1. No category

Tilannekatsaus – kevät 2015
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2012 - 2016
SIVISTYSTOIMIALA
5. toukokuuta 2015
Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ryhmä
Tilannekatsaus – kevät 2015
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2012 - 2016
1 JOHDANTO
Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ryhmä valmisteli ja Kasvatus- ja opetustoimen johtoryhmä hyväksyi
toimialan Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelman vuosille 2012 – 2016 keväällä 2012
ja se astui voimaan 1.5.2012. Suunnitelmakautta on tätä kirjoitettaessa jäljellä noin vuosi.
Johtoryhmän pyynnöstä TVT-ryhmä ja TOP-keskus ovat valmistelleet tämän tilannekatsausdokumentin, jolla suunnataan katseet suunnitelmakauden loppuosaan ja toisaalta myös tulevan
TVT-suunnitelman suunnittelutyön suuntaan. Johtoryhmä hyväksyi raportin ja sen tarkennetut
tavoitteet 27.5.2015.
Tilanneraportin, kuten TVT-suunnitelmankin, eri luvut ovat laajuudeltaan vaihtelevia.
Tilanneraporttiin on koottu keskeisimpiä tavoitteisiin liittyviä toimia ja toimintakentän muutoksia
vuosina 2012-2015. Lisäksi on kuvattu tavoitteiden toteutumisen tilaa suuntaa-antavilla
liikennevalosymboleilla ja lopuksi nostettu esille erityishuomiota vaativia tavoitteita
loppukaudelle. Osa näistä on suoraan alkuperäisestä suunnitelmasta, osaa on päivitetty
soveltumaan muuttuneeseen tilanteeseen.
Vihreä: Tavoite on toteutunut kokonaan tai lähes kokonaan.
Keltainen: Tavoitteen toteutuminen on hyvässä vauhdissa ja sitä tukevia toimia on tehty.
Punainen: Tavoitteen toteutumisessa ollaan selvästi alkuperäistä suunnitelmaa jäljessä.
Varsinainen suunnitelmadokumentti koko tavoitteistoineen löytyy edu.turku.fi-sivustolta
kohdasta ”TVT-ohjeita” suomeksi (http://edu.turku.fi/tvt/julkaisut/TVT-suunnitelma-2012-2016.pdf)
ja ruotsiksi (http://edu.turku.fi/tvt/julkaisut/IKT-plan-2012-2016.pdf).
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
2
1
TURUN SIVISTYSTOIMIALAN TVT -OPETUSKÄYTÖN VISIO
Alkuperäisen suunnitelman mukainen.
3
TVT-SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN OPPILAITOKSISSA
Toteutuu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
4 INFRASTRUKTUURI JA LAITETEKNIIKKA
●
●
●
●
●
●
●
●
Siirrytään verkossa toimivien ns. pilvipalveluiden käyttöön.
Oppilaitoksiin tarvitaan joustava ja nopea langaton verkko.
Kaikki luokkahuoneet varustetaan ajantasaisilla IT- ja AV-laitteilla.
Ryhdytään valmisteluihin sähköisiä ylioppilaskirjoituksia koskien.
Opetushenkilöstön pääsy hallintosovelluksiin on järjestettävä
palveluita suunniteltaessa.
Opiskelijoiden käyttöön hankitaan vuosittain lisää päätelaitteita.
Esikouluryhmien tiloja ryhdytään varustelemaan tietokoneilla ja
kosketustauluilla.
Laitevalikoimaa laajennetaan keveillä päätelaitteilla ja/tai
terminaalipääteratkaisuilla.
Varsinkin toisella asteella hyödynnetään aikaisempaa enemmän
opiskelijoiden omia laitteita opetuksessa. Tavoitteena on saavuttaa
1:1 malli hyödyntämällä kaupungin laitteita ja oppilaiden omia laitteita.
IT-kilpailutuksissa huomioidaan opetuksen tarpeet.
Uudet ja peruskorjatut tilat ovat muunneltavia sekä sähkö- ja
verkkovarustukseltaan ajanmukaisia.
IT-laitteiden ja niihin kytkettyjen AV-laitteiden tuesta vastaa sama taho.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
●
●
●
●
2
4.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet 2015-2016
Pilvipalvelut
Suunnitelmakauden aikana on otettu käyttöön Office 365 –palvelu (elokuu 2013), joka
mahdollistaa mm. pilvipohjaisen työskentelyn Office-työkaluilla, tiedostojen pilvitallennuksen ja
tiedostojen jakamisen sekä yhteismuokkauksen. Tuote integroituu hyvin työasemaohjelmistoihin.
