MaaS - Suomen kasvukäytävä
30. kesäkuuta 2015 / 1 - Liikkumisen palveluistamiseen (MaaS) tarvittavan digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä - 30. kesäkuuta 2015 / 2 Sisällys 1. Alkusanat ja johdanto .................................................................................................................. 4 2. Selvityksen tausta, tavoitteet ja sisältö ........................................................................................ 5 2.1 Selvityksen tausta................................................................................................................. 5 2.2 Suomen kasvukäytävä liikkumispalveluiden kehitysalustana ................................................ 6 2.3 Suomen kasvukäytävän visiona Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualustasta ................ 7 2.4 Selvityksen sisältö ................................................................................................................ 8 3. Liikkumisen palveluistaminen (MaaS) ....................................................................................... 10 3.1 Liikkumisen palveluistamisen ekosysteemi ......................................................................... 10 3.2 Liikkumisen palveluistamisen ytimessä matkaketjujen muodostaminen .............................. 12 3.3. Liikenteen tietovarannot ovelta ovelle -palveluiden mahdollistamiseksi ............................. 13 3.4 Liikkumisen palveluistamisen viitekehys ja -arkkitehtuuri .................................................... 14 4. Nykytila ..................................................................................................................................... 16 4.1. Yleistä nykytila-analyysistä ................................................................................................ 16 4.2 Ryhmä 1 ”välttämättömät” -nykytila .................................................................................... 18 4.2.1 Valtakunnallinen joukkoliikenteen koontitietokanta ....................................................... 18 4.2.2 Rataliikenteen aikataulutiedot ...................................................................................... 18 4.2.3 Digiroad ....................................................................................................................... 19 4.2.4 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 1 .......................................................................... 20 4.3 Ryhmä 2 ”edistyneempiä palveluita mahdollistavat” -nykytila............................................. 21 4.3.1 Tieliikenteen häiriötiedot............................................................................................... 21 4.3.2 Tieliikenteen tietyötiedot ............................................................................................... 22 4.3.3 Tieliikenteen häiriöiden tilannekuvatieto ....................................................................... 22 4.3.4 Paikannuspisteistö - AlertC .......................................................................................... 23 4.3.5 Tieliikenteen ajokelitiedot ............................................................................................. 24 4.3.6 Tieliikenteen kelikameroiden tiedot .............................................................................. 25 4.3.7 Tieliikenteen määrä ja nopeusmittaustiedot ................................................................. 25 4.3.8 Tieliikenteen sujuvuus ja matka-aikatieto ..................................................................... 26 4.3.9 Tiesääasemien tiedot ................................................................................................... 27 4.3.10 Rataliikenteen junien kokoonpanotiedot ..................................................................... 28 4.3.11 Valtakunnallisen joukkoliikenteen reititysrajapinnat (API) ........................................... 29 4.3.12 Rataliikenteen staattiset metatiedot ............................................................................ 30 30. kesäkuuta 2015 / 3 4.3.13 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 2 ........................................................................ 31 4.4 Ryhmä 3 ”erittäin laajoja mahdollistavat” -nykytila .............................................................. 32 4.4.1 Rataliikenteen reaaliaikainen sijaintitieto ...................................................................... 32 4.4.2 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 3 .......................................................................... 33 5. Tulevaisuus ............................................................................................................................... 34 5.1 Lähiaikoina käyttöön tulevat tietovarannot .......................................................................... 34 5.1.1 Waltti – valtakunnallinen maksukortti............................................................................ 34 5.1.2 Taksi-API – Valtakunnallinen taksien tilausrajapinta..................................................... 34 5.1.3 VR-API – Valtakunnallisen raideliikenneoperaattorin palvelurajapinnat ........................ 34 5.2 Lähiaikoina tapahtuva taustajärjestelmien kehitys .............................................................. 35 5.2.1 Matka.fi -koontitietokanta ja HSL - Avoin reittiopas....................................................... 35 5.2.2 Digitraffic ...................................................................................................................... 35 5.2.3 Digiroad2 ..................................................................................................................... 35 5.2.4 Liikenneviraston paikannuspisteistö ............................................................................. 36 5.3 Liikkumisen yhteiskäyttöratkaisut........................................................................................ 36 5.4 Näkyvissä oleva pitkän tähtäimen kehitys ........................................................................... 36 6. Jatkotoimenpidesuositukset ...................................................................................................... 38 7. Yhteenveto................................................................................................................................ 42 Liitteet ........................................................................................................................................... 43 30. kesäkuuta 2015 / 4 1. Alkusanat ja johdanto Selvitystyön tarkoituksena on inventoida liikkumisen palveluiden kehittämistä tukevat oleelliset digitaaliset datat Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvalla Suomen kasvukäytävällä (http://suomenkasvukaytava.fi/). Jotta liikkumisen monipuolisia tulevaisuuden palveluita voidaan kehittää, tulee käytettävissä olla riittävän laadukkaat digitaaliset tietovarannot sekä laadukkaat, ylläpidetyt palvelurajapinnat tiedon ja palveluiden integroimiseksi osaksi liikkumispalveluita. Kasvukäytäväverkosto käynnisti järjestäytymisensä jälkeen vuonna 2014 laajan visiotyövaiheen. Liikkuminen ja älyliikenne nousivat tässä prosessissa voimakkaasti esille. Visioluonnos esiteltiin syksyllä 2014, jonka jälkeen verkoston ylin johto (neuvottelukunta) hyväksyi vision kokouksessaan 20.1.2015. Visio viitoittaa ja velvoittaakin jatkossa myös älyliikenteen hyväksi tehtävää kehittämistyötä koko kasvukäytäväalueella. Tehty inventointiselvitystyö noudattaa lisäksi Sipilän hallitusohjelman (Ratkaisujen Suomi 27.5.2015) tavoitteita ja soveltuu tavoitteisiin johtavien kärkihankkeiden sisään erityisesti liikkumisen palveluistamisen edistämisen ja kokeilukulttuurin vahvistamisen osalta. Selvitystyössä käytiin laajasti läpi kasvukäytävän liikenteen digitaalisten datojen nykytilanne ja tunnistettu lähiaikojen kehitys. Tietovarannot ja -palvelut luokiteltiin kiireellisyysryhmiin sen perusteella, kuinka tärkeitä ne ovat liikkumisen palveluiden kehittämiseksi. Ryhmittelyä noudatellen laadittiin suosituksia digitaalisen valmiuden kehittämiseksi. Työ kohdistettiin henkilöliikenteeseen vaikkakin liikenteen palveluistaminen tulevaisuudessa sisältänee myös tavaraliikenteen integraatiota. Selvitystyössä inventoitiin tietovarantojen ja –palveluiden nykytilannetta työn tekijöiden olemassa olevaan tietämykseen sekä tietolähteisiin perustuen. Lisäksi työssä kuultiin lukuisaa joukkoa asiantuntijoita ja kasvukäytävän kuntia, joilla on oleellinen rooli kasvukäytävän liikennetiedon ja palveluiden kehittymisessä. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Anna-Mari Ahonen sekä Pia Eskelinen Hämeenlinnan kaupungilta. Selvitystyö on tehty Suomen kasvukäytävän toimeksiannosta asiantuntijatyönä Infotripla Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet Arto Luoma ja Kimmo Ylisiurunen. Työssä on hyödynnetty lisäksi Infotriplan muun henkilökunnan laaja-alainen aihealueen asiantuntijuus. Selvitystyön on mahdollistanut Hämeen liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki, mistä suuret kiitokset Hämeen liitolle. 