MaaS - Suomen kasvukäytävä

30. kesäkuuta 2015 / 1
- Liikkumisen palveluistamiseen (MaaS) tarvittavan
digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä -
30. kesäkuuta 2015 / 2
Sisällys
1. Alkusanat ja johdanto .................................................................................................................. 4
2. Selvityksen tausta, tavoitteet ja sisältö ........................................................................................ 5
2.1 Selvityksen tausta................................................................................................................. 5
2.2 Suomen kasvukäytävä liikkumispalveluiden kehitysalustana ................................................ 6
2.3 Suomen kasvukäytävän visiona Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualustasta ................ 7
2.4 Selvityksen sisältö ................................................................................................................ 8
3. Liikkumisen palveluistaminen (MaaS) ....................................................................................... 10
3.1 Liikkumisen palveluistamisen ekosysteemi ......................................................................... 10
3.2 Liikkumisen palveluistamisen ytimessä matkaketjujen muodostaminen .............................. 12
3.3. Liikenteen tietovarannot ovelta ovelle -palveluiden mahdollistamiseksi ............................. 13
3.4 Liikkumisen palveluistamisen viitekehys ja -arkkitehtuuri .................................................... 14
4. Nykytila ..................................................................................................................................... 16
4.1. Yleistä nykytila-analyysistä ................................................................................................ 16
4.2 Ryhmä 1 ”välttämättömät” -nykytila .................................................................................... 18
4.2.1 Valtakunnallinen joukkoliikenteen koontitietokanta ....................................................... 18
4.2.2 Rataliikenteen aikataulutiedot ...................................................................................... 18
4.2.3 Digiroad ....................................................................................................................... 19
4.2.4 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 1 .......................................................................... 20
4.3 Ryhmä 2 ”edistyneempiä palveluita mahdollistavat” -nykytila............................................. 21
4.3.1 Tieliikenteen häiriötiedot............................................................................................... 21
4.3.2 Tieliikenteen tietyötiedot ............................................................................................... 22
4.3.3 Tieliikenteen häiriöiden tilannekuvatieto ....................................................................... 22
4.3.4 Paikannuspisteistö - AlertC .......................................................................................... 23
4.3.5 Tieliikenteen ajokelitiedot ............................................................................................. 24
4.3.6 Tieliikenteen kelikameroiden tiedot .............................................................................. 25
4.3.7 Tieliikenteen määrä ja nopeusmittaustiedot ................................................................. 25
4.3.8 Tieliikenteen sujuvuus ja matka-aikatieto ..................................................................... 26
4.3.9 Tiesääasemien tiedot ................................................................................................... 27
4.3.10 Rataliikenteen junien kokoonpanotiedot ..................................................................... 28
4.3.11 Valtakunnallisen joukkoliikenteen reititysrajapinnat (API) ........................................... 29
4.3.12 Rataliikenteen staattiset metatiedot ............................................................................ 30
30. kesäkuuta 2015 / 3
4.3.13 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 2 ........................................................................ 31
4.4 Ryhmä 3 ”erittäin laajoja mahdollistavat” -nykytila .............................................................. 32
4.4.1 Rataliikenteen reaaliaikainen sijaintitieto ...................................................................... 32
4.4.2 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 3 .......................................................................... 33
5. Tulevaisuus ............................................................................................................................... 34
5.1 Lähiaikoina käyttöön tulevat tietovarannot .......................................................................... 34
5.1.1 Waltti – valtakunnallinen maksukortti............................................................................ 34
5.1.2 Taksi-API – Valtakunnallinen taksien tilausrajapinta..................................................... 34
5.1.3 VR-API – Valtakunnallisen raideliikenneoperaattorin palvelurajapinnat ........................ 34
5.2 Lähiaikoina tapahtuva taustajärjestelmien kehitys .............................................................. 35
5.2.1 Matka.fi -koontitietokanta ja HSL - Avoin reittiopas....................................................... 35
5.2.2 Digitraffic ...................................................................................................................... 35
5.2.3 Digiroad2 ..................................................................................................................... 35
5.2.4 Liikenneviraston paikannuspisteistö ............................................................................. 36
5.3 Liikkumisen yhteiskäyttöratkaisut........................................................................................ 36
5.4 Näkyvissä oleva pitkän tähtäimen kehitys ........................................................................... 36
6. Jatkotoimenpidesuositukset ...................................................................................................... 38
7. Yhteenveto................................................................................................................................ 42
Liitteet ........................................................................................................................................... 43
30. kesäkuuta 2015 / 4
1. Alkusanat ja johdanto
Selvitystyön tarkoituksena on inventoida liikkumisen palveluiden kehittämistä tukevat oleelliset
digitaaliset datat Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvalla Suomen
kasvukäytävällä (http://suomenkasvukaytava.fi/). Jotta liikkumisen monipuolisia tulevaisuuden
palveluita voidaan kehittää, tulee käytettävissä olla riittävän laadukkaat digitaaliset tietovarannot
sekä laadukkaat, ylläpidetyt palvelurajapinnat tiedon ja palveluiden integroimiseksi osaksi
liikkumispalveluita.
Kasvukäytäväverkosto käynnisti järjestäytymisensä jälkeen vuonna 2014 laajan visiotyövaiheen.
Liikkuminen ja älyliikenne nousivat tässä prosessissa voimakkaasti esille. Visioluonnos esiteltiin
syksyllä 2014, jonka jälkeen verkoston ylin johto (neuvottelukunta) hyväksyi vision kokouksessaan
20.1.2015. Visio viitoittaa ja velvoittaakin jatkossa myös älyliikenteen hyväksi tehtävää
kehittämistyötä koko kasvukäytäväalueella.
Tehty inventointiselvitystyö noudattaa lisäksi Sipilän hallitusohjelman (Ratkaisujen Suomi
27.5.2015) tavoitteita ja soveltuu tavoitteisiin johtavien kärkihankkeiden sisään erityisesti
liikkumisen palveluistamisen edistämisen ja kokeilukulttuurin vahvistamisen osalta.
Selvitystyössä käytiin laajasti läpi kasvukäytävän liikenteen digitaalisten datojen nykytilanne ja
tunnistettu lähiaikojen kehitys. Tietovarannot ja -palvelut luokiteltiin kiireellisyysryhmiin sen
perusteella, kuinka tärkeitä ne ovat liikkumisen palveluiden kehittämiseksi. Ryhmittelyä noudatellen
laadittiin suosituksia digitaalisen valmiuden kehittämiseksi. Työ kohdistettiin henkilöliikenteeseen
vaikkakin liikenteen palveluistaminen tulevaisuudessa sisältänee myös tavaraliikenteen
integraatiota.
Selvitystyössä inventoitiin tietovarantojen ja –palveluiden nykytilannetta työn tekijöiden olemassa
olevaan tietämykseen sekä tietolähteisiin perustuen. Lisäksi työssä kuultiin lukuisaa joukkoa
asiantuntijoita ja kasvukäytävän kuntia, joilla on oleellinen rooli kasvukäytävän liikennetiedon ja palveluiden kehittymisessä.
Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Anna-Mari Ahonen sekä Pia Eskelinen Hämeenlinnan
kaupungilta. Selvitystyö on tehty Suomen kasvukäytävän toimeksiannosta asiantuntijatyönä
Infotripla Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet Arto Luoma ja Kimmo Ylisiurunen. Työssä on
hyödynnetty lisäksi Infotriplan muun henkilökunnan laaja-alainen aihealueen asiantuntijuus.
Selvitystyön on mahdollistanut Hämeen liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki, mistä suuret
kiitokset Hämeen liitolle.
30. kesäkuuta 2015 / 5
2. Selvityksen tausta, tavoitteet ja sisältö
2.1 Selvityksen tausta
Selvitystyön tarkoituksena oli inventoida liikkumisen palveluiden kehittämistä tukevat oleelliset
digitaaliset datat Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvalla Suomen
kasvukäytävällä. Tavoitteena on edistää liikkumisen palveluistamista (MaaS – Mobility as a
Service), missä liikkumiseen tarvittavat palvelut ovat yhteen toimivia ja mahdollistavat ovelta-ovelle
matkaketjujen muodostamisen liikkujille.
Työn inventointitulokset ja työssä esitetyt kehityssuositukset tähtäävät liikkumisen
palveluekosysteemin synnyn mahdollistamiseen Suomen kasvukäytävällä. Työssä on ensisijaisesti
keskitytty liikkumisen palveluistamisen mahdollistaviin tietoihin, minkä lisäksi on pyritty luomaan
kuva siitä, miten tilanne on lähiaikoina (1-2 vuotta) muuttumassa ja millaisia liikkumispalveluiden
syntyä tukevia palvelurakenteita on syntymässä.
Suomessa on kuluneen vuoden aikana tehty paljon työtä, jotta MaaS saataisiin nostettua idean
tasolta todelliseksi kaupalliseksi innovaatioksi. Vahvaa ohjaavaa kehittämisroolia työssä ovat
ottaneet mm. LVM, Tekes ja ITS Finland. Työhön on osallistunut lainsäätäjien, asiantuntijoiden,
kehittäjien, rahoittajien ja julkisten organisaatioiden lisäksi myös laaja joukko erikokoisia yrityksiä
pienistä start-upeista aina ylikansallisiin suuryrityksiin. Tämän työn aikana Suomen kasvukäytävä
on suurten liikennevolyymiensa (myös pendelöinti), tiiviin taajamarakenteensa, monipuolisten
matkaketjujensa, vahvojen runkolinjojensa (VT3 ja päärata lähellä toisiaan) ja systemaattisen
järjestäytymisensä (kasvukäytäväverkosto) johdosta tunnistettu MaaS:iin liittyvien kokeiluiden
suhteen maan parhaaksi kehitysalustaksi.
MaaS (kuvataan tarkemmin jäljempänä luvussa 3) on alkeellisimmillaan palveluiden yhdistämistä,
seuraavassa vaiheessa niiden maksamista ja maksuliikenteen tarkkaa hallitsemista (clearing) ja
myöhemmin mm. yhteisöllisyyden vahvaa kasvamista (ns. ”liikkumisen Spotify” tai ”liikkumisen
Facebook”) sekä erilaisten muiden toimialojen bisnesekosysteemien linkittymistä liikkumisen
bisnesekosysteemin kanssa. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Suomalaisittain ongelmallista on ollut
se, että täällä synnytetyt kehitysideat liittyvät suoraan MaaS:in myöhempiin vaiheisiin. Osasimme
nähdä muita pidemmälle tilanteessa, jossa monissa muissa maissa oli kuitenkin perustyön osalta
ehditty jo paljon Suomea pidemmälle. Ideamme oli siis muita edellä, mutta jalkatyö jäljessä. Onko
muiden saavuttama etumatka vielä kirittävissä kiinni? Syntyykö MaaS:ista vientikelpoista
palveluliiketoimintaa sen synnyinmaassa, vai ostammeko MaaS-palveluita kohta ylikansallisilta
operaattoreilta? Aika näyttää.
Tämän selvityksen tarkoitus on ollut saattaa alkuun kasvukäytäväalustaa koskeva
kokonaisvaltainen MaaS-kehittäminen selvittämällä kohdealueella liikkumisen avoimen datan
tilanne kokonaisvaltaisesti. Alueet ylittävien palveluekosysteemien kehittämistä ei ole vielä
muuallakaan maailmassa juuri tehty, maailmalta löytyvät MaaS-palvelukokonaisuudet ovat
paikallisia ja yleensä lähinnä kaupunkikohtaisia. Selvityksen tarkoituksena on myös helpottaa
paikallisten ja kansallisten toimijoiden, omien start up:ien ja kasvuyritysten mahdollisuuksia päästä
testaamaan palveluitaan koko tällä kasvukäytävän laajuisella alustalla.
