Omahoito alkaa olla tutumpaa kansalaisille

4 SAVON SANOMAT
TORSTAINA 20.9.2012
Kotimaa
PIEKSÄMÄKI
Talvituristit
Iisalmi
Pieksämäelle menestystä
koirakilpailussa
Yli puolet on venäläisiä
Maakuntaseminaari uudistuu Iisalmessa
Matkailu Venäjältä Suomeen lisääntyi menneenä talvikautena.
Marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana Suomessa kävi vajaa
viidennes enemmän venäläisiä
kuin edellisenä talvena.
Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen tutkimuksesta.
Viime talvena venäläisturisteja tilastoitiin Suomessa yli
1,7 miljoonaa. Se on yli puolet
Pohjois-Savon liitto järjestää
Pohjois-Savon maakuntaseminaarin Iisalmen kulttuurikeskuksessa perjantaina 21.
syyskuuta kello 14.00 alkaen.
Maakuntajohtaja Jussi Huttusen mukaan seminaarista on nyt
tarkoitus tehdä joka syksy pidettävä kaikille avoin tapahtuma.
Pohjois-Savo matkalla vuoteen 2030 -nimen saaneen seminaarin teema on osaaminen
Pieksämäkeläisen Markku
Korhosen omistama ja ohjaama saksanpaimenkoirauros
Musketeer’s Fedor saavutti saksanpaimenkoirien rotumestaruuskilpailujen jälkikokeessa
SM-hopeaa.
Kisat järjestettiin Tikkakoskella viikonloppuna.
Kolmipäiväisissä kilpailussa
tottelevaisuusosuudesta selvisi
kymmenen parasta koirakkoa
maasto-osuudelle.
Pieksämäkeläinen pari oli lauantain jälkeen toisena ja piti sijansa kilpailujen päättymiseen
saakka.
Markku Korhonen ja Fedor
edustavat Pieksämäen Palveluskoirayhdistystä.
kaikista kävijöistä. Toiseksi suurin matkailijaryhmä olivat virolaiset, joita kävi vajaat 340 000.
Myös heidän määränsä lisääntyi
huomattavasti.
Yhteensä Suomessa vieraili
talvisesongin aikana 3,3 miljoonaa ulkomaalaista. Matkustajamäärä kasvoi 13 prosenttia
edellistalvesta.
Matkailijat kuluttivat vierailuillaan keskimäärin 301 euroa.
ja sen ylläpito sekä tulevaisuuteen kohdistuvat odotukset.
Seminaarissa puhuvat muun
muassa EK:n toimitusjohtaja
Mikko Pukkinen ja OKM:n korkeakouluneuvos Ari Saarinen.
Lisäksi kuullaan Itä-Suomen
yliopiston sekä ammatillisen
koulutuksen edustajien puheenvuorot. Yrityksistä esillä
ovat Hydroline Oy ja Normet
Oy, kun niiden johtajat kertovat
näkemyksiään osaamisen merkityksestä. Tilaisuuden juontaa
Jussi Huttunen.
Seminaariin osallistuu myös
Pohjois-Savon valtuuskunta, joka koostuu noin 120:sta
pääkaupunkiseudulla vaikuttavasta savolaisesta.
– Seminaarilla tavoittelemme
maakuntahengen vahvistamista ja yhteistä pärjäämistä, Jussi
Huttunen kertoo.
Merja Männikkö
Jenna Lehtonen
Kuopion kaupungin hyvinvointikioskissa Aapeli-kauppakeskuksen
yläkerrassassa riittää asiakkaita. Palvelemassa Kirsi Rissanen.
Omahoito alkaa
olla tutumpaa
kansalaisille
Terveyspalvelut: Kasteja Rampe-hankkeet
toivat tehokkuutta.
Kuopio
Aulikki Elo
Uudet ja suositut hyvinvointikioskit ovat yksi esimerkki siitä,
että KYSin vastuualueella toteutettu Kanerva-Kaste -hanke ei
jäänyt pelkäksi puheeksi.
Hankkeessa oli kyse kroonisten kansansairauksien ehkäisystä ja paremmasta hoidosta. Kansalaiset ovat nyt entistä enemmän osallisia myös silloin, kun
heidän hoitoaan suunnitellaan.
Esimerkiksi Kuopiossa Aapelin kauppakeskuksen yläkerrassa oleva terveyskioski vetää väkeä jokaisena arkipäivänä. Väkeä
kiehtoo paikan matala kynnys:
aikaa ei tarvitse varata, tulipa
sitten mittauttamaan verenpaineensa tai kysymään neuvoja.