30. kesäkuuta 2015 / 5 2. Selvityksen tausta, tavoitteet ja sisältö 2.1 Selvityksen tausta Selvitystyön tarkoituksena oli inventoida liikkumisen palveluiden kehittämistä tukevat oleelliset digitaaliset datat Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvalla Suomen kasvukäytävällä. Tavoitteena on edistää liikkumisen palveluistamista (MaaS – Mobility as a Service), missä liikkumiseen tarvittavat palvelut ovat yhteen toimivia ja mahdollistavat ovelta-ovelle matkaketjujen muodostamisen liikkujille. Työn inventointitulokset ja työssä esitetyt kehityssuositukset tähtäävät liikkumisen palveluekosysteemin synnyn mahdollistamiseen Suomen kasvukäytävällä. Työssä on ensisijaisesti keskitytty liikkumisen palveluistamisen mahdollistaviin tietoihin, minkä lisäksi on pyritty luomaan kuva siitä, miten tilanne on lähiaikoina (1-2 vuotta) muuttumassa ja millaisia liikkumispalveluiden syntyä tukevia palvelurakenteita on syntymässä. Suomessa on kuluneen vuoden aikana tehty paljon työtä, jotta MaaS saataisiin nostettua idean tasolta todelliseksi kaupalliseksi innovaatioksi. Vahvaa ohjaavaa kehittämisroolia työssä ovat ottaneet mm. LVM, Tekes ja ITS Finland. Työhön on osallistunut lainsäätäjien, asiantuntijoiden, kehittäjien, rahoittajien ja julkisten organisaatioiden lisäksi myös laaja joukko erikokoisia yrityksiä pienistä start-upeista aina ylikansallisiin suuryrityksiin. Tämän työn aikana Suomen kasvukäytävä on suurten liikennevolyymiensa (myös pendelöinti), tiiviin taajamarakenteensa, monipuolisten matkaketjujensa, vahvojen runkolinjojensa (VT3 ja päärata lähellä toisiaan) ja systemaattisen järjestäytymisensä (kasvukäytäväverkosto) johdosta tunnistettu MaaS:iin liittyvien kokeiluiden suhteen maan parhaaksi kehitysalustaksi. MaaS (kuvataan tarkemmin jäljempänä luvussa 3) on alkeellisimmillaan palveluiden yhdistämistä, seuraavassa vaiheessa niiden maksamista ja maksuliikenteen tarkkaa hallitsemista (clearing) ja myöhemmin mm. yhteisöllisyyden vahvaa kasvamista (ns. ”liikkumisen Spotify” tai ”liikkumisen Facebook”) sekä erilaisten muiden toimialojen bisnesekosysteemien linkittymistä liikkumisen bisnesekosysteemin kanssa. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Suomalaisittain ongelmallista on ollut se, että täällä synnytetyt kehitysideat liittyvät suoraan MaaS:in myöhempiin vaiheisiin. Osasimme nähdä muita pidemmälle tilanteessa, jossa monissa muissa maissa oli kuitenkin perustyön osalta ehditty jo paljon Suomea pidemmälle. Ideamme oli siis muita edellä, mutta jalkatyö jäljessä. Onko muiden saavuttama etumatka vielä kirittävissä kiinni? Syntyykö MaaS:ista vientikelpoista palveluliiketoimintaa sen synnyinmaassa, vai ostammeko MaaS-palveluita kohta ylikansallisilta operaattoreilta? Aika näyttää. Tämän selvityksen tarkoitus on ollut saattaa alkuun kasvukäytäväalustaa koskeva kokonaisvaltainen MaaS-kehittäminen selvittämällä kohdealueella liikkumisen avoimen datan tilanne kokonaisvaltaisesti. Alueet ylittävien palveluekosysteemien kehittämistä ei ole vielä muuallakaan maailmassa juuri tehty, maailmalta löytyvät MaaS-palvelukokonaisuudet ovat paikallisia ja yleensä lähinnä kaupunkikohtaisia. Selvityksen tarkoituksena on myös helpottaa paikallisten ja kansallisten toimijoiden, omien start up:ien ja kasvuyritysten mahdollisuuksia päästä testaamaan palveluitaan koko tällä kasvukäytävän laajuisella alustalla. 30. kesäkuuta 2015 / 6 Suomen kasvukäytävän näkökulmasta tämä selvitystyö tuloksineen luo mahdollisuuden suunnitella kasvukäytävän liikkumisen kehittämistä liikennejärjestelmän digitalisoinnin keinoin. Työn tulokset ovat hyödynnettävissä edistettäessä kasvukäytävän roolia kansallisena ja jopa kansainvälisenä digitaalisen liikkumispalveluekosysteemin kehitysalustana. Selvitys auttaa käynnistämään kuntien yhteisiä tiedon harmonisointiin ja käytettävyyden parantamiseen tähtääviä hankkeita ja toteuttaa mitä parhaimmin Suomen kasvukäytävä –verkoston voimassaolevaa VISIO 2020 –asiakirjaa. 2.2 Suomen kasvukäytävä liikkumispalveluiden kehitysalustana Suomen kasvukäytävä – voimakkaasti kehittyvä Helsinki – Hämeenlinna – Tampere –korridori – omaa vahvan kansallisen roolin ihmisten päivittäisessä liikkumisessa, työssäkäynnissä, asumisessa ja teollisuuden kuljetusten ja toimintojen alustana. Nopean liikkumisen, suuren väestömäärän, laajan työpaikkatarjonnan ja runsaan pendelöinnin (301 000 henkeä) ansiosta ko. korridori - Suomen ainoana eurooppalaisen mittapuun mukaisena kasvukäytävänä - toimii jo osittain kuin suuri kaupunki (kuva 1). Kuva 1. Kasvukäytävä ja taajamien välinen työssäkäynti 2009 (Elinvoimakartasto / Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen kasvukäytävä –verkosto, 2014) 30. kesäkuuta 2015 / 7 Kasvukäytävän toimiminen yhtenäisenä työvoimapoolina ja kansallisen kehityksen selkärankana edellyttää liikkumisen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kokonaisuus on koko maan osalta pystyttävä jatkossa hoitamaan nykyistä paremmalla kustannustehokkuudella ja sen lisäksi vähähiilisemmin. Kasvukäytävällä tämä tarkoittaa ratkaisua, jossa selkärangan runkolinjoja VT3:a ja päärataa tulee vahvistaa sekä palvelutason että infran osalta ja runkolinjoihin liittyvä alueellinen syöttöliikenne on ajateltava palveluna perusteellisesti uudelleen. Kasvukäytävän kehittäminen joukkoliikenteenkin osalta kokonaisuutena tasaa eriarvoisuutta suurten kaupunkien ja nauhakaupungin pienempien taajamien välillä ja mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan opiskelun ja työssäkäynnin myös suurten keskusten väliin jäävistä kasvukäytävän osista. Julkisten organisaatioiden suorittamat henkilöliikenteen palveluostot tulee jatkossa pystyä hoitamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti yli sektorirajojen. Ostoliikenteen merkittävä hyötysuhteen parantaminen on mahdollista, mutta edellyttää muutoksia sekä nykyisiin toimintatapoihin että lainsäädäntöön. 2.3 Suomen kasvukäytävän visiona Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualustasta Kasvukäytäväverkosto käynnisti järjestäytymisensä jälkeen vuonna 2014 laajan visiotyövaiheen. Viiteen työpajaan kokoontui kevään ja kesän 2014 aikana yhteensä yli 150 asiantuntijan joukko työstämään kasvukäytävän potentiaalin kannalta oleellisimpia teemoja. Liikkuminen ja älyliikenne nousivat tässä prosessissa voimakkaasti esiin jo ensimmäisestä monialaisesta asiantuntijatyöpajasta lähtien. Visioluonnos esiteltiin TEM:n Kaupunkifoorumissa Hämeenlinnassa syksyllä 2014, jonka jälkeen sitä käsiteltiin kasvukäytäväverkoston ohjausryhmässä vielä lisää. Verkoston ylin johto (neuvottelukunta) hyväksyi vision kokouksessaan 20.1.2015. Visio viitoittaa ja velvoittaakin jatkossa myös älyliikenteen hyväksi tehtävää kehittämistyötä koko kasvukäytäväalueella. Suomen kasvukäytävän alueella sijaitsee 40 % maan työpaikoista ja kasvukäytävällä tehdään jo noin puolet maan yritysten liikevaihdosta. Kasvukäytävän vision mukaisesti: ”Liikkuvaa elämää viettävän nauhakaupunkilaisen arki sujuu kuin suurella kaupunkiseudulla. Tarjolla on houkuttelevia asumisen mahdollisuuksia eri osissa kasvukäytävää. Suomen kasvukäytävä on Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta” Suomen kasvukäytävän liikenteen tietovarantojen avaaminen ja käytön mahdollistaminen on perusedellytys kasvukäytävän vision toteutumiseksi, esimerkiksi seuraavien vision tavoitteiden näkökulmasta: • Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta - Suomen kasvukäytävä on noussut älyliikenteen johtavaksi kokeilualustaksi Euroopassa. Tämän on mahdollistanut alueelta löytyvä eurooppalaisittain huippuluokan osaaminen ja toimijoiden vahva tahto yhdistää viisaasti voimavaroja. 30. kesäkuuta 2015 / 8 • • • Euroopan paras liikenteen tilannekuva - Palveluiden ostaminen, yhdistäminen ja maksaminen mobiilisti - Alusta alkaen kasvukäytävän älyliikennetyö on pohjautunut avoimen datan muodostamaan alustaan. Tämä tarjoaa kaikille toimijoille mahdollisuuden rakentaa omiaan elementtejään jo valmiille älyliikennealustalle. Älykkäät matkaketjut - Järjestelmän päälle on rakennettu älykkäisiin matkaketjuihin perustuva liikenteen ekosysteemi. Uudelleen ajateltu liikennepalvelu - Liikkumisen digitaalinen paketointi on mahdollistanut uuden ajan yhteisöllisyyden vahvistumisen edelleen. Lisätietoa Suomen kasvukäytävän visiosta - http://suomenkasvukaytava.fi/wpcontent/uploads/2013/12/Suomen_kasvukaytavan_VISIO_2020.pdf 2.4 Selvityksen sisältö Kasvukäytävä liikkumisen palveluiden alustana koostuu valtakunnallisen tie- ja katuliikenteen, valtakunnallisen ja paikallisen joukkoliikenteen sekä paikallisen liityntäliikenteen palveluista ja yhteyksistä (kuva 2). Suomen kasvukäytävän laajuisten liikkumispalveluiden kehittäminen edellyttää digitaalisen aineiston käyttöä näistä kaikista liikkumisen palvelukerroksista. Selvityksen sisältö keskittyi nimenomaan digitaalisen liikenneaineiston inventointiin. Kuva 2. Kasvukäytävä liikkumista tukevien palveluiden kehitysalustana. Kasvukäytävässä tunnistettiin tarve selvittää ja inventoida seuraavat tietovarantokokonaisuudet – liikkumisen palveluiden kehittämisen tukemiseksi. Liikkumisen runkoverkot • Joukkoliikenteen tiedot – raide- ja linja-autoliikenne • Tieverkon tiedot - maantieverkosto • Liikenneverkon olosuhdetiedot - tiesää- ja kelitiedot Liikkumisen paikallisverkot • Joukkoliikenteen tiedot – raide- (vain PKS) ja linja-autoliikenne • Kevyen liikenteen tiedot – kuntien pyöräilyn tiedot 30. kesäkuuta 2015 / 9 • • • Katuverkon tiedot – seuranta ja häiriötiedot Kuntien liikenneympäristön olosuhdetiedot – tiesää- ja keli, yms. Liityntäliikennettä tukevat palvelut – taksi, pysäköinti Lisäksi tunnistettiin tarve kuvata liikkumispalveluita tukevien staattisten tietojen tila sisältäen liikenneverkkojen (tie-, katu, joukkoliikenne) digitaaliset perustiedot. Perustietoja ovat digitaalisen infrastruktuurin tiedot mm. liikenneverkon ominaisuustiedot. Perustietojen analyysi tehtiin palveluiden kehittämisen kannalta tarpeelliseksi tunnistetussa laajuudessa. Selvityksen sisältö ja tulokset ovat jatkossa tarvittaessa tarkennettavissa ja täydennettävissä palveluideoiden ja – tarpeiden kehittyessä. Kasvukäytävän tietovarantojen kokonaiskuvan inventoinnissa selvitettiin eri liikennemuotojen (tieja katuliikenne, joukkoliikenne, pyöräily) hyödynnettävien digitaalisten tietovarantojen nykytila ja niiden kehitystarpeita. Kehitystarpeet esitetään suosituksiksi kaskukäytävän tietovarantojen ja palveluiden kehittämiselle. Selvitys on laadittu asiantuntijatyönä perustuen tekijöiden laajaan tietämykseen liikennetietovarantojen nykytilasta sekä työn aikaisiin täydentäviin sidosryhmäselvityksiin. Selvitys laadittiin erittäin tiiviissä aikataulussa, ja siten haasteeksi muodostui mm. kuntakohtaisiin tietoihin varmistuksen saaminen tiedon tuottavalta taholta. 