Untitled
2 NAVITAS NEWS 1/2015 ”Olemme elinvoimaisia ja tulevaisuuteen positiivisesti katsovia.” PÄÄKIRJOITUS Warkauden teollisuuden juhlavuosi Tänä vuonna vietämme Warkauden teollisuuden 200-vuotisjuhlaa. Voiko olla parempaa lahjaa kuin kaupunkiin ja seudulle saadut StoraEnson ja Riikinvoiman suuret investoinnit, viennin kasvu ja Varkauden seudun PK- yritysten positiiviset suhdanneodotukset, jotka ovat tällä hetkellä maakuntamme parhaat. Näiden kanssa voimme hyvillä mielin juhlia. Samalla tämä on viesti siitä, että olemme elinvoimaisia ja tulevaisuuteen positiivisesti katsovia. Meidän yritystemme tuotteet ja palvelut osoittavat, että Varkaudessa ei puhuta teollisuuden loistavasta menneisyydestä vaan tulevaisuudesta, jossa teollinen osaamisemme on edelleen maailman huippua. Tämän positiivisen kierteen ansiosta olemme jo siinä tilanteessa, että alueemme kiinnostavuus niin Suomessa kuin maailmalla on kasvamassa. Johan Gullichsenin toteamus, että he ovat jättäneet Ahlströmin Varkauden teollisuuden ja perinnön hyviin ja osaaviin käsiin osoittaa, että nyt tehdyt investointipäätökset on huomattu ja niihin uskotaan. Ponnistamme pitkästä historiasta, osaamisesta, innovaatioista ja seudullisesta yhteistyöstä ‒ on erittäin tärkeää että meillä on tarjota osaavaa työvoimaa, hyvää koulutusta ja tutkimusta sekä toimiva kaavoitus ja kunnallistekniikka. Yhtä tärkeää on, että olemme saavutettavissa ja palveluverkosto on kattava, jotta alueellamme toimivat maailman huippua olevat yritykset haluavat pysyä täällä ja uudet osaajat tulevat tänne ja viihtyvät seudulla. Saumaton yhteistyö ja luottamus toinen toisiimme yhdessä elinvoimaisuuden ylläpidon kanssa ovat meidän kilpailukykymme kärjet. Olemme valmiita kehittämään olemassa olevia yrityksiämme ja ottamaan uusia sijoittujia ja työllistäjiä vastaan. Yhteistyön hienona tuloksena ja nostaaksemme esiin Varkauden uuden nousun myös muille, järjestimme Warkauden teollisuus 200 vuotta -tapahtuman eduskunnassa. Siellä yritykset, oppilaitokset ja julkisyhteisöt toivat yhdessä esille seutumme tämän päivän huippuosaamista päättäjille ja yhteistyökumppaneille. Tilaisuuden lähes hurmoksellinen me-henki ja keskinäinen yhteenkuuluvuus olivat vakuuttavia ja olisikin mahtavaa, jos edes osan siitä voisimme välittää muualle Suomeen malliksi, aivan kuten eräs luennoitsija totesi. Me voimme olla aidosti ylpeitä itsestämme, kaupungistamme ja historiastamme eikä meidän tarvitse olla vaatimattomia, koska olemme yhdessä tekemällä vahvoja sekä oikealla kasvun ja kehityksen tiellä. Terveisin Jouko Laitinen toimitusjohtaja, Navitas Kehitys Oy Julkaisija: Navitas Kehitys Oy Navitas kiinteistöt (Keski-Savon Teollisuuskylä Oy ja Varkauden Taitotalo Oy) Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry Toimituspäällikkö: Tuula Sydänmaa/ Navitas kiinteistöt Toimittaja: Matti Tuovinen Toimituskunta: Jouko Laitinen, Jarkko Karvinen, Piia Puotinen Osoitelähde: Julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterit Taitto ja paino: Mainostoimisto Luode Oy Kannen kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Osakeyhtiön kokoelma/ Ivar Ekström Sisältö 2 Warkauden teollisuuden juhlavuosi 3 LEANin avulla menestykseen 4 Isoja hankkeita ja investointeja 6 Lisää iskukykyä pk-yrityksiin 7 Työllistämisessä nousuvirettä 8 Varkaudessa on käynnissä vahva nousu 12 Suurten markkinoiden äärellä 13 Palaveerataan Parkissa 14 Hyvä maine luo kysyntää 15 Putki taipuu vientiinkin NAVITAS NEWS 1/2015 3 Nyt seularummut valmistetaan pitkälle automatisoidun laitteiston avulla. Kokoonpanorobottia ohjaa Janne Kantanen. LEANin avulla menestykseen ê Teksti £ kuvat 8atti Tuovinen Aikawa Fiber Technologies Oy on noussut alansa kärkiyritysten joukkoon koko maailmassa. Tasan 70 vuotta sitten Varkauteen perustettiin konepaja, joka valmisti sotakorvauksina paperi- ja selluteollisuuden koneiden osia. Tänä päivänä tuo konepaja on osa kansainvälistä konsernia ja tuotteiltaan, osaamiseltaan ja henkilöstöltään alansa huippua. Palkittua osaamista Pysyvä muutos Muutos on ollut iso, sanoo tehtaanjohtaja Antti Kettunen. Vuonna 2008 lama romahdutti tilauskannan. Vuonna 2010 Varkauden yksikköä uhkasi sulkeminen, mutta tehtaan henkilöstö sai käännettyä konsernijohdon pään kehityssuunnitelmallaan. Konepajan volyymituotteen, seularummun, rakenne ja valmistustapa uudistettiin. Käyttöön otettiin laserteknologiaa ja robottiavusteista kokoonpanoa. Samalla modernisoitiin yrityksen toimintatavat. - Laitoimme päähän asiakkaan lasit ja ryhdyimme tarkastelemaan toimintaprosesseja syvällisesti, Kettunen kertaa ja alleviivaa, että vain jatkuvan kehitystyön avulla tehdas kykenee reagoimaan nopeasti muutok- siin, olemaan joustava, ketterä, asiakaslähtöinen ja menestyvä. Merkittävä tuki sulkemispäätöksen pyörtämiselle tuli Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:ltä. Se lunasti AFT:n kiinteistön, mikä toi tehtaalle käyttöpääomaa ja auttoi investointien läpivientiä. - Ilman sitä ei tehtaalla olisi ollut tulevaisuutta, Kettunen myöntää. Henkilöstö mukana Vuonna 2014 uudistettiin AFT:n päivittäinen johtaminen. Kehittäminen vietiin lattiatasolle asti. Pienetkin ideat ovat tervetulleita, ja työntekijät kirjaavat niitä sekä sähköiseen palautejärjestelmään että osastojen tiimitauluille. Asiat käsitellään heti. Kettusen mukaan tästä on syntynyt kehittämisen kierre, jossa jokaisella on lupa kehittää . Henkilökunta myös koulutettiin ymmärtämään LEAN-ajattelun perusteet. Toimintatapa on saanut työntekijät suorastaan innostumaan, Kettunen kiittää. - Oli todella tärkeää, että henkilöstö pääsi osallistumaan alusta asti. Työntekijöiden merkitystä ei voi kylliksi korostaa. Uudistusten myötä on AFT:n tuotteiden kysyntä kasvanut, tuottavuus ja toimitusvarmuus parantuneet. Työntekijöiden määrää on voitu vähitellen taas kasvattaa. Nyt tehtaalla työskentelee noin 115 henkilöä. - Emmekä ole enää vain varaosatoimittaja sellu- ja paperiteollisuudelle, vaan