pdf Yhteiskokous 4.5.2015 liitteineen

Muistio
5/2015
1 (4)
4.5.2015
D128/00.04.01.02/2014
Pohjois-Savon SOTE ohjaus- ja seurantaryhmä
Aika
maanantai 4.5.2015 klo 11.05 – 12.55
Paikka
Hotelli Scandic, 70100 KUOPIO
Läsnä jäsenet:
(x) Kääriäinen Seppo, kansanedustaja, puheenjohtaja, Pohjois-Savon
maakuntahallitus
(x) Leskinen Pekka, toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja, Pohjois-Savon
maakuntahallitus
(x) Eestilä Markku, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto
(x) Kivelä Kimmo, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus
(x) Koikkalainen Raimo, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto
(x) Ojala Kari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto
(x) Rajamäki Kari, Pohjois-Savon maakuntavaltuuston pj
(x) Reijonen Minna, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus
(x) Rossi Markku, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus
(-) Tikkanen Sari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto
(x) Virtanen Erkki, kansanedustaja, Parlamentaarinen ohjausryhmä
(x) Huttunen Jussi, maakuntajohtaja, esittelijä
(x) Miettinen Tarja, sote-hankejohtaja, sihteeri
Paikalla muut:
liite 2 osallistujaluettelo
1 Kokouksen avaus
Ohjaus- ja seurantaryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen avaa yhteiskokouksen.
Todetaan paikalla olevat ohjaus- ja seurantaryhmän jäsenet, koska yhteiskokous on
samalla ohjaus- ja seurantaryhmän varsinainen kokous.
Päätös:
Puheenjohtaja toivotti yhteiskokousedustajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Läsnäolo todetaan kokouksessa kerättävästä osallistumisluettelosta.
2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen
Hyväksytään edellisen kokouksen 2.2.2015 muistio, joka on sovitulla tavalla julkaistu
www.pohjois-savo.fi/sote sivuilla.
Päätös:
Muistio hyväksyttiin muutoksitta.
3 Pohjois-Savon maakunnan kehittämisrahastohankkeen eteneminen / väliraportti 31.3.2015
Pohjois-Savon SOTE – palveluiden tuottaminen hanke rahoitetaan Pohjois-Savon
maakunnan kehittämisrahastosta (maakuntahallitus 27.10.2014 § 108). Hankkeen
hyväksytty toteutusaika on 1.11.2014 – 30.6.2015 ja kokonaiskustannusarvio yhteensä 99.900 €.
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
70101 Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
Muistio
5/2015
2 (4)
4.5.2015
D128/00.04.01.02/2014
SOTE ohjaus- ja seurantaryhmä toimii myös hankkeen ohjausryhmänä, joka vastaa
hankkeen ohjauksesta ja seurannasta. Hankkeen rahoittajan kanssa on sovittu, että
ohjausryhmässä todetaan vähintään puolivuosittain hankkeen toteutumisen tilanne.
Ehdotus:
Todetaan ja hyväksytään tilannekatsauksena Pohjois-Savon SOTE-palveluiden tuottaminen hankkeen osalta seuraavaa:
- Hankkeen 1. maksatushakemus on tehty ajalta 1.11.2014 – 31.12.2014 yhteensä
10.732,37 €. Saatu rahoituspäätös on hyväksytty 100 %.
-
Päätös:
Hankkeen toteutuminen ajalla 1.1.2015 – 31.3.2015 on 17.103,65 €, mikä on toteutumana jonkin verran suunniteltua korkeammalla tasolla. Korkeampaa kustannuskehitystä yhteisarvoltaan n. 3.500 € selittävät luottamushenkilöille maksetut kokouspalkkiot ja omalla kustannuksellaan työskenteleville sisältötyöryhmille yhteensä n 150 henkilöä kokouksiin järjestetyt kahvitarjoilut.
Todettiin ja hyväksyttiin PoSote –hankkeen tilannekatsauksessa esitetyt asiat ehdotuksen mukaisesti.
4 Sisältötyöryhmien väliraportit
Kuullaan sisältötyöryhmien puheenjohtajien esittelystä työskentelyn väliraportit, 5 8 min / esittely.
Painopisteeksi asetettu sosiaalihuollon integraatio asiakkuuksien kannalta
• Perheiden, lasten ja nuorten palvelut
pj Mari Antikainen perusturvajohtaja Kuopio
• Ikääntyvien palvelut
pj Olli Lappalainen ylilääkäri Sisä-Savon terveydenhuollon ky.
• Yhteiset palvelut
pj Janne Forsberg terveysjohtaja/johtava ylilääkäri Ylä-Savon sote
SOTE-tukirakenteiden kehittämisen tarpeet
• Koulutus, tutkimus- ja kehittäminen
pj Petteri Paronen kaupunginjohtaja Kuopio
 ICT, tietohallinto
pj Mika Sivula kunnanjohtaja Pielavesi
• Henkilöstö, HR
pj Matti Raatikainen kunnanjohtaja Leppävirta
• Tilat, kiinteistöt
pj Juha Piiroinen kaupunginjohtaja Suonenjoki
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
70101 Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
Muistio
5/2015
3 (4)
4.5.2015
D128/00.04.01.02/2014
• Talous- ja rahoitus
pj Vesa Lötjönen kunnanjohtaja Siilinjärvi
• Tukipalvelut
pj Petteri Ristikangas kunnanjohtaja Tervo
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
pj Pekka Vähäkangas palvelualuejohtaja Kuopio
Ehdotus:
Merkitään saadut väliraportit tiedoksi.
Päätös:
Kuultiin työryhmien puheenjohtajien esittelystä ryhmien väliraportit ja ehdotukset
työskentelystä (liite 3). Merkittiin tiedoksi.
5 Miten jatkamme PoSoTe:ssa?
Kuullaan ehdotukset PoSoTe kehittämistyön ja hanketyön jatkon osalta
• SOTE-palveluiden osalta ehdotukset esittelee pj Markku Tervahauta
• SOTE-tukirakenteiden osalta kunkin ryhmän pj:n esitys on kerrottu esityslistan kohdassa 4.
Ehdotus:
Sovitaan PoSoTe hankkeen jatkamisesta.
Päätös:
SOTE-yhteistyöryhmän pj. Markku Tervahauta totesi ryhmien tehneen erinomaista
työtä PoSoTe-hankkeen lähtökohtien selvittämiseksi ja ehdotuksiksi jatkotyölle kartoitettujen mahdollisuuksien pohjalta (asiakas keskiöön, palvelut lähipalveluina ja
liikkuvina palveluina, myös osaaminen liikkuu, tiedolla johtaminen jne). Huomionarvoista on jatkossa myös kansallinen sote-ict-kehitystyö. Ohjaus- ja seurantaryhmältä
odotetaan jatkotyöhön ryhdyttäessä päätöksiä siitä, onko uudistettava toimintarakenne yhteinen kuten esim nykyisin on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vai eriytetty. Lisäksi olisi syytä pohtia, voidaanko joku alue ottaa kokeilu- tai pilotointialueeksi vapaaehtoisuuden pohjalta. Millä intensiteetillä jatketaan, tai missä määrin
jäädään odottelemaan? Myös Pohjois-Savon kuntien kanta hanketyöhön käytettävien resurssien osalta olisi syytä tarkistaa. Miten suhtaudutaan muihin yhteistyöstä
kiinnostuneiden mahdollisiin osallistumis-/ yhteistyöpyyntöihin?
Puheenjohtaja teki yhteenvedon saatujen väliraporttien pohjalta seuraavasti:
1. Työtä jatketaan rauhallisesti – valmistelussaan kesken olevissa ryhmissä. Työryhmät, joiden työ on jo saatettu väliraportin osalta valmiiksi jäävät hetkeksi odottamaan. Valmiit aineistot julkistetaan www.pohjois-savo.fi/sote sivustolla ko.
työryhmän aineistoissa.
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
70101 Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
Muistio
5/2015
4 (4)
4.5.2015
D128/00.04.01.02/2014
2. Ryhmät, joiden työ vielä kesken jatkavat työnsä loppuun suunnitelmiensa mukaisesti. Valmistuneet aineistot julkistetaan www.pohjois-savo.fi/sote sivuilla niiden
tultua valmiiksi.
3. Maakuntahallituksessa 25.5.2015 käydään keskustelua ryhmien puheenjohtajilta
yhteiskokouksessa kuullun ja mahdollisen jatkovalmistelun pohjalta PoSotehankkeen jatkotyön osalta (huomioidaan myös mahdollinen hallitusohjelmatyö).
4. Hallitusohjelmatyön myötä ratkaistaan ja sovitaan PoSoTe –hanketyön jatkamisesta, myös siitä millä ryhmillä ja foorumeilla asioita edistetään.
6 Muut asiat
Savonlinnan kaupunki on toimittanut Pohjois-Savon liitolle 1.4.2015 sähköpostilla
Savonlinnan kaupunginvaltuuston 30.3.2015 päätöksen (liite 1), jonka mukaan he
esittävät ”Pohjois-Savon alueen kunnille ja Pohjois-Savon liiton sote-palveluiden
tuottamisen ohjaus- ja seurantaryhmälle kaupungin toiveen saada liittyä alueella
meneillään olevaan sote-palveluiden tuottamistapavalmisteluun. Savonlinnan kaupunki on valmis nimeämään tarvittaviin valmisteluryhmiin edustajat.”
Päätös:
Savonlinnan ehdotus merkitään tiedoksi. Maakuntahallitus käy osaltaan 25.5.2015
asiasta keskustelun.
7 Seuraava kokous
Päätös:
Seuraava ohjaus- ja seurantaryhmän kokous 22.6.2015 klo 11.00 – 12.00
8 Kokouksen päättäminen
Päätös:
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.55.
Seppo Kääriäinen
puheenjohtaja
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Tarja Miettinen
sihteeri/hankejohtaja
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
70101 Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
PoSoTen perhepalveluiden tuottaminen
Perheet, lapset ja nuoret –sisältötyöryhmä
Pohjois-Savon liiton yhteiskokous 4.5.2015
PoSoTen perhepalveluiden
asukaslähtöiset painopisteet
•
•
•
•
Perheiden pärjääminen
Palvelujen saavutettavuus ja sujuvuus
Lähipalveluperiaate peruspalveluissa
Asioinnin helppous
• Entä miten uudistus voi toteutua?
• 1. Tunnistamme sellaiset vaativat erityispalvelut, jotka edellyttävät
huomattavaa erityisasiantuntemusta, ja joita käytetään suhteellisen
harvoin, ja jotka on järkevä tuottaa yhteisistä resursseista
• 2. Turvaamme laadukkaat lähipalvelut uudistamalla lähipalvelun
tuottamisen tapoja ja kokoamalla eri palveluja yhteen
• = PoSoTessa on vain yhteisillä resursseilla tuotettuja erityispalveluja
ja lähipalveluja
29.4.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
PoSoTen palveluissa perhe on keskiössä
Työtapa muuttuu
Tavoite toteutuu
•
• Perhelähtöinen ensikohtaaminen
= matalan kynnyksen palvelulupaus
• Monialainen palvelutarpeen arviointi
= kootaan perheiden tarpeiden perusteella
osaajat yhteen
• Perheen pärjäämisen tunnistaminen
= kokonaisvaltainen poikkihallinnollinen
palvelupakettien kokoaminen
•
• Perheiden peruspalvelut kootaan yhteen
= palvelut tuotetaan monialaisena
palvelukokonaisuutena ja osaamista
vahvistetaan liikkuvilla erikoisosaajilla
Monialainen ensineuvonta ml.
nettipalvelut
= uusi tuote
Monialainen yhden johdon alla toimiva
tiimimalli ja liikkuva, jalkautuva ja
sähköinen/videovälitteinen konsultaatio
= hyvät käytännöt vahvistetaan virallisesti
käyttöön alueellisesti
29.4.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
Muutoksen suunta
• Painopiste on peruspalveluissa, jotka tavoittavat
lapsiperheet (päivähoito-neuvola-kouluterveydenhuolto-koulu jne.)
• PoSoTessa kehitetään ja nivotaan yhteen
palvelupaketiksi lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ja
häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli
sektorirajojen
• Erityispalvelut tukevat peruspalveluja ja ne tuodaan
suoraan lasten kasvuympäristöihin kuten koti, koulu,
päivähoito, vapaa-aika (verkostotyön malli,
monialainen yhteistyö)
• Järjestöjen työpanosta lisätään
• Perheiden osallisuus varmistetaan
29.4.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
------------------- LAPSIPERHEEN PROSESSI -------------------
Asiakasvolyymi
75%
15%
10%
5
PoSoTe
yleiset
perhepalvelut
päivä- koulu nuoriso- läheis- yhteisöt ja
työ
hoito
verkosto järjestöt
POSOTE perhetiimin tuki
Mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityön vahvistaminen
Perhekeskeinen konsultatiivinen tuki peruspalvelutyöhön
ESH ja vaativat
erityispalvelut mm.
lastensuojelu
ESH-tiimin tuki
Erityisosaamisen kohdentumisen tarve
Palvelupaketit
POSOTE alatyöryhmä
Olli Lappalainen, pj
4.5.2015
 IKÄÄNTYVÄ JA HÄNEN ELINYMPÄRISTÖNSÄ
 Ihmisläheisyys: yksilöllinen tarpeen arviointi ja