Lisäksi terveyskioskit järjestävät teemapäiviä asukastuvilla
eri puolilla kaupunkia.
Terveys- tai hyvinvointikioskeja on jo 180. Myös sähköinen
hyvinvointikertomus nyt käy-
PERHEUUTISIA
Sydämelliset
kiitokset kaikille
merkkipäivääni
muistaneille.
Anja Ahonen
Västinniemi
tössä 70 prosentissa alueen kunnista, kertoo Kanerva-Kastetta
Pohjois-Savossa koordinoinut
Mervi Lehmusaho.
Kunnilla on lakisääteisenä
tehtävänä uusia valtuustokausittain hyvinvointikertomus,
jonka avulla kuvataan palveluita ja seurataan asukkaiden hyvinvointia. Kolme vuotta sitten
näitä kertomuksia ei ollut valtaosassa kuntia lainkaan.
Suomalaisiin sairaanhoitopiireihin on saatu myös useita perusterveydenhuollon yksiköitä.
Niin myös KYSiin.
– Näillä yksiköillä on keskeinen rooli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Yhteistyön tulee toimia yhä paremmin, jotta työnjako selkiytyy.
Kansantautien, erityisesti sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon
on kunnissa perustettu moniammatillisia työryhmiä. Hoitohenkilökunnan avuksi on kehitetty sähköiset ohjeet eri sairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon.
Samaan aikaan Rampe-hanke
(Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon) paransi terveyskeskuslääkäreiden jatkokoulutusta. Lehmusaho neuvoo kansaa tutkimaan verkko-osoitetta
hyvinvointipolku.fi, josta löytyy
luotettavaa tietoa terveysasioista.
– Siellä on myös sähköinen hyvinvointikansio, johon voi itse
tallentaa tietoja terveydestään,
lääkkeistään ja rokotuksistaan.
Kansio toimii myös oman terveyden päiväkirjana.
Miisa Eronen (vas.) ikuisti keskiviikkona preisidentti Sauli Niinistön ja Tatu Rautiaisen samaan kuvaan Kuoppakankaan koulun pihassa.
Presidentti korjasi pikkuMiisan kännykkäkameran
Vierailu: Sauli Niinistö näytti
Varkauden Kuoppakankaan
koululla spontaanisti mallia,
kuinka aikuinen välittää.
Varkaus
Vuokko Viljakka
KUOLLEITA
Rakkaamme
Aino
HOLOPAINEN
o.s. Koistinen
* 8. 6. 1934 Tuusniemi
✝ 26. 8. 2012 Tuusniemi
Elämälle kiitos, sain siltä paljon,
sain siltä naurun, sen vierelle itkun,
niin erotan selvään onnen ja tuskan,
jokaisen laulun läikkyvän pohjan,
yhteisen laulun, jota itsekin laulan.
-Violeta Parra
Kaivaten
Raija ja Pekka
Juhani, Anastasia ja Pekka
Petteri ja Elena
Seija ja Tomi
Joonas ja Santeri
Toivo-veli perheineen
muut sukulaiset ja ystävät
Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.
Varkauden Kuoppakankaan
koulun kolmasluokkalainen
Miisa Eronen malttaa tuskin
käyttää lähipäivinä kännykkäänsä, sillä puhelin on ollut
tasavallan presidentin Sauli
Niinistön kädessä.
Miisa pudotti puhelimensa
tungoksessa. Presidentti nosti
auenneen kännykän ylös, laittoi akun takaisin, ojensi sen hymyillen tytölle ja asettui hetkeksi
kuvattavaksi.
– Onhan tämä ennenkin pudonnut, mutta ei sitä ole koskaan presidentti korjannut. Kiva
mies, Miisa tuumaa.
Miisan ja Niinistön kohtaamiseen kiteytyy presidentin keskiviikkoisen Varkauden vierailun
lämminhenkisyys.
Varkaudessa Iisalmen vierailun jälkeen yöpynyt presidentti tapasi keskiviikkona Varkaudessa kaupungin johtoa ja sen
jälkeen koululaisia. Päivä päättyi Foster Wheeler Oy:n yritysvierailuun.
– Peijakas, tuleekin kävellen.
Nyt on kiire, että ehdin kuvata,
toteaa Hannu Immonen, yksi presidenttiä aamulla kaupungintalon
kulmilla odottaneista varkautelaisista ja lähtee juoksuun.