30. kesäkuuta 2015 / 10 3. Liikkumisen palveluistaminen (MaaS) 3.1 Liikkumisen palveluistamisen ekosysteemi Liikkumisen palveluistaminen (MaaS) tarkoittaa liikkumisen ja liikenteen palveluiden uudenlaista palveluekosysteemiä, missä sujuvien ja saumattomien liikkumispalvelujen toteuttamiseksi liikkumisoperaattorit voivat yhdistellä ja paketoida asiakkailleen liikkumispalveluita (kuva 3). Liikkumisoperaattorit yhdistelevät liikkumisen palveluita – luoden lisäarvoa asiakkailleen. Kuva 3. MaaS –palveluekosysteemin päätoimijoina liikkumisoperaattorit (Liikenne- ja viestintäministeriö 05/2015) Liikkumisen palveluekosysteemin perustuksena toimivat eri toimijoiden (julkinen ja yksityinen) avaamat tieto- ja palvelurajapinnat. Palvelupaketointi ja niitä tuottavien liikkumisoperaattoreiden toiminta mahdollistuu, jos eri liikennetoimijoiden tiedot ovat kattavasti käytettävissä, ja siten liikkumisen palveluiden kehittymiseksi tulisikin huolehtia ensivaiheessa kattavien tietovarastojen avaamisesta ja käytön esteiden madaltamisesta (kuva 4). 30. kesäkuuta 2015 / 11 Kuva 4. Liikkumisen palveluistamisen ytimessä tietovarastot ja palvelurajapinnat (”Mobility Interface Specification (MISP) will allow mobility operators to scale”, Intellectual Ventures 23.4.2015) Liikkumisen palveluistaminen nähdään tulevaisuudessa erittäin laaja-alaiseksi – osin vielä tunnistamattomaksikin palvelukokonaisuudeksi - sisältäen ihmisten ja tavaroiden liikkumisen ja uudet palvelumallit. Tässä työssä keskityttiin erityisesti liikenteen tietovarantoihin, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen tukemiseksi toteutettavia palveluita ja toimivat siten ekosysteemin perustuksen rakentamisessa. Liikkumisen palveluistamisen ekosysteemin edistämiseksi on Suomessa käynnissä lukuisia aloitteita ja kehityshankkeita sekä julkisen että yksityisen sektorin edistämänä. Liikenneviranomaiset edistävät liikkumisen palveluistamista erityisissä julkisen sektorin vastuualueelle kuuluvien palvelurakenteiden (ml. säätely) kehittämistyöryhmissä. LiikenneLabra (LVM, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto), Tekes ja Finpro ovat käynnistäneet liikkumisen palveluistamisen ekosysteemin, teknologian, palvelurakenteiden kehittämiseksi sekä viennin tueksi omat ohjelmansa. LiikenneLabran jatkoksi valmistellaan parhaillaan vaihetta 2. Erityiset kehitysalueet ja –korridorit, kuten Suomen kasvukäytävä ja kaupungeista ainakin Helsinki, Tampere, Turku, Seinäjoki ja Salo ovat käynnistäneet tai ovat käynnistämässä MaaS –aiheisia kehityspilotointeja. 23 suomessa toimivaa organisaatiota ovat keväällä 2015 käynnistäneet Maas.fi yhteistyön, jonka tavoitteena on synnyttää Suomeen maailman ensimmäinen liikenteen palveluoperaattori. Suomen kasvukäytävä on ollut Maas.fi –yhteisönä tunnetun konsortion jäsen. Kasvukäytäväverkosto osallistui operaattorin synnyttämiseen tähtäävän prosessin ensimmäiseen, hankemuotoiseen osuuteen. 30. kesäkuuta 2015 / 12 Useat isot ja pienet yritykset ovat käynnistäneet aktiivisesti kehitys- ja pilotointihankkeita MaaS –konseptien kehittämiseksi ja tuomiseksi markkinoille. Jotkut yritykset ovat jo käynnistäneet rajallisille käyttäjäryhmille kohdistettuja palveluratkaisuja. 3.2 Liikkumisen palveluistamisen ytimessä matkaketjujen muodostaminen MaaS –palvelut perustuvat matkaketjujen muodostamiseen ja yhdistämiseen. Matkaketjujen ja pakettien muodostaminen nähdään nykyisin erittäin laajasti – viimeisten kilometrien taksimatkan kytkemisestä matkaketjuun aina kuukausiperusteiseen matkapalvelupakettiin (kuva 5). Vähimmilläänkin MaaS –palveluksi käsitetään esimerkiksi kahden eri liikenneoperaattorin tuottamien matkojen yhdistelmä. Kuva 5. Matkaketjujen ja -pakettien muodostamisen suomalainen visio (ITS Finland 12/2014) MaaS –palveluiden kehittymisen erityiseksi edistäjäksi on tunnistettu liikkujan matkustusoikeuden todentamiseksi vaadittavien tunnisteiden/lippujen välittäminen liikkumispalveluiden tarjoajan käyttöön sekä näitä tukevien taustaprosessien (toimijoiden välinen sopiminen ja maksaminen) toteutuminen. Liikennepalveluiden käyttäjä (liikkuja) on liikkumisoperaattoreiden asiakas ja tällöin liikkumisoperaattori palvelee asiakkaitaan heidän tarpeita vastaavilla matkaketjuvaihtoehdoilla. Matkaketjuvaihtoehtojen muodostamiseksi ja hallitsemiseksi tarvitaan oleellinen tieto vaihtoehtoisista yhteyksistä, olosuhteista sekä käyttäjien tarpeista. Suomen kasvukäytävän alueella matkaketjujen merkitys korostuu kasvukäytävän liikenteen suurten volyymien, pendelöinnin ja toisaalta pitkien välimatkojen asettaessa vaatimuksia 30. kesäkuuta 2015 / 13 liikkumiselle. Matkaketjuajattelun edistäminen tällaisen mittakaavan liikkumisympäristössä nähdään erittäin tarpeelliseksi mm. liikennejärjestelmän kustannustehokkuuden näkökulmasta. On nähtävissä, että liikkumisen palveluistaminen kehittyy jatkossa monella eri tasolla monen eri toimijan toimesta. Palveluistamisen ekosysteemin nuoruus ja siten kehittymättömyys ei ole vielä mahdollistanut kaikkien liikkumisen tulevaisuuden kehitysvisioiden kuvaamista, joten kehityshankkeissa edetään voimakkaasti pilotoiden ja iteroiden kohti tulevaisuuden digitaalisesti tuettua monipuolisempaa liikennejärjestelmää. Tietovarantojen ja palvelun osien avaaminen ekosysteemin käyttöön mahdollistaa niiden käytön laajemmissakin kokonaisuuksissa tulevaisuudessa. Tietovarantojen tulee mahdollistaa liikenteen palveluistamisen eritasoiset kehityspolut. 3.3. Liikenteen tietovarannot ovelta ovelle -palveluiden mahdollistamiseksi Liikkumisen palveluistamistavoitteiden edistämiseksi on keskeistä edesauttaa runkoliikenteen, paikallisliikenteen ja ’first and last mile’ -palvelut yhdistävien ratkaisujen kehittäminen. Ovelta ovelle –palveluiden mahdollistamiseksi voidaan liikenteen tietovarannot ja –palvelut jakaa kolmeen ryhmään tiedon välttämättömyyden näkökulmasta. Ryhmässä 1 on MaaS –palveluiden toteuttamisen näkökulmasta välttämättömät tiedot, jotka mahdollistavat matkaketjujen muodostamisen ja reitityksen – ilman matkustusoikeustiedon tai lipun toimitusta. Ryhmässä 2 on edistyneempien palvelukokonaisuuksien toteuttamisen mahdollistavat tiedot, joiden avulla matkaketjujen muodostamisen lisäksi voidaan matkapaketti muodostaa ja toimittaa matkustusoikeudella/lipulla ja palvelut ovat merkittävästi luotettavampia ja laadukkaampia. Ryhmässä 3 on erittäin laajat palveluratkaisut mahdollistavat tiedot, jotka avaavat liikkumisoperaattoreille mahdollisuuden kilpailla asiakasrajapinnassa palveluiden laadulla. Näistä ryhmän 1 tiedot asettavat siis minimitason MaaS –palveluiden kehittämiselle. Seuraavassa ryhmät esitelty tieto- ja palveluesimerkein. Ryhmä 1 – välttämättömät tiedot joukkoliikenteen aikatauluaineisto (sisältäen GTFS –tyyppiset tiedot lähdöistä, linjoista ja pysäkeistä) nykytilaa vastaavat digitaalisen infran tiedot (sisältäen Digiroad –tasoiset tiedot) Ryhmä 2 – edistyneempiä palveluita mahdollistavat tiedot reaaliaikaiset liikennejärjestelmän (tie, katu, joukkoliikenne) häiriö- ja poikkeustiedot joukkoliikenteen reitityspalvelurajapinnat (API) digitaalisen infran tarkemmat aineistot (esim. kuntakohtaiset osoite- ja paikkatietoaineistot) liikenneverkon ajantasaiset olosuhdetiedot (keli ja sää) 30. kesäkuuta 2015 / 14 liikenneoperaattoreiden (esim. taksi, joukkoliikenne, yhteiskäyttöpalvelut) palveluiden varaaminen, tilaaminen ja maksaminen (palvelurajapinnat) matkan maksaminen ja matkustusoikeuden/lippujen toimitus etukäteen (palvelurajapinnat) Ryhmä 3 – erittäin laajat palveluratkaisut mahdollistavat tiedot liityntäpysäköinnin tilatieto, varaus ja maksaminen pysäköinnin varaus ja maksaminen ajantasainen liikennevälineiden seurantatieto yhteisölliset palvelut ja niiden tuottamat tiedot muiden liiketoimintaekosysteemien integrointirajapinnat ja –palvelut 3.4 Liikkumisen palveluistamisen viitekehys ja -arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt MaaS –palveluekosysteemin viitekehykseksi älykkään infrastruktuurin ja palveluiden kokonaisuuden, mikä asettaa MaaS –palveluiden kehittämiselle valtakunnalliset suuntaviivat ja tavoitteet. Viitekehyksessä korostuu tietoinfrastruktuurin ja – palveluiden kerroksellisuus ja riippuvuus toisistaan (kuva 6). Kuva 6. Liikenne- ja viestintäministeriön MaaS –palveluekosysteemin viitekehys (Liikenne- ja viestintäministeriö 05/2015) Edellä kuvattua MaaS –palveluekosysteemin viitekehystä noudattaen voidaan muodostaa MaaS – palveluekosysteemin toteuttamista ohjaava tekninen liikkumisen palveluistamisen viitearkkitehtuuri 30. kesäkuuta 2015 / 15 (kuva 7). Karkea liikkumisen palveluiden viitearkkitehtuuri muodostuu seuraavassa kuvassa esitetysti tasoista digitaalinen infrastruktuuri, digitaalinen tieto, liikkumisoperaattorin tukipalvelut sekä liikkumisoperaattorin palvelut asiakkaille. Kuva 7. Liikkumisen palveluiden viitearkkitehtuuri Tämä selvitystyö kohdistuu viitearkkitehtuurin ’digitaalisen tiedon’ ja ’digitaalisen infrastruktuurin’ nykytilaan ja tunnistettuun kehitykseen Suomen kasvukäytävän liikkumista tukevien palveluiden kehityksen mahdollistajina. Digitaalisen tiedon ja digitaalisen infrastruktuurin osalta inventoitiin nykytilanne