30. kesäkuuta 2015 / 6
Suomen kasvukäytävän näkökulmasta tämä selvitystyö tuloksineen luo mahdollisuuden suunnitella
kasvukäytävän liikkumisen kehittämistä liikennejärjestelmän digitalisoinnin keinoin. Työn tulokset
ovat hyödynnettävissä edistettäessä kasvukäytävän roolia kansallisena ja jopa kansainvälisenä
digitaalisen liikkumispalveluekosysteemin kehitysalustana. Selvitys auttaa käynnistämään kuntien
yhteisiä tiedon harmonisointiin ja käytettävyyden parantamiseen tähtääviä hankkeita ja toteuttaa
mitä parhaimmin Suomen kasvukäytävä –verkoston voimassaolevaa VISIO 2020 –asiakirjaa.
2.2 Suomen kasvukäytävä liikkumispalveluiden kehitysalustana
Suomen kasvukäytävä – voimakkaasti kehittyvä Helsinki – Hämeenlinna – Tampere –korridori –
omaa vahvan kansallisen roolin ihmisten päivittäisessä liikkumisessa, työssäkäynnissä,
asumisessa ja teollisuuden kuljetusten ja toimintojen alustana.
Nopean liikkumisen, suuren väestömäärän, laajan työpaikkatarjonnan ja runsaan pendelöinnin
(301 000 henkeä) ansiosta ko. korridori - Suomen ainoana eurooppalaisen mittapuun mukaisena
kasvukäytävänä - toimii jo osittain kuin suuri kaupunki (kuva 1).
Kuva 1. Kasvukäytävä ja taajamien välinen työssäkäynti 2009 (Elinvoimakartasto / Työ- ja
elinkeinoministeriö ja Suomen kasvukäytävä –verkosto, 2014)
30. kesäkuuta 2015 / 7
Kasvukäytävän toimiminen yhtenäisenä työvoimapoolina ja kansallisen kehityksen selkärankana
edellyttää liikkumisen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kokonaisuus on koko maan osalta pystyttävä
jatkossa hoitamaan nykyistä paremmalla kustannustehokkuudella ja sen lisäksi vähähiilisemmin.
Kasvukäytävällä tämä tarkoittaa ratkaisua, jossa selkärangan runkolinjoja VT3:a ja päärataa tulee
vahvistaa sekä palvelutason että infran osalta ja runkolinjoihin liittyvä alueellinen syöttöliikenne on
ajateltava palveluna perusteellisesti uudelleen. Kasvukäytävän kehittäminen joukkoliikenteenkin
osalta kokonaisuutena tasaa eriarvoisuutta suurten kaupunkien ja nauhakaupungin pienempien
taajamien välillä ja mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan opiskelun ja työssäkäynnin myös
suurten keskusten väliin jäävistä kasvukäytävän osista.
Julkisten organisaatioiden suorittamat henkilöliikenteen palveluostot tulee jatkossa pystyä
hoitamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti yli sektorirajojen. Ostoliikenteen merkittävä
hyötysuhteen parantaminen on mahdollista, mutta edellyttää muutoksia sekä nykyisiin
toimintatapoihin että lainsäädäntöön.
2.3 Suomen kasvukäytävän visiona Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualustasta
Kasvukäytäväverkosto käynnisti järjestäytymisensä jälkeen vuonna 2014 laajan visiotyövaiheen.
Viiteen työpajaan kokoontui kevään ja kesän 2014 aikana yhteensä yli 150 asiantuntijan joukko
työstämään kasvukäytävän potentiaalin kannalta oleellisimpia teemoja. Liikkuminen ja älyliikenne
nousivat tässä prosessissa voimakkaasti esiin jo ensimmäisestä monialaisesta
asiantuntijatyöpajasta lähtien.
Visioluonnos esiteltiin TEM:n Kaupunkifoorumissa Hämeenlinnassa syksyllä 2014, jonka jälkeen
sitä käsiteltiin kasvukäytäväverkoston ohjausryhmässä vielä lisää. Verkoston ylin johto
(neuvottelukunta) hyväksyi vision kokouksessaan 20.1.2015. Visio viitoittaa ja velvoittaakin
jatkossa myös älyliikenteen hyväksi tehtävää kehittämistyötä koko kasvukäytäväalueella.
Suomen kasvukäytävän alueella sijaitsee 40 % maan työpaikoista ja kasvukäytävällä tehdään jo
noin puolet maan yritysten liikevaihdosta. Kasvukäytävän vision mukaisesti:
”Liikkuvaa elämää viettävän nauhakaupunkilaisen arki sujuu kuin suurella
kaupunkiseudulla. Tarjolla on houkuttelevia asumisen mahdollisuuksia eri osissa
kasvukäytävää. Suomen kasvukäytävä on Euroopan johtava älyliikenteen
kokeilualusta”
Suomen kasvukäytävän liikenteen tietovarantojen avaaminen ja käytön mahdollistaminen on
perusedellytys kasvukäytävän vision toteutumiseksi, esimerkiksi seuraavien vision tavoitteiden
näkökulmasta:
•
Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta - Suomen kasvukäytävä on noussut
älyliikenteen johtavaksi kokeilualustaksi Euroopassa. Tämän on mahdollistanut alueelta
löytyvä eurooppalaisittain huippuluokan osaaminen ja toimijoiden vahva tahto yhdistää
viisaasti voimavaroja.
30. kesäkuuta 2015 / 8
•
•
•
Euroopan paras liikenteen tilannekuva - Palveluiden ostaminen, yhdistäminen ja
maksaminen mobiilisti - Alusta alkaen kasvukäytävän älyliikennetyö on pohjautunut
avoimen datan muodostamaan alustaan. Tämä tarjoaa kaikille toimijoille mahdollisuuden
rakentaa omiaan elementtejään jo valmiille älyliikennealustalle.
Älykkäät matkaketjut - Järjestelmän päälle on rakennettu älykkäisiin
matkaketjuihin perustuva liikenteen ekosysteemi.
Uudelleen ajateltu liikennepalvelu - Liikkumisen digitaalinen paketointi on mahdollistanut
uuden ajan yhteisöllisyyden vahvistumisen edelleen.
Lisätietoa Suomen kasvukäytävän visiosta - http://suomenkasvukaytava.fi/wpcontent/uploads/2013/12/Suomen_kasvukaytavan_VISIO_2020.pdf
2.4 Selvityksen sisältö
Kasvukäytävä liikkumisen palveluiden alustana koostuu valtakunnallisen tie- ja katuliikenteen,
valtakunnallisen ja paikallisen joukkoliikenteen sekä paikallisen liityntäliikenteen palveluista ja
yhteyksistä (kuva 2). Suomen kasvukäytävän laajuisten liikkumispalveluiden kehittäminen
edellyttää digitaalisen aineiston käyttöä näistä kaikista liikkumisen palvelukerroksista. Selvityksen
sisältö keskittyi nimenomaan digitaalisen liikenneaineiston inventointiin.
Kuva 2. Kasvukäytävä liikkumista tukevien palveluiden kehitysalustana.
Kasvukäytävässä tunnistettiin tarve selvittää ja inventoida seuraavat tietovarantokokonaisuudet –
liikkumisen palveluiden kehittämisen tukemiseksi.
Liikkumisen runkoverkot
• Joukkoliikenteen tiedot – raide- ja linja-autoliikenne
• Tieverkon tiedot - maantieverkosto
• Liikenneverkon olosuhdetiedot - tiesää- ja kelitiedot
Liikkumisen paikallisverkot
• Joukkoliikenteen tiedot – raide- (vain PKS) ja linja-autoliikenne
• Kevyen liikenteen tiedot – kuntien pyöräilyn tiedot
30. kesäkuuta 2015 / 9
•
•
•
Katuverkon tiedot – seuranta ja häiriötiedot
Kuntien liikenneympäristön olosuhdetiedot – tiesää- ja keli, yms.
Liityntäliikennettä tukevat palvelut – taksi, pysäköinti
Lisäksi tunnistettiin tarve kuvata liikkumispalveluita tukevien staattisten tietojen tila sisältäen
liikenneverkkojen (tie-, katu, joukkoliikenne) digitaaliset perustiedot. Perustietoja ovat digitaalisen
infrastruktuurin tiedot mm. liikenneverkon ominaisuustiedot. Perustietojen analyysi tehtiin
palveluiden kehittämisen kannalta tarpeelliseksi tunnistetussa laajuudessa. Selvityksen sisältö ja
tulokset ovat jatkossa tarvittaessa tarkennettavissa ja täydennettävissä palveluideoiden ja –
tarpeiden kehittyessä.
Kasvukäytävän tietovarantojen kokonaiskuvan inventoinnissa selvitettiin eri liikennemuotojen (tieja katuliikenne, joukkoliikenne, pyöräily) hyödynnettävien digitaalisten tietovarantojen nykytila ja
niiden kehitystarpeita. Kehitystarpeet esitetään suosituksiksi kaskukäytävän tietovarantojen ja palveluiden kehittämiselle.
Selvitys on laadittu asiantuntijatyönä perustuen tekijöiden laajaan tietämykseen
liikennetietovarantojen nykytilasta sekä työn aikaisiin täydentäviin sidosryhmäselvityksiin. Selvitys
laadittiin erittäin tiiviissä aikataulussa, ja siten haasteeksi muodostui mm. kuntakohtaisiin tietoihin
varmistuksen saaminen tiedon tuottavalta taholta.
30. kesäkuuta 2015 / 10
3. Liikkumisen palveluistaminen (MaaS)
3.1 Liikkumisen palveluistamisen ekosysteemi
Liikkumisen palveluistaminen (MaaS) tarkoittaa liikkumisen ja liikenteen palveluiden uudenlaista
palveluekosysteemiä, missä sujuvien ja saumattomien liikkumispalvelujen toteuttamiseksi
liikkumisoperaattorit voivat yhdistellä ja paketoida asiakkailleen liikkumispalveluita (kuva 3).
Liikkumisoperaattorit yhdistelevät liikkumisen palveluita – luoden lisäarvoa asiakkailleen.
Kuva 3. MaaS –palveluekosysteemin päätoimijoina liikkumisoperaattorit (Liikenne- ja
viestintäministeriö 05/2015)
Liikkumisen palveluekosysteemin perustuksena toimivat eri toimijoiden (julkinen ja yksityinen)
avaamat tieto- ja palvelurajapinnat. Palvelupaketointi ja niitä tuottavien liikkumisoperaattoreiden
toiminta mahdollistuu, jos eri liikennetoimijoiden tiedot ovat kattavasti käytettävissä, ja siten
liikkumisen palveluiden kehittymiseksi tulisikin huolehtia ensivaiheessa kattavien tietovarastojen
avaamisesta ja käytön esteiden madaltamisesta (kuva 4).
30. kesäkuuta 2015 / 11
Kuva 4. Liikkumisen palveluistamisen ytimessä tietovarastot ja palvelurajapinnat (”Mobility
Interface Specification (MISP) will allow mobility operators to scale”, Intellectual Ventures
23.4.2015)
Liikkumisen palveluistaminen nähdään tulevaisuudessa erittäin laaja-alaiseksi – osin vielä
tunnistamattomaksikin palvelukokonaisuudeksi - sisältäen ihmisten ja tavaroiden liikkumisen ja
uudet palvelumallit. Tässä työssä keskityttiin erityisesti liikenteen tietovarantoihin, jotka
mahdollistavat ihmisten liikkumisen tukemiseksi toteutettavia palveluita ja toimivat siten
ekosysteemin perustuksen rakentamisessa.
Liikkumisen palveluistamisen ekosysteemin edistämiseksi on Suomessa käynnissä lukuisia
aloitteita ja kehityshankkeita sekä julkisen että yksityisen sektorin edistämänä.