Tämän edistämiseksi Office 2013 –projektissa päivitettiin OPAS-verkon tietokoneille
vuodenvaihteessa 2014-2015 tuoreimmat Office-ohjelmat ja OneDrive-sovellus opettajille. Lisäksi
YKÄ-hankkeen kautta perustettiin Tuubi-palvelu (tuubi.edu.turku.fi), jota kautta voidaan julkaista
oppilaiden tekemiä videoita, tekstejä, kuvia ja äänitiedostona (=mediaa) verkkoon.
Käytössä on edelleen työasemallekin asennettavia ohjelmistoja, mutta niiden suhteellinen osuus
vähenee koko ajan. Toisaalta, YTL:n Digabi-projekti edellyttää, että tietyt paikallisesti
asennettavat ohjelmistot hallitaan sähköisessä ylioppilaskokeessa, jonka vuoksi mm. näitä
sovelluksia on asennettu lisää paikallisesti.
 Paikallisesti asennettavien ohjelmistojen sijaan käytetään pilvipalveluita aina, kun se on
tarkoituksenmukaista.
Verkot
Lankaverkkojen luotettavuus ja nopeus oli pääosin kunnossa jo suunnitelmakauden alussa
ajoittaisia kapasiteettiongelmia lukuun ottamatta. Mobiililaitteiden nopea lisääntyminen on
tehnyt langattomasta verkosta ennakoituakin keskeisemmän osan opetuksen IT-infrastruktuuria.
Ajanmukainen ja tehokas langaton verkko saatiin oppilaitoksiin IT-palveluiden WLAN-projektin
kautta vuoden 2014 kuluessa. Uuden langattoman verkon kapasiteetti on laajennettavissa ja se on
mahdollistanut mobiiliteknologian laajan käyttöönoton, ml. opiskelijoiden omat laitteet.
Laitemäärän kasvun ja laitekirjon kasvamisen myötä ilmenevät ongelmat on korjattava nopealla
aikataululla. SparkNet-verkon käytöstä luovutaan.
 Turvataan verkkojen kapasiteetti ja kuuluvuus kaikissa opetuksen tiloissa käytön
lisääntyessä, erilaisia päätelaitteita palvellen.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
Päätelaitteet
3
Kustannuspaineista johtuen Windows-työasemien (OPAS) määrää ei ole suunnitelmallisesti
pystytty kasvattamaan. Kuitenkin samaan aikaan laitemäärä on 2013-2014 kasvanut noin
tuhannella laitteella per vuosi, sillä tablettilaitteita on hankittu ennakoitua nopeammassa
tahdissa. Tämän ovat suurelta osin mahdollistaneet erilaiset hankerahoitukset ja muut avustukset,
mutta myös toimialan omia kertainvestointeja on mobiililaitteistoon tehty. Tablettilaitteiden
suosioon ovat vaikuttaneet niiden opetukseen tuomat uudet mahdollisuudet, helppokäyttöisyys
sekä taloudellisuus. Selvästi suosituimpia ovat olleet iPadit, mutta myös esim. Surface-laitteita on
useita satoja ja Android- sekä Chromebook-laitteitakin kymmenittäin. TOP-keskus kartoittaa
tablettien määrää vuosittain.
IT-palveluiden kanssa on käynnistetty Opetuksen päätelaite 2 –projekti, jossa etsitään
edullisempaa päätelaitetta täysin tuettujen Windows-työasemien rinnalle. Toisena kevyempien
päätelaitteiden käyttöä edistävänä toimena syksyllä 2014 sivistystoimiala pyysi IT-palveluita
projektoimaan mobiilihallintajärjestelmän (MDM) hankintaa tablettilaitteiden (erityisesti iPadien)
hallinnan helpottamiseksi. Tarkoitus on, että IT-palvelut järjestää hallintavälineen, mutta itse
laitteiden ylläpito hoidetaan kouluilta käsin.
 Mobiililaitteiden ja kevyemmin tuettujen päätelaitteiden määrää lisätään. Opetuksen
päätelaiteratkaisut tarkennetaan lukuvuoden 2015-2016 alkaessa.
 Tavoitteena on 2015-2016 korvata noin 350 OPAS-laitetta vähintään 700:lla kevyemmin
tuetulla laitteella ilman, että IT-kokonaiskustannukset kasvavat.
 Tablettilaitteiden hallintaan hankitaan opetuksen tarpeisiin soveltuva ja eduhinnoittelun huomioiva MDM-järjestelmä. Applen laitteiden sovellusostot tehdään VPPmäärälisenssiohjelman kautta.
 Opiskelijoiden omien laitteiden käyttöä lisätään erityisesti toisella asteella, missä johdon
ja opettajien rooli laitteiden hyödyntämisessä on ratkaiseva ja tavoitteena 1:1 –tilanne
(laite per oppilas). Käytettäessä opiskelijoiden omia laitteita tarve kaupungin
omistamille laitteille pienenee.
