Oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen käsikirja lukuvuosi 2015-2016
qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty OPETTAJAN AAPINEN uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui Lukuvuosi 2015 - 2016 opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf ghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfgh jklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjkl zxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzx cvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcv bnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbn mqwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmrtyui Oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen käsikirja Oppilashuolto 1 Sisällys 1 Johdanto .................................................................................................................................................... 4 2 Kodin ja koulun yhteistyö .......................................................................................................................... 4 3 2.1 Yhteis- ja yksinhuoltajuus .................................................................................................................. 6 2.2 Oppilas on huostaan otettu ja sijoitettu............................................................................................ 6 2.3 Oppilas on avohuollon tukitoimena sijoitettu ................................................................................... 6 Kolmiportaisen tuen tasot ......................................................................................................................... 6 3.1 Yleinen tuki ........................................................................................................................................ 7 3.1.1 3.2 Yleinen tuki ei riitä -> tehostettuun tukeen .............................................................................. 7 Tehostettu tuki .................................................................................................................................. 7 3.2.1 Päätös tehostetusta tuesta........................................................................................................ 7 3.2.2 Tehostettua tukea ei enää tarvita -> yleiseen tukeen ............................................................... 8 3.2.3 Tehostettu tuki ei riitä -> erityiseen tukeen .............................................................................. 8 3.3 Erityinen tuki...................................................................................................................................... 8 3.3.1 Päätös erityisestä tuesta............................................................................................................ 9 3.3.2 Oppiaineen eriyttäminen ja yksilöllistäminen ........................................................................... 9 3.3.3 Erityistä tukea ei enää tarvita -> tehostettuun tukeen ........................................................... 10 3.3.4 Erityisen tuen tarkistaminen ................................................................................................... 10 3.3.5 Martinkulman koulu ................................................................................................................ 10 3.3.6 Hakalanpolun koulu ................................................................................................................. 11 3.3.7 Emo-luokat .............................................................................................................................. 11 3.3.8 Kuntouttava luokka ................................................................................................................. 11 3.3.9 Haku kuntouttavalle luokalle ................................................................................................... 11 3.3.10 Pidennetty oppivelvollisuus..................................................................................................... 12 3.4 Koulupsykologin tutkimukseen ohjautuminen................................................................................ 13 3.5 Wilman asiakirjat ............................................................................................................................. 14 2 4 3.5.1 Asiakirjan aloittaminen ............................................................................................................ 14 3.5.2 Pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys............................................................................. 14 3.5.3 Oppimissuunnitelma ja hojks .................................................................................................. 16 Koulutukselliset siirtymävaiheet ............................................................................................................. 17 4.1 Päiväkodista esiopetukseen ............................................................................................................ 17 4.2 Esiopetuksesta perusopetukseen .................................................................................................... 17 4.3 Perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välinen tiedonsiirto ............................................. 18 4.4 Alakoulusta yläkouluun ................................................................................................................... 18 4.5 Perusopetuksen koulusta toiseen siirtyminen ................................................................................ 19 4.6 Perusopetuksesta toiselle asteelle .................................................................................................. 19 5 Poissaolot ................................................................................................................................................ 19 5.1 Esiopetus ......................................................................................................................................... 19 5.2 Perusopetus ..................................................................................................................................... 20 6 Joustava perusopetus .............................................................................................................................. 21 6.1 Haku Jopo -luokalle.......................................................................................................................... 21 7 Oppilaiden opiskelu sairaalajaksojen aikana ........................................................................................... 22 8 Vuosiluokkiin sitomaton opetus .............................................................................................................. 22 8.1 9 Suoritusten merkitseminen todistukseen ....................................................................................... 22 Luokalta siirtyminen ................................................................................................................................ 23 10 Oppilashuolto Hyvinkäällä ................................................................................................................... 24 10.1 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä ..................................................................................... 24 10.2 Monialainen asiantuntijaryhmä eli kouluneuvottelu oppilaasta heränneestä huolesta ................ 24 11 Lastensuojeluilmoitus ja yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi........................ 26 12 LIITTEET................................................................................................................................................ 27 12.1 Jopo-hakemus.................................................................................................................................. 27 12.2 Muistio kouluneuvottelusta ............................................................................................................ 34 3 12.3 Suostumus osallistumisesta monialaiseen asiantuntijaryhmään .................................................... 36 12.4 Alueelliset oppilashuoltoryhmät 1.8.2015 alkaen ........................................................................... 37 12.5 Oppilashuollon yhteystiedot ........................................................................................................... 38 12.6 Yläkoulun suoritetut opinnot siirryttäessä Jopo-luokalle tai kuntouttavalle luokalle..................... 