myymme kokonaisratkaisuja korkealaatuisten tuotteiden ohella. AFT Oy:n vuotuinen liikevaihto on nyt noin 30 miljoonaa euroa, ja se työllistää Suomessa 130 henkeä. Kuva: Matti Tuovinen Niin sanottu LEAN-ajattelu osoittautui toimivaksi työkaluksi Aikawa Fiber Technologies Oy:n (AFT) Varkauden tehtaan viime vuosien uudistamishankkeissa. LEAN on johtamisfilosofia, joka keskittyy yrityksessä turhien asioiden karsintaan, tuotteiden laadun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen, tuotannon läpimenoaikojen lyhentämiseen ja kustannusten pienentämiseen. Ajattelumalli sisältää myös joustavuuden ja avoimuuden muutoksille. AFT:n henkilöstön sitoutumisesta muutosfilosofiaan kertoo muun muassa se, että viime vuonna Suomen Lean-yhdistys ry palkitsi AFT:n Vuoden LEAN-teko Suomessa -palkinnolla. Vuonna 2011 tehdas sai Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumin tunnustuksen työturvallisuuden edistämisestä. 4 NAVITAS NEWS 1/2015 Andritzin nykyisin kokonaan omistamalla Warkaus Worksin verstaalla on tehty koko alkuvuosi töitä korkeapaineella. ê Teksti 8atti Tuovinen ê 6uvat 8atti Tuovinen £ Riku 4sohella Isoja hankkeita ja investointeja Varkauden seudulla tehdään lujasti töitä alueen kehittämiseksi. Stora Enso tavoittelee lähivuosina jo vanhoja tuotantoennätyksiään. Andritz ja Warkaus Works tekevät nyt korkeapaineella laitesuunnittelua ja -valmistusta. Riikinvoimalle valmistuu Suomen modernein ekovoimala. Rahaa talousalueen isoissa hankkeissa liikkuu satoja miljoonia euroja. Metsäteollisuus uudistuu Isotkin muutokset ovat mahdollisia, kun on hyviä liiketoimintaideoita, sanoo Stora Enso Oyj Varkauden tehtaiden johtaja Jarkko Tehomaa. Stora Enson Varkauden tehtaan sellu- ja paperipuolen tuotantomuutokset sekä puisten rakennuselementtien tuotantolinjan rakentaminen ovat yhteensä noin 153 miljoonan euron urakka. Niiden myötä nousee yhtiön tällä vuosituhannella Varkauden yksikköön investoima rahasumma noin 300 miljoonaan euroon. Työllistämisnäkymät alkavat taas olla positiiviset. Kun edellä mainitut hankkeet valmistuvat, kasvaa tehtailla työskentelevien määrä 350:sta yli 400 henkilöön. Mukaan laskien välilliset työpaikat nousee määrä 1 600 - 2 000 henkilöön. Jo tätä ennen tehtaan muutostyöt muodostavat työllisyyspiikin. Ensi syyskuussa muutostöissä ahkeroi parhaimmillaan tuhat työntekijää. Maailmanmarkkinat vetävät Sellutehtaan uudistaminen ja hienopaperikoneen muuttaminen kartongin tuotantoon merkitsee paperin valmistuksen lakkaamista Varkaudessa. Sellutehdas tuottaa jatkossa integroitua valkaisematonta pitkäkuitusellua ja valkaisematonta ruskeaa pitkäkuitumarkkinasellua. Pääosa siitä jalostetaan aaltopahvin raaka-aineeksi. Päätuotteita ovat kraftlinerit, eli aaltopahvin pintakartongit. Tuotanto käynnistyy tämän vuoden lopulla. Muutoksen taustalla on yhtiön reagointi maailmanmarkkinoiden kehitykseen. Paperin kulutus laskee, pakkausmateriaalien kysyntä kasvaa. Puisten rakennuselementtien tuotantolinja tuo täysin uuden lisän Varkauden tehtaiden tuotepalettiin. Päätuote on sorviviilusta liimattava paksu rakennuslevy. Linjan tuotantokapasiteetti on täydellä teholla noin 100 000 kuutiometriä LVL-komponentteja vuodessa. Liikevaihdoksi arvioidaan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tuotanto käynnistyy keväällä 2016. Uudistusten myötä Varkauden yksikkö palaa tuotantovolyymeissa huippuvuosiensa tasolle. Samalla tehtaan puun käyttö nousee vanhaan huippuun, noin 2,1 miljoonaan kuutioon vuodessa. Stora Enso keskittää Varkauden tehtaan ajamista. Kolme valvomoa jo yhdistetty yhdeksi keskusvalvomoksi. Syksyllä tiloihin siirretään neljäntenä kuitulinjan valvomo. NAVITAS NEWS 1/2015 ”Taloustaantumaa ei ole vielä selätetty.” ja Portugalin markkinat hyytyivät. Tilannetta vaikeutti lisää Espanjan hallituksen päätös lopettaa tuet uusille biomassa- ja uusiutuvan energian laitoksille. ‒ Tällä hetkellä Euroopassa ovat aktiivisia oikeastaan vain Ruotsi ja Suomi, Nieminen sanoo. Kiinnostava kotimaa Varovaisuuttakin ilmassa Paperi- ja selluteollisuuden järjestelmiä, laitteita ja palveluita toimittavan Andritz Oy:n Varkauden yksikön tilauskanta on nyt suhdanteisiin nähden hyvä, muotoilee varatoimitusjohtaja Ari Nieminen. Andritzin täysomistukseen viime vuonna siirtyneellä Warkaus Works Oy:n verstaalla töitä tehdään jopa kiireellä. Viimeisen puolen vuoden aikana Andritzilla on ollut useita laitosten käynnistämisiä ulkomailla. Parhaillaan on menossa hanke, jossa Andritz toimittaa Puolaan uuden soodakattilan ja uusii saman tehtaan vanhan soodakattilan biomassakattilaksi. Niemisen mielestä taloustaantumaa ei ole vielä selätetty. Uusia tehdas- ja laiteinvestointipäätöksiä tehdään maailmalla varoen. Lisäharmia etenkin biomassapuolella tuo poliittisen päätöksenteon ailahtelevuus. Taantuman alkaessa vuonna 2008 esimerkiksi Andritzille hyvät Espanjan Varkautelaista tekniikkaa Leppävirran Riikinnevalle Varkauden kuntarajan tuntumaan rakennettava ekovoimala on myös Suomen ensimmäinen kiertopetitekniikkaa käyttävä jätteenpolttolaitos. Kiertopetikattila takaa laitokselle perinteistä arinakattilatekniikkaa paremman hyötysuhteen, sanoo Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen. ‒ Siinäkin mielessä valinta sopii meille, että kiertopetitekniikan syntyjuuret ovat Varkaudessa 1970-luvulla. Ekovoimalan rakennustyömaa työllistää Andritz Oy:n lisäksi kymmeniä urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita, joista suurin osa savolaisia. Tuotanto voimalassa alkaa vuoden 2016 lopussa. Laitos polttaa jopa 145 000 tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa, tuottaen sähköä noin 90 gigawattituntia ja kaukolämpöä noin 180 gigawattituntia vuodessa. Sähköntuotanto kattaa suurin piirtein varkautelaisten kotitalouksien vuosikulutuksen. Kaukolämpötuotanto taas kattaa vajaat 90 prosenttia koko Varkauden kaukolämpötarpeesta. Suomessa isoja suunnitelmia riittääkin. Metsä Group teki helmikuussa