 Myös perusasteella pyritään mahdollistamaan omien laitteiden hallittu hyödyntäminen,
hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Tällainen tavoite esiintyy myös OPS 2016 –
perusteissa (luku 4.3). Koulun ja oppilaiden omien laitteiden avulla siirrytään kohti 1:2 –
tilannetta (laite per kaksi oppilasta).
 Varhaiskasvatuksen opetukseen tarkoitettua laitekantaa kasvatetaan OPASopettajatietokoneilla ja mobiililaitteilla.
Tilat
Sähköisten ylioppilaskirjoitusten tekniseen valmisteluun on nimitetty toimialat ylittävä työryhmä
ja sähkö- ja tietoverkkoratkaisujen pilottiasennukset ja konseptoinnit ovat edenneet aikataulussa.
Suunnitelmista ollaan siirtymässä toteutusvaiheeseen.
Peruskorjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä AV- ja mobiilin tietotekniikan vaatimaan
sähkösuunnitteluun on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota ja tilanne on siltä osin
kunnossa. Tilojen suunnittelussa muunneltavuus ei vielä kaikilta osin toteudu, vaan noudattaa
perinteistä koulumallia.
Uusiin kohteisiin ei joitain erityisiä kohteita lukuun ottamatta enää rakenneta tietokoneluokkia,
vaan käytetään kannettavia tietokoneita ja mobiililaitteita. Harkitusti tietokoneluokkia voidaan
poistaa käytöstä myös vanhemmista kohteista, erityisesti peruskorjausten yhteydessä, mikäli se
tilankäytön ja toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista.
 Kaikki esiopetustilat pyritään edelleen varustamaan suunnitelmakauden loppuun
mennessä esitystekniikalla ja opettajan OPAS-tietokoneella. Lisäksi hankitaan
mobiililaitteita lasten käyttöön.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
Esikouluryhmien tiloja on varustettu esitystekniikalla ja tietotekniikalla vuodesta 2011 alkaen,
jolloin käynnistyi Molla-hankkeen ensimmäinen vaihe. Mollan ohella tiloja on varustettu myös
toimialan omalla rahoituksella, mutta kaikkia esiopetustiloja ei ole vielä katettu eikä
varustamiseen ole kiinteistökohtaista suunnitelmaa. Verkkoasiat ovat edenneet WLAN-projektin
myötä.
4
 Uusia koulutiloja tai peruskorjauksia suunniteltaessa kiinnitetään varhaisesta vaiheesta
alkaen huomiota tilojen muunneltavuuteen, muiden kuin luokkatilojen joustavaan
opetuskäyttöön sekä em. vaatimaan kalustukseen.
 Uusia tietokoneluokkia rakennetaan vain perustelluista syistä. Vanhoja korvataan
harkitusti kannettavilla laitteilla.
Hankinnat
Opetuksen tarpeet laitteille ja palveluille ovat hyvin poikkeavat muuhun kaupunkiorganisaatioon
nähden. Pyrkimys koko kaupunkia koskeviin yhdenmukaisiin ratkaisuihin palvelee usein, mutta ei
aina opetusta parhaalla mahdollisella tavalla, koska toimintaympäristömme on erilainen ja
käyttäjistämme suurin osa on lapsia ja nuoria, joilla ei ole henkilöstöstatusta. Hankintaorganisaatio
ja IT ovat viime aikoina huomioineet asian pääsääntöisesti hyvin, mutta asia on pidettävä
jatkuvasti esillä uusien laite- ja palveluhankintojen osalta, sillä kaikilta osin ei ole onnistuttu.
 IT-kilpailutuksissa (laitteet sekä palvelut) on aina huomioitava opetukselle ominaiset
tarpeet. OPAS-verkon ja ADTURKU-verkon käyttäjäkuntaa pitää tarkastella omina
kokonaisuuksinaan.
 Kaikki IT-hankinnat hoidetaan IT-palveluiden kautta (ServiceDesk).
AV-laitteiden tuki
Organisaatiorakenteesta johtuen emme ole päässeet tilanteeseen, jossa IT- ja AV –laitteiden
tuesta vastaa sama taho. Tästä tavoitteesta luovutaan.
Opetuksen AV-tukipalvelut ovat kuitenkin edelleen puutteelliset, eikä omaa AV-suunnittelijaa tai –
asentajaa ole. Siksi tarvitaan ulkopuolinen kumppani koulujen tueksi.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
 IT- ja AV-laitteiden yhteiseen tukeen ei enää pyritä.