39 4 1 Johdanto Tämä käsikirja kokoaa yhteen Hyvinkään esi- ja perusopetuksen oppilashuoltoa sekä kolmiportaista tukea koskevia asiakirjoja. Käsikirjassa on tarkennukset esi- ja perusopetuksen koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Käsikirjassa on myös käsitelty niitä kysymyksiä, joita oppilashuoltotyöstä perusopetuksen tukimuodoista on usein käytännön työssä kysytty. Käsikirjassa käytetään käsitteitä koulu ja oppilas myös tarkoitettaessa esiopetusta. Käsikirjassa esiteltyjä toimintaohjeita ja käytänteitä tulee noudattaa kaikissa kouluissa. Käsikirjan päivityksestä vastaa esi- ja perusopetuksen oppilashuolto. Mahdolliset päivitykset käsikirjan tehdään vuosittain, ennen uuden lukuvuoden alkamista. 2 Kodin ja koulun yhteistyö Opettajan on oltava aina ensin itse yhteydessä oppilaaseen ja huoltajaan kun hänellä on huoli oppilaasta. Huoltajiin on oltava yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Oppilashuoltohenkilöstöä on mahdollista konsultoida, mutta asia etenee vasta kun oppilaan ja huoltajan kanssa on keskusteltu. Mikäli on tarpeen tehdä yhteistyötä oppilaan asiassa koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, pyydetään aina kirjallinen lupa. Tällaisia tahoja ovat esim. perheneuvola, nuorisoasema, erikoissairaanhoito, lastensuojelu. Kaikessa yhteistyössä noudatetaan Hyvinkään kaupungin verkostoyhteistyön periaatteita, jotka kokonaisuudessaan löytyvät Ossista, kohdasta Lasten ja nuorten talo. 5 6 2.1 Yhteis- ja yksinhuoltajuus Kun koulun työntekijät hoitavat oppilaan asioita, heidän tulee olla tietoisia siitä, kuka tai ketkä ovat lapsen virallisia huoltajia ja huomioida se yhteistyössä. Jos koululla ei ole tarkkaa tietoa lapsen huoltajuuskysymyksestä ja asian riitaisuus edellyttää asian varmistamista, voidaan lapsen huoltajuus tarkistaa väestörekisteristä. Tuolloin ollaan yhteydessä Hanna-Mari Kujalaan tai Päivi Nummelaan. Heihin saa yhteyden Wilman kautta. Lain mukaan huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi. (Laki lapsen tapaamisesta ja huollosta 5 §) Lähtökohtainen tilanne siis on, että molempia vanhempia tulisi informoida koulussa tapahtuvista muutoksista. 2.2 Oppilas on huostaan otettu ja sijoitettu Kun lapsi on huostaan otettu ja sijoitettu, sosiaali- ja terveyslautakunta, eli käytännössä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lasta koskevista asioista, lukuun ottamatta lapsen nimeä, uskontokuntaa ja kansallisuutta koskevia asioita. Käytännössä sijaisperhe valtuutetaan hoitamaan lapsen asiaa. Lapsen biologiset vanhemmat otetaan mukaan työskentelyyn mahdollisuuksien mukaan. Sijaisperhe huolehtii myös yhteydenpidosta biologisiin vanhempiin. Sijaisvanhemmat allekirjoittavat lapsen koulunkäyntiä koskevat paperit. 2.3 Oppilas on avohuollon tukitoimena sijoitettu Kun lapsi on lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja vanhempien suostumuksella sijoitettu oman kodin ulkopuolelle, esim. Kotirinteeseen, vanhemmat säilyvät lapsensa huoltajina ja päättävät lastaan koskevista asioista. Avohuollon sijoituksessa olevan lapsen koulu säilyy yleensä ennallaan. Yhteydenpito koululta tapahtuu suoraan sijaishuoltopaikkaan, ja he huolehtivat tiedottamisesta ja käytännön järjestelyistä, esim. koulumatkoista. Kotirinteessä on Wilma käytössä sinne sijoitettujen oppilaiden kohdalla, joten yhteydenpito koulun ja sijaishuoltopaikan kanssa onnistuu myös Wilman välityksellä. 3 Kolmiportaisen tuen tasot Tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Esimerkiksi jos oppilas on matematiikan vaikeuksien vuoksi siirretty tehostettuun tukeen, hän on tehostetun tuen oppilas myös saadessaan tukiopetusta englannin opiskelussa. Oppilaat aloittavat 1.luokan siinä tukimuodossa, missä he ovat esiopetuksen päättyessä. Mikäli oppilaan katsotaan tarvitsevan koulussa erityistä tukea, hänelle laaditaan pedagoginen selvitys ja hänet tarvittaessa ohjataan koulupsykologin tutkimuksiin. Kiertävät erityislastentarhanopettajat lähettävät samaan aikaan pedagogisten selvitysten kanssa listan alueensa tehostetun ja erityisen tuen oppilaista erityisopetuksen koordinaattorille, joka merkitsee koulutulokkaiden tuen tason Primukseen. Pedagogiset asiakirjat siirtyvät koululle tiedonsiirtopalaverissa. Mikäli koulussa katsotaan, ettei oppilas tarvitse tehostettua tukea, hänelle ei tarvitse tehdä koulussa oppimissuunnitelmaa vaan hänelle tehdään pedagoginen arvio, jonka perusteella hän voi siirtyä yleiseen tukeen. Kouluun tulevien erityisen tuen oppilaiden tuen tarve on tarkistettu keväällä, joten heille tehdään Hojks aina lokakuun loppuun mennessä. Kaikki pedagogiset asiakirjat tehdään Wilmassa ja näkyvät oppilasta opettaville opettajille. 7 3.1 Yleinen tuki Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Kaikki perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot, esim. eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet, ovat käytössä myös yleisessä tuessa. Yleisen tuen oppilaalle voi tehdä oppimissuunnitelman. Tällöin ennen oppimissuunnitelman teko ei tehdä pedagogista arviota. 3.1.1 Yleinen tuki ei riitä -> tehostettuun tukeen Oppilas tarvitsee tehostettua tukea oppiainetta opettava opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin, jotka auttavat tilanteen arvioimisessa opettaja laatii pedagogisen arvion (ohjeet liitteenä) koulupsykologi, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori lukevat pedagogisen arvion, tarvittaessa seuraavat oppilasta luokkatilanteessa, käsittelevät arvion yhdessä opettajan kanssa ja päättävät tuen tasosta arvion sisältämä pedagoginen arvio tulostetaan ja arkistoidaan koululla laaja-alainen erityisopettaja merkitsee tuen vaiheen Wilmaan oppilaan yhteenvetosivun oikeassa laidassa olevaan kohtaan Lomakkeet / Tuen vaihe. Tällöin tuen vaihe päivittyy oikeaksi myös Primukseen. opettaja laatii yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa oppimissuunnitelman, jonka laadinnassa laajaalainen erityisopettaja ja psykologi tarvittaessa konsultoivat (ohjeet liitteenä). Oppimissuunnitelma tehdään mahdollisimman pian oppilaan siirryttyä tehostettuun tukeen. Mikäli lukuvuoden aikana tehdään uusia tavoitteita tai oppimissuunnitelmaan tulee tehdä muita muutoksia, ne kirjataan samaan oppimissuunnitelmaan laittamalla päivämäärä muutoksen eteen. Lukuvuoden aikana tulee siis vain yksi oppimissuunnitelma. Luokanopettaja/ luokanvalvoja tiedottaa muita opettajia. 3.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen oppilaat opiskelevat joko yleisopetuksen luokalla tai koulun omassa pienryhmässä. Koulun omaan pienryhmään sijoitetut oppilaat päättää rehtori yhdessä laajaalaisen erityisopettajan ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Rehtori voi myös päättää erityisluokanopettajan resurssin käytöstä muutoin kuin ryhmämuotoisesti. tehostetun tuen oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa lokakuun loppuun mennessä (ohjeet liitteenä) jos oppilas siirtyy kesken lukuvuoden tehostettuun tukeen, oppimissuunnitelma tehdään mahdollisimman pian tehostettuun tukeen siirtymisen jälkeen oppimissuunnitelma tarkistetaan, tulostetaan ja arkistoidaan koululle keväisin rehtorit vastaavat siitä, että koulun oppimissuunnitelmat on tehty asianmukaisesti 3.2.1 Päätös tehostetusta tuesta Tehostetusta tuesta ei tehdä hallintopäätöstä. Mikäli moniammatillisessa käsittelyssä todetaan, oppilaan tarvitsevan tehostettua tukea, se merkitään pedagogiseen arvioon ja Wilmaan. 8 3.2.2 Tehostettua tukea ei enää tarvita -> yleiseen tukeen Oppilas ei tarvitse enää tehostettua tukea opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin, jotka auttavat tilanteen arvioimisessa opettaja laatii pedagogisen arvion koulupsykologi, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori lukevat pedagogisen arvion, tarvittaessa seuraavat oppilasta luokkatilanteessa, käsittelevät arvion yhdessä opettajan kanssa ja päättävät tuen tasosta arvion sisältämä pedagoginen arvio tulostetaan ja arkistoidaan koululla laaja-alainen erityisopettaja merkitsee tuen vaiheen Wilmaan oppilaan yhteenvetosivun oikeassa laidassa olevaan kohtaan Lomakkeet / Tuen vaihe. Tällöin tuen vaihe päivittyy oikeaksi myös Primukseen. Luokanopettaja/ luokanvalvoja tiedottaa muita opettajia. 3.2.3 Tehostettu tuki ei riitä -> erityiseen tukeen Oppilas tarvitsee erityistä tukea opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin, jotka auttavat tilanteen arvioimisessa laaja-alainen erityisopettaja huolehtii, että oppilasta opettavat opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö laativat oman osuutensa pedagogiseen selvitykseen koulupsykologi, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori lukevat pedagogisen selvityksen, tarvittaessa seuraavat oppilasta luokkatilanteessa, käsittelevät selvityksen yhdessä opettajan kanssa ja merkitsevät kommenttinsa selvitykseen laaja-alainen erityisopettaja ilmoittaa erityisopetuksen koordinaattorille pedagogisen selvityksen olevan valmis perusopetuksen johtaja tekee päätöksen erityisestä tuesta tuen vaihe päivittyy oikeaksi erityisen tuen päätöksellä (ei merkitä koululla) pedagoginen selvitys tulostetaan ja arkistoidaan päätöksen liitteeksi sivistystoimen hallinnossa (koulut eivät tulosta pedagogisia selvityksiä) opettaja laatii yhdessä huoltajien kanssa hojks:n, jonka laadinnassa laaja-alainen erityisopettaja ja psykologi tarvittaessa konsultoivat Mikäli lukuvuoden aikana tehdään uusia tavoitteita tai hojks:aan tulee tehdä muita muutoksia, ne kirjataan samaan oppimissuunnitelmaan laittamalla päivämäärä muutoksen eteen. Lukuvuoden aikana tulee siis vain yksi hojks. Luokanopettaja/ luokanvalvoja tiedottaa muita opettajia. 