1. No category

Petri Rouvinen - Niilo Saranummi - Markku Lammi (toim.)
Hyvinvointiklusterin kilpailukyky
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS
Lönnrotinkatu 4 B, FIN-00120 HELSINKI
Puh. (90) 609 900
Telefax (90) 601 753
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin vuonna 1946 suorittamaan taloudellista ja talouspoliittista päätöksentekoa
palvelevaa kansantaloudellista, liiketaloudellista ja sosiaalipoliittista tutkimustyötä.
Laitosta ylläpitävän kannatusyhdistyksen jäseniä ovat nykyisin Teollisuuden ja
Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto sekä KansallisOsake-Pankki, Osuuspankkien Keskuspankki, Postipankki, Suomen Yhdyspankki
sekä Kera Oy ja Kesko Oy. Laitoksessa suoritetaan tutkimuksia myös kannatusyhdistyksen ulkopuolisella rahoituksella. Tätä toimintaa varten ETLA on perustanut
erillisen projektitutkimus- ja tietopalveluyksikön. Tutkimus- ja ennustetoiminnan tuloksia julkaistaan laitoksen eri julkaisusarjoissa.
KANNATUSYHDISTYKSEN HALLITUS
Jäsenet
Varamiehet
Krister Ahlström, pj
Matti Korhonen, vpj
Georg Ehrnrooth
Harri Hollmeln
Jukka Härmälä
Jussi Järventaus
Eero Kinnunen
Johannes Koroma
Matti Liukkonen
Harri Malmberg
Erkki Moisander
Jorma Ollila
Antti Piippo
Juhani Ristimäki
Eero Tuomainen
Jaakko Rauramo
Hannu Halttunen
Tauno Matomäki
Bo Harald
Jaakko Ihamuotila
Tapani Myllymäki
Matti Honkala
Arto Ojala
Heikki Vitie
Jarl Köhler
Seppo Arponen
Björn Mattsson
Heikki Bachmann
Matti Loukola
Jaakko Lilleberg
JOHTOKUNTA
Arto Ojala, pj
Juha Ahtola, vpj
Ari Aaltonen
Erkki Hellsten
Veijo Ojala
Heikki Pärnänen
Pentti Vartia
EILA
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS
The Research Institute of the Finnisll Economy
Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki Finland
Sarja B 109 Series
Petri Rouvinen - Niilo Saranummi Markku Lammi (toim.)
TERVEYDENHUOLTO VERSOO
TEOLLISUUTTA - HYVINVOINTIKLUSTERIN
KILPAILUKYKY
Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, ETLA
Kustantaja: Taloustieto Oy
Helsinki 1995
Kansi: Mainos MayDay, Vantaa 1995
Painopaikka: Tammer-Paino Oy, Tampere 1995
Rouvinen, Petri - Saranummi, Niilo - Lammi, Markkll (toim.), TERVEYDENHUOLTO VERSOO TEOLLISUUTTA - HYVINVOINTIKLUSTERIN KILPAILUKYKY. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, The Research Institute of the
Finnish Economy, 1995, 126 s. (B ISSN 0356-7443, No. 109). ISBN 951-628-196-6.
TIIVISTELMÄ: Hyvinvointiklusterin tutkimus on osa Etlatieto Oy:n Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus -projektia.
Lääketieteellinen tutkimuksemme on korkeatasoista. Edellytykset merkittävälle terveydenhuollon tuotteiden viennille olisivat mitä parhaat. Silti hyvinvointiklusterin osuus
maamme tavaraviennistä on selvästi alle OECD-maiden keskiarvon. Vaikkakin terveydenhuolto on OECD-maissa läpikäymässä suurta muutosta, lääketieteellisten laitteiden
tietojärjestelmien markkinoiden ennustetaan jatkavan nopeaa kasvuaan.
Toisin kuin lähes kaikissa muissa Suomen teollisissa klusterissa, PK-yritykset vastaavat
valtaosasta hyvinvointiklusterin tuotannosta. Teknologian markkinat ovat hyvin fragmentoituneet. Yritykset ovat myös keskittäneet toimintansa hyvin kapeille sovellusalueille,
joista suuret ulkomaiset yritykset eivät ole olleet kiinnostuneita. Useilla tuotesektoreilla
on saavutettu hyvä kansainvälinen markkkinaosuus. Koska kotimarkkinat ovat varsin pienet, yritysten on tähdättävä voimakkaasti vientiin riittävän volyymin saavuttamiseksi. Uusia potentiaalisia tuotealueita ovat wellness-Iaitteet ja terveydenhuollon tietojärjestelmät.
ASIASANAT:
Terveydenhuolto, lääketeollisuus, lääketieteelliset laitteet,
kuntoiluvälineet, klusteri, kilpailukyky
Rouvinen, Petri - Saranummi Niilo - Lammi, Markku (ed.), FINNISH HEALTH CARE SECTOR SPROUTS NEW INDUSTRIAL ACTIVITY - COMPETITIVENESS
OF WELL-BEING CLUSTER. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, The
Research Institute ofthe Finnish Economy, 1995, 126 p. (B ISSN 0356-7443, Nr. 109).
ISBN 951-628-196-6.
ABSTRACT: This study on the Finnish well-being cluster is part of the Competitive
Advantage ofFinland project carried out by Etlatieto Ltd.
The quality of medical research is high in Finland. Preconditions to substantial exports of
healthcare products are most favourable. However, the share of the welfare cluster in
Finnish exports is clearly under the OECD-average. Although healthcare is undergoing a
major restructuring process in the OECD-countries the market of medical devices is
forecast to continue to grow fast.
Unlike in almost all other Finnish industrial clusters, the production in the welfare cluster
rests heavily upon small and medium size companies. The markets of technology are
very fragmented. Firms have also specialised in narrow segments, not of great interest to
large intemational finns. In several product segments companies have gained a good
intemational market share. Because of small home markets, the companies have to orient
vigorously to exports to reach adequate volume. WelIness and health telematics are
considered as product areas where the Finnish companies can excel.
KEY WORDS: Health care, pharmaceutical industry, medical devices,
sporting equipment, cluster, competitiveness
ESIPUHE
Teollista kehitystä on hedelmällistä kuvata teollisuuden sisäisten osaamiskeskittymien eli klusterien avulla. Niissä keskeisinä tekijöinä ovat yritysten hankkijoiden, asiakkaiden sekä muun muassa viranomaisten ja tutkimuslaitosten välinen vuorovaikutus. Uutta teollisuutta syntyy yritysten kehittäessä toimintojaan ja vuorovaikutussuhteitaan ympäristön kanssa. Uusia innovaatioita synnyttävinä voimina ovat kilpailun ajama aktiivinen
tuotekehitys, yhteistyö asiakkaiden kanssa sekä kehitystyö panosten toimittajien kanssa.
ETLA:n projektitutkimus- ja tietopalveluyksikön Etlatieto Oy:n Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus -projektissa tutkittiin maamme
keskeisimpiä klustereita. Tässä kirjassa keskitytään tarkastelemaan lähinnä terveydenhuoltoon liittyviä tuotteita ja niitä valmistavien suomalaisyritysten tulevaisuudennäkymiä.
Lääketieteen korkeaan tasoon perustuva teollisuus sopii Suomen kaltaisiin
maihin, joissa on hyvin koulutettua työvoimaa, korkea teknologinen taso
ja erinomainen perusinfrastruktuuri, mutta vähän raaka-aineita ja hieman
epäedullinen sijainti. Lääketieteellistä tutkimustamme arvostetaan maailmalla ja terveydenhuoltojärjestelmämme pidetään onnistuneena. Silti alan
yritysten vienti Suomesta on selvästi vähäisempää kuin OECD-maissa
keskimäärin. Terveydenhuollon teollisuus on kuitenkin kasvanut nopeasti
ja tulevaisuudennäkymät sisältävät monia lupauksia.
Tutkimuksen ovat laat~neet ekonomi Petri Rouvinen Etlatieto Oy:stä ja
tekniikan tohtori Niilo Saranummi VTT:sta ja sen on toimittanut Markku
Lammi Etlatieto Oy:stä. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos kiittää Suomen
itsenäisyyden juWarahastoa projektin rahoituksesta sekä mukanaolleita
asiantuntijoita ja tutkijoita arvokkaasta yhteistyöstä.
Helsingissä, toukokuussa 1995
Pentti Vartia
TEKIJÖIDEN ESIPUHE
Hyvinvointiklusterin kilpailukyky -tutkimus on osa Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus -projektia, jonka loppuraportti ilmestyi helmikuussa 1995. Pohjamateriaalina sille olivat erikseen laadittavat klusteriraportit, joista tämä on yksi.
Kiitämme projektin johtoa, toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttilaa ja koordinaattori Hannu Hernesniemeä saamastamme tuesta. Erikoiskiitos KTT
Pekka Lehtoselle yhteistyöstä tutkimuksen eri vaiheissa. Tämän klusteriraportin laatimisessa osatutkimusten tekijöiden panos on ollut tärkeä. Laa;.
ditut osatutkimukset olivat:
Pia Korpinen: Kilpailuetu kansainvälisessä kaupassa - suomalainen kuntoiluvälineteollisuus (ETLA DP No 507).
Helena Laihonsola: Suomalaiset lääketeollisuuden kilpailuetu (ETLA DP
No 523)
Hyvinvointiklusteristajulkaistiin myös kaksi väliraporttia. Ne olivat:
Petri Rouvinen: Hyvinvointiklusterin kilpailukyky - väliraportti (ETLA
DP 503)
Niilo Saranummi: Lääketieteelliset laitteet ja tietojärjestelmät (ETLA DP
533)
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA) on rahoittanut Kansallinen
kilpailukyky -projektia merkittävällä panoksella. Toisena päärahoittajana
oli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA).
Valittu lähestymistapa perustui yhteistyöhön alan yritysten ja muiden tahojen kanssa. Käytännössä vuorovaikutus tapahtui yrityshaastatte1ujen ja
-käyntien muodossa. Olemme suuressa kiitollisuudenvelassa kaikille mukana olleille.
Kiitämme omasta, Etlatiedon ja VTT:n puolesta kaikkia mukana olleita
tutkijoita, yrityksiä ja niiden edustajia arvokkaasta yhteystyöstä. Mukana
olivat:
Ahjopalo, Hannu
Toimitusjohtaja, Datex
Gylling, Robert
Toimitusjohtaja, Picker Nordstar
Helkama, Jukka
Toimitusjohtaja, Helkama Bica Oy
Huhtala, Marja-Liisa
Johtaja, Labsystems
Hyppölä, Jukka
Toimitusjohtaja, Orion-Farmos
lääketeollisuus
Hänninen, Veli
Tuotekehitysjohtaja, Orion Diagnostica
Kojola, Hannu
Instrumenttitutkimuspäällikkö,
Wallac
Larma, Olavi
Toimitusjohtaja, Orion-Farmos
lääketeollisuus
Lindberg, Folke
Johtaja, Instrumentarium Imaging
Linden, Ismo
Toimitusjohtaja, Soredex
Petri Rouvinen
Lähdesmäki, Tuomo
Toimitusjohtaja, Leiras
Mäkelä, Veli
Talousjohtaja, Planmeca
Neuvonen, Pertti
Professori, Helsingin yliopisto,
Ylilääkäri, Helsingin yliopistollinen keskussairaala
Parviainen, Aarno
Toimitusjohtaja, David Fitness &
Medical Ltd.
Riikkala, Olli
Johtaja, Instrumentarium
Sippolainen, Heikki
Toimitusjohtaja, Tunturipyörä Oy
Tammi, Tapio
Toimitusjohtaja, Polar Electro
Timonen, Harri
Toimitusjohtaja, Kone Instruments
Vesanto, Ritva
Talouspäällikkö, Oy Pharmacal Ab
Virta, Arto
Tuotekehitysjohtaja, Planmeca
Östman, Bill
Tutkimusjohtaja, Kone Instruments
Niilo Saranummi
Marldu Lammi
SISÄLLYSLUETTELO
Yhteenveto
1 Johdanto
1
2 Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat
5
2.1 Mitä klusterilla tarkoitetaan?
6
2.2 Miten klusteria voidaan tutkia? - Porterin timanttimalli
7
3 Teollisuusmaiden terveydenhuolto on kriisissä
13
4 Hyvinvointiklusteri: lääkkeitä, laitteita ja kuntoilua
19
5 Lääketeollisuus on Suomessa keskittynyttä
30
6 Terveydenhuollon tekniikka
40
6.1 Terveydenhuollon laitteiden markkinat
42
6.2 Laite- ja tietojärjestelmäyritysten yrityskenttä Suomessa
45
6.3 Laborotoriotesti- ja laitevalmistajat
49
6.4 Sähkölääkintälaitevalmistajat
54
6.5 Terveyslaitevalmistajat
56
6.6 Kuvantamislaitevalmistajat
57
6.7 Hammashoitolaitevalmistajat
61
6.8 Terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittajat
62
6.9 Apuvälinevalmistajat ja palvelutuotanto
68
6.10 Muut yritykset
71
7 Kuntoiluvälineet
73
8 Kilpailukyvyn lähteet
80
8.1 Kilpailuolosuhteet
80
8.2 Tuotannontekijäolosuhteet
86
8.3 Kysyntäolosuhteet
88
8.4 Tuki- ja lähialat
97
9 Klusterin dynamiikka
101
9.1 Terveys ja terveydenhuolto
105
9 .2 Yrityskenttä
.'
107
10 Johtopäätökset
111
Lähteet
118
Luettelot kuvioista, taulukoista ja laatikoista
124
YHTEENVETO
Kansallinen kilpailukyky -projektissa käytetty lähestymistapa perustuu
Porterin (1990) esittämään timanttimalliin. Se on mikroperusteinen tapa
tarkastella kilpailukykyä. Parhaimmillaan kilpailukyvyn osat muodostavat
toisiaan vahvistavan kokonaisuuden, ja voidaan puhua klusterista. Tällaisessa klusterissa toimivilla yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä kilpailussa ja sopeutua nopeasti markkinatilanteiden muutoksiin.
Pohjoismaissa hyvinvointivaltioajatus on ulotettu yhteiskunnan kaikille
osa-alueille. Ytimenä on sosiaali- ja terveydenhuolto, mutta yhteiskunta
on aktiivisesti vaikuttamassa myös muihin elämän osa-alueisiin. Sosiaalija terveydenhuoltopalvelut on perinteisesti tuotettu julkisin varoin ja ne
ovat olleet kaikkien ulottuvilla.
Terveyspalvelujen yhteyteen on syntynyt useita yrityksiä, joiden tärkeimpiä tuotteita ovat lääkevalmisteet, lääketieteelliset laboratorio- ja diagnostiikkalaitteet, tietojärjestelmät, kuvantamislaitteet, hammashoitolaitteet,
erilaiset terveydenhuollossa käytettävät kulutustavarat sekä kuntoiluvälineet.
Nykyisten hoitokäytäntöjen puutteet ja poikkitieteelliset soveltamisinnovaatiot antavat impulssit muutoksille. Aikaviive ideasta tuotehyväksyntään on hyvinkin 10 vuotta. Kaupan esteitä ja rajoituksia on Euroopassa ja
Pohjois-Amerikassa raivattu määrätietoisesti jo usean vuoden ajan.
Tuoteinnovaatiot syntyvät usein kolmen tieteenhaaran kombinaationa:
lääketieteellinen tutkimus on tärkein elementti, toisena tekijänä ovat terveydenhoidon kehitys ja sen tarpeet (sairaalahoito, ennaltaehkäisevä hoito
ja kuntoilu) ja kolmantena tekijänä ovat teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen antamat ongelmien ratkaisumahdollisuudet, mm. elektroniikanja
tietotekniikan edistysaskeleet. Julkisen vallan toimet klusterin toimintaan
liittyen ovat poikkeuksellisen laaja-alaisia. Se on terveydenhuoltojärjestelmän päärahoittaja ja valtaosa lääketieteellisestä perustutkimuksesta tehdään julkisiin varoin.
Vuonna 1992 terveydenhuoltoon liittyvien tuotteiden vienti oli OECDmaissa keskimäärin n. 3,3 prosenttia tavaraviennistä. Suomessa osuus ta-
varaviennistä on pysynyt alle kahdessa prosentissa. OECD-maiden suurimpia viejiä olivat Yhdysvallat ja Saksa. Suhteellisesti erikoistunein terveydenhuollon teollisuuteen on Sveitsi, jolla ko. sektorin tuotteiden osuus
maan tavaraviennistä on noin 11 prosenttia.
Taulukko:
Hyvinvointiklusterin tuotteiden vienti Suomesta vuonna 1994 ja Suomen osuus OECD-maiden viennistä ko.
ryhmässä vuonna 1992 (markkinaosuus)
SITC Rev 3 -koodi ja vastaava nimike
2924 Kasvit ja kasvinosat, lääkkeisiin, hajusteisiin ym.
Vienti
v. 1994
(milj. mk)
Markkinaosuus
(%)
1
0.06
995
0.33
2
0.03
92
0.38
2
0.07
45
2.74
943
1.57
78531-6 Invalidivaunut ja niiden osat
0
0.03
8456 Uima-asut
2
0.25
11
2.96
7
0.21
23
0.17
452
0.46
15
0.03
428
1.56
27
0.09
3044
0.52
54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet
6291 Hygienia- ja farmasiakumituotteet
64295 Terveyssiteet ja -tamponit, vaipat yms.
66591-2 Laboratorio- ja farmaseutt. lasiesineet, lasiampu!lit
74183 Sterilointilaitteet lääkinnälIiseen tai lab.käyttöön
774 Sähkölääkintä- ja röntgenlaitteet
84581 Hiihtoasut, ei kudottu eikä neulottu
84591-2 Verryttelyasutja kudotut tai neulotut hiihtoasut
8512 Urheilujalkineet
872 Lääkintäkojeet ja laitteet (pl. sähköiset)
8841-2 Piilo- ja silmälasit, silmälasien kehykset ja osat
8947 Urheiluvälineet
8996 Ortopediset välineet: proteesit, kuulolaitteet yms.
HYVINVOINTIKLUSTERIN VIENTI YHTEENSÄ
Lähde: Tullihallitus / OECD Foreign Trade Database
K1usteriin liittyvä teollinen tuotanto työllistää Suomessa noin 7000 hen1eä. Vaikka hyvinvointi lu terin (esimerkiksi henkilömäärä Itään) selvä ti
merkittävin osuus on kotimainen terveydenhuoltomm keskitytään tässä
tutkimuksessa vientiä harjoittavaan teolli uuteen.
Klusterin vienti on kasvanut lähes 20 prosenttia vuosittain 1970-luvun
puolivälistä lähtien. Samanaikaisesti kasvu myös muissa teollisuusmaissa
on ollut voimakasta. Klusterin viennin arvo vuonna 1980 oli alle puoli
miljardia markkaa ja osuus Suomen tavaraviennistä noin 0.7 prosenttia.
Vuonna 1994 vastaavat luvut olivat 3.1 miljardia markkaa ja hieman alle
kaksi prosenttia tavaraviennistä.
Hyvinvointiklusterin lähiaikojen kehitystä muokkaavat kolme päävoimaa:
(1) ikärakenteen muutoksesta johtuva kysynnän rakennemuutos ja kasvu,
(2) kustannusten säästöpaineet, jotka suosivat tiettyjä osa-alueita (mm.
kotihoidon välineet) ja saattavat rajoittaa toisten kehitystä (esim. tiettyjen
erikoislääkkeiden käyttöä voidaan rajoittaa ja konehankintojen sykli saattaa pidentyä) sekä (3) uuden tutkimuksen, erityisesti biotekniikan ja geeniteknologian, avaamat päätähuimaavat kehitysnäkymät sekä niiden mukanaan tuomat eettiset ongelmat.
Lääketieteelliseen osaamiseen tukeutuva teollisuus soveltuu hyvin Suomen kaltaiseen maahan, jossa on tarjolla koulutettua työvoimaa, korkea
teknologian taso ja kattava infrastruktuuri mutta vähän raaka-aineita.
Lääketieteellistä tutkimustamme pidetään maailmallakin korkeatasoisena
ja terveydenhuoltojärjestelmäämme pidetään siinä määrin onnistuneena,
että Suomi on valittu yhdeksi WHO:n Health for All by the year 2000 -ohjelman mallimaaksi. Periaatteessa edellytykset merkittävälle viennille olisivat mitä parhaat. Silti hyvinvointiklusterin osuus maanmle tavaraviennistä on selvästi pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin.
Lääketeollisuudessa kansainvälisillä markkinoilla suomalaisyrityksillä on
erikoistujan osa. Yritystemme pieni koko ei yksinkertaisesti mahdollista
kilpailua suurimpien sektoreiden alkuperäislääkkeiden kehittelyssä. On
siis keskityttävä joko riittävän kapeiden alueiden alkuperäisyhdisteiden
kehittelyyn tai tunnettujen yhdisteiden uudenlaiseen hyväksikäyttöön. Molemmissa tapauksissa suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet
menestyä, mutta yrityskoko pysynee kansainvälisesti vertaillen pienenä.
Terveydenhuollon kulutustuotteiden valmistus kytkeytyy usein esimerkiksi tekstiili-, lasi-, muovi-, kumi- tai muuhun vastaavaan teollisuuteen.
Näiden tuotteiden valmistus on usein tiukkoja hygieniavaatimuksia lu-
kuunottamatta varsin yksinkertaista, joten esimerkiksi hyvään osaamiseen
perustuvat kilpailuedut ovat vaikeasti saavutettavissa.
Terveydenhuolto on työvoimavaltaista ja tekniikan osuus sen käyttömenoista on alle 5 prosenttia. Lääketieteellisillä laitteilla, tarvikkeilla ja tietojärjestelmillä on kuitenkin keskeinen asema tässä toimikentässä, koska
tekniikkaa tarvitaan nykyään lähes kaikissa hoitomuodoissa. Terveydenhuollossa tekniikka on strateginen voimavara. Tämä selittää sen, miksi
näiden tuotteiden markkinat ovat jatkuvasti kasvaneet ja miksi kasvun ennustetaan kasvavan, vaikka terveydenhuoltoalan kokonaisresurssit eivät
kasva.
Menestyneimmät tuotteet ovat anestesiamonitorit, panoraamahammasröntgenlaitteet, hammasporakoneyksiköt, laboratorioanalysaattorit ja sykemittarit. Näiden tuotteiden kehittelyssä vaativa ja ennakoiva kysyntä on
keskeistä. Itse suoritettavan ja avohoidon yleistyessä siirrytään yhä enemmän kohti kuluttajamarkkinoita. Menestyvät suomalaiset kuluttajatuotteet
ovat kuitenkin toistaiseksi olleet harvinaisuuksia. Ei-sähköisissä lääkintäkojeissa suomalaiset ovat menestyneet erityisesti hammashoidon alueella.
Vammaisten apuvälineisiin on Pohjoismaissa kiinnitetty suurta huomiota
jo pitkään. Samat laitteet soveltuvat usein myös vanhusten käyttöön, joten
väestön ikääntymisen myötä apuvälineiden kysyntä kasvanee. Useimmat
nykyisistä yrityksistä ovat keskittyneet vain joihinkin tuotteisiin ja ovat
näin ollen varsin pieniä.
Ortopedisten välineiden (kuulolaitteet, proteesit jne.) kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti. Nykyään tuotanto on varsin kotimarkkinavetoista,
mutta tilanne muuttunee jatkossa.
Suomi on bio- ja geeniteknologian tutkimuksessa varsin hyvissä asemissa.
Toisaalta kaupalliset lupaukset ovat parhaimmillaankin vielä hyvin epävarmoja.
Useimpia hyvinvointiklusterin teollisuuden osa-alueita tukevat selvästi
nähtävissä oievat demografiset muutokset. Maailman väestön oletetaan
edelleen kasvavan merkittävästi, mikä periaatteessa jatkuvasti lisää myös
terveyspalvelujen käyttäjien määrää. Lyhyellä aikavälillä merkittävämpää
on kuitenkin teollisuusmaissa meneillään oleva 'kaksoisikääntyminen': yli
65-vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu seuraavan parinkymmenen vuoden
aikana ja todella vanhojen, yli 80-vuotiaitten, osuus kasvaa tätäkin nopeammin. Koska yli 65-vuotiaat käyttävät noin puolet terveyspalveluista,
kysynnän kasvu on merkittävä. Lisäksi nuorempienkin ikäluokkien kasvanut kiinnostus omasta hyvinvoinnistaan voimistaa edelleen kysynnän kasvua.
Suomalaisen hyvinvointiklusterin yrityksen perustajana on usein lääketieteen asiantuntija, joka omassa työssään on havainnut ongelman, jota hän
lähtee ratkaisemaan. Syntyneen innovaation ympärille kehittyy liikeyritys,
joka saavuttaa suhteellisen nopeasti verrattain vahvan aseman omalla
segmentillään. Kotimaiset yritykset ovat erikoistumalla saavuttaneet hyvät
markkinaosuudet. Toisaalta erikoistuminen on merkinnyt sellaisten tuotealueiden hakemista, joissa markkinoiden koko ei ole niin suuri, että isot
yritykset niistä kiinnostuisivat. Markkinoiden pienuutta kuvaa se, että
'merkittävällä' toimittajalla voi olla esimerkiksi vain noin sadan miljoonan
markan liikevaihto. Saavutettuaan kriittisen koon yrityksen ainoaksi kasvumahdollisuudeksi jää diversifioituminen toisellekin kapealle segmentille, jolloin ongelmaksi voi muodostua omistajayrittäjän kokemattomuus
tällä alueella.
Suomalaisyrityksestä ehkä vahvin markkina-asema omassa segmentissään
on Polar Electrolla: noin 80 prosentin markkinaosuus sydänsykkeen mittauslaitteissa. Instrumentarium-konserniin kuuluva Datex-Engström-ryhmä on yksi anestesialaitteiden päätoimittajista maailmassa. Röntgenlaitteissa Suomessa on useita kansainvälisesti tunnettuja valmistajia (Instrumetarium Imaging, Soredex (Orion), PIan-yhtiöt, Picker Northstar). Lääketehtaat ovat vientimarkkinoilla mm. hormoni- ja ehkäisyvalmisteillaan.
Uutena alueena mukaan on tullut sairaalakommunikaatio ja -ohjelmistot.
Eräänlaisena menestystuotteena voidaan pitää myös suomalaista lääketestausta; jo 2/3 maassamme suoritetuista lääketestauksista tehdään ulkomaisille yrityksille.
Teollinen rakenteemme on pitkälti suurien yritysten ja varsin raskaan prosessi- ja metalliteollisuuden varassa. Hyvinvointiklusterin yritysrakenne
poikkeaa tästä melkoisesti; suurimmatkin hyvinvointiklusterin suomalaisyritykset ovat liikevaihdoltaan joitain miljardeja ja niitäkin on vain muu-
tama. Valtaosa tuotannon ja viennin volyymista tulee yrityksistä, joilla on
alle puolen miljardin markan liikevaihto. Li äksi alalla on suuri määrä yrityksiä, joiden liil evaihto on joitakin kymmeniä miljoonia. Ne toimivat
kansainvälisesti siitä huolimatta. Klusterin heterogeenisyyden vuoksi on
vaikea sanoa, missä kehitysvaiheessa se on. Alan sisältämät lupaukset
ovat olleet nähtävissä jo vuosien ajan, mutta ne ovat realisoituneet vain
osittain.
Uudet yritykset tarvitsevat tukea normaaleissa yrityshallinnon rutiineissa.
Luonnollisesti ennakkoehtona on riskinottokykyisen pääoman saanti.
Maamme koon huomioiden nykyistä osaami pohjaa on pidettävä riittävän
laajana. Pitkällä aikavälillä tulisi pyrkiä lääketieteen taitajien yrittäjähenkisyyd n lisäämiseen' tietyn erikoisalan asiantuntijalla on parhaat mal1dollisuudet havaita työnsä puutteet ja pohtia niihin ratkaisumalleja.
Hyvinvointiklu terin kasvu tulee tapahtumaan pienin askelin. Kapeiden
alueiden erikoisyritykset pystyvät Oilllistuneen liikeidean avulla saavuttamaan intensiivisen kasvuvaiheen jälkeen koon, joka valitulla markkinalla
on järkevin ponnistuksin mahdollinen. Usein markkinapohja ei riitä tuottamaan miljardien liikevaihtoa, mutta mahdollistaa pienyrityksen kannattavan toiminnan.
Klusterin kilpailukyky riippuu henkisistä voimavaroista. Ylläpitääkseen
korkeatasoista tutkimus- ja tuotekehitystä tarvitaan osaavaa, koulutettua
henkilökuntaa, jota Suomessa onkin tarjolla. Lääketieteelliseen tasoomme
verrattuna teollinen toimintamme on kuitenkin vähäistä.
uomalainen toimintaympäristö tcujoaa hyvän pohjan klusterin kehitykelle. Yrity ten yhteistyö yliopistojen ja yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa mahdolli taa laajamittaiset tutkimukset vähentää kustannuksia ja helpottaa tutkittavien saantia. Yhteistyön kautta teollisuudelle avautuu myös mahdollisuus luoda kontakteja tuleviin työntekijöihin ja asiakkaisiin. Huomattava edisty a k 1nykyisin on viranomaisten my"nt i mpi suhtautuminen teollisuuden, yliopi tojen ja sairaaloiden yhteistyöhön.
1
JOHDANTO
Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus -projektin tavoitteet
- Mikä teollinen toiminta menestyy Suomessa paremmin kuin muissa
maissa?
- Mikä on synnyttänyt ja mikä ylläpitää kilpailukykyä näillä menestysaloilla?
- Miten menestystekijät muuttuvat 1990-luvullaja millainen on Suomen
teollinen rakenne tulevaisuudessa?
Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus -tutkimusprojektissa. Osana tätä koko teollisuutta koskevaa selvitystä tutkitaan hyvinvoinnin teknologiaa - lääkkeitä, laitteita ja
tietojärjestelmiä - tuottavien yritysten kilpailukykyä.
Tutkimusprojektin tarkoituksena on hahmotella näkemystä Suomen teollisuuden tulevaisuudesta. Tutkimus tuottaa tietoa yrityksille ja julkiselle
vallalle strategisen päätöksenteon tueksi. Se auttaa kohdentamaan voimavaroja ja näin parantamaan menestysmahdollisuuksiamme.
Perusajatuksena on, että koko teollisuuden kilpailukyky perustuu siinä toimivien yritysten vahvuuksiin. Yritykset toimivat kuitenkin harvoin yksin.
Menestyjien ympärille kehittyy usein yritysryväs, klusteri. Yritysten keskinäinen vuorovaikutus tukee niiden menestystä, jolloin voi syntyä kansainvälisesti kilpailukykyinen klusteri. Myös julkisen vallan ja muiden yhteisöjen, kuten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, uuden teknologian rahoittajien ja teknologiakeskusten merkitys klusterin kilpailukyvyn rakentamisessa on erittäin tärkeää.
Hyvinvointiklusteri
Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tavoitteena on hyvinvoinnin edellytysten luominen. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä käytetään hyväksi alan tutkimuksen tuloksia, hyvinvointiin liittyviä tuotteita (hyvin-
2
vointiteknologiaa) ja erilaisia muita hyvinvointipalveluja. Hyvinvointiklusterin näkökulman avulla on mahdollista tarkastella palvelujärjestelmän teollisen tuotalmon ja tutkimustoiminnan keskinäisiä suhteita, riippuvuul siaja verkostoitumista (Koivukanga - Valton n 1995).
Hyvinvointiklusterin ajatellaan tä ä tutkimuksessa rakentuvan hyvinointiin liittyvän teolli n tuotannon ympärille. Klusteria voisi kutsua
myös hyvinvointiteknologian klusteriksi. Hyvinvointia tuottavan jälje telmän voi toisaalta myö nähdä mu do tuvan kolmesta suuresta erilaisesta
toimijaryhmästä: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärje telmästä, alan
tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä alan teollisesta tuotannosta. 1) äiden
kahden tarkastelutavan ero on vain näkökulmassa.
Hyvinvointivaltion tulevaisuus
Suomalainen hyvinvointivaltio on muiden Pohjoismaiden tapaan turvannut laadukkaat sosiaa1i- ja terveyspalvelut kansalai illeen. Lähitulevaisuudessa yksi tärkeimmistä kysymyksistä on miten kykenemme säilyttämään
hyvinvointivaltiomme väestön ikääntyessä ja s n myötä palvelujen kysynnän kasvaessa ja samalla maksaj i n vähetessä.
Paineita sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuteen kohdistuu
muutenkin. Ihmis en ja yritysten voidessa vapaammin valita asuln- ja sijaintipaikkansa palvelujen tehokkuus on tulossa osaksi maiden kilpailukykyä. orkeampia ver ja ollaan valmiit rnaksan1aan vain, jos niillä saadaan vielä paremmat palvelut.
01U1eksi hyvinvointivaltio on myös voimavara. Sen avulla voidaan kehittää uutta teknologiaa ja kilpailukykyisiä palv luita, joille on ky yntää
muissakin maissa sillä useimmat teollisuusmaat vat amoj n ongelmien
edessä. e maat jotka nyt alkavat omien hyvinvointiklusteriensa määrätietoisen kehitystyön, voivat hankkia merkittäviä vientituloja ja samalla
parantaa omia palveluitaan.
Kasvavan vanhusväestön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi teknologian ja uusien palvelumuotojen kehittäminen näyttää ainoalta mah1)
Ks. Koivukangas ja Valtonen (1995), jossa he hahmottelevat hyvinvointiklusteria
pitkälti palvelujen tuottajan näkökulmasta.
3
dolliselta ratkaisulta. Niiden avulla vanhuksia voidaan auttaa selviytymään itsenäisesti omassa tutussa ympäristössään, mitä useimmat pitävät
kallista laitoshoitoa mielekkäämpänä.
Hyvinvointivaltiomme on niin kehittynyt, ettei yhteiskunnan enää tarvitsisi kantaa vastuuta kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Ihmiset pyrkivät
itse yhä enemmän pitämään huolta kunnostaan, ja heillä on tähän myös aiempaa paremmat taloudelliset mahdollisuudet. Tämäkin lisää laiteteollisuuden ja yksityisesti tuotettujen palveluiden kysyntää.
Lääketieteen kehitys puoltaa rohkeaa osallistumista terveydenhuollon teknologiåa tuottavaan yritystoimintaan. Tiede kehittää tehokkaampia laitteita ja hoitomuotoja. Innovaatiot voivat olla kustannuksia karsivia, mutta
tuovat usein myös uusia kustannuksia. Tästäkin syystä on parempi olla sekä myyjänä että ostajana kuin pelkästään ostajana. Useimmiten hoidon tehoa edistävät innovaatiot otetaan käyttöön, koska eettisistä syistä pyritään
antamaan paras mahdollinen hoito.
Klusterin vientituotteista tärkeimpiä ovat lääkevalmisteet, lääketieteelliset
laboratorio- ja diagnostiikkalaitteet, tietojärjestelmät, kuvantamislaitteet,
hammashoitolaitteet, erilaiset terveydenhuollossa käytettävät kulutustavarat sekä kuntoiluvälineet.
Hyvinvointiklusterin tuoteinnovaatiot syntyvät usein kolmen tieteenhaaran yhdistelmänä: lääketieteellinen tutkimus on tärkein elementti, toisena
tekijänä ovat terveydenhoidon kehitys ja sen tarpeet (sairaalahoito, ennaltaehkäisevä hoito ja kuntoilu), kolmantena tekijänä ovat teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen antamat ongelmien ratkaisumahdollisuudet,
mm. elektroniikan ja ATK:n edistysaskeleet.
Julkinen vallan toimet hyvinvointiklusterin toimintaan liittyen ovat poikkeuksellisen laaja-alaisia. Se on terveydenhuoltojärjestelmän päärahoittaja
ja valtaosa lääketieteellisestä perustutkimuksesta tehdään julkisiin varoin.
Useimmat klusterin tuotteet ovat tuotekehitysintensiivisiä. Kotimaisen
terveydenhuollon tuoma vaativa kysyntä ja lääketieteemme korkea taso
voivat osaltaan edistää yritystoiminnan syntyä.
4
Kuvio 1.1
Suomen teolliset klusterit 1990-luvun alussa viennin
perusteella arvioituna
Tutkimuksen tavoitteet
Tässä tutkimuksessa selvitetään hyvinvointiklusterin yht ydessä olevan
teollisen toiminnan kilpailukykytel Uöitä. iinä kartoitetaan hyvin ointiklusterin syntyä ja tähänastista kehitystä ekä arvioidaan tulevaisuudelmäkymiä.
Tutkimuksen rakenne
Toisessa luvussa esitellään tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkentamalla klusterin käsitettä ja käymällä läpi Porterin (1990) timanttimalli.
Luku kolme käsittelee hyvinvointiklusterin toimintaympäristöä. Luvussa
neljä määritellään hyvinvointiklusteri, tarkastellaan tärkeimpiä tunnuslukuja sekä esitellään tutkitut osakokonaisuudet, joita käsitellään luvuissa 5,
6 ja 7. Luvut 8 ja 9 käsittelevät klusterin kokonaisuutta: toimialan timanttia ja sen dynamiikkaa. Johtopäätösluvussa annetaan toimenpide- ja politiikkasuosituksia.
5
2
TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT
Porter tarkoittaa kilpailukyvyllä maan yritysten kykyä pysyä hengissä ja
menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Maan kilpailukykyiset yritykset
puolestaan tuovat maalle kilpailuetua.
Maiden kestävät kilpailuedut eivät ole perittyjä, vaan ne täytyy luoda. Pitkällä aikavälillä runsaat luonnonvarat, alhaiset korot, pienet työvoimakustannukset tai edullinen valuuttakurssi ei riitä ylläpitämään kilpailukykyä;
keskeisimmäksi nousee yritysten kyky innovoida, kehittyä ja nostaa tuottavuuttaan.
Kilpailukykyinen kansantalous pystyy tuottamaan korkean ja kasvavan
elintason kansalaisilleen. Tavoitteena tulee olla korkea elintaso kotimaassa. Tätä vastaa tuotteista saatu korkea hinta kansainvälisillä markkinoilla.
Avaintekijöinä ovat tuottavuuden jatkuva nousuja erikoistuminen tuotteisiin, joiden tuottamisessa maa on suhteellisesti muita parempi.
Toimialan ja yrityksen kilpailukyvyn tarkasteleminen edellyttää systemaattista lähestymistapaa, jonka avulla voidaan hahmottaa ne ulkoiset ja
sisäiset tekijät, jotka vaikuttavat kilpailukykyyn. Kansallinen kilpailukyky
Laatikko 2.1
Mitä kilpailukyky on?
Yritys
Kyky tuottaa hyödykkeitä kilpailijoita kustannustehokkaammin tai kyky tuottaa sellaisia hyödykkeitä, joita kilpailijat eivät pysty tuottamaan sekä kyky myydä näitä kannattavasti avoimilla markkinoilla ilman subventioita.
Mittari: markkinaosuus, suhteellinen kannattavuus
Klusteri
Klusteri on kilpailukykyinen, jos siinä kilpailun ja vuorovaikutuksen kautta syntyy synergisiä etuja (positiivisia ulkoisvaikutuksia, teknologiavuotoja) ja voimavarojen tehokasta käyttöä yli yritys- ja toimialaraj oj en.
Mittari: markkinaosuus, kasvu
Kansantalous
Maa on kilpailukykyinen, jos se pystyy luomaan ja ylläpitämään sellaisia tuotannontekijöitä ja perusrakenteita, jotka tarjoavat muita maita houkuttelevamman sijaintipaikan
(kotipesän) kilpailukykyisille yrityksille ja klustereille. Maan kilpailukyky riippuu kilpailukykyisistä yrityksistä ja markkinoilla kilpailevat yritykset, eivät kansantaloudet.
Mittari: tuottavuus
6
-projektissa käytetty lähestymistapa perustuu Porterin (1990, suomenkielinen versio 1991) esittämään niinsanottuun timanttimalliin.