 AV-laitteiden huoltopalveluiden kilpailutustyö käynnistetään uudelleen ja toteutetaan
kuluvan vuoden aikana.
5
5 OPETUKSEN VERKKOPALVELUT JA OHJELMISTOT
●
Hankittaviin opetuksen verkkopalveluihin kirjaudutaan opetuksen
tunnuksella.
Järjestetään sosiaalisen median palveluita tarpeen mukaan myös
paikallisesti.
Julkisilla avustuksilla tuotettu materiaali tuodaan kaikkien käyttöön
oppimisalustan avoimien osioiden ja www‐palvelimen avulla.
●
●
●
●
●
●
●
E‐oppimateriaali toimii yhdessä oppimisalustan kanssa. Opiskelijoilla
ja opettajilla on mahdollisuus työskennellä aineiston parissa myös
kotoa käsin
Henkilöstö perehdytetään hankittuihin e‐oppimateriaaleihin.
Verkon maksuttomia materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti.
Panostetaan sosiaalisen median välineiden hyödyntämiseen
yhteisöllisesti. Opettajat hyödyntävät välineitä materiaalin
valmistelussa ja työn suunnittelussa, opiskelijat opiskelussaan.
Rakennetaan ajanmukainen e‐oppimateriaalikokonaisuus, joka kattaa
kaikki oppiaineet/alat ja eri vuosikurssitasot.
Käytössä olevien materiaalien laatua ja määrää arvioidaan
suunnitelmallisesti.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
●
6
5.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet 2015 -2016
Tunnistautuminen
Kirjautuminen käytännössä kaikkiin yhteisesti hankittuihin opetusverkon palveluihin tapahtuu
OPAS-tunnuksilla. Sen sijaan oppilaitosten itsenäisesti hankkimat palvelut ja sisällöt vaativat
yleensä erilliskirjautumista. Koska kirjautumisen mahdollistaminen OPAS-tunnuksilla vaatii aina
työtä IT-palveluita, hyöty vs. kustannus on arvioitava tapauskohtaisesti.
 Hankittaessa suuren joukon käyttöön tulevia palveluita (esim. kokonainen palvelualue),
edellytetään toimittajalta mahdollisuutta toteuttaa kirjautuminen OPAS-tunnuksella.
 Kirjautuminen OPAS-tunnuksella järjestetään kolmannen osapuolen palveluun, kun se on
käyttäjämäärän määrän perusteella tarkoituksenmukaista tarvittavaan työresurssiin
nähden.
E-oppimateriaali
Sähköisen oppimateriaalin tarjonta on muuttunut nopeasti. TVT-suunnitelmaa kirjoitettaessa eoppimateriaali erityisesti perusopetuksessa tarkoitti pääasiassa painetuista oppimateriaaleista
poikkeavia ja niistä irrallisia, täydentäviä oppimisaihiosisältöjä, joita tyypillisesti ostettiin
keskitetysti. Sittemmin yleissivistävässä koulutuksessa suureen rooliin ovat nousseet suoraan
painettuihin oppikirjoihin liittyvät sähköiset opettajan ja oppilaan sisällöt, joita yksiköt hankkivat
omilla oppimateriaalimäärärahoillaan. Toisaalta samanaikaisesti sähköisten oppikirjojen myynti on
lähtenyt liikkeelle ja toimijoita on aikaisempaa enemmän.
Edellä mainittujen trendien myötä irrallisten oppimisaihioiden ja keskitettyjen ostojen painoarvo
kokonaisuudessa on vähentynyt. Tätä taustaa vasten TVT-suunnitelman tavoite, jossa pyritään
hankkimaan keskitetty e-oppimateriaalikokonaisuus kaikille asteille ja kaikkiin oppiaineisiin on
vanhentunut. Muuttuneessa tilanteessa korostuvat yksikkökohtaiset e-oppimateriaalihankinnat ja
niiden nivoutuminen yhteiseen infraamme ja hankintamalliin. Keskitettyjäkin materiaalihankintoja
vielä tehdään, mutta suppeammilla sisällöillä.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
 Tavoitteesta hankkia keskitetty ja laaja e-oppimateriaalikokonaisuus luovutaan.
 Kehitetään hankintajärjestelmä, joka mahdollistaa yksikkökohtaiset hankinnat, mutta
hyödyntää yhteisiä alustoja ja OPAS-kirjautumista aina, kun mahdollista. Tätä tukevana
toimenpiteenä perusopetuksessa käyttöön otetaan Kuntien Tieran EduStore-palvelu.
7
Oppimisalusta
Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen oppilaitoksissa Moodle-alustan ja käyttö on juurrutettu laajasti
ja mm. lukion Moodleen hankittu Turnitin-arviointijärjestelmä on otettu hyvin käyttöön.