3.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityistä tukea annetaan oppilaan hojks:n mukaisesti. Hyvinkäällä erityisen tuen oppilaita lähikouluissa ovat pääsääntöisesti vain ne oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppiaineita. Lähikoulussa opiskelevilla oppilailla voi olla useita yksilöllistämisiä. Lisäksi erityisen tuen oppilaita ovat kaikki Martinkulman koulun, Hakalanpolun koulun, emo-luokkien ja kuntouttavan luokan oppilaat. 9 Erityisen tuen oppilaalle tehdään hojks yhdessä oppilaan ja huoltajien lokakuun loppuun mennessä (ohjeet liitteenä) jos oppilas siirtyy kesken lukuvuoden erityiseen tukeen, hojks tehdään mahdollisimman pian erityiseen tukeen siirtymisen jälkeen hojks tarkistetaan, tulostetaan ja arkistoidaan koululle keväisin rehtorit vastaavat siitä, että koulun hojksit on tehty asianmukaisesti 3.3.1 Päätös erityisestä tuesta Perusopetuksen johtaja tekee kaikki erityisen tuen päätökset pedagogiseen selvitykseen perustuen. Erityisen tuen päätöstä ei ole mahdollista tehdä ilman riittävän kattavaa pedagogista selvitystä. Rehtorit vastaavat siitä, että koululta lähetettävät pedagogiset selvitykset ovat asianmukaisia. Oppilaille, joille esitetään erityisen tuen pienluokkapaikkaa seuraavaksi lukuvuodeksi, tehdään pedagogiset selvitykset ennen hiihtolomaa. Tämä koskee myös Martinkulman, Hakalanpolun ja emoluokkien 2. ja 6. luokkien oppilaita sekä niitä oppilaita, joita esitetään siirrettäväksi lähikouluun tai toisen koulun erityisen tuen ryhmään. Esiopetuksessa kolmiportaiseen tukeen liittyvät päätökset tekee erityispäivähoidon päällikkö. Hän antaa tarvittaessa tarkennuksia ja lisäohjeita esiopetuksen osalta. 3.3.2 Oppiaineen eriyttäminen ja yksilöllistäminen Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla Jos oppilaalle määrätään opiskelun erityiset painopistealueet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämän oppiaineen keskeisiin sisältöihin. Käytössä voi olla esim. e-kirjat. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteiden mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Tämä on eriyttämistä. Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti, eli arvosanalla 5, ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaine voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esim. puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppiaineen yksilöllistämiseen. Opettajien on ehdottomasti arvioitava oppilas suhteessa yleisopetuksen tavoitteisiin, mikäli oppiainetta ei ole yksilöllistetty. Ei voi olla tilannetta, jossa esitetään yksilöllistämistä oppineeseen, jossa arvosana on parempi kuin 5. Oppiaineen yksilöllistäminen etenee samoin kuin siirtyminen tehostetusta tuesta erityiseen tukeen. yksilöllistetyt arvosanat yleisopetuksen tavoitteiden mukaan arvioidut arvosanat *5 *6 *7 *8 *9 *10 4 5 6 7 8 9 10 10 3.3.3 Erityistä tukea ei enää tarvita -> tehostettuun tukeen Oppilas ei tarvitse enää erityistä tukea opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin, jotka auttavat tilanteen arvioimisessa laaja-alainen erityisopettaja huolehtii, että oppilasta opettavat opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö laativat oman osuutensa pedagogiseen selvitykseen koulupsykologi, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori lukevat pedagogisen selvityksen, tarvittaessa seuraavat oppilasta luokkatilanteessa, käsittelevät selvityksen yhdessä opettajan kanssa ja merkitsevät kommenttinsa selvitykseen laaja-alainen erityisopettaja ilmoittaa erityisopetuksen koordinaattorille pedagogisen selvityksen olevan valmis perusopetuksen johtaja tekee päätöksen erityisen tuen purkamisesta tuen vaihe päivittyy oikeaksi erityisen tuen päätöksellä (ei merkitä koululla) pedagoginen selvitys tulostetaan ja arkistoidaan päätöksen liitteeksi sivistystoimen hallinnossa (koulut eivät tulosta pedagogisia selvityksiä) opettaja laatii yhdessä huoltajien kanssa oppimissuunnitelman, jonka laadinnassa laaja-alainen erityisopettaja ja psykologi tarvittaessa konsultoivat (ohjeet liitteenä). Mikäli oppilaalle on jo kuluvan lukuvuoden aikana tehty hojks, oppimissuunnitelman laatimisen sijaan voidaan päivittää hojks ja käyttää sitä tavoitteiden ja opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa lukuvuoden loppuun ja laatia oppimissuunnitelma vasta seuraavana lukuvuonna. Mikäli lukuvuoden aikana tehdään uusia tavoitteita tai oppimissuunnitelmaan tulee tehdä muita muutoksia, ne kirjataan samaan oppimissuunnitelmaan laittamalla päivämäärä muutoksen eteen. Lukuvuoden aikana tulee siis vain yksi oppimissuunnitelma. Luokanopettaja/ luokanvalvoja tiedottaa muita opettajia. 3.3.4 Erityisen tuen tarkistaminen Erityisen tuen tarve tarkistetaan aina tuen tarpeen muuttuessa sekä 2. ja 6. luokan keväällä. Katso ohjeet yläpuolelta. Kaikille 2. ja 6. luokan erityisen tuen oppilailla tehdään pedagoginen selvitys ennen pääsiäistä. Huom! Oppilaille, joille esitetään siirtoa erityisen tuen pienluokille ja esitetään koulunkäynnin jatkamista erityisen tuen pienluokilla, pedagoginen selvitys tulee tehdä ennen hiihtolomaa. 3.3.5 Martinkulman koulu Martinkulman koulussa opiskelevat oppilaat tarvitsevat runsaasti tukea opiskelussaan. Heillä on yleensä useita yksilöllistettyjä oppiaineita sekä tarve pienelle ja turvalliselle oppimisympäristölle. Mikäli lähikoulu esittää oppilaan siirtymistä Martinkulman kouluun, on syytä huomioida, että oppilaan todistus vastaa hänen taitojaan jo siirryttäessä Martinkulmaan. Martinkulman koulussa oppilaat opiskelevat luokilla 2. – 9. Lisäksi Martinkulman koulussa sijaitsee alkuopetuksen valmiuksia tukeva luokka, starttialku, Starttialkuluokalla olevat oppilaat ovat 1.luokan oppilaita, joiden on katsottu tarvitsevan vuoden lisäaikaa ennen varsinaisen 1.luokan aloittamista. Muuta, varsinaista ykkösluokkaa, ei Martinkulmassa ole. Starttialkuluokan oppilaat siirtyvät yleensä starttialkuvuoden jälkeen lähikouluun 1.luokalle. Tällöin heidän erityisen tuen päätös puretaan. 11 Starttialkuluokan jälkeen oppilaat voivat myös jatkaa Martinkulman koulun 2. vuosiluokalla yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaisesti. 3.3.6 Hakalanpolun koulu Hakalanpolun koulussa annetaan vammaisopetusta sekä esiopetusta pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluville oppilailla. Vammaisopetuksessa olevat oppilaat opiskelevat pääasiassa toiminta-aluittain tai oppiainekokonaisuuksittain. Myös yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan opiskelu on joissain tapauksissa mahdollista. Hakalanpolun esiopetuksessa olevien oppilaiden koulupolun jatko suunnitellaan esiopetusvuoden aikana yhdessä huoltajien, erityisopettajan ja erityisopetuksen koordinaattorin kanssa. Huomioitavaa on, että mikäli oppilaat siirtyvät lähikouluun, he jatkavat erityisessä tuessa, sillä heillä on pidennetty oppivelvollisuus. Lukuvuonna 2015 -2016 Hakalanpolun koulussa on vielä kielihäiriöisten oppilaiden luokka 4. – 5. lk. 3.3.7 Emo-luokat Emo-luokka on kuntouttava erityisluokka. Luokka on tarkoitettu 1.-4. luokan oppilaille, jotka eivät edes vahvoin tukitoimenpitein selviydy lähikoulussaan ja jotka tarvitsevat monipuolista erityistukea tunneelämän tai käyttäytymisen häiriön takia. Luokalle pääsyn edellytyksenä on erikoissairaanhoidossa tai perheneuvolassa tehty lastenpsykiatrinen hoitosuunnitelma ja sen mukaisesti käynnistynyt perheen lastenpsykiatrinen hoitokontakti. Toinen emo-luokka on Hakalan koulussa ja toinen Hyvinkäänkylän koulussa. Luokalla työskentelevät erityisluokanopettaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Luokalla voi olla enintään seitsemän oppilasta. 3.3.8 Kuntouttava luokka Puolimatkan koulun yhteydessä toimiva kuntouttava luokka on tarkoitettu yläkoulun oppilailla, joiden on psyykkisten vaikeuksien vuoksi mahdotonta opiskella omassa lähikoulussa. Luokalla työskentelee erityisopettaja ja sosiaaliohjaaja. Ryhmässä voi olla enintään 10 oppilasta. Oppilaiden opetus räätälöidään heidän vointinsa mukaisesti. Oppilaat opiskelevat ryhmässä toistaiseksi, sillä tavoitteena on aina palata omaan lähikouluun. Mikäli oppilaalla on koulupsykologin tai koulukuraattorin asiakkuus, se jatkuu samalla työntekijällä kuntouttavalla luokalla opiskelun aikana. Kuntouttavalle luokalle siirtyvän oppilaan opinnoista täytetään lähikoulussa liitteenä oleva taulukko oppilaan suorittamista opinnoista. Oppilas ottaa mukaan kirjat ja muut hänen käyttöönsä lähikoulussa annetut välineet siirtyessään kuntouttavalle luokalle. 