aiesopimuksen Andritzin ja Valmetin kanssa Äänekoskelle ehkä rakennettavan biotuotetehtaan keskeisimmistä laitetoimituksista. Jos hanke toteutuu se tuo töitä niin Varkauteen kuin muualle Suomeen, sillä hankkeen kotimaisuusaste on korkea. Niemisen mukaan tehtaan haihduttamo suunniteltaisiin pääosin Varkaudessa. Andritz niin ikään valmistaisi keskeisiä osia. Alihankintavalmistusta tulisi muualtakin. Metsä Group on lupaillut investointipäätöstä keväällä. Myös uutiset Kuopion ja Kemijärven sellutehdashankkeista herättävät Niemisen mukaan toiveikkuutta. Parhaillaan rakennettavasta Riikinvoima Oy:n ekovoimalasta tulee Andritzin referenssikohde. Yhtiö toimittaa voimalaan paitsi polttokattilan myös muun muassa turbiinilaitoksen ja savukaasujen puhdistuslaitteistot. Lisäksi se vastaa hankkeen läpiviennistä. Voimala on Andritzin ensimmäinen kokonaistoimitus Suomessa. ”6iertopetitekniikan syntyjuuret ovat Varkaudessa.” Ympäristö huomioon Riikinvoiman ekovoimalasta tulee yksi maan suurimpia jätteenkäsittelylaitoksia. Se täyttää neljän hehtaarin tontista liki neljänneksen: 9 500 neliömetrin pohjapinta-alallaan laitos on melkein kolme kertaa Varkauden Kämärin jäähallin kokoinen. Laitoksen piippu nousee noin 60 metriin maan pinnasta. Ekovoimalan koosta ja toiminnan laajuudesta huolimatta laitos on ympäristöä vähän kuormittava. Jätteenpolton savukaasut puhdistetaan monessa eri vaiheessa. Jätevedet johdetaan Varkauden jätevedenpuhdistamolle. Jätteiden lajittelutilat rakennetaan ääntä eristäviksi, jotta meluhaitat vältetään. Lisäksi jätevarastojen ilma imetään koneellisesti käytettäväksi palamisprosessissa, millä minimoidaan hajuhaitat. Räsäsen mukaan voimalaan on valittu parasta mahdollista tekniikkaa. Se täyttää niin nykyiset kuin tulevat tiukemmat ympäristönormit. Laitoksen kustannusarvio on noin 123 miljoona euroa. Ekovoimala tarjoaa työpaikan noin 30 henkilölle. Rakentamisen huippuvaiheessa työmaalla työskentelee noin 250 rakentajaa. Näitä putkia pitkin lähtee Riikinvoiman kaukolämpö 7,5 kilometrin matkalle kohti Varkautta. Ekovoimalan piippu rakentuu jotakuinkin nosturin korkuiseksi. 5 NAVITAS NEWS 1/2015 ”Verkostoitumalla ja toimintaa kehittämällä pk-yritykset voivat päästä kasvuraiteelle.” Kuvat: Matti Tuovinen 6 Varkautelainen RollTest Oy tekee sopimusvalmistusta muun muassa Cencorp Automation Oy:lle. Juuri valmistunutta piirilevyjä kokoavaa teollisuusrobottia ja sen latomaa piirilevyä esittelee Juha Kanniainen. Lisää iskukykyä pk-yrityksiin ê Teksti £ kuva 8atti Tuovinen TechnoGrowth 2020 -hanke haluaa turvata kone- ja energiateknologia-alan työpaikat maakunnassa. Suomesta on kadonnut noin 50 000 teknologiateollisuuden työpaikkaa taloustaantuman aikana. Yli 1 000 näistä on hävinnyt Pohjois-Savosta. Kaksivuotinen TechnoGrowth 2020 -hanke pyrkii jarruttamaan tätä kehitystä, turvaamaan nykyiset työpaikat, mutta myös edesauttamaan uusien syntyä. Vahva tahtotila TechnoGrowth 2020 -hanke kohdistuu pohjoissavolaisten kone- ja energiateknologia-alan pk-yritysten sekä niille palveluja tuottavien pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Hanke tukee yritysten liiketoiminnan uudistamista, kilpailukyvyn parantamista ja edistää kansainvälistymistä. Se tarjoaa työkaluja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohentamiseen sekä yritysten energiatehokkuuden parantamiseen. Hankkeen taustalla on vahva maakunnallinen tahtotila. Kone- ja energiateknologiateollisuus on taloudellisesti merkittävin teollisuuden ala Pohjois-Savossa. Se on huomattava vientitulojen tuoja ja työllistäjä. PohjoisSavon maakuntaohjelmassa kone- ja energiateknologia määritellään yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden aloista, ja siksi kärkiteemojen joukkoon. Lisää vientituloja Pohjois-Savossa on noin 300 kone- ja energiateknologia-alan pk-yritystä. TechnoGrowth 2020 -hankkeen kehitystoimien odotetaan vaikuttavan noin puoleen niistä. Tästä joukosta noin 60 pk-yrityksen odotetaan kasvattavan liikevaihtoaan ja henkilöstönsä määrää. Näistä edelleen noin puolen odotetaan lisäksi kasvattavan kansainvälistä liiketoimintaansa, laskee projektijohtaja Juha Valaja, ja huomauttaa: ‒ Mitä tehokkaammin pk-yritysverkosto toimii, sen paremmin se pystyy palvelemaan myös maakunnan isoja veturiyrityksiä. TechnoGrowth 2020 -hankkeen päätoteuttajavastuu on keskisavolaisella Navitas Kehitys Oy:llä. Osatoteuttajina ovat Ylä-Savossa ja Kuopion seudulla Iisalmen Teollisuuskylä Oy ja Sisä-Savossa Kehitysyhtiö Savogrow Oy. Päärahoittaja on Pohjois-Savon liitto. Suurin osa 1,38 miljoonan euron rahoituksesta tulee sen kautta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Hankkeen toimialue on koko Pohjois-Savo, lisäksi Pieksämäki ja Joroinen. Konkreettista kehittämistä Hankkeen tärkeä työkalu ovat yrityskohtaiset analyysit, joilla kartoitetaan yritysten vahvuudet ja kehittämiskohdat. Analyysien pohjalta räätälöidään yrityskohtaisia kehittämistoimia. Työtapa on tarpeen, sillä Valajan mukaan yritykset ovat samasta toimialasta huolimatta hyvin erilaisia. Valaja toivoo myös, että yritykset ryhtyisivät hyödyntämään aiempaa enemmän maakuntaan jo rakennettuja tuotekehitys- ja innovaatioympäristöjä. Näitä on muun muassa Savonia-ammattikorkeakoululla, Savon koulutuskuntayhtymällä (SAKKY) ja Itä-Suomen yliopistolla. Varkautelaisen RollTest Oy:n toimitusjohtajan ja Navitas Kehitys Oy:n hallituksen jäsenen Jussi Viljakaisen mielestä maakunnan kone- ja energiateknologia-alan pk-yritysten tulisi nyt kehittää yhteinen tekemisen tahto. Se antaisi yrityksistä uskottavan kuvan maakunnan ulkopuolella sijaitseville päähankijoille, ja jopa vientiin asti. Verkostoitumalla ja toimintaa kehittämällä yritykset voivat päästä kasvuraiteelle ja saada vientituloja, Viljakainen summaa. TechnoGrowth 2020 -hankkeen www-sivut avataan kesään mennessä. NAVITAS NEWS 1/2015 Kuva: Matti Tuovinen TE-toimiston työntekijät kiertävät yrityksissä. Kehitysvammaisia hoitavassa Varkauden Hoitopalvelut Kemiläinen Oy:ssä toimitusjohtaja Anita Kemiläinen (vasemmalla) käy lävitse uuden työntekijän palkkaamismahdollisuuksia PohjoisSavon TE-toimiston asiantuntijan Liisa Kämäräisen kanssa. 