämistä ohjaavat ympäristövaikutusten arviointidirektiivi, rakennustuoteasetus, luontodirektiivi ja lintudirektiivi. EU:n välillinen, ohjaava koordinaatiovaikutus liittyy puolestaan sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen, nuoLisätietoa risopolitiikan ja kulttuurin kysymyksiin. Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on osa Eurooppa 2020 -strategiaa ja koulutuksen- ja kulttuurialan kehittäminen osa Erasmus+ -ohjelmaa. EU:n vaikutus kuntien lakisääteisiin tehtäviin on 63 prosenttia, josta suoraa EU-vaikuttamista on 17 prosenttia ja ohjaavaa 20 prosenttia. Valtuustoaloitteessa, jossa esimerkiksi ehdotetaan rakentamisavustusten korottamista esteettömyyttä helpottavien hissien asentamiseksi, näkyy EU:n suora vaikutus valtiontukisääntöjen kautta. Sen sijaan valtuustoaloitteeseen, joka on laadittu Pirkkalan yritystoiminnan edistämiseksi, EU vaikuttaa välillisesti Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman kautta. EU:n yrittäjyyspoliittinen ohjelma pyrkii vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa ja näin saavutetuilla tuloksilla se tuottaa miltei 31 mil- http://europa.eu/index_fi.htm jardin euron vuotuiset säästöt yrityksille. Kuntaliiton laatiman selvityksen mukaan EU vaikuttaa 53 prosenttiin kunnanvaltuustojen esityslistojen asioista. Vaikutus on selkeä, vaikka esityslistoilla olevista asioista miltei puolet jää prosentuaalisesti EU-vaikutuksen ulkopuolelle. Alhaisin EU-vaikutus esityslistoihin löytyy Rovaniemen kaupunginvaltuustosta (42 %) ja korkein Vaasasta (72 %). Helsingin kaupungissa EU:n vaikutus on ollut tuntuvinta nuorisolautakunnassa (83 %) ja vaatimattominta asuntolautakunnassa (13 %). EU on siis läsnä kuntalaisen arjessa. Kuntalaisen kannalta kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat voi olla vaikea yhdistää rikkidirektiiviin tai Eurooppa 2020 -strategiaan. Päättäjillekään tämä ei ole aina itsestään selvää. Valveutunut kannattaa kuitenkin olla, koska esimerkiksi Horisontti 2020 -puiteohjelma [email protected] tarjoaa paikallisille pk-yrityksille markkina- ja kasvupotentiaalia, verkostoitumista ja kansainvälisyyttä. Eikä tämä vaadi kuin vähän EU-myönteisyyttä ja aktiivisuutta. ILONA SALOMAA EU-vaalit 2014, kampanjapäällikkö, Pirkanmaa 12 PIRKKALAN RUISKUKKA PÄÄTÖKSENTEKO-ORGANISAATIO Valtuusto Tarkastuslautakunta Ympäristölautakunta Valtuusto on kunnan ylin toimielin. Valtuustolla on yleinen toimivalta päättää kunnan asukkaiden yhteisistä asioista. Valtuusto päättää mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Pirkka- Kunnanhallitus Sivistyslautakunta lassa Kokoomuksella on 15 valtuutettua ja kolme varavaltuutettua. Valtuustossa kokoomuksella on puheenjohtajuus. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Pirkkalassa Kokoomuksella on neljä edustajaa kunnanhallituksessa. Valtuusto päättää, mitä lautakuntia kunnassa on sekä niiden jäsenmäärästä ja toimivallasta. Lautakuntien tehtävänä on toimia lähellä palvelutuotantoa sekä johtaa ja valvoa erilaista palvelujen tuot- VALTUUTETUT JA VARAVALTUUTETUT Aalto, Maija Hakkarainen Mika Hyttinen Juha Jartti Pirkko Jarva Marko Kivelä Pirjo Lammi Vesa Palmroth Anne Rautionmaa Niilo Routamaa Hannu Saksala Antero Salomaa Ilona Seppänen Mika Skogberg Pertti Tammi Jukka Yli-Mäenpää Antti, I-varavaltuutettu Soili Saarikko, II-varavaltuutettu Hannu Vetola, III-varavaltuutettu 0405352442 0504221174 0401419901 0400760188 0407658302 0414408560 0400231475 0443414275 0400225088 05068238 0505262791 0405047540 0405459321 0400910242 0400541158 0404110111 0505875610 0405274580 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Keskusvaali lautakunta Perusturvalautakunta tamista kunnassa. Pirkkalassa on neljä niin kutsuttua superlautakuntaa. Ympäristölautakunnassa on neljä kokoomuksen edustajaa, sivistyslautakunnassa neljä, perusturvalautakunnassa kolme (+1 edustaja Vesilahdelta) sekä teknisessä lautakunnassa neljä. Puheenjohtajuudet kokoomuksella on sekä perusturvalautakunnassa Tekninen lautakunta että teknisessä lautakunnassa ja varapuheenjohtajuudet ympäristölautakunnassa ja sivistyslautakunnassa. Kunnassa on oltava myös tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Tarkastuslautakunta esittää vuosittain arviointikertomuksensa valtuustolle ja arvioi siinä, miten valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa ovat toteutuneet. Kokoomuksella on tarkastuslautakunnan puheenjohtajuus. Pirkkalassa toimii myös vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto sekä erilaisia kuntalaisfoorumeita, kuten seniorifoorumi. PIRKKALAN KOKOOMUSYHDISTYKSET: Pirkkalan Kokoomus ry. pj. Niilo Rautionmaa vpj. Marko Jarva http://pirkkalankokoomus.kokoomus.net/ Pirkkalan Kokoomusnaiset ry. pj. Pirkko Jartti vpj. Ilona Salomaa http://pirkkalannaisten.kokoomus.net/ Pirkkalan Kokoomuksen Toivo ry. pj. Mauri Loukiala vpj. Sami Hiidenhelmi http://www.pirkkalantoivo.fi/ PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI Päätoimittaja Niilo Rautionmaa Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy Toimittaja Ilona Salomaa Taitto Jaakko Kahala Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino Oy/Sata-Pirkan Painotalo Oy Painosmäärä 10 000 kpl
© Copyright 2024