Perusopetuksessa oppimisalustan käyttö on niukempaa ja pistemäisempää.
Syksyllä 2014 peruskouluille tarjottiin mahdollisuutta pilotoida kuutta oppimisalustaa, jotta
saataisiin kokemustietoa mahdollisen perusopetuksen oppimisalustan vaihdon tueksi. Vain kolme
koulua oli kiinnostunut pilotoinnista ja näidenkin kiinnostus kohdistui vain yhteen toimijaan
(Sanoma Pro). TVT-ryhmä tulkitsee, että akuuttia tarvetta laajamittaiseen oppimisalustan
vaihtoon ei ole, mutta markkinaa seurataan ja myös erilaisia pilotointeja toteutetaan tarpeen ja
kiinnostuksen mukaan, jotta kokemusperäistä tietoa kertyy tulevien suunnitelmien tueksi.
Syksyllä 2013 otettiin käyttöön Microsoftin Live-palvelut korvannut Office 365, joka omalla
tavallaan toimii myös oppimisalustana. Office 365 on nyt hyvin integroitunut OPAS-verkon
palveluihin ja eri palveluiden yhteiskäyttöön liittyviä kehitysmahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti
Office 365:n kehittyessä edelleen.
 Pääasiallisena oppimisalustana suunnitelmakaudella jatkaa Moodle, jota päivitetään ja
kehitetään lisäominaisuuksilla, jotka palvelevat riittävän laajaa käyttäjäkuntaa, esim.
yhtä tai useampaa palvelualuetta.
 Office 365 on toinen strategisesti keskeinen oppimisen alusta ja sen käyttöä helpottavia
ja laajentavia kehitystoimia tehdään jatkuvasti.
Blogipalvelu
WordPress-blogipalvelun blog.edu.turku.fi käyttö on suunnitelmakaudella kasvanut erittäin
nopeasti ja aktiivisia blogeja/sivustoja on yli 200. Vuoden 2013 alussa avattiin mahdollisuus antaa
käyttöoikeuksia myös oppilaille ja opiskelijoille opettajan ylläpitämään blogiin.
 Blogipalvelun ylläpito ja jatkokehitys turvataan.
 Blogipalvelin on koulujen ja päiväkotien omien sivustojen ensisijainen sijoituspaikka.
Wilma
Wilma on otettu käyttöön myös ammatti-instituutissa ja varhaiskasvatuksessa. Tällä vastataan
kaupunkistrategian tavoitteisiin palveluiden saavutettavuudesta ja lisätään asiakkaiden
osallisuutta.
Ohjelmistot
TVT-suunnitelmassa kuvatun PC-ohjelmistojen hankinta- ja asennusmallin rinnalle tarvitaan malli
mobiilisovellusten hankkimisesta tablettilaitteille, erityisesti iOS-laitteille ja hyödyntäen VPPmäärälisenssiohjelmaa. Tähän on viitattu jo luvussa 4.
 Luodaan yhteistyössä IT-palveluiden kanssa malli, jonka mukaisesti hankitaan
maksulliset mobiilisovellukset tablettilaitteille.
 Hankitaan MDM-järjestelmä, joka helpottaa sekä maksullisten että maksuttomien
sovellusten asentamista tablettilaitteille ja niiden päivittämistä.
IPTV-palvelin (iptv.edu.turku.fi) jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Mahdolliset muutokset
tekijänoikeuksiin liittyvissä laeissa ja luvissa saattavat lähitulevaisuudessa muodostaa esteen
suorien TV-lähetysten välittämiselle.
Oppilassähköposti [email protected] on nyt osa Office 365 –kokonaisuutta Live-palvelun
päätyttyä 2013.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
Muut
8
6 PEDAGOGISET MALLIT JA KÄYTÄNTEET
●
Kehittämishankkeet ovat keskeisessä asemassa uusien käytänteiden in
novoinnissa.
● Opetussektori hakee kehittämishankkeita suunnitelmallisesti ja fokuso
idusti.
● Uusien tilojen suunnittelussa lähtökohta on pedagoginen ja TVT:n huo
mioiva.
●
●
●
●
●
●
●
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
●
9
Tieto‐ ja viestintätekniikkaa käytetään ensisijaisesti opiskelijoiden akti
vointiin ja yhdessä tekemiseen.
Tieto‐ ja viestintätekniikan monipuolinen ja yhteisöllinen käyttö on ed
ellytys monipuolisten taitojen syntymiselle.
TVT‐
perustaitojen oppiminen on joka opiskelijan oikeus ja niiden opettami
nen joka opettajan velvollisuus.
Monipuolisten TVT‐
taitojen opettamisella varmistetaan opiskelijoille jatko‐
opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavat taidot.
Kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijoille tarjotaan tietotek
niikan peruskurssi.
Oppilaita ja opiskelijoita kannustetaan kymmensormijärjestelmän opisk
elemiseen.
Toisen asteen oppilaitosten opiskelijat suorittavat vähintään yhden kurs
sin etä‐ tai verkkokurssina.
Pilottiyksiköt eri asteilla toimivat kehittämisen kärkinä.
6.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet 2015 -2016
TVT-ryhmän arvion mukaan asetetut pedagogiset tavoitteet tunnustetaan toimialalla ja myös
uudet opetussuunnitelmat tukevat samoja ajatuksia. Käytännön jalkauttamisessa ollaan lähes
kaikissa asioissa hyvässä vauhdissa, mutta matka on vielä kesken. Kehittämistoiminnot on
aikaisempaa tiiviimmin sidottu toimialan ja kaupungin kehittämistavoitteisiin, jolloin ne tukevat
myös TVT-suunnitelmaa entistä paremmin. Uusimmissa rakennus- ja remontointikohteissa
TVT:aan ja tilankäyttöön liittyvät pedagogiset uudistukset on otettu jo hyvin huomioon alusta
alkaen.
Keskeisin tavoite suunnitelmakauden loppuosalle on, että jokainen opettaja ja sitä kautta jokainen
opiskelija olisi osallisena TVT-taitojen kehittämisessä – riippumatta kouluasteesta tai opetettavista
aineista. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä kiinnitetään erityistä huomioita yhdessä
tekemiseen, oppilaan aktiiviseen rooliin ja työskentelytapojen monipuolisuuteen.
Kymmensormijärjestelmän opetteluun liittyvää tavoitetta kevennetään hieman OPS 2016 –
terminologiaan tukeutuen: kymmensormijärjestelmän hallinnan sijaan kehitetään näppäilytaitoja.
Opetussuunnitelmatyössä on tärkeää huomioida TVT:n hyödyntäminen jokaisen oppiaineen
tavoitteistossa. Valtakunnallisissa perusteissa asia on perusteellisesti huomioitu. Myös kunta- ja
koulukohtaisissa osioissa on syytä kirjata konkreettisia tavoitteita, jotka ovat myös TVTsuunnitelman mukaisia.
 Lähijohtajat varmistavat, että kaikki opettajat hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa
luontevasti osana omaa opetustaan.
 Jokaisessa toisen asteen oppilaitoksessa järjestetään opintojen alussa TVT-peruskurssi.
 Toisen asteen oppilaitokset edellyttävät, että opiskelijat suorittavat vähintään yhden
kurssin etä‐ tai verkkokurssina ja tarjoavat tähän mahdollisuuksia.
 Opetussuunnitelmatyössä eri asteilla kirjataan näkyväksi tavat, joilla tieto- ja
viestintätekniikkaa opetuksessa ja oppimisessa eri oppiaineissa/koulutusaloilla
hyödynnetään.
 TVT:n perustaitojen tarkempi kuvaus laaditaan uuteen TVT-suunnitelmaan tai/ja
opetussuunnitelmiin.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
Saadun palautteen perusteella koulut toivovat aikaisempaa tarkempaa kuvausta siitä, mitä ovat
ne yleiset TVT:n perustaidot, jotka ko. kouluasteella tulisi hallita. Tällaiset tarkemmat tavoitteet
kirjataan joko uuteen opetussuunnitelmaan tai/ja seuraavaan TVT-suunnitelmaan, joka astuu
voimaan 2016. Toteutustavasta neuvotellaan OPS-työryhmien kanssa.
10
7 TVT-TUKIPALVELUT
7.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet 2015 -2016
TVT-tukipalvelut toimivat pääosin TVT-suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti.
TVT-vastaavien työnkuva on päivittynyt suunnitelman mukaisesti pedagogiseksi, joskin on
todettava, että suurehko osa työresurssista kuluu edelleen varsin teknisluontoisiin
välttämättömiin tehtäviin. Mikäli TVT-vastaavan korvaus on välyksen alareunassa, aikaa
varsinaiseen pedagogiseen vertaistukeen ei palautteen mukaan juurikaan jää.
Ammatillisessa koulutuksessa TVT-vastaavan tehtävänkuva on suppeampi. Varhaiskasvatuksessa
TVT-vastaavia ei ole. Tarve ammatillisen koulutuksen TVT-vastaavien tehtäväkuvan
laajentamisesta on noussut esille keskusteluissa oppilaitosten edustajien ja IT:n kanssa, samoin
tarve aloittaa jonkinlainen palvelualueen toimintaan soveltuva TVT-vastaavajärjestelmä
varhaiskasvatuksessa.