Liikenneviranomaiset edistävät liikkumisen palveluistamista erityisissä julkisen
sektorin vastuualueelle kuuluvien palvelurakenteiden (ml. säätely)
kehittämistyöryhmissä.
LiikenneLabra (LVM, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto), Tekes ja
Finpro ovat käynnistäneet liikkumisen palveluistamisen ekosysteemin, teknologian,
palvelurakenteiden kehittämiseksi sekä viennin tueksi omat ohjelmansa.
LiikenneLabran jatkoksi valmistellaan parhaillaan vaihetta 2.
Erityiset kehitysalueet ja –korridorit, kuten Suomen kasvukäytävä ja kaupungeista
ainakin Helsinki, Tampere, Turku, Seinäjoki ja Salo ovat käynnistäneet tai ovat
käynnistämässä MaaS –aiheisia kehityspilotointeja.
23 suomessa toimivaa organisaatiota ovat keväällä 2015 käynnistäneet Maas.fi yhteistyön, jonka tavoitteena on synnyttää Suomeen maailman ensimmäinen
liikenteen palveluoperaattori. Suomen kasvukäytävä on ollut Maas.fi –yhteisönä
tunnetun konsortion jäsen. Kasvukäytäväverkosto osallistui operaattorin
synnyttämiseen tähtäävän prosessin ensimmäiseen, hankemuotoiseen osuuteen.
30. kesäkuuta 2015 / 12
Useat isot ja pienet yritykset ovat käynnistäneet aktiivisesti kehitys- ja
pilotointihankkeita MaaS –konseptien kehittämiseksi ja tuomiseksi markkinoille.
Jotkut yritykset ovat jo käynnistäneet rajallisille käyttäjäryhmille kohdistettuja
palveluratkaisuja.
3.2 Liikkumisen palveluistamisen ytimessä matkaketjujen muodostaminen
MaaS –palvelut perustuvat matkaketjujen muodostamiseen ja yhdistämiseen. Matkaketjujen ja pakettien muodostaminen nähdään nykyisin erittäin laajasti – viimeisten kilometrien taksimatkan
kytkemisestä matkaketjuun aina kuukausiperusteiseen matkapalvelupakettiin (kuva 5).
Vähimmilläänkin MaaS –palveluksi käsitetään esimerkiksi kahden eri liikenneoperaattorin
tuottamien matkojen yhdistelmä.
Kuva 5. Matkaketjujen ja -pakettien muodostamisen suomalainen visio
(ITS Finland 12/2014)
MaaS –palveluiden kehittymisen erityiseksi edistäjäksi on tunnistettu liikkujan matkustusoikeuden
todentamiseksi vaadittavien tunnisteiden/lippujen välittäminen liikkumispalveluiden tarjoajan
käyttöön sekä näitä tukevien taustaprosessien (toimijoiden välinen sopiminen ja maksaminen)
toteutuminen. Liikennepalveluiden käyttäjä (liikkuja) on liikkumisoperaattoreiden asiakas ja tällöin
liikkumisoperaattori palvelee asiakkaitaan heidän tarpeita vastaavilla matkaketjuvaihtoehdoilla.
Matkaketjuvaihtoehtojen muodostamiseksi ja hallitsemiseksi tarvitaan oleellinen tieto
vaihtoehtoisista yhteyksistä, olosuhteista sekä käyttäjien tarpeista.
Suomen kasvukäytävän alueella matkaketjujen merkitys korostuu kasvukäytävän liikenteen
suurten volyymien, pendelöinnin ja toisaalta pitkien välimatkojen asettaessa vaatimuksia
30. kesäkuuta 2015 / 13
liikkumiselle. Matkaketjuajattelun edistäminen tällaisen mittakaavan liikkumisympäristössä
nähdään erittäin tarpeelliseksi mm. liikennejärjestelmän kustannustehokkuuden näkökulmasta.
On nähtävissä, että liikkumisen palveluistaminen kehittyy jatkossa monella eri tasolla monen eri
toimijan toimesta. Palveluistamisen ekosysteemin nuoruus ja siten kehittymättömyys ei ole vielä
mahdollistanut kaikkien liikkumisen tulevaisuuden kehitysvisioiden kuvaamista, joten
kehityshankkeissa edetään voimakkaasti pilotoiden ja iteroiden kohti tulevaisuuden digitaalisesti
tuettua monipuolisempaa liikennejärjestelmää. Tietovarantojen ja palvelun osien avaaminen
ekosysteemin käyttöön mahdollistaa niiden käytön laajemmissakin kokonaisuuksissa
tulevaisuudessa. Tietovarantojen tulee mahdollistaa liikenteen palveluistamisen eritasoiset
kehityspolut.
3.3. Liikenteen tietovarannot ovelta ovelle -palveluiden mahdollistamiseksi
Liikkumisen palveluistamistavoitteiden edistämiseksi on keskeistä edesauttaa runkoliikenteen,
paikallisliikenteen ja ’first and last mile’ -palvelut yhdistävien ratkaisujen kehittäminen.
Ovelta ovelle –palveluiden mahdollistamiseksi voidaan liikenteen tietovarannot ja –palvelut jakaa
kolmeen ryhmään tiedon välttämättömyyden näkökulmasta. Ryhmässä 1 on MaaS –palveluiden
toteuttamisen näkökulmasta välttämättömät tiedot, jotka mahdollistavat matkaketjujen
muodostamisen ja reitityksen – ilman matkustusoikeustiedon tai lipun toimitusta. Ryhmässä 2 on
edistyneempien palvelukokonaisuuksien toteuttamisen mahdollistavat tiedot, joiden avulla
matkaketjujen muodostamisen lisäksi voidaan matkapaketti muodostaa ja toimittaa
matkustusoikeudella/lipulla ja palvelut ovat merkittävästi luotettavampia ja laadukkaampia.
Ryhmässä 3 on erittäin laajat palveluratkaisut mahdollistavat tiedot, jotka avaavat
liikkumisoperaattoreille mahdollisuuden kilpailla asiakasrajapinnassa palveluiden laadulla. Näistä
ryhmän 1 tiedot asettavat siis minimitason MaaS –palveluiden kehittämiselle. Seuraavassa ryhmät
esitelty tieto- ja palveluesimerkein.
Ryhmä 1 – välttämättömät tiedot
joukkoliikenteen aikatauluaineisto (sisältäen GTFS –tyyppiset tiedot
lähdöistä, linjoista ja pysäkeistä)
nykytilaa vastaavat digitaalisen infran tiedot (sisältäen Digiroad –tasoiset
tiedot)
Ryhmä 2 – edistyneempiä palveluita mahdollistavat tiedot
reaaliaikaiset liikennejärjestelmän (tie, katu, joukkoliikenne) häiriö- ja
poikkeustiedot
joukkoliikenteen reitityspalvelurajapinnat (API)
digitaalisen infran tarkemmat aineistot (esim. kuntakohtaiset osoite- ja
paikkatietoaineistot)
liikenneverkon ajantasaiset olosuhdetiedot (keli ja sää)
30. kesäkuuta 2015 / 14
liikenneoperaattoreiden (esim. taksi, joukkoliikenne, yhteiskäyttöpalvelut)
palveluiden varaaminen, tilaaminen ja maksaminen (palvelurajapinnat)
matkan maksaminen ja matkustusoikeuden/lippujen toimitus etukäteen
(palvelurajapinnat)
Ryhmä 3 – erittäin laajat palveluratkaisut mahdollistavat tiedot
liityntäpysäköinnin tilatieto, varaus ja maksaminen
pysäköinnin varaus ja maksaminen
ajantasainen liikennevälineiden seurantatieto
yhteisölliset palvelut ja niiden tuottamat tiedot
muiden liiketoimintaekosysteemien integrointirajapinnat ja –palvelut
3.4 Liikkumisen palveluistamisen viitekehys ja -arkkitehtuuri
Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt MaaS –palveluekosysteemin viitekehykseksi älykkään
infrastruktuurin ja palveluiden kokonaisuuden, mikä asettaa MaaS –palveluiden kehittämiselle
valtakunnalliset suuntaviivat ja tavoitteet. Viitekehyksessä korostuu tietoinfrastruktuurin ja –
palveluiden kerroksellisuus ja riippuvuus toisistaan (kuva 6).
Kuva 6. Liikenne- ja viestintäministeriön MaaS –palveluekosysteemin viitekehys (Liikenne- ja
viestintäministeriö 05/2015)
Edellä kuvattua MaaS –palveluekosysteemin viitekehystä noudattaen voidaan muodostaa MaaS –
palveluekosysteemin toteuttamista ohjaava tekninen liikkumisen palveluistamisen viitearkkitehtuuri
30. kesäkuuta 2015 / 15
(kuva 7). Karkea liikkumisen palveluiden viitearkkitehtuuri muodostuu seuraavassa kuvassa
esitetysti tasoista digitaalinen infrastruktuuri, digitaalinen tieto, liikkumisoperaattorin tukipalvelut
sekä liikkumisoperaattorin palvelut asiakkaille.
Kuva 7. Liikkumisen palveluiden viitearkkitehtuuri
Tämä selvitystyö kohdistuu viitearkkitehtuurin ’digitaalisen tiedon’ ja ’digitaalisen infrastruktuurin’
nykytilaan ja tunnistettuun kehitykseen Suomen kasvukäytävän liikkumista tukevien palveluiden
kehityksen mahdollistajina. Digitaalisen tiedon ja digitaalisen infrastruktuurin osalta inventoitiin
nykytilanne ja lähiaikojen kehitys (kappale 4) sekä laadittiin suosituksia jatkokehitykselle (kappale
5) – noudatellen liikenteen tietovarantojen ryhmittelyä (kappale 3.3). (kuva 8)
Kuva 8. Digitaalisen tiedon ja infrastruktuurin nykytilan inventointi ja suositukset
30. kesäkuuta 2015 / 16
4. Nykytila
4.1. Yleistä nykytila-analyysistä
Liikkumisen palveluistamiseen (MaaS) tarvittavan digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä
tehtiin vastaten edellä kuvatun liikkumisen palveluistamisen viitearkkitehtuurin (ks. kappale 3.4)
tasoja ’digitaalinen tieto’ sekä ’digitaalinen infrastruktuuri’, jotka mahdollistavat MaaS –
palveluekosysteemin palvelurakenteiden synnyn ja kehittymisen. Digitaaliset tietovarannot ja –
palvelut selvitettiin liikkumisen runkoverkon, paikallisverkon ja näitä tukevan staattisen aineiston
osalta edellä kuvattua tiedon välttämättömyyden näkökulmasta laadittua ryhmittelyä noudatellen.
Liikkumisen runkoverkkojen liikennetietojen ja liikkumista tukevien staattisten aineistojen
osalta inventointi kohdistettiin seuraaviin tieto- ja palvelusisältöihin:
• joukkoliikenteen tiedot – raide- ja linja-autoliikenne
• tieverkon tiedot - maantieverkosto
• liikenneverkon olosuhdetiedot - tiesää- ja kelitiedot
• kuntien osoiteaineistot
• tie- ja katuverkon digitaaliset perustietoaineistot
Tieto- ja palvelusisältöjen inventointitulokset perustuvat tekijöiden olemassa olevaan
asiantuntijatietoon sekä niitä täydentäneisiin asiantuntijahaastatteluihin.