Porterin ajattelut.avalla on yhteyksiä toisaalta liikkeenjohdon tralegia ppeihinja toisaalta talousteorioiden puolella muun muassa organisaatioteorioihin, verkostotalouden ja tuottaja-käyttäjä uhteid n tutkimukseen sekä
uuteen kasvuteoriaan.
2.1
Mitä klusterilla tarkoitetaan?
K1usteri muodostuu yrityksistä, joissa keskinäinen vuorovaikutus tuottaa
selvästi osoitettavissa ole ia hyötyjä. Puhutaan myös yritysryppäistä, kansantalouden sisäisistä kehitysblok ista tai osaamiskeskittymistä.
Klusterissa on tietyllä alalla toimivia palveluja ja hyödykkeitä tuottavia
Ylityksiä. Tärkeitä eivät ole toimialojen tai yritysten väliset rajat, vaan niiden keskinäiset kytkennät. Yrity ten välillä on moninaisia vuorovaikutussuhteita. Klusteriin liittyvät alan yritysten vireä kilpailu, vaativat asiakkaat, klusterin tarvitsemat tuotannontekijät sekä lähi- ja tukialat. Ulkopuolisena voimana klusterin kaikkien osien toimintaan vaikuttavat julkisen
vallan toimenpiteet 1ansainvälinen tal u ja muut yrityksistä riippumattomat tekijät, e imerkik i sodat ja luonnonmullistukset.
Klusteritutkimuksen lähtökohtana on tutkimusalueen verkostosuhteiden
hahmottaminen. Kyse voi olla muun muassa kilpailusuhteista, tuotekehitysyhteistyöstä, tuottajan ja asiakkaan välisestä suhteesta. Tämän jälkeen
haetaan keskittymiä, joissa yritysten vuorovaikutus on erityisen tiivistä.
Tällainen keskittymä valitaan klusteritutkimuksen kohteeksi.
1 äytännössä tutkimuksen lähtökohdaksi otetaan usein tieuyä avaintuotetta
valmistavat yritykset, jotka muodostavat klusterin ytimen. Tutkimalla näiden "veturiyritysten" yhteyksiä ympäristönsä kanssa saadaan klusteri hahmotettua helpommin kuin selvittämällä koko kohdealueen vuorovaikutusverkosto. Klusterin rajaukset ovat osittain valintakysymys. Kriteerinä voi
olla esimerkik i se, että klusterin yritysten liik toiminnasta SUUlin osa liittyy tavalla tai toisella tietyn avaintuotteen valmistusprosessiin. Yritys voi
7
itse valmistaa kyseistä avaintuotetta, rakentaa sen valmistuksessa tarvittavia koneita ja laitteita, tarjota edellisiin liittyviä tuotteita tai palveluja.
K1usterin tunnistamisen jälkeen siihen kuuluvia yrityksiä tarkastellaan jäljempänä kuvattavan Porterin timanttimallin avulla. Klusteriin valittujen
yritysten välillä olisi siis oltava vuorovaikutussuhteita tai sisäistä synergiaa. Toisaalta klusterin äärilaidoilla olevilla yrityksillä ei välttämättä ole
paljoakaan tekemistä keskenään.
2.2
Miten klusteria voidaan tutkia? - Porterin timanttimalli
K1usterianalyyseissä käytettävä Porterin timanttimalli on esitetty kuviossa
4.1. Siinä on neljä perusosaa: tuotannontekijäolot, kysyntäolot, lähi- ja tukialat sekä kilpailukenttä. Tämän lisäksi on kolme ulkoista tekijää, jotka
vaikuttavat kaikkiin timantin osiin: julkinen valta, sattuma ja kansainväliset liiketoimet. Klusterin kilpailukyky muodostuu timantin eri tekijöiden
dynaamisena vuorovaikutuksena.
Timantti, tai teollisuuden toimintaympäristö, on seurausta monista tekijöistä: esimerkiksi talouden rakenteesta, tuotantotekijöiden saatavuudesta,
makrotaloudellisista olosuhteista, kansanluonteesta ja moraalikäsityksistä.
Timantti on kilpailukyvyn tarkastelun mikro- tai yritysperusteinen lähestymistapa. Tutkimuksen kohteina ovat tietyllä alalla toimivat yritykset. Kokonaiskäsitys toimialasta muodostuu yritystutkimusten yhteenvetona.
Parhaimmillaan timantin osat muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden, jolloin voidaan oikeutetusti puhua klusterista. Klusterissa toimiva
yritys saa etuja, joiden saavuttaminen klusterin ulkopuolella olisi mahdotonta. Tällaisella yrityksellä on hyvät edellytykset menestyä kilpailussa ja
sopeutua nopeasti markkinatilanteiden muutoksiin.
8
Kuvio 2.1
Porterin timanttimalli
Yrityksen strategia
rakenne ja
kilpailutilanne
Tuotannontekijäolot
Kysyntäolot
Lähi- ja
tukialat
/
Lähde: Porter (1991), Dunning (1991)
Tuotannontekijäolot
Tuotantotekijöiden saatavuudella, hinnalla ja laadulla on ratkaiseva merkitys toimialan kilpailukyvyn kannalta. Osa tuotannontekijöistä on perittyjä, kuten luonnonvarat ja ilmasto. Toisia voidaan luoda panostamalla inhimilliseen ja fyysiseen pääomaan. Esimerkkejä luoduista tuotannontekijöistä ovat digitaalinen tietoliikenneverkko, tehokas energiahuolto, korkealuokkaiset yliopistot, edistykselliset tutkimuslaboratoriot ja kapean
sektorin erikoiskoulutus.
Mitä erikoistuneempia ja kehittyneempiä tuotmIDontekijät ovat, sitä vaikemnpaa kilpailijoiden on niitä jäljitellä. Juuri nämä vaikeasti jäljiteltävät
tuotmmontekijät ovat pitkäaikaisen kilpailuedun lähteitä.
Jotta kansakunta pysyisi kilpailukykyisenä, tuotannontekijöiden tulisi kehittyä jatkuvasti. Saatavuuden tulee olla riittävä, hinnan kilpailukykyinen
ja laadun mieluiten korkeampi kuin kansainvälisillä kilpailijoilla. Timan-
9
tin kehittyessä myös sen tuotannontekijäolosuhteet kehittyvät ja tuotannontekijöitä vapautuu uusien alojen käyttöön. Näin timantti luo ympärilleen uutta kilpailukykyistä teollisuutta.
Kysyntäolot
Yrityksen kehittymisen kannalta keskeisimmässä asemassa ovat kaikkein
vaativimmat asiakkaat, joiden tarpeiden tyydyttäminen edellyttää jatkuvaa
kehitystyötä ja yhteistoimintaa.
Kansainvälistyminen ei välttämättä vähennä kotimarkkinoiden merkitystä
yrityksen toiminnan kehitystä ajavana voimana. Kotimarkkinoiden kysynnän luonne määrää usein sen, miten yritykset vastaanottavat, tulkitsevat ja
toteuttavat signaalit asiakkaiden tarpeista. Kotimarkkinoiden koolla ei
välttämättä ole ratkaisevaa merkitystä; pienet kotimarkkinat edellyttävät
tosin alusta lähtien globaalia näkemystä toimintojen suunnittelussa.
Mikäli kotimainen tai lähialueiden kysyntä on maailman vaativinta, muodostuu yritykselle jatkuvia paineita korkeiden tavoitteiden täyttämiseksi.
Parhaimmillaan tällainen kysyntä ennakoi kansainvälisen kysynnän muutoksia.
Lähi- ja tukialat
Kolmas tärkeä kilpailukyvyn osatekijä ovat kansainvälisesti korkealuokkaiset lähi- ja tukialat. Tukialojen yritysten on pystyttävä toimittamaan
tarvittavia tuotannontekijöitä tehokkaasti, alhaisin kustannuksin, nopeasti
ja halutussa muodossa. Paljon tärkeämpää on kuitenkin se tapa, jolla yhteistyöverkostot edistävät innovatiivisuutta ja kehitystoimintaa. Kansalliset lopputuotevalmistajat hyötyvät eniten, jos alihankkijat itsekin käyvät
maailmanlaajuista kilpailua.
Tukialoista tärkeimpiä ovat raaka-aineita ja välituotteita tuottavat alat sekä yrityspalvelut. Monissa yrityksissä ostotoiminta ja alihankinta ovat
erittäin merkittävä osa kokonaistoiminnasta. Parhaimmillaan nämä toiminnot ovat uusien innovaatioiden ja teknologisen kehityksen kanavia.
10
Lähialat täydentävät tuotteillaan klusterin yritysten tuotteita. Niillä voi
myös olla yhteisiä toimintoja toisten yritysten kanssa.
Kokonaisuuden kannalta on olennaista, miten tutkimuslaitosten ja esimerkiksi toimialajärjestöjen kautta siirtyy tietoa alalla olevien ja alalle pyrkivien yritysten kesken. Tiedon siirtyminen laajentaa kilpailua ja monipuolistaa toimialarakennetta. Lähialana voi olla myös täysin toinen teknologia-alue, jolla tehdyt innovaatiot kehittävät alan yritysten toimintaa ja niiden tarjoamia tuotteita.
Kilpailukenttä ja strategia
Kilpailukenttä käsittää yritysten strategiat, rakenteet ja keskinäisen kilpailun. Kilpailun luonne on osaltaan seurausta liikkeenjohto- ja organisaatiokulttuureista, jotka puolestaan ovat pitkän historiallisen kehityksen tulosta. Kova kilpailu on keskeinen motiivi kilpailukyvyn muodostumisessa,
koska juuri se pakottaa jatkuvaan kehitys- ja innovaatiotyöhön.
Dynaamista kilpailukenttää kuvaa sekä kiivas kilpailu että samanaikainen
yhteistyö esimerkiksi tuotekehityksessä. Kehittyville klustereille on tyypillistä joidenkin yritysten voimakas kasvu, mutta samalla jää tilaa pienille yrityksille, jotka erikoistuvat kapeille sektoreille. Alan kypsyessä pienten yritysten on erikoistuttava yhä pidemmälle pysyäkseen hengissä.
Uudella alalla täytyy olla tietty yritysten kriittinen massa, jotta se voisi kehittyä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi klusteriksi. Edellytyksenä on
yritysten strateginen vapaus, kaupan vähäiset rajoitukset ja se, että riittävän suurella osalla yrityksistä on avaintoiminnot kyseisessä maassa.
Kilpailuanalyysin ensimmäinen vaihe on tarkastella alalla olevien yritysten välistä kilpailua. Seuraavaksi tutkitaan asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen toimintaan. Mitä riippuvaisempi yritys on tietystä asiakkaasta, sitä enemmän asiakkaalla on neuvotteluvoimaa. Uhkana on myös
asiakkaan toiminnan laajentuminen yrityksen omalle alalle.
11
Kilpailun määräävät viisi kilpailutekijää
Kuvio 2.2
0'"
... ~
.
,
.. . - - -
.
0+.0·'
LJ
.
. -. .
tu lokkaiden
uhka
I
•
Hanllijoiden
neuvotte]u-
asema
,
,
.
1 ""'""
,
,
-. . .
- .
I
Alalla olevien
kilpailu
V
K'NUO;"
,
tuotteiden
uhka
I Asiakkaiden 1
..
neuyoUeluasema
I
Lähde: Porter (1991)
Yrityksen on tunnistettava kilpailukykynsä kannalta kriittiset välituotteiden ja komponenttien toimittajat ja pyrittävä läheiseen yhteistyöhön näiden kanssa. Jos yrityksellä on käytettävissään kilpailukykyiset hankkijat,
sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä itsekin.
Mahdolliset kilpailijat huomioon ottava yritys pystyy vahvistamaan markkina-asemaansa. Joillakin aloilla muodostuu luonnollisia monopoleja.
Tällöin kotimaisen kilpailun keinotekoinen ylläpitäminen saattaa johtaa
tehottomuuksiin. Näissä tapauksissa luonnollinen kilpailukenttä on kansainvälinen ympäristö.
Tärkein voima kilpailun takana ovat olemassaolevan ja tulevan teknologian mahdollistamat korvaavat tuotteet. Ne täyttävät tehokkaammin yrityksen nykyisten tuotteiden tehtävän. Kyseessä voi olla täysin uusi konstruktio, materiaali tai valmistusmenetelmä.
Julkinen valta
Julkisella vallalla on osuus, mutta ei pääroolia, teollisessa toiminnassa ja
sen kilpailukyvyn luomisessa. Markkinoilla kilpailevat yritykset, eivät
valtiot tai kansantaloudet. Menestyksekkäimmät julkisen vallan toimenpi-
12
teet luovat mahdollisimman suotuisat edellytykset harjoittaa yksityistä liiketoimintaa. Viranomaisten tulisi edistää koti- ja ulkomaista kilpailua.
Olisi vältettävä sekaantumista markkinoiden toimintaan, mutta asetettava
tiukat turvallisuus-, tuote- ja ympäristöstandardit sekä valvottava eri
markkinoiden häiriötöntä toimintaa ja estettävä mahdolliset epäterveet ilmiöt. Panostaminen perustutkimukseen saattaa olla yritykselle kannattamatonta, vaikka se olisikin maan kannalta järkevää. Ostajana julkisten tahojen tulisi olla mahdollisimman ennakkoluulottomia ja kykeneviä hallittuun riskinottoon.
Viranomaisten on siis luotava toimintaedellytykset ja taattava riittävä kilpailu. Suora tuki ei kehitä kilpailukykyä, vaan julkisen vallan panokset
olisi suunnattava yhteiskunnan perusrakenteeseen, tutkimukseen ja koulutukseen niin, että maa on ja pysyy houkuttelevana tukikohtana kansainvälisesti kilpaileville yrityksille.
Sattuma
Myös sattuma muokkaa yrityksen toimintaympäristöä. Nopeista muutoksista selviävät parhaiten yritykset, jotka ovat tottuneimpia haasteisiin ja
paineisiin sekä ovat tietoisesti pyrkineet ylläpitämään joustavuuttaan. Esimerkkeinä sattumatekijöistä ovat tekninen läpimurto jollain alalla, tuotantopanosten äkilliset hinnanmuutokset ja poliittiset mullistukset.
Kansainväliset liiketoimet
Porter pitää yritysten kansainvälisiä liiketoimia ja monikansallisia yhtiöitä
kansallisten timanttien laajentumina. Hän olettaa, että kansainvälisen yrityksen koostumus on toisarvoinen tekijä kilpailuetua luotaessa. Tämän näkemyksen oikeutus riippuu paljolti tarkasteltavasta alasta ja yrityksestä.
Useimmilla yrityksillä on kuitenkin selvä tukikohtamaa eli kotipesä, jossa
kilpailukyvyn ydin luodaan. Maan kilpailuetua tarkasteltaessa on pyrittävä
selittämään, miksi jokin maa muodostuu monikansallisen yrityksen tukikohdaksi.
13
3
TEOLLISUUSMAIDEN TERVEYDENHUOLTO
ON KRIISISSÄ
Maailman terveydenhuollon kehitys on monisäikeistä
Viimeisen 40 vuoden aikana odotettu elinikä on noussut enemmän kuin
koko ihmiskunnan olemassaolon aikana. Lapsikuolleisuus on laskenut
kymmenesosaan ja laajat epidemiat, kuten polio ja isorokko, on rokottein
saatu hallintaan. Niinpä ihmisten hyvinvointi on lisääntynyt ja epäsuorat
taloudelliset vaikutukset työkykyisemmän henkilöstön osuuden lisääntyessä ovat olleet merkittäviä.
Kehityksestä huolimatta lasten kuolleisuus kehitysmaissa on edelleen korkea, aliravitsemus aiheuttaa jatkuvasti kuolemia ympäri maailmaa, seitsemän miljoonaa ihmistä vuosittain kuolee suhteellisen helposti hoidettaviin
tauteihin ja noin neljä miljoonaa naista kuolee raskauden tai synnytyksen
seurauksiin.
Terveydenhuollon alueella on valtavia uusia haasteita. Immuunikato
(AIDS) tappanee vuonna 2 000 jo useita miljoonia ihmisiä, ellei tutkimuksessa saada merkittäviä läpimurtoja. Malariaa levittävien loisten vastustuskyky nykyisille lääkkeille on lisääntynyt. Kehitysmaiden lapsikuolleisuuden lasku ja korkeat syntyvyysluvut ovat saattaneet maapallon väkiluvun kasvu-uralle, jonka jatkuminen on pitkällä aikavälillä mahdotonta.
Teollisuusmaissa tupakointiin liittyvät sydän- ja syöpäsairaudet tulevat todennäköisesti kaksinkertaistumaan seuraavien kahden vuosikymmenen aikana.
Kaksoisikääntyminen teollisuusmaiden ongelmana
Terveyspalvelujen kysynnässä teollisuusmaissa suurin yksittäinen muutostekijä on väestön ikääntyminen. OECD-maissa yli 65-vuotiaiden osuus
väestöstä on alle kymmenes; vuoteen 2040 mennessä luku tulee olemaan
yli kaksinkertainen. Lisäksi nimenomaan ikääntyneimpien vanhusten
osuus kasvaa suhteellisesti nopeimmin; yli 80-vuotiaiden suhteellinen
osuus koko väestöstä tullee esimerkiksi Yhdysvalloissa kasvamaan 3 prosentista lähes 8 prosenttiin aikavälillä 1990-2040. Koska vanhimmat ih-
14
miset ovat terveydenhuoltopalvelujen suurkuluttajia, edellä kuvattu "kaksoisikääntyminen" luo merkittäviä kustannuspaineita. (ks. OECD Future
Studies).
Terveydenhuollon kustannuksia nostaa myös elintapojen muutos, vaikka
se onkin 1 ohti tervccllisempiä eljntap 1a. Elinta Il n~IU 'UTI yötä kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia omasta terveydentilaslaan, j 1Ioin he alkavat vaatia myös yhä korkeatasoisempia ja yksilöllisempiä, siis myös kalliimpia terveydenhoitopalveluja. My" perherakenteen muutokset perheyhteisön roolin väheneminen ja siten lisääntynyt yksinäisten vanhusten
määrä, siirtävät hoitovastuuta julkiselle vallalle. Toisaalta kaikki eivät
noudata terveitä elintapoja erilaisista syistä. Tautiprofiilit ja sairauksen
esiintyvyys muuttuvat mm. ympäristötekijöiden ja antibioottien laajan
käytön vuoksi.
Kustannukset uhkaavat karata käsistä
Länsimaissa terveydenhuollon kustannusten osuus koko bruttokansantuotteesta kasvaa ja taakka saattaa tulevaisuudessa muuttua kestämättömäksi.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa terveydenbuoltokustannusten BKT-osuuden
uskotaan nousevan 20 prosenttiin vuoteen 2000 mennessä, ellei terveydenhuo1tojäljestelmää uudi teta. Samanaikaisesti voimakkaiden ku tannusten alentamispainciden kanssa vaatimukset terveydenhoitopalvelujen
tason nostosta lisääntyvät.
OECD-mailla on selviä vaikeuksia terveydenhuoltonsa rahoittamisessa.
Niinpä useat teollisuusmaat ovat koko 1980-luvun ajan pyrkineet keventämään terveydenhuoltonsa julkiselle taloudelle aiheuttamaa taakkaa. Kaikki maat pyrkivät makrotaloudelliseen tehokkuuteen, terveydenhuoltokustannusten mahdollisimman pieneen bruttokansantlloteosuuteen ja mikrotaloudelliseen tehokA.."Uuteen, kuluttajien tyytyväisyyden maksimointiin
käytettävissä olevilla varoilla.
15
Taulukko 3.1 Terveydenhuollon kustannukset sekä vuodepaikkojen
ja lääkäreiden määrä eräissä maissa
Terveydenhuollon kustannusten osuus
bruttokansantuotteesta, %
1992/93
Vuodepaikat
Lääkärit
1970
1980
1990
(1000 asukasta kohti)
Alankomaat
6.0
8.0
8.0
8.6
6.0
2.4
Iso-Britannia
4.5
5.8
6.2
7.1
6.1
1.7
Ranska
5.8
7.6
8.8
9.4
12.4
...
Saksa
5.9
8.4
8.1
8.7
10.5
3.0
Suomi
5.7
6.5
8.0
9.4
12.5
3.0
Lähde: OECD Health Systems: Facts and Trends, 1993, Terveydenhuolto, 1994 ja
MDIS, 1994
Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa Suomessa noin 200 000 työntekijää.
Järjestelmän kustannukset ovat noin 50 miljardia markkaa vuodessa. 1) Nämä palvelut muodostavat valtaosan suomalaisesta hyvinvointiklusterista.
Tässä raportissa keskitytään klusterin teolliseen osaan, jossa meillä on lupaava kasvu ja hyvät mahdollisuudet hankkia lisää vientituloja.
Alan teollisuutta ei olisi kuitenkaan ilman kotimaisia laadukkaita terveysja sosiaalipalveluita. Niiden tuottajat ovat kehittävä ja investointihaluinen
asiakaskunta. Merkittävä osa hyvinvointiklusteria on ollut korkeatasoinen
koulutusjärjestelmä ja tutkimustoiminta.
Pohjoismaissa hyvinvointivaltioajatus on viety yhteiskunnan kaikille osaalueille. Ytimenä on sosiaali- ja terveydenhuolto, mutta yhteiskunta on
aktiivisesti vaikuttamassa myös muihin elämän osa-alueisiin. Sosiaali- ja
terveydenhuoltopalvelut tuotetaan julkisin varoin ja ne ovat kaikkien ulottuvilla. Julkisen sektorin nykyisen kaltainen mukanaolo terveydenhuollossa on viimeaikaisessa keskustelussa kyseenalaistettu. On esimerkiksi kysytty, tulisiko näiden palvelujen olla nykyisessä määrin julkisesti tarjottuja
ja tuotettuja.
1)
Työntekijämäärä on kaksinerkittävimpään teolliseen klusteriimme metsäklusteriin
verrattuna ja näihin palvelujen tuottamiseen käytetään rahaa saman verran kuin
metsäklusteri hankkii vientituloja.
16
Kuvio 3.1
I
Sosiaali-ja ter·1
veysmlmsteno
Hyvinvointiklusteriin liittyvä valtionhallinto Suomessa
I
Edllskunln
(Sosiaali- ju tcrvcysvnliokuntn)
I
Hallitus
rIlYövoimaministeriö
III
Maa- ja metsä-II
tn10usminisleriö
I Vaitiovarainministeriö
I
Opetusministeriö
.~
Työsuojelu
IKnnsanlllrvcys-11 Työterveyslartos
laitos
II
I
Vastaa
I
I eläinhoidosta I
L _____
Säteily turva-II
keskus
,..., Suomen
Akatemia
J
STAKES
I ~
I
Yliopistot
Alueellinen
hallinto
I
II~aUIlPa- ja lcol-
li~uusministllriö
I
I
I
i-
Tekes
i-
VTT
I
KiIPailU-'
virasto
Lähde: P. Ahonen (sovellettu), Technology Pohcles Includmg therr Fmanclal Aspects
-seminaari
Tekninen ja sosiaalinen kehitys ajavat sosiaali- ja terveyshuollon jatkuvasti kasvavien kustannusten kierteeseen. Kerran tarjotut palvelut katsotaan "saavutetuksi eduksi" ja niistä luopuminen on vaikeaa. Lääketieteellisten laitteiden ja hoitomenetelmien kehitys etenee nopeasti; paras mahdollinen hoito käyttää uusimpia menetelmiä, jotka usein ovat mm. työvoimaintensiivisyyden johdosta varsin kalliita. Niinpä jatkuvasti joudutaan
tekemään vaikeita lääketieteellisiä ja taloudellisia sekä ennenkaikkea eettisiä ratkaisuja siitä, millaista hoitoa tarjotaan ja kenelle.
Suomen bruttokansantuotteesta vajaa kymmenes käytetään terveydenhuoltoon. Julkinen sektori kattaa kustannuksista noin neljäviidesosaa. Monien
hyvinvointivaltioiden terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmät ovat ajautuneet kriisiin. Konkreettisimmin tämä näkyy voimakkaana tarpeena alentaa
terveydenhuollosta julkiselle vallalle aiheutuvia kustannuksia.
Terveydenhuoltojärjestelmän uudistumistarve on ilmeinen
TerveysjäIjestelmät eivät ole muuttuneet kustannuspaineiden, lääketieteen
edistysaskelten ja palvelujen käyttäjien edellyttämässä tahdissa. Monet
toivovat vieläkin, että suomalaiseenkin terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvat muutospaineet olisivat väliaikaisia ja että laman puristuksen hellittäessä palattaisiin entiseen. Näin ei liene asianlaita; kyse on suuntauksesta, joka on voimakas useimmissa länsimaissa. Terveydenhuollon tasoa
17
vaaditaan nostettavaksi mutta kustannusten nousua ei kestetä. Mahdolliset
tehottomuudet ollaan valmiita karsimaan kovallakin kädellä. Uutta lähestymistapaa vaatii myös ikärakenteen muutos. Vanhimpien ikäluokkien
osuuden kasvaessa vaaditaan yhä pidemmälle menevää sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä muiden palvelujen koordinointia. Länsimaiden nykyisten
terveydenhuoltojärjestelmien keskeisimpiä ongelmia ovat:
1. jatkuva terveydenhuollon kustannusten nousu ja nähtävissä olevat
paineet vieläkin voimakkaampaan panostukseen,
2. väitteet liiallisesta tai tarpeettomasta terveydenhoitopalve1ujen tai
-tuotteiden käytöstä,
3. huolet väärästä hoidosta tai hoidon persoonattomuudesta sekä palvelujen tarjoajien hidas reagointi uusiin tarpeisiin,
4. ongelmat palvelujen saatavuudessa ja pitkät odotusajat,
5. hoitojen suuret hintavaihtelut eri kustannuspaikkojen välillä ja tehottomuudet johon tämä viittaa,
6. tarjottujen palvelujen huono koordinointi sekä
7. se, etteivät kaikki kansalaiset ole tasavertaisessa asemassa hankkiessaan terveydenhuoltopalveluj a.
Vaikka terveydenhuoltopalvelujen kysyntä ja tarjonta ovat kasvamassa,
yhteiskunnat eivät halua käyttää nykyistä suurempaa osaa kansantuotteesta terveyspalveluihin. Terveydenhuollon kehittämisen peruslinjauksia
ovat:
1. perusterveydenhuollon turvaaminen myös huonompiosaisille ja varakkaampien mahdollisuus hankkia haluamiaan lisäpalveluja korvausta vastaan,
2. toiminnan tehostaminen ja päällekkäisyyksien karsiminen kautta lin-
Jan,
18
3. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon, kuntoilun ja terveiden elintapo.
..
Jen suoSImmen,
4. terveydenhuoltopalvelujen hajauttaminen siten, että kilpailu lisääntyy
ja palvelut siirtyvät lähemmäs loppukäyttäjää sekä
5. kokonaisvaltaisempi lähestymistapa; terveydenhoito-, sosiaali- ja
muiden palvelujen integrointi.
19
4
HYVINVOINTIKLUSTERI: LÄÄKKEITÄ, LAITTEITA JA KUNTOILUA
Hyvinvointik1usterin tuotteiden ja laitteiden kehityksen leimallisena piirteenä on julkisen vallan voimakas mukanaolo. Valtaosa perustutkimuksesta sekä huomattava osa soveltavasta tutkimuksesta rahoitetaan julkisin
varoin, julkinen valta on suoraan tai välillisesti merkittävä asiakas ja lisäksi viranomaiset säätelevät lakien ja muiden säännösten avulla klusterin
toimintaa. Alan innovaatioiden synnyn kannalta merkittävässä asemassa
ovat myös lääketieteellinen tutkimus, jonka edistysaskeleet luovat sekä
uusia tarpeita että mahdollisuuksia niiden tyydyttämiseen, tekniikan edistysaskeleet, erityisesti kemiassa, biotekniikassa, elektroniikassa ja automaatiotekniikassa, sekä terveydenhuollon kehitystarpeet.
Kuvio 4.1
Klusterin innovaatioiden syntyyn vaikuttavat tekijät
KOJEET JA
LAITTEET
POTILASVALVONTA- JA
TIETOJENKÄSITTELYJÄRmSTELMÄT JNE.
/
Lääketieteellinen
tutkimus
TERVEYDENHUOLLON KULUTUSTAVARAT,
PROTEESIT JNE.
~veydenhoito: sairaalahoito ja ennnaltaehkäisevä
hoito (kuntoilu)
DIAGNOSTISET
JA TERAPEUTTISETMENETELMÄT
20
Hyvinvointiklusterin keskeisiä tuotteita ovat lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet lääketieteelliset laboratorio- ja diagnostiikkalaitteet, tietojärjestelmät, kuvantamislaitteet hammashoitolaitteet, erilaiset tervedenhuollossa käytettävät kulutustavarat sekäkuntoiluvälineet. Pääosa hyvinvointiklusterin tuotteista on huipputeknologiaa' niiden valmistaminen vaatii
korkeatasoista osaamista ja huomattavia tuotekehityspanoksia. Kotimainen lääketieteellinen tutkimus ja terveydenhuoltojärjestelmämme suhteellisen vaativa kysyntä ovat olleet alan teollisuuden synnyn perustana.
Taulukko 4.1 Hyvinvointiklusterin tuotteiden vienti Suomesta vuonna 1994 ja Suomen osuus OECD-maiden viennistä ko.
ryhmässä vuonna 1992 (markkinaosuus)
SITC Rev 3 -koodi ja vastaava nimike
2924 Kasvit ja kasvinosat, lääkkeisiin, hajusteisiin ym.
Vienti
v. 1994
(milj. mk)
Markkinaosuus
(Olo)
1
0.06
995
0.33
2
0.03
92
0.38
2
0.07
45
2.74
943
1.57
78531-6 Invalidivaunut ja niiden osat
0
0.03
8456 Uima-asut
2
0.25
11
2.96
7
0.21
23
0.17
452
0.46
15
0.03
428
1.56
27
0.09
3044
0.52
54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet
6291 Hygienia- ja farrnasiakumituotteet
64295 Terveyssiteetja -tamponit, vaipat yms.
66591-2 Laboratorio- ja farmaseutt. lasiesineet, lasiampullit
74183 Sterilointilaitteet lääkinnälliseen tai lab.käyttöön
774 Sähkölääkintä- ja röntgenlaitteet
84581 Hiihtoasut, ei kudottu eikä neulottu
84591-2 Verryttelyasut ja kudotut tai neulotut hiihtoasut
8512 Urheiluj alkineet
872 Lääkintäkojeet ja laitteet (pl. sähköiset)
8841-2 Piilo- ja silmälasit, silmälasien kehykset ja osat
8947 Urheiluvälineet
8996 Ortopediset välineet: proteesit, kuulolaitteet yms.
HYVINVOINTIKLUSTERIN VIENTI YHTEENSÄ
.'
Lähde: Tullihallitus / OECD Foreign Trade Database
21
Suomalaiset ovat keskittyneet erityisesti terveydenhuollon tekniikkaan,
jossa varsinkin erikoissairaanhoidon laitteet ovat vahvuusalue. Sosiaalihuollon tarvitsemien tuotteiden kuten vammaisten ja vanhusten apuvälineiden tuotanto on vähäistä toisin kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa.
Terveydenhuollon tekniikkaa valmistavien yritysten liikevaihto on noin
2.7 miljardia markkaa. Vienti ylittää selvästi tuonnin: vuonna 1993 vienti
oli 1290 miljoonaa ja tuonti 790 miljoonaa markkaa. Vuonna 1994 vienti
kasvoi lähes 1.5 miljardiin markkaan. Vielä vuonna 1973 vienti ja tuonti
olivat yhtä suuria, noin 400 miljoonaa markkaa.
Tekniikkayritykset ovat valtaosin suhteellisen pieniä verrattuna muiden
klustereidemme vientiyrityksiin. Toisaalta monet yrityksistä toimivat niin
kapealla segmentillä, että esimerkiksi 100 miljoonan liikevaihto on jo
kansainvälisestikin merkittävä. Tämän kokoisten yritysten on vietävä valtaosa tuotannostaan, koska Suomen markkinat eivät alkuunkaan riitä turvaamaan niille kannattavaa toimintaa. Usein suomalaisten yritysten strategiana on ollut hakeutua sellaisille segmenteille, jotka eivät pienuutensa takia kiinnosta kansainvälisiä suuryrityksiä.
Hyvinvointiklusteriin kuuluu myös lääketeollisuus. Suomalaisen lääketeollisuuden liikevaihdon valtaosasta vastaavat Orion ja Leiras. Lääkevienti
Suomesta vuonna 1994 oli noin miljardi markkaa. Molemmat suuret lääketeollisuuden yrityksemme ovat pieniä verrattuna kansainvälisiin lääketeollisuuden yrityksiin. Siksi niiden on oltava erityisen taitavia tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.
Lupaava kasvualue hyvinvointiklusterissa ovat kuntoilutuotteet ja urheiluvälineet. Yrityksistä merkittävin on Polar Electro, jonka menestystuote
ovat sykemittarit. Dieetti- ja terveysruuat ja luontaislääkkeet on suomalaisessa tuotannossa toistaiseksi lähes laiminlyöty.
Merkittäviä hyvinvointiklusterin tuki- ja lähialoja tulevaisuudessa ovat tele- ja tietotekniikan sovellutukset. Ne mahdollistavat esimerkiksi vanhusten terveydentilan tarkkailun kotiolosuhteissa ja terveydenhuollon verkostumisen, jolloin erikoistuneet yksiköt voivat tarjota tehokkaammin asiantuntijapalveluita terveys- ja lääkärikeskuksille. Tietotekniikkaa voidaan
22
käyttää paremmin hyväksi ja ohjelmistojen vientiä lisätä, kun asiakaskohtaisesta räätälöinnistä päästään avoimempiin järjestelmiin ja ohjelmistojen
tuotteistamiseen. Palvelujen käyttäjien kannalta tämä on toivottavaa kehitystä, sillä se merkitsee myös pienempiä kustannuksia.
Vanhusten ja vammaisten itsenäisen suoriutumisen helpottamiseksi on
tehtävä merkittäviä muutoksia asuntoihin, liikkumise n ja yleensä ympäristöön. Ongelmana tällä alueella on tuotteistaminen. Monesti käytännös ä
palvelut joudutaan räätälöimään. Jo tu tteistamise a oruustutaan mahdollisuudet ovat valtavat.
OECD-maiden vientikaupassa hyvinvointiklusterin tärkeimmät hyödykkeet ovat lääkkeet ja farma euttiset tuotteet. Niiden osuus kaikeista terveydenhuoltoon liittyvistä viennistä on yli puolet. Kojeiden ja laitteiden
(sähköiset tai mekaaniset) osuus on noin neljäsosa lopun jakautuessa moniin suhteellisen pieniin alaryhmiin.
Vaikka eurooppalainen hyvinvointiklusteriin liittyvä teollisuus on edelleen vahva, se on menettämässä asemiaan amerikkalaisyrityksille. Viennin
arvolla mitattuna aksa ja Yhdysvallat olivat vuonna 1992 jo lähes yhtä
suuria ientimaita; molempien vienti oli noin 16 miljardia dollaria mainittuna vuonna. Japanissa on suhteellisen sunri terveyspalveluihin liittyvä
teolli uus mutta vientitoiminta kangertelee koska mm. lääketeollisuude sa on panostettu suhteellisen vähän tuotekehitykseen esimerkiksi amerikkalaisiin verrattuna.
Sveitsi on suhteellisesti erikoistunein OECD-maa hyvinvoihtiklusterin
tuotteiden vientiin. Toisena on hieman yllättäen Irlanti, joka on aktiivisella elinkeinopolitiikallaan haalinut maahan useita korkean teknologian yrityksiä. Ruolsin kolmannen sijan ehttävät lääk yritykset Phanuacia (0 ittai11 valtion omistama) ja Astra jotka ovat kan ainväli eslikin tUlmettuja
eljänteoä on toinen pohjoismaa anska joka on vahvoilla erityisesti farmaseuttisissa tuotteissa, esimerkiksi kuluttajapakattussa insuliinissa. Suurin tanskalainen alan yritys on Novo Nordisk.
23
Kuvio 4.2
Suomen hyvinvointiklusteri
Lähi- ja tukialat
Erityispanokset
• Aktiivinen lääketieteellinen tutkimus
• Teknologiaosaaminen
Bioteknologia
Materiaalitieteet
Mikroelektroniikka
Tietoliikennetekniikka
Tietotekniikka
Telematiikka
• Korkeatasoinen peruskoulutus
• Puolijohteet
Avaintuotteet
• Terveydenhuollon
tekniikka
Laboratoriolait~
teet, -järjestelmät
ja testit
Potilasvalvontaja -mittalaitteet
Kuvantamislaitteet
Implantaatit
HammashoitoKoneet
laitteet
• Terveydenhuollon oh• Normaaleja kone- ja
jelmistot
laiteteollisuuden, elektroniikkateolIisuuden
• Lääkkeet ja farmagoja muoviteollisuuden
logiset tuotteet
koneitaja laitteita
• Luontaislääkkeet
• Vanhusten ja vammaisten apuvälineet
•
Silmälasit ja kuulolaitLiitännäispalvelut
teet
• Tutkimuspalvelut
• Ergonomiset työvälineet
• Lääkkeiden ja laittei~ • Kuntoiluvälineetja
den testaus
-tekstiilit
• Patentoimispalvelut
• Dieetti- ja terveysruoat
• Designpalvelut
• Uuden teknologian
riskirahoitus
• Teknologia- ja osaamiskeskukset
• Kuntoilu- ja terveyslehdet
....
-..
• Erikoisvarustetut
ajoneuvotja ajoneuvojen varustelu
Ambulanssit
Kotipalveluautot
Invataksit
Autojen vammaisvarustelu
• Teleteknologian sovellutukset
• Tietotekniikan sovellutukset
• KemianteolIisuus
• Paperiteollisuus
• Rakennusala
Asiakkaat
r-.
• Erikoissairaanhoito
• Sairaalat
• Lääkäri- ja terveyskeskukset
• Laboratoriot
• Hammashoito
• Lääketieteen opetus
ja tutkimus
• Hoivalaitokset
• Kuntoutuskeskukset
• Kuntosalit, opistot
• Itsenäiset suoriutujat
• Kuntoilijat ja muut
hyvinvoivat
Hyvinvointiklusterin osuus tavaraviennistämme on nykyisellään noin kaksi prosenttia. Lääkkeiden ja fannaseuttisten tuotteiden sekä sähkölääkintäja röntgenlaitteiden osuudet tästä ovat molempien yli 30 prosenttia. Eisähköisten lääketieteellisten laitteiden ja urheiluvälineiden, osuudet ovat
yli 10 prosenttia. Viennin arvon perusteella jatkossa keskitytään tarkastelemaan lähinnä lääkkeitä sekä terveydenhuollon koneita ja laitteita (lähinnä sähkölääkintä- ja röntgenlaitteita). Molempien viennin arvon kasvu on
24
ollut verrattain nopeaa. Myönteisestä kehityksestä huolimatta hyvinvointiklusterin osuus maamme tavaraviennistä (2 %) on selvästi pienempi kuin
OECD-maissa keskimäärin (3.3 %).
Hyvinvointiklusteriteollisuuden nopea kasvu on ollut yleismaailmallista.
Euroopassa lääketeollisuuden tuotannon vuosittainen reaalikasvu oli 1986
- 1991 lähes 8 prosenttia. Laitteissa kasvu oli hieman alle 6 prosenttia.
Lääketieteellisten laitteiden valmistus on vienti-intensiivistä. Lääkkeiden
valmistus puolestaan on riippuvaisempaa kotimaan markkinoista (Panorama ofEC Industries).
Kuvio 4.3
Hyvinvointiklusterin vienti ja osuus kokonaisviennistä
%
milj. mk
3000 -_ .... -- _. - -- -Viennin arvo
-
Osuus Suomen viennistä
c=::J
- 3
2000 .- -- -- - - -- - - - -- - - - -- - - - - - - - - .. -- - - - - - .- - - - -
- 2
1000 ...- - - - - .... - - -- - - .- .. - - _. _. -
.