3.3.9 Haku kuntouttavalle luokalle Mikäli koululla katsotaan oppilaan hyötyvän kuntouttavasta luokasta, tiedustellaan erityisopetuksen koordinaattorilta luokan paikkatilannetta. Tämän jälkeen asiasta keskustellaan oppilaan ja huoltajien kanssa. Mikäli päädytään hakemaan kuntouttavan luokan paikkaa, oppilaalle tehdään pedagoginen selvitys. Mikäli oppilas on ollut omassa koulussa yleisessä tuessa, erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös mahdollisen psykologisen tai lääketieteellisen avion perusteella, mikäli niistä ilmenee, ettei opetusta sairauden tai tunne-elämän häiriön tms. erityisen syyn vuoksi voida järjestää muutoin. Oppilaiden on mahdollista siirtyä kuntouttavalle luokalle myös lukuvuoden aikana. 12 3.3.10 Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin eli 6vuotiaaana ja kestää 11 vuotta (Pol 25§ 2 mom.). Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset (HE 86/1997). Heitä ovat mm. näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Ensikertaisen päätöksen perusteluna tulee aina olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Perusopetuksen johtaja harkitsee päätöksen sisältöä virkavastuulla ottaen huomioon asiantuntijalausunnon, mutta asiantuntija lausunto ei sinällään sido päätöksentekijää (OPH). Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tulee tehdä pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, 5-vuotiaana. Silloin oikeus oppivelvollisuutta edeltävää, maksuttomaan esiopetukseen voi toteutua sen vuoden syksystä, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta eli vuotta ennen hänen oppivelvollisuutensa alkua. 3.3.10.1 Päätökseen merkitään, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Oppilaalle tehdään päätös koulupaikasta. Oppivelvollisuuteen kuuluvaa esiopetusta annetaan Hakalanpolun koulussa. Jos huoltaja haluaa, lapsi voi aloittaa 5-vuotiaana ns. oppivelvollisuutta edeltävän maksuttoman esiopetuksen, joka on samojen esiopetuksen normien alaista kuin ilman pidennetyn oppivelvollisuuden päätöstä olevien oppilaiden vastaava 6-vuotiaana aloitettu esiopetus. Oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen ilmoittaudutaan varhaiskasvatuspalvelujen ohjeiden mukaisesti. Oppivelvollisuutta edeltävää esiopetusta järjestää varhaiskasvatuspalvelut päiväkotien tai koulujen tiloissa. Oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetusvuoden jälkeen, oppilas aloittaa 1.luokan 7-vuotiaana. 3.3.10.2 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta 5-vuotiaana Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta 6-vuotiaana Päätökseen merkitään, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Esiopetusta annetaan Hakalanpolun koulussa. Esiopetusvuoden aikana tehdään ratkaisu kestääkö esiopetus yhden vai kaksi vuotta. Jos lapsi on valmis siirtymään yhden esiopetusvuoden jälkeen 1.luokalle, hän aloittaa koulun 7vuotiaana. Jos lapsi tarvitsee kaksi esiopetusvuotta, hän aloittaa koulun 8-vuotiaana. Asiasta tehdään päätös (Pol 27 §) psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella. 13 3.3.10.3 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua. Poikkeuksellisesti päätös voidaan tehdä myöhemminkin. Oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon ja se voi vaikuttaa myös opettaviin oppiaineisiin. Oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. 3.3.10.4 Pidennetyn oppivelvollisuuden hakeminen Huoltaja hakee pidennettyä oppivelvollisuutta erillisellä lomakkeella liittäen mukaan psykologisen tai lääketieteellisen lausunnon. Hakemus palautetaan erityisopetuksen koordinaattorille oppilashuollon kannanottoa varten Perusopetuksen johtaja tekee asiasta päätöksen. 3.3.10.5 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta 7-vuotiaana Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen purkaminen Mikäli oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, perusopetuksen johtaja tekee päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Oppilaan erityinen tuki voi edelleen jatkua. Jos erityisen tuen antamisen lopettamisesta tehdään päätös, samalla tehdään päätös myös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. 3.4 Koulupsykologin tutkimukseen ohjautuminen Psykologin tutkimuksen tarkoituksena on tuoda uutta tietoa lapsen oppimisesta tai kehityksestä tukitoimien suunnittelua varten. Ennen tutkimusta oppimissuunnitelman tulee olla ollut riittävän kauan voimassa ja tuen saantia ja vaikutuksia on pitänyt seurata säännöllisesti. Päätöksen tutkimuksen tarpeellisuudesta ja laajuudesta tekee aina koulupsykologi. Tämän vuoksi vanhemmilta ei pyydetä lupaa tutkimukseen ennen kuin asiasta on yhteispalaverissa sovittu. Psykologien vastuulla on kertoa oppilaalle ja huoltajille tutkimuksesta ja selittää sen tarpeellisuus. Opettajan tehtävänä on ottaa huoli oppimisesta esille ja kutsua osallistujat kouluneuvotteluun. Kun opettaja tarvitsee lisää tietoa opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen opettaja puhuu oppilaalle ja huoltajalle huolesta ja ehdottaa palaveria psykologin kanssa tilanteen arvioimiseksi palaverissa oppilas, huoltajat, opettaja ja psykologi sopivat miten asiassa edetään. Koulupsykologin tutkimuksella on tarkoitus ohjata koulun tukitoimien suunnittelua ja järjestämistä. Mikäli koulun ulkopuolinen taho (esim. koululääkäri, perheneuvola tai sairaala) toivoo koulupsykologin tutkimusta, tulee näiden tahojen konsultoida ensin koulupsykologia tutkimuksen tarpeellisuudesta. Koulupsykologi ei ota vastaan tutkimuspyyntöjä, elleivät koulupsykologin tutkimuskriteerit täyty. Koulupsykologin tutkimuksesta voi olla hyötyä erityisen tai tehostetun tuen oppilaille nivelvaiheissa silloin, kun tarvitaan lisätietoa tuen järjestämiseksi kun on epäselvää, johtuuko heikko koulumenestys oppimisvaikeuksista tai tunne-elämän vaikeuksista, sosiaalisista vaikeuksista tai koulumotivaatiosta. 14 kun aiemmasta tutkimuksesta on kulunut useita vuosia ja oppilaan koulunkäynnissä on tapahtunut oleellisia muutoksia kun koulun tukitoimista huolimatta edistymistä ei tapahdu ja o huoltajat, oppilas tai opettaja on jatkuvasti huolissaan tilanteesta o tarvitaan koulun ulkopuolista arviota tai tukea o mietitään erityisen tuen päätöstä Koulupsykologin tutkimusta ei tarvita kapea-alaisissa oppimisvaikeuksissa (esim. lukivaikeus), silloin kun oppilas selviytyy selkeästi yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa tehostettu tuki ja oppimissuunnitelma riittävät. Erityisen tuen päätökseen tarvitaan aina psykologin puoltava kannanotto. Tätä varten ei tarvitse tehdä uutta tutkimusta, mikäli oppilaasta jo olemassa olevat tiedot ovat kattavat (esim. aiemmat tutkimukset). Uusi tutkimus tehdään vain, jos on tarve saada uutta tietoa opetuksen suunnittelemiseksi. Tutkimustietoa, joka on saatu oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukitoimia varten, tulee hyödyntää opetuksen järjestämisessä, mutta tutkimustietoa ei kirjata pedagogisiin asiakirjoihin. Tutkimuksista voidaan tehdä erillinen lausunto pedagogisten asiakirjojen liitteeksi. Pedagogisiin asiakirjoihin ei kirjoiteta diagnoositietoa eikä muutakaan terveyteen liittyvää arkaluontoista tietoa. Tutkimuspalautteessa suunnitellaan koulun tukitoimia, jotka kirjataan oppimissuunnitelmaan/ hojks:aan. Tämän vuoksi tutkimuspalautteeseen osallistuu myös erityisopettaja ja luokanopettaja / luokanvalvoja. 3.5 Wilman asiakirjat 3.5.1 Asiakirjan aloittaminen Pedagogisen asiakirjan aloitus 1. kerran tai kun muusta syystä haluat täysin tyhjän asiakirjan pohjan valitse oppilas valitse tukivälilehti yläpalkista valitse haluttu asiakirja ja sen perästä kohta Lisää uusi Voit myös kopioida edellisen asiakirjan uuden pohjaksi (esim. edellisen vuoden hojks uuden pohjaksi, hojks pedagogisen selvityksen pohjaksi) mene sen asiakirjan kohdalle päivämääräriville, jonka haluat kopioida pohjaksi ja valitse Kopioi 3.5.2 Pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys PERUSTIEDOT perustiedot täydentyvät automaattisesti Primuksesta. Jos niissä on virheitä, ole yhteydessä koulusihteeriin. PEDAGOGISEN ARVION/ SELVITYKSEN LAATIMINEN valitse julkaisupäiväksi huoltajille se päivä, jolloin asiakirja on valmis ja haluat sen näkyvän huoltajille laatimisesta vastaavaksi opettajaksi tai muuksi vastuuhenkilöksi kirjautuu automaattisesti henkilö, joka on avannut ja tallentanut asiakirjan. Lisää muista henkilöitä ko. kohtiin neuvotellen niistä huoltajan kanssa. 