Liikkumisen paikallisverkkojen osalta inventointi kohdistettiin mm. seuraaviin tieto- ja
palvelusisältöihin:
Staattiset tiedot
• paikkatietoaineistot (katuosoiteaineistot, kiinnostavat paikat (esim. sairaalat,
taksiasemat)
• tie- ja katuverkon geometriatieto (digiroad -tiedot)
• joukkoliikenteen reittien ja pysäkkien sijaintitiedot
• pyöräilyreittien sijaintitiedot
• pysäköintilaitosten ja –alueiden (ml. liityntäpysäköinti) sijainti- ja paikkojen
lukumäärätieto
• yhteiskäyttöautojen ja –pyörien käyttöpaikkatiedot
• katuverkon liikenteen ja joukkoliikenteen tilastotieto
Liikennejärjestelmän muuttuvat tiedot
• joukkoliikenteen aikatauluaineistot, poikkeus- ja häiriötiedot sekä reaaliaikainen
liikennevälineen seurantatieto
• joukkoliikenteen reititystiedot ja niiden palvelurajapinnat (API)
• pysäköintilaitosten ja –alueiden (ml. liityntäpysäköinti) vapaana olevien paikkojen
määrätieto
• katuverkon sää- ja keli- sekä häiriötiedot (tietyöt, onnettomuudet yms.)
• katuverkon sujuvuus- ja kunnossapitotieto
• yhteiskäyttöautojen ja –pyörien vapaanaolo - ja varaustiedot
30. kesäkuuta 2015 / 17
Kasvukäytävän liikkumisen paikallisverkkojen avoimia liikenneverkon ja liikenteen tietoja selvitettiin
kuntakyselyllä. Kyselyssä kunnille toimitettiin kuntien palveluiden (mm. julkiset tietolähteet, kuten
verkkosivut) perusteella ja asiantuntija-arviona tehty esitäytetty inventointilomake tarkistettavaksi.
Alueen kunnista vain osa vastasi tehtyyn kyselyyn, mutta vastausten perusteella voidaan olettaa
ennakkoon muodostetun kuvan avoimista tiedoista olevan varsin lähellä todellista nykytilaa.
Kuntakyselyssä käytetyt inventointilomakkeet ovat selvityksen erillisenä liitedokumenttina
käytettävissä tarvittaessa. Kasvukäytävän suurimpien kuntien osalta (Tampere, Hämeenlinna sekä
PK-seutu) liikkumisen paikallisverkkojen tiedot perustuvat julkisiin tietolähteisiin sekä olemassa
olevaan asiantuntijatietämykseen eikä näiden paikkakuntien osalta ollut tarvetta erilliseen kyselyyn.
Tietoaineistoista on seuraavissa kappaleissa käsitelty tietolajien sisältö, perustiedot, lisensointi,
tiedon kattavuus, hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset, rajapintaa koskevat lisätiedot sekä
yhteystiedot.
30. kesäkuuta 2015 / 18
4.2 Ryhmä 1 ”välttämättömät” -nykytila
4.2.1 Valtakunnallinen joukkoliikenteen koontitietokanta
Tiedon sisältö
Joukkoliikenteen aikatauluaineistot Kalkati.net (XML) sekä GTFS -muodossa.
Perustiedot
Formaatti: XML ja GTFS
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto
Lisenssi: Liikenneviraston avoimen tietoaineiston lisenssi
Tiedon kattavuus
Tavoitteena kaikki julkinen joukkoliikenne, mutta käytännössä mukana osittain Matkahuollon, VR:n
ja joidenkin kaupunkien linja-autoliikenne. Kasvukäytävän alueella esimerkiksi Hämeenlinnan
paikallisliikenne puuttuu tiedoista.
Joukkoliikennettä tilaavat kunnat voivat vaikuttaa tiedon kattavuuteen lähettämällä
aikatauluaineistot Matka.fi:n käyttöön Kalkati.net- tai GTFS -formaatissa. Nykyisin myös Waltti toiminnassa mukana olevat kunnat voivat ilmoittaa tietonsa käytettäväksi suoraan Matka-fi palvelussa.
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana. Hyödyntäjien tiedot tallennetaan. Tietojen kattavuuteen ja
ajantasaisuuteen tulee kiinnittää huomiota hyödynnettäessä.
Rajapinnan osoite
http://api.matka.fi/
Yhteystiedot
Reittioppaan käyttöliittymä: http://www.matka.fi/
API ja koontikannan tiedot: http://developer.matka.fi/
4.2.2 Rataliikenteen aikataulutiedot
Tiedon sisältö
Rajapinta palauttaa aikataulujen mukaiset junien aikataulutiedot halutulta aikaväliltä, halutulta
reitiltä tai vain yhden junan aikataulutiedot. Rajapinnan kautta ei ole saatavilla koko
aikatauluaineistoa esim. GTFS -muodossa.
Perustiedot
Formaatti: JSON/REST
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Beta -koekäyttövaiheessa / Käytössä
30. kesäkuuta 2015 / 19
Ylläpitäjä: Liikennevirasto
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Kaikki junaliikenne, joka on saatavilla Liikenneviraston LIIKE -perheen sovelluksista.
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana ilman tunnistautumista. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä
yhdistää muihin tietoihin vapaasti.
Rajapinnan osoite
http://rata.digitraffic.fi/api/v1/schedules/1?departure_date=2015-03-01
(URL palauttaa junan 1 kaikki aikataulut kyseisenä päivänä)
Yhteystiedot
http://rata.digitraffic.fi/
Kehittäjäyhteisö:
https://groups.google.com/forum/#!forum/rata_digitraffic_fi
4.2.3 Digiroad
Tiedon sisältö
Digiroad sisältää teiden ja katujen staattisen aineiston eli geometrian sekä ominaisuustiedot, kuten:
Tien virallinen nimi ja numero
Osoitenumerot
Tien sijainti
Tien leveys ja päällyste
Kaistojen lukumäärä
Nopeusrajoitus
Sillat ja tunnelit
Kääntymis- ja ajokiellot
Leveys-, korkeus- ja painorajoitukset
Bussipysäkit
Tavara- ja matkustajaliikenneterminaalit
Perustiedot
Formaatti: ESRI shapefile
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Käytössä / (Digiroad 2 kehitysvaiheessa)
Ylläpitäjä: Liikennevirasto (Huom. Tiedon ylläpitäjäorganisaatioita ovat Maanmittauslaitos,
Liikennevirasto ja kunnat.)
Lisenssi: Liikenneviraston avoimen tietoaineiston lisenssi
Tiedon kattavuus
Koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot (yhteensä noin
493 000 km).
30. kesäkuuta 2015 / 20
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana. Hyödyntäjien yhteystiedot tallennetaan.
Rajapinnan osoite
https://extranet.liikennevirasto.fi/extranet/web/public/latauspalvelu
Yhteystiedot
http://www.digiroad.fi/
Tiedot katseltavissa myös karttapohjalla latauspalvelussa
https://extranet.liikennevirasto.fi/extranet/web/public/latauspalvelu
4.2.4 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 1
Joukkoliikenteen aikatauluaineistot
Kattavat joukkoliikenteen aikatauluaineisto GTFS -muodossa ovat saatavilla HSL:n ja Tampereen
seudullisen joukkoliikenteen alueilta. Niihin kuuluvien kuntien alueelta on myös saatavissa
joukkoliikenteen poikkeus- ja häiriötiedot, liikennevälineiden seurantatieto sekä reittioppaan
avoimet datarajapinnat API -tyyppisesti. Lisää tietoa näistä löytyy mm. ITS Factory -wikistä sekä
http://developer.reittiopas.fi/ -sivustolta.
Digiroad -tiedot
Tie- ja katuverkon geometriatietoja kunnat toimittavat Digiroad –palveluun, mistä tieto jaellaan
avoimena datana Digiroad -palvelun avulla. Digiroadin tietojen ajantasaisuus kasvukäytävän
alueen kunnissa on seuraavanlainen:
Kunta
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Akaa
Hattula
Hausjärvi
Helsinki
Hyvinkää
Hämeenlinna
Hämeenkyrö
Janakkala
Kangasala
Lempäälä
Loppi
Nokia
Pirkkala
Pälkäne
Riihimäki
Tampere
Valkeakoski
Viimeisin ylläpitoajankohta
2014/11
2014/03
Ei tietoa
2010/05
2014/10
2013/05
Ei tietoa, mutta tiedot on viety Digiroadiin
Ei tietoa
2014/11
2014/06
Ei tietoa
2014/10
2014/11
Ei tietoa
2014/11
2014/06
Ei tietoa
30. kesäkuuta 2015 / 21
•
•
Vesilahti
Ylöjärvi
2014/10
2014/03
Digiroadin tietojen osalta voidaan todeta tietojen olevan kasvukäytävävyöhykkeellä varsin hyvin
ajan tasalla nykyisen Digiroadin päivityssykli huomioiden. Käytännössä ne kunnat, jotka ovat
ottaneet Digiroadin tietojen päivittämisen käyttöön, ovat myös pitäneet tiedot melko hyvin ajan
tasalla.
Joukkoliikenteen pysäkit ja reitit
Joukkoliikenteen pysäkkien ja reittien sijaintitiedot ovat osa Digiroadiin muiden aineistojen ohella
tehtäviä päivityksiä - varsinkin pitkän matkan joukkoliikenteen pysäkkien osalta. Suurin osa
kasvukäytävän kunnista ei toimi paikallisen joukkoliikenteen tilaajana, joten näiden kuntien osalta
tietojen ajantasaisuudesta huolehtiminen on varsin yksinkertaista pysäkkien pysyessä yleensä
muuttumattomina.
4.3 Ryhmä 2 ”edistyneempiä palveluita mahdollistavat” -nykytila
4.3.1 Tieliikenteen häiriötiedot
Tiedon sisältö
Tieliikenteen varmistamattomat (ensitiedotteet) ja varmistetut häiriötiedotteet sekä lyhyt aikaiset
tietyötiedotteet (esim. räjäytystyöt).
Perustiedot
Formaatti: XML
Standardi: Datex2 (Level C - sisältää kansallisia laajennoksia)
Saatavuus: Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Tieliikennekeskukset
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa
sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Käytännössä tieto vaatii jatkojalostamista, tiedon
suodattamista ja tiedotteiden elinkaaren seurantaa sekä paikannusnimistön käyttöönottoa.
Rajapinnan osoite
WSDL: http://open.digitraffic.fi/services/trafficDisorders?wsdl
IF: http://open.digitraffic.fi/services/trafficDisorders
Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta
tuoreimmat tiedot.
30. kesäkuuta 2015 / 22
Yhteystiedot
http://digitraffic.fi/
4.3.2 Tieliikenteen tietyötiedot
Tiedon sisältö
Pitkäaikaiset tietyötiedotteet.
Perustiedot
Formaatti: XML
Standardi: Datex2 (Level C - sisältää kansallisia laajennoksia)
Saatavuus: Ei käytössä tällä hetkellä. Tieto käytössä aikaisintaan 2015 vuoden lopussa.
Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Tieliikennekeskukset
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Tieto käytettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa julkaisun jälkeen.
Rajapinnan osoite
Ei tiedossa.
Yhteystiedot
http://digitraffic.fi/
Lisätietoa
Pitkäaikaiset tietyötiedotteet eivät sisälly nykyiseen Digitraffic -palvelun jakeluun. Mikäli tiedon
laatu on riittävän, voidaan tiedot julkaista osana tulevaa Digitraffic -palvelun kehitystyötä syksystä
2015 alkaen.
4.3.3 Tieliikenteen häiriöiden tilannekuvatieto
Tiedon sisältö
Rajapintatuotteiden kautta saatavilla seuraavia tilannekuvatyyppisiä tietoja:
• Liikenteen häiriötilanne
• Liikenteen sää- ja kelihäiriötilanne
• Ajantasainen tietyötilanne
• Tiedot tulevista suunnitelluista tietöistä
• Ruuhkatilannekuva
• Kaupunkien katuverkon häiriötiedotteet (Tampere, Oulu, Espoo) (saatavissa erikseen myös
kaupunkien avoimena datana)
30. kesäkuuta 2015 / 23
Perustiedot
Formaatti: XML
Standardi: Datex2
Saatavuus: Käytössä
Ylläpitäjä: Infotripla Oy
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko sekä osa kaupungeista (katuverkko)
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä kaupallisena palveluna. Mahdollisuus koekäyttöjaksoon erikseen sovittaessa.
Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Tieto on
tilannekuvatyyppistä eikä vaadi hyödyntäjältä esimerkiksi tiedotteiden elinkaaren seurantaa vaan
rajapinnan tietosisältö vastaa kulloinkin voimassaolevaa tilannetta parhaan käytettävissä olevan
tiedon mukaisesti.
Rajapinnan osoite
Toimitetaan kaupallisen palvelun asiakkaille.
Yhteystiedot
http://infotripla.fi/
4.3.4 Paikannuspisteistö - AlertC
Tiedon sisältö
Paikannuspisteiden sijainnit tieverkolla. Tiedon avulla esimerkiksi Liikenneviraston häiriötiedotteet
voidaan sijoittaa tieverkolle mahdollistaen tiedon hyödyntämisen esimerkiksi reititys- ja
navigaatiopalveluissa.
Perustiedot
Formaatti: Tiedostotaulukko
Standardi: CEN -standardointiprosessissa
Saatavuus: Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto
Lisenssi: Liikenneviraston käyttöehdot
Tiedon kattavuus
Koko Suomen tieverkon tiedottamisen kannalta tärkeät paikat. Kaupunkien katuverkon osalta
lähinnä tärkeimmät läpiajoväylät.
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana. Hyödyntäjien yhteystiedot tallennetaan ja tietojen lataajan
täytyy hyväksyä Liikenneviraston käyttöehdot.
30. kesäkuuta 2015 / 24
Yhteystiedot
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/e/professionals/road_traffic/tmc
4.3.5 Tieliikenteen ajokelitiedot
Tiedon sisältö
Nykytila ja ennusteet (2-12 tuntia) seuraaville tietolajeille:
• Ajokeliluokka
• Tienpinnan lämpötila
• Ilman lämpötila
• Tuulen suunta ja nopeus
• Sääsymbolin tiedot
Ajokelitiedot ovat tiejaksokohtaisia (esimääritellyt tiejaksovektorit).
Perustiedot
Formaatti: XML
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Digitraffic
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa
sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Tieto on valmiiksi jalostettua ja sitä voi käyttää
sellaisenaan.
Rajapinnan osoite
WSDL: http://open.digitraffic.fi/services/roadConditions?wsdl
IF: http://open.digitraffic.fi/services/roadConditions
Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta
tuoreimmat tiedot.
Yhteystiedot
http://digitraffic.fi/
Lisätietoa
Liikenneviraston ajokelitiedot ennusteineen tuottaa tällä hetkellä Foreca Oy.
30. kesäkuuta 2015 / 25
4.3.6 Tieliikenteen kelikameroiden tiedot
Tiedon sisältö
Viesti sisältää tuoreimpien julkisten kelikameroiden tiedot ja viittauksen varsinaisen kuvatiedoston
hakemiseksi.
Perustiedot
Formaatti: XML
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Digitraffic
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa
sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti.
Kelikamerakuvia voidaan käyttää sellaisenaan. Hyödyntäjän tulee kuitenkin tarkkailla
kelikamerakuvien tietojen aikaleimoja ja suodattaa vanhentuneet kuvat, mikäli halutaan näyttää
loppukäyttäjälle ajantasaista tilannetta liikenteestä ja kelistä.
Rajapinnan osoite
WSDL: http://open.digitraffic.fi/services/cameraPresets?wsdl
IF: http://open.digitraffic.fi/services/cameraPresets
Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta
tuoreimmat tiedot.
Yhteystiedot
http://digitraffic.fi/
4.3.7 Tieliikenteen määrä ja nopeusmittaustiedot
Tiedon sisältö
Liikenteen automaattisten mittausasemien:
• suuntakohtainen edellisen 5 minuutin liikennemäärätieto
• suuntakohtainen keskinopeustieto
Perustiedot
Formaatti: XML
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Digitraffic
30. kesäkuuta 2015 / 26
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko.
Tieto on pistemäistä eli siis mittausasemakohtaista. LAM-pisteitä on noin 450 kpl ympäri maata.
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa
sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Tieto on mittaustietoa, joka ei suoraan kerro esimerkiksi
liikenteen sujuvuutta eikä nopeustasoa mittauspisteiden välillä eli tieto on vain pistemäistä.
Rajapinnan osoite
WSDL: http://stp.gofore.com/sujuvuus/ws/lamData?wsdl
IF: http://stp.gofore.com/sujuvuus/ws/lamData
Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta
tuoreimmat tiedot.
Yhteystiedot
http://digitraffic.fi/
4.3.8 Tieliikenteen sujuvuus ja matka-aikatieto
Tiedon sisältö
Matka-aikalinkkikohtaiset tiedot seuraaville tietolajeille:
• Edellisen 5 minuutin matka-aikamediaani
• Mediaanitiedosta laskettu nopeustieto
• Sujuvuusluokkatieto (liikenne seisoo, pysähtelee, hidasta, jonoutunut, sujuvaa)
• Tietojen laskennassa käytettyjen havaintojen määrä
• Lisäksi tarjolla myös erillisen rajapinnan kautta historiatietoja, jotka tarjotaan jatkossa myös
avoimien rajapintojen kautta.
Perustiedot
Formaatti: XML
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Käytössä osittain pääkaupunkiseudulla - Koko maa vuoden 2015 aikana.
Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Digitraffic
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Tällä hetkellä vain pääkaupunkiseutu. Jatkossa koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko.
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa
sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Tieto on mittaustietoa, josta laskettu suoraan
30. kesäkuuta 2015 / 27
mediaanitietoja ja sujuvuusluokkia. Tietoa tulee jatkojalostaa mm. tiedon luotettavuuden
huomioimiseksi ennen loppukäyttäjäpalveluissa esittämistä.
Rajapinnan osoite
WSDL: http://open.digitraffic.fi/services/trafficFluency?wsdl
IF: http://open.digitraffic.fi/services/trafficFluency
Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta
tuoreimmat tiedot.
Yhteystiedot
http://digitraffic.fi/
Lisätietoa
Tällä hetkellä käytössä oleva tieto pääkaupunkiseudulla perustuu kiinteisiin mittausasemiin
(ajoneuvojen rekisterinumerojen tunnistus kameroilla). Jatkossa koko maan kattava järjestelmä
perustuu mobiililaitteiden ja mobiiliverkkojen kautta saatavaan seurantatietoon.
4.3.9 Tiesääasemien tiedot
Tiedon sisältö
Tiesääasemien seuraavat anturi ja mittaustiedot:
Ilman Lämpötila C
Tienpinnalla olevan kosteuden määrä mm tienpinta-
Ilman Lämpötilan muutos C
anturilla 1
Tienpinnan Lämpötila tieanturi 1:ssä C
Tienpinnalla olevan kosteuden määrä mm tienpinta-
Tienpinnan lämpötilan muutos tieanturi 1:ssä C
anturilla 2 mm
Tienpinnan lämpötila tieanturi 2:ssä C
Tienpinnalla olevan suolan määrä g/m2 tienpinta-anturilla
Tienpinnan lämpötilan muutos tieanturi 2:ssä C
Tienpinnalla olevan suolan määrä g/m2 tienpinta-anturilla
Maan lämpötila tieanturi 1:ssä C
Tienpinnalla olevan suolan väkevyys g/l tienpinta-anturilla
Maan lämpötila tieanturi 2:ssä C
Tienpinnalla olevan suolan väkevyys g/l tienpinta-anturilla
Lämpötila, jossa ilman suhteellinen kosteus on 100,00% C
Lämpötila, jonka yläpuolella tien ei pitäisi varmasti jäätyä
Tienpinnalla olevan veden jäätymislämpötila C
Lämpötila, jonka yläpuolella tien ei pitäisi varmasti jäätyä
Tienpinnalla olevan veden jäätymislämpötila C
Näkyvyys sääanturilta metreissä m
Tuulen keskinopeus 10 minuutin ajalta m/s
Onko aurinko jo noussut?
Tuulen maksiminopeus 10 minuutin ajalta m/s
Onko valoisaa? Kulmana -6°
Keskimääräinen tuulensuunta 10 minuutin ajalta °
Pienemmän kuidun vaste, tieanturi 1
Ilmankosteus asemalla %
Pienemmän kuidun vaste, tieanturi 2
Sataako ja miten paljon ?
Suuremman kuidun vaste, tieanturi 1
Sademäärä 10 viimeisen minuutin aikana - muutettu
Suuremman kuidun vaste, tieanturi 2
tuntisateeksi mm/h
Ilman Lämpötila DST111-anturista C
Sadesumma normaalilla Sadeanturilla nollataan kello 6.00
Tienpinnan Lämpötila DST111-anturista C
aamulla mm
Ilman suhteellinen kosteus DST111-anturista %
Olomuoto näkyvyys-/sääanturilla
Tienpinnan tila laskettu DSC111-anturin aseman
Näkyvyys sääanturilta kilometreinä km
statuksesta
Kelitieto1 asemalla, laskettu aseman statuksesta
Varoitus laskettu DCS111-anturin aseman statuksesta
30. kesäkuuta 2015 / 28
Kelitieto2 asemalla, laskettu aseman toisesta statuksesta
Tienpinnan laskennallinen kitka DSC111-anturista u
Varoitus 1 asemalla, laskettu aseman ensimmäisestä
Veden määrä tienpinnalla DSC111-anturista mm
statuksesta
Lumen määrä tienpinnalla DSC111-anturista mm
Varoitus2 asemalla, laskettu aseman toisesta statuksesta
Jään määrä tienpinnalla DSC111-anturista mm
Johtavuus1 tienpinta-anturissa Joht1 V
Tienpinnan laskennallinen kitka DSC111-anturista. u
Johtavuus2 aseman toisessa tienpinta-anturissa V
Pintasignaali1 aseman tienpinta-anturissa V
Pintasignaali2 aseman toisessa tienpinta-anturissa V
Jäätaajuus1 aseman tienpinta-anturissa JTaaj1 Hz
Jäätaajuus2 aseman toisessa tienpinta-anturissa
Tienpinta- ja kastepistelämpötilan välinen ero C
Perustiedot
Formaatti: XML
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto / Digitraffic
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Koko maan tieliikenteen runkoliikenneverkko.
Tieto on pistemäistä eli siis mittausasemakohtaista. Mittausasemia on lähes 600 kappaletta.
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana Open Digitraffic -palvelussa. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa
sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Tieto on pistemäistä mittaustietoa, joka ei suoraan kerro
esimerkiksi alueen sää tai kelitilannetta. Osa tiedoista on laskennallista tietoa, joka on laskettu
muista tiesääaseman anturitiedoista.
Rajapinnan osoite
WSDL: http://stp.gofore.com/sujuvuus/ws/roadWeather?wsdl
IF: http://stp.gofore.com/sujuvuus/ws/roadWeather
Huom. rajapinnan osoitteet päivittyvät syksyyn 2015 mennessä. Katso www.digitraffic.fi -palvelusta
tuoreimmat tiedot.
Yhteystiedot
http://digitraffic.fi/
4.3.10 Rataliikenteen junien kokoonpanotiedot
Tiedon sisältö
Rajapinta palauttaa junien kokoonpanotiedot halutulta aikaväliltä tai vain yhden junan
kokoonpanotiedot tietyltä päivältä.
30. kesäkuuta 2015 / 29
Perustiedot
Formaatti: JSON/REST
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Beta -koekäyttövaiheessa / Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Kaikki junaliikenne, joka on saatavilla Liikenneviraston LIIKE -perheen sovelluksista.
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana ilman tunnistautumista. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä
yhdistää muihin tietoihin vapaasti.
Kokoonpanotietoja tulee junille 0-5 tuntia ennen junan lähtö tai pysähdystä, jossa kokoonpano
muuttuu.