1
Lähde: Tullihallitus
·.
Suomessa hyvinvointiklusteriin liittyvän teollisen tuotannon henkilöstö on
säilynyt noin 7 000 henkilössä muun teollisuuden työvoiman laskiessa
voimakkaasti. Toimihenkilöiden osuus työvoimasta on suuri, mikä kertoo
alan tuotekehitysintensiivisyydestä. Lääketeollisuutta on usein sanottu
Suomen tuotekehitysintensiivisimmäksi alaksi. Myös jalostusarvo suhteessa tuotannon volyymiin on varsin korkea. Vielä 1970-luvulla tuotannosta meni vientiin noin viidennes; 1990-luvulla vientiin menee jo lähes
puolet tuotannosta, mikä myötäilee teollisuutemme yleistä kehitystä.
25
Tuotannosta kasvava osa suuntautuu vientiin. Raaka-aineiden käyttö on
vähäistä ja työvoimakustannusten osuus suhteellisen suuri, mikä johtuu
työvaltaisuudesta ja työvoiman korkeasta koulutuksesta. Ala on kannattava. Pääoman saaman korvauksen osuus on suuri. Korkeaa bruttokatetta
selittävät myös tuotekehityksen ja markkinoinnin vaatimat poikkeuksellisen suuret investoinnit ja alan riskialttius.
Esimerkiksi henkilöstömäärältään varsinaisten tuotteiden teollinen valmistus ja vienti on vain pieni osa hyvinvointiklusterin kokonaisuutta. Terveydenhuoltomme palveluksessa on varsinaiseen teollisuuteen verrattuna
moninkertainen henkilömäärä. Tässä tutkimuksessa keskitytään nimenomaan vientiteollisuutemme kilpailukykyisyyden arviointiin ja hyvinvointiklusterin "perustaa", kotimaista terveydenhuoltojärjestelmää, käsitellään
siltä osin, kun sen voi sanoa vaikuttavan teollisuusyritystemme
kilpailukykyyn.
Kuvio 4.4
Hyvinvointiklusterin jalostusarvo ja henkilöstö
Henkilöä
12000
Mmk
3500
Henkilöstö Jalostusarvo v. 1993 hinnoin
10000
r-
2500
8000
r-r-,.-,.-_
-
-----r../
_--r-
6000
4000
--
/
1-
-
2000
o
3000
--
CJ
r-
...
~
~
.- i--"
~
--
./
/
-r-r-
./
".. -../
1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992
2000
- 1500
- 1000
- 500
o
26
Kuvio 4.5
Hyvinvointiklusterin bruttotuotanto ja vienti
Mmk
Mmk
5000 . - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 5000
Toimitukset Tuotannon
vientiin
bruttoarvo
4000
4000
c::=:::J
3000 -
3000
2000
2000
1000
1000
1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992
Kuvio 4.6
Hyvinvointiklusterin kustannusrakenne
80 60 -
80
.
60
40 -
40
20
20
1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992
27
Kuvio 4.7
Hyvinvointiklusterin investoinnit ja bruttokate
Mmk
%
500
50
Investoinnit Bruttokate-%
400
--
c=::J
1-
- -
300 -
-
~,J
rr-
-./
r-
40
-
30
-
20
r-
r-
-
r-
r-r--
-
200
r-
r-
100
o
'-
-
- 10
r-
nnn !n
o
1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992
Kuvio 4.8
Hyvinvointiklusterin vienti ja osuus OECD-viennistä
%
Mmk
3500
.
Viennin arvo Viennin osuus
3000 2500
-
2000
1-
1500
1-
c::::::=J
--
"'"
- 0.5
1000
500
o
-
.
-I
I
1980
1985
1990
1992
1993
1994
o
28
Hyvinvointiklusterin kilpailutilanne ja erikoistuminen
Kuvio 4.9
Hyvinvointiklu terin vientiin
erikoistuneet OECD-maat vuonna
1992
OECD:n hyvinvointiklu terin
viennin osuudet vuonna 1992
Suomi
Saksa
Ranska
Iso-Britannia
Yhdysvallat
Ranska
Iso-Britannia
Sveitsi
Irlanti
Italia
Itävalta
Sveitsi
Koko OECD:n hyvinvointikIusterin vienti oli
377 mrd markkaa. Suomen vienti oli 2 mrd
markkaa.
Ruotsi
Tanska
Erikoistuminen mittaa hyödykeryhmän
tärkeyttä vienni. Sä velTalluna muihin maihin.
Suuri> 3, normaali = 1 ja olematon = O.
29
Taulukko
4.2 Hyvinvointiklusterin
tärkeimmät
vientituotteet
ja
vientimaat
Eniten vientituloja tuovat
tuotteet
1 Muut kulutuspakatut lääkkeet
2 Muut sähködiagnoosilaitteet
3 Röntgensäteilyyn perustuvat laitteet
4 Muut farmaseuttiset tuotteet
5 Muut urheiluvälineet ja -varusteet
6 Voimistelu- ja voimailuvälineet
7 Muut lääketieteelliset kojeet ja laitt.
8 Lääkintäkalusteet,mm. hammasl.tuol.
9 Alfa-, beta- ja gammasäteilylaitteet
10 Hammaslääkärin porakoneet
Suurimmat markkinaosuudet
1 Hammaslääkärin porakoneet
2 Alfa-, beta- ja gammasäteilylaitteet
3 Ongenvavat, kalakoukut yms. tarvike
4 Hiihtopuvut, muuta kuin neulosta
5 Voimistelu- ja voimailuvälineet
6 Sterilointilaitteet
7 Muut farmaseuttiset tuotteet
8 Lääkintäkalusteet mm. hammasl.tuol.
9 Muut sähködiagnoosilaitteet
10 Muut urheiluvälineet ia -varusteet
Tärkeimmät vientimaat
1 Saksa
2 USA
3 Ruotsi
4 Iso-Britannia
5 Ranska
6 Venäjä
7 Japani
8 Norja
9 Italia
10 Tanska
Osuus
OECDviennistä
v. 1992
Vienti
v. 1994
(Olo)
(1000 mk)
0.43
2.02
1.35
2.39
1.97
2.92
0.26
2.16
7.52
9.80
Osuus
OECDviennistä
v.1992
610462
490015
251381
159322
142448
125393
115464
104554
99239
98718
Vienti
v. 1994
(Olo)
(1000 mk)
VuosiOsuus
kasvu
Suomen
viennistä 1990/94
v. 1994
(%)
0.40
13
0.32
21
0.16
17
0.10
30
0.09
24
15
0.08
0.07
0
0.07
17
-1
0.06
0.06
13
Osuus
VuosiSuomen
kasvu
viennistä 1990/94
v. 1994
(Olo)
0.06
9.80
98718
7.52
99239
0.06
4.24
88542
0.06
2.96
10602
0.01
2.92
0.08
125393
2.74
45163
0.03
2.39
159322
0.10
2.16
104554
0.07
2.02
490015
0.32
142448
1.97
0.09
Klusterin Klusterin
Maan
vienti
osuus koko
osuus
v. 1993
viennistä klusterin
ko. maahan viennistä
(1000 mk)
(Olo)
(Olo)
334588
311580
243878
208060
175632
95129
89556
83182
80789
79198
1.9
3.0
1.6
1.5
2.5
1.6
4.1
1.9
1.9
1.8
(Olo)
12.9
12.0
9.4
8.0
6.8
3.7
3.4
3.2
3.1
3.1
(Olo)
13
-1
3
-7
15
25
30
17
21
24
30
5
LÄÄKETEOLLISUUS ON SUOMESSA KESKITTYNYTTÄ
Lääkkeiden markkinat vahvasti teollisuusmaissa
Vuonna 1992 koko maailman lääketeollisuuden myynnin arvo oli noin
225 miljardia dollaria (Deutsche Bank/IMS). Lääkkeitä lähellä olevien
tuotealueiden (vitamiinien ja laihdutusaineiden) markkinat olivat vastaavasti noin 440 miljardia dollaria (SCRlP 1992). Oheisessa kuviossa on
maailman lääkekaupan alue llinen jakauma vuonna 1992. Teollisuusmaat,
joissa elää vain neljännes maapallon väestöstä, kuluttavat noin 80 prosenttia lääkkeistä (SCRIP 1992).
Reseptilääkkeiden markkinat ovat 1980-luvulla kasvaneet vajaan viidenneksen vuosittain; vuonna 1993 kasvu oli kuitenkin vain neljä prosenttia
(Financial Times, 1994) ja vuoteen 1996 asti keskimääräisen vuosikasvun
oletetaan olevan nelisen prosenttia vuodessa (Deutsche Bank Research/
Decision Re ources). Huolimatta paineista alentaa lääkekustannuksia ja
halvempien kopiolääkkeiden yleistymisestä ala pysynee edelleen kohtuullisessa kasvussa. Tärkeimpiä kasvua tukevia tekijöitä ovat maailman väestön kasvu, muutokset ikärakenteessa ja lääkkeiden voimakas tarve uusiin
sairauksiin.
Kuvio 5.1
Lääkemarkkinoiden alueellinen rakenne vuonna 1992
Saksa
Ranska
Italia
UK
Espanja
Muut
Lähde: Deutsche Bank Research: Europe's Industries 1994/IMS
31
Muuttuneen markkinatilanteen johdosta yritykset ovat pyrkineet entistä
voimakkaammin alentamaan kustannuksia. Jopa tuotekehitys, aiemmin
usein koskematon kustannuserä, on asetettu kyseenalaiseksi nykyisessä
laaj uudessaan.
Lääketeollisuuden kustannuksista noin 15 prosenttia on tutkimus- ja tuotekehittelykustannuksia. Markkinointi- ja myynninedistämiskustannukset
ovat 10 - 25 prosenttia riippuen yrityksestä ja sen valmisteista sekä siitä,
millaisille markkinoille valmiste on tarkoitettu. Syynä markkinointikustannusten suhteellisen suureen osuuteen on se, että markkinointi kohdistetaan useimmiten akateemisesti koulutettuihin henkilöihin (lääkäreihin ja
apteekkareihin), joihin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti asiantuntijoiden ja koulutettujen lääke-esittelijöiden välityksellä (sama pätee lääketieteellisiin kojeisiin ja laitteisiin). Toinen tapa on järjestää suuremmalle joukolle yhteisiä kokouksia ja seminaaritilaisuuksia, joiden kustannukset
ovat niinikään korkeita. Uusien lääkkeiden on myös murrettava markkinoilla jo olevien valmisteiden merkkiuskollisuus ja vakaa asema (de
Wolf, 1993). Tuotantokustannukset muodostavat noin kolmanneksen kustannuksista ja niiden merkitys lääketeollisuudessa on pienempi kuin
useimmilla muilla teollisuuden aloilla.
Kuvio 5.2
Eurooppalaisen lääketeollisuuden kustannusrakenne
Tuotanto, laadunvalvonta, jakelu
39,0%
T&K
14,5%
Tieteellinen informaatio ja palvelut
12,5%
Markkinointi
10,0%
Lähde: de Wolf, 1993
Voitto
10,0%
Verot
6,5%
Kiinteät kustannukset
75%
32
Taulukko 5.1 Maailman suurimpien lääkeyritysten tutkimus- ja tuotel<ehitysmenot 1992-1993 (milj. USD)
Järjestys T&K:n mukaan
T&K
1992
T&K
1993
T&K:n Myynti T&KJ
kasvu
1993
myynti
(%)
(%)
1.
Roche
1090
1240
13.8
5261
23.6
2.
Johnson & Johnson (konserni)
1111
1200
8.0
14130
8.5
3.
Merck (konserni)
1117
1170
4.7
10490
11.2
4.
Glaxo (tilivuosi päätt: 30.5.93)
880
1093
24.2
6060
18.0
5.
BMS
932
972
4.3
6524
14.9
6.
Eli LiIly (konserni)
925
954
3.1
6500
14.7
7.
Pfizer ("health care")
763
888
16.4
6210
14.3
8.
Abbott ("health care")
772
881
14.1
8400
10.5
9.
Bayer ("health care")
714
810
13.4
5522
14.6
10. Sandoz
751
>801
>6.7
4948
>16.2
11. Hoechst
792
...
...
...
...
12. SmithKline Beecham
609
732
20.3
5153
14.2
13.
American Home Products
(konserni)
552
663
20.1
8304
8.0
14.
Ciba
657
...
...
...
...
15. Monsanto (konserni)
651
620
-4.8
7902
7.8
16. American Cyanamid
531
596
12.2
4277
13.9
17. Schering-plough (konserni)
521
578
10.9
4341
13.3
18.
521
561
7.7
4000
14.1
510
566
11.0
3007
18.8
535
557
4.1
6720
8.3
Rhone-Poulenc Rorer
19. Uppjohn
20.
Takeda (vuosi 1993 arvio)
(-)
Orion Lääketeollisuus
43
42
-2.3
325
13.0
(-)
Leiras (Huhtamäki)
24
25
5.4
163
15.5
Lähde: Financial Times 1994, Huhtamäenja Orionin vuosikertomukset
Kemiallisen koostumuksen perusteella kokonaismarkkinat voidaan jakaa
yli sataan segmenttiin. Lääkkeet voidaan myös luokitella niiden terapeuttisen vaikutuksen mukaan, kuten sydänlääkkeet, ruuansulatusjärjestelmän
lääkkeet jne., vaikka eräät lääkkeet, kuten aspiriini, vaikuttavat monilla
alueilla. Kullakin terapeuttisella alueella lääkkeet vaikuttavat yhteen tai
33
useampaan valVaan, kuten verenpameeseen tai mahahaavaan (NBER
4466).
Kuvio 5.3
Lääkemarkkinoiden jako osakokonaisuuksiin
Jako vaikutusalueen mukaan
Tietyn lääkeybilisteen markkinalohkot
Patentti
s-a
v~ima
Reseptilääkkeet
OTe-
lääkkeet
(OverThe
Counter' re,·
septivapaat
lää~kket)
Patenttiliiä~-
keeo kopio
Vanhentunut
patentti
34
Jakelukanavan perusteella lääkkeet jaetaan resepti- ja "tiskiltä myytäviin"
lääkkeisiin. Reseptilääkkeiden markkinointiponnistukset suunnataan lääkäreihin, jolloin myyntihenkilöstön tulee olla asiantuntevaa ja tärkeimpänä myyntiargumenttina ovat lääkkeen ominaisuudet. Reseptivapaat lääkkeet ovat kuluttajille suunnattuja tuotteita, jolloin hinta ja mielikuvamarkkinoinnin luoma imago ovat tärkeitä.
Kemiallinen yhdiste, ja siten myös tietty lääke, voidaan suojata patentilla.
Vaikka patenttia voidaan valvoa ja niiden taloudellinen merkitys on suuri,
se ei välttämättä takaa kehittäjän yksinoikeutta keksintöön. Usein on teknologisesti mahdollista kehittää lääkeyhdiste, joka poikkeaa kemialliselta
koostumukseltaan patentoidusta lääkkeestä vaikutuksen pysyessä samana
(NBER 4466).
Patentin voimassaolo tai -olemattomuus vaikuttavat ko. alasegmentillä
vallitsevaan kilpailuun. Patentin haltijalla on periaatteessa kyseisen lääkeyhdisteen valmistuksen monopoli. Patentin vanhentuessa markkinoille tulee uusia kilpailijoita, jolloin hinnat laskevat nopeasti. Voimassaoleva patentti voidaan toisinaan kiertää valmistamalla kemiallisesti erilainen yhdiste, joka kuitenkin vaikuttaa alkuperäisen yhdisteen tavoin.
Lääkemarkkinoita kuvataan usein oligopolistiseksi tai jopa monopolistiseksi. Tucker (1984) on kuitenkin tutkimuksessaan todennut, että millään
yksittäisellä lääkeyrityksellä ei ole dominoivaa asemaa maailman lääkemarkkinoilla, ei edes omassa maassaan; autoteollisuudessakin keskittyminen on huomattavasti suurempaa. Monia vuosia maailman suurimmalla
lääkeyrityksellä Merck & Co:llakin on vain noin 4,5 prosentin osuus maailman lääkemarkkinoista. Vuonna 1992 kymmenen suurimman yrityksen
osuus maailmanmarkkinoista oli vain 33 prosenttia, 20:n suurimman 54
prosenttia, 50:n suurimman 83 prosenttia ja sadan suurimman 96 prosenttia (SCRIP 1992). Lähinnä yrityksillä on yksi tai kaksi lääkettä, joiden
avulla on mahdollisesti saavutettu nopeasti johtava asema tietyn sairauden
hoidossa. Näillä kapeilla osamarkkinoilla toimii vain muutamia yrityksiä,
jolloin niitä voidaan kuvata oligopolistisiksi.
Oligopolistisia piirteitä voidaan kuitenkin havaita, jos tarkastellaan yksittäisten yritysten sijasta maita. Näin havaitaan että tuotanto on keskittynyt
alueellisesti. Suurimmat lääkeyritykset ovat keskittyneet Yhdysvaltoihin,
35
Sveitsiin ja Saksaan. Tällä hetkellä viidentoista suurimman lääkealan yrityksen joukossa on seitsemän yritystä Yhdysvalloista, kolme sveitsiläistä,
kaksi saksalaista, yksi englantilainen sekä yksi englantilais-yhdysvaltalainen ja yksi ranskalais-yhdysvaltalainen yritys (SCRIP 1992). ED:n alueella on arviolta 2000 alan yritystä, koko maailmassa yrityksiä on noin
10000. Näistä suuri osa on pieniä yrityksiä, jotka valmistavat tuotteita,
joiden patenttisuoja on vanhentunut. Tuotteiden valmistuskustannukset
ovat suhteellisen alhaiset eikä niillä ole omaa tutkimus- ja tuotekehitystä.
Suomessa lääkevalmistus keskittynyttä
Suomalaisessa lääketeollisuudessa on toteutettu merkittävä rakenteellinen
muutos 1980-luvulla. Kotimaisen lääketeollisuuden pääosan muodostavat
Orion-yhtymä Oy Orion lääketeollisuus ja Leiras Oy. Lääketehdas Pharmacal Oy valmistaa lääkkeitä Helsingissä. Lisäksi ruotsalaisen Astra-konsernin suomalainen tytäryhtiö, Suomen Astra Oy, valmistaa lääkkeitä teollisesti Suomessa. Näiden lisäksi lääkkeitä valmistavat vähäisemmässä
määrin neljä muuta yritystä. Suurimmat valmistajat ovat myös suurimpia
myyjiä.
Kuvio 5.4
Suomen lääketeollisuuden viennin ja ulkomaantoimintojen kehitys 1970-1994
milj. mk
1600
;--
1400
.--
-
1200
-
.--
1000
-
800
;--
600
-
-
400
r-
-
-n-
~
o
I
1970
1975
I
I
1980
-
-
-
.--
200
-
- -
-
-
"
1
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
36
Lääketeollisuuden vienti on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 1970 Suomesta vietiin lääkkeitä vajaan 10 milj. markan edestä, vuonna 1994 viennin ja. ulkomaantoirnintojen arvo oii jo yli 1.6 miljardia markkaa. Lääkevalmisteiden osuu viennistä oli kolme neljännestä, loput olivat lääkeaineita ja muita vientituotteita. Kuviossa 5.4 on esitetty viennin kehitys
vuosina 1970-1994. Viennistä ja ulkomaan toiminnasta puolet suuntautui
EU-maihin, 15 prosenUia Amerikkaan, 14 prosenttia silloisiin EFTA-maihin, 10 prosenttia Aasiaan, 8 pro enttia muualle Eurooppaan ja 2 prosenttia muualle maailmaan. Huomattavaa on että vielä vuonna 1990 Neuvostoliitto oli suurin yksittäinen vientimaa, mutta vuonna 1993 Venäjän
osuus on vain muutamia prosentteja koko viennistä.
Tuontilääkkeiden suhteellinen osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna
1975 tuontilääkkeitä myytiin 262 miljoonan markan edestä, vuonna 1994
tuontilääkkeiden myynnin arvo oli 2667 miljoonaa markkaa. Kolme neljännestä lääkkeistä tuotiin Suomeen EU-maistaja viidennes silloisista EFTA-maista (Lääketietokeskus 1994).
Suomalainen lääketeollisuus onkin menettänyt asemiaan kotimarkkinoilla.
Kasvavan tuonnin kiristämä kilpailu on laskenut suomalaisten valmistajien markkinaosuuden Suomen lääkemyynnistä 1980-luvun alun vajaasta
60 prosentista runsaaseen kolmannekseen. Tulevaisuudessa niin sanottujen halpojen rinnakkaisvalmisteiden tuonnin kasvu voi kiihtyä, mikä pienentäisi kotimaisten valmistajien markkinaosuutta entisestään. Rinnakkaisvalmisteiden menekkiä rajoittaa kuitenkin se, etteivät lääkkeet Suomessa ole eurooppalaisittain erityisen kalliita; rinnakkaisvalmisteiden menekin ehtona on alkuperäislääkkeiden korkea hinta.
Kotimaisten lääketeollisuuden laskeva markkinosuus Suomessa on luonnollista, koska niiden pienet voimavarat edellyttävät erikoistumista ja kasvun etsimistä viennin kautta. Lääketehtaat ovatkin panostaneet alkuperäismolekyylien tutkimukseen ja lisänneet tutkimus- ja tuotekehitysmenoja.
37
Lääkevalmisteiden bruttomyynti Suomessa vuonna
1994
Kuvio 5.5
I
I
Orion-Fannos
1
I
Leiras p.;
"1
Phannacia bK
Suomen Astra
Glaxo
SuomenMSD
i.'"
",,.
.= I
Sandoz
Panfanna
Roche
Novo
I
i::J
~
~
o
200
400
600
800
1000
1200
milj. markkaa
Lääketeollisuus on korkean teknologian työvoimavaltainen teollisuudenala, joka käyttää vähän energiaa ja raaka-aineita (pääasiassa uusiutuvia).
Lääketeollisuuden jalostusarvon osuus tuotannon bruttoarvosta on
1980-luvun lopulla ollut lähes yli puolet, kun se koko tehdasteollisuudessa on ollut runsas kolmannes.
Alalle tyypilliset piirteet
Lääketeollisuus on Suomen tutkimusintensiivisimpiä teollisuudenaloja.
Tutkimus onkin lääkeyrityksen menestymisen kannalta ehdottoman tärkeää, sillä tuote on yrityksen keskeisin kilpailutekijä. Noin viidesosa lääketeollisuuden henkilöstöstä toimii tutkimus- ja tuotekehityksessä.
Lääketeollisuuden tutkimustoiminnalle on tunnusomaista innovatiivisuus,
poikkitieteellisyys ja kansainvälinen yhteistyö. Uuden lääkkeen kehittäminen on pitkä, monivaiheinenja usein myös epävarma prosessi. Kehitystyö
kestää kahdeksasta viiteentoista vuoteen. Alkuvaiheessa avainasemassa
ovat kemia ja biotieteet. Kun vaikuttavat molekyylit on löydetty, tarvitaan
farmasian, fysiikan, toksikologian, biofarmasian, fysiologian ynnä muiden
38
alojen asiantuntemusta. Nykyisin kehitystyön apuna voidaan käyttää kehittynyttä molekyylibiologiaa sekä geeniteknologiaa. (Hansen ja Kurkela
1989; Lääketietokeskus 1991)
Kuvio 5.6
Lääketieteellisen tutkimuksen vaiheet
1 vuosi
Päätö
3 • 10 vuotta
aihe 1:
Uusi tuote markkinoille
Vaihe 2:
Vaihe 3:
t t
20·50 henkilön 50·100 ko. sai· 500·1000
.uo e· .. ryhmällä tuiki.
kelutykscsta Innn lääkkeen rautta pOlevien b!tib
kulkeutumista testit
Ja e1imislö~l!!I'jJ~
rc "
•
99 %
Karsiutumisaste kussakin vaiheessa
70 %
20 %
5-8 %
Lähde: Financial Times 23 March 1994/ Arthur D. Little Inc.
Uuden lääkkeen kehittäminen maksaa noin 200 - 300 miljoonaa markkaa.
On kuitenkin huomattava, että vain harvat kehittelyn alkuvaiheessa lupaavilta vaikuttavista lääkkeistä omaavat niin paljon potentiaalia, että niitä
kehitetään loppuun asti. Tuote voi epäonnistua missä tahansa tuotekehittelyn vaiheessa ja joskus siitä joudutaan luopumaan aivan tutkimuksen loppuvaiheessa. Näin kävi esimerkiksi Orionin psoriasislääke Butantronille.
Sitä kehiteltiin useita vuosia, mutta loppuvaiheen kliinisissä potilaskokeissa ilmenneiden haittavaikutusten takia kehitysprojekti lopetettiin (Orion-yhtymä Oy 1985). Laskettaessa myös epäonnistuneet projektit tutkimuskustannuksiin, uuden lääkkeen kehityskustannukset nousevat jopa
miljardiin markkaan (Neuvonen 1993).
Suomalaiset ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan ja meillä tehtävää lääketutkimusta pidetään korkeatasoisena ja luotettavana. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että tutkimuksiin on suhteellisen helppo saada koehenkilöitä. Myös kansainvälisesti suomalaista lääketutkimusta arvoste-
39
taan; jopa siinä määrin, että eräät merkittävät kansainväliset lääkeyritykset
suorittavat kliinisiä tutkimuksiaan täällä. Ulkomaiset yritykset tekevät
noin kaksi kolmasosaa Suomessa suoritettavista kliinisistä tutkimuksista.
Tähän vaikuttavat ensisijaisesti suomalaisten sairaaloiden korkea taso,
erinomaiset tutkijat, väestöpohjan ja tiedon tason homogeenisuus sekä
Suomessa sairauksista pidettävät lukuisat rekisterit (Neuvonen 1993).
Taulukko 5.2 Suomalaiset alkuperäisvalmisteet
Rekisteröity Kauppanimi
(Valmistaja)
Valmiste
1978
Nova T (Leiras)
Kuparikierukka ehkäisyyn
1983
Domosedan (Farmos)
Suurten eläinten rauhoitus- ja kipulääke
1983
Norplant (Leiras)
Ihonalainen ehkäisykapseli
1985
Bonefos (Leiras)
Syövän luuetäpesäkkeiden hoito
1985
Finnferon-Alpha (SPR)
Kasvainten hoito
1985
Normosang (Leiras)
Porfyria-veritaudin hoito
1987
Broilact (Farmos)
Siipikarjan saimonellan ehkäisy
1987
Domitor (Farmos)
Pieneläinten rauhoitus- ja kipulääke
1987
Erasis (Orion)
Bakteeri-infektioiden hoito
1988
Fareston (Farmos)
Hormonaalisen rintasyövän hoito
1989
Antisedan (Farmos)
Eläinten rauhoitus- ja kipulääkkeen
vastavaikuttaja
1990
Levonova (Leiras)
Hormonikierukka ehkäisyyn
Lähde: Lääketietokeskus 1991
40
6
TERVEYDENHUOLLON TEKNIIKKA
Terveydenhuollon tekniikalla (healthcare technologyY) tarkoitetaan monitieteistä aluetta (kuvio 6.1), jonka tuloksena ovat mm. syntyneet terveydenhuollossa ja lääketieteessä käytetyt:
- Tarvikkeet, mm. maitohaposta tehdyt, liukenevat luunmurtumien hoitoon tarkoitetut impIantoitavat naulat ja ruuvit (Suomessa valmistaja
Bioscience).
- Instrumentit, mm. monikärkipipetit laboratorionäytteiden käsittelyyn
(Labsystems ja Biohit).
- Laitteet, mm. laboratorioautomaatit (Kone Instruments, Labsystems ja
Wallac), anestesiamonitorit (Datex) sekä kuvantamislaitteet (mm. Instrumentarium Imaging, Picker Nordstar, Planmecaja Soredex).
- Järjestelmät, mm. sädehoidon annossuunnittelujärjestelmä (VarianDosetek), tehohoidon tietojärjestelmä (Clinisoft) ja hammashoitoyksiköt (Fimet, Finndent ja Planmeca).
Tässä raportissa pääpaino on laitteissa ja järjestelmissä, joskin myös tarvikkeita ja instrumentteja käsitellään rajoitetusti.
Terveydenhuollon korkeiden kustannusten vuoksi suositaan tekniikoita,
joilla sairaalassaoloaika lyhenee esim. nopeamman diagnostisoinnin ja/tai
tehokkaampien hoitotoimenpiteiden kautta tai, joiden tukemana hoito voidaan siirtää tapahtuvaksi esim. kotona. Tämä kustannustensäästöpyrkimys
ja tietotekniikan kypsyminen merkitsevät kasvualueiden olevan laite- ja
järjestelmätekniikoissa, joiden avulla (1) vanhukset ja vammaiset kykenevät suoriutumaan itsenäisesti kotonaan, (2) kansalaiset kykenevät ylläpitä-
1)
Englanninkielellä alueesta puhutaan enenevästi health technology'nä. Tällä halutaan
osoittaa, että tekniikkaa sovelletaan ei vain terveydenhoitoon vaan myös terveyden
ylläpitämiseen. Yhdysvalloissa on käytössä termi "wellness", jolla halutaan asettaa
vastakkain sairauksien ja terveyden hoito.
41
mään ja seuraamaan terveydentilaansa ja (3) tiettyjä kroonisia ja akuutteja
sairauksia voidaan hoitaa kotioloissa.
Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden, instrumenttien ja tarvikkeiden
määrä on valtava. Joidenkin markkinavolyymi on suuri (kuten kuvantamislaitteet ja kliinisen kemian analyysiautomaatit), mutta suurin osa on
kuitenkin tuotteita, joiden markkinat ovat pienet, ts. niiden käyttötarkoitus
on rajattu johonkin tiettyyn erikoiskäyttöön. Kotimarkkinat ovat yleensä
liian pienet (poikkeuksena amerikkalaiset ja japanilaiset yritykset). Alalla
toimivan yrityksen on, erityisesti Suomessa, alusta alkaen tähdättävä tuotteellaan vientiin. Kannattavan liiketoiminnan edellytyksenä on toimiminen globaalisesti ja riittävän markkinaosuuden saaminen.
Kuvio 6.1
Terveydenhuollon tekniikka on lääketieteen ja tekniikan leikkauspinnassa
Terveys- ja sosiaalipalvelut
lääketiede
Itsenäinen suoriutuminen &
itsehoito
Koti- ja ambulatorinen hoito
Perusterveydenhoito
Erikoissairaanhoito
Epidemiologia
Ehkäisevä terveydenhoito
Terveyspolitiikka
Lääketiet. ja kliininen
tutkimus
l-
---J
42
6.1
Terveydenhuollon laitteiden markkinat
Terveydenhuollon tekniikan markkinoiden kokoa l ) arvioitaessa yleensä
erotetaan läåkintälaitteetja -tarvikkeet sekä kliinisen ja muun kemian näyteanalysaattorit ja reagenssit. Edellisen kokonaismarkkinat olivat vuonna
1992 noin 70 miljardia dollaria (taulukko 6.1). Jälkimmäist:n ryhmän
markkinat olivat vastaavasti noin 14 miljardia dollaria. Pohjois-Amerikka
kattaa lähes puolet kokonaismarkkinoista.
Taulukko 6.1 Lääkintälaitteiden ja -tarvikkeiden myynnin jakauma
vuonna 1992
Myynti 1992
(mrd. USD)
Osuus markkinoista
(Olo)
Myynti asukasta
kohti
(USD)
28.2
40
112.3
Kanada
1.8
3
67.3
Keski- ja Etelä-Amerikka
1.5
2
3.2
19.5
28
51.7
2.0
3
5.0
Kaukoitä
12.6
18
24.4
Keski-itä
1.3
2
5.9
muu Aasia
1.7
2
0.7
Australaasia
0.8
1
29.8
Afrikka
0.8
1
0.9
70.0
100
13.0
Yhdysvallat
Länsi-Eurooppa
Itä-Eurooppa
YHTEENSA
Lähde:~IS,
1994
Lääkintälaitteiden ja -tarvikkeiden maakohtaisessa myynnissä (MDIS
1994) Yhdysvallat on selvä ykkönen. Asukasta kohden mitattuna Suomen
myynti oli 60 dollaria. Erot ovat yllättävän suuria ottaen huomioon, että
1)
Kohdealueeksi on rajattu terveydenhuollossa käytettävät laitteet ja tietojäljestelmät.
Markkinoiden koosta ja jakautumisesta eri laiterylulliin ja larvikkeisiin on kuitenkin
hy in vaikeata saada täsmällistä tietoa. Sama koskee laboratoriolaitteita ja niiden
käyttämiä reagensseja. en vuoksi esitetyt luvut ovat yhteisluk'uja. Tekstissä on pyritty arvioimaan laitteiden osuuksia kokonaismarkkinoista.
43
kaikilla taulukon mailla katsotaan olevan kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä. Toisaalta vertailu osoittaa, että maiden terveysjärjestelmät todella ovat erilaisia.
Taulukko 6.2 Eräiden maiden terveysmenot dollareissa (ostovoimapariteetilla mitattuna) ja lääkintälaitteiden ja -tarvikkeiden kulutus henkeä kohden vuonna 1991 tai 1992
Maa
Terveysmenot
(USD)
Laite- ja tarvikemenot
(USD)
Laite- ja tarvikemenot /
terveysmenot
(Olo)
Iso-Britannia
1043
41
3.9
Italia
1408
42
3.0
Japani
1267
90
7.1
Norja
1305
63
4.8
Ranska
1650
52
3.2
Ruotsi
1443
52
3.6
Saksa
1659
72
4.3
Suomi
1426
60
4.2
Tanska
1151
73
6.3
Yhdysvallat
2867
112
3.9
Lähde: OECD Health Systems, 1993 ja MDIS, 1994
Lääkintälaitteiden ja tarvikkeiden viennissä Suomi on selvästi jäljessä
Ruotsia!) ja Tanskaa2). Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että Tanskan viennistä suuri osa on tarvikkeita. Norjan vienti muodostuu lähes kokonaan lääketieteellisessä kuvantamisessa käytettävistä varjoaineista3).
Suurimmat lääkintälaite- ja -tarvikeyritykset sijaitsevat valtaosin Yhdysvalloissa. Suurin pohjoismainen yritys on Gambr04), jonka oli 20. sijalla.
1)
Ruotsin suurimmat alan yritykset ovat Gambro ja Siemens-Elema.
2)
Tanska on erikoistunut kuulolaitevalmistukseen. Suurimpiin yrityksiin kuuluu mm.
verikaasuanalysaattoreita valmistava Radiometer.
3)
Norjan "ainoa" alan yritys on lääketieteelliseen kuvantamiseen tarkoitettuja varjoaineita valmistava Nycomed.
4)
Istrumentarium osti kesällä 1994 Gambrolta Engström-yritysryhrnän.
44
Lää1cintälaitteiden ja -tarvikkeiden markkinoiden jakautumista tuoteryhmiin on kuvattu taulukossa 6.3. Karkeasti yleistäen terveydenhuollon laitteiden markkinoiden voidaan sanoa jakautuvan kolmeen yhtä suureen
osaan: (1) kuvantamislaitteet, (2) laboratoriolaitteet (ml. reagenssit) ja (3)
muut laitteet.
Taulukko 6.3 Myynnin jakauma laiteryhmittäin vuonna 1992
Laiteryhmä
Sähkökäyttöiset lääkintä- ja kuvantamislaitteet
Myynti jakauma (%)
18.0
Hammaslääketieteen laitteet ja tarvikkeet
4.0
Ortopediset tuotteet
5.1
Kertakäyttötuotteet
17.1
Kirurgiset instrumentit ja laitteet
25.6
In-vitro diagnostiikka
14.0
Lähde:NUDIS, 1994
Markkinoiden kehittymistä voidaan luonnehtia kahdella painopisteellä.
Toisaalta terveydenhuollossa pyritään keskittämään vaikeat ja vaativat
hoitomuodot erikoisylcsiköihin. Näissä tarvitaan jatkossakin paljon laiteja tarviketekniikkaa diagnostisoinnin tarkentamise n ja nopeuttamiseen
sekä hoidon tehokkaaseen ja mahdollisimman ei-invasiiviseen läpivientiin. Toisaalta hoitomuotoja pyritään yksinkertaistamaan ja sitä kautta siirtämään niitä ulos hoitoyksiköistä. Tähän tullaan myös tarvitsemaan uutta
tekniikkaa. Samanaikaisesti hoitoa siis sekä keskitetään että hajautetaan.
Tämä on myös nähtävissä molekyylibiologian ja geerutekniikan soveltamisessa terveydenhuoltoon. Keskuslaborat rioiden merkitys kasvaa entisestään, kun kehitetään uusia ym. tekniikoihin perustuvia mittausmenetelmiä. Samanaikaisesti mm. bioanturitutkimus tavoittelee mittausmenetelmiä, jotka sallisivat monimutkaisen analytiikan tekemisen mm. kotona
hoitolaitoksien ulkopuolella.
Tietohallinl1.on merkity· kasvaa terveydenhuoltoyksiköiden toimintojen
uudelleenjäIjestelyihin Iii ttyväJl laatu- ja johtamiskäytäntöjen tarpeid 11 takia sekä kliinisten prosessien hajautuksen ja keskittämisen takia. Hoidon
painopisteen iirto vuodeboidosta avohoitoon ja koteihin luo tarpeita uu-
45
sille tekniikoille. Myös näiden käyttöönotossa tietotekniikka on keskeinen
elementti.
6.2
Laite- ja tietojärjestelmäyritysten yrityskenttä Suomessa
Toimialan luonne
Terveydenhuollon laitteita valmistavaa ja markkinoivaa yritystä ja sen toimintaympäristöä luonnehtivat kuvio 6.2 ja seuraavat väittämät:
- Koska asiakas ostaa ratkaisuja, ei laitteita, tuote sopii asiakkaan tarpeeseen ja on kilpailukykyinen ominaisuuksiltaan, laadultaan ja hinnaltaan,
- Koska kotimarkkinat eivät pysty elättämään alan yritystä, sen tuotannosta yli 90 % menee vientiin,
- Markkinointiverkosto on rakennettu määrätietoisesti globaaliseksi,
- Yritys toimii yhteistyössä alan lääketieteellisten huippupaikkojenja
-henkilöiden ('opinion leader') kanssa ja hankkii sitä kautta referenssit
ja tekee tuotteensa tunnetuiksi,
- Yrityksellä on GMP- ja ISO-Iaatusertifikaatit (Yhdysvaltojen ja vastaavasti Euroopan markkinoilla toimimista varten).
Yrityskenttä
Taulukossa 6.4 on hahmoteltu kotimaisen yrityskentän rakennetta. Yhteenlaskettu liikevaihto on yritystietojen mukaan noin 2700 miljoonaa
markkaa, mutta tullitilastojen perusteella (tuotteista yleensä yli 90 % menee vientiin) liikevaihto olisi huomattavasti vähemmän. Ala on kehittynyt
erittäin suotuisasti ja keskimääräinen liikevaihdon kasvu on ollut yli 12
prosenttia vuodessa, vaikka välillä on ollut vuosia ilman kasvua. Samalla
aikavälillä tuonti on kasvanut paljon vientiä hitaammin.
46
Taulukko 6.4 Suomen hyvinvointiklusterin teknologiayrityksiä
Yritykset
Liike- Henki- Vienti
vaihto löstö
v. 1993 v. 1993 v. 1993
Mmk
Mmk
Tuotteet
Laboratoriotesti- ja laitevalmistajat
1000
Kone Instruments Automaattianalysaattorit ja reagenssit
174
256
75
Analysaattorit, pipetit, reagenssit
Labsystems
190
325
172
Orion Diagnostica Reagenssit, analysaattorit
382
178
79
Analysaattorit ja reagenssit
Wallac
283
501
268
Biohit: pipetit, BioOrbit: luminometrit, reagenssit, Medix Biochemica: reagenssit; Anibiotech: reagenssil, Fluilogic Systems: nesteannostelijat, Labmasters: I'eagenssil
Sähkölääkintälaitevalmistajat
600
Instrum.IDatex
Anestesiamonitorit ja -järjestelmät
..