ja lähiaikojen kehitys (kappale 4) sekä laadittiin suosituksia jatkokehitykselle (kappale 5) – noudatellen liikenteen tietovarantojen ryhmittelyä (kappale 3.3). (kuva 8) Kuva 8. Digitaalisen tiedon ja infrastruktuurin nykytilan inventointi ja suositukset 30. kesäkuuta 2015 / 16 4. Nykytila 4.1. Yleistä nykytila-analyysistä Liikkumisen palveluistamiseen (MaaS) tarvittavan digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä tehtiin vastaten edellä kuvatun liikkumisen palveluistamisen viitearkkitehtuurin (ks. kappale 3.4) tasoja ’digitaalinen tieto’ sekä ’digitaalinen infrastruktuuri’, jotka mahdollistavat MaaS – palveluekosysteemin palvelurakenteiden synnyn ja kehittymisen. Digitaaliset tietovarannot ja – palvelut selvitettiin liikkumisen runkoverkon, paikallisverkon ja näitä tukevan staattisen aineiston osalta edellä kuvattua tiedon välttämättömyyden näkökulmasta laadittua ryhmittelyä noudatellen. Liikkumisen runkoverkkojen liikennetietojen ja liikkumista tukevien staattisten aineistojen osalta inventointi kohdistettiin seuraaviin tieto- ja palvelusisältöihin: • joukkoliikenteen tiedot – raide- ja linja-autoliikenne • tieverkon tiedot - maantieverkosto • liikenneverkon olosuhdetiedot - tiesää- ja kelitiedot • kuntien osoiteaineistot • tie- ja katuverkon digitaaliset perustietoaineistot Tieto- ja palvelusisältöjen inventointitulokset perustuvat tekijöiden olemassa olevaan asiantuntijatietoon sekä niitä täydentäneisiin asiantuntijahaastatteluihin. Liikkumisen paikallisverkkojen osalta inventointi kohdistettiin mm. seuraaviin tieto- ja palvelusisältöihin: Staattiset tiedot • paikkatietoaineistot (katuosoiteaineistot, kiinnostavat paikat (esim. sairaalat, taksiasemat) • tie- ja katuverkon geometriatieto (digiroad -tiedot) • joukkoliikenteen reittien ja pysäkkien sijaintitiedot • pyöräilyreittien sijaintitiedot • pysäköintilaitosten ja –alueiden (ml. liityntäpysäköinti) sijainti- ja paikkojen lukumäärätieto • yhteiskäyttöautojen ja –pyörien käyttöpaikkatiedot • katuverkon liikenteen ja joukkoliikenteen tilastotieto Liikennejärjestelmän muuttuvat tiedot • joukkoliikenteen aikatauluaineistot, poikkeus- ja häiriötiedot sekä reaaliaikainen liikennevälineen seurantatieto • joukkoliikenteen reititystiedot ja niiden palvelurajapinnat (API) • pysäköintilaitosten ja –alueiden (ml. liityntäpysäköinti) vapaana olevien paikkojen määrätieto • katuverkon sää- ja keli- sekä häiriötiedot (tietyöt, onnettomuudet yms.) • katuverkon sujuvuus- ja kunnossapitotieto • yhteiskäyttöautojen ja –pyörien vapaanaolo - ja varaustiedot 30. kesäkuuta 2015 / 17 Kasvukäytävän liikkumisen paikallisverkkojen avoimia liikenneverkon ja liikenteen tietoja selvitettiin kuntakyselyllä. Kyselyssä kunnille toimitettiin kuntien palveluiden (mm. julkiset tietolähteet, kuten verkkosivut) perusteella ja asiantuntija-arviona tehty esitäytetty inventointilomake tarkistettavaksi. Alueen kunnista vain osa vastasi tehtyyn kyselyyn, mutta vastausten perusteella voidaan olettaa ennakkoon muodostetun kuvan avoimista tiedoista olevan varsin lähellä todellista nykytilaa. Kuntakyselyssä käytetyt inventointilomakkeet ovat selvityksen erillisenä liitedokumenttina käytettävissä tarvittaessa. Kasvukäytävän suurimpien kuntien osalta (Tampere, Hämeenlinna sekä PK-seutu) liikkumisen paikallisverkkojen tiedot perustuvat julkisiin tietolähteisiin sekä olemassa olevaan asiantuntijatietämykseen eikä näiden paikkakuntien osalta ollut tarvetta erilliseen kyselyyn. Tietoaineistoista on seuraavissa kappaleissa käsitelty tietolajien sisältö, perustiedot, lisensointi, tiedon kattavuus, hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset, rajapintaa koskevat lisätiedot sekä yhteystiedot. 30. kesäkuuta 2015 / 18 4.2 Ryhmä 1 ”välttämättömät” -nykytila 4.2.1 Valtakunnallinen joukkoliikenteen koontitietokanta Tiedon sisältö Joukkoliikenteen aikatauluaineistot Kalkati.net (XML) sekä GTFS -muodossa. Perustiedot Formaatti: XML ja GTFS Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto Lisenssi: Liikenneviraston avoimen tietoaineiston lisenssi Tiedon kattavuus Tavoitteena kaikki julkinen joukkoliikenne, mutta käytännössä mukana osittain Matkahuollon, VR:n ja joidenkin kaupunkien linja-autoliikenne. Kasvukäytävän alueella esimerkiksi Hämeenlinnan paikallisliikenne puuttuu tiedoista. Joukkoliikennettä tilaavat kunnat voivat vaikuttaa tiedon kattavuuteen lähettämällä aikatauluaineistot Matka.fi:n käyttöön Kalkati.net- tai GTFS -formaatissa. Nykyisin myös Waltti toiminnassa mukana olevat kunnat voivat ilmoittaa tietonsa käytettäväksi suoraan Matka-fi palvelussa. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana. Hyödyntäjien tiedot tallennetaan. Tietojen kattavuuteen ja ajantasaisuuteen tulee kiinnittää huomiota hyödynnettäessä. Rajapinnan osoite http://api.matka.fi/ Yhteystiedot Reittioppaan käyttöliittymä: http://www.matka.fi/ API ja koontikannan tiedot: http://developer.matka.fi/ 4.2.2 Rataliikenteen aikataulutiedot Tiedon sisältö Rajapinta palauttaa aikataulujen mukaiset junien aikataulutiedot halutulta aikaväliltä, halutulta reitiltä tai vain yhden junan aikataulutiedot. Rajapinnan kautta ei ole saatavilla koko aikatauluaineistoa esim. GTFS -muodossa. Perustiedot Formaatti: JSON/REST Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Beta -koekäyttövaiheessa / Käytössä 30. kesäkuuta 2015 / 19 Ylläpitäjä: Liikennevirasto Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Kaikki junaliikenne, joka on saatavilla Liikenneviraston LIIKE -perheen sovelluksista. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana ilman tunnistautumista. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Rajapinnan osoite http://rata.digitraffic.fi/api/v1/schedules/1?departure_date=2015-03-01 (URL palauttaa junan 1 kaikki aikataulut kyseisenä päivänä) Yhteystiedot http://rata.digitraffic.fi/ Kehittäjäyhteisö: https://groups.google.com/forum/#!forum/rata_digitraffic_fi 4.2.3 Digiroad Tiedon sisältö Digiroad sisältää teiden ja katujen staattisen aineiston eli geometrian sekä ominaisuustiedot, kuten: Tien virallinen nimi ja numero Osoitenumerot Tien sijainti Tien leveys ja päällyste Kaistojen lukumäärä Nopeusrajoitus Sillat ja tunnelit Kääntymis- ja ajokiellot Leveys-, korkeus- ja painorajoitukset Bussipysäkit Tavara- ja matkustajaliikenneterminaalit Perustiedot Formaatti: ESRI shapefile Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Käytössä / (Digiroad 2 kehitysvaiheessa) Ylläpitäjä: Liikennevirasto (Huom. Tiedon ylläpitäjäorganisaatioita ovat Maanmittauslaitos, Liikennevirasto ja kunnat.) Lisenssi: Liikenneviraston avoimen tietoaineiston lisenssi Tiedon kattavuus Koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot (yhteensä noin 493 000 km). 30. kesäkuuta 2015 / 20 Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana. Hyödyntäjien yhteystiedot tallennetaan. Rajapinnan osoite https://extranet.liikennevirasto.fi/extranet/web/public/latauspalvelu Yhteystiedot http://www.digiroad.fi/ Tiedot katseltavissa myös karttapohjalla latauspalvelussa https://extranet.liikennevirasto.fi/extranet/web/public/latauspalvelu 4.2.4 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 1 Joukkoliikenteen aikatauluaineistot Kattavat joukkoliikenteen aikatauluaineisto GTFS -muodossa ovat saatavilla HSL:n ja Tampereen seudullisen joukkoliikenteen alueilta. Niihin kuuluvien kuntien alueelta on myös saatavissa joukkoliikenteen poikkeus- ja häiriötiedot, liikennevälineiden seurantatieto sekä reittioppaan avoimet datarajapinnat API -tyyppisesti. Lisää tietoa näistä löytyy mm. ITS Factory -wikistä sekä http://developer.reittiopas.fi/ -sivustolta. Digiroad -tiedot Tie- ja katuverkon geometriatietoja kunnat toimittavat Digiroad –palveluun, mistä tieto jaellaan avoimena datana Digiroad -palvelun avulla. Digiroadin tietojen ajantasaisuus kasvukäytävän alueen kunnissa on seuraavanlainen: Kunta • • • • • • • • • • • • • • • • • Akaa Hattula Hausjärvi Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Hämeenkyrö Janakkala Kangasala Lempäälä Loppi Nokia Pirkkala Pälkäne Riihimäki Tampere Valkeakoski Viimeisin ylläpitoajankohta 2014/11 2014/03 Ei tietoa 2010/05 2014/10 2013/05 Ei tietoa, mutta tiedot on viety Digiroadiin Ei tietoa 2014/11 2014/06 Ei tietoa 2014/10 2014/11 Ei tietoa 2014/11 2014/06 Ei tietoa 30. kesäkuuta 2015 / 21 • • Vesilahti Ylöjärvi 2014/10 2014/03 Digiroadin tietojen osalta voidaan todeta tietojen olevan kasvukäytävävyöhykkeellä varsin hyvin ajan tasalla nykyisen Digiroadin päivityssykli huomioiden. Käytännössä ne kunnat, jotka ovat ottaneet Digiroadin tietojen päivittämisen käyttöön, ovat myös pitäneet tiedot melko hyvin ajan tasalla. Joukkoliikenteen pysäkit ja reitit Joukkoliikenteen pysäkkien ja reittien sijaintitiedot ovat osa Digiroadiin muiden aineistojen ohella tehtäviä päivityksiä - varsinkin pitkän matkan joukkoliikenteen pysäkkien osalta. Suurin osa kasvukäytävän kunnista ei toimi paikallisen joukkoliikenteen tilaajana, joten näiden kuntien osalta tietojen ajantasaisuudesta huolehtiminen on varsin yksinkertaista pysäkkien pysyessä yleensä muuttumattomina. 4.3 Ryhmä 2 ”edistyneempiä palveluita mahdollistavat” -nykytila 4.3.1 Tieliikenteen häiriötiedot Tiedon sisältö Tieliikenteen varmistamattomat (ensitiedotteet) ja varmistetut häiriötiedotteet sekä lyhyt aikaiset tietyötiedotteet (esim. räjäytystyöt). Perustiedot Formaatti: XML Standardi: Datex2 (Level C - sisältää kansallisia laajennoksia) Saatavuus: Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Tieliikennekeskukset Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Käytännössä tieto vaatii jatkojalostamista, tiedon suodattamista ja tiedotteiden elinkaaren seurantaa sekä paikannusnimistön käyttöönottoa. Rajapinnan osoite WSDL: http://open.digitraffic.fi/services/trafficDisorders?wsdl IF: http://open.digitraffic.fi/services/trafficDisorders Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta tuoreimmat tiedot. 