”räätälöinti”
Toimintakyky: ennakoitavuus, kuntoutus, itse- ja
omahoidon keinot käyttöön
Palveluohjaus
Lähi- tai yhteiset palvelut (teknologiaa hyödyntäen)
”Koti kulkee ihmisen mukana”
 Moniammatillisen riittävän ja osaavan henkilöstön
liikkuvuus palveluissa ilman rajoja
 Palvelujen tuottamisen uudet muodot (mm.
liikkuvat palvelut, tuettu kotisaattohoito,
ensihoidon integroiminen kotihoitoon)
 Kolmannen sektorin, läheisten ja esim.
kyläyhteisön mukana olo
Toimintakeskus
Ja yhteisöpalvelut
Monialainen
Yhteiset palvelut
Erittäin
vaativa
kuntoutus
Päivätoiminta
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipäivystys
Gerontologinen
sosiaalityö
kuntoutus
Lähipalvelut
Teknologiset
ratkaisut
Perustason
kuntoutus
Kolmas sektori
Sosiaaliasiamies
Erityisryhmien
asumispalvelut
Erikoissairaanhoidon
palvelut
Perhe - Sijaishoito
Intervalli
Pa
Räätälöity kodin turvaja viriketeknologia
Yhteisöteknologia
Hyvinvointiteknologia
Monimuotoinen
asuminen
tavallinen,
tuettu,
tehostettu
Kotona asuva
ikääntyvä
Geriatrinen
hoitotyö
Päihde ja
mielenterveys
Palveluasuminen
Palveluohjaus
Geriatrinen
arviointi ja
kuntoutus
Vammaiset
Kotikuntoutus
Sosiaalinen
tuki
Geriatrinen
osaaminen
Ikääntyvät PoSOTE - malli
Kuntoutussuunnittelu
ja ohjaus
Hyvinvoinnin
edistäminen
( lyhytaikainen hoito)
self-, care-, case
management
Kansalaisen
palveluväylät,
virtuaaliklinikat
Seniorineuvola
Mobiiliviestintä
Sähköinen
asiointi
Digitalisaatio
Kotisaattohoito
Lyhytaikainen
akuuttihoito
Alueelliset
muistihoita
jat
Erityistyöntekijät
Laboratorio
Päihde- ja mt työ
Vammaisten
erityispalvelut
Suun th
Kotisairaala
Erittäin vaativa
palliatiivinen hoito
Saattohoito
Päivystys 24/7
Akuutti vastaanotto
Kuvantaminen
Kuntouttava ja
hoitava osasto
Muistisairaiden
hoidon koordinointi ja
vaikeahoitoisten hoito
Psykogeriatrinen
laitoshoito
Sairaalapalvelut
Muistisairaan
hoito
Terveyden ja
sairaanhoito
 Asuu 30 km päässä kuntakeskuksessa
 Kantovesi, uuni, sähköpatterit, Sepe-kissa
 Ei omaisia
 Alkaa höpertyä, kaatuu, lonkka murtuu
 Iso sairaala korjaa lonkan
 Siirretään pikkusairaalaan petipotilaana viikon päästä
 Paraneminen viivästyy, uusia tauteja, sairauksia
 Kukaan ei tiedä Martan maksukykyä tai mökin
tilannetta, laskut jäävät hoitamatta
 Kuukauden päästä kotipalvelu käy katsomassa mökin:





kauheaa…
Martta asetetaan hoitokotijonoon, kotipalvelu ei voi
käydä kuin kerran päivässä arkisin
Sepelle käy huonosti
Edunvalvonta ja mökki myydään naapurin isännälle
metsineen
Martalle jää muutama kymppi kahvirahaa jäljelle
Martta pötköttää hoitokodin huoneessa 5,
ikkunapaikalla, oma taulu seinällä
 Martta asuu mökissään, vointia tarkistaa kyläpartio
 Havaitaan ongelmia arkiasioissa, yhteydenotto




kotihoitoyksikköön
Nopea arviokäynti Martan luvalla, sovitaan apukäynnit
siivouksen ja peseytymisten suhteen, keppi kaveriksi,
aloitetaan Martan toiveesta kerhokäynnit, tukiasiat
kuntoon
Kylältä järjestyy juttu- ja lenkkiseuraa säännöllisesti
Muuttoa kylälle ei tarvitse miettiä
Tulevaisuutta mietitään hyvissä ajoin ja rauhassa
Yhteiset palvelut: perusperiaatteet







Ihminen ja hänen omat voimavaransa keskiöön (”Ratkaisun avaimet ovat
asiakkaan taskussa”)
Palveluohjaus on avainasemassa ja sen tulee olla helposti saavutettavissa
matalan kynnyksen lähipalveluna !
”Case manager” –toiminta on otettava käyttöön läpi kaikkien
palvelukokonaisuuksien ja palveluiden suurkäyttäjien / riskissä olevien
tunnistamista tulee kehittää
Palvelut ja päätöksenteko aina niin lähellä asiakasta/potilasta, kuin se
kohtuudella on mahdollista (”yhteiset ja tarpeen mukaan jalkautuvat resurssit”)
Palvelujen yhdenvertaisuus, myös saatavuuden ja saavutettavuuden
näkökulmasta (väestötiheys ja välimatkat huomioiden)
Osaamiskeskusajattelu. Kunkin palvelukokonaisuuden perustehtävään kuuluu
oman alansa osaamisen vahvistaminen ja toimintamallien kehittäminen sekä
kouluttaminen
Osaoptimoinnin minimoiminen erityisesti rajapinnoilla: avopalvelut vs.
laitos/asumispalvelut, ennaltaehkäisevät vs. korjaavat palvelut,
perusterveydenhuolto vs. erikoissairaanhoito
0
Yhteiset palvelut: palvelukokonaisuudet
VAMMAISPALVELUT
VASTAANOTTOPALVELUT
KUNTOUTUSPALVELUT
HOITO- JA HOIVAPALVELUT
PÄIVYSTYSPALVELUT
VAATIVA ERIKOISSAIRAANHOITO
KLIINISET TUKIPALVELUT
•Mielenterveys- ja päihdepotilaiden sekä aikuissosiaalityön asiakkaiden
palvelukokonaisuus
•Avoterveydenhuollon potilaan palvelukokonaisuus
•Avoterapia- ja laitoskuntoutuspotilaan sekä apuvälinepalveluiden asiakkaan
palvelukokonaisuus
•Lyhytaikaisosastohoito- ja perustason osastokuntoutus
•Kiireellisen hoidon ja avun tarpeessa olevan potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan
palvelukokonaisuus
•Erityisen kalliin ja/tai vaativan erikoissairaanhoidon tarpeessa olevan potilaan
palvelukokonaisuus
•Varsinaisia asiakaspalvelukokonaisuuksia tukeva laboratorio ja kuvantamistoiminta
CASE MANAGER- TOIMINTA JA MONIALAISET
HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMAT
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT
SEKÄ AIKUISSOSIAALITYÖ
•Vammaisten, vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palvelukokonaisuus
Yhteiset palvelut: asiakkaan palveluprosessi
ASIAKAS
VÄESTÖN HYVINVOINNIN- JA TERVEYDENEDISTÄMISTYÖ
PALVELUOHJAUS
Case manager -toiminta / monialaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat
VAMMAISPALVELUT
KUNTOUTUSPALVELUT
MIELENTERVEYS- JA
PÄIHDEPALVELUT SEKÄ
AIKUISSOSIAALITYÖ
VASTAANOTTOPALVELUT
PÄIVYSTYSPALVELUT
HOITO- JA HOIVAPALVELUT
VAATIVA ERIKOISSAIRAANHOITO
2
Petteri Paronen:
Tutkimus, koulutus ja kehittäminen
• Kaksi kokousta ja laaja
sähköinen
taustatyöskentely, josta
erillinen muistio
• Kolmas kokous on 20.5.
• Tehtävänä POSOTEn
tutkimuksen, koulutuksen ja
kehittämisen rakenteet
• Valtakunnallisessa SOTEn
valmistelussa nämä asiat on
sivuutettu -> jätetty
alueiden valmistelun varaan
/odottamaan jatkolinjauksia
• Työryhmä on jäsentänyt
asiaa viiteen tasoon:
– 1.tutkimus
– 2. SOTE-ammatteihin
kouluttaminen
– 3. työssä olevan henkilöstön
lisäkouluttaminen/ammatillin
en lisäpätevöityminen
– 4. HR-toiminta, ammatillinen
kehittäminen,
työolosuhteiden
parantaminen,
työtekniikoiden kehittäminen,
palveluprosessien
tehostaminen, laatutoiminta
– 5. integroiva toiminta
Tutkimus, koulutus, kehittäminen
• POSOTElle pohdinnassa
olevia rakenteita:
– Toimintayksiköiden
kehittäminen osana arkityötä
– Kehittämisyksikkö
lähellä/osana johtoa
– Neuvottelukunta tukemaan
isoa strategiaa
– Alueellinen SOTEkehittämisyksikkö/osaamiskes
kus (noin 5 Suomessa)
• Jatkotyössä paneudutaan
nykyisten tutkimuksen,
koulutuksen ja kehittämisen
rakenteiden hyödyntämiseen
– Sairaanhoitopiiri,
kuntayhtymät ja isäntäkunnat
– ISOn toiminta
– muut erillisrakenteet/toimijat
alueella
– Miten muilla alueilla edetään
– Valtakunnalliseen työhön
osallistuminen
– Rajapintaan terveyden ja
hyvinvoinnin edistämistyöhön
Tutkimus, koulutus ja kehittäminen
Työryhmä jatkaisi ns. ”rauhallisesti”
työtään, koska työllä on:
* Kriittinen yhteys alueen vetovoimaan,
kilpailukykyyn ja pärjäämiseen
* Strateginen sisältö- ja ohjausvaikutus
alueellisen tuottavuuden lisäämiseen
* Merkitys alueeltamme tulevaan
valtakunnallisen aloitteellisuuteen
Pohjois-Savon SOTE
ICT-palveluiden nykytila ja siitä
tehdyt huomiot
Nykytilakartoitus, iso kuva

Ratkaistava ICT-palveluiden tuottamismalli
◦ POSOTEn osalta
◦ Kuntien osalta
◦ Vai sittenkin molempien osalta yhdessä?