Rajapinnan osoite
http://rata.digitraffic.fi/api/v1/compositions/1?departure_date=2015-03-05
(URL palauttaa junan 1 kokoonpanotiedot kyseisenä päivänä)
Yhteystiedot
http://rata.digitraffic.fi/
Kehittäjäyhteisö:
https://groups.google.com/forum/#!forum/rata_digitraffic_fi
4.3.11 Valtakunnallisen joukkoliikenteen reititysrajapinnat (API)
Tiedon sisältö
Joukkoliikenteen reititysrajapinnat sisältäen myös aikataulukyselyt sekä geokoodauksen.
Perustiedot
Formaatti: XML
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto
Lisenssi: Liikenneviraston avoimen tietoaineiston lisenssi
Tiedon kattavuus
Tavoitteena kaikki julkinen joukkoliikenne, mutta käytännössä mukana osittain Matkahuollon, VR:n
ja joidenkin kaupunkien linja-autoliikenne. Kasvukäytävän alueella esimerkiksi Hämeenlinnan
paikallisliikenne puuttuu tiedoista.
Joukkoliikennettä tilaavat kunnat voivat vaikuttaa tiedon kattavuuteen lähettämällä
aikatauluaineistot Matka.fi:n käyttöön Kalkati.net- tai GTFS -formaatissa. Nykyisin myös Waltti -
30. kesäkuuta 2015 / 30
toiminnassa mukana olevat kunnat voivat ilmoittaa tietonsa käytettäväksi suoraan Matka-fi palvelussa.
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana. Hyödyntäjien tiedot tallennetaan. Tietojen kattavuuteen ja
ajantasaisuuteen tulee kiinnittää huomiota hyödynnettäessä.
Rajapinnan osoite
http://api.matka.fi/
Yhteystiedot
Reittioppaan käyttöliittymä: http://www.matka.fi/
API ja koontikannan tiedot: http://developer.matka.fi/
4.3.12 Rataliikenteen staattiset metatiedot
Perustiedot
Formaatti: JSON/REST
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Beta -koekäyttövaiheessa / Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Kaikki junaliikenne, joka on saatavilla Liikenneviraston LIIKE -perheen sovelluksista.
Tiedon sisältö
Rajapinnan avulla voi saada seuraavia tietoja:
• Liikennepaikkatiedot
• Operaattoritiedot
• Syyluokat
• Syykoodit
• Junatyypit
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana ilman tunnistautumista. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä
yhdistää muihin tietoihin vapaasti.
Rajapinnan osoite
http://rata.digitraffic.fi/api/v1/metadata/operator
(Rajapinnan osoitteita on useita. Esimerkkilinkki palauttaa operaattorien tiedot)
Yhteystiedot
http://rata.digitraffic.fi/
30. kesäkuuta 2015 / 31
Kehittäjäyhteisö:
https://groups.google.com/forum/#!forum/rata_digitraffic_fi
4.3.13 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 2
Katuverkon häiriötiedotteet
Katuverkon häiriötiedotteet ovat saatavilla Tampereella, jossa on otettu käyttöön kaupungin
liikennepäivystäjän tiedotetyökalu. Päivystäjän raportoimat katuverkon häiriöt jaellaan tilannekuva tyyppisen Datex2 -häiriötiedoterajapinnan kautta hyödyntäjille. Vastaava työkalu on hankittu myös
Espooseen, jossa sitä ollaan ottamassa käyttöön lähiaikoina. Työkalu mahdollistaa myös
tiedotteiden karttanäkymän hyödyntämisen sekä tiedottamisen sosiaalisessa mediassa.
Tampereen rajapinnan tiedot ovat saatavilla ITS-Factory:n wikistä
(http://wiki.itsfactory.fi/index.php/Tampere_incidents_and_roadworks_Datex2).
Katuverkon liikenteen sujuvuustieto
Katuverkon liikenteen sujuvuudesta on saatavissa ajantasaista tietoa Tampereella kaupungin
internetsivuilla olevasta karttakäyttöliittymästä. Palvelu on vielä koekäyttövaiheessa, mutta
jatkossa tiedot ovat käytettävissä avoimen WMS -rajapinnan kautta myös muissa palveluissa.
Katuosoiteaineistot sekä POI -tiedot
Kasvukäytävän kunnilla on varsin kattavasti käytössä erilaisia paikallisia karttapalveluita, jotka ovat
osittain vanhentuneet mm. internetselaimien kehityksen myötä. Käytännössä osa palveluista ei
nykyisillä selaimien versioilla ole enää yhteensopivia. Karttapalvelujen taustalla on kuitenkin varsin
kattavia paikkatietoja, joita ei ole tuotu avoimena datana hyödynnettäväksi muissa palveluissa.
Käytännössä erillisiä avoimia katuosoiteaineistoja paikkatietona ja kiinnostavien paikkojen tietoja
(POI) on kattavasti saatavilla avoimina aineistoina vain Tampereella ITS-Factory -palvelussa
(http://wiki.itsfactory.fi/) ja pääkaupunkiseudulla Helsinki Region Infoshare -palvelussa (www.hri.fi).
Pysäköinti
Pysäköintialueiden sijainti ja paikkatietoja sekä liityntäpysäköintialueiden tietoja ei ole
kasvukäytävän kunnista kattavasti saatavilla, vaan tiedot ovat käytettävissä avoimena datana vain
Tampereen keskustan alueelta. Lisäksi pääkaupunkiseudulta on saatavilla tiedot Helsingin osalta
pysäköintiautomaattien sijainneista.
Pyöräilyreitit
Pyöräilyreittien tiedot on useissa kunnissa saatavilla karttoina, mutta ei avoimena tietona.
Kasvukäytävän alueella tiedot on saatavilla avoimena tietona pääkaupunkiseudulta osana
Helsingin liikenneväylien keskilinja-aineistoa (www.hri.fi). Tampereelta aineisto on saatavilla
kaupungin avoimen datan internetsivuilla (http://www.tampere.fi/tampereinfo/avoindata.html) ja
aineistoa voi tarkastella myös paikkatietoikkuna -palvelussa (http://www.paikkatietoikkuna.fi/).
Lisäksi Tampereelta on saatavilla myös pyöräpysäköintipaikkojen tiedot.
Taksiasemat
Taksiasemien sijaintitietoja ei ole kattavasti saatavilla avoimena datana kasvukäytävällä.
Käytännössä tietoja on saatavilla paikallisten taksiyritysten tai taksivälitysyhtiöiden internetsivuilta,
30. kesäkuuta 2015 / 32
joissa paikan kuvauksena on katuosoite (Helsinki) tai vain sanallinen kuvaus sijainnista (esim.
Sairaala tai OP:n kiinteistö). MaaS -palveluiden kannalta olisi hyvä olla käytössä kattavat tiedot
koko alueelta osoite- ja koordinaattitiedoilla varustettuna.
Yhteiskäyttöautot ja -pyörät
Yhteiskäyttöautoja on saatavilla lähinnä pääkaupunkiseudulla kaupallisten yritysten toimesta.
Tietoja yhteiskäyttöautojen saatavuudesta tai niille varatuista pysäköintipaikoista ei ole kuitenkaan
tarjolla kootusti avoimena datana. Yhteiskäyttöpyöriä on kasvukäytävän kunnista laajemmin
käytössä vain Tampereella, jossa pyörien pysäköintipaikat ovat osana "Tampereen pyöräparkit" aineistoa kaupungin avoimen datan sivustolla.
Joukkoliikenteen reittioppaat
Kasvukäytävällä paikallisen joukkoliikenteen reittioppaita on käytössä Hämeenlinnassa,
Tampereella ja PK-seudulla. Hämeenlinnan reittioppaasta löytyy myös ympäryskuntien tietoja
Janakkalasta ja Hattulasta, koska ne kuuluvat Hämeenlinnan seudulliseen joukkoliikenteeseen.
Tampereella seudulliseen joukkoliikenteeseen kuuluvat ympäryskunnista Kangasala, Lempäälä,
Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi (Huom. Ylöjärven kaikki liikenne mukana vasta
6.6.2016 alkaen). Pääkaupunkiseudulla samaan joukkoliikennealueeseen kuuluu kaikki Helsingin
Seudun Liikenteessä mukana oleva kunnat eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava,
Kirkkonummi ja Sipoo.
4.4 Ryhmä 3 ”erittäin laajoja mahdollistavat” -nykytila
4.4.1 Rataliikenteen reaaliaikainen sijaintitieto
Tiedon sisältö
Rajapinnan avulla voi saada seuraavia tietoja:
• Yhden junan reaaliaikainen seurantatieto
• Kaikkien junien seurantatieto
• Tietylle asemalle saapuvien ja lähtevien junien seurantatieto
Perustiedot
Formaatti: JSON/REST
Standardi: Ei standardinmukainen
Saatavuus: Beta -koekäyttövaiheessa / Käytössä
Ylläpitäjä: Liikennevirasto
Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
Tiedon kattavuus
Kaikki junaliikenne, joka on saatavilla Liikenneviraston LIIKE -perheen sovelluksista.
Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset
Hyödynnettävissä avoimena datana ilman tunnistautumista. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä
yhdistää muihin tietoihin vapaasti.
30. kesäkuuta 2015 / 33
Osa asemakohtaisista toteumatiedoista perustuu käsinkirjauksiin, jolloin tieto ei ole aina
reaaliaikaista.
Rajapinnan osoite
http://rata.digitraffic.fi/api/v1/live-trains?station=HKI
(URL palauttaa Helsingin asemalla saapuvien ja lähtevien seurantatiedot)
Yhteystiedot
http://rata.digitraffic.fi/
Kehittäjäyhteisö:
https://groups.google.com/forum/#!forum/rata_digitraffic_fi
4.4.2 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 3
Pysäköintilaitosten vapaiden paikkojen määrätieto
Pysäköintilaitosten vapaana olevien paikkojen määrätieto on saatavilla Tampereella Finnparkin
pysäköintilaitosten osalta.
Liikenteen tilastotiedot
Katuverkon liikenteen, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tilastotietoja on saatavilla avoimesti lähinnä
pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta avoimena tietona. Julkaisumuotona on yleensä excel.
Tampereella tiedot muodostetaan automaattisesti http://tampere.liikennetilastot.fi/ -palvelussa,
jossa on lisäksi saatavilla erilaisia karttaraportteja sekä myös liikennemittauspisteiden sijainnit ja
reaaliaikainen tilastotieto mittauspisteiltä.
30. kesäkuuta 2015 / 34
5. Tulevaisuus
5.1 Lähiaikoina käyttöön tulevat tietovarannot
5.1.1 Waltti – valtakunnallinen maksukortti
Valtakunnallinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä kehittyy merkittävästi vuosien 2015-2017
aikana. Nk. Waltti –järjestelmässä on kaskukäytävän kunnista mukana Hämeenlinna ja Tampere.
Näistä Hämeenlinna ottaa Waltti –järjestelmän käyttöönsä talven 2015-2016 aikana, Tampere
mahdollisesti kesällä 2016 (Tampereen seudun järjestelmä vähintään yhteensopiva). Lisäksi Waltti
–järjestelmässä ovat mukana Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY –keskukset. ELY –keskusten
nykyisen näkemyksen mukaan uudistus ei välttämättä kosketa kaikkea heidän toimivaltansa alaista
liikennettä.