..
..
Acorn: potilasmonitorit, Diter-Elektroniikka: fysiatriset kuntoutuslaitteet, Fimetec: selkärangan toimivuusmittaus, Emerwest: potilasmonitorointi ambulanssissa, Atrotech:
impIantoivat stimulaattorit, Biorec: unipatja, Medikro: hengitysmittaukset, Megaelektroniikka sekä Noraxon: neurofysiologiset mittaukset, Spira: hengityshoitokoneel
Kuvantamislaitevalmistajat
300
Planmeca l )
Harnmasröntgenit
192
212
183
Instrumentarium Imaging: harnmas- ja mammografiaröntgenit, Medira: röntgengeneraattorit, Neuromag: biomagneettiset mittaukset, Picker Nordstar: magneettikuvauslaitteet (MRI), Planmed: marnmografiaröntgenlaitteet, Soredex: hammasröntgenlaitteet,
Varian-Dosetek: sädehoidon annossuunnittelu ja annosdosimetrit; Finnelpro: röntgenkuvien digitointilaitteet
Hammashoitolaitevalmistaj at
400
Planmeca l )
Hammasporakoneyksiköt ja tuolit
192
212
183
Fimet: hammasporakoneyksiköt ja tuolit, Finndent (Soredex): hammasporakoneyksiköt
ja tuolit, LM-Dental: hammaslääkärin käsi-instrumentit
Terveydenhuollon ohjelmistotoimittajat
100
Ecomed Finland: resurssijohtamisen työvälineet, IeL, KT-Tietokeskus, SiemensNixdorf, VTKK-Kuntajärjestelmät: tuoteperheet, Digital, IBM, Medici Data, Tiedonhallinta, Clinisoft: tehohoidon tietojärjestelmät, ProMed Team: röntgenin tietojärjesle/mä, Mv-lab: laboratorion lieloiärieslelmä, Datawell: ohielmislotuotlaia.
Lääketehtaat
2800
Orion
Lääkkeet
1854
2689
479
Huhtamäki/Leiras Lääkkeet
933
1260
518
Kuntoiluvälineet
600
Polar Electro
Sykemittarit
232
174
121
Tunturipyörä
Kutltopyörät ja -laineet, pyörät
379
428
118
Apuvälinevalmistajat ja palvelutuotanto
100
Merivaara Rehab: pyörätuolit, Pikosystems: ympäristönhallinta, Pikotec: ympäristönhallinta, Sondi: turvajärjestelmät
1)
..
. ..
Koko Yrityksen IllkeV8thto, henkJlokunt8J8 vIenti Suomesta.
Huom: erikseen merkittyjen yritysten liikevaihto on yli 100 milj. markkaa, kursiivilla
merkittyjen yrity ten liikevaihto on alle 10 miljoonaa markkaa.
Teollisuus
- Liikeidea
- Teknologiastrategia
M
a
hyväksvnnät
- CEmerkki
- FDA, ...
r
k
k
i
Tuotesektorit
n
Tuotanto
(alihankkijat)
o
i
n
t
i
T&KD
.~...
1\\ ote-
Laatujärjestelmä
Sopii:
- liikeideaan
- tuotesektoreihin
- markkinasegmentteihin
- teknologiastrategiaan
~
kauppa
kokemukset
Ulkoiset
T & K resurssit
- tutkimuslaitokset
- yliopistot
uudet tuoteideat
ja / tai
tuoteparannukset
0
.
Asiakas- / tuotesegmentit
?'
N
::!. >-3
l"'-l~
- Käytön aikainen evaluointi
- Kliininen testaus (ennen
markkinoille tuloa)
- Prototypointi / pilotointi
(käyttäjätestaus ennen
tuotannon aloittamista)
s:~
~
~
~
==
I:l'"
-=
0
0
==
.....
~
S
....
\/
8/
uudet lääketieteelliset
teknologiat
~
=
==
.,....
'"<
q
.....
l"'-l
~
teknologiahyppäykset
-------- kilpailijat
==
.....
0
....
.a...
.....
==
=
'"<
a
"0
=:
I
.j::..
-.l
48
Kuvassa 6.3 yritykset on järjestetty tuotesektorien mukaisiksi ryppäiksi.
Seuraavissa luvuissa on tarkasteltu tarkemmin näiden ryppäiden sisältöä,
tuotesektorin trendej ä j a yritysten välistä verkosturnista.
Taulukko 6.5 Lääketieteellisten kojeiden ja laitteiden tuonti ja vienti
1983
1993
1994
(milj. mk)
(milj. mk)
(milj. mk)
Tuonti
398
786
958
8.3
Vienti
406
1288
1521
12.8
kasvu / vuosi
(Olo)
Lähde: Sairaala- ja laboratoriotarvikkeiden ja -laitteiden valmistajat SAVA ry:n kokoamat tu11itilastot
Kuvio 6.3
Hyvinvointiklusterin osakokonaisuuksia ja niiden tärkeimpiä yrityksiä
Instrumentarium Imaging, Picker
Nordstar, Soredex, Planmed
Digital, KT-tietokeskus,
VTKK-kunlajärjestelmät
Kuvantamislaitteet
Laboratoriolaitteet ja
-jär:jestelmät,
testit
Huhtamäki
Orion
Bi hil
Kone Instruments
Labsystems
Orion DiagnosliCl
Wallac
8ioscience
LM-Dental
1mpiantaatit
Hammashoitovälineet
Merivaara
'-+-"'Rehab
Sondi
Lisäarvopalvelut
ja niiden tuottajat
Fimet
Finndent
Planmec
Clover
Tele
49
6.3
Laborotoriotesti- ja laitevalmistajat
Alan piirteet ja muutosvoimat
Potilaasta otettavien laboratorionäytteiden ottamiseen, esikäsittelyyn, mittaukseen, tulosten jälkikäsittelyyn ja jakeluun on vuosien varrella kehittynyt tehokkaasti organisoitu järjestelmä. Toisessa äärilaidassa ovat kustannustehokkuuteen ja laatutasoon pyrkivät isot kaiken palvelun keskusyksiköt, joiden päävarustuksena ovat isot automaattianalysaattorit. Toisessa
äärilaidassa ovat lääkärien vastaanotoilla ja enenevästi myös kotona käytettävät analysaattorit ja mittalaitteet.
Tavanomaisimmat tutkimukset (rutiinikemia ja hematologia) hoidetaan
automaattisten analysaattoreiden avulla. Mikrobiologiset ja immunologiset testit ovat kehittymässä kohden täyttä automaatiota. Geenitekniikkaan
perustuvat testit tekevät tuloaan ja niidenkin voi odottaa automatisoituvan
aikaa myöten. Automaatio ja automaatioasteen nostaminen ja laadunvarmistus ovat keskeisiä tekijöitä.
Laboratorio ei ole enää pelkästään analyysien tekemistä (kemiaa) tutkimuspyyntöjen pohjalta. Laboratorio ohjaa enenevästi tutkimuspyyntöjen
tekemistapoja ja tulkitsee saatuja tuloksia tutkimuspyynnössä ilmoitettujen lisätietojen valossa. Kliinisten tietojärjestelmien sisääntulo terveydenhuoltoon alkoi laboratorion tietojärjestelmistä. Näiden avulla on automatisoitu tutkimusten tilaus, näytteenoton ja -käsittelyn ohjaus, tulosten keruu,
laadunvarmistus sekä raportointi tilanneelie osapuolelle. Tietotekniikan
kehittyessä osa näistä toiminnoista on siirtymässä laboratorion tietojärjestelmästä isojen analysaattoreiden yhteydessä oleviin työasemiin. Tämän
kehityskaaren tuloksena keskuslaboratorioiden 'liikeideana' on tuottaa
diagnostisia palveluita kustannustehokkaasti.
Yleisesti uskotaan, että laboratoriotoiminta keskittyy entisestään isoihin
yksiköihin. Näiden etuina ovat kokonaispalvelu, nopeus, kustannustehokkuus ja laadunvarmistus. Ongelmana on, että potilaan näytteet pitää kuljettaa laboratorioon. Tulosten siirtoon käytetään tietotekniikkaa, mutta
näytteenottoa ja -siirtoa ei voida yhtä helposti automatisoida. Tästä syystä
sijaa on myös pienille yksiköille, jotka sijaitsevat lähempänä potilasta.
Mittaus voi tapahtua jopa potilaan kotona: esimerkkinä diabeetikon glu-
50
koositasapainon seuranta. Tietotekniikka on siinä muuttanut entisiä työtapoja siten että nykyään glukoosinuttari on liitettävissä modeemin välityksellä puhelin verkkoon jolloin hoitava Jääkäri voi seurata keritasapainoa
ja antaa ohjeita tarpeen mukaan.
Yrityskenttä
Yritykset pyrkivät tarjoamaan ku tannu tehokkaita menetelmiä näytteiden
esikäsittelyyn ja mittaukseen. Tämä merkitsee kunkin testin suorittamiseen tarvittavaa menetelmää, jotka on toteutettu näytteiden esikäsittelyllä,
analysaattorcillaja reag nssikiteillä.
Osa valmistajista pyrkii pitämään menetelmänsä suljettuina. Tässä on
menty jopa niin pitkälle, että yritykset antavat analysaattorit käyttöön ilmaiseksi, kunhan asiakas sitoutuu käyttämään yrityksen toimittamia reagenssejä. Kate otetaan silloin reagenssikaupasta.
Toisaalta yritykset eivät pysty tuottamaan itse kaikkia tarvittavia mittausmenetelmiä (siis reagenssejä ja/tai analysaattoreita). Yrityksillä on moninaisten OEM-alihankintojen verkko, joilla toisaalta analysaattorivalmistajat saavat omaan tuotteeseensa tarvittavat reagenssit ja reagenssivalmistajat hakevat sopivat analysaattorivalmistajat, jotka perustavat analytiikkansa näihin reagensseihin.
Paitsi järjestelmän avoimuus, toinen markkinaa jakava ominaisuus on
analysaattorin automaatioaste. Automaattilaitteet ja näiden reagenssit
muodostavat pääosan laboratorioalan markkinoista.
Isot laboratorioyksiköt ovat tunnusomaisia maille, joissa on kehittynyt terveydenhuolto. Teollistuvissa ja kehittyvissä maissa kysyntä kohdistuu lähellä hoitoyksikköä oleviin laboratoriopalveluihin.
Kotimaiset yritykset
Terveydenhuollon tekniikan kotimaisen yrityskentän volyymistä noin 40
prosenttia kohdistuu laboratorioalaan. Vaikka taulukon 6.6 mukaan alan
yrityksillä on samankaltainen tuotevalikoima, niin näiden tuotteet eroavat
51
kuitenkin siinä määrin, etteivät yritykset ole kilpailijoita. Viime aikoina
yritysten kesken on tapahtunut verkostumista, jota hahmottaa kuvio 6.4:
- Wallacinja Orion Diagnostican välinen yhteistyö on peräisin ajalta,
jolloin Farmos Diagnosticaja Wallac kehittivät yhdessä Delfia-tuotelinjaa. Orionin ostettua Farmos Diagnostican yhteistyö jatkuu.
- Orion Diagnosticanja Orionin lääketehtaan välillä on luonnollisesti
paljon kontakteja yhteisen omistajan vuoksi ja myös siksi, että tarvittavat perusteknologiat ovat osin yhteisiä.
- Fluilogic Systems ja Kone Instruments ovat olleet yhteydessä Fluilogicin perustamisesta lähtien sitä kautta, että Kone Instruments on yksi Fluilogic Systemsin omistajista. Nyttemmin Fluilogic Systems on
käynnistämässä itsenäistä markkinointia.
- KSH Productor oli aiemmin Kone Instrumentsin tuotantoyksikkö, joka
yhtiöityi joku aika sitten. Kone Instrumentsin tuotanto alihankitaan
muilta osin KSH Productorilta paitsi, että Kone Instruments vastaa
loppukokoonpanosta ja testauksesta.
- Aiemmin Orion Diagnostica teetti tiettyjä analysaattoreita ulkomailla.
Nyttemmin tästä vastaa KSH Productor.
- Biohit ja Labsystems ovat ainakin toistaiseksi tämän verkoston ulkopuolella.
52
Taulukko 6.6 Laboratorioalan yritykset ja niiden tuotealueet
Tuotealue
Yritys
Liikevaihto') yli 100 milj. markkaa
Kone Instruments
Automaattianalysaattorit ja reagenssit
Labsystems
Analysaattorit, (monikärki)pipetit ja raegenssit
Orion Diagnostica
Reagenssit ja analysaattorit
Wallac
Analysaattorit ja reagenssit
Liikevaihto 10-100 milj. markkaa
Biohit
(Monikärki)pipetit
BioOrbit
Luminometrit ja reagenssit
Medix Biochemica
Reagenssit
Liikevaihto alle 10 milj. markkaa
Anibiotech
Reagenssit
eLlOS
Näytteentunnistus saattomuistin avulla
Fluilogic Systems
Nesteannostelijat
Labmasters
Reagenssit
1)
Laboratorioalan yritysten kokonaisliikevaihto on n. 900 milj. markkaa.
Kuvio 6.4
Laboratorioalan yritysten verkostuminen
Wallac
Fluilogic
Systems
Biohit
Kone Instruments
Orion Diagnostica
Orion
lääketehda~
Labsystems
KSH Productor
53
Näiden kotimaisten yhteyksien lisäksi yrityksillä on lukuisia OEM-suhteita muihin toimittajiin, koska omalle analysaattorille haetaan laajempaa
analyyttivalikoimaa ja omalle reagenssituotannolle haetaan laajempia
markkinointikanavia muiden valmistamien analysaattoreiden osana.
Labsystems ja Wallac siirtyivät äskettäin uudelle omistajalle, jotka kummatkin ovat maailmanlaajuisia konsemeja. Tätä kautta kumpikin on saanut ison konsernin markkinointiverkoston edut oman aiemmin rakennetun
jakeluverkoston tilalle.
Vaikkakin kotimaisten yritysten välille on muodostumassa yhteyksien
verkko, sillä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut vaikutusta näiden strategioihin. Yritysten tuotteet eivät kilpaile keskenään poisluettuna Biohit ja
Labsystems, jotka kummatkin valmistavat pipettejä. Isompien yritysten
rinnalla maassa on useita pieniä yrityksiä, jotka kukin ovat erikoistuneet
johonkin tuoteryhmään.
Haasteet
Teknologiahyppyjä laboratoriotekniikoissa odotetaan tapahtuvan viidellä
taholla: (1) (semi-)manuaaliset menetelmät automatisoituvat, (2) tulosten
(palvelun) jalostusaste nousee, (3) uusia analyysimenetelmiä ja -antureita
innovoidaan, (4) kehitetään tekniikoita, joissa reagenssikulutus on murtoosa nykyisestä sekä (5) varsinkin isojen laboratorioiden (mutta myös pienempien) kokonaistoimintaa tehostetaan logistiikan avulla.
Näiden teknologiahyppyjen aikaansaamisen vaatimia resursseja ei kotimaisilla yrityksillä ole.. Ainoa keino resurssien saamiseksi olisi yritysten
yhteinen teknologiastrategia, jonka avulla T&K-resurssit saataisiin keskitetyksi kriittisen osaamisen kehittämiseen. Joitakin yrityksiä on tehty tähän suuntaan menneinä vuosina, mutta ilman tulosta. Tästä syystä alan
yritysten strategian on pakko perustua nopeaan reagointiin, kun joku muu
vie läpi teknologiahyppäyksen.
54
6.4
Sähkölääkintälaitevalmistajat
Alan erityispiirteet ja muutosvoimat
Sähkölääkintälaitteita yhdistää se, että ne ovat galvaanisessa kosketuksessa potilaaseen. Niitä käytetään potilaiden diagnostisointiin, hoitoon ja valvontaan. Diosähköiset mittaus- ja valvontalaitteet ovat suurin alaryhmä.
Näistä tärkeimmät liittyvät sydämen sähköisen toiminnan seurantaan
(elektrokardiografia ja sen erilaiset sovellukset). Sydämen ohella biosähköisiä ilmiöitä, j i,ta mitataan Ga valvotaan), ovat mm. aivojen ja lihasten
oiminta. Diagnostisoivien laitteiden käyttö tapahtuu yleensä sairaaloiden
palveluyksiköissä (mm. kliinisen fysiologian, kliinisen neurofysiologian
ja kardlologian yksiköissä).
Hoito- ja potilasvaJvontalaitteiden päätarkoitus n yl ensä elintoimintoj n
ylläpito (IIDll. infuusiopumput respiraattorit ja anestesiakoneet), normalisointi (mm. ydäntahdistimet ja defibrillaattorit) tai valvonta (mm. potilasmonitorit esim. verenpaineen happisaluraation ja sykkeen s urantaan)
tehohoitoyl siköissä ja leikkauksien aikaisessa aneste ias a.
Koska loppukäyttäjillä on erilainen erikoistumiskoulutus, ovat markkinat
erittäin hajanaiset. Lisäksi kukin erikoisala käyttää suurta joukkoa erilaisia mittalaitteita, mikä lisää markkinoiden heterogeenisuutta. Myös kuvantamislaitteilla on keskeinen sija näillä erikoisaloilla (erityisesti kardiologiassa). Usein myös monia laitteita käytetään yhdessä (mm. elintoimintojen valvonnassa ja diagnoosiin pyrittäessä).
Valtaosa tämän sektorin mittaus-, hoito- ja valvontamenetelmistä on ollut
jo pitkään tunnettuja, joten tuotevalikoima on tältä osin vakiintunutta.
Valmistajat kilpailevat toiminnallisuudella, laadulla ja hinnalla sekä kokonaispal elulla. Tiedonkä ittelyUä on ke keinen ja kasvava merkitys. Signaalien käsittely pyritään tekemään digitaali .k i mahd lli imman aikaisessa vaiheessa. Tätä kautta päästään hyödyntämään teollisuusstandardien
mukanaan tuomaa tietokoneiden ja varusohjelmistojen halpuutta. Vastaavasti laitteiden liittäminen toisiinsa ja tietoverkkoihin on nousemassa välttämättömäksi tuoteominaisuudeksi. Tältä osin trendi on saman kaltainen
kuin laboratorioanalysaattoreissa.
55
Yrityskenttä ja kotimaiset yritykset
Yrityksiä on suuri joukko. Suurimpia ovat Siemens, Draeger ja HewlettPackard sekä myös Datex-Engström. Suurin kotimaisista yrityksistä (taulukko 6.7) on anestesia- ja tehovalvontaan keskittynyt Datex-Engström
ryhmä]), jolla on merkittävä markkinaosuus sekä Euroopassa että PohjoisAmerikassa. Datexilla ei ole kilpailijoita kotimaassa. Vuoden 1993 lopulla Instrumentarium perusti Acorn-yhtiön tarkoituksena hyödyntää Datexissa syntynyttä potilasmonitorien tekemisen tietotaitoa muussa kuin
anestesiamonitoroinnissa2). Emerwest on pieni innovatiivinen yritys, jonka
tuoteideana on ambulanssissa tehtävä potilasvalvonta ja näiden tietojen
kaukosiirto hoitavaan yksikköön.
Datexin lisäksi maassa on useita pieniä yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet
jonkun diagnostisen laitteen tuotantoon. Näitä ovat mm. Mega-Elektroniikka ja Noraxon, jotka kummatkin toimivat neurofysiologisten mittausten alueella. Medikron tuotealueena on hengitystilavuuksien mittaus. Atrotech valmistaa implantoitavia hermostimulaattoreita. Fimetec valmistaa
mittalaitetta, jolla selkärangan liikkuvuutta kyetään kvantifioimaan. Fysiatrian alueella on useita yrityksiä. Osa on erikoistunut sähköstimulaattoreihin, kuten Diter-elektroniikka. Osa taas valmistaa hengityshoitokoneita,
kuten Spira.
Haasteet
Tuoteominaisuuksissa kokonaispalvelun tarjoaminen on yhä keskeisempää. Tämä edellyttää ,oikeiden jakelijoiden löytämistä, erityisesti kun
oman yrityksen tuote on vain osa kokonaispakettia.
Pieniä teknologiahyppäyksiä on odotettavissa mm. digitaalisen signaalinkäsittelyn (DSP) kautta. DSP:n avulla laitteista saadaan tarkempia ja
häiriösietoisempia. Muutenkin mitattavien signaalien digitalisointi mah1)
Taulukon liikevaihtolukuihin ei ole laskettu mukaan Instrumentariumin Engströmyritysoston mukana tullutta liiketoimintaa.
2)
Kesän 1994 aikana Instrumentarium teki yritysostoja. Näiden jälkeen alaln yrityksistä muodostettiin Datex-Engström -ryhmä, johon kuuluvat Datexin lisäksi Engström, Acorn, Clinisoft ja ulkomaiset myyntiyhtiöt Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa.
56
dollistaa tietojenkäsittelytekniikoiden laajan soveltamisen. On odotettavissa, että laiteratkaisut kehittyvät kohden avoimia alustoja, joihin muut
osapuolet tuottavat erityissovelluksia (eli ohjelmistoja).
Taulukko 6.7 Sähkölääkintälaitevalmistajat ja niiden tuotealueet
Tuotealue
Yritys
Liikevaihtoi) yli 100 milj. markkaa
Anestesiamonitorit ja -jäljestelmät
Datex
Liikevaihto 10-JOO miIj. markkaa
Acorn
Potilasmonitorit
Diter-elektroniikka
Fysiatriset kuntoutuslaitteet
Liikevaihto alle 10 milj. markkaa
Atrotech
Impiantoitavat stimulaattorit
Emerwest
Potilasmonitori ambulanssissa
Fimetec
Selkärangan toimivuusmittaus
Medikro
Hengitysmittaukset
Megaelektroniikka
Neurof)tsiologiset mittaukset
Noraxon
Neurof)tsiologiset mittaukset
Spira
Hengityshoitokoneet
1)
6.5
Sähkölääkintälaitevalmistajien kokonaisliikevaihto on n. 650 milj. markkaa.
Terveyslaitevalmistaj at
Alan erityispiirteet ja muutosvoimat
Lääketieteen ja tietotekniikan kehittymisen vuoksi on mahdollista hajauttaa potilaiden diagnostisointia, hoitoa ja valvontaa terveydenhoitoyksiköistä koteihin. Tämä edellyttää menetelmiä, jotka ovat ei-invasiivisia ja
jotka ovat riittävän luotettavia käytettäväksi ilman hoitohenkilökunnan
jatkuvaa valvontaa.
Rinnan tämän sairaanhoidon muutoksen kanssa kotona tapahtuvia toimenpiteitä "vyörytetään" wellness-käsitteen avulla terveiden ihmisten käyt-
57
töön. Kun laitteet on perinteisesti mielletty sairauksien diagnostisointiin,
hoitoon ja seurantaan kuuluviksi, wellness-ajattelu lähtee siitä, että ihmiset ottavat itse vastuun omasta terveydestään. Kuntoiluun liittyvien apuvälineiden tukena voidaan käyttää laitteita, joilla terveydentilaa ja fyysistä
kuntoa voidaan aktiivisesti seurata. Wellness-tuotteiden ostaja on yksityinen henkilö. Näin ollen näitä tuotteita joudutaan markkinoimaan kuin kulutuselektroniikkaa. Tuotteista pitää saada massatuotteita.
Yrityskenttä ja kotimaiset yritykset
Wellness-markkinat ovat vasta syntymässä. Polar Electro on saanut siinä
sykemittareillaan erittäin hyvät lähtöasemat. l ) Kotona tapahtuvien mittausten edelläkävijöitä on myös Biorec. Biorecin tuotteena on unipatja, jonka
avulla voidaan monipuolisesti seurata henkilön fysiologiaa unen aikana.
Haasteet
Tuotteet joudutaan myymään suoraan loppukäyttäjille. Uusien tuotekonseptien hyväksyttämisessä mielipidejohtajat ovat edelleen tärkeät, mutta
markkinoinnin on perustuttuva kulutt;:yien tavoittamiseen.
6.6
Kuvantamislaitevalmistaj at
Alan erityispiirteet ja muutosvoimat
Kuvantamislaitteiden markkinat ovat keskittyneet neljän suuren kansainvälisen yrityksen haltuun (General Electric, Philips, Siemens ja Toshiba).
Isot yritykset kykenevät tarjoamaan kaikki kuvantamislaitteet. Ne hallitsevat sekä rutiinilaitteiden että erittäin kalliiden erityislaitteiden markkinoita, koska ne pystyvät tekemään tuotenimistään tunnettuja ja kykenevät
markkinoimaan globaalisti. Kehittämis- ja tuotantokustannukset eivät tässä ole niin merkittäviä kuin markkinoinnin globaali peitto.
J)
Ks. Polar Electro kuntoiluvälineitä käsittelevässä luvussa 7.
58
Suurten yritysten lisäksi on joitakin keskisuuria kuvantamislaitteita valmistavia yrityksiä, joilla on maailmanlaajuinen markkinointiverkko ja
suuri joukko pienempiä, jotka toimivat joko tietyllä maantieteellisellä alueella tai jotka tuottavat jotain erityislaitetta.
Markkinoiden volyymin ennustetaan kasvavan vuoteen 2000 mennessä lähes kaksinkertaiseksi. Kasvusegmenttejä ovat kontrastiaineet, magneettikuvauslaitteet, ultra-äänikuvauslaitteet, teleradiologia (digitaalikuvien
kaukosiirto ja -tulkinta) sekä digitaaliset kuvaverkot (PACS).
Perinteisesti röntgenyksiköt ovat olleet varsin merkkiuskollisia ja ne ovat
kuuluneet jonkin ison toimittajan leiriin. Merkkiuskollisuus on häviämäsä koska terveydenhoidon tulos- ja laatu hjaus etenee ja yksiköiden liikeideak i kirka tuu kuten sairaalalaboratorioissa jo on tapahtlUlUt) kuvantamispalveluiden tuottaminen. Radiologisessa toiminnassa (kuten sairaalalaboratoriossa) laitteista johtuvat pääomakustannukset ovat merkittävä tekijä palvelun hintaa laskettaessa.
Kuvaustekniikkojen kehittymisen seurauksena radiologian luonne on
myös muuntumassa. Entistä enemmän kuvantamista tehdään osana jotakin tutkimus- tai hoitotoimenpidettä (toimenpideradiologia). Myös laitetekniikka on muuttumassa tietotekniikan tmjoamien uusien mahdollisuuksien vuoksi. Osa kuvantamismenetelmistä on jo digitaalisia (mm. tietokonetomografia ja magneettikuvaus). Osa kuvista on helppoa digitalisoida
(mm. ultraäänikuvaukset ja isoissa hoitoyksiköissä röntgenkuvat kuvalevytekniikalla). Kaikkeen käyttöön soveltuvan digitaalisen röntgenilmaisimen tutkimukseen ja kehittämiseen panostetaan tällä hetkellä vahvasti.
Digitaalisten kuvien siirto paikasta toiseen nopeiden tietoverkkojen avulla
ja kuvien tulkinta tietokoneohjelmien avulla tulee muuttamaan radiologista toimintaa voimakkaasti vuosituhannen vaihteen tienoilla.
Kotimaiset yritykset
Kotimaiset yritykset (taulukko 6.8) valmistavat erikoisröntgelllaitteita
hammaslääkäripraktiikoille ja k31 vokirmgiaan erikoistuneiUe yksik"il1e
(Instrumentarium Imaging, Planmeca ja oredex). Toinen pääartikkeli on
mammografiaröntgen (Instrumentarium Imaging ja Planmed). Myös Sor dexilla oli mammografiatuote mutta tämä tuotelinja myytiin Yhdy valt i-
59
hin. Hammasröntgenlaitteissa suomalaisilla yrityksillä on globaalisti hyvä
markkinaosuus (noin 30 %). Myös mammografiassa on menestytty.
Picker-Nordstar perustettiin Instrumentarium Imagingin magneettikuvauslaitteen ympärille Instrumentariumin ja Pickerin yhteisyrityksenä. Yhteisyrityksen avulla kotimaiselle magneettikuvauslaitteelle on saatu maailmanlaajuinen markkinointiverkko. 1)
Dosetek oli alunperin kotimainen yritys, joka toi maahan mm. Varianin
hiukkaskiihdyttimiä. Tämän lisäksi yhtiöllä oli kaksi omaa tuotelinjaa:
kiihdyttimien annosjakautuman dosimetrit ja sädehoidon annossuunnittelun ohjelmisto. Varian toimi näiden markkinointikanavana ulkomaille.
Vuonna 1993 Dosetek siirtyi Varianin omistukseen.
Taulukko 6.8 Kuvantamislaitteiden valmistajat ja niiden tuotealueet
Yritys
Tuotealue
Liikevaihto') yli 100 mi/j. markkaa
Instrumentarium Imaging
Hammas- ja mammografiaröntgenlaitteet
Planmeca
Hammasröntgenlaitteet
Liikevaihto 10-100 mi/j. markkaa
Medira
Röntgengeneraattorit
Neuromag
~iomagneettiset mittaukset
Plamned
Mammografiaröntgenlaitteet
Picker Nordstar
Magneettikuvauslaitteet (MR!)
Soredex
Hammasröntgenlaitteet
Varian-Dosetek
Sädehoidon annossuunnittelu ja annosdosimetrit
(aivot, sydän)
Liikevaihto alle 10 mi/j. markkaa
Finnelpro
1)
Röntgenkuvien digitointilaitteet
Kuvantamislaitevalmistajien kokonaisliikevaihto on n. 300 milj. markkaa.
70-luvulla silloinen Valmet Instrumenttitehdas laajensi toimintaansa terveydenhuollon tekniikkaan. Tunnetuin tuotteista oli terveyskeskuksiin
suunnattu perusröntgenlaite ja kuvausteline. Värikkäiden vaiheiden jäl1)
Picker Nordstar on äskettäin julkistanut uuden innovatiivisen magneettikuvaustuotteen, joka mahdollistaa tutkimuksen aikaiset toimenpiteet.
60
keen Valmet lopetti tämän tuotesektorin SO-luvun loppupuolella. Tässä
mukana olleiden henkilöiden osaamisen varaan on Tampereelle syntynyt
kaksi yritystä: Medira ja Finnelpro. Edellisen tuotteena on röntgengeneraattori, jota markkinoidaan ruotsalaisen yhteistyökumppanin kanssa. Finnelpro on kehittänyt tarkkuusskannerin röntgenkuvien digitointia varten.
NeuroMag Oy on uuteen tuoteiIllovaatioon (aivojen ja sydämen magneettisen aktiviteetin mittaus suprajohtavilla SQUID-ohutkalvoantureilla) perustuva yhtiö, jonka osakkaita ovat keksijöiden lisäksi Instrumentarium ja
SITRA. NeuroMag syntyi TKK:n kylmälaboratorion pitkän tutkimusperinteen tuloksena hyödyntämään erittäin alhaisen magneettikentän mittausosaamista. Biomagnetismilaitteiden markkinat ovat nyt syntymässä.
Haasteet
On ilmeistä, että isot yritykset hallitsevat jatkossakin massamarkkinat.
Pienten yritysten pitää löytää sopivat erikoisalueet, jotka eivät kiinnosta
ISOJa.
1970- ja SO-luvuilla kuvantamisalan pioneeriyritykset kehittivät ja loivat
ensin tietokonetomografian ja sen jälkeen magneettikuvauslaitteiden
markkinat. Kun pioneerit olivat tehneet tuotteet hyväksytyiksi, isot tulivat
ja korjasivat hedelmät. Kaikki näiden tekniikoiden pioneeriyritykset ovat
joko lakanneet toimimasta tai ostettu isojen osiksi. Vaikkakin pienet innovatiiviset yritykset siis loivat sekä CT- että MRI-laitemarkkinat, niin käyttäjien hyväksyttyä uudet tuotteet, suuret yritykset ottivat markkinat haltuunsa. Tämä taas on perustunut jo edellä mainittuihin kahteen tekijään:
suuri yritys on tunnettu ja sen markkinointiverkko on globaalinen.
Tämä tuo erityisesti Picker Nordstarille ja NeuroMagille haasteita. Picker
Nordstarin markkinat ovat jo olemassa ja haasteena on se miten Picker
Nordstarin tuotteet kykenevät kilpailemaan ja menestymään tässä. NeuroMag puolestaan on vasta muutaman muun alan pioneerin kanssa luomassa
uusia markkinoita. Tutkimusmieliset ja rikkaat kliiniset keskukset ostavat
ensimmäiset tuotteet ja selvittävät tekniikan käytettävyyden. Näiden työllä
uusi menetelmäjuurtuu kliiniseen rutiiniin. Se myös muuntuu kun laajempi kliinisten asiantuntijoiden joukko hakee sille sovelluksia. Jos tämä aikainen adaptiovaihe osoittaa tekniikan käyttökelpoiseksi niin joitakin vuo-
61
sia myöhemmin syntyvät varsinaiset markkinat, jossa ostajina ovat rutiinilääketieteen tekijät. Tuotteen ominaisuuksien pitää silloin vastata toisia
tarpeita. Näiden ostajien saavuttamiseksi tarvitaan toinen markkinointiverkosto, jossa tunnettuus on tärkeä elementti (kun alkumarkkinassa tärkeätä on uutuusarvo).
Jos Neuromag aikoo selviytyä, sen pitää tehdä uusi tuote rutiinimarkkinoille. Alan isot yritykset ovat tiettävästi myös tekemässä protolaitteita ja
odottavat markkinoiden käynnistymistä. Menestymisen ratkaisee viime
kädessä tuotteen hinta. Pienen yrityksen on vaikea saada kalliissa tuotteissa sellaista tunnettuutta, että se kykenisi kilpailemaan jo maineensa vakiinnuttaneiden isojen yritysten kanssa.
6.7
Hammashoitolaitevalmistajat
Alan erityispiirteet ja muutosvoimat
Tässä käsitellään vain hammasporakoneyksiköitä ja hammaslääkärituoleja. Hammaslääkäripraktiikoihin liittyvät erikoisröntgenlaitteet on käsitelty
edellä. Laiteteknisesti nämä markkinat ovat varsin kypsät. Asiakkaat arvostavat erilaisia asioita riippuen kohdemaan (loppuasiakkaiden) maksukyvystä: toisessa äärilaidassa halvat ja riisutut perustuotteet ja toisessa äärilaidassa ergonomisesti muotoillut tuotteet, joilla houkutellaan maksukykyisiä potilaita. Halpojen ja riisuttujen perustuotteiden markkinat ovat
kasvussa, kun hammashuolto levittäytyy teollistuviin maihin sekä kehitysmaihin. Myös huipputuotteiden markkinat ovat kasvussa, kun asiakkaat
haluavat ominaisuuksiltaan ja muotoilultaan yhä parempia tuotteita.
Yrityskenttä ja kotimaiset yritykset
Yrityksiä on paljon muun muassa, koska kyseessä ovat teknologisesti
kypsät markkinat. Jakelijan rooli on ratkaiseva. Yleensä asiakkaat arvostavat tässäkin kokonaispalvelua.
Suomessa on erittäin menestyksekkäitä yrityksiä ja niiden kokonaisliikevaihto on noin 400 miljoonaa markkaa. Näistä selvästi suurin on Planme-
62
ca, jonka jakeluketjuna on Plandent (liikevaihto yli 100 milj. markka~),
joka vuorostaan omistaa joukon jakeluyrityksiä Euroopan maissa. Planmecan kohderyhmänä ovat vaativat hammaslääkäripraktiikat. Finndentin
(Soredex) ja Fimetin kohderyhminä ovat hammaslääkäripraktiikat, joissa
arvostetaan rutiinityökaluja. Edellä mainittujen lisäksi Paraisilla toimii käsi-instrumentteja valmistava LM-Dental. Turun yliopiston biolasitutkimusta pyritään tuotteistamaan tämän yhtiön suojissa. Näiden yhtiöiden liikevaihdot ovat 10-100 miljoonan markan välillä.
Haasteet
Isoja teknologiahyppyjä ei ole odotettavissa. Itä-Euroopan markkinat ovat
avautuneet ja suomalaiset yritykset ovat hakemassa myös niiltä markkinaosuuksia.
6.8
Terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittajat
Alan erityispiirteet ja muutosvoimat
Terveydenhuolto otti Suomessa varsin aikaisessa vaiheessa tietokoneet ja
tietojärjestelmät käyttöön potilashallinnossa ja -hoidossa. Suomen terveydenhuollossa tietotekniikkaa on sittemmin sovellettu varsin ennakkoluulottomasti ja laajasti kuten myös muissa Pohjoismaissa.
Tuotteena on ohjelmistojen teon myynti asiakkaan kulloiseenkin tarpeeseen. Yritykset ovat luonnollisesti pyrkineet siihen, että yhdelle asiakkaalle tehdyn sovelluksen runkoa voitaisiin käyttää pohjana myös muille asiakkaille, mutta tässä ei ole onnistuttu kovin hyvin. Poikkeuksena ovat esimerkiksi perusterveydenhuollon Finstar-sovellus ja sairaalalaboratorioiden Multilab-sovellus. Toistaiseksi kaikki toimittajat ovat olleet kotimaisia. Yritykset eivät myöskään ole vieneet tietotaitoaan ulkomaille, joskin
tämä on nyt muuttumassa l ).
"
1)
VTKK Kuntajärjestelmät on saanut vientikauppoja hammaslääkäripraktiikan tietojärjestelmällään,
63
Työtapoihin on myös kuulunut tuloksen yhteisomistus. Yritys on siis tehnyt sovelluksen usealle asiakkaalle ja asiakkaat ovat myös saaneet oikeudet tuloksena syntyneeseen ohjelmistoon. Jos tulos on otettu käyttöön jossain uudessa kohteessa, alkuperäisen työn rahoittaneet ovat yleensä vaatineet tästä osansa. Tämä on rajoittanut yritysten taloudellisia mahdollisuuksia ohjelmiston jatkokehittämisessä.
Kuvio 6.5
Ohjelmistotuotteiden kehityskaari
Tuotemaisuus
•
.
....
.
.
I
I
I
Sisältyy
varusohjelmistoon
Kansainvälinen
tuote
Kotimainen
tuote
Sovellusperhe
1----,/------+--1 - - - - - -
Räätälöidyt
sovellukset
1--------,/---- - - - - - -
N k tila
Prototyypit
Aika
Terveydenhuoltoyksiköt ovat enenevästi ymmärt~neet, että räätälöinti ei
ole kokonaiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto. Ainoa ratkaisu on tuotteistus. Tilanne vastaa kehitystä, joka on jo tapahtunut muilla ohjelmistotuotteilla (kuvio 6.5).
Terveydenhuollon kustannuskriisin vuoksi aletaan ymmärtää toimintaprosessien uusimisen välttämättömyys. Samalla aletaan myös ymmärtää, että
prosessien uusimisessa tietojärjestelmät mahdollistavat uusia toimintata-
64
poja. Kun aiemmin on nähty taloushallinnon ja hoidon tietojärjestelmät
erillisinä, jatkossa ero poistuu. Hoitoprosessiin liittyy kaksi komponenttia:
tulos ja sen suorittamiseen tarvitut resurssit. Hoitoprosessi muodostuu
kliinisistä toimenpiteistä ja sen tuloksena syntyy lopputuloksen lisäksi
kustannuksia. Kun terveydenhuollon kustannuksia halutaan seurata, on
kohdistettava kustannukset hoitoprosessien eri vaiheisiin.
Samanaikaisesti on tietotekniikka kehittynyt suuntaan, joka mahdollistaa
ohjelmien hankkimisen moduleina. Asiakas voi hankkia tarvitsemansa
modulit haluamaltaan toimittajalta.
Yrityskenttä
Ulkomaisella yrityksellä on ollut vaikeata tulla markkinoille kolmesta
syystä: terveydenhuolto on organisoitu eri tavoin eri maissa. Näin ollen
myös tietojärjestelmien on pitänyt sopeutua kunkin maan organisaatioihin.
Toiseksi kehityshankkeet ovat olleet liiaksikin käyttäjätarpeista lähteviä.