Ratkaistava hallinto- ja tukipalveluiden järjestämismalli
◦ POSOTEn osalta
◦ Kuntien osalta
◦ Vai sittenkin molempien osalta yhdessä?

ICT:n (erityisesti järjestelmät) vaiheistus osaksi Roadmapia
Nykytilakartoitus ICT

Istekki suorittaa syvennetyn tietojärjestelmäkartoituksen
PSSHP:n aluetietojärjestelmärahoituksella (ATJ-rahoitus)

Kartoitus suoritetaan osana Kokonaisarkkitehtuurityötä ja
vähimmäistasolla sen mukaisesti. Näin myös kunnat
hyötyisivät selvityksestä suoraan.

Tietojärjestelmätiedot kunnilta tarvitaan mm. hallinto- ja
tukipalvelujärjestelmien osalta, jotta saadaan käsitys ja
mahdolliset kustannustiedot tietojen konvertoimisesta
POSOTEn tai sille palveluita tuottavien yhtiöiden
järjestelmiin.
ICT-volyymin muutokset kunnille

Kunnilta siirtyy erilasia volyymejä 30-60 % POSOTElle
◦
◦
◦
◦

Työasemia ja muita käyttölaitteita
Henkilöstöä
Euroja
Jne.
Sovelluksista siirtyy vain sote-sovellukset
◦ Muut jäävät kunnille, koska tarvitsevat niitä jäljelle jäävässä toiminnassa

Kuntien ICT-kustannukset eivät laske kaikissa tapauksissa volyymin
muutoksen suhteessa
◦ Sopimuksissa on usein hankintahintaan perustuvia ylläpitokustannuksia,
jotka eivät muutu käyttövolyymin mukaisesti
◦ -> sopimusten uudelleen neuvottelu tai kohteen kilpailutus
Järjestelmien siirto POSOTElle
Kunta
Taloushallinto
Henkilöstöhallinto
Asianhallinta
Sosiaali
Terveys
Asianhallinta
Sosiaali
Terveys
Taloushallinto
Henkilöstöhallinto
POSOTE
ICT-palveluntuottaja

Nykytila erittäin hajanainen
◦
◦
◦
◦
◦
◦
◦
Istekki
Ylä-Savon ICT-palvelut
Kuntien omat
Tiera
Kaupallisia toimijoita
Jne.
Ja näitä tuottajia samalla tilaajalla jopa samoissa toiminnoissa kaksi
tai enemmän

Aiheuttaa (piilo)kustannuksia

Palvelukyky ja -sisältö vaihtelee (huom. mm. ICT-päivystys)
ICT-palveluntuottaja

Lähtökohtaisesti POSOTElle yksi palveluntuottaja
◦ Sisäinen?
◦ Erillinen julkisomisteinen ICT-yhtiö?
◦ Kaupallinen yhtiö?
Vai

Synnytetäänkö maakunnallinen ICT-palveluntuottaja
Pohjois-Karjalan tavoin?
◦ Istekki + muut vastaavat alueen yhtiöt ja kuntien ICT viedään
osaksi (uutta) yhtiötä.
◦ Tietohallinto jää kuntiin
ICT-palveluntuottaja, Istekki?

Äänivaltaisten osakkeiden ongelma
◦
◦
◦
◦

PSSHP osaksi POSOTEa
Kuopion sote osaksi POSOTEa
-> Miten äänivaltaiset osakkeet ratkaistaan/jaetaan?
Nähdään ongelmallisena, kun äänivalta ja siten ohjaus
keskittyy.
Ohjausvallan ja omistajuuden maakunnallistaminen
◦ Vaatii kuntien äänivaltaisen omistuspohjan
uusjakoa/laajentamista

Tarvitseeko liiketoimintasuunnitelma tarkastelua?
Hallinto- ja tukipalvelut

Näitä järjestelmiä tarvitaan heti alussa
◦ Asianhallinta
◦ Taloushallinto
◦ Henkilöstöhallinto

Ei voida siirtää POSOTElle kuin korkeintaan PSSHP:n osalta

Ratkaistava
◦ Hoitaako POSOTE itse talous- ja henkilöstöhallinnon?
◦ Ulkoistetaanko palveluntuottajalle?

Jos ulkoistus
◦ Palveluntuottaja hankkii itse käytettävät järjestelmät
Tietojärjestelmien valinta

ICT-työryhmä ei voi valita käytettäviä sovelluksia itsenäisesti,
vaan tietojärjestelmät valittava käyttäjien tarpeiden mukaan

Myös muissa ryhmissä on pohdittu järjestelmävalintoja

Jos työtä (joskus) jatketaan, ICT-ryhmän on syytä osallistua
muiden ryhmien toimintaan. Vaatimusmäärittely tehdään
niissä ryhmissä ja ICT-ryhmä toimii ryhmissä ja
vaatimusmäärittelyssä osaltaan.

KYSin erityistoiminta huomioon ottaen valintoja katsottava
myös KYS ERVA –tasolta
Tietojärjestelmät, järjestelyvaihtoehtoja
POSOTE omistaa järjestelmät itse ja hankkii niille
tarvittavat konesalipalvelut ICT-yhtiöltä
2. POSOTE omistaa järjestelmät itse ja järjestää
konesalipalvelut itse (sisäinen ICT-palvelutuottaja)
3. ICT-yhtiö omistaa järjestelmät ja myy palveluna
POSOTElle.
1.

Omistamiseen liittyy myös rahoitusvastuu eli
omistajataho rahoittaa tarvittavat hankinnat ja
kehittämistoimet (siis hoitaa investoinnit).
Perustietotekniikkajärjestelyn
vaihtoehtoja
POSOTE järjestää tietotekniikan itse (sisäinen ICTpalvelutuottaja)
2. POSOTE vuokraa tietotekniikan osaomistamaltaan
kunnalliselta yhtiöltä
3. POSOTE vuokraa tietotekniikan yksityiseltä
palveluntuottajalta
1.

Järjestämisvastuuseen liittyy myös rahoitusvastuu eli
palvelun järjestäjä rahoittaa tarvittavat hankinnat
ja kehittämistoimet (siis hoitaa investoinnit).
Microsoft

Voi liittyä merkittävä kustannuseriä sekä
vaikutuksia, kun ympäristö siirretään POSOTElle
◦ CAL-lisenssien tilanne, onko siirrettävissä uudelle
toimijalle?
◦ Toimialueiden looginen järjestely

Istekki selvittää nämä asiat osana
nykytilakartotusta.
Kysymyksiä ICT-ryhmälle (+ muille)

Kuka tekee päätökset mahdollisista valinnoista tai linjauksista? ICTryhmä varmaankin ainakin esittää.

Missä mitassa huomioimme kuntien ICT- ja järjestelmätilanteen?

Katsotaanko televiestintä (puhelimet, puhelinjärjestelmät jne.)
kuuluvan ICT-selvitykseen?

Missä mitassa on tahtotila lähteä kilpailuttamaan tietojärjestelmien
hankintaa perustamisvaiheen yhteydessä ja miltä osin?