15 rasti kohdassa näkyy kaikille opettajille, tarkoittaa sitä, että kaikki koulun opettajat näkevät asiakirjan (neuvottele asia huoltajan kanssa) rasti kohdassa piilotettu muilta käyttäjiltä, tarkoittaa sitä, että vain valitut opettajat näkevät asiakirjan (käytetään kun huoltaja ei halua kaikkien opettajien näkevän) asiakirjan laatimiseen osallistuneet kohtaan, merkitään muut kuin koulun henkilökuntaan kuuluvat henkilöt, myös oppilas ja huoltaja. Merkitse myös ammattinimike. taustatiedot tulevat automaattisesti Primuksesta, ota yhteyttä koulusihteerin jos niissä on virheitä OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TILANNE KOKONAISUUTENA kokonaistilanne on jaettu neljään osaan, jotta sen miettiminen olisi helpompaa. Kaikkiin kohtiin ei välttämättä tarvitse kirjoittaa mitään. Tärkeintä on saada hyvä kokonaiskuva oppilaan tilanteesta henkilökohtaiset vahvuudet: kuvaa vahvuudet ja voimavarat, millaisissa tilanteissa vahvuudet tulevat esille työskentelytaidot: esim. tehtävien tekeminen, työskentelyn aloittaminen, työn valmiiksi tekeminen, siirtymiset, ohjeiden noudattaminen, tuntiaktiivisuus, kotitehtävistä ja koulutarvikkeista huolehtiminen, strategiat, motoriset taidot, asenne, nopeus, jaksaminen, muisti jne. käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet: kuvaa esim. ohjeiden noudattaminen, myöhästely, poissaolot, kielenkäyttö, työrauhan antaminen, siirtymätilanteet, tilanteen mukaan käyttäytyminen, hyvät tavat, vuorovaikutustaidot aikuisten ja lasten kanssa, ryhmätyötaidot, impulssikontrolli jne. oppimisvalmiudet ja erityistarpeet: kirjataan oppiaineita, joissa tarvitsee tukea ja mitkä oppiaineet sujuvat hyvin, Kirjataan myös oppilaan näkemys mitä osaa hyvin ja missä arvioi tarvitsevansa enemmän tukea sekä huoltajan näkemys asiasta. OPPILAAN SAAMA TUKI JA ARVIO JATKOTUEN TARPEESTA Mikäli haluat hakea tukivälilehden toimenpiteet kohdan päivämäärät tähän, valitse päivämäärä mistä alkaen haluat ne hakea. Voit myös valita valikosta toteutettuja tukitoimenpiteitä Voit jättää yllä mainitut kohdat tyhjiksi ja kirjata avoimeen kenttään niitä toimia, joilla oppilasta on tuettu ja kuinka tuki on vaikuttanut Pedagoginen arvio: Voit valita missä oppiaineissa oppilas tarvitsee eriyttämistä tai vaihtoehtoisesti voit kirjata ne avoimeen kohtaan mihin myös kirjataan mitä aiotaan tehdä toisin/enemmän kuin yleisen tuen aikana, kirjataan ehdotus tuen järjestämiseksi sekä miten huoltajat aikovat tukea oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Pedagoginen selvitys: Valitse ne oppiaineet, joissa oppilaan opetus tulisi yksilöllistää ja kirjaa perustelelut asialle. Merkitse myös ne oppiaineet perusteluineen, jotka on yksilöllistetty jo aiemmin ja joiden yksilöllistäminen on edelleen tarpeen. Kirjaa perusteluineen myös ne oppiaineet, joiden yksilöllistäminen ei enää ole tarpeen. HUOLTAJAN KUULEMINEN Kirjaa päivämäärä, jolloin asiaa on käsitelty huoltajan kanssa sekä huoltajan näkemys asiasta. MONIAMMATILLINEN KÄSITTELY Kohtaan merkitään mihin ratkaisuun moniammatillisesti (esim. opettaja, rehtori, erityisopettaja, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja) on päädytty 16 3.5.3 Oppimissuunnitelma ja hojks PERUSTIEDOT perustiedot täydentyvät automaattisesti Primuksesta. Jos niissä on virheitä, ole yhteydessä koulusihteeriin. TERVEYDENTILA Merkitse jos terveydentilassa on jotain koulunkäynnin kannalta jotain olennaista. TEHOSTETUN TUEN ANTAMINEN KÄSITELTY MONIAMMATILLISESTI Täydennä kohdat siten kuin pedagogiseen arvioon on kirjattu. Mikäli pedagogista arviota ja moniammatillista käsittelyä ei ole, oppilas ei voi myöskään olla tehostetussa tuessa ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS Merkitse päätöstiedot, saat ne koulusihteeriltä Primuksesta. OPPIMISSUUNNITELMAN/ HOJKS:N LAATIMINEN valitse julkaisupäiväksi huoltajille se päivä, jolloin asiakirja on valmis ja haluat sen näkyvän huoltajille laatimisesta vastaavaksi opettajaksi tai muuksi vastuuhenkilöksi kirjautuu automaattisesti henkilö, joka on avannut ja tallentanut asiakirjan. Lisää muista henkilöitä ko. kohtiin neuvotellen niistä huoltajan kanssa. rasti kohdassa näkyy kaikille opettajille, tarkoittaa sitä, että kaikki koulun opettajat näkevät asiakirjan (neuvottele asia huoltajan kanssa) rasti kohdassa piilotettu muilta käyttäjiltä, tarkoittaa sitä, että vain valitut opettajat näkevät asiakirjan (käytetään kun huoltaja ei halua kaikkien opettajien näkevän) asiakirjan laatimiseen osallistuneet kohtaan, merkitään muut kuin koulun henkilökuntaan kuuluvat henkilöt, myös oppilas ja huoltaja. Merkitse myös ammattinimike. taustatiedot tulevat automaattisesti Primuksesta, ota yhteyttä koulusihteerin jos niissä on virheitä OPPILAAN OPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN Mikäli kopiot pohjaksi edellisen asiakirjan, ohjelma ehdottaa aiempia tekstejä. Jätä sopivat, mutta pyyhi turhat tekstit pois ja lisää tarvittavat kokonaistilanne on jaettu neljään osaan, jotta sen miettiminen olisi helpompaa. Kaikkiin kohtiin ei välttämättä tarvitse kirjoittaa mitään. Tärkeintä on saada hyvä kokonaiskuva oppilaan tilanteesta henkilökohtaiset vahvuudet: kuvaa vahvuudet ja voimavarat, millaisissa tilanteissa vahvuudet tulevat esille työskentelytaidot: esim. tehtävien tekeminen, työskentelyn aloittaminen, työn valmiiksi tekeminen, siirtymiset, ohjeiden noudattaminen, tuntiaktiivisuus, kotitehtävistä ja koulutarvikkeista huolehtiminen, strategiat, motoriset taidot, asenne, nopeus, jaksaminen, muisti jne. käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet: kuvaa esim. ohjeiden noudattaminen, myöhästely, poissaolot, kielenkäyttö, työrauhan antaminen, siirtymätilanteet, tilanteen mukaan käyttäytyminen, hyvät tavat, vuorovaikutustaidot aikuisten ja lasten kanssa, ryhmätyötaidot, impulssikontrolli jne. oppimisvalmiudet ja erityistarpeet: kirjataan oppiaineita, joissa tarvitsee tukea ja mitkä oppiaineet sujuvat hyvin, Kirjataan myös oppilaan näkemys mitä osaa hyvin ja missä arvioi tarvitsevansa enemmän tukea sekä huoltajan näkemys asiasta. 17 Oppilaan työskentelyyn, käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja muuhun koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet; Kirjoita tähän muutama tavoite, joiden saavuttaminen on oppilaalle mahdollista lukuvuoden aikana ja joiden saavuttaminen on helposti todennettavissa. Oppilaalla ei välttämättä ole oppiaineisiin liittyviä tavoitteita, vaan kaikki tavoitteet kirjataan tähän. Oppimissuunnitelma: Valitse ne oppiaineet, joissa oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos jossain oppiaineessa eriytetään keskittyen ydinsisältöihin, kyseiset oppiaineet merkitään tähän. Huomaa, että oppilas pyrkii edelleen oman vuosiluokkansa tavoitteisiin. Painoalueet eivät voi siis olla alempien vuosiluokkien tavoitteita tai sisältöjä. Lisää uusi rivi jos merkitset useampia oppiaineita. Hojks: Kirjaa kaikki yksilöllistetyt oppiaineet ja niiden tavoitteet Jos haluat lisätä uusia tavoitteita lukuvuoden aikana, merkitse ne tähän samaan oppimissuunnitelmaan ja laita tavoitteen eteen päivämäärä, milloin tavoite on lisätty. HUOLTAJIEN JA OPPILAAN KUULEMINEN Oppimissuunnitelma tehdään aina yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa ja heidän kommentit tulee merkitä. OPPIMISSUUNNITELMAN TARKASTAMINEN Oppimissuunnitelma tarkastetaan keväällä. Kuvaa tähän tavoitteiden saavuttamista ja tukitoimien riittävyyttä. 4 Koulutukselliset siirtymävaiheet 4.1 Päiväkodista esiopetukseen Perusopetuslain mukainen esiopetus muuttuu elokuusta 2015 alkaen velvoittavaksi; lapsen on vuotta ennen kouluun menoa osallistuttava esiopetukseen tai samat tavoitteet toteuttavaan toimintaan. Nivelvaiheessa on erilaisia tilanteita, joissa lapsi siirtyy joko päiväkodista toiseen päiväkotiin tai koulun tiloissa olevaan esiopetukseen päiväkodissa saman päiväkodin esiopetusryhmään perhepäivähoidosta päiväkotiin tai kouluun esiopetukseen esiopetus jatkuu samassa ryhmässä päiväkodissa osa lapsista tulee suoraan kotoa esiopetukseen Kaikissa vaihtoehdoissa tulee varmistaa: lasten ja vanhempien mahdollisuus tutustua esiopetuspaikkaan aloituskeskustelun järjestäminen siirron ollessa kyseessä siirtokeskustelun järjestäminen ja mahdollisten asiakirjojen siirtäminen (keskustelussa mukana vanhemmat, entisen ja nykyisen ryhmän kasvattaja, tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja), tämä voi korvata aloituskeskustelun Päiväkodin johtaja tekee jokaisen esiopetuksessa aloittavan lapsen perheen kanssa esiopetussopimuksen, jossa käsitellään esiopetuksen yleiset asiat (mm. lasten taitojen havainnointi, nivelvaiheen tiedonsiirto kouluun sekä oppilashuolto) 4.2 Esiopetuksesta perusopetukseen Lapsen sujuva ja joustava siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen edellyttää päiväkotien ja koulujen välistä yhteistyötä. Hyvinkään sisällä jokaisesta kouluun siirtyvästä lapsesta pidetään tiedonsiirtopalaveri. Tiedonsiirtopalaveri on ensisijainen tapa siirtää tietoa koululle. 