Waltille syntyy jatkossa kaikki matkustustapahtumat (missä ja millaisella lipulla) mutta, se kuinka
julkista tieto on, on vielä päättämättä. Waltti ei velvoita ajantasaiseen kalustoseurantaan. Waltti
toteuttaa tiedonvaihdon liikennöintisuunnitelmien osalta GTFS –tiedostomuodolla (joillakin pienillä
muutoksilla), mikä on jatkossa hyödynnettävissä myös muissa tietojärjestelmissä. Waltti toimii
valtakunnallisen joukkoliikenteen koontitietokannan tiedontuottajana. Jatkossa lipputuotteiden
hallinta perustuu liikkujan ID-pohjaiseen tunnistamiseen. Joukkoliikennelain perusteella
liikenneoperaattorit on velvoitettu toimittamaan liikennöintitiedot liikennevirastolle, mikä jatkossa
varmistaa tiedon saatavuuden.
Lisätietoja Waltti –järjestelmästä verkkosivuilta www.waltti.fi.
5.1.2 Taksi-API – Valtakunnallinen taksien tilausrajapinta
Taksiliiton Yrityspalvelu Oy on käynnistänyt valtakunnallisen taksijärjestelmän palvelurajapintojen
kehityshankkeen, joka perustuu keväällä 2015 julkaistuun Valopilkku –palvelun ominaisuuksien
avaamiseen kolmansille osapuolille. Ensimmäisessä vaiheessa palvelurajapinnat mahdollistavat
nykyisen kaltaisen taksitilauksien yhdistämisen liikkumisoperaattoreiden palvelupaketteihin. Lisäksi
rajapintojen avulla on liikkumisoperaattorilla mahdollista yhdistellä taksimatkoja.
Palvelurajapintojen käyttö vaatii yhteistyösopimuksen rajapintojen hyödyntäjän ja Taksiliiton
Yrityspalvelu Oy:n välille.
Ensimmäisten palvelurajapintojen on tarkoitus olla käytössä talvella 2015.
5.1.3 VR-API – Valtakunnallisen raideliikenneoperaattorin palvelurajapinnat
VR Oy on käynnistänyt kolmansille osapuolille avattavien palvelurajapintojen kehitystyön.
Palvelurajapinnat mahdollistavat jatkossa esim. MaaS -toimijoille VR:n palveluiden ja lippujen
paketoinnin osaksi matkapalvelupaketteja. Palvelurajapintojen käyttö vaatii yhteistyösopimuksen
rajapintojen hyödyntäjän ja VR:n välille.
Ensimmäisten palvelurajapintojen on tarkoitus olla käytössä talvella 2015.
30. kesäkuuta 2015 / 35
5.2 Lähiaikoina tapahtuva taustajärjestelmien kehitys
5.2.1 Matka.fi -koontitietokanta ja HSL - Avoin reittiopas
Helsingin seudun liikenne (HSL) yhteistyössä Liikenneviraston valtakunnallisen Matka.fi -palvelun
kanssa ovat aloittaneet uuden sukupolven reittioppaan ja aikataulupalvelujen kehitysprojektin.
Palvelut perustuvat avoimeen dataan ja avoimeen lähdekoodiin. Kaikki kehitystyö myös julkaistaan
muiden käyttöön avoimena lähdekoodina.
Projektin osa-alueita ovat käyttöliittymän ja toiminnallisuuksien kehittäminen sekä tiedon
vastaanoton ja validoinnin kehittäminen. Uusi avoin reittiopas ja koontitietokanta ovat nykyisen
aikataulun mukaan valmiina vuoden 2016 loppuun mennessä. HSL:n alueella tavoitteena on
korvata nykyinen HSL:n reittiopas sekä Matka.fi -reittiopas uusilla palvelulla. Matka.fi:n osalta
haasteena on saada kunnat ja joukkoliikenneoperaattorit toimittamaan laadukas GTFS -muotoinen
aikatauluaineisto palvelun käyttöön. Liikenneviraston onkin aloittanut esiselvitystyön
joukkoliikenteen matkustajainformaation koontiratkaisusta, jonka tarkoituksena on hahmottaa
millaiseksi koontiratkaisua pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Mikäli valtakunnallisen
aikatauluaineiston keräämisessä tulevaisuudessa onnistutaan nykyistä laajemmin, tämä parantaa
huomattavasti myös kolmansien osapuolien mahdollisuuksia toteuttaa valtakunnallisia
joukkoliikennettä hyödyntäviä MaaS-palveluita.
Lisätietoa kehitysprojektista löytyy sivustolta: http://matka.hsl.fi/
5.2.2 Digitraffic
Liikenneviraston ajantasaisen liikennetiedon jakelupalvelu rinnalle avattiin vuoden 2014 keväällä
kevyempi avoin ns. OpenDigitraffic -palvelu. Loppukesällä 2015 palvelut yhdistetään yhdeksi
avoimeksi Digitraffic -palveluksi, jonka jatkokehittäminen alkaa syksyllä 2015. Tiedossa olevia
kehittämistarpeita ovat:
•
•
•
Rajapintateknologian uudistaminen, REST ja Datex II -rajapinnat
Tieliikenteen turvatietojen välittäminen, ITS-direktiivin mukaiset tosiaikaiset
liikennetietopalvelut
Digitraffic-palvelun tietosisällön kehittäminen, rata- ja meriliikenteen tietolajien tuominen
palveluun
Lisäksi Liikenneviraston sisäisissä lähde- ja keruujärjestelmissä tapahtuva kehitystyö tulee vuosien
2015 ja 2016 aikana parantamaan liikennetiedon sekä myös metatietojen ajantasaisuutta.
5.2.3 Digiroad2
Liikenneviraston Digiroad palvelun Digiroad2 -kehitysprojekti on meneillään ja valmistuu syksyyn
2015 mennessä. Projektin tavoitteena on merkittävästi nopeuttaa Digiroadin päivityssykliä
aktivoimalla kuntia päivittämään palvelua uusien monipuolisten ja helppokäyttöisten
selainpohjaisten päivitystyökalujen avulla. Tekeillä on myös uusi tien geometrian hallintasovellus,
30. kesäkuuta 2015 / 36
joka korvaa vuonna 2016 Liikenneviraston nykyisen paikkatietokannan. Tämä parantaa Digiroadin
tieverkkoaineiston ajantasaisuutta ja laatua jatkossa.
5.2.4 Liikenneviraston paikannuspisteistö
Liikenteen häiriötiedottamisessa käytetään Suomessa AlertC -paikannuspisteistöä, jonka avulla
tiedotteiden paikka voidaan ilmaista tarkasti viittaamalla tiettyyn paikannuspisteeseen, kahden
paikannuspisteen väliin tai tiettyyn etäisyyteen paikannuspisteestä tietä pitkin. Verrattuna
esimerkiksi koordinaattimuotoiseen sijainnin ilmoittamiseen, paikannuspisteistön avulla tieto
saadaan yksiselitteisesti sidottua tiettyyn tiehen ja reititys- ja navigaattoripalvelut voivat käyttää
tietoa reitityksessä ja tiedottamisessa.
Paikannuspisteistöön liittyen on tunnistettu ongelmia kaupungin katuverkolla tiedottamisessa,
koska paikannuspisteistö keskittyy katuverkon sijasta maantieverkolle ja kaupunkien läpiajoteille.
Tämän vuoksi Liikenneviraston häiriötiedotteiden sijainti joudutaan usein ilmoittamaan koko
kaupungin tai kunnan kattavana sopivan paikannuspisteen puuttuessa kyseisellä kadulla.
Liikenneviraston tavoitteena on vuosien 2015 ja 2016 (arvio) parantaa tilannetta lisäämällä
pisteiden määrää merkittävillä kaupunkiseuduilla.
5.3 Liikkumisen yhteiskäyttöratkaisut
Joukkoliikenteen yksilöllisempien asiakastarpeiden mukaan mukautuvat palveluratkaisut eivät
sinänsä ole uusi ilmiö. Kutsujoukkoliikenneratkaisuja on Suomessa ollut käytössä etenkin
erityisryhmien palvelemiseksi sekä harvaanasutumman alueen joukkoliikenneratkaisuina jo 90 –
luvulta. Uusi ilmiö liikenteen palveluistamiseen liittyen on näiden kuljetusten avaaminen osaksi
liikkumisen palveluekosysteemiä.
Liikennevälineiden yhteiskäyttöratkaisuina ovat lisäksi yleistyneet erilaiset yhteiskäyttö- ja
kimppakyytiratkaisut, joita on Suomessa käytössä jo useilla paikkakunnilla. Yhteiskäyttöisinä
liikennevälineinä ovat yleisimmin henkilöautot tai polkupyörät, joiden käyttämiseksi
(kapasiteettitieto, varaaminen, maksaminen) on viime vuosina kehittynyt innovatiivisia ratkaisuja.
Yhteiskäyttöisiä liikennevälineitä on otettu käyttöön kuntien, työpaikkojen, taloyhtiöiden tai
erityisesti liikennevälineen kapasiteetin vuokraamista tarjoavien yritysten toimesta.
Suomen kasvukäytävän liikkumisen palveluistamisen näkökulmasta nämä uudet
yhteiskäyttöratkaisut ovat lähitulevaisuudessa integroitavissa osaksi liikkumisen palvelupaketteja.
Nykyiset ratkaisut on teknisesti laajennettavissa kasvukäytävällä myös muiden kuntien alueelle,
mikäli palveluiden laajentumisen muut (mm. liiketaloudelliset) reunaehdot sen mahdollistavat.
5.4 Näkyvissä oleva pitkän tähtäimen kehitys
Suomessa ja siten kasvukäytävälläkin on nähtävissä nykyinen liikkumisen palveluistamisen
kehitystrendi, jonka nähdään vahvistuvan tulevien vuosien aikana. Liikkumisen palveluistamisessa
ollaan vasta ensimmäisten sovellusten ja ratkaisujen kokeiluvaiheessa – joidenkin
30. kesäkuuta 2015 / 37
pienimuotoisempien palveluiden osalta jo tuotantovaiheessa. Suurin murros ja kehityksen suunta
nähdään vasta tulevien vuosien kehityksen myötä.
On nähtävissä seuraavia kasvukäytävänkin liikkumisen visiota tukevia kehitystrendejä:
• yhteiskunnan maksamien kuljetusten kustannustehokkuuden maksimointi mm. yhdistämällä
niitä muihin matkoihin ja kuljetuksiin on kannustettavaa
•
liikkumisen tueksi tarvitaan luotettavaan henkilökohtaiseen tunnistamiseen (esim. MyData,
matkatili yms. aloitteet) perustuvia mekanismeja
•
liikkumisen palveluiden kehitys vaatinee matkojen ennakko- tai jälkimaksuja, mikä muuttaa
nykykäytäntöjä
•
ihmisten liikkumisen kanssa rinnan tulee käsitellä tavaroiden liikkumista, esim.
pienlogistiikka, matkatavaralogistiikka
•
liikkuminen ja yhteiskunnan toiminnot (mm. koulut, virastot, päiväkodit, lähikauppa,
harrastukset) sulautunevat yhä voimakkaammin liikkumispalveluiden palveltavaksi
•
yhteisöllisyyden vaikutus liikkumiseen ja liikennejärjestelmän toimintaan on merkittävää
•
eri business -ekosysteemien vaikutus toisiinsa ja integroituminen liikkumisen toimintoihin
korostuu
30. kesäkuuta 2015 / 38
6. Jatkotoimenpidesuositukset
Työn suosituksina jatkotoimenpiteiksi ovat seuraavat tässä kappaleessa esitetyt toimenpiteet.
Toimenpiteet on ryhmitelty suosituskoreihin liikkumisen palveluistamisen mahdollistamisen
näkökulmasta. Suosituskorien tavoitteet ovat yhteneviä kohdassa 3.3 esitettyjen ovelta ovelle –
palveluiden mahdollistamiseksi esitettyjen liikenteen tietovarantoryhmien kanssa. Suosituskorin 1
toimenpiteet ovat välttämättömiä ovelta ovelle –palveluiden toteuttamiseksi, korien 2 ja 3 sisältö
priorisoivat korin 1 jälkeisiä toimenpiteitä, joiden toteutuminen mahdollistaa kehittyneempien
palvelukokonaisuuksien toteuttamisen kasvukäytävällä.