Pitäisikö olla edustus muissa ryhmissä?
Kysymykset muihin ryhmiin

Ratkaistava taloushallinnon järjestäminen

Ratkaistava henkilöstöhallinnon järjestäminen

Ratkaistava tukipalveluiden järjestäminen
◦ (Ruokapalvelut, sairaalatekninen huolto, tekninen huolto,
kiinteistöhuolto, laitoshuolto jne.)

Näissä yhteinen nimittäjä on, että niiden ICT- ja
tietojärjestelmäpalveluiden ratkaisutapa muuttuu sen
mukaan, ovatko POSOTEn omaa toimintaa vai ulkoistettua.
Ja missä mitassa kyseiset kohdat on toteutettavissa yhdessä
kuntien vastaavien palveluiden kanssa, myös ICT-tasolla.
HENKILÖSTÖSELVITYS
Henkilöstötyöryhmän
väliraportti
TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT
Toimeksiannon mukaan henkilöstötyöryhmän
1. Tavoitteena on valmistella yhdenmukaiset HR
–käytännöt sekä henkilöstön vähennykset
pääosin eläköitymisen ja muun luonnollisen
poistuman kautta
2. Tehtävänä on suunnitella ja laatia ehdotukset
 henkilöstöstrategiasta ja osaamisen johtamisen
strategiasta
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT
Henkilöstön osallistamisesta organisaation
rakentamiseen
HR –organisaatiosta yhden kuntayhtymän mallissa
Palkkauskäytännöistä ja periaatteista
Palkkojen harmonisoinnin ennakoiduista
kustannusvaikutuksista
Työterveyshuollon ja tyhy –toiminnan
toimintamalleista
Irtisanomissuojasta ja periaatteista siirtymäkauden
henkilöstöpolitiikalle
Henkilöstön yhteiskäyttösäännöksistä
Valmisteluajan toiminta- ja rekrytointikäytänteistä
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
VÄLIRAPORTIN SISÄLTÖ
Toimeksiannon kaikkiin kysymyksiin ei ole pystytty
tai niihin ei ole ollut tarkoituksenmukaista ottaa
kantaa valmistelun tässä vaiheessa
Väliraportti on
• Karkean tason kuvaus PoSoTe –alueen kuntien ja
kuntayhtymien henkilöstön nykytilasta ja HR –
käytännöistä
• Henkilöstötyöryhmän näkemys palkkojen
yhteensovittamisesta
• Henkilöstötyöryhmän toimenpide-ehdotukset
siirtymäkaudelle
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
VÄLIRAPORTIN SISÄLTÖ
Sisällys
1.
JOHDANTO ........................................................................................................................................................... 2
2.
TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT ...................................................................................................................................... 3
3.
HENKILÖSTÖN NYKYTILAN KUVAUS ..................................................................................................................... 4
3.1.
HENKILÖSTÖ ................................................................................................................................................. 4
3.1.1.
Henkilöstön määrä 31.12.2014 ............................................................................................................ 4
3.1.2.
Tehtävänimikkeet................................................................................................................................. 5
3.1.3.
Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstö ........................................................................................... 5
3.1.4.
Perustoimeentulotukea käsittelevä henkilöstö ................................................................................... 5
3.1.5.
Sote -lain ulkopuolinen henkilöstö ...................................................................................................... 6
3.1.6.
Palvelussuhteen lajit ............................................................................................................................ 6
3.1.7.
Sopimusalat .......................................................................................................................................... 7
3.1.8.
Työaikamuodot .................................................................................................................................... 7
3.2.
PALKAT JA HENKILÖSIVUKULUT ................................................................................................................... 8
3.3.
ELÄKEPOISTUMAENNUSTE........................................................................................................................... 8
3.4.
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ..................................................................................................... 9
3.5.
KÄYTÖSSÄ OLEVAT HENKILÖSTÖTIETOJÄRJESTELMÄT .............................................................................. 11
3.6.
TYKYTOIMINTA ........................................................................................................................................... 12
3.7.
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN...................................................................................................................... 12
3.8.
PALKKAUSJÄRJESTELMÄT ........................................................................................................................... 12
3.8.1. Tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä ............................................................................................ 12
3.8.2. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä ............................................................................ 13
3.8.3. Tulospalkkausjärjestelmä ......................................................................................................................... 13
3.9.
5.5.2015
PAIKALLISET VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSET.......................................................................................... 13
4.
PALKKOJEN YHTEENSOVITTAMINEN .................................................................................................................. 13
5.
TYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SIIRTYMÄKAUDELLE ........................................................................ 14
5.1.
Henkilöstöpolitiikka................................................................................................................................ 14
5.2.
ICT – ratkaisut ........................................................................................................................................ 14
5.3.
Hallinto- ja tukipalvelut sekä lakimuutoksen ulkopuoliset palvelut ...................................................... 14
5.4.
Yhteistoiminta ........................................................................................................................................ 15
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
NYKYTILAN KARTOITUS
• Tiedot kerättiin maaliskuussa 2015
• Jokaista organisaatiota pyydettiin
– vastaamaan sähköpostilla toimitettuun
tiedonkeruulomakkeeseen
– toimittamaan palkkajärjestelmästä tulostamansa
raportin 31.12.2014 palveluksessa olleesta sote –
henkilöstöstä
• Tietopyyntö lähetettiin organisaatioiden
hallintojohtajille tai vastaaville
• Kaikki organisaatiot vastasivat tietopyyntöön
ainakin osittain
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
PALKKASUMMAT 2014
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
ELÄKEPOISTUMAENNUSTE 2015 - 2021
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
ELÄKEPOISTUMAENNUSTE
Eläköitymisennuste 2015-2021
700
600
500
400
300
Lkm
200
100
0
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
NYKYTILAN KUVAUS
– Erilaisia tehtävänimikkeitä noin 400 kpl
– Työterveyshuollon palvelut tuotettu joko omana
toimintana tai ostopalveluna Soisalon
työterveydeltä (Varkauden kaupungin liikelaitos)
– Työterveyshuollon bruttokustannukset vuonna
2014 noin 4,6 M€, keskiarvo 414 €/työntekijä
– Käytetyin tykytoiminnan muoto erilaiset liikuntaja kulttuurisetelit
– Paikallisia virka- ja työehtosopimuksia käytössä
10:ssä organisaatiossa yhteensä 52 kpl
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
PALKKOJEN YHTEENSOVITTAMINEN
Työryhmän näkemys harmonisoinnista:
• Ennen palkkojen harmonisointia on uuden
perustettavan organisaation henkilöstölle
rakennettava uusi palkkausjärjestelmä ja
systemaattinen tehtävien vaativuuden arviointi
• Uusi palkkausjärjestelmä kehitetään
organisaation perustamisesta kahden vuoden
kuluessa
• Tehtäväkohtaiset palkat harmonisoidaan kahden
vuoden kuluessa palkkausjärjestelmän
perustamisesta
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
SIIRTYMÄKAUDELLE
Henkilöstöpolitiikka
• Ratkaistava mm. siirtyvän henkilöstön sijoittamisen
periaatteet, palvelussuhteen ehtojen
yhdenmukaistaminen, työterveyshuollon järjestämistapa,
luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö
jne.
• Uuden organisaation avainhenkilöstön valinta
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
• Paikallisten sopimusten irtisanominen
• Avainvirkojen ja –tehtävien täyttäminen määräaikaisena
uuden organisaation käynnistymiseen saakka
• Pidättäytyminen harkinnanvaraisista palkantarkistuksista
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
SIIRTYMÄKAUDELLE
ICT –ratkaisut
• Pidättäytyminen uusista HR –tietojärjestelmähankinnoista
• Henkilöstötietojärjestelmän valinta
Hallinto- ja tukipalvelut sekä lakimuutoksen ulkopuoliset
palvelut
• Keskitetysti hoidettujen tehtävien työpanoksen määrän
kohdentaminen sote-palveluihin
• Palkanlaskentapalveluiden tuottamistavan ratkaiseminen
• Keskitetyn koulutus- ja rekrytointiyksikön perustaminen
• Kiinteistö- ja laitoshuollon tehtävien uudelleenorganisointi
• Lakimuutoksen ulkopuolelle jäävien palveluiden
järjestäminen (mm. ympäristöterveydenhuolto)
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
SIIRTYMÄKAUDELLE
Yhteistoiminta
Nykyiset organisaatiot vastaavat
• Muutoksen yhteistoiminnallisesta käsittelystä
sekä viestinnästä henkilöstölle
• Säännöllisestä viestinnästä muutoksen
etenemisvaiheista
• Lain edellyttämästä yhteistoimintamenettelystä
• Johtajien ja esimiesten sitouttamisesta
uudistuksen läpiviemiseen
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
POSOTE TILATYÖRYHMÄ
Väliraportti 4.5.2015
TYÖRYHMÄN KOKOONPANO
PJ Juha Piiroinen Suonenjoki
 Jäsenet:

Mikko Hollmén (KYS), kiinteistöjohtaja,
Markku Miettinen (Varkaus), työpäällikkö
Marja-Liisa Honkanen (Varkaus),
Jukka Kellokumpu (S-järvi), tilapalvelupäällikkö
Janne Airaksinen (Kuopio), konserniohjausjohtaja
Janne Forsberg (Ylä-Savo), johtaja lääkäri
Juhani Räisänen (Iisalmi), tekninen johtaja
Jari Sihvonen (Sonkajärvi)
Paavo Rautiainen (KYS), henkilöstön edustaja
Hannu Lahti (KYS), sihteeri
TYÖSKENTELY JA TAVOITTEET
Pohjois-Savon SOTE-kiinteistöjen perustiedot
koottu, osa kuntien tiedoista vielä puuttuu
 Ehdotetaan, että työtä jatketaan, tuloksena:

P-S Liitto vie toimipaikat paikkatietojärjestelmään
 SOTE-kiinteistöjen korjausvelka ja investointitarpeet
yhteenveto
 Kiinteistöjen tasearvot yms.

Loputkin kuntien tiedot tarvitaan
 Organistointimallia selvitetty
 Varainsiirtoveroasia selviää lakiesityksen jälkeen

ORGANISOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA

Kuntayhtymä tarvitsee riittävän oman pääoman (n.
20% liikevaihdosta), taloustyöryhmä pyytänyt
pohtimaan 4 eri vaihtoehtoa:
VE1 - kaikki kiinteistöt Kuntayhtymälle
 VE2 - kaikki kurantit kiinteistöt Kuntayhtymälle
 VE3 - ei mitään kiinteistöjä Kuntayhtymälle
 VE4 - nyk. yhteisesti omistetut (= SHP) kiinteistöt
Kuntayhtymälle, muut vuokralle

VE2 johtaa määrittelyongelmiin ja kuntien kannalta
ongelmallinen
 VE 3 ei mahdollinen pääomavaateen vuoksi

=> tutkittu VE 1 ja VE 4
VE1 VS. VE4 VERTAILU
VE1 – omistus-malli
VE4 – vuokraus-malli
―
arvonmääritysongelma
omaisuuden siirrossa
+
SHP:n purkaminen ei tuota
ongelmaa
+
kuntien tase kevenee
+
epäkurantti tavara ei siirry
―
kuntayhtymälle raskas tase
+
+
iso tase = iso omapääoma
―
suurempi velkataakka?
kiinteistön jalostus helpompaa
kunnalle –käyttötarkoituksen
muutos
―
mitä kunta saa omaisuuden
siirrossa – tulos ja tase
+
vuokra tuo tasaisen tulovirran
+
vuokratiloista helpompi luopua
+
kiinteistöstä luopumispäätöksellä
voimaa - kuntayhtymä
+
ei arvonmääritysongelmaa
omaisuuden siirrossa
―
kiinteistöistä luopumisen vaikeus
kunnalle
―
arvonmääritys vuokralaskentaan
―
investointi vastuu kunnalla –
kunnan kyky investoida –
mahdolliset viiveet
―
tarvitaan suuri kiinteistöhallintoorganisaatio, mutta kunnat eivät voi
vähentää
Toimipisteiden sijainti palveluverkon näkökulmasta!
JATKOTYÖHÖN VALITTIIN VE 4


SHP kiinteistöt (ml. SHP:n kiinteistöyhtiöt) siirtyvät
POSOTEn hallintaan, tasearvo 2016 alussa n. 240Me +
Mustinlammen kiinteistöt 75Me
Kuntien omat SOTE-kiinteistöt vuokrataan POSOTElle,
vuokrausperiaatteet yhteneväiset kuntien kesken (mallia
esim. P-S aluepelastuslaitokselta)


Tiettyjen kunnalle nyt vuokrattujen kohteiden osalla voitaneen
harkita vuokrasopimuksen siirtoa suoraan POSOTEn
vastuulle
Vertailua tehty suoraan POSOTEn omistukselle,
POSOTEn omistamalle KiinteistöOy:lle sekä suoraan
kuntien omistamalle KiinteistöOy:lle

Näistä suoraan kuntien omistama KOY ei mahdollinen
pääomavaateen vuoksi, eikä muutoinkaan
tarkoituksenmukainen
ESITYS ORGANISOINNIN JA OMISTUKSEN
OSALTA
POSOTE-Kuntayhtymälle siirretään joko suoraan
tai KOY-muodossa SHP:n nyt omistamat kiinteistöt
=> jatkoselvityksen kohde
 POSOTE vuokraa tarvitsemansa muut kiinteistöt
kunnilta yhdenmukaisin periaattein ja yhtenäisin
sopimusmallein
 Kiinteistöhallinnon organisaatio selvitetään
jatkovaiheessa