18 Tiedonsiirtopalaverilla tarkoitetaan keskusteluhetkeä, missä lastentarhanopettaja, huoltajat ja luokanopettajat siirtävät lasta koskevia koulunkäynnin sujuvuuden kannalta tärkeitä tietoja keskenään. Keskusteluun osallistuu tarvittaessa myös muu lapsen kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseen osallistunut asiantuntija. Keskusteluun varataan aikaa n. 30 minuuttia. Keväällä Syksyllä (vain perustellusta, rehtorin hyväksymästä syystä) Tarkempi ohjeistus asiasta löytyy Ossista. http://ossi/Sivistystoimi/Liikunta/Esiopetuksesta-kouluun-kolmikantakeskustelut/ 4.3 Perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välinen tiedonsiirto Perusopetuksesta ja siihen liittyvästä oppilashuollosta vastaavat henkilöt voivat luovuttaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaaville henkilöille toiminnan asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 4.4 Alakoulusta yläkouluun Koululääkärin ja terveydenhoitajan tarkastus ennen 7. luokalle siirtymistä Yläkoulun edustaja kutsuu kuudennen 6. luokanopettajan ja alakoulun erityisopettajan tapaamiseen ennen luokkien muodostusta 19 Yläkoulun henkilökunnan edustajat, esim. oppilaanohjaaja ja erityisopettaja tapaavat tulevia 7.luokkalaisia alakoulussa Oppilaat tutustuvat yläkouluun Huoltajille järjestetään tutustumistilaisuus yläkouluun Tieto poikkeavista opetusjärjestelystä siirretään yläkouluun 7. luokan oppilaat osallistuvat kaupungin järjestämään ryhmäytyspäivään 4.5 Perusopetuksen koulusta toiseen siirtyminen Jos oppilas siirtyy Hyvinkäällä koulusta toiseen, siirretään tarvittavat tiedot uuteen kouluun. Opetuksen järjestämiseen liittyvät pedagogiset asiakirjat siirtyvät sähköisesti uuden koulun käyttöön siirrettäessä oppilas uuden koulun oppilaaksi. Hyvinkään opiskeluhuolto muodostaa yhteisen rekisterin ja opiskeluhuollon tiedot ovat uuden koulun käytössä. Oppilaan siirtyessä toiseen kuntaan, häneltä ja tarvittaessa hänen huoltajaltaan pyydetään yksilöity suostumus siihen, että opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta tarpeelliset tiedot voidaan siirtää uuteen kouluun. Lupa pyydetään Ossissa olevalla tiedonsiirtolomakkeella. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan viipymättä uuteen kouluun. Pedagogisiin asiakirjoihin merkitään huoltajan suostumus, jolloin ne voidaan myös toimittaa uuteen kouluun. 4.6 Perusopetuksesta toiselle asteelle Terveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät 8-luokkalaisille ammatinvalintaan liittyvän terveystarkastuksen, josta informoidaan oppilaanohjaajaa (opo) Perusasteen ja toisen asteen opot tapaavat tarpeen mukaan ja tekevät yhteistyötä Kaikilla oppilailla on mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun ja pohdintaan perusasteen opon kanssa. Tarvittaessa oppilaan opo voi ohjata oppilaan ammatinvalintapsykologille. Opo tiedottaa huoltajalle yhteishakuun liittyvistä asioista 9-luokkalaisten huoltajille järjestetään yhteishakuun liittyvä vanhempainilta syyslukukaudella 9-luokkalaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään infotilaisuuksia, oppilaitosvierailuja ja tutustumiskäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin. Toisen asteen oppilaitokset kokoavat opiskelijalistat, joissa näkyy tulokoulu ja tiedottavat opiskelemaan tulevien nimet edelliselle koululle. Oppilaiden nivelvaihetiedot siirretään toisen asteen oppilaitoksiin tiedonsiirtoa varten järjestetyssä tilaisuudessa tai suoraan oppilaitosten välillä. Hyvinkään opiskeluhuolto muodostaa yhteisen rekisterin ja opiskeluhuollon tiedot ovat Hyvinkäällä uuden koulun käytössä. 5 Poissaolot Poissaolokäytännöt tulee käydä lukuvuoden alussa läpi huoltajien kanssa. Poissaolo = oppilas ei tule lainkaan oppitunnille Myöhästyminen = oppilas tulee paikalle oppitunnin jo alettu 5.1 Esiopetus Jos lapsi ei osallistu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen, voivat lapsen huoltajat päättää kotona toteutettavasta esiopetuksen tavoitteet saavuttavasta toiminnasta tai sen toteuttamisesta muun kuin perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestäjän toimesta. 20 Jos lapsi on osallistuu esiopetukseen, poissaoloista tulee ilmoittaa esiopetusryhmään, jossa poissaoloja seurataan. Vaikka esiopetus on velvoittavaa, se ei ole oppivelvollisuutta ja huoltajalla on viime kädessä vastuu, että lapsi saavuttaa esiopetuksen tavoitteet. Poissaoloista (esim. vanhempien vuorotyön takia) tulee neuvotella perheen kanssa ja ottaa huomioon lapsen ja perheen näkökulma. Lomamatka huoltaja anoo kirjallisesti vapautusta esiopetuksesta http://www.hyvinkaa.fi/paivahoito-jakoulutus/varhaiskasvatus/esiopetus/ esiopettaja myöntää 1-5 päivää, päiväkodin johtaja yli 5 päivää huoltaja on velvollinen huolehtimaan opetuksesta poissaolon aikana Sairaus huoltaja ilmoittaa poissaolosta esiopetusryhmään ensimmäisen poissaolopäivän aamupäivän aikana soittamalla tai tekstiviestillä 5.2 Perusopetus Opettaja merkitsee Wilmaan oppilaiden myöhästymiset ja poissaolot samana päivänä. Luokanopettaja/luokanvalvoja seuraa oppilaiden poissaoloja ja on velvollinen puuttumaan epäselviin ja luvattomiin poissaoloihin varhaisessa vaiheessa. Lomamatka huoltaja anoo kirjallisesti vapautusta koulunkäynnistä http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/Sivistystoimi/OPPILAAN%20VAPAUTTAMINEN%20KOULUNK%c3%84 YNNIST%c3%84.pdf luokanopettaja/ luokanvalvoja myöntää 1-5 päivää, rehtori yli 5 päivää huoltaja on velvollinen huolehtimaan opetuksesta poissaolon aikana Sairaus huoltaja ilmoittaa poissaolosta kouluun ensimmäisen poissaolopäivän aamupäivän aikana Wilman kautta, soittamalla tai tekstiviestillä oppilas huolehtii sairauden aikana mahdollisuuksien mukaan koulutehtävistään Epäselvät sairauspoissaolot oppilas on poikkeuksellisen paljon sairaana, sairauspoissaoloja lähes joka viikko tai tiettyinä päivinä/oppitunteina luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa viimeistään kun poissaoloja yli 50 tuntia oppilas ohjataan terveydenhoitajalle/lääkärille, palaute opettajalle oppilas ohjataan tarvittaessa kuraattorille Luvattomat poissaolot 21 kouluun ei tule ilmoitusta ensimmäisen poissaolopäivän aikana (opettaja yhteydessä huoltajaan mahdollisimman pian) oppilas on poissa yksittäisiä tunteja huoltajalla ei ole tietoa poissaoloista luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa viimeistään silloin kun poissaoloja 50 tuntia opettaja sopii oppilaan ja huoltajan kanssa luvattomien tuntien suorittamisesta oppilas ohjataan kuraattorille luokanopettaja/luokanvalvoja ilmoittaa luvattomista poissaoloista rehtorille luokanopettaja/ luokanvalvoja tai kuraattori tekee ilmoituksen Nopsaan sosiaalipalvelujen tarpeen arvioimiseksi kun poissaoloja 50 tuntia tai aiemmin jos koulun toimenpiteet eivät riitä. 6 Joustava perusopetus Hyvinkäällä toimii kaksi joustavan perusopetuksen (JOPO®) luokkaa, Omenatarhan ryhmä Hyvinkäänkylässä, Puntuntie 19 ja Paja-ryhmä keskustassa, Uudenmaankatu 17. Luokilla on 10 oppilasta ja toiminnasta vastaa opettaja ja ohjaaja. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Tavoitteena on perusopetuksen päättötodistuksen saaminen ja sijoittuminen toisen asteen opintoihin. Jopo-luokkien oppilaiden tilannetta tarkastellaan säännöllisesti tapaamisissa, joissa on paikalla luokan henkilökunnan lisäksi rehtori ja erityisopetuksen koordinaattori. Tapaamiset sovitaan lukuvuoden aluksi ja niiden tarkoituksena on seurata oppilaiden edistymistä ja luokan yleistä tilannetta. Mikäli oppilaalla on koulupsykologin tai koulukuraattorin asiakkuus, se jatkuu samalla työntekijällä joustavan perusopetuksen aikana. Päätöksen joustavaan perusopetukseen pääsystä tekee perusopetuksen johtaja. Samalla oppilaalle tehdään päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta. Toisinaan Jopo-luokan oppilaat saattavat saada päättötodistuksen jo ennen lukuvuoden päättymistä. Tällöin voi olla mahdollista saada Jopo-paikka myös kesken lukuvuoden. Asiasta täytyy olla yhteydessä erityisopetuksen koordinaattoriin. Jopo-luokalle siirtyvän oppilaan opinnoista täytetään lähikoulussa liitteenä oleva taulukko oppilaan suorittamista opinnoista. 6.1 Haku Jopo -luokalle Jopo – luokalle voivat hakea 7. – luokkalaiset ja 8.luokkalaiset. Etusijalla ovat 8. – luokkalaiset. ( Eli ensi vuonna oppilaat ovat 8. ja 9. – luokkalaisia Hakuaika helmikuun loppuun Haastattelut viikolla 11 Pääsystä Jopo -luokalle ilmoitetaan viikolla 12. Joustava perusopetus soveltuu oppilaille, joilla on oppimiseen liittyviä keskittymisvaikeuksia, jotka tarvitsevat normaalia enemmän henkilökohtaista ohjausta tai joilla on itsetuntoon liittyviä ongelmia. JOPO opetukseen hakeutuvan oppilaan koulumenestys yläkoulussa ei ole vastannut hänelle asetettuja tavoitteita tai oppilaan todellista osaamista. Joustava perusopetus soveltuu hyvin syrjäytymisriskissä oleville oppilaille. Joustavaan perusopetukseen haetaan oppilaan, perheen ja oman kotikoulun yhteisestä päätöksestä. 