Kuten edellä on todettu tämä on johtanut ohjelmistojen räätälöintiin sen
sijaan, että olisi syntynyt tuotteita. Kolmas syy on ollut kieli, joten nykyisin ohjelmistotuotteissa otetaan huomioon kielierot. Terveydenhuollon tapauksessa kielierot eivät rajoitu pelkästään maiden välisiin eroihin. Lääketieteessä on käytössä useita osittain päällekkäisiäkin nimikkeistöjä ja
sanastoja. Myös hoitokäytännöt ovat pitkälti standardoimattomia.
Alan suurimmat yritykset ovat Yhdysvalloissa. Ne ovat ulottaneet tarjontaansa myös Eurooppaan ja menestyneet jossain määrin englantilaisilla
kielialueilla. Eurooppalaiset yritykset ovat toistaiseksi olleet kieli- ja kulttuurialueensa vankeja, mutta tämä on muuttumassa.
Yhtenäistä eurooppalaista tietotekniikan tuotteiden sisämarkkinaa on yritetty viime vuosina luoda EU-komission strategisilla tutkimus- ja kehittämisohjelmilla. Näistä terveydenhuoltoon on keskittynyt Advanced Informatics in Medicine (AIM). Yhtenäisyyttä vahvistetaan yhteiseurooppalaisella standardisoinnilla. Tuloksia näistä syntyy kuitenkin hitaasti, koska
tärkein kehityksen jarru ei ole teknologia vaan se, että terveydenhuoltoa ei
ole laajasti mielletty ja hyväksytty palvelujärjestelmäksi, jolla on myös tulostavoitteet (hoitotulosten ja resurssien optimointi). Tästä syystä tervey-
65
denhoitoprosessit ovat edelleen hyvin epäyhtenäiset eri maiden välillä ja
jopa näiden sisällä.
Kotimaiset yritykset
Eurooppalaisittain kotimaisten yritysten (taulukko 6.9) osaamistaso on
erittäin korkea. Tietojärjestelmiä käytetään laajasti suomalaisessa terveydenhuollossa. Vain kotimarkkinoilla toimimisen vuoksi yritykset ovat pieniäja niiden tuotteena on voimakkaasti kärjistäen ohjelmointityön myynti,
eikä ohjelmatuotteiden myynti.
Taulukko 6.9 Terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittajat ja niiden
tuotealueet
Yritys
Tuotealue
Liikevaihto') 10-100 milj. markkaa
Digital
Järjestelmätoimittaja
Ecomed Finland
Resurssij ohtamisen työvälineet
IBM
Järjestelmätoimittaja
ICL (Softia)
Tuoteperhetoimittaja
KT-Tietokeskus
Tuoteperhetoimittaja
Siemens-Nixdorf
Tuoteperhetoimittaja
Tiedonhallinta
Järjestelmätoimittaja
VTKK-Kuntajärjestelmät
Tuoteperhetoimittaja
Liikevaihto alle 10 milj. markkaa
Clinisoft
Tehohoidon tietojärjestelmä
Datawell
Ohjelmistotuottaja
Medici Data
Järjestelmätoimittaja
Mylab
Laboratorion tietoj ärj estelmä
Promedteam
Röntgenin tietojärjestelmä
1)
Terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittajien kokonaisliikevaihto on n. 100 milj.
markkaa.
Merkittävimmät toimijat ovat tietokonejärjestelmiä toimittavat yritykset
kuten Digital, IBM ja Siemens-Nixdorf ja kunnallisista ja valtiollisista
atk-toiminnoista yhtiöitetyt KT-Tietokeskus ja VTKK Kuntaj ärj estelmät.
66
Edellisen ryhmän liikeideana on ollut tietokonejärjestelmien toimitusvalmius. Tarvittavat sovellusohjelmistot on tehty joko itse tai sitten ne on
teetetty alihankkijoina toimivilla ohjelmistotaloilla. Jälkimmäisten liikeideana vuorostaan tehdä isoja integroituja ohjelmistoja.
Yliopistosairaaloiden, KT-Tietokeskuksen .i a Suomen kuntaliiton perustama Medici Data syntyi tilanteeseen, jossa perinteinen integroitujen kokonaisuuksien aikakausi oli murtumassa ja yliopistosairaaloiden ei kunkin
erikseen kannattanut kehittää uusia ratkaisujaan. Medici Datan tehtäväksi
annettiin keskeisten uusien ohjelmistotuotteiden kehittäminen.
Useat pienet ohjelmistotalot ovat kukin erikoistuneet johonkin tietojärjestelmään tai asiakkaaseen. Mylab on erikoistunut laboratorion tietojärjestelmiin ja laiteliitäntöihin. Clinisoftin tuotteena on tehohoidon tietojärjestelmä. ProMed Teamin alueena vuorostaan on röntgenin tietojärjestelmä.
Ecomed Finlandin tuotteet tarjoavat mahdollisuuden terveydenhuoltoyksiköille mitata ja vertailla toimintansa tuloksellisuutta. Ecomedin tuotteita
ovat terveydenhuollon toimintaprosessien analysointiin tarkoitetut ohjelmistot. Datawell toimii ohjelmistotuottajana pääkaupunkiseudulla. Työterveyshuoltoon tehtyjen ohjelmistotuoteiden yhtenä tekijänä on Tiedonhallinta. Nyttemmin Tiedonhallinta on laajentumassa perusterveydenhuolloon sovelluksiin. Myös ICL:n ohjelmistotuotannolla on sovelluspotentiaalia terveydenhuollon palvelurakenteiden verkottajana.
Kuviossa 6.6 on hahmoteltu yritysten välistä verkostumista. Kuvasta erottuu selvästi yksi usean yrityksen välinen verkosto, joka osoittaa pikemminkin yritysten välillä olevan pyrkimyksiä yhteistyöhön kuin konkreettisia yhteishankkeita, joskin niitäkin on jo käynnissä.
"
Kone Instruments ja Wallac ovat mukana, koska yhä suurempi osa laboratorioanalysaattoreiden toiminnoista toteutetaan ohjelmallisesti ja analysaattoreiden toimintoja ohjataan dynaamisesti, Tähän tarvitaan rajapinta
(liitäntämahdollisuus) laboratorion tietojärjestelmään. Datex näkee ohjelmistot keskeisenä menestystekijänä ja on tuomassa markkinoille anestesian tietojärjestelmää. Tämän lisäksi se on päättänyt laajentaa markkinointinsa myös tehohoitoon ja osti sen vuoksi kesällä 1994 Clinisoftin. Laboratorioanalysaattorit ja potilasvalvontalaitteet ovat hyviä esimerkkejä siitä
67
miten laitevalmistajien strategiat, ja sen seurauksena tuotteet, ovat muuntuneet tietotekniikan laaj emman soveltamisen suuntaan.
Kuvio 6.6
Ohjelmistotoimittajien verkottuminen
SiemensNixdorf
VTKKKuntaj ärj estelmät
1
Softia/
ICL
Tiedonhallinta
KT-Tietokeskus
~
Medici
Data
' . f~
Datawell
eI1ll1S0
t
I
D atex
IBM
/
I
Ecomed
~\
'T'
ProM ed .team
-
/
Digital
Mylab___.
[
Kone
-----fu.strumen t
Wallac
Haasteet
Alan yritysten kehittymisen haasteet ovat:
- Miten siirrytään ohjelmointityön myynnistä tuotepohjaiseen toimintaanja miten näiden tuotteiden kanssa kyetään vientiin.
- Miten yritykset omaksuvat systeemi-integroinnin toimintatapana.
- Miten yritykset uudistavat työkaluvalikoimansa siten, että ohjelmointityön tuottavuus ja osien uudelleenkäytettävyys paranee sekä eri toimittajien tuotteet toimivat saumattomasti yhdessä ja ennenkaikkea
- Miten nopeasti myös asiakkaat kykenevät omaksumaan uudet ajatteluja toimintatavat.
68
Kotimaiset yritykset ovat tiedostaneet muutoksen yhden toimittajan integroidusta kokonaispaketista monitoimittajaympäristöön. Vaikka tästä ollaan yksimielisiä, siirtymän käytännön toteutus on vielä avoin. Monitoimittajaympäristö edellyttää, että rajapinnoista on olemassa yhteisesti hyväksytyt sopimukset (standardit). Jäädäänkö odottamaan miten nämä syntyvät Euroopassa vai tehdäänkö sopimukset joidenkin yritysten kesken?
Avainasemassa ovat terveydenhoitoyksiköt. Systeemi-integrointi ja avoimet rajapirnmt ovat ensi kädessä näiden etu. Yritysten halu kehittää ja tarjota tällaisia palveluita nykyisten sijaan on kiinni siitä mitä asiakkaat vaativat ja viestivät.
6.9
Apuvälinevalmistajat ja palvelutuotanto
Alan erityispiirteet ja muutosvoimat
Apuvälinesektorin kaupalliset tuotteet ovat välineitä, joiden avulla vammaisten ja vanhusten itsenäistä suoriutumista pyritään tukemaan ja edistämään. Suomessa apuvälineiden kustantajia ovat etupäässä sosiaali- ja terveystoimi, KELA, koulutoimi, työvoimahallinto, tapaturmavirasto ja vakuutuslaitokset. Näistä sosiaali- ja terveystoimi on suurin kustantaja. Julkisen sektorin kautta myönnettävien välineiden kotimaan kokonaismarkkinat vuositasolla ovat tällä hetkellä alle 500 miljoonaa markkaa. Suurimpia välineryhmiä ovat liikkumisen välineet (mm. kävelyapuvälineet ja
pyörätuolit) sekä kuulokojeet. Kommunikaatiovälineiden ja mm. turvapuhelinten osuus on hiukan kasvanut viimeisten vuosien aikana, mutta mitään suurta muutosta ei ole näköpiirissä.
Kohderyhmänä ovat toimintakyvyiitään vajaavaiset henkilöt (vammaiset
ja vanhukset). Apuvälineiden avulla pyritään kompensoimaan vammasta
johtuvaa alentunutta toimintakykyä. Erityisesti väestön vanhenemisen
seurauksena esille ovat nousseet välineet, laitteet ja järjestelmät, joilla
henkilöiden itsenäistä suoriutumista voidaan tukea. Kolmantena tavoitteena on tämän tekniikan avulla mahdollistaa henkilöiden osallistuminen yhteiskunnan toimintoihin.
69
Kuvio 6.7
Apuvälinetekniikan asema
Osallistuminen ja
integroituminen
yhteiskuntaan
Integroivat tekniikat
Q
Päivittäinen
suoriutuminen
D
Itsenäinen
suoriutuminen
Hoitamisen
tekniikat
Vamman kompensointi
Terveyden ylläpito
Apuvälinetekniikka
ja elintoimintoja
ylläpitävät laitteet
D
Diagnostisointi-,
hoito- ja
valvontatekniikat
Vanhukset ja vammaiset
Samanaikaisesti kun näitä tuotteita tarvitsevien henkilöiden määrä kasvaa,
teollisuus ei kuitenkaan näytä kehittyvän sen enempää Suomessa kuin
muissakaan teollistuneissa maissa. Haasteena onkin se, miten ohje1mistotuotteiden tapaan yritykset pääsevät irti räätälöinnistä.
Kotimaiset yritykset
Alan yritykset (taulukko 6.10) ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta
pieniä muutaman henkilön yrityksiä. Suurimmat yritykset (mm. Apuväline Oriola ja Trehab Oy) ovat maahantuojia. Kokonaismarkkinoista arviolta 80 prosenttia on tuontitavaraa.
70
Taulukko 6.10 Apuvälinevalmistajat ja niiden tuotealueet
Yritys
Tuotealue
LiikevaihtoI) 10-100 milj. markkaa
Merivaara Rehab
Pyörätuolit
Pikosystems
Ympäristönhallinta
Pikotec
Ympäristönhallinta
Sondi
Turvahälytysjärjestelmät
J)
Apuvälinevalmistajien kokonaisliikevaihto on n. 100 milj. markkaa.
Merkittävin kotimainen valmistaja on Merivaara Rehab (Instrumentarium
Oy). Hightech-puolella Pikotec Oy:llä on myös vientiä. Sondi Oy:n tuotealueena ovat turvahälytysjärjestelmät (ks. myös kohta 6.5, jossa Sondin
omistaman Biorec-yhtiön toimintoja on kuvattu).
Kansainväliset trendit
Pohjoismainen terveydenhuolto nielee kohtuullisen paljon varoja ja apuvälineiden osuus näistä kustannuksista on kansainvälisesti mitattuna korkea. Ruotsissa ja Tanskassa on myös merkittävää tuotantoa (mm. kuulokojeet). Pohjoismaiden ulkopuolella merkittävimmät apuvälineiden valmistajat ovat Yhdysvallat, Kanada, Saksaja Iso-Britannia.
Europassa alueen tutkimus- ja tuotekehitys on ollut hyvin satunnaista ja
hajallaan. Euroopan Unionin TIDE-ohjelmassa pyritään ymmärtämään
apuvälinemarkkinoiden dynamiikkaa ja etsitään keinoja, joilla tuotteista
saataisiin laajemmin leviäviä ja kasvaneen tuotannon volyymin kautta
kannattavampaa liiketoimintaa, Markkinat liittyvät läheisesti muuhun terveys- ja sosiaalitoimeen; kustannusvastuu ja -käytäntö vaihtelee hyvinkin
paljon eri maiden välillä jo Euroopassa, saati sitten Euroopan ulkopuolella.
"
Telemaattisten palvelujen osuus välinemarkkinoista tulee lisääntymään.
Tätä kautta myös välineiden ja palvelujen raja hämärtyy, sillä saman päätelaitteen kautta voidaan välittää eri palveluntuottajien palveluja.
71
Haasteet
- Tuotteiden kansalliset ja kansainväliset markkinat ovat pienet ja erittäin fragmentoituneet.
- Kotimainen tuotanto on hyvin vaatimatonta.
- Välineet hankitaan pääasiassa terveydenhuollon kautta; markkinat
muuttuvat hitaasti eikä kasvua ole näköpiirissä.
- Vienti on ongelmallista; hightech-tuotteille ei ole vielä "vastaanottorakennetta" ja perinteisissä tuotteissa kilpailu on erittäin kovaa.
- Ei ole syntynyt sellaisia todellisia innovaatioita, joista tulisi vientikelpoisia tuotteita.
6.10
Muut yritykset
Bioscience perustettiin Tampereen teknillisen korkeakoulun muovitekniikan laitoksen vahvan tutkimusperinteen pohjalta noin 10 vuotta sitten.
Biosciencen tuotteiden perusideana on luumurtumien hoidossa tarvittavien metalliruuvien ja -sauvojen korvaan1inen liukenevilla muovirakenteilla. Kun aiemmin luunmurtuman hoitoon tarvittiin kaksi leikkausta (metalliruuvien asentaminen ja poistaminen), niin muovirakenteilla selvitään yhdellä leikkauksella.
KSH Productor on mukana myös laboratorioalan yritysten verkostossa
(ks. kuvio 6.4). Se syntyi management buy-outin kautta nykyisestä Kone
Instrumentsista. KSH Productor tarjoaa alan yrityksille elektroniikan ja
hienomekaniikan kokoonpanopalveluita. Useimmat kotimaiset yritykset
käyttävät ulkopuolisia alihankkijoita kokoonpanoon. Lasermaticin avainhenkilöillä on pitkä osaamistausta lääketieteellisissä lasersovelluksissa.
Laserkirurgia on vahvasti kasvava alue, jolle myös löytyy koko ajan uusia
sovelluskohteita. Laserin aallonpituus ja teho määräävät millaisiin sovelluksiin niitä voidaan kirurgiassa käyttää. Teleoperaattorit (sekä TELE että
yksityiset) ovat kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tukemisesta telekniikalla ja telemaattisilla palveluilla. Palveluyksikköjen ver-
72
kottuessa teleoperaattoreiden rooliksi muodostunee perusinfrastruktuurin
tarjoaminen. Merivaaran potilassängyt edustavat perinteistä tekniikkaa.
Taulukko 6.11 Muut alan valmistajat ja tuottajat
Yritys
Tuotealue
LiikevaihtoJ)lO-JOO milj. markkaa
Bioscience
Biomuovit
KSH Productor
Tuotantoyhtiö
Lasermatic
Kirurgiset laserit
Merivaara
Potiiassängyt
Teleoperaattorit
Lisäarvopalvelut
J)
Muiden alan valmistajien kokonaisliikevaihto on n. 150 milj. markkaa.
73
7
KUNTOILUVÄLINEET
Kuntoiluvälineillä tarkoitetaan ihmisen fyysisen kunnon ja toimintakyvyn
palauttamiseen, edistämiseen ja ylläpitoon tarkoitettuja laitteita ja välineitä. Aerobisen harjoittelun laitteilla kuntoilija joutuu liikkumaan pitemmän
aikaa ja harjoittelun rasittavuus voi vaihdella paljonkin. Aerobisia kuntoilulaitteita ovat esimerkiksi juoksumatot, soutulaitteet, porras- tai askelluskoneet sekä kuntopyörät. Lihasharjoittelu taas on lähinnä lihasten voimistamistaja kiinteyttämistä tai niveltenja raajojen liikkuvuuden parantamista. Lihasharjoituslaitteita erilaiset vetotaljat ja - laitteet, jalkaprässit, kyykkyte1ineet, kulmapenkit, vatsalaudat, erilaiset penkit painojen nostoa ja
punnerrusta varten sekä erilaiset painot.
Kuntoutuslaitteita ja -välineitä voidaan kutsua lääkinnällisen harjoitusterapian laitteiksi (LHT-laitteet). LHT-laitteita käytetään fyysisen liikuntaja toimintakyvyn kehittämiseen, parantamiseen ja ylläpitoon. Nämä laitteet ovat hyvin paljon samoja kuin edellä luetellut kuntoiluvälineet mutta
niihin kuuluvat myös sellaiset, yleensä lihasharjoituslaitteet, jotka ovat
erikoisesti suunniteltu lääkinnälliseen harjoitusterapiaan. LHT-laitteet ja
välineet ovat usein normaaleja kuntoiluvälineitä tarkempia ja hienosäätöisempiä ja niitä käytetään yleensä vain niin kutsutuissa kontrolloiduissa tilanteissa, esimerkiksi lääkärin tai lääkintävoimistelijan ohjauksessa. Usein
laitteisiin liittyvät myös tarkat fysiologiset tai suoritusta mittaavat laitteet.
Esimerkkejä LHT-laitteista ovat kuntopyörät, soutulaitteet, lihasharjoituslaitteet, nojapuut, seisontatuetja tasapainonharjoitusvälineet.
Kuntoiluvälineitä ovat myös polkupyörät: MTB-pyörät (mountain-bikes),
ATB-pyörät (all-terrain-bikes), kilpapyörät, vakiopyörät, nuortenpyörät,
lastenpyörät ja erikoispyörät.
Fysiologiset mittalaitteet mittaavat ihmiseen fyysiseen suorituskykyyn liittyviä tekijöitä kuten esimerkiksi sydämen lyöntitiheyttä, hapenottokykyä
tai lihaksen toimintaa. Näitä ilmiöitä mitataan hyvin erilaisilla laitteilla.
Sydämen lyöntitiheyttä mitataan esimerkiksi sykemittarilla ja lihaksen
aktivoitumista EMG-mittalaitteilla. Kuntovälineisiin voidaan lukea sellaiset fysiologiset mittalaitteet, joilla on selvä yhteys kuntoiluun ja kuntoutukseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ainoastaan sykemittareita. Nii-
74
tä käytetään valmennuksessa, kuntoutuksessa, rasitustutkimuksissa ja nykyään yhä enenevissä määrin myös henkilökohtaisessa kuntoilussa.
Kuntoutusvälineiden kannalta suomalaisen kansanterveyden (tai pikemminkin -sairauksien) kehitys on ollut merkittävää. Väestön keski-iän kasvaessa lisääntyy vajaakuntoisuus ja ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ja
vireyden ylläpitäminen onkin eräs tulevaisuuden suuria haasteita.
Kuntovälineteollisuudessa ovat nämä tulevaisuuden trendit ovat jo selvästi näkyvillä (Parkkinen, 1993):
1. Kodin merkitys elämän keskipisteenä kasvaa; kuntovälineteollisuus
on ruvennut keskittämään kotikuntoilulaitteiden tuotantoa ja markkinointia.
2. Ihmiset ovat sopeutuneet teknologiaan, eikö teknologian pitäisi nyt
sopeutua ihmisiin (egonomia); välinevalmistajien vastaus tähän on
yhä inhimillisempien, kuntoilijan suorituskyvyn huomioonottavien
ja kuntoilijaa motivoivien laitteiden kehittely.
3. Irti ikärasismista; ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa, rahaa ja terveyttäja kaikenikäisen ihmiset haluavat huolehtia kunnostaan.
4. Ihmisillä on voimakas elämän into, he haluavat elää paremmin, onnellisemmin, pidemmän elämän etsintä ja elinvoiman säilyttäminen
tavoitteenaan, jolloin he ovat myös halukkaita panostamaan kuntonsa ylläpitoon.
Polkupyörät
Vuonna 1993 myytiin maassamme 215 000 pyörää, joista noin puolet oli
kotimaisia. Valmistus oli alhaisinta pitkään aikaan. Syyt olivat osin tilapäisiä, ja suomalaisen pyöräkysynnän uskotaan pysyvän suhteellisen tasaisena.
Maastopyörät ovat lisäksi tuoneet voimaa pyörämarkkinoille. Niiden
myötä myös pyörien varaosa- , tarvike- ja huoltokauppa on piristynyt, koska koko ajan uudistuva tekniikka vanhentaa hyvin säilyneet yksilöt. Suo-
75
messa maastopyöriä myytiin vuonna 1993 arviolta 37 prosenttia kaikista
pyöristä. Vaihteettoman yleispyörän myynti on laskenut.
Kaksipyöräalan markkinoita Suomessa hallitsevat ainoat kotimaiset pyörävalmistajat Tunturipyörä ja Helkama. Tunturin katsotaan olevan markkinajohtaja ja sen tuotemerkit ovat Tunturipyörä, Nopsa sekä halpatuonnin vastapainoksi kehitetty Shadow. Helkaman tuotemerkit ovat Helkama
ja Terässiipi.
Kuntoiluvälineet
Yhdysvaltojen kuntoiluvälinemarkkinat vastaavat lähes 70 prosenttia koko maailman kuntoiluvälinemyynnistä. Kuntoiluvälineala on saanut alkunsa Yhdysvalloista leviten sieltä muualle. Tuotteiden kysyntä Euroopassa ja muissa maissa seuraa yleensä viiveellä Yhdysvaltojen markkinoita.
Suomessa nousi muiden länsimaiden tapaan selvä kuntosalibuumi
1980-luvulla. Laitevalmistajat huomasivat myös kotikuntoilun merkityksen ja vuonna 1988 Suomessa ostettiinkin suhteessa eniten kuntolaitteita
henkilöä kohden koko maailmassa. (Seppälä 1988)
Kotimaiset kuntosalimarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet 1990-luvulla.
Vaatimukset ovat nousseet, enää eivät riitä yksinkertaiset painonnosto- ja
muut lihasharjoituslaitteet vaan kiinnostus on siirtynyt aerobisiin ja yhä
teknisempiin harjoitusvälineisiin. Kuntoilusta halutaan myös yhä enemmän mitattavuutta. Karkea arvio kotimaisten kuntoiluvälineiden kaupasta
1993 on noin 30 miljoonaa markkaa. Kysyntään on vaikuttanut viime
vuosien huonot ja liukkaat kelit, jotka ovat pakottaneet kuntoilijat pysymään sisätiloissa.
Kuntoiluvälineissä voidaan ryhmitellä tuotteet kahteen: Up-market -tuotteet, joissa on korkea laatu ja vahvat tuotemerkit ja joita myyvät yleensä
alan erikoisliikkeet. Toisen ryhmän muodostavat yksinkertaisemmat ja
halvemmat tuotteet, jotka myydään yleensä halpahallien ja postimyynnin
kautta.
76
Kotimaan kuntoiluvälinekaupan jakelutiet ovat hajallaan mikä vaikeuttaa
markkinointiviestien perillemenoa ja siten myyntiä. Postimyynti on ollut
alalla aktiivisempaa kuin mussa urheiluvälinekaupassa. Suoramyyntiä harjoittavia maahantuojia ja valmistajia on paljon. Kotimaisen kuntoiluvälineiden kysynnän ei uskota lähiaikoina kasvavan. Menestyneet kotimaiset
kuntoiluvälinevalmistajat vievät tuotteistaan suuren osan ulkomaille.
Aerobisissa kuntoiluvälineissä Tunturi on markkinajohtaja Suomessa.
Muita suomalaisia kuntoiluvälineiden valmistajia ovat HUR, Normann,
Frapp, Leoko, Finndelta, Avancia, David, Gym-machine ja Kerkos-Sport
ja Kuntoset Ky. David on lihasharjoituslaitteiden markkinajohtaja Suomessa. Suomen markkinoilla myös saksalainen Kettler on menestynyt hyvin. Muuta kilpailua tulee lähinnä Taiwanista.
Kuntoutusvälineet
Suomessa kuntoutus ulottuu avoterveydenhoidosta ja sairaalalaitoksista
koulu- ja ammattilaitoksiin, työvoimahallintoon ja sosiaaliturvaan. Kuntoutuslaitteita myydään kunnallisten avoterveydenhuollon terveyskeskuksiin, sairaaloihin, kuntoutuslaitoksiin sekä yksityisiin fysikaalisiin hoitolaitoksiin. Viime vuosien lama on vaikuttanut kuntoutuslaitteiden hankinnassa kahdelta eri suunnalta. Valtion ja kuntien varat ovat olleet tiukalla
supistaen näin sairaaloiden ja laitosten laite- ja välinehankintoja. Myös
sairausvakuutusten korvausperusteita on vähennetty, näin vähentäen kuntoutuspalveluiden kysyntää. Toisaalta on tiedostettu avoterveydenhoidon
mahdollisuudet kattaa väestön kuntoutustarpeita kustannuksia nielevän
sairaala- ja laitoskuntoutuksen sijasta. Tämä merkitsee terveyskeskusten
ja fysikaalisten laitosten varustetasojen parantamista ja laajentamista ja
voi tulevaisuudessa merkitä laajempaa korvausperiaatetta yksityisten ihmisten kuntoutuslaitehankinnoissa. Etenkin tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairauksien jatkuva lisääntyminen on aiheuttanut paineita kattavalle
kuntoutuksen järjestämiselle. (Pajula 1986)
Kuntoutuspalveluiden ja -välineiden tarve on muissa länsimaissa hyvin
samankaltainen kuin Suomessa. Kehitysmaissa, joissa sivistys- ja elintaso
ovat alhaiset ja teolliset voimavarat niukat on tärkeintä välttämättömin vähimmäistoimintakyvyn turvaaminen eikä kuntoutusta katsota terveydenhuollon ensisijaiseksi ongelmaksi. (Niemi 1978)
77
Suomalaisia kuntoutuslaitteiden valmistajia on kuntoiluvälinevalmistajien
lisäksi muun muassa: David Fitness & Medical, Bekvil Oy, Bodybow,
Elektroplan Oy, Ergotest, Inventic, Salvo-Tuote, Suomen 3M, Telltek ja
Ventipress.
Fysiologisten mittalaitteet
Suomalaiset fysiologisten mittalaitteet valmistajat toimivat melko pienillä
tuotealueilla, jollaisia suuren alan yrityksen täytyy hallita useita. Maailmanmarkkinoita hallitsevat useilla segmenteillä perinnäisesti monikansalliset tai muuten markkinoilla vankan aseman saavuttaneet yritykset.
Suomessa sykemittareiden markkinat eivät ole suuret mutta sitäkin vaativammat. Tuotteita käytetään lähinnä sairaaloissa, fysikaalisissa hoitolaitoksissa, kuntoutuslaitoksissa, urheiluvalmennuksessa sekä tutkimuslaitoksissa. Koska kotimarkkinat ovat pienet, on yritysten ollut pakko pyrkiä
vientiin jo aikaisessa vaiheessa. Fysiologisten mittalaitteiden sykemittareissa Polar Elektro on ylivoimainen. Markkinaosuus Yhdysvalloissa on
80 prosenttia ja Euroopassa 80 - 90 prosenttia.
78
Laatikko 7.1
Polar Electro sykkii maailmalla
Tekniikan tohtori Seppo Säynäjäkangas kehitti sykemittarin Oulun yliopiston sähköteknillisessä tiedekunnassa. Ensimmäinen sovellutus löytyi ladulla hiihtovahnentajan
kanssa käydyssä keskustelussa. Murtomaahiihdon rasitus on vaikea mitata hiihtomatkanja -ajan eri vaiheissa, koska maasto ja kelit vaihtelevat.
Olympiakomitea teki ensimmäisen tilauksen. Huolimatta referenssistä keksintö ei käynyt kaupaksi yrityksille. Niinpä Säynäjäkangas perusti Polar Electron vuonna 1977
hyödyntämään keksintöä. Sen kasvu on ollut hämmästyttävän nopea. Vuoden 1994 liikevaihto oli noin 300 miljoonaa markkaa. Polar Electro sykkii urheilijoiden, kuntoilijoidenja nyt myös kuntoutettavien sydämen tahdissa kaikkialla maailmassa.
Yliopiston ja yrityksen unioni
Oulun yliopiston sähköteknillinen tiedekunta, jonka professori Säynäjäkangas edelleen
on, ja Polar Electro ovat eläneet hedehnällisessä vuorovaikutussuhteessa. Yrityksen
vetäjälle ja hänen kokoamalleen tiimille oli yliopistossa kertynyt vuosikymmenien
sähköteknisen mittauksen tutkimuskokemus. Myöhemmin sähköteknillinen tiedekunta
on ollut vahva tuki tuotekehitykselle. Vastaavasti yritys on tarjonnut haastavia työpaikkoja tiedekunnasta vahnistuneille. Yrityksen johto- ja kehityshenkilöistä noin 70
% on rekrytoitu sieltä.
Polar Electron ja yliopiston "kumppanuus" on ihneisesti hyvä malli pirstoutuneelle
korkeakoululaitoksellemme. Pienissä ja hajallaan olevissa yksiköissä ei ole riittävää
henkilöstömäärää (kriittistä massaa) tieteen ja opetuksen huipun saavuttamiseksi. Jos
opettajia ja tutkijoita saadaan rohkaistuksi perustamaan tieteenalaansa hyödyntäviä
yrityksiä tai toimimaan niiden tuotekehitystehtävissä, yliopisto voi saada valtavan uuden voimavaran ja työpaikkoja vahnistuville. Tieteen yhdistäminen tekemällä oppimiseen tuo kiistämättömiä etuja myös huipputeknologiayrityksille.
Tuotekehityksen vaiheet ja strategiset tavoitteet
Useissa teknologiayrityksissä kilpailukykyinen tuote on kaiken perusta. Polar
Electrossa määrätietoinen kehitystyö on tehty seuraavissa vaiheissa:
Vaihe 1: Prototyypistä valmiiksi tuotteeksi
Tuotekehityksen ensimmäisenä strategisena tavoitteena oli saada myynti ja siten valmistusmäärät niin suuriksi, että oppimisen kautta syntyy valmistusosaaminen, joka
mahdollistaa kustannustehokkaan ja korkealaatuisen lopputuotteen. Tämä tavoite saavutettiin nopeasti käyttämällä liittolaisyritystä markkinoiden avaamisessa.
Vaihe 2: Tuoteparannukset asiakkaiden kokemusten pohjalta
Strategisena tavoitteena oli saada loppukäyttäjäitä tietoa tuotteen käyttöominaisuuksista ja parannusmahdollisuuksista. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi oli otettava markkinointi itselle, jotta asiakastieto välittyisi oikeana ja riittävänä yritykseen. Tuoteparannukset johtivat uusien mallien tuloon markkinoille.
Vaihe 3: Uudet innovatiiviset tuotesukupolvet
Uusia tuotesukupolvia kehitetään 2-3 vuoden välein. Uusi tuotesukupolvi merkitsee
jonkin tuoteominaisuuden ratkaisevaa parannusta tai kokonaan uuden ominaisuuden
liittämistä tuotteeseen (esim. mikroyhteys, vesitiiviys 50 metriin saakka jne.).
79
Vaihe 4: Tuoteperhe kattamaan eri asiakasryhmien tarpeet
Huippu-urheilijoiden valmentautumista palveleva tuote ei sellaisenaan ollut sopiva
kuntoilijoille ja kuntoutettavilIe. Näitä segmenttejä varten kehitettiin omat muunnelmat, jolloin syntyi ensimmäinen tuoteperhe kattamaan kolme asiakasryhmää. Kullekin
oli eri malleja tyydyttämään erilaisia ominaisuusvaatimuksia.
Taistelu kuluttajista voitetaan markkinoilla
Tuotekehitysmenot ovat Polar Electrossa nyt seitsemän prosenttia liikevaihdosta.
Markkinointipanostukset vievät noin 12 prosenttia. Kumulatiiviset markkinointi-investoinnit ovat tutkimus- ja kehitysmenoihin nähden noin kolminkertaiset. Teknisen johtajuuden säilyttäminen kuluttajamarkkinoiden huipputuotteessa maksaa siis huomattavasti vähemmän kuin markkinointi, kun kilpailuareenana ovat maailmanmarkkinat. Tilanne on päinvastainen suomalaisten vahvuusalueella tuotantokoneissa ja-laitteissa sekä teollisissa välituotteissa ja puolivalmisteissa. Kuluttaja ostaa tunteella, sydämellä ja
silmällä - yritysasiakas luottaa enemmän laskukoneeseen.
Polar Electron liikevaihdon kehitystä markkinointiponnistusten myötä kuvataan alla
olevassa kuviossa. Koska yrityksellä ei ollut markkinointikokemusta, markkinat avattiin liittolaisyrityksen avulla. Tietä markkinoille lyhennettiin myös tutustuttamalla ulkomaisten liikuntatieteel1isten yliopistojen ja instituuttien johtavat tutkijat sekä huippu-urheilijoiden valmentajat sykemittarin ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Heidän
avullaan saatiin loistavia referenssejä. Jakelujärjestelmän haltuunotto loi suorat yhteydet kuluttajiin, mikä on välttämätöntä tuotekehitykselle, ja paransi yrityksen katetta.
Samalla lyötiin läpi oma globaali tuotemerkki. Tulevaisuudessa on mahdol1ista markkinointikanavan peittoa kasvattaa francisingilla.
Kuvio 7.1 Polar Electron arvon ja liikevaihdon kasvu ja markkinointitoimet
.-- -------
Arvo- ja liikevaihto
,
,,
Franchising
I
I
Globaali tuotemerkki
Oma markkinointi
Maahantuojat ja
omat myyntiyhtiöt
Liittolaismarkkinointi
Telcnologiakompetenssit
1977
1994
80
8
KILPAILUKYVYN LÄHTEET
8.1
Kilpailuolosuhteet
Hyvinvointiklusterin tekniikkaa ja lääkkeitä tuottavat yritykset ovat pieniä
ja usein nuoria verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Yritykset ovat
valinneet strategiakseen keskittymisen kapeille osa-alueille ja pyrkineet
näillä hankkimaan merkittävän aseman maailmanmarkkinoilla. Usein teknologiayritykset ovat syntyneet hyödyntämään perustajansa tekemää yksittäistä keksintöä. Tavallisesti näiden tuotteiden maailmanmarkkinat ovat
niin pienet, että ne eivät kiinnosta kansainvälisiä jättiyrityksiä. Suomalaisyrityksille ne ovat tarjonneet mahdollisuuden kannattavaan liiketoimintaan, jolla on kuitenkin luonnollinen liikevaihtokattonsa.
Tekniikkaideoita ja yrityksiä riittää, ongelmana on markkinointi
Terveydenhuollon tekniikkaa tuottavia yrityksiä alkoi syntyä Suomessa
merkittävässä määrin 1980-luvulla. Ne ovat yksi osoitus teknologisen kilpailukykymme laajentumisesta. Useimmiten tuoteidean taustalla on lääketieteen parissa korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa työskennellyt henkilö, joka on keksinyt ratkaisun työssä kohtaamaansa ongelmaan. Yritykset ovat syntyneet siis teknologialähtöisesti.
Suuri ongelma toiminnan alkuhankaluuksien jälkeen on ollut saada tuotteille riittävät markkinat. Usein tämä vaatii heti toiminnan alkuvaiheessa
vientiä. Haasteena on minimoida läpimurron vaatima kustannus ja aika.
Ääritapauksessa panostuksia kuvaavat suhteet 1: 10: 100 eli tuotannon toimintaan saattaminen voi maksaa kymmenkertaisesti innovointikustannuksiin nähden ja markkinointikustannukset voivat puolestaan olla kymmenkertaiset tuotannon aloittarniskustannuksiin nähden.
Markkinoinnin kustannuksia voisi alentaa lisäämällä markkinalähtöisyyttä
tuotekehityksessä, mikä varmistaisi etukäteen tuotteen markkinat. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien olisi tarjottava enemmän tietoa käytännön tarpeista ja toisaalta osallistuttava tuotekehitykseen. Yrittäjien olisi
puolestaan kyettävä arvioimaan, onko esitettyjen tarpeiden takana riittä-
81
vän suuret markkinat. Koska kotimaan markkinat eivät riitä, olisi kyettävä
myös arvioimaan, johtuuko kysyntä suomalaisten markkinoiden erityispiirteistä vai onko se laajempaa ja edeltääkö vai seuraako suomalainen kysyntä maailmanmarkkinoiden kysyntää.
Markkinoinnissa on ollut keskeistä tuotteen ominaisuudet loppukäyttäjän
näkökulmasta. Painotus on muuttumassa Ga on jo pitkään ollut kalliiden
laitteiden osalta) kohden investointien kuolettamista ja käyttökustannusten arviointia, siis kokonaishintaa. Tällöin tulee kuvaan myös tuotteen
osuus koko hoitoprosessissa. Kustannustehokkuuden arviointi edellyttää
joskus koko prosessin arviointia!).
Alan kaupan esteitä ja rajoituksia on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
raivattu määrätietoisesti jo usean vuoden ajan. On laadittu standardeja,
jotka määrittelevät laitteiden turvallisuustason. EU on näiden pohjalta aiemmin antanut yhden direktiivin, jonka kohteena ovat impiantoitavat lääketieteelliset laitteet. Vuoden 1995 alusta tuli voimaan toinen direktiivi,
jonka alueena ovat lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet. Valmisteilla on
vielä kolmas direktiivi, joka koskee laboratoriolaitteita ja reagenssikittejä.
Vastaavasti Yhdysvalloissa on jo pitkään ollut voimassa tuoteturvallisuusmääräysten joukko, jotka ovat pääosin samankaltaiset kuin mitä Euroopassa vaaditaan. Kummankin lähestymistavan mukaan tuoteturvallisuudesta vastaa valmistaja. Tämän on varmistettava, että tuotteet (kaikki, ei
vain mallikappaleet) ovat määräysten mukaisia.
Erityisesti tekniikkayritysten teknologinen ydinprosessi (core competence)
osuu usean teknologian leikkauspintaan ja ilmenee kykynä soveltaa näitä
teknologioita samanaikaisesti. Näiden avainteknologioiden osaaminen halutaan ehdottomasti pitää omissa käsissä. Uusien kypsyvien teknologioiden omaksuminen (teknologioiden siirto) tapahtuu tyypillisesti joko kouluttamalla omaa henkilöstöä tai ostamalla tarvittava henkilöresurssi korkeakoulusta tai tutkimuslaitoksesta.
Yrityksillä ei yleensä ole teknologiastrategiaa. Monet yritykset syntyvät
keksinnön pohjalta. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että yritys toimii
1)
Laserkirurgia on esimerkki tuoteperheestä, jonka ostohinta on paljon suurempi kuin
tavallisten leikkausveitsien, mutta lasertekniikka nopeuttaa leikkauksesta toipumista
ja siksi kokonaisprosessissa saavutetaan sekä merkittäviä kustannus- että laatuvoittoja.
82
pioneerina. Kun sen laite on saanut arvostettujen lääkäreiden ja tutkijoiden (mielipidejohtajien) hyväksynnän ja jos sillä on lupaavat markkinat,
suuret kansainväliset yritykset ottavat sen haltuunsa. Pieni yritys ei vähäisen tunnettuutensa takia pysty kilpailemaan suurten yritysten kanssa. Pioneerin on syytä aktiivisesti suojata tuotekehitystään patentein. Osa yrityksistä ei halua panostaa uusien teknologioiden haltuunottoon niiden kehittämisvaiheessa, vaan vasta kun ne ovat kypsiä. Teknologian soveltajina ne
pyrkivät olemaan nopeita, kun ensin joku toinen on osoittanut soveltamisen mahdolliseksi ja saanut siitä kilpailuetua.
Toisaalta teknologiastrategioiden välttämättömänä raaka-aineena on kansallinen teknologiapolitiikka. Sen pitäisi määritellä painopistealueita, joille niukkoja yhteiskunnan voimavaroja olisi panostettava. Käytännössä tätä
on tehty uuden tutkimuksen riskirahoitusta jaettaessa ja esimerkiksi määriteltäessä osaamiskeskusten painopistealueita. Panostaessaan painopistealoille ja toimiessaan osaamiskeskuksissa yhdessä muiden yritysten ja
korkeakoulujen sekä tutkimusyksiköiden kanssa yritykset pääsevät osallisiksi synergiaeduista ja voivat nopeuttaa tuotekehitystään.
Erikoistumisstrategiana näyttää olevan se, että ydinasiat pidetään yrityksen sisällä. Segmentointi, tuotteen asemointi (esim. sen sijaan että myydään laitetta, myydään ratkaisuja), jälkihoito ja myynnin tuki ovat tärkeitä
menestymisessä. Asiakkaat ovat vaativia ja tottuneita hyvään palveluun.
Hyvinvointiklusterin tekniikkayritysten kasvu perustuu jatkossakin yritysperustantaan ja pienten yritysten nopeaan kasvuun. Kapeilla segmenteillä
on kuitenkin vaikea kasvaa yli 100 miljoonan markan liikevaihdon. Koska
yhteydet kansainvälisiin markkinoihin ovat tärkeät, yritysten kasvun kannalta on hyvä, että niitä päätyy myös suurten kansainvälisten, markkinointikanavia hallitsevien yritysten omistukseen. Samoin olisi toivottavaa, että
Suomeen muodostuisi muutama merkittävä alan yritys, joiden keskeisenä
liikeideana olisi toimia tuotekehityksen tuki-, kasvun rahoitus- ja markkinointiorganisaatioina. l } Näiden suojissa selvästi samoilla aloilla toimivat
yritykset voisivat yhdistää voimiaan ja toisaalta jotkut saisivat riittävää
taustatukea kyetäkseen laajentumaan. Kokonaan uuden tuotteen kehittä-
1)
Merkkejä siitä, että Orion ja Instrumentarium olisivat kehittymässä tähän suuntaan
on olemassa.
83
miseen ja markkinoille saattamiseen terveydenhuollon tekniikkayritysten
taloudelliset ja henkiset voimavarat eivät tavallisesti riitä.
Yritysten välinen verkostoituminen on toistaiseksi ollut vähäistä. TEKES
on osin kyennyt ohjaamaan yrityksiä sopivien osaamistahojen luokse ja sitä kautta synnyttänyt horisontaalista verkottumista. Vertikaalista verkostoitumista yritykset sen sijaan ovat harjoittaneet hyvin yleisesti. Tuotteiden kokoonpano on pääosin alihankkijoiden vastuulla. Yritykset vastaavat
itse loppukokoonpanosta ja testauksesta.
Tuotannossa käytetään alihankkijoita, mutta myös tässä avainosaaminen
pidetään kokonaan omissa käsissä. Verkostumisen esteinä jotkut pitävät
mm. toisen osapuolen kyvyttömyyttä ymmärtää toisen osapuolen liiketoiminnan perusarvoja (kuten toimitusajat ja toimitusten laatu). Laatutoiminta ei ole vielä kaikille arkipäivää. Siksi suhde ei kehity yhteistyötasolle,
vaan jää resurssin ostoksi.
Lääketeollisuus keskittyy ja erikoistuu
Lääketeollisuuden vastaus pienen yrityskoon ongelmiin on keskittyminen.
Kymmenen vuotta sitten suomalaisia yrityksiä oli vielä kolmetoista. Nyt
niitä on neljä, joista merkittävää tuotantoa on Orionilla ja Leiraksella. 1)
Keskittämisellä on saatu niukat tuotekehitysvarat ja tutkimusresurssit tehokkaampaan käyttöön ja synergiaetuja markkinoinnissa. Lähinnä kyse on
ollut omistusjärjestelyissä tapahtuneista muutoksista, ei kannattamattomien tai vanhanaikaiseksi käyneiden yksiköiden toiminnan lopettamisesta tai
liikakapasiteetin purkamisesta.
Myös päällekkäisten lääkevalmisteiden tuotantoa kotimaassa on purettu.
Tällä tavoin valmisteiden lukumäärää on voitu vähentää ja tuotantosarjoja
pidentää. Vuoden 1989 jälkeen yli 200 rinnakkaisvalmistetta on poistunut
markkinoilta.
Erittäin merkittävästi kotimaisten tehtaidemme lääkekehitykseen vaikutti
lääkepatenttijärjestelmämme. Suomessa oli ehkä liian kauan käytössä menetelmäpatentti, joka mahdollisti ulkomaalaisen lääkkeiden kopioinnin,
1)
Ulkomaalaisista lääketehtaista teollista toimintaa Suomessa on Astralla ja Hoechst
Fennicalla.
84
kunhan ne valmistettiin erilaisella menetelmällä. l ) Näin kotimaiset lääketehtaat pystyivät tuomaan kotimaan markkinoille lukuisia tuotteita ilman
merkittäviä tuotekehityskustannuksia. Koska kopiolääkkeiden hinnat eivät
olleet merkittävästi ulkomaalaisia lääkkeitä halvempia, kopiointi oli kannattavaa. Käyttivätkö yritykset patenttijärjestelmän suomat taloudelliset
mahdollisuudet täysimääräisesti hyväkseen kehittääkseen vientimarkkinoille kelpaavia lääkkeitä? Todelliset muutokset alkoivat tapahtua vasta,
kun patenttiuudistus varmistui. Tuotepatenttijärjestelmä astui voimaan
vuoden 1995 alussa.
Suomalaisten lääkeyritysten yhtenä strategiana on omien alkuperäisvalmisteiden kehittäminen. Alkuperäisvalmisteet luovat tärkeän kilpailuedun
sekä koti- että ulkomailla. Alkuperäislääkkeen kehittäminen on kuitenkin
vielä suhteellisen harvinaista ja se tuottaa tulosta vasta vuosien kuluessa.
Lyhyellä tähtäyksellä keskitytään jo tunnettujen molekyylien kehittämiseen. Strategiana voi olla myös tuotedifferointi, mahdollisesti yhdistettynä
myynninedistämiseen, jolla pyritään korkeamman hinnan omaavien tuotteiden luomiseen vanhoista valmisteista, joilla kuitenkin on sama terapeuttinen arvo.
Markkinoilletulon esteinä ovat muun muassa suuret tutkimus- ja tuotekehityskustannukset, tuotteiden pitkät kehitysajat sekä se seikka, että lääkkeiden ostajat eivät ole erityisen hintasensitiivisiä. Kilpailu on kuitenkin
kovaa kapeilla osamarkkinoilla, erilaisten terapiaryhmien (esimerkiksi
syöpälääkkeet) muutamien tuotteiden kesken.
Keskittymisstrategiassa merkittävä osa on erikoistumisella, jota yritykset
ovat toteuttaneet poikkeavilla tavoilla:
- Orionin erikoistumisalueiksi ovat muodostuneet sydän ja verisuonisairauksien lääkkeet, psykiatriset valmisteet, ruuansulatuselinten sairauksien lääkkeet sekä mikrobilääkkeet. Sydän- ja verisuonitautien lääkkeet ovat taloudellisesti merkittäviä, joten niistä suuret yhtiöt ovat erittäin kiinnostuneita. Orion onnistui hankkimaan oikeuden unkarilaiseen lääkemolekyylikeksintöön, jonka pohjalta se on onnistunut kehit1)
Johtavissa lääketeolIisuusmaissa on jo pitkään ollut voimassa tuotepatentti. Se on
välttämätön uusien lääkkeiden kehittämisen kannalta. Lääkemolekyylin kehittäminen on niin kallista, että mikään lääketehdas ei ryhtyisi siihen, ellei sillä olisi varmuutta yksinoikeudesta keksintöönsä patentin voimassaoloaikana.
85
tämään tuotteen kilpaillulle alueelle. Kokonaisuudessaankin Orionin
T&K -strategia perustuu uusien lääkemolekyylien etsimiseen ja alkuperäislääkkeiden kehittämiseen niistä. Pienelle lääketehtaalle tämä on
riskialtis tie, sillä uuden lääkkeen kehityskustannukset ovat korkeat.
Yhtiön kehityshankkeet näyttävät kuitenkin lupaavilta. Lisäksi korkeita tuotekehityskuluja on alennettu muiden lääketehtaiden kanssa tehtäväliä tuotekehitysyhteistyöllä. 1)
- Leiras keskittyy perhesuunnittelun valmisteisiin, silmälääkkeisiin,
hengityselinten sairauksia parantaviin lääkkeisiin ja syöpälääkkeisiin.
Leiraksen, joka liikevaihdoltaan on vain puolet Orionista, kilpailukykytekijä on toimiminen teknologioiden rajapinnoilla. Se keskittyy tunnettuihin lääkeaineisiin ja niiden vaikutuksen, imeytymisen ja annostelun sekä valmistustavan kehittämiseen.
Kotimaiset lääketehtaat ovat pyrkineet erikoistumisella vähentämään
myös markkinoinnin kustannuksia. Tällä hetkellä lääketeollisuuden palveluksessa ulkomailla työskentelee noin 200 henkilöä. Laajan tuotevalikoiman jakelujärjestelmän rakentaminen esimerkiksi Yhdysvaltoihin vaatisi
200, Saksaan 50 ja Ruotsiin 20 lääke-esittelijää. Erikoistuneen valmistajan on tavoitettava vain erikoislääkärit, jolloin pienempi jakeluverkko riittää. Kuluttajille markkinoitavia lääkkeitä, joissa mainonnan panostukset
ja hallitseminen ovat tärkeitä, suomalaiset eivät ulkomaille juurikaan vie.
Lääkeyrityksen, jolla on jo valmis jakeluverkko, ostaminen ulkomailta on
eräs keino hankkia jakelukanava. Jakeluverkko kattaa kulunsa ostettavan
tehtaan myynnillä ja voi vähäisin marginaalikustannuksin myydä myös
emoyrityksen lääkkeitä. Toistaiseksi vain Orion omistaa ulkomaisen lääketehtaan (Tanskassa), mutta on mahdollista, että jatkossa suomalainen
lääketeollisuus hankkii yritysostojen kautta tehokkaita jakelukanavia.
Kotimaisten yritysten päätökset rajoittaa keskinäistä kilpailuaan eivät ole
niiden kehityksen este. Siitä pitää huolen vapaa ulkomaalainen kilpailu.
Tuotevalikoiman rationoinnin ja kopiolääkkeistä luopumisen jälkeen ulkomaalaisten lääketehtaiden markkinaosuudet Suomassa ovat kasvaneet.
1)
Riskien vähenemisen vastapainona on luopuminen osasta tulevia tuottoja. Osallistuminen kehityskuluihin voidaan palkita esimerkiksi antamalla toiselle osapuolelle
yksinoikeus lääkkeen markkinointiin joissakin maissa tai maanosissa.
86
Suomalaistehtaat ovat korvanneet kärsimänsä menetykset vientiä kasvattamalla.
8.2
Tuotannontekijäolosuhteet
Hyvinvointik1usterin teollinen toiminta keskittyy pääasiassa niiden yliopistokaupunkien ympärille, joissa myös lääketieteelliset tiedekunnat ja
yliopistolliset sairaalat sijaitsevat: Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja Kuopioon. Erityisesti tekniikkayritysten yhteys näihin on tiivis.
Yritykset ovat syntyneet usein näiden piirissä toimineiden tutkijoiden ja
opettajien perustamana. Alkuvaiheen tuotekehitystyökin on tehty laitosten
tiloja, laitteita ja muita voimavaroja hyväksi käyttäen.
Lääketehtaiden tilanne on hieman erilainen. Tutkimuksen ja tuotekehityksen ylläpitoon tarvitaan korkeasti koulutettua henkilöstöä, mutta yritykset
ovat tehneet kehitystyötään lähinnä omissa tutkimusyksiköissään. Yliopistojen tutkijavoimia on valjastettu mukaan tarkoin määrite1tyihin osatehtäviin. Toisaalta korkeakoulututkijoidenkin asema on ollut siinä mielessä
hankala, että lääketehtaalle tehtävän tutkimustyön tuloksia ei voi julkaista
niin nopeasti kuin akateemisten ansioiden hankkiminen edellyttäisi. Liian
aikainen julkistaminen voisi tarjota kilpaileville yrityksille mahdollisuuden hyödyntää kallista tutkimustyötä.
Lääketehtaiden ja korkeakoulujen sekä yliopistollisten sairaaloiden vähäisempi ja löyhempi yhteistyö voi johtua myös historiallisista syistä. Vielä
1970-luvullaja 1980-luvun alussa opetus- ja lääkintöviranomaiset suhtautuivat kielteisesti akateemisen maailman ja yritysten yhteistyöhön, koska
niiden nähtiin rajoittavan tieteen vapautta. Teknisillä aloilla korkeakoulujenja yritysten suhteet ovat perinteisesti olleet läheisemmät. Niissä tieteen
tekeminen on usein prototyyppien tekemistä ja käytännön ongelmien ratkaisemista. Nämä tekijät se1ittänevät osan tiiviimmästä vuorovaikutuksesta terveydenhuollon tekniikan kehitystyössä.
Nyt asenteet ovat myös lääketieteen osalta vapautuneet. Asennemuutoksen myötä esimerkiksi lääketestaus on noussut Suomessa merkittäväksi
87
vientitoiminnaksi 1). Lääketieteelliset tiedekunnat ovat myös voineet osallistua alan yhteisiin tutkimusohjelmiin tasavertaisina.
Onko hyvästä lääketieteellisestä tutkimuksesta ja opetuksen tasosta ollut
apua teollisuuden vientiponnisteluissa? Taso on korkea alan kilpailijamaissakin ja loppujen lopuksi meillä on maailmalla tunnettuja tutkijoita
vähän. Suomalaisten olisi mentävä hakemaan nykyistä enemmän lääketieteellistä tutkimus- ja tuotekehityskokemusta muista maista sekä palkattava
ennakkoluulottomasti henkilökuntaa myös ulkomailta.
Myös sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmän tehostaminen palvelee viennin edistämistä. Väestön vanhenemisen aiheuttama kasvava terveyspalvelujen tarve pystytään hoitamaan itsenäistä suoriutumista tukevilla kustannuksia säästävillä laitteilla, järjestelmillä ja palveluilla. Laitosten toimintaa kyetään rationoimaan lyhentämällä edelleen sairaalassaoloaikoja, nostamalla kalliiden laitteiden ja tilojen käyttöasteita, ottamalla käyttöön kustannuksia säästävää teknologiaa ja lisäämällä avohoitoa. Yllättävän tärkeitä ovat itse järjestelmään liittyvät sosiaaliset innovaatiot. Järjestelmä voi
samanaikaisesti olla vaativa asiakas teollisuudelle ja tarjota kehittyneen
infrastruktuurinsa tuotannontekijäksi.
Pääomista ei suoranaisesti ole puutetta. Suomesta löytyy myös riskirahoittajiaja muun muassa SITRA ja KERA ovat panostaneet useisiin uusiin tämän sektorin yrityksiin. Ongelmana on pikemmin yritysten valmius hakea
riskirahaa. Tyypillisesti uudet yritykset ovat syntyneet jonkun henkilön
(tai ryhmän) idean tai tutkimustulosten hyödyntämistä varten. Omistajien
on ilmeisen vaikeata hyväksyä sitä, että riskirahoittaja saa myös määräysvaltaa yrityksessä.
Käynnistymisvaiheeseen liittyy keskimääräistä suurempia riskejä, koska
menestyäkseen yrityksen pitää pystyä viemään valtaosa tuotannostaan.
Suomessa on paljon pieniä (liikevaihto < 10 milj. mk) ja useita vähän
isompia (liikevaihto < 20 milj. mk) teknologiayrityksiä. Useissa toiminta
on lähtenyt liikkeelle tunnistetusta tarpeesta tai teknisestä tuoteideasta, j ota on lähdetty kehittelemään. Tällöin on usein unohdettu, että tarve ja
1)
Ulkomaalaiset lääketehtaat haluavat tehdä testejään Suomessa, koska lääketieteellinen tietämys on hyvä, testauksen tekijöiksi saadaan homogeenisia ja tehtävään vakavasti suhtautuvia yksiköitä ja koehenkilöitä on huomattavasti helpommin saatavissa kuin useimmissa muissa maissa.
88
markkinat eivät aina ole sama asia. Vaikka jollekin tuotteelle on tarve, ei
ole varmaa että sille löytyy ostajia (esim. sen vuoksi, että tuote on liian
kallis). Markkinoita ryhdytään usein miettimään liian myöhään. Ulkopuolinen pääomasijoitus ja sen mukana tuleva alan dynamiikan ja markkinoiden tuntemus voisi auttaa yrityksen tasapainoista kehitystä.
8.3
Kysyntäolosuhteet
Hyvinvointiklusterin teollisuuden asiakkaita ovat julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä, yksityiset palvelujen tuottajat kuten yksityiset lääkärit, lääkärikeskukset, sairaalat ja hoitolaitokset sekä kasvavana
asiakasryhmänä yksityiset kuluttajat. Eri maiden institutionaaliset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi eri kuluttajaryhmien käyttäytymiseen.
Kotimaan markkinat ovat liian pienet terveydenhuoltoalan yrityksille,
koska tulorahoituksella katetaan tuotekannan uusiminen. Yrityksen lähtiessä liikkeelle kotimarkkinat ovat tietysti tarpeen ensimmäisten referenssien saamiseksi. Suomen oloissa kotimarkkinat ovat tiukasti kilpailtuja,
koska tuonti on vapaata. Uuden tuotteen pitää tästä syystä olla heti alusta
lähtien kilpailukykyinen korvaaviin tuotteisiin nähden. Tästä seuraa se, että jos menestyy Suomessa, niin tuotteella on mahdollisuuksia myös globaalisti.
Suomessa kuten muuallakin maailmassa hyvinvointiklusterin tuotteiden
kysynnän oletetaan yhä kasvavan. Tämä johtuu ensinnäkin maailman väestönkasvusta. Varsinkin vanhusten osuuden lisääntyminen luo kysyntää
uusille lääkkeille ja erityisesti kotihoidon laitteille. Myös normaalien lääkäri ja sairaalapalvelujen kysyntä lisääntyy väestön ikääntyessä.
Julkinen valta on tärkein asiakas
.
'
Suomessa julkisen terveydenhuollon osuus on peräti 80 prosenttia terveydenhoitomenoista. Tilanne on sama useissa muissakin OECD-maissa, joihin klusterin teollisuuden vienti etupäässä kohdistuu (ks. taulukko 8.1).
Terveydenhoitomenojen osuus BKT:sta kuvaa palvelujen kokonaiskysyntää sekä niiden osuus julkisista menoista kuvaa terveydenhoitomenojen
painotusta suhteessa muihin julkisen vallan tehtäviin.
89
Taulukko 8.1 Terveyspalvelut OECD-maissa vuonna 1990
BKT-osuus,
0/0
Alankomaat
Australia
Belgia
Espanja
Irlanti
Islanti
Italia
Itävalta
Japani
Kanada
Kreikka
Luxemburg
Norja
Portugali
Ranska
Ruotsi
Saksa
Suomi
Sveitsi
Tanska
Turkki
Uusi Seelanti
Iso-Britannia
Yhdysvallat
8.2
8.2
7.6
6.6
7.0
8.3
8.1
8.3
6.6
9.5
5.4
7.2
7.4
6.7
8.8
8.6
8.3
7.8
7.8
6.3
4.0
7.2
6.2
12.4
Julkisen vallan maksuosuus, 0/0
72.2
68.8
88.9
80.9
73.0
86.5
76.8
66.7
71.2
72.9
75.0
91.1
95.6
57.8
75.1
89.2
72.2
80.0
68.2
83.2
36.7
81.7
83.6
41.9
Osuus julkisista menoista, 0/0
10.4
15.3
12.2
11.8
12.0
19.2
14.1
11.3
30.7
14.7
12.7
..
13.0
9.8
13.2
12.8
13.1
15.1
15.5
9.1
2.7
..
12.0
14.8
Lähde: Besley ja Gouveia, 1994
Hyvinvointiklusterin teollisuuden kannalta julkinen sektori on siis tärkein
asiakas. Julkinen sektori voi vaativana ja maailmanmarkkinoita ennakoivana asiakkaana merkittävästi auttaa teollisuutta kehittämään tuotteita,
joilla on kysyntää myös tulevaisuudessa. Samalla kotimainen teollisuus
saa arvokkaita referenssejä. Suomen terveydenhoitojärjestelmä ei ole ehkä
vielä sisäistänyt tätä mahdollisuutta, mikä näyttää olevan osasyy teollisuuden vaatimattomaan kokoon verrattuna muihin OECD-maihin. Terveydenhoitojärjestelmän ensisijainen tehtävä on luonnollisesti taata riittävät
90
ja korkeatasoiset palvelut mahdollisimman tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa sen teollisuuspoliittisen mahdollisuuden kanssa.
Tuotekehitysyhteistyö teollisuuden kanssa voi johtaa merkittäviin säästöihin terveydenhoidossa tai sitten hoidon paranemiseen. Alla on muutamia
myönteisiä innovaatioita, joissa suomalaisella tutkimuksella ja teollisuudellakin on jo kilpailukykyä:
- Biotekniikan ja erityisesti geenitekniikan sovellutukset, jotka laajentavat mahdollisuuksia diagnostisoida ja hoitaa sairauksia. Esimerkiksi
HIV pystytään tunnistamaan aiempaa tehokkaammin Suomessa kehitetyllä reagenssilla.
Tehokkaampi kuvantaminen, laserleikkaukset ja muut innovaatiot kuten liukenevat luunaulat, joiden avulla voidaan välttää perinteisiä avoleikkauksia. Sairaalassaoloajat lyhenevät ja potilas välttyy kivuilta,
pitkiltä toipumisajoilta ja selviää vähemmin leikkausarvin.
- Proteesit ja tekoelimet, joskin laajoihin läpimurtoihin tällä alueella
menee vielä aikaa.
- Tietotekniikan ja teletekniikan sovellutukset. Vanhusten itsenäistä
suoriutumista voidaan tukea kaukoseurannalla, esimerkiksi turvapuhelimilla ja hälytyskeskusten palveluilla. Asiantuntijalääkärit voivat tarjota tasapuolisesti diagnoosiapua kaukaisimpiinkin terveyskeskuksiin
tai itsenäisille lääkäreille.
Julkisen vallan terveydenhuoltojärjestelmän palvelut voidaan toteuttaa yksityisesti, vaikka niihin varat kerätään verotuksen tai pakollisen sosiaalivakuutuksen kautta. Taulukossa 8.2 on luokiteltu OECD-maat terveyspalvelujen rahoittajan ja tuottajan mukaan (ks. Besley ja Gouveia, 1994).
Toiminnan tehostaminen voi yhä useammin johtaa kohti II-vaihtoehtoa.
Pohjoismaissa julkinen valta sekä rahoittaa että tuottaa suurimman osan
julkisista palveluista. Merkittävimmän poikkeuksen muodostaa hammashoito, jossa yksityislääkäreillä on ollut merkittävä asema ja jossa potilaat
ovat varsinkin aiemmin myös maksaneet merkittävän osan kustannuksista. Juuri hammaslääkärien tuoleissa, porausyksiköissä ja hammasröntge-
91
neissä markkinaosuutemme OECD-viennistä ovat suurimmat (ks. taulukko 6.4 s. 46).1)
Taulukko 8.2 Terveyspalvelujen rahoittajat ja tuottajat
I
Yksityisesti rahoitettu ja yksityisesti
tuotettu
Yhdysvallat, Turkki
II
Julkisesti rahoitettu ja (olennaisilta Japani, Saksa, Alankomaat, Belgiaja
osiltaan) yksityisesti tuotettu
vähemmän selkeästi Ranska ja Italia
III
Julkisesti rahoitettu ja julkisesti tuotettu
Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti,
Yhdistyneet Kuningaskunnat j a jotkut
Etelä-Euroopan maat
Lähde: Besley ja Gouveia, 1994
Laitoshoidosta itsenäiseen suoriutumiseen
Suomi on ollut sairaaloiden ja hoitolaitosten luvattu maa. Tuhatta henkilöä kohti meillä on 12.5 vuodepaikkaa. 2) OECD-maista edellä on vain Japani. Tanskassa selvitään 5.6:lla, Alankomaissa 6.0:lla ja Yhdysvalloissa
4.7:llä vuodepaikalla tuhatta henkilöä kohti. Suomalainen voimakkaasti
laitoshoitoa painottava järjestelmä on kulkenut kehityksensä päähän. Laitoskeskeisen järjestelmän kustannukset muodostuvat liian korkeiksi, kun
suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja toisaalta vanhukset elävät yhä
vanhemmiksi.
Vanhusten itsenäinen suoriutuminen voisi luoda erittäin paljon mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. Edellytyksenä on kuitenkin se, että
käytettäviä osajärjestelmiä ja laitteita pyritään riittävässä määrin standardoimaan. Näin teollisuus ja palveluyrityksetkin pääsisivät modulien tuotannossa sarjoihin, jotka vasta mahdollistavat kunnollisen vientituotannon. Erilaisia moduleita räätälöimällä voitaisiin tuottaa kullekin henkilökohtaisia palveluita.
1)
Markkinaosuudeltaan paras yksittäinen tuote on kuitenkin Datexin potilasvalvontamonitori.
2)
Sairaalapaikkoja on yhteensä noin 63 000. Määrä on mittava, kun sitä vertaa esimerkiksi hotellihuoneisiin, joita kesähotellit ja retkeilymajat mukaan lukien oli 46
700 vuonna 1993.
92
Itsenäistä suoriutumista tukeva teollisuus voisi liikevaihdoltaan olla huomattavasti merkittävämpää kuin Suomen nykyinen vahvuusalue: erikoissairaanhoidon laitteet. Samalla hyvinvoinnin teknologiasta voisi tulla
merkittävää liiketoimintaa monen muun klusterimme yrityksille. l ) Toisaalta monet tuotteet eivät teknisesti ole kovin vaativia, joten on tärkeää
kehittää toiminta erittäin kustannustehokkaaksi. Laitteen menekkiä voitaisiin edistää paketoimalla se palvelun osaksi, sillä viimekädessä ostaja on
kiinnostunut paremmasta tuloksesta eikä laitteesta sinänsä. Kilpailijoita
varhaisempi liikkeellelähtö ja omien kotimarkkinoiden luominen olisi siksi erittäin tärkeää.
Kuluttajan merkitys kasvaa
Hyvinvointipalvelujen loppukäyttäjä on aina yksittäinen ihminen. Loppukäyttäjän merkitys asiakkaana kasvaa kolmesta syystä: 1) kasvava vauraus
mahdollistaa itsenäisen, julkisen vallan budjettirahoituksesta riippumattoman aseman kuluttajalle, 2) kuluttajat ovat halukkaita lisäämään terveyteen liittyvien tavaroiden ja palveluiden kulutusta nopeammin kuin heidän
tulonsa kasvavat, 3) kuluttajien valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen
ja vaatimusten kasvu julkisessa terveydenhuollossa vahvistaa myös kuluttajien asemaa.
Kuluttajien palveleminen edellyttää ennen kaikkea panostusta kuluttajamarkkinointiin, joka ei ole ollut suomalaisten vahvuusalueita. Myös terveydenhoitojärjestelmään myytävien laitteiden suunnittelussa kuluttaja on
otettava huomioon. Kun terveydenhuollon valinnanmahdollisuudet kasvavat, lääkärien käyttämät välineet, lääkkeet ja hoidot ovat kilpailuvälineitä.
Lääkärit käyttävät niitä apuna hoitopalvelujen myynnissä.
Toisaalta hintakilpailun ja tulosvastuullisuuden lisääminen tuovat myös
uusia vaatimuksia tuotteille. Terveydenhuollon korkeiden kustannusten
vuoksi teollistuneissa maissa investoinnit tekniikkaan ovat erityisen tarkastelun alla. Tuotteen hinnan (investoinikustannusten) lisäksi ostajat vaa1)
.'
Tärkeässä asemassa olisivat rakennusklusterin ja teleklusterin yritykset. Rakennuksista on tehtävä muuntuvia ja helppokäyttöisiä (omakotitalohissit, siirrettävät sisäseinäelementit, kylpyhuoneiden uusi muotoilu, siirrettävät vesi-, viemäri-, sähkö
yrns. pisteet) ja viestinnälle asetettavat vaatimukset kasvavat. Muidenkin klustereiden on otettava huomioon väestön vanheneminen ja itsenäinen suoriutuminen.
93
tivat tietoa tuotteen käytön kustannuksista ja/tai kustannussäästöistä suhteessa kilpailijoihin ja korvaaviin tuotteisiin. Markkinat ovat silti vuosittain kasvaneet. Kasvu suuntautuu menetelmiin ja tuotteisiin, joilla tutkimus- ja hoitoprosessit nopeutuvat, halpenevat ja ovat laadukkaampia (taulukko 8.3).
Taulukko 8.3 Kasvualueet
•
Palvelutuotanto
•
Minimaalisen invasiivinen kirurgia
•
Ei-invasiiviset menetelmät
•
Kotihoito ja hoidon hajauttaminen laitoksista koteihin
•
Itsenäistä suoriutumista tulevat palvelut ja tuotteet
•
Wellness
•
Johtamista ja kliinisiä toimintoja tukevat tietotekniset ratkaisut
94
Laatikko 8.1 Hyvinvointimenot kasvavat vääjäämättä - hyvinvointiklusterilla on tulevaisuus
Hyvinvointimenojen kasvun takana on ainakin neljä megaselitystä: 1) teknologian luomat mahdollisuudet taljota terveyspalveluja 2) yleisesti hyväksytty periaate jokaisen
oikeudesta hoitoon, 3) hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvu tulojen ka vaessa ja 4)
väestön kaksoisikääntyminen. Kysyntä kohdistuu niin palveluihin kuin niiden tuottamiseen tarvittavaan teknologiaan. Vääjäämätön kasvu tekee hyvinvointiklusterista tulevaisuuden klusterin.
Teknologian kehitys
Hyvinvoinnin tekniikka kehittyy nopeasti. Taljolla on jatkuvasti uusia laitteita ja lääkkeitä sekä hoitoja. Innovaatioita ei eettisistä syistä voi olla ottamatta käyttöön, jos niillä saavutetut hoitotulokset ovat yksilön kannalta hyviä. Usein yhtciskuutakin voi säästää, sillä hoitamattomana sairaudet tulevat vielä kalliimmaksi. Toisaalta tekniikan kehitys laajentaa yhä enemmän hoitomahdollisuuksien piiriä. (Weisbrod 1991)
Toisaalta terveydenhuollon tekniikassa eivät välttämättä toimi normaalit markkinalainalaisuudet. Uudet laitteet maksetaan usein yhteiskunnan rahalla tai vakuutusvaroilla.
Jos hoitoyksiköille ole asetettu taloudellisia tavoitteita, kalliitkin laitteet tulevat helpommin käyttöön.
Toinen perustelu menojen kasvulle on alan työintensiivisyys. Baumolin (1993) mukaan eräillä aloilla kuten terveydenhuollossa, opetuksessa ja taiteissa uuden teknologian käyttöönotto ei vähennä tyäintensiivisyyttä. Kun muilla aloilla tekniikka useimmiten vähentää työpanosta, terveydenhoit menojen suhteelliset kustannukset ja niiden
myötä terveydenhoitomenojen osuu kaiki ta menoista kasvaa.
Tämä terveydcnhöitomenojen jatkuva kasvu on saanut aikaan vaatimuksia laajoista reformeista terveydenhuo,ltojäljestelmissä.
Tasa-arvoiset terveyspalvelut
Toinen hyvinvointimenoja kasvattava tekijä on yhteiskuntien pyrkimys taata kaikille
jäsenilieen tasa-arvoiset mahdollisuudet saada asianmukaista hoitoa ja elää tervee ti.
Usein eri yhteiskunnissa pyritään kaikille tuloistaan ja maksamistaan veroista tai vakuutusmaksuista riippumatta takaamaan pääsy jonkinasteiseen minimihoitoon. Pitkälle
kehittyneissä yhteiskunnissa tasa-arvoperiaate näkyy laajemmin:
- Patemalistisen ajattelutavan mukaan yksilöt eivät tiedä omaa etuaan eivätkä siksi
osaa arvostaa terveyttä riittävästi. Niinpä yht i kunta puuttuu ihmi ten tulojenkäyttöön
esimerkiksi keräämällä varoja pakollisilla sairasvakuutusmaksuilla tai asettamalla terveysveroja esimerkiksi tupakalle ja alkoholille.
- Tervey palveluis a tasa-arvoisuus on poikkeuksellisen tärkeä my s veronmaksajille.
Jos hyvätuloi et antaisivat apunsa suoraan köyhille he mieluummin rahoittaisivat terveydenhoitopalveJuita kuin mitä tahansa kulutusta. Vastaava asenne heijastuu julkisen
vallan menojen jakauma sao Kun rahat käytetään terveyspalwluihin, esimerkiksi lasten syöpäosaston menoihin tai sotainvalidien kuntouttamiseen, myös antajat kokevat
tyydyty tä.
95
- Myönteiset ulkoisvaikutukset ovat kolmas tekijä tasa-arvoisten terveyspalvelujen
taustalla. Esimerkiksi yleisillä rokotuksilla epidemioiden puhkeaminen estetään ja tauti voidaan saada jopa häviämään (isorokko). Ellei yleisiä rokotuksia olisi, vain hyvätuloiset pystyisivät hankkimaan itselleen rokotussuojan, mutta tautien leviäminen jatkuiSI.
Hyvinvointiyhteiskunta on siis sitoutunut laajasti hoitamaan kaikki yksilönsä. Kun lääketieteen mahdollisuudet kasvavat, sitoutuminen kasvattaa väistämättä menoja. (Besley ja Gouveia, 1994).
Elintasokysyntä
Hyvinvointiklusterin markkinat kasvavat myös yksityisten hyvinvointipalvelujen kysynnän kautta. Elintason kohotessa kasvaa yksityinen kulutus tulojenkin nousua nopeammin, kun sen sijaan ruuan ja monien muiden välttämättömyyshyödykkeiden kulutusosuudet supistuvat.
Tulojen alentuessa ilmiö voi toimia toisinpäin. Esimerkiksi kuntoiluvälineiden tai kuntosalien käytöstä tai itse hankituista erikoishoidoista saatetaan olla ensimmäisenä valmiita tinkimään. Julkisella rahoituksella maksettujen terveyspalveluiden osalta tilanne
on toinen. Saavutetusta tasosta on vaikea luopua, vaikka talous ajautuisi lamaan.
Mahdollinen tinkiminen todennäköisemmin viivästyttää uusia laitehankintoja, vaikka
julkisen terveydenhuollon laitehankinnat eivät tavallisesti ole kovin hintaherkkiä.
Kaksoisikääntyminen
Terveyspalvelujen kysynnässä suurin yksittäinen muutostekijä on väestön ikääntyminen. OECD-maissa yli 65-vuotiaitten osuus väestöstä vuonna 1950 oli 10 %. Sen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Keskimääräisen eliniän kasvun
myötä yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä näyttää kasvavan kaikkein nopeimmin.
Väestön ikääntyminen vaikuttaa terveyspalvelujen kysyntään siksi, että vanhemmat
henkilöt tarvitsevat enemmän terveys- ja sosiaalipalveluja kuin nuoret. Aikavälillä
1980 - 2040 yli 65-vuotiaien osuuden terveyskustannuksista arvioidaan kasvavan esimerkiksi Belgiassa 22 prosentista 30 prosenttiin ja Ruotsissa 51 prosentista 63 prosenttiin.
Suomessa muutos tulee suuruusluokaltaan olemaan samanlainen. Kuvioissa 13.9 on
esitetty väestöpyramidi itsenäisen Suomen syntyessä ja Suomen täyttäessä 100 vuotta.
Vaikka ennustettu - suhteellisen nuorten ihmisten - huomattava siirtolaisuus Suomeen
toteutuisi, vanhusväestön osuus kasvaa huimasti. Isoin väestöryhmä ovat 65-70 vuotiaat naiset. (Vartiaja Ylä-Anttila, 1992)
Kaksoisikääntyminen eli vanhusten osuuden kasvu ja yhä pitempi elinikä lisäävät terveyspalvelujen kysyntää niin paljon, että laitoshoitoon perustuva terveydenhoitojärjestelmä ei voi hoitaa kysyntää siedettävin kustannuksin. Tarvitaan työtä säästäviä hoitomuotoja ja teknologisia ratkaisuja, joilla vanhusten itsenäistä suoriutumista kotioloissa
voidaan tukea. Tästäkin avautuvat lupaavat markkinat hyvinvointiklusterin teolli- suudelle.
96
Kuvio 8.1 Väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1917 ja 2017
Vuonna 1917
9085-89
Miehet
I
Naiset
80-81\ •
•
75-79.
60-64
55-59
50-54
45-49
40-44
35-39
30-34
25-29
20-24
15-19
10-14
5-9
0-4
200000
150000
100000
o
o
50000
50000
100000 150000 200000
Vuonna 2017
I
Miehet
90-_
_
Naiset
80-84
70-74
65-69
60-64
55-59
50-54
45-49
40-44
35-39
30-34
25-29
20-24
15-19
10-14
5-9
0-4
200000
150000
100000
50000
0
0
50000
100000 150000 200000
97
8.4
Tuki- ja lähialat
Hyvinvointiklusterin yritykset kehittyvät usein muista teollisuuden aloista.
Suomessa Leiraksen syntymälle loi perustan Huhtamäen elintarviketeollisuus. Saksassa ja Sveitsissä useat yritykset valmistivat ensin väriaineita
tekstiiliteollisuudelle ja laajensivat sitä kautta toimintansa lääketeollisuuteen (Bayer). Englantilainen Glaxo puolestaan siirtyi lääkkeiden valmistukseen oltuaan ennen sitä tunnettu lähinnä vauvanruokien valmistajana
(Tucker 1984). Elektroniikka- ja ATK-yritykset ovat mukana lääketieteellisten laitteiden valmistuksessa (mm. Toshiba, General Electric, Siemens
ja Phillips). Toisaalta terveydenhuoltoalan tuotteiden tuntemus on hyödynnettävissä myös muilla alueilla. Lääkeyritykset ovat diversifioituneet
esim. kauneudenhoito-, puhdistusaine- ja torjunta-aineteollisuuteen. Esimerkkinä Suomessa on Orion-yhtymän Noiro-tulosyksikkö, joka valmistaa kosmetiikka- ja kampaamotuotteita sekä teknokemian tuotteita.
Hyvinvointiklusterin teollisuudella on kolme tärkeää lähi- ja tukialaa: yritysten ulkopuoliset tuotekehitys- ja tutkimusyksiköt, markkinoinnin tukiverkostot ja eri teollisuudenaloja käsittävät valmistusverkostot. Näistä
T&K-yksiköt (ks. kuvio 8.2) ovat olleet merkitykseltään tärkeimmät.
Suomessa toiminta on ehkä eniten painottunut Helsingin, Turun ja Oulun
alueille. Teollisuuden lisäksi suurien hankkeiden rahoitukseen osallistuvat
muun muassa Suomen Akatemia, TEKES, SITRA ja yksityiset säätiöt.
Yhteistyöstä on syntynyt muun muassa lääke Parkinsonin tautia vastaan
sekä hammaslääketieteen laitteita kehittävä yritys Wallac. Aikoinaan Oulun yliopistolla oli keskeinen merkitys Domosedanin (suurten eläinten
rauhoituslääke) kehityksessä ja dokumentoinnissa. Domosedan oli ensimmäinen molekyylistä asti suomalaisin voimin kehitetty lääke (Hansen
1986).
Yhteistyötä tehdään paljon farmakologian eli lääkeaineopin ja sen sovelluksen eli kliinisen farmakologian aloilla, lisäksi yhteistyötä on paljon lääketieteen, fysiikan ja tekniikan oppialoilla. Useimmiten aloite yhteisestä
tutkimuksesta tulee yrityksiltä.
98
Kuvio 8.2
Hyvinvointiklusterin julkisia tutkimus- ja
tuotekehitysyksiköitä Suomessa
Esimerkkejä
yritysten
ulkopuolisista
T & K-resursseista
VTT
STAKES
TKK
HYKS
TTKK
OY
OYKS
TY
KuY
KYS
TYKS
Suomen Kuntaliitto
Potilastutkimukset tehdään lähinnä sairaaloissa, sillä yrityksillä ei ole niihin tarvittavia resursseja. Aloite saattaa tulla myös yliopistolta tai sairaalalta esimerkiksi silloin, kun tuote on jo ollut markkinoilla ja tutkija huomaa tuotteella olevan uusia käyttöalueita sairauksien hoidossa. Tutkimukset yrityksille muodostavat merkittävän osan klinikoiden ulkopuolisesta
rahoituksesta. (Neuvonen 1993)
Kotimaiset yritykset tekevät osittain tutkimuksia myös ulkomaisissa yliopistoissa ja sairaaloissa. Esimerkiksi Orionilla tiettyjen uusien molekyylien kliininen tutkimus tapahtuu Yhdysvalloissa. Osittain syynä on se, että
dokumentaation pitää olla paljolti tehty siinä maassa, jossa tuotetta on tarkoitus myydä. Lisäksi paikallinen tutkimus on tarkoituksenmukaista kaupallisen hyödyntämisen kannalta, jotta paikalliset asiantuntijat pääsevät
tutustumaan tuotteeseen. Myös LeirakselIa on käynnissä useampia tutkimuksia ympäri maailmaa. (Neuvonen 1991)
99
Projektien välinen yhteistyö eri tutkimusohjelmien välillä lisää onnistumistodennäköisyyttä. Käytännössä yritys voi hyödyntää projektien välisiä
synergioita tekemällä kehitystyötä riittävän laajalla rintamalla. Pienyrityksille useiden tutkimusohjelmien samanaikainen kustantaminen ei useinkaan ole mahdollista, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jää yhteistoiminta
muiden yritysten, yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa.
Yritysten ja tutkimuslaitosten sekä yritysten keskenään pitäisi tehdä vielä
paljon tiiviimpää yhteistyötä. Yritysten pitäisi selkeyttää pitkän tähtäimen
strategiset pyrkimyksensä ja hankkiutua tältä pohjalta liittolaissuhteeseen
potentiaalisten tutkimustahoj en kanssa. Vastaavasti tutkimuslaitosten tulisi keskittää voimavaransa alueille, jotka ovat yritysten kiinnostuksen kohteina. Uuden kehittäminen on niin kallista ja aikaa vievää, että virheinvestointeihin ei kummallakaan osapuolella pitäisi olla varaa.
Kansainvälistymisen edetessä ja tuotettujen volyymien kasvaessa markkinoinnin tukiverkkojen merkitys kasvaa nopeasti. Usein nämä ovat epävirallisia, mutta erittäin tärkeitä. Tärkeää on saada mielipidejohtajat puolelleen. Ulkomaalaisten johtavien yliopistojen ja instituuttien tunnetut tutkijat ja arvostetut lääkärit ovat erikoissairaanhoidon laiteteollisuuden tärkeimpiä mielipidejohtajia. Mielipideverkot ja referenssitoimitukset sekä
systemaattinen jakeluverkon rakentaminen muodostavat kokonaisuuden,
jonka varaan onnistuneen markkinoinnin voi rakentaa.
Terveydenhuollon laite- ja tietojärjestelmäteollisuuden valmistusverkosto
on vielä heikko. Valmistusteknologia on tunnettua. Alihankintayritykset
ovat pienehköjä yrityksiä metallituote-, kone- ja laite-, kemian-, muovikeramiikka- ja elektroniikkateollisuudesta. Ongelmana on tasavertaisuuden puute. Alihankintayritysten olisi muututtava enemmän yhteistyöyrityksiksi, joilla olisi kiinnostusta panostaa laatuun ja tuotekehitykseen.
Monissa tuotteissa alihankintayrityksillä olisi hyvät mahdollisuudet kansainvälistyä ryhtymällä myös ulkomaalaisten yritysten alihankkijoiksi.
Kilpailu tällä alueella ei vielä ole kovin kireää, sillä suuret yritykset eivät
ole kiinnostuneet suhteellisen pienistä valmistusmääristä.
Tärkeä lähialue tulevaisuudessa on tieto- ja viestintäteknologia. Kansallisessa tietotekniikkastrategian perusteluissa (TIKAS, 1995b) sen merkitystä kuvataan seuraavasti:
100
"Palveluvaatimukset voidaan tyydyttää vain hyödyntämäIIä tieto- ja muuta tekniikkaa monipuolisesti palvelutuotannossa. Erityisesti kotona käytettävien tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvien apuvälineiden ja -järjestelmien markkinat kasvavat. Hyvinvointipalveluja tuottavien organisaatioiden sisäinen ja keskinäinen verkottuminen ja siihen liittyvät yhteydenpito sekä yhteisten tietovarantojen ja -järjestelmien hyödyntäminen
edellyttävät merkittävää panostusta alan tietotekniikkaan ja sen kehittämistä (mm. multimedia, telemedicine, sanomavälitteinen tiedonsiirto).
Yhdistämällä suomalainen hyvinvointiosaaminen ja tietotekniikan osaaminen voidaan luoda vientituotteita, joilla on kysyntää niin Euroopassa
kuin muuallakin maailmassa."
,"
101
9
KLUSTERIN DYNAMIIKKA
Kaikkien teollistuneiden maiden terveydenhuolto on kriisissä. Pääsyy kriisille on se, etteivät terveysjärjestelmät ole kyenneet muuttumaan siinä tahdissa kuin toisaalta lääketiede ja toisaalta terveydenhuollon asiakkaat (potilaatja yhteiskunta) ovat muuttuneet ja kehittyneet.
Terveyspalvelujen kysynnässä muutostekijöitä ovat väestön ikääntyminen
sekä elintason ja koulutustason kohoamisen kautta väestön kasvava tietoisuus terveyden merkityksestä, joka myös näkyy kasvavana kysyntänä. Väestön ikääntyminen vaikuttaa palvelujen kysyntään siksi, että vanhemmat
henkilöt tarvitsevat enemmän terveyspalveluja kuin nuoret. Elintapojen
muutos, vaikkakin se korostaa terveitä elintapoja, lisää myös palvelujen
kysyntää. Lisäksi tietoisempi väestö vaatii myös laadukkaampia palveluita. Samanaikaisesti kaikki eivät noudata terveitä elintapoja erilaisista
syistä. Tautiprofiilit muuttuvat ja uusia sairauksia syntyy mm. ympäristötekijöiden ja antibioottien laajan käytön vuoksi.
Terveyspalvelujen kysyntä näyttää siis kasvavan monesta syystä. Yhdysvalloissa on arvioitu, että nykyisellä terveysjärjestelmällä toimittaessa
maa käyttäisi viidenneksen kansantuotteestaan terveyspalveluihin vuonna
2000. Ranskassa vastaava luku olisi 11 prosenttia, kun se vuonna 1990 oli
n. 8 prosenttia. Nämä ennusteet olettavat kansantuotteen kasvavan tasaisesti tarkasteluvälillä. On selvää, etteivät kansantaloudet kestä tällaisia
kasvulukuja.
Lääketieteen valtava kehitys, joka alkoi antibioottien keksimisestä on täysin muuttanut lääketieteen ja sitä kautta terveydenhuollon. Sairauksien
diagnostisointiin ja hoitoon on löytynyt yhä uusia ja parempia menetelmiä. Kehitys näyttää jatkuvan samalla, ellei kiihtyvällä, vauhdilla:
- Biotekniikka ja erityisesti geenitekniikka muuttavat nopeasti käsitystämme siitä mitä sairauksia voidaan hoitaa.
- Kirurgia on muuntumassa mm. endoskopian, lasertekniikanja lääketieteellisen kuvantamisen kautta vähemmän invasiiviseksi, jolloin hoitojaksojen pituudet lyhenevät.
102
- Implantit, proteesit ja tekoelimet kehittyvät, joskin laajoihin kliinisiin
läpimurtoihin menee vielä aikaa.
- Tietotekniikka ja telematiikka laaj amittaisesti sovellettuna parantavat
palvelujen saatavuuttaja tehokkuutta.
Kustannusten hillitseminen siirtää hoitoa ulos sairaaloista ja instituutioista
suosimalla hoitomuotoja, jotka ovat polikliinisiä tai ainakin vaativat vain
lyhyitä sairaalassa olojaksoja. Alankomaita, Tanskaa ja Iso-Britanniaa pidetään yleisesti mallimaina terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyissä. Tämä näkyy muun muassa sairaansijojen suhteellisesti muita pienemmässä
määrässä.
Taulukossa 9.1 on esitetty yhteenveto edellä luetelluista muutostekijöistä.
Teollistuneissa maissa, joissa terveydenhoitojärjestelmät ovat kehittyneitä, pyritään järjestelmiä uudistamaan, jotta palvelukysyntään kyetään vastaamaan ilman että voimavaroja joudutaan lisäämään. Samanaikaisesti,
teollistuvat maat ovat rakentamassa omia järjestelmiään. Ongelmallista on
se, että malleina näillä teollistuvilla mailla ovat teollistuneiden maiden
nykyiset järjestelmät, jotka ovat siis muuttumassa.
Taulukko 9.1 Terveysjärjestelmien muutosvoimat
•
Palvelujen arvon parantaminen (mm. terveydenhoidon kustannukset ja
jatkuva laadun parantaminen)
•
Väestön ikääntyminen
•
Terveyspalvelujen kysynnän käsvu väestön tietoisuuden ja koulutustason
kehittyessä
•
Lisääntyvä palveluyksiköiden välinen tiedonsiirto toimintojen hajauttamisen ja johtamistarpeiden vuoksi
•
Hoitoprosesseissa tiedon ylikuormitus
•
Uudet tutkimus- ja hoitomenetelmät ja -tekniikat
•
Tietotekniikan ja telematiikan tarjoama infrastrukstuuri toimintojen yhdentämiseen ja uudistamiseen
103
Väestövastuu terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä on Suomessa
kunnilla. Valtio antaa kunnille tukea näihin kustannuksiin, joka on porrastettu kuntien kantokykyluokan mukaanI). Kunnat ovat pääsääntöisesti päätyneet siihen että ne myös tuottavat perusterveydenhuollon palvelut väestölleen. Joissakin kunnissa sosiaali- ja terveystoimi on yhdistetty. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi on perustettu sairaanhoitopiirit, joissa kunnat ovat osakkaina.
Kuvio 9.1 havainnollistaa muutokseen vaikuttavia terveyspoliittisia voimia ja mahdollisia keinoja. Terveydenhuoltoa ohjaavat toisaalta väestövastuusta johtuva palvelutarjonnan pakko ja toisaalta palvelujen kustannukset (sisimmät renkaat). Palvelutarjonta (seuraava kerros) alkaa terveyskasvatuksesta ja kattaa keinot joilla henkilö voi säilyttää itsenäisyytensä ja jatkaa asumista kotona vaikka hänellä olisikin kroonisia tai akuutteja sairauksia tai hänen toimintakykynsä olisi jossain määrin vajavainen.
Sairauksien hoitoon käytettävissä oleva keinovalikoima alkaa perusterveydenhoidosta ja jatkuu erikoissairaanhoitoon.
Tämän palvelujärjestelmän muutosta on kuvassa tarkasteltu toisaalta uusien tekniikoiden (keskimmäinen rengas) ja toisaalta toimintojen (prosessien) kehittämisen ja parantamisen (uloin rengas) näkökulmista.
Tekniikoista tietotekniikka on keskeisin terveydenhuollon muutokseen
vaikuttava tekijä. Sen sovellukset tukevat terveydenhuollon prosesseja
luomalla tietoteknisen infrastruktuurin, jossa moderni tiimityö voi tapahtua tehokkaasti. Esimerkkejä näistä tekniikoista ovat multimedia, käytettävyys, tiedon valtatie, tietämystekniikka ja puheentunnistus. Tietotekniikkaan perustuu myös terveydenhoidon siirtäminen kotiin (kodin terveysa ema) ja erikoispalvelujen tuottamisen tehostaminen.
Näiden lisäksi tekniikkapainotteisiin muutosvoimiin kuuluu minimaalisen
invasiivinen kirurgia. Geenitekniikka ja molekyylibiologia vaikuttavat toisaalta uusien diagnostisointimenetelmien kehittymiseen ja toisaalta sairauksien hoitoon aluksi uusien lääkkeiden ja jatkossa geeniterapian muodossa.
1)
Vuoden 1996 alusta lukien tilalle tullee verotulojen tasausjärjestelmä.
104
erveydenhuollon muuttumista ohjaavat voimat ja mahdollisuudet ovat
kuitenkin ensi ijaisesti ei-teknisiä ja ei-lääketietee1Jisiä kuten uloin rengas
osoittaa. Vahvasti yleistäen voidaan sanoa, että terveydenhuollossa on nyt
käynnissä amankaltainen muutosprosessi, jonka vapaan kilpailun alainen
linkeinosektori on jo läpikäynyt ja osin on edelleen läpikäymässä. Palveluja tuottavat resurssit kohdistetaan uudelleen, palvelupr esseja viltaviivai t taan ekä laatuajattelu (ml. jatkuva laadun parantaminen) istutetaan
terveydenhuoltoon.
ViItaviivaistamisen yhtenä kohteena on sen pohdinta mitä palveluja yksikön todella kannattaa tuottaa itse ja mitkä tulisi tuottaa ulkopuolisilla. Erikoissairaanhoitoa suunnataan akuuttien sairauksien nopeaan, tehokkaaseen ja tuloksel1iseen hoitoon. Vastaavasti kroonisten sairauksien hoidos. a haetaan kustannustehokkaita hoitomuotoja. Väestön ikääntymisen
vuoksi hoidon ja h ivan painopiste siirtyy kohden kotona asumista ja hoitomuotoja, jotka mahdollistavat kotona asumisen.
Kuvio 9.1
Esimerkkejä terveydenhuollon (paksunncttu rengas)
muuntumista ajavista voimista (uloin rengas) ja keinoista (keskimmäinen rengas)
105
9.1
Terveys ja terveydenhuolto
Teollistuneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat läpikäymässä
suuria muutoksia. Eräissä maissa (mm. Alankomaat, Tanska ja Iso-Britannia) muutos on alkanut jo vuosia sitten. Toisissa maissa muutoksen pakkoon ollaan vasta havahtumassa.
Osa muutosvoimista on järjestelmän sisäisiä kuten lääketieteen ja sen
käyttämän teknologian kehitys, toimintatapojen tehostaminen (virtaviivaistaminen) ja laatuajatte1u, osa ulkoisia kuten kustannusten kasvu, väestön ikääntymisestä johtuva palvelukysynnän kasvu, sairauksien ja tautiprofiilien muuttuminen ja väestön kasvava tietoisuus terveydestä ja terveistä elämäntavoista sekä teknisestä kehityksestä johtuvat paineet toimintarakenteiden uudistamiseen.
Hyvinvointivaltion rahoitus
Suomessakin on käynyt ilmeiseksi, ettei nykyisen kaltaista sosiaali- ja terveysjärjeste1mää pystytä rahoittamaan pitkällä aikavälillä. Hyvinvointivaltion periaatteiden ja nykyisen taloudellisen kehityksen välillä on ristiriita.
Palvelujen karsimisen tai lisäpanostuksen vaihtoehtona on palvelurakenteiden kehittäminen, kustannustietoisuuden lisääminen ja palvelutuottajien kilpailuttaminen sekä uudet tekniikat.
Väestön "kaksoisikääntyminen"
Lähes kaikissa ns. hyvinvointivaltioissa väestön keski-ikä on kasvamassa.
Suomessa merkittävä muutos tapahtuu 201 O-luvulla, jolloin sodan jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Vuoteen 2040 mennessä maailman yli 65-vuotiaiden väestöosuus kaksinkertaistunee nykyisestä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa todella vanhojen, yli 80-vuotiaiden, osuus lähes kolminkertaistuisi. Kaikkein vanhimmat ikäluokat ovat terveyspalvelujen
suurimpia kuluttajia. Eliniän pidentyminen haastaa sekä nykyiset palveluettä maksujärjeste1mät koetukselle.
Mahdollisina ratkaisuna terveydenhoidon osalta ovat omarahoitusosuuden
kasvattaminen, ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja kuntoilun suosimi-
106
nen, laitoshoidon työvoimaintensiivisyyden lasku uuden tekniikan avulla
sekä etä- ja omaehtoisen hoidon lisääminen.
Yhteiskuntarakenteen muutokset
Voimat, jotka ovat saattaneet pohjoismaiset hyvinvointivaltiot nykyiseen
muotoonsa, ovat heikentymässä. Nykyaikaiselle informaatioyhteiskunnalle on tyypillistä laaja ylempi keskiluokka, joka haluaa yksilöllisiä, tarpeidensa mukaan suunniteltuja palveluja.
Perhekoon pienentyminen ja sukuyhteisön merkityksen väheneminen korostavat yhteyskunnan roolia perusturvan antajana; terveydenhoidon osalta tämä merkitsee terveys-, sosiaali- ja muiden palvelujen integrointitarvetta.
Kuluttajat ottavat enemmän vastuuta terveystään
\
Omaehtoisesta terveyden ylläpidosta ja itsetehdyista hoitotoimenpiteistä
(lähinnä ennaltaehkäisevästä hoidosta ja peruslääkinnästä) tulee yhä tavallisempia. Tämä lisää OTe-lääkkeiden kysyntää. Muutenkin yhä suurempi
osa reseptilääkkeistä tulee vapaasti myytäväksi. Wellness-markkinat ovat
syntymässä. Ne lähtevät liikkeelle maista, joissa sääntely on vähäistä ja
kilpailu kovaa, esimerkiksi Yhdysvalloista. Läntisen Euroopan maissa
markkinoiden kasvua hidastaa se, että väestö on kouliintunut siihen, että
"järjestelmä" antaa palvelut, kun ne kerran on maksettu joko veroina tai
vakuutusmaksuina. Kulutuskäyttäytymisen muutos on nähtävissä kuntoilubusineksen kasvussa. Tämä laajenee vähitellen tuotteisiin, joilla terveydentilaa voidaan seurata ja siihen aktiivisesti vaikuttaa.
Painopisteen siirtyminen
Hoitomenetelmissä pyritään mmlmoimaan vuoteessaoloaikaa. Samalla
pyritään hoitamaan asiakkaat mahdollisimman kustannustehokkaassa ympäristö sä. Tämän seurauksena erikoissairaanhoito on koko ajan supistumassa ja terveydenhoidon painopiste siirtyy terveyskeskuksiin ja polikJiiniseen hoitoon. Samalla ollaan akuuttien tapausten hoidosta ollaan siirty-
107
mässä ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Sairaalahoidon jälkeiseen
kuntoutukseen panostetaan entistä enemmän.
Tuotekehityksen tulevaisuudessa uhkia
Lääketeollisuuden tuotekehityksen kannattavuus saattaa olla huononemassao Tuotekehityspanokset ovat kasvaneet ja patenttien määrät ovat lisääntyneet mutta itseasiassa markkinoille tulevien tuotteiden määrä ei olekaan
kasvussa.
Yritykset ovat pyrkineet kompensoimaan tuotekehityskustannusten nousua kehittämällä lääkeyhdisteitä mahdollisimman nopeasti markkinoitaviksi tuotteiksi. Samanaikaisesti viranomaiset vaativat yhä tarkempia todisteita lääkkeen turvallisuudesta ja siitä, että uutuus on parempi kuin nykyisin markkinoilla oleva vaihtoehdot. Niinpä kehityskustannukset ja
-riskit kasvavat entisestään.
9.2
Yrityskenttä
Uuden tuotteen kehittäminen ja tuonti markkinoille
Kuvio 9.2 hahmottaa alan dynamiikkaa. Uusien tuotteiden ja tuoteparannusten kasvuaiustana on jokapäiväinen terveydenhuolto. Nykyisten hoitokäytäntöjen puutteet antavat impulssit muutoksille. Toisena lähtöimpulssina toimivat poikkitieteelliset soveltamisinnovaatiot.
Ideoiden jalostuminen tutkimuksen avulla prototyypeiksi, joita voidaan
kokeilla todellisissa kliinisissä olosuhteissa, kestää yleensä vuosia. Ennen
potilaskokeita on selvitettävä, että kokeilu on turvallista. Kun prototyyppiaste on ohitettu ja siirrytään tuotteistukseen, niin jälleen tarvitaan kliinisiä
kokeiluja toimivuuden osoittamiseen pienessä mittakaavassa. Tämän jälkeen pitää uudelle tuotteelle saada tuotehyväksyntä, jota varten tarvitaan
uudet kliiniset kokeet. Vasta kun hyväksyntä on saatu, voidaan alkaa varsinainen markkinointi. Tässä avainasemassa ovat lääketieteelliset "opinion leaderit".
108
Aikaviive ideasta tuotehyväksyntään on hyvinkin 10 vuotta. Jos kyseessä
on olemassa olevan tuotteen parannus tai johdannainen, aikaviive on paljon lyhyempi.
Kokonaan uusien tuotteiden tuominen markkinoille- on varsin samanlaista
kuin uusien lääkkeiden. Tuotteen toimivuus ja turvallisuus pitää osoittaa
kiistattomasti. Tätä varten on luotu lääkintälaitteille sekä ED:ssa että Yhdysvalloissa hyväksyttämismenettelyt.
Hyväksymisjärjestelmät on luotu, ettei markkinoille pääsisi tuotteita, jotka
eivät ole turvallisia. Ne eivät kiinnitä huomiota siihen miten tehokkaita
tuotteet ovat tai mitä niiden käyttökustannukset ovat. Tähän liittyvästä tiedonvaihdosta ovat toistaiseksi vastanneet pääasiassa "opinion leaderit"
tieteellisten julkaisujen ja konferenssiesiteimien muodossa. Valtiot ovat
perustamassa elimiä, joiden vastuulle annetaan terveydenhuollossa käytettävien teknologioiden arviointi. Suomeen tällainen yksikkö on perustettu
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen (STAKES).
Kuvio 9.2
Elinkaari innovaatiosta tuotteeksi
Innovaatiot, lääketieteen ja
muiden tieteiden kehitys
Käyttö-ominai uudel
- puutteet
kohdistuvuus
- tehokkuus
- investointi- ja käyttökustannukset sekä
- laatu
Prototyypit
testaus, validiointi ja verifiointi
Tuotteet
testaus, evaluointi
109
Alan kotimaiset yritykset
Suomalaiset yritykset ovat pieniä tekijöitä suhteessa koko markkinoiden
volyymiin, mutta omissa markkinasegmenteissään osin merkittäviä. Datex-Engström ryhmän markkinaosuus anestesiavalvontajärjestelmien
markkinoista on sen päämaissa 30-40 prosenttia, Euroopassa jopa puolet.
Maailman panoraamahammasröntgen-laitemarkkinoista suomalaisilla on
noin 30 prosentin osuus. Markkinaosuudet ovat merkittäviä myös hammasporakoneyksiköissä ja sykemittareissa.
Erikoistumalla on saavutettu hyvät markkinaosuudet globaalisesti. Toisaalta erikoistuminen on merkinnyt sellaisten tuotealueiden hakemista,
joissa markkinoiden koko ei ole niin suuri, että isot yritykset niistä kiinnostuisivat.
Markkinaosuuksien kasvattaminen ilman yritysostoja on vaikeaa. Vaihtoehtoja ovat diversifioituminen joko muille kapeille alueille tai jollekin
massamarkkinalle, jolloin kilpaillaan isojen yritysten kanssa. Laboratoriolaite- ja reagenssimarkkinat ovat hyvä esimerkki tästä. Kokonaisvolyymimme on suuri, mutta sen tekemiseen osallistuvat monet yritykset.
Muut Pohjoismaat
Muiden Pohjoismaiden vientiluvut ovat suuremmat kuin Suomen. Mihin
ne perustuvat? Onko niistä jotain opittavaa? Norjan alan viennistä valtaosa tulee röntgenkuvauslaitteiden kontrastiaineista, joita Nycomedi) valmistaa. Muilta osin Norjan alan teollisuus on vähäistä. Tanskan viennin
rakenne on monipuolisempi. Suurin yritys on Radiometer, jolla on merkittävä markkinaosuus verikaasuanalysaattoreissa. Merkittävä tuoteryhmä
ovat myös kuulolaitteet, jossa toimii kaksi isohkoa yritystä. Ruotsissa on
kaksi isoa yritystä: Gambro Golta Instrumentarium osti Engström-liiketoiminnan) ja Siemens-konsernin osana toimiva Siemens-Elema. Siemens on
alan yritysten kokotilastossa toinen ja Gambrokin on sijalla 20 liikevaihdolla mitattuna. Muissa Pohjoismaissa on siis kussakin ainakin yksi kohtuullisen suuri alan yritys ja Ruotsissa kaksi. Suomessa yrityskoko on
edelleen pienehkö. Instrumentariumin terveydenhuoltosektorin liikevaihto
1)
Picker Nordstar ja Nycomed kehittävät yhteistyössä uusia magneettikuvausmenetelmiä.
110
ylittää yritysostojen jälkeen reilusti yhden miljardin markan rajan, mutta
sisällöllisesti liikevaihto tulee monesta tuoteryhmästä.
Miten pienistä isoja?
Yli 100 miljoonan markan liikevaihdon yritysten lisäksi Suomessa on lukuisia pieniä ja toimintansa alkuvaiheessa olevia yrityksiä. Polar Electroa
lukuunottamatta kaikki suuremmat yritykset olivat olemassa jo 10 vuotta
sitten. Aikajänne 100 milj. markan rajalle on ainakin historian valossa
noin 10 vuotta, kun kaikki menee hyvin.
111
10
JOHTOPÄÄTÖKSET
Lääketieteelliseen osaamisen tukeutuva teollisuus soveltuu hyvin Suomeen, jossa on tarjolla koulutettua työvoimaa, korkea teknologian taso ja
kattava infrastruktuuri mutta vähän raaka-aineita.
Lääketieteellistä tutkimustamme arvostetaan maailmallakin ja terveydenhuoltojärjestelmämme pidetään siinä määrin onnistuneena, että se on valittu yhdeksi WHO:n Health for All by the Year 2000 -ohjelman mallimaaksi. Periaatteessa edellytyksen merkittävälle vientitoiminnalle ovat
mitä parhaat. Silti hyvinvointiklusterin osuus maamme tavaraviennistä on
selvästi alle OECD-maiden keskiarvon.
Hyvinvointiklusterin osa-alueiden näkymiä
Lääketeollisuudessa kansainvälisillä markkinoilla suomalaisyritykset ovat
erikoistujia. Yritystemme vaatimaton koko ei mahdollista kilpailua suurimpien sektoreiden alkuperäislääkkeiden kehittelyssä. Lääketeollisuus
voi siis keskittyä joko riittävän kapeiden alueiden alkuperäisyhdisteiden
kehittelyyn tai tunnettujen yhdisteiden uudenlaiseen hyväksikäyttöön. Molemmissa tapauksissa on hyvät mahdollisuudet menestyä, mutta yritykset
pysyvät kansainvälisesti vertaillen pieninä.
Terveydenhuollon kulutustuotteiden valmistus kytkeytyy usein esimerkiksi tekstiili-, lasi-, muovi-, kurni- tai muuhun vastaavaan teollisuuteen.
Näillä alueilla Suomella on samat menestymisenmahdollisuudet kuin
muillakin, muttei juurikaan mitään erityisiä etuja. Näiden tuotteiden valmistus on usein tiukkoja hygieniavaatimuksia lukuunottamatta varsin yksinkertaista, joten esimerkiksi korkeatasoiseen osaamiseen perustuvat kilpailuedut ovat vaikeasti saavutettavissa.
Sähkölääkintä- ja röntgenlaitteissa suomalaisyritykset ovat maailmanlaajuisesti tarkastellen kaikkein menestyneimpiä. Näiden tuotteiden kehittelyssä vaativa ja ennakoiva kysyntä on hyvin keskeistä. Erikoissairaanhoidon muuttuessa koko ajan kustannustehokkaammaksi, myös sen käyttämien tuotteiden pitää mahdollistaa ja tukea tätä muutosta. Itse suoritettavan
ja avohoidon yleistyessä siirrytään yhä enemmän kohti kuluttajamarkki-
112
noita. Menestyvät suomalaiset kuluttajatuotteet ovat toistaiseksi olleet
harvinaisuuksia.
Suomalaiset yritykset ovat menestyneet erityisesti hammashoidon alueella, mikä on helppo ymmärtää kun vertailee muihin maihin hammashoitomme tasoa ja levinneisyyttä.
Perusterveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen yhdistyessä palvelurakenne
uusiutuu. Vammaisten apuvälineisiin on Pohjoismaissa kiinnitetty suurta
huomiota jo pitkään. Samat laitteet soveltuvat usein myös vanhusten käyttöön, joten ikääntymisen myötä apuvälineiden kysyntä kasvanee. Haasteena on löytää keinot, joilla tähän asti räätälöintiin perustuvat markkinat
muuttuvat tuotepohjaisiksi. Useimmat nykyisistä yrityksistä ovat keskittyneet vain joihinkin tuotteisiin ja ovat näinollen varsin pieniä. Tähän liittyy
myös kuluttajapohjaisten markkinoiden synty näille ja omaehtoisen terveydenhoidon ja kuntoilun tuotteille. Toistaiseksi asiakkaat odottavat saavansa apuvälineet terveydenhuoltojärjestelmän kautta.
Esimerkiksi Wellness-alue on markkinana laajenemassa kuntoilusta kohden kaikkia väestöryhmiä. Haasteena on pysyä mukana markkinoiden kasvussa ja löytää uusia tuoteperheitä markkinoiden laajentamiselle. Ongelmana taas on, että kyseessä on pitkälti merkkitavaroiden hallitsemat kuluttajamarkkinat.
Ortopedisten välineiden (kuulolaitteet, proteesit jne.) kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti. Nykyisellään tuotanto on kaikkialla varsin kotimarkkinavetoista, mutta tilanne muuttunee jatkossa.
Terveydenhuollon tietojärjestelmien tuottajat toimivat kotimarkkinoilla
myyden ohjelmointipalveluja. Sosiaali- ja terveysjärjeste1mien muuttuminen kustannustehokkuuden suuntaan merkitsee sitä, ettei räätälöintiperiaate jatkossa toimi. Ohjelmistoista tulee pakosta tuotteita, jotka ylittävät kieli-, kulttuuri- ja maarajat. Suomalaisilla yrityksillä on erinomaiset edellytykset hyödyntää näiden markkinoiden syntyä.
Biotekniikan ja geeniteknologian mahdollisuudet ovat suuret. Suomi on
näiden alueiden tutkimuksessa varsin hyvissä asemissa ja siitä saattaa tulla hyvinvointiklusterimme ponnahduslauta "raskaaseen sarjaan". Toisaalta
113
sen sisältämät kaupalliset lupaukset ovat parhaimmillaankin vielä hyvin
epävarmoja.
Useimpia osa-alueita tukee selvästi nähtävissä olevat demograafiset trendit. Maailman väestön oletetaan edelleen lisääntyvän merkittävästi, mikä
periaatteessa jatkuvasti lisää myös tervey palvelujen käyttäjien määrää.
Lyhyellä aikavälillä kuitenkin merkittävämpi lienee teollisuusmaissa mel1eillään ole a "kaksoisikääntyminen": yli 65 vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu seuraavan parinkymmenen vuoden aikana ja todella vanhojen yli
80-vllotiaiden osuus kasvaa tätäkin nopeammin. Kun huomioidaan että
yli 65-vuotiaat käyttä ät vanhukset muodostavat noin puolet terveyspalveJujen kustatmu1csista, kysynnän kasvu on merkittävä. Lisäksi nuorempienkin ikäluokkien kasvanut kiinnostus omasta hyvinvoinnistaan edelleen
voimistaa kysynnän kasvua.
Segmentoituminen - vahvuus ja rajoite
Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että suomalaisen hyvinvointiklusterin
yrityksen perustajana on lääketieteen asiantuntija joka omassa työssään
on havainnut ongelman, jota hän lähtee ratkaisemaan. Syntyneen innovaation ympärille kehittyy liikeyritys, joka saavuttaa suhteellisen nopeasti
velTattain vahvan aseman omalla segmentillään. Markkinasegmentin kapeutta (erikoistumista) kuvaa se että "merkittävällä" toimittajalla voi olla
esim. vain noin sadan miljoonan liikevaihto. Saavutettuaan kriittisen koon
yrityksen ainoaksi kasvumahdollisuudeksi jää diversifioituminen toisellekin kapealle segmentille, jolloin ongelmaksi muodostuu omistajayrittäjän
kokemattomuus tällä alueella.
Teollinen rakenteemme on pitkälti suurien yritysten ja varsin raskaan prosessi- ja metalliteollisuuden varassa. Hyvinvointik1usterin yritysrakenne
on poikkeaa tästä melkoisesti; suurimmatkin suomalaisyritykset ovat liikevaihdoltaan vain joitain miljardeja ja niitä on vain muutamia. Valtaosa
tuotatmon ja viennin volyymista tulee yrityksistä, joilla on alle puolen
miljardin liikevaihto. Lisäksi alalla on suuri määrä joidenkin kymmenien
miljoonien yrityksiä jotka silti toimivat kansainvälisesti.
Puhuttaessa uusteollistamisesta ja PK-yritysten määrän lisäämisestä hyvinvointiklusterissa on huomattavasti potentiaalia, mutta se ei lähivuosina
114
kasvane volyymiltaan niin merkittäväksi, että sitä voisi nimitellä esimerkiksi "vientimme kolmanneksi tukijalaksi". Ala on kuitenkin äärimmäisen
työvoima- ja tuotekehitysintensiivistä, joten esimerkiksi viennin kaksikertaistumisella, jonka jälkeenkin se olisi vain noin viiden miljardin luokkaa,
olisi hyvin merkittävät työllisyysvaikutukset.
Klusterin heterogeenisyyden vuoksi siitä on vaikea sanoa yleisesti, missä
kehitysvaiheessa se on. Alan sisältämät lupaukset ovat olleet nähtävissä jo
vuosien ajan, mutta niiden realisoiturnisesta ei vieläkään näy selviä merkk ~ä.
Alalle syntyvät yritykset tarvitsevat paljon markkinointi, henkilöstöhallinto yms. tukea, jota mm. yrityshautomoroiminnan puitteissa tarjotaan.
Luonnollisesti ennakkoehtona on riskinottokykyi en pääoman saanti. Pitkällä tähtäimellä tulisi pyrkiä lääketiete n taitajien yrittäjähenkisyyden lisäämiseen; tietyn erikoisalan asiantuntijalla on parhaat mahdollisuudet havaita työnsä puutteet ja pohtia niihin ratkaisumalleja.
Hyvinvointiklusterin kasvu tulee tapahtumaan leveällä yritysrintamalla.
Kapeiden alueiden erikoisyrityksillä on sektorillaan erinomaiset menestymisen mahdollisuudet. Selkeän liikeidean avulla ne saavuttavat parhaimmillaan hyvin intensiivisen kasvuvaiheen jälkeen koon, joka valituilla
markkinoilla on järkevin ponnistuksin saavuttavissa. Näistä yrityksistä ei
välttämättä koskaan tule suuria, mutta ne pystyvät jatkuvaan kannattavaan
toimintaan erikoisalueellaan.
Uudistumiskyky ja henkiset resurssit sanelevat klusterin tulevaisuuden
uomalainen toirnintaympäristö ta~joaa periaatteessa hyvän pohjan klusterin kehitykselle. Yhtei yö tutkimuksen ja terveydenhoitoyksik" iden kanssa tukee tuotekehitystä. Yhtei työn kautta teollisuudelle avautuu mahdollisuuksia luoda kontak.t~ja tuleviin ty"ntekij" ihin ja asiakkaisiin. Huomattava distysaskei aikaisempaan on viranomaisten myönteisempi suhtautuminen teollisuuden ja yliopistojen sekä sairaaloiden väliseen yhteistyöhön.
115
Suomen lääketeollisuusyritykset ovat kansainvälisesti katsoen suhteellisen
pieniä. Laitevalmistajat saattavat olla omilla segmenteillään huomattaviakin yrityksiä, mutta nekin ovat kansainvälisesti vertaillen pienehköjä. Pieni koko mahdollistaa nopean reagoinnin alalla tapahtuviin muutoksiin.
Suurin osa yrityksistä keskittyy sellaisiin kapeamman segmentin tuotteisiin, jotka turvaavat riittävän liikevaihdon ja kannattavuuden, mutta jotka
eivät välttämättä kiinnosta suuryrityksiä. Suomalaisilla yrityksillä on erityisosaamista eräillä alueilla (esim. sydän- ja syöpälääkkeissä sekä hammasröntgenlaitteissa), joiden turvin riittävän vahva markkina-asema on
saavutettavissa.
Vienti muodostaa jo merkittävän osan kotimaisten lääkeyritysten liikevaihdosta. Markkinointiverkon rakentaminen ulkomaille on kuitenkin hyvin kallista. Yhtenä vaihtoehtona on ostaa jo olemassaoleva yritys, jonka
valmiin markkinointiverkon kautta omat tuotteet voidaan tarjota ulkomaisille markkinoille. Joissakin tapauksissa menestyksekkäin ratkaisu on toimiminen osana kansainvälistä yritystä, jotka ovat luotettavia myyjiä ja
pystyvät toimittamaan kokonaisuuksia. Myös eräät kotimaiset alan suurimmat yritykset keskittyvät omistajan ja markkinoijan tehtäviin, jolloin
ne voivat tarjota laajentumisen mahdollisuuksia laajalle pienyritysten joukolle.
Valtion tuki esimerkiksi TEKESin kautta on tutkimus- ja tuotekehittelyn
turvaamiseksi suotavaa. Tällaisten ohjelmien avulla, joissa teollisuuden
edustajat pääsevät vaikuttamaan tutkittaviin ja kehitettäviin projekteihin,
voidaan myös lujittaa teollisuuden ja yliopistojen sekä sairaaloiden välistä
yhteistyötä.
Julkinen valta vaativana ja ennakoivana asiakkaana
Verrattuna muihin klustereihin julkisella vallalla on merkittävä osuus hyvinvointiklusterissa. Suomalaisen hyvinvointiklusterin menestyksen kannalta on olennaista se, miten julkinen valta näkee teollisuuspoliittisen
mahdollisuutensa vaativana ja kansainvälistä kysyntää ennakoivana asiakkaana. Tätä tukevia toimenpiteitä ovat:
116
Teollisuudelle on voitava antaa haastavia tuotekehitystehtäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi innovaatiot, joilla voidaan säästää terveydenhuollon kasvavia kustannuksia.
- Myös julkisella rahoituksella yksityisesti tai julkisesti tuotettavat palvelut voisi toteutettaa myös ajatellen itä, miten ne edistävät vientikelpoisen tuotannon 1ehittymistä. Tämä edellyttää esimerkiksi kilpailullisuuden ja yrittäjyyde 11i äämistä jolloin käytettävästä teknologiasta ja
sen kustannus- tai hyötyvaikutuksista tulee keskeinen kilpailukykytekijä. Näin tarjotaan teollisuudelle hyvä harjoittelukenttä kotimaassa,
mistä on apua vi nnissä sillä suuntau keskeisissä ientimaissa on
tuottaa kasvava osuus julkisesti rahoitetulsta palveluista yksityisillä
yrityksillä.
Terveydenhuolto on laadukkaasti hoidettu. Se ei kuitenkaan vielä riitä referenssiksi terveydenhuollon teknologian markkinoinnissa. Järjestelmän
tehokkuutta pitäisi verrata kansainvälisesti. Tärkeä asema on yliopistollisten keskussairaaloiden ja laitevalmistajien tiiviillä yhteistyöllä. Lisäksi
tarvitaan kansainvälisesti tunnustettuja huipputiedemiehiä.
Jospa sittenkin kolmanneksi tukijalaksi...
On monia argumentteja jotka tukevat hyvi vointiklu terin kehitystä. Kokonaisuutena markkinat ovat edelleen kasvussa, vaikka kasvu hidastuikin
1980-luvulta. Ikääntyminen ja avohoidon lisääntyminen monien muiden
mainittujen tekijöiden lisäksi synnyttävät kokonaan uusia tuotes gmenttejä. Uusin tutkimus antaa valtavia lupauksia. äillä marklånoilla Suomen
kaltaisen maan jolla on korkea lääketieteellinen taso ja edistyksellinen sekä lääketieteellinen että teoliinen infrastruktuuri tulisi olla hyvin kilpailukykyinen.
Tärkeä haa te hyvinvointiklusterille on väestö ikääntyminen. Siitä sel iäminen edellyttää itsenäisen suoriutmnisen tukemista teknologialla ja uusilla palveluilla. äiden tuottamiseen tarvitaan yhtei työtä muiden klustereiden kanssa. Suuret mahdollisuudet ovat teleklusterin tuotteiden ja palveluiden sovellutuksilla. Ympäristö- ja rakennusratkaisut vaativat uutta
ajattelutapaa rakennuskJusterilta. Myös monien muiden klustereiden on
luotesuunnittelussaan otettava huomioon väestön ikääntyminen. Keskei-
117
nen huomio on kiinnitettävä tuotteistamiseen. Tuotteille on kysyntää, sillä
kaikissa muissakin kehittyneissä maissa väestö ikääntyy.
Hyvinvointiklusterin teollisuus on teleklusterin jälkeen teollisuutemme
nopeimmin kasvava osa. Mikäli saavuttaisimme OECD-maiden keskitason nousisi vienti vuositasolla noin 4 miljardiin markkaan eli lähes kaksinkertaiseksi nykyisestä. Mikäli saavuttaisimme esim. Tanskan erikoistumistason olisi vienti vuositasolla noin 9 miljardia markkaa eli suurempi
kuin energiaklusterin nykyinen vienti. Sveitsin erikoistumistasol1a puhuttaisiin noin 14 miljardista markasta, jolloin klusteli olisi jo siiltynyt
teollisuusklustereidemme raskaaseen arjaan. Tanskan tason saavuttaminen olisi alctiivisin toimin mahdollista noin 5-10 vuodessa. Alan työvoimaintensiivisyyden takia työllisyys lisääntyisi 10 000 - 15 000 uudella
korkeasti koulutetulla henkilöllä.
118
LÄHTEET
Ahonen, Antti (1992) Lama on kehittämisen aikaa, Sampovisio 1992
Ahonen, Pertti (1992) Project "Ways Out ofthe International Restructuring Race": Health Care - Industrial Complexes, Case Finland, Työpaperi Helsingin Kauppakorkeakoulussa 22.6.1992 pidettyä "Technology Policies Including their Financial Aspects" -seminaaria vmten
Andersson - Hautamäki - Jallinoja - Niiniluoto - Uusitalo (1993) Hyvinvointivaltio
ristiaallokossa -.arvot ja tosiasiat
Andersson, J.O. - Tolonen, Y. (1985) Intra-Industry Trade in the Nordic Countries,
European Free Trade Association 1985
Arvopaperi (1989) Pyöräkellarista maailmanmaineeseen, Arvopaperi, 1/1989, PK
BalIance, Robert - Pogany, Janos - Forstner, Helmut (1992, reprint 1993) The
World's Pharmaceuticallndustries, UNlDO
Bodaus (1990) Teemana kuntoiluvälineet, 2/1990
Cabinet Office Advisory Council for Applied Research and Development (1986)
Medical Equipment, Her Majesty's Stationery Office
Carlsen, Arne (1992) Moderne bioteknologi industrielle resultater, SINTEF rapport,
STF05 A92004
Cockburn, lain - Henderson, Rebecca (1993) cale, Scope and Spil/overs: The Determinants of Research Productivity in the Pharmaceutical Induslry, National BUl'eau of
Economic Research Inc., Working Paper No. 4466
Commission of the European Communities (1993) Panorama of EC Industry 1993,
Eurostat, Industria! Affairs, DG III
Commission of the European Communities (1994) Social Proteclion in Europe
David Fitness & Medical (1993) Esitteet 1993
de Wolf, Peter (1993) The Pharmaceutical Industry: Towards One Single Market?,
Teoksessa The Structure ofEuropean Industry. Studies in Industrial Organization, toim.
de Jong H. W Third Revised Edition, Volume 18, Kluwer Academic Publishers
Deutsche Bank Research (1994) Europe's Industries in 1994 - Coping with Global
Competition, Deutsche Bank
Dunning, John H. (1988) The Ecleclic Paradigm 0/1nternalional Production: A Reslatemenl cmd Possible Exlensions, Jouma1 of International Business Studies, pring 1988
Economist (1994) The Economist, London, 7 May 1994
EIU Retail Business (1990) The Sports Market Overview, 1990
EIU Retail Business (1990a) Sports Equipment 1, 1990
EIU Retail Business (1990b) Sports Equipment II, 1990
EU (1994) Raporttiluonnos hankkeesta Com/93/718/3 (käsittelee Eurooppalaista lääketeollisuutta)
Financial Times (1994) Price wars over name-dropping, 18 May 1994
119
Financial Times (1994) Survey: Pharmaceuticallndustry, 23 March 1994
Grflnhaug, Kjell (1992) Farmasiindustrien, SNF - Stiftelsen for samfunns- og nreringslivsforskning, SNF-rapport 72/92
Haataja, Seppo - Ilveskoski, Matti - Saarnio, Ilkka (1986) Vammaisten apuvälinetuotannon teolliset edellytykset Suomessa, Valtion teknillinen tutkimuskeskus - Espoo, Tiedotteita 646
Hansen, Sten-Olof (1985) Suomalaisen lääkeyrityksen kansainvälistyminen, patenttisuojaja sen merkitys, Kemia-Kemi 2
Hansen, Sten-Olof (1986) Suomalaisen lääketeollisuuden kehitysnäkymiä, Kemia-Kemi
9
Hansen, Sten-Olof - Kurkela, Kauko (1989) Lääketeollisuuden tutkimuksesta, yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa ja henkisistä resursseista, Kemia-Kemi Vo1.16:6.
Harvard Business Review (1994) The New Pharmaceutical Paradigm, Harvard University, January-February 1994
Heathcote, Ken (1988) The Gym Business, 1988
Helsingin kaupungin terveysvirasto (1987) Muistio lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämisestä, Raportti 18/1987 sarja A, Kuntoutusalan neuvottelukunta 1986
Hentilä, Seppo (1992) Ja Suomi Uskoi Urheiluun, Suomen urheilun ja liikunnan historia, Liikuntatieteellinen Seura 1992
Hernesniemi, Hannu (1993) Kansallista kilpailukykyä etsimässä, ETLA Keskusteluaiheita No. 439, Helsinki
Hernesniem Hannu - Lammi, Markku - Ylä-Anttila, Pekka (1995) Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus, ETLA sarja B 105, SITRA 145, Helsinki
Hertsi, Anneli (1993) Ruotsin viitehintajä,jestelmä laski heti lääkkeiden hintoja. Meillä
korvattavat lääkkeet halpenevat ehkä viidefmeksen, Kauppalehti 15.11.1993
Holopainen, Juha (1984) Suomen lääketehtaiden markkina-alueet, operaatiot ja tuotelajitelma ulkomailla, Vaasan korkeakoulu, hallinnon ja markkinoinnin laitos, Vaasa
Hong Kong Trade Development Council (1993) Medical and Health Equipment Market in Japan, Hong Kong Trade Development Council - Research Department, July 1993
Honkala, Petri (1993) Kaikki pelissä selkäongelmien ratkaisemiseksi, Fysioterapia
1/1993
Hughes, Eleanor (ed.) (1993) Key Note Report - A Market Sector Overview: Medical
Equipment, Key Note Publications Ltd
Huhtamäki Vuosikertomukset 1986 - 1992
Hyvönen, Pia (1992) Kipurohto saa maksaa, Talouselämä 15
ICC (1991) An lndustry Sector Analysis - Medical Equipment Manufacturers, lCC Business Ratios Ltd, a division ofICC lnformation Group Ltd
IFO (1990) The efJects of European economic integration on the Finnish engineering
industries: Sectoral report electromedical equipment, electric measuring and control,
surveying instruments, IFO Mtinich
120
IFO (1990) The effects 0/ European economic integration on the Finnish engineering
industries: Main Report, IFO Munich
JETRO (1990) Your Market in Japan - Medical Electronics Equipment, JETRO M-13,
March 1990
Kansaneläkelaitos, Laskenta- ja tilasto-osasto (1993) Terveydenhuollon kustannukset
ja rahoitus Suomessa 1960 - 92, Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T9:49
Kauppalehti 15.4.1993 Orionin sydänlääke tähtää kansainvälisille markkinoille
Kauppalehti 16.3.1993 Nyt puhuvat tuloksentekijät: Velkakierre päävihollinen
Kauppalehti 30.11.1993 Lääketieteen ja teollisuuden yhteistyötä selvitetty, Turun yliopisto tutkii 75 yrityksen kanssa
Keinälä, Severi (1989) Finnish high-tech industries and European integration; Sectoral
study 3: The pharmaceutical industry, ETLA Keskusteluaiheita No. 307, Helsinki
Koivukangas, Pirjo - Valtonen, Hannu (1995) Hyvinvointiklusteri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän sekä hyvinvointia palvelevan teollisuuden ja tutkimuksen verkkona, STAKES
Korpinen, Pia (1994) Kilpailuetu kansainvälisessä kaupassa - suomalainen kuntoiluvälineteollisuus, ETLA Keskusteluaiheita No. 507, Helsinki.
Kuusi, Hannele (1993) Research and Development in the Chemical Industry, KemiaKemi VoI. 20
Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata, Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry, 1988 Gummerus, Jyväskylä
Laihonsola, Helena (1995) Suomalaisen lääketeollisuuden kilpailuetu, ETLA Keskusteluaiheita No. 523, Helsinki
Leikola, Erkki (1977) Orion-yhtymä Oy 1977 60 vuotta, Arvi A. Karisto Osakeyhtiön
kirjapaino, Hämeenlinna.
Leiras Käytännön lääkäri 1993, Uutuus. 36. vuosikerta
Leiraset (1993) Leiraksen sisäinen tiedotuslehti 3
Lepistö, Leena (1987) Teollisuusyrityksen kansainvälinen t & k -strategia - esimerkkialana lääketeollisuus, Vaasan korkeakoulu, hallinnon ja markkinoinnin laitos, Vaasa
Liiten, Marjukka (1994) Eta päästää jo suomalaiset EU:n koulutusohjelmiin, Helsingin
Sanomat 16.4.1994
Lovio, Raimo - Kivisaari, Sirkku (1993) Suomen elektroniikkateollisuuden merkittävien innovatiivisten liiketoimintojen kehittyminen 1986 - 1992 VTT, Teknologian tutkimuksen ryhmä, raporttiluonnos No. 3
Lovio, Raimo - Valkonen, Pekka (1991) Suomalaiset patentoijat Yhdysvalloissa
1980-Iuvulla: menestyksen suhteellisuus, ETLA Keskusteluaiheita No. 383, Helsinki
Luukkanen, Harri (1988) Lääkintätekniikan markkinat Suomessa ja kehitysnäkymät
1990-luvulle, Valtion teknillinen tutkimuskeskus -lnformaatiotekniikan tutkimusosasto
Lähdentausta, Petri (1988) Lääketieteellisen tekniikan tuotteiden kehittämine kansainvälisille markkinoille, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto, sarja B N:o 94
Lääketeollisuusliitto (1992) Vuositilasto 1992
121
Lääketietokeskus Lääke on edullinen hoitomuoto
Lääketietokeskus Lääketeollisuustilasto ja -esitteet
Lääketietokeskus (1991) Perustietoa lääketeollisuudesta
Lääketietokeskus (1993) Lääkealan taskumuistio 1993
Malmivuo, Jaakko (1974) Lääketieteellisen tekniikan asema ja kehittämismahdollisuudet Suomessa, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto, sarja A N:o 17
Metalliteollisuuden keskusliitto (1992) Metallin Teknologialirljaus
Monto, Pertti (1988) Keskittyy lavealIe, Talouselämä 14
Niemi - Rinne - Tamminen (1978) Kuntoutus, Sairaanhoitajien Koulutussäätiön
julkaisu, 1978, IV painos
Norrback, Ole (1994) Pyörailypuhe, Helsingin Sanomat 4.5.1994
OECD (1992) The Reform of Health Care - A Comparative Analysis of Seven OECD
Countries, OECD - Paris, health policy studies No. 2
OECD (1993) OECD Health Systems - Facts and Trends 1960 - 1991, Volume 1, OECD
- Paris, health policy studies No. 3
OECD (1993) OECD Health Systems - The Socio-economic Environment Statistical References, Volume II, OECD - Paris, health policy studies No. 3
OECD (1994) Health For All in the XXIst Century?, OECD Future Studies Information
Dase Highlights, m. 7/1994
Optio (1994) Biotekniikka, Kauppalehti Optio 1/1994
Orion-yhtymä Oy Vuosikertomukset 1981 - 1992
Orpana, Eija - Sonninen, Veikko (1987) Perustietoa lääketeollisuudesta
Lääketeollisuusyhdistys
Pajarinen, Tomi (1991) Kuntosalit uuden haasteen edessä
Pajula, Jaakko Sosiaalivakuutusja kuntoutus vuoteen 2000, Sosiaalivakuutus
Parkkinen, Mirka (1993) 1990-luvun trendit, SEK & GREY 1993
Pekurinen - Jämsen (1992) Terveydenhuollon uudistukset Euroopassa, Suomen lääkärilehti 12/1992
Pennanen, Risto (1992) Vapaa-aika kannattaa huonosti, Fakta 5/1992
Pennanen, Risto (1993) Tavoitteena logo Manhattanille. Fakta 11/1993
Pietarinen, Matti - Ranki, Risto (1993) Kansallinen teollisuusstrategia, Kauppa- ja
teollisuusministeriön j ulkaisuj a 1/93, Tampere
Polar Electro (1993) Yritysvideo
Porter, Michael E. (1991) Kansakuntien kilpailuetu, Otava, Keuruu
Porter, Michael E. (1990) The Competitive Advantage ofNations, Billing & Sons Ltd,
Worcester
Pyykkönen, Teijo (1990) Rahalla rikas liikunta, Liikunta & Tiede 6/1990
Reve, Torger - Lensberg, Terje - Gnmhaug, Kjell (1992) Et konkurransedyktig Norge. Tano A.S.
122
Rissanen, Paavo (1986) Fysiatria, Recallmed Oy 1986
Rissanen, Teijo (1990) Euroopan liikuntavarat on laskettu, Liikunta & Tiede 311990
Rouvinen, Petri (1994) Hyvinvointiklusterin kilpailukyky - väliraportti, ETLA Keskusteluaiheita No. 503, Helsinki
Saarto, Vesa (1980) Huhtamäki-yhtymän historia, Arvi A. Karisto Osakeyhtiön kirjapaino, Hämeenlinna
Saranummi, Niilo (1994) Terveydenhuollon tekniikka - klusteriselvitys, VTT Tietotekniikka / tietojärjestelmät, Tampere
Saranummi, Niilo (1995) Lääketieteelliset laitteet ja tietojärjestelmät, ETLA Keskusteluaiheita No. 533, Helsinki
SCRIP (1990) World Pharmaceutical News, Review Issue 1990
SCRIP (1992) World Pharmaceutical News, Review of1992
Seies, Eeva-Riitta (1992) Ketoprofeeni haastaa ibuprofeenin, Talouselämä 25
Seppälä, Jarmo (1988) Tunturituuli puhaltaa, Tulosuunta 1988
Seppänen, Pekka (1992) Uusilta miehiltä uusia lääkkeitä, Talouselämä 15
Sironen (1990) Raha liikunnan pesänlikaajana, Liikunta ja Tiede 1990
Soininen, Gunnar (1967) Lääketehdas Orion OY 1917-1967, Vammala
Sonninen, Veikko (1983) Lääketeollisuus murrosvaiheessa, Sosiaalivakuutus 9, 21.
vuosikerta. KELA
Sonninen, Veikko (1988) Lääketeollisuus valinkauhassa, Kemia-Kemi VoI. 15:4
Sosiaali ja terveysministeriö (1984) Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologiaryhmän
muistio, STM, Helsinki, 1984:12
Sporttimyyjä (1992) 20-vuotta Tunturin taivalta 1992/11, Euroopan kaikuja 2/1994,
Polkupyörien tuontitilastot 10/1992
Stocking, Barbara (1992) Medical Advances: the future shape of acute services King's
FundCentre
Suomen lääketilasto (1992) Finnish Statistics on Medicines, Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos. KELAn omatarvepaino, Helsinki
Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys (1994) Kaksipyöräalan taskutieto
1994
Suomen Standardoimisliitto (1988) Laatujärjestelmät SFS- ISO 9000 standardisarja,
SFS Helsinki 1988
Suomen Ulkomaankauppaliitto (1992) Modern Health, Products and Services from
Finland 1992, Forssan kirjapaino
Talouselämä (1990-1994) Vuosikerrat, Talentum
Tilastokeskus (1992) Teollisuuden vuosiki/ja osa 1, Teollisuus 1992:7
Trabusi, Claudio Casadio (1993) Globalisation ofthe Pharmaceutical Industry - Technological Change and Competition in a Triad Perspective, OECD, STI review
Tucker, David (1984) The World Health Market. The Future ofthe Pharmaceutical Industry, Euromonitor Publications Ltd
123
Tunturipyörä (1968) Kiertokirje
Tunturipyörä Oy (1993) Esitteet
United Nations (1992) The State ofWorld Population 1992, UNFPA
Urheilukauppa (1989) Tunturi 1990-luvulle, 1989/4-5
Vapaavuori, Juha (1989) Lääketeknologian kehittämisohjelma käynnistynyt, KemiaKemi VoI. 16:6
Vartia, Pentti - Ylä-Anttila, Pekka (1993) Kansantalous 2017, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Tampere
VATT (1995) Hyvinvointipalvelut - kilpailua ja valinnanvapautta, Helsinki
Vauramo, E. (1984) Asiantuntijoiden kuulemisseminaari, Sosiaali ja Terveydenhuollon
teknologiaryhmän muistio, STM, Helsinki 1984:12.
Vuonamo, Heikki (1983) Lääketutkimus tunnustelee rahasuonta, Talouselämä 31
Vuorela, Matti J. (1991) Instrumentarium 1900 - 1990, Instrumentarimri Oy
Vuori, Ilkka - Kirjonen, Juhani - Savonen, Lars (1969) Urheiluvalmennuksen perustiedot, Suomen Olympiakomitea 1969
World Bank (1993) World Development Report 1993, Oxford University Press
Ylänen, Päivi (1992) Suomalaisuus sivuseikka, Kauppalehti 1992
124
Luettelo kuvioista
Kuvio 1.1
Suomen teolliset k1usterit 1990-luvun alussa viennin perusteella arvioituna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 4
Kuvio 2.1
Porterin timanttimalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 8
Kuvio 2.2
Kilpailun määräävät viisi kilpailutekijää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 11
Kuvio 3.1
Hyvinvointiklusteriin liittyvä valtionhallinto Suomessa .. . . . . . . . .. 16
Kuvio 4.1
Klusterin innovaatioiden syntyyn vaikuttavat tekijät
19
Kuvio 4.2
Suomen hyvinvointiklusteri
23
Kuvio 4.3
Hyvinvointiklusterin vienti ja osuus kokonaisviennistä
24
Kuvio 4.4
Hyvinvointiklusterin jalostusarvo ja henkilöstö
25
Kuvio 4.5
Hyvinvointiklusterin bruttotuotanto ja vienti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 26
Kuvio 4.6
Hyvinvointiklusterin kustannusrakenne
Kuvio 4.7
Hyvinvointiklusterin investoinnit ja bruttokate . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 27
Kuvio 4.8
Hyvinvointiklusterin vienti ja osuus OECD-viennistä. . . . . . . . . . . .. 27
Kuvio 4.9
Hyvinvointiklusterin kilpailutilanne ja erikoistuminen
28
Kuvio 5.1
Lääkemarkkinoiden alueellinen rakenne vuonna 1992
30
Kuvio 5.2
Eurooppalaisen lääketeollisuuden kustannusrakenne . . . . . . . . . . . . .. 31
Kuvio 5.3
Lääkemarkkinoidenjako osakokonaisuuksiin
33
Kuvio 5.4
Suomen lääketeollisuuden viennin ja ulkomaantoimintojen kehitys 1970-1994
35
Kuvio 5.5
Lääkevalmisteiden bruttomyynti Suomessa vuonna 1994
37
Kuvio 5.6
Lääketieteellisen tutkimuksen vaiheet
38
Kuvio 6.1
Terveydenhuollon tekniikka on lääketieteen ja tekniikan leikkauspinnassa
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 41
Kuvio 6.2
Terveydenhuollon tekniikan yritysten toimintaympäristö
Kuvio 6.3
Hyvinvointiklusterin osakokonaisuuksia ja niiden tärkeimpiä
yrityksiä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 48
Kuvio 6.4
Laboratorioalan yritysten verkostuminen
52
Kuvio 6.5
Ohjelmistotuotteiden kehityskaari
63
Kuvio 6.6
Ohjelmistotoimittajien verkottuminen
67
Kuvio 6.7
Apuvälinetekniikan asema. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 69
Kuvio 7.1
Polar Electron arvon ja liikevaihdon kasvu ja markkinointitoimet
79
Väestö iänja sukupuolen mukaan vuosina 1917 ja 2017
96
Kuvio 8.1
26
47
125
Kuvio 8.2
Hyvinvointiklusterin julkisia tutkimus- ja tuotekehitysyksiköitä Suomessa
98
Kuvio 9.1
Esimerkkejä terveydenhuollon (paksunnettu rengas) muuntumista ajavista voimista (uloin rengas) ja keinoista (keskimmäinen rengas) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 104
Kuvio 9.2
Elinkaari innovaatiosta tuotteeksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 108
Luettelo taulukoista
Taulukko 3.1
Terveydenhuollon kustannukset sekä vuodepaikkojen ja lääkäreiden määrä eräissä maissa
15
Hyvinvointiklusterin tuotteiden vienti Suomesta vuonna 1993
ja Suomen osuus OECD-maiden viennistä ko. ryhmässä
(markkinaosuus)
20
Taulukko 4.2
Hyvinvointiklusterin tärkeimmät vientituotteet ja vientimaat
29
Taulukko 5.1
Maailman suurimpien lääkeyritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenot 1992-1993 (milj. USD)
32
Taulukko 4.1
Taulukko 5.2
Suomalaiset alkuperäisvalmisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 39
Taulukko 6.1
Lääkintälaitteiden ja-tarvikkeiden myynnin jakauma vuonna
1992
42
Eräiden maiden terveysmenot dollareissa (ostovoimapariteetilla mitattuna) ja lääkintälaitteiden ja -tarvikkeiden kulutus henkeä kohden vuonna 1991 tai 1992
43
Taulukko 6.3
Myynnin jakauma laiteryhmittäin vuonna 1992
44
Taulukko 6.4
Suomen hyvinvointiklusterin teknologiayrityksiä
46
Taulukko 6.5
Lääketieteellisten kojeidenja laitteiden tuonti ja vienti
48
Taulukko 6.6
Laboratorioalan yritykset ja niiden tuotealueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 52
Taulukko 6.7
Sähkölääkintälaitevalmistajat ja niiden tuotealueet
56
Taulukko 6.8
Kuvantamislaitteiden valmistajat ja niiden tuotealueet
59
Taulukko 6.9
Terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittajat ja niiden tuotealueet
65
Taulukko 6.2
Taulukko 6.10 Apuvälinevalmistajatja niiden tuotealueet
70
Taulukko 6.11
72
Muut alan valmistajat ja tuottajat
Taulukko 8.1
Terveyspalvelut OECD-maissa vuonna 1990
89
Taulukko 8.2
Terveyspalvelujen rahoittcDat ja tuottajat
91
Taulukko 8.3
Kasvualueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 93
126
Taulukko 9.1
Terveysjärjestelmien muutosvoimat
102
Luettelo laatikoista
Laatikko 2.1
Mitä kilpailukyky on?
5
Laatikko 7.1
Polar Electro sykkii maailmalla
78
Laatikko 8.1
Hyvinvointimenot kasvavat vääjäämättä - hyvinvointiklusterilla on tulevaisuus
94
EILAn KIRJAlliSUUTTA
A·SARJA (VÄITÖSKIRJAT)
THE EXCHANGE RATE UNDER TARGET ZONES. Laura Vajanne
19931535. Hinla 138,. (ElLA A16) ISBN 951-9206-88-4
RE·EMPLOYMENT OF FINNISH UNEMPLOYED WORKERS. Juha
Kettunen
1993 263s. Hinta 147.. (ETLA A17) ISBN 951-9206·89-2
ESSAYS ON HUMAN CAPITAL AND EARNINGS IN FINLAND. Rita
Asplund
1993 377s. Hinta 165,. (ETLA A18) ISBN 951-9206·93-0
FOREIGN EXCHANGE DEALlNG. Antti Suvanto
1993132s. Hinla 138,. (ETLA A19) ISBN 951·9206·98·1
NATIONAL INTERESTS, EU ENLARGEMENT AND COAUTION FOR·
MAlION
Mika Widgren tarkastelee väitöskirjassaan jäsenmaiden vaikutusmah·
dollisuuksia EU:n päätöksenteossa.
19951005. Hinta 140,. (ETLA A20) ISBN 951-628·211·3
B-SARJA
RAHALAITOSTEN KORKORISKIN HALLINTA. John Rogers
19922005. Hinta 210,. (ETLA B76) ISBN 951·9206-76·0
KANSANTALOUS 2017
Pentli Vartia ja Pekka Ylä·Anllila luovat kirjassaan kalsauksen Suomen
talouskehitykseen ja sen aineellisen hyvinvoinnin kasvuun sekä
1990·luvun alun ennennäkemällömään lamaan ja sen vaikuluksiin. U·
säksi he arvioivat Suomen taloudellisia kehitystä tulevina vuosina meno
täessä kohli Suomen 100·vuotisjuhlaa vuonna 2017.
1993 2.uud.p. 35Os. Hinla 230,. (ETLA 880) ISBN 951·9206·95·7
SUOMI 2017 • POHDINTOJA YHTEISKUNNAN JA KANSANTALOU·
DEN TULEVAISUUDESTA
Video, joka liillyy Kansanlalous 2017 ·kirjaan. Tulevaisuuden pohlijoina
esiintyvät Riilla Hjerppe, Jaakko Iloniemi, Jan·Magnus Jansson, Esko
Kalimo, Markku Lammi, Jorma Roulli, Eero Tuomainen, Penlli Vartia ja
Pekka Ylä·Anllila.
Pituus 35 min. Hinla 138,. (EILA 88Ov)
MASTERING TECHNOLOGY DIFFUSION • The Finnish Experience
Synnöve Vuori ja Pekka Ylä·Anllila
1992 537s. Hinta 248.. (ETLA B82) ISBN 951·9206·85·X
SUOMEN TEOLLISUUDEN PALKKARAKENNE. Juha Kellunen
1993 212s. Hinta 165,. (ETLA 883) ISBN 951·9206·8&-8
EXPLAINING TECHNICAL CHANGE IN ASMALL COUNTRY
Synnöve Vuori ja Pentti Vuorinen
1994215s. Hinta 230,. (ElLA 884) ISBN 3-7908-<l760·5
TANSKAN EY·KOKEMUKSET SUOMEN KANNALTA Kari Alho ja
Mika Widgren
1993151s. Hinta 165.. (ETLA885) ISBN 951· 9206-91-4
ESTONIA AND FINLAND. A Relrospective Socloeconomic Compa·
rison. Olev Lugus and Penlli Vartia
1993 404s. Hinta 230,. (ETLAB86) ISBN 951·9206-92
F1RM DYNAMICS IN A NORDIC PERSPEClIVE. Per Heum & Pekka
Ylä·Anttila. 1993112s. Hinta 138,. (ETLA 887) ISBN 951·9206·9&-5
TYÖN HINTA. Yritysten tyiivolmakustsnnukset 1992·94.
Saukkonen
1994130s. Hinta 138,. (ElLA 888) ISBN 951·9206·94·9
Seppo
TYÖN HINTA ·raporttiin liittyy 11 toimialakstsausta, jotka ilmestyvät
ElLAn Keskuste/uaiheila • Discussion P8pers ·sarjassa (DP):· Elintar·
vikeleollisuus (Dp 464), • Tevanake·teollisuus (DP 465), • Metsäleoni·
suus (DP 466), • Graafinen teollisuus (DP 467), • Kemian· ja rakennus·
aineteollisuus (DP 468), • Metalliteollisuus (DP 469), • Talonrakennusala
(DP 470), • Tukkukauppa (DP 471)· Vähilläiskauppa (DP 472), • Autoala (DP 473)" Majoitus· ja ravitsemisala (DP 474)
Kunkin toimialakatsauksen hinta on 73,'
TEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖiDEN PALKAT JA INHIMIULINEN
PÄÅOMA. Rita Asplund
19931205. Hinta 138,. (ElLA 889) ISBN 951·9206-97·3
KANNUSTAVA PALKKAUS TEOLLISUUSYRITYSTEN PAIKALLISEN
SOPIMISEN MUOTONA. Juha Kettunen
1994 98s. Hinta 138,' (ElLA B90) ISBN 951·9206·99·x
PALKKAEROT SUOMEN TEOULISUUDESSA. R~aAsplund
1994 965. Hinlal38,- (ElLA B91) ISBN 951·628·178·8
EUROOPAN INTEGRAATIO JA YRITYSSTRATEGIAT. Minna Puhak·
ka
19941065. Hinta 138,' (ElLA B92) ISBN 951-628·179·6
ENERGIAN NIUKKUUDESTA TEKNOLOGIAN VIENTIIN. Energl·
aklusterln kilpailukyky. Petri Rouvinen.
1994112s. Hinta 147,. (ElLA 893) ISBN 951-628·18(}.X
SUOMEN EU·VAUNTA. Kari Aihe & Mika Widgren
1994 149s. Hinta 156,. (ETLA894) ISBN 951·628·182-6
YRITYSTEN KANNATTAVUUS, LUOTTOTAPPIORISKIT JA NIIDEN
HINNOTTELU. Olavi Rantala
1994 115s. Hinta 150,' (ElLAB95) ISBN 951-628·183·4
TELETEKNIIKASTA MONIMUOTOISEEN VIESTINTÄÅN. Teleklusterln kilpailukyky. Keijo Mäenpää & Sakari luukkainen
1994126s. Hinta 156,. (ElLA B96) ISBN 951-628-184·2
YHTEISTYÖLLÄ INNOVAATIOITA UUSILLE MARKKINOILLE. Rakennulldulterin Idlpailukyky. Jaana Matilainen & Pekka Pajakkala &
Erkki Lehtinen
1994144s. Hinla 160,. (ElLA 897) ISBN 951-628·18&-9
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOKSEN KIRJALLISUUTTA
MALMISTA METALLIKSI MAAILMALLE. Perusmetalliklusterin kilpailukyky Aija Leiponen
19941795. Hinta 170.. (ETLA B98) ISBN 951·628·185·0
tasoa sekä seMllää hyvintointipalvelujen ja niiden tarpeessa olevien kotitalouksien kohtaamista.
19951535. Hinta 155,' (ETLA B107) ISBN 951-628·210·5
PAPERIN, KONEIDEN JA OSAAMISEN MENESTYSTARINA. Metsä·
k1usterin kilpailukyky. Markku Lammi
1994 1585. Hinta 160.. (ETLAB99) ISBN 951·628-197-4
TECHNOLOGY SOURCES IN FINNISH MANUFACTURING
Synnöve Vuori tarkastelee tutkimuksessaan eri teknologialähteiden
merkitystä Suomen teollisuuden toimialoilla 1980·luvulla ja 1990·luvun
alussa sekä toimialojen välisiä teknologiavirtoja teollisuuden tärkeim·
missä Idustereissa.
1995 72s. Hinta 100.. (ETLA B108) ISBN 951-628-213-X
Ilmestyy toukokuun viimeiselllJ viikolla.
TALOUDEN ENNUSTAMISEN VAIKEUS
Pentti Vallia talkastelee ki~assaan talouden ennustamisen vaikeutta ja
epävarmojen ennusteiden aiheullamia ongelmia taloudellisessa piiiitök·
senteossa. Hän selvillää talousennusteiden tarkkuulla ja ennustevirhei·
den syitä sekä ennusteiden osuvuuden parantamiskeinoja ja mahdolli·
suuksia varautua yllättäviin tapahtumiin.
1994 70s. Hinta 100.. (ETLA B100) ISBN 951-628·202·4
SUOMEN JA BALTIAN KAUPAN POTENTIAALI JA SUHTEELLINEN
ETU
Euroopan avautuminen on luonut Suomelle uusia kaupankäynnin mah·
dollisuuksia. Mika Erkkilä ja Mika Widgnin tarkastelevat Suomen ja Bal·
tian maiden kaupan mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa.
1994102 s. Hinta 140.. (ETLA B101) ISBN 951·628·202-4
HUMAN CAPITAL CREATlON IN AN ECONOMIC PERSPECTlVE
Aita Asplundin toimittamassa teoksessa selvitetään koulutuksen talou·
dellista merkitystä yksilön, yrityksen ja koko kansantalouden kannalta.
1994 213s. Hinta 200.. (ETLA B102) ISBN 951·628-199-<J
SUOMEN VALMISTAUTUMINEN EMU-JÄSENYYTEEN
Talous· ja rahaunioni EMU kuuluu EU:n päätöksenteossa kuluvan vuosi·
kymmenen tärkeimpien asioiden joukkoon. Markku Kotilainen, Kari Alho
ja Mika Erkkilä arvioivat ki~assa EMUn hyötyjä ja kustannuksia sekä kuvaavat siihen siirtymisen strategioita ja tekniikoita.
1994 232s. Hinta 180.. (ETLA B103) ISBN 951-628-204-<J
TYÖTTÖMYYSTURVAN RAHOITUS JA SEN UUDISTAMINEN
Aita Asplund ja Juha Kettunen esittävät kirjassa näkemyksiä työttömyys·
lurvarahoituksen uudistamistarpeista taloustieteen ja kansainvälisten
kokemusten pohjalta. Teoksen keskeiseksi näkökulmaksi on valittu työl·
Iisyyden ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen.
1994119s. Hinta 140.. (ETLAB104) ISBN 951·628·206-7
KANSALLINEN KILPAILUKYKY JA TEOLLINEN TULEVAISUUS
Hannu Hernesniemi, Markku Lammi ja Pekka YJä·Anllila tarkastelevat
kirjassaan seitsemää Suomen teollisia osaamiskeskiltymää eli klusteria
ja niiden kilpailukykyä. Mukana ovat metsä (vahva), perusmetalli ja
energia (keskivahvat), telekommunikaatio, ympäristöteknologia, hyvinvointi ja kuljetus (potentiaaliset) sekä elintarvike ja rakennus (laten~t).
1995 458s. Hinta 250.. (ETLA B105) ISBN 951-628·207-5
C-SARJA
KANSALLINEN VAIKUTUSVALTA EUROOPAN YIfTEISÖN PÄÄTÖKSENTEOSSA. Mika Widgren
1993174s. Hinta t28,' (ETLA C64) ISBN 951-9206~7-6
TUTKIMUSPANOSTUS, TEKNOLOGIAN DIFFUUSIO JA TUOTTAVUUDEN KEHITYS SUOMEN TEOLl.ISUUDESSA. Synnöve Vuori
1994 99s. Hinta 140.. (ETLA C65) ISBN 951-628·195-8
INTERNATlONAL COMPETlTIVE ADVANTAGE OF THE FINNISH
CHEMICAL FOREST INDUSTRY. Kaisa Ojainmaa
1994167s. Hinta 150.. (ETLAC66) ISBN 951-628·198'2
PAIKAUISPANKKIEN TEHOKKUUS. Antti Piispanen
1994104s. Hinta 140,· (ETLAC67) ISBN 951-628-200-8
EMERGING ESTONIAN INDUSTRIAL TRANSFORMATION - TDWARDS A DUAL INDUSTRIAL STRATEGY FOR ESTONIA. Jari
Hyvärinen &Julianna Borsos
1994155s. Hinta 150.. (ETLA C68) ISBN 951-628-201-6
SUOMEN
PAPERITEOUISUUDEN KANSAINVÄUSEN
PAILUKYVYN KEHITYS VUOSINA 19110-199. Thomas Aimmler
1994 66s. Hinta 130.. (ETLAC69) ISBN 951-628-205-9
KIL·
TECHNOLOGY DIFFUSION AND THE L1FETIMES OF PAPER
MACHINES. Olavi Lehloranta
1994 117s. Hinta 140.. (ETLA C70) ISBN 951-628-208-3
INHIMILLINEN PÄÄOMA SUOMALAISISSA SUURYRITYKSISSÄ
Kansainvälistymisen, asiakaslähtöisyyden korostumisen ja T&K·panos·
tuksen kasvun myötä kommunikaatioon liittyvät taidot ovat yritysten toi·
minnassa nousseet hyvin tärkeiksi. Aija Leiponen kuvaa tutkimukses·
saan suomalaisissa suuryrityksissä olevaa inhimillistä pääomaa koulu·
tustason avulla ja analysoi sen vaikutuksia yrityysten menestymiseen.
1995 64s. Hinta 100.. (ETLAC71) ISBN 951-628-212·1
PALKKOJEN JOUSTO JA TYÖLLISYYS
Palkanmuodostus on keskeinen työllisyyskehitykseen pitkällä aikavälillä
vaikuttava tekijä. Jyrki Auutu selvittää tutkimuksessaan yritysten työvoi·
makustannusten muuttumista tuotteiden kysynnän ja henkilöstön mää·
rän muuttuessa sekä henkilöstökustannusten joustojen merkityslä työlli·
syyden kannalta.
1995120s. Hinta 140.. (ETLAB106) ISBN 951-628-209-1
PALVELUMAKSUT JA HYVINVOINTITAVOITTEIDEN TOTEUTUMI·
NEN
Julkiset palvelut ovat osana maan hyvinvointijä~estelmää yksi tärkeim·
mistä aihealueista käytäessä keskustelua sosiaaliturvan mitoituksen ja
käytettävissä olevien voimavarojen yhleensoviUamisesta. Aobert Hag·
lors larkastelee tutkimuksessaan julkisia hyvinvointipalveluja ja niiden
Tilaukset postitse (os. Taloustieto Oy, Yrjönkatu 13,
00120 Hki), puhelimella (90-609 90211) tai telefaxilla
(90-601 753).
Nouto-osoite: Lönnrotinkatu 48, 3, kerros
Postitse loimilettaviin lähetyksiin lisäämme toimituskuluI.