PoSoTe,talous ja rahoitus
Vesa Lötjönen,pj
Tilannekatsaus 04.05.2015
Posote talous-ja rahoitus
• Tavoitteena työryhmällä on taloushallinnon
toimintamalli keskitettynä tukipalveluna
• Tehtävät :
• Kansallisten ratkaisujen yhteensovittaminen
• Laskutus, tuotteistus,
kustannuslaskenta,rahoitus,pääoma ja
sopimustenhallinta
Posote talous-ja rahoitus
• Kansalliset ratkaisut auki:
-
maakuntamalli?
kuntayhtymämalli?
kuntalaskutuksen peruste?
investointien rahoitus?
Posote talous ja rahoitus
• Tavoitteena on yhtenäinen johdon raportointi
ja taloushallinto
• Uuden järjestelmän rakentaminen vie 3 vuotta
• Väliaikaisratkaisut välttämättömiä, mikäli
tuotanto aloitetaan esim 2018
• Vaihtoehtona oma tuotanto tai ostopalvelut
Posote talous-ja rahoitus
• Posoten palvelut tulisivat perustumaan
pääosin tuotteistukseen. Erikoissairaanhoidon
osalta tuotteistus on olemassa.
Perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen osalta
tuotteistus laaditaan.
• PoSoTeen siirtyy noin 60 taloushallinnon
henkilöä, noin 0,5 % henkilöstöstä.
• Osa taloushallinnon palveluista on
ostopalveluja
Posote talous ja rahoitus
• Ennen palvelutuotannon aloittamista uusi
kuntayhtymä tarvitsee kunnilta oman
pääoman ja valmisteluun liittyvän rahoituksen
• Aloittava oma pääoma voisi olla esim 1,0 M€
ja valmistelevien toimien rahoitus esim 2-3
M€
Aloittava tase
• PoSoTen toiminnan tuotot tulee olemaan noin
1000 M€
• Toiminnan tuottojen ja oman pääoman suhde
esim 10 - 20 %, oma pääoma min 100 M€
Posote talous ja rahoitus
• Posotelle siirrettävä riittävä määrä kiinteistöjä,
jotta kuntayhtymälle saadaan riittävä oma
pääoma
EIPin lainat
• Euroopan Investointipankki rahoittanut KYSin
kiinteistöjä 100 M€:lla
• EIPin rahoitettamia kiinteistöjä ei voine siirtää
kiinteistöyhtiölle
• Selvitettävä jatkossa tarkemmin
Taloudelliset tavoitteet
• PoSoTen menokehitys täytyy olla
vähäisempien kuin nykyisen usean toimijan
mallin
• Menokehitys pitää olla myös vähäisempi kuin
yleinen hintatason nousu
POHJOIS-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TUOTTAMINEN
TUKIPALVELUTYÖRYHMÄ
Väliraportti 04.05.2015
PUHEENJOHTAJA PETTERI RISTIKANGAS, TERVO
SIHTEERI HANNA HELASTE, KEITELE
Tukipalvelutyöryhmän
väliraportti
1 (8)
4.5.2015
Sisällysluettelo
Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden nykytilakuvaus .............................................................. 2
1.1. Siivouspalvelut ....................................................................................................................................................... 2
1.2. Ravintopalvelut ...................................................................................................................................................... 2
1.3. Sairaalatekninen huolto (apuvälinepalvelut, vahtimestarit) ................................................................................. 3
1.3. Kiinteistönhoito, sisäalueet ................................................................................................................................... 3
1.4. Kiinteistönhoito, ulkoalueet .................................................................................................................................. 3
1.4. Logistiikkapalvelut ................................................................................................................................................. 3
2. Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden tuotantovaihtoehdot ................................................ 4
2.2. VE 1 Nykytilan mukaiset tuottajat ......................................................................................................................... 4
2.3. VE 2 Alueellisen eriytymisen malli ......................................................................................................................... 5
2.4. VE 3 Sote-tukipalveluita tuottava yksikkö ............................................................................................................. 5
2.5. VE 4 Maakunnallinen tukipalveluiden tuottaja ..................................................................................................... 6
2.6. VE5 Monituottajamalli........................................................................................................................................... 7
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
Tukipalvelutyöryhmän
väliraportti
2 (8)
4.5.2015
Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden nykytilakuvaus
Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden nykyisiä toimintatapoja tukipalveluissa selvitettiin sähköpostilla tehdyllä kyselyllä. Kyselyn tavoitteena oli saada yleisluontoinen käsitys maakunnan alueella tuotettujen
sote-tukipalvelujen volyymeista ja henkilöstöresursoinnista. Kysely postitettiin 27.2.2015 ja se pyydettiin palauttamaan 13.3. mennessä. Kyselyyn saatiin vastauksia noin puolelta vastaajista.
Kyselylomakkeena toimi excel-taulukko, jossa tukipalvelut olivat eriteltyinä osioinaan. Osiot olivat siivous, ruokahulto, sairaalatekninen huolto, kiinteistönhuolto sisä- ja ulkoalueet, välinehuolto, hankinnat ja logistiikka. Osioista
pyydetiin volyymitietoja, oman tuotannon arvoa ja ostopalvelujen arvoa. Ostopalvelut pyydettiin erittelemään
ostoina muilta julkisyhteisöiltä ja ostoina yksityiseltä sektorilta. Lisäksi pyydettiin ilmoittamaan ulkopuolelle myytävien palveluiden arvo, henkilöstöresurssit ja edellisen tilinpäätöksen ja vuoden 2015 talousarvion summat.
Tukipalvelutyöryhmä päätti kokouksessaan 20.03.2015 kysyä osalta vastaajista tarkennuksia kyselyyn. Volyymeista neljän suurimman toimijan osuus arvioitiin olevan noin 75-80 % kokonaisuudesta, joten työryhmä totesi,
että pienimpien toimijoiden osuuksia on mahdollista arvioida ilman merkittävää vaikutusta lopputulokseen. Kattavan selvityksen aikaansaamiseksi olisi työryhmä tarvinnut merkittävästi enemmän resursseja työn toteuttamiseen. Esimerkkinä mainittakoon, että Pohjois-Karjalan Siun sote- hankkeessa tietoja selvitettiin pienten alatyöryhmien kuntakierroksilla, jotta voitiin varmistaa tietojen mahdollisimman hyvä yhteismitallisuus ja oikeellisuus.
Posoten tukipalvelutyöryhmä on koostanut kokonaisuutta sellaisten tietojen varassa, joiden oikeellisuutta ei ole
voitu varmistaa.
1.1. Siivouspalvelut
Siivouspalveluista esimerkkinä käytetään Ylä-Savon sotea ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä.
Ylä-Savon soten siivouspalvelun volyymi on 70 000 m2 ja se tehdään kokonaisuutena omana työnä. Kustannukset
ovat 3 281 000 euroa ja henkilöstöresurssin suuruus on 79,5 htv. Ulkopuolelle palveluita myydään noin 100 000
eurolla vuodessa.
Sairaanhoitopiirin siivouspalvelut kattavat volyymiltaan 121 000 m2:n kokonaisuuden. Sairaanhoitopiiri hankkii
palvelun pääasiallisesti Servicalta ja kustannukset ovat 10 256 000 euroa vuodessa. Lisäksi yksityiseltä toimijalta
ostetaan vuodessa n. 133 000 euron arvosta.
1.2. Ravintopalvelut
Ruokahuollon palveluita Ylä-Savon sote tuottaa omana työnään 1 800 000 eurolla ja ostaa lisäksi jäsenkuntien
tuottamia ruokahuollon palveluita 4 530 000 eurolla. Henkilöstöresurssi omassa palveluksessa on 19,5 htv.
Sairaanhoitopiiri ostaa ruokahuollon palvelut Servicalta. Ostopalvelun arvo on noin 5 000 000 euroa. Vertailuna