22 Luokanvalvoja, opo, koulukuraattori, koulupsykologi tai rehtori keskustelee JOPOsta kiinnostuneen nuoren ja hänen perheensä kanssa. Joustavaan perusopetukseen haetaan käsikirjan liitteenä olevalla hakemuksella. http://www.hyvinkaa.fi/paivahoito-ja-koulutus/perusopetus/oppimisen-ja-koulunkaynnintuki/jopo-ryhmat/ Hakemus toimitetaan omalle koululle helmikuun loppuun mennessä. Koulu toimittaa hakemuksen erityisopetuksen koordinaattorille ja liittää hakemukseen taustatietolomakkeen. Wilmassa olevia pedagogisia asiakirjoja ei lähetetä hakemuksen mukana. Hakemusten perusteella nuoret huoltajineen kutsutaan tapaamiseen, jossa toimintaa esitellään ja kartoitetaan mahdollisuus siirtymiselle. Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan ja hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen sekä haastattelun perusteella. Lopulliset opiskelijavalinnat sekä ryhmäsijoitukset tekevät yhteistyössä erityisopetuksen koordinaattori, JOPO -toiminnasta vastaavat rehtorit sekä JOPO -ryhmien opettajat. Oppilas voi siirtyä kesken lukuvuoden JOPO-ryhmään, mikäli ryhmässä on tilaa ja oppilas täyttää oppilaaksiottokriteerit. Lukuvuoden aikana oppilas hakee JOPO-ryhmään samalla tavoin kun hakuaikana eli toimittamalla hakemuksen erityisopetuksen koordinaattorille ja osallistumalla haastatteluun. 7 Oppilaiden opiskelu sairaalajaksojen aikana Pääasiassa lyhyiden sairaalajaksojen ajaksi oppilaalle annetaan tehtävät ja omasta koulusta. Tehtävien annossa tulee kiinnittää huomiota siihen, että oppilas kykenee ne itsenäisesti suorittamaan. Sairaalajakson jälkeen oppilaalle annetaan tarvittaessa tukiopetusta ja/tai osa-aikaista erityisopetusta. Pidempien sairaalajaksojen aikana oppilaat opiskelevat sairaalakoulussa. 8 Vuosiluokkiin sitomaton opetus Oppilaan on mahdollista opiskella oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sidotun opetuksen sijaan. Tällöin rehtori tekee hänelle päätöksen § 710 erityiset opetusjärjestelyt , vuosiluokkiin sitomaton opiskelu. Oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, johon kirjataan kuinka hän etenee. Oppimissuunnitelman liitteenä voidaan käyttää yläkoulun opinnoista koottua, tässä liitteenä olevaa taulukkoa. Useimmiten oppilas siirtyy opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattomasti yläkoulussa, kun näyttää siltä, ettei hän tule pääsemään mikä aina aiheuttaa lukuvuoden aikana jo suoritettujen opintojen mitätöitymisen, ole järkevää. Vuosiluokkiin sitomattomalla päätöksellä oppilaan tekemät suoritukset jäävät voimaan ja hän voi jatkaa seuraavana lukuvuonna siitä mihin on jäänyt. Oppilas on aina tietyn vuosiluokan oppilas ja tämän vuoksi hän keväällä siirtyy vuosiluokalta toiselle, vaikka keskeneräisiä opintoja olisikin. Keskeneräiset suoritukset merkitään todistukseen Ke – merkinnällä ja merkintä selitetään todistuksen lisätietoja kohdassa. Oppilas on 9.vuosiluokan oppilas niin kauan kunnes hän on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai hänen oppivelvollisuutensa päättyy. Vuosiluokkiin sitomaton opetus on mahdollista toteuttaa omassa lähikoulussa, eikä päätös edellytä oppilaan siirtämistä toiseen kouluun. Oppilas ei välttämättä ole erityisessä tuessa. 8.1 Suoritusten merkitseminen todistukseen Todistuksen arvosanat ovat aina sen vuosiluokan arvosanoja, millä vuosiluokalla oppilas on. Kun oppilas on saanut suoritettua alemman vuosiluokan opintoja, ne merkitään Primukseen ao.kohtaan. Todistukseen kyseiset suoritukset merkitään näkyviin lisätietoja kohtaan. Esim. Oppilaan 8.luokan lukuvuositodistuksessa 23 on matematiikasta merkintä ke. Oppilas saa 9.luokan syyslukukauden aikana suoritettua 8. luokan matematiikan. Tällöin todistuksen varsinaiseen matematiikan arvosanakohtaan merkitään ke tai numero, sen mukaan mikä on tilanne 9. luokan matematiikan oppimäärän suhteen. Lisätietoja kohtaan kirjoitetaan: Oppilas on suorittanut 8.luokan matematiikan arvosanalla x. 9 Luokalta siirtyminen Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään kuuluvissa oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai sanallisen arvioin, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaalle, jonka vuosiluokan suoritus jossakin aineessa on hylätty, tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa lukuvuoden koulutyön aikana tai koulutyön päätyttyä. Tässä ns. erillisessä kokeessa oppilaan osaamista voidaan selvittää monipuolisesti erilaisin suullisin ja kirjallisin sekä tarvittaessa myös muin näytöin, jotta oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa. Perusopetusasetuksen mukaan oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut vuosiluokan opintoja hyväksytysti. Hylätyistä arvosanoista huolimatta oppilas voi siis siirtyä seuraavalle luokalle, mikäli näin päätetään. Päätöksen edellytyksenä on, että oppilaan arvioidaan kykenevän selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, jos sitä pidetään oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaalla saattaa esimerkiksi olla useista oppiaineista välttäviä arvosanoja ja hänen perustietojaan ja – taitojaan sekä oppimisvalmiuksiaan on syytä vahvistaa ennen ylemmälle luokalle siirtymistä. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen opettaja tai jos heitä on useampia, opettajat yhdessä. Luokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Koulun tulee olla yhteydessä huoltajaan heti kun näyttää siltä, että oppilas voi saada jostain oppiaineesta arvosanan 4 ja/tai ettei oppilaan siirtyminen seuraavalla vuosiluokalle varmaa. 24 10 Oppilashuolto Hyvinkäällä MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Kootaan opiskelijan ja huoltajan kanssa niistä henkilöistä, jotka tarpeellisia oppilashuollollisen asian hoitamiseksi Suunnittelee ja toteuttaa oikea-aikaista tukea oppilaalle Kirjaukset opiskeluhuoltorekisteriin • KOULUKURAATTORIN, -PSYKOLOGIN, TAI – TERVEYDENHOITAJAN ASIAKKUUS • Suunnittelee ja toteuttaa oikea-aikaista tukea oppilaalle • Kirjaukset asiakasrekisteriin OPPILAITOSKOHTAINEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ Rehtorin/ päiväkodinjohtajan johtama yhteisöllisen hyvinvoinnin ryhmä, jossa on opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstöä • Ohjaa, kehittää ja arvioi oppilaitoksen opiskeluhuoltoa • Laatii oppilaitoskohtaiset tarkennukset opiskeluhuoltosuunnitelmaan HYVINKÄÄN OPISKELUHUOLLON OHJAUSRYHMÄ Lasten ja nuorten palvelujen johtoryhmä toimii ohjausryhmänä • Ohjaa, kehittää ja arvioi Hyvinkään opiskeluhuoltoa Laatii opiskeluhuollon osuuden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan • • 10.1 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä tehtävänä koulun yhteisöllisen hyvinvoinnin kehittäminen, koordinointi ja seuranta rehtori suunnittelee ryhmien tapaamisten kokoonpanot ja käsiteltävät asiat siten, että ryhmän toiminta on tavoitteellista hyvinvoinnin edistämistä ryhmän toiminta on aikataulutettu osaksi oppilaitoksen toimintasuunnitelmaan. lukuvuonna 2015 – 2016 oppilaitosten opiskeluhuollon tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen 10.2 Monialainen asiantuntijaryhmä eli kouluneuvottelu oppilaasta heränneestä huolesta käsitellään oppilashuollollisia asioita, ei kolmiportaiseen tukeen liittyviä asioita perhettä ja oppilasta tukeva ryhmä, jossa yhdessä selvitellään tuen tarvetta ja etsitään sopivia tukimuotoja ryhmän kokoaa se työntekijä, jolla on herännyt huoli jäsenet niitä henkilöitä, jotka sovittu yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa ryhmään voi kutsua myös koulun ulkopuolisia tahoja tai oppilaan läheisiä. Tällöin ryhmän koonnut henkilö pyyttä huoltajalta ja oppilaalta kirjallisen luvan. (Muista kertoa, että mikäli osallistuu oppilaan läheisiä, heitä ei sido vaitiolovelvollisuus) kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja kirjaa tiedot ryhmän toiminnasta oppilashuoltorekisteriin 25 ryhmän on pohdittava, keiden kaikkien on tiedettävä ryhmän käsittelemistä asioita HUOLI OPPILAAN TILANTEESTA Voitko ratkaista tilanteen yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa? KYLLÄ EI/ EMME OLE VARMOJA Työskennelkää yhdessä ja pyytäkää tarvittaessa jatkossa apua muilta. Tee muistiinpanot sovitusta pedagogisiin asiakirjoihin ja/tai Wilmassa olevaan muistioon. Kutsu tarvittavat henkilöt palaveriin, jossa sovitte miten asiassa edetään. Mieti oppilaan ja huoltajan kanssa ketä työntekijöitä olisi hyvä ottaa miettimään oppilaan tilannetta ja tarvittavia tukitoimia. Oppilas/ huoltajat eivät halua asiaa käsiteltävän koulunkäyntiin liittyvä asia, esim. oppiminen oppilashuollollinen asia koulunkäyntiin liittyvä asia, esim. oppiminen oppilashuollollinen asia = kyseessä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä Tee muistiinpanot sovitusta pedagogisiin asiakirjoihin ja/tai Wilmassa olevaan muistioon. Kutsu tarvittavat henkilöt palaveriin, jossa sovitte miten asiassa edetään. Psykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja tekee kirjaukset Efficaan ja siirtää sinne myös opettajan tekemät muistiinpanot (vapaamuotoiset tai Wilman muistiopohjaan tehdyt. Ole yhteydessä kuraattoriin sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi 26 Joskus oppilashuollollisia ja pedagogisia asioita on vaikea erottaa käsiteltäväksi erillisiksi kokonaisuuksiksi. Jos oppilashuollollinen asia on sellainen, että se vaikuttaa suoraan pedagogiikkaan tai päinvastoin, voi näitä asioita käsitellä samassa tapaamisessa. Tärkeää huomioida, että asian käsittelystä tehdään kirjaukset sekä pedagogisiin asiakirjoihin että oppilashuollon kertomukseen. 