Luonnollisesti osa suosituskorien sisältämistä suosituksista ovat jo osana käynnistyneitä tai
käynnistymässä olevia prosesseja. On kuitenkin syytä korostaa, että suosituskorin 1 osalta tulisi
edetä välittömiin toimenpiteisiin liikkumisen palveluistamisen mahdollistamiseksi Suomen
kasvukäytävän alueella. Lisäksi tulisi huolehtia käynnistymässä olevien toimenpiteiden
toteutumisesta kasvukäytävän visioita tukeviksi.
SUOSITUSKORI 1
Liikenteen runkoverkko
-
Raideliikenteen reitityksen mahdollistava aineiston (asemakohtainen
aikataulutieto, reitit) avaaminen avoimena datana (esim. GTFS), käytettäväksi
reitityksen mahdollistamiseksi raideliikenteen osalta. Vastuutaho:
liikennevirasto/VR
-
Joukkoliikenteen valtakunnallisen koontitietokannan sisällön tarkastaminen ja
ajantasaisuuden varmistaminen. Tarvittaessa aktiivinen aineiston päivittäminen ja
osallistuminen tietokannan uudistamiseen kasvukäytävän tavoitteiden
viestimiseksi. Vastuutaho: Kasvukäytävä
Liikenteen paikallisverkko
-
Joukkoliikenteen aikataulutietojen avaaminen avoimena datana (esim. GTFS)
kunnissa, joissa on paikallista joukkoliikennettä ja tietoja ei ole vielä avattu.
Vastuutaho: kunnat, Waltti
-
Julkisen liikenteen tariffitietojen avaaminen rajapintatuotteena (esim. GTFS).
Vastuutaho: kunnat, alueelliset joukkoliikenneviranomaiset, liikennevirasto
-
Kansallisen taksijärjestelmän tilaustoimintojen palvelurajapinnan avaaminen
palvelusopimuspohjaiseen käyttöön MaaS –operaattoreille. Vastuutaho: Taksiliitto
30. kesäkuuta 2015 / 39
Liikkumispalveluita tukevat staattiset aineistot
-
Kuntien katuaineiston ajantasaisuudesta huolehtiminen kansalliseen Digiroad –
tietojärjestelmään sekä ko. järjestelmän uusien ominaisuuksien (mm. tiedon
päivittäminen) käyttöönotto kunnissa (syksy 2015 alkaen). Vastuutaho: kunnat
SUOSITUSKORI 2
Liikenteen runkoverkko
-
Joukkoliikenteen poikkeustietoaineiston avaaminen avoimena datana MaaS –
operaattoreille, käytettäväksi reitityksen parantamiseksi ja muutoksiin
reagoimiseksi joukkoliikenteen osalta. Vastuutaho liikennevirasto, VR,
joukkoliikenneoperaattorit
-
Julkisen liikenteen, taksien ja muiden MaaS -operaattoreiden
lippujen/matkustamiseen oikeuttavien tunnisteiden toimitus (sis.
matkustusoikeuden maksaminen taustajärjestelmissä MaaS- ja
liikenneoperaattoreiden välillä). Vastuutaho: liikenneoperaattorit
-
Kattavan liikenteen tilannekuvan (häiriöt, sujuvuus, olosuhteet) avaaminen MaaS
–operaattoreille kaupallisesti/avoimena datana, käytettäväksi reitityksen
parantamiseksi ja muutoksiin reagoimiseksi liikenne- ja liikennöintiolosuhteiden
osalta (täydennykset olemassa olevaan tilannekuvatietoon). Vastuutaho:
liikennevirasto, kaupalliset toimittajat
Liikenteen paikallisverkko
-
Katuverkon häiriötiedot (niistä kunnista, joista niitä ei jo ole avattu avoimeksi
dataksi) toimittaminen MaaS –operaattoreille. Vastuutaho: kunnat
-
Julkisen liikenteen, taksien ja muiden MaaS -operaattoreiden
lippujen/matkustamiseen oikeuttavien tunnisteiden toimitus (sis.
matkustusoikeuden maksaminen taustajärjestelmissä MaaS- ja
liikenneoperaattoreiden välillä). Vastuutaho: liikenneoperaattorit
-
Pysäköintilaitosten ja –alueiden tilatiedon avaaminen MaaS –operaattoreille.
Vastuutaho: kuntien pysäköintioperaattorit, kaupalliset pysäköintioperaattorit
-
Yhteiskäyttöliikennevälineiden tilatiedon (vapaana olevat) sekä varaustoimintojen
avaaminen MaaS –palveluntarjoajille palvelurajapintoina (sis. maksaminen
taustajärjestelmissä MaaS- ja yhteiskäyttöoperaattoreiden välillä). Vastuutaho:
Kasvukäytävä, kaupalliset toimijat
30. kesäkuuta 2015 / 40
Liikkumispalveluita tukevat staattiset aineistot
-
Kuntien paikkatietoaineistojen julkaiseminen avoimena datana, esim.
paikkatietoikkuna.fi –palveluun, mikä mahdollistaa aineiston käytön kuntien
karttapalveluna sekä MaaS -palveluiden osana. Vastuutaho: kunnat
-
Laajojen paikkatietoaineistojen (palvelutiedot) avaaminen kaupallisesti/avoimena
datana MaaS –operaattoreiden käytettäväksi. Vastuutaho: kunnat, kaupalliset
toimijat
SUOSITUSKORI 3
Liikenteen runkoverkko
-
Joukkoliikenteen reaaliaikaisen liikennevälineiden kulkutiedon avaaminen MaaS –
operaatoreille palvelurajapintoina. Vastuutaho: liikenneoperaattorit, Waltti
Liikenteen paikallisverkko
-
Reaaliaikatieto kuntien palveluliikenteestä – palveluliikennettä tarjoavien kuntien
osalta. Vastuutaho: kunnat
-
Liityntäpysäköinnin tilatiedon (vapaana olevat paikat) sekä varaustoimintojen
avaaminen MaaS –operaatoreille palvelurajapintoina (sis. maksaminen
taustajärjestelmissä MaaS- ja liityntäpysäköintioperaattoreiden välillä), vähintään
kasvukäytävän merkittävimmillä raideliikenteen asemapaikoilla. Vastuutaho:
kunnat, VR, HSL, Liikennevirasto
-
Pysäköintilaitosten ja –alueiden varaustoimintojen avaaminen MaaS –
operaatoreille (sis. maksaminen taustajärjestelmissä MaaS- ja
pysäköintioperaattoreiden välillä). Vastuutaho: kuntien pysäköintioperaattorit,
kaupalliset pysäköintioperaattorit
-
Pyöräilyverkoston ajantasaisen kunnossapitotiedon avaaminen MaaS –
operaatoreille. Vastuutaho: kunnat
Liikkumispalveluita tukevat staattiset aineistot
-
Laajojen paikkatietoaineistojen (laajasti palvelutiedot) avaaminen
kaupallisesti/avoimena datana MaaS –operaatoreille. Vastuutaho: kunnat,
kaupalliset toimijat
Muita yleisiä suosituksia
•
Liikenteen tietovarannot ja –palvelut kerätään tieto- ja palvelukatalogiksi. Katalogiin
linkitetään isojen kaupunkien olemassa olevat avoimen datan katalogit kokonaisuuden
muodostamiseksi. Vastuutaho: Kasvukäytävä
30. kesäkuuta 2015 / 41
•
Liikenneyhteyksien yleinen tiedottaminen ja markkinointi kehitetään kunnissa yhtenäiseksi
ja vähintään selkeästi ja yhtenäisellä tavalla esitettäväksi, mm. kuntien verkkosivuilla.
Vastuutaho: kunnat, kasvukäytävä
30. kesäkuuta 2015 / 42
7. Yhteenveto
Selvitystyön tavoitteena oli inventoida liikkumisen palveluiden kehittämistä tukevat oleelliset
digitaaliset datat Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvalla Suomen
kasvukäytävällä. Liikkumisen monipuolisten palveluiden kehittämiseksi tulee jatkossa olla
käytettävissä riittävän laadukkaat digitaaliset tietovarannot sekä laadukkaat, ylläpidetyt
palvelurajapinnat tiedon ja palveluiden integroimiseksi osaksi liikkumispalveluita.
Kasvukäytävän digitaalisten datojen ja palveluiden tila on erityisesti liikenteen runkoverkon osalta
melko hyvä – vaikkakin paljon kehitettäviä asioita tunnistettiin, jotta monipuolisemmat liikkumisen
palveluistamisen palveluratkaisut mahdollistuvat jatkossa. Nyt tunnistettujen, välttämättömien
(ryhmä 1) ja edistyneempiä palveluita mahdollistavien (ryhmä 2) tietovarantojen ja –palveluiden
osalta käynnistyneet tai käynnistymässä olevat liikenneoperaattoreiden kehityshankkeet saattavat
tietoinfrastruktuurin ja tietopalvelurajapinnat tasolle, joka mahdollistaa huomattavasti nykytilaa
kehittyneemmät liikkumispalvelut. Kylläkin näiden käynnistyneiden tai käynnistyvien prosessien
tulosten hyödynnettävyydestä tulee huolehtia. Positiivista on lisäksi se, että liikkumisen
palveluistamisen murros on edistämässä myös erittäin laajat palvelut mahdollistavia (ryhmä 2 ja 3)
palvelurakenteita, joten tulevaisuudessa tultaneen näkemään erittäinkin monipuolisia liikkumista ja
arkea helpottavia palvelukokonaisuuksia. Toisaalta – liikkumisen palveluistaminen ei aina vaadi
laajoja kokonaisuuksia vaan tietovarantojen ja –palveluiden käytettävyys mahdollistaa erittäinkin
yksilöllisiin tarpeisiin tai alueellisesti kohdistettuja palveluita. On siis syytä edetä aktiivisesti mm.
kokeiluilla sen sijaan, että odotetaan kaiken tarvittavan tiedon ja palveluiden valmistumista.
Suomen kasvukäytävän on siis omalta osaltaan huolehdittava tietovarantojen ja –palveluiden
avaamisesta markkinoiden innovatiiviselle palvelutuotannolle. Työssä esitettyjen suositusten
(etenkin korit 1 ja 2) toimenpiteillä tulisi jatkossa olla prioriteetti Suomen kasvukäytävän liikkumisen
kehittämisen toimenpiteistä päätettäessä. Suosituskorien 1 ja 2 edistämiseksi tulee Suomen
kasvukäytävän laatia vaikuttamistavoitteet (koskien toimenpiteitä, jotka eivät kasvukäytävän itse
päätettävissä) sekä tarkempi priorisoiva toimenpideohjelma ja resursointisuunnitelma
(toimenpiteet, joissa kasvukäytävällä erityinen rooli edistämisessä). Lisäksi toimiminen aktiivisesti
hallitusohjelman mukaisen kokeilualuepolitiikan esikuvana mahdollistaa kasvukäytävän vision
mukaisten tavoitteiden edistämisen liikkumisen palveluistamisessa kasvukäytävän alueella ja
matkalla Euroopan johtavaksi älyliikenteen kokeilualueeksi.
Liikkumista ja sitä tukevien palveluiden syntyä tulisi lisäksi edistää tiedon esittämisen
harmonisoivilla periaatteilla (esim. kunnissa) ja luomalla tieto- ja palveluhakemisto koko
kasvukäytävälle. Näiden käyttöönoton lisäksi tulee huolehtia riittävistä jatkuvista resursseista
niiden ajantasaisuudesta huolehtimiseksi.
30. kesäkuuta 2015 / 43
Liitteet
•
Kuntakohtaiset inventointitaulukot (erillinen dokumentti)