7 ”Yritysten investointiaikeita on kuunneltava herkällä korvalla.” Työllistämisessä nousuvirettä ê Teksti £ kuva 8atti Tuovinen Esteitä on silti yhä poistettava, asioita mahdollistettava, tulevaisuutta ennakoitava. Viime vuoden loppupuoliskolla tiedotusvälineet kautta Suomen uutisoivat savolaisesta ihmeestä. Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) oli noussut tilastopiikiksi tehokkuudellaan. Heinä-lokakuussa Pohjois-Savossa täyttyneistä työpaikoista oli 69 prosenttia täytetty toimiston asiakkailla. Maan muut TE-toimistot ylsivät parhaimmillaan noin 40 prosenttiin. Keskiarvo jäi noin 20 prosenttiin. Ihmeet syntyvät työstä Savolaisen ihmeen taustalla on ensinnäkin valtakunnallinen organisaatiomuutos, jossa maan työvoimatoimistoista muodostettiin 15 TE-toimistoa. Samalla toimistojen palveluita ja toimintatapoja uudistettiin. Pohjois-Savossa toimiston johtoon tuli toimialan ulkopuolelta yhteiskuntatieteiden maisteri, insinööri Pasi Patrikainen. Patrikainen puhuu verkostoitumisen, yhteistyön ja positiivisen hengen puolesta. Työllistämisen esteiden raivaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus ovat hänen mukaansa työvoimaviranomaisten ykköstavoitteita. Tärkeitä työkaluja ovat verkostoituminen ja kumppanuuksien luominen eri toimijoihin, Patrikainen linjaa. Haasteitakin riittää: Nykyiset työpaikat on pyrittävä säilyttämään ja uusien syntyä tuettava. Maakuntaan on houkuteltava uusia yrityksiä. Ammattitaitoisen työvoiman tarjonta on turvattava ylläpitämällä osaamista. Pitkään työtä vailla olleet olisi saatava takaisin työmarkkinoille. Uutta toimintamallia on TE-toimisto soveltanut nyt kaksi vuotta. Tämän vuoden työlistalla ovat muun muassa kumppanuuspalaverit. Niissä käydään läpi alueellisten toimijoiden kanssa, millaista ja kuinka syvälle ulottuvaa yhteistyötä halutaan, millaisia kumppanuuksia kannattaa rakentaa. Määrittely helpottaa kaikkien osapuolten toimintaa, Patrikainen uskoo. Työ pohjautuu TEM-konsernin yritysasiakkuusstrategiaan.män vuoden työlistalla ovat muun muassa kumppanuuspalaverit. Niissä käydään läpi alueellisten toimijoiden kanssa, millaista ja kuinka syvälle ulottuvaa yhteistyötä halutaan, millaisia kumppanuuksia kannattaa rakentaa. Määrittely helpottaa kaikkien osapuolten toimintaa, Patrikainen uskoo. Työ pohjautuu TEM-konsernin yritysasiakkuusstrategiaan. Katseet eteenpäin Työvoimaviranomaisten pitää pystyä ennakointiin, Patrikainen sanoo. Niin yritysten investointiaikeita kuin näkemyksiä maakunnan kehityksestä on kuunneltava herkällä korvalla, jotta työvoimakoulutukset ja muut toimet kyetään suunnittelemaan ja kohdistamaan tehokkaasti. Toimiva ennakointijakso on hänen mukaansa 2-3 vuotta. ‒ Tällä hetkellä olemme esimerkiksi saaneet signaalia, että metallipuolen osaajia tarvitaan teollisuuteen kaikkialla Pohjois-Savossa 4-5 vuoden sisällä. Työntekijöiden keski-ikä alkaa olla niin korkea, että eläköitymisen kautta tulee tarve arviolta useista sadoista uusista työntekijöistä, Patrikainen sanoo. Pohjois-Savon TE-toimiston painopistealueena ovat nyt pienet, 5-20 henkeä työllistävät firmat, mikro- ja yksinyrittäjät. Toki suurempiakaan ei unohdeta. Toimiston yritysasiantuntijat vierailevat firmoissa aktiivisesti. Yritysasiantuntijoilla on myös määrälliset tavoitteet uusien kontaktien luomisessa. Niin ikään TE-toimiston johto kiertää ajoittain kentällä. ‒ On tärkeä tuntea maakunnan yritykset ja toimialat. Usein keskustelemme asioista laajemminkin. Henkilökohtaisella kontaktoinnilla on iso merkitys, Patrikainen sanoo ja lisää, että yrityksiltä tullut palaute uudistuksesta on ollut pääosin positiivista: Työvoimapalveluilla on viimein kasvot. Kuva: Matti Tuovinen 8 NAVITAS NEWS 1/2015 Teksti Taru Taipale ê 6uvat 5-; 7aitinen Varkaudessa on käynnissä vahva nousu Varkauden teollisuus juhlisti 200vuotispäiviään tekemällä matkan Helsinkiin 12. maaliskuuta. Eduskunnassa tavattiin ministereitä ja kansanedustajia. Keväinen aurinko paistoi eduskuntatalon ikkunoista sisään, kun Varkauden teollisuus kävi esittelemässä itseään kansanedustajille, ministereille ja virkamiehille. Helsinkiin oli lähtenyt parikymmentä varkautelaista yritystä sekä iso joukko muita päättäjiä ja elinkeinoelämän tekijöitä. Tavoitteena oli tuoda Helsinkiin viestiä, että Varkaudessa menee hyvin ja että tulevaisuus näyttää hyvältä. Eduskunnassa tämä tosin jo tiedettiin. ‒ Varkaus on Itä-Suomen kansainvälisin teollisuuskaupunki, muistutti tilaisuuden avannut kansanedustaja Kari Rajamäki. Rajamäki on ollut eduskunnassa vuodesta 1983 ja on myös Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. ‒ Ja Varkaudella on ollut aina edustajia, jotka ovat täällä eduskunnassa huolehtineet sen asioista, vastasi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Heinäluoma hauskuutti yleisöä toteamalla, että hän huomaa aina Itä-Suomeen matkatessaan, milloin saavutaan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtajan kotikonnuille. ‒ Sillä on merkitystä alueelle, että on oma kansanedustaja, Heinäluoma vakavoitui. ‒ Toivon, että pidätte huolen siitä, että jatkossakin täällä kuullaan teidän asioistanne. Hieno homma, että olette täällä! NAVITAS NEWS 1/2015 ” Varkauden kehitys on tärkeää koko Suomelle.” Eero Heinäluoma Heinäluoman mukaan Varkauden kehitys on tärkeää koko Suomelle. Puhemies muistutti Suomen kokemasta isosta murroksesta. Metsäteollisuuden ja it-alan murenemisen seurauksena suomalainen teollisuus on joutunut etsimään uutta suuntaa. ‒ Varkauden teollisuuden kehitys on ollut hyvä esimerkki tämän muutoksen ymmärtämisestä ja uusien vahvuuksien avaamisessa, Heinäluoma sanoi. Esimerkkinä Heinäluoma mainitsi Riikinvoiman ekovoimalaitoshankkeen, jossa puhemies näki myös vientimahdollisuuksia. Myös tilaisuudessa puhunut ulkomaankauppa- ja Eurooppa-ministeri Lenita Toivakka kehui Varkautta siitä, että kaupungin teollisuus on osannut niin hienosti uusiutua teollisen rakennemuutoksen edessä. ‒ Haluan onnitella Varkautta upeasta teollisesta historiasta. Se on monen paikkakunnan silmissä jopa kadehdittavan hieno, mikkeliläinen Toivakka sanoi. ‒ Perintö on tukeva pohja sille, että voidaan rakentaa uutta. Hieno teollinen perintö ei yksin riitä. Toivakka muistutti, että Itä-Suomen teollisuus tarvitsee myös esimerkiksi toimivat liikenneyhteydet. Ministerin mukaan valtiovarainvaliokunnassa on tehty töitä sen eteen, että Varkauden lentoliikenne on saatu säilymään. ‒ Katsotaan, minkälainen tarve lentoliikenteen kehittämiselle jatkossa on, Toivakka sanoi. 