11 Lastensuojeluilmoitus ja yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Ilmoitusvelvollisuus on ehdoton silloin, kun lapsesta on huoli. Ilmoitusvelvollisuus on jokaisella viranomaisella ja ilmoitus on tehtävä välittömästi. Palvelutarpeen arviointi työryhmä (NOPSA) ottaa vastaan viranomaisten yhteydenotot sosiaalihuollon tarpeessa olevasta asiakkaasta ja lastensuojeluilmoitukset. Koulukuraattorit auttavat opettajia kaikissa lastensuojeluilmoituksiin liittyvissä asioissa ja he tekevät myös omiin asiakkaisiinsa liittyviä palvelutarpeen arviointeja yhdessä Nopsan kanssa. Kaikkien viranomaisten on mahdollista myös konsultoida palvelutarpeen arviointityöryhmää. Virka-aikainen sosiaalipäivystys p. 0400 – 563 842 ma – to klo 8- 15 ja pe 8-13 Nopsa p. 040-704 3728 (perhetyö, kotipalvelu) 27 12 LIITTEET 12.1 Jopo-hakemus JOUSTAVA PERUSOPETUS Haku JOPO-luokalle palautus omalle koululle helmikuun loppuun mennessä Nimi Syntymäaika Puhelin Osoite Nykyinen koulu luokka ja opetusryhmä 28 Oppilaan ja huoltajien osuus JOPO-hakemukseen Oppilaan nimi:___________________________________________________________ Oppilaan osuus Kerro vapaasti, miten kaksi viimeistä kouluvuottasi ovat sujuneet? Miten arki koulussa nyt sujuu? Mitä vaikeuksia koulunkäynnissäsi on tällä hetkellä? Mitkä oppiaineet sujuvat ja tuntuvat kiinnostavilta? Mitkä oppiaineet eivät suju eivätkä tunnu kiinnostavilta? Miksi haluat peruskoulun loppuun? suorittaa Miksi haluat JOPO -luokalle? Mitä tiedät työskentelystä JOPO luokalla? 29 Mitä haluaisit kysyä JOPO toiminnasta? Vapaat terveiset JOPO -luokkien henkilöstölle Perheen/ huoltajien osuus Miksi joustava perusopetus olisi mielestänne paras vaihtoehto nuorellenne? Onko nuori itse vaihtamaan koulua? halukas Mitkä ovat nuoren vahvuudet? (taidoissa, tiedoissa, harrastuksissa yms.) Onko nuoren elämässä tapahtunut jotain sellaista, joka on aiheuttanut vaikeutta koulunkäynnissä tai oppimisessa? Jos, niin mitä? 30 Millainen sosiaalinen verkosto nuorella on? (Kaverit, perhe, perheen ulkopuolinen tuki, sukulaiset jne.) Millainen käsitys teillä on JOPO toiminnasta? Miten suhtaudutte JOPO toimintaan kuuluvaan kiinteään yhteistyöhön kotien kanssa? Mitä haluaisitte kysyä JOPO toiminnasta? Vapaat terveiset JOPO -luokkien henkilöstölle Hyvinkäällä _____/_____ 20____ _________________________ Oppilaan allekirjoitus _________________________ Huoltajan allekirjoitus 31 Taustatietoja JOPO-ryhmään pyrkivästä oppilaasta (oppilaan oma koulu täyttää) Oppilaan nimi:___________________________________________________________ Tietoja koulunkäynnistä viime vuosilta: (liitteeksi oppilaan kokonaisarviointi) Luokka Keskiarvo Poissaolot Muuta huomioitavaa (esim. luokkien kertaamiset, kotiopetus, muissa kouluissa opiskelu (esim. Kalliomaan koulu), yksilöllistetyt oppiaineet jne) 6lk kevät 7lk kevät 8lk syksy Kuvaus oppilaasta: (vahvuudet, harrastuneisuus, poissaolot, jälki-istunnot/muut sanktiot) 32 Koulunkäyntivaikeuksien taustat ja tehdyt tukitoimet: (mahdollinen diagnoosi, sosiaaliset ongelmat, tehostetun ja/tai erityisen tuen tarve, terveystilanne) Oppilaalle on tehty pvm Oppimissuunnitelma pvm HOJKS Lisätietoja: pvm Diagnoosi, mikä? 33 Koulun ulkopuoliset tukitoimenpiteet/tuen tarve: Edellä mainitut asiat on käsitelty oppilaan huoltajan kanssa? Hyvinkäällä _____/_____ 20____ _______________________________________ Allekirjoitus / lomakkeen täyttäjä kyllä / ei 34 12.2 Muistio kouluneuvottelusta 35 Muistio kouluneuvottelusta Oppilaan nimi: Opiskelijan luokka: Päivämäärä: Osallistujat: Asian vireillepanija: Aihe lyhyesti: Aihe: Tukitoimenpiteet tähän mennessä: Päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut: Seuranta: Tietojen luovutus: 36 12.3 Suostumus osallistumisesta monialaiseen asiantuntijaryhmään SUOSTUMUS OSALLISTUMISESTA MONIALAISEEN ASIANTUNTIJARYHMÄÄN Annan suostumukseni osallistua itseäni/ alaikäistä lastani koskevan salassa pidettävän, oppilashuollollisen asian käsittelyyn. Suostumus koskee seuraavaa asiaa: ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Suostumus koskee seuraavia henkilöitä: Nimi lisätiedot (täytetään tarvittaessa):_________________ Nimi Nimi Paikka Päiväys ___________________ ____._____.20__ Allekirjoitus Allekirjoitus [Nimi] [Nimi] 37 12.4 Alueelliset oppilashuoltoryhmät 1.8.2015 alkaen Hakalan koulun alueella: Hakalan koulu ja Hakalantalon päiväkoti sekä Aamutuulen koulu ja Aamutuulen päiväkoti Puolimatkan koulun alueella: Puolimatkan koulu ja Koulutupa 48v.ryhmä (kuuluu Kruununmaan päivähoitoon), Kruununmaan päiväkoti ja Liikunta- ja ilmaisupäiväkoti Ilmari Hyvinkäänkylän koulun alueella: Hyvinkäänkylän koulu ja Hyvinkäänkylän esiopetusryhmä (kuuluu Anttilantalon päivähoitoon), Vehkojan päiväkoti ja Taidepäiväkoti Onnimanni Hämeenkadun koulun alueella: Kaupunkisillan päiväkoti, Kenttäkadun päiväkoti, Taidepäiväkoti Ilona, Taidepäiväkoti Taikahattu / Ihmekone Martin koulun alueella: Martin koulu ja Martintalon päiväkoti Aseman koulun alueella: Aseman koulu ja Aseman esiopetusryhmä (kuuluu Hangonsillan päivähoitoon), Hangonsillan päiväkoti, Viertolan päiväkoti ja Kids Valley Vehkojan koulu, Anttilan koulu ja Anttilantalon päiväkoti Härkävehmaan koulu, Talvisillan koulu ja Talvisillan päiväkoti (kuuluu Hangonsillan päivähoitoon) Paavolan koulun alueella: Tapainlinnan koulun alueella: Paavolan koulu ja Paavolan esiopetusryhmä, Paavolan päiväkoti ja Jussilankadun päiväkoti (kuuluu Paavolan päivähoitoon) Tapainlinnan koulu ja Pikku-Tapiksen esiopetusryhmä (kuuluu Tanssikallion päivähoitoon) sekä Tanssikallion päiväkoti Pikkukoulujen yhteinen ryhmä: Nopon koulu ja Nopon esiopetusryhmä (kuuluu Vehkojan päivähoitoon) Kaukasten koulu ja Kaukasten päiväkoti (kuuluu Hakalantalon päivähoitoon) Svenska skolan ja Folkhälsans Daghem Ridasjärven koulu Uudenkylän koulu Kytäjän koulu 38 Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän puheenjohtaja on koulun rehtori. Hämeenkadun koulun alueella toimivassa ryhmässä puheenjohtajana toimii Kaupunkisillan päiväkodin johtaja (koska Hämeenkadun koululla ei ole esiopetusryhmää). Pikkukoulujen ryhmän puheenjohtajan sopii ryhmä. 12.5 Oppilashuollon yhteystiedot Oppilashuollon esimies / erityisopetuksen koordinaattori PT 103 Eeva Rantatorikka 040-1554415 [email protected] KOULU koulupsykologi koulukuraattori Aseman koulu Tarja Malmberg Satu Ryhänen Kaukasten koulu 040 - 836 4866 040 - 670 6794 Ridasjärven koulu [email protected] [email protected] Pohjoispuiston koulu Hakalan koulu Henna Markkanen Marja Koli Hakalanpolun koulu 040 - 670 6972 040 - 670 6752 Puolimatkan koulu [email protected] [email protected] Hyvinkäänkylän koulu Johanna Vuolanko Eeva Maria Parviainen Nopon koulu 040 - 836 6485 040 - 670 7197 eevaVehkojan koulu [email protected] [email protected] Petri Alapuranen Hämeenkadun koulu Hanna-Riikka Hellstén (vs.) Härkävehmaan koulu 040 – 837 6354 040 - 543 3238 [email protected] [email protected] Martin koulu Emma Karppinen Heidi Miettinen Martinkulman koulu 040 - 670 7423 040 - 482 3239 Kytäjän koulu [email protected] [email protected] Svenska skolan i Hyvinge Uudenkylän koulu luokat 7-9 Helena Salminen Paavolan koulu Saila Seppänen (vs.) ma,ti,ke Tapainlinnan koulu 040 - 842 9804 040 - 562 2594 [email protected] [email protected] luokat 1-6 Kati Riihelä ma, ti, to 040-637 6979 [email protected] Härkävehmaan koulu sosiaaliohjaaja Paavolan koulu sosiaaliohjaaja Puolimatkan koulu toimintaterapeutti Mari Pakarinen 040 - 641 8078 [email protected] Hilkka Kallio 040 - 647 1433 [email protected] Irina Aatrokoski-Huotari 040 - 641 7985 [email protected] 39 12.6 Yläkoulun suoritetut opinnot siirryttäessä Jopo-luokalle tai kuntouttavalle luokalle Merkitse oppiaineen kohdalle, mitkä osiot oppilas on suorittanut ja mikä on arvosana kyseistä osiosta. Laatikkojen sisältöjä on mahdollista muokata. Laatikkojen koot eivät kuvaa osioiden laajuutta. Merkitse oppiaineen perään käytössä ollut kirjasarja. 7. luokka 40 8. luokka 9. luokka
© Copyright 2024