30. kesäkuuta 2015 / 22 Yhteystiedot http://digitraffic.fi/ 4.3.2 Tieliikenteen tietyötiedot Tiedon sisältö Pitkäaikaiset tietyötiedotteet. Perustiedot Formaatti: XML Standardi: Datex2 (Level C - sisältää kansallisia laajennoksia) Saatavuus: Ei käytössä tällä hetkellä. Tieto käytössä aikaisintaan 2015 vuoden lopussa. Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Tieliikennekeskukset Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Tieto käytettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa julkaisun jälkeen. Rajapinnan osoite Ei tiedossa. Yhteystiedot http://digitraffic.fi/ Lisätietoa Pitkäaikaiset tietyötiedotteet eivät sisälly nykyiseen Digitraffic -palvelun jakeluun. Mikäli tiedon laatu on riittävän, voidaan tiedot julkaista osana tulevaa Digitraffic -palvelun kehitystyötä syksystä 2015 alkaen. 4.3.3 Tieliikenteen häiriöiden tilannekuvatieto Tiedon sisältö Rajapintatuotteiden kautta saatavilla seuraavia tilannekuvatyyppisiä tietoja: • Liikenteen häiriötilanne • Liikenteen sää- ja kelihäiriötilanne • Ajantasainen tietyötilanne • Tiedot tulevista suunnitelluista tietöistä • Ruuhkatilannekuva • Kaupunkien katuverkon häiriötiedotteet (Tampere, Oulu, Espoo) (saatavissa erikseen myös kaupunkien avoimena datana) 30. kesäkuuta 2015 / 23 Perustiedot Formaatti: XML Standardi: Datex2 Saatavuus: Käytössä Ylläpitäjä: Infotripla Oy Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko sekä osa kaupungeista (katuverkko) Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä kaupallisena palveluna. Mahdollisuus koekäyttöjaksoon erikseen sovittaessa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Tieto on tilannekuvatyyppistä eikä vaadi hyödyntäjältä esimerkiksi tiedotteiden elinkaaren seurantaa vaan rajapinnan tietosisältö vastaa kulloinkin voimassaolevaa tilannetta parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaisesti. Rajapinnan osoite Toimitetaan kaupallisen palvelun asiakkaille. Yhteystiedot http://infotripla.fi/ 4.3.4 Paikannuspisteistö - AlertC Tiedon sisältö Paikannuspisteiden sijainnit tieverkolla. Tiedon avulla esimerkiksi Liikenneviraston häiriötiedotteet voidaan sijoittaa tieverkolle mahdollistaen tiedon hyödyntämisen esimerkiksi reititys- ja navigaatiopalveluissa. Perustiedot Formaatti: Tiedostotaulukko Standardi: CEN -standardointiprosessissa Saatavuus: Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto Lisenssi: Liikenneviraston käyttöehdot Tiedon kattavuus Koko Suomen tieverkon tiedottamisen kannalta tärkeät paikat. Kaupunkien katuverkon osalta lähinnä tärkeimmät läpiajoväylät. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana. Hyödyntäjien yhteystiedot tallennetaan ja tietojen lataajan täytyy hyväksyä Liikenneviraston käyttöehdot. 30. kesäkuuta 2015 / 24 Yhteystiedot http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/e/professionals/road_traffic/tmc 4.3.5 Tieliikenteen ajokelitiedot Tiedon sisältö Nykytila ja ennusteet (2-12 tuntia) seuraaville tietolajeille: • Ajokeliluokka • Tienpinnan lämpötila • Ilman lämpötila • Tuulen suunta ja nopeus • Sääsymbolin tiedot Ajokelitiedot ovat tiejaksokohtaisia (esimääritellyt tiejaksovektorit). Perustiedot Formaatti: XML Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Digitraffic Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Tieto on valmiiksi jalostettua ja sitä voi käyttää sellaisenaan. Rajapinnan osoite WSDL: http://open.digitraffic.fi/services/roadConditions?wsdl IF: http://open.digitraffic.fi/services/roadConditions Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta tuoreimmat tiedot. Yhteystiedot http://digitraffic.fi/ Lisätietoa Liikenneviraston ajokelitiedot ennusteineen tuottaa tällä hetkellä Foreca Oy. 30. kesäkuuta 2015 / 25 4.3.6 Tieliikenteen kelikameroiden tiedot Tiedon sisältö Viesti sisältää tuoreimpien julkisten kelikameroiden tiedot ja viittauksen varsinaisen kuvatiedoston hakemiseksi. Perustiedot Formaatti: XML Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Digitraffic Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Kelikamerakuvia voidaan käyttää sellaisenaan. Hyödyntäjän tulee kuitenkin tarkkailla kelikamerakuvien tietojen aikaleimoja ja suodattaa vanhentuneet kuvat, mikäli halutaan näyttää loppukäyttäjälle ajantasaista tilannetta liikenteestä ja kelistä. Rajapinnan osoite WSDL: http://open.digitraffic.fi/services/cameraPresets?wsdl IF: http://open.digitraffic.fi/services/cameraPresets Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta tuoreimmat tiedot. Yhteystiedot http://digitraffic.fi/ 4.3.7 Tieliikenteen määrä ja nopeusmittaustiedot Tiedon sisältö Liikenteen automaattisten mittausasemien: • suuntakohtainen edellisen 5 minuutin liikennemäärätieto • suuntakohtainen keskinopeustieto Perustiedot Formaatti: XML Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Digitraffic 30. kesäkuuta 2015 / 26 Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko. Tieto on pistemäistä eli siis mittausasemakohtaista. LAM-pisteitä on noin 450 kpl ympäri maata. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Tieto on mittaustietoa, joka ei suoraan kerro esimerkiksi liikenteen sujuvuutta eikä nopeustasoa mittauspisteiden välillä eli tieto on vain pistemäistä. Rajapinnan osoite WSDL: http://stp.gofore.com/sujuvuus/ws/lamData?wsdl IF: http://stp.gofore.com/sujuvuus/ws/lamData Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta tuoreimmat tiedot. Yhteystiedot http://digitraffic.fi/ 4.3.8 Tieliikenteen sujuvuus ja matka-aikatieto Tiedon sisältö Matka-aikalinkkikohtaiset tiedot seuraaville tietolajeille: • Edellisen 5 minuutin matka-aikamediaani • Mediaanitiedosta laskettu nopeustieto • Sujuvuusluokkatieto (liikenne seisoo, pysähtelee, hidasta, jonoutunut, sujuvaa) • Tietojen laskennassa käytettyjen havaintojen määrä • Lisäksi tarjolla myös erillisen rajapinnan kautta historiatietoja, jotka tarjotaan jatkossa myös avoimien rajapintojen kautta. Perustiedot Formaatti: XML Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Käytössä osittain pääkaupunkiseudulla - Koko maa vuoden 2015 aikana. Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Digitraffic Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Tällä hetkellä vain pääkaupunkiseutu. Jatkossa koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Tieto on mittaustietoa, josta laskettu suoraan 30. kesäkuuta 2015 / 27 mediaanitietoja ja sujuvuusluokkia. Tietoa tulee jatkojalostaa mm. tiedon luotettavuuden huomioimiseksi ennen loppukäyttäjäpalveluissa esittämistä. Rajapinnan osoite WSDL: http://open.digitraffic.fi/services/trafficFluency?wsdl IF: http://open.digitraffic.fi/services/trafficFluency Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta tuoreimmat tiedot. Yhteystiedot http://digitraffic.fi/ Lisätietoa Tällä hetkellä käytössä oleva tieto pääkaupunkiseudulla perustuu kiinteisiin mittausasemiin (ajoneuvojen rekisterinumerojen tunnistus kameroilla). Jatkossa koko maan kattava järjestelmä perustuu mobiililaitteiden ja mobiiliverkkojen kautta saatavaan seurantatietoon. 4.3.9 Tiesääasemien tiedot Tiedon sisältö Tiesääasemien seuraavat anturi ja mittaustiedot: Ilman Lämpötila C Tienpinnalla olevan kosteuden määrä mm tienpinta- Ilman Lämpötilan muutos C anturilla 1 Tienpinnan Lämpötila tieanturi 1:ssä C Tienpinnalla olevan kosteuden määrä mm tienpinta- Tienpinnan lämpötilan muutos tieanturi 1:ssä C anturilla 2 mm Tienpinnan lämpötila tieanturi 2:ssä C Tienpinnalla olevan suolan määrä g/m2 tienpinta-anturilla Tienpinnan lämpötilan muutos tieanturi 2:ssä C Tienpinnalla olevan suolan määrä g/m2 tienpinta-anturilla Maan lämpötila tieanturi 1:ssä C Tienpinnalla olevan suolan väkevyys g/l tienpinta-anturilla Maan lämpötila tieanturi 2:ssä C Tienpinnalla olevan suolan väkevyys g/l tienpinta-anturilla Lämpötila, jossa ilman suhteellinen kosteus on 100,00% C Lämpötila, jonka yläpuolella tien ei pitäisi varmasti jäätyä Tienpinnalla olevan veden jäätymislämpötila C Lämpötila, jonka yläpuolella tien ei pitäisi varmasti jäätyä Tienpinnalla olevan veden jäätymislämpötila C Näkyvyys sääanturilta metreissä m Tuulen keskinopeus 10 minuutin ajalta m/s Onko aurinko jo noussut? Tuulen maksiminopeus 10 minuutin ajalta m/s Onko valoisaa? Kulmana -6° Keskimääräinen tuulensuunta 10 minuutin ajalta ° Pienemmän kuidun vaste, tieanturi 1 Ilmankosteus asemalla % Pienemmän kuidun vaste, tieanturi 2 Sataako ja miten paljon ? Suuremman kuidun vaste, tieanturi 1 Sademäärä 10 viimeisen minuutin aikana - muutettu Suuremman kuidun vaste, tieanturi 2 tuntisateeksi mm/h Ilman Lämpötila DST111-anturista C Sadesumma normaalilla Sadeanturilla nollataan kello 6.00 Tienpinnan Lämpötila DST111-anturista C aamulla mm Ilman suhteellinen kosteus DST111-anturista % Olomuoto näkyvyys-/sääanturilla Tienpinnan tila laskettu DSC111-anturin aseman Näkyvyys sääanturilta kilometreinä km statuksesta Kelitieto1 asemalla, laskettu aseman statuksesta Varoitus laskettu DCS111-anturin aseman statuksesta 30. kesäkuuta 2015 / 28 Kelitieto2 asemalla, laskettu aseman toisesta statuksesta Tienpinnan laskennallinen kitka DSC111-anturista u Varoitus 1 asemalla, laskettu aseman ensimmäisestä Veden määrä tienpinnalla DSC111-anturista mm statuksesta Lumen määrä tienpinnalla DSC111-anturista mm Varoitus2 asemalla, laskettu aseman toisesta statuksesta Jään määrä tienpinnalla DSC111-anturista mm Johtavuus1 tienpinta-anturissa Joht1 V Tienpinnan laskennallinen kitka DSC111-anturista. u Johtavuus2 aseman toisessa tienpinta-anturissa V Pintasignaali1 aseman tienpinta-anturissa V Pintasignaali2 aseman toisessa tienpinta-anturissa V Jäätaajuus1 aseman tienpinta-anturissa JTaaj1 Hz Jäätaajuus2 aseman toisessa tienpinta-anturissa Tienpinta- ja kastepistelämpötilan välinen ero C Perustiedot Formaatti: XML Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Digitraffic Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko. Tieto on pistemäistä eli siis mittausasemakohtaista. Mittausasemia on lähes 600 kappaletta. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Tieto on pistemäistä mittaustietoa, joka ei suoraan kerro esimerkiksi alueen sää tai kelitilannetta. Osa tiedoista on laskennallista tietoa, joka on laskettu muista tiesääaseman anturitiedoista. Rajapinnan osoite WSDL: http://stp.gofore.com/sujuvuus/ws/roadWeather?wsdl IF: http://stp.gofore.com/sujuvuus/ws/roadWeather Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta tuoreimmat tiedot. Yhteystiedot http://digitraffic.fi/ 4.3.10 Rataliikenteen junien kokoonpanotiedot Tiedon sisältö Rajapinta palauttaa junien kokoonpanotiedot halutulta aikaväliltä tai vain yhden junan kokoonpanotiedot tietyltä päivältä. 30. kesäkuuta 2015 / 29 Perustiedot Formaatti: JSON/REST Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Beta -koekäyttövaiheessa / Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Kaikki junaliikenne, joka on saatavilla Liikenneviraston LIIKE -perheen sovelluksista. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana ilman tunnistautumista. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Kokoonpanotietoja tulee junille 0-5 tuntia ennen junan lähtö tai pysähdystä, jossa kokoonpano muuttuu. Rajapinnan osoite http://rata.digitraffic.fi/api/v1/compositions/1?departure_date=2015-03-05 (URL palauttaa junan 1 kokoonpanotiedot kyseisenä päivänä) Yhteystiedot http://rata.digitraffic.fi/ Kehittäjäyhteisö: https://groups.google.com/forum/#!forum/rata_digitraffic_fi 4.3.11 Valtakunnallisen joukkoliikenteen reititysrajapinnat (API) Tiedon sisältö Joukkoliikenteen reititysrajapinnat sisältäen myös aikataulukyselyt sekä geokoodauksen. Perustiedot Formaatti: XML Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto Lisenssi: Liikenneviraston avoimen tietoaineiston lisenssi Tiedon kattavuus Tavoitteena kaikki julkinen joukkoliikenne, mutta käytännössä mukana osittain Matkahuollon, VR:n ja joidenkin kaupunkien linja-autoliikenne. Kasvukäytävän alueella esimerkiksi Hämeenlinnan paikallisliikenne puuttuu tiedoista. Joukkoliikennettä tilaavat kunnat voivat vaikuttaa tiedon kattavuuteen lähettämällä aikatauluaineistot Matka.fi:n käyttöön Kalkati.net- tai GTFS -formaatissa. Nykyisin myös Waltti - 30. kesäkuuta 2015 / 30 toiminnassa mukana olevat kunnat voivat ilmoittaa tietonsa käytettäväksi suoraan Matka-fi palvelussa. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana. Hyödyntäjien tiedot tallennetaan. Tietojen kattavuuteen ja ajantasaisuuteen tulee kiinnittää huomiota hyödynnettäessä. Rajapinnan osoite http://api.matka.fi/ Yhteystiedot Reittioppaan käyttöliittymä: http://www.matka.fi/ API ja koontikannan tiedot: http://developer.matka.fi/ 4.3.12 Rataliikenteen staattiset metatiedot Perustiedot Formaatti: JSON/REST Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Beta -koekäyttövaiheessa / Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Kaikki junaliikenne, joka on saatavilla Liikenneviraston LIIKE -perheen sovelluksista. Tiedon sisältö Rajapinnan avulla voi saada seuraavia tietoja: • Liikennepaikkatiedot • Operaattoritiedot • Syyluokat • Syykoodit • Junatyypit Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana ilman tunnistautumista. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Rajapinnan osoite http://rata.digitraffic.fi/api/v1/metadata/operator (Rajapinnan osoitteita on useita. Esimerkkilinkki palauttaa operaattorien tiedot) Yhteystiedot http://rata.digitraffic.fi/ 30. kesäkuuta 2015 / 31 Kehittäjäyhteisö: https://groups.google.com/forum/#!forum/rata_digitraffic_fi 4.3.13 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 2 Katuverkon häiriötiedotteet Katuverkon häiriötiedotteet ovat saatavilla Tampereella, jossa on otettu käyttöön kaupungin liikennepäivystäjän tiedotetyökalu. Päivystäjän raportoimat katuverkon häiriöt jaellaan tilannekuva tyyppisen Datex2 -häiriötiedoterajapinnan kautta hyödyntäjille. Vastaava työkalu on hankittu myös Espooseen, jossa sitä ollaan ottamassa käyttöön lähiaikoina. Työkalu mahdollistaa myös tiedotteiden karttanäkymän hyödyntämisen sekä tiedottamisen sosiaalisessa mediassa. Tampereen rajapinnan tiedot ovat saatavilla ITS-Factory:n wikistä (http://wiki.itsfactory.fi/index.php/Tampere_incidents_and_roadworks_Datex2). Katuverkon liikenteen sujuvuustieto Katuverkon liikenteen sujuvuudesta on saatavissa ajantasaista tietoa Tampereella kaupungin internetsivuilla olevasta karttakäyttöliittymästä. Palvelu on vielä koekäyttövaiheessa, mutta jatkossa tiedot ovat käytettävissä avoimen WMS -rajapinnan kautta myös muissa palveluissa. Katuosoiteaineistot sekä POI -tiedot Kasvukäytävän kunnilla on varsin kattavasti käytössä erilaisia paikallisia karttapalveluita, jotka ovat osittain vanhentuneet mm. internetselaimien kehityksen myötä. Käytännössä osa palveluista ei nykyisillä selaimien versioilla ole enää yhteensopivia. Karttapalvelujen taustalla on kuitenkin varsin kattavia paikkatietoja, joita ei ole tuotu avoimena datana hyödynnettäväksi muissa palveluissa. Käytännössä erillisiä avoimia katuosoiteaineistoja paikkatietona ja kiinnostavien paikkojen tietoja (POI) on kattavasti saatavilla avoimina aineistoina vain Tampereella ITS-Factory -palvelussa (http://wiki.itsfactory.fi/) ja pääkaupunkiseudulla Helsinki Region Infoshare -palvelussa (www.hri.fi). Pysäköinti Pysäköintialueiden sijainti ja paikkatietoja sekä liityntäpysäköintialueiden tietoja ei ole kasvukäytävän kunnista kattavasti saatavilla, vaan tiedot ovat käytettävissä avoimena datana vain Tampereen keskustan alueelta. Lisäksi pääkaupunkiseudulta on saatavilla tiedot Helsingin osalta pysäköintiautomaattien sijainneista. Pyöräilyreitit Pyöräilyreittien tiedot on useissa kunnissa saatavilla karttoina, mutta ei avoimena tietona. Kasvukäytävän alueella tiedot on saatavilla avoimena tietona pääkaupunkiseudulta osana Helsingin liikenneväylien keskilinja-aineistoa (www.hri.fi). Tampereelta aineisto on saatavilla kaupungin avoimen datan internetsivuilla (http://www.tampere.fi/tampereinfo/avoindata.html) ja aineistoa voi tarkastella myös paikkatietoikkuna -palvelussa (http://www.paikkatietoikkuna.fi/). Lisäksi Tampereelta on saatavilla myös pyöräpysäköintipaikkojen tiedot. Taksiasemat Taksiasemien sijaintitietoja ei ole kattavasti saatavilla avoimena datana kasvukäytävällä. Käytännössä tietoja on saatavilla paikallisten taksiyritysten tai taksivälitysyhtiöiden internetsivuilta, 30. kesäkuuta 2015 / 32 joissa paikan kuvauksena on katuosoite (Helsinki) tai vain sanallinen kuvaus sijainnista (esim. Sairaala tai OP:n kiinteistö). MaaS -palveluiden kannalta olisi hyvä olla käytössä kattavat tiedot koko alueelta osoite- ja koordinaattitiedoilla varustettuna. Yhteiskäyttöautot ja -pyörät Yhteiskäyttöautoja on saatavilla lähinnä pääkaupunkiseudulla kaupallisten yritysten toimesta. Tietoja yhteiskäyttöautojen saatavuudesta tai niille varatuista pysäköintipaikoista ei ole kuitenkaan tarjolla kootusti avoimena datana. Yhteiskäyttöpyöriä on kasvukäytävän kunnista laajemmin käytössä vain Tampereella, jossa pyörien pysäköintipaikat ovat osana "Tampereen pyöräparkit" aineistoa kaupungin avoimen datan sivustolla. Joukkoliikenteen reittioppaat Kasvukäytävällä paikallisen joukkoliikenteen reittioppaita on käytössä Hämeenlinnassa, Tampereella ja PK-seudulla. Hämeenlinnan reittioppaasta löytyy myös ympäryskuntien tietoja Janakkalasta ja Hattulasta, koska ne kuuluvat Hämeenlinnan seudulliseen joukkoliikenteeseen. Tampereella seudulliseen joukkoliikenteeseen kuuluvat ympäryskunnista Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi (Huom. Ylöjärven kaikki liikenne mukana vasta 6.6.2016 alkaen). Pääkaupunkiseudulla samaan joukkoliikennealueeseen kuuluu kaikki Helsingin Seudun Liikenteessä mukana oleva kunnat eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo. 4.4 Ryhmä 3 ”erittäin laajoja mahdollistavat” -nykytila 4.4.1 Rataliikenteen reaaliaikainen sijaintitieto Tiedon sisältö Rajapinnan avulla voi saada seuraavia tietoja: • Yhden junan reaaliaikainen seurantatieto • Kaikkien junien seurantatieto • Tietylle asemalle saapuvien ja lähtevien junien seurantatieto Perustiedot Formaatti: JSON/REST Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Beta -koekäyttövaiheessa / Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Kaikki junaliikenne, joka on saatavilla Liikenneviraston LIIKE -perheen sovelluksista. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana ilman tunnistautumista. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. 30. kesäkuuta 2015 / 33 Osa asemakohtaisista toteumatiedoista perustuu käsinkirjauksiin, jolloin tieto ei ole aina reaaliaikaista. Rajapinnan osoite http://rata.digitraffic.fi/api/v1/live-trains?station=HKI (URL palauttaa Helsingin asemalla saapuvien ja lähtevien seurantatiedot) Yhteystiedot http://rata.digitraffic.fi/ Kehittäjäyhteisö: https://groups.google.com/forum/#!forum/rata_digitraffic_fi 4.4.2 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 3 Pysäköintilaitosten vapaiden paikkojen määrätieto Pysäköintilaitosten vapaana olevien paikkojen määrätieto on saatavilla Tampereella Finnparkin pysäköintilaitosten osalta. Liikenteen tilastotiedot Katuverkon liikenteen, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tilastotietoja on saatavilla avoimesti lähinnä pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta avoimena tietona. Julkaisumuotona on yleensä excel. Tampereella tiedot muodostetaan automaattisesti http://tampere.liikennetilastot.fi/ -palvelussa, jossa on lisäksi saatavilla erilaisia karttaraportteja sekä myös liikennemittauspisteiden sijainnit ja reaaliaikainen tilastotieto mittauspisteiltä. 