Koska TVT-vastaavien roolin pitäisi olla pedagoginen ja IT-palveluiden tuki toteutuu pääosin etänä,
varsinkin toisen asteen oppilaitoksista on viestitty tarpeesta koskien yksikössä paikan päällä
teknistä apua antavista IT/AV-tukihenkilöistä, mutta nykyinen tukimalli ja kaupunkitason linjaukset
eivät mahdollista tällaisen henkilöstöryhmän luomista. Lisäpainetta tilanteeseen lukioissa luo
sähköistyvä ylioppilastutkinto ja siitä aiheutuvan teknisluontoisen työn lisääntyminen – jo
pelkästään koejärjestelmän rakentamisen osalta.
Keskitetyn pedagogisen tuen yhteisosoitetta ei ole luotu, mutta käytännössä palvelut ovat
suunnitelmakaudella keskittyneet TOP-keskukseen ja Moodle-tukitiimiin, joihin on ohjeistettu
ottamaan yhteyttä. Keskitetyn pedagogisen tuen järjestelmän voidaan siis katsoa olevan
olemassa.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
Perusopetukseen kohdentuu lukuvuonna 2015 - 2016 OKM:n avustusta, jolla lisätään koulun
sisäistä pedagogista TVT-vertaistukea.
11
 Uuden TVT-suunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään palvelualueiden kanssa
mahdollisuudet TVT-vastaavajärjestelmän kehittämiseen.
 Sähköiseen ylioppilastutkintoon ja siihen valmistautumiseen tarvitaan lisää teknistä ja
pedagogista tukea ja kaupunkitason ratkaisuja.
8 TÄYDENNYSKOULUTUS



Jokainen opettaja osallistuu TVT‐täydennyskoulutukseen vähintään
kerran kahdessa vuodessa.
Kehityskeskustelussa tarkistetaan opettajan TVT‐koulutustarve.
Työnantaja järjestää mahdollisuuden osallistua koulutukseen opetuksen
häiriintymättä.
8.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet 2015 -2016
TVT-suunnitelmaan kirjattu tavoite ”jokainen opettaja osallistuu TVT-täydennyskoulutukseen
vähintään kerran kahdessa vuodessa” on toteutunut osittain. Pelkästään TOP-keskuksen
järjestämissä TVT-koulutuksissa vuonna 2014 oli lähes 1400 Turun sivistystoimialan osallistujaa
(tyypillisesti ½pv – 1 pv). TVT-koulutusta ja –ohjausta toteutetaan sekä TOP-keskuksessa että
kouluilla ja sen kesto ja ajankohta valitaan siten, että se parhaiten palvelee kenttää. Yksiköille ei
koidu suoria kustannuksia. Lisäksi on muita täydennyskoulutuksen järjestäjiä, kuten Matikkamaa,
erilaiset hankkeet ja ulkoiset toimijat. Lukumäärällisesti katsottuna tavoitteissa ollaan siis varsin
hyvin, mutta täydennyskoulutus ei kohdistu kaikkiin opettajiin. Tärkeää olisi saada jokainen
opettaja TVT-täydennyskoulutuksen piiriin. Tässä tarvitaan lähijohtajan suoraa ohjausta.
Taloustilanteen kiristyminen on myös vähentänyt opettajien mahdollisuutta osallistua
täydennyskoulutukseen. Esteeksi eivät muodostu itse koulutuksen kustannukset (usein
käytettävissä on valtionavustusta), vaan oppitunnilta poissaolon järjestämiseen liittyvät kulut,
tapahtui koulutus sitten työajan puitteissa omalla koululla tai muualla.
 Lähijohtaja ohjaa kehityskeskustelun yhteydessä jokaisen opettajan hänelle soveltuvaan
TVT-koulutukseen vähintään kerran kahdessa vuodessa.
 TOP-keskus järjestää TVT-täydennyskoulutusta sekä omissa tiloissaan että kouluilla.
Koulutuksen ja ohjauksen aiheet, kesto ja ajankohta räätälöidään aina tarpeen mukaan,
jotta päästään maksimaaliseen saavutettavuuteen.
 TVT-vastaavien antama pedagoginen ohjaus ja Moodle-tuen palvelut tukevat
täydennyskoulutusta.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
Lukuvuonna 2015 - 2016 peruskouluja palvelee OKM:n rahoittama ICT-ohjausta antava opettaja.
Lisäksi paikkatiedon opetukseen saadaan tukea PaikkaOppi Plus –hankkeen koordinaattorilta,
joka jalkautuu opetustilanteisiin tulevana lukuvuonna.