9 10 NAVITAS NEWS 1/2015 Eduskunnassa vierailivat mm. Kari Tuominen, Andritz Oy, Jarkko Tehomaa, StoraEnso Oyj , Tomas Harju-Jeanty, AMEC Foster Wheeler Oy, Timo Jäntti, AMEC Foster Wheeler Oy sekä Ari Nieminen, Andritz Oy. Teollisuus elää Eduskunnassa järjestetty tilaisuus oli osa Varkauden teollisuuden 200-vuotisjuhlavuotta. Sen suunnittelu oli aloitettu jo viime vuoden puolella. Navitas Kehityksen toimitusjohtaja Jouko Laitisen mukaan puhujia tilaisuuteen oli ollut helppo houkutella mukaan. Rajamäen ja Heinäluoman lisäksi oman tervehdyksensä toivat muun muassa Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari sekä professori ja tulevaisuuden tutkija Markku Wilenius, joka toivoi, että myös Varkauden seuraavat 200 vuotta sujuvat yhtä mallikkaasti. ‒ Toivon, että Varkaus levittää sanaa, että teollisuus ei ole todellakaan kuollut, Wilenius sanoi. ” Varkautelaiset voisivat pitää enemmänkin ääntä siitä, miten hyvin Varkaudessa menee.” 6ari Rajamäki Yrityksistä paikan päällä olivat Stora Enso, Amec Foster Wheeler, Andritz, Honeywell, Aikawa Fiber Technologies, Riikinvoima, LED Suutari, Arvo-Kala, Carelian Caviar, Järvikylän Kartano/Famifarm. Tilaisuuteen osallistuivat myös Lappeenrannan tekninen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon liitto, Varkauden kaupunki/museot sekä Navitas Kehitys. Varkauden teollisuuden lasketaan syntyneen vuonna 1815, kun vapaaherra Wrede sai oikeudet ruukkiin. Pian sen jälkeen Varkauteen perustettiin saha, jota puolestaan seurasi laivanrakennusteollisuus, joka kukoisti aina 1900-luvun puoliväliin saakka. Emeritusprofessori Johan Gullichsen kuvaili seikkaperäisesti, miten merkittävä osa Varkauden teollisuudesta päätyi 1900-luvun alussa hänen sukunsa Ahlströmien omistukseen. Ahlströmien kädenjälki näkyy myös Varkauden kaupunkikuvassa: A. Ahlström Oy:n pääjohtaja Walter Ahlström luonnosteli Varkauden ensimmäisen asemakaavan. ‒ Me Ahlströmin edustajat olemme kiitollisia siitä, että olemme saaneet olla mukana tällaisessa kehityksessä, Gullichsen sanoi. 78-vuotias Johan Gullichsen on edelleen Ahlstrom Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hyväntuulinen emeritusprofessori vitsaili olevansa tilaisuudessa puhumassa, koska olen vanha - niin kuin näkyy - ja minulla on pitkä historia takanani . Andritzin varatoimitusjohtaja Ari Nieminen muistutti yleisöä siitä, että energiateollisuuttakin Varkaudessa on ollut jo vuodesta 1872. Silloin kaupunkiin rakennettiin ensimmäinen biomassahöyrykattila. Tänä päivänä Varkaus on yli tuhannen energiaosaajan keskittymä. ‒ Andritz ja Amec Foster Wheeler ovat maailman huippuja alallaan, ja näiden keihäänkärkien ympärille on perustettu paljon muuta toimintaa. Varkauden energiateollisuuden tuotteet menevät pääasiassa vientiin. Varkaus onkin Itä-Suomen viennin veturi, Nieminen sanoi. Varatoimitusjohtaja muistutti, että globaalissa kilpailussa menestyminen vaatii tuotteiden ja palveluiden jatkuvaa kehittämistä. Päättäjille hän lähetti viestin, että myös poliittisilla päätöksillä on iso merkitys. Paikallisella tasolla se tarkoittaa sitä, että liikenneyhteydet ja peruspalvelut toimivat ja että ammatillista koulutusta on tarjolla. Vain elinvoimainen talousalue houkuttaa huippuosaajia. ‒ Tulevaisuutta on vaikea ennustaa mutta siihen voi vaikuttaa, Nieminen sanoi. Kari Rajamäki ja Rauno Asikainen kiittivät puhemies Eero Heinäluomaa paikallisilla elintarvikkeilla. NAVITAS NEWS 1/2015 ” Toivon, että Varkaus levittää sanaa, että teollisuus ei ole todellakaan kuollut.” 8arkku Wilenius Stora investoi isosti Yksi yritys, joka uskoo vahvasti Varkauden tulevaisuuteen, on Stora Enso. Yhtiöllä on Varkaudessa paraikaa käynnissä 110 miljoonan euron investointi sellutehtaan ja paperikoneen tuotesuunnan muuttamiseksi paperista kartonkiin. Muutostöiden on tarkoitus valmistua kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi yhtiö investoi 43 miljoonaa euroa puisten rakennuselementtien tuotantolinjaan. Tämän on määrä valmistua vuoden 2016 puolella. Tehtaan johtaja Jarkko Tehomaan mukaan on monia syitä, miksi Stora Enso haluaa pysyä Varkaudessa. ‒ Raaka-aineita on saatavilla, alueella on pitkä teollinen historia sekä infrastruktuuri ja tehokas logistiikka. Saamme investoinneilla huomattavat säästöt uusinvestointeihin verrattuna, Tehomaa sanoi. Tehomaa kertoi, että metsäteollisuus aloitti Varkaudessa jo vuonna 1909. Alan globaali rakennemuutos johti kuitenkin 2000-luvulla siihen, että osa tehtaista suljettiin. Stora Enson uudet investoinnit nostavat tehtaan tuotannon melkein huippuvuosiin. Amec Foster Wheeler Energian toimitusjohtaja Tomas Harju-Jeanty muistutti yleisöä siitä, että pitää panostaa siihen, mitä tulevaisuudessa tehdään. ‒ Se on jopa tärkeämpää kuin se, mitä tehdään tänään, hän sanoi. Ja se, mitä tulevaisuudessa tehdään, vaatii maailman parasta osaamista. Harju-Jeantyn mukaan huiput saadaan pysymään Varkaudessa, kun pidetään huolta kouluista, palveluista, terveydenhuollosta sekä siitä, että myös puolisoille löytyy työpaikkoja. Kansanedustaja Kari Rajamäen mukaan kaikki edellä mainittu osoittaa, että Varkaudessa on käynnissä uusi vahva nousu. Hän on sitä mieltä, että varkautelaiset