30. kesäkuuta 2015 / 34 5. Tulevaisuus 5.1 Lähiaikoina käyttöön tulevat tietovarannot 5.1.1 Waltti – valtakunnallinen maksukortti Valtakunnallinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä kehittyy merkittävästi vuosien 2015-2017 aikana. Nk. Waltti –järjestelmässä on kaskukäytävän kunnista mukana Hämeenlinna ja Tampere. Näistä Hämeenlinna ottaa Waltti –järjestelmän käyttöönsä talven 2015-2016 aikana, Tampere mahdollisesti kesällä 2016 (Tampereen seudun järjestelmä vähintään yhteensopiva). Lisäksi Waltti –järjestelmässä ovat mukana Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY –keskukset. ELY –keskusten nykyisen näkemyksen mukaan uudistus ei välttämättä kosketa kaikkea heidän toimivaltansa alaista liikennettä. Waltille syntyy jatkossa kaikki matkustustapahtumat (missä ja millaisella lipulla) mutta, se kuinka julkista tieto on, on vielä päättämättä. Waltti ei velvoita ajantasaiseen kalustoseurantaan. Waltti toteuttaa tiedonvaihdon liikennöintisuunnitelmien osalta GTFS –tiedostomuodolla (joillakin pienillä muutoksilla), mikä on jatkossa hyödynnettävissä myös muissa tietojärjestelmissä. Waltti toimii valtakunnallisen joukkoliikenteen koontitietokannan tiedontuottajana. Jatkossa lipputuotteiden hallinta perustuu liikkujan ID-pohjaiseen tunnistamiseen. Joukkoliikennelain perusteella liikenneoperaattorit on velvoitettu toimittamaan liikennöintitiedot liikennevirastolle, mikä jatkossa varmistaa tiedon saatavuuden. Lisätietoja Waltti –järjestelmästä verkkosivuilta www.waltti.fi. 5.1.2 Taksi-API – Valtakunnallinen taksien tilausrajapinta Taksiliiton Yrityspalvelu Oy on käynnistänyt valtakunnallisen taksijärjestelmän palvelurajapintojen kehityshankkeen, joka perustuu keväällä 2015 julkaistuun Valopilkku –palvelun ominaisuuksien avaamiseen kolmansille osapuolille. Ensimmäisessä vaiheessa palvelurajapinnat mahdollistavat nykyisen kaltaisen taksitilauksien yhdistämisen liikkumisoperaattoreiden palvelupaketteihin. Lisäksi rajapintojen avulla on liikkumisoperaattorilla mahdollista yhdistellä taksimatkoja. Palvelurajapintojen käyttö vaatii yhteistyösopimuksen rajapintojen hyödyntäjän ja Taksiliiton Yrityspalvelu Oy:n välille. Ensimmäisten palvelurajapintojen on tarkoitus olla käytössä talvella 2015. 5.1.3 VR-API – Valtakunnallisen raideliikenneoperaattorin palvelurajapinnat VR Oy on käynnistänyt kolmansille osapuolille avattavien palvelurajapintojen kehitystyön. Palvelurajapinnat mahdollistavat jatkossa esim. MaaS -toimijoille VR:n palveluiden ja lippujen paketoinnin osaksi matkapalvelupaketteja. Palvelurajapintojen käyttö vaatii yhteistyösopimuksen rajapintojen hyödyntäjän ja VR:n välille. Ensimmäisten palvelurajapintojen on tarkoitus olla käytössä talvella 2015. 30. kesäkuuta 2015 / 35 5.2 Lähiaikoina tapahtuva taustajärjestelmien kehitys 5.2.1 Matka.fi -koontitietokanta ja HSL - Avoin reittiopas Helsingin seudun liikenne (HSL) yhteistyössä Liikenneviraston valtakunnallisen Matka.fi -palvelun kanssa ovat aloittaneet uuden sukupolven reittioppaan ja aikataulupalvelujen kehitysprojektin. Palvelut perustuvat avoimeen dataan ja avoimeen lähdekoodiin. Kaikki kehitystyö myös julkaistaan muiden käyttöön avoimena lähdekoodina. Projektin osa-alueita ovat käyttöliittymän ja toiminnallisuuksien kehittäminen sekä tiedon vastaanoton ja validoinnin kehittäminen. Uusi avoin reittiopas ja koontitietokanta ovat nykyisen aikataulun mukaan valmiina vuoden 2016 loppuun mennessä. HSL:n alueella tavoitteena on korvata nykyinen HSL:n reittiopas sekä Matka.fi -reittiopas uusilla palvelulla. Matka.fi:n osalta haasteena on saada kunnat ja joukkoliikenneoperaattorit toimittamaan laadukas GTFS -muotoinen aikatauluaineisto palvelun käyttöön. Liikenneviraston onkin aloittanut esiselvitystyön joukkoliikenteen matkustajainformaation koontiratkaisusta, jonka tarkoituksena on hahmottaa millaiseksi koontiratkaisua pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Mikäli valtakunnallisen aikatauluaineiston keräämisessä tulevaisuudessa onnistutaan nykyistä laajemmin, tämä parantaa huomattavasti myös kolmansien osapuolien mahdollisuuksia toteuttaa valtakunnallisia joukkoliikennettä hyödyntäviä MaaS-palveluita. Lisätietoa kehitysprojektista löytyy sivustolta: http://matka.hsl.fi/ 5.2.2 Digitraffic Liikenneviraston ajantasaisen liikennetiedon jakelupalvelu rinnalle avattiin vuoden 2014 keväällä kevyempi avoin ns. OpenDigitraffic -palvelu. Loppukesällä 2015 palvelut yhdistetään yhdeksi avoimeksi Digitraffic -palveluksi, jonka jatkokehittäminen alkaa syksyllä 2015. Tiedossa olevia kehittämistarpeita ovat: • • • Rajapintateknologian uudistaminen, REST ja Datex II -rajapinnat Tieliikenteen turvatietojen välittäminen, ITS-direktiivin mukaiset tosiaikaiset liikennetietopalvelut Digitraffic-palvelun tietosisällön kehittäminen, rata- ja meriliikenteen tietolajien tuominen palveluun Lisäksi Liikenneviraston sisäisissä lähde- ja keruujärjestelmissä tapahtuva kehitystyö tulee vuosien 2015 ja 2016 aikana parantamaan liikennetiedon sekä myös metatietojen ajantasaisuutta. 5.2.3 Digiroad2 Liikenneviraston Digiroad palvelun Digiroad2 -kehitysprojekti on meneillään ja valmistuu syksyyn 2015 mennessä. Projektin tavoitteena on merkittävästi nopeuttaa Digiroadin päivityssykliä aktivoimalla kuntia päivittämään palvelua uusien monipuolisten ja helppokäyttöisten selainpohjaisten päivitystyökalujen avulla. Tekeillä on myös uusi tien geometrian hallintasovellus, 30. kesäkuuta 2015 / 36 joka korvaa vuonna 2016 Liikenneviraston nykyisen paikkatietokannan. Tämä parantaa Digiroadin tieverkkoaineiston ajantasaisuutta ja laatua jatkossa. 5.2.4 Liikenneviraston paikannuspisteistö Liikenteen häiriötiedottamisessa käytetään Suomessa AlertC -paikannuspisteistöä, jonka avulla tiedotteiden paikka voidaan ilmaista tarkasti viittaamalla tiettyyn paikannuspisteeseen, kahden paikannuspisteen väliin tai tiettyyn etäisyyteen paikannuspisteestä tietä pitkin. Verrattuna esimerkiksi koordinaattimuotoiseen sijainnin ilmoittamiseen, paikannuspisteistön avulla tieto saadaan yksiselitteisesti sidottua tiettyyn tiehen ja reititys- ja navigaattoripalvelut voivat käyttää tietoa reitityksessä ja tiedottamisessa. Paikannuspisteistöön liittyen on tunnistettu ongelmia kaupungin katuverkolla tiedottamisessa, koska paikannuspisteistö keskittyy katuverkon sijasta maantieverkolle ja kaupunkien läpiajoteille. Tämän vuoksi Liikenneviraston häiriötiedotteiden sijainti joudutaan usein ilmoittamaan koko kaupungin tai kunnan kattavana sopivan paikannuspisteen puuttuessa kyseisellä kadulla. Liikenneviraston tavoitteena on vuosien 2015 ja 2016 (arvio) parantaa tilannetta lisäämällä pisteiden määrää merkittävillä kaupunkiseuduilla. 5.3 Liikkumisen yhteiskäyttöratkaisut Joukkoliikenteen yksilöllisempien asiakastarpeiden mukaan mukautuvat palveluratkaisut eivät sinänsä ole uusi ilmiö. Kutsujoukkoliikenneratkaisuja on Suomessa ollut käytössä etenkin erityisryhmien palvelemiseksi sekä harvaanasutumman alueen joukkoliikenneratkaisuina jo 90 – luvulta. Uusi ilmiö liikenteen palveluistamiseen liittyen on näiden kuljetusten avaaminen osaksi liikkumisen palveluekosysteemiä. Liikennevälineiden yhteiskäyttöratkaisuina ovat lisäksi yleistyneet erilaiset yhteiskäyttö- ja kimppakyytiratkaisut, joita on Suomessa käytössä jo useilla paikkakunnilla. Yhteiskäyttöisinä liikennevälineinä ovat yleisimmin henkilöautot tai polkupyörät, joiden käyttämiseksi (kapasiteettitieto, varaaminen, maksaminen) on viime vuosina kehittynyt innovatiivisia ratkaisuja. Yhteiskäyttöisiä liikennevälineitä on otettu käyttöön kuntien, työpaikkojen, taloyhtiöiden tai erityisesti liikennevälineen kapasiteetin vuokraamista tarjoavien yritysten toimesta. Suomen kasvukäytävän liikkumisen palveluistamisen näkökulmasta nämä uudet yhteiskäyttöratkaisut ovat lähitulevaisuudessa integroitavissa osaksi liikkumisen palvelupaketteja. Nykyiset ratkaisut on teknisesti laajennettavissa kasvukäytävällä myös muiden kuntien alueelle, mikäli palveluiden laajentumisen muut (mm. liiketaloudelliset) reunaehdot sen mahdollistavat. 