12
9 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI JA JOHTAJUUS







Opettajien yhteisöllistä verkkotyöskentelyä ja osaamisen jakamista
lisätään opetuksen suunnittelussa.
Sosiaalisen median ryhmätyövälineitä ja muita verkkovälineitä
hyödynnetään koulun toiminnan kehittämisessä.
Rehtorit ja johtajat ovat avainasemassa suunnitelman
jalkauttamisessa.
Keskeisiksi katsotut opetustavoitteet ovat normeja, joiden
toteutumisesta vastaa yksikön johtaja.
Oppilaitosten johdon IT‐osaamisesta pidetään huolta.
Tiedottamiseen valitaan tarkoitukseen käyttökelpoisimmat sähköiset
välineet.
Sähköisillä kyselyohjelmistoilla saadaan kerättyä tietoa oman
toiminnanarviointiin.
9.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet 2015 -2016
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
Oppilaitoksissa on varsin hyvin otettu käyttöön erilaisia pilvipalveluita ja sosiaalisen median
välineitä mm. yhteissuunnittelun ja koulun kehittämisen välineiksi. Suurin muutostarve kohdistuu
OPS 2016:n ja myös mm. New Pedagogies for Deep Learning –ohjelman mukaisen uuden
toimintakulttuurin luomiseen siten, että se toteutuu kaikissa yksiköissä laajasti. Tässä
toimintakulttuurissa keskeisessä roolissa on opettajien välinen yhteistyö, osaamisen jakaminen
sekä suunnitelmallinen yksikön toiminnan kehittäminen ja arviointi.
13
 Yhteisöllisen tuottamisen mahdollistavien pilvipalveluiden ja sosiaalisen median
palveluiden jalkauttamista jatketaan, käyttökohteena varsinaisen opetustoiminnan
lisäksi yksikön henkilöstön välinen yhteistyö.
 Yksikön johtaja varmistaa, että oppilaitoksen koko henkilöstön ja oppilaiden TVTosaaminen kehittyy suunnitelmallisesti. Jokainen saavuttaa perustason ja osa etenee
pidemmälle.
10 YRITYS- JA VERKOSTOYHTEISTYÖ

Uusia laitteita ja ohjelmistoja testataan järjestelmällisesti hankintalain
sallimissa rajoissa. Tämä antaa arvokasta kokemusperäistä tietoa
hankintoja varten.

Verkostoyhteistyötä lisätään ja siinä hyödynnetään tieto‐ ja
viestintätekniikan mahdollisuuksia.
●
Yrittäjyyspolku‐hankkeen seuraavassa vaiheessa huomioidaan IT
keskeisenä osana kaikkea yritystoimintaa.
 Hankinnoissa huomioidaan hinnan ohella laatutekijät. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä
yritysten kanssa tuotteisiin tutustuttaessa.
 Yrittäjyyspolkuun liittyvästä tavoitteesta luovutaan tässä vaiheessa. Yrittäjyyspolku ei
ole uusiutumassa suunnitelmakaudella.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
10.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet 2015 -2016
14
11 MUUT TOIMENPITEET


●
Kasvatus‐ ja opetustoimi viestii aktiivisesti opettajankoulutuksen
suuntaan kentän tarpeista.
Uudet opettajat ja rehtorit perehdytetään TVT‐välineisiin.
Rekrytoinnissa huomioidaan johdonmukaisesti hakijan TVT‐osaaminen.
11.1 Tilannearvio ja tarkennetut tavoitteet 2015 -2016
Dialogia opettajankoulutuksen kanssa käydään, mutta se ei ole systemaattista tai organisoitua.
Uusille opettajille järjestetään TVT-perehdytyspäiviä, mutta vain osa heistä osallistuu niihin.
Rehtoreiden TVT-perehdytys painottuu aikataulupaineissa hallinnollisiin ohjelmistoihin.
Tilannekatsaus – kevät 2015 | 5.5.2015
 Rekrytoinnissa huomioidaan aikaisempaa enemmän hakijoiden TVT-osaaminen ja
kehittämismyönteisyys.
 Kaikki uudet opettajat osallistuvat TVT-perehdytykseen lukuvuoden alussa.
15
12 TVT-SUUNNITELMAN ARVIOINTI JA PÄIVITTÄMINEN
 Opettajien ja oppilaiden TVT-kartoituskyselyissä ryhdytään käyttämään laajemmin
käytössä olevia uusia välineitä. Kevään 2014 opettajakysely toteutettiin jo Opekavälineellä.
 Uusi TVT-suunnitelma laaditaan suunnitellusti vuonna 2016. TVT-suunnitelman
laatimiseen ja jalkauttamiseen perusopetuksessa on saatu OKM:n avustusta.