voisivat pitää enemmänkin ääntä siitä, miten hyvin Varkaudessa menee. ‒ Vaatimattomuus kuuluu savolaisuuteen, Rajamäki totesi ja toivoi Savoon lisää pohjalaista asennetta. Ahlströmin suvun edustajat Markku Wilenius, Johan Gullichsen ja Peter Ahlström. Kansanedustaja Kari Rajamäki toivottaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan Minna Selkomaan tervetulleeksi eduskuntaan. Lauri Ihalainen: Varkaudessa on osaavia ihmisiä Työministeri Lauri Ihalainen kertoi Varkauden teollisuuden 200-vuotistilaisuudessa yllättyneensä siitä, miten monipuolinen ja kansainvälisyyteen tähtäävä kaupunki Varkaus on. Ministerillä on ollut kuulemma tilaisuus käydä Varkaudessa sekä entisissä tehtävissään että nykyisissä. Ihalaisen mukaan Varkauden menestys liittyy ennen kaikkea puuhun, automaatioon, energiaan sekä perinteiseen konepajateollisuuteen. Hän toivoi, että Suomen vienti saa tulevaisuudessa nykyistä leveämmän alustan ja uskoi, että Suomesta tulee uudelleen vihreän kullan maa. ‒ Minun viestini on se, että teollisuus ei ole iltaruskon ala Suomessa vaan sillä on mahdollisuuksia uusiutua, Ihalainen sanoi. ‒ Haluan lämpimästi onnitella Varkautta. Teillä on syytä olla ylpeitä kaupungistanne ja sen teollisesta perinteestä. Varkaudessa on osaavia ihmisiä. Ennen kaikkea siellä on arvostusta, luottamusta ja hyvää yhteistyötä, Ihalainen onnitteli Helsinkiin kokoontunutta Varkauden teollisuutta. 11 12 NAVITAS NEWS 1/2015 ê Teksti £ kuvat 8atti Tuovinen Suurten markkinoiden äärellä Matkapuhelin desinfiointilaitteeseen ja kansi kiinni. Kahdessa minuutissa puhelin on puhdas bakteereista, Risto Koponen havainnollistaa. 7ed Suutari Oy kehitti desinѹointijärjestelmän, jollaista ei maailmassa ”8ahdollisuuksia on. Enemmän vielä ollut. se on mielikuvituksesta kiinni.” UV-C-valoa säteilevä ledi on pieni mutta tehokas. Peukalo antaa mittakaavan. Innovaatio perustuu ultraviolettivaloa tuottavien ledien käyttöön. UV-säteilyllä kyetään tuhoamaan ihmiselle vaaralliset bakteerit, kuten koli ja jopa ebola. Keksinnöllä on valtaisat markkinat, eikä toistaiseksi kilpailijoita. Järjestelmä toi varkautelaiselle Led Suutari Oy:lle ykköspalkinnon kansainvälisessä Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa tammikuussa. Kansainvälistä yhteistyötä Järjestelmän ensimmäinen tuotesovellus kantaa nimeä IQ-MOB. Se on tietosanakirjan kokoinen laite, jonka sisään voi laittaa matkapuhelimen tai vaikka sairaalan leikkaussalin välineistöä. Laite desinfioi esineet UV-valolla noin kahdessa minuutissa. Led Suutari Oy kehitti laitteen yhdessä yhdysvaltalaisen Sensor Electronic Technology Incorporationin kanssa. SET Inc. tekee yhteistyötä muun muassa USA:n puolustus- ja avaruushallintojen kanssa. Led Suutari Oy:n toinen merkittävä yhteistyökumppani on Itä-Suomen yliopisto. Tänä vuonna Led Suutari Oy valmistaa ja toimittaa Yhdysvaltoihin 30 000 desinfiointilaitetta. Kotimaan myynnissä tavoite on ylittää 10 000 laitteen raja, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Risto Koponen. Laitteet valmistetaan Varkaudessa. Tehokas ultraviolettivalo Toinen jo myyntiin saatu tuotesovellus liittyy veden puhdistamiseen esimerkiksi vesilaitoksissa ja -osuuskunnissa sekä uimahalleissa. Ilmaakin kyetään puhdistamaan. Tämä sovellus sopii niin matkustajalentokoneiden suljettuun ilmakiertoon kuin julkisten tilojen ilmanvaihdon osaksi. Uusin innovaatio liittyy aivokirurgiaan. Siinä UV-säteilyä käytetään kasvaimen tuhoamiseen. Aurinko tuottaa UV-A- ja UV-B-säteilyä. Led Suutari Oy:n järjestelmässä käytetään pääasiassa UV-C:tä. Sen aallonpituus on lyhyempi ja se on täysin keinotekoista. Ledien tuottaman UV-säteilyn aallonpituutta voidaan kontrolloida jopa puolen nanometrin tarkkuudella. Tämä antaa mahdollisuuden tuhota haitalliset bakteerit ja jättää hyödylliset henkiin, millä on iso merkitys muun muassa elintarvikkeiden hygieenisyyttä parannettaessa. Koposen mukaan tulevaisuudessa siintääkin sovellus, jossa raakamaito käsitellään UV-C-valolla pastöroinnin sijaan. Rahoituksen saanti vaikeaa Uuden teknologian tuotekehitykseen on Koposen mukaan vaikea saada rahoitusta. Tilannetta on vaikeuttanut myös ELY-keskusten määrän supistaminen. Varkautelaisyrityksen tuista päätetään nyt Mikkelissä, ei enää Kuopiossa. Yritystutkija taas saattaa tulla Varkauteen Joensuusta. Yritystä arvioidaan valtakunnallisista, ei alueellisista lähtökohdista, Koponen kritisoi. Mutta onneksi tukijoitakin löytyy. Koponen kiittää erityisesti Navitas Kehitys Oy:n yritysasiantuntijoita. - Ilman heitä ei tätä bisnestä yksinkertaisesti olisi olemassa. Myös kansanedustaja Kari Rajamäki on tehnyt paljon eteemme. Led Suutari Oy toimii Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:ltä vuokratuissa 364 neliön tiloissa Mestarintiellä. Koponen arvioi, että loppuvuodesta yhtiö työllistää jo 25-30 henkeä. - Mahdollisuuksia on. Enemmän se on mielikuvituksesta kiinni. NAVITAS NEWS 1/2015 ê Teksti £ kuvat 8atti Tuovinen Palaveerataan Parkissa 9avitaksen uusin kokoustila on ;arkki ja uusin oheispalvelu herkullinen kokouslautanen. Parkki suunniteltiin neljän hengen kokous- ja työtilaksi. Sen voi varata lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa. Parkki sijaitsee Navitas 1 -rakennuksessa käytännöllisen lähellä aulapalveluita ja Ravintola Sodexoa. Makea kokouslautanen tyydyttää suklaanhimon. Mustaherukkamutakakun valmistaa Sodexon oma leipuri Navitaksessa. Kysyttyjä kokoustiloja Parkkia ryhdyttiin rakentamaan, koska Navitaksen kokoustilojen kysyntä kasvaa koko ajan, sanoo Navitas kiinteistöjen palvelupäällikkö Mirjam Ihalainen. Erityisesti pienistä palaveritiloista on ollut ajoittain pulaa. Nyt myös toteutettiin täysin uutta konseptia. Parkki sisustettiin neljälle hengelle, mutta kuusikin mahtuu tilaan väljästi. Palaveripöytä on niin kookas, että jopa rakennuspiirustukset levittää helposti esille, tai pöydälle kattaa runsaan tarjoilun. Kompaktiin huoneeseen ei tuotu videotykkiä, vaan reilun