Presidentti yllätti ja käveli
kaupungintalolle parin korttelin päästä Hotelli Oscarista.
– Ilmassa on hyviä merkkejä ekovoimalan ja akkutehtaan
suhteen. Niistä on mukava kertoa presidentille, iloitsee arvovierasta kaupungintalon rappusilla odottava, kaupunginjohtaja
Hannu Tsupari.
Vierailun pääkohde on Kuoppakankaan koulu. Alakoululaiset
asettuvat hyvissä ajoin maassa
olevan köyden taakse riviin. Pienissä käsissä on kännyköitä ja
Suomen lippuja.
– Presidentin olisi kannattanut tavata myös lukiolaisia.
Meillä olisi paljon puhuttavaa
vaikkapa nykyajan mielenterveysongelmista, uskoo abi, Juho Iivarinen.
Iivarinen on ainoa lukiolainen, joka odottaa presidenttiä
reilusti ulkona. Muut ahtautuvat
ujosti lukion suurten ikkunoiden taakse odottamaan.
Kalle Matjussi pyysi ja sai presidentin nimikirjoituksen.
– Piha on täynnä pukumiehiä, hihkuvat ruokalaan menossa olevat, 7-luokkalaiset Vili
Kärkkäinen ja Juho Virolainen.
– Meitä neuvottiin, ettei saa
kiljua ja pitää sanoa reippaasti päivää herra presidentti, he
kertovat.
Poikien toive päästä testaamaan käytöstaitoja samassa ruokapöydässä Niinistön kanssa ei
toteutunut.
Presidentti seurueineen ruokaili yksityisesti. Varmojen läh-
Peijakas, tuleekin
kävellen. Nyt
on kiire, että ehdin
kuvata.
”
Hannu Immonen
teiden mukaan hän söi lapinpataa kuten muutkin ja vei lautasensa itse takaisin.
Alakoululaiset tapaavat presidentin ennen ruokailua. Kännykamerat räpsivät, moni saa
lämpimän kädenpuristuksen,
hymyn ja ystävällisen sanan.
Kolmasluokkalainen Tatu
Rautiainen on yksi onnekkaista, jonka Niinistö koppaa rivistä
iloisesti kainaloonsa yhteiskuvaa varten.
Ilo ja lämpö seuraavat presidenttiä ruokalasta yläkoulun
juhlasaliin, missä alkaa oppilaiden kyselytunti. Presidentti jatkaa myös Varkaudessa taistelua
nuorten syrjäytymistä vastaan.
– Kaikki eivät ole kaikessa hyviä, mutta jokainen on hyvä jossain. Kaikki meistä voivat vai-
Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari (oik.) ja valtuuston puheenjohtaja
Risto Husu ottivat presidentin vastaan kaupungintalon pääovella.
kuttaa siihen, ettei kukaan jää
yksin, presidentti neuvoo.
Yläkoululaisten kysymyspatteristoon on ladattu kysymyksiä
niin presidentin koulumuistoista, harrastuksista kuin työkokemuksistakin.
– Kouluissa on totuttu kovin
herkkätunteisiksi. On kaikkien
etu, että kuri säilyy luokissa. Onko koulussa liikaa kuria? kysyy
puolestaan presidentti.
Presidentti ei usko, että eliittikoulut yleistyvät Suomessa
Ruotsin malliin. Lahjakkailla
lapsilla pitää hänen mukaansa
silti olla oikeus lahjakkuutta tukevaan erityiskouluun.
Presidentti valitsi itse vierailukohteekseen Varkauden.
– Varkaus on lähellä Iisalmea,
missä eilen olin. En ole ollut Varkaudessa pitkään aikaan, joten
päätin nyt käydä, hän kertoo
lehdistölle.
Niinistö saa koululta lahjan,
kaksi valkoista rasiaa. Niissä
on oppilaiden kotitaloustunnilla leipomia mustikkapullia
ja juustosarvia. Musta tilataksi
kaartaa koulun pihasta. Sataa.
– Hei, hei herra presidentti,
Niinistöä saattamaan tulleet
yläkoululaiset huutavat ja vilkuttavat
Kasiluokkalaisen Kalle Matjussi puristaa kädessään paperilappua. Lapussa on Niinistön
nimikirjoitus.
a.fi
Katso netistä kuvasarja Sauli Niinistön Savon vierailusta.