5.4 Näkyvissä oleva pitkän tähtäimen kehitys Suomessa ja siten kasvukäytävälläkin on nähtävissä nykyinen liikkumisen palveluistamisen kehitystrendi, jonka nähdään vahvistuvan tulevien vuosien aikana. Liikkumisen palveluistamisessa ollaan vasta ensimmäisten sovellusten ja ratkaisujen kokeiluvaiheessa – joidenkin 30. kesäkuuta 2015 / 37 pienimuotoisempien palveluiden osalta jo tuotantovaiheessa. Suurin murros ja kehityksen suunta nähdään vasta tulevien vuosien kehityksen myötä. On nähtävissä seuraavia kasvukäytävänkin liikkumisen visiota tukevia kehitystrendejä: • yhteiskunnan maksamien kuljetusten kustannustehokkuuden maksimointi mm. yhdistämällä niitä muihin matkoihin ja kuljetuksiin on kannustettavaa • liikkumisen tueksi tarvitaan luotettavaan henkilökohtaiseen tunnistamiseen (esim. MyData, matkatili yms. aloitteet) perustuvia mekanismeja • liikkumisen palveluiden kehitys vaatinee matkojen ennakko- tai jälkimaksuja, mikä muuttaa nykykäytäntöjä • ihmisten liikkumisen kanssa rinnan tulee käsitellä tavaroiden liikkumista, esim. pienlogistiikka, matkatavaralogistiikka • liikkuminen ja yhteiskunnan toiminnot (mm. koulut, virastot, päiväkodit, lähikauppa, harrastukset) sulautunevat yhä voimakkaammin liikkumispalveluiden palveltavaksi • yhteisöllisyyden vaikutus liikkumiseen ja liikennejärjestelmän toimintaan on merkittävää • eri business -ekosysteemien vaikutus toisiinsa ja integroituminen liikkumisen toimintoihin korostuu 30. kesäkuuta 2015 / 38 6. Jatkotoimenpidesuositukset Työn suosituksina jatkotoimenpiteiksi ovat seuraavat tässä kappaleessa esitetyt toimenpiteet. Toimenpiteet on ryhmitelty suosituskoreihin liikkumisen palveluistamisen mahdollistamisen näkökulmasta. Suosituskorien tavoitteet ovat yhteneviä kohdassa 3.3 esitettyjen ovelta ovelle – palveluiden mahdollistamiseksi esitettyjen liikenteen tietovarantoryhmien kanssa. Suosituskorin 1 toimenpiteet ovat välttämättömiä ovelta ovelle –palveluiden toteuttamiseksi, korien 2 ja 3 sisältö priorisoivat korin 1 jälkeisiä toimenpiteitä, joiden toteutuminen mahdollistaa kehittyneempien palvelukokonaisuuksien toteuttamisen kasvukäytävällä. Luonnollisesti osa suosituskorien sisältämistä suosituksista ovat jo osana käynnistyneitä tai käynnistymässä olevia prosesseja. On kuitenkin syytä korostaa, että suosituskorin 1 osalta tulisi edetä välittömiin toimenpiteisiin liikkumisen palveluistamisen mahdollistamiseksi Suomen kasvukäytävän alueella. Lisäksi tulisi huolehtia käynnistymässä olevien toimenpiteiden toteutumisesta kasvukäytävän visioita tukeviksi. SUOSITUSKORI 1 Liikenteen runkoverkko - Raideliikenteen reitityksen mahdollistava aineiston (asemakohtainen aikataulutieto, reitit) avaaminen avoimena datana (esim. GTFS), käytettäväksi reitityksen mahdollistamiseksi raideliikenteen osalta. Vastuutaho: liikennevirasto/VR - Joukkoliikenteen valtakunnallisen koontitietokannan sisällön tarkastaminen ja ajantasaisuuden varmistaminen. Tarvittaessa aktiivinen aineiston päivittäminen ja osallistuminen tietokannan uudistamiseen kasvukäytävän tavoitteiden viestimiseksi. Vastuutaho: Kasvukäytävä Liikenteen paikallisverkko - Joukkoliikenteen aikataulutietojen avaaminen avoimena datana (esim. GTFS) kunnissa, joissa on paikallista joukkoliikennettä ja tietoja ei ole vielä avattu. Vastuutaho: kunnat, Waltti - Julkisen liikenteen tariffitietojen avaaminen rajapintatuotteena (esim. GTFS). Vastuutaho: kunnat, alueelliset joukkoliikenneviranomaiset, liikennevirasto - Kansallisen taksijärjestelmän tilaustoimintojen palvelurajapinnan avaaminen palvelusopimuspohjaiseen käyttöön MaaS –operaattoreille. Vastuutaho: Taksiliitto 30. kesäkuuta 2015 / 39 Liikkumispalveluita tukevat staattiset aineistot - Kuntien katuaineiston ajantasaisuudesta huolehtiminen kansalliseen Digiroad – tietojärjestelmään sekä ko. järjestelmän uusien ominaisuuksien (mm. tiedon päivittäminen) käyttöönotto kunnissa (syksy 2015 alkaen). Vastuutaho: kunnat SUOSITUSKORI 2 Liikenteen runkoverkko - Joukkoliikenteen poikkeustietoaineiston avaaminen avoimena datana MaaS – operaattoreille, käytettäväksi reitityksen parantamiseksi ja muutoksiin reagoimiseksi joukkoliikenteen osalta. Vastuutaho liikennevirasto, VR, joukkoliikenneoperaattorit - Julkisen liikenteen, taksien ja muiden MaaS -operaattoreiden lippujen/matkustamiseen oikeuttavien tunnisteiden toimitus (sis. matkustusoikeuden maksaminen taustajärjestelmissä MaaS- ja liikenneoperaattoreiden välillä). Vastuutaho: liikenneoperaattorit - Kattavan liikenteen tilannekuvan (häiriöt, sujuvuus, olosuhteet) avaaminen MaaS –operaattoreille kaupallisesti/avoimena datana, käytettäväksi reitityksen parantamiseksi ja muutoksiin reagoimiseksi liikenne- ja liikennöintiolosuhteiden osalta (täydennykset olemassa olevaan tilannekuvatietoon). Vastuutaho: liikennevirasto, kaupalliset toimittajat Liikenteen paikallisverkko - Katuverkon häiriötiedot (niistä kunnista, joista niitä ei jo ole avattu avoimeksi dataksi) toimittaminen MaaS –operaattoreille. Vastuutaho: kunnat - Julkisen liikenteen, taksien ja muiden MaaS -operaattoreiden lippujen/matkustamiseen oikeuttavien tunnisteiden toimitus (sis. matkustusoikeuden maksaminen taustajärjestelmissä MaaS- ja liikenneoperaattoreiden välillä). Vastuutaho: liikenneoperaattorit - Pysäköintilaitosten ja –alueiden tilatiedon avaaminen MaaS –operaattoreille. Vastuutaho: kuntien pysäköintioperaattorit, kaupalliset pysäköintioperaattorit - Yhteiskäyttöliikennevälineiden tilatiedon (vapaana olevat) sekä varaustoimintojen avaaminen MaaS –palveluntarjoajille palvelurajapintoina (sis. maksaminen taustajärjestelmissä MaaS- ja yhteiskäyttöoperaattoreiden välillä). Vastuutaho: Kasvukäytävä, kaupalliset toimijat 30. kesäkuuta 2015 / 40 Liikkumispalveluita tukevat staattiset aineistot - Kuntien paikkatietoaineistojen julkaiseminen avoimena datana, esim. paikkatietoikkuna.fi –palveluun, mikä mahdollistaa aineiston käytön kuntien karttapalveluna sekä MaaS -palveluiden osana. Vastuutaho: kunnat - Laajojen paikkatietoaineistojen (palvelutiedot) avaaminen kaupallisesti/avoimena datana MaaS –operaattoreiden käytettäväksi. Vastuutaho: kunnat, kaupalliset toimijat SUOSITUSKORI 3 Liikenteen runkoverkko - Joukkoliikenteen reaaliaikaisen liikennevälineiden kulkutiedon avaaminen MaaS – operaatoreille palvelurajapintoina. Vastuutaho: liikenneoperaattorit, Waltti Liikenteen paikallisverkko - Reaaliaikatieto kuntien palveluliikenteestä – palveluliikennettä tarjoavien kuntien osalta. Vastuutaho: kunnat - Liityntäpysäköinnin tilatiedon (vapaana olevat paikat) sekä varaustoimintojen avaaminen MaaS –operaatoreille palvelurajapintoina (sis. maksaminen taustajärjestelmissä MaaS- ja liityntäpysäköintioperaattoreiden välillä), vähintään kasvukäytävän merkittävimmillä raideliikenteen asemapaikoilla. Vastuutaho: kunnat, VR, HSL, Liikennevirasto - Pysäköintilaitosten ja –alueiden varaustoimintojen avaaminen MaaS – operaatoreille (sis. maksaminen taustajärjestelmissä MaaS- ja pysäköintioperaattoreiden välillä). Vastuutaho: kuntien pysäköintioperaattorit, kaupalliset pysäköintioperaattorit - Pyöräilyverkoston ajantasaisen kunnossapitotiedon avaaminen MaaS – operaatoreille. Vastuutaho: kunnat Liikkumispalveluita tukevat staattiset aineistot - Laajojen paikkatietoaineistojen (laajasti palvelutiedot) avaaminen kaupallisesti/avoimena datana MaaS –operaatoreille. Vastuutaho: kunnat, kaupalliset toimijat Muita yleisiä suosituksia • Liikenteen tietovarannot ja –palvelut kerätään tieto- ja palvelukatalogiksi. Katalogiin linkitetään isojen kaupunkien olemassa olevat avoimen datan katalogit kokonaisuuden muodostamiseksi. Vastuutaho: Kasvukäytävä 30. kesäkuuta 2015 / 41 • Liikenneyhteyksien yleinen tiedottaminen ja markkinointi kehitetään kunnissa yhtenäiseksi ja vähintään selkeästi ja yhtenäisellä tavalla esitettäväksi, mm. kuntien verkkosivuilla. Vastuutaho: kunnat, kasvukäytävä 30. kesäkuuta 2015 / 42 7. Yhteenveto Selvitystyön tavoitteena oli inventoida liikkumisen palveluiden kehittämistä tukevat oleelliset digitaaliset datat Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvalla Suomen kasvukäytävällä. Liikkumisen monipuolisten palveluiden kehittämiseksi tulee jatkossa olla käytettävissä riittävän laadukkaat digitaaliset tietovarannot sekä laadukkaat, ylläpidetyt palvelurajapinnat tiedon ja palveluiden integroimiseksi osaksi liikkumispalveluita. Kasvukäytävän digitaalisten datojen ja palveluiden tila on erityisesti liikenteen runkoverkon osalta melko hyvä – vaikkakin paljon kehitettäviä asioita tunnistettiin, jotta monipuolisemmat liikkumisen palveluistamisen palveluratkaisut mahdollistuvat jatkossa. Nyt tunnistettujen, välttämättömien (ryhmä 1) ja edistyneempiä palveluita mahdollistavien (ryhmä 2) tietovarantojen ja –palveluiden osalta käynnistyneet tai käynnistymässä olevat liikenneoperaattoreiden kehityshankkeet saattavat tietoinfrastruktuurin ja tietopalvelurajapinnat tasolle, joka mahdollistaa huomattavasti nykytilaa kehittyneemmät liikkumispalvelut. Kylläkin näiden käynnistyneiden tai käynnistyvien prosessien tulosten hyödynnettävyydestä tulee huolehtia. Positiivista on lisäksi se, että liikkumisen palveluistamisen murros on edistämässä myös erittäin laajat palvelut mahdollistavia (ryhmä 2 ja 3) palvelurakenteita, joten tulevaisuudessa tultaneen näkemään erittäinkin monipuolisia liikkumista ja arkea helpottavia palvelukokonaisuuksia. Toisaalta – liikkumisen palveluistaminen ei aina vaadi laajoja kokonaisuuksia vaan tietovarantojen ja –palveluiden käytettävyys mahdollistaa erittäinkin yksilöllisiin tarpeisiin tai alueellisesti kohdistettuja palveluita. On siis syytä edetä aktiivisesti mm. kokeiluilla sen sijaan, että odotetaan kaiken tarvittavan tiedon ja palveluiden valmistumista. Suomen kasvukäytävän on siis omalta osaltaan huolehdittava tietovarantojen ja –palveluiden avaamisesta markkinoiden innovatiiviselle palvelutuotannolle. Työssä esitettyjen suositusten (etenkin korit 1 ja 2) toimenpiteillä tulisi jatkossa olla prioriteetti Suomen kasvukäytävän liikkumisen kehittämisen toimenpiteistä päätettäessä. Suosituskorien 1 ja 2 edistämiseksi tulee Suomen kasvukäytävän laatia vaikuttamistavoitteet (koskien toimenpiteitä, jotka eivät kasvukäytävän itse päätettävissä) sekä tarkempi priorisoiva toimenpideohjelma ja resursointisuunnitelma (toimenpiteet, joissa kasvukäytävällä erityinen rooli edistämisessä). Lisäksi toimiminen aktiivisesti hallitusohjelman mukaisen kokeilualuepolitiikan esikuvana mahdollistaa kasvukäytävän vision mukaisten tavoitteiden edistämisen liikkumisen palveluistamisessa kasvukäytävän alueella ja matkalla Euroopan johtavaksi älyliikenteen kokeilualueeksi. Liikkumista ja sitä tukevien palveluiden syntyä tulisi lisäksi edistää tiedon esittämisen harmonisoivilla periaatteilla (esim. kunnissa) ja luomalla tieto- ja palveluhakemisto koko kasvukäytävälle. Näiden käyttöönoton lisäksi tulee huolehtia riittävistä jatkuvista resursseista niiden ajantasaisuudesta huolehtimiseksi. 30. kesäkuuta 2015 / 43 Liitteet • Kuntakohtaiset inventointitaulukot (erillinen dokumentti)
© Copyright 2024