kokoinen näyttö tietokoneeseen kytkettäväksi. Koska Parkki sijaitsee keskeisellä paikalla Navitaksen aulan tuntumassa, kiinnitettiin tilan äänieristykseen huomiota. Parkista tuli rauhallinen. Viihtyisyyttä lisäävät puupinnat ja rauhalliset värisävyt sekä paikallisen käsityöyrittäjän kädenjälki tilaan suunnitellussa taideteoksessa. Tule tutustumaan! • Navitas tarjoaa ihanteellisen ympäristön erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. • Valittavanasi on 14 kokoustilaa 4-90 henkilölle, terassillinen saunatila ja 300 henkilön ravintolasali. • Tilavarauksen / tarjouspyynnön teet kätevästi netissä osoitteessa www.navitas.fi. • Voit varata tilan myös sähköpostitse. Laita meiliä osoitteeseen navitas@navitas.fi. • Halutessasi voit soittaa numeroon 040 736 3001 ja pyytää tarjouksen. • Kokoustilaesittelyt löydät netistä. Esittelemme tiloja henkilökohtaisesti sovittaessa. Monipuolinen valikoima Navitaksen isommatkin kokoustilat on uudistettu. Tuoreimpana remontoitiin C-blokissa sijaitseva Sentria aina lattiapinnoitteesta lähtien. Palaveripöytää ympäröivät työtuolit on varustettu rullajaloilla, jotta tilaisuuksien osallistujat kykenevät seuraamaan vaikka päivän mittaisen esityksen ilman niskavaivoja. Kesäksi valmistuu vielä ylimmän kerroksen sauna- ja kokouskabinetti Amiraali 1:n terassiremontti. Sen lattialaudoituksen uusimisen jälkeen tila sisustetaan entistäkin viihtyisämmäksi - vain upea järvimaisema säilyy entisellään. Navitas tarjoaa nyt laajimman valikoiman erilaisia kokoustiloja Varkaudessa. Kaikki tilat ovat lisäksi muokattavissa asiakkaan tarpeen mukaan, ja ne saa monipuolisin oheispalveluin. Lähiruokaa lautaselle Kokous- ja työtila Parkki suunniteltiin neljälle hengelle, mutta enemmänkin joukkoa palaveriin mahtuu. Myös työtilaa on riittävästi. Oheispalveluista uusimpia ovat kokouslautanen ja kesäinen terassikori. Ne sisältävät pientä suolaista ja pientä makeaa purtavaa. Kokouslautanen ja terassikori räätälöidään aina asiakkaan toiveiden mukaan, kuten muutkin Ravintola Sodexon kahvila- ja ravintolapalvelut, sanoo ravintolapäällikkö Teija Antikainen. Sodexo satsaa vahvasti lähiruokaan. Vihannekset ja tuore kala hankitaan lähiseudulta, sampi ja kaviaari jopa alle kilometrin päästä. Ravintolan oma leipuri leipoo Navitaksessa niin ruisleipäset kuin pikkusämpylät sekä kaikki makeat tarjottavat. Huhtikuussa ravintolassa järjestetään toiveruokaviikko. Viikon ruokalista laaditaan asiakkaiden esittämien toiveiden pohjalta. Erilaisia teemapäiviä on ravintolassa ollut usein, mutta kokonainen teemaviikko järjestetään Antikaisen mukaan nyt ensi kertaa. 13 14 NAVITAS NEWS 1/2015 ê Teksti £ kuva 8atti Tuovinen Hyvä maine luo kysyntää >> Wäläkky on auttanut alkuun jo yli 1 800 uutta yritystä 55-;innoitus löysi kasvun avaimet työn laadusta, sitoutumisesta ja savolaisuudesta. oli auttanut alkuun kaikkiaan 1 805 uutta • Viime vuosi oli Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry:n 16. toimintavuosi. Vuoden 2014 loppuun mennessä Wäläkky yritystä. Sen palveluita oli käyttänyt 4 348 henkilöasiakasta. • Vuonna 2014 Wäläkyssä asioi 289 henkilöasiakasta, heistä 223 ensimmäistä kertaa. Asiakkaista 141 ryhtyi yrittäjäksi. He perustivat 129 yritystä ja loivat 158 uutta työpaikkaa. Lisäksi Wäläkyssä asioi noin 100 toimivaa yritystä. • Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry:n toimialue kattaa Varkauden, Leppävirran, Joroisen, Heinäveden, Juvan, Rantasalmen, Sulkavan ja starttilausuntojen laatimisen osalta Pieksämäen. • Yhdistys tuottaa maksuttomia ja luottamuksellisia neuvontapalveluita yrityksen perustamista harkitseville ja alkaville 0-2 vuotta toimineille yrityksille. Palvelut ovat tarjolla toiminta-alueen kunnissa. Normaali pienyrittäjän viikonvaihde: Janne Hokka (vasemmalla) ja Janne Hyppönen huoltavat ja puhdistavat painepesurit, ja pakkaavat ne autoon valmiiksi. Sunnuntaina lasti lähtee Savosta kohti pääkaupunkiseutua. Kattojen pinnoitusta ja kunnossapitoa sekä remontteja tekevä varkautelainen JJ-Pinnoitus Oy on kasvanut hallitusti, vaikka kysyntää olisi kovempaankin tahtiin asti. Yhtiön päämarkkinat ovat pääkaupunkiseudulla. Varkaudessa JJ-Pinnoitus Oy valittiin vuoden uusyritykseksi. Koko maan markkinoille Vuoden uusyrityksen valitsi Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry. Tänä vuonna yksi valintaperusteista oli, että JJ-Pinnoitus Oy on kyennyt työllistämään paikallisia osaajia, vaikka yrityksen toiminta on valtakunnallista. Yrittäjäkaksikko Janne Hokalle ja Janne Hyppöselle valtakunnallisuus oli alusta alkaen selvää. Pelkästään viime vuonna yhtiö urakoi kymmenillä eri paikkakunnilla Savosta pääkaupunkiseudulle. Prosenttien valossa on JJ-Pinnoitus Oy kasvanut vauhdilla. Vuonna 2012 perustetun yhtiön liikevaihto kasvoi noin 60 prosenttia vuonna 2013 ja noin 40 prosenttia vuonna 2014, jolloin liikevaihto oli noin 830 000 euroa. Tämän vuoden kasvutavoite on 20 prosentin luokkaa. Ensi kesänä työntekijöitä on parisenkymmentä. Yrittäjäkaksikko on tähän tyytyväinen. ‒ Pidetään homma lapasessa. Tehdään työt kunnolla. ”;idetään homma lapasessa. Tehdään työt kunnolla.” Valttina savolaisuus Kunnolla tekeminen on tuonut JJ-Pinnoitus Oy:lle laatufirman maineen. Yhtiö on saanut asiakkaikseen isoja isännöintiyrityksiä, rakennuskonsultteja ja rakennusfirmoja. Mutta myös pienet asiakkaat ja työt ovat yhä kuvassa mukana. Yhtiön ja työntekijöiden savolaisuus on osoittautunut kilpailuvaltiksi pääkaupunkiseudulla. Yrittäjäkaksikon mukaan osa asiakkaista jopa nykyisin kysyy suoraan, että mitä kieltä teidän työntekijänne puhuvat? Tärkeä merkitys on myös työntekijöiden ammattitaidolla ja sitoutumisella. Työporukka onkin pysynyt samana koko ajan, Hokka ja Hyppönen kiittävät. Mitalin toinen puoli on, että rekrytointi on haastavaa. ‒ Palkkaamme vain sellaisia, jotka varmasti pärjäävät tiimissä ja reissutöissä, Hokka sanoo. ‒ Ja pääsääntöisesti savolaisia, Hyppönen lisää. Isojakin sopimuksia