todettakoon Tervon kunnan ruokahuollon kustannukset, jotka ovat noin 150 000 euroa vuodessa.
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
Tukipalvelutyöryhmän
väliraportti
3 (8)
4.5.2015
1.3. Sairaalatekninen huolto (apuvälinepalvelut, vahtimestarit)
Ylä-Savon soten sairaalatekninen huolto toteutetaan omana työnä ja on arvoltaan noin 330 000 euroa.
Sairaanhoitopiirille sairaalateknistä huoltoa tuottaa Servica noin 72 000 euron ostopalveluja ja yksityinen toimija
noin 770 000 euron ostopalveluna.
1.3. Kiinteistönhoito, sisäalueet
Ylä-Savon sote vastaa omana työnään sisäalueiden kiinteistönhoidosta 22 000 m2. Oman tuotannon arvo on noin
127 000 euroa. Lisäksi yksityisiltä toimijoilta ostetaan palvelua 76 000 euron arvosta.
Sairaanhoitopiirin sisäalueiden kiinteistönhuolto kattaa noin 200 000 m2:n alan, josta valtaosan tuottaa Servica.
Servicalta ostetun palveluna arvo on noin 2 136 000 euroa ja yksityiseltä toimijalta hankitun palvelun arvo noin
340 000 euroa.
1.4. Kiinteistönhoito, ulkoalueet
Ylä-Savon sote vastaa ulkoalueista noin 25 000 neliömetrin laajuudella ja yksityinen toimija vastaa noin 19 000
neliömetrin alasta. Yksityisen ostopalvelun kustannus on noin 35 000 euroa vuodessa.
Sairaanhoitopiirin ulkoalueiden kiinteistöhuolto ostetaan pääasiassa yksityiseltä toimijalta ja pieniltä osin Servicalta. Yksityisen tuottajan palvelun arvo on noin 315 000 euroa ja Servican tuottaman noin 5500 euroa.
1.4. Logistiikkapalvelut
Sote palveluiden alaisuuteen kuuluu useita logistiikkapalveluita kuljetusten ja varastoinnin osalta. Kunnat järjestävät muun muassa:
- (vammaispalvelulain) mukaisia kuljetuspalveluita
- (sosiaalihuoltolain) mukaisia kuljetuspalveluita
- ja vammaispalvelun päivätoiminnan ryhmäkuljetuksia
kakuljetuksia
- ja lääkekuljetuksia
- ja keskusvarastotavaroiden varastointia
Sotesektorin henkilökuljetuksiin käytetään noin xx miljoonaa euroa vuodessa. Kuljetuspalvelujen vastuut jakautuvat kunnissa useille vastuuhenkilöille. Päätoimisia työntekijöitä on vähän.
Kuntien osalta vastauksia logistiikan palveluiden kustannuksista ja volyymeista saatiin erittäin vähän. Valtaosa palveluista kuuluu peruskuntien järjestämisvastuulle, joten saaduista vastauksista on vaikea arvioida kokonaiskustannuksia.
Sairaanhoitopiirin logistiikkakustannukset ovat noin 1360 000 euroa. Logistiikkapalvelut tuottaa pääasiassa Servica noin 880 000 euron ostopalveluina ja yksityiset toimijat 480 000 euron ostopalveluina.
Ylä-Savon soten logistiikkakustannuksiksi on ilmoitettu 50 000 euroa ja palvelu ostetaan mm. Servicalta ja Itellalta.
Kuopion kaupungin logistiikan kustannukset ovat noin 370 000 euroa.
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
Tukipalvelutyöryhmän
väliraportti
4 (8)
4.5.2015
2. Siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalveluiden tuotantovaihtoehdot
Palvelutuotantomallien vaihtoehtoja käytiin läpi tukipalvelutyöryhmän pienryhmässä 18.3.2015. Vaihtoehtoja todettiin olevan lukuisia ja niistä valittiin 4 jatkovalmistelun pohjaksi. Vaihtoehdot ja niiden karkea arviointi on raportin liitteenä.
Tukipalvelutyöryhmässä 20.3. luotiin monituottajamalli, joka päätettiin ottaa jatkovalmistelun pohjaksi. Mallia on
arvioitu oheisen mukaisesti.
2.2. VE 1 Nykytilan mukaiset tuottajat
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
Tukipalvelutyöryhmän
väliraportti
5 (8)
4.5.2015
2.3. VE 2 Alueellisen eriytymisen malli
2.4. VE 3 Sote-tukipalveluita tuottava yksikkö
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
Tukipalvelutyöryhmän
väliraportti
6 (8)
4.5.2015
2.5. VE 4 Maakunnallinen tukipalveluiden tuottaja
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
Tukipalvelutyöryhmän
väliraportti
7 (8)
4.5.2015
2.6. VE5 Monituottajamalli
Rakennamme maakunnan menestystä
pohjois-savo.fi
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247
Kuopio, Suomi
Y-tunnus 0827616-7
Puhelin 017 550 1400
[email protected]
Vahvuudet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Monituottajamalli
Edistää eheää palvelukokonaisuus
avoin päätöksen teko – läpinäkyvyys
Resurssien joustava käyttö
Muuntautuvuus
Mahdollistaa lähipalvelujen kehittämisen
- Esimiestaso lähellä
- Jo aloitetut palveluprosessit etenevät
- Henkilöstölle ei niin iso muutos
- Valinnan mahdollisuus sopeutettuna
tarpeeseen
- Ostopalvelut antavat joustavuutta
palvelutarpeen muutoksiin
Mahdollisuudet
•
•
•
•
•
•
•
kuntien oman työn tehostamien- tapa tehdä
toisin
tehtävien monipuolistuminen – ajattelumalli
yhtenäinen hallinto
henkilöstön sitoutuminen
Alueellisten resurssien käyttö
Toiminnan optimointi osa-alueittain
Henkilöstölle mahdollisuuksia
Heikkoudet
•
•
•
•
Olemassa olevien investointien kattamien
muutosjohtamisen hallinta
Tuotantokustannusten mahdollinen vaihtelu
Hajanaisuus tuotannon ohjauksen ja
johtamisen näkökulmasta
Syntyykö yhtenäistä työkulttuuria erilaisissa
tuotantotavoissa
Toimintamallien rakentaminen pitkä prosessi
Vaatii ammattitaitoisen ostajaorganisaation
Yhtenäisten kriteereiden laadinta työlästä
Sisäisen työn määrä lisääntyy; sopimukset,
raportoinnit yms..
Vaatii vahvaa omistajaohjausta / resurssia
•
SOTE KY
•
•
•
•
(Hallinnoi, tilaa ja/tai tuottaa
itse)
•
Valitut palvelut / parhaan mallin mukaan / ylimaakunnallinen /
maakunnallinen / alueellinen / kunnallinen / oma / ulkoistettu
Kunta 1
Uhat
Yritys 1
Tukipalvelu
kuntayhtymä
Yritys 2
Yhteisö
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kunta 2
tukipalvelujen pirstaloituminen
oman palvelutuotannon näivettyminen
kilpailutusten määrä
valvonnan lisääntyminen
Eri tuottamistavat, ei yhteismitallista palvelua
- Kilpailutustilanne julkisen – yksityisen kesken
Muutosten jalkauttaminen eri tuottamismalleihin
Saadaanko tehostamisen hyöty – vai kasvavatko
kulut?
Jäsenkuntien ja elinkeinoelämän intressit voivat olla
eri kuin kuntayhtymän intressit
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN
Hyvinvointi ja terveyden
edistäminen / kunta-sote
työryhmä
Työryhmä ehdottaa
• Alueellinen ohjaava rakenne (valmistelu, päätöksenteko)
• Kehittämisrakenne valmistelun avuksi
• Alueellinen hyvinvointikertomus
– Alueellisen ja kuntien hyvinvointikertomusten pohjalta voidaan
linjata tavoitteet koko maakunnan tasolle sekä alueelliset
erityistavoitteet (vrt. koko Suomi ja alueen eri kunnat)
– Tarkasteluun myös TEA (terveyden edistämisen aktiivisuus),
alueelliset barometrit ja kokemustieto
• Alueellinen hyvinvointikoordinaattori sotetuotantoalueelle ja
kuntiin resusseja sekä sovitut vastuutahot koordinoimaan
hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä
- alueellinen koordinaattori kuntien hyvinvointiryhmien
käytettävissä
• Sopimuspohjaisuus (sote-kunnat) yhteistyön varmistamiseksi
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
Alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
ohjausryhmä & valmistelevat ryhmät
Alueellinen hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen
ohjausryhmä
(koostuu alueen kuntien
päättävässä asemassa olevista)
Esimerkkejä:
Hyvinvoinnin ja
terveyden edistämien
Valmisteleva
alueellinen hyteryhmä + teemaryhmät
Kuntien
hyvinvointityöryhmät
+ sovittavat
teemaryhmät
5.5.2015
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN
TUOTTAMINEN
Lapset ja nuoret
Työllisyys ja
maahanmuuttajatyö
Ikääntyvien kotona
asumisen tukeminen
Asumisen
erityiskysymykset
Liikenne- ja
kuljetuspalvelut