Tämä vuosi näyttää yrittäjäkaksikon mukaan hyvältä. Töitä on tarpeeksi ja uusia, isojakin, sopimuksia neuvotteluissa. ‒ Juuri teimme esisopimuksen 3-4 kuukauden työmaasta pääkaupunkiseudulle. Se työllistää lähes kymmenen henkilöä ja on yrityksemme toistaiseksi suurin kauppa, Hokka kertoo. Vaikka pankkien lainananto on taantuman aikana ollut nihkeää, on JJ-Pinnoitus Oy pärjännyt. Investointeja on tehty varovasti, tarpeen mukaan. Viime vuonna yritys osti Varkaudesta hallin tukikohdakseen. Tänä vuonna uusitaan pesuri- ja autokalustoa. ‒ Kaiken kaikkiaan täytyy olla tyytyväinen, Hokka ja Hyppönen toteavat. NAVITAS NEWS 2/2014 15 ê Teksti £ kuva 8atti Tuovinen Putki taipuu vientiinkin Sisä-Savon ;ipe £ Welding Service Oyn erikoisosaamisella on vakaa kysyntä. Talouslaman pohja on ohitettu metallintyöstöalalla, uskoo varkautelaisen Sisä-Savon Pipe & Welding Service Oy (PWS) toimitusjohtaja ja yrittäjä Tuomo Kaksonen. Hänen mukaansa yhtiön näkymät ovat valoisat. PWS:llä tehdään töitä kapasiteetin äärirajoilla. Viime syksynä yhtiö investoi tuotantokoneisiin. Myös uutta henkilöstöä on palkattu. Vuosi kohti parempaa Toki taantuma kouraisi Sisä-Savon Pipe & Welding Service Oy:täkin. Putkitaivutuksiin ja hitsaukseen sekä kattila- ja voimalaitosteollisuuden paineenalaisiin kokoonpanoihin erikoistuneen alihankintakonepajan tilaukset vähenivät. Etenkin talvikuukaudet olivat hiljaisia, toimitusjohtaja Kaksonen sanoo ja lisää, että onneksi asiakkaita ei sentään kadonnut. Noin vuoden ajan on tilausten määrä taas kasvanut. Konepajalle se on tuonut täystyöllisyyden. Kaksi uutta työntekijää on palkattu, toinen oppisopimukselle, toinen työharjoitteluun. Lisääkin ehkä vielä otetaan, Kaksonen sanoo. ‒ Kaikki mittarit näyttävät, että ylöspäin mennään. ”6aikki mittarit näyttävät, että ylöspäin mennään.” Paksu putki taipuu. Putkiseppä Jouni Matilainen kylmätaivuttaa putkia päämiehen valmistamaan laitteistoon, jonka määränpää on Indonesia. Kilpailusta ei kiusaa PWS:n menestymisen valtit ovat erikoistumisessa, työn laadussa ja toimitusvarmuudessa. Kilpailijoita on vähän. ‒ Kotimaisten päämiesten on helpompi laittaa putki meille taivutukseen, kuin lähettää se jonnekin ulkomaille. Isoissa toimituksissa kilpailua on enemmän, mutta niihin meillä ei ole suurta intoa, koska ne sitovat niin paljon kapasiteettia. Konepajan tuotteet ovat Kaksosen mukaan kilpailukykyisiä ja kohtuullisen helppoja myydä. ‒ Asiakkaat tietävät laatutasomme ja toimitusvarmuutemme. He luottavat meihin. Vientiä maailmalle Vientiin PWS:n tuotannosta menee päämiesten kautta noin 60 prosenttia. Viime aikoina on vientiin suuntautuva valmistus myös lisääntynyt, Kaksonen sanoo. ‒ Muun muassa Andritz Inc. USA ostaa meiltä suoraan. Sinne on juuri lähdössä iso erä tavaraa. Koreaan toimitimme taannoin kontillisen kemikaalihöyryjen pesureiden osia. Kaksonen pohtii, että suomalaiset poliitikot ja ekonomitkin pitäisi saa- da uskomaan tilanne: olemme menossa ylöspäin. Negatiivinen asioiden vatvominen ei edesauta ketään, positiivisia seikkoja pitäisi tuoda enemmän esille - ja veroja laskea. ‒ Yrittäjän näkökulmasta verotus on tapissaan. Harkittuja investointeja Viime syksynä PWS investoi noin 60 000 euroa putkien kuumamuokkauslaitteistoon. Kaksosen ja yhtiökumppani Jukka Pölläsen mukaan yksi PWS:n päämiehistä halusi ostaa konepajalta tietynlaista tuotetta, jos PWS vain onnistuisi niitä valmistamaan. Muutoin investoinnit ovat olleet korvausinvestointeja. Muuhun ei ole tarvetta, ei suuresti mahdollisuuttakaan, yrittäjäkaksikko sanoo. Haasteista Pöllänen nostaa esille ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden. Paikallisen metallialan koulutuksen jatkumisen hän näkee erittäin tärkeänä. Sisä-Savon Pipe & Welding Service Oy:n liikevaihto oli viime vuonna noin 1,8 miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää noin 20 työntekijää. KKATSO, KESÄ2015 2015TARJOAA TARJOAA ATSO,MITÄ MITÄVARKAUDEN VARKAUDEN KESÄ !! Leikkimielinen juoksukilpailu alle 13-vuotiaille. Vapaa pääsy! La 13.6. klo 10 alkaen Varkaudessa Wredenkatu 2, Navitas-park kialue Lisätiedot ja ennakkoilmoittautumiset: www.navitasmaraton.com puh. 040 736 3001 • [email protected] Järjestäjä: Varkaus Navitas Maraton ry www.visitvarkaus.fi NAVITAS KEHITYS OY Wredenkatu 2 (Navitas 1) 78250 Varkaus etunimi.sukunimi@navitaskehitys.fi www.navitas.fi KESKI-SAVON TEOLLISUUSKYLÄ OY VARKAUDEN TAITOTALO OY Wredenkatu 2 (Navitas 1) 78250 Varkaus ¦ puh. 040 736 3001 etunimi.sukunimi@navitas.fi www.navitas.fi toimitusjohtaja Jarkko Karvinen talouspäällikkö Tuula Sydänmaa 040 184 1717 040 596 8550 palvelupäällikkö Mirjam Ihalainen toimistosihteeri Tuija Korhonen 040 029 4649 040 769 0379 rakennuttajainsinööri Jukka Koskinen rakennuttajainsinööri Jari Tulikanto 040 486 5797 040 553 8777 HALLINTO toimitusjohtaja Jouko Laitinen talousassistentti Anne Koponen 040 720 2401 040 745 8555 ERILLISSELVITYKSET projektipäällikkö Janne Kuronen projektiassistentti Merja Mähönen 040 545 8518 044 725 8614 LÄHIRUOKA projektipäällikkö Armi Nissinen 040 552 6727 MATKAILU JA PALVELULIIKETOIMINTA markkinointisihteeri Eeva Lemiläinen 040 481 9511 tapahtumatuottaja Heli Sutinen 040 575 0536 WÄLÄKKY KESKI-SAVON UUSYRITYSKESKUS RY WÄLÄKKY KESKI-SAVON UUSYRITYSKESKUS RY Wredenkatu 2a (Navitas 2) 78250 Varkaus ¦ puh. 020 7425 870 etunimi.sukunimi@walakky.fi www.walakky.fi toimitusjohtaja Piia Puotinen yritysneuvoja Sanna Hietalahti-Husu 040 825 7095 040 701 5066 RAJUPUSU-TOIMIPISTE Juvantie 13, 51900 Juva yritysneuvoja Markku Savola 040 717 7605 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN YRITYSTEN KEHITTÄMINEN kehityspäällikkö Juha Valaja 040 484 1012 hankeassistentti Katja Niiranen 044 720 9395 kenttäpäällikkö Juha Mikkonen 040 769 2311 YRITYSKEHITTÄMINEN yritysasiamies Matti Lönnroos yritysasiamies Osmo Kokkonen Keski-Savo 0400